Liikennemerkkien käyttö kaduilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikennemerkkien käyttö kaduilla"

Transkriptio

1 Liikennemerkkien käyttö kaduilla

2 TEKIJÄT Anna-Liisa Tarvainen Mikko Karhunen Jussi Salminen Tuomas Österman Hannu Laine Jouni Korhonen Markku Setälä Jyrki Ojanen Silja Siltala KUVAT Leena Kalalahti KANSIKUVA Marketta Tanskanen 2. tarkistettu painos ISBN (nid.) ISBN (pdf) Suomen Kuntaliitto Helsinki 2012 Painopaikka: Miktor Oy Myynti: Suomen Kuntaliiton julkaisumyynti Tilausnumero Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, Helsinki PL 200, Helsinki Puh Faksi

3 Esipuhe 1. painokseen Tässä Liikennemerkkien käyttö kaduilla -oppaassa käsitellään liikenteen ohjauksen merkintätapoja katuympäristössä. Opas täydentää tieliikennelainsäädäntöä ja Tiehallinnon antamia yleisiä ohjeita liikennemerkkien käytöstä ottaen huomioon katuliikenteen ja -ympäristön tarpeet. Opas on tarkoitettu ensisijaisesti kuntien liikenteen ohjauksen suunnittelijoille ja liikenteen ohjauslaitteiden asettajille. Oppaan tavoitteena on tukea liikenteen ohjauksen suunnittelua ja toteutusta niin, että liikenteen ohjaus erilaisissa liikenneympäristöissä olisi selkeää ja yhtenäistä. Oppaan on laatinut Suomen Kuntaliiton työryhmä. Sen puheenjohtajana on toiminut liikenneinsinööri Silja Siltala Kuntaliitosta ja sihteerinä insinööri Jouni Korhonen Helsingin kaupungilta. Työryhmän muina jäseninä ovat olleet vanhempi hallitussihteeri Anna-Liisa Tarvainen liikenne- ja viestintäministeriöstä, tieinsinööri Mikko Karhunen Tiehallinnosta, insinööri Hannu Laine Helsingin kaupungilta, rakennusmestari Anne-Marita Rainio Tampereen kaupungilta, liikenneinsinööri Markku Setälä Porin kaupungilta ja liikenneinsinööri Jyrki Ojanen Kouvolan kaupungilta. Muina asiantuntijoina ovat toimineet lakimies Keijo Kuoppala Helsingin kaupungilta ja komisario Jorma Makkonen Helsingin poliisilaitokselta. Oppaan kirjoittamisesta ja kokoamisesta on vastannut Jouni Korhonen ja oppaan kuvat ovat piirtäneet Tuula Haglund ja Leena Kalalahti Helsingin kaupungilta. Opasluonnoksesta pyydettiin kommentit seuraavilta tahoilta: ympäristöministeriö, sisäasiainministeriö, Ajoneuvohallintokeskus, Liikenneturva, Autokoululiitto, Espoo, Hyvinkää, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Imatra sekä valmistelutyöryhmän jäsenten ja asiantuntijoiden taustayhteisöt (LVM, Tiehallinto, Helsinki, Tampere, Pori, Kouvola, Kuntaliitto, Helsingin poliisilaitos, Helsingin pysäköintipalvelukeskus). Helsingissä Silja Siltala liikenneinsinööri Suomen Kuntaliitto Esipuhe 2. painokseen Tähän oppaan 2. tarkistettuun painokseen on korjattu säädöksiin tulleita muutoksia ja tehty joitakin tarkistuksia tekstiin ja kuviin. Oppaaseen on lisätty uusi pihakadun ja kävelykadun merkitsemistä käsittelevä kohta. Opasta voidaan käyttää apuna soveltuvin osin myös yksityisten alueiden liikenteen ohjauksen suunnittelussa. Oppaan tarkistuksen on tehnyt Suomen Kuntaliiton työryhmä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet hallitusneuvos Anna-Liisa Tarvainen, yli-insinööri Mikko Karhunen ja yli-insinööri Jussi Salminen liikenne- ja viestintäministeriöstä, liikenteen ohjauksen asiantuntija Tuomas Österman Liikennevirastosta, liikenneinsinööri Hannu Laine ja liikenneinsinööri Jouni Korhonen Helsingin kaupungilta, liikenneinsinööri Markku Setälä Porin kaupungilta ja liikenneinsinööri Jyrki Ojanen Kouvolan kaupungilta. Tarkistustyötä on koordinoinut liikenneinsinööri Silja Siltala Kuntaliitosta. Oppaan isoimmista muutoskohdista pyydettiin kommentteja seuraavien tahojen asiantuntijoilta: Poliisihallitus, Helsingin poliisi, Autokoululiitto, Liikenneturva sekä Joensuun, Jyväskylän, Järvenpään, Oulun, Rauman ja Tampereen kaupungit. Helsingissä Silja Siltala liikenneinsinööri Suomen Kuntaliitto 3

4 Förord till 1:a upplagan I denna handbok behandlas olika sätt att märka ut trafikregleringen i gatumiljön. Handboken kompletterar vägtrafiklagstiftningen och Vägförvaltningens allmänna anvisningar för användningen av vägmärken. Handboken är i första hand avsedd för dem som planerar trafikregleringen i kommunerna och dem som anlägger trafikanordningar. Målet är att stödja planeringen och genomförandet av trafikregleringen så att den är klar och enhetlig i olika trafikmiljöer. Handboken har tagits fram av en arbetsgrupp vid Finlands Kommunförbund. Ordförande för arbetsgruppen är trafikingenjör Silja Siltala vid Kommunförbundet och sekreterare är ingenjör Jouni Korhonen från Helsingfors stad. Övriga medlemmar i arbetsgruppen är Anna-Liisa Tarvainen, äldre regeringssekreterare vid kommunikationsministeriet, Mikko Karhunen, vägingenjör vid Vägförvaltningen, Hanne Laine, ingenjör vid Helsingfors stad, Anne-Marita Rainio, byggmästare i Tammerfors stad, Markku Setälä, trafikingenjör i Björneborgs stad och Jyrki Ojanen, trafikingenjör i Kouvola stad. Andra sakkunniga är Keijo Kuoppala, jurist vid Helsingfors stad och Jorma Makkonen, kommissarie vid Helsingfors polisinrättning. Jouni Korhonen har ansvarat för arbetet med att sammanställa och skriva handboken och Tuula Haglund och Leena Kalalahti vid Helsingfors stad har gjort illustrationerna till handboken. Kommentarer om utkastet till handbok begärdes av följande instanser: miljöministeriet, inrikesministeriet, Fordonsförvaltningscentralen, Trafikskyddet, Finlands Bilskoleförbund, Esbo, Hyvinge, Joensuu, Jyväskylä, Träskända, Imatra och beredningsgruppens medlemmars och sakkunnigas organisationer (kommunikationsministeriet, Vägförvaltningen, Helsingfors, Tam-merfors, Björneborg, Kouvola, Kommunförbundet, Helsingfors polisinrättning, Helsingfors stads parkeringsavdelning). Helsingfors Silja Siltala trafikingenjör Finlands Kommunförbund Förord till 2:a upplagan Den 2:a reviderade upplagan av handboken innehåller ändringar som gjorts i olika lagar och en del ändringar i texten och bilderna. I handboken har införts ett nytt stycke om märkning av gårdsgator och gågator. Handboken kan i viss utsträckning användas som hjälp också vid planeringen av trafikregleringen på privata områden. Handboken har reviderats av en arbetsgrupp vid Finlands Kommunförbund bestående av regeringsrådet Anna-Liisa Tarvainen, överingenjör Mikko Karhunen och överingenjör Jussi Salminen vid kommunikationsministeriet, Tuomas Österman, trafikstyrningsexpert vid Trafikverket, trafikingenjör Hannu Laine och trafikingenjör Jouni Korhonen, Helsingfors stad, trafikingenjör Markku Setälä, Björneborgs stad och trafikingenjör Jyrki Ojanen, Kouvola stad. Trafikingenjör Silja Siltala vid Finlands Kommunförbund har koordinerat revideringsarbetet. De största ändringarna bad vi följande instanser kommentera: Polisstyrelsen, Helsingfors polis, Bilskoleförbundet, Trafikskyddet och Joensuu, Jyväskylä, Raumo, Tammerfors, Träskända och Uleåborg stad. Helsingfors den Silja Siltala trafikingenjör Finlands Kommunförbund 4

5 Sisältö Esipuhe... 3 Förord Kuntien liikenteen ohjauksen suunnittelusta ja päätöksenteosta Planering och beslutsfattande i kommunernas trafikreglering Liikennemerkkien sijoittaminen katutilaan Suojateiden merkitseminen Ohjemerkki 511 Suojatie Merkin 511 koko Merkin 511 kaksipuolisuus ja kuvio Merkkien 511 lukumäärä ja sijoittelu Suojateiden merkitseminen liikenneympyrässä Jalkakäytävien ja pyöräteiden merkitseminen Määräysmerkit ja Pyörätien jatke Määräysmerkkien sijoittelu Jalkakäytävän ja pyörätien tiemerkintöjä Pyöräkaista ja pyöräilijän odotustila Mopoilun salliminen pyöräteillä Ratsastustie Puistokäytävien ja ulkoiluteiden merkitseminen Kiinteistölle ajon järjestäminen jalankulku- ja pyöräliikenteen reitin kautta Yksisuuntaisten katujen merkitseminen Ohjemerkki 551 Yksisuuntainen tie Kieltomerkki 331 Kielletty ajosuunta Erityistapauksia Ajorajoitusten merkitseminen Läpiajokiellot Tiettyjä ajoneuvoryhmiä koskevat ja tiettynä aikana voimassa olevat ajorajoitukset Tontille ajon ja huoltoajon salliminen Pysäyttämis- ja pysäköintikieltojen sekä pysäköintialueiden merkitseminen Kieltomerkit 371 ja Merkkien 371 ja 372 lisäkilvet Kieltomerkit 373 Pysäköintikieltoalue ja 374 Pysäköintikieltoalue päättyy Muita liikennemerkkejä tai säännöksiä, jotka sisältävät pysäyttämis- tai pysäköintikiellon tai -rajoituksen Ohjemerkit 520, 521 ja 521 a 521 c Maksullisten pysäköintipaikkojen ja asukaspysäköintipaikkojen merkitseminen Eräitä pysäköinnin merkitsemisen erityistapauksia Linja-autokaistojen, pysäkkien ja joukkoliikennekatujen merkitseminen Linja-autokaistan merkitseminen Väyläkohtaisen linja-autokaistan merkitseminen

6 8.3 Risteyskohtaiset linja-autoliikenteen erityisjärjestelyt Ajokaistakohtainen viitoitus linja-autokaistalla Linja-auton pysäkkien merkitseminen Joukkoliikennekatujen merkitseminen Linja-autokaistojen ja linja-auton pysäkkien tiemerkinnät Ryhmityksen merkitseminen Määräysmerkit Pakollinen ajosuunta Opastusmerkit Ryhmityksen osoittaminen ajokaistakohtaisin merkein Ryhmityksen osoittaminen ajoradan sivussa olevin merkein Merkeissä käytettävät nuolikuviot Etuajo-oikeuden ja väistämisvelvollisuuden merkitseminen Etuajo-oikeus- ja väistämismerkit 211, 212, 231 ja Väistämisjärjestelyjen merkitseminen Kääntyvän suunnan merkitseminen etuajo-oikeutetuksi Väistämisvelvollisuuden merkitseminen ajoradan ja pyörätien risteyksissä Tieliikennelain 14 :n 3 ja 4 momentin mukaisen väistämisvelvollisuuden korostaminen Liikenneympyrän väistämisjärjestelyjen merkitseminen Merkin 232 Pakollinen pysäyttäminen käyttö Väistämisjärjestelyjen muuttaminen Nopeusrajoitusten merkitseminen Rajoitusmerkit 361, 362, 363 ja 364 sekä ohjemerkit 571, 572, 573, 574, 575 ja Katukohtaisen 60 km/h nopeusrajoituksen merkitseminen Katukohtaisen 30 km/h tai 40 km/h nopeusrajoituksen merkitseminen Nopeusrajoitusalueen merkitseminen Nopeusrajoituksen merkitseminen taajaman rajalla Vaihtuvan nopeusrajoituksen merkitseminen Enimmäisnopeussuositus Hidasteiden merkitseminen Pihakadun ja kävelykadun merkitseminen Pihakadun merkitseminen Kävelykadun merkitseminen Lisäkilpien käyttö Säännökset Ajoneuvoryhmien osoittaminen Voimassaoloaikojen ja aikarajoituksen osoittaminen Lisäkilpien yhdistäminen Lisäkilpien keskinäinen järjestys Liitteet Liite 1. Lyhenteet ja piirustusmerkinnät Liite 2. Liikenteen ohjauksen suunnittelua koskevia ohjeita

7 1 Kuntien liikenteen ohjauksen suunnittelusta ja päätöksenteosta Lainsäädäntö ja ohjeet Liikenteen ohjausta säätelevät keskeisimmin seuraavat lait, asetukset ja päätökset: Tieliikennelaki (TLL) Tieliikenneasetus (TLA) Liikenneministeriön päätös liikenteen ohjauslaitteista (LMp) Liikenne- ja viestintäministeriön asetus tieliikenteen liikennevaloista (LVMa) Liikenteen ohjaamiseen voidaan käyttää liikennemerkkejä, liikennevaloja, tiemerkintöjä ja muita liikenteen ohjauslaitteita siten kuin niistä tieliikenneasetuksessa säädetään. Liikennemerkillä on se merkitys, joka sille asetuksessa annetaan nimellä, kuvalla ja mahdollisella selityksellä. (TLA 3 ja 10 ) Liikennemerkit jaetaan varoitusmerkkeihin, etuajo-oikeus- ja väistämismerkkeihin, kielto- ja rajoitusmerkkeihin, määräysmerkkeihin, ohjemerkkeihin, opastusmerkkeihin ja lisäkilpiin. Jos liikenteen ohjauksessa tarvitaan liikennemerkkiä, jota ei ole tässä asetuksessa vahvistettu, voidaan käyttää suorakaiteen muotoista tekstillistä kilpeä. /TLA 11 / Liikenne- ja viestintäministeriö voi kokeilutarkoituksessa vahvistaa käytettäviksi valtioneuvoston asetuksesta tai liikenne- ja viestintäministeriön asetuksesta poikkeavia liikenteen ohjauslaitteita. Liikennevirasto antaa tarkempia määräyksiä liikenteen ohjauslaitteiden väreistä, rakenteesta ja mitoituksesta ja se voi myöntää poikkeuksia näistä määräyksistä. /TLL 50 / Liikenteen ohjauksen suunnitteluun saattavat vaikuttaa myös muut säädökset, esimerkiksi asetus ajoneuvon käytöstä tiellä ja maastoliikennelaki. Liikenteen ohjauksen suunnittelua varten on laadittu myös erilaisia ohjeita. Liikennevirastolla on oma ohjeistonsa, joiden luettelo ja suuri osa ohjeista löytyy Liikenneviraston nettisivuilta Eri osapuolten yhteistyössä on myös laadittu liikenteen ohjauksen suunnittelua helpottavia ja yhtenäistäviä oppaita, joista on luetteloa tämän oppaan liitteenä 2. Kuntien tehtäviä liikenteen ohjauksessa Liikenteen ohjauslaitteen asettaa maantielle tienpitoviranomainen. Kunta asettaa liikenteen ohjauslaitteen kadulle, [rakennuskaavatielle,] torille ja muulle vastaavanlaiselle liikennealueelle. Ennen pysyväksi tarkoitetun liikenteen ohjauslaitteen asettamista kunnan on varattava poliisille tilaisuus antaa lausuntonsa asiassa. Muulle kuin 1 momentissa tarkoitetulle tielle liikenteen ohjauslaitteen asettaa tienpitäjä saatuaan siihen kunnan suostumuksen, jota ei kuitenkaan saa ilman pätevää syytä evätä. Suostumusta ei tarvita tien kunnon taikka tiellä tai sen vieressä tehtävän työn vuoksi tarpeellisten tilapäisten liikennemerkkien asettamiseen. Taajamaa osoittavan liikennemerkin käyttämisestä päättää kunta kuultuaan maanteiden osalta tienpitoviranomaista. Sanotun liikennemerkin asettaa maantielle tienpitoviranomainen, muulle tielle kunta. 7

8 Rautatien tasoristeysmerkin sekä liikennevalot ja sulku- ja varoituslaitteet tasoristeykseen asettaa rautatien kunnossapitäjä. /TLL 51 / Liikenteen ohjauslaittein voidaan yleisesti liikenteelle tarkoitettu katu[, rakennuskaavatie] ja muu asema[- tai rakennus]kaavan mukainen liikenneväylä varata kokonaan tai osaksi liikenteellisiin erityistarkoituksiin. Tällöin on välttämätön huoltoajo ja muu siihen verrattava liikenne sallittava tarvittavassa laajuudessa. /TLL 52 / Liikenteen ohjauksen suunnittelu Ennen varsinaista liikenteen ohjauksen suunnittelua on jo tehty lukuisia siihen ratkaisevasti vaikuttavia päätöksiä. Monet liikennejärjestelyihin, liikennemääriin ja kulkumuotojen valintaan vaikuttavat seikat ratkaistaan jo yleiskaavan ja liikennejärjestelmäsuunnitelman tasolla. Liikenneverkon jäsentelyä ja käyttöä koskevat yleissuunnitelmat kuten katuluokitus, pyörätieverkko, joukkoliikenneverkko, erikoiskuljetusten ja vaarallisten aineiden reitit ja pysäköintiperiaatteet, auttavat yhtenäistämään ja selkeyttämään liikennejärjestelyjä koko kunnan alueella ja helpottavat liikenteen ohjauksen järjestämistä. Liikenteen ohjauksen johdonmukaisuutta voidaan lisäksi turvata laatimalla koko kuntaa tai ainakin laajahkoja alueita koskevia liikenteen ohjauksen periaatteita ja yleissuunnitelmia, esimerkiksi nopeusrajoitussuunnitelma, viitoitussuunnitelma, väistämisvelvollisuusperiaatteet ja liikenteen rauhoittamisperiaatteet. Asemakaavassa määritellään yksityiskohtaisemmin maankäytön sijoittuminen suhteessa liikenneväyliin, katujen ja pyöräteiden asema liikenneverkossa ja katualueiden rajat. Liikennesuunnitelmassa pohditaan katujen poikkileikkaukset, liittymäjärjestelyperiaatteet ja jalkakäytävien ja pyöräteiden sijoittuminen. Asemakaava ja liikennesuunnitelma ovat liikenteen toimivuuden ja sen ohjauksen kannalta avainasemassa. Niissä tehdyt ratkaisut määrittelevät liikennejärjestelyjen pohjan ja tarvittavan liikenteenohjauksen määrän. Tässä vaiheessa tehtyjä virheitä on vaikea enää korjata liikenteen ohjauksen keinoin. Sen vuoksi on tärkeää, että kaavoituksen ja liikennesuunnittelun yhteistyö on säännöllistä ja toimivaa. Kaavoitusprosessiin kuuluu olennaisena osana maankäyttö- ja rakennuslaissa määritelty vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa. Tällä menettelyllä mm. maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen ja työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta. Vastaavaa menettelyä noudatetaan myös katusuunnitelmaa valmisteltaessa, jollei osallistumismahdollisuutta katusuunnitelman valmisteluun ole jo toteutettu kaavoituksen tai muun laajemman alueen suunnittelun yhteydessä. Kun käytettävissä on hyvin tehdyt liikenteen yleissuunnitelmat ja asemakaava, voidaan niiden perusteella laatia toimiva katupiirustus ja liikenteen ohjaussuunnitelma. Liikennemerkkien ja muiden liikenteen ohjauslaitteiden sijoittamisessa noudatetaan säädösten määrittämiä käyttöperiaatteita ja sovelletaan liikenteen ohjauksen yhtenäistämiseksi laadittuja julkaisuja kuten Liikenneviraston Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä ja tätä Kuntaliiton opasta Liikennemerkkien käyttö kaduilla. Liikenteen ohjaussuunnitelmat perustuvat yleensä asemakaavaan ja katusuunnitelmaan ja niiden suunnitteluprosessissa mietittyihin ratkaisuihin, jolloin erillistä osallistumismenettelyä ei enää tarvita. Vanhoilla kaava-alueilla liikenteen ohjaussuunnitelmalla voi kuitenkin olla alueellisesti laajoja tai muuten huomattavia vaikutuksia liikenteen järjestämiseen, jolloin on syytä harkita osallistuvaa suunnittelua, jossa osallisilla on mahdollisuus jo valmisteluvaiheessa esittää mielipiteensä suunnitelmaan. 8

9 Päätöksenteko ja muutoksenhaku Liikenteen ohjaussuunnitelmat käsitellään kunnassa normaalin kunnallisen päätöksentekotavan mukaisesti (Kuntalaki). Toimielinten johtosäännöissä määritellään kullekin päätöstasolle sopivat tehtävät. Ennen pysyväksi tarkoitetun liikenteen ohjauslaitteen asettamista kunnan on varattava poliisille tilaisuus antaa lausuntonsa asiassa. Lausunnonannon käytännön menettelytavoista kunta sopii paikallisen poliisiviranomaisen kanssa. Yleensä liikenteenohjaus pohjautuu kaavoitukseen ja katusuunnitteluun sekä säädösten ja yleisohjeiden määrittämiin käyttöperiaatteisiin, jolloin suurin osa tavanomaisista liikenteen ohjaussuunnitelmista voidaan delegoida hyväksyttäväksi sopivalla virkamiestasolla (esim. suunnittelupäällikkö, liikennesuunnittelupäällikkö, kaupungininsinööri, tekninen johtaja). Alueellisesti laajat tai erityispiirteitä sisältävät liikenteen ohjaussuunnitelmat ja yleissuunnitelmat voidaan viedä hyväksyttäväksi lautakuntatasolle (esim. tekninen lautakunta, kaupunkisuunnittelulautakunta, yhdyskuntalautakunta, rakennus- ja kiinteistölautakunta). Joitakin laajavaikutteisia ja periaatteellisesti merkittäviä liikenteen ohjaussuunnitelmia voidaan katsoa tarpeelliseksi käsitellä kaupungin/kunnanhallituksen tai jopa valtuuston tasolla. Tällaisia voisivat olla kaavoitukseen verrattavat ratkaisut, kuten liikenneväylän varaaminen erityistarkoituksiin (esim. kävelykatu-, joukkoliikennekatusuunnitelmat). Kunnanhallituksen ja lautakunnan sekä niiden alaisen virkamiehen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta suoraan valittamalla. Oikaisuvaatimus tehdään päätöksen tehneelle toimielimelle ja virkamiehen päätöksestä asianomaiselle lautakunnalle. Oikaisuvaatimus on käsiteltävä viipymättä. Jos kunnanhallitus on kuntalain 51 :n nojalla ottanut lautakunnan tai sen alaisen virkamiehen päättämän asian käsiteltäväkseen, on päätöksestä tehty oikaisuvaatimus käsiteltävä kunnanhallituksessa. Kunnanhallituksen ja lautakunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen voidaan hakea muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös se, jolla yleensäkin on oikeus tehdä kunnallisvalitus. Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän ja kunnallisvalitus 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Liikennemerkit kaupunkikuvassa Liikennemerkit ja muut liikenteenohjauslaitteet sijoitetaan liikenneympäristöön tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Sijoittamisessa on otettava huomioon lainsäädännössä annetut määräykset eri merkkien ja merkintöjen käytöstä ja sijoittamisesta. Suomen liikenteen ohjauksessa noudatetaan periaatteita, jotka on sovittu kansainvälisissä sopimuksissa. Näistä tärkein on Liikennemerkkejä ja -opasteita koskeva yleissopimus. Säädösmääräysten lisäksi käytetään liikenteenohjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa apuna Liikenneviraston julkaisua Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä ja tätä Kuntaliiton opasta. Näillä ohjeilla pyritään tukemaan liikenteenohjauksen toteutusta niin, että liikenneympäristön merkinnät ja muu ohjaus ovat mahdollisimman selkeitä ja yhtenäisiä eri puolella maata. 9

10 Liikennemerkkien tarkoitus on ohjata ja opastaa liikenneympäristössä liikkujaa toimimaan liikenneympäristön ja muiden kulkijoiden kannalta toivotulla tavalla. Sen vuoksi merkkien tulee olla hyvin havaittavissa ja yksiselitteisesti tulkittavissa. Merkit tulee sijoittaa niin, että niiden näkyvyys on hyvä, mutta ne eivät itse saa olla näkemäesteinä. Liikennemerkit ovat osa kaupunkikuvaa. Sen vuoksi on tärkeä, että liikennemerkkien suunnittelussa ja niiden sijoittamisessa otetaan huomioon sen liikenne- ja kaupunkiympäristön tarpeet ja vaatimukset, mihin niitä ollaan sijoittamassa. Liikennemerkkien tulee toisaalta erottua, jotta ne voivat ohjata liikennekäyttäytymistä oikein, toisaalta ne eivät saa hallita koko kaupunkikuvaa. Seuraavia yleisperiaatteita on hyvä noudattaa: Liikennemerkkejä ei saa olla liikaa, jotta käyttäjä ehtii havaita ja ymmärtää merkin viestin. Liikennemerkin tarvetta harkittaessa selvitetään myös muut mahdolliset tavat hoitaa merkin viesti, esimerkiksi parantamalla ja selkeyttämällä liikenneympäristöä. Liikenneympäristön rakenteellisten ratkaisujen ja liikennemerkkien ohjauksen tulee tukea toisiaan ja antaa liikkujalle samansuuntainen viesti. Liikennemerkki on tarpeeton ja joskus jopa kielletty, jos kielto tai rajoitus perustuu lain säännökseen (LMp 17 ). Samalla katuosuudella käytetään yhtenäistä merkintä- ja merkkien sijoittamistapaa. Liikennemerkit asennetaan huolellisesti. Liikennemerkkien kunnossapidossa huolehditaan, että liikennemerkit säilyvät puhtaina ja hyväkuntoisina ja pysyvät suorassa. Liikennemerkkien sijoittamisessa tulee ottaa huomioon myös liikenneympäristön esteettömyystarpeet ja -vaatimukset. Liikennemerkit sijoitetaan yleisimmin omiin pylväisiinsä, joiden tulee olla harmaita (LMp 12 ). Erilaisissa käyttötilanteissa voidaan käyttää muitakin kiinnitysjärjestelmiä ja hyödyntää myös olemassa olevia valaisinpylväitä tai muita rakenteita. Liikenteen ohjauslaitteeseen tai sen kannattajaan ei kuitenkaan saa kiinnittää mitään, mikä ei vastaa laitteen tarkoitusta tai mikä vaikeuttaa liikenteen ohjausta (LMp 4 ). Rakenteiden kaupunkikuvallinen ja kalustuksellinen asema tulee myös tarkistaa ja ottaa merkkien sijoittamisessa huomioon. Joissakin tilanteissa voi olla tarpeen käyttää normaaleja pienempiä liikennemerkkejä: Pienikokoisia merkkejä voidaan käyttää, jollei jäljempänä toisin määrätä, muusta liikenteestä erillään olevalla jalkakäytävällä ja pyörätiellä, moottorikelkkailureitillä sekä sellaisessa taajaman osassa, jossa nopeusrajoitus on 50 km/h tai sitä alempi ja milloin pienikokoisten merkkien käytölle on erityisiä ympäristöllisiä syitä. /LMp 6 / Pienet liikennemerkit soveltuvat ympäristöllisistä syistä esimerkiksi keskustan kävely- ja torialueille, vanhoihin ja historiallisiin ympäristöihin ja muillekin alueille, jossa katutilat ovat kapeat ja pienipiirteiset. Liikennemerkkien näkyvyyttä ja vaikuttavuutta ei saa estää mainoksilla tai muilla vastaavilla: Tielle tai sen välittömään läheisyyteen ei saa asettaa merkkiä, kilpeä tai muuta laitetta, jonka voi erheellisesti käsittää liikennemerkiksi tai muuksi liikenteen ohjauslaitteeksi taikka joka voi huonontaa sellaisen näkyvyyttä. Tielle ei saa luvatta asettaa liikenteen ohjauslaitetta. Poliisi tai tienpitäjä saa heti poistaa laitteen, joka on asetettu 1 tai 2 momentin säännösten vastaisesti. /TLL 56 / Yleistä järjestystä tai turvallisuutta vaarantavan häikäisevän tai harhauttavan valon taikka liikenteenohjauslaitetta muistuttavan tai muuten turvallisuutta vaarantavan mainoksen käyttäminen on kielletty. Tällaisen valon tai mainoksen käyttäjän on poliisin kehotuksesta viipymättä poistettava valo tai mainos. /Järjestyslaki 6 / 10

11 1 Planering och beslutsfattande i kommunernas trafikreglering Lagstiftning och anvisningar Trafikregleringen regleras huvudsakligen av följande lagar, förordningar och beslut: Vägtrafiklagen Vägtrafikförordningen Trafikministeriets beslut om trafikanordningar Kommunikationsministeriets förordning om trafikljus för vägtrafik För regleringen av trafiken används vägmärken, trafikljus, vägmarkeringar och andra trafikanordningar på det sätt som vägtrafikförordningen fastställer. Ett vägmärke har den betydelse som det ges i förordningen genom benämning, bild och eventuell förklaring. (VägtrafikF 3 och 10 ) Vägmärkena indelas i varningsmärken, märken som anger förkörsrätt och väjningsplikt, förbuds- och begränsningsmärken, påbudsmärken, anvisningsmärken, informationsmärken och tilläggsskyltar. Om det vid regleringen av trafiken behövs ett vägmärke som inte är fastställt i denna förordning, kan en rektangulär skylt med text användas. /VägtrafikF 11 / Kommunikationsministeriet kan i försökssyfte fastställa användningen av trafikanordningar som avviker från en förordning av statsrådet eller av kommunikationsministeriet. Trafikverket utfärdar närmare föreskrifter om trafikanordningarnas färg, konstruktion och mått, och kan bevilja undantag från dessa föreskrifter. /VägtrafikL 50 / Planeringen av trafikregleringen kan också påverkas av andra författningar, till exempel förordningen om användning av fordon på väg och terrängtrafiklagen. Det finns också olika anvisningar för planering av trafikregleringen. Största delen av Trafikverkets anvisningar och en förteckning över dem finns på Trafikverkets webbsidor Det finns också handböcker som utarbetats i samarbete mellan olika aktörer för att underlätta och förenhetliga planeringen av trafikregleringen. Dessa räknas upp i bilaga 2 till denna handbok. Kommunernas uppgifter i trafikregleringen Trafikanordning uppsätts på landsväg av väghållningsmyndigheten. Kommunen uppsätter trafikanordning på gata, [byggnadsplaneväg,] torg och annat trafikområde av motsvarande slag. Innan en sådan trafikanordning som är avsedd att vara bestående uppsätts skall kommunen bereda polisen tillfälle att ge utlåtande i ärendet. På annan än i 1 mom. avsedd väg uppsätts trafikanordning av väghållaren, sedan denne fått kommunens samtycke, vilket dock inte utan giltig orsak får förvägras. Samtycke erfordras inte för uppsättande av tillfälliga vägmärken som är behövliga på grund av vägens skick eller arbete som utförs på eller invid vägen. Om användning av vägmärke som anger tätort beslutar kommunen, efter att i fråga om landsvägar ha hört väghållningsmyndigheten. Sådant vägmärke uppsätts på landsväg av väghåll- 11

12 ningsmyndigheten och på annan väg av kommunen. Vägmärke som anger plankorsning med järnväg samt trafikljus och avstängnings- och varningsanordningar vid plankorsning sätts upp av den som underhåller järnvägen. /VägtrafikL 51 / Genom trafikanordningar kan gata [- byggnadsplaneväg] och annan i stads- [eller byggnads]plan angiven trafikled, som allmänt är avsedda för trafik, helt eller delvis reserveras för speciella trafikändamål. Härvid skall oundgänglig servicekörning och annan därmed jämförbar trafik tillåtas i erforderlig utsträckning. /VägtrafikL 52 / Planering av trafikregleringen Före den egentliga planeringen av trafikregleringen har redan ett stort antal avgörande beslut fattats. Många faktorer som inverkar på trafikarrangemangen, trafikmängden och valet av trafikform avgörs redan i samband med generalplanen och trafiksystemplanen. Översiktsplaner som gäller trafiknätets struktur och användning såsom gatuklassificering, cykelvägsnät, kollektivtrafiknät, rutter för specialtransporter och farliga ämnen samt parkeringsprinciper bidrar till att förenhetliga, förenkla och underlätta trafikregleringen i hela kommunen. En konsekvent trafikreglering kan dessutom tryggas genom att man utarbetar principer och översiktsplaner för trafikregleringen i hela kommunen eller åtminstone för större områden, till exempel planer för hastighetsbegränsning, skyltningsplaner, principer för väjningsplikt och principer för att dämpa trafiken. I detaljplanen finns mer detaljerade definitioner av markanvändningen i förhållande till trafiklederna, gatornas och cykelvägarnas ställning i trafiknätet och gatuområdenas gränser. I trafikplanen behandlas tvärsektioner av gator, principer för anslutningar och placering av gångbanor och cykelvägar. Detaljplanen och trafikplanen är avgörande för en fungerande trafik och för trafikregleringen. De val som gjorts i dessa planer ger grunden för trafikregleringen och volymen på den trafikreglering som behövs. Det är svårt att genom trafikregleringen korrigera sådana fel som gjorts i det här skedet. Därför är det viktigt med ett regelbundet och fungerande samarbete mellan planläggningen och trafikplaneringen. En viktig del av planläggningen är den växelverkan som markanvändnings- och bygglagen fastställer vid beredningen av en plan. Genom detta förfarande har bland andra markägarna på området och de vars boende, arbete eller övriga förhållanden kan påverkas betydligt av planen möjlighet att delta i beredningen av planen, bedöma verkningarna av planläggningen och uttala sin åsikt om saken. Ett motsvarande förfarande tillämpas också vid beredningen av gatuplaner, om inte möjligheten att delta i beredningen av en gatuplan har getts i samband med planläggningen eller planeringen av ett annat större område. När man har tillgång till välgjorda översiktsplaner för trafiken och en detaljplan kan man utifrån dem utarbeta en fungerande gaturitning och trafikregleringsplan. Vid placering av vägmärken och andra trafikanordningar iakttas de principer som anges i författningarna och tillämpas publikationer som utarbetats i syfte att förenhetliga trafikregleringen, såsom Trafikverkets allmänna anvisningar för användningen av vägmärken och denna handbok av Kommunförbundet. Trafikregleringsplaner baserar sig i allmänhet på detaljplanen eller en gatuplan och de lösningar man kommit fram till vid planläggningen, vilket betyder att ingen separat möjlighet till deltagande längre behövs. Inom gamla planområden kan en trafikregleringsplan dock omfatta ett stort område eller annars avsevärt påverka regleringen av trafiken, vilket gör att det finns skäl att överväga deltagande i planeringen så att de delaktiga har möjlighet att redan i beredningsskedet framföra sina åsikter om planen. 12

13 Beslutsfattande och ändringssökande Trafikregleringsplaner behandlas i kommunen som normalt kommunalt beslutsfattande (kommunallagen). I organens instruktioner definieras lämpliga uppgifter för varje beslutsnivå. Innan en sådan trafikanordning som är avsedd att vara bestående uppsätts skall kommunen bereda polisen tillfälle att ge utlåtande i ärendet. I fråga om utlåtandet kommer kommunen överens om de praktiska förfarandena med den lokala polismyndigheten. I allmänhet grundar sig trafikregleringen på planläggningen, gatuplaneringen och de principer som anges i författningar och allmänna anvisningar. Därför kan största delen av de vanliga trafikregleringsplanerna delegeras för godkännande till lämpliga tjänstemän (t.ex. planeringschef, trafikplaneringschef, stadsingenjör, teknisk chef). Trafikregleringsplaner och översiktsplaner som omfattar ett stort område eller har speciella särdrag kan godkännas på nämndnivå (t.ex. tekniska nämnden, stadsplaneringsnämnden, samhällstekniska nämnden, byggnads- och fastighetsnämnden). Det kan anses vara nödvändigt att behandla en del sådana trafikregleringsplaner som har vittgående konsekvenser och är principiellt viktiga i stads-/kommunstyrelsen eller till och med i fullmäktige. Detta gäller bland annat lösningar som kan jämföras med planläggning, såsom att en trafikled reserveras för särskilda ändamål (t.ex. planer för gågator och kollektivtrafikgator). Den som är missnöjd med ett beslut av kommunstyrelsen, en nämnd eller en tjänsteman som lyder under dem kan framställa ett skriftligt rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas direkt genom besvär. Yrkande på rättelse framställs till det organ som fattat beslutet och när det gäller ett beslut av en tjänsteman till den behöriga nämnden. Rättelseyrkandet ska behandlas utan dröjsmål. Om kommunstyrelsen med stöd av 51 i kommunallagen har tagit upp ett ärende till behandling som en nämnd eller en tjänsteman som lyder under den fattat beslut i, skall yrkande på rättelse i beslutet tas upp till behandling i kommunstyrelsen. Ändring i kommunstyrelsens eller nämndens beslut med anledning av rättelseyrkandet kan sökas genom kommunalbesvär hos förvaltningsdomstolen. Rättelseyrkande får framställas och kommunalbesvär anföras av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part) samt av kommunmedlemmarna. Ändring i ett beslut med anledning av ett rättelseyrkande får sökas genom kommunalbesvär endast av den som framställt rättelseyrkandet. Om beslutet har ändrats med anledning av rättelseyrkandet, får ändring i beslutet sökas genom kommunalbesvär också av den som i övrigt har rätt att anföra kommunalbesvär. Ett rättelseyrkande ska framställas inom 14 dagar och kommunalbesvär anföras inom 30 dagar från delfåendet av beslutet. Vägmärken i stadsbilden Vägmärken och andra trafikanordningar placeras i trafikmiljön i enlighet med planerna. Vid placeringen måste man beakta lagstiftningens bestämmelser om användningen och placeringen av olika märken och markeringar. Vid trafikregleringen i Finland iakttas principer som man kommit överens om i internationella avtal. Det viktigaste avtalet är konventionen om vägmärken och signaler. Utöver författningsbestämmelserna används också Trafikverkets publikation med allmänna anvisningar för användningen av vägmärken och denna handbok av Kommunförbundet. Med hjälp av dessa anvisningar eftersträvas en trafikreglering där markeringarna och den övriga regleringen i trafikmiljön är så tydlig och enhetlig som möjligt i hela landet. Syftet med vägmärken är att styra och vägleda dem som rör sig i trafikmiljön så att de uppträder på ett sätt som är önskvärt för trafikmiljön och andra trafikanter. Därför bör alla 13

14 märken vara synliga och entydiga. De bör placeras så att man kan se dem, men så att de inte hindrar sikten. Vägmärkena är en del av stadsbilden. Därför är det viktigt att planeringen och placeringen av vägmärken beaktar behoven och kraven i den trafik- och stadsmiljö där de skall placeras. Vägmärken bör å ena sidan framträda för att de skall kunna styra trafikbeteendet på rätt sätt, men får å andra sidan inte dominera stadsbilden. Det är bra att iaktta följande allmänna principer: Det får inte finnas så många vägmärken att användaren inte hinner lägga märke till och förstå informationen. När behovet av ett vägmärke övervägs, utreds också andra möjliga sätt att föra fram informationen, till exempel en bättre och klarare trafikmiljö. De strukturella lösningarna och regleringen av trafikmärken i trafikmiljön ska stödja varandra och ge likartad information. Ett vägmärke är onödigt och ibland rentav förbjudet om förbudet eller begränsningen bygger på bestämmelse i lag (17 i trafikministeriets beslut om trafikanordningar). På samma gatuavsnitt används enhetliga sätt att placera märken och markeringar. Vägmärken monteras omsorgsfullt. I underhållet av vägmärken ser man till att de hålls rena, hela och raka. Vid placeringen av vägmärken bör man också beakta behov och krav som anknyter till tillgängligheten i trafikmiljön. Vägmärkena placeras i allmänhet på egna stolpar som skall vara gråa (12 i trafikministeriets beslut om trafikanordningar). I olika situationer kan vägmärken också fästas på annat sätt och även befintliga lyktstolpar och andra konstruktioner kan utnyttjas. Vid en trafikanordning eller en stödkonstruktion för denna får dock inte fästas någonting sådant som inte motsvarar anordningens ändamål eller som försvårar reglering av trafiken (4 i trafikministeriets beslut om trafikanordningar). Man bör också granska hur konstruktioner passar in i stadsbilden och beakta detta vid placeringen. I vissa situationer kan det vara bra att använda mindre vägmärken än normalt: Små märken kan, såvida inte nedan bestäms annorlunda, användas på gångbana och cykelbana, som är avskild från annan trafik, på snöskoterled, samt i sådan del av tätort där körhastigheten är begränsad till 50 km/h eller mindre och då det föreligger särskilda miljöbetingade skäl att använda små märken. /6 i trafikministeriets beslut om trafikanordningar/ Små vägmärken lämpar sig av miljöbetingade skäl till exempel för fotgängar- och torgområden, gamla och historiska miljöer och även för andra områden där gatuområdena är smala och småskaliga. Vägmärkenas synlighet och effekt får inte hindras genom reklam eller på andra motsvarande sätt: På väg eller i dess omedelbara närhet får inte uppsättas märken, skyltar eller andra anordningar som kan förväxlas med vägmärken eller andra trafikanordningar eller göra det svårare att se dessa. På väg får ej utan tillstånd uppsättas trafikanordning. Polisen eller väghållaren får omedelbart avlägsna anordning som uppsatts i strid med stadgandena i 1 eller 2 mom. /VägtrafikL 56 / Det är förbjudet att använda bländande eller vilseledande ljus som äventyrar den allmänna ordningen eller säkerheten eller sådan reklam som påminner om trafikregleringsanordningar eller annars äventyrar säkerheten. På uppmaning av polisen skall den som använder sådana ljus och reklamer utan dröjsmål avlägsna dem. /OrdningsL 6 / 14

15 2 Liikennemerkkien sijoittaminen katutilaan Liikennemerkki sijoitetaan yleensä kohtisuoraan sitä liikennesuuntaa vastaan, jonka nähtäväksi se on tarkoitettu. Liikennemerkki ei kuitenkaan saa näkyä muuhun tulosuuntaan siten, että merkin tarkoituksesta saattaa aiheutua väärinkäsityksiä. Samaan pylvääseen tai telineeseen saa kiinnittää yleensä enintään kaksi liikennemerkkiä varustettuna tarvittavilla lisäkilvillä. Tämä määräys ei koske opastusmerkkejä eikä ajoradan yläpuolelle sijoitettuja merkkejä. /LMp 7 / Jollei jäljempänä toisin määrätä, tulee alimman liikennemerkin tai lisäkilven alareunan korkeuden olla 1,5 3,2 metriä ajoradan pinnasta, jalkakäytävällä tai pyörätiellä kuitenkin 2,0 3,2 metriä näiden pinnasta mitattuna. Jollei jäljempänä toisin määrätä, saa liikennemerkin lähimmän reunan etäisyys ajoradan reunasta olla enintään 3,5 metriä tai pientareen ulkoreunasta 1,5 metriä. Merkin vähimmäisetäisyys ajoradan reunasta on 0,5 metriä. Taajamassa merkki voidaan kuitenkin sijoittaa edellä mainittua lähemmäksi ajoradan reunaa, jos siitä ei aiheudu haittaa tai vaaraa liikenteelle eikä kohtuutonta haittaa tien kunnossapidolle. Mitä edellä tässä pykälässä määrätään, ei koske opastusmerkkejä eikä ajoradan yläpuolelle, ajoradalla olevalle korokkeelle tai sulku- ja varoituslaitteeseen sijoitettuja merkkejä. Liikennemerkit on pyrittävä edellä mainittujen mittojen puitteissa sijoittamaan tien poikkileikkaukseen yhtenäisesti samalla tienosalla. /LMp 8 / Tien pituussuunnassa tulee liikennemerkkien keskinäisen etäisyyden olla riittävä merkkien havaitsemiseksi ja ymmärtämiseksi. Taajaman ulkopuolella tulee tämän etäisyyden yleensä olla vähintään 50 metriä. /LMp 9 / Kuvissa on esitetty liikennemerkkien suositeltava sijainti eräissä katupoikkileikkauksissa. Jos merkki sijoitetaan alle 0,5 metrin etäisyydelle ajoradan reunasta, tulee erikseen varmistaa, ettei se aiheuta vaaraa tai haittaa ajoradan sivukaltevuuden, pienen ajokaistaleveyden tai runsaan linja- ja kuorma-autoliikenteen takia. Erityisesti on huomattava, että suojatiemerkit sijoitetaan luvussa 3 esitettyjen ohjeiden mukaisesti. Selkeyden vuoksi moottoriajoneuvoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle tarkoitettuja liikennemerkkejä ei sijoiteta samaan liikennemerkin varteen päällekkäin. Poikkeuksellisesti voidaan moottoriajoneuvoliikenteelle ja kevyelle liikenteelle tarkoitettuja liikennemerkkejä sijoittaa samaan varteen rinnakkain kuvan 2.6 mukaisesti. Kadun pituussuunnassa liikennemerkit on taajamassa sijoitettava niin, että ne ovat riittävän ajoissa havaittavissa eivätkä ne saa peittää toisiaan. Ajoradan yläpuoliset merkit on pyrittävä sijoittamaan vähintään 5,0 metrin korkeuteen, jolloin huomattava osa käytännössä esiintyvistä ylikorkeista erikoiskuljetuksista pystyy kulkemaan merkkien ali. Alle 4,6 metrin alikulkukorkeutta ei kuitenkaan tule käyttää. Erikseen määrätyillä ylikorkeiden erikoiskuljetusten reiteillä merkkien alareunan tulee olla vähintään 20 cm korkeammalla kuin reitille määritelty vapaa alikulkukorkeus. 15

16 Kuva 2.1 Liikennemerkin sijoitus, kun jalkakäytävän leveys on 4 metriä tai enemmän, tai kun merkin ei muuten voida katsoa näkyvän riittävän hyvin. Kuva 2.2 Liikennemerkin sijoitus, kun jalkakäytävän leveys on alle 4 metriä, ja seinässä ei ole näkyvyyttä haittaavia esteitä. Kuva 2.3 Liikennemerkin sijoitus, kun jalkakäytävän leveys on alle 4 metriä, ja seinässä on näkyvyyttä haittaavia esteitä. 16

17 Kuva 2.4 Liikennemerkin sijoitus, kun katuun liittyy yli 3,2 metrin levyinen jalkakäytävä, joka ei rajoitu sivuesteeseen. Kuva 2.5 Liikennemerkin sijoitus, kun katuun liittyy kapea jalkakäytävä, joka ei rajoitu sivuesteeseen. Kuva 2.6 Jalankululle ja pyöräilylle sekä moottoriajoneuvoliikenteelle tarkoitetut liikennemerkit voidaan poikkeuksellisesti sijoittaa samaan varteen rinnakkain. 17

18 3 Suojateiden merkitseminen 3.1 Ohjemerkki 511 Suojatie Merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle, yläpuolelle, ajoradalla olevalle korokkeelle tai ajoradan vasemmalle puolelle. Jollei tiemerkinnöillä ole muuta osoitettu, osoittaa suojatien merkin paikka ajosuunnassa suojatien etureunan. /TLA 19 / Merkkiä käytetään joko yhdessä tiemerkintöjen kanssa tai yksin. Jos suojatie osoitetaan sekä tiemerkinnöin että liikennemerkein, merkki sijoitetaan tiemerkinnän kohdalle tai enintään kaksi metriä ennen suojatien tai sen yhteydessä olevan pyörätien jatkeen etureunaa. Ajoradan ulkopuolelle sijoitetun merkin lähimmän reunan etäisyys ajoradan reunasta saa olla enintään kaksi metriä. Mikäli näkemät ovat suojatien kohdalla erittäin hyvät, voidaan merkki poikkeuksellisesti sijoittaa sivusuunnassa kauemmaksikin, kuitenkin enintään 3,5 metrin etäisyydelle ajoradan reunasta. Mikäli tulosuunnassa on kaksi tai useampia ajokaistoja, on merkki sijoitettava tulosuunnan tai ajoradan molemmille puolille. Merkin tulee näkyä tien kumpaankin suuntaan. Myös merkin peilikuvaa voidaan käyttää. /LMp 21 / 3.2 Merkin 511 koko Merkin 511 koko on yleensä 600 x 600 mm. Pienikokoista (400 x 400 mm) merkkiä voidaan käyttää sellaisessa taajaman osassa, jossa nopeusrajoitus on 50 km/h tai sitä alempi seuraavissa tapauksissa: Liikennevaloin ohjattuun risteykseen merkityt suojatiet. Asuntoalueiden tonttikaduille merkityt suojatiet. Pientaloalueiden kokoojakaduille merkityt suojatiet, jos ajoradan leveys on enintään 7 metriä. Erityisistä kaupunkikuvallisista syistä. Vaikka mainitut edellytykset olisivatkin voimassa, pienikokoisia merkkejä 511 ei yleensä käytetä seuraavissa tapauksissa: Ilman liikennevaloja olevat suojatiet siellä, missä on kaksi tai useampia ajokaistoja suuntaansa. Suojatiet, jotka sijaitsevat muualla kuin risteyksen yhteydessä. 3.3 Merkin 511 kaksipuolisuus ja kuvio Merkin 511 tulee näkyä tien kumpaankin suuntaan. Liikennevalopylvääseen opastimen alapuolelle tai vastaavalla tavalla muuhun pylvääseen kiinnitetyn kaksipuolisen merkin ei voida katsoa näkyvän tien molempiin suuntiin. Näissä tapauksissa on pylvään kummallekin puolelle kiinnitettävä yksipuolinen merkki. Merkissä 511 olevan jalankulkijan kulkusuunta on aina ajoradalle päin. Ajoradalla olevalle korokkeelle sijoitetussa merkissä suunnan tulee normaalitapauksissa olla autoliikenteen tulosuunnalta katsoen oikealle. 18

19 3.4 Merkkien 511 lukumäärä ja sijoittelu Tieliikennelain mukaan suojatie on mahdollista osoittaa joko liikennemerkein tai tiemerkinnöin. Talviolosuhteita, päällystystöitä yms. tilanteita ajatellen suojatiet merkitään yleensä myös liikennemerkein jäljempänä esitettävällä tavalla. Kuvissa on esitetty merkin 511 suositeltavia käyttötapoja. Säännökset sallivat merkin 511 sijoittamisen suojatien kohdalle eli ajosuunnassa kat soen jopa sen takareunaan. Tällaisesta sijoitustavasta voi esimerkiksi talviolosuhteissa aiheutua epäselvyyttä pysäköintiä, pysäyttämistä ja suojatien eteen pysähtyneen ajoneuvon ohittamista koskevien säännösten noudattamisessa. Tästä syystä tulee ajoradan oikealla puolella sijaitseva merkki 511 sijoittaa yleensä suojatien etureunan kohdalle tai enintään kaksi metriä ennen sitä. Säännösten sanamuodosta seuraa, että risteyksen jälkeen olevan suojatien oikealle puolelle ei ole tarpeen asettaa merkkiä 511, jos suojatien kohdalla on korokkeelle tai ajoradan vasemmalle puolelle sijoitettu merkki 511. Suojatien etureuna on syytä merkitä risteyksen jälkeen seuraavissa tapauksissa: Kun suojatie on huomattavasti sivussa jalkakäytävän linjasta, ja suojatiellä ei ole koroketta tai suojatien vieressä ei ole erotuskaistaa, joka osoittaisi jalankulkijalle suojatien sijainnin. Kun risteyksen yli johtaa kyseiseen suuntaa kaksi tai useampia ajokaistoja (kuva 3.7). Kun korokkeella tai ajoradan vasemmalla puolella oleva merkki ei ole riittävän hyvin havaittavissa. Liikenneministeriön päätöksen tarkoittamia näkemäolosuhteita voidaan pitää erittäin hyvinä, jos sadan metrin matkalla ennen suojatietä ei ajoradalla ole pysäköintiä eikä alle neljän metrin etäisyydellä ajoradan reunasta ole puita, pensaita, mainoksia tai muita näkemäesteitä. Silloin merkki 511 voidaan sijoittaa enintään 3,5 metrin etäisyydelle ajoradan reunasta kahden metrin sijasta. Kuvissa 3.13 ja 3.14 on esimerkkejä merkkien 511 ja 231 (väistämisvelvollisuus risteyksessä) sijoittamisesta yhteiseen pylvääseen. Yhdenmukaisuuden takia suositellaan merkki 511 sijoitettavaksi merkin 231 (tai muun samaan pylvääseen sijoitetun merkin) yläpuolelle. Liikennevalopylväässä voidaan merkki 511 sijoittaa valo-opastimen alapuolelle ja toinen samaan pylvääseen sijoitettava merkki sen yläpuolelle valo-opastimen viereen. Merkkiyhdistelmä on asetettava ajosuunnassa suojatien etureunan kohdalle tai enintään kaksi metriä ennen sitä. Liikenteenjakaja (merkit 417 tai 418) ja merkki 511 voidaan sijoittaan korokkeella samaan pylvääseen. Liikenteenjakaja sijoitetaan alimmaiseksi. Merkin alareunan korkeuden jalankulkutasosta tulee olla 1,8 metriä, jolloin merkkiyhdistelmä ei vaikeuta jalankulkijan havaitsemista suojatiellä. Kuvassa 3.15 on esimerkki liikenteenjakajan ja merkin 511 sijoittamisesta korokkeelle. 19

20 Kuva 3.1 Merkin 511 sijoittaminen risteykseen, jossa on alle kahden metrin levyiset jalkakäytävät. Kuva 3.2 Merkin 511 sijoittaminen T-risteykseen, jossa pääsuunnalla on yksi suojatie. 20

21 Kuva 3.3 Merkin 511 sijoittaminen T-risteykseen, jossa pää- ja sivusuunnalla on koroke. Kuva 3.4 Merkin 511 sijoittaminen yksisuuntaisen kadun risteykseen. 21

22 Kuva 3.5 Merkin 511 sijoittaminen T-risteykseen, jossa pääsuunnalla on erotuskaistat. Kuva 3.6 Merkin 511 sijoittaminen risteykseen, jossa pääsuunnalla on kaistaa ja koroke. 22

23 Kuva 3.7 Merkin 511 sijoittaminen monikaistaiseen risteykseen, jossa kaikilla suunnilla on keskikoroke. Kuva 3.8 Merkin 511 sijoittaminen risteykseen, jossa pääsuunnalla on kaistaa ja koroke. 23

24 Kuva 3.9 Merkin 511 sijoittaminen risteykseen, jossa kaikilla suunnilla on kaistaa ja keskikoroke. Kuva 3.10 Merkin 511 sijoittaminen keskikorokkein varustettuun T-risteykseen. 24

25 Kuva 3.11 Merkin 511 sijoittaminen risteysten välillä olevalle suojatielle kaistaisella kadulla. Kuva 3.12 Merkin 511 sijoittaminen risteysten välillä olevalle suojatielle kaistaisella kadulla. 25

26 Kuva 3.13 Merkkien 511 ja 231 sijoitus yhteiseen pylvääseen. Kuva 3.14 Merkkien 511 ja 231 sijoitus liikennevalopylvääseen. 26

27 Kuva 3.15 Merkin 511 sijoittaminen korokkeelle. 27

28 3.5 Suojateiden merkitseminen liikenneympyrässä Liikenneympyrän (kiertoliittymän) suojatiet osoitetaan aina merkillä 511. Tulosuunnassa merkki 511 sijoitetaan keskikorokkeelle tai sen puuttuessa ajoradan oikeaan reunaan. Mikäli tulosuunnassa on kaksi ajokaistaa, sijoitetaan merkki 511 tulosuunnan molemmille puolille. Poistumissuunnassa merkki 511 sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle suojatien etureunan kohdalle. Liikenneympyrässä voidaan poikkeuksellisesti käyttää kolmea merkkiä samassa varressa. Kuvissa on esitetty merkin 511 suositeltavia käyttötapoja liikenneympyrässä. Kuva 3.16 Merkin 511 sijoittaminen pieneen liikenneympyrään, jossa liittymähaaroilla ei ole korokkeita. 28

29 Kuva 3.17 Merkin 511 sijoittaminen yksi ajokaistaiseen liikenneympyrään, jossa liittymähaaroilla on korokkeet. 29

30 Kuva 3.18 Merkin 511 sijoittaminen liikenneympyrään, jossa tulosuunnalla on kaksi ajokaistaa. 30

31 4 Jalkakäytävien ja pyöräteiden merkitseminen 4.1 Määräysmerkit ja 427 Määräysmerkki 421 Jalkakäytävä Merkillä osoitetaan ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä jalkakäytävää, jota jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan. Muut kuin jalankulkijat ja tieliikennelain 8 :n 2 momentissa ja 45 :ssä mainitut tienkäyttäjät eivät saa käyttää merkillä osoitettua jalkakäytävää. Merkkiä ei yleensä käytetä osoittamaan korotettua jalkakäytävää. /TLA 18 / Alle 12-vuotias lapsi saa kuljettaa polkupyörää jalkakäytävällä. Hän ei saa aiheuttaa kohtuutonta häiriötä jalankululle. /TLL 8 2 mom/ Pyörätuolia käyttävään vammaiseen sovelletaan jalankulkijoita koskevia säännöksiä. Sama koskee vammaista, joka kävelynopeudella kuljettaa käsikäyttöistä tai sellaista moottorikäyttöistä invalidiajoneuvoa, jonka rakenteellinen nopeus on enintään 15 km/h. Muutoin hänen on noudatettava polkupyöräilijöitä koskevia säännöksiä. /TLL 45 / Määräysmerkki 422 Pyörätie Merkillä osoitetaan ajoradasta rakenteellisesti erotettua taikka erillistä pyörätietä, jota polkupyöräilijän on käytettävä ajaessaan asianomaiseen suuntaan. Muut ajoneuvot eivät saa käyttää merkillä osoitettua pyörätietä. Mopolla ajo pyörätiellä on kuitenkin sallittu, jos se osoitetaan tekstillisellä lisäkilvellä Sallittu mopoille. Jos pyörätie on vain tien vasemmalla puolella ja ajoradan oikealla puolella olevan pientareen tai ajoradan oikean reunan käyttö on kulkureitin tai muun vastaavan syyn vuoksi turvallisempaa, polkupyöräilijä saa lyhyellä matkalla käyttää piennarta tai ajoradan oikeaa reunaa. Pyörätiellä ajettaessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä tieliikennelaissa säädetään ajoradalla ajamisesta. /TLA 18 / Määräysmerkki 423 Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä Merkillä osoitetaan ajoradasta rakenteellisesti erotettua taikka erillistä yhdistettyä pyörätietä ja jalkakäytävää, jota polkupyöräilijän ja jalankulkijan on käytettävä kulkiessaan asianomaiseen suuntaan. Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä 421 ja 422 säädetään. /TLA 18 / Määräysmerkit 424 ja 425 Pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain Merkillä osoitetaan ajoradasta rakenteellisesti erotettua taikka erillistä rinnakkaista pyörätietä ja jalkakäytävää. Merkissä olevat tunnukset osoittavat pyörätien ja jalkakäytävän keskinäisen sijainnin. Muuten on pyörätiestä ja jalkakäytävästä voimassa, mitä merkeistä 421 ja 422 säädetään. /TLA 18 /

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Poliisin rooli paikallisessa liikenneturvallisuussuunnittelussa ja liikennejärjestelyissä

Poliisin rooli paikallisessa liikenneturvallisuussuunnittelussa ja liikennejärjestelyissä Poliisin rooli paikallisessa liikenneturvallisuussuunnittelussa ja liikennejärjestelyissä Karhukuntien liikenneturvallisuus- ja koulukuljetusseminaari 4.10.2012 Tuomo Katajisto komisario Satakunnan poliisilaitos

Lisätiedot

Ulkomainoslaitteiden sijoittaminen Helsingissä Liikenneturvallisuusnäkökohdat

Ulkomainoslaitteiden sijoittaminen Helsingissä Liikenneturvallisuusnäkökohdat Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Liikennesuunnitteluosasto OHJE 1 Ulkomainoslaitteiden sijoittaminen Helsingissä Liikenneturvallisuusnäkökohdat 18.3.2005 / MM 2 MM / 18.3.2005 Ulkomainoslaitteiden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista Annettu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy,

Lisätiedot

HE 48/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikennelakia.

HE 48/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikennelakia. HE 48/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tieliikennelakia. Jalkakäytävän ja pientareen määritelmää

Lisätiedot

Tiemerkintäpäivät 2013 Uusi Tiemerkinnät-ohje 8.2.2013

Tiemerkintäpäivät 2013 Uusi Tiemerkinnät-ohje 8.2.2013 Tiemerkintäpäivät 2013 Uusi Tiemerkinnät-ohje Uusia tiemerkintöjä Pyörätasku Liikennevalo-ohjatussa liittymässä Pyöräkaista edeltää aina Ajokaistanuolta voi käyttää yksisuuntaisella ajoradalla Sovellus

Lisätiedot

Poliisin käsimerkit. Turvallista matkaa! Liikennemerkit ja muita liikenteenohjauslaitteita. www.tiehallinto.fi. Lähestyvän ajoneuvon on pysähdyttävä

Poliisin käsimerkit. Turvallista matkaa! Liikennemerkit ja muita liikenteenohjauslaitteita. www.tiehallinto.fi. Lähestyvän ajoneuvon on pysähdyttävä Poliisin käsimerkit Lähestyvän ajoneuvon on pysähdyttävä Kaikista suunnista lähestyvien on pysähdyttävä Sekä edestä että takaa tulevan on pysähdyttävä Asianomaisesta suunnasta tulevilla on lupa jatkaa

Lisätiedot

Liikennemerkit ja opasteet WWW.EA-YHTIOT.FI

Liikennemerkit ja opasteet WWW.EA-YHTIOT.FI Liikennemerkit ja opasteet Varoitusmerkit 111. Mutka oikealle 112. Mutka vasemmalle 113. Mutkia, joista ensimmäinen oikealle 114. Mutkia, joista ensimmäinen vasemmalle 115. Jyrkkä alamäki 116. Jyrkkä ylämäki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 7/2002 /L. Kävely- ja pyöräilykatutyöryhmän selvitys

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 7/2002 /L. Kävely- ja pyöräilykatutyöryhmän selvitys LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 7/2002 /L Kävely- ja pyöräilykatutyöryhmän selvitys Liikenne- ja viestintäministeriö Helsinki, 2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 12 1.1 Työn lähtökohdat 12

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1128. Laki. asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 1128. Laki. asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1998 N:o 1128 1134 SISÄLLYS N:o Sivu 1128 Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain muuttamisesta...

Lisätiedot

Mopon paikka liikenneympäristössä. Ari Liimatainen, Liikennevirasto Reijo Vaarala, Ramboll Finland Oy 22.5.2013

Mopon paikka liikenneympäristössä. Ari Liimatainen, Liikennevirasto Reijo Vaarala, Ramboll Finland Oy 22.5.2013 Mopon paikka liikenneympäristössä Ari Liimatainen, Liikennevirasto Reijo Vaarala, Ramboll Finland Oy 22.5.2013 Mopokanta ja mopo-onnettomuudet Mopokanta on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana monin

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi.

Pyörätie. Pyörätie voidaan osoittaa joko yksi- tai kaksisuuntaiseksi. Pyörätie Pyörätiellä tarkoitetaan polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tien osaa taikka erillistä tietä. Pyörätie voidaan osoittaa joko

Lisätiedot

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Pidä pelivaraa JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Sisältö 3 Jalan ja pyörällä 4 Omilla teillä 5 Ajo pyöräkaistalla 6 Risteyksissä tarkkana 6 Opettele väistämissäännöt 7 Liikennemerkin mukaan 8 Kääntyvä väistää

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

115. Jyrkkä alamäki 116. Jyrkkä ylämäki 121. Kapeneva tie 122. Kaksisuuntainen liikenne. 141a. Töyssyjä 142. Tietyö 143. Irtokiviä 144.

115. Jyrkkä alamäki 116. Jyrkkä ylämäki 121. Kapeneva tie 122. Kaksisuuntainen liikenne. 141a. Töyssyjä 142. Tietyö 143. Irtokiviä 144. Varoitusmerkit 111. Mutka oikealle 112. Mutka vasemmalle 113. Mutkia, joista ensimmäinen oikealle 114. Mutkia, joista ensimmäinen vasemmalle 115. Jyrkkä alamäki 116. Jyrkkä ylämäki 121. Kapeneva tie 122.

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenne ja viestintäministeriöstä

Ajankohtaista liikenne ja viestintäministeriöstä Ajankohtaista liikenne ja viestintäministeriöstä Tiemerkintäpäivät 21.-22.1.2016, Turku Mikko Karhunen Ajankohtaista Pysäköintikiekkosäädökset Uudet sähköiset kevyet laitteet Traktorisäädökset Tieliikennelain

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

LIIKENTEEN OHJAUS. Pihakatuohje (Hyväksytty osastokokouksessa 9.9.2011) PIHAKATU, Yleistä

LIIKENTEEN OHJAUS. Pihakatuohje (Hyväksytty osastokokouksessa 9.9.2011) PIHAKATU, Yleistä PIHAKATU, Yleistä Pihakadulla tarkoitetaan jalankululle ja ajoneuvoliikenteelle yhteisesti tarkoitettua katua. Pihakadun yleisvaikutelman tulee olla sellainen, että autoilija tai muu ajoneuvon kuljettaja

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä PANK Tiemerkintäpäivät 12.2.2015, Tampere Mikko Karhunen, Liikenne- ja viestintäministeriö Turvallisuustilanteen kehitys 1990-2014 800 700 600 500 400

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 241 30.08.2011

Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 241 30.08.2011 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 241 30.08.2011 Kunnan ilmoitusten tiedoksisaattaminen vuosina 2011-2012/Selitys Helsingin hallinto-oikeudelle valtuuston päätöksestä jätetyn valituksen johdosta / Sättet

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 3. Liikenneturvallisuuden, esteettömyyden ja liikkumisen ohjauksen edistämisen yhtenäiset periaatteet 1.9.2015 Nopeusrajoitusjärjestelmän yhtenäistäminen (asuinalueille

Lisätiedot

Liikennemerkit ja muita liikenteenohjauslaitteita

Liikennemerkit ja muita liikenteenohjauslaitteita Liikennemerkit ja muita liikenteenohjauslaitteita Varoitusmerkit 111. Mutka oikealle 112. Mutka vasemmalle 113. Mutkia, joista ensimmäinen oikealle 114. Mutkia, joista ensimmäinen vasemmalle 115. Jyrkkä

Lisätiedot

Sinä, mopo ja liikenne

Sinä, mopo ja liikenne Sinä, mopo ja liikenne Liikenteessä oleminen on yllättävän monitahoinen asia. Mopoilijan on jatkuvasti otettava huomioon muut tienkäyttäjät ja se millaisessa liikenneympäristössä hän liikkuu. Mopoilijan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1275/2001 vp Puutavara-ajoneuvojen kuormaus Eduskunnan puhemiehelle Varsin usein näkee puutavara-ajoneuvoja kuormattavan yleisen tien varressa tai linja-autopysäkeillä. Harvinaista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Mittaus 24.06.03, n. 2375ha/vrk Ylinopeutta ajoi vain 2,2 % autoista. Mittaus 13.08.2002, n. 2500ha/vrk Ylinopeutta ajoi enää 4,0 % autoista

Mittaus 24.06.03, n. 2375ha/vrk Ylinopeutta ajoi vain 2,2 % autoista. Mittaus 13.08.2002, n. 2500ha/vrk Ylinopeutta ajoi enää 4,0 % autoista Neljän kolmion liikennejärjestelyjen purku 4.11.2009 Porin liikenneturvallisuussuunnitelmassa 2001 (s 55 ja liite 4) hyvien kokemusten pohjalta päätettiin laajentaa väistämisvelvollisuus joka tulosuunnalta.

Lisätiedot

Ohje 2 (9) 17.2.2015 LIVI/758/05.00/2015. Suomen rekisteröidyt puolueet. Lisätietoja: Tuomas Österman Liikennevirasto Puh.

Ohje 2 (9) 17.2.2015 LIVI/758/05.00/2015. Suomen rekisteröidyt puolueet. Lisätietoja: Tuomas Österman Liikennevirasto Puh. Ohje 2 (9) Tiedoksi: Suomen rekisteröidyt puolueet Lisätietoja: Tuomas Österman Liikennevirasto Puh. 0295 34 3630 Ohje 3 (9) Yleistä Vaaleja koskevalla ulkomainoksella voi olla tärkeä merkitys vaalityössä.

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR

PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR Tilaisuuden nimi / Tillställningens namn Kansallinen esprint -suunnistuskilpailu ja Huippuliigan 1. osakilpailu Pelastuslaissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT

HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT MUISTUTUS 27.5.2014 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki HARJUKADUN, SEPÄNKADUN JA VÄINÖNKADUN KATUSUUNNITELMAN MUUTOS SEKÄ ALUEEN PYÖRÄILYJÄRJESTELYT Harjukadun, Sepänkadun ja Väinönkadun pyöräilyjärjestelyjä

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE SaeP Anl. Jakelukohdassa mainitut kunnat Kåvit. Behand. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinnossa toimivaan Verotuksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Tienvarsimainonta ja lupamenettely. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012

Tienvarsimainonta ja lupamenettely. Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Tienvarsimainonta ja lupamenettely Antti Pirttijoki Pirkanmaan ELY-keskus 6.3.2012 Tienvarsimainonnan lainsäädännöllinen perusta Maantielain 52, tienvarsimainonta ja -ilmoittelu Asemakaava-alueen ulkopuolella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Jalankulkija liikenteessä

Jalankulkija liikenteessä Jalankulkija liikenteessä Yhteystiedot: Selkokeskus Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puhelin: 09-34809 240 faksi: 09-351 3975 sähköposti: selkouutiset@famr.fi Liikenneturva Sitratie 7, PL 29 00421 Helsinki

Lisätiedot

PARGAS STAD AVGÖRANDE AV SÄRSKILDA FÖRUTSÄTTNINGAR FÖR BYGGANDE PARAISTEN KAUPUNKI

PARGAS STAD AVGÖRANDE AV SÄRSKILDA FÖRUTSÄTTNINGAR FÖR BYGGANDE PARAISTEN KAUPUNKI Ärende Asia Sökande Hakija Suunnittelutarvealueella rakentamisen erityisten edellytysten ratkaiseminen tilalla Erävuori 2:103 Lielahden kylässä Paraisilla Jouni ja Katja Winberg Kuitiantie 47 21630 Lielahti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ

PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ PIHAKADUT ANTTILANMÄELLÄ asukasyhdistyksen johtokunta 26.4.2011 asukasyhdistyksen vuosikokous 30.3.2011 asukasyhdistyksen yleinen kokous 28.10.2010 asukasyhdistyksen johtokunta 24.5.2010 asukasyhdistyksen

Lisätiedot

Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015

Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015 Esa Mettälä, valvontapäällikkö / 5.11.2015 Valvonta on oleellinen osa toimivaa liikennejärjestelmää Valvonnan tarkoitus ja tavoite on osaltaan edistää turvallista ja sujuvaa liikennettä kaduilla. Yhteiset

Lisätiedot

Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä

Yleisohjeet liikennemerkkien käytöstä Suunnittelu- ja toteuttamisvaiheen ohjaus Tiehallinto Helsinki ISBN 951-726-978-1 (nid.) TIEH 2000006-03 (nid.) Oy Edita Ab Helsinki ISBN 951-726-979-X (PDF) TIEH 2000006-v-03 (PDF) Julkaisua myy/saatavana:

Lisätiedot

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta

Lisätiedot

MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE. - Turun kaupungin yleinen ohjeistus

MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE. - Turun kaupungin yleinen ohjeistus MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE - Turun kaupungin yleinen ohjeistus KIINTEISTÖLIIKELAITOS Puutarhakatu 1 Puh. (02) 330 000 Postiosoite www.turku.fi Puolalankatu 5 (asiakaspalvelu)

Lisätiedot

Määräys POSTILAATIKKOJEN SIJOITTELUSTA. Annettu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2011

Määräys POSTILAATIKKOJEN SIJOITTELUSTA. Annettu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2011 1 (7) Määräys POSTILAATIKKOJEN SIJOITTELUSTA Annettu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2011 Viestintävirasto on määrännyt 29 päivänä huhtikuuta 2011 annetun postilain (415/2011) 48 :n nojalla 1 luku Yleiset

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 622/2013 vp Suomalaisen sukututkimuksen asema EU:n tietosuoja-asetuksessa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan komissio on esittänyt uutta asetusta henkilötietojen käsittelyyn. Uudella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Valtuusto 47 02.03.2009 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 133 12.05.2009 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 227 17.08.2010

Valtuusto 47 02.03.2009 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 133 12.05.2009 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 227 17.08.2010 Valtuusto 47 02.03.2009 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 133 12.05.2009 Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen 227 17.08.2010 Takauspäätös/Oy Sipoon Jäähalli - Sibbo Ishall Ab/Lausunto valituksen johdosta / Borgensbeslut/Oy

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Inframodel3-työpaja Varusteet / IM3-arvojoukot Markku Pienimäki, FINNMAP Infra Built Environment Process Innovations

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki. Reklamplatser i en ställning Gågatan, karta Vasavägen, karta Skolgatan, karta

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki. Reklamplatser i en ställning Gågatan, karta Vasavägen, karta Skolgatan, karta STADEN JAKOBSTAD Tjänstemannabeslut Datum 24.3.2015 Paragraf 33/2015 PIETARSAAREN KAUPUNKI Viranhaltijapäätös Päivämäärä 24.3.2015 Pykälä 33/2015 Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia Staden Jakobstad -

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Otteet Otteen liitteet

Otteet Otteen liitteet Helsingin kaupunki Pöytäkirja 22/2012 1 (5) 304 Viilarintie välillä Viikintie - Holkkitie, nro 29955/1-3 ja Viikintie Viilarintien kiertoliittymän kohdalla, nro 29956/1, katusuunnitelmien hyväksyminen,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

6 20.01.2016 25 02.02.2016

6 20.01.2016 25 02.02.2016 Maankäyttöjaosto/ Markanvändningssektionen Kunnanhallitus/Kommunstyrel sen 6 20.01.2016 25 02.02.2016 Rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen asettaminen Pohjois-Paippisten osayleiskaava-alueelle / Utfärdande

Lisätiedot

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi Tieliikennelain kokonaisuudistus Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi 4.3.2016 16.9.2015 HELSINKI Uudistusten perusongelma ja vastavoimat Koko lainsäädäntö uudistetaan, tämä on hieno mahdollisuus. Ongelmia

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Liikennemerkkipiirustukset

Liikennemerkkipiirustukset Liikennemerkkipiirustukset 2 LIIKENTEEN OHJAUS Liikennemerkkien mitoitus 2008 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelon pvm. LIIKENNEMERKKIPIIRUSTUKSET, OSA 1 1 Lähetekirjeet 2 Varoitusmerkit 03.02.1995 3 Etuajo-oikeus-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti

Dermovat scalp 0,5 mg/ml liuos iholle Klobetasolipropionaatti PAKKAUSSELOSTE Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen - Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. - Jos sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi tai apteekin

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Perämeri nyt -seminaari 16.-17.10.2007 - Brändö Pekka Räinä Lapin ympäristökeskus Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Uudet kevyet kulkuvälineet mukaan liikenteeseen

Uudet kevyet kulkuvälineet mukaan liikenteeseen Uudet kevyet kulkuvälineet mukaan liikenteeseen Liikenne ja maankäyttö 2015 7.10.2015, Helsinki, Kuntatalo Mikko Karhunen, LVM Taustaa EU:n sääntelykehys muuttunut Toimintaympäristö muuttuu Räätälöidyt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 552/2010 vp kohtuullista- Liikennerikkomusrangaistusten minen Eduskunnan puhemiehelle Tieliikennelaissa säädetään, että vuoden aikana kolme tai kahden vuoden aikana neljä sakkoa saaneelle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

SAMMANTRÄDESPROTOKOLL KOKOUSPÖYTÄKIRJA. 77 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 121. 78 Pöytäkirjantarkastajien valinta 122

SAMMANTRÄDESPROTOKOLL KOKOUSPÖYTÄKIRJA. 77 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 121. 78 Pöytäkirjantarkastajien valinta 122 8/2015 119 AIKA 11.11.2015 klo 17:00-18:30 PAIKKA Nauvon aluekonttori, Brinkastentie 1 77 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 121 78 Pöytäkirjantarkastajien valinta 122 79 Esityslistan

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2009 vp Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen aravan rajoituksista vapautuminen Eduskunnan puhemiehelle Hiljattain julkisuudessa kerrottiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rikesakkorikkomuksista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään rikoslain (39/1889) 2 a luvun 8 :n 2 momentin ja 9 :n 8 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat 2 a luvun

Lisätiedot

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI I år ordnar FF Jaro tillsammans med LokaTapiola för 14:e gången sin ALL STARS fotbollsturnering. Sammanlagt 65 lag och ca 750 spelare deltar. Åldersklasserna

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

KATUPOIKKILEIKKAUSTEN SUUNNITTELUOHJEET

KATUPOIKKILEIKKAUSTEN SUUNNITTELUOHJEET KATUPOIKKILEIKKAUSTEN SUUNNITTELUOHJEET HELSINGINKAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO 2.11.2001 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 2. Katupoikkileikkausten mitoitusperusteet katuluokittain

Lisätiedot

OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN

OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN Joka neljäs vuosi pidettävissä edustajiston vaaleissa valitaan osuuskaupan edustajistoon 50 edustajaa. Edustajisto toimii osuuskaupan

Lisätiedot

MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE. Turun kaupungin yleinen ohjeistus

MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE. Turun kaupungin yleinen ohjeistus MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE Turun kaupungin yleinen ohjeistus KIINTEISTÖLIIKELAITOS Puutarhakatu 1 Puh. (02) 330 000 Postiosoite www.turku.fi Puolalankatu 5 (asiakaspalvelu)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 32/2012 1 (7) Yleisten töiden lautakunta Ko/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 32/2012 1 (7) Yleisten töiden lautakunta Ko/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 32/2012 1 (7) 441 Gunillankallion alueen kadut, katusuunnitelmien hyväksyminen, Laajasalo HEL 2012-009067 T 10 05 02 Päätös päätti hyväksyä Gunillantien katusuunnitelman välillä

Lisätiedot

LAUSUNTOYHTEENVETO - Kevyt liikenne ja liikenteen rauhoittaminen asuinalueilla

LAUSUNTOYHTEENVETO - Kevyt liikenne ja liikenteen rauhoittaminen asuinalueilla LAUSUNTOYHTEENVETO - Kevyt liikenne ja liikenteen rauhoittaminen asuinalueilla Lausuntoa pyydettiin 29 organisaatiolta, joista 24 antoi lausuntonsa. Lausuntonsa antoi lisäksi neljä polkupyöräilijäyhdistystä.

Lisätiedot