Metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalit

Transkriptio

1 metsänomistajat 1 Utsjoki Inari LAPIN METSÄNHOITOYHDISTYSTEN TIEDOTUSLEHTI 2/2012 Enontekiö Muonio Kittilä Sodankylä Savukoski Kolari Pelkosenniemi Pello Salla Kemijärvi Ylitornio Rovaniemi Tornio Tervola Posio Keminmaa Simo Ranua Syksy saapui Lapin kairaan Syksyn kirkkaat ruskasävyt värittävät Lapin metsäluontoa. Kuulakkaat aamut houkuttelevat niin metsätöihin kuin marjaan tai metsästämäänkin. Metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalit On tärkeää, että nykyisten metsänhoitoyhdistysten tuomat edut metsänomistajille ja yhteiskunnalle turvataan, toteaa ministeri Jari Koskinen mhy-lain uudistamisesta. Sivu 4 Mhy-valtuustovaalien äänestys on loppusuoralla. Nyt ovat viimeiset hetket käyttää äänioikeutta. Sivu 5 Puunkorjuulla on pitkät perinteet Mhy Länsi- Rajan toiminnassa. Sivu 19

2 2 metsänomistajat Elämme suurten muutosten aikaa Uusi Metsäkeskuksien toimintaa säätelevä laki on voimassa. Metsälaki, jossa ollaan antamassa ilmeisesti valinnan mahdollisuuksia ja vastuuta lisää metsänomistajille on valmistelussa ja meidän metsänomistajien mielestä tärkein, eli metsänhoitoyhdistyslaki, on menossa remonttiin. Ministeri Koskinen on linjannut lain uudistamisen periaatteet, joissa metsänomistaja saa vapaasti valita, mihin yhdistykseen kuuluu, jäsenyydestä vapautuu ilman kuluja ja pakollinen metsänhoitomaksu poistuu. Samalla toki poistuvat myös toiminnan rajoitteet ja metsänomistajien päätösvalta kasvaa. Lisäksi laissa määritetään metsänhoitoyhdistysten metsäpoliittiset tavoitteet ja tehtävät. Näiden periaatteiden mukaan valmistelutyö tulee jatkumaan virkamiestyönä syksyn ja talven ajan ja laki olisi tulossa eduskuntaan mahdollisesti v.2013 aikana. Äänestä Metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalit Näin siis ilmoittaa ministeriö, aika sitten näyttää millainen laki tästä lopulta tulee. Miten se tulee vaikuttamaan yhdistyksien mahdollisuuksiin toimia. Joudutaanko muodostamaan suurempia yhdistyksiä toiminnan tehostamiseksi ja monipuolistamiseksi, tuskin kuitenkaan samaan malliin kuin Metsäkeskukset. Tulisi Suomen Metsänhoitoyhdistys - näinkin on joku tainnut kaavailla! Pelkäänpä pahoin, että Lappi menettäisi samalla tavoin kuin hävittiin ensimmäisessä Kemera-varojen jaossa Suomen Metsäkeskuksessa. PÄÄKIRJOITUS Joka tapauksessa kyseessä on todella suuri muutos nykyiseen lakiin ja metsänhoitoyhdistysten on edelleen parannettava ja tehostettava toimintaansa. Osoitettava metsänomistajille, että metsänhoitoyhdistys on ainut oikeasti metsänomistajien etua ajava järjestö mm. puuta myydessä. Kuka nyt luottaisi kartellisakot saaneiden yhtiöiden neuvoihin puukaupassa? Tutkimusten mukaan metsänhoitoyhdistyksiin luotetaan ja palveluista saama palaute on erittäin hyvää. Yksi voimakkaimmin metsänhoitomaksun poistamisen vaatijoista on ollut metsäteollisuus ja se pyrkii edelleen vaikuttamaan lain sisältöön, siten että yhdistyksien toimintamahdollisuuksia heikennettäisiin. Miksi metsäteollisuus on ollut niin kovasti metsänomistajien vapauden puolella? Kyseessä on raha, ei kuitenkaan metsänomistajan muutaman kympin metsänhoitomaksut vaan metsäteollisuuden omat säästöt, tavoite saada metsänhoitoyhdistykset pois puukaupasta. Metsäteollisuus ry:n asiantuntija Rainer Häggblom on sen todennut MTV:n huomenta Suomi lähetyksessä jo Kun metsänhoitoyhdistyksistä luovuttaisiin, puun hintaa saataisiin nopeasti alemmas. Voiko tuota enää suoremmin sanoa? Kannattaa siis harkita tarkoin ostajan tarjotessa allekirjoitettavaksi sopimusta, jolla pääsisi samalla eroon metsänhoitoyhdistyksestä. metsänhoitoyhdistys Metsänomistajat. Edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin. Metsänomistaja! Äänestä metsänhoitoyhdistyksen valtuustovaaleissa. Näin vaikutat metsäetujesi valvontaan ja tulevaisuuden metsäpalveluihin. Postivaalit Lisätietoa metsänhoitoyhdistyksistä sekä osoitteesta metsänhoitoyhdistys metsänomistajan asialla Tämän loppukesän tuorein uutinen on Venäjän WTO- jäsenyys. Metsäteollisuus on ollut tyytyväinen uutisesta; tullien poistumisen johdosta puuta pystytään tuomaan entistä enemmän. Ehkä nyt Venäjän mäntykuitukin tulee hinnaltaan kilpailukykyiseksi kotimaisen puun kanssa, onhan siitä kestänyt maksaa lähes 50 % korkeampaa hintaa kuin metsänomistaja on saanut Suomessa tien varressa. Missä luuraavat kotimaisen puunkäytön ja työllisyyden puolesta puhuvat poliitikot? Joka tapauksessa, hyvää puukaupan syksyä! Kilpailuttakaa leimikot, se kannattaa! Muistakaa myös äänestää sekä metsänhoitoyhdistys- että kunnallisvaaleissa. Vesa Väisänen Ylä-Lapin mhy metsänomistajat JULKAISIJA: TOIMITUSTIIMI: ILMOITUKSET JA TAITTO: PAINO: Metsänomistajienliitto Pohjois- Suomi sekä Kemijärven, Kittilän, Länsi-Pohjan, Länsi-Rajan, Pelkosenniemi-Savukosken, Posion, Ranuan, Rovaniemen, Sallan, Sodankylän, Ylitornion, Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistykset Vesa Väisänen (päätoimittaja), Kimmo Karjalainen, Juha Rautakoski Viestimix Savisilta 1, Ylivieska Botnia Print, Kokkola ISSN

3 metsänomistajat 3 Tapahtumia metsänomistajille ELINVOIMAINEN METSÄTILA ELINVOIMAINEN METSÄTILA maaseuturahasto Metsänomistajat! Metsänhoitoyhdistys ja Elinvoimainen metsätila-hanke järjestävät yhteistyössä metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvää koulutusta. KEMINMAA, Pohjantähti-opisto, Pohjolantie 23 Torstai klo Hanke-esittely, omistajanvaihdoksen valmistelu - Metsän arvon määrittäminen - Maanmittausasiat (toimitukset, yhteismetsä) Oma opiskelu (peritömetsä-kirja 20 ) Torstai klo Metsätilan sukupolvenvaihdos - Omistusrakenteen vaihtoehdot - Perintö-ja lahjaverotus sekä myyntivoiton verotus - Kaupan tai lahjan toteutus ja esimerkkitapauksia Tilaisuuden jälkeen on mahdollista varata aikaa tilakohtaisen jatkoneuvontaan ja omistusjärjestelyn suunnitteluun. Ilmoittautuminen puh , ilkka.ronkainen@mhy.fi Tilaisuus on maksuton. Kahvitarjoilu. TERVETULOA maaseuturahasto Metsänomistajat! Metsänhoitoyhdistys ja Elinvoimainen metsätila-hanke järjestävät yhteistyössä metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyvää koulutusta. ENONTEKIÖ, Tunturi-Lapin luontokeskus, Peuratie 15 Maanantai klo Hanke-esittely, omistajanvaihdoksen valmistelu - Metsän arvon määrittäminen - Maanmittausasiat (toimitukset, yhteismetsä) Oma opiskelu (peritömetsä-kirja 20 ) Maanantai klo Metsätilan sukupolvenvaihdos - Omistusrakenteen vaihtoehdot - Perintö-ja lahjaverotus sekä myyntivoiton verotus - Kaupan tai lahjan toteutus ja esimerkkitapauksia Tilaisuuden jälkeen on mahdollista varata aikaa tilakohtaisen jatkoneuvontaan ja omistusjärjestelyn suunnitteluun. Ilmoittautuminen mennessä puh , juha.makela@mhy.fi Tilaisuus on maksuton. Kahvitarjoilu. TERVETULOA LÄNSI-POHJA YLÄ-LAPPI Marjatan runo Kiitokset! Hyvin olen viihtynyt täällä, melko usein iloisella päällä. 37 pitkää vuotta, toivottavasti ei aivan suotta. Aina ei tahdo jaksaa, kun kaikki täytyy maksaa, ja sitten vielä tarkastella taksaa. Poikiakin pitää ojentaa, kun taloutta yrittää kohentaa. Kahvihuoneessa koolla, kuitenkin on hyvä kööri, siihen kuuluu muutama metsätalousinsinööri. Siinä lentää hauska huuli, ja takkiin tarttuu hyvä tuuli. Nyt tahdon teitä kiittää, ja muistoihini kaiken tämän liittää, ja toivon, että työvuosiakin vielä vähän riittää. Marjatta Kariniemi Mhy Sodankylä Lauantaina Sinetän koulu, Sinetässä Rovaniemellä Päivän aikana voit mainiosti testata omaa metsätietämystäsi metsätaitokilpailussa sekä kuulla ajankohtaista asiaa metsä- ja pankkisektorilta. Metsätaitokilpailussa mitellään Rovaniemen mestaruudesta, jossa sarjat: miehille, naisille sekä nuorille ( syntymävuosi -94 tai nuoremmat ) Kilpailukupongin täyttäneiden kesken arvotaan Lapin Metsämarkkinat Oy:n lahjoittama Stihl 170D moottorisaha. ROVANIEMI Tervetuloa metsäpäiville! Tervetuloa metsäpäiville Sinettään koko perhe! Ohjelma: 9:30 Tulokahvit, avaus ja kilpailuohjeet,sinetän koulu 10:00 Metsätaitokilpailun startti, Sinetän koulun pihalta 11:30 Ruokailu 13:00 Ajankohtaiskatsaus - Ajankohtaista metsäpolitiikasta ja puukaupasta, Jukka Aula, Pohjois-Suomen metsänomistajien liitto - Mhy:n kuulumiset, Teemu Orajärvi toim.joht. - Sampo Pankki kuulumiset, Pasi Kokko 14:15 Palkintojen jako, arvonta Lisäksi mukavaa oheisohjelmaa: Heikki Rautio esittelee uuden viilauslaitteen, moottori- ja raivaussahauutuudet Tarvikekeskus esittelee metsällistä mönkijäkalustoaan

4 4 metsänomistajat Uusiutuva mhylaki avaa uusia mahdollisuuksia Metsänhoitoyhdistyksen lisäksi mikään muu organisaatio ei tuota palveluita ja edunvalvontaa puhtaasti metsänomistajan lähtökohdista, muistuttaa metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Uusi metsänhoitoyhdistyslaki tullee voimaan tämän hallituskauden aikana. Suurin muutos tulee olemaan, että lakisääteinen metsänhoitomaksu poistuu ja metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys muuttuu aidosti vapaehtoiseksi. Samoin metsänomistaja voinee jatkossa päättää, mihin metsänhoitoyhdistykseen hän haluaa kuulua. Eli käytännössä lakiuudistus tuo enemmän päätösvaltaa ja -vapautta metsänomistajille ja vähentää lakiin perustuvaa säätelyä. -Muutos voidaan yhdistyksissä kokea uhkana, mutta se on ennen kaikkea suuri mahdollisuus. Uudistuksen myötä metsänomistajien päätösvalta omissa yhdistyksissään kasvaa, sillä myös metsänhoitoyhdistysten toiminnan rajoitteet poistuvat metsänomistajille tarjottavien palvelujen osalta. Se mitä yhdistyksissä tulevaisuudessa tehdään ja minkälaisia palveluja metsänomistajille tarjotaan, on puhtaasti metsäomistajien itsensä päätettävissä oleva asia. Yhdistyksen luottamushenkilönä toimiminen tulee siis olemaan entistä mielenkiintoisempaa ja antoisampaa, lupaa MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Kun pohja on vahva, on helppo ponnistaa Tällä hetkellä lähes kaikki metsänomistajat ovat järjestäytyneet yhdistyksiin ja yhdistysten tarjoamiin palveluihin ollaan erittäin tyytyväisiä. Metsänhoitoyhdistyksillä on myös miehitys liki jokaisessa Suomen kunnassa ja kylässä. -Lähtökohdat ovat mihin tahansa metsäalan organisaatioon verrattuna aivan omaa luokkaansa. Niitä ei kannata hukata lakiuudistuksen jälkeistä toimintaa suunniteltaessa vaan rakentaa niiden pohjalta entistä parempi yhdistys. Siihen on kaikki edellytykset, Hakkarainen linjaa. On aivan varmaa, että metsäomistajien edunvalvonnan tarve tulee vain kasvamaan ja metsänhoitoyhdistysten merkitys ei katoa mihinkään. -Mikään muu organisaatio ei tuota palveluita ja paikallista edunvalvontaa puhtaasti metsäomistajan lähtökohdista. Esimerkiksi puukaupallinen edunvalvonta erottaa meidät kaikista muista toimijoista. Lisäksi metsänomistajien edunvalvontaketju, yhdistyksistä MTK:hon, huolehtii metsänomistajien edunvalvonnasta maakuntien lisäksi myös Helsingissä ja Brysselissä. Metsänomistajien näkökulma ei edelleenkään tule automaattisesti otetuksi huomioon päätöksenteossa jos siitä kukaan ei ole muistuttamassa, Hakkarainen sanoo. Tulevat valtuustovaalit ovat metsänomistajille erittäin tärkeä vaikuttamisen paikka. -Nyt tarvitaan aktiivista ja osaavaa hallintoa luotsaamaan metsänhoitoyhdistyksiä uuteen aikaan. Tulevaisuus on juuri niin hyvä kuin miksi me kaikki metsänomistajien edunvalvontaorganisaatiossa sen teemme. Metsänomistaja - oletko jo käyttänyt äänesi? Vielä on aikaa äänestää metsävaalissa Metsänhoitoyhdistysten valtuustojen vaali on loppusuoralla. Vaaliasiakirjat saapuivat elokuun lopulla metsänomistajille. Nyt alkaa olla viimeinen hetki käyttää äänioikeutta. Metsänhoitoyhdistyslaki on menossa remonttiin Metsänomistajien palvelut ja edunvalvonta turvataan uudenkin lain aikana Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen käynnisti hallitusohjelman mukaisesti metsänhoitoyhdistyslain uudistamisen keväällä. -On tärkeää, että nykyisten metsänhoitoyhdistysten toiminnan tuomat edut yhteiskunnalle ja metsänomistajille säilyvät. Metsänhoitoyhdistysten toiminta nähdään niin maa- ja metsätalousministeriössä kuin koko metsäalalla edelleen hyvin tarpeellisena ja koko yhteiskuntaa hyödyttävänä, korosti ministeri Koskinen lakiremontista tiedottaessaan. Uudistukselle selkeät periaatteet Metsänhoitoyhdistyslakia uudistetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti: 1. Metsänomistaja voi vapaasti valita, mihin yhdistykseen hän kuuluu. Yhdistyksen jäsenyydestä vapautuu ilmoitusmenettelyllä ilman kuluja. 2. Metsänhoitoyhdistys le tulee vain yksi yhteinen äänioikeus, jonka joku osakkaista voi käyttää - yleensä asiainhoitaja, muistuttaa aluejohtaja Kimmo Lapin alueen metsänhoitoyhdistysten Karjalainen valtuustoi- Pohjois-Suo- hin valitaan meneillään olevan men Metsänomistajietoja vaalin aikana useita samen metsävaltuutettuja. Aikaa tosta.. lii- äänestämiseen on vielä muutama päivä. Äänestys tapahtuu siis postivaalina. Vaalikuori on jätettävä Vaali postiin tai toimitettava onkin Suomen oman metsänhoitoyhdistyksen suurin postivaali, sillä ko- toimistoon viimeistään ko maassa valitaan yhdellä perjantaina Silloin kertaa lähes kolme tuhatta varsinainen äänestysai- luottamushenkilöä reiluun ka päättyy. sataan maamme metsänhoitoyhdistykseen. Äänioikeus jäsenillä -Vaalimateriaalissa on mukana äänestysohjeet, -Äänioikeus on jokaisella äänestyslippu ja palautusla metsänomistajalla, jolkuori. Lippuun merkitään on omistuksessaan metsää oman ehdokkaan numetyksen ja on metsänhoitoyhdisro, lippu laitetaan vaalikuo- jäsen. Perikunnalle reen, kuori suljetaan ja viedään tai muulle yhteisomistuksel- postiin tai suoraan Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen. rahoittaa toimintansa keräämillään jäsenmaksuilla ja liiketoiminnan tuotoilla. Pakollinen, tähän asti verohallinnon keräämä metsänhoitomaksu, poistuu uudistuksessa. Kimmo Karjalainen metsänhoitoyhdistyksen toimistolle. Haasteellinen kausi tulossa (MMM:n kuvapalvelu) 3. Metsänhoitoyhdistyksiltä poistuvat toimialuerajat, jolloin metsänomistaja voi vapaasti valita palveluntuottajan haluamastaan yhdistyksestä. 4. Metsänhoitoyhdistys- Tuleva nelivuotinen valtuustokausi on todennäköisesti melko haastava kaikille valituksi tuleville valtuutetuille. Kaikki metsäalan lait ovat muutoksen alla tai jo muuttuneet. Myös metsänhoitoyhdistyksiä säätelevän lain remontti on alkanut ja se tietää varmuudella haasteita toiminnan organisointiin. -Metsänomistajien palvelujen tarve ja ennen muuta edunvalvonnan tarve on kuitenkin selkeästi kasvussa ja valtuustoihin tarvitaan nyt kehittäjiä, joilla on ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta vaikuttaa oman yhdistyksen toimintaan ja kehitystyöhön. Nyt on äärettömän tärkeää, että jokainen metsänomistaja käyttää äänioikeuttaan ja valtuustot saavat vahvan valtakirjan alueen metsänomistajilta tulevan nelivuotiskauden työhön, Karjalainen muistuttaa. Lapin metsänhoitoyhdistysten ehdokaslistat löytyvät tämän lehden sivuilta. -Posion ja Ranuan yhdistyksissä on ollut sopuvaali, eli ehdokkaita ja valtuustopaikkoja oli saman verran, joten siellä ei myöskään varsinaista äänestystä tule. ten toiminnan rajoitteet poistetaan metsänomistajille tarjottavien palvelujen osalta, jolloin yhdistys voi harjoittaa jäsentensä haluamaa palvelutoimintaa. Metsänomistajien päätösvalta yhdistyksissä kasvaa. Metsänhoitoyhdistyksen tarkoituksena on edistää metsänomistajien metsätaloutta ja muita metsien hoidolle asetettuja tavoitteita. Käytännössä yhdistys tarjoaa jäsenilleen niitä palveluja, joita he tarvitsevat metsäomaisuutensa hoidossa ja metsätalouden harjoittamisessa. -Olemme alkuvuoden aikana käyneet lukuisia keskusteluja metsäalan sidosryhmien kanssa ja uskon, että metsänhoitoyhdistyslain uudistus näillä periaatteilla saa laajan tuen, sanoo ministeri Koskinen. Valmistelutyö jatkuu virkamiestyönä ja eduskunta saa lakiesityksen käsittelyynsä näillä näkymin vuoden 2013 aikana.

5 metsänomistajat 5 Lapin valtuustovaaliehdokkaat 2012 Mhy Ylitornio NroNimi Ammatti Asuinkunta 2. Kumpula Mari yrittäjä Meltosjärvi 3. Välimaa Pekka mv Pekanpää 4. Salmi Arto konepäivystäjä Kuivakangas 5. Uusitalo Ari mv Raanujärvi 6. Sandqvist Tuomas mv Kainuunkylä 7. Lohiniva Heikki yrittäjä Mellakoski 8. Huhta Jukka mv Kainuunkylä 9. Rousu Arja kotirouva Ylitornio 10. Myllykoski Ahti eläkeläinen Övertorneå 11. Kurtti Aino maatalousyrittäjä Mellakoski 12. Sainmaa Martti eläkeläinen Pessalompolo 13. Metsävainio Mikko maanviljelijä Ylitornio 14. Tuominen Lasse yrittäjä Meltosjärvi 15. Erkheikki Alpo maanviljelijä Kuivakangas 16. Körkkö Juha-Pekka rakennusmies Etelä-Portimojärvi 17. Alajärvi Urho eläkeläinen Mellakoski 18. Knuuti Tommi kiinteistönhoitaja Ylitornio 19. Pakisjärvi Vesa monitoimik. kuljettaja Ylitornio 20. Oja Reijo maanviljelijä Kainuunkylä 21. Heikkilä Lea toimistovirkailija Kaulinranta 22. Mäntyranta Juhani poromies Pessalompolo Mhy Kittilä 2 Lepola Sauli metsätilallinen Helppi 3 Mäntymaa Vuokko arkkitehti Tepasto 4 Hettula Juha maaseutuyrittäjä Kaukonen 5 Rytkönen Kauno poromies Kiistala 6 Siitonen Lauri yrittäjä Siitonen 7 Yritys Lasse lehtori Kaukonen 8 Neitiniemi-Upola Leena meteorologi Rovaniemi 9 Sallinen-Hanhela Aino puutarhuri Hanhimaa 10 Rantajääskö Tapani yrittäjä Alakylä 11 Kouri Pekka poromies/eläkeläinen Kittilä 12 Granroth Aaro metsätilayrittäjä Kelontekemä 13 Olli Reima kirvesmies/opettaja Vuoma 14 Jääskö Jani yrittäjä Kaukonen 15 Molkoselkä Vilho eläkeläinen Molkojärvi 16 Holck Eino poromies Veittivuoma 17 Tiensuu Reijo eläkeläinen Sirkka 18 Kinnunen Leena 4H-toiminnanjohtaja Kittilä Mhy Rovaniemi 2 Kumpu Tapani metsätalousyrittäjä Ylinampa 3 Oikarainen Taito eläkeläinen Oikarainen 4 Kenttälä Eero sähköasentaja Rovaniemi 5 Uusi-Autti Timo rakennusmestari Juuniemi 6 Nätynki Aatos levyseppähitsari (eläk.) Marraskoski 7 Poikela Markku eläkeläinen Tiainen 8 Kämä Risto maanviljelijä Siika-Kämä 9 Pasanen Sakari metsätalousinsinööri Rovaniemi 10 Pöykkö Matti maanviljelijä Vikajärvi 11 SaarijärviVeli tekninen johtaja Narkaus 12 Sirviö Mikko yrittäjä Muurola 13 Saarijärvi Risto putkiasentaja Saari-Kämä 14 Kuoksa Pekka maaseutuyrittäjä Rovaniemi 15 Niemelä Markku mv/autonkuljettaja Rautiosaari 16 Mänty Heino maanviljelijä Tapio 17 Kotila-Martti Hilkka joht. työvoimaneuvoja Rovaniemi 18 Väänänen Veli insinöörikapteeni Rovaniemi 19 Pulska Arto eläkeläinen Tapio 20 Onnela Mika metsuri Tiainen 21 Alaräisänen Pekka valtak. työsuojeluvalt. Rovaniemi 22 Oinas Sami hankintaesimies Rovaniemi 23 Väätäinen Raimo kirvesmies Saarenkylä 24 Sääskilahti Seppo metsätalousteknikko Viiri 25 Tuisku Toivo maatalousyrittäjä Sonka 26 Aalto Tapio maa- ja metsätal.yrit. Vanttauskoski 27 Uusiautti Minna myyjä Rovaniemi 28 Mansikkasalo Pekka maatalousyrittäjä Meltaus 29 Jänkälä Aarne maanviljelijä Tapio 30 Kokkonen Paula yrittäjä Saarenkylä 31 Harju Tuomo maanviljelijä Vikajärvi 32 Back Antero linja-autonkuljettaja Rovaniemi 33 Ulkoniemi Juha autonkuljettaja Meltaus 34 Ojala Erkki eläkeläinen/mv Marrasjärvi 35 AlajärviJukka poromies Meltaus 36 Lehto Pekka toiminnanjohtaja Autti 37 Salovaara Jarmo ratatekninen työntekijä Saarenkylä 38 Miettunen Risto eläkeläinen/metsätilal. Rovaniemi Mhy Salla 2 Kairala Heikki maanviljelijä Salla 3 Sipola Jarkko museo-opas Salla 4 Lassila Jaana yrittäjä Salla 5 Leinonen Tarmo yrittäjä Salla 6 Arola Merja metsätalousinsinööri Salla 7 Schroderus Jouni rajavartija Salla 8 Jumisko Timo poromies Salla 9 Salmijärvi Sakari nuohooja Salla 10 Harju Teemu metsätaloustek./eläkel. Salla 11 Arola Hannu mv. /eläkeläinen Salla 12 Harju Raimo maanviljelijä Salla 13 Kantia Reino maanviljelijä Salla 14 Alakurtti Matti kirvesmies /eläkeläinen Salla 15 Aatsinki Markku poromies /mv Salla 16 Kokko Olli rakennusmestari Salla 17 Leskinen Veikko koneenkuljettaja/elä. Salla 18 Uutela Esa kirvesmies Salla 19 Sulasalmi Kaija meijeristi Salla 20 Kangas Pekka rajavartija evp. Salla 21 Mattila Unto puutalousins. /eläk. Salla 22 Pajari Mikko poromies Salla 23 Törmänen Arto maanviljelijä Salla 24 Yrjänheikki Tarmo yrittäjä Salla Mhy Länsi-Raja 3 Ekonoja Mikko rakennusmestari Juoksenki, Pello 7 Eero Paavo metsätalousins. Pello 6 Friman Manu sähkötöiden joht. Kangosjärvi, Muonio 12 Friman Unto sähköurakoitsija Kolari 20 Hietala Kosti opistoupseeri evp Ylimuonio, Muonio 24 Harju Reino metsuri Orajärvi, Pello 15 Huusko Pekka maanviljelijä Vittikkovuoma, Pello 13 Hyttinen Esko eläkeläinen Kolari 19 Harju Seppo asentaja Orajärvi, Pello 27 Huhta Lauri metsätalousinsin. Tornio 11 Jussi Sakari kirvesmies Kolari 28 Jolma Tuomo lehtori Pello 26 Jolma Matti metsäkoneurak. Pello 22 Kylmämaa Jarmo maanviljelijä Vaattojärvi, Kolari 5 Könönen Kalevi poromies Raanujärvi,Ylipää, Pello 16 Koskela Ilkka paloesimies Sirkkakoski, Pello 21 Lompolojärvi Jussi vesilaitosmies Kolari 2 Liikamaa Taisto metsätyönjohtaja Sieppijärvi, Kolari 14 Matti Markku maanviljelijä Turtola, Pello 23 Niku Kalervo metsätalousins. Konttajärvi, Pello 25 Pantsar Antero maanviljelijä Ruuhivaara, Pello 4 Palovaara Saku maanviljelijä Kolari 10 Pikkarainen Markku metsätaloustekn. Saukkoriipi, Pello 18 Peuraniemi Päivi siivooja Kolari 8 Rundgren Hannu maanviljelijä Lappea, Kolari 17 Tapojärvi-Lompolo Hanne maanviljelijä Tapojärvi, Muonio 9 Unga Päivi maatalousyrittäjä Sieppijärvi, Kolari 29 Niva Paavo maalari Konttajärvi, Pello Mhy Ylä-Lappi 2 Pentti Keskitalo poromies Enontekiö 3 Aarne Kultima kapteeni,evp Enontekiö 4 Pauli Laakso maanviljelijä Enontekiö 5 Alpo Peltovuoma työvoimaneuvoja Enontekiö 6 Mauri Vieltojärvi poromies Enontekiö 7 Pekka Huhtamella eläkelainen Inari 8 Terhi Hultamo biologian opettaja Inari 9 Viljo Huru poromies Inari 10 Timo Härkönen eläkeläinen Ähtäri 11 Oula Jomppanen yrittäjä Inari 12 Martti Kangasniemi eläkeläinen Inari 13 Oula Kangasniemi poromies Inari 14 Veli-Matti Korppila eläkeläinen Inari 15 Vilho Kukkala eläkeläinen Inari 16 Arvi Kustula poromies Inari 17 Toivo Lehtola eläkeläinen Inari 18 Jouko Lepistö lääninrovasti Inari 19 Heimo Luukkanen sähköasentaja Inari 20 Yrjö Mattila eläkeläinen Inari 21 Risto Mutenia metsuri Inari 22 Timo Niemelä eläkeläinen Keminmaa 23 Kalevi Oksa suunnittelija Merikarvia 24 Jorma Peltonen eläkeläinen Inari 25 Pentti Pennanen musiikin opettaja Inari 26 Esko Pelto-Ääri sahatyöntekijä Inari 27 Veikko Porsanger yrittäjä Utsjoki 28 Juhani Rantakeisu ylirajavartija,evp. Inari 29 Aarre Seurujärvi eläkeläinen Inari 30 Martti Sotaniemi eläkeläinen Inari Mhy Länsi-Pohja 2 Pohjasenaho Rauno maanviljelijä Keminmaa 3 Vierelä Väinö metsätalousinsinööri Tervola 4 Malinen Tomi maanviljelijä Simo 5 Vaara Jorma yrittäjä Tervola 6 Kuusela Sakari maanviljelijä Keminmaa 7 Huuki Ari-Pekka metsätalousinsinööri Tornio 8 Alatalo Erkki metsätalousteknikko Keminmaa 9 Puro Juha teknikko Kemi 10 Markkula Anne sairaanhoitaja Tornio 11 Tepsa Kaarlo eläkeläinen Keminmaa 12 Pöntynen Pertti yrittäjä Simo 13 Marttila Tuomo yrittäjä Simo 14 Vaajoensuu Matti maaseutuyrittäjä Tervola 15 Miettunen Ulla lehtori Kemi 16 Pelttari Seppo varatuomari Tornio 17 Väisänen Erkki metsätyönjohtaja Tornio 18 Kinnunen Kyösti yrittäjä Tornio 19 Niemi Olavi rakennusmestari Tervola 20 Nätynki Sinikka eläkeläinen Rovaniemi 21 Ruonavaara Juha maanviljelijä Keminmaa 22 Ylimartimo Aatto maanviljelijä Tervola 23 Ranta Jouko maanviljelijä Tervola 24 Tervahauta Pertti metsätalousteknikko Tornio 25 Pelimanni Jussi metsätalousinsinööri Tornio 26 Sunnari Veli-Matti maanviljelijä Keminmaa 27 Ollitervo Timo yrittäjä Tervola 28 Pekkala Pentti prosessinhoitaja Simo 29 Tervahauta Jari yrittäjä Tornio 30 Patokoski Tuomo prosessinhoitaja Simo 31 Pentinsaari Sakari maanviljelijä Keminmaa 32 Jäärni Risto kirvesmies Simo 33 Kuusimaa Esa eläkeläinen Tornio 34 Kärki Heikki metsätalousinsinööri Tornio 35 Lahti Jukka metsänomistaja Tervola 36 Tilja Juha maanviljelijä Tornio 37 Alamartimo Esa maanviljelijä Tornio 38 Pesola Martti maanviljelijä Tervola 39 Auniola Vilho kunnallisneuvos Tornio 40 Kanniainen Jaakko maanviljelijä Tornio 41 Harri Lauri yrittäjä Tornio 42 Väärälä Kari maanviljelijä Simo 43 Romppainen Matti sähkötarvikemyyjä Simo 44 Oja Ismo maanviljelijä Tervola 45 Lampela Eero agrologi Tervola 46 Koskinen Jorma maanviljelijä Tornio Mhy Sodankylä 2 Postila Hannu lämmittäjä Sodankylä 3 Vaarala Ali opistoupseeri Sodankylä 4 Heikkilä Anna-Maija tutkija Inkoo 5 Lankila Rauno poromies Sodankylä 6 Poikela Veikko eläkeläinen Sodankylä 7 Raaterova Kari yrittäjä Sodankylä 8 Maijala Juhani poromies Sodankylä 9 Martin Yrjö eläkeläinen Sodankylä 10 Mäkihalvari Harri huoltomies Sodankylä 11 Autio Asko yrittäjä, poromies Sodankylä 12 Alakorva Kirsti mummo Sodankylä 13 Rytisalo Pentti maaseutuyrittäjä Sodankylä 14 Penttinen Jukka poroisäntä, Mv Sodankylä 15 Rissanen Matti mv, Insinööri Sodankylä 16 Uusitalo Aimo eläkeläinen Sodankylä 17 Mattanen Tero kaivostyönjohtaja Sodankylä 18 Melamies Irene maatalousyrittäjä Sodankylä 19 Harju Jyrki mansikanviljelijä Sodankylä 20 Oikarainen Raimo maanviljelijä Sodankylä 21 Riipi Matti poromies Sodankylä 22 Keinotie Heino eläkel.,insinööri Sodankylä 23 Jänkälä Hannu insinööri Sodankylä 24 Kangas Juha hirsityöntekijä Sodankylä 25 Harjula Heikki poromies Sodankylä 26 Sammela Seppo eläkeläinen Sodankylä 27 Keskitalo Mika poromies Sodankylä 28 Penttinen Tuomo maaseutuyrittäjä Sodankylä 29 Riipi Mika kunnanjohtaja Posio 30 Kuivila Yrjö liikkeenharjoittaja Sodankylä 31 Hannula Voitto maanviljelijä Sodankylä 32 Aikio Antti maa-ja metsätalyrit. Sodankylä 33 Vuojärvi Paul eläkeläinen Sodankylä Mhy Kemijärvi 2 Olavi Kivilahti eläkeläinen Kemijärvi 3 Tapani Alanne metsätilallinen Kemijärvi 4 Jorma Vahvanen Yrittäjä Kemijärvi 5 Reima Alaluusua Maatilayrittäjä Kemijärvi 6 Arto, Junttila Yrittäjä Kemijärvi 7 Juhani Ojala Puutarhatyöntekijä Kemijärvi 8 Antti Sirviö Maatilatalousyrittäjä Kemijärvi 9 Vuokko Salminen Maatalouslomittaja Kemijärvi 10 Timo Kyyhkynen Metsätilallinen Kemijärvi 11 Marjo Hautala Projektisihteeri Kemijärvi 12 Jukka Sarivaara Maatilayrittäjä Kemijärvi 13 Anita Ruokamo Yrittäjä/Toimittaja Kemijärvi 14 Asko Kaakkurivaara Eläkeläinen Kemijärvi 15 Antti Sivonen Eläkeläinen Kemijärvi 16 Vesa Jääskeläinen Metsuri Kemijärvi 17 Esko Törmänen Eläkeläinen Kemijärvi 18 Juha Karakko Metsätalousyrittäjä Kemijärvi 19 Hannu Välikangas Maanviljelijä Kemijärvi 20 Jorma Särkelä Toimittaja Kemijärvi 21 Sampo Särkelä Sairaanhoitaja Kemijärvi Mhy Savukoski-Pelkosenniemi 2 Autioniemi Jouko metsätilallinen Rovaniemi 3 Hannula Kari rehtori/opetusneuvos Oulu 4 Hautala Mauri maanviljelijä Pelkosenniemi 5 Harju Alpo maanviljelijä Savukoski 6 Hiltunen Aulis kirvesmies Pelkosenniemi 7 Illikainen Veli-Matti lentokonetarkastaja Kerava 8 Karala Hannu metsuri Pelkosenniemi 9 Karjalainen Tenho metsätilallinen Savukoski 10 Keto-Tokoi Arto maanviljelijä Pelkosenniemi 11 Körkkö Juhani metsätalousinsinööri Rovaniemi 12 Lakela Ari maanviljelijä Savukoski 13 Oinas Juha metsuri Pelkosenniemi 14 Pulska A.V. Tapani poromies Savukoski 15 Rae Kaarlo metsuri Pelkosenniemi 16 Savukoski Vesa metsäsuunnitelija Savukoski 17 Siivola Martti poromies Savukoski 18 Tossavainen Anu agrologi Savukoski Posiolla ja Ranualla sopuvaali Posion metsänhoitoyhdistyksellä varsinaista vaalia ei tullut, sillä valtuustoehdokkaita kertyi sama määrä kuin mitä on valtuustopaikkoja. Niinpä mhy:n vaalitoimikunta saattoi vahvistaa vaalin tuloksen saman tien. Valtuutetuiksi vuosille valittiin siis 17 henkilöä: Alasirniö Taisto, Hietala Jouni, Karasti Kari, Karjalainen Olavi, Kivilahti Eino, Kynsijärvi Ossi, Luksua Samuli, Maaninka Heikki, Maaninka Hilkka, Mourujärvi Antero, Määttä Markku, Nykänen Erkki, Oikarainen Seppo, Pätsi Mikko, Revonmäki Reima, Väisänen Jari ja Ylisirniö Leevi. Ranualla metsänhoitoyhdistyksen valtuuston koko on 22 ja ehdokkaita kertyi tuo sama määrä. Niinpä myös Ranuan vaalitoimikunta vahvisti tuloksen ilman äänestystä. Uuteen valtuustoon tulevat Illikainen Juhani, Impiö Reijo, Impiö Reino, Karjalainen Sulo, Kaikkonen Pekka, Kelahaara Rauno, Kortesalmi Matti, Nurmela Esa, Ojala Tarmo, Palovaara Kullervo, Posio Veli, Ruonakoski Jukka, Saukko Juha, Saukko Tapio, Saukko Martti, Salmela Heino, Salmela Marian, Sarajärvi Sakari, Sarajärvi Tuomo, Sarajärvi Urpo, Sääskilahti Jani ja Vuorinen Reijo.

6 6 metsänomistajat Metsänhoitoyhdistyksen laatima puunmyyntisuunnitelma lähtee myyjän tarpeista ja tavoitteista Juha Rautakoski Lapin puunhinnoissa ei suuria muutoksia Metlan hintatilastoa 35/2012 Summa summaarum, met- Turvallisen ja tuottavan puukaupan alku on hyvä puunmyyntisuunnitelma. Metsänhoitoyhdistyksen laatima puunmyyntisuunnitelma ja leimikko lähtee metsänomistajan omista taloudellisista tarpeista ja metsän hoidollisesta näkökulmasta. Siinä otetaan huomioon myös metsänomistajan näkemykset ja mieltymykset metsien käsittelyn suhteen. Valmis puunmyyntisuunnitelma antaa mahdollisuudet kilpailutukseen ja sitä kautta hyvään taloudelliseen lopputulokseen. Mikäli ostaja pääsee suoraan laatimaan leimikkoa, on vaarana, että tarpeet lähtevät ostajan intresseistä. Niissä ei välttämättä näy laisinkaan myyjän mieltymykset, rahantarpeet tai metsänhoidolliset näkökulmat, vaan puuta pyritään irrottamaan kerralla mahdollisimman paljon. Toisaalta ostajan suoraan tekemän leimikon ja puukaupan takana on tavoite estää kilpailu puukaupassa. Tämä johtaa yleensä siihen, että metsänomistaja ei saa leimikostaan parasta mahdollista hintaa. sänomistajan kannattaa aina ensin ottaa yhteyttä omaan metsänhoitoyhdistykseen puukauppaa suunnitellessaan. Siitä alkaa turvallinen ja tuottava puukauppa. Metsänomistajat! Tästä alkaa turvallinen puukauppa MAKSUTON LEIMAUS ja PUUNMYYNTI- SUUNNITELMA -Myytävän puuerän määrittely -Tarvittavat leimikon rajaukset -Hakkuutapojen määrittely -Metsän uudistamisen suunnitelmat -Metsänkäyttöilmoitus, kartat jne VARAA HETI OMALTA METSÄNEUVOJALTA! Suunnista metsänhoitoyhdistykseen PUUN MYYJÄN KYMMENEN OHJETTA 1. Varaa aikaa kaupantekoon. 2. Teetä metsänhoitoyhdistyksellä puunmyyntisuunnitelma samalla saat arvokasta apua ja tietoa onnistuneeseen puukauppaan. 3. Pyydä isommasta erästä tarjoukset useammalta ostajalta. 4. Vertaile yksikköhintoja, laatuvaatimuksia, katkontaohjeita ja rahoitusehtoja. Pyri saamaan tukin katkontaan ainakin yksi alle nelimetrinen mitta. 5. Merkitytä kauppakirjaan haluamasi lisäehdot ainakin teiden käytöstä, korjuuajasta ja korjuusta ilmoittamisesta. 6. Tarkista, että hakkuusopimukseen merkitään samat hakkuukuviot, hakkuutavat, pinta-alat ja puumäärät, jotka ovat puunmyyntisuunnitelmassa. 7. Valvo korjuun jälkeä sekä mitta- ja laatuvaatimusten noudattamista. 8. Mikäli mittaustapana on tehdasmitta, älä anna lupaa ajaa puita pois ennen kuin olet voinut todeta hakatun puun määrän. Konemitan tuloste on hyvä kontrolli tehdasmitalle. 9. Älä allekirjoita tai hyväksy mittaustodistusta ennen kuin olet vakuuttunut ostajan sopimuksenmukaisesta toiminnasta. 10. Käytä oman metsänhoitoyhdistyksesi asiantuntemusta puukaupassa. Lisätietoa puukaupasta metsänhoitoyhdistyksen verkkosivuilla:

7 metsänomistajat 7 Puukaupan tilanne maailmantalouden epävarmuuteen nähden kohtuullinen Euroopan ja koko maailman talouden yskähtely tulee vastaan joka uutislähetyksessä. Näihin epävarmuustekijöihin nähden puukaupan tilanne Lapissa ja koko Pohjois-Suomessa on kohtuullinen. -Puun hinnat eivät ole huipussa, mutta eivät pohjassakaan. Sahat sahaavat normaalisti ja sellu- ja kartonki vetävä vain paperissa on tuotannon rajoituksia. Hintatason laskuun on paineita, mutta toistaiseksi hintataso on ollut varsin vakaa, toteaa johtaja Jukka Aula Pohjois-Suomen Metsänomistajien liitosta. Päätehakkutukin hinnat ovat euron haarukassa ja harvennustukilla viitisen alemmat. Päätehakkuukuiden hintataso on 20 euron molemmin puolin. Kuitupuun osalta kesäkorjuukelpoisista harvennuskohteista kohteista on edelleen kilpailua ja hintahaarukka on laaja euroon. -Talvikohteiden osalta tilanne vaihtelee huomattavasti ostajittain ja alueittain. Paikkapaikoin kaikilla ostajilla ei enää ole mahdollisuutta ottaa uusia leimikoita ensi talven korjuuseen. Parhaat mahdollisuudet talvileimikoiden korjuuseen on metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelulla, Aula arvelee. Näkymä eteenpäin on kaksijakoinen. Kuluttajien ja yritysten pessimismi supistaa rakentamista ja myös mainontaa ja paperin kulutusta. Toisaalta heikko euro tuo suomalaiselle metsäteollisuudelle kilpailuetua suh- teessa pahimpaan kilpailijaan Ruotsiin mutta myös dollari- ja puntakaupassa. Alhaiset korot pitävät velkaisetkin yritykset hengissä ja toisaalta ruokkivat investointeja ja rakentamista kasvualoille ja kasvukeskuksissa. Mittaero rajakaupassa askarruttaa metsänomistajia Kruunun vahvistuminen on tuonut Torniojokivarren rajakauppaan ehkä turhiakin odotuksia. Kallis kruunu rassaa ruotsalaisia vientikaupassa. Ruotsiin menevän puun osalta tulee metsänomistajilta paljon kyselyjä ruotsalaisen kuorettoman ja suomalaisen kuorellisen mittauksen eroista. -Lapin Metsämarkkinat Oy on jo lähes 20 vuoden ajan vienyt Suomen mitalla ostettua puuta Ruotsiin. Ruotsissa mittauksen suorittaa puolueeton mittausyhdistys. Vuosien kokemuksen pohjalta on syntynyt tietopohjaa mittaeroihin. Ero on merkittävin koivukuitupuulla, jolla se on %. Havukuitupuulla ero on %. Tukissa ero on pienin, eli noin %. Tukissa mittaeroa kompensoi väljempi laatu mutkien ja lenkouden suhteen, Jukka Aula valottaa. Kuitupuun tuoreudessa ruotsalaiset ovat Suomea tiukempia. Kuivat ja ylivuotiset menevät suoraan raakiksi nollahinnalla. Mittaeroista huolimatta ruotsalaiset ostajat tuovat Aulan mukaan tarpeellista kilpailua kotimaan puukauppaan. -Hintavertailussa on vain aina otettava huomion mittaeron vaikutus vaikka ostaja sitä mielellään vähättelisikin. Metsänhoitoyhdistysten maksuton leimauspalvelu kiinnostaa Metsänhoitoyhdistykset ovat koko alkuvuodenkampanjoineet maksuttomaan puunmyyntisuunnitelman eli vanhalta nimeltään leimauksen puolesta. Kun puukauppaan on tullut useampia ostajia, kannattaa panostaa laadukkaaseen puukaupan suunnitteluun. Tuore metsäsuunnitelmakin on hyvä pohjan, mutta jo muutamassa vuodessa joku metsäpalstan kuvioista on tullut harvennusvaiheeseen. -Metsänhoitoyhdistyksen maksuton puunmyyntisuunnittelupalvelu päivittää hakkuukertymät ja hakkuukohteet. Samalta pohjalta tehty tarjouspyyntökierros panee ostajat samalle viivalle hakkuukertymien suhteen. Jos missä, niin puumäärissä voidaan hämätä myyjää. Tukin, pikkutukin tai energiapuukertymän yliarviointi nostaa tarjouksen loppusumman ykköseksi, mutta ei määrien osalta sido ostajaa. Määrät selviävät vasta loppumitassa. Jos nämä asiat eivät ole myyjän hanskassa kannattaa kilpailutus ja tarjousvertailu jättää metsänhoitoyhdistyksen ammattilaisille, Jukka Aula valistaa. Metsävähennys tuplautuu korjuupalvelussa Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu on tuonut metsävähennystä käyttäville tiloille uuden verosuunnittelumahdollisuuden. Harvennuskohteiden kantohinnat vaihtelevat euron haarukassa. Korjuukustannukset riippuvat suoraan rungon järeydestä ja metsäkuljetusmatkasta. Haarukka on n euroa. Metsävähennys on 60 % prosenttia puunmyyntitulosta, joko kantohinnasta tai hankintahinnasta. -Myymällä harvennuspuun hankintana mhyn korjuupalvelun kautta saa ennakkoon tarjouksen hakkukulujen jälkeen myyjälle jäävästä kantohinnasta. Jukka Aula Verotuksessa metsävähennys tehdään kuitenkin hankintahinnasta, jossa on korjuukulutkin mukana. Kuitupuun tienvarsihinnat vaihtelevat euron haarukassa. Metsävähennystä tulee silloin euroa ja lisäksi kulupuolelle tulevat korjuukulut. Harvennushakkutulot saadaan näin ainakin kuitupuun osalta käytännössä kokonaan verovapaana, Aula kertoo. Ajoksen Biodiesel uusi mahdollisuus Eu on rankannut Vapon Ajokseen suunnitteleman Biodieseltehtaan rahoituskohteiden kärkijoukkoon. Luvassa olisi 100 miljoonaa euroa avustusta. Koko investointi vaatii lisäksi n 400 miljoonaa euroa ja yhteistyökumppaneita sekä puunhankintaan että inves- tointiin. Ajoksen vaatimat 1,5 miljoonaa kuutiometriä karsittua rankaa 200 kilometrin säteeltä kyllä löytyvät. -Kapasiteettia on suljettu Kajaanissa ja Kemijärvellä yli 2 miljoonaa kuutiota ja puuston kasvu on kaksinkertainen hakkuisiin nähden. Nyt tarvitaan samaa rohkeutta kuin 1930 valtiollisen Veitsiluoto Oy:n perustaessa Veitsiluotoon sellutehtaan tai valtiollisen Outokummun perustaessa Tornion jaloterästehtaan Paikalliseen raaka-aineeseen ja työvoimaan pohjautuvat modernit investoinnit ovat se mitä Suomi myös nyt kaipaa kasvun moottoriksi ja vaihtotaseen korjaamiseksi, johtaja Jukka Aula sanoo. Pohjois-Suomen talousmetsät kasvavat 29 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Viime vuoden kokonaispoistuma metsiin lahonneet hakkutähteet ja pystypuutkin yhteenlaskettuna oli 16,4 miljoonaa kuutiometriä. Puuta on tulossa ja sitä riittää sekä olemassa olevalle massa ja paperiteollisuudelle, että uusille investoinneille. Kysymys ei ole joko tai vaan sekä että. -Perinteisen metsäteollisuuden osalta ei ole näköpiirissä Ajosta vastaavia puunkäytön lisäyksiä. Ennemminkin rikkidirektiivin ja Länsi-Euroopan hiipuvan paperin kysynnän tuomia uhkia. On järjetöntä ylläpitää tällaista käyttämätöntä raaka-ainereserviä. Satsaukset uusiin tuotteisiin ovat kestävin tapa hyödyntää Pohjoisen metsiin tehdyt miljardiluokan metsänparannusinvestoinnit, Aula vakuuttaa. Elo-syyskuun puukaupan hintatasoa Lapissa Puukauppaa tehtiin Lapin alueella elokuun loppuun mennessä viidenneksen viime vuotta vilkkaammin. Alla olevassa hintataulukossa on alkusyksyn hintahavaintoja, joka antaa karkeaa suuntaa siitä tasosta, jolla puukauppaa on viime aikoina käyty. Kannattaa huomioida, että korkeassa tukinhintatarjouksessa saattaa kuitupuun hinta olla alhaisempi ja päinvastoin. Hintoja tarkasteltaessa on huomioitava, että kovimmat hinnat ovat suurilla, tukkivaltaisilla tienvarsileimikoilla. Heikoimmat hinnat ovat pienillä, kuitupuuvaltaisilla ja kaukana tiestä sijaitsevilla leimikoilla. Myös kysyntäja tarjontatilanne vaikuttaa hintaan. Jokainen leimikko on erilainen tapaus. Metsänhoitoyhdistys auttaa hintatason selvittämisessä ja puukaupassa. Avohakkuu Muu harvennus Ensiharvennus /m3 /m3 /m3 Mäntytukki 48,00-55,00 43,00-48,00 37,00-43,00 Kuusitukki 48,00-54,00 43,00-48,00 37,00-43,00 Mäntykuitupuu 17,00-21,00 13,00-17,00 11,00-14,00 Kuusikuitupuu 17,00-21,00 13,00-17,00 11,00-14,00 Koivukuitupuu 16,00-19,00 13,00-16,00 11,00-14,00 Pikkutukki 22,00-27,00 19,00-25,00 8,00-23,00 Hankintakuitupuun tienvarsihinta on vaihdellut keskimäärin euron välillä kuutiolta lähinnä erän koosta ja ostajasta riippuen. Lisätietoa puukaupasta verkkosivuillamme

8 8 metsänomistajat Metsäsuunnitelman saa nyt metsänhoitoyhdistyksestä Ylä-Lapissa ollaan ennakkoluulottomia metsien käytön suhteen Metsäsuunnitelma on jokaisen metsätilan metsänhoidon ja puukaupan perusta. Se laaditaan yleensä kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Tämän jälkeen se on syytä uusia, jolloin se päivitetään vastaaman sen hetkistä tilannetta. Jos hakkuita ja metsänhoitotoimenpiteitä on tilalla tehty paljon, niin voi olla tarpeellista uusia metsäsuunnitelma jo ennemminkin. Suunnitelma on suositus -Metsäsuunnitelma laaditaan aina metsikkökuvioittain. Siitä saat tiedot omistamasi metsän nykytilasta, arvion puuston tulevasta kehityksestä, metsänhoitotöiden tarpeellisuudesta, hakkuumahdollisuuksista sekä tuloista ja menoista, listaa toiminnanjohtaja Pekka Vähä Länsi-Pohjan metsänhoitoyhdistyksestä. Metsäsuunnitelma ei sido metsänomistajaa mitenkään. Yleensä se on metsänhoitoyhdistyksen ammattimiehen suositus metsien käsittelemiseksi. Metsänomistaja voi niin halutessaan vapaasti poiketa suosituksesta. -Metsäsuunnitelmassa ehdotetut toimenpiteet ovat kuitenkin niin harkittuja, että noudattamalla niitä tilalta saadaan yleensä paras mahdollinen hyöty. Ehdotukset perustuvat aina hyvän metsänhoidon suosituksiin. Perustuu maastotyöhön Metsänhoitoyhdistyksen laatiessa metsäsuunnitelman, niin se perustuu aina maastokäyntiin tilalla ja eri metsikkökuvioilta mitattuihin tietoihin. -Metsäsuunnitelmia emme laadi ns. sisätyönä päivittämällä vanhaa tietoa keskimääräisillä kasvu- ja tuottoarvoilla. Kuvioittain mitattujen tietojen perusteella metsäsuunnitelmassa esitetään kuvaus metsän nykyisestä tilasta sekä ennuste suunnitelmakauden lopussa. Lisäksi siinä esitetään kuvioittain hakkuu- ja hoitotoimenpiteet. Metsäsuunnitelmasta löytyy myös kestävä hakkuusuunnite, eli tieto vuotuisesta hakkuumahdollisuudesta niin, että metsän puustopääoma on yleensä kasvava, Pekka Vähä kertoo. Metsänhoitoyhdistyksellä on yleensä paikkakunnan paras tieto useimmilla tiloilla tehdyistä hakkuu- ja hoitotöistä vuosien ajalta. -Tiedossamme on myös mahdolliset alueeseen kohdistuvat rajoitukset erilaisille metsänhoitotoimenpiteille, eli esimerkiksi kaavoitus ja metsien suojelukohteet. Suunnitelman laativalla yhdistyksen toimihenkilöllä on myös hyvät tiedot paikkakunnan puukaupan hintatasosta, metsänhoitotöiden kustannuksista sekä mahdollisesta valtiolta saatavasta tuesta metsän käsittelyyn. Monipuolinen työkalu metsänomistajalle Noudattamalla metsäsuunnitelmassa ehdotettuja toimenpiteitä metsän arvo yleensä kasvaa. Uusi metsäsuunnitelma on hyvä perusta päätettäessä puukaupasta. Sen avulla voidaan helposti tarvittaessa määrittää metsätilan arvo ja siitä on tukea myös metsäverosuunnittelussa ja sukupolvenvaihdoksissa. Metsäsuunnitelman omistaja saa joissakin työlajeissa, mm. metsänviljelyssä, korkeampaa valtion tukea uuden metsän perustamiseksi. Lisäksi metsäsuunnitelman hankkimisesta aiheutuneet kulut voi vähentää metsäverotuksessa kokonaisuudessaan metsätalouden vuosimenoina. -Vaikka metsäsuunnitelmasta onkin apua puukaupan tekemisessä, niin se ei kuitenkaan korvaa varsinaista puunmyyntisuunnitelmaa. Jos olet aikeissa tehdä puukauppaa, niin ota esille metsäsuunnitelma ja ota yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen maksuttoman puunmyyntisuunnitelman tekemiseksi, muistuttaa toiminnanjohtaja Pekka Vähä. Miten olisi virkistysarvokorvaus puuntuotannon vaihtoehtona? Metsänhoitoyhdistys Kittilässä on meneillään Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama hankkeessa Maisema- ja virkistysarvokauppa metsänkäyttömuotojen yhteensovittamisessa. Hankkeen tavoitteena on luoda korvausjärjestelmä, jossa matkailullisesti arvokkaiden alueiden metsänomistajien puutuotannollisia menetyksiä korvataan erityishakkuita tehtäessä sekä sopimusmalli, jonka avulla eri käyttömuotojen yhteensovittaminen onnistuu eri tahojen näkemykset ja tarpeet huomioiden. Sopimusmallia kehitetään yhdessä metsänomistajien, matkailuyritysten ja asukkaiden kanssa. -Tarkoituksena on pyrkiä yhteisvastuullisuuteen, joka jatkossa mahdollistaa eri tahojen mahdollisuudet toimia samoilla alueilla. Tulevaisuudessa hakkuuilmoituksen tehneelle metsänomistajalle voidaan matkailullisesti tai muuten tärkeillä Hankevastaava Merja Vierelä Merja kouluttautui nuorena lähihoitajaksi ja työskenteli vuosia hoitoalalla. Hän suoritti työn ohessa luonnontuotealan ammattitutkinnon, josta valmistui keruutuoteneuvojaksi. Keruutuoteneuvojan koulutuksesta innostuneena huomasi, että oli löytänyt oman alan. Merja kouluttautui aikuisiällä metsätalousinsinööriksi (AMK) ja on työskennellyt sen jälkeen Siemen Forelia Oy:lla. Vapaa-ajanharrastukseni liittyvät tavalla tai toisella metsäluontoon;merja metsästää, kalastaa, ke- toinen Rovaniemen Nivankylässä, jossa aviomies on töissä. Miehen lisäksi Merjaa odottaa kotona pian 12 vuotta täyttävä poika sekä kaksi hirvikoiraa; Taru ja Taika. Nyt jo 20-vuotiaat kaksostyttäret ovat omillaan työelämässä ja jatkovirkistyskäytön alueilla tarjota perinteisen puuntuotannollisen vaihtoehdon lisäksi monikäyttövaihtoehtoa ja virkistysarvopainotteista vaihtoehtoa, kertoo hankevastaava Merja Vierelä Kittilän metsänhoitoyhdistyksestä. Hankealue käsittää Kittilän, Kolarin ja Muonion kuntien matkailullisesti merkittävät alueet; Levin, Ylläksen ja Oloksen. Matkailun merkitys kohdealueiden elinkeinoelämälle on suuri. -Matkailulliset ohjelmapalvelut tukeutuvat paljolti alueen metsiin ja niiden tarjoamiin virkistyskäytön mahdollisuuksiin ja maisemallisiin elämyksiin. Myös vapaa-ajan asuntojen lähimetsiin liittyy merkittäviä maisema- ja virkistysarvoja. Perinteinen metsänkäsittely perustuu pitkälti puuntuotantoon, jolloin metsien maisema- ja virkistysominaisuudet saatetaan kokea metsänomis- rää ja kuvaa. Hän on mukana järjestötyössä metsästys- ja kalastusseuroissa. Hän tekee myös metsätöitä; raivaus- ja moottorisaha ovat varsin tuttuja työkaluja. Merja asuu kahta kotia; toinen on Kittilän Molkojärvellä ja tajien näkökulmasta arvottomiksi, Vierelä pohtii. Monin paikoin matkailuyritysten tärkeät toimintaympäristöt ovat vähentyneet tai vaarassa vähetä. Metsänomistajia haastatellaan syksyn aikana Hankkeen yhtenä tarkoituksena on edistää sekä matkailuinfrastruktuuria ja monimuotoista metsätaloutta yhteensovittamalla yritysten ja vapaa-ajan asuntojen lähimetsien metsänkäyttömuotoja niin, että metsien käsittelyssä huomioidaan erityisesti maisema- ja virkistysarvot. Metsänomistaja saisi kompensaatiota säilytetyistä virkistysarvoista. -Sopimusjärjestelmän kehittämiselle on tarvetta niin metsänomistajien, yrittäjien kuin kuntienkin tarpeita ajatellen. Hanke onkin lähtenyt käyntiin todellisesta tarpeesta ja erilaisten toimintojen yhteensovittamisen vaikeudesta, joita on tullut ilmi käytännön toimia suunniteltaessa alueille, joilla on tärkeitä maisemallisia ja virkistyksellisiä arvoja, Merja Vierelä sanoo. Hankkeessa haastatellaan tulevan syksyn ja talven aikana näiden alueiden luontomatkailuyrittäjiä, asukkaita ja metsänomistajia sekä selvitetään heidän tarpeitaan, odotuksiaan ja tulevaisuuden suunnitelmiaan alueiden käytön suhteen. -Tavoitteena on tehdä maisema- ja virkistysarvot huomioivat hakkuusuunnitelmat ja eri käsittelymenetelmien vertailu noin hehtaarille pilottialueiden metsistä. Asianosaisille tahoille hankkeeseen osallistuminen on vapaaehtoista. Osa metsänomistajista toteuttaa metsienkäsittelyn virkistysarvopainotteisesti hankkeen aikana, osa jälkikäteen ja osa päätynee perinteisempiin käsittelyvaihtoehtoihin. opintojen parissa. -Pidän siitä, että työssä on sopivasti haasteita. Mielestäni ne on luotu kuten vastoinkäymisetkin jalostamaan ihmistä. Ikäni puolesta en ole enää mikään eilisen teeren poika ehkäpä sitten voisi sanoa, että olenkin aika hyvin jalostunut, Merja Vierelä kuittaa! Yhteystiedot: Merja Vierelä, hankevastaava, MTI p , ( ) Metsänhoitoyhdistys Kittilä

9 metsänomistajat 9 Metsänhoitoyhdistys palvelee yhden luukun periaatteella Suometsä kerralla kuntoon hankkeina. -Ajoittamalla hakkuut kunnostusojitushankkeen yhteyteen saadaan monta hyötyä. Hakkuusta kertyy varoja ojitukseen, ojat säilyvät paremmassa kunnossa kun alueelle ei tarvitse tuoda lähitulevaisuudessa koneita, ennen ojitusta voidaan tarvittaessa toteuttaa metsänterveyslannoitus ja lisäksi kulkuyhteyksiä voidaan parantaa rakentamalla piennarteitä, Kuha listaa. Eniten viivästyksiä ojahankkeissa aiheutuu puunkorjuun odottelusta. Usein olisi järkevää tehdä puukauppa heti alkuvaiheessa koska talvikohteiden korjuuaika on pitkä. -Jos ensin odotellaan muutama vuosi sopivaa puunhintaa ja sitten hakkuuta pari-kolme vuotta, on menetetty jo viiden vuoden parantunut kasvu. Joskus enemmänkin, jos puusto on päässyt liian huonoon kuntoon ja tarvitsee toipuakseen lisäaikaa. Ojituksen kustannuksetkin tuppaavat nousemaan vuosi vuodelta. On siis parempi toimia nopeasti. Ota yhteys metsänhoitoyhdistykseen, niin laitamme suometsän kerralla kuntoon, Tero Kuha lupaa. - Ajoittamalla hakkuut kunnostusojituksen yhteyteen saadaan monta hyötyä, Tero Kuha kertoo. Vanhat ojitusalueet vaativat yleensä kunnostusta vuotta ojittamisen jälkeen. Kunnostusojitusta kannattaa miettiä varsinkin aina kun suunnitellaan ojitusalueiden harvennushakkuita, molemmista saadaan näin paras mahdollinen hyöty. Ojalinjojen avaus onnistuu muun hakkuun yhteydessä, pelkkiä ojalinjoja yhtiöt eivät ole innokkaita avaamaan pienten kertymien ja pitkien kuljetusmatkojen vuoksi. -Tarvetta kunnostusojitukseen kannattaa maanomistajan tarkkailla itsekin. Mikäli kasvu alkaa hiipua on syytä toimia välittömästi. Jos kasvu ehtii miltei lakata, ojituksen aiheuttama hyöty voi näkyä vasta 6 7 vuoden kuluttua ojituksesta, tällaisessa tapauksessa on menetetty usean vuoden kasvu aivan turhaan, kertoo Ranualla metsäojituksista vastaava Tero Kuha Ranuan metsänhoitoyhdistyksestä. Tuoreen tutkimuksen mukaan suoveden pinnan ollessa loppukesällä syvemmällä kuin cm maanpinnasta kunnostusojitus ei merkittävästi paranna puuston kasvua. Mikäli vedenpinta on lähempänä kuin cm kunnostusojitus lisää kasvua jo merkittävästi. -Maanomistaja voi päätellä kunnostusojitustarvetta vaikkapa kaivamalla ojitusalueen keskisaralle muutamia 70 senttiä syviä kuoppia ja seuraamalla niistä vedenpinnan syvyyttä, Kuha opastaa. Kemera-rahoitus tekee kunnostusojituksesta edullista Yhteiskunnan myöntämän rahoituksen edellytyksenä ovat tarve kunnostusojitukselle (kasvu hiipunut tai hiipumassa), edellisestä ojituksesta kulunut aika vähintään 20 vuotta sekä alueen riittävä puumäärä ja puuntuotoskyky (kitu- ja joutomaita ei kunnostusojiteta). Lisäksi ojitusalueella ei saa olla metsänhoitorästejä. -Ojitushanke voidaan toteuttaa joko yhden tilan hankkeena tai yhteishankkeena. Suunnittelu on molemmissa tapauksissa maanomistajalle maksuton. Arvonlisävero suunnittelusta täytyy maksaa, mutta alvvelvollinen metsänomistaja saa summan täysimääräisenä takaisin, Tero Kuha muistuttaa. Yhden tilan hankkeessa kemera-avustus on toteutukseen tällä hetkellä 0,273 /m ( 0,231 /m jos metsäsuunnitelma ei ole voimassa), tuki tulee ainoastaan kaivetuille ojametreille. Yhteishankkeissa tuki on 65 % toteutuneista kohtuullisista kustannuksista, sisältäen ojien kaivun, työn valvojan kulukorvauksen, piennartien teon rumpuineen, liittymineen ja kääntöpaikkoineen sekä tarvittavat vesiensuojelutoimenpiteet. Tämä tarkoittaa sitä, että varsinkin jos rakennetaan piennartietä yhteishanke on maanomistajalle huomattavasti edullisempi. -Ojituskustannukset voi vähentää metsäverotuksessa 15 prosentin vuotuispoistoin. Lopulliset kustannukset alenevat näin vielä noin kolmanneksen. Metsänhoitoyhdistys auttaa ja palvelee Ranuan mhy toteutti syyskuussa helikopterilla suometsän terveyslannoitusta. Alueelle on aiemmin tehty kunnostusojitus. Kunnostusojitus toteutetaan Tero Kuhan mukaan joustavasti ja tehokkaasti metsänhoitoyhdistyksen työnä. -Suometsien hoidossa toimintamme kattaa kunnostusojitusten suunnittelun ja toteutukseen. Ojituksen yhteydessä alueelle markkinoidaan ja toteutetaan myös muita metsänhoito- ja hakkuutöitä sekä tarvittaessa terveyslannoitusta. Töiden ajoitus ja tiedonkulku on tehokasta, kun sama organisaatio toteuttaa koko työketjun vaiheet. Tarvittaessa hanke saadaan vietyä läpi nopeastikin, noin vuoden kuluessa suunnittelun aloituksesta. Koska laskuojien kaivu, vesiensuojelutyöt ja kulkuyhteyksien parantaminen kuuluvat palveluun mukaan, on useimmiten järkevää ja kustannustehokasta toteuttaa kunnostusojitus yhteishankkeena, jonka kokoamisesta metsänhoitoyhdistys huolehtii. Pienet hankkeet, varsinkin jos maanomistaja haluaa viedä hankkeen nopeasti läpi, hoituvat näppärästi yhden tilan Ylläpidä suometsän kasvu Esimerkki ojituskustannuksista (ALV 0 %) Tila osallistuu yhteisojitushankkeeseen, ojitetaan noin 13 hehtaarin suokuvio jolle rakennetaan myös piennartie: Ojan kaivu m x 0,45 /m = Piennartasanne m x 1,40 /m = Kääntöpaikka 1 kpl x 120 = 120 Rummut 2 kpl x 200 = 400 Laskeutusaltaat 2 kpl x 30 = 60 Kulukorvaus m x 0,15 /m = 600 Suunnittelu m x 0,40 /m = YHTEENSÄ Kemera suunnitteluun TYÖKUSTANNUKSET YHT Kemera 65 % yhteishankkeissa MAANOMISTAJAN OSUUS KULUISTA Josta verotuksessa voi vähentää 28 % MAANOMISTAJAN NETTOMENO ~1070

10 10 metsänomistajat Kemin biodieseltehdaalle tarjolla 100 miljoonaa euroa EU:lta Pohjois-Suomen ensiharvennusmetsien energiapuuta jalostuu jo vuosikymmenen loppupuolella korkealaatuiseksi biodieseliksi Kemissä. Hanke on pitkän harppauksen eteenpäin elokuussa, kun tuli tieto, että Kemin Ajokseen suunniteltu biodieseltehdas on yhtenä ehdokkaana EU-tukipaketin saajaksi. Turve- ja bioenergiayhtiö Vapon biodieseltehdas on asetettu Euroopan komission NER-rahojen työlistalla Suomen bioinvestointien kärkihankkeeksi. Tehdas on päässyt ainoana suomalaisena kohteena Euroopan komission uusiutuvia energialähteitä hyödyntävälle NER300-listalle. NER on lyhenne sanoista New Entrants Reserve. Euroopan komission sivuilla julkaisemassa arviossa on yhteensä 22 kohdetta ympäri Eurooppaa. EU:n ja Euroopan investointipankin myöntämä tukisumma olisi noin 100 miljoonaa euroa. Jos EU antaa myönteisen päätöksen Ajoksen tehtaalle, tarvitsee se vielä neljänsadan miljoonan euron lisärahoituksen valmistuakseen. Mahdollisista sijoittajista ei ole vielä tarkempaa tietoa. Vapon mukaan tehtaan pitäisi olla tuotantokunnossa vuoden 2016 aikana, jotta EU:n rahoituksen tavoitteet täyttyisivät. Vapon yhteistyökumppanina alun perin ollut Metsäliitto vetäytyi yllättäen hankkeesta alkuvuodesta, ja Vapo todennäköisesti hakee nyt uskottavaa yhteistyökumppania muilta suunnilta. Yksin se tuskin hankkeeseen lähtee. EU ja Euroopan investointipankki tekee lopulliset päätökset tämän vuoden loppuun mennessä. Rahoittajien varmistumisen ja aikanaan tehtävän investointipäätöksen jälkeen tehtaan rakentaminen ja käynnistäminen kestäisi noin neljä vuotta. Hankkeen aikatauluissa yksityiskohtaiseen suunnitteluun ja muihin valmisteleviin töihin on varauduttu käyttämään aikaa noin vuosi ja varsinaiseen rakentamiseen ja tehtaan ylösajoon noin kolme vuotta. Ainutlaatuinen tehdaskonsepti Havainnekuva biodieseltehtaan sijoituspaikasta Kemin Ajoksen satamassa. Ajokseen suunniteltu tehdas toimisi itsenäisenä yksikkönä eikä sitä olisi integroitu metsäteollisuuden kanssa. Tähän on suunnittelun edetessä löytynyt painavat perusteet, kerrotaan Forest BtL-hankkeen projektiryhmästä. Ajoksen biodieseltehtaan rakentaminen tulee toteutuessaan olemaan mittava hanke, joka työllistää keskimäärin 800 henkilöä kolmen vuoden ajaksi. Valmiissa tehtaassa henkilöstöä on noin 100 ja raaka-aineen hankinta ja kuljetukset tarjoavat työtä noin 400 henkilölle. Kemin Ajoksen biodieseltehdas tuottaa toteutuessaan biodieseliä vuodessa tonnia eli noin 120 miljoonaa litraa vuodessa. Tämä riittäisi polttoaineeksi noin pelkästään biodieseliä käyttävälle autolle, joiden keskikulutus olisi seitsemän litraa ja joilla ajettaisiin noin kilometriä vuodessa. Raaka-ainetta riittää Pohjois-Suomessa Kemin Ajokseen suunniteltu biodieseltehdas käyttäisi raaka-aineena puuta 1,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tämä vastaa noin puolta suuren sellutehtaan puun tarpeesta. -Valtaosa raaka-aineesta olisi karsittua ensiharvennuksesta saatavaa energiarunkopuuta. Lisäksi voidaan käyttää metsäteollisuuden sivutuotteita ja varauduttu on myös tarvittaessa tuontipuun käyttämiseen, kertoo Pohjolan Sanomissa projektipäällikkö Tapio Peltoniemi, jonka vastuulla on hankkeen raaka-ainehuolto. Puuta hankittaisiin noin 200 kilometrin säteeltä ja raaka-ainekuljetuksissa hyödynnettäisiin olemassa olevia liikenneyhteyksiä: rata- ja tieverkkoa sekä Ajoksen satamaa. Biodieselhankkeen kannalta hyvää on se, että Pohjois-Suomessa puuta on hyvin tarjolla, koska metsien hyödyntämisaste on toistaiseksi matala. Lisäksi Kemijärven sellutehtaan ja Kajaanin paperitehtaan sulkeminen vähentävät entisestään puun käyttöä. -Tärkeää on, että puu biodieselin raaka-aineena ei kilpaile ruuantuotannon kanssa. Meidän tarpeemme eivät ole myöskään uhka metsäteollisuudelle, vaan parhaimmillaan täydentää sen puunhankintaa. Tarkoitus on, että meille ohjautuisi se osa ensiharvennuspuusta, joka ei kelpaa metsäteollisuudelle, Peltoniemi toteaa. Pienpuun energiatuki pyörii byrokratian rattaissa Keväällä maa-ja metsätalousministeriössä luonnosteltiin muutoksia pienpuun energiatukijärjestelmään. Tämän myötä uudeksi tukitasoksi esitetään 5 kiintokuutiometriä kohti, mikä vastaa kahta euroa haketettua irtokuutiota kohti. Tuettavien pienpuuhake-erien tulee olla lähtöisin nuoren metsän hoitokohteilta tai ensiharvennuksilta kuten aiemminkin. Uutena elementtinä on pienpuuerien korjuukohteille asetettava jäävän puuston läpimitta. Korjuukohteelle jäävän puuston keskiläpimitan tulee olla rinnankorkeudelta mitattuna alle 18 cm. Samalla poistuu aiempaan esitykseen sisältynyt nk. tukileikkuri eli korjatulle energiapuumäärälle asetet- tu hehtaarikohtainen enimmäismäärä. Vain sähkön ja lämmön tuotantoon Komissio ilmoitti keväällä, että pienpuun energiatukijärjestelmä ei sovellu valtiontuen suuntaviivoihin siinä muodossa kuin Suomi oli sitä esittänyt. Komission mukaan tuen maksatuksen pitää tapahtua lähempänä energiantuotantopistettä kuin mitä alun perin oli esitetty. Alkuperäisen esityksen mukaan tukea olisi voinut hakea kun energiapuuerä oli korjattu metsästä. Uudessa mallissa tukea voi hakea vasta kun pienpuuerä on haketettu. Maksatuspisteen muutoksesta huolimatta pienpuun energiatuki luo jatkossakin edellytyksiä pienpuun korjuulle ja hyödyttää myös metsänomistajia, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen. Komissiolta saatujen kannanottojen perusteella on myös linjattu, että tuettavien erien käyttökohteena tulee olla sähkön- tai lämmöntuotanto. Tämä tarkoittaa, että tukea ei maksettaisi pienpuuhakkeelle, jota käytettäisiin raaka-aineena esimerkiksi liikenteen biopolttoaineiden tuotannossa. Vaatii lakimuutoksia ja aikaa Varsinainen lakimuutosten valmistelu käynnistyy nyt syksyllä, kunhan komissiolta on saatu tarkemmat näkemykset nyt esitettävän järjestelmän soveltuvuudesta valtiontuen suuntaviivoihin. Komission käsittelyn kestoa on vaikea ennakoida, joten tällä hetkellä ei ole mahdollista esittää arviota milloin tukijärjestelmä tulee voimaan. Kuten aiemminkin oli kaavailtu, pienpuun energiatukijärjestelmä tulee aikanaan korvaamaan nykyisen kemeran energiapuun korjuutuen. Metsähakkeella on tärkeä rooli siinä, että Suomelle asetetut uusiutuvan energian tavoitteet saavutetaan.tavoitteena on, että vuonna 2020 metsähakkeella tuotettaisiin 25 terawattituntia energiaa, mikä on lähes 19% uusiutuvan energian määrästä. Pienpuuhakkeen osuus uusiutuvasta energiasta olisi tuolloin arviolta seitsemän prosenttia. Nuorten metsien hoitokohteilta ja ensiharvennuksilta korjattavan pieniläpimittaisen energiapuun tukijärjestelmillä on keskeinen rooli siinä, että asetetut tavoitteet saavutetaan.

11 metsänomistajat 11 Metsänhoitoyhdistys palvelee... Metsäsertifiointi varmistaa puumarkkinat Teemu Paavola Mhy Rovaniemen ksi Metsätalousinsinööri Teemu Paavola (31) aloitti n metsätoimihenkilön tehtävät elokuussa Metsänhoitoyhdistys Rovaniemen palveluksessa. Aikaisemmin Teemu on työskennellyt Metsäkeskuksen palveluksessa kenttäesimiehenä ja metsäsuunnittelijana. Teemu Paavola on kotoisin Haapavedeltä, mutta asunut jo 14 vuotta Rovaniemellä. Metsänhoitoyhdistyksen toiminta on Teemulle tuttua työharjoittelu- ja kesätyöajoilta Haapaveden metsänhoitoyhdistyksestä. Teemun harrastuksiin on kuulunut jo pienestä pitäen hiihto, suunnistus ja pallopelit. Teemu tunnustautuu myös kovaksi penkkiurheilijaksi, etenkin jalkapalloa hän seuraa tiivisti. Kotona huomion vievät vaimo ja kaksivuotias poika. Teemun toimialue on Sodankyläntien varsi ja alaosa Ounasjoesta. Teemu Paavolan tavoittaa parhaiten puhelimitse tai sähköpostilla teemu.paavola@mhy.fi Sertifiointiin kuuluu myös lasten ja nuorten metsätietämyksen edistäminen. (kuva Jukka Höyhtyä) Metsänhoitoyhdistysten jäsenten postilaatikkoihin ilmaantui kesällä iso kirje, jossa oli Pohjois-Suomen Metsänomistajien sertifiointitoimikunnan pj Pekka Saikkosen allekirjoittama PEFC -sertifiointitodistus. Todistus on osa sitä metsänomistajaorganisaation yhteistyökumppaniensa kanssa tekemää näkymätöntä työtä, jonka ansiosta metsänomistaja saa puunsa myytyä, kun kaupanteon aika tulee. Etenkin Keski-Euroopan ympäristötietoiset kuluttajat vaativat yhä useammin puutuotteiden markkinoijilta todistusta (sertifikaattia) siitä, että tuote on peräisin hyvin ja kestävästi hoidetuista metsistä, ei miltään laittomilta savotoilta. Ellei sertifikaattileimaa näy, ostavat Fritzit ja Catherinet paperinsa ja lankkunsa sellaiselta myyjältä, jolta leima löytyy. Sertifiointi ei vaadi metsänhoitoyhdistysten jäseniltä muuta kuin sen, että hoitaa metsiään hyvien metsänkäsittelytapojen mukaisesti. Näitä ohjeita saa oman mhy:n alueneuvojalta tai vaikkapa netistä naputtelemalla PEFC.fi. Sertifiointi on Suomessa tehty metsänomistajien kan- Ryhmäsertifioinnin kriteerit metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen toimialueen tasolla (standardi PEFC FI 1002) Lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan Metsien puusto säilytetään elinvoimaisena hiilinieluna *) Puuston terveydestä huolehditaan Metsänuudistamisessa käytetään Suomen luontaiseen lajistoon kuuluvia puulajeja Energiapuuta korjataan kestävästi Metsäsuunnittelulla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä Taimikoita hoidetaan puuntuotannon turvaamiseksi Yksityismetsien ensiharvennus- ja hankintahakkuita edistetään puuston kasvukunnon parantamiseksi *) Suojelualueiden suojeluarvot turvataan Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään Suoluontoa säilytetään Uhanalaisten lajien tunnetut elinpaikat turvataan Säästö- ja lahopuustoa jätetään metsätalouden toimenpiteissä Muuntogeenistä metsänviljelyaineistoa ei käytetä *) Ei sisälly metsänhoitoyhdistystasolla tehtävän alueellisen metsäsertifioinnin vaatimuksiin. Metsätiesuunnitelmiin sisältyy ympäristöselvitys Tulen hallitulla käytöllä edistetään luonnon monimuotoisuutta Vesistöjen ja pienvesien läheisyydessä toimittaessa huolehditaan vesiensuojelusta Vesiensuojelusta huolehditaan kunnostusojituskohteilla Pohjavesien laatu turvataan metsätalouden toimenpiteissä Metsien hoidossa käytetään vain biologisesti hajoavia kasvinsuojeluaineita Työntekijöiden osaaminen varmistetaan Työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista ja tasa-arvosta huolehditaan Työnantajavelvoitteita noudatetaan Metsänomistajien osaamista edistetään Lasten ja nuorten metsätietämystä edistetään*) Jokamiehenoikeudet turvataan Metsien monikäyttöedellytyksiä edistetään Porotalouden toimintaedellytykset turvataan Saamelaiskulttuurin ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen toimintaedellytykset turvataan saamelaisten kotiseutualueella saamelaisten kestävän kehityksen mukaisesti nalta mahdollisimman helpoksi ja edulliseksi metsänomistajajärjestön hakemalla ryhmäsertifikaatilla. Metsänhoitomaksun maksaneet metsänomistajat saavat sertifioinnin jäsenetunaan. Toki metsänhoitoyhdistykseen kuulumattomillakin on mahdollisuus hakeutua ryhmäsertifiointiin mukaan. Heiltä peritään siitä tilan koon mukainen maksu, suuruudeltaan e. Riippumaton tarkastaja valvoo Pohjois-Suomen metsiä auditoiva yritys on DNV Certification OY. Sen tarkastajat tutkivat jokaisen metsänhoitoyhdistyksen toimintaa muutaman vuoden välein. Suurennuslasin alla ovat erityisesti: Ekologinen kestävyys eli tarkoittaa, että metsälle luonteenomaisten elinympäristöjen ja luontotyyppien säilyminen ja lajien elinmahdollisuudet turvataan. Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa, että metsässä työskentelevien työehdot ja työkyky, metsien kulttuuriarvot, metsissä liikkuminen yms asiat turvataan. Taloudellinen kestävyys tarkoittaa, että toiminta on kannattavaa kaikille tuotantoketjussa mukana oleville tahoille. Lapin metsänomistajat ovat selvinneet tähän asti tarkastuksista hienosti, huomauttamista on tullut melko harvoin. Eniten sanomista on löytynyt ojituksista. Kunnostusojitusten vedet ovat joskus päässeet lurahtamaan liian sotkuisina vesistöihin. Pidetään yhdessä huoli siitä, että hoidamme vesiämme ja metsiämme paremmin jatkossa. Kestävästi hoidetun luonnon keskellä on meillä itsellämme lysti asustaa. Myös ne Janet, Renét ja Sergeit saapuvat mieluusti tuomaan matkailueuroja puhtaaseen Lappiin. Moni perhemetsätalouden harjoittaja saa niistä osansa. Jukka Höyhtyä Metsänomistajat POSIO Mhy-väki Ruskamaratonilla Pohjois-Suomen metsänhoitoyhdistykset osallistuivat 13 hengen joukolla 29. Ruskamaratoniin. Tässä porukka ennen lähtöä. Kuvassa vasemmalta Vesa Tennilä, Terhi Pesämaa, Jukka Aula, Eija Haavanlammi -Tennilä, Ilkka Ruotsala, Jari-Pekka Jumisko, Alli Pirttimaa, Teemu Paavola, Henri Ojanperä, Outi Jumisko ja Hannu Pesämaa. Kuvasta puuttuu täysmaratoniin osallistunut Veli Kalaoja ja Teppo Haapaniemi.

12 12 metsänomistajat Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksessä vaihtui toiminnanjohtaja Teemu Orajärvi hyppää Honkalan Pekan saappaisiin Kimmo Karjalainen Vuonna 1980 Rovaniemen metsänhoitoyhdistyksen palvelukseen tullut Pekka Honkala jää ansaitulle eläkkeelle syksyn 2012 aikana. Hän on toiminut luvun alkupuoliskolta aina saakka ansiokkaasti kyseisen organisaation toiminnanjohtajana. Siispä kiitos kuuluu Pekalle näistä työntäyteisistä vuosista. Hänen tilalleen alkaen uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu Teemu Orajärvi, joka valmistui metsätalousinsinööriksi vuonna Valmistumisen jälkeen on työskennellyt Metsänomistajien liiton hanketyöntekijänä. Vuonna 2008 hänet valittiin Rovaniemen metsänhoitoyhdistykseen Ounasjokivarren ksi toimihenkilöksi. Eli Rovaniemellä on tällä hetkellä käynnissä ns. uuden sukupolven sisäänajo. Uusi toiminnanjohtaja näkee metsänhoitoyhdistyskentän haasteellisena työympäristönä. -Tulevaisuus tuo tullessaan muutoksia, jotka todennäköisesti tekevät metsänhoitoyhdistyksen toiminnasta ja palveluista aina vain monipuolisempia. Niinpä Rovaniemelläkin on tulevaisuudessa tarkoitus vastata haasteisiin monipuolistamalla entisestään yhdistyksen laajaa palveluvalikoimaa. Tällöin metsänomistaja löytää kaikki toivomansa palvelut omasta organisaatiostaan ja tutulta luottotoimihenkilöltään, visioi tuore toiminnanjohtaja tulevaisuutta. Metsänomistajan tutuin ja turvallisin tie metsällisiin asioihin kulkee metsänhoitoyhdistyksen kautta. -Metsänhoitoyhdistyksessä valvotaan metsänomistajan etua ja pohditaan yhdessä parhaat ratkaisut tapauskohtaisesti, Teemu Orajärvi lupaa. Näillä sanoin Rovaniemen uusi toiminnanjohtaja toivottaa kaikki uudet ja vanhat asiakkaat tervetulleiksi asioimaan Rovaniemelle Hallituskatu 22:n metsätalolle. Laitamma mettät kunthon. OSTAMME TUKKI-, KUITU- JA ENERGIAPUUTA Alueilla: Rovaniemi, Ranua ja Kittilän eteläosa SIISTIÄ JÄLKEÄ JA TUOTTOA Laita metsäsi kasvukuntoon ammattilaisvoimin. Ostamme pystykaupalla leimikot nuoren metsän harvennuksista päätehakkuisiin. Teemme siistiä jälkeä metsäsi parantaa kasvuaan ja voi hyvin. Metsänomistajan asialla vuodesta 1992 PYYDÄ REILU TARJOUS! Jari Kuukasjärvi puh: Ukkoherrantie 15 A Rovaniemi Lapin Metsämarkkinat OY POHJOIS-SUOMI etunimi.sukunimi@mhy.fi Metsänomistajien liitto POHJOIS-SUOMI Ukkoherrantie 15 A 2, ROVANIEMI Puh , Faksi Jukka Aula Johtaja puh , Kimmo Karjalainen Aluejohtaja (Rovaniemen toimisto) puh LÄNSI-RAJA etunimi.sukunimi@mhy.fi Pellon toimisto Kauppatie 32, Pello Puh , Faksi Veijo Ekonoja toiminnanjohtaja puh Aila Ruutikainen toimistonhoitaja puh Veli-Pekka Korteniemi kunnostusojitus- ja metsätievastaava puh Kolarin toimisto Koukkupellontie, Kolari Puh , Faksi Kaisa Ahola toimistonhoitaja puh Veli-Pekka Välimaa (Sirkka, Lampsijärvi, Raanujärvi, Saukkoriipi, Konttajärvi, Ruuhijärvi, Rattosjärvi) puh Markku Knuuti (Turtola, Juoksenki, Lankojärvi) puh Juhani Lassila puh Muonion toimisto Puthaanrannantie 18 A 3, Muonio Puh Faksi Kari Virkkunen puh ROVANIEMI etunimi.sukunimi@mhy.fi Rovaniemen toimisto Hallituskatu 22, ROVANIEMI Puh , Faksi Pekka Honkala toiminnanjohtaja Sodankyläntien varsi puh Kirsi Kulla toimistonhoitaja puh Pekka Saukko Alakemijoki, Välijoki puh Pirkko Aaltonen Toimistopäällikkö puh Kyösti Kämä Ranuantien varsi puh Ilkka Ruotsala Yläkemijoki puh Teemu Orajärvi Ounasjokivarsi puh YLITORNIO ylitornio@mhy.fi Ylitornion toimisto Säipänkuja 2 A 1, Ylitornio Puh , Faksi Risto Yrjänheikki toiminnanjohtaja toimialue: Ylitornion kunta puh risto.yrjanheikki@mhy.fi Alli Pirttimaa toimistonhoitaja puh PELKOSENNIEMI-SAVUKOSKI etunimi.sukunimi@pelsavmhy.fi Savukosken toimisto Samperintie 4, Savukoski Puh , Faksi Juha Savukoski toiminnanjohtaja puh Eija Saariniemi toimistonhoitaja puh Pelkosenniemen toimisto Kemijärventie 1, Pelkosenniemi Faksi Matti Kaipainen alueneuvoja puh Voit ottaa yhteyttä myös suoraan Savukosken toimistoon, josta toimistonhoitaja välittää viestisi tai puhelusi metsätoimihenkilölle. RANUA etunimi.sukunimi@mhy.fi Ranuan toimisto Keskustie 35, Ranua Jouko Höyhtyä toiminnanjohtaja tila-arvio- ja verotusasiat, metsäsuunnitelmat kaupanvahvistaja puh Jorma Pulju Simojokivarsi, Heinisuo, Tolja, Rovaniemen tienvarsi ja Saukkojärvi puh Kalevi Rantatorikka työnjohtaja toimialue: Ylitornion kunta puh Henri Ojanperä metsänhoidonneuvoja toimialue: Raanujärvi, Pessalompolo,Lohijärvi, Mellajärvi ja Meltosjärvi puh henri.ojanpera@mhy.fi Markus Laivamaa Kemijärven, Posion ja Pudasjärven tiensuunnat puh Tero Kuha Ojitus- ja korjuuvastaava puh

13 metsänomistajat 13 Me palvelemme! POSIO Posion toimisto Riihipolku 1, POSIO Puh Jukka Höyhtyä toiminnanjohtaja puh Tarmo Tiihonen puh SALLA Sallan toimisto Kuusamontie 32, Salla Puh , Faksi Vesa Tennilä toiminnanjohtaja Hautajärvi, Oulanka, Ahola, Niemelä, Kallunki, Selkälä, Värriön- ja Liesijoen yhteismetsät puh Kari Alatalo Märkäjärvi, Salmivaara, Kursu, Lapajärvi, Pahkakumpu, Ahvenselkä, Varvikko, Paloperä, Hietajärvi puh Anneli Kellokumpu toimistonhoitaja puh Jouni Virkkula Naruska, Saija, Tuohikylä, Aatsinki, Sallansuu, Onkamo, Sallansivu, Vallovaara puh KEMIJÄRVI Kemijärven toimisto Vapaudenkatu 8 A 5, Kemijärvi Puh , Faksi Jari-Pekka Jumisko Toiminnanjohtaja Puh Jari Kivelä Aluevastaava Puh SODANKYLÄ etunimi.sukunimi@mhy.fi Sodankylän toimisto Papintie 1, Sodankylä Puh , Faksi Teuvo Tapaninen toiminnanjohtaja puh Marjatta Kariniemi toimistonhoitaja puh Birgitta Härkönen Toimistovirkailija Puh Henrik Säynäjäkangas p Pekka Kasurinen puh Mikko Maijala puh KITTILÄ etunimi.sukunimi@mhy.fi Kittilän toimisto, Metsätalo Nilitie 1, KITTILÄ Puh Pasi Seppälä Toiminnanjohtaja puh Kosti Vaarala Toimistonhoitaja puh Merja Vierelä Hankevastaava puh Taisto Hanhela Työnjohtaja puh YLÄ-LAPPI vesa.vaisanen@ylalapinmhy.fi Ivalon toimisto Sudentie 1, Ivalo Puh , Faksi Vesa Väisänen puh Heikki Tiainen Alueneuvoja puh Pekka Mertaniemi puh LÄNSI-POHJA etunimi.sukunimi@mhy.fi Tornion toimisto Laivurinkatu 3, Tornio Puh , Faksi Pekka Vähä Toiminnanjohtaja puh Hannele Nyberg Toimistonhoitaja puh Jukka Vähä Aluevastaava puh Kemi - Keminmaan toimisto PL 5, Keminmaa Puh , Faksi Harjuniemi Erkki puh Tapani Peurasaari Ojitusasiat puh Simon toimisto PL 41, Simo Puh , Faksi Haapaniemi Teppo puh Ronkainen Ilkka puh Tervolan toimisto Keskustie 93, Tervola Puh , Faksi Ala-Poikela Harri puh

14 14 metsänomistajat Sukupolvenvaihdoksessa on tiedettävä metsän arvo Metsäarvio on ammattilaisen näkemys metsäkiinteistön arvosta Arto Taskinen Kun metsäkiinteistö vaihtaa omistajaa perhepiirissä tai lähisukulaisten kesken, verottaja on aina kiinnostunut metsätilan arvosta. Tätä varten metsäkiinteistölle joudutaan määrittämään ns. käypä arvo. Käypä arvo tarkoittaa sitä hintaa, joka kiinteistöstä olisi saatavissa vapailla markkinoilla. Käypä arvo on määriteltävä metsätilan luovutukseen liittyvää verotusta varten riippumatta luovutustavasta. Metsätilan arvoa voidaan metsätilan luovutukseen liittyvässä verotuksessa tarvita: - lahjaverotuksen tai perintöverotuksen perusteeksi - hallintaoikeuden arvon määrittämisen perusteeksi - lahjan luontoisen kaupan raja-arvon määrittämiseksi Metsäarvio Useimmiten metsäkiinteistön käypä arvo saadaan metsäammattilaisen tekemästä metsäarviosta. Arvion laadinnassa käytetään yleisimmin summa-arvomenetelmää. Verottajan näkemyksen mukaan luovutusta varten tehty metsäarvio on ensisijainen tapa, jolla käypä arvo määritellään. Yleensä metsäarvio on sellaisenaan arvostuksen peruste. Poikkeuksena voivat olla metsätilat, joilla on ranta-arvoja tai taajaman läheisyyteen liittyviä tonttiarvoja. Ohje varojen arvostamisesta lahja- ja perintöverotuksessa Aina metsätilalle ei ole käytettävissä metsäarviota arvostuksen perusteeksi. Tällöin on metsätilan käypä arvo mahdollista määritellä ajan tasalla olevasta metsäsuunnitelmasta. Väliotsikossa mainitusta verottajan ohjeesta löytyvät perusteet arvon määritykselle. Puuston määrät otetaan metsäsuunnitelman puustotiedoista. Keskimääräiset kantohinnat saadaan Metlan tilastoista. Taimikon arvoksi ohjeessa on Lapin alueella määrätty T1 taimikoille 300 / ha ja T2 taimikoille 800 /ha. Maapohjan arvoksi on määrätty 50 /ha. Edellä mainituista tiedoista saadaan metsätilan summa-arvo, josta tehdään 30 %:n suuruinen alennus, jonka jälkeen päästää käypään metsätilan arvoon. On huomattava, että edellä mainittu ohje metsätilan arvon määrittämiseksi metsäsuunnitelmasta on hyvin kaavamainen, eikä ota lainkaan huomioon esim. maapohjien ravinteisuutta. Sen vuoksi tätä laskentatapaa ei voi suositella käytettäväksi. Pienillä tiloilla on usein se tilanne, että arviota tai ajantasaista metsäsuunnitelmaa ei ole käytettävissä. Tällöin arvon määrityksessä voidaan joutua käyttämään verottajan ohjeen hehtaariarvoja. Lapin alueella metsähehtaarin arvoksi on määrätty ( alkaen) 900 /ha. Metsänhoitoyhdistyksillä vahva kokemus metsän arvonmäärityksessä Tila-arvion tekeminen tulee ikävimmällä tavalla eteen perunkirjoituksen yhteydessä. Monesti metsän arvoa ei haluta selvittää luotettavasti perunkirjoitusta varten, vaan tyydytään verohallinnon vahvistamaan keskimääräiseen hehtaarihinnoitteluun. -Verohallinnon määrittämää keskihinnoittelua käyttävät jopa Jari-Pekka Jumisko monet lakimiehet rutiininomaisesti. Tässä piilee suuri vaara joka konkretisoituu myöhemmin ehkä perinnön jaon yhteydessä epätasapuolisuutena tai korkeana luovutusvoiton verona tilan myynnin yhteydessä. Olisi suotavaa että luotettava tila-arvio tehtäisiin perunkirjoitusta varten aina, korostaa toiminnanjohtaja Jari-Pekka Jumisko Kemijärven metsänhoitoyhdistyksestä. Tila-arviota tarvitaan Jumiskon mukaan myös kiinteistön myynnin, sukupolvenvaihdoksen, lainaasioiden ja osituksen yhteydessä. -Metsän arvon tietäminen antaa omistajalle oikean kuvan omasta metsätaloudesta. Luotettavan arvion avulla voidaan tehdä päätöksiä selkeisiin tosiasioihin nojautuen. Metsänhoitoyhdistykset tuntevat omien toimialueidensa metsät ja niillä on käytössä myös paras tieto toteutuneista puukauppahinnoista. Tämä auttaa suuresti luotettavan tila-arvion tekemisessä. Metsänhoitoyhdistyksen tekemässä metsäarviossa otetaan huomioon maapohjat, taimikot, puuston määrät ja laadut, sekä hakkuumahdollisuudet. Maastokäynti varmistaa arvion tarkkuuden. Tilan arvoon vaikuttaa myös yleinen markkinatilanne, sekä muut mahdolliset arvot. -Pohjois-Suomessa metsänhoitoyhdistyksillä on käytössä paras tieto toteutuneista kiinteistökaupoista suhteessa tila-arvioon. Tämä tieto on hyvin tärkeää kun ollaan myymässä metsätilaa, Jari-Pekka Jumisko huomauttaa. Lisää metsäasiaa

15 metsänomistajat 15 Metsätilojen hinnat vapailla markkinoilla nousseet tilaarvioista Lapin Metsämarkkinat Oy LKV ja Pohjois-Suomen Metsämarkkinat LKV teetti viime vuonna opinnäytetyönä selvityksen metsäkiinteistöjen kauppahinnan ja metsän arvosta tehdyn summa-arvon suhteesta Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan alueella. Aineistoon kerättiin vähintään 10 hehtaarin kokoiset Lapin Metsämarkkinat Oy:n tai Pohjois-Suomen Metsämarkkinat LKV:n välittämää metsäkiinteistökauppaa. Vertailua varten on kauppahinnoista erotettu rakennusten, rakennuspaikkojen, tonttien ja maatalousmaan yms arvot, jotta ne eivät vääristäisi vertailua. Pohjois-Pohjanmaalla vapailla markkinoilla välityskaupoissa muodostunut hinta-taso oli 2010 keskimäärin 29 % ja Lapissa keskimäärin 17 % korkeampi kuin tila-arviolaskelman antama arvo. Viime vuonna 2011 vastaava ero oli Lapissa 19 %. Erot ovat hyvin tapauskohtaisia. Arviohinta ei toteudu kaikissa kaupoissa mutta suurimmat ylitykset tila-arvion päälle olivat kymmenissä tuhansissa euroissa. Hinnan nousu yli tilaarvioiden johtuu varsinkin Lapissa ja Koillismaalla virkistysarvoista ja toisaalta kovasta kysynnästä. Puuston määrä tärkein mittari Lapin metsämarkkinoiden kautta tehtiin viimevuonna ennätysmäärä 189 tilakauppaa. Hehtaarihinta vaihteli 200 ja 5000 euron välillä. Puustoisen tilan hehtaarihinta on moninkertainen taimikkovaltaiseen verrattuna. Keskimääräistä hehtaarihintaa ei voi käyttää yksittäisen tilan arvioinnissa. Tila-arvio on kuitenkin välttämätön. Hehtaarinhinta on eniten riippuvainen puuston määrästä. Sen luotettava selvittäminen vaatii aina maastossa tehtävän arvioinnin. Vapailla markkinoilla muodostuvan hinnan määrittelemiseksi pelkkä tila-arvio ei enää riitä. Lisäksi tarvitaan tietoa hehtaaripuustoltaan vastaavien toteutuneiden kauppojen hintatasosta alueella. Metsämarkkinoilla ja Pohjois-Suomen metsänhoitoyhdistyksillä on nyt käytettävissään yli 500 kaupan aineisto markkinahinnan määrityksen tueksi. Metsänarvoon vaikuttaa lisäksi hakkuumahdollisuudet, kulkuyhteydet ja tilan koko. Pienten, 5-10 ha tilojen hehtaarihinnat ovat selvästi isompia korkeampia. Kiinteistövälityksessä on metsällisten arvojen lisäksi otettava huomioon rakennuspaikat, sora- ja turve-esiintymät, viljelysmaat, yhteismetsäosuudet, rakennukset ja tilan sijainti. Kaupan yhteydessä selvitetään myös veroseuraamukset. ENONTEKIÖ Vuontisjärvi, Hommajärvi Enontekiön yhteismetsä myy tai vuokraa tontteja Pallastunturin juurelta. myyntihinnat , liiketontti Vuosivuokra 6 % myyntihinnasta. Lisätiedot: Enontekiön yhteismetsä, Sari Kahelin Ounasjoen rannalla kaksi tilaa myydään joko yhdessä tai erikseen. Tilat rajoittuvat Ounasjokeen ja jatkuvat noin kilometrin kohti läheistä vaaraa. Rantaviivaa molemmissa noin 50 m. Tämä on luonnossa liikkujalle hieno paikka. Pallaksen tunturit näkyvät tiloille ja ympärillä laajat erämaat. Jokivarressa on rakennettuna joitain pieniä kämppiä. Hp. Paloranta 6,6 ha ja Palola 5,5 ha Vuontisjärvellä erikoinen rantapalsta Pöyrisjoen rannalla. Pinta-ala reilut 3 ha. Ranta-alue on pitkästi hiekkamaata, jonka jälkeen alkaa katajikkoalue. Tämä palsta on aivan erityisen hieno paikka rakentaa vaikkapa lomarakennus. Rakentaminen vaatii poikkeamaluvan. Mukaan tulee 3 osakkuuslukua Enontekiön yhteismetsään. Hp Hetta Loistavilla paikoilla tunturin juurella kaavoitettuna seuraavia tontteja lomarakentamiseen 1.Useita tontteja (määräaloja) Savijärven ja Haarakosken-järven läheisyydessä. Rakennuksen kerrosala saa olla enintään 150 k-m2, josta asuinkerrosalaa enintään 120 k-m2. Tarkat tonttien pinta-alat selvitetään ostajan myyjien kesken. Näiden tonttien ostajista kaksi voi ostaa 3 osakkuutta Enontekiön yhteismetsään hintaan Tonttien hinnat ovat /tontti. 2. Tila/tontti 0,75 ha. Tontille voi rakentaa yhden lomarakennuksen. Tilaan kuuluvat osuuden Vuontisjärven lohkokunnan vesiin. Hp MUONIO Muoniojokivarressa rantamet-sätila kahdessa palstassa 125,76 ha. Ainespuuta m 3. Rantapalstaan on kaavoitettuna 15 kpl tontteja, joista 9 rantavyöhykkeellä. Kaavatiet on tehty ja autolla ajettavassa kunnossa. Valtatie menee tilan läpi. Muonioon matkaa noin 15 km. Hp Kätkäsuvanto 3 ha:n tila. Rajoittuu rantaan ja menee päätien yli metsään. Itärajalla valtion maita. Osuuksia yhteisiin. Hp Muotkajärvi kaavoitettuja rantatontteja järven etelä-länsipäässä. Yksi tonteista lammen rannalla. Alueelle on tehty teitä ja maisemoitu puustoa. Ostaja voi saada metsästysoikeuden Muotkanmaan yhteismetsän maalle, jossa pinta-alaa 600 ha ja lisäksi 11 järveä. tonttien hinnat Rakennusoikeutta m 2. KITTILÄ Maunujärvi viidessä eri palstassa yhteensä 233 ha, ainespuuta reilut m 3. Heti hakattavaa m 3. Maunujärvi on aikanaan kuivatettu järvi, mutta otettu uudelleen käyttöön. Kalaakin saa. Järven mo-lemmissa päissä siistit laavut sekä kylän puolella uimaranta. Hp Kallo Ainutalaatuinen tilaisuus Ylläksellä, 30 ha:n kaava-alue, jossa kaavoitettuna 40 rakennuspaikkaa. Ylläkselle matkaa noin 10 km. Lainiokrouviin vain 1 km. Erinomainen paikka, alueen läpi virtaa Lainiojoki, kelkkareitti menee alueen läpi, hiihtoladut välittömässä läheisyydessä. Hp Pokka erämaapalstoja Kitisen rannalla sekä tien pohjoisosassa (1,3 ha) rajoittuen pieneen jokeen.. Ostajalla mahdollisuus valita palstan koko. Palstat ovat määräaloja. Nämä palstat sopivat erityisen hyvin luonnon rauhassa viihtyvälle. Hinnat koosta riippuen rantapalstat Pieni palsta tien pohjoisosassa Kittilä kaksi metsätilaa yhdessä lä hellä Kittilää. Pinta-ala 73,9 ha, ainespuuta m 3. Pinta-alasta metsämaata 38,5 ha.hp SODANKYLÄ Seipäjärvi Kulvakkojoki suuri määräala 114 ha, josta metsämaata 64,9 ha. Ainespuuta m 3. Omaa jokirantaa noin 300 m. Palstalla on runsaasti siemenpuualueita. Hp Seipäjärvi kaksi määräalaa, joista toisessa Seipäjärven rannalla vanha 1951 rakennettu ok-talo. Talo on heikkokuntoinen, mutta pihapiiri sievä rantapaikka. Pinta-ala yhteensä 101 ha, josta metsämaata 96,3 ha. Ainespuuta m 3. Taimikoita 30,3 ha. Kotipalstalle kuuluu viehättävä pieni lampi. Hp KEMIJÄRVI Ylikylä metsätila kahdessa palstassa. Pinta-ala 177 ha, josta metsämaata 104,5 ha. Taimikoita 22,5 ha. Ainespuuta m 3. Tilalla osuudet yhteisiin maa- ja vesialueisiin sekä Kemijärven yhteismetsään (0,0092). Hp Isokylä metsätila kahdessa palstassa Kalliovaarassa sekä Mutalahdenvaarassa. Pinta-ala 112,93 ha, josta metsämaata 93,2 ha. Ainespuuta m 3. Maat vuokrattu metsästysseuralle. Mahdollisuus tehdä tarjous myös palstoittain. Hp SALLA Naruska ja Iso-Siskeli ja Joutsenlampi Sallan yhteismetsä vuokraa tontteja lomarakentamiseen pohjoisessa Naruskajoen sekä Sorsajoen rannoilta ja etelä-sallassa Iso-Siskelin ja Joutsenlammen rannoilta. Kaikki erittäin hienoja paikkoja, jotka kannattaa käydä katsomassa. Lisää tietoja netistä sekä Tapio Sinkkilä Sallan yhteismetsä Oulankajoki määräala kahdessa palstassa Oulankajoen rannalla. Pintaala yhteensä 28,1 ha, josta metsämaata 18,6 ha. Ainespuuta reilut m 3, taimikoita 1,3 ha. Palstat ovat erityisen kauniilla kalliojyrkänteisillä paikoilla. Isomman palstan kallion alla pieni rahoitettu alue. Palstojen kohdalla koskipaikkoja. Hp Pahkakumpu metsätila kahdessa palstassa, pinta-ala yhteensä 163 ha, josta metsämaata 129,4 ha. Ainespuuta m3. Puusto lähes kokonaan kasvatusmetsää. Hp Oulankajoen rannalla määräala 2,8 ha. Rantaviivaa noin 240 m. Hieno paikka, kosket molemmissa päisää palstaa. Tie perille asti. Hp Saija kaksi palstaa (määräala) yhteensä 227 ha, josta metsämaata 126,4 ha. Ainespuuta m 3. Molemmille palstoille menee tie. Hp Pahkakumpu metsätila 106,9 ha, josta metsämaata 75,1 ha. Ainespuuta m 3. Hp Selkälä määräala 151,8 ha, josta metsämaata 97,2 ha. Ainespuuta m 3 3. Hp PELKOSENNIEMI- SAVUKOSKI Tanhua Sotso määräala 52,5 ha, josta metsämaata 29,6 ha. Ainespuuta m 3, taimikoita 0,6 ha. Sotsonojan rantaa 1950 m ja Kuisjoen rantaa 800 m. Ympärillä valtion maita. Kunnan arvion mukaan palstalle voisi saada useammankin rakennusluvan. Hp Tanhua Luironjoki määräala kahdessa palstassa. Luironjoen palsta noin 8 ha, ainespuuta 600 m 3, taimikoita 1,1 ha. Rantaviivaa 635 m. Kunnan arvion mukaan palstalle voisi saada ehkä kolme rakennuslupaa. Vaikosvittikon palsta 9,9 ha, ainespuuta 200 m3. Palstojen ympärillä valtion maita. Hp Martin kylä määräala kaksi palstaa, joiden pinta-ala yhteensä 127,4 ha. Palstat sijaitsevat tien laidassa Martin kylästä rielut 2 km itään ja toinen Värriöjoen rannalla, jossa rantaviivaa reilu kilometri. Hyvät tieyhteydet. Rannalle olisi mahdollista saada jopa kolmekin rakennuspaikkaa poikkeamaluvalla. Lisäksi palstaan kuuluu pieni viehättävä lampi. Hp Matalavaara metsätila 49,9 ha, josta metsämaata 32,5 ha. Ainespuuta m 3. Tila soveltuu hyvin myös virkityskäyttöön. Ympärillä hyvät marjamaat ja valtaisat suoalueet. Rajoittuu osittain valtion maihin. Hp Tanhua Luirojoen rannalla määräala, johon on haettuna valmiiksi kaksi rakennuslupaa. Jokirantaa non 700 m. Palstan puusto on vanhaa kuusikkoa sekä koivua. Voidaan myydä myös kahtena osana. Hp. koko palsta tai erikseen / rakennuspaikka. Pyhätunturi 11,5 ha:n tila johon on kaavoitettu tontteja 27 kpl. Tila sijaitsee Soutajan eteläpuolella. Autolla ajettava tie palstan länsilaitaan. Hp Pyhätunturi noin 6 ha:n kaavoitettu määräala Soutajan eteläpuolella. Kaavoitettuna yhteensä 9 tonttia lomarakentamiseen. Tie menee palstalle asti. Hp Nivatunturissa metsätila 134,2 ha, ainespuuta m 3. Aivan upeissa maisemissa metsästäjälle sopiva tila, johon kuuluu myös kämppä. Kämpälle pääsee autolla pihalle asti. Pihalla on oma porakaivo. Lisäksi sauna sekä varastorakennus. Oma aggrekaatti, jolla saadaan sähköt. Pohjahinta Tarjoukset pe klo 15 mennessä osoitteeseen Lapin Metsämarkkinat Ukkoherrantie 15 A Rovaniemi tai sp.. Myyjä pidättää itsellään oikeuden joko hylätä tai hyväksyä tehdyt tarjoukset. TORNIO Alaraumo Liakajoen varrella määräala Koijusaaressa 3,4 ha, omaa rantaa noin 200 m. Tornioon matkaa vain pari kilometriä. Puusto kuusikkoa ja koivikkoa, jonka raivaamalla ja maisemoimalla saa paikasta todella viehättävän. Tie perille. Hp YLITORNIO Meltosjärvi 4 määräalaa yhteensä 51,8 ha. Ainespuuta yhteensä m 3. Eritellyt palstojen tiedot netissä. Hp TERVOLA, Koivu 49,8 ha:n tila, josta metsämaata 40 ha, ainespuuta m 3, taimikoita 14,3 ha. Hp ROVANIEMI Palojärvi luonnonsuojelualue määräala. 78, ha, metsämaata 28,1 ha, ainespuuta m 3. Metsänhakkuuta ei voi tehdä lukuun ottamatta polttopuiden hakkaamista. Palstan läpi virtaa Susijoki. Myydään tarjousten perusteella. Rovaniemi pieni määräala Tolosen tien varrella 2,3 ha. Puusto koivikkoa, nuorta kasvatusmetsää sekä ylispuualue. Palsa sijaitsee Maijasen kohdalla Ounasjoen länsipuolella. Mukaan kuuluu oikeus venevalkamaan. Hp Tulossa Vanttaukselta määräala. POSIO Lohisaari Yli-Kitkajärvi 61,8 ha, lähes koko saari myytävänä (noin 1 ha toisen omistuksessa). Ainespuuta m 3. Saaressa valmiina 1987 valmistunut lomarakennus, talousrakennus sekä vanha savusauna. Saaren eteläpuolelle on kaavoitettu kahdeksan lomarakennusapaikkaa. Lisäksi tilalla reilut osuudet Posion yhteismetsään (0,0282). Hp Raistakka 102,3 ha:n tila useammassa palstassa vain 7 km:n päässä Posiolta. Ainespuuta m 3. Tilaan kuuluu lisäksi kotipaikassa rakennukset hirsirakenteinen ok-talo, talousrakennus, saunarakennus sekä erilaisia muita rakennuksia. Kotipaikka sijaitsee kauniilla paikalla Kitkan rannalla. Sokerina pohjalla, tilaan kuuluu reilu osuus Posion yhteismetsään, jonka arvo on Hp Lehtiniemi hyväpuustoinen rantametsätila 11,8 ha, josta metsämaata noin 11 ha. Ainespuuta m 3. Puusto pääosin päätehakkuumetsää tai varttunutta kasvatusmetsää. Hyväkuntoinen metsätie menee tilan läpi. Tila sijaitsee Yli-Suolijärven rannalla. Tilalla olisi useampikin mahdollinen mukava mökkipaikka. Hp Lehtiniemi määräala, rantametsäpalsta 31 ha. Ainespuuta m 3. Rantaviivaa noin 600 m. Rannassa olisi kolmekin mukavaa mahdollista mökin paikkaa. Rakentaminen vaatii poikkeamaluvan. Hp RANUA Ylimaa Simojoki 0,3 ha:n tila jokirannassa, jossa kaunis, siisti mökki sekä sauna, lato ja kuivakäymälä. Mökissä on sähkö- ja vesiliittymä. Lisäksi vielä yksi kaavoitettu rakentamaton lomarakennuspaikka. Hp Ylimaa Simojoki 26,49 ha:n tila, jossa puusto pääosin nuorta kasvatusmetsää. Ainespuuta 476 m 3. Tilalla ihastuttava hyväkuntoinen mummon mökki, joka rakennettu 1980-luvulla. Pihassa lisäksi talousrakennus, kaksi vierasmajaa, grillikota ja leikkimökki. Sähkö- ja vesiliittymät on. Tila jatkuu yli päätien Simojokirantaan asti, jossa huonokuntoinen vanha saunarakennus. Hp KUUSAMO Kuusamon yhteismetsä vuokraa tontteja lomarakentamiseen pohjoisesta Kuusamosta Kuusijärven ja Jelestimäjärven rannoilta. Nämä upeat paikat on itse nähtävä. Lisää tietoja netistä osoitteesta tai Kuusamon yhteismetsän toiminnanjohtaja Jarmo Korhonen p Lapin Metsämarkkinat Oy LKV:lle tuhannes kiinteistökauppa Lapin Metsämarkkinat Oy LKV on 10 vuoden toimintansa aikana tehnyt 1000 kiinteistökauppaa. Tuhannes kauppa tehtiin Puolangan Väyrylän kylässä ja sen teki LKV Mti Juhani Heikkinen yhteistyössä Länsi-Kainuun mhyn kanssa. Vanhan Oulun läänin puolella yhtiö toimii aputoiminimellä Pohjois-Suomen Metsämarkkinat LKV. Ulla Käkelä ERÄPAIKAT, METSÄTILAT, TONTIT Metsätiloista on nyt kysyntää! Jos harkitset tilasi myyntiä Lapissa, ota yhteyttä Ulla Käkelään. Välittäjiemme yhteystiedot sekä kaikki kohteemme netissä, osoitteessa:

16 16 metsänomistajat POHJAN TAIMI Ketolan taimitarha, Kemijärvi P , f

17 metsänomistajat 17 Lisätietoja Lapin alueen tiimiesimiehiltä Tunturi-Lappi Risto Juopperi, puh Länsi-Lappi Eero Jaako, puh Rovaseutu Pasi Sarriolehto, puh Itä-Lappi Kimmo Kulmala, puh Meri-Lappi Juha Heikkilä, puh metsänhoitoyhdistys metsänomistajan asialla Metsänomistaja! Ota yhteyttä ja tee hyvä puukauppa Markus Viitala Petri Tolonen Jussi Timonen-Nissi Rovaniemi Kemijärvi Salla KITKAWOOD Kuusamo Teemu Pohjola Aki Huttu Vilho Koivisto Seppo Miettunen Oulu Pudasjärvi PÖLKKY ULEA Taivalkoski Suomussalmi Esa Polojärvi Jari Juntunen Jukka Heikkinen Kajaani Hankintatoimisto Saha Pölkky Metsä - Kemijärventie 73, KUUSAMO Puh Fax office@polkky.fi tai etunimi.sukunimi@polkky.fi

18 18 metsänomistajat Kulotus hoitaa metsämaata tehokkaasti Monet tämän päivän kauneimmista männiköistä on uudistettu kulotuksen kautta. Ennen metsämaan muokkaustoiminnan alkamista kulotus oli metsänuudistamisen valtamenetelmä. Maanmuokkauksella on muutamia etuja kulotukseen nähden, kuten riippumattomuus sääolosuhteista ja vähäisempi työvoiman tarve. -Uudistettavan metsämaan kulotuksen avulla parannetaan kasvupaikan ravinne- ja lämpöoloja, jolla on suora positiivinen vaikutus taimikon syntyyn ja kehitykseen. Kulotettaessa hakkuutähteistä vapautuu ravinteita kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Myös humuskerroksen haitallinen happamuus vähenee ja vesakoituminen ja muun pintakasvillisuuden kilpailu heikkenee kulotuksen jälkeen muutamiksi vuosiksi, kuvailee kulotuksen etuja aluejohtaja Heikki Rahko Pohjois-Suomen Metsänomistajien liitosta. Uusi hirvikarkote suojasi taimia hyvin hirvien talvilaidunalueella Metlan tutkimusten mukaan Trico-hirvikarkotteella voidaan vähentää hirvivahinkoja. Talvikaudella järjestetyissä kokeissa karkotteella käsitellyt männyntaimet saivat olla hirviltä lähestulkoon rauhassa. Itävallassa valmistettu Trico-karkote tuli ensimmäisen kerran kokeiltavaksi Suomeen vuonna Metlan kenttäkokeiden lisäksi käyttäjäkokemuksia on kerätty kyselytutkimuksena karkotetta taimikoissaan kokeilleilta metsänomistajilta kahden kokeilutalven jälkeen. Valtaosa kyselyihin osallistuneista metsänomistajista oli sitä mieltä, että karkotteella on syöntiä vähentävä vaikutus. Lähes kaikki olivat kiinnostuneet käyttämään ainetta jatkossakin. Metsästys hirvikantojen säätelijänä ei yksin rii- tä keinoksi taimikkovahinkoja vastaan. Erityisen ongelmallisille hirven talvialueille yksi vaihtoehto on suojata kasvatettavaksi aiotut taimet syöntiä estävillä, pahaan hajuun ja makuun perustuvilla karkotteilla. Suomesta on viime vuosina puuttunut tähän tarkoituksen toimivaksi todettu myyntiluvallinen aine. Tutkimustulosten ja käyttäjäkokemusten perusteella Trico-karkote on varteenotettava vaihtoehto hirvivahinkojen torjumisessa. Karkote levitetään sivelemällä tai ruiskuttamalla aine mäntyjen latvakasvaimiin syksyllä ennen talven tuloa, eikä hirvet talven aikana taimiin juuri kajoa. Vaikutus kestää yhden talven. Hirvikarkotteen levitys onnistuu hyvin käsisumuttimella. Kulotus on edelleen käyttökelpoinen uudistamismenetelmä Kun halutaan toteuttaa luonnonläheistä metsänhoitoa, kulotus on hyvä keino uudistaa metsää. -Kulotus soveltuu parhaiten moreenimaiden tuoreille ja kuivahkoille kankaille, joilla vesitalous on kunnossa. Myös kunttaantuneiden maiden hoidossa kulotus on omimmillaan. Sen sijaan suot ja soistuneet kankaat eivät sovellu kulotettaviksi, Rahko listaa. Kulotettavan alueen tulisi olla 4-5 hehtaarin kokoinen, koska pienillä kohteilla hehtaarikohtaiset kustannukset nousevat kohtuuttoman suuriksi. Mänty ja rauduskoivu menestyvät Rahkon käsityksen mukaan hyvin kulotusaloilla ja kulotus onkin hyvä keino lahojen kuusikoiden puunlajinvaihdossa. -Metsänviljelytyö helpottuu, kun haittaava hakkuutähde poltetaan ja kuitenkin ravinteet typpeä lukuun ottamatta jäävät uudistusalalle. Useimmiten kulotusalat voidaan uudistaa kylvämällä mäntyä. Suurilla uudistusaloilla päästään säästöihin, jos uudistusala voidaan kulotuksen ansiosta kylvää, jos se muutoin olisi pitänyt istuttaa. Kulotukseen saa Kemera-tukea Kulotukseen ja valmisteleviin töihin on mahdollista saada Kemera-varoista tukea hakkuutuloista riippumatta. -Tukikelpoisen kulotusalueen on oltava vähintään kahden hehtaarin kokoinen. Tukea kannattaa ehdottomasti hakea kulotushankkeelle, sillä hankkeen taloudellinen kannattavuus kohenee Kemera-tuen ansiosta huomattavasti, aluejohtaja Heikki Rahko korostaa. Lisätietoja kulotuksesta ja toteutusapua löytyy omasta metsänhoitoyhdistyksestä.

19 metsänomistajat 19 Puunkorjuulla lihotetaan metsää ja lompakkoa Metsänhoitoyhdistys Länsi-Rajalla ja sen edeltäjällä Pellon metsänhoitoyhdistyksellä on erittäin pitkät perinteet puutavaran korjuusta. Jo 50-luvulta lähtien on yhdistys tarjonnut jäsenilleen mittaus- ja korjuupalvelua. Metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuu on ollut ja on edelleenkin luonnollista Tornionjokilaaksossa. Vapaana virtaavan joen toisella puolella sijaitsee useita hyvin menestyviä sahalaitoksia, joiden puunhankinta on lokeroitunut tiiviisti myös Suomen puoleiselle jokitörmälle. -Ruotsalaissahojen tunkeutuminen yhä tiiviimmin jokilaakson hyvälaatuisiin tukkimetsiin on melkoisen suuri haaste alueen metsänhoitoyhdistyksille. Metsänhoitoyhdistys on ainoa puolueeton elin, joka valvoo metsänomistajien etuja myös puukaupassa. Yhä kiivaamman kilpailun ja ostajien lisääntymisen vuoksi on metsänhoitoyhdistys joutunut lisäämään hankinta- ja korjuupalvelua metsänomistajien lukuun, linjaa metsäneuvoja Markku Knuuti Metsänhoitoyhdistys Länsi-Rajasta. Metsänhoitoyhdistys on ainoa taho, joka valvoo metsänomistajien etuja myös puukaupassa, Markku Knuutila vakuuttaa. Pitkän linjan toimintaa Vuosikymmenien saatossa on yhdistyksen korjuupalvelua kehitetty yhdessä metsänomistajien, metsureiden ja nykyään motourakoitsijoiden kanssa suuntaan, jossa metsien hyvinvointi saadaan hyvälle tasolle. Sinnikkään kehitystyön ja jatkuvan oppimisen kautta on Markku Knuutin näkemyksen mukaan saavutettu tulos, jossa yhdistys voi tarjota jäsenilleen mahdollisimman suuren hyödyn metsistään. Metsänhoitoyhdistys Länsi-Raja on tiiviisti mukana puukauppojen edunvalvojana aina Napapiiriltä Enontekiön rajalle asti. Puunkorjuuketjuja on Muoniossa, Kolarissa ja Pellossa. -Korjuumäärät vaihtelevat ja kuution välillä vuosittain. Pellossa Veljekset Jolma pyörittää kahta motoketjua ympäri vuoden pistäytyen välillä Kolarissakin. Metsäkeskuksen korjuujäljen tarkastuksissa on yhdistys saanut erittäin hyvät arvosanat. Urakoitsija pitää huolen, että kuljettajat ovat jatkuvan koulutuksen tiellä, jotta metsien hyvinvointi säilyy yhä muuttuvassa metsämaailmassa. Kilpailu ja valtakirjakauppa avainasemassa Puutavaran välittäjien osuus leimikoiden kilpailutuksessa on kohonnut runsaasti. Tämän johdosta joutuu Metsänhoitoyhdistys yhä useammin mukaan ns valtakirjakauppaan. -Valtakirjakaupassa metsänomistaja valtuutta yhdistyksen kilpailuttamaan leimikkonsa eri ostajien kesken. Tällä tavalla yhdessä varmistetaan, että leimikosta tuleva tuotto on paras mahdollinen. Leimikon kilpailutus on yksi erittäin tärkeä työmuoto yhdistyksen muiden töiden ohella, Knuuti korostaa. Erityisesti ulkopaikkakunnalla asuvilta metsänomistajilta on tullut yhdistykseen kiitosta siitä, että toiminta on monipuolista. Monipuolisuudesta ja puolueettomasta neuvonnasta todistaa erään helsinkiläisen metsänomistajan ihmettely. Miten ihmeessä on mahdollista, että puukaupan tiimellyksessä mukana oleva organisaatio ehdottaa hakkuukypsien kuusikoiden liittämistä valtion metsien suojeluohjelmaan Metsoon? Knuutin mukaan tämä vaihtoehto on metsänhoitoyhdistyslain mukaan tarjottava silloin, kun se on tilalle kelvollisin vaihtoehto. Katkonta kohentaa tilipussia Kun puukauppatarjoukset tulevat, on syytä aina vertailla eri ostajien mitta-ja laatuvaatimuksia. Pelkästään tukin hinta on harvoissa kaupoissa yksiselitteinen mittari. Puunostajien välillä on suuria eroja tukin katkonnassa. -Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan on selvää, että mitä pienempään läpimittaan asti tukkia katkotaan, sitä suurempi osa rungosta pystytään hyödyntämään arvokkaana tukkina. Tutkimuksessa lasketaan, että pienempi läpimitta yhdessä lyhyemmällä katkonnalla kasvattaa tukkisaantoa noin 2,5 prosenttia, Markku Knuutti toteaa. Harvennusmetsän ennakkoraivauksella laatua ja kustannustehokkuutta Ensimmäisen harvennushakkuun yhteydessä tehty raivaustyö helpottaa merkittävästi konehakkuuta ja parantaa työn laatua. Korjuuvauriot vähenevät ja työ nopeutuu. Ennakkoraivauksella tarkoitetaan vesakon ja muun hakkuuta ja näkyvyyttä haittaavan risukon poistamista hakattavien runkojen läheltä. Työ tehdään pääsääntöisesti raivaussahalla, mutta toki siihen työhön käy myös moottorisaha tai vesuri. Ennakkoraivaus on merkittävä hakkuun laatua parantava toimenpide. Näkyvyys hakkuukoneen kuljettajalle paranee ja korjuuvauriot vähenevät. Harvennushakkuun kannotkin lyhenevät kunhan raivattava puusto katkaistaan riittävän alhaalta, jotta hakkuukoneen koura saadaan mahdollisimman lähelle maata. Ennakkoraivaus sopii metsänomistajan omatoimiseksi työksi erittäin hyvin. Työ on helppoa ja sitä voi tehdä kokemattomampikin henkilö. Metsän monimuotoisuus kannattaa huomioida Ennakkoraivauksessa poistetaan kasvatuskelvottomat lehtipuut, isompien puiden juurella olevat alikasvospuut ja muu korjuuta suoranaisesti haittaava risukko. Turhaa raivausta ei kannata tehdä, eikä esimerkiksi rehevien paikkojen kehityskelpoisia kuusen taimia kannata kaikki poistaa. Myöskin metsien monimuotoisuutta tukevat pihlajat kannattaa jättää paikoilleen - tai ainakin osa niistä. Ensimmäisen harvennuksen hakkuita koskeva ennakkoraivaus on tarkoitettu nimenomaan koneellista hakkuuta valmistelevaksi työksi. Jotta kannot saadaan riittävän lyhyiksi, kannattaa ennakkoraivaus tehdä sulan maan aikana. Paksun lumen aikana työ muuttuu työlääksi ja jälki jää heikommaksi kuin kesällä. Lisätietoa ennakkoraivauksesta ja harvennushakkuista saa omasta metsänhoitoyhdistyksestä.

20 20 metsänomistajat Tuulipuistojen maanvuokraus kirjavaa ja vuokrien tasoerot suuria Tuulivoimarakentamisen näkökohtia 1. Tyypillisessä 2-3 Mw tuulivoimalan rakentamisessa on kyse teollisuuslaitoksen rakentamisesta ja investoinnista 2. Massiivisten komponenttien kuljettamiseen tarvitaan kestävä tiestö joko vanhojen teiden perusparannustyönä tai uudisrakentamisena. Tämä edellyttää tieoikeuksien sopimista myös muiden kuin myllytonttien vuokraajien kiinteistöille. Teihin on sopimusten yhteydessä vahvistettava kulkuoikeudet myös maanomistajille. a. Ajoradan leveysvaatimus 6 metriä + mahdollinen kaapelikanava n 3 metriä + ojat ja leikkausluiskat n 5 10 metriä maanpinnan muodosta riippuen; yhteensä metrin tiealue. b. Lisäksi kääntöpaikkoja ja risteysalueiden levitykset 3. Tuulivoimalan perustukset ovat halkaisijaltaan n 25 metriä, mutta jopa yli 100 metrin korkeuteen kohoavien rakennelmien pystytys vaatii n 0,5 hehtaarin alueen myllyn ympäriltä. 4. Kantavat maa-ainekset ja murskeet pyritään hankkimaan tuulivoima-alueelta. Se edellyttää maa-aineksien ottosopimuksia alueen maanomistajien ja rakentajan kesken. Vuokrasopimuksissa ja tieoikeuksien yhteydessä on sovittava tiealueella olevan maa-aineksen käytöstä. 5. Tuulivoimaloiden lisäksi tarvitaan muuntoasema jonka kautta sähkö syötetään valtakunnan verkkoon 6. Muuntoaseman ja kunkin tuulimyllyn välille kaapeloidaan syöttöjohdot ja kaivetaan kaapelikanavat pääosin tieverkoston yhteyteen mutta myös erillisinä kaivantoina. Edellyttää johtoaluesopimuksia useiden kiinteistönomistajien kanssa. 7. Tuulivoimalan loppukäytöstä ja rakenteiden purkamisesta vuokra-ajan päätyttyä on sovittava selkeästi vuokrasopimuksessa. Jukka Aula Lisätiedot: jukka.aula@mhy.fi tai puh / Jukka Aula Lapin alueelle on tällä hetkellä suunnitteilla varsin mittava määrä tuulipuistoja useiden eri yhtiöiden toimesta. Tuulipuistojen avulla on aikanaan tarkoitus tuottaa sähköä valtakunnan verkkoon. Juha Rautakoski Tuulimyllyhankkeita vauhdittaa valtion avokätinen tariffipolitiikka, jonka ansiosta verovaroja ohjataan 12 vuoden aikana toimintaan paljon. Syöttötariffi, eli takuuhinta, on vuoden 2015 loppuun saakka 105,30 euroa megawattitunnilta ja senkin jälkeen vielä 83,50 euroa. Yksi 3 megawatin mylly tuottaa vuodessa sähköä ehkä reilut 7000 megawattituntia. Mikäli sähkön hinta pysyy nykyisellä 50 euron tasolla megawattitunnilta, tietää se sitä, että valtion varoja kuluu toimintaan 55 euroa jokaista megawattituntia kohti. Yksi mylly nielee verovaroja vuo- dessa siis noin euroa ja tuottaa omistajalleen markkinasähkö mukaan lukien euroa vuodessa. Tästä tuotosta pitää myös maata vuokraavien metsänomistajien päästä osallisiksi. Paljon hankkeita vireillä Tällä hetkellä Suomeen on suunnitteilla tuulimyllyjä useita tuhansia, joten aivan varmaa on, että vain pieni osa hankkeista toteutuu. Nykyisellään valtion määrittämä 2500 megawatin tavoite mahdollistaa arviolta noin myllyn rakentamisen koko maahan vuoteen 2020 mennessä. Tuuliyhtiöt pyrkivät toimimaan kahdella tavalla. Osa toimii mahdollisimman salaisesti ja pyrkii tekemään maanvuokrasopimukset kaikessa hiljaisuudessa. Osa toimii avoimesti. Niinpä myös vuokrasopimukset ja vuokratasot ovat kovin erilaisia. Myllytonttien vuokrat ovat pikku hiljaa nousseet. Osalla yhtiöistä on pieni varausmaksu heti kättelyssä ja se yleensä varmistaa sen, että hankkeessa ollaan tosissaan. Nykyisin uusien sopimusten vuokratasot ovat liikkuneet maassa keskimäärin euron tasolla tuulimyllyä kohti - hieman tuulisuudesta ja yhtiöstä riippuen. Myllyjen kootkin ovat parin vuoden aikana selvästi kasvaneet piirustuslaudoilla. Tällä hetkellä yleisin myllyn koko lienee 2,7 megawattia. Osassa sopimuksia vuokra on kiinteä ja indeksiin sidottu, osassa vuokra on sidottu myllyn tuottoon. Jotta tuottoperusteisessa vuokrassa päästään lähelle euron vuosivuokraa, pitäisi vuokratason olla vähintään 2 prosentin tasoa nykyisellä markkinasähkön hinnalla. Sinällään tuottoperusteinen malli on hyvä, sillä se seuraa tiiviisti markkinasähkön hintakehitystä. Myös naapurit osallisiksi Keväällä julkaistun TEM:n Lauri Tarastin työryhmän raportti suosittaa, että vuokra jyvitetään siten, että myllyn paikka saa osan vuokrasta (esim puolet) ja loppuosa vuokrasta jyvitetään 500 metrin säteellä oleville kiinteistöille pinta-alan suhteessa. Myös myllykiinteistö pääsee osalliseksi pinta-alavuokrasta myllynpaikan vuokran lisäksi. Myös tuulivoimayhdistys on pikku hiljaa suopumassa tälle mallille. Siellä on väläytetty mallia, jossa 30% vuokrasta tulisi myllytontille ja 70% maapohjan mukaan tontille ja lähialueelle. Osalliseksi pääsevät tässä mallissa myös naapurikiinteistöt esimerkiksi tuolla 500 metrin säteellä. Tämä sen takia, että maankäytön ja rakentamisen rajoitukset, meluhaitat ja maisemamuutokset koskettavat aina myös lähinaapureita. Yhden tuulimyllyn käyttöikä on maksimissaan 25 vuotta. Niinpä vuokrasopimusten kestot kannattaa määritellä enintään vuodeksi. Tuulipuistot tarvitsevat myös varsin raskaan noin kuusi metriä leveän tiestön ja sähkölinjoja. Teiden ja muun infrastruktuurin alle jäävästä maasta ja tienkäyttöoikeuksista tulee tuuliyhtiöiden maksaa myös myllyjen naapurikiinteistöille asianmukainen korvaus. Tuulipuistojen maanvuokraus on sinällään kannatettavaa ja se tukee hyvin normaalin metsätalouden harjoittamisen liiketoimintaa ja tuo kaivattua lisätuloa maanomistajille - jos myllyjä joskus vuokra-alueelle tulee. Metsänhoitoyhdistykset ja metsänomistajien liitto auttavat maanomistajia sopimusneuvotteluissa ja sopimusehtojen määrittelyssä tarpeen mukaan. Tuulivoimala vaatiin 0,5 ha pystytysalueen ja raskaita kuljetuksia kestävän tieverkoston rakentamisen ja lisäksi maakaapeloinnin. Tarvittava maa-aines pyritään hankkimaan ja murskaamaan alueelta. Kyse on teollisuuslaitoksen pystyttämisestä.