Tulisijatieto. Tulisijan sijoittaminen taloon. Täältä muurarin osoite Valinta ja ulkonäkö Lämmön talteenotto savupiipussa Käyttöohjeet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tulisijatieto. Tulisijan sijoittaminen taloon. Täältä muurarin osoite Valinta ja ulkonäkö Lämmön talteenotto savupiipussa Käyttöohjeet"

Transkriptio

1 Suomalaiset Tulisijat- Finnish Fireplaces ry. Tulisijatieto Nro N 64 Tulisijan sijoittaminen taloon Täältä muurarin osoite Valinta ja ulkonäkö Lämmön talteenotto savupiipussa Käyttöohjeet

2

3 Puheenjohtajalta Vieressä on kuva Seurasaaren ulkomuseon ensimmäisestä rakennuksesta, Niemelän torpasta. Siinä näkyy puulämmityksen kehittyminen Suomessa. Aluksi rakennettiin sauna kivikiukaineen, tämä tulisija tuli meille viikinkiaikana idästä noin vuonna 800. Seuraavaksi rakennettiin tupa, jossa on sisäänlämpiävä leivinuuni, joka oli päälämmönlähde vuosisatoja luvulla tuli sitten lännestä pystyuuni ja savupiippu. Yli tuhat vuotta puulämmitys on ollut elämän edellytys ja paljon enemmänkin, antanut meille asumismukavuutta. Edelleenkin tehdään tulisija lähes jokaisen pientaloon. Mutta Suomessa on jollain lailla pysähdytty ajattelemaan, että on Kuvassa yllä on avaran huoneen tilanjakajaksi rakennettu leveä tulisija, jossa on uuninpanko oleskelua varten. tulisijan edessä on kaksi lämmintä oleskelutilaa. Näin tulisijan yhteyteen muodostuu seurusteluryhmä. Roland Voppel hyvä ratkaisu sijoittaa nurkkaan pystyuuni, mielellään niin kapea kuin mahdollista, ettei se veisi kalliita neliöitä. Euroopassa ajattelu on toisenlaista, tulisija tuodaan rohkeasti keskelle asuntoa ja siitä tehdään paikka yhdessäololle. Tulisija myös muokkaa tilaa hahmollaan ja erityisesti toiminnallaan, se on lämpöarkkitehtuuria. Tällaiset ratkaisut sopivat erinomaisesti nykyiseen asuntoarkkitehtuuriimme. Suomessa on siirrytty väljempiin ja avarampiin asuntoratkaisuihin. On todellakin aika ajatella ja käsitellä puun käyttöä asumisessa uudella tavalla. Kun kuitenkin kaikkiin asuntoihin tehdään ainakin yksi tulisija, on järkevää hyödyntää tämä järkevä panostus uudella tavalla. On uuden puulämmityksen suunnittelun ja lämpöarkkitehtuurin aika. Lisää tietoa tässä lehdessä käsiteltyihin asioihin löytyy Suomalaiset Tulisijat ry:n sivuilta: Heikki Hyytiäinen Kannessa ylinnä: Komea savupiippuratkaisu. Marcus Flynn. Vasemmalla: Pauli Leinosen erikoisosaamista on aitojen kaakeliuunien muuraaminen. Alhaalla: Avaran asunnon keskipisteeksi rakennettu savirapattu tulisija, jonka oikealla puolella on lämmin penkki oleskelua varten. Roland Voppel

4 Kuva vasemmalla: Tulisija muodostaa asunnolle luontevan keskipisteen, jonka läheltä löytyy oleskelupaikka. Roland Voppel Kuva alla: Tampereen Asuntomessuille 2012 tehtiin Suomalaiset Tulisijat ry. muurausleirillä komea ja vähäpäästöinen tulisija. Terca tiilitalo Mustikka, arkkitehti Juha Luoma Toiveet ja tarpeet lähtökohtana Kun asunnon suunnittelu aloitetaan, on tietysti määriteltävä omat toiveet ja tarpeet. Aivan heti on myös hyvä miettiä, minkälainen tulisija. Kun tulisija useimmissa tapauksessa kuitenkin tehdään, tulisi puulämmitystä hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi on tärkeää ottaa se mukaan suunnitteluun heti alusta pitäen. Kannattaa ehdottomasti harkita tulisijan ottamista osaksi asunnon tilasuunnittelua, jolloin voidaan saada aivan uudenlainen oleskelu tai keskustelutila. Uniikkitulisija voidaan muokata juuri sopivaksi asukkaan toiveitten mukaan. Sen väritys, muoto, sijoitus ja koko voidaan sovittaa asukkaan toiveisiin ja lämmöntarpeeseen. Jos tulisijapäätös jätetään rakentamisen loppuvaiheeseen, on tavallisesti mahdotonta toteuttaa sitä parasta ratkaisua, ehkä ei enää ole käytettävissä tarpeeksi tilaa tai asunnon toiminnat eivät enää voi joustaa.

5 Tulisijamuurari Pauli Leinonen Pauli Leinonen on tunnettu uniikkiuunien ja aitojen kaakeliuunien tekijä Tampereen alueella. Paulin panos myös yhdistyksemme opetustapahtumiin on merkittävä. On tärkeää, että tämän taitavan ammattimiehen osaaminen välittyy myös seuraaville tekijäpolville. Lähdin isäni mukana opettelemaan muurarin ammattia vuonna Aluksi muurailin noin 10 vuotta isäni kanssa väliseiniä, julkisivuja, savuhormeja ja joskus avotakkojakin. Kävin Termorakin järjestämän tulenkestävien rakenteitten kolmen kuukauden mittaisen muurauskurssin vuonna Sitten 70-luvun lopulla ja 80-luvun alku puolella olin eri rakennusliikkeillä muuraamassa julkisivuja ja väliseiniä. Rivitaloalueilla aloin vähitellen muuraamaan tulisijoja. Tulisijojen muuraus on mielenkiintoista, vaihtelevaa ja haastavaa ja onneksi myös pääsääntöisesti sisätyötä. Parasta tässä ammatissa on työn vapaus ja luovuus. Se, että saa tutustua erilaisiin ihmisiin sekä työympäristöjen vaihtelu. Hyvä asiakas on kiinnostunut suunnittelemaan yhteistyössä muurarin kanssa itsellensä sopivaa ja toimivaa tulisijaratkaisua. Usein yhteistyö sujuu mutkattomasti alusta loppuun asti. Mukava asiakas voi olla myös sellainen, joka täysin luottaa ammattitaitooni ja antaa vapaat kädet muuraustyölleni. Tampereen seudulla vaikutti muurari ja muurarin poika Erkki Salmela, josta sitten vuosien mittaan tuli erityisen tunnettu toimiessaan laastiteollisuuden tuotekehittäjänä ja -neuvojana. Hän saikin lisänimen valtakunnanmuurari. Tapasin Erkin ensimmäisen kerran vuonna 1983, kun olin aloittamassa varaavaan takan tekoa, kun paikalle tuli Eka. Hän ryhtyi neuvomaan kuinka tehdään hyvä varaava takka. Sen työn jälkeen Eka pyysi minua tekemään mallitulisijoja, jotka vietiin sitten mm. Rakennusmessuille. Tämän lisäksi sain Ekan kautta muutamia hyviä, töitä esimerkiksi Rosenlewin kartanoon tehtiin kolme tulisijaa. Pauli Leinosen henkilökuva on kannessa. Kuva yllä: Komea kaakeliuuni, tehty alunperin Ruotsista tuoduista kaakeleista. Viisi metriä korkean palomuurin ja uunin Pauli muurasi Ikaalisiin Vieressä: Tulisija todelliseen tarpeeseen, Paulin tekemä lämpösydän, leivinuuni ja liesi sen vieressä, on tehnyt asukkaasta tyytyväisen jo neljänä talvena.

6 Ulkoasu ja varaus Komea takkaleivinuuni toimii tilanjakajana olohuoneen ja hallin välillä, suuluukku olohuoneeseen päin. Leivinuuni avautuu keittiöön päin portaikon viereen. Petteri Stubb Tulisijan ulkoasu on tärkeä tekijä asumisessa, uniikkitulisijan eli paikalla muuratun ilme voidaan tehdä asukkaan toiveitten mukaisesti. Siten se saadaan hyvin sopeutumaan asunnon visuaaliseen ilmeeseen. Tulisija korostaa asukkaan luomaa kokonaisuutta. Muuratun tulisijan pitää olla kookas toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Sijoittamalla tulisija osaksi talon rakennetta saadaan se sopeutumaan sisustukseen. Samoin vaaleat värit ja selkeä muoto tekevät tulisijasta talon osan, vaikka se olisikin mittava. Tulisija sijoittuu myös seinän osaksi tai huoneen kulmaukseen. Kuitenkin usein hyväksi todettu ratkaisu on sijoittaa takkaleivinuuni tilanjakajaksi keittiön ja oleskelutilojen väliin. Silloin sen lämpösäteily onkin parhaimmillaan. Lämmön varauskyky on tärkeä muuratun tulisijan ominaisuus. Varaavassa tulisijassa voidaan auringon energia vapauttaa puusta palamisen kannalta parhaalla nopeudella ja siirtää lämpöenergia sitten asuntoon asukkaan kannalta parhaalla nopeudella. Tämä tarkoittaa sitä, että asunnossa on tasainen lämpötila. Tämä johtuu tulisijan tiilestä muuratun kuoren lämmönjohto-ominaisuuksista, tiili johtaa lämpöä sopivan hitaasti ja asunnon sisäilman lämpötila pysyy erittäin tasaisena. Tulisijassa pitää kuitenkin olla riittävästi massaa vuorokauden tai kahden lämpöenergiatarpeen varastoksi. Esimerkkejä tulisijan uudistamisesta suuluukkua ja tulisijan pintakäsittelyä vaihtamalla. Jari Moisander

7 Tulisijamuurari Hannu Kärki Sanni ja Hannu takan edessä on sauna- ja kokoustilassa Villa Wolaxissa Kuusistossa, kivi pinnassa, sisällä varaava takka tiilestä kg, 6,2 m, Hannu Kärki tunnetaan Turun seudulla taitavana tulisijamuurarina ja hän osallistuu myös aktiivisesti yhdistyksemme tapahtumiin. Synnyinseudullani Pohjois-Karjalassa varaava tulisija oli ainoa lämmönlähde. Mielenkiintoni heräsi jo nuorena poikana tulisijojen valmistukseen. Neljän vuoden oppipoikaaikana muurari Jouko Korhonen teki paljon tulisijoja ja koin työn haasteellisuuden. Kuopion asuntomessuilla vuonna 1980 jokaisessa messutalossa oli vähintään yksi tulisija. Silloin näin hyvän mahdollisuuden tulisijamuurarina, kun Turussa ei ollut nuoria tulisijantekijöitä juuri ollenkaan. Eikä tämä työ ole läheskään niin rasittavaa kuin seinämuuraus. Muurausalan ammatilliset kurssit antoivat tietoa. Sitä oppi opettelemalla, kyselemällä vanhemmilta muurareilta ja purkamalla vanhoja tulisijoja. Tässä ammatissa on parasta elämään myönteisesti suhtautuvien ihmisten tapaaminen. Saa suunnitella ja tehdä pitkäikäisiä sisustusrakennelmia. Saa nauttia yrittäjän onnesta, vapaudesta ja kurjuudesta voi olla oman onnensa seppä. Mukavin asiakas oli sellainen, joka työneuvottelussa sanoi, että tehdään Turkuun täystiilitalo ja tulisijat silloin, kun muurarille sopii. Hauska tapaus sattui, kun kaupunkilainen nuoripari peri sukulaiseltaan omakotitalon ja he pyysivät minua tekemään samanlaisen tulisijan, jonka olin tehnyt heidän ystävilleen. Nuoripari ehdotti eteistä tai olohuonetta. Vastasin että tulisija on tehtävä savupiipun viereen, jotta saadaan johdettua savut ulos. Nuoripari ilmoitti, että savut menevät takkaan, ei heidän ystävilläänkään ole piippua. Keksin että tulisijan tekeminen on luvanvarainen toimenpide, heidän täytyy ensin neuvotella rakennusviranomaisen kanssa. En ole kuullut heistä sen jälkeen mitään. Vieressä kivipintainen leivinuuni ja hella, sisärakenteet tiilestä ja valumassasta, 5600 kg, Tiilitalon päälämmönlähde, käytetään lämmityskautena päivittäin. Holvi uusittu 2011.

8 Lämmityskustannukset Puun käyttö lämmitykseen vähentää selvästi asumisen kustannuksia, varsinkin jos asukas voi itse tehdä osan polttopuun keräys- ja pilkkomistyöstä. Polttopuuta on yleisesti saatavana erittäin edullisesti. Ei pidä pelästyä pääkaupunkiseudun klapikauppojen hintoja, hieman kauempana hinta putoaa kolmanneksen. Jos puun voi korjata omasta metsästä, sukulaisten maalta tai muuten ilmaiseksi, ovat lämmitysenergian kustannukset todella pienet. Samalla tulee hyötyliikuntaa. Mikään muu energiamuoto ei mahdollista oman työn hyödyntämistä siinä määrin kustannuksien vähentämisessä. Tärkeä asia muistaa kohoavien energian hintojen aikana. Polttopuut pitää on kuivattaa ja varastoida oikein. Pilkottua puuta ei pidä koskaan jättää sateeseen vaan se heti tulee kattaa ilmavasti. Kuva yllä: Vähäpäästöisen takkaleivinuunin toiminta perustuu tutkittuun ja erinomaiseen vakiotulipesään, valmistaja Tulisydän Oy. Ibon Sanchez Aidot kotimaiset Leca-hormit Leca Basic Leca Multi Leca DS Tandem CE-merkityt Leca-hormit ovat helppoja ja nopeita pystyttää sekä pinnoittaa. Tutustu hormilaskuriin osoitteessa

9 Wienerberger Oy:n tiilistä muurattuja kotimaista lämpäenergiaa tuottavia uniikkitulisijoja, muurarit vasemmalta Heikki Akkanen, keskellä Alpo Laukkanen ja oikealla Jussi Salonen. Kotimaista energiaa Puulämmitystä suunniteltaessa ovat asukkaitten käyttötottumukset tärkeitä, onko esimerkiksi puulämmityksen käyttökokemusta. Samalla on hyvä arvioida asukkaitten valmius toimia bioenergian käyttäjinä. Puuenergian käyttö on erittäin taloudellista, siinä voi saavuttaa omatoimisuudella suuret säästöt. Puulämmitys on sinänsä helppoa, se on kuin pyörällä ajo, kun kerran oppii, niin aina taitaa. Bioenergian käyttö lisää ehdottomasti asumisen ympäristöystävällisyyttä, sillä siinä käytetään kotimaista uusiutuvaa energiaa. Tällä on suuri merkitys valveutuneille asukkaille. Puun käyttö lisää ilman muuta omatoimisuutta ja turvallisuutta. Asumiseen ei vaikuta energian saatavuuden häiriöt, jokatalviset sähkökatkot eivät tunnu lainkaan. Vieressä esimerkillisesti sijoitettu Tiilerin Lauri tyyppitulisija tilanjakajana eteisen ja ruokailutilan väliin.

10 TAKKALUUKUT Myös mittatilaustyönä! Ydinkuja 3, LIETO

11 Kuva vieressä: Väljästi asuntoon sijoitettu tulisija, säteily leviää laajalle. Tulisija toimii samalla tilanjakajana tupakeittiössä. Roland Voppel Kuva alla: Tulisija voidaan sijoittaa myös kahden tai kolmen huoneen väliin, jolloin se lämmittää tilaa, jonne suuluukku aukeaa, enemmän ja takaosan tiloja vähemmän. Marcus Flynn Tulisija taloon Suunnittelijat ovat aina valmiita sijoittamaan takan olohuoneeseen, mutta ae ei riitä, Kokonaisvaltainen ja tarkka puulämmityksen suunnittelu edellyttää kunnollista syventymistä. Edullisinta on sijoittaa tulisija savupiippuineen asunnon keskelle mahdollisimman suureen tilaan, johon tuotettu lämpö mahtuu. Samalla tulisija lämmittää suurta osaa asuntoa. Muurattu tulisija tuottaa lämpöä kahdella tavalla. Tulen palaessa syntyy suuluukun eteen lämpösektori, jossa on hyvä rentoutua. Hyvä etäisyys tulisijasta on pienimmillään noin kaksi metriä ja säteily tuntuu vielä neljän metrin päässä. Muun ajan vuorokaudesta tulisija säteilee kaikilta pinnoiltaan näkymätöntä infrapunasäteilyä, joka ei lämmitä ilmaa. Siksi ilman liike on vähäistä ja pöly sekä hiukkaset eivät liiku. Sensijaan lämpösäteily lämmittää kiinteät kappaleet kuten ulkoseinät. Säteily kulkee suoraviivaisesti kuten auringon säteetkin. Tulisija voidaan sijoittaa myös kahden tai kolmen huoneen väliin, jolloin se lämmittää tilaa jonne suuluukku aukeaa enemmän ja takaosan tiloja vähemmän. Aina pitää muistaa varata tulisijan eteen tilaa käyttöä ja oleskelua varten. Tämän tilan ei tulisi olla asunnon kulkuväylä. Tulisijan sijoitus on usein ollut vaikeaa rakennuksen pääsuunnittelijalle, jolla on niin paljon muutakin mietittävää, ettei voimia enää riitä puulämmityksen pohtimiseen. Silloin tulisijan sijoitus näyttää jäävän loppuvaiheeseen ja se tökätään jonnekin olohuoneeseen. Näin arvokkaan asumiseen vaikuttavan tekijän asemaa pitää toki pohtia, se pitää sijoittaa väljään, suureen tilaan. Silloin lämpösäteilystä voidaan nauttia mahdollisimman suuressa osassa asuntoa. Tulisijaa ei pidä sijoittaa pieneen tilaan, esimerkiksi ennen niin muodikkaaseen ns. takkahuoneeseen. Tilat, joiden lämpötila voi olla viileämpi, sijoitetaan kauemmaksi tulisijasta. Lämpöä talteenottava, muurattu savupiippu lämmittää osaltaan myös asuntoa. Piippu sijoitetaan tulisijan viereen omalle perustukselleen.

12 Suunnittelun aloitus Aloita lämmityksen suunnittelu heti talohankkeen alussa. Rakennuksen pääsuunnittelija ei usein ehdi kiinnittää riittävästi huomiota puulämmityksen suunnitteluun. Asunnon muille erityisosille on suunnittelijansa, LVI-, sähkö- ja rakennesuunnittelijat ovat aina mukana kuvioissa, puulämmityksen suunnitteluun on erikoistunut vain harva. Lisää osaajia kaivataan. Puulämmityksen suunnittelun aloitteet ja valvonta jää edellämainituista syistä yleensä asukkaalle. Puulämmityksen suunnittelu on kuitenkin melko vaikeaa kokeneellekin suunnittelijalle, sillä se on oikeastaan suurimmalta osaltaan erikoissuunnittelua, aivan kuten muukin lämmityksen suunnittelu. Osittain se liittyy arkkitehtuuriin, sillä nyt olemme tekemisissä samanlaisen säteilyn kuin valon kanssa. Suunnittelun aluksi määritellään lämmitystehon tarve, sitten suunnitellaan tulisija vastaamaan sitä. Ympärivuotiseen eli vakiolämpöiseen asuntoon sopii tasaista lämpöä tuottava hidas massiivinen tulisija. Kesämökin vaihtolämpöisiin olosuhteisiin sopii nopeaa lämpöä tuottava kevyempi tulisija. Tosin sielläkin tarvittaisiin lämpöä joskus vuorokauden ympäri. Ilmanvaihdon tai lämmityksen laskemiseksi on insinöörikunnalla valmiit laskentamallit, joten ratkaisun aikaansaaminen on useimmiten rutiinia. Mutta puulämmityksen kohdalla asia on täysin toisenlainen, harva ilmanvaihdon suunnittelija edes tietää kuinka paljon ilmaa poistuu kokokiven hormin kautta. Tuskin kukaan LVI-suunnittelijoista osaa laskea tulisijan säteilyenergiaa ja eikä juuri kenelläkään ole tietoa suuluukun eteen muodostuvan säteilysektorin voimakkuudesta. Puulämmitystalon suunnittelu on mielenkiintoista ja samalla myös haastavaa, sillä siinä yhdistyy insinööritieteet ja arkkitehtuuri. Suunnittelussa pitää hallita lämmitysenergian tuottaminen ja myös samalla valonsäteilyn kaltaisen lämpösäteilyn hyväksikäyttö tilassa. Hieno yksityiskohta löytyy asuntoon sovitetusta uniikkiuunista, sivulla on kapea lasiluukku, antamassa lisää suunnattua säteilyä. Jussi Salonen Varaava, muurattu tulisija tuottaa lämpöä kahdella tavalla, pilkkeitten palaessa tulee luukun lasin läpi voimakas, näkyvä säteily, joka ulottuu lähes neljän metrin päähän. Huonekaluja ei pidäkään sijoittaa alle kahden metrin etäisyydelle tulisijasta. Toinen lämpösäteily, nyt näkymätön, tulee muuratun tulisijan kuoren kautta koko vuorokauden aikana erittäin tasaisesti. Kaikki säteily etenee suoraviivaisesti, hyvä esimerkki on aurinko, ei sekään paista nurkan taakse. Tulisija lämmittää ilmaa vain vähän, sen sijaan kaikki kiinteät osat, kuten ulkoseinien sisäpinnat lämpenevät, näin se parantaa sisäilmastoa. Kuvat alla: Tulisijan sijoittaminen. Kaaviossa A on selkeä ja rauhallinen tilanne. Esimerkissä B ei tulisijan edessä istuvia häiritä, asunnon sisäiset väylät kulkevat tulisijan molemmin puolin. Tilanteessa C kulkee väylä häiritsevästi vasemmalla olevaan naapurihuoneeseen tulisijan edestä, esimerkissä D on tilanne parempi. A B C D

13 Elävä tuli juhlistaa usein tärkeitä hetkiämme, aivan kuten tulisijan lämpösäteily antaa mukavuutta ja rauhoittaa oleskeluhetkiämme. Pyöristetyn muodon muuraamiseksi on valittu puolitiili. Jens Otto Abrahamsen Lämpö ja arkkitehtuuri Kun me haluamme järjestää juhlavan hetken, sytytämme elävän tulen. Vähintään kynttilät, mutta vielä paremmin tilaa juhlistaa tulen lämmin säteily. Se välittää tiedon mukavuudesta ja hyvästä asumisesta. Puulämmitys vaikuttaa asunnossa monella tavalla, tietysti se lämmittää, mutta säteily voi korostaa asunnon arkkitehtonista laatua aivan samoin kuin valon käyttö. Luonnonvalon avulla voidaan tilasta tehdä juhlava tai kotoisa, työskentelyyn sopiva tai avara. Samoin voidaan lämpösäteilyn avulla tukea asunnon asuttavuutta. Asuntoon voidaan luoda erilaisia lämpöolosuhteita asukkaille. Asuntoon saadaan sopivia paikkoja rentoutumiselle, työnteolle tai korostetaan juhlahetkeä. Tulisijaa voidaan ja sitä pitäisi käyttää asunnon tilojen laadun parantajana. Oikein muotoiltu tulisija toimii tilanjakajana tai vielä enemmän, se voi muodostaa hauskoja ryhmiä yhdessäololle. Tai sitten sopen lukuhetkelle. Kuvat vieressä: Usein on edullisempaa sijoittaa rakennukseen kaksi sydänmuuria, molemmat oman savupiippunsa ympärille. Tulisijojen sijoittamista auttaa, kun niiden palamisen aikaiset vaikutusalueet, lämpösektorit piirretään näkyviin. Alla: Tulisija ja suuri savupiippu tilanjakajana korkeassa viistokattoisessa huoneessa. Marcus Flynn 13

14 Aito suomalainen takkaluukku 100 % suomalaiset Aito-takkaluukut ovat antaneet viimeisen silauksen tulisijoihin jo vuosikymmenien ajan. Monipuolisesta valikoimasta löydät juuri tarpeiseesi sopivan vaihtoehdon. 9025K, satiini Muurausmitat: 410 x 410 mm Ulkomitat: 475 x 475 mm Muut värit: 9023K,kromi 9024FHK, grafiitti 9027K, mustakromi Kuvan eleetön ja tyylikäs terästakkaluukku sopii yhtä hyvin niin moderneihin tulisijoihin kuin perinteisiin kaakeliuuneihin. Teräksiset Aito-takkaluukut ovat saatavana useina eri kokoina ja värisävyinä. Tutustu koko teräsluukkuvalikoimaan: TUTUSTU KOKO TULISIJATUOTEVALIKOIMAAN» Aidon lämmön lähteillä. Made by NARVI Oy Finland

15 Uusi uunityyppi Suomalaiset Tulisijat ry:n muurausleirillä rakennettiin Jyväskylän Rauhaniemeen syksyllä 2011 uudentyyppinen, vähäpäästöinen leivinuuni ja sen viereen pieni liesi, joka myös toimii leivinuunin laskutilana. Suomalaisella puulämmityksellä on edessään uusi tilanne, vastaisuudessa kaiken toiminnan pitää olla vähäpäästöistä. Puulämmityksen tulee ja se voi kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin muut lämmitystavat. Hyvä uutinen on se, että puun poltto voidaan sopeuttaa uusiin vaatimuksiin. Leivinuunin kehittäminen on kompastunut leveään tulipesään, paloilman syöttö ei onnistu yhtä hyvin kuin esimerkiksi varaavan takan tulipesässä. Leivinuunin kehittämiseksi tähtääviä tutkimuksia on erittäin vähän, onnistuneita vielä vähemmän. Suomalaiset Tulisijat ry:n muurausleirillä syksyllä 2011 tehtiin Jyväskylän Rauhaniemeen uudentyyppinen, vähäpäästöinen leivinuuni, joka on ollut käytössä kaksi talvea. Yleisesti on tiedossa, että päästötasoon vaikuttavista tekijöistä tärkeimmät ovat: polttoaineen kuivuus, käyttö ja tulisijan ilmanohjaus. Kaksi ensinmainittua edellytystä on leivinuunin osalta helppo täyttää, mutta kolmas on vaikeaa. Tässä uudessa leivinuunissa puut poltetaan tulisijan alaosassa sijaitsevassa tulipesässä ja liekki johdetaan leivinpesään sitä kuumentamaan. Leivinpesä säilyy puhtaana hallitun palotapahtuman johdosta. Kuuma tulipesä puolestaan pitää tulisijan alaosan lämpimänä ja pidentää siten paistoaikaa. Tällainen vähäpäästöinen leivinuuni toimii myös mainiona lämmittäjänä, enää ei tarvitse murehtia tulisijan päästöistä ja savukanavien nokeentumisesta. Myös savupiipun nokipalovaara vähenee. Vuotta myöhemmin käytiin suurella joukolla paistamassa leipää ja toteamassa tulisijan toimivan erinomaisesti ja vähäpäästöisesti. Vasemmalla suunnittelija Heikki Hyytiäinen, Tulisydän Oy.

16 Polttopuut Asuntoa suunniteltaessa tulee myös suunnitella puuvarasto, vuosikäytön mukainen ilmava liiteri ja tuulikaapin kaltainen pieni lämmin komero parin kolmen päivän puumäärälle. Tämä komero on ehdottomasti oltava ulostuulettuva homevaaran vuoksi. Toinen vaihtoehto lämpimälle varastolle voisi olla asuintiloissa sijaitseva puulaatikko, joka on liitetty asunnon ilmastoinnin poistokanavaan. Puita ei tule säilyttää tulisijan yhteyteen tehdyssä koloissa terveysriskin vuoksi, parempi on tuoda kertapanos vasta lämmitystä aloitettaessa. Puulajilla ei ole suurta merkitystä, sen sijaan pilkkeitten kuivuus on ratkaisevan tärkeää. Palakoollakin on vaikutuksensa lämmityksen eri vaiheissa. Tärkeää on myös pilkkeitten käsittelyn helppous pilkkomispaikalta tulisijaan. Paras ajankohta puun kaatoon on kuitenkin maalis huhtikuussa, jolloin puun kosteus on kohtuullista ja pilkkeet ehtivät Kuivat puut syttyvät hienosti. normaalikesänä kuivaa ennen syksyn lämmityskautta. Puuta ei tarvitse varastoida useita vuosia, joten pitkää ulkovarastointia tulee välttää homevaaran vuoksi. Yhden lämmityskauden polttoainetta varten ei tarvita suurta varastotilaa. TTS järjestää HORMI- JA TULISIJAMUURAUSLEIREJÄ Koulutukset jakaantuvat kahteen osaan: - neljän illan teoriakoulutus - viikon muurausleiri Koulutukset ovat suunnattu ammatinharjoittajille, rakennusalan opiskelijoille ja hartiapankkirakentajille. Koulutuksissa saa tietoa energiatehokkaiden ja vähäpäästöisten tulisijojen rakentamisesta sekä pääsee opettelemaan kädentaitoja niin poltetuilla kuin polttamattomilla savitiilillä. Leireillä muurataan hormeja, pitkäkestoisen paiston ulkouuneja, leivinuuneja ja vähäpäästöisiä saviuuneja (polttamattomista tiilistä). Pääsyvaatimukset Koulutuksiin voivat hakeutua henkilöt, joilla on kokemusta muuraustöistä. Hakeutuminen Koulutuksiin hakeudutaan suoraan oppilaitokseen osoitteessa Lisätietoja ajankohdista ja paikoista Koulutusvastaava Timo Pitkänen, Projektipäällikkö Marja Salmenmäki, TTS Sarkatie 1, Vantaa

17 Lämmön talteenotto savupiipussa Muurattu savupiippu toimii erinomaisena lämmöntalteenottolaitteena. Kaikki energia mikä voidaan ottaa savukaasuista talteen, myös otetaan muurattua savupiippua käytettäessä. Mitään muita laitteita ei tarvita. Tulisija ei koskaan vedä, se työntää ja savupiippu vetää. Tämä veto eli virtaus syntyy kun piipun savukanavassa oleva kaasu on lämpimämpää kuin ulkoilma. Kun savukaasut virtaavat tulisijasta savupiippuun, on niiden lämpötila astetta. Savupiipun yläpäässä on lämpötilan oltava astetta, sillä savun kastepiste on 65 astetta, jolloin se tiivistyy hormin seinämiin. Tämä syövyttää muurausta. Tiilipiipussa savukaasun lämpötila laskee siis astetta ja tämä energia on hyödynnettävissä. Se siirtyy piipun massaan ja säteilee siitä asuntoon lämpöenergiana. Tiilipiippu on erittäin kestävä, sillä tiili on tunnetusti ikuinen ja oikein valitulla laastilla muurattu yhdistetyllä rakenteella on erittäin pitkä käyttöikä, useimmiten selvästi pitempi kuin talolla. Yllä komea savupiippuratkaisu, vasemmalla olevan lieden savut johdetaan keskellä päällä olevaan savupiippuun vasemmalla olevan hormin kautta. Muuratun takan savut oikean reunan hormin kautta. Marcus Flynn Vasemmalla: Tulisijan pari on savupiippu, omalla perustukselle. Marcus Flynn Oikealla: Kiinnostava uutuus: Tiilerin tiiliharkkohormissa on pyöreä kanava.

18 Tulisijan käyttöohjeet 1 2 Sytykkeiksi tarvitaan pieniä tikkuja. (Kuva 1) Niitähän syntyy muun pilkkomisen ohessa. Ensimmäiseen pesälliseen ovat sopivia 8 12 cm paksuiset pilkkeet, mutta toiseen ovat sopivampia cm kokoiset. Pienimmät pilkkeet kyllä kuivuvat nopeasti, mutta aiheuttavat palaessaan rajun kaasuuntumisen, jolloin kaikki poltettavat kaasut eivät ehdi palaa, vaan kulkeutuvat savuna ilmaan. Liekin lämpötila riippuu pilkkeen kosteudesta, kun puu on kuivaa eli kosteus on %, niin liekin lämpötila on yli 1100 C. Kun puu on kaatokosteaa, niin lämpötila on korkeimmillaan 900 C, jolloin suurin osa hiilivedyistä jää palamatta. Puun energiasta on noin kaksi kolmannesta kaasuissa ja yksi kolmannes hiilloksessa. Kaasujen poltto on selvästi hiilloksen polttoa vaikeampaa. Niiden palaminen vaatii tilaa pilkkeitten yläpuolelle, 8 kg panos tarvitsee dm 3 kokoisen tulipesän. Vanha ohje neuvoi pilkekasan sopivaksi korkeudeksi n. 25 cm ja se on hyvä mitta vieläkin. Suomessa on leivinuuneja lukuun ottamatta käytössä tulipesä, jossa on rakoarina. Sen kautta johdetaan ensiöilmaa alkupalamista eli pilkkeitten kaasuuntumista varten. Toisioilmaa johdetaan panoksen yläpuolelle eri tavoin kaasujen polttoa varten. Parhaiten se onnistuu sellaisissa tulipesissä, joissa on jaettu paloilman ohjaus. Toisioilma ohjataan suuluukun yläosasta pilkkeitten päälle tai vielä paremmin erillisiä kanavia tai ilmasuuttimia käyttäen. Puun palamisessa pyritään luonnollisesti mahdollisimman korkeaan palamislämpötilaan, jotta kaikki poltettava saadaan hapetettua. Näin saadaan kaikki orgaaniset päästöt, kaasumaiset ja hiukkaset, poltettua. Epäorgaanisia aineita, esimerkiksi tuhkaa tai lentotuhkaa ei voida polttaa, vaan ne jäävät joko tulisijaan tai kulkeutuvat savupiipun kautta ulos. Osa näistä on haitallisia pienhiukkasia. Polton vaiheet Sytytysvaihe (kuva 1). Ensimmäinen tärkeä vaihe puun poltossa on sytytys. Huolimaton tai virheelliseen tietoon perustuva toiminta aiheuttaa vaarallisia hiilivetypäästöjä. Ennen sytyttämistä on tarkistettava tuhkapesän tilanne. Jos tuhka ylettää ari- 3

19 naan asti, se poistetaan, ettei arina kuumene ja vaurioidu. Kun savupelti avataan, on hyvä viedä palava tulitikku ilma-aukon lähelle. Jos liekki taipuu savupiippuun päin, on virtausta eli vetoa olemassa. Jos virtausta eli vetoa ei ole, niin paperia ja tikkuja voidaan polttaa tuhkaluukussa, jotta ilma savuhormissa alkaa lämmetä ja paine-ero saa aikaan virtauksen ulos. Alkulämmitykseen voidaan käyttää myös sähköpuhaltimia, esimerkiksi hiustenkuivajaa. Suomessa on käytössä panospoltto, jossa koko panos sytytetään kerralla. Näin lämmitystyön määrä on mahdollisimman pieni. Silloin käytettävä panos sytytetään päältäpäin. Sytyttämiseen käytetään pientä kasaa tikkuja ja tuohta. Pieni määrä sanomalehtipaperiakin käy tikkujen sytykkeenä. Kun tikut kuumenevat, ne kaasuuntuvat ja leimahtavat. Siten kaikki mikä kaasuuntuu, myös palaa ja alkuvaiheen päästöt ovat vähäiset. Palaminen etenee alaspäin ja kun pilkkeet kuumenevat riittävästi, alkaa kunnon palaminen. Jos yritetään sytyttää koko puumäärää alhaalta ylöspäin, niin sytykkeitten lämpö ei riitä kuumentamaan koko panoksesta irtautuvia kaasuja leimahtamiseen asti, vaan tuloksena on runsaasti savua ja nokea. Puut ladotaan tulipesään sytytystä varten väljästi, pilkkeitten välissä tulee olla ilmatilaa. Puut on parasta latoa vaakaan pitkittäin. Jos puut ladotaan ristiin on vaarana liian nopea kaasuuntuminen. Pilkkeitten edessä tulee olla noin 15 cm tilaa eli 33 cm pitkillä pilkkeille sopii 50 cm syvä tulipesä. Palovaihe (kuva 2) on yleensä ongelmaton, jos ilmaa ei anneta liikaa eikä liian vähän. Kirkkaat liekit merkitsevät korkeaa lämpötilaa eli hyvää paloa. Palaminen saa hieman kohista, mutta liian rajua sen ei pidä olla, koska silloin jäähdyttävää ilmaa menee tulipesään turhan paljon. Jos ilmaa taas annetaan liian vähän, niin liekit tummuvat ja taas on seurauksena päästöjen lisääntyminen. Lisäysvaihe (kuvat 3 ja 4) vaatii tietoa ja tarkkuuttakin. Toinen pesällinen asetetaan hiillokselle, kun liekkejä ei enää näy. Puut asetetaan tiiviisti yhteen, jotta kaasuuntuminen alkaisi reunoilta. Siten se tapahtuu hitaammin ja kaasut ehtivät palaa. Jos kuumaan tulipesään viedään pieniä pilkkeitä tai jos puita asetetaan liekkeihin, on seurauksena nopea, hallitsematon kaasuuntuminen ja samalla suuret päästöt sekä heikko hyötysuhde. Muuratussa tulisijassa on hyvä polttaa vain kaksi pesällistä peräkkäin, sillä niiden jälkeen savukanavien pinnat ovat kuumentuneet, eikä lämpöä enää siirry tulisijan massaan. Hiipumisvaihe (kuva 5) on palamisen päättymisvaihe, silloin tarvitaan paloilmaa vain vähän. Kun liekit ovat laskeutuneet, suljetaan toisioilma kokonaan ja ensiöilmaakin voidaan pikkuhiljaa vähentää, hiilloksen koosta riippuen. Jos näkyvissä on sinisiä liekkejä, ei savupeltiä saa sulkea. Kun hiillos alkaa tummua suljetaan savupelti hetkeksi kokonaan ja vedetään uudelleen auki parin sentin verran. Tämä vaihe voi kestää minuuttia. Kun hiillos on tummunut, on palaminen päättynyt ja virtaus pysäytetään kokonaan sulkemalla savupelti ja luukut. 4 5

20 Osaava tulisijamuurari Tässä on luettelo hyväksi tunnetuista tulisijamuurareista. Tietoa ja myös käyttöohjeet saa Suomalaiset Tulisijat ry:n sivuilta: tai alan teollisuudelta. 1 Onni Niemi, e Lähdehaantie 4 G 58, LOHJA , , 3 Pauli Littunen Auertie 8, VANTAA , 4 Voitto Kavander, e Kangastie F, LOHJA AS Sami Ojanen Ränkitie 3, SEINÄJOKI Takkamaestro Muurausliike Ojanen Ky , Jussi Salonen Kodjalantie 101, LAITILA Uuniduuni Ky , Esko Salonen, e Havukuja 7, JÄRVENPÄÄ , 18 Aulis Koponen Ajojahdintie 3 H, ESPOO , 19 Juhani Rusanen, e Metsäniemenrinne 54, LOHJA TakkaRusanen Oy , , 23 Harri Ketomäki, e Pellaksentie 8, VANTAA , Matti Hirvonen, e Martinkatu 12 C 19, HYVINKÄÄ Lasse Aro, e Ylähangantie 9, PORVOO , Pauli Leinonen Kyrönlahdentie 857, KARHE T:mi Takkamestari Pauli Leinonen Petri Oinonen Kotiniitynkuja 4, NUMMELA PT-Talopalvelu Petri Pakarinen Kivimiehenkatu 10, RIIHIMÄKI , 42 Kari Rautelin Majakkakuja 5, ITÄSALMI Takkatiimi Oy Hiihtomäentie 27, HELSINKI , , 43 Ari Peltoranta Oinaankuja 3, VANTAA AP-Funkkistakka , Jarmo Lahtinen Ratasuontie 9, TAMPERE , 49 Pauli Siltanen, e Suoniemenkatu 1 A 1, TAMPERE Ari Rimmi Aarikkalankatu 4 B 6, TAMPERE , 52 Ari Nieminen Vilppulanpolku 12 A 10, TAMPERE , , 54 Reijo Sarvela Brumaninkuja 1, SARVIJOKI , 56 Jari Moisander Karhusuonkuja 24, HELSINKI T:mi Tulisijamuuraus JM Alpo Laukkanen Eteläinen Liipolankatu 10 D 49, LAHTI , , e = eläkkeellä

21 62 Matti Mäkilä Teollisuuskatu 2, LOIMAA Tmi Tulisijat Matti Mäkilä Hannu Kärki Pisarakatu 3, KAARINA Muurauskärki Hannu Kärki Ky , , 67 Mauri Hartikainen Marttilankatu 26 N, KERAVA Harri Saarinen Tuorakantie 95, LUHTIKYLÄ , , 71 Harri Kokkomäki Ampumaradantie 2, PORVOO Suursuomen Muurimestarit Ky , 72 Heikki Hyytiäinen Neulaskuja 2 B 14, NUMMELA Tulisydän Oy , 73 Alpo Maksimainen Merenkulkijankatu 1 C 3, ESPOO Juha-Pekka Minkkinen Isosuonlaita 105, KLAUKKALA , 75 Risto Rinne Karhupellontie 4, NUMMI Pertti Mäkelä Putouskuja 7 B 17, VANTAA , 77 Ilkka Lempinen, e Nopolankatu 44, LOIMAA , 78 Heikki Rämänen Ritaripolku 76, LOHJA Tmi Heikki Rämänen , 79 Juha Rantanen Ylä-Kokkolankatu 7, LAHTI Muuraus-Laatoitus Rantanen , Jukka Niemi Puutarhakuja 22, LOHJA Niemen Takka Oy , 82 Henri Maininki Honkalantie 30, LOHJA Muuraustyö Sundell ja Maininki Matti Sundell Itärinne 4, VIRKKALA Muuraustyö Sundell ja Maininki Jari Toivakainen Hansakallionkuja 12 B 14, ESPOO , 87 Kai Hietanen Tilhintie 2, LOHJA Lohjan Laatutalot Oy , Erkki Lappalainen, e Koppanantie 18, TORNIO Muuraus- ja Laattatyö E. Lappalainen Ari Hakanen Tuohipolku 8 A, VANTAA Noitakka , Jooel Sihvola Kylävainiontie 11 A 6, ESPOO , 92 Jussi Järvinen Hirvisuontie 8 B, ESPOO , 93 Janne Laitinen Maunu Tavastinkatu 28 A, TURKU , , 94 Jorma Lyytinen Rantamäentie 381, ORIMATTILA Saneeraus-Semu Erkki Ranta Hiihtomajantie 14, RIIHIMÄKI T:mi Erkki Ranta , Matti Vehviläinen Pajarinne 10, HINTHAARA , 97 Hannu Maunu Vehmaksentie 5 C 9, RIIHIMÄKI Riihimäen Tulisijat ja Muuraus

22 98 Henry Malvela Rengastie 3, POHJANKURU Tmi H. Malvela , 99 Jarmo Järvinen Kalliolaaksontie 11, ESPOO , 100 Vello Roots Kaarelankuja 2 as 5, HELSINKI , 101 Harry Hakomäki Merivirta 8 A 9, ESPOO , 102 Renni Sihvola Merrankuja 11, KAUSALA Tero Hannula Keijärventie 445, YLÖJÄRVI , 104 Juha Keskiniva Räättiöntie 33, ROVANIEMI JK Radical Ky Jani Savolainen Purnuntie 68, HALKIA, Karaattirakenne Ky Kelatie 30, VANTAA 106 Mika Rytisalo Koppanantie 29, TORNIO Muuraus- ja Laattatyö E. Lappalainen Margus Treimuth Korgemäe 9, EE VILJANDI, ESTONIA , 108 Tero Kuoppala Kilonpurontie 4 B 13, ESPOO , 109 Ibon Sanchez Länsiportti 2 B, RÖYKKÄ , 110 Petri Salmenius Niittykuja 3 b, LOPPI , 111 Jarmo Lamppu Hiidentaival 32, NOKIA , 112 Jouko Kannusmäki Pikonkankaantie 31 A 1, KANGASALA , 113 Tapani Kannusmäki Pikonkankaantie 31 A 2, KANGASALA , 114 Timo Rimppi Vuoksentie 34, HEINOLA Tiili Tiimi Oy Petteri Stubb Talsantie 68, LEPPÄLAHTI Tmi Petteri Stubb Harri Metsälä Kauppilantie 33, SAHALAHTI Lämpömuuri , 117 Sami Myllys Ilveskuja 3 B, KUUSANKOSKI , 118 Niilo Orti Peltolantie 48, NOUSIAINEN Tmi Niilo Orti , 119 Eero Roiha Järvensivuntie 13 A 34, TAMPERE , 120 Iiro Sahramaa Pitkänsillanranta 17 B 16, HELSINKI Tulisydän Oy , 116 Jaakko Moilanen Peltisepäntie 32, TURKU , 117 Antti Kärki Kurkijärventie 25, ESPOO Kärki Rakennus Suomalaiset Tulisijat ry c/o DE-Consulting Oy Lähderannantie 17 F, Espoo sihteeri/tiedottaja Marja Salmenmäki, ,

23 AMMATTILAISEN OTTEESEEN Näsin Oy Suonsivunkatu Tampere puh fax

24 Tulisijaratkaisut Yksilölliset tulisijat erinomainen lämmönvarausominaisuus tasainen lämmönluovutus tehokas palaminen ja hyvä hyötysuhde Wienerberger Oy Ab

SUOMALAISET TULISIJAT FINNISH FIREPLACES RY:N (FF) VUOREKSEN KOUKKURANNAN MUURAUSLEIRI, TAMPERE 18.11. 23.11.2013

SUOMALAISET TULISIJAT FINNISH FIREPLACES RY:N (FF) VUOREKSEN KOUKKURANNAN MUURAUSLEIRI, TAMPERE 18.11. 23.11.2013 PAIKKA: MAJOITUS: Vuoreksen Koukkurannan okt-alue Ahtolan ja Myllylän työmaa, Luottikatu 3, 33870 Tampere Huuskosen työmaa, Kosselikatu 25, 33870 Tampere Treen srk:n Lähteenmäen metsäkämppä, Savontie 458,

Lisätiedot

Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa?

Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa? Tulisijan oikea sytytys ja lämmitys, kannattaako roskia polttaa sekä pienpolton päästöt, onko niistä haittaa? Esityksen sisältö 1. Oikea tapa sytyttää?!? Mistä on kyse? 2. Hiukkaspäästöjen syntyminen 3.

Lisätiedot

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita

Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat

Lisätiedot

SUOMALAISET TULISIJAT FINNISH FIREPLACES RY:N (FF) MUURAUSLEIRI VIHDIN EKOKYLÄSSÄ tilanne 21.03.2010 www.tulisijat.tv

SUOMALAISET TULISIJAT FINNISH FIREPLACES RY:N (FF) MUURAUSLEIRI VIHDIN EKOKYLÄSSÄ tilanne 21.03.2010 www.tulisijat.tv PAIKKA: VIHDIN EKOKYLÄ, LINNANNIITTU, NUMMELA http://vihdinekokyla.fi TYÖMAAT: Okt Aarbakke ja Okt ja sivuasunto Lehtamo Elokuja 3 Linnanniituntie 40 03100 Nummela 03100 Nummela OSANOTTAJAT 1. Heikki Hyytiäinen,

Lisätiedot

TULIA. Varaavat tiilitulisijat 2014. Tulia L100/550 erikoismalli 1

TULIA. Varaavat tiilitulisijat 2014. Tulia L100/550 erikoismalli 1 TULIA Varaavat tiilitulisijat 2014 Tulia L100/550 erikoismalli 1 TULIA -tulisija aito, tiilitakka TULIA -tulisijat valmistetaan aidosta tiilestä TULIA -tulisijat valmistetaan keraamisista poltetuista tiilistä.

Lisätiedot

Varaavien uunien lämmitysohjeita

Varaavien uunien lämmitysohjeita Varaavien uunien lämmitysohjeita HRRRRR!!! TÄNNEHÄN JÄÄTYY Uunin valmistaja tai muuraaja antaa käyttöohjeet valmistamalleen uunille. Uuden tulisijan lämmitys aloitetaan varovasti. Seuraavat ohjeet on laadittu

Lisätiedot

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita

www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita 1 Vähemmän päästöjä ja miellyttävää lämpöä tulisijasta 1. Käytä kuivaa polttopuuta 2. Hanki tutkittu, tehokas ja

Lisätiedot

TULIA VARAAVAT TIILITULISIJAT

TULIA VARAAVAT TIILITULISIJAT TULIA VARAAVAT TIILITULISIJAT 1 TULIA -tulisija aito, tiilitakka TULIA -tulisijat valmistetaan aidosta tiilestä TULIA -tulisijat valmistetaan keraamisista poltetuista tiilistä. Tulisijoihie on valittavissa

Lisätiedot

TULIA. Varaavat tiilitulisijat 2012-2013

TULIA. Varaavat tiilitulisijat 2012-2013 TULIA Varaavat tiilitulisijat 2012-2013 1 TULIA -tulisija aito, tiilitakka TULIA -tulisijat valmistetaan aidosta tiilestä TULIA -tulisijat valmistetaan keraamisista poltetuista tiilistä. Tulisijoihimme

Lisätiedot

Muuratut tulisijat. www.rautia.fi

Muuratut tulisijat. www.rautia.fi Muuratut tulisijat www.rautia.fi Hanki perinteinen TERCA -tulisija Rautiasta Muurattu tulisija on yhä useamman suomalaiskodin sydän. Varaava tulisija yhdistää parhaat ominaisuudet. Se toimii tunnelmanluojana,

Lisätiedot

Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä

Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti Pätkittäin puulämmityksestä Puu on kotimainen, uusiutuva polttoaine. Puunpoltto ei kiihdytä ilmastonmuutosta, sillä puut sitovat kasvaessaan ilmakehän hiilidioksidia

Lisätiedot

4.2 1.4.2005. Muuratut Terca-tulisijat

4.2 1.4.2005. Muuratut Terca-tulisijat 4.2 1.4.2005 Muuratut Terca-tulisijat Sisällysluettelo Tiilestä muuratut tulisijat 3 Tulisijat ja tekijät 4 Varaavan takan lämpösydän 28 Savupiiput 29 Testattua tietoa muuratuista savupiipuista 30 Wienerberger

Lisätiedot

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas

Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.

Lisätiedot

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011

KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 KLAPI-ILTA PUUVILLASSA 27.9.2011 MANU HOLLMÉN ESITYKSEN SISÄLTÖ Aluksi vähän polttopuusta Klapikattilatyypit yläpalo alapalo Käänteispalo Yhdistelmä Vedonrajoitin Oikea ilmansäätö, hyötysuhde 2 PUUN KOOSTUMUS

Lisätiedot

Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä

Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti. Pätkittäin puulämmityksestä Lämpöä pilkkeistä edullisesti ja puhtaasti Pätkittäin puulämmityksestä Puulla lämmität luonnollisesti Puu on kotimainen, uusiutuva polttoaine. Puunpoltto ei kiihdytä ilmastonmuutosta, sillä puut sitovat

Lisätiedot

Aidon lämmön lähteillä. Tulisijatuotteet

Aidon lämmön lähteillä. Tulisijatuotteet Aidon lämmön lähteillä. Tulisijatuotteet Tuotemallisto 2012 Aidon lämmön lähteillä Aito-takkaluukut ovat antaneet viimeisen silauksen tulisijoihin jo vuosikymmenien ajan. Takkaluukkujen ohella Aito-tulisijavalikoima

Lisätiedot

Tulisijatuotteet TUOTEMALLISTO 2014. Aidon lämmön lähteillä.

Tulisijatuotteet TUOTEMALLISTO 2014. Aidon lämmön lähteillä. Tulisijatuotteet TUOTEMALLISTO 2014 Aidon lämmön lähteillä. Aidon lämmön lähteillä Aito-takkaluukut ovat antaneet viimeisen silauksen tulisijoihin jo vuosikymmenien ajan. Takkaluukkujen ohella Aito-tulisijavalikoima

Lisätiedot

Tulisijatuotteet. Tuotemallisto 2013. Aidon lämmön lähteillä.

Tulisijatuotteet. Tuotemallisto 2013. Aidon lämmön lähteillä. Tulisijatuotteet Tuotemallisto 2013 Aidon lämmön lähteillä. Aidon lämmön lähteillä Aito-takkaluukut ovat antaneet viimeisen silauksen tulisijoihin jo vuosikymmenien ajan. Takkaluukkujen ohella Aito-tulisijavalikoima

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energia- ja Prosessitekniikan laitos MUURATUN TULISIJAN ILMANJAON OPTIMOINTI Heikki Hyytiäinen, Tulisydän Oy Reijo Karvinen, TTY Kai Savolainen, TTY Pertti Taskinen, TTY

Lisätiedot

Hopealoimu-tulisijan lämmitysohjeet

Hopealoimu-tulisijan lämmitysohjeet Hopealoimu-tulisijan lämmitysohjeet Ohjeen sisällys: 1 Yleistä puulämmityksestä 2 Tulisijan ja rakennuksen ilmastointi 3 Käyttöönottovaiheen alkulämmitys 4 Varaavan tulisijan lämmittäminen 5 Takkaleivinuunin

Lisätiedot

AALTO-ARINA KIUASARINAN A

AALTO-ARINA KIUASARINAN A AALTO-ARINA KIUASARINAN A AALTO-ARINA uusi ratkaisu tehokkaaseen puun hyödyntämiseen Innovatiivinen patentoitu arinarakenne Pat.no FI -121285 Puut syttyvät paremmin Tehokkaampi palotapahtuma Puhtaammat

Lisätiedot

Vanhan Porin Matin kunnostus www.porinmatti.fi

Vanhan Porin Matin kunnostus www.porinmatti.fi Vanhan Porin Matin kunnostus www.porinmatti.fi Aikoinaan joka kodissa oli Porin Matti - uuni, joka lämmitti huoneen kuin huoneen kovallakin pakkasella. 1980- ja 90-luvuilla moderniuden huumassa Matteja

Lisätiedot

Varaava REG takka. Elementtirakenteisen REG takan rakenne. REG takka Basic 800 alaliittymä Viistekulmat edessä ja takana Antiikkilaasti Luukku: Musta

Varaava REG takka. Elementtirakenteisen REG takan rakenne. REG takka Basic 800 alaliittymä Viistekulmat edessä ja takana Antiikkilaasti Luukku: Musta Takat kamiinat Varaava REG takka Varaavat REG takat ovat kotimaisia. Tulisijat koostuvat päällekkäin asennettavista valuelementeistä. Materiaalina käytetään tulenkestävää valumassaa, jota on käytetty tulisijojen

Lisätiedot

Varaavan lieden yleiset käyttöohjeet

Varaavan lieden yleiset käyttöohjeet Varaavan lieden yleiset käyttöohjeet 1.7.2012 Onnittelemme Warma-Uunin hankinnasta! Uusi lietenne on kotinne ja keittiönne sydän, oiva ja taloudellinen apu ruoanlaitossa, tehokas lämmönlähde, sekä sisustuksenne

Lisätiedot

NORMAALI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet

NORMAALI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet ENERGIA-sydämet Yleistä Energia-sydämmellä tehdyt tulisijat ovat tehokkaita ja vievät vähemmän tilaa kuin perinteisesti muuratut tulisijat. Energiasydän takka voidaan asentaa suoralle seinälle tai nurkkaan!

Lisätiedot

TULISIJAT. Nautinnollisiin hetkiin

TULISIJAT. Nautinnollisiin hetkiin TULISIJAT Nautinnollisiin hetkiin NOVELTY TAKKA KOTA Novelty takan moderni ja hillitty design sopii moneen tilaan. Novelty takka luovuttaa lämmön nopeasti. Takan päällä olevassa vuolukivilaatassa on reikiä

Lisätiedot

Valmispiippu RONDO PLUS

Valmispiippu RONDO PLUS Valmispiippu RONDO PLUS Valmispiippu Rondo Plus hyvä veto kaikenlaisiin tulisijoihin Perinteisesti ammattitaitoa vaativasta piipun muurauksesta voi nyt selviytyä helposti ja nopeasti. Valmispiippu Rondo

Lisätiedot

Tulisijakuvasto 3.2.2015. www.warmauunit.com

Tulisijakuvasto 3.2.2015. www.warmauunit.com Tulisijakuvasto 3.2.2015 2 Savukaasujen lämpötila on alhainen, koska lämpö varautuu tehokkaasti runkoon. Kaksoispolton ansiosta päästöt ovat todella vähäisiä Savukaasut nousevat vielä kerran ylös (tuplakierto)

Lisätiedot

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen

Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Sami Ronkainen J. Nuosmaa Oy Energiatehokkaiden ja ympäristöystävällisten lämmitysjärjestelmien moniosaaja Lämmitysjärjestelmän räätälöinti ammattitaidolla Maailman

Lisätiedot

Kirami SUB Merialumiininen uppokamiina. Käyttöohjeet

Kirami SUB Merialumiininen uppokamiina. Käyttöohjeet Kirami SUB Merialumiininen uppokamiina Käyttöohjeet Tiedot & Asennus Tekniset tiedot: Uppokamiina 3mm merialumiinia (AlMg3) Kolme kiinnityskorvaa Ilmanottoa säätelevä kansi Teräksinen ilmanohjauspelti

Lisätiedot

Varaavat elementtitakat

Varaavat elementtitakat Tulisijat 2 TULISIJAT Varaavat REG-takat valmistetaan Suomessa. Ne kaikki ovat CE-merkittyjä tuotteita, joilla on erittäin korkea hyötysuhde 72 90 %. Puhtaasta palamisesta kertoo hyvin pieni häkäpäästö,

Lisätiedot

Savumerkit. Opas puun pienpolttoon

Savumerkit. Opas puun pienpolttoon Savumerkit Opas puun pienpolttoon Puu polttoaineena Takkatulen loimotus koleassa syysillassa ja puukiukaan lämmitys valoisassa kesäillassa luovat tunnelmaa ja mielihyvää. Puulämmitys tuo myös turvaa varsinaisen

Lisätiedot

1 Käyttöohjeet... 3. 2 Ylläpito ja muut ohjeet... 6 3 Takkasydämen suoritusarvot... 7

1 Käyttöohjeet... 3. 2 Ylläpito ja muut ohjeet... 6 3 Takkasydämen suoritusarvot... 7 KIT 100 käyttöohje 1 Käyttöohjeet... 3 1.1 Alkuvalmistelut... 3 1.2 Tulisijan käyttöönotto... 3 1.3 Sytytys... 4 1.4 Puiden lisäys... 4 1.5 Lämmityksen lopettaminen... 5 2 Ylläpito ja muut ohjeet... 6

Lisätiedot

Miten sinun kodissasi poltetaan puuta?

Miten sinun kodissasi poltetaan puuta? Opas puunpolttoon 2 Miten sinun kodissasi poltetaan puuta? Puun poltossa hyödynnetään uusiutuvaa energiaa. Samalla kuitenkin tuotetaan monenlaisia päästöjä lähiympäristöön sekä oman perheen että naapurien

Lisätiedot

15.2.2008. Korvaa esitteen 7 10/15.2.2007. Leca-hormit. varma ja turvallinen valinta. www.maxit.fi

15.2.2008. Korvaa esitteen 7 10/15.2.2007. Leca-hormit. varma ja turvallinen valinta. www.maxit.fi Leca-hormit varma ja turvallinen valinta 7 10 15.2.2008 Korvaa esitteen 7 10/15.2.2007 www.maxit.fi Leca-hormi on helppo ja vetävä ratkaisu maxitin kehittämät rakennusmateriaalit ja niiden tarjoamat kokonaisratkaisut

Lisätiedot

Miksi Valmistuli? Valmistuli huolehtii kaikesta. Kattavin valikoima. Kerralla valmiiksi

Miksi Valmistuli? Valmistuli huolehtii kaikesta. Kattavin valikoima. Kerralla valmiiksi + = Kontio 1 Miksi Valmistuli? Valmistuli huolehtii kaikesta Valmistulen henkilökunta huolehtii kaikista talotoimitukseen liittyvistä tulisij a-asioista. Laadukkaaseen palveluun kuuluu sinulle sopivan

Lisätiedot

Opas puunpolttoon. Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster

Opas puunpolttoon. Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster Opas puunpolttoon Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster 2 Miten sinun kodissasi poltetaan puuta? Puun poltossa hyödynnetään uusiutuvaa energiaa. Samalla kuitenkin tuotetaan

Lisätiedot

Energiatehokasta lämpöä ja kodin tunnelmaa

Energiatehokasta lämpöä ja kodin tunnelmaa Tiilirakenteen varaava pönttöuuni Energiatehokasta lämpöä ja kodin tunnelmaa Pohjanmaan Tiilirakenne 20 vuotta C * 70 60 50 40 30 20 10 0 Aika (h) 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 * Uunin pinnan

Lisätiedot

Building value. TAKKA-LEIVINUUNIN LÄMPÖSYDÄN Kokoamisohje

Building value. TAKKA-LEIVINUUNIN LÄMPÖSYDÄN Kokoamisohje Building value TAKKA-LEIVINUUNIN LÄMPÖSYDÄN Kokoamisohje TAKKA-LEIVINUUNIN LÄMPÖSYDÄN Kokoamisohje Takka-leivinuunin lämpösydän on tehokas, varaava tulisija, johon on yhdistetty pieni leivinuuni, joka

Lisätiedot

Korkeammalta tuli näkyy paremmin

Korkeammalta tuli näkyy paremmin 2009 34T/35T Korkeammalta tuli näkyy paremmin Handöl 34T ja 35T vuolukivitakat edustavat uutta hoikempaa ja sulavampaa muotoilua, joissa tuli on paremmin esillä ja lämpö varastoituu kauemmin. Tulipesä

Lisätiedot

Jari Seppälä. Tervetuloa

Jari Seppälä. Tervetuloa Jari Seppälä Tervetuloa Agenda -Tiileri, lyhyt esittely ja tulisijamarkkinakatsaus - Tulisijavaihtoehdot -Takan/tulisijan hankinta - Tila johon takka tulee - Ulkonäkö- takka osana sisustusta - Tulisija

Lisätiedot

ikikesä olohuoneessa

ikikesä olohuoneessa ikikesä olohuoneessa Lämpö houkuttelee jäämään. Tulen loimu luo ihanaa tunnelmaa, mutta NunnaUuni-tulisijat puhuttelevat lämmöllään vielä pitkään liekkien sammumisen jälkeenkin. Parituntisen lämmityksen

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

SAVU HORMISTOT. Valmispiippu Rondo

SAVU HORMISTOT. Valmispiippu Rondo SAVU HORMISTOT Valmispiippu Rondo 2005 Valmispiippu Rondo hyvä veto kaikenlaisiin tulisijoihin Perinteisesti ammattitaitoa vaativasta piipun muurauksesta voi nyt selviytyä helposti ja nopeasti. Valmispiippu

Lisätiedot

Ympäristöystävällisen saunomisen opas

Ympäristöystävällisen saunomisen opas Ympäristöystävällisen saunomisen opas Sisällysluettelo 3 Harvia Cares 4 Saunan rakentaminen 4 Eristäminen 4 Ilmanvaihto 4 Materiaalit 4 Saunan koko 5 Kiukaan valinta 6 Kiuaskivet 7 Kiukaan käyttö 7 Sähkökiuas

Lisätiedot

TIILITALOT TIILERIN TIILITALOJEN BLOKIT-RATKAISU: VALMIISTA RATKAISUISTA YKSILÖLLINEN KOTI! SYSTEM

TIILITALOT TIILERIN TIILITALOJEN BLOKIT-RATKAISU: VALMIISTA RATKAISUISTA YKSILÖLLINEN KOTI! SYSTEM TIIITAOT TIIERIN TIIITAOJEN BOKIT-RATKAISU: VAMIISTA RATKAISUISTA YKSIÖINEN KOTI! SYSTEM TIIITAO ON TURVAINEN JA TERVEEINEN Tiilerin täystiilitalossa asut levollisin mielin. Suomalainen tiili on vahva,

Lisätiedot

VER 1.4 VARAAVIEN TULISIJOJEN KÄYTTÖOHJE

VER 1.4 VARAAVIEN TULISIJOJEN KÄYTTÖOHJE VER 1.4 VARAAVIEN TULISIJOJEN KÄYTTÖOHJE VER 1.4 SISÄLTÖ 1 TERVETULOA IN TULISIJAN KÄYTTÄJÄKSI 1 2 UUDEN TULISIJAN KÄYTTÖÖNOTTO 1 3 ENNEN TULISIJAN LÄMMITYSTÄ OTETTAVA HUOMIOON 2 3.1 Turvallisuus 2 3.2

Lisätiedot

FUNKKISTULISIJA LÄMMIN YSTÄVÄ

FUNKKISTULISIJA LÄMMIN YSTÄVÄ FUNKKISTULISIJA LÄMMIN YSTÄVÄ Funkkis Jussi, vanilja,, tulisijan valintaopas Funkkis Lauri, Valkoinen antiikkilaasti 2 Funkkistakat VARAAVAT TAKAT SUORALLE SEINÄLLE Suoralle seinälle löytyy monta varaavaa

Lisätiedot

TULISIJAN KÄYTTÖOHJE Tämä ohje tulee liittää rakennuksen käyttö- ja hoito-ohjeisiin.

TULISIJAN KÄYTTÖOHJE Tämä ohje tulee liittää rakennuksen käyttö- ja hoito-ohjeisiin. TULISIJAN KÄYTTÖOHJE Tämä ohje tulee liittää rakennuksen käyttö- ja hoito-ohjeisiin. VARAAVAN TULISIJAN KÄYTTÖ- JA HOITO-OHJEET Ennen uuden tulisijasi käyttöönottoa on hyvä tutustua huolellisesti käyttöohjeisiin.

Lisätiedot

TAKKALUUKUT & tarvikkeet tulisijoihin

TAKKALUUKUT & tarvikkeet tulisijoihin TAKKALUUKUT & tarvikkeet tulisijoihin Aidon lämmön lähteillä 1 2 SISÄLLYS s. 4-6 s. 7-9 s. 10-11 s. 12-13 s. 14 s. 15 s. 16 Sävyteräsluukut takkoihin Valurautaluukut takkoihin ja uuneihin Leivinuunit ja

Lisätiedot

KOTA RETRO-KAMIINAN ASENNUS-, KÄYTTÖ- JA HOITO-OHJE

KOTA RETRO-KAMIINAN ASENNUS-, KÄYTTÖ- JA HOITO-OHJE 1 KOTA RETRO-KAMIINAN ASENNUS-, KÄYTTÖ- JA HOITO-OHJE KOTA RETRO 3140 KOTA MINIRETRO 3150 2 KOTA RETRO-KAMIINA, TNRO 3140 KOTA MINIRETRO TNRO 3150 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Tekniset tiedot 2. Yleistä 3. Asennus

Lisätiedot

Uuden sukupolven tulisijat Linnatuli-takkamallisto 2009

Uuden sukupolven tulisijat Linnatuli-takkamallisto 2009 Uuden sukupolven tulisijat Linnatuli-takkamallisto 2009 www.linnatuli.fi Linnatuli helppo, kestävä ja tyylikäs tulisija Modernista perinteiseen Juhana Laatta: Ruoko pähkinänruskea viivapinta Luukku: Antiikkikupari

Lisätiedot

KÄYTTÄJIEN KOKEMUKSIA AALTO - ARINASTA

KÄYTTÄJIEN KOKEMUKSIA AALTO - ARINASTA Metallitekniikka Hannu Laajala AALTO ARINAN KÄYTTÖ 1 (6) KÄYTTÄJIEN KOKEMUKSIA AALTO - ARINASTA AMPULA MIKKO ARIMAX 240 Ampula Mikko Haapajärveltä on käyttänyt Aalto Arinaa maaliskuusta 2009 lähtien. Ampulan

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö O H J E K Ä Y T Ä O I K E I N - H Y Ö D Y T E N I T E N

K Ä Y T T Ö O H J E K Ä Y T Ä O I K E I N - H Y Ö D Y T E N I T E N KÄYTTÖOHJE K Ä Y T Ä O I K E I N - H Y Ö D Y T E N I T E N SISÄLLYSLUETTELO KERMANSAVI-TULISIJAT 4 KÄYTETTÄVÄT POLTTOPUUT 5 TULISIJAT JA ILMASTOINTI 6 SAVUHORMI 7 Hormin veto 8 ENSIKÄYTTÖ JA KUIVAUS 8

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Syksy 2012. www.vuoleri.fi. Aina puhdas pinta

Syksy 2012. www.vuoleri.fi. Aina puhdas pinta Syksy 2012 www.vuoleri.fi Aina puhdas pinta Aina puhdas pinta Vuolerin kaakelipintaisissa tulisijoissa on vuolukivinen sisärakenne. Modernit uutuudet! VUOLUKIVI Saatavana myös takkapaistouuni Hiillos 210

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

Varaavan lieden yleiset käyttöohjeet

Varaavan lieden yleiset käyttöohjeet Varaavan lieden yleiset käyttöohjeet 15.10.2015 Onnittelemme Warma-Uunin hankinnasta! Uusi lietenne on kotinne ja keittiönne sydän, oiva ja taloudellinen apu ruoanlaitossa, tehokas lämmönlähde, sekä sisustuksenne

Lisätiedot

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa

Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Vedonrajoitinluukun merkitys savuhormissa Savupiipun tehtävä on saada aikaan vetoa palamista varten ja kuljettaa pois tuotetut savukaasut. Siksi savupiippu ja siihen liittyvät järjestelyt ovat äärimmäisen

Lisätiedot

1 / 2015. www.warmauunit.com

1 / 2015. www.warmauunit.com Tulisijakuvasto 1 / 2015 www.warmauunit.com Ajattele ympäristöä sekä luontoa ja lämmitä puulla tuet puhtaampaa tulevaisuutta Kokemus takaa laadun Warma-Uunit Oy on uusikaupunkilainen perheyritys, jolla

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

PUULIEDEN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE

PUULIEDEN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE PUULIEDEN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE HUOMIO! Liesi on valurautaa. Materiaali vaatii "esilämmityksen" ennen varsinaista käyttöönottoa. Ensimmäinen lämmitys on tehtävä varoen, pienellä vedolla ja kovaa kuumuutta

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

PIENI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet

PIENI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet PIENI ENERGIA-SYDÄN asennusohjeet ENERGIA-sydämet Yleistä Energia-sydämmellä tehdyt tulisijat ovat tehokkaita ja vievät vähemmän tilaa kuin perinteisesti muuratut tulisijat. Energiasydän takka voidaan

Lisätiedot

Pisla HTT Tuo lämpöä kotiin.

Pisla HTT Tuo lämpöä kotiin. Pisla HTT Tuo lämpöä kotiin. Ei ole sama, mikä luukku tulisijassa on. Pislan HTT-luukku on aina varma ja turvallinen valinta. PISLA HTT TULISIJATUOTTEET SUUNNITELTU TOIMIMAAN KOTONASI Tulisijat luovat

Lisätiedot

Tulisijatieto. No 4. polttopuun varastointi. tulisijamuuraus. kehitys, tiedotus ja koulutus. passiivitalon tulisija

Tulisijatieto. No 4. polttopuun varastointi. tulisijamuuraus. kehitys, tiedotus ja koulutus. passiivitalon tulisija Suomalaiset Tulisijat- Finnish Fireplaces ry. Tulisijatieto No 4 polttopuun varastointi tulisijamuuraus kehitys, tiedotus ja koulutus passiivitalon tulisija 1 2 Puheenjohtajalta Rakennusala kehittyy, hyvä!

Lisätiedot

Nuohoojan Tulikivi-uuniopas Nuohoojan Tulikivi-uuniopas Tässä nuohoojan oppaassa ovat tärkeimmät Tulikiviuunien paloturvallisuuteen liittyvät seikat sekä ohjeita nuohoojalle Tulikivi-uunien puhdistamiseen

Lisätiedot

Tulisijat omakotitalojen lämmityksessä

Tulisijat omakotitalojen lämmityksessä www.biohousing.eu.com Tulisijat omakotitalojen lämmityksessä Polttoaineen laatuvaatimukset ja polttotekniikka Jyväskylän ammattikorkeakoulu 28.3.2008 & Ari Erkkilä, VTT 1 Polttopuun käyttö, laatu ja varastointi

Lisätiedot

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520P+ HUOM! Poltin myydään erikseen. VALINNAN VAPAUS Ariterm 520P+ kaksoiskattila on tehty lämmittäjille, jotka haluavat nauttia valinnan vapaudesta. Valitse puu,

Lisätiedot

Varaavan takan yleiset käyttöohjeet

Varaavan takan yleiset käyttöohjeet Varaavan takan yleiset käyttöohjeet 1.7.2013 Onnittelemme Warma-Uunin hankinnasta! Uusi varaava takkanne on kotinne sydän, tehokas lämmönlähde ja sisustuksenne helmi. Jotta takkanne lämmin sydän hehkuisi

Lisätiedot

Aduro A/S www.aduro.dk

Aduro A/S www.aduro.dk Asennus- ja käyttöohje uunille Aduro 2 Lue käyttöohje ennen kuin uuni asennetaan ja otetaan käyttöön. Aduro A/S www.aduro.dk - 1 - 1. Asennus 1.1 Yleistä Aduro-uunit on hyväksytty eurooppalaisen standardin

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Wienerberger passiivienergiatiilitalo Talo Laine

Wienerberger passiivienergiatiilitalo Talo Laine Wienerberger passiivienergiatiilitalo Talo Laine Havainnekuva talosta RI Juha Karilainen, Wienerberger Oy Ab Miksi passiivienergiatalo tiilestä? Pitkällä aikavälillä täystiilinen rakenneratkaisu on elinkaariedullisin

Lisätiedot

www.aaltoarina.fi Kiuasarina AA09 P400 x L110mm Tunnus AA09 -paino 1,900kg -1lohk./2harj. EAN 6430039880092 Hinta: 33,00

www.aaltoarina.fi Kiuasarina AA09 P400 x L110mm Tunnus AA09 -paino 1,900kg -1lohk./2harj. EAN 6430039880092 Hinta: 33,00 AA09>AA105 Pat.nro. 121285 Lue turvallisuusohje Sivu 1 AA09 Kiuasarina AA09 P400 x L110mm Tunnus AA09 -paino 1,900kg -1lohk./2harj. EAN 6430039880092 Hinta: 33,00 AA09 sopivuus - Misa 11206 20m³ AA34 Kiuasarina

Lisätiedot

Tehdasvalmisteiset tulisijat - asetusvalmistelun tilanne ja standardit. Karoliina Meurman 11.11.2010 Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät

Tehdasvalmisteiset tulisijat - asetusvalmistelun tilanne ja standardit. Karoliina Meurman 11.11.2010 Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät Tehdasvalmisteiset tulisijat - asetusvalmistelun tilanne ja standardit Karoliina Meurman 11.11.2010 Pelastustoimen laitteiden ajankohtaispäivät Tukesin markkinavalvonta - tehdasvalmisteiset tulisijat -

Lisätiedot

tiileri tulisija TIILITULISIJA LÄMMÖNLÄHTEENÄ

tiileri tulisija TIILITULISIJA LÄMMÖNLÄHTEENÄ tiileri - tulisija Lämmin Ystävä T U L I S I J A N V A L I N T A O P A S tiileri tulisija TIILITULISIJA LÄMMÖNLÄHTEENÄ Tiileri-tulisija on hyvä lämmönlähde. Kun tulisijaa käytetään normaalissa asuintilassa

Lisätiedot

Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS

Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita 10 HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS 1 1. TURVALLINEN 2. HUOLETON LVI lämmittimet ovat suljetun rakenteensa ansiosta lapsija paloturvallisia. Lämmittimien ja

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)

Lisätiedot

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani Sijoitus Etunimi Sukunimi Joukkue Tulos 1 Seppo Lehtonen Jokilaakso 104 / 2 40 2 Kai Rimpineva Imatra 002 39 3 Matti Syvälä Tampere 005 36

Lisätiedot

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa

Öljylämpö on. Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa Öljylämpö on Pienet päästöt Energiataloudellinen ja turvallinen Edullisin asentaa 1Ekologisesti yhtä tehokasta ja nopeasti kehittyvää lämmitystapaa saa etsiä. 150 m²:n omakotitalon vuotuiset päästöt (2006)

Lisätiedot

10m Ilmakivääri 60 ls sarja Y. 10m Ilmakivääri 40 ls sarja Y50. 10m Ilmakivääri 40 ls sarja N. 10m Ilmakivääri 40 ls sarja H

10m Ilmakivääri 60 ls sarja Y. 10m Ilmakivääri 40 ls sarja Y50. 10m Ilmakivääri 40 ls sarja N. 10m Ilmakivääri 40 ls sarja H 10m Ilmakivääri 60 ls sarja Y 10m Ilmakivääri 40 ls sarja Y50 1. Matti Gröger 1. Jari Kallio Kokemäki 97 94 97 98 96 97 579 2. Joni Röman HKI 95 95 94 97 96 99 576 3. Lasse Voutilainen LP/Joensuu 94 96

Lisätiedot

Varastoalan tutkintotoimikunnan hyväksymät tutkintosuoritusten arvioijat ja heidän yhteystietonsa aakkosjärjestyksessä:

Varastoalan tutkintotoimikunnan hyväksymät tutkintosuoritusten arvioijat ja heidän yhteystietonsa aakkosjärjestyksessä: Päivitetty 13.02.2015 1 Varastoalan tutkintotoimikunnan hyväksymät tutkintosuoritusten arvioijat ja heidän yhteystietonsa aakkosjärjestyksessä: logistiikan perustutkinto (varastonhoitaja) varastoalan ammattitutkinto

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 120 Kompakti yksikerroksinen ekotalo suuntaan katseensa huomiseen. Rakennuksen pinnat voidaan varustella aurinkopaneelein, jolloin se on valmis

Lisätiedot

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 14. 15.2.1970 LAHDESSA Lahden Kaleva 48 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Mauri Saarivaino Iisalmen Työväen Urheilijat 2. Hannu Miettinen Kuopion Riento 2. Jorma Pikkujämsä

Lisätiedot

Asgård 3 / Asgård 4 / Asgård 6

Asgård 3 / Asgård 4 / Asgård 6 Asgård 3 / Asgård 4 / Asgård 6 Käyttöohje Ecolabel - Sintef 110-0227 - EN 13240 www.aduro.dk Asgård on osa Aduro A/S -yhtiötä Onnea uuden Asgård-tulisijan valinnasta! Saat eniten iloa ja hyötyä uudesta

Lisätiedot

VALMISPIIPPU RONDO PLUS

VALMISPIIPPU RONDO PLUS VALMISPIIPPU RONDO PLUS Valmispiippu Rondo Plus hyvä veto kaikenlaisiin tulisijoihin Perinteisesti ammattitaitoa vaativasta piipun muurauksesta voi nyt selviytyä helposti ja nopeasti. Valmispiippu Rondo

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Vesitakat uudisrakennuksissa

Vesitakat uudisrakennuksissa Vesitakat uudisrakennuksissa Onni Ovaskainen, Tulikivi Onni Ovaskainen 17.4.2013 Puulämmitys modernissa talossa mennyttä aikaa? Nykytalojen lämmöntarve Lämmöntarve vähentyy 4-kertaisesti vanhaan rakennuskantaan

Lisätiedot

Lujitemuoviset altaat - WG 5000 - WG 9000. Käyttöohjeet:

Lujitemuoviset altaat - WG 5000 - WG 9000. Käyttöohjeet: Lujitemuoviset altaat - WG 5000 - WG 9000 Käyttöohjeet: Asennus ja käyttöönotto Jos lujitemuovinen allas toimitetaan osina, puretaan ensin altaasta kaikki mukana olevat tarvikkeet. Tasaiselle alustalle

Lisätiedot

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät 51 kg 67 kg 1. Antti Juntumaa Oulun Tarmo 1. Rainer Tapio Rovaniemen Reipas 2. Jukka Arola Otanmäen Työv.Urh. 2. Kalevi

Lisätiedot

KLASSIKOT VARAAVIEN VUOLUKIVITULISIJOJEN KLASSIKOT MAMMUTTI-VUOLUKIVESTÄ

KLASSIKOT VARAAVIEN VUOLUKIVITULISIJOJEN KLASSIKOT MAMMUTTI-VUOLUKIVESTÄ Lämpö- KLASSIKOT VARAAVIEN VUOLUKIVITULISIJOJEN KLASSIKOT MAMMUTTI-VUOLUKIVESTÄ Tyytyväisiä lämmittäjiä on vuosi vuodelta enemmän. Suomalaisia koteja on lämmitetty NunnaUuneilla vuodesta 1982. Joistakin

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan

Lisätiedot

TUOTELUETTELO. Vesikiertotakat. www.lechma.fi

TUOTELUETTELO. Vesikiertotakat. www.lechma.fi TUOTELUETTELO Vesikiertotakat www.lechma.fi PL-200 Exclusive SBD Vesikiertotakka lasikulmaovella Takuu PL-200 Exclusive SBD-P PL-200 Exclusive vesikiertoiset takkamallit ovat todella näyttäviä ja moderneja

Lisätiedot