Tulisijatieto. Tulisijan sijoittaminen taloon. Täältä muurarin osoite Valinta ja ulkonäkö Lämmön talteenotto savupiipussa Käyttöohjeet

Transkriptio

1 Suomalaiset Tulisijat- Finnish Fireplaces ry. Tulisijatieto Nro N 64 Tulisijan sijoittaminen taloon Täältä muurarin osoite Valinta ja ulkonäkö Lämmön talteenotto savupiipussa Käyttöohjeet

2

3 Puheenjohtajalta Vieressä on kuva Seurasaaren ulkomuseon ensimmäisestä rakennuksesta, Niemelän torpasta. Siinä näkyy puulämmityksen kehittyminen Suomessa. Aluksi rakennettiin sauna kivikiukaineen, tämä tulisija tuli meille viikinkiaikana idästä noin vuonna 800. Seuraavaksi rakennettiin tupa, jossa on sisäänlämpiävä leivinuuni, joka oli päälämmönlähde vuosisatoja luvulla tuli sitten lännestä pystyuuni ja savupiippu. Yli tuhat vuotta puulämmitys on ollut elämän edellytys ja paljon enemmänkin, antanut meille asumismukavuutta. Edelleenkin tehdään tulisija lähes jokaisen pientaloon. Mutta Suomessa on jollain lailla pysähdytty ajattelemaan, että on Kuvassa yllä on avaran huoneen tilanjakajaksi rakennettu leveä tulisija, jossa on uuninpanko oleskelua varten. tulisijan edessä on kaksi lämmintä oleskelutilaa. Näin tulisijan yhteyteen muodostuu seurusteluryhmä. Roland Voppel hyvä ratkaisu sijoittaa nurkkaan pystyuuni, mielellään niin kapea kuin mahdollista, ettei se veisi kalliita neliöitä. Euroopassa ajattelu on toisenlaista, tulisija tuodaan rohkeasti keskelle asuntoa ja siitä tehdään paikka yhdessäololle. Tulisija myös muokkaa tilaa hahmollaan ja erityisesti toiminnallaan, se on lämpöarkkitehtuuria. Tällaiset ratkaisut sopivat erinomaisesti nykyiseen asuntoarkkitehtuuriimme. Suomessa on siirrytty väljempiin ja avarampiin asuntoratkaisuihin. On todellakin aika ajatella ja käsitellä puun käyttöä asumisessa uudella tavalla. Kun kuitenkin kaikkiin asuntoihin tehdään ainakin yksi tulisija, on järkevää hyödyntää tämä järkevä panostus uudella tavalla. On uuden puulämmityksen suunnittelun ja lämpöarkkitehtuurin aika. Lisää tietoa tässä lehdessä käsiteltyihin asioihin löytyy Suomalaiset Tulisijat ry:n sivuilta: Heikki Hyytiäinen Kannessa ylinnä: Komea savupiippuratkaisu. Marcus Flynn. Vasemmalla: Pauli Leinosen erikoisosaamista on aitojen kaakeliuunien muuraaminen. Alhaalla: Avaran asunnon keskipisteeksi rakennettu savirapattu tulisija, jonka oikealla puolella on lämmin penkki oleskelua varten. Roland Voppel

4 Kuva vasemmalla: Tulisija muodostaa asunnolle luontevan keskipisteen, jonka läheltä löytyy oleskelupaikka. Roland Voppel Kuva alla: Tampereen Asuntomessuille 2012 tehtiin Suomalaiset Tulisijat ry. muurausleirillä komea ja vähäpäästöinen tulisija. Terca tiilitalo Mustikka, arkkitehti Juha Luoma Toiveet ja tarpeet lähtökohtana Kun asunnon suunnittelu aloitetaan, on tietysti määriteltävä omat toiveet ja tarpeet. Aivan heti on myös hyvä miettiä, minkälainen tulisija. Kun tulisija useimmissa tapauksessa kuitenkin tehdään, tulisi puulämmitystä hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi on tärkeää ottaa se mukaan suunnitteluun heti alusta pitäen. Kannattaa ehdottomasti harkita tulisijan ottamista osaksi asunnon tilasuunnittelua, jolloin voidaan saada aivan uudenlainen oleskelu tai keskustelutila. Uniikkitulisija voidaan muokata juuri sopivaksi asukkaan toiveitten mukaan. Sen väritys, muoto, sijoitus ja koko voidaan sovittaa asukkaan toiveisiin ja lämmöntarpeeseen. Jos tulisijapäätös jätetään rakentamisen loppuvaiheeseen, on tavallisesti mahdotonta toteuttaa sitä parasta ratkaisua, ehkä ei enää ole käytettävissä tarpeeksi tilaa tai asunnon toiminnat eivät enää voi joustaa.

5 Tulisijamuurari Pauli Leinonen Pauli Leinonen on tunnettu uniikkiuunien ja aitojen kaakeliuunien tekijä Tampereen alueella. Paulin panos myös yhdistyksemme opetustapahtumiin on merkittävä. On tärkeää, että tämän taitavan ammattimiehen osaaminen välittyy myös seuraaville tekijäpolville. Lähdin isäni mukana opettelemaan muurarin ammattia vuonna Aluksi muurailin noin 10 vuotta isäni kanssa väliseiniä, julkisivuja, savuhormeja ja joskus avotakkojakin. Kävin Termorakin järjestämän tulenkestävien rakenteitten kolmen kuukauden mittaisen muurauskurssin vuonna Sitten 70-luvun lopulla ja 80-luvun alku puolella olin eri rakennusliikkeillä muuraamassa julkisivuja ja väliseiniä. Rivitaloalueilla aloin vähitellen muuraamaan tulisijoja. Tulisijojen muuraus on mielenkiintoista, vaihtelevaa ja haastavaa ja onneksi myös pääsääntöisesti sisätyötä. Parasta tässä ammatissa on työn vapaus ja luovuus. Se, että saa tutustua erilaisiin ihmisiin sekä työympäristöjen vaihtelu. Hyvä asiakas on kiinnostunut suunnittelemaan yhteistyössä muurarin kanssa itsellensä sopivaa ja toimivaa tulisijaratkaisua. Usein yhteistyö sujuu mutkattomasti alusta loppuun asti. Mukava asiakas voi olla myös sellainen, joka täysin luottaa ammattitaitooni ja antaa vapaat kädet muuraustyölleni. Tampereen seudulla vaikutti muurari ja muurarin poika Erkki Salmela, josta sitten vuosien mittaan tuli erityisen tunnettu toimiessaan laastiteollisuuden tuotekehittäjänä ja -neuvojana. Hän saikin lisänimen valtakunnanmuurari. Tapasin Erkin ensimmäisen kerran vuonna 1983, kun olin aloittamassa varaavaan takan tekoa, kun paikalle tuli Eka. Hän ryhtyi neuvomaan kuinka tehdään hyvä varaava takka. Sen työn jälkeen Eka pyysi minua tekemään mallitulisijoja, jotka vietiin sitten mm. Rakennusmessuille. Tämän lisäksi sain Ekan kautta muutamia hyviä, töitä esimerkiksi Rosenlewin kartanoon tehtiin kolme tulisijaa. Pauli Leinosen henkilökuva on kannessa. Kuva yllä: Komea kaakeliuuni, tehty alunperin Ruotsista tuoduista kaakeleista. Viisi metriä korkean palomuurin ja uunin Pauli muurasi Ikaalisiin Vieressä: Tulisija todelliseen tarpeeseen, Paulin tekemä lämpösydän, leivinuuni ja liesi sen vieressä, on tehnyt asukkaasta tyytyväisen jo neljänä talvena.

6 Ulkoasu ja varaus Komea takkaleivinuuni toimii tilanjakajana olohuoneen ja hallin välillä, suuluukku olohuoneeseen päin. Leivinuuni avautuu keittiöön päin portaikon viereen. Petteri Stubb Tulisijan ulkoasu on tärkeä tekijä asumisessa, uniikkitulisijan eli paikalla muuratun ilme voidaan tehdä asukkaan toiveitten mukaisesti. Siten se saadaan hyvin sopeutumaan asunnon visuaaliseen ilmeeseen. Tulisija korostaa asukkaan luomaa kokonaisuutta. Muuratun tulisijan pitää olla kookas toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Sijoittamalla tulisija osaksi talon rakennetta saadaan se sopeutumaan sisustukseen. Samoin vaaleat värit ja selkeä muoto tekevät tulisijasta talon osan, vaikka se olisikin mittava. Tulisija sijoittuu myös seinän osaksi tai huoneen kulmaukseen. Kuitenkin usein hyväksi todettu ratkaisu on sijoittaa takkaleivinuuni tilanjakajaksi keittiön ja oleskelutilojen väliin. Silloin sen lämpösäteily onkin parhaimmillaan. Lämmön varauskyky on tärkeä muuratun tulisijan ominaisuus. Varaavassa tulisijassa voidaan auringon energia vapauttaa puusta palamisen kannalta parhaalla nopeudella ja siirtää lämpöenergia sitten asuntoon asukkaan kannalta parhaalla nopeudella. Tämä tarkoittaa sitä, että asunnossa on tasainen lämpötila. Tämä johtuu tulisijan tiilestä muuratun kuoren lämmönjohto-ominaisuuksista, tiili johtaa lämpöä sopivan hitaasti ja asunnon sisäilman lämpötila pysyy erittäin tasaisena. Tulisijassa pitää kuitenkin olla riittävästi massaa vuorokauden tai kahden lämpöenergiatarpeen varastoksi. Esimerkkejä tulisijan uudistamisesta suuluukkua ja tulisijan pintakäsittelyä vaihtamalla. Jari Moisander

7 Tulisijamuurari Hannu Kärki Sanni ja Hannu takan edessä on sauna- ja kokoustilassa Villa Wolaxissa Kuusistossa, kivi pinnassa, sisällä varaava takka tiilestä kg, 6,2 m, Hannu Kärki tunnetaan Turun seudulla taitavana tulisijamuurarina ja hän osallistuu myös aktiivisesti yhdistyksemme tapahtumiin. Synnyinseudullani Pohjois-Karjalassa varaava tulisija oli ainoa lämmönlähde. Mielenkiintoni heräsi jo nuorena poikana tulisijojen valmistukseen. Neljän vuoden oppipoikaaikana muurari Jouko Korhonen teki paljon tulisijoja ja koin työn haasteellisuuden. Kuopion asuntomessuilla vuonna 1980 jokaisessa messutalossa oli vähintään yksi tulisija. Silloin näin hyvän mahdollisuuden tulisijamuurarina, kun Turussa ei ollut nuoria tulisijantekijöitä juuri ollenkaan. Eikä tämä työ ole läheskään niin rasittavaa kuin seinämuuraus. Muurausalan ammatilliset kurssit antoivat tietoa. Sitä oppi opettelemalla, kyselemällä vanhemmilta muurareilta ja purkamalla vanhoja tulisijoja. Tässä ammatissa on parasta elämään myönteisesti suhtautuvien ihmisten tapaaminen. Saa suunnitella ja tehdä pitkäikäisiä sisustusrakennelmia. Saa nauttia yrittäjän onnesta, vapaudesta ja kurjuudesta voi olla oman onnensa seppä. Mukavin asiakas oli sellainen, joka työneuvottelussa sanoi, että tehdään Turkuun täystiilitalo ja tulisijat silloin, kun muurarille sopii. Hauska tapaus sattui, kun kaupunkilainen nuoripari peri sukulaiseltaan omakotitalon ja he pyysivät minua tekemään samanlaisen tulisijan, jonka olin tehnyt heidän ystävilleen. Nuoripari ehdotti eteistä tai olohuonetta. Vastasin että tulisija on tehtävä savupiipun viereen, jotta saadaan johdettua savut ulos. Nuoripari ilmoitti, että savut menevät takkaan, ei heidän ystävilläänkään ole piippua. Keksin että tulisijan tekeminen on luvanvarainen toimenpide, heidän täytyy ensin neuvotella rakennusviranomaisen kanssa. En ole kuullut heistä sen jälkeen mitään. Vieressä kivipintainen leivinuuni ja hella, sisärakenteet tiilestä ja valumassasta, 5600 kg, Tiilitalon päälämmönlähde, käytetään lämmityskautena päivittäin. Holvi uusittu 2011.

8 Lämmityskustannukset Puun käyttö lämmitykseen vähentää selvästi asumisen kustannuksia, varsinkin jos asukas voi itse tehdä osan polttopuun keräys- ja pilkkomistyöstä. Polttopuuta on yleisesti saatavana erittäin edullisesti. Ei pidä pelästyä pääkaupunkiseudun klapikauppojen hintoja, hieman kauempana hinta putoaa kolmanneksen. Jos puun voi korjata omasta metsästä, sukulaisten maalta tai muuten ilmaiseksi, ovat lämmitysenergian kustannukset todella pienet. Samalla tulee hyötyliikuntaa. Mikään muu energiamuoto ei mahdollista oman työn hyödyntämistä siinä määrin kustannuksien vähentämisessä. Tärkeä asia muistaa kohoavien energian hintojen aikana. Polttopuut pitää on kuivattaa ja varastoida oikein. Pilkottua puuta ei pidä koskaan jättää sateeseen vaan se heti tulee kattaa ilmavasti. Kuva yllä: Vähäpäästöisen takkaleivinuunin toiminta perustuu tutkittuun ja erinomaiseen vakiotulipesään, valmistaja Tulisydän Oy. Ibon Sanchez Aidot kotimaiset Leca-hormit Leca Basic Leca Multi Leca DS Tandem CE-merkityt Leca-hormit ovat helppoja ja nopeita pystyttää sekä pinnoittaa. Tutustu hormilaskuriin osoitteessa

9 Wienerberger Oy:n tiilistä muurattuja kotimaista lämpäenergiaa tuottavia uniikkitulisijoja, muurarit vasemmalta Heikki Akkanen, keskellä Alpo Laukkanen ja oikealla Jussi Salonen. Kotimaista energiaa Puulämmitystä suunniteltaessa ovat asukkaitten käyttötottumukset tärkeitä, onko esimerkiksi puulämmityksen käyttökokemusta. Samalla on hyvä arvioida asukkaitten valmius toimia bioenergian käyttäjinä. Puuenergian käyttö on erittäin taloudellista, siinä voi saavuttaa omatoimisuudella suuret säästöt. Puulämmitys on sinänsä helppoa, se on kuin pyörällä ajo, kun kerran oppii, niin aina taitaa. Bioenergian käyttö lisää ehdottomasti asumisen ympäristöystävällisyyttä, sillä siinä käytetään kotimaista uusiutuvaa energiaa. Tällä on suuri merkitys valveutuneille asukkaille. Puun käyttö lisää ilman muuta omatoimisuutta ja turvallisuutta. Asumiseen ei vaikuta energian saatavuuden häiriöt, jokatalviset sähkökatkot eivät tunnu lainkaan. Vieressä esimerkillisesti sijoitettu Tiilerin Lauri tyyppitulisija tilanjakajana eteisen ja ruokailutilan väliin.

10 TAKKALUUKUT Myös mittatilaustyönä! Ydinkuja 3, LIETO

11 Kuva vieressä: Väljästi asuntoon sijoitettu tulisija, säteily leviää laajalle. Tulisija toimii samalla tilanjakajana tupakeittiössä. Roland Voppel Kuva alla: Tulisija voidaan sijoittaa myös kahden tai kolmen huoneen väliin, jolloin se lämmittää tilaa, jonne suuluukku aukeaa, enemmän ja takaosan tiloja vähemmän. Marcus Flynn Tulisija taloon Suunnittelijat ovat aina valmiita sijoittamaan takan olohuoneeseen, mutta ae ei riitä, Kokonaisvaltainen ja tarkka puulämmityksen suunnittelu edellyttää kunnollista syventymistä. Edullisinta on sijoittaa tulisija savupiippuineen asunnon keskelle mahdollisimman suureen tilaan, johon tuotettu lämpö mahtuu. Samalla tulisija lämmittää suurta osaa asuntoa. Muurattu tulisija tuottaa lämpöä kahdella tavalla. Tulen palaessa syntyy suuluukun eteen lämpösektori, jossa on hyvä rentoutua. Hyvä etäisyys tulisijasta on pienimmillään noin kaksi metriä ja säteily tuntuu vielä neljän metrin päässä. Muun ajan vuorokaudesta tulisija säteilee kaikilta pinnoiltaan näkymätöntä infrapunasäteilyä, joka ei lämmitä ilmaa. Siksi ilman liike on vähäistä ja pöly sekä hiukkaset eivät liiku. Sensijaan lämpösäteily lämmittää kiinteät kappaleet kuten ulkoseinät. Säteily kulkee suoraviivaisesti kuten auringon säteetkin. Tulisija voidaan sijoittaa myös kahden tai kolmen huoneen väliin, jolloin se lämmittää tilaa jonne suuluukku aukeaa enemmän ja takaosan tiloja vähemmän. Aina pitää muistaa varata tulisijan eteen tilaa käyttöä ja oleskelua varten. Tämän tilan ei tulisi olla asunnon kulkuväylä. Tulisijan sijoitus on usein ollut vaikeaa rakennuksen pääsuunnittelijalle, jolla on niin paljon muutakin mietittävää, ettei voimia enää riitä puulämmityksen pohtimiseen. Silloin tulisijan sijoitus näyttää jäävän loppuvaiheeseen ja se tökätään jonnekin olohuoneeseen. Näin arvokkaan asumiseen vaikuttavan tekijän asemaa pitää toki pohtia, se pitää sijoittaa väljään, suureen tilaan. Silloin lämpösäteilystä voidaan nauttia mahdollisimman suuressa osassa asuntoa. Tulisijaa ei pidä sijoittaa pieneen tilaan, esimerkiksi ennen niin muodikkaaseen ns. takkahuoneeseen. Tilat, joiden lämpötila voi olla viileämpi, sijoitetaan kauemmaksi tulisijasta. Lämpöä talteenottava, muurattu savupiippu lämmittää osaltaan myös asuntoa. Piippu sijoitetaan tulisijan viereen omalle perustukselleen.

12 Suunnittelun aloitus Aloita lämmityksen suunnittelu heti talohankkeen alussa. Rakennuksen pääsuunnittelija ei usein ehdi kiinnittää riittävästi huomiota puulämmityksen suunnitteluun. Asunnon muille erityisosille on suunnittelijansa, LVI-, sähkö- ja rakennesuunnittelijat ovat aina mukana kuvioissa, puulämmityksen suunnitteluun on erikoistunut vain harva. Lisää osaajia kaivataan. Puulämmityksen suunnittelun aloitteet ja valvonta jää edellämainituista syistä yleensä asukkaalle. Puulämmityksen suunnittelu on kuitenkin melko vaikeaa kokeneellekin suunnittelijalle, sillä se on oikeastaan suurimmalta osaltaan erikoissuunnittelua, aivan kuten muukin lämmityksen suunnittelu. Osittain se liittyy arkkitehtuuriin, sillä nyt olemme tekemisissä samanlaisen säteilyn kuin valon kanssa. Suunnittelun aluksi määritellään lämmitystehon tarve, sitten suunnitellaan tulisija vastaamaan sitä. Ympärivuotiseen eli vakiolämpöiseen asuntoon sopii tasaista lämpöä tuottava hidas massiivinen tulisija. Kesämökin vaihtolämpöisiin olosuhteisiin sopii nopeaa lämpöä tuottava kevyempi tulisija. Tosin sielläkin tarvittaisiin lämpöä joskus vuorokauden ympäri. Ilmanvaihdon tai lämmityksen laskemiseksi on insinöörikunnalla valmiit laskentamallit, joten ratkaisun aikaansaaminen on useimmiten rutiinia. Mutta puulämmityksen kohdalla asia on täysin toisenlainen, harva ilmanvaihdon suunnittelija edes tietää kuinka paljon ilmaa poistuu kokokiven hormin kautta. Tuskin kukaan LVI-suunnittelijoista osaa laskea tulisijan säteilyenergiaa ja eikä juuri kenelläkään ole tietoa suuluukun eteen muodostuvan säteilysektorin voimakkuudesta. Puulämmitystalon suunnittelu on mielenkiintoista ja samalla myös haastavaa, sillä siinä yhdistyy insinööritieteet ja arkkitehtuuri. Suunnittelussa pitää hallita lämmitysenergian tuottaminen ja myös samalla valonsäteilyn kaltaisen lämpösäteilyn hyväksikäyttö tilassa. Hieno yksityiskohta löytyy asuntoon sovitetusta uniikkiuunista, sivulla on kapea lasiluukku, antamassa lisää suunnattua säteilyä. Jussi Salonen Varaava, muurattu tulisija tuottaa lämpöä kahdella tavalla, pilkkeitten palaessa tulee luukun lasin läpi voimakas, näkyvä säteily, joka ulottuu lähes neljän metrin päähän. Huonekaluja ei pidäkään sijoittaa alle kahden metrin etäisyydelle tulisijasta. Toinen lämpösäteily, nyt näkymätön, tulee muuratun tulisijan kuoren kautta koko vuorokauden aikana erittäin tasaisesti. Kaikki säteily etenee suoraviivaisesti, hyvä esimerkki on aurinko, ei sekään paista nurkan taakse. Tulisija lämmittää ilmaa vain vähän, sen sijaan kaikki kiinteät osat, kuten ulkoseinien sisäpinnat lämpenevät, näin se parantaa sisäilmastoa. Kuvat alla: Tulisijan sijoittaminen. Kaaviossa A on selkeä ja rauhallinen tilanne. Esimerkissä B ei tulisijan edessä istuvia häiritä, asunnon sisäiset väylät kulkevat tulisijan molemmin puolin. Tilanteessa C kulkee väylä häiritsevästi vasemmalla olevaan naapurihuoneeseen tulisijan edestä, esimerkissä D on tilanne parempi. A B C D

13 Elävä tuli juhlistaa usein tärkeitä hetkiämme, aivan kuten tulisijan lämpösäteily antaa mukavuutta ja rauhoittaa oleskeluhetkiämme. Pyöristetyn muodon muuraamiseksi on valittu puolitiili. Jens Otto Abrahamsen Lämpö ja arkkitehtuuri Kun me haluamme järjestää juhlavan hetken, sytytämme elävän tulen. Vähintään kynttilät, mutta vielä paremmin tilaa juhlistaa tulen lämmin säteily. Se välittää tiedon mukavuudesta ja hyvästä asumisesta. Puulämmitys vaikuttaa asunnossa monella tavalla, tietysti se lämmittää, mutta säteily voi korostaa asunnon arkkitehtonista laatua aivan samoin kuin valon käyttö. Luonnonvalon avulla voidaan tilasta tehdä juhlava tai kotoisa, työskentelyyn sopiva tai avara. Samoin voidaan lämpösäteilyn avulla tukea asunnon asuttavuutta. Asuntoon voidaan luoda erilaisia lämpöolosuhteita asukkaille. Asuntoon saadaan sopivia paikkoja rentoutumiselle, työnteolle tai korostetaan juhlahetkeä. Tulisijaa voidaan ja sitä pitäisi käyttää asunnon tilojen laadun parantajana. Oikein muotoiltu tulisija toimii tilanjakajana tai vielä enemmän, se voi muodostaa hauskoja ryhmiä yhdessäololle. Tai sitten sopen lukuhetkelle. Kuvat vieressä: Usein on edullisempaa sijoittaa rakennukseen kaksi sydänmuuria, molemmat oman savupiippunsa ympärille. Tulisijojen sijoittamista auttaa, kun niiden palamisen aikaiset vaikutusalueet, lämpösektorit piirretään näkyviin. Alla: Tulisija ja suuri savupiippu tilanjakajana korkeassa viistokattoisessa huoneessa. Marcus Flynn 13

14 Aito suomalainen takkaluukku 100 % suomalaiset Aito-takkaluukut ovat antaneet viimeisen silauksen tulisijoihin jo vuosikymmenien ajan. Monipuolisesta valikoimasta löydät juuri tarpeiseesi sopivan vaihtoehdon. 9025K, satiini Muurausmitat: 410 x 410 mm Ulkomitat: 475 x 475 mm Muut värit: 9023K,kromi 9024FHK, grafiitti 9027K, mustakromi Kuvan eleetön ja tyylikäs terästakkaluukku sopii yhtä hyvin niin moderneihin tulisijoihin kuin perinteisiin kaakeliuuneihin. Teräksiset Aito-takkaluukut ovat saatavana useina eri kokoina ja värisävyinä. Tutustu koko teräsluukkuvalikoimaan: TUTUSTU KOKO TULISIJATUOTEVALIKOIMAAN» Aidon lämmön lähteillä. Made by NARVI Oy Finland

15 Uusi uunityyppi Suomalaiset Tulisijat ry:n muurausleirillä rakennettiin Jyväskylän Rauhaniemeen syksyllä 2011 uudentyyppinen, vähäpäästöinen leivinuuni ja sen viereen pieni liesi, joka myös toimii leivinuunin laskutilana. Suomalaisella puulämmityksellä on edessään uusi tilanne, vastaisuudessa kaiken toiminnan pitää olla vähäpäästöistä. Puulämmityksen tulee ja se voi kuormittaa ympäristöä vähemmän kuin muut lämmitystavat. Hyvä uutinen on se, että puun poltto voidaan sopeuttaa uusiin vaatimuksiin. Leivinuunin kehittäminen on kompastunut leveään tulipesään, paloilman syöttö ei onnistu yhtä hyvin kuin esimerkiksi varaavan takan tulipesässä. Leivinuunin kehittämiseksi tähtääviä tutkimuksia on erittäin vähän, onnistuneita vielä vähemmän. Suomalaiset Tulisijat ry:n muurausleirillä syksyllä 2011 tehtiin Jyväskylän Rauhaniemeen uudentyyppinen, vähäpäästöinen leivinuuni, joka on ollut käytössä kaksi talvea. Yleisesti on tiedossa, että päästötasoon vaikuttavista tekijöistä tärkeimmät ovat: polttoaineen kuivuus, käyttö ja tulisijan ilmanohjaus. Kaksi ensinmainittua edellytystä on leivinuunin osalta helppo täyttää, mutta kolmas on vaikeaa. Tässä uudessa leivinuunissa puut poltetaan tulisijan alaosassa sijaitsevassa tulipesässä ja liekki johdetaan leivinpesään sitä kuumentamaan. Leivinpesä säilyy puhtaana hallitun palotapahtuman johdosta. Kuuma tulipesä puolestaan pitää tulisijan alaosan lämpimänä ja pidentää siten paistoaikaa. Tällainen vähäpäästöinen leivinuuni toimii myös mainiona lämmittäjänä, enää ei tarvitse murehtia tulisijan päästöistä ja savukanavien nokeentumisesta. Myös savupiipun nokipalovaara vähenee. Vuotta myöhemmin käytiin suurella joukolla paistamassa leipää ja toteamassa tulisijan toimivan erinomaisesti ja vähäpäästöisesti. Vasemmalla suunnittelija Heikki Hyytiäinen, Tulisydän Oy.

16 Polttopuut Asuntoa suunniteltaessa tulee myös suunnitella puuvarasto, vuosikäytön mukainen ilmava liiteri ja tuulikaapin kaltainen pieni lämmin komero parin kolmen päivän puumäärälle. Tämä komero on ehdottomasti oltava ulostuulettuva homevaaran vuoksi. Toinen vaihtoehto lämpimälle varastolle voisi olla asuintiloissa sijaitseva puulaatikko, joka on liitetty asunnon ilmastoinnin poistokanavaan. Puita ei tule säilyttää tulisijan yhteyteen tehdyssä koloissa terveysriskin vuoksi, parempi on tuoda kertapanos vasta lämmitystä aloitettaessa. Puulajilla ei ole suurta merkitystä, sen sijaan pilkkeitten kuivuus on ratkaisevan tärkeää. Palakoollakin on vaikutuksensa lämmityksen eri vaiheissa. Tärkeää on myös pilkkeitten käsittelyn helppous pilkkomispaikalta tulisijaan. Paras ajankohta puun kaatoon on kuitenkin maalis huhtikuussa, jolloin puun kosteus on kohtuullista ja pilkkeet ehtivät Kuivat puut syttyvät hienosti. normaalikesänä kuivaa ennen syksyn lämmityskautta. Puuta ei tarvitse varastoida useita vuosia, joten pitkää ulkovarastointia tulee välttää homevaaran vuoksi. Yhden lämmityskauden polttoainetta varten ei tarvita suurta varastotilaa. TTS järjestää HORMI- JA TULISIJAMUURAUSLEIREJÄ Koulutukset jakaantuvat kahteen osaan: - neljän illan teoriakoulutus - viikon muurausleiri Koulutukset ovat suunnattu ammatinharjoittajille, rakennusalan opiskelijoille ja hartiapankkirakentajille. Koulutuksissa saa tietoa energiatehokkaiden ja vähäpäästöisten tulisijojen rakentamisesta sekä pääsee opettelemaan kädentaitoja niin poltetuilla kuin polttamattomilla savitiilillä. Leireillä muurataan hormeja, pitkäkestoisen paiston ulkouuneja, leivinuuneja ja vähäpäästöisiä saviuuneja (polttamattomista tiilistä). Pääsyvaatimukset Koulutuksiin voivat hakeutua henkilöt, joilla on kokemusta muuraustöistä. Hakeutuminen Koulutuksiin hakeudutaan suoraan oppilaitokseen osoitteessa Lisätietoja ajankohdista ja paikoista Koulutusvastaava Timo Pitkänen, Projektipäällikkö Marja Salmenmäki, etunimi.sukunimi@tts.fi TTS Sarkatie 1, Vantaa

17 Lämmön talteenotto savupiipussa Muurattu savupiippu toimii erinomaisena lämmöntalteenottolaitteena. Kaikki energia mikä voidaan ottaa savukaasuista talteen, myös otetaan muurattua savupiippua käytettäessä. Mitään muita laitteita ei tarvita. Tulisija ei koskaan vedä, se työntää ja savupiippu vetää. Tämä veto eli virtaus syntyy kun piipun savukanavassa oleva kaasu on lämpimämpää kuin ulkoilma. Kun savukaasut virtaavat tulisijasta savupiippuun, on niiden lämpötila astetta. Savupiipun yläpäässä on lämpötilan oltava astetta, sillä savun kastepiste on 65 astetta, jolloin se tiivistyy hormin seinämiin. Tämä syövyttää muurausta. Tiilipiipussa savukaasun lämpötila laskee siis astetta ja tämä energia on hyödynnettävissä. Se siirtyy piipun massaan ja säteilee siitä asuntoon lämpöenergiana. Tiilipiippu on erittäin kestävä, sillä tiili on tunnetusti ikuinen ja oikein valitulla laastilla muurattu yhdistetyllä rakenteella on erittäin pitkä käyttöikä, useimmiten selvästi pitempi kuin talolla. Yllä komea savupiippuratkaisu, vasemmalla olevan lieden savut johdetaan keskellä päällä olevaan savupiippuun vasemmalla olevan hormin kautta. Muuratun takan savut oikean reunan hormin kautta. Marcus Flynn Vasemmalla: Tulisijan pari on savupiippu, omalla perustukselle. Marcus Flynn Oikealla: Kiinnostava uutuus: Tiilerin tiiliharkkohormissa on pyöreä kanava.

18 Tulisijan käyttöohjeet 1 2 Sytykkeiksi tarvitaan pieniä tikkuja. (Kuva 1) Niitähän syntyy muun pilkkomisen ohessa. Ensimmäiseen pesälliseen ovat sopivia 8 12 cm paksuiset pilkkeet, mutta toiseen ovat sopivampia cm kokoiset. Pienimmät pilkkeet kyllä kuivuvat nopeasti, mutta aiheuttavat palaessaan rajun kaasuuntumisen, jolloin kaikki poltettavat kaasut eivät ehdi palaa, vaan kulkeutuvat savuna ilmaan. Liekin lämpötila riippuu pilkkeen kosteudesta, kun puu on kuivaa eli kosteus on %, niin liekin lämpötila on yli 1100 C. Kun puu on kaatokosteaa, niin lämpötila on korkeimmillaan 900 C, jolloin suurin osa hiilivedyistä jää palamatta. Puun energiasta on noin kaksi kolmannesta kaasuissa ja yksi kolmannes hiilloksessa. Kaasujen poltto on selvästi hiilloksen polttoa vaikeampaa. Niiden palaminen vaatii tilaa pilkkeitten yläpuolelle, 8 kg panos tarvitsee dm 3 kokoisen tulipesän. Vanha ohje neuvoi pilkekasan sopivaksi korkeudeksi n. 25 cm ja se on hyvä mitta vieläkin. Suomessa on leivinuuneja lukuun ottamatta käytössä tulipesä, jossa on rakoarina. Sen kautta johdetaan ensiöilmaa alkupalamista eli pilkkeitten kaasuuntumista varten. Toisioilmaa johdetaan panoksen yläpuolelle eri tavoin kaasujen polttoa varten. Parhaiten se onnistuu sellaisissa tulipesissä, joissa on jaettu paloilman ohjaus. Toisioilma ohjataan suuluukun yläosasta pilkkeitten päälle tai vielä paremmin erillisiä kanavia tai ilmasuuttimia käyttäen. Puun palamisessa pyritään luonnollisesti mahdollisimman korkeaan palamislämpötilaan, jotta kaikki poltettava saadaan hapetettua. Näin saadaan kaikki orgaaniset päästöt, kaasumaiset ja hiukkaset, poltettua. Epäorgaanisia aineita, esimerkiksi tuhkaa tai lentotuhkaa ei voida polttaa, vaan ne jäävät joko tulisijaan tai kulkeutuvat savupiipun kautta ulos. Osa näistä on haitallisia pienhiukkasia. Polton vaiheet Sytytysvaihe (kuva 1). Ensimmäinen tärkeä vaihe puun poltossa on sytytys. Huolimaton tai virheelliseen tietoon perustuva toiminta aiheuttaa vaarallisia hiilivetypäästöjä. Ennen sytyttämistä on tarkistettava tuhkapesän tilanne. Jos tuhka ylettää ari- 3

19 naan asti, se poistetaan, ettei arina kuumene ja vaurioidu. Kun savupelti avataan, on hyvä viedä palava tulitikku ilma-aukon lähelle. Jos liekki taipuu savupiippuun päin, on virtausta eli vetoa olemassa. Jos virtausta eli vetoa ei ole, niin paperia ja tikkuja voidaan polttaa tuhkaluukussa, jotta ilma savuhormissa alkaa lämmetä ja paine-ero saa aikaan virtauksen ulos. Alkulämmitykseen voidaan käyttää myös sähköpuhaltimia, esimerkiksi hiustenkuivajaa. Suomessa on käytössä panospoltto, jossa koko panos sytytetään kerralla. Näin lämmitystyön määrä on mahdollisimman pieni. Silloin käytettävä panos sytytetään päältäpäin. Sytyttämiseen käytetään pientä kasaa tikkuja ja tuohta. Pieni määrä sanomalehtipaperiakin käy tikkujen sytykkeenä. Kun tikut kuumenevat, ne kaasuuntuvat ja leimahtavat. Siten kaikki mikä kaasuuntuu, myös palaa ja alkuvaiheen päästöt ovat vähäiset. Palaminen etenee alaspäin ja kun pilkkeet kuumenevat riittävästi, alkaa kunnon palaminen. Jos yritetään sytyttää koko puumäärää alhaalta ylöspäin, niin sytykkeitten lämpö ei riitä kuumentamaan koko panoksesta irtautuvia kaasuja leimahtamiseen asti, vaan tuloksena on runsaasti savua ja nokea. Puut ladotaan tulipesään sytytystä varten väljästi, pilkkeitten välissä tulee olla ilmatilaa. Puut on parasta latoa vaakaan pitkittäin. Jos puut ladotaan ristiin on vaarana liian nopea kaasuuntuminen. Pilkkeitten edessä tulee olla noin 15 cm tilaa eli 33 cm pitkillä pilkkeille sopii 50 cm syvä tulipesä. Palovaihe (kuva 2) on yleensä ongelmaton, jos ilmaa ei anneta liikaa eikä liian vähän. Kirkkaat liekit merkitsevät korkeaa lämpötilaa eli hyvää paloa. Palaminen saa hieman kohista, mutta liian rajua sen ei pidä olla, koska silloin jäähdyttävää ilmaa menee tulipesään turhan paljon. Jos ilmaa taas annetaan liian vähän, niin liekit tummuvat ja taas on seurauksena päästöjen lisääntyminen. Lisäysvaihe (kuvat 3 ja 4) vaatii tietoa ja tarkkuuttakin. Toinen pesällinen asetetaan hiillokselle, kun liekkejä ei enää näy. Puut asetetaan tiiviisti yhteen, jotta kaasuuntuminen alkaisi reunoilta. Siten se tapahtuu hitaammin ja kaasut ehtivät palaa. Jos kuumaan tulipesään viedään pieniä pilkkeitä tai jos puita asetetaan liekkeihin, on seurauksena nopea, hallitsematon kaasuuntuminen ja samalla suuret päästöt sekä heikko hyötysuhde. Muuratussa tulisijassa on hyvä polttaa vain kaksi pesällistä peräkkäin, sillä niiden jälkeen savukanavien pinnat ovat kuumentuneet, eikä lämpöä enää siirry tulisijan massaan. Hiipumisvaihe (kuva 5) on palamisen päättymisvaihe, silloin tarvitaan paloilmaa vain vähän. Kun liekit ovat laskeutuneet, suljetaan toisioilma kokonaan ja ensiöilmaakin voidaan pikkuhiljaa vähentää, hiilloksen koosta riippuen. Jos näkyvissä on sinisiä liekkejä, ei savupeltiä saa sulkea. Kun hiillos alkaa tummua suljetaan savupelti hetkeksi kokonaan ja vedetään uudelleen auki parin sentin verran. Tämä vaihe voi kestää minuuttia. Kun hiillos on tummunut, on palaminen päättynyt ja virtaus pysäytetään kokonaan sulkemalla savupelti ja luukut. 4 5

20 Osaava tulisijamuurari Tässä on luettelo hyväksi tunnetuista tulisijamuurareista. Tietoa ja myös käyttöohjeet saa Suomalaiset Tulisijat ry:n sivuilta: tai alan teollisuudelta. 1 Onni Niemi, e Lähdehaantie 4 G 58, LOHJA , , onni.niemi@luukku.com 3 Pauli Littunen Auertie 8, VANTAA , pauli.littunen@gmail.com 4 Voitto Kavander, e Kangastie F, LOHJA AS Sami Ojanen Ränkitie 3, SEINÄJOKI Takkamaestro Muurausliike Ojanen Ky , takkamaestro@netikka.fi 8 Jussi Salonen Kodjalantie 101, LAITILA Uuniduuni Ky , uuniduuni@uuniduuni.fi 11 Esko Salonen, e Havukuja 7, JÄRVENPÄÄ , salonen.esko@hotmail.com 18 Aulis Koponen Ajojahdintie 3 H, ESPOO , aulis.koponen@kolumbus.fi 19 Juhani Rusanen, e Metsäniemenrinne 54, LOHJA TakkaRusanen Oy , , jussir@dnainternet.net 23 Harri Ketomäki, e Pellaksentie 8, VANTAA , Matti Hirvonen, e Martinkatu 12 C 19, HYVINKÄÄ Lasse Aro, e Ylähangantie 9, PORVOO , Pauli Leinonen Kyrönlahdentie 857, KARHE T:mi Takkamestari Pauli Leinonen pauli.leinonen@takkamestari.fi 31 Petri Oinonen Kotiniitynkuja 4, NUMMELA PT-Talopalvelu petri.oinonen@elisanet.fi 34 Petri Pakarinen Kivimiehenkatu 10, RIIHIMÄKI , petri.pakarinen@tupauunit.fi 42 Kari Rautelin Majakkakuja 5, ITÄSALMI Takkatiimi Oy Hiihtomäentie 27, HELSINKI , , myynti@takkatiimi.fi 43 Ari Peltoranta Oinaankuja 3, VANTAA AP-Funkkistakka , myynti@funkkistakka.fi 46 Jarmo Lahtinen Ratasuontie 9, TAMPERE , jarmo.lahtinen@kotiportti.fi 49 Pauli Siltanen, e Suoniemenkatu 1 A 1, TAMPERE Ari Rimmi Aarikkalankatu 4 B 6, TAMPERE , muurarimmi@elisanet.fi 52 Ari Nieminen Vilppulanpolku 12 A 10, TAMPERE , , ari.nieminen09@luukku.com 54 Reijo Sarvela Brumaninkuja 1, SARVIJOKI , reijo@takkamuuraus.com 56 Jari Moisander Karhusuonkuja 24, HELSINKI T:mi Tulisijamuuraus JM jari.moisander@kolumbus.fi 61 Alpo Laukkanen Eteläinen Liipolankatu 10 D 49, LAHTI , , alpo.laukkanen@phnet.fi e = eläkkeellä

21 62 Matti Mäkilä Teollisuuskatu 2, LOIMAA Tmi Tulisijat Matti Mäkilä Hannu Kärki Pisarakatu 3, KAARINA Muurauskärki Hannu Kärki Ky , , 67 Mauri Hartikainen Marttilankatu 26 N, KERAVA Harri Saarinen Tuorakantie 95, LUHTIKYLÄ , , 71 Harri Kokkomäki Ampumaradantie 2, PORVOO Suursuomen Muurimestarit Ky , 72 Heikki Hyytiäinen Neulaskuja 2 B 14, NUMMELA Tulisydän Oy , heikki.hyytiainen@tulisydan.fi 73 Alpo Maksimainen Merenkulkijankatu 1 C 3, ESPOO Juha-Pekka Minkkinen Isosuonlaita 105, KLAUKKALA , j-p.minkkinen@saunalahti.fi 75 Risto Rinne Karhupellontie 4, NUMMI Pertti Mäkelä Putouskuja 7 B 17, VANTAA , makela.pertti@suomi24.fi 77 Ilkka Lempinen, e Nopolankatu 44, LOIMAA , ilkka.lempinen@pp.inet.fi 78 Heikki Rämänen Ritaripolku 76, LOHJA Tmi Heikki Rämänen , heikki.ramanen@dnainternet.net 79 Juha Rantanen Ylä-Kokkolankatu 7, LAHTI Muuraus-Laatoitus Rantanen , juha.rantanen@phnet.fi 80 Jukka Niemi Puutarhakuja 22, LOHJA Niemen Takka Oy , jukka.niemi4@luukku.com 82 Henri Maininki Honkalantie 30, LOHJA Muuraustyö Sundell ja Maininki info@muuraussundelljamaininki.com 83 Matti Sundell Itärinne 4, VIRKKALA Muuraustyö Sundell ja Maininki info@muuraussundelljamaininki.com 86 Jari Toivakainen Hansakallionkuja 12 B 14, ESPOO , jari.toivakainen@yit.fi 87 Kai Hietanen Tilhintie 2, LOHJA Lohjan Laatutalot Oy , Erkki Lappalainen, e Koppanantie 18, TORNIO Muuraus- ja Laattatyö E. Lappalainen mrytisalo@hotmail.com 89 Ari Hakanen Tuohipolku 8 A, VANTAA Noitakka , noitakka@noitakka.fi 90 Jooel Sihvola Kylävainiontie 11 A 6, ESPOO , jooel.sihvola@hotmail.com 92 Jussi Järvinen Hirvisuontie 8 B, ESPOO , jussi.m.jarvinen@elisanet.fi 93 Janne Laitinen Maunu Tavastinkatu 28 A, TURKU , , jami.laitinen@pp.inet.fi 94 Jorma Lyytinen Rantamäentie 381, ORIMATTILA Saneeraus-Semu jorma.lyytinen@pp.phnet.fi 95 Erkki Ranta Hiihtomajantie 14, RIIHIMÄKI T:mi Erkki Ranta , Matti Vehviläinen Pajarinne 10, HINTHAARA , matti.vehvilainen@elisanet.fi 97 Hannu Maunu Vehmaksentie 5 C 9, RIIHIMÄKI Riihimäen Tulisijat ja Muuraus hannu_maunu@hotmail.com

22 98 Henry Malvela Rengastie 3, POHJANKURU Tmi H. Malvela , 99 Jarmo Järvinen Kalliolaaksontie 11, ESPOO , 100 Vello Roots Kaarelankuja 2 as 5, HELSINKI , velhel@hotmail.com 101 Harry Hakomäki Merivirta 8 A 9, ESPOO , harryhakomaki@hotmail.com 102 Renni Sihvola Merrankuja 11, KAUSALA Tero Hannula Keijärventie 445, YLÖJÄRVI , tero.hannula@e-weber.fi 104 Juha Keskiniva Räättiöntie 33, ROVANIEMI JK Radical Ky posti@jkradical.fi 105 Jani Savolainen Purnuntie 68, HALKIA, Karaattirakenne Ky Kelatie 30, VANTAA jani.savolainen@pp7.inet.fi 106 Mika Rytisalo Koppanantie 29, TORNIO Muuraus- ja Laattatyö E. Lappalainen mrytisalo@hotmail.com 107 Margus Treimuth Korgemäe 9, EE VILJANDI, ESTONIA , pottsepp.margus@gmail.com 108 Tero Kuoppala Kilonpurontie 4 B 13, ESPOO , tero.kuoppala@amiedu.fi, tero.kuoppala@gmail.com 109 Ibon Sanchez Länsiportti 2 B, RÖYKKÄ , ibon.sanchez@hotmail.fi 110 Petri Salmenius Niittykuja 3 b, LOPPI , salmenius@jippii.fi 111 Jarmo Lamppu Hiidentaival 32, NOKIA , jarmo.lamppu@gmail.com 112 Jouko Kannusmäki Pikonkankaantie 31 A 1, KANGASALA , jokkekannusmaki@gmail.com 113 Tapani Kannusmäki Pikonkankaantie 31 A 2, KANGASALA , jaana.harju@jippii.fi 114 Timo Rimppi Vuoksentie 34, HEINOLA Tiili Tiimi Oy timo.rimppi@gmail.com 115 Petteri Stubb Talsantie 68, LEPPÄLAHTI Tmi Petteri Stubb petteri@stubb.fi 116 Harri Metsälä Kauppilantie 33, SAHALAHTI Lämpömuuri , harri.metsala@luukku.com Sami Myllys Ilveskuja 3 B, KUUSANKOSKI , muurari.myllys@gmail.com 118 Niilo Orti Peltolantie 48, NOUSIAINEN Tmi Niilo Orti , niilo.orti@hotmail.com 119 Eero Roiha Järvensivuntie 13 A 34, TAMPERE , eeroiha@suomi24.fi 120 Iiro Sahramaa Pitkänsillanranta 17 B 16, HELSINKI Tulisydän Oy , iiro.sahramaa@tulisydan.fi 116 Jaakko Moilanen Peltisepäntie 32, TURKU , jaakko@uuninmuuraaja.fi 117 Antti Kärki Kurkijärventie 25, ESPOO Kärki Rakennus antti.karki@pp4.inet.fi Suomalaiset Tulisijat ry c/o DE-Consulting Oy Lähderannantie 17 F, Espoo sihteeri/tiedottaja Marja Salmenmäki, , salmenmaki@hotmail.com

23 AMMATTILAISEN OTTEESEEN Näsin Oy Suonsivunkatu Tampere puh fax

24 Tulisijaratkaisut Yksilölliset tulisijat erinomainen lämmönvarausominaisuus tasainen lämmönluovutus tehokas palaminen ja hyvä hyötysuhde Wienerberger Oy Ab