PARIKKALAN LUKIO OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 PARIKKALAN LUKIO OPINTO-OPAS

2 Kirjolankatu Parikkala PARIKKALAN LUKIO Sähköpostiosoitteet: kanslia rehtori opettajat kotisivu etunimi.sukunimi@edu.parikkala.fi etunimi.sukunimi@edu.parikkala.fi etunimi.sukunimi@edu.parikkala.fi Riitta Lonka, rehtori (05) Mervi Hinkkanen, koulusihteeri (05) Kari Lantta, opinto-ohjaaja Mervi Auvinen, koulukuraattori opettajainhuone palvelukeittiö

3 SISÄLLYSLUETTELO Opiskelija-arviointi 2 Poissaolot 3 Kurssin suorittaminen opetukseen osallistumatta 3 Hylätyn suorituksen uusiminen 3 Hyväksytyn kurssiarvosanan korottaminen 3 Oppimäärän arvostelu päättötodistuksessa 3 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu 4 Suulliset kuulustelut 5 Ylioppilastutkinto 5 Todistukset 5 Opintojen hyväksi lukeminen 5 Pitkän oppimäärän vaihto lyhyeen 6 Opetussuunnitelman kurssien esittely Äidinkieli ja kirjallisuus 7 Englanti 8 Ruotsi 10 Ranska, saksa ja venäjä 11 Matematiikka, lyhyt 13 Matematiikka, pitkä 14 Biologia 16 Maantiede 17 Fysiikka 18 Kemia 20 Uskonto 20 Filosofia 21 Psykologia 22 Historia 23 Yhteiskuntaoppi 24 Musiikki 25 Kuvataide 26 Liikunta 28 Terveystieto 29 Opinto-ohjaus 30 Draama 30 Tietotekniikka 31

4 4 Ainevalintakortti

5 5 OPISKELIJA-ARVIOINTI ARVIOINNIN TARKOITUS Opiskelija-arvioinnin tarkoitus on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa antaa tietoja huoltajalle jatko-opintojen oppilasvalintoihin ja työelämän tarpeisiin auttaa opettajaa ja koulua opetuksen arvioinnissa ja suunnittelussa ohjata itsearviointiin KURSSI- JA OPPIMÄÄRÄARVIOINTI Kukin kurssi arvioidaan itsenäisenä kokonaisuutena. Kurssi voidaan arvioida numeroin 4 (hylätty), 5 (välttävä), 6 (kohtalainen), 7 (tyydyttävä), 8 (hyvä), 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen). suoritusmerkinnällä S (suoritettu) tai H (hylätty) Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Koulukohtaiset syventävät kurssit arvioidaan pääsääntöisesti numeroarvosanoin. Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnöin S (suoritettu) tai H (hylätty). Muusta kuin numeroarvioinnista on maininta opetussuunnitelmassa kyseisen kurssin kurssikuvauksessa. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Kursseista, joita opiskelija ei ole saanut suoritettua jakson aikana, opiskelija saa jaksotodistukseen joko merkinnän T (täydennettävä) tai K (kesken jäänyt). Vaadittavat täydennykset on suoritettava viimeistään seuraavan jakson aikana. Kesken jäänyt kurssi on suoritettava kokonaan uudelleen. ARVIOINNIN EDELLYTYKSET Arviointi voidaan suorittaa vasta, kun arvioinnin edellytykset täyttyvät. Myös arvosana 4 edellyttää aina, että arvioinnin edellytykset täyttyvät. Arvioinnin edellytyksiä ovat muun muassa läsnäolo oppitunnilla ja osallistuminen opetukseen kurssiin liittyvien tehtävien suorittaminen kurssikoe Kurssin alussa opiskelijoille tulee ilmoittaa, mitä näyttöjä vaaditaan arvioinnin edellytysten täyttämiseksi. Mikäli osa arvioinnin edellytyksistä täyttyy vain osittain (esim. poissaolot ja tehtävien laiminlyönti), sillä on vaikutusta kurssiarvosanaan. Arvioinnin pohjana eivät ole siis pelkästään kokeissa annetut näytöt. Poissaoloja seurataan ja aiheettomat poissaolot alentavat kurssiarvosanaa.

6 6 POISSAOLOT Jos opiskelija on enemmän kuin viisi tuntia poissa kurssin opetuksesta, on kaikki poissaolot selvitettävä aineen opettajalle. Jos yli viiden menevät poissaolot ovat aiheellisia (opiskelija osallistuu lukujärjestyksessä päällekkäin olevalle kurssille tai työsuunnitelman mukaisiin oman koulun sisäisiin toimintoihin, edustaa kouluaan tai on kutsunnoissa, uusintakokeissa tai ylioppilaskirjoituksissa ja opiskelija on ilmoittanut poissaolosta etukäteen opettajalle), voi opiskelija korvata puuttumaan jäävät oppitunnit muilla opettajan kanssa sovittavilla näytöillä. Myös jos opiskelija on lääkärin tai muun terveysviranomaisen antaman todistuksen tai muun luotettavan selvityksen perusteella pitempiaikaisen syyn vuoksi poissa kurssin opetuksesta yli viisi tuntia, voivat opettaja ja rehtori sopia poikkeavasta kurssin suorittamisesta. KURSSIN SUORITTAMINEN OPETUKSEEN OSALLISTUMATTA Opiskelijan on keskusteltava aineenopettajan kanssa kurssin itsenäisestä suorittamisesta. Rehtori antaa luvan keskusteltuaan asiasta asianomaisen opettajan kanssa. Itsenäisesti suoritettavaan kurssiin voi kuulua loppukoe/suullinen tentti/harjoituksia ja/tai muita kirjallisia töitä (analyysejä, projektitöitä, haastatteluja, tutkielmia). Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. HYLÄTYN SUORITUKSEN UUSIMINEN Hylätty kurssi on mahdollista uusia osallistumalla uusintakuulusteluun, joka pyritään järjestämään kunkin jakson päätyttyä. Jos opiskelija on hyväksyttävästä syystä koeviikolla poissa kurssikokeesta, tulee hänen koepäivänä ilmoittaa poissaolostaan puhelimitse koululle. Opiskelijan tulee suorittaa tällainen rästiin jäänyt kurssikoe seuraavana uusintakoepäivänä. Jos uusintakuulustelu hylätään, opiskelija voi käydä kurssin uudelleen tai osallistua toisen opiskeluryhmän mukana kurssikokeeseen tai uusia kokeen uusintakuulustelun yhteydessä lukuvuoden alussa Lisäksi kevään abiturienteilla on mahdollisuus suorittaa hylättyjä kursseja 4. jakson uusintakuulustelun yhteydessä. HYVÄKSYTYN KURSSIARVOSANAN KOROTTAMINEN Jos opiskelija on tyytymätön saamaansa hyväksyttyyn kurssiarvosanaan, hän voi yrittää sen korottamista välittömästi jaksoa seuraavana uusintakuulustelupäivänä. Lukuvuoden alussa on vapaa edellisen lukuvuoden kurssien uusinta- ja korotusmahdollisuus. Kevään abiturienteilla on lisäksi mahdollisuus korottaa viimeisen lukuvuoden yksittäisiä kurssiarvosanoja 4. jakson uusintakuulustelun yhteydessä. Arvosanoista parempi jää voimaan.

7 7 OPPIMÄÄRÄN ARVOSTELU PÄÄTTÖTODISTUKSESSA Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit voivat korottaa arvosanaa oppiaineen päättövaiheessa opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltujen pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien joukossa voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskellut kurssit hylätyt kurssit 1-2 kurssia kurssia 3-5 kurssia kurssia kurssia tai enemmän Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista sen sijaan lukion oppimäärään (vähintään 75 kurssia) luetaan mukaan vain hyväksytyllä arvosanalla suoritetut kurssit. Opiskelijalla voi olla hylätyllä arvosanalla (4 tai H) opiskeltuja koulukohtaisia syventäviä tai soveltavia kurssisuorituksia. Ne eivät kuitenkaan ole mukana lukion oppimäärässä. Numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät, valinnaiset vieraat kielet sekä soveltavat kurssit, joiden osalta on näin opetussuunnitelmassa määrätty. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. ARVIOINNIN UUSIMINEN JA OIKAISU Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, järjestetään mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen. Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa, kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Opiskelijalle on annettava mahdollisuus ennen päättötodistuksen antamista osallistua oppiaineen suulliseen kuulusteluun, johon voi myös kuulua kirjallisia tehtäviä. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmasta. Mikäli opiskelija osoittaa tässä kuulustelussa parempaa oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Suulliset kuulustelut arvostellaan lukion yleisiä arvosteluperiaatteita noudattaen. Ylioppilastutkintosuoritus ei vaikuta lukion päättöarvosanaan. Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää rehtorilta päättöarvioinnin uusimista. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.

8 8 Jos opiskelija on tyytymätön pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, opiskelija voi pyytää arviointiin oikaisua lääninhallitukselta. Jos päätös on ilmeisesti virheellinen, lääninhallitus voi velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava.

9 9 SUULLISET KUULUSTELUT Ennen päättötodistuksen antamista opiskelijalla on mahdollisuus osallistua oppiaineen suullisiin kuulusteluihin. Tenttien laajuus määräytyy opiskelijan valitseman oppiaineen oppimäärän mukaisesti. Suulliset kuulustelut on tarkoitettu sekä ylioppilastutkintoon valmentautumista että oppiaineen päättöarvosanan korottamista varten. Mikäli opiskelija osoittaa näissä kuulusteluissa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, arvosanaa korotetaan. YLIOPPILASTUTKINTO Ylioppilastutkinto suoritetaan lukio-opintojen loppuvaiheessa. Kirjoituksiin voi osallistua joka keskitetysti tai hajautetusti. Tarkemmat ohjeet osallistumisesta ja arvostelusta ovat Ylioppilastutkintoon valmistautuvan ohjeistossa. TODISTUKSET Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia jaksotodistus, joka jaetaan joka jakson päätyttyä todistus oppimäärän suorittamisesta, joka annetaan opiskelijalle hänen suoritettuaan yhden tai useamman aineen oppimäärän erotodistus, joka annetaan opiskelijalle hänen erotessaan koulusta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista päättötodistus, joka annetaan opiskelijalle hänen suoritettuaan lukion koko oppimäärän. Jaksotodistuksiin edellytetään alaikäisiltä huoltajan allekirjoitus. OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN Muualla suoritetut kurssit Muualla suoritetut kurssiarvioinnit muunnetaan lukion arviointiasteikolle seuraavasti Asteikko 1-5 lukioasteikko asteikko 1-3 hylätty 4 (hylätty) hylätty 1 5 (välttävä) (kohtalainen) (tyydyttävä) (hyvä) (kiitettävä) 3 10 (erinomainen) Vastaavuus määritellään epävarmoissa tapauksissa opiskelijan eduksi.

10 10 Parikkalan lukiossa hyväksytään lukion kursseiksi kursseja seuraavasti: Autokoulu: 1 kurssi kuljettajatutkinnosta Kansalaisopisto: 1 käsityön kurssi (TN/TS), 1-2 kurssia sellaisesta vieraasta kielestä, josta ei kyseisenä lukuvuonna tarjota vastaavan tasoisia kursseja Parikkalan lukiossa. Musiikkiopisto: 1 musiikkiopiston kurssi Parikkalan seurakunta: 1 kurssi Nuorten ihmissuhdetaidot -koulutuksesta Muut yhteistyötahojen kanssa suunnitellut ja lukion kursseiksi hyväksyttävät kurssit mainitaan vuosittaisessa työsuunnitelmassa. Muualla suoritetut kurssit (lukuun ottamatta muissa lukioissa suoritettuja kursseja) hyväksytään ensisijaisesti koulukohtaisiksi syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Ulkomailla suoritetut opinnot hyväksytään ensisijaisesti koulukohtaisiksi syventäviksi ja soveltaviksi kursseiksi. PITKÄN OPPIMÄÄRÄN VAIHTO LYHYEEN Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin, kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Edellisten lisäksi muut pitkässä oppimäärässä suoritetut hyväksytyt kurssit luetaan hyväksi lyhyeen oppimäärään koulukohtaisina syventävinä kursseina. Ne arvioidaan suoritusmerkinnällä S (suoritettu). OPETUSSUUNNITELMAN KURSSIEN ESITTELY Lukion oppimäärään sisältyy vähintään 75 kurssia, joista pakollisia sen mukaan, onko opiskelija valinnut pitkän vai lyhyen matematiikan. Syventäviä kursseja on valittava vähintään kymmenen lukioaikana. Kurssit on esitetty tässä oppaassa numerojärjestyksessä ja useimmiten ne suoritetaankin numerojärjestyksessä. Kurssit ovat tarjolla pääsääntöisesti joka vuosi, mutta joitakin syventäviä tai soveltavia kursseja voidaan tarjota keskenään vuorovuosin. Kurssia voidaan myös tarjota useammalle vuosiluokalle samanaikaisesti. Ainevalintakortista ilmenee minä opiskeluvuonna mikäkin kurssi suositellaan suoritettavaksi.

11 11 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS (AI) PAKOLLISET KURSSIT AI 1 KIELI, TEKSTIT JA VUOROVAIKUTUS Opiskellaan ensimmäisenä. Kurssi on perusvalmiuksien kurssi, jonka aikana perehdytään aineistopohjaiseen kirjoittamiseen, ryhmäviestintätaitoihin ja eri tekstilajeihin. Kerrataan peruskielioppi. AI 2 TEKSTIEN RAKENTEITA JA MERKITYKSIÄ Syvennetään eri tekstilajien tuntemusta. Perehdytään tiedonhankintataitojen kehittämiseen, prosessikirjoittamiseen ja tietoa välittävän puheenvuoron pitämiseen. Kielenhuoltoa. AI 3 KIRJALLISUUDEN KEINOJA JA TULKINTAA Syvennetään käsitystä kaunokirjallisuudesta (proosa, lyriikka, draama), kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä. AI 4 TEKSTIT JA VAIKUTTAMINEN Tarkastellaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Sisältöjä: perustelu, medialukutaito, suora ja epäsuora vaikuttaminen, vaikuttamaan pyrkivät tekstit, kantaa ottavat puheenvuorot, lähde- ja mediakritiikki. AI 5 TEKSTI, TYYLI JA KONTEKSTI Tarkastellaan tekstejä ja niiden tyyliä huomioimalla ilmestymisajankohdan kulttuurinen ympäristö tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. Käsitellään eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä. Hiotaan ja huolletaan omaa tyyliä. AI 6 KIELI, KIRJALLISUUS JA IDENTITEETTI Luodaan yleiskuva suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. Opitaan ymmärtämään äidinkielen merkitys jokaiselle ihmiselle. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT AI 7 PUHEVIESTINNÄN TAITOJEN SYVENTÄMINEN Voidaan suorittaa AI 4:n jälkeen. Syvennetään ja monipuolistetaan puheviestintään liittyviä tietoja ja taitoja sekä opitaan arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Kehitetään puhumisrohkeutta ja ilmaisuvarmuutta sekä esiintymis- ja ryhmätaitoja. Käydään läpi esiintymisen, neuvottelujen, kokousten ja erilaisten keskustelujen ominaispiirteet ja

12 12 AI 8 menettelytavat. Verrataan suomalaista puhekulttuuria muiden kulttuurien tapoihin. TEKSTITAITOJEN SYVENTÄMINEN Syvennetään ja monipuolistetaan taitoja analysoida ja tuottaa tekstejä. Kerrataan tekstityypit ja tekstilajit sekä tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet. Ylioppilastutkintoon valmistautumis ta, kielenhuoltoa. Opiskellaan viimeisenä lukiovuote na. AI 9 KIRJOITTAMINEN JA NYKYKULTTUURI Perehdytään kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Syvennetään kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa, kehitetään ajattelutaitoa ja kirjallista ilmaisua kohti lukion päättötason vaatimuksia. Opiskellaan viimeisenä lukiovuote na. SOVELTAVAT KURSSIT AI 10 LUOVA KIRJOITTAMINEN Pääosin itsenäisesti suoritettava fiktiivisen kirjoittamisen kurssi. Kirjoitetaan suppeampia ja laajempia tekstejä (esim. kuvaus, vuoropuhelu, runo, näytelmä, novelli), joista opiskelijat antavat palautetta toinen toisilleen. Tavoitteena on rohkaistua löytämään oma persoonallinen ilmaisutapansa ja saada kannustusta ja ohjausta omaehtoisessa kirjoitusharrastuksessa. AI 11 MEDIATYÖPAJA Pääosin itsenäisesti suoritettava kurssi, jolla tutustutaan erilaisiin mediateksteihin ja tuotetaan niitä esimerkiksi sanomalehtiin ja koulun kotisivuille. Hiotaan tekstejä julkaisukuntoon. Kurssilla on tarkoitus vierailla lehden toimituksessa. ENGLANTI (ENA) Perusopetuksen vuosiluokalla 3 alkanut oppimäärä (A) PAKOLLISET KURSSIT ENA 1 ENA 2 NUORI JA HÄNEN MAAILMANSA Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin. VIESTINTÄ JA VAPAA-AIKA

13 13 Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinni tetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin. ENA 3 OPISKELU JA TYÖ Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. ENA 4 ENA 5 ENA 6 YHTEISKUNTA JA YMPÄRÖIVÄ MAAILMA Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. KULTTUURI Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. TIEDE, TALOUS JA TEKNIIKKA Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Syventävillä kursseilla keskitytään kielitaidon monipuoliseen kehittämiseen. Huom. englannin yo-koe perustuu kahdeksaan kurssiin. ENA 7 ENA 8 LUONTO JA KESTÄVÄ KEHITYS Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Kielitaidon eri osa-alueita painotetaan ylioppilastutkintoon suuntautuen. PUHU JA YMMÄRRÄ PAREMMIN Kurssilla harjoitellaan puheviestinnän strategioita ja suullista kielenkäyttöä eri tilanteissa. Aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja aikaisempien kurssien aihepiirit. Kurssin lopussa suoritetaan suullinen koe. Arviointi perustuu suulliseen kokeeseen ja kurssilla annettuun näyttöön.

14 14 KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT ENA 9 ENA 10 ABI-ENGLANTI Kurssi perehdyttää yo-kokeen erilaisiin tehtävätyyppeihin ja vankentaa taitoja niissä. Yo-tekstien ja rakenteiden käsittelyä, ainekirjoitusta, tiivistelmän laadintaa, kuullunymmärtämisharjoituksia. Aihealueita ovat yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maail mankuviin liittyvät aiheet. PERUSTEIDEN KERTAUSKURSSI (1/2 kurssia) Niveltävä kurssi lukio-opintojen alussa ennen pakollisia kursseja. Kurssin aikana kerrataan peruskoulun keskeisiä rakenneasioita ja tutustutaan lukion työtapoihin. Erilaisten harjoitusten ja tekstien avulla kerrataan keskeiset rakenneasiat ja luodaan pohjaa lukio-opinnoille. Kurssi arvostellaan tehtyjen harjoitusten, tuotosten ja osallistumisen perusteella asteikolla S/H (suoritettu/hylätty). RUOTSI (RUB) Perusopetuksen vuosiluokalla 7 alkanut oppimäärä (B1) PAKOLLISET KURSSIT RUB 1 KOULU JA VAPAA-AIKA Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta. Sanaston ja perus rakenteiden harjoittelua. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harras tukset. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. RUB 2 ARKIELÄMÄÄ POHJOISMAISSA Kurssilla jatketaan kurssin sanaston ja rakenteiden vahvistamista. Vahvistetaan suullista ja kirjallista viestintää. Aihepiireinä ovat nuorten elämä, opiskelu, työ, harrastukset, vapaa-aika ja palvelut. RUB 3 SUOMI, POHJOISMAAT JA EUROOPPA Kurssilla harjoitellaan kirjoittamistaitoa ja luetun ymmärtämistä. Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. RUB 4 ELÄMÄÄ YHDESSÄ JA ERIKSEEN Kurssilla käsitellään ajankohtaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä ja elämänarvoja kirjallisesti ja suullisesti. Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opis kelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt.

15 15 RUB 5 ELINYMPÄRISTÖMME Kurssilla vahvistetaan ymmärtävää lukemista ja hiotaan kirjallista ilmaisua. Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Huom. ruotsin yo-koe perustuu seitsemään kurssiin. RUB 6 PUHU JA YMMÄRRÄ PAREMMIN Kurssilla harjoitellaan suullisia jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteita pohjoismaisten tapahtumien ja muiden kurssien aihepiirien pohjalta. Keskeisiä rakenteita ja ylioppilaskokeen tehtävätyyppejä käsitellään pääosin suullisesti. Arviointi: suullinen koe ja jatkuva näyttö. RUB 7 YHTEINEN MAAILMA JA KANSAINVÄLISTYMINEN Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksia entistä vaativamman kieliaineksen avulla. Aihepiireinä ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT RUB 8 ABI-RUOTSI Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Harjoitellaan ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppejä. Kerrataan kielioppia ja sanastoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä S/H. RUB 10 PERUSTEIDEN KERTAUSKURSSI Niveltävä kurssi lukio-opintojen alussa ennen pakollisia kursseja. Kurssin aikana kerrataan peruskoulun keskeisiä rakenneasioita ja tutustutaan lukion työtapoihin. Erilaisten harjoitusten ja tekstien avulla kerrataan keskeiset rakenneasiat ja luodaan pohjaa lukio-opinnoille. Kurssi arvostellaan tehtyjen harjoitusten, tuotosten ja osallistumisen perusteella asteikolla S/H (suoritettu/hylätty).

16 16 RANSKA (RA), SAKSA (SA) JA VENÄJÄ (VE) (Lukiossa alkava oppimäärä, B3) VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT 1. HYVÄÄ PÄIVÄÄ, HAUSKA TUTUSTUA Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtimistä, hyvästelyä ja esittäytymistä. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskus telukumppanilta. Aihepiirit kattavat myös perheen ja lähimmät ihmissuhteet, ja kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Kurssilla painotetaan puheviestintää. 2. NÄIN ASIAT HOITUVAT Kurssin aihepiirejä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurs silla harjoitetaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, posti-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista. 3. VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisemista ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta. 4. MEILLÄ JA MUUALLA Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinker taisten viestinnällisten tehtävien avulla. 5. ENNEN JA NYT Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. 6. OPISKELU JA TULEVAISUUDENSUUNNITELMAT Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan kyseisiin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, kuten omien toiveiden ja suunnitelmien kuvailua.

17 17 7. KULTTUURI Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita. 8. YHTEINEN MAAPALLOMME Lähtökohtana ovat esimerkiksi oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selos tusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. Koulukohtainen syventävä kurssi 9. ABI-ranska (1/2 kurssia) Kurssi perehdyttää ylioppilaskokeen erilaisiin tehtävätyyppeihin ja vankentaa taitoja niissä. LYHYT MATEMATIIKKA (MAB) PAKOLLISET KURSSIT MAB 1 LAUSEKKEET JA YHTÄLÖT Suureiden välinen lineaarinen riippuvuus ja verrannollisuus, ongelmien muotoileminen yhtälöiksi, yhtälöiden graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen, ratkaisujen tulkinta ja arvioiminen, toisen asteen polynomifunktio ja toisen asteen yhtälön ratkaiseminen. MAB 2 GEOMETRIA Kuvioiden yhdenmuotoisuus, suorakulmaisen kolmion trigonometria, Pythagoraan lause, kuvioiden ja kappaleiden pinta-alan ja tilavuuden määrittäminen, geometrian menetelmien käyttö koordinaatistossa. MAB 3 MATEMAATTISIA MALLEJA I Lineaarisen ja eksponentiaalisen mallin soveltaminen, potenssiyhtälön ratkaiseminen, eksponenttiyhtälön ratkaiseminen logaritmin avulla.

18 18 MAB 4 MATEMAATTINEN ANALYYSI Polynomifunktion derivaatta, polynomifunktion merkin ja kulun tutkiminen, polynomifunktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen, graafisia ja numeerisia menetelmiä. MAB 5 TILASTOT JA TODENNÄKÖISYYS Jatkuvien ja diskreettien tilastollisten jakaumien tunnuslukujen määrittäminen, normaalijakauma ja jakauman normittaminen, kombinatoriikkaa, todennäköisyyden käsite, todennäköisyyden laskulakien ja niitä havainnollistavien mallien käyttöä. MAB 6 MATEMAATTISIA MALLEJA II Kahden muuttujan lineaariset yhtälöt, lineaarisen yhtälöparin ratkaiseminen, kahden muuttujan epäyhtälön graafinen ratkaiseminen lineaarinen optimointi, lukujono, aritmeettinen ja geometrinen jono ja summa. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT MAB 7 TALOUSMATEMATIIKKA Indeksi-, kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus- ja muita laskelmia, taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla. MAB 8 MATEMAATTISIA MALLEJA III Trigonometristen funktioiden määrittely yksikköympyrän avulla, radiaani, tyyppiä f(x) = a olevien trigonometristen yhtälöiden ratkaiseminen, muotoa f(x) = A sin (bx) olevien funktioiden kuvaajat jaksollisten ilmiöiden mallintajina, vektorin käsite ja vektoreiden peruslaskutoimitusten periaatteet, koordinaatiston vektoreiden komponenttiesitys ja skalaaritulo, kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteiden ja kulmien tutkiminen vektoreiden avulla. KOULUKOHTAINEN SYVENTÄVÄ KURSSI MAB 9 KOKOAVA KURSSI Aikaisempien, pakollisten kurssien sisältöjen kertausta ja syventä mistä. Tavoitteena matemaattisen ajattelun syventämi nen, niin että opiskelija pystyy suorittamaan lyhyen matematiikan ylioppi laskokeen. Kurssia suositellaan jokaiselle, joka osallistuu lyhyen matematiikan

19 19 ylioppilaskirjoituksiin. Suoritetaan ennen MAB7-kurssia. PITKÄ MATEMATIIKKA (MAA) PAKOLLISET KURSSIT MAA 1 FUNKTIOT JA YHTÄLÖT Kurssissa syvennetään aiemmin opittuja matematiikan taitoja: yhtälön ratkaisusta ja prosenttilaskennasta neliöjuuren ja potenssin laskusääntöihin ja vastaaviin funktioihin. MAA 2 POLYNOMIFUNKTIOT Polynomifunktioitten käsittelyä, toisen ja korkeamman asteen yhtälöiden ratkaisua sekä polynomiepäyhtälöitä. MAA 3 GEOMETRIA Kaksi- ja kolmiulotteisen tilan kuvaamista, geometristen ongelmien ratkaisemista ja matemaattista päättelyä geometristen lauseiden avulla. Kuvioihin ja kappaleisiin liittyvien pituuksien, kulmien, pinta-alojen ja tilavuuksien laskemista. MAA 4 ANALYYTTINEN GEOMETRIA Luodaan yhteys geometristen ja analyyttisten käsitteiden välille: pistejoukon yhtälöitä, tutkitaan pisteiden, suorien, ympyröiden ja paraabelien yhtälöitä. MAA 5 VEKTORIT Vektoreiden avulla tutkitaan kuvioiden ominaisuuksia sekä kaksi- ja kolmiulotteisen koordinaatiston pisteitä, etäisyyksiä ja kulmia. MAA 6 TODENNÄKÖISYYS JA TILASTOT Tilastollisten jakaumien havainnollistamista, määrittämistä ja tulkintaa. Perehdytään todennäköisyyteen laskusääntöineen. Jatkuva todennäköisyysjakauma, erityisesti normaalijakauma. MAA 7 DERIVAATTA Tutustutaan polynomi- ja rationaalifunktioiden avulla raja-arvon, jatkuvuuden ja derivaatan käsitteisiin sekä funktion ääriarvoihin.

20 20 MAA 8 JUURI- JA LOGARITMIFUNKTIOT Tutustutaan juuri-, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuuksiin ja derivaattoihin sekä näiden yhteydessä yhdistetyn funktion derivaattaan ja käänteisfunktioon. MAA 9 TRIGONOMETRISET FUNKTIOT JA LUKUJONOT Tutustutaan trigonometrisiin funktioihin ja niiden derivaattoihin. Perehdytään lukujonoihin sekä niiden käyttöön. MAA 10 INTEGRAALILASKENTA Perehdytään alkeisfunktioiden integraalifunktioihin ja sovelletaan integraalilaskentaa pinta-alojen ja tilavuuksien laskemiseen. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT MAA 11 LUKUTEORIA JA LOGIIKKA Tutustutaan väitelauseiden totuusarvoihin, avoimeen lauseeseen ja kvanttoreihin. Opitaan matemaattisen todistamisen periaatteita. Lukuteoriassa paneudutaan alkulukuihin sekä kokonaislukujen jakoyhtälöihin. Soveltuu opiskeltavaksi jo 1. vuonna. MAA 12 NUMEERISISIA JA ALGEBRALLISIA MENETELMIÄ Tutustutaan likiarvolaskuihin, iterointiin sekä yhtälöiden numeeriseen ratkaisemiseen. Tutkitaan polynomien jaollisuutta sekä perehdytään matemaattisten välineohjelmien käyttöön. Soveltuu opiskeltavaksi 2. vuonna. MAA 13 DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENNAN JATKOKUSSI Syvennetään ja täydennetään derivaatta- ja integraalilaskennan kurssin sekä lukujonojen taitojen hallintaa. Soveltuu opiskeltavaksi kurssin MAA 10 jälkeen. KOULUKOHTAINEN SYVENTÄVÄ KURSSI MAA 14 KOKOAVA KURSSI Muodostetaan jäntevä kokonaisuus pakollisten kurssien sisällöistä. Erityisesti matematiikan ylioppilaskirjoituksiin osallistuville. BIOLOGIA (BI) PAKOLLISET KURSSIT

21 21 BI 1 ELIÖMAAILMA Perustiedot elämän edellytyksistä, luonnon monimuotoisuudesta, evoluutiosta ja luonnon toiminnasta. Suoritetaan 1. vuonna. BI 2 SOLU JA PERINNÖLLISYYS Perustiedot soluista, niiden rakenteesta, toiminnasta ja lisääntymisestä. Perinnöllisyyden mekanismi solun, yksilön ja populaation tasolla, mutaatiot ja niiden merkitys. Soveltuu opiskeltavaksi 2. vuonna. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT BI 3 YMPÄRISTÖEKOLOGIA Ekologisen tutkimuksen tehtävät ja tekeminen, luonnon monimuotoisuuden merkitys, ekologisia ympäristöongelmia sekä niiden syitä ja ratkaisumahdollisuuksia. Soveltuu opiskeltavaksi 1. kurssin jälkeen. BI 4 IHMISEN BIOLOGIA Ihmisen rakenne ja elintoiminnat sekä niiden säätely, ihmisen elämänkaari eri vaiheineen, terveyden uhkat ja perinnöllisyystieteen sovelluksia. Soveltuu opiskeltavaksi 2. vuonna.

22 22 BI 5 BIOTEKNOLOGIA Solujen ja geenien hienorakenne ja toiminta, mikrobit ja niiden merkitys, geeni- ja bioteknologian perusmenetelmät, mahdollisuudet ja uhkakuvat, kasvi- ja eläinjalostus sekä ihmisen perimän tutkiminen tuloksineen. Soveltuu opiskeltavaksi 3. vuonna. Ennen kurssille osallistumista 2. kurssi oltava suoritettuna. KOULUKOHTAINEN SYVENTÄVÄ KURSSI BI 6 BIOLOGIAN TYÖTAPAKURSSI Erilaisia biologisia kokeita ja pieniä tutkimuksia. Kertausta biologian keskeisistä asioista. Soveltuu opiskeltavaksi 3. vuonna. MAANTIEDE (GE) PAKOLLISET KURSSIT GE 1 SININEN PLANEETTA Maa ja avaruus, maan rakenne ja sisäsyntyiset tapahtumat, ilman ja veden liikkeet, ulkosyntyiset tapahtumat, mm. eroosio luonnonilmiönä ja uhkana, merten merkitys, kasvillisuusalueet sekä luonnonmaisemien tulkinta karttojen ja kuvien avulla. Suoritetaan 1. vuonna. GE 2 YHTEINEN MAAILMA Väestönkasvu ja ravinnontuotanto, luonnonvarat ja niiden hyödyntäminen, alueelliset rakenteet ja kaupungistuminen, globalisaatio ja maailmankauppa, kehitys ja kehittyneisyys sekä kulttuuripiirit. Soveltuu opiskeltavaksi 2. vuonna. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT GE 3 GE 4 RISKIEN MAAILMA Luonnon toimintaan liittyvät riskit alueineen, ihmisen ja luonnon riippuvuuteen liittyvät ympäristöriskit ja riskialueet, ajankohtaisten hasardien (mm. tulvat, maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset, nälänhätä, konfliktit, pakolaisuus jne.) seuranta sekä globaalistumiskysymyksiä. Soveltuu opiskeltavaksi 2. vuonna, 2. kurssin jälkeen. ALUETUTKIMUS Tietoja ja harjoituksia paikkatietojärjestelmistä. Tutkielma tietystä alueesta (valtio, kunta ym.). Tutkielman avulla kerrataan aikaisemmin opittuja asioita sekä harjoitellaan erilaisten tietolähteiden ja tietokoneen käyttöä. Soveltuu opiskeltavaksi 3. vuonna.

23 23

24 24 KOULUKOHTAINEN SYVENTÄVÄ KURSSI GE 5 ALUEELLISET KEHITTYNEISYYSEROT Tutustutaan erilaisten työtapojen avulla luonnonvarojen ja hyvinvoinnin jakautumiseen maapallolla. Aikaisempien kurssien täydennystä. Esimerkkejä lähialueilta. Soveltuu opiskeltavaksi 3. vuonna. FYSIIKKA (FY) PAKOLLISET KURSSIT FY 1 FYSIIKKA LUONNONTIETEENÄ Fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana, aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset, energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissa prosesseissa, kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi, voima liikkeen muutoksen aiheuttajana, liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT FY 2 LÄMPÖ Kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen, paine, hydrostaattinen paine, kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia, mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde, lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia, energiavarat. FY 3 AALLOT Harmoninen voima ja värähdysliike, aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen, aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen, heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen, valo, peilit ja linssit, ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen. FY 4 LIIKKEEN LAIT Liikkeen mallit ja Newtonin lait, etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste, liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate, liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate, värähdysliikkeen energia. FY 5 PYÖRIMINEN JA GRAVITAATIO Momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen, pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike, pyörimisen liikeyhtälö, pyörimismäärän

25 25 säilyminen, pyörimisliikkeen energia, ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys, gravitaatio ja gravitaation alainen liike, heittoliike ja planeettojen liike, satelliitit ja niiden käyttö. Suoritetaan FY 4:n jälkeen. FY 6 SÄHKÖ Sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa, jännitteen ja sähkövirran mittaaminen, Ohmin laki, Joulen laki, vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchoffin lait, Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä, kondensaattori, kytkennät ja energia, sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi. FY 7 SÄHKÖMAGNETISMI Magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä, varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä, induktiolaki ja Lenzin laki, induktioilmiöitä - pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio, energian siirto sähkövirran avulla, tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen, värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä, sähköturvallisuus, energiateollisuus. FY 8 AINE JA SÄTEILY Sähkömagneettinen säteily, röntgensäteily, mustan kappaleen säteily, valosähköilmiö, säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne, atomimallit esimerkkinä Bohrin atomimalli, kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio, atomiytimen rakenne, radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus, massan ja energian ekvivalenssi, ydinreaktiot ja ydinenergia, aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu. Suoritetaan viimeisenä lukuvuotena. KOULUKOHTAISET SYVENTÄVÄT KURSSIT FY 9 FYSIIKAN KERTAUS Kurssilla kerrataan keskeisimmät asiat kursseista 2-8. Tavoitteena on luoda kokonaiskuvaa fysiikan maailmasta ja etsiä yhtenevyyksiä eri aihealueiden välille. Lasketaan paljon edellisten vuosien yo-tehtäviä. FY10 ELEKTRONIIKAN PERUSTEET Perehdytään elektroniikan perusilmiöihin. Mittayksiköt/luvut, sähköistensuureiden perusmääritelmät ja elektroniikan kokemusperäiset lait. Kurssi toteutetaan WebCT-ympäristössä. Kurssiin kuuluu pari lähiopetuskertaa = laboratoriotyöskentelyä LTY:n tiloissa. Kurssia tarjotaan milloin LTY/JoeY sitä esittää.

26 26

27 27 KEMIA (KE) PAKOLLISET KURSSIT KE 1 IHMISEN JA ELINYMPÄRISTÖN KEMIA Perehdytään orgaanisiin yhdisteisiin ja niiden reaktioihin ihmisen elinympäristön kannalta. Tutustutaan joihinkin kokeellisiin erotus- ja tunnistamismenetelmiin. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT KE 2 KEMIAN MIKROMAAILMA Tutkitaan kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen aineiden rakenteeseen, ominaisuuksiin ja reaktioihin. KE 3 REAKTIOT JA ENERGIA Tutkitaan kokeellisesti ja erilaisia malleja käyttäen reaktioihin, reaktionopeuteen ja reaktiomekanismeihin. Tutustutaan reaktioyhtälön kirjoittamiseen ja reaktioiden käsittelyyn matemaattisesti. KE 4 METALLIT JA MATERIAALIT Tutustutaan sähkökemiallisiin ilmiöihin ja niiden sovelluksiin. Perehdytään materiaaleihin sekä niiden ympäristövaikutuksiin. KE 5 REAKTIOT JA TASAPAINO Perehdytään tasapainotilan muodostumiseen ja siihen liittyvään laskennalliseen malliin. Tutkitaan kokeellisesti ja malleja käyttäen kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä. USKONTO (UE) PAKOLLISET KURSSIT UE 1 USKONNON LUONNE JA MERKITYS Uskonnon määrittely ja tutkiminen, uskonnon ydinkysymykset, uskonto yhteisössä ja yksilön kokemuksessa, tieteellisen tutkimuksen näkemys Raamatun synnystä, miten Raamattua on eri aikoina tulkittu ja ymmärretty, tieteen ja uskon välinen jännite, Raamatun vaikutus kulttuuriin, Raamatun kääntämisen ongelmia.

28 28

29 29 UE 2 KIRKKO, KULTTUURI JA YHTEISKUNTA Eri kirkkokuntien synty, syyt ja seuraukset, jumalakuvan muutokset, kirkon ja valtion suhteet eri aikoina, nykyinen kristikunta ja kirkkojen rooli nykyajan maailmassa, kirkkojen vaikutuksia nykyiseen maailmantilanteeseen, ekumenia. UE 3 IHMISEN ELÄMÄ JA ETIIKKA Etiikan filosofiset lähtökohdat ja teoriat, ihmisarvo kristillisen etiikan perustana ja sen perus teet, ihmisen tärkeät elämänkysymykset: elämän tarkoitus, kärsimys, kuolema, ajankohtaisia eettisiä ongelmia draaman keinoin. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT UE 4 USKONTOJEN MAAILMAT Syvennytään maailman uskontoihin ja opitaan havaitsemaan uskontojen vaikutuksia nykyajassa. UE 5 USKONTO SUOMESSA Uskonnolliset liikkeet Suomessa: kansankir kot, oma seurakunta, vapaat suunnat, kristillisperäiset yhteisöt, uususkonnot, muut uskonnot. Kristinuskon vaikutus suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Mahdollisuus tutustua paikallisiin ja lähiseudun uskonnollisiin yhteisöihin vierailijoiden ja vierailujen kautta. FILOSOFIA (FF) PAKOLLINEN KURSSI FF 1 JOHDATUS FILOSOFISEEN AJATTELUUN Antiikin suuret filosofit, rationalismin ja empirismin välinen jännite eurooppalaisessa filosofias sa, eräiden keskeisten filosofien näkemyksiä, mitä on tieto, metafysiikan peruskysymykset, filosofian muiden erikoisalojen peruskysymyksiä. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT FF 2 FILOSOFINEN ETIIKKA Moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka, moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhde oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissa, ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta.

30 30

31 31 FF 3 TIEDON JA TODELLISUUDEN FILOSOFIA Metafysiikan keskeisiä kysymyksiä ja peruskäsitteitä, erilaisia käsityksiä metafysiikan luonteesta, todellisuuden rakenne luonnontieteellisen, ihmistieteellisen ja käytännöllisen tiedon valossa, totuusteoriat, tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen. FF 4 YHTEISKUNTAFILOSOFIA yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, ihmisoikeussopimuksia ja julistuksia, yksilön oikeudet ja velvollisuudet, rikos ja rangaistus yhteiskuntajärjestyksen, vallan ja omistamisen oikeuttaminen: yhteiskuntasopimusteoriat, anarkismi ja yhteiskunnalliset utopiat, dystopiat ja niiden toteutuminen kuten holokausti, poliittinen filosofia: konservatismin, liberalismin ja sosialismin perusajatukset ja niiden yhteiskuntafilosofiset nykytulkinnat nykykulttuuriin liittyviä filosofisia kysymyksiä: sukupuoli ja sukupuolisuus, identiteetti ja identiteetin rakentuminen, toiseus, vieraus ja monikulttuurisuus. KOULUKOHTAINEN SYVENTÄVÄ KURSSI FF 5 FILOSOFIAN KLASSIKOT Perehdytään itsenäisesti jonkun filosofin kirjoittamaan teokseen. Tentittävä teos sovitaan yhdessä opettajan kanssa. Kurssi suoritetaan kirjatenttinä. Voidaan suorittaa 1. kurssin jälkeen Filosofian kurssien suoritusjärjestys on vapaa. PSYKOLOGIA (PS) PAKOLLISET KURSSIT PS 1 PSYYKKINEN TOIMINTA, OPPIMINEN JA VUOROVAIKUTUS psykologia tieteenä: psykologian tutkimuskohteet ja sovellusalueet, psykologisen tiedon muodostuminen psyykkisen toiminnan luonne: psykologian peruskäsitteitä, toimintaa ohjaavia psyykkisiä, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä perusteet ja sovelluksia sosiaalipsykologian perusteita, kuten ryhmädynamiikka, roolit ja normit VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT PS 2 IHMISEN PSYYKKINEN KEHITYS yksilön psyykkinen kehitys elämän eri vaiheissa psyykkisen kehityksen osa-alueet kehityspsykologisten teorioiden

32 32 valossa sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kulttuurin merkitys ihmisen psyykkisessä kehityksessä psyykkisen kehityksen ongelmia ja niihin vaikuttaminen PS 3 IHMISEN TIEDONKÄSITTELYN PERUSTEET kognitiiviset perusprosessit vireystilan säätely, nukkuminen ja uni hermosolun ja hermoverkkojen toiminta ja niiden yhteys psyykkisiin toimintoihin kognitiivisen toiminnan häiriöt ja aivovauriot sekä niiden kuntoutus PS 4 MOTIVAATIO, TUNTEET JA ÄLYKÄS TOIMINTA eritasoiset motiivit sekä motivaation kehittäminen ja ylläpitäminen tunteet moniulotteisina prosesseina sekä niiden muodostuminen, ilmeneminen ja merkitys motivaation, emootioiden ja kognitiivisten toimintojen keskinäiset vaikutukset ihmisen toiminnassa korkeatasoinen kognitiivinen toiminta, kuten ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko PS 5 PERSOONALLISUUS JA MIELENTERVEYS persoonallisuuden määrittely ja selittäminen psykologian eri näkökulmista mielenterveyteen vaikuttavat tekijät ja mielenterveyden häiriöt psykoterapia ja lääkehoito mielenterveyden ongelmien hoidossa psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitäminen HISTORIA (HI) PAKOLLISET KURSSIT HI 1 IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta esihistoriasta nykyaikaan. HI 2 EUROOPPALAINEN IHMINEN Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. HI 3 KANSAINVÄLISET SUHTEET suurvaltojen ylivaltapyrkimykset 1800-luvun lopulla imperialismi ensimmäinen maailmansota

33 33 maailmansotien välinen aika ja toinen maailmansota: eurooppalaiset ääriliikkeet, demokratian kriisi ihmisoikeudet, joukkotuhonta, holokausti ja muut kansanvainot toinen maailmansota seurausilmiöineen YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ja sen merkitys sekä muut keskeiset ihmisoikeussopimukset kylmä sota tämän päivän kansainvälisen politiikan kriisipesäkkeet ja uudet kansainväliset rakenteet Suoritetaan 2. vuonna. HI 4 SUOMEN HISTORIAN KÄÄNNEKOHTIA Kurssi käsittelee Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Suoritetaan 2. vuonna. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT HI 5 SUOMEN VAIHEET ESIHISTORIASTA AUTONOMIAN AIKAAN Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta Suoritetaan 2. opiskeluvuoden aikana. HI 6 KULTTUURIEN KOHTAAMINEN Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nykyaikaa. Suoritetaan tutkielmana 1. opiskeluvuoden aikana. YHTEISKUNTAOPPI (YH) PAKOLLISET KURSSIT YH 1 YHTEISKUNTATIETO Kurssi käsittelee suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteita, valtaa ja vaikuttamista. Suoritetaan 3. vuonna. YH 2 TALOUSTIETO Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Suoritetaan 3. vuonna. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT YH 3 KANSALAISEN LAKITIETO

34 34 Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä. Suoritetaan 3. vuona. YH 4 EUROOPPALAISUUS JA EUROOPAN UNIONI Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan. Suoritetaan 2. vuonna. Kurssiin kuuluu opettajajohtoinen osuus ja syventävä tutkielma. KOULUKOHTAINEN SYVENTÄVÄ KURSSI YH 5 OPPILASKUNTA-AKTIIVIN KURSSI Opiskelija on Parikkalan lukion oppilaskunnan hallituksen jäsenenä 2 vuotta. Lisäksi hän osallistuu erilaisiin oppilaitoksen esittely- ja edustustehtäviin. Tällaisia ovat esimerkiksi lukion esittely oppilaitosvierailijoille, lukion esittely tuleville lukiolaisille opinto-ohjauksen oppitunneilla ja lukio-opiskelun esittely vanhempainilloissa. Kurssi arvioidaan asteikolla S/H (hyväksytty/hylätty). MUSIIKKI (MU) PAKOLLISET KURSSIT MU 1 MUSIIKKI JA MINÄ Pakollinen niille, jotka eivät ole valinneet KU 2-kurssia pakolliseksi. Musiikin peruskäsitteiden ja merkintätapojen opiskelua käytännön musisoinnin yhteydessä. Soittotaidon ja äänenkäytön kehittäminen musiikillisen ilmaisun välineenä. MU 2 MONIÄÄNINEN SUOMI Kaikille pakollinen kurssi Suomalaista populaari- taide- ja perinnemusiikkia musisoiden ja kuunnellen. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT MU 3 OVET AUKI MUSIIKILLE Syvennetään Musiikki ja minä kurssin sisältöjä laulaen ja soittaen. Eri musiikkikulttuureihin ja musiikin lajeihin tutustumista. MU 4 MUSIIKKI VIESTII JA VAIKUTTAA

35 35 Perehtyminen musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa. Näyttämömusiikkia. MU 5 MUSIIKKIPROJEKTI Suunnitellaan ja toteutetaan ryhmässä tai itsenäisesti oma musiikkiproduktio, musiikkiesitys, äänite tai taiteidenvälinen projekti. KOULUKOHTAINEN SYVENTÄVÄ KURSSI MU8 MUSIIKKIESITYKSET Opiskelija perehtyy musiikilliseen esiintymiseen ja Parikkalan lukion juhlaperinteeseen lukiovuosiensa aikana. Esiintymisiä koulun juhlissa ja tapahtumissa kerrytetään vähintään 6. Esitykset ovat harjoiteltuja ja opettajan ohjauksessa huolella valmisteltuja kokonaisuuksia. Kurssi arvioidaan asteikolla S/H (hyväksytty/hylätty). KUVATAIDE (KU) PAKOLLISET KURSSIT KU 1 MINÄ, KUVA JA KULTTUURI Kaikille pakollinen kurssi. Sisältöjä: mitä taide on: taide yksilön ja yhteiskunnan kannalta ja erilaiset taidekäsitykset kuvan valta ja vallan kuva kulttuurissa taide kulttuurin tulkkina: suomalaisuus, pohjoismaisuus, eurooppalaisuus ja Euroopan ulkopuolisia kulttuureita oma kuvallinen ilmaisu: piirtäminen, maalaaminen, kolmiulotteinen työskentely, digitaalisen kuvan käyttö kuvan rakentamisen keinot: sommittelu, muoto, väri, liike, tila ja aika kuvan tulkinta ja analysointi kuvallisin ja sanallisin keinoin, analysointitapoihin, kuten formalistiseen, semioottiseen, ikonografiseen ja reseptioanalyyttiseen tulkintaan tutustuminen KU 2 YMPÄRISTÖ, PAIKKA JA TILA Pakollinen kurssi niille, jotka eivät ole valinneet pakolliseksi MU 1 -kurssia. Sisältöjä: tila käsitteenä: tilan kokeminen psyykkisenä, fyysisenä ja sosiaalisena paikkana

36 36 arkkitehtuurin ja muotoilun peruskäsitteet: mittakaava, liike, tila, suhdejärjestelmät, rakenne, väri, muoto ja materiaali maisema, rakennus, esine ja taideteos materiaalisena, henkisenä, esteettisenä ja oman aikansa kulttuurihistoriallisena viestinä arkkitehtuuri ja muotoilu kulttuurisesti kestävän kehityksen ja talouselämän näkökulmasta mallintaminen, havainnekuvat, pienoismallit ja materiaalikokeilut Suorite taan 1. vuonna.

37 37 VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT KU 3 MEDIA JA KUVIEN VIESTIT Sisältöjä: kuva mediassa: kuvajournalismi, mainonta, viihteen kuvat, populaarikulttuuri, sarjakuva, www-sivujen ja tietokonepelien kuvailmaisu graafinen suunnittelu: taitto, typografia, kuvan muokkaus- ja siirtomenetelmät mediakuvien aatekriittinen ja kulttuurinen tarkastelu eri aikoina, paikoissa ja osakulttuureissa valokuva mediassa elokuva ja video: perinteinen ja uudistuva kuvakerronta visuaalisuus tuotteistamisessa ja tuotemerkkien luomisessa KU 4 TAITEEN KUVISTA OMIIN KUVIIN Sisältöjä: taidekuvan tulkinta ja analyysi kuvin ja sanoin eri aikakausien kulttuuristen merkitysten ja käsitysten ilmeneminen kuvataiteessa aiheen kehittely ja luonnostelu osana taiteellista luomisprosessia kuvan sisältö ja muoto taiteilijan ja kulttuurin viestinä, sommittelu, kuten: väri, valo, varjo ja liike sekä illusorisuus ja kolmiulotteisuus sekä pinnan rakenne ja materiaali oma taiteellinen tuotanto ja luova itseilmaisu KU 5 NYKYTAITEEN TYÖPAJA Sisältöjä: mitä nykytaide on: nykytaiteen taustalla vaikuttavat ilmiöt ja erilaiset taidekäsitykset nykytaide ja kulttuurien välinen vuorovaikutus, visuaaliset alakulttuurit taiteiden väliset projektit koulussa tai koulun ulkopuolella oman produktion toteuttaminen visuaaliset ammatit yhteiskunnassa ja taidealan organisaatioita Mahdollisuus suorittaa kuvataiteen lukiodiplomi 3. vuonna, kun 4 kuvataiteen kurssia on suoritettu. KOULUKOHTAINEN SOVELTAVA KURSSI KU 6 LUKIODIPLOMIKURSSI Kurssin aikana on mahdollisuus suorittaa kuvataiteen lukiodiplomi valtakunnallisten ohjeiden mukaan. Kurssista saa numeroarvioinnin ja lukiodiplomitodistuksen tai pelkästään numeroarvioinnin. Kurssille osallistuminen edellyttää neljää aikaisemmin suoritettua lukion kuvataiteen kurssia. Kurssi suoritetaan lähiopetuksena (jos oppilas haluaa kurssista pelkän numeroarvioinnin, silloin kurssin voi suorittaa