TUULIVOIMAN TUKIMUODOT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUULIVOIMAN TUKIMUODOT"

Transkriptio

1 puhdasta energiaa huomiseen 3/08 TUULIVOIMAN TUKIMUODOT TUULESTA ENERGIAA KIINTEISTÖÖN PROJEKTI SUURHIEKKA TUULIVOIMA- YHDISTYS 20 VUOTTA STY Suomen Tuulivoimayhdistys ry

2 pääkirjoitus Jari Ihonen Puheenjohtaja Padot murtuvat Tuulivoimayhdistys uudistuu. Viimeisen puolentoista vuoden aikana on tuulivoimayhdistys pyrkinyt ammattimaisempaan toimintaan ja lisää yritysjäseniä liittyy koko ajan yhdistykseen. Osana uudistumista on myös jäsenlehden ulkoasun ja nimen uudistaminen. Käsillä oleva lehti on jo uutta versiota, mutta uudistukset eivät välttämättä jää tähän. Lehden levikkiä on tarkoitus kasvattaa erityisesti erikoisnumeroiden, kuten tämän messunumeron osalta. Tämän kirjoituksen otsikko viittaa useampaankin patoon. Ensimmäinen ja tärkein patoutuma, joka purkautuu, on tuulivoimahankkeiden investointitukihakemusten röykkiö. Istuva hallitus osoitti ettei ilmastotoimet jää vain juhlapuheiksi, lisäämällä kuluvan vuoden ja ensi vuoden talousarvioihin 30 M investointitukien momentille. Tuulivoiman saama osuus on vielä epävarma, mutta kokonaistukien määräksi tuulivoimahankkeille voidaan lisäysten jälkeen arvioida tulevan M vuodessa. Parhaimmillaan tämä mahdollistaa siis lähes 100 megawatin ja vähimmilläänkin noin 50 megawatin tuulivoimainvestoinnit. Tuulivoima-ala säilyy siis hyvin elinkelpoisena kunnes syöttötariffijärjestelmä saadaan käyttöön. Padot ovat murtuneet myös tuulivoiman kasvussa. Eurooppa-keskeisyydestä on siirrytty todellisiin globaaleihin markkinoihin, joiden kasvun nopeus hämmästyttää jopa alalla toimivia. Kuluvan vuoden kasvuennustetta on päivitetty useampaan kertaan ja viimeisimmät arviot ovat jo lähempänä 30 gigawattia, pääosan kasvusta tapahtuessa uusissa veturimaissa Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Tiedot erityisesti Kiinasta kertovat lähinnä käsittämättömästä aktiviteetin kasvusta. Pato, joka Suomessa on vielä murtamatta, on väärän tiedon ja asenteiden muuri. Kuluvan syksyn aikana valmistellaan uutta energia- ja ilmastostrategiaa Suomessa. Kuten edellisen strategian kohdalla, myös nyt on eri raportteihin tuloillaan lukuja, joiden perusteena on enemmän vanhentuneet mielipiteet kuin tutkimustulokset. Alustavien arvioiden käyttö muun muassa tuulivoiman säätö- ja varavoiman tarpeesta ja kustannuksista ei pidemmän päälle ole kenellekään eduksi. Ei myöskään lehdistötiedotteiden tekeminen, joista punaisen langan löytävät vain ammattilehtien toimittajat. Istuva hallitus osoitti ettei ilmastotoimet jää vain juhlapuheiksi lisäämällä kuluvan vuoden ja ensi vuoden talousarvioihin 30 M investointitukien momentille. 2

3 Tuulienergia ISSN VUOSIKERTA Julkaisija: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Päätoimittaja: Jari Ihonen Toimituskunta: Jari Ihonen Merja Paakkari Folke Malmgren Anna Koskinen Hannele Holttinen Toimitussihteeri: Merja Paakkari Ulkoasu: Mainostoimisto Avokado Oy Taitto ja painopaikka: M-Print, Vilppula Ilmoitushinnat: Sivu 1/1 590 euroa 1/2 340 euroa 1/3 170 euroa 1/4 135 euroa Yrityshakemisto 17 euroa Tilaushinta: Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus: 42 euroa Yhdistyksen jäsenmaksut: Opiskelijat 10 euroa Henkilöjäsenet 35 euroa Pienyritykset 200 euroa Suuryritykset 1000 euroa Yhteisöt 1200 euroa Hinta sis. lehden vuosikerran. Postiosoite: SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY Tapiolan keskustorni Tapiontori ESPOO S-posti: Pankkitili: Nordea Sisällys 3/08 2 Padot murtuvat Jari Ihonen 4 Kukkuu Mauri,missä luuraa tuki? Anna Koskinen 5 Suurhiekan merituulipuistohankkeen ympäristötutkimukset loppusuoralla Esa Holttinen ja Heli Rissanen 8 Tuulivoimaa omiksi ja miksei muidenkin tarpeiksi Hannu Mars 10 Ajatuksia hajautetun pientuulivoiman toimintaedellytyksistä Suomessa Jari Suominen, Miamari Siitoinen 12 Tuulivoiman tukijärjestelmä Suomessa Taamir Fareed 14 Tuulivoiman tuotanto- ja vikatilastot 2007 Hannele Holttinen 16 Suomen Tuulivoimayhdistyksen synty Vilho Salmela 18 Husum - Pieni kaupunki vilskettä täynnä Merja Paakkari 20 Investoinnit kantaverkkoon ja säätövoimaan tarpeen tuulivoimasta huolimatta Suomen tuulivoimayhdistys ry 21 Metsähallitus ja wpd käynnistävät tuulivoimahankkeen Muoniossa wbd Finland Oy 3

4 kolumni Anna Koskinen Toiminnanjohtaja STY Kukkuu Mauri,missä luuraa tuki? Syksyn puhjetessa uljaimpaan väriloistoonsa, ei Tuulivoimayhdistyksen jäsenlehti jää yhtään huonommaksi uudessa upeassa ulkoasussaan! Tarkkasilmäisimmät huomasivat ehkä nimenkin muuttuneen; jatkossa haluamme tehdä entistä parempaa, hienompaa, informatiivisempaa ja parhaiten juuri Sinua palvelevaa lehteä. Uusi nimi kertoo tarkalleen mistä on kyse; selkeästi, yksinkertaisesti ja tyylikkäästi. Tuleeko syöttötariffista tarpeeksi suuri, jotta se kannustaa investoimaan tuulivoimaan niin, että saamme täytettyä EU:n asettamat velvoitteet vuoteen 2020 mennessä? Syksy on polkaistu alalla käyntiin Euroopan suurimmilla tuulivoima-alan messuilla, jotka pidettiin Husumissa syyskuun toisella viikolla. Messut ovat tärkein kohtaamispaikka alan toimijoille, lue lehdestämme viimeisiä kuulumisia Saksasta ja Euroopan markkinoiden uusista tuulista. Yhdistyksen toiminnassakin riittää vilskettä. Parhaillaan valmistelun alla on Tuulivoimaseminaari 2008, joka järjestetään Jyväskylässä yhteistyössä Teknologiateollisuus ry:n sekä Energiateollisuus ry:n kanssa. Samoin työtä riittää Energiamessujen ohjelman järjestämisessä, messut pidetään Tampereella lokakuuta. Ohjelmassa on Tuulivoimayhdistyksen ja Vinkraftföreningenin osastolla tietoiskuja tuulivoimasta sekä alan toimijoiden kokemuksia tuulivoimaprojekteista. Huipentumana juhlimme Tuulivoimayhdistyksen 20-vuotista taipaletta messujen yhteydessä, jonne haluaisin toivottaa kaikki teidät jäsenet lämpimästi tervetulleiksi! Lisää tietoa tapahtumista löydät nettisivuiltamme. Syksyn jännitysmomenttina odottelemme ilmasto- ja energiastrategian valmistumista ja ratkaisua tuulivoiman tulevasta tukimuodosta. Valinta osuu näillä näkymin syöttötariffiin, mutta mikä on sen suuruus ja millä ehdoilla se tulee voimaan? Milloin tariffit otetaan käyttöön ja pitävätkö investointituet (ja lisäbudjetit) hankkeet käynnissä siihen saakka? Tuleeko syöttötariffista tarpeeksi suuri, jotta se kannustaa investoimaan tuulivoimaan niin, että EU:n asettamat velvoitteet täyttyvät vuoteen 2020 mennessä? Kerro, kerro Mauri. Me jäämme kuulolle. 4

5 projekti Esa Holttinen ja Heli Rissanen wpd Finland Oy Suurhiekan merituulipuistohankkeen ympäristötutkimukset loppusuoralla wpd Finland Oy on kesäkaudella 2008 teettänyt Oulun pohjoispuolelle suunnittelemansa, Suurhiekan alueelle sijoittuvan merituulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn (YVA) liittyvät kenttäselvitykset. YVA-menettelyyn sisältyvien selvitysten tärkeys korostuu Suurhiekka-projektissa - ollaanhan nyt ensimmäistä kertaa toden teolla selvittämässä suuren, kauas avomerelle sijoittuvan merituulipuiston ympäristövaikutuksia Suomessa. wpd kehittää Oulun pohjoispuolelle Suurhiekan alueelle suurta merituulipuistoa, johon rakennettaisiin yhteensä noin MW tuulivoimaa. Hankkeessa on meneillään ympäristövaikutusten arviointimenettely, mihin liittyvät kenttätutkimukset, kuten linnustotarkkailut, kalasto- ja luontoselvitykset on tehty kesäkaudella Kenttätutkimusten sisältö on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä eri alojen asiantuntemusta edustavien konsulttien ja tutkijoiden kanssa, ja niiden toteuttajat on valittu ottaen huomioon sekä tutkimuksissa tarvittava erityisosaaminen että paikallistuntemus. Tekniset ja ympäristöselvitykset toistensa tukena Hankkeesta tehtiin alkuvuodesta joukko teknisiä esiselvityksiä, joiden tulosten perusteella kesäkaudella tehtyjen ympäristöselvitysten sisältöä ja kohdealueita on voitu tarkentaa. Näissä esiselvityksissä on tarkasteltu mm. Suurhiekan alueen aalto- ja jääolosuhteita, perustustapavaihtoehtoja, tuulivoimaloiden tarkempaa sijoittelua tuulipuistoalueella, sekä sähköverkkoon liittämisen teknisiä ratkaisuja ja merikaapelien ja ilmajohtojen linjausvaihtoehtoja. wpd:n oman asiantuntemuksen tukena ovat teknisissä selvityksissä toimineet Eranti Engineering Oy, Geobotnia Oy, Pöyry Energy Oy ja Empower Oy. Vastaavasti ympäristöselvitysten tulokset, kuten ammattikalastajilta saadut tiedot tärkeistä poikastuotantoalueista tai kalastusalueista ja -reiteistä, tuottavat lisää arvokasta tietoa mm. tuulivoimaloiden sijoittelua ja kaapelireittien suunnittelua varten. Lintuselvityksiä petolinnuista arktikaan ja törmäysriskeihin Linnustoselvitykset toteutti Pohjois- Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry (PPLY) yhteistyössä Pöyry Environment Oy:n Oulun toimiston kanssa. Jo kevättalvella tilattiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta yhteenve- Noin 10 m korkea ahtojääröykkiö Suurhiekan alueella maaliskuussa 2008 (Geobotnia Oy) 5

6 Alueen kalataloudellista merkitystä tutkittiin mm. koekalastuksin, jotka toteutti Kala- ja vesitutkimus Oy (Esa Holttinen / wpd Finland Oy) to olemassa olevasta pesimälinnustoaineistosta Suurhiekkaa ympäröiviltä tärkeiltä lintualueilta kuten Krunneilta, Astekarilta ja Selkäletolta. Myös PPLY on koonnut vertailu- ja taustatiedoiksi aiempien vuosien havaintoaineistoansa. Linnustotarkkailuja tehtiin useassa eri vaiheessa huhtikuun alusta lokakuun alkuun ulottuvalla jaksolla, alkaen petolintujen kevätmuutosta, jatkuen loppukevään merimuuton (arktika), kesäaikaisen pesimälinnuston ja alueella lepäilevien ja saalistavien lintujen tarkkailulla ja päättyen syysmuuton tarkkailuun. Erillisenä tutkimusaiheena oli vielä törmäysriskien arviointi. Vedenalaista elämää Suurhiekan alueella on kalastuksen kannalta tärkeitä alueita ja hankkeen vaikutukset kaloihin ja kalastukseen arvioidaankin perusteellisesti. Tietoa alueen kalataloudellisesta merkityksestä kerättiin aluksi ammattikalastajien haastatteluilla, jotka toteutti Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry. Haastattelutulosten pohjalta päästiin kesän kenttätutkimuksia suunnittelemaan ja kohdentamaan paremmin. Pohjaeliöstöön, vedenalaisiin luontotyyppeihin, sekä kaloihin ja kalastukseen liittyvät kenttätyöt ja arvioinnit toteuttivat Alleco Oy sekä Kala- ja Vesitutkimus Oy. Erityishuomiota kiinnitettiin harvinaisten kalalajien, kuten merikutuisen harjuksen ja kari-/vaellussiian esiintymiseen alueella sekä alueen merkitykseen vaelluskalojen vaellusreittinä. Tuulipuistoalueen pohjaeliöstön runsautta, koostumusta ja alueellista vaihtelua arvioitiin mallintamalla, mihin pohjatieto kerättiin ottamalla yli 50 pohjanäytettä sekä sukeltamalla yhteensä 10 kasvillisuuslinjaa eri puolilla aluetta. Näihin selvityksiin kuului myös Coastalverkoilla tehtäviä koekalastuksia. Coastal-verkkopyynti on vesipuitedirektiiviin liittyvissä tarkkailuissa käytettävä menetelmä, joka on jo käytössä mm. Suomen ja Ruotsin rannikkoalueiden yhteisissä kalastoseurannoissa. Luontoselvityksiä ja Naturaarviointeja - maalla ja merellä Hankkeen edellyttämiltä ilmajohtoreiteiltä kartoitettiin alueen luonnon yleispiirteiden lisäksi arvokkaat luontokohteet sekä ne mahdolliset rajoitukset, joita alueella esiintyvät luontoarvot aiheuttavat voimajohtoreiteille. Luontoinventointi perustui sekä maastokäynteihin että jo olemassa olevaan tietoon. Johtoreittejä ei kävelty kokonaisuudessaan läpi, vaan maastokäynnit kohdistettiin luontoarvoiltaan merkittävimpiin kohteisiin. Maastokäyntejä suunniteltiin ympäristöviranomaisten rekistereistä saatavien tietojen sekä ilmakuva- ja karttatulkintojen avulla. Natura-arviointi tehtiin sekä tuulipuiston että sen edellyttämien merikaapelien ja ilmajohtojen osalta. Johtoreittien luontoselvitykset ja Natura-arvioinnit toteuttivat Pöyry Environment Oy:n ja Pöyry Energy Oy:n asiantuntijat. Alueen asukkaiden ja käyttäjien mielipiteitä tutkitaan Tärkeänä osana YVA-menettelyä kartoitettiin tuulipuiston vaikutusalueella asuvien ja aluetta käyttävien ihmisten mielipiteitä hankkeesta ja sen ennakolta merkittäviksi arvioiduista vaikutuksista. Kaksi tuhatta kyselykaavaketta postitettiin Kemistä Hailuotoon ulottuvalta alueelta poimituille vastaanottajille. Kirjallista kyselytutkimusta täydennettiin teemahaastatteluilla. Tämän työvaiheen toteuttaa wpd Finland Oy, ja projektikoordinaattori Anna Koskisen tarkoituksena on käyttää työn tuloksia myös Vaasan yliopistoon tehtävän akateemisen jatkotutkinnon suorittamiseen tähtäävän lopputyön materiaalina. Anna Koskisen lisensiaatin työssä tutkitaan ihmisten mielipiteitä tuulivoimasta yleisemminkin, ja sen on tarkoitus valmistua vuonna

7 Maisema- ja melumallinnuksia Muita YVA-menettelyyn liittyviä selvityksiä ovat mm. tuulipuiston ja voimajohtojen visuaalisten vaikutusten arviointi sekä tuulivoimaloiden melu- ja vilkkumisvaikutusten mallintaminen. Maisemavaikutuksia havainnollistetaan perinteisten valokuvasovitteiden lisäksi 3-ulotteisella virtuaalimallilla. YVA-menettelyyn sisältyvät selvitykset valmistuvat vuoden 2008 aikana. Tulokset kootaan YVA-selostukseen, joka tulee olemaan nähtävillä vuoden 2009 alkupuoliskolla. YVA-menettely päättyy yhteysviranomaisen, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen, lausuntoon. YVA-menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä eikä ratkaisuja, vaan nämä tehdään YVA-menettelyn jälkeisten erillisten lupamenettelyjen yhteydessä. YVA-menettely on kuitenkin edellytys lupien myöntämiselle. Pioneerityötä Suomessa YVA-menettelyyn sisältyvien selvitysten tärkeys korostuu Suurhiekka-projektissa - ollaanhan nyt ensimmäistä kertaa toden teolla selvittämässä suuren, kauas avomerelle sijoittuvan merituulipuiston ympäristövaikutuksia Suomessa. Vaikka monet selvitysten tuloksiin vaikuttavat tekijät ovatkin paikkakohtaisia - kuten pohjaolosuhteet ja vesisyvyydet, veden laatu ja pohjaeliöstö - tulee käynnissä oleva YVA-menettely tuottamaan runsaasti käyttökelpoista tietoa myös muiden merituulivoimahankkeiden suunnittelun tueksi. Sekä Tanskassa että Ruotsissa tehdyt laajat tutkimukset ovat osoittaneet, että merituulipuistojen ympäristövaikutukset ovat pääsääntöisesti vähäisiä 1,2. Positiivisten tutkimustulosten ansiosta ilmapiiri suurten merituulipuistojen toteuttamiselle on naapurimaissamme nyt entistäkin myönteisempi. Uskomme näin käyvän myös Suomessa. Pohjakasvillisuutta kartoitettiin pohjanäytteillä ja sukelluksilla (Kim Jaatinen / Alleco Oy) Lähdeviitteet: 1 Vindkraftens miljöpåverkan, Resultat från forskning inom kunskapsprogrammet Vindval, Naturvårdsverket, Danish offshore wind key environmental issues, Danish Energy Authority,

8 projekti Hannu Mars Tuulivoimaa omiksi ja miksei muidenkin tarpeiksi Ilmajokelainen Jarkko Hautala sai ajatuksen omasta tuulivoimalastaan katsellessaan muutama vuosi sitten syysmyrskyn aikana olohuoneen ikkunastaan pihalla pyörivää miehenkorkuista amerikanmyllyään. Hautala alkoi tuumia, että kai nämä Etelä-Pohjanmaan tuulet isompaakin myllyä pyörittäisi, koska matkaa linnuntietä rannikolle ei ole kuin viitisenkymmentä kilometriä ja isompia mäkiäkään ei ole välissä. Aikansa mietittyään ja muutamia samanhenkisiä ihmisiä tavattuaan Etelä- Pohjanmaan Energiatoimiston järjestämällä tuulivoimaretkellä Äetsään ja Eurajoelle, Hautala päätti toteuttaa ajatuksensa. Tuulivoimaretkellä Oittisen tilan voimalaitosta ihaillessa syntyi Maatuulen Kalle Ahteen kanssa esisopimus käytetyn voimalan etsimisestä Euroopan markkinoilta. Muutaman kuukauden haun jälkeen sopiva voimala löytyi ja Hautala ja Ahde tekivät sopimuksen tanskalaisen Nordtank 130F voimalan tuomisesta Ilmajoelle. Toiminnan miehenä Hautala oli sitä ennen selvittänyt tarvittavat lupa-asiat. Naapurit, kunta, Finnavia, Ilmailulaitos ja jopa vaimo suhtautuivat hankkeeseen myönteisesti. Voimalan saapuessa Hautala oli valmiina. Suunnitelmien mukaan voimala joutui talven aikana peruskunnostukseen. Pakkeloinnin, hionnan, maalausten, vahausten ja konehuoneen remontin lisäksi voimalan tornia jatkettiin paikallisin voimin 10 metriä. Näin napakorkeudeksi saatiin 36 metriä. Heti keväällä roudan sulattua tehtiin perustukset ja lehden tullessa hiirenkorvalle nostettiin torni pystyyn. Konehuoneen nostoon tarvittiin suurempi autonosturi, jonka avulla kiinnitettiin myös siivet. Lähes valmis voimala joutui seisomaan jonkin aikaa toimettomana, koska neuvottelut verkonhaltijan kanssa veivät odotettua kauemmin. Loppukesästä projekti oli kuitenkin onnellisesti päätöksessä ja Hautala voi nykyään katsella keittiön ikkunastaan hieman suurempaa voimalaa peltonsa laidalla. Voimalan valmistuttua on Hautalan mukaan vieraidenkin ollut helppo löytää paikanpäälle. Tulevaisuus näyttää, saako Hautala rahoilleen vastinetta. Todennäköisesti saa, sillä koko projekti hoidettiin kustannustehokkaasti omia resursseja ja aikaa säästämättä. Hautala toteaakin, että kyseessä on hänen oma eläkevakuutuksensa ja vakuutuksen kulloisenkin reaaliaikaisen tuoton voi tarkistaa keittiön ikkunasta. 8

9 Knowledge taking people further--- Monipuolisia asiantuntijapalveluita tuulivoiman suunnittelussa: YVA maisemavaikutuksen arviointi virtuaalimalli melumittaukset ja mallinnukset merenpohjan tutkimukset kalastusselvitykset vesistötutkimukset sosiaalisten vaikutusten tutkimukset osayleiskaavat, asemakaavat rakennettavuustutkimukset ja suunnittelu luontotutkimukset Natura-vaikutusten arviointi 9

10 pientuulivoima Jari Suominen St1 Oy Miamari Siitoinen Eagle Tuulivoima Oy Ajatuksia hajautetun pientuulivoiman toimintaedellytyksistä Suomessa Tuuli on energiamuotona puhdas ja tuulisähkön ekologinen jalanjälki pieni. Uudenaikainen pientuulivoimala mahdollistaa yksittäisen kuluttajan siirtymisen käyttämään hajautettua ja uusiutuvaa energiaa. Hajautettuna sähköenergian lähteenä pientuulivoimalaitoksella tuotetusta sähköenergiasta ei aiheudu siirtohäviöitä ja sen lisäksi sillä eliminoidaan tehokkaasti alueellisten tuuliolosuhteiden vaihtelujen vaikutusta. Pientuulivoiman käyttö on yksinkertaista, koska tuotettu sähkö voidaan syöttää suoraan kotitalouden sähköverkkoon. Tuulivoimalan kapasiteetti ja sähkön taajuus vaihtelevat tuulenvoimakkuuden mukaan. Järjestelmään asennettu kantaverkkokytkin muuttaa sähkön normaaliksi verkkovirraksi ja syöttää sen kiinteistön verkkoon. Ylimääräinen sähkö siirtyy valtakunnan verkkoon, ja vastaavasti tyynellä säällä käytettävä virta saadaan kokonaisuudessaan verkosta. Pientuulivoimalan liittäminen kantaverkkokytkimellä sähköverkkoon edellyttää sopimusta sähkön siirtoyhtiön kanssa. Sen lisäksi mahdollisesta korvauksesta verkkoon syötettävän ylimääräisen sähkön osalta pitää erikseen sopia sähköenergiaa myyvän yhtiön kanssa. Yksittäisen kuluttajan kannalta olisi toimivinta, jos lainsäädännöllä voitaisiin varmistaa pienkuluttajan tuottaman ylimääräisen verkkoon syöttämän sähkön nettaaminen verkosta ostettua sähköä vastaan. Sähköenergian hinnan noustessa omalla pientuulivoimalla tuotettu sähkö on todellinen vaihtoehto. Nimellisteholtaan 5 kw:n pientuulivoimalan voidaan arvioida tuottavan hyvällä paikalla noin kwh sähköä vuodessa. Laitoksen tuottaman sähkön kokonaisarvo on 6,5 c/kwh energiamaksulla ja 5,5 c/ kwh siirtomaksulla /vuosi. Mikäli tuulivoimalaitoksen tuottama kokonaissähköenergia netataan kulutusta vastaa, voidaan 5 kw voimalaitoksen sijoitetun pääoman tuotoksi saada 10 Kuvassa St1 Oy:n tulevaisuuden jakeluasemakonsepti, jonka käyttämästä sähköstä osa tuotetaan paikallisesti pientuulivoimalaitoksilla ja aurinkosähköpaneeleilla. Ensimmäisen aseman arvioidaan valmistuvan pääkaupunkiseudulle loppuvuoden aikana. JAKELUASEMAAN INTEGROITU TUULIVOIMAYKSIKKÖ NÄKYMÄKUVA Copyright Arkkitehtitoimisto Arkkigraf Oy Tämän aineiston tai sen jonkin osan kopioiminen tai jäljentäminen valokopioimalla, digitoimalla, tietojärjestelmään tai tietokantaan tallentamalla taikka mitä tahansa muuta tallennus- tai jäljentämistapaa käyttäen, samoin kuin aineiston tai osan myyminen, vuokraaminen, lainaaminen ja muu levittäminen sekä aineiston välittäminen tietoverkon välityksin on sallittu vain Arkkitehtitoimisto Arkkigraf Oy:n antaman etukäteisen kirjallisen luvan nojalla ja luvan mukaiseen käyttötarkoitukseen. Aineiston luvattomasta käytöstä seuraa tekijänoikeuslain (404/1961) mukainen vahingonkorvausvelvollisuus ja rangaistusvastuu.

11 :n hankintahinnalla 11% ja takaisinmaksuajaksi noin 9 vuotta. Kuluttajan kannalta pientuulivoimaloiden hankintaa hidastaa vaihteleva rakennuslupakäytäntö. Laitoksille vaaditaan kunnasta riippuen joko ilmoitusta, toimenpidelupaa tai rakennuslupaa. Yhtenäinen ohjeistus yksinkertaisen lupamenettelyn (ilmoitus tai toimenpidelupa) suhteen nopeuttaisi ja helpottaisi pientuulivoimalaitosten hankintaa. Mikäli pientuulivoimalaitosten lupamenettely saadaan selkeytettyä ja yksittäisen kuluttajan tuottama tuulisähkö voitaisiin netata ostoja vastaan, voidaan arvioida Suomeen syntyvän hajautetun pientuulisähkön potentiaaliksi noin kpl:tta keskimäärin 5 kw:n voimalaitoksia vastaten noin 500 MW tuotantotehoa ja noin 1 TWh tuotantoa. Esimerkki kotimaisesta pientuulivoimalaitoksesta ja sen käyttökohteesta St1:n asemille asennettavat pientuulivoimalat valmistaa Eagle tuulivoima Oy ja niitä markinoi ST1 Oy. Eagle Tuulivoiman menestyksen salaisuus piilee HYBTONITE:ssa, hiilen nanoputkien ja polymeerin seoksessa, josta pientuulivoimalan siivet valmistetaan Suomessa. Materiaali on kevyt, sitkeä ja jäykkä, minkä ansiosta tuulivoimalan siipien pinta-ala on voitu kaksinkertaistaa. Eagle-voimala tuottaa sähköä 30 prosenttia enemmän kuin perinteisistä materiaaleista valmistettu pientuulivoimala, sillä sähköntuotannon aloitustuuleksi riittää kaksi metriä sekunnissa. Kansainvälisillä messuilla minua on kädestä pitäen onniteltu, että meillä on maailman paras pienen tuulivoimalan siipi, Miamari Siitonen kertoo. Kotimaisen Eaglepientuulivoimalan muita ominaisuuksia ovat: mastot ovat vapaasti seisovia, niissä ei käytetä haruksia, vaan ne ovat pystyssä vapaasti perustukisiltaan kalliossa tai betonijalustassa generaattorilla ja hiilirenkailla huoltoväli on 5 vuotta ja siivet ovat huoltovapaat takuuaika on 5 vuotta sisältäen materiaali- ja raaka-ainevirheet laitteet edustavat alan viimeistä tekniikka, suunnittelussa ja toteutuksessa on otettu huomioon paikalliset olosuhteet suunniteltu käyttöikä on noin 20 vuotta VTT teknologiaratkaisuja tuulivoimatuotantoon VTT on kehittänyt suomalaista tuulivoimateknologiaa ja tutkinut tuulienergian hyödyntämismahdollisuuksia Suomessa ja kylmissä olosuhteissa jo useiden vuosien ajan. Erityisosaamistamme ovat teknologian ja markkinoiden arviointi ja ennakointi tuulivoima osana energiajärjestelmää ja sähköverkkoja kylmien olosuhteiden tuulivoimatekniikka merituulivoimaloiden perustustekniikat tulevaisuuden tuulivoimaloiden konseptit, komponentit, materiaalit ja ohjausjärjestelmät, tuotekehitystä tukevat kokeelliset ja laskennalliset rakenneanalyysit voimaloiden ja niiden pääkomponenttien kuormien ja eliniänhallintaan liittyvä teknologiat, mallinnus ja kokeellinen toiminta Palvelut akkreditoidut tuulimittaukset ja tuulivoimaloiden suorituskykymittaukset, kokeellinen ja laskennallinen paikkakalibrointi ja resurssikartoitus tyyppihyväksyntää ja tuotekehitystä tukevat rakenteiden ja rakenneosien kuormitusmittaukset, testaukset ja laskennalliset rakenneanalyysit Tarjoamme asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme tutkimus- ja kehityspalveluita vaativiin olosuhteisiin suunnitelluilla koelaitteilla ja kenttämittauksilla sekä mallinnuksella. Lue lisää: Teknologia- ja liiketoimintaennakointi Strateginen tutkimus Tuote- ja palvelukehitys IPR ja lisensointi Asiantuntijaselvitykset, testaus, sertifiointi Innovaatio- ja teknologia johtaminen Teknologiakumppanuus Energiauutiset_lehti_Tuulivoima 170x130mm.indd :00:40 11

12 tutkimus Taamir Fareed Tuulivoiman tukijärjestelmä Suomessa Kiinnostukseni tuulivoimaan alkoi jo vuosia sitten, mutta lopullisen innostukseni sain Tampereen teknillisen yliopiston järjestämällä aurinkosähkö- ja tuulivoimakurssilla. Kurssilla käsiteltiin hyvin tuulivoiman perusasiat ja tuulivoiman talouteen liittyvät tekijät. Kurssin jälkeen kiinnostukseni tuulivoimaan kasvoi entisestään ja aloin pohtia mahdollisuuksiani työskentelemisestä tuulivoiman parissa. Luettuani lukuisia artikkeleita ja tutustuttuani tarkemmin tuulivoiman saloihin, muodostui haaveekseni ryhtyä jonakin päivänä tuulivoiman tuottajaksi. Tehtyäni investointilaskelmia ja selvityksiä tuulivoiman kannattavuudesta törmäsin myös tuulivoiman tukemiseen liittyviin järjestelmiin. Pian tämän jälkeen sain selville, että Suomeen on tarkoitus ottaa käyttöön uusi tukijärjestelmä tuulivoiman tukemiseksi. Yritin saada selville suunnitelmista, mutta kukaan ei tuntunut tietävän millainen tukijärjestelmä Suomeen tulisi ottaa käyttöön. Puheet syöttötariffijärjestelmistä ja sertifikaattijärjestelmistä tulivat mediassa esille, mutta kukaan ei osannut tarkemmin sanoa kuinka järjestelmät käytännössä toteutettaisiin Suomeen. Tällöin päätin kantaa korteni kekoon ja tehdä perinpohjaisen selvityksen tuulivoiman tukijärjestelmistä. Ideani sai kannatusta eri markkinaosapuolten keskuudessa eikä diplomityölleni ollut vaikea löytää rahoitusta. Myös Työ- ja elinkeinoministeriö antaa työlleni tukea materiaalien ja haastattelujen avulla. Diplomityö: Tuulivoiman tukijärjestelmät Euroopan unionin tavoitteena on saada aikaan päästövähennyksiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Suomi on sitoutunut muiden Euroopan maiden kanssa vähentämään hiilidioksidipäästöjä Oma tuulivoimala energiaa tuulesta Tuule T188 tuulivoimalat omakotitalojen ja vapaa-ajan asuntojen lämmitykseen sekä sähköistykseen. Tuule T188 hyödyt: kymmeniä vuosia puhdasta, ilmaista energiaa riippumaton öljyn, sähkön tai pellettien hinnan noususta kestää Suomen arktiset olosuhteet suomalainen valmistaja, suomenkielinen tuotetuki Soita , katso lisätietoa Finnwind Oy, Kärjentie 18, Eteläinen, puh , fax , nnwind.fi 12

13 sekä lisäämään uusiutuvan energian hyödyntämistä energian tuotannossa. Suomessa tuulivoimalla tulee olemaan oma osuus tavoitteiden täyttämisessä, sillä Suomessa uusiutuvan energian lisäämistarvetta ei voida kattaa pelkällä biomassalla ja puulla. Suomessa nykyisin käytössä ollut investointituki ei ole saanut aikaan riittävää tuulivoiman lisääntymistä. Tällä hetkellä sähkön markkinahinta on noussut merkittävästi ja myös nykyisin käytössä olevasta investointituesta on alkanut tulla riittävä tuulivoiman lisäämiseen kannustava tukijärjestelmä. Investointituen ongelmaksi on kuitenkin muodostunut se, että tuet myönnetään valtion budjetista. Tämä on aiheuttanut sen, että kun tuulivoimahankkeet ovat lisääntyneet, investointitukiin budjetoidut rahat ovat loppuneet ja hankkeita on kasautunut odottamaan tukea. Työn tarkoitus ja toteutus Diplomityön tarkoituksena on tutkia erilaisia ohjauskeinoja, joilla tuulivoimantuotantoa saadaan lisättyä tehokkaasti Suomeen ja pyritään hahmottelemaan oikeudenmukainen sekä kustannustehokas tukijärjestelmä Suomen olosuhteisiin. Työssä pyritään arvioimaan tukijärjestelmän kansantaloudellisia vaikutuksia ja lisääntyvän tarjonnan vaikutuksia sähkön markkinahintaan. Työssä on pyritty hahmottamaan eri osapuolten erilaiset tarpeet ja toiveet ja työ toteutetaan tiiviissä yhteistyössä eri markkinaosapuolten kanssa. Hyvän tukijärjestelmän ominaispiirteet Suomeen hahmoteltavan tukijärjestelmän tulee soveltua pohjoismaisille sähkömarkkinoille sekä ottaa huomioon toisen ohjausjärjestelmän, päästökaupan, aiheuttama lisähinta sähköön. Hyvä tukijärjestelmä on kustannustehokas ja poistaa tehokkaasti investoijan riskejä, jolloin uusien toimijoiden on helpompi investoida tuulivoimaan. Lisäksi kun tuottajalta poistetaan riskejä, myös tukijärjestelmästä saadaan kustannustehokkaampi, sillä tuottajat hinnoittelevat riskit. Mikäli riskit ovat suuret, myös tuotto-odotukset ovat suuret. Tukijärjestelmän tulee taata riittävä tuotto, estäen kuitenkin ylituennan teknis-taloudellisesti kannattamattomilta hankkeilta. Jotta tukijärjestelmästä saadaan kustannustehokas, sen pitää pystyä huomioimaan sähkön markkinahinnan muutokset tehokkaasti. Tästä johtuen tukijärjestelmän tulee olla sidottu sähkön markkinahintaan. Kun sähkön markkinahinta on korkea, tukitaso on matala ja vastaavasti markkinahinnan ollessa matala, tukitaso on korkea. Tällöin päästään kustannustehokkaaseen järjestelmään ja pystytään minimoimaan ali-/ylitukitilanteet. Tuulivoiman tukijärjestelmää suunniteltaessa tuleekin etusijalle laittaa osapuolten omien etujen sijasta Suomen kansallinen etu. Selvitys osoittaa parhaaksi tuulivoiman tukijärjestelmäksi takuuhintaisen syöttötariffin yhdistämistä investointitukeen. Syöttötariffilla taataan pohjahinta, jonka tuottaja saa kaikissa markkinatilanteissa tuotannolleen. Tukea maksetaan vain kun sähkön markkinahinta painuu alle takuuhintatason. Kyseisellä järjestelyllä päästään kustannustehokkaaseen tilanteeseen, jossa syöttötariffilta vaadittua takuuhintatasoa saadaan madallettua investointituella ja järjestelmä on kytketty sähkön markkinahintaan yli- ja alitukitilanteiden poistamiseksi. Lisäksi syöttötariffijärjestelmä on mahdollista toteuttaa tuottajan ja valtion välisellä finanssisopimuksella, jolloin vältytään verkkoyhtiöiden joutumiselta tuotetun sähkön välikädeksi. Diplomityö valmistuu syksyn 2008 aikana. MUUTOKSEN MAHDOLLISTAJA OSAAMISEN YHDISTÄJÄ EMPOWER OY Atomitie 2, Helsinki Puhelin (09) , faksi (09)

14 tilastot TkT Hannele Holttinen VTT Tuulivoiman tuotanto- ja vikatilastot 2007 Suomen tuulivoimakapasiteetti kasvoi MW: yhteenlaskettu kapasiteetti vuoden lopussa oli 110 MW, 107 laitosta. Yhteenlaskettu tuulivoimatuotanto vuonna 2007 oli 188 GWh ja vastaa 0,2 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Vuosi oli tuulisuudeltaan keskimääräinen. Koko vuoden toiminnassa olleiden standardilaitosten keskimääräinen huipunkäyttöaika oli vajaat 2000 h/a, parhaan laitoksen 3400 h/a. Laitosten tekninen käytettävyys oli 94 %. Edelleen on nähtävissä että uudet korkeat MW-laitokset tuottavat selvästi paremmin kuin 90- luvun alkupuolella rakennetut tuulivoimalaitokset. Uutta kapasiteettia 24 MW Vuoden 2007 aikana pystytettiin Poriin 1 MW, Lemland Båtskäriin 6 x 2,3 MW, Dragsfjärd Högsåraan 3 x 2 MW ja Kemiin 15 MW näistä kuitenkin vain yksi laitos tuotti sähköä verkkoon joulukuun puolella ja on mukana vuodenvaihteen kokonaiskapasiteetissa 110 MW. livoimatuotanto vastaa 0,2 % Suomen sähkönkulutuksesta. Keskimääräinen tuulivuosi alueellisia eroja Vuosi 2007 oli keskimäärin keskimääräinen, mutta alueellisia eroja syntyi. Ilmatieteen laskemat tuotantoindeksit olivat Perämerellä 97% Selkämerellä 100%, Ahvenanmaalla 94% ja Suomenlahdella 107% pitkän aikavälin keskimääräisestä tuotannosta. Keskimää- Kuva 1. Suomen tuulivoimakapasiteetin kehitys (pylväät) ja tuulivoimatuotanto (pisteet) Yhteenlaskettu tuulivoimatuotanto vuonna 2007 oli 188 GWh, 24% lisäys tyyneen vuoteen 2006 verrattuna. Tuuräinen tuulivoimatuotanto (100 %) on keskiarvo vuosien laskennallisesta tuulivoimatuotannosta tuulennopeusmittausten perusteella. Keskimääräinen huipunkäyttöaika vuonna 2007 oli 86:lle koko vuoden toiminnassa olleelle standardilaitokselle vajaat 2000 h/a ja keskiteho 22% nimellistehosta. Kun otetaan mukaan vain ne 73 laitosta joiden käytettävyys oli yli 90%, keskimääräinen huipunkäyttöaika hieman yli 2000 h/a ja keskiteho 23% nimellistehosta. Kuvassa 3 on esitetty keskimääräinen tuulivoimatuotanto eri vuosina Suomessa kaikkien koko vuoden käytössä olleiden voimalaitosten yhteenlasketusta tuotannosta. Kuvassa on myös tuotantoindeksi. Kuvasta voi huomata että kun tuuliolosuhteet otetaan huomioon, tuotanto on Suomessa kasvanut viime vuosina, johtuen korkeammista ja paremmin sijoitetuista voimalaitoksista. Meri-Porin 2 MW jälleen ykkönen Vuonna parasta laitosta ylitti 2400 tunnin huipunkäyttöajan rajan ja 14 laitosta 1000 kwh/m 2 rajan. Parhaat laitokset sijaitsevat viime vuoden tapaan Meri-Porin Tahkoluodossa, Ahvenanmaalla Kökarilla ja Föglössä, Kristiinankaupungissa, Raahessa sekä Oulunsalossa. Meri-Pori 9:n tunnusluvut vuonna 2005 ovat parhaat Suomessa toistaiseksi saavutetut: 3518 h/a ja 1552 kwh/m 2. Keskimääräinen käytettävyys 94 % Viimeisten kymmenen vuoden aikana keskimääräinen käytettävyys on 14

15 vaihdellut välillä 93 96% eri vuosina. Vuonna 2007 keskimääräinen tekninen käytettävyys oli 94% (luvussa ei ole mukana 3 MW laitoksia eikä Kalajoen kahta 300 kw laitosta jotka olivat pois käytöstä koko vuoden). Vuonna 2007 alle 80% käytettävyyksiä oli yhdeksällä laitoksella, mm Korsnäsin ja Kalajoen vanhoilla laitoksilla. Tuulivoimaa eniten talvella Suomessa tuulee selvästi enemmän talvella kuin kesällä. Kaikkien koko vuoden toiminnassa olleiden laitosten yhteenlasketusta tuotannosta on laskettu joka kuukaudelle tuleva osuus kuvassa 5. Keskimääräinen osuus vuosituotannosta on 9 11% talvikuukausina ja 5 7% kesäkuukausina. Parhaina talvikuukausina saadaan 13 17% vuosituotannosta. Kuvasta näkyy myös että talvella kuukausituotannon vaihtelu on suurta. Tuulivoimatuotantoa myös huippukulutuksen aikoina Talvikauden 2007/08 kulutushuippu osui tammikuun alkupäiville ja silloin tuulivoimaa tuotettiin 45 % asennetusta tehosta (Adaton keräämät tuntiaikasarjat, 106 MW tuulivoimaa). Vuonna 2007 suurimman huipun aikana tuotettiin vain 4 % nimellistehosta, kun vuonna 2006 ja 2005 tuotanto oli 21 ja 16 % nimellistehosta. Tuotantotilastoissa on kerätty tietoja yli kymmenen viime vuoden ajalta, keskimäärin tuulivoimatuotanto on ollut 18 % nimellistehosta. Huipunkäyttöaika on laskennallinen suure, jossa vuosituotanto jaetaan laitoksen nimellisteholla. Tuulivoimalat käyvät suurimman osan ajasta osateholla, joten huipunkäyttöaika ei kerro sitä aikaa jonka laitokset tuottavat sähköä verkkoon. Suomen tuulivoimalaitokset tuottavat sähköä % ajasta riippuen sijoituspaikasta ja tuuliolosuhteista. Kuva 2: Suomen tuulivoimakapasiteetti: voimalavalmistajien markkinaosuudet vuoden 2007 lopussa (110 MW). Kuva 3. Korkeammat tuulivoimalaitokset tuottavat enemmän. Laitosten keskiteho (prosenttina nimellistehosta, ns kapasiteettikerroin) kaikista laitoksista sekä erikseen laitoksista joiden tornin korkeus on yli 50 m ja alle 50 m. Mukana laitokset, joiden käytettävyys on ollut yli 80 % ja jotka ovat olleet tuotannossa koko vuoden. Kuva 4: Suomen 30 parasta tuulivoimalaitosta vuoden 2007 huipunkäyttöajan mukaisessa järjestyksessä. Vertailun vuoksi kuvaan on merkitty myös vuosien 2005 ja 2006 huipunkäyttöajat sekä vaakasuoralla viivalla kolmen vuoden keskiarvo. 15

16 Kuva 5. Tuulivoiman keskimääräinen kausivaihtelu: Suomen standardilaitosten yhteenlasketun tuotannon jakautuminen eri kuukausille vuosina Suomen sähkön kulutuksen jakautuminen eri kuukausille keskimäärin näkyy katkoviivana. Raportti TUULIVOIMAN TUOTANTOTI- LASTOT. VUOSIRAPORTTI 2007 ilmestyy lokakuussa VTT julkaisusarjassa VTT Working Papers, linkki tuulivoiman tuotantotilastojen sivulta vtt.fi/palvelut/cluster7/topic7_9/tuulivoiman_tuotanto-_ja_vikatilastot.jsp (www.vtt.fi > palvelut > Energia > Suomen tuulivoimatilastot) historiaa Vilho Salmela STY:n perustajajäsen Suomen Tuulivoimayhdistyksen synty Suomen tuulivoimayhdistyksen syntysanat lausuttiin Tuulivoimayhdistyksellä on tänä vuonna aihetta juhlaan. Syksy tuo tullessaan eteen merkittävän etapin; yhdistys täyttää 20 vuotta. Harva alan ulkopuolelta on kuullut yhdistyksen olemassaolosta ja vielä harvempi edes alan sisällä tietää, että Suomessa on oltu kiinnostuneita tuulivoimasta jo kahdeksankymmentäluvulta saakka! Tällä hetkellä tuulivoima-ala on kovassa kasvussa ja kaikkien huulilla, mutta juhlavuoden kunniaksi on syytä kaivella hieman arkistoja ja kertoa, miten kaikki sai alkunsa. Kielipulmat kimmokkeena Muutamia vuosia ennen tuulivoimayhdistyksen perustamista, perustajajäsenemme Vilho Salmela vieraili ruotsinkielisen sisaryhdistyksemme kokouksissa ja ihmetteli suomenkielisten harrastajien puuttumista joukosta. Koska kiinnostus alaa kohtaan oli kova, selvittiin ensimmäisistä kokouksista Ahvenanmaalla muutaman tulkin voimalla. Kokousten yhteydessä tuli samalla katsastettua Vindkraftföreningenin ensimmäinen prototyyppivoimala Matilda. Kielivaikeuksien vuoksi kommunikointi oli kokouksissaa hieman hankalaa ja ruotsinkielisen yhdistyksen aktiivin kannustuksesta alettiinkin pohtimaan suomenkielisen yhdistyksen perustamista. Virallinen perustamiskokous Toukokuun 12. päivänä vuonna 1988 kokoontui yhteen viisi tuulivoimahenkistä ihmistä. Juhani Heinon kotiin Järvenpäähän kokoontui hänen lisäkseen Gustav Tallqvist, Vilho Salmela, Markku Niskanen sekä Olavi Kanerva. Kokouksessa käsiteltiin kaksikielisen yhdistyksen perustamista ja siihen liittyviä käytännön kysymyksiä. Väliaikaiseen hallitukseen tuli valituksi tuolloin puheenjohtajaksi Olavi Kanerva, varapuheenjohtajaksi Vilho Salmela, Juhani Heino sihteeriksi, Markku Niskanen rahastonhoitajaksi ja jäseneksi Esko Leikas. Varsinainen perustava kokous pidettiin kuitenkin Turussa Vindkraftföreningen r.f.:n vuosikokouksen yhteydessä , josta siis alkoi Suomen tuulivoimayhdistys ry:n virallinen toiminta. 16

17 17

18 ajankohtaista Messuterveiset Merja Paakkari Hafmex Wind Oy Husum - Pieni kaupunki vilskettä täynnä Husumin tuulivoimamessujen suosion huomasi viimeistään hotellia varatessa, kun kaikki huoneet olivat täynnä lähes sadan kilometrin säteellä messualueelta jo hyvissä ajoin ennen messujen ajankohtaa. Neljättä kertaa messuilla vierailleenani jäin jälleen ihmettelemään, miten näin valtavat messut onkin saatu järjestettyä näin pieneen kaupunkiin ja silti homma toimi hyvin. Messut ovat laajentuneet kerta kerralta. Tänä vuonna kävijöitä oli messujen järjestäjän mukaan rekisteröitynyt yli , joista reilu tuli ulkomailta. Näytteilleasettajia oli noin 700 ja maitakin edustettuna lähemmäs 35. Messut levittäytyivätkin jo kolmen valtavan teltan myötä itse messukeskusta ympäröiville pelloille. Tilan puutteeseen on tulossa ensi vuonna hieman helpotusta uuden kongressi- ja messuhallin rakentamisen myötä. Kuva 2. Työnhakijoita Windcareer tapahtumassa. (Kuva: Husum WindEnergy) Tuulivoima-alan toimijat olivat laajaalaisesti esillä messuilla. Mukana oli mm. tuulivoimalavalmistajia, komponenttitoimittajia, konsulttiyhtiöitä, erilaisia laite-edustajia aina pulteista tuulimittareihin - listaa voisi jatkaa loputtomiin. Aikaa pelkästään messujen kiertämiseen meni helposti päivä ja silloinkin onnistui vasta raapaisemaan kevyesti pintaa. Suomalaiset olivat jälleen panostaneet messuihin. Moventas, Winwind, Janneniska, Pekkaniska, The Switch sekä ABB olivat omilla osastoillaan mukana. Vierailijoiden joukossa oli vielä isompi valikoima eri yhtiöiden edustajia. Husumin messut nähdään kuitenkin yhtenä alan tärkeimpänä tapahtumana., jossa tulee jos ei näkyä omalla osastolla niin ainakin käydä haistelemassa alan uusia tuulia ja tapaamassa muita alalla toimijoita. Tuulivoimavalmistajia oli runsaasti esillä. Kokoluokka vaihteli muutamasta kilowatista aina viiteen megawattiin. Kehitteillä oli jopa 7 MW ja suunnitelmia vieläkin isommista tuulivoimaloista. Eniten esillä oli kuitenkin voimaloita teholuokasta 2-3 MW. Uusia tulokkaita oli myös runsaasti. Markkinat houkuttelevat kun isommilla valmistajilla on tilauskirjat täynnä ja hankkeita riittää. Monien valmistajien puheissa vilahteli myös Kiina ja sinne tuntui olevan me- Kuva 1. Moventasin osastolla 3 MW:n tehoiseen tuulivoimalaan tarkoitettu vaihde herätti mielenkiintoa. (Kuva: Moventas Oy) nossa yksi jos toinenkin. Messujen aikana julkistettiin myös suuria kauppoja, joista yhtenä mainittakoon E.ON:in ja Siemensin välinen sopimus toimittaa 500 voimalaa kapasiteetiltaan yhteensä 1150 MW vuosien 2010 ja 2011 aikana. Tuulivoimalat menevät eri projekteihin USA:ssa ja Euroopassa. Tuulivoima-alan jatkaessa kasvua on myös tarvetta osaaville työntekijöille. Tähän tarpeeseen vastasi perinteiseen tapaan lauantaina, messujen viimeisenä päivänä, järjestetty Windcareerrekrytointitapahtuma. Tapahtuma houkutteli kävijöitä yli 3500 ja tarjosi mahdollisuuden tuulivoima-alan yritysten ja mahdollisien työntekijöiden kohtaamiseen. Työnhakijoita oli erityisesti Saksasta, mutta myös muualta Euroopasta. Seuraavan kerran Husumin tuulivoimamessut järjestetään 7-11 syyskuuta Kannattaa merkitä aika jo kalenteriin, sillä varmasti mielenkiintoinen tapahtuma on taas tulossa. 18

19 WPD_FI-210x297_3_FrauDop_GB.qxd :11 Uhr Seite 1 Energy starts in the head. We take care that thoughts change direction. For us, energy arises from flexibility. In thought and in action. This concept is behind every one of the more than 1,000 wind power plants (1,600 MW) which we have so far realised as developers, marketers or operators. From conception to technical realization. From a greenfield to a turnkey project. In Europe, but also in growing markets such as Asia, America and Australia. From this know-how, we achieve high revenues and long term cash-flows. This is the reason why we have been awarded an A Rating* for our standing and our outlook. The world needs even more winds of change, in thought and in action. * Euler Hermes Rating GmbH, August

20 ajankohtaista Lehdistötiedote Suomen tuulivoimayhdistys ry Julkaistu Investoinnit kantaverkkoon ja säätövoimaan tarpeen tuulivoimasta huolimatta Fingrid Oyj esitteli järjestetyssä tiedotustilaisuudessa näkemyksiään tuulivoiman vaikutuksista kantaverkkoon sekä esitteli yhtiön lähivuoden investointisuunnitelman. Koska Fingridin julkaisemasta lehdistötiedotteesta on tiedotusvälineissä tehty hyvin erilaisia tulkintoja, haluaa Suomen Tuulivoimayhdistys täsmentää muutamia seikkoja tällä lehdistötiedotteellaan. Perusperiaatteista yksimielisyys Laajamittaisen tuulivoimarakentamisen perusperiaatteista vallitsee Tuulivoimaalan ja Fingridin kesken täysi yksimielisyys, minkä osa tiedotusvälineistä on valitettavasti kokonaan sivuuttanut. Nämä perusperiaatteet ovat: Tuulivoimalat voidaan liittää verkkoon periaatteessa samalla logiikalla kuin muutkin voimalaitokset. Järjestelmän on aina kestettävä suurimman voimalaitoksen irtoaminen sähköntuotannosta, mihin tuulivoimatuotannolla ei ole vaikutusta. Tuulivoimatuotannon maantieteellinen hajauttaminen pienentää tehonvaihteluita ja säädön tarvetta. Saksan tukimallin yksityiskohtaista kopioimista Suomeen ei tuulivoima-ala ole missään vaiheessa esittänyt, joten tältä osin Fingridin esittämä huolestuminen on käsittääksemme perusteeton. Tuulivoiman osuus Fingridin lähivuosien investointien suunnittelussa Kantaverkon investointitarpeisiin liittyen tuulivoimayhdistyksen käsityksen mukaan suurin osa ellei peräti kaikki lehdistötiedotteessa ja tiedotustilaisuudessa mainitut lähivuosien investoinnit, sekä maan sisäisen että rajajohtokapasiteetin osalta, tulisivat tehtäväksi vaikka tuulivoimaa ei rakennettaisi Suomeen lisää yhtään. Tämä arvio perustuu aiemmin julkaistuihin ja annettuihin eri tietoihin ja lausuntoihin Fingridin toiminnan kehittämisestä lähivuosina sekä verkkopäivänä esitettyihin kalvosarjoihin. Investoinnit siis helpottavat tuulivoiman integroimista, mutta tuulivoima ei ole syy investointeihin. Fingrid olisi voinut ilmaista selkeämmin lehdistötiedotteessaan, että suurin osa 1,6 mrd euron investoinneista ei liity tuulivoimaan vaan esim. kantaverkon ikääntymiseen, kulutuksen muutoksiin (esim. Lappi) ja uusiin suuriin voimalaitosyksiköihin varautumiseen (mm. reservien lisäys). Tuulivoiman vaatiman säätövoiman laskentaperuste ja kustannukset Järjestelmän on aina kestettävä suurimman voimalaitoksen irtoaminen sähköntuotannosta (1300 MW vuonna 2012), ja tähän mitoitukseen tuulivoimatuotannolla ei ole vaikutusta MW maantieteellisesti hajautettua tuulivoimaa voidaan hoitaa olemassaolevalla reservikapasiteetilla. Fingrid tuo myös esille sen, että rajasiirtokapasiteetin lisääminen Ruotsiin sekä kulutusjoustot ovat ensisijainen tapa lisätä säätövoimaa Suomessa. Uuden säätövoimakapasiteetin rakentaminen on kallein ja siksi viimeisin tapa. Fingridin esittämässä säätövoimatarpeessa käytetään aiheesta julkaistuihin kansainvälisiin tutkimuksiin verrattuna erilaisia oletuksia sen suhteen, mikä on pahin tilanne johon sähköjärjestelmän mitoituksessa on varauduttava. Valitut lähtöoletukset vaikuttavat lopputuloksiin, mutta suuruusluokkaeroja aiemmin julkaistuihin tuloksiin (esim. VTT) ei ole. Tuulivoiman kapasiteettiarvo sähköntuotanto järjestelmässä Fingridin esittämä kapasiteettiarvo tuulivoimalle on 6 %. Tämä Fingridin esittämä kapasiteettiarvo ei perustu mihinkään tutkittuun tietoon. Tuulivoimayhdistyksen käsityksen mukaan tämä irrallinen luku on ilmeisemmin lainattu suoraan Nordelin raportista Wind Power in Nordel - system impact for the year Nordelin raportissa tuulivoiman kapasiteettiarvo pohjoismaissa on määritetty arvioimalla tuulivoiman tuotannon todennäköisyyttä ilman laskentaa koko järjestelmän tuotannon riittävyyden todennäköisyyksistä. Tuulivoimayhdistys pitää tärkeänä, että tuulivoiman kapasiteettiarvo eri asennetun tuulivoimakapasiteetin määrillä ja sijoitusvaihtoehdoilla Suomessa määritettäisiin ja kapasiteettiarvo laskettaisiin tieteellisemmällä metodilla. Suuruusluokkaeroja aiempiin selvityksiin verrattuna ei tässäkään suhteessa ole odotettavissa. Lisätietoja: Jari Ihonen, Suomen Tuulivoimayhdistyksen puheenjohtaja

21 Havainnekuva Mielmukkavaaran voimaloista Kajangin kylästä katsottaessa (Sigma Konsultit Oy). ajankohtaista Lehdistötiedote wpd Finland Oy Julkaistu Metsähallitus ja wpd käynnistävät tuulivoimahankkeen Muoniossa Metsähallitus ja wpd Finland Oy käynnistävät yhteisen tuulipuistohankkeen Muonion Mielmukkavaaralla. Merenpinnasta noin 470 metriin kohoava Mielmukkavaara sijaitsee Muonion kunnan Yli-Muonion kylässä. Vaaran lakialue on Metsähallituksen hallinnassa olevaa talousmetsää. Alue on varattu tuulivoimatuotannon alueeksi niin voimassa olevassa Tunturi-Lapin seutukaavassa kuin valmisteilla olevassa Tunturi- Lapin maakuntakaavaluonnoksessa. Tuulivoimatuotantoon soveltuvan alueen koko on noin 350 ha ja osapuolet arvioivat sen mahdollistavan vähintään 10 tuulivoimayksikön tuulipuiston toteuttamisen. Kokonaisteholtaan puisto olisi vähintään 30 megawattia. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa käynnistetään ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely) sekä tuulimittausten suunnittelu. Aikataulun mukaisesti tuulimittaukset käynnistyisivät kesällä 2009 ja rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan vuonna Hankkeen suunnittelua jatketaan tiiviissä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä paikallisten sidosryhmien kanssa. - Metsähallitus haluaa edistää uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistä ja tutkia yhdessä alan toimijoiden kanssa alueidensa soveltuvuutta tuulivoimatuotantoon. Tarkemmat tutkimukset suunnataan alueille, jotka ovat maakuntakaavoissa varattu kyseiseen tarkoitukseen, sanoo Metsähallituksen Laatumaan johtaja Antero Luhtio. Hänen mukaansa Muonion Mielmukkavaara on yksi Lapin mielenkiintoisimmista kohteista ja soveltuu siksi erinomaisesti tuulivoiman pilottikohteeksi. - Olemme kiinnostuneet Lapin alueen tuulivoimapotentiaalin hyödyntämisestä laajemminkin. Muonion hanke on meille tärkeä päänavaus ja yhteistyö Metsähallituksen kanssa luo meille tärkeän yhteydenpitokanavan Lapin alueen eri sidosryhmiin. Konsernimme kehittää tunturituulivoimaa myös Pohjois-Ruotsissa, toteaa wpd Finland Oy:n toimitusjohtaja Esa Holttinen. Yritys on hiljattain käynnistänyt kaksi hanketta Metsähallitusta vastaavan Ruotsin Sveaskogin kanssa. LISÄTIETOJA Johtaja Antero Luhtio, Metsähallitus, gsm Toimitusjohtaja Esa Holttinen, wpd Finland Oy, gsm Swedish Wind Energy and the Nordic Council of Ministers present: VIND2008 A Nordic perspective The Swedish Wind Energy conference is back for the 15th consecutive year, this time also including the Nordic Council of Ministers wind energy seminar, on 8 10 October 2008 in Malmö. Key Swedish issues will be seen from a Nordic perspective and there will be ample opportunity for personal contact at both the conference itself and the dinner. The final day has been set aside for a visit to the Lillgrund wind power farm and Enercon s wind tower factory. VIND2008 is expected to attract some 600 representatives from wind energy investors, developers, manufacturers, public agencies and special interest organisations. Don t miss the chance to meet your Swedish and Nordic colleagues at Sweden s premier event for the wind energy industry! For up-to-date information about the programme, travel arrangements, accommodations and registration, visit: Tapahtuma kalenteri Tuulivoimaseminaari Jyväskylä Energia-messut Tampere Vind , Malmö, Ruotsi A Nordic perspective 8 10 October in Malmö 21

22 yrityshakemisto AUTOMAATIO- JÄRJESTELMÄT Metso Automation Kari Heikkilä PL 237, Tampere p , f Automaatio-, informaatio- ja kunnovalvontajärjestelmät. Automaatti- ja säätöventtiilit. Prosessimittaukset ja analysaattorit KOMPONENTIT ABB Motors Oy PL 633, Vaasa p , f Generaattorit Moventas Oy PL158, Jyväskylä p f Tuulivoimalan vaihteet Ruukki Metals Antti Tornberg PL 93, Raahe p , Terästuotteet The Switch Äyritie 12B, Vantaa p , f Kestomagneettigeneraattorit ja tehonmuokkaimet KONSULTOINTI, SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN Cosphi One Oy Ltd Roggo Dominique Maasillantie Karjaa p Design tools for power electronics Pöyry Energy Oy Matti Lilja PL 93, Espoo P Tuulimittaukset ja -analyysit, kannattavuusselvitykset, ympäristöselvitykset, esija toteutussuunnittelu, toimitusvalvonta, arvonmääritykset GreenStream Network Oy Jussi Nykänen Erottajankatu 1, Helsinki p Vihreät sertifikaatit, päästökauppa, rahoitusjärjestelyt Insinööritsto Erkki Haapanen Oy Raininkaistentie 27, Halli p Suunnittelu, tuulivoimakonsultointi, tuulisuusanalyysit YRJtechnology Oy Yrjö Rinta-Jouppi Kiviveistämöntie 49, Pori p , f Tuulimittaukset, energiamittaukset, uudet ratkaisut. Kariniemi Transport Pentti Kariniemi Timontie Huittinen p , Tuulivoimaloiden vaatimat erikoiskuljetukset ja nostotyöt. Kemijoki Oy PL 8131, Rovaniemi p , f Tuulivoimalaitosten kunnossapito Mikron Ky Anders Åsten PL 137, Kirkkoummi p , f Tuulivoima-alan konsultointi Suomen Tuulienergia - FWT Oy Tommi Rautio Saanatunturintie 1, Helsinki p , Toteutussuunnittelu ja projektinhoito Etelä-Pohjanmaan energiatoimisto, Thermopolis Oy Hannu Mars p , f Windcraft Aki Suokas Neopoli, Niemenkatu 73, Lahti p , f Roottoriasiantuntemusta Vindkraftföreningen rf Folke Malmgren Kaartintorpantie 6B, Helsinki p.+f , gsm kaapeli.fi Projektineuvonta WPD Finland Oy Esa Holttinen Tapiolan keskustorni, 0211 Espoo p , f Projektikehitys, rahoitusjärjestelyt, projektin johto TUULIVOIMALOIDEN MAAHANTUOJAT JA VALMISTAJAT Hafmex Windforce Oy Merja Paakkari PL35, ESPOO p , f Tuulivoimalat 2MW Oy Windside Production Ltd Risto Joutsiniemi Niemenharjuntie 85, Pihtipudas p , fax gsm Pientuulivoimalat akkujen lataukseen Synoptia Oy Tapiontori 1, ESPOO +358(0) Tuulivoimalat, Siemens - Bonus Tuulivoimala.com Finland Oy Olarinluoma 15, Espoo p , f Pientuulivoimalat 200W-20kW Winwind Oy Tutkijantie 2 D, Oulu p , fax Tuulivoimalat 1 ja 3MW 22

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Suomessa tällä hetkellä 192 tuulivoimalaitosta kokonaisteho 366 MW Tuulivoimalaitoksia Teho Vuosituotanto Suomi Ruotsi Tanska Viro 192 kpl 2 754 kpl 5 126

Lisätiedot

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu

Lisätiedot

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke Oulu 7.6.2011 Tilaisuuden ohjelma 10.00 Esitykset ja haastattelut/paneeli 11.00 Lounas Jari Suominen Antti Heikkinen Antti Kettunen Veli-Matti Puutio Esko Tavia

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys

Lisätiedot

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Miksi tuulivoimaa? Ilmainen ja uusiutuva kotimainen polttoaine Tuotannossa ei aiheudu päästöjä maahan,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy 1 Esityksen sisältö EPV Energia Oy ja tuulienergiaohjelma Rajakiiri Oy:n Tornion

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima Suomessa Elokuussa 2012 Suomessa oli toiminnassa 145 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti oli 234

Lisätiedot

05/2013. Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä. K Tahkoniemi

05/2013. Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä. K Tahkoniemi 05/2013 Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä K Tahkoniemi 1 Hanketiedot 2 Kehittäjä TM Voima OY / TM Voima Kytölä Oy Tavoitteena rakentaa Alavieskan Kytölän alueelle 4-9 tuulivoimalaa. Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen INVESTMENTS BEFORE 2020 IN NORTHERN EUROPE TOTAL 119 BILLION lähde: lapin kauppakamari Investointitavoitteet

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry Ohjelma klo 12.30 Ilmoittautuminen ja kahvi klo 13.00 Asiakkaat ja Fingrid Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj klo 13.30 klo 14.00 Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja,

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Tuulivoima Suomessa Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Suomen Tuulivoimayhdistys ry Tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö Perustettu 1988 170 yritysjäsentä, 220

Lisätiedot

Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä

Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä Globaali energiahaaste - kohti energiavallankumousta Professori Peter Lund, Aalto-yliopisto Tuulivoimarakentamisen haasteet ja uudet tuulet STY:n toiminnanjohtaja

Lisätiedot

wpd Finland Oy Yrityksen ja lähiseudun hankkeiden esittely Motivan tuulikiertue Oulu 30.10.2013 ja Raahe 31.10.2013 Esa Holttinen

wpd Finland Oy Yrityksen ja lähiseudun hankkeiden esittely Motivan tuulikiertue Oulu 30.10.2013 ja Raahe 31.10.2013 Esa Holttinen wpd Finland Oy Yrityksen ja lähiseudun hankkeiden esittely Motivan tuulikiertue Oulu 30.10.2013 ja Raahe 31.10.2013 Esa Holttinen wpd-konserni lyhyesti (wpd = wind project development) Saksalaisomisteinen

Lisätiedot

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna www.tuuliatlas.fi,

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

TuuliWatin tuulivoimastrategia

TuuliWatin tuulivoimastrategia TuuliWatin tuulivoimastrategia Tuotamme sähköä tuulesta mahdollisimman kustannustehokkaasti - Hyvätuulinen paikka - Korkea torni - Suuri roottorin halkaisija - Liittyminen sähköverkkoon mahdollista kohtuullisin

Lisätiedot

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen CO 2 -ominaispäästö (g/sähkö kwh) Kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa

Lisätiedot

Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa

Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa Alpo Kekkonen Kurssin sisältö - Saatavilla oleva seurantatieto - tuulivoimalat

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käytön osuuden noin 20 %:iin Tämän

Lisätiedot

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa

Lisätiedot

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Maatilan Energiahuolto TUULIVOIMA HEINOLA OY. Martti Pöytäniemi, RUOVESI

Maatilan Energiahuolto TUULIVOIMA HEINOLA OY. Martti Pöytäniemi, RUOVESI Ita, kic SSNÄj0KI 3-6.7.2OI3.. TUULIVOIMA HEINOLA OY Martti Pöytäniemi, RUOVESI Talvella 203 käynnistynyt kw:n Bonus voimala sijaitsee Ruoveden Kytövuorella ( m). Maston mitta m ja siiven pituus 22 m.

Lisätiedot

wpd Finland Oy Yrityksen ja Luvian hankkeen esittely Motivan tuulikiertue Pori 25.11.2013 Esa Holttinen

wpd Finland Oy Yrityksen ja Luvian hankkeen esittely Motivan tuulikiertue Pori 25.11.2013 Esa Holttinen wpd Finland Oy Yrityksen ja Luvian hankkeen esittely Motivan tuulikiertue Pori 25.11.2013 Esa Holttinen wpd-konserni lyhyesti (wpd = wind project development) Saksalaisomisteinen yritys, toimistoja 20

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1. Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.2011 Suomen tuulivoimalaitokset 130 197 12/2010 Julkaistut tuulivoimahankkeet

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna Alle 500 kw

Lisätiedot

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja YIT tänään YIT on johtava eurooppalainen rakentamispalveluja tarjoava yritys. Toimimme 7 maassa yli 6 000

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla

Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla Esimerkkejä aurinkoenergian ja tuulivoiman hyödyntämisestä maatiloilla Matti Arffman Envitecpolis Oy Kohti energiaomavaraista maatilaa -työpaja Nurmes 28.11.2013 E-farm Kohteet Tavoitteena energiaomavaraisuus

Lisätiedot

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti

Kaukoluettavine mittareineen Talouslaskelmat kustannuksineen ja tuottoineen on osattava laskea tarkasti Tornio 24.5.2012 Tuulivoimala on vaativa hanke Esim. viljelijän on visioitava oman tilansa kehitysnäkymät ja sähkötehon tarpeet Voimalan rakentaminen, perustuksen valu ja lujuuslaskelmat ovat osaavien

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Saksa 11% Tanska 27% Ruotsi 5% Suo mi 1% Miksi tuulivoimaa?

Lisätiedot

Satmatic aurinkoenergiajärjestelmät. Innovatiivinen ja älykäs aurinkoenergia. Solar Forum 12.05.2011. Satmatic Oy

Satmatic aurinkoenergiajärjestelmät. Innovatiivinen ja älykäs aurinkoenergia. Solar Forum 12.05.2011. Satmatic Oy Satmatic aurinkoenergiajärjestelmät Innovatiivinen ja älykäs aurinkoenergia Solar Forum 12.05.2011 Satmatic Oy Satmatic on suomalainen sähkö- ja automaatiotalo Satmatic in osakekannan omistaa pörssiyhtiö

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla. Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010)

Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla. Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010) Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010) Kyselyiden taustaa Kyselytutkimuksilla haluttiin selvittää ihmisten asenteita ja kokemuksia tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ 7.5.2013 Terhi Fitch YVA-menettely lakisääteinen menettely Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 muutoksineen) Valtioneuvoston

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen EPV Energia Oy 5.3.2010 1 Tausta EPV Energia Oy on 60-vuotias monipuolisen kotimaisen energiantuotannon

Lisätiedot

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan

Lisätiedot

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa 1 Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa, Seminaaripäivä, Pori 2 Tuulivoiman kehitysnäkymät Tuuliturbiinien koot kasvavat. Vuoden 2005 puolivälissä suurin turbiinihalkaisija oli 126 m ja voimalan teho

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009 ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA Merenkurkun neuvosto 2009 Merenkurkun tuulivoimavisio 2 Esiselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Tavoitteet Selvittää tuulivoimatuotannon

Lisätiedot

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Seitsemännen luennon aihepiirit Aurinkosähkön energiantuotanto-odotukset Etelä-Suomessa Mittaustuloksia Sähkömagnetiikan mittauspaneelista ja Kiilto Oy:n 66 kw:n aurinkosähkövoimalasta

Lisätiedot

Tuulivoimaa kiinteistöjen ja teollisuuden tarpeisiin

Tuulivoimaa kiinteistöjen ja teollisuuden tarpeisiin Tuulivoimaa kiinteistöjen ja teollisuuden tarpeisiin Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Rovaniemi, 12.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat Pasi Valasjärvi Sisältö Yritys ja historia Mikä mahdollistaa maatuulihankkeet? Tuotetarjonta Asioita, joilla tuulivoimainvestointi onnistuu Verkkovaatimukset

Lisätiedot

Tuulivoimayhdistys. vuotta. Projektit Ajos ja Mustasaari. Pientuulivoimalla. sähköä St1:n jakeluasemalle. Sähkömarkkinalain.

Tuulivoimayhdistys. vuotta. Projektit Ajos ja Mustasaari. Pientuulivoimalla. sähköä St1:n jakeluasemalle. Sähkömarkkinalain. puhdasta energiaa huomiseen 4/08 Tuulivoimayhdistys 20 vuotta Projektit Ajos ja Mustasaari Pientuulivoimalla sähköä St1:n jakeluasemalle Sähkömarkkinalain tulkinta pääkirjoitus Jari Ihonen Puheenjohtaja

Lisätiedot

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kaj Hellsten Lakiasiainjohtaja Kemijoki Oy SYS:n ympäristöoikeuspäivät 8. 9.9.2011 1 Vesivoimarakentaminen uudessa vesioikeudellisessa

Lisätiedot

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Ilkka Rantanen, STX Finland Oy MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Windenergy Lastausta Turun telakalla elokuussa 2013 30 September

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Antti Koskelainen Suomen ElFi Oy Suomen ElFi Oy 3.3.2008 1

Lisätiedot

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK 1.1.2007 Osasto / Yksikkö / Etunimi Sukunimi 2 1.1.2007 Osasto / Yksikkö / Etunimi Sukunimi 3

Lisätiedot

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja ympäristöalan liiketoimintaedellytysten ja -mallien sekä yritys- ja tutkimusverkostojen kehittäjä

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut

Lisätiedot

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014 Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas Projekti muodostuu 8:sta voimalasta Toimittaja tanskalainen Vestas á 3,3 MW, torni 137 m, halkaisija 126 m Kapasiteetti yhteensä 26

Lisätiedot

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan

Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan globaalisti ja Suomessa Aurinkoenergiaseminaari 11.2.2013, Wanha Satama Petra Lundström Vice President, Solar Business Development, Fortum Oyj Sisältö

Lisätiedot

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE

KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Hyrynsalmella

Lisätiedot

Tuulivoimatuotannon yleiset edellytykset. Erkki Kunnari Metsähallitus / Laatumaa Suomen Tuulivoimayhdistys 25.2.2011

Tuulivoimatuotannon yleiset edellytykset. Erkki Kunnari Metsähallitus / Laatumaa Suomen Tuulivoimayhdistys 25.2.2011 Tuulivoimatuotannon yleiset edellytykset Erkki Kunnari Metsähallitus / Laatumaa Suomen Tuulivoimayhdistys 25.2.2011 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: Yli 105 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot