Sisällys. Jakelu: Kattojärjestön toimisto / pääsihteeri, sähköisesti osoitteessa nuoret.fi/tiedostopankki

Transkriptio

1

2 Sisällys Organisaatiomalli (järjestökaavio) Vuosikello Toimenkuvat piirihallituksessa Toimintasuunnitelman laadintamalli Talousarvion laadintamalli Toimintakertomuksen laadintamalli Tilinpäätöksen laadintamalli Piirien tukihakulomake Esityslistamalli Pöytäkirjamalli Matkustusohje Matkalaskupohja Kululaskupohja Perussuomalaisten Nuorten säännöt Piiriopas on suunniteltu Perussuomalaiset Nuoret ry:n alaisten piirijärjestöjen käyttöön. Oppaan tarkoituksena on tehdä yhdistystoiminnasta PS- Nuorissa helppoa sekä tuoda tarvittavat asiakirjat ja mallit samassa paketissa helposti saataville. Jakelu: Kattojärjestön toimisto / pääsihteeri, sähköisesti osoitteessa /tiedostopankki Perussuomalaisten Nuorten 1. piiriopas (julkaistu ) Toimitus, taitto ja valokuvat: Sebastian Tynkkynen 2

3 3

4 4

5 Piirihallituksen jäsenten toimenkuvat - Jaettu vastuu takaa tehokkaan hallitustyöskentelyn Riippuu pitkälle hallituksen koosta, kuinka paljon vastuuta pystytään jakamaan. Roolit eivät ole kaikilta osin lukkoon lyötyjä, mutta vastuista on hyvä keskustella järjestäytymiskokouksessa tammikuussa. Puheenjohtaja - Toiminnasta riippuu yhdistyksen sisäinen työskentelykyky sekä yhdistyksen ulkoinen kuva - Hallituksen työskentelyn johtaminen, ulkoisten suhteiden hoito, yhdistyksen kehittäminen ja tärkeimpien käytännön asioiden hoitaminen - Puheenjohtaja puuttuu tilanteeseen kun mikään muu ei tunnu auttavan Varapuheenjohtaja - Asema muodollisesti heikompi kuin pj:llä - Yhdistyslaissa ei asemasta tai tehtävistä ole mainittu mitään - Jos puheenjohtaja on tilapäisesti estynyt, toimii pj:nä hallituksen kokouksissa sekä edustustehtävissä Sihteeri - Pöytäkirjojen laatiminen hallituksen kokouksista - Laatii toimintakertomusluonnoksen ja toimintasuunnitelmaluonnoksen yhdessä puheenjohtajan kanssa - Hoitaa jäsenrekisteriä - Valmistelee kokoukset - Jos ei ole tiedottajaa, tiedottaminen kuuluu sihteerin toimenkuvaan. - Muut juoksevat asiat Toiminnanjohtaja - Hallituksen puuhamies, joka hoitaa käytännön järjestelyt tapahtumissa - Ideoi uutta toimintaa yhdessä hallituksen kanssa Taloudenhoitaja - Hoitaa maksuliikenteen - Hoitaa kirjanpidon - Hoitaa käteiskassan - Laatii luonnoksen tilinpäätökseksi - Avustaa hallitusta talouden suunnittelussa Huom! Hallituksen tulee tehdä ja kirjata pöytäkirjaan kaikki tärkeät talouspäätökset! Tiedottaja - Päivittää piirin nettisivuja (yhteystiedot, kannanotot, tapahtumat) - Välittää julkilausumat tiedotusvälineille Somevastaava - On päävastuussa siitä, että piirin someen tulee uutta materiaalia - Muut jäsenet päivittävät myös mahdollisuuksien mukaan 5

6 Toimintasuunnitelma

7 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällys 1. Yleistä 2. Hallituksen toiminta 3. Tapahtumat 3.1. Messu- ja toritapahtumat 3.2. Koulutustilaisuudet 3.3. Seminaarit 3.4. Keskusteluillat 4. Viestintä 4.1. Tiedotus ja julkaisut 4.2. Sosiaalinen media 5. Yhteistyö 5.1. Puolueen järjestöt ja toimijat 5.2. Muut poliittiset järjestöt 6. Jäsenmäärän kehitys 7

8 Talousarvio

9 TALOUSARVIO 2015 TALOUSARVIO VUODELLE 2015 MENOT TULOT Kokoukset Toimistotarvikkeet ja postituskulut Messut Irtaimistohankinnat Seminaarit ja muut tapahtumat Koulutus Vierailut Yleisavustukset Keskusjärjestön toiminta- avustus Piirin toiminta- avustus Kannatustuotemyynti - 100, , , , , , , , , , , TILIKAUDEN TULOS Tulot Menot 6 300, ,- 0,- Tilikauden yli- /alijäämä on 0,- 9

10 Toimintakertomus

11 TOIMINTAKERTOMUS 2014 Sisällys 1. Yleistä 2. Hallituksen toiminta 2.1. Hallituksen kokoonpano 2.2. Hallituksen kokoukset 3. Tapahtumat 3.1. Messu- ja toritapahtumat 3.2. Koulutustilaisuudet 3.3. Seminaarit 3.4. Keskusteluillat 4. Viestintä 4.1. Tiedotus ja julkaisut 4.2. Sosiaalinen media 4.3. Näkyvyys televisiossa, radiossa ja lehdissä 5. Yhteistyö 5.1. Puolueen järjestöt ja toimijat 5.2. Muut poliittiset järjestöt 6. Jäsenmäärän kehitys 11

12 Tasekirja

13 TASEKIRJA 2014 Tuloslaskelma Varsinainen toiminta, menot v v Kokoukset - 156,52 (- 185,43) Toimistotarvikkeet ja postituskulut 0,00 (- 1,80) Matkustuskulut - 286,12 (- 43,85) Seminaarit ja muut tapahtumat ,81 (- 165,15) Pankkikulut - 11,30 (- 5,60) Rekisteröintikulut 0,00 (- 15,00) Palautukset - 250,00 (0,00) Yhteensä: ,75 (- 416,83) Menot yhteensä: ,75 (- 416,83) Tulot: Toiminta- avustukset: Uudenmaan Perussuomalaiset ry 650,00 (500,00) Perussuomalaiset Nuoret ry 0,00 (1000,00) Yhteensä 650,00 (1500,00) Tilikauden yli- /alijäämä ,75 (+1083,17) 13

14 TASEKIRJA 2014 Tase ( ) Vastaavaa Pankkisaamiset 2,42 (1083,17) 2,42 (1083,17) Vastaavaa yhteensä: 2,42 (1083,17) Vastattavaa Tilikauden yli- /alijäämä ,75 (+1083,17) Oma pääoma +1083,17 (0,00) 2,42 (1083,17) Vastattavaa yhteensä: 2,42 (1083,17) Tasekirjan allekirjoitukset Paikka ja päivämäärä: Tilintarkastusmerkintä Tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus (Liite). Paikka ja päivämäärä: 14

15 TUENHAKULOMAKE Hakulomake piireille myönnettävää avustussummaa varten Piirin nimi: Haettava avustussumma : Muilta tahoilta haettavat avustussummat yht. : Järjestettävät tapahtumat: Arvioitu osallistujamäärä: Arvioitu kuluerä : Muut merkittävät kuluerät: Arvioitu kuluerä : Pankkitilin tiedot, jolle tuki maksetaan: Muut perustelut: Tukihakemuksen liitteeksi tarvitaan yleisen kokouksen hyväksymä toimintasuunnitelma ja talousarvio. 15

16 ESITYSLISTA (1/2014) Aika: Paikka: klo 17:00 Metsäläntie 6 B 35, Oulu, kokoushuone Riihi Hallituksen varsinaiset jäsenet: Matti Möttönen, pj Matti Möttönen, sihteeri Matti Möttönen, vpj Matti Möttönen Matti Möttönen Varajäsen: Mikko Hannukainen Mikko Hannukainen Mikko Hannukainen Mikko Hannukainen Mikko Hannukainen ESITYSLISTA (1/2014) 1 Kokouksen avaaminen 2 Kokouksen järjestäytyminen 3 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valitseminen 5 Esityslistan hyväksyminen 6 Piirin taloudellinen tilanne (esimerkki 1) 7 Seminaarin järjestäminen (esimerkki 2) Muita omia pykäliä vaativia asioita tarpeellinen määrä X Seuraavan kokouksen ajankohta X Kokouksen päättäminen Tervetuloa! Matti Meikäläinen Puheenjohtaja Seija Sihteeri Sihteeri 16

17 PÖYTÄKIRJA (1/2014) Aika: Paikka: klo 17:00 Metsäläntie 6 B 35, Oulu, kokoushuone Riihi Hallituksen varsinaiset jäsenet: Matti Möttönen, pj Matti Möttönen, sihteeri Matti Möttönen Matti Möttönen (poissa) Matti Möttönen Henkilökohtainen varajäsen: Mikko Hannukainen Mikko Hannukainen Mikko Hannukainen (poissa) Mikko Hannukainen Mikko Hannukainen PÖYTÄKIRJA (1/2014) 1 Kokouksen avaaminen Piirin puheenjohtaja Matti Möttönen avasi kokouksen klo XX:XX. 2 Kokouksen järjestäytyminen Valittiin kokouksen puheenjohtajaksi Matti Möttönen ja sihteeriksi Mari Martikainen. 3 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kokouskutsu on lähetetty hallituksen jäsenille sääntöjen mukaan X päivää ennen kokousta. Todettiin kokous laillisesti koolle kutsutuksi. Kokouksessa on paikalla yli puolet hallituksen jäsenistä. Todettiin kokous päätösvaltaiseksi. 4 Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valitseminen Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi Matti Mallikas ja Maija Meikäläinen. 5 Esityslistan hyväksyminen Hyväksyttiin esityslista kokouksen työjärjestykseksi. 6 Piirin taloudellinen tilanne (esimerkki 1) Taloudenhoitaja/sihteeri esitteli piirin taloudellisen tilanteen. Tilillä rahaa xxxx,xx. 7 Seminaarin järjestäminen (esimerkki 2) Päätettiin järjestää 17

18 PÖYTÄKIRJA (1/2014) X Seuraavan kokouksen ajankohta Päätettiin pitää seuraava kokous klo 17:00 piiritoimistolla. X Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 18:34. Vakuudeksi Jussi Jukola, puheenjohtaja Mari Martikainen, sihteeri Matti Mallikas, pöytäkirjantarkistaja Maija Meikäläinen, pöytäkirjantarkistaja 18

19 MATKUSTUSOHJESÄÄNTÖ Perussuomalaiset Nuoret ry:n matkustusohjesääntö 2014 Yleistä Perussuomalaiset Nuoret (myöhemmin: järjestö) korvaa järjestämiinsä kokouksiin, tapahtumiin ja työkomennuksille osallistumisesta aiheutuvia matkakuluja tämän matkustusohjesäännön mukaisesti. Siltä osin kuin jotain ei tässä ohjesäännössä määritellä, järjestö noudattaa valtion virka- ja työehtosopimusta matkakustannusten korvaamisesta. Muita matkakorvauksia kuin tässä ohjesäännössä mainittuja ei makseta. Matkustusohjesäännöistä voidaan poiketa vain hallituksen, tai puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai pääsihteerin päätöksellä, kaksi yhdessä. Korvattavat matkat Järjestön hallituksen jäsenten ja varajäsenten matkat oman toimielimensä kokouksiin korvataan, kuitenkin niin että varajäsenen matka korvataan vain jos varsinainen jäsen on poissa ja varajäsen osallistuu kokoukseen äänivaltaisena edustajana. Järjestön jäsenille ja luottamushenkilöille sekä muille toimijoille, kuten piirien luottamushenkilöille, korvataan matkakulut sellaisiin kokouksiin, seminaareihin ja muihin tilaisuuksiin, joiden osalta hallitus, tai puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai pääsihteeri kaksi yhdessä, on päättänyt erikseen matkojen korvaamisesta. Järjestön työntekijöille korvataan yhdistyksen työkomennuksista aiheutuvat matkakulut. Työkomennuksiksi katsotaan: - Järjestön hallituksen kokoukset - Järjestön yleiset kokoukset - Messut ja seminaarit sekä muut tilaisuudet, joissa järjestöllä on edustus - Muut järjestön hallituksen määräämät tai hyväksymät tilaisuudet Matkalaskujen hyväksyminen Järjestön pääsihteeri hyväksyy matkalaskut. Pääsihteerin matkalaskut hyväksyy järjestön puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Korvausperiaatteet Matkakorvaukset maksetaan vain asianmukaisen, järjestön toimistolle lähetetyn matkalaskun perusteella, viikon kuluessa laskun saapumisesta. Järjestö ei maksa puutteellisia laskuja. Matkalasku on 19

20 MATKUSTUSOHJESÄÄNTÖ tehtävä kahden kuukauden sisällä matkasta tai ennen tilinpäätöskauden loppumista mennessä ja siihen tulee liitää kuitit ja muut tarvittavat tiedot matkan korvaamiseksi. Harkintaa käyttäen järjestö voi ostaa matkalipun etukäteen osallistujalle. Jos matkalipun käyttäjä jättää matkalipun käyttämättä ilman perusteltua syytä, voidaan matkalipun kulut laskuttaa käyttäjältä. Matka on tehtävä julkisen liikenteen kulkuneuvoa (yleensä juna tai bussi) käyttäen, myös paikallis- ja liityntäliikenteessä. Jos matkan kesto ja ajankohta edellyttää, matkustamiseen saa käyttää yöjunan makuuvaunua. Mikäli julkisen liikenteen käyttö ei kuitenkaan ole ajankohdan, matkan hankaluuden, mukana olevien tavaroiden määrän tai muut olosuhteet huomioon ottaen kohtuudella mahdollista, korvataan perusteltu taksin tai oman auton käyttö. Liikuntarajoitteisille ja heidän avustajilleen korvataan invataksin käyttö. Oman auton käytöstä, mikäli siihen on ollut perusteltu syy, korvataan kilometrikorvauksina enintään 0,10 / km tai todelliset polttoainekustannukset matkalta kuittia vastaan. Järjestön omaa polttoainekorttia suositellaan käytettäväksi aina kuin mahdollista. Muita kuluja järjestö ei korvaa. Oman auton parkkimaksut korvataan tarpeelliseksi katsottavan pysäköinnin osalta. Taksin tai oman auton käytöstä maksettavasta korvauksesta päättää järjestön puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai pääsihteeri, kaksi yhdessä. Lentokoneen käyttö on sallittu vain, mikäli siihen on erikseen hankittu etukäteen lupa järjestön puheenjohtajalta, varapuheenjohtajalta tai pääsihteeriltä, kahdelta yhdessä. Jos lupaa ei ole myönnetty, lentolipun hinnasta korvataan määrä, joka vastaa käytettävissä olleen maakuljetuksen hintaa, kuitenkin korkeintaan lentolipun hinta. Junalippuja ostaessa suositellaan käytettäväksi alennuskortteja, kuten opiskelijakorttia. Junalippujen ostaminen suositellaan tehtäväksi mahdollisimman hyvissä ajoin VR:n nettipalvelusta, mikäli tämä on kohtuudella mahdollista. Jos matkaliput hankitaan matkatoimiston tai muun välittäjän kautta, laskutuksesta aiheutuvat kulut vähennetään korvattavasta määrästä. Ulkomaille esimerkiksi seminaarikutsun takia lähtevät ja / tai sieltä saapuvat saavat matkakorvauksen esimerkiksi lentokentältä tai satamasta määräkohteeseensa, jos mikään muu taho ei matkaa korvaa. Majoitukset Järjestön hallituksen jäsenten tai muiden luottamushenkilöiden majoituskustannukset korvataan, kun kokous tai muu tapahtuma, kuten messut, vaativat yöpymisen matkan kohtuuttoman pituuden ja ajankohdan vuoksi. Majoitus järjestetään kokonaiskatsonnallisesti edullisimman mahdollisen 20

21 MATKUSTUSOHJESÄÄNTÖ vaihtoehdon mukaan. Hotellin ollessa kyseessä suositellaan majoitusta 2 3 hengen huoneissa. Järjestö käyttää mahdollisuuksien mukaan myös hostellien tai muiden toimijoiden majoitusta. Järjestön hallituksen kokous päättää erikseen muiden yhdistysten jäsenien tai esimerkiksi seminaariesiintyjien majoituskustannusten korvaamisesta esimerkiksi yleisten kokouksien yhteydessä. Järjestö varaa huoneet luottamushenkilöilleen tai muille henkilöille, joiden on ilmoitettava osallistumisestaan etukäteen pyydettyyn ajankohtaan mennessä. Jos henkilö ilmoittamatta jättää saapumatta hänelle varattuun majoitukseen, varaa järjestö mahdollisuuden laskuttaa turhan varauksen kulut kyseiseltä henkilöltä. Järjestö ei korvaa majoitusta yhden hengen huoneessa ilman perusteltua tai pakottavaa syytä. Lisäksi ilman perusteltua syytä järjestö ei korvaa yöpymistä muiden kuin jäseniensä osalta, muut yöpyjät maksavat itse omat yöpymiskustannuksensa. Majoituksen korvaamisen perusteeksi velvoitetaan yöpyjä osallistumaan yhdistyksen järjestämiin ohjelmiin tai kokouksiin. Päivärahat Järjestö ei maksa osa- eikä kokopäivärahaa. Järjestö kuitenkin korvaa luottamushenkilöilleen yhden aterian tai muun ravintola- tai kahvilakäynnin sellaisen matkustuspäivän osalta, joka on kohtuuttoman kaukana osallistujan työ- tai kotipaikasta. Aterioinnin enimmäiskorvausmäärä on 10. Korvausta aterioinnista ei makseta, jos tapahtumassa jonne matka suuntautuu, on tarjolla ilmainen ateriointi, ellei ole perusteltua syytä (esimerkiksi ruoka- aineallergiat). Ateriakorvaus maksetaan kuittia vastaan. Matkat ulkomaille Ulkomaanmatkojen kohdalla edustuksesta ja matkakulujen korvaamisesta päättää järjestön hallitus. Matkoista ulkomaille suositellaan tehtäväksi lyhyt raportointi järjestön hallitusten jäsenille. Raportti voi olla yhteinen jos matkalla on useampi henkilö. Tämä matkustusohjesääntö on tullut voimaan

22 22

23 KULULASKU Kululasku Laskun laatija täyttää Nimi Täydellinen tilinumero Selvitys kuluista: (mitä, missä, milloin ja miksi) Nido kuitti/kuitit kiinni kaavakkeen oikeaan yläkulmaan, kääntöpuolelle. Huom. Kulut maksetaan ainoastaan kuitteja vastaan. Kulut yhteensä Liitteenä tositteita kpl Päivämäärä Laskun laatijan allekirjoitus Laskun hyväksyjä täyttää Maksettu Päivämäärä Laskun hyväksyjän allekirjoitus 23

24 SÄÄNNÖT Perussuomalaiset Nuoret ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Perussuomalaiset Nuoret ry ja sen kotipaikka on Helsinki ja toimialueena koko Suomi. Näissä säännöissä puolueella tarkoitetaan Perussuomalaiset r.p.:tä. Yhdistyksen kieli on suomi. 2 AATE JA TARKOITUS Perussuomalaiset Nuoret uskoo kansallismielisyyteen ja kansallisvaltiokeskeisyyteen. Aatteemme pohjautuu suomalaiskansalliseen identiteettiin ja sen yhteiskunnalliseen vahvistamiseen. Perussuomalaiset Nuoret jatkaa suomalaisuusliikkeen arvokasta perintöä. Perussuomalaisten Nuorten päämääränä on vahvistaa kansalaisten demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia kehittämällä edustuksellista ja edistämällä suoraa demokratiaa kaikilla yhteiskunnallisen vaikuttamisen tasoilla sekä lisätä yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja kansalaisten välistä tasa- arvoa. Perussuomalaisten Nuorten valtakunnallisena tehtävänä on toimia Perussuomalaiset r.p.:n itsenäisenä nuoriso- ja opiskelijajärjestönä, kerätä nuoria vastuulliseen, laaja- alaiseen ja tasavertaiseen yhteiskunnalliseen uudistustyöhön ja tulevaisuuden rakentamiseen myös tuleville sukupolville. 3 TOIMINTA Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys 1) kokoaa nuoria toimimaan Suomen kansallisen edun turvaamiseksi. 2) osallistuu kaikkiin tarpeellisiksi katsomiinsa vaaleihin puolueen jäsenten ja Perussuomalaisten Nuorten jäsenten valitsemiseksi kyseisillä vaaleilla valittaviin elimiin. 3) toimii Perussuomalaiset r.p.:n itsenäisenä valtakunnallisena vaali- ja muuta toimintaa hoitavana perussuomalaisten nuorten kansalaisjärjestönä. 4) huolehtii puolueen julkaisujen ja muun materiaalin levittämisestä sekä puolueen perustyön tekemisestä nuorten keskuudessa. 5) järjestää tiedotus-, valistus- ja esitelmätilaisuuksia, kokouksia, 24

25 SÄÄNNÖT kursseja, neuvottelu- ja puhetilaisuuksia, juhlia sekä muilla vastaavilla tavoilla pyrkii tarkoitusperiensä edistämiseen. 6) toimii perussuomalaisesti ajattelevien nuorten valtakunnallisena verkostona ja yhdyssiteenä. 7) pyrkii vaikuttamaan puolueeseen esittämällä sitä koskeviin asioihin nuorten näkökulman. Toimintansa tukemiseksi nuorisojärjestö: 1) julkaisee ja myy lehtiä ja muita painotuotteita sekä ääni- ja kuvamateriaalia. 2) ylläpitää internet- sivuja 3) järjestää huvitilaisuuksia, arpajaisia, varojen keräyksiä ja myyjäisiä. 4) voi omistaa toimintaa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta. 5) ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja 6) harjoittaa majoitus-, ravitsemusliike- ja kioskitoimintaa kutakin enintään yhdessä liikepaikassa 4 JÄSENET Yhdistyksen hallitus voi hakemuksesta hyväksyä jäseniksi sekä 15 vuotta täyttäneitä luonnollisia henkilöitä että oikeushenkilöitä. Jäsen ei saa kuulua muuhun puolueeseen tai olla puoluepoliittisen nuorisojärjestön jäsen. Jäsen on velvollinen maksamaan yhdistyksen kokouksen määräämän jäsenmaksun, ellei toisin näissä säännöissä mainita. Yhdistyksen jäsenistä pidetään luetteloa. Varsinaiseksi jäseneksi yhdistyksen hallitus voi hakemuksesta hyväksyä alle 36- vuotiaan Suomen kansalaisen tai sellaisen ulkomaalaisen, jonka kotipaikka on Suomessa. Varsinainen jäsen siirtyy suostumuksellaan kannatusjäseneksi täytettyään 36. Kannatusjäseneksi yhdistyksen hallitus voi hakemuksesta hyväksyä Suomen kansalaisen tai sellaisen ulkomaalaisen, jonka kotipaikka on Suomessa. Myös oikeuskelpoinen yhteisö voi olla kannatusjäsen. Kunniajäseneksi yhdistys voi kutsua luonnollisen henkilön, joka on ansiokkaasti edistänyt yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua. Kunniapuheenjohtajaksi yhdistys voi kutsua kunniajäsenen, joka on ansiokkaasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa pitkäjänteisesti. Yhdistyksellä voi olla kerrallaan vain yksi kunniapuheenjohtaja. Piiri- tai järjestöjäseneksi yhdistyksen edustajisto voi hallituksen esityksestä hyväksyä oikeuskelpoisen yhteisön, jonka kotipaikka on Suomessa. 25

26 SÄÄNNÖT 5 JÄSENEN EROAMINEN JA EROTTAMINEN YHDISTYKSESTÄ Varsinaisella, kannatus- ja kunniajäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Piiri- tai järjestöjäsen voi erota yhdistyksestä yhteisön ylimmän päättävän elimen päätöksellä, joka toimitetaan tiedoksi hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Yhdistyksen hallitus voi erottaa varsinaisen ja kannatusjäsenen yhdistyksestä yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, kokonaan tai määräajaksi, jos se katsoo jäsenen toiminnallaan vahingoittaneen yhdistystä tai merkittävästi toimineen sen tarkoitusta vastaan tai jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta, tai jollei jäsen täytä laissa tai säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Jäsenelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, milloin kyseessä ei ole jäsenmaksun maksamatta jättäminen. Yhdistyksen edustajisto voi erottaa kokonaan tai määräajaksi piiri-, järjestö- tai kunniajäsenen yhdistyksestä yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, jos se katsoo, että jäsen on toiminnallaan vahingoittanut yhdistystä tai merkittävästi toiminut sen tarkoitusta vastaan tai jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta, tai jollei jäsen täytä laissa tai säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Eroava tai erotettu jäsen on velvollinen suorittamaan yhdistykselle kaikki erääntyneet jäsenmaksut. 6 LIITTYMIS- JA JÄSENMAKSU Yhdistyksen jäsenet maksavat jäsenmaksun vuosittain kunkin maaliskuun loppuun mennessä. Vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous. Jäsenmaksu voi olla erisuuruinen eri jäsentyypeille. 7 HALLITUS Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja, 1-3 varapuheenjohtajaa, pääsihteeri ja vähintään kaksi mutta enintään kymmenen muuta varsinaista jäsentä sekä kullekin henkilökohtainen varajäsen. Varajäsenellä on oikeus osallistua hallituksen kokoukseen vain siinä tapauksessa, että varsinainen jäsen ei ole kokouksessa. Puheenjohtajisto pääsihteeri mukaan luettuna valitaan vuodeksi, muut hallituksen jäsenet kahdeksi vuodeksi siten, että lähinnä puolet on 26

27 SÄÄNNÖT erovuorossa vuosittain. Ensimmäisenä vuonna erovuoro määräytyy arvalla. Varajäsenet valitaan vuodeksi. Hallituksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan valita yhdistyksen tai sen jäsenjärjestön jäsen, jolla on hallitustyöskentelykokemusta hallituksen varajäsenenä tai varsinaisena hallituksen jäsenenä yhdistyksen jäsenjärjestössä tai puolueen paikallisyhdistyksessä tai jäsenjärjestössä. Myös toiminta edustajistossa sekä korkeakoulun opiskelijakunnan, osakunnan tai ainejärjestön hallituksessa tai muussa yhdistystä jäsenmäärältään, työntekijöiden määrältään tai taloudelliselta toiminnaltaan suurin piirtein vastaavan valtakunnallisen oikeushenkilön hallituksessa toimiminen täyttää edellä mainitun ehdon. Myös hallituksen varajäsenten on oltava yhdistyksen tai sen jäsenjärjestön jäseniä, mutta hallitukseen voidaan valita korkeintaan yksi järjestön ulkopuolinen varsinainen jäsen. Hallitus ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen varsinaisista jäsenistä sitä vaatii. Kokouskutsu yhdistyksen hallituksen kokoukseen on toimitettava hallituksen jäsenille vähintään kaksi vuorokautta ennen kokousta. Hallituksen varajäseniä kutsutaan kokoukseen tarvittaessa. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. 8 EDUSTAJISTO Varsinaisten kokousten välillä yhdistyksen päätösvaltaa käyttää 1 vuodeksi valittu edustajisto, johon kuuluu kustakin piiristä sekä järjestöjäsenestä valittu edustaja sekä yhdistyksen kevätkokouksenvalitsemat jäsentä, ellei yhdistys ole päättänyt näiden valitsemista erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla. Piiri- ja järjestöjäsenestä valitaan kustakin yksi varajäsen. Hallituksen jäsen ei voi toimia edustajistossa, mutta edustajiston kokouksessapuhetta johtaa yhdistyksen varapuheenjohtaja, ensisijaisesti sijaantulojärjestyksessä viimeinen varapuheenjohtaja. Edustajisto kokoontuu vuosittain ainakin kerran yhdistyksen kevät- ja syyskokousten välillä. Edustajiston kutsuu koolle hallitus noudattaen mitä yhdistyksen yleisten kokousten koollekutsumisesta on määrätty. 27

28 SÄÄNNÖT Edustajiston kokouksessa yhdistyksen jäseninä tai jäsenjärjestön jäseninä olevilla kansanedustajilla ja kunnanvaltuutetuilla on läsnäolo- ja esitysoikeus. Hallituksen jäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus. Edustajisto voi myöntää yhdistyksen ja sen jäsenjärjestöjen jäsenille läsnäolo- ja puheoikeuden. Edustajiston vuosikokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat: 1. kokouksen avaus 2. valitaan kokouksen sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ainakin kaksi ääntenlaskijaa 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. asetetaan tarpeelliset valiokunnat, toimikunnat ja työryhmät 6. käsitellään hallituksen ajankohtaisraportti 7. käsitellään hallituksen esitykset yhdistyksen kokouksille 8. käsitellään muut hallituksen esitykset 9. käsitellään palkattujen hallituksen jäsenten työsuhdeasiat 10. käsitellään muut esille tulevat asiat 9 YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, pääsihteeri tai toiminnanjohtaja, kaksi yhdessä, tai henkilö, jolla on siihen hallituksen erikseen antama henkilökohtainen oikeus. 10 TILIKAUSI JA TILINTARKASTUS Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille/tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien/tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle. 11 YHDISTYKSEN KOKOUKSET JA PÄÄTÖKSENTEKO Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi- toukokuussa ja syyskokous syys- joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä. 28

29 SÄÄNNÖT Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous tai edustajisto niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kahdeskymmenesosa (1/20) yhdistyksen varsinaisista jäsenistä tai kolmasosa (1/3) piiri- ja järjestöjäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä hallitukselle on esitetty. Yhdistyksen kokouksissa jäsenmaksunsa maksaneella varsinaisella jäsenellä on yksi ääni. Järjestöjäsenellä on yksi ääni jokaista alkavaa kymmentä jäsentään kohden, kuitenkin enintään viisi. Muilla jäsenillä ei ole äänioikeutta, mutta kaikilla jäsenillä on kokouksissa puhe- ja esitysoikeus. Luonnollista henkilöä ei voi edustaa valtakirjalla. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se esitys, joka on saanut taakseen eniten annettuja ääniä. Äänten mennessä tasan voittaa se vaihtoehto, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, vaaleissa kuitenkin arpa. Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Yhdistyksen päätösvaltaa voidaan käyttää myös erillisissä äänestystilaisuuksissa, postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla silloin kun valitaan yhdistyksen ehdokkaita puolue- elimiin tai yleisiin vaaleihin ehdolle asetettaviksi. 12 YHDISTYKSEN KOOLLEKUTSUMINEN Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen ja edustajiston kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille lähetetyillä kirjeillä tai sähköposteilla sekä yhdistyksen kotisivuilla ja yhdistyksen päättämissä julkaisuissa tai kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. Varsinaisen kokouksen päivämäärä ja paikkakunta on julkaistava vähintään kuukautta ennen kokousta yhdistyksen kotisivuilla sekä yhdistyksen päättämissä julkaisussa. 13 VARSINAISET KOKOUKSET Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat: 29

30 SÄÄNNÖT 1. kokouksen avaus 2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto 6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 7. Valitaan kokouksessa valittavat edustajiston jäsenet 8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään ainakin seuraavat asiat: 1. kokouksen avaus 2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittava määrä ääntenlaskijoita 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymisja jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle 6. valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, pääsihteeri ja muut jäsenet sekä varajäsenet. 7. valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varatoiminnantarkastajat tai yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat sekä yksi toiminnantarkastaja ja hänelle varatoiminnantarkastaja. 8. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat Mikäli yhdistyksen jäsen tai jäsenten muodostama ryhmä haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 14 YHDISTYKSEN JÄSENYYS MUISSA JÄRJESTÖISSÄ Yhdistys voi kuulua jäsenenä koti- ja ulkomaisiin järjestöihin. Koti- ja ulkomaisiin yhteistyöjärjestöihin kuulumisesta päättää edustajisto. 15 YHDISTYKSEN TYÖNTEKIJÄT Yhdistyksen työntekijäksi valittavan henkilön on hyväksyttävä yhdistyksen aate ja tarkoitus (2 ). 30

31 SÄÄNNÖT Yhdistyksen kokouksessa valittujen luottamushenkilöiden työsuhdeasioista ja toimenkuvista päättää edustajisto ja työntekoa valvoo edustajiston nimittämä toimikunta. Toimikunta ei saa puuttua järjestön johtamiseen, vaan arvioi työsuoritetta. Edustajisto hyväksyy kaikki toimenkuvat, mutta muut työntekijät valitsee hallitus. Työntekijät hoitavat tehtäviään hallituksen ohjeiden ja vahvistettujen toimenkuvien mukaisesti. Jollei toimenkuvassa muuta ole määrätty, työnjohdollisena esimiehenä toimii pääsihteeri. 16 SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN Päätös sääntöjen muuttamisesta on tehtävä ensin edustajistossa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä ja sen jälkeen yhdistyksen yleisessä kokouksessa vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöllä annetuista äänistä. Sääntöjen muuttamisesta on mainittava kokouskutsussa. 17 OHJESÄÄNNÖT Yhdistyksen kokous ja edustajisto voivat yksinkertaisella ääntenenemmistöllä hyväksyä järjestölle näitä sääntöjä täsmentäviä ja tarkentavia ohjesääntöjä. Yhdistyslain 30 tarkoittama äänestys- ja vaalijärjestys kuuluu yhdistyksen kokouksen päätettäväksi. 18 YHDISTYKSEN PURKAUTUMINEN Päätös yhdistyksen purkautumisesta on tehtävä ensin edustajistossa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä ja sen jälkeen yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Purkautumisesta on mainittava kokouskutsussa. Yhdistyksen purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi on sen varat luovutettava Perussuomalaiset r.p.:lle yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen. Jos se ei ole mahdollista on varat luovutettava purkautumisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla tai muulle yhdistyksen tarkoitusta ajavalle taholle. 19 MUUT SÄÄDÖKSET Niissä asioissa, joista näissä säännöissä ei ole määräyksiä, noudatetaan soveltuvin osin puolueen sääntöjä ja yhdistyslakia. 31