Sallan kunnan mielenterveystyön suunnitelma vuosiksi

Transkriptio

1 Sallan kunnan mielenterveystyön suunnitelma vuosiksi 2016

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TIIVISTELMÄ MÄÄRITELMÄT Mielenterveys Mielenterveyshäiriöiden yleisyys SALLAN MIELENTERVEYSTYÖN SUUNNITELMA Mielenterveystyön suunnitelman sisällöstä Kehitettäviä asioita kunnassamme Mielenterveyssuunnitelma taulukkoina...8 Taulukko 1. Lasten mielenterveystyön suunnitelma...8 Taulukko 2. Sallan nuorten mielenterveystyön kehittämistoimet (nuoret alle 29 -vuotiaat)...9 Taulukko 3. Sallan työikäisten mielenterveyssuunnitelman kehittämistoimet...10 Taulukko 4. Sallan ikäihmisten mielenterveystyön suunnitelma Liitteet...12 Lähteet:

3 1. TIIVISTELMÄ Aikaisemmin Sallan kuntaan on tehty mielenterveystyön suunnitelma yhdessä Koillis-Suomen kuntien kanssa, jotka olivat Taivalkoski, Posio ja Kuusamo. Mielemme terveyden tarina -Koillis- Suomen mielenterveystyön suunnitelma vuosille alettiin tehdä vuonna Sallan kunnan päihdestrategia on tehty vuodelle Kunnanhallitus on sen hyväksynyt kokouksessaan Tervein Mielin - Lapissa jatkohanke pyysi myös Sallan kuntaa mukaan mielenterveys- ja päihdesuunnitelman päivitykseen tarjoamalla työajan korvausta tehtävälle työlle. Tavoitteena hankkeella oli saada Lapin kuntiin mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelma. Tehtävään irrotettiin kouluterveydenhoitaja, joka hoitaa myös raittiustoimen tehtäviä ja ennalta ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön tehtäviä. Työ lähti liikkeelle kesällä 2010 hankkeen järjestämästä työkokouksesta, jossa kerrottiin strategiatyön periaatteista. Työaikaa käytettiin marraskuussa 2010 vajaa yksi kuukausi ja vuoden tammikuussa 1 viikko. Lisäksi suunnitelman päivittäjä on osallistunut järjestettäviin työkokouksiin mahdollisuuksien mukaan. Suunnitelman tekemistä on jatkunut oman työn ohessa elokuuhun saakka. Työntekijän tueksi valittiin sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöryhmässä työtä ohjaava ryhmä, johon mielenterveystoimistosta valittiin psykiatrian erikoissairaanhoitaja Juha Mustonen ja mielenterveyshoitaja Erja Konttaniemi, sekä poliklinikan sairaanhoitaja Sirpa Korpela. Ryhmä kokoontui marraskuun ajan n. x1 / viikko. Suunnitelman päivittämisen lähtökohdaksi otettiin ajatus, että päivitetään mielenterveystyönsuunnitelman Sallan osa-alue. Päihdesuunnittelua tehdään asioiden esiin noustessa tähän päivitettävään suunnitelmaan. Entinen päihdestrategia jää voimaan, koska se on tehty vuoteen 2013 saakka. Siihenkin tehdään tietojen päivitystä, koska henkilötiedot puhelinnumeroineen ovat vaihtuneet. Mielenterveystyön suunnitelma laaditaan vuoteen 2016 saakka, mutta sitä päivitetään kahden vuoden välein. Järjestettiin kuulemistilaisuus , johon kutsuttiin lehti-ilmoituksella yleisö, työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Kirjallisia kutsuja lähetettiin henkilöille, joiden oletin olevan osallisena työn suunnittelussa. Myös luottamushenkilöistä lautakuntien puheenjohtajat ja kunnanhallituksen ja - valtuuston puheenjohtaja saivat kirjallisen kutsun. Otsakkeena oli Mitä on hyvä mielenterveystyö Sallassa. Pohdinta käytiin ennakointidialogin keinoin hyvästä tulevaisuudesta käsin. (Liite1.) Kokoontumisen jälkeen lähetin kutsut lasten, nuorten, työikäisten ja ikäihmisten ryhmiin osallistuville henkilöille. Valitut ryhmät perustuivat entisen mielenterveyssuunnitelman työskentelymalliin. Lähetin kutsut sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen, vapaa-aikatoimen ja seurakunnan edustajille. Kokoontumiskertoja kullekin ryhmälle kertyi kolme ja osanottajia kokoontumisessa 3-6 henkilöä. ( Liite 2.) Työryhmätyöskentelyssä ideoitiin kehittämiskohteet entisen suunnitelman pohjalta, kuitenkin siirtyen nykyisiin tarpeisiin. Edellisessä suunnitelmassa käytettyä SWOT-analyysia ei tällä kertaa tehty. Pohjana käytettiin Mieli työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen ( Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2009:3 ) Siinä mielenterveystyön tulevaisuuden kehittämisen painopistealueeksi on valittu asiakkaan aseman vahvistaminen, mielenterveyden edistäminen, palvelujen järjestäminen toiminnallisena kokonaisuutena sekä peruspalvelujen roolin vahvistaminen palvelujen tuotannossa ja kehittämisessä. 3

4 2. MÄÄRITELMÄT 2.1. Mielenterveys Mielenterveys ei ole vain mielen sairauksien puuttumista, vaan mielen hyvää vointia ja ihmisen kykyä selvitä arjessa. Mielenterveyden ongelmat ja häiriöt voivat ilmetä monin tavoin ja oirein. Häiriöstä on kyse silloin, kun oireet rajoittavat yksilön toimintaa ja työkykyä, osallistumis- ja selviytymismahdollisuuksia tai aiheuttavat kärsimystä ja psyykkistä vajaakuntoisuutta.( WHO Summary report 2004 ). Mielenterveyden edistämistoimien tavoitteena on vaikuttaa mielenterveyttä määrittäviin tekijöihin. Mielenterveys on erottamaton osa terveyttä, joten kaikessa terveyden edistämisessä tulisi ottaa huomioon mielenterveyden edistäminen. ( Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma s. 24 ) Mielenterveyden edistäminen koetaan prosessiluonteisena toimintana. Lähtökohtana on käsitys, arvostus ja asenteet positiivisesta mielenterveydestä sekä terveydestä. Mielenterveyden edistäminen on toimintaa yksilötason tuesta kunnallisiin päätöksiin, joissa huomioidaan positiivinen mielenterveyden vahvistaminen. Mielenterveyden edistäminen edellyttää sektoreiden välistä yhteistyötä. Tähän voidaan liittää myös terveyteen liittyvä oikeudenmukaisuus, jolla ymmärretään terveyserojen kaventamista. Kaikille ihmisille tarjotaan mahdollisuus nauttia terveydestä täysipainoisesti asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta ja koulutuksesta riippumatta. Mielenterveyden edistämisessä on ensisijaisesti kyse jatkuvasta hyvinvoinnin tukemisesta, toissijaisesti sairauksien ehkäisemisestä ja hoidosta.( Salon seudun mielenterveysstrategia s. 4 ) 2.2. Mielenterveyshäiriöiden yleisyys Suomalaisten tutkimusten mukaan joka viidennellä aikuisella on jokin mielenterveyden häiriö. Nuorilla aikuisilla (20 35 v) on vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan 15 % mielenterveys- tai päihdehäiriö. Tutkituista 40 % on sellainen ollut jossakin elämänsä vaiheessa.( Jaana Suvisaari, akatemiatutkija THL ). Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden osuus oli 7,3 vuonna 2009 Sallan kunnan vuotiaista/ 1000 vastaavanikäisistä, mikä on Lapin läänin keskitasoa.( Lapin aluehallintoviraston julkaisu 3/ s.38 ) Psykiatrisen laitoshoidon tarve ikäryhmässä 7-12 vuotiaat on kasvanut Lapin läänissä niin kuin koko maassa. Sama tilanne on psykiatristen hoitojaksojen lisääntymisessä ikäryhmässä vuotiaat sekä vuotiaat. Sen sijaan vuotiaiden hoitojaksot ovat jonkun verran alentuneet verrattuna vuosiin (Esa Nordling, Mielen Tuki -hanke/ THL ). Seuraavassa taulukossa on kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaiden ilmoittama koettu terveys verrattuna Lapin lääniin ja koko maahan vuoden 2010 kouluterveyskyselyn mukaan. 4

5 KOETTU TERVEYS Vakioidut prosenttiosuudet Salla % Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Päivittäin vähintään kaksi oiretta Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Koulu-uupumus Ylipaino Pojat (n=38) Tytöt (n=37) Salla (n=75) Lappi (n=3635) Koko aineisto (n=55548) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely Ja sama taulukko lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden kokemana. KOETTU TERVEYS Vakioidut prosenttiosuudet Salla % Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Päivittäin vähintään kaksi oiretta Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Koulu-uupumus Ylipaino Yhteensä (n=33) Lappi (n=1532) Koko aineisto (n=27146) Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat THL: Kouluterveyskysely 3. SALLAN MIELENTERVEYSTYÖN SUUNNITELMA 3.1 Mielenterveystyön suunnitelman sisällöstä Sallan mielenterveyssuunnitelman sisällöllisyys perustuu laajalti ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Lasten ja nuorten mielenterveys - ja päihdetyö toteutetaan ensisijaisesti lasten ja nuorten arkisessa elinympäristössä, kuten kodissa, päivähoidossa tai koulussa, vapaa-ajan toiminnassa, järjestötoiminnassa. Vanhemmuutta ja vanhempien osallistuttamista tuetaan. Lasten ja nuorten tilanteen arviointi erityisesti silloin, kun vanhemmalla on mielenterveys- tai päihdeongelma, somaattinen sairaus tai muu stressitekijä. Tällöin psykososiaalisen ongelmien riskit voidaan ennalta 5

6 ehkäistä. Eri projekteilta tuleva apu hyödynnetään. Erikoispalvelut tukevat monimuotoisesti peruspalveluja. ( Liite 4.) Työikäisten mielenterveys- ja päihdepalvelut Työyhteisöjen hyvinvointiin kiinnitetään enemmän huomiota. Kehityskeskustelut otetaan käyttöön kaikissa työyksiköissä. Koulutuksen suunnittelussa hyödynnetään kehityskeskustelujen palautetta. Kun nämä tehdään työyhteisöissä alkuvuodesta, pystyttäisiin vuosikelloperiaatteella saamaan aikaiseksi suunnitelma työntekijöiden koulutuksen tarpeesta toukokuuhun mennessä. Tällöin kansalaisopiston pedasofia voisi järjestää koulutustarvetta vastaavaa koulutusta lukuvuoden alkaessa syksyllä. Työyhteisöissä tulee olla perehdytysohjelma, joka sisältää hoitoonohjausmallin päihteiden käyttöön liittyen.. Kunnan ikäkausitarkastukset pyritään laajentamaan niihin henkilöihin, jotka jäävät työterveyshuollon palvelujen ulkopuolelle. Päihdehoitajan toimen perustamista kuntaan pidetään tärkeänä. Ohessa vuonna 2009 päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastolla hoidossa olleet vuotiaat/1000 vastaavanikäistä. (Lapin aluehallintovirasto... s. 39) Ikäihmisten mielenterveys- ja päihdepalvelut Ikäihmisten palveluja kehitetään varhaisen puuttumisen suuntaan. Pyritään tukemaan kotona asumista hyvinvointia edistävin kotikäynnein, joita kotihoidosta suunnitellaan tehtäväksi 75 - vuotiaille. Tavoitteena on myös ryhmätoimintojen edelleen kehittäminen. Tällöin joudutaan pohtimaan liikennejärjestelyitä, jolla pystytään turvaamaan henkilöiden pääseminen ryhmiin. Toteuttaminen noudattelee kuntastrategian linjauksia. 6

7 Kiinnitetään huomiota mielenterveys/ päihdeasiakkaan laitoshoidosta kotiuttamisen vaiheeseen, jolloin tehostetusti tuetaan kotona selviämistä. 3.2 Kehitettäviä asioita kunnassamme Sallan kunnan väestömäärä oli 4162 (lähde: tilastokeskus) Ennalta ehkäisevien toimenpiteiden tarve tilastotietojen valossa on ilmeinen. Lisäksi päihdehoitajan työpanoksen saaminen toimintaan on ilmeinen. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat kasvaneet viimeisten vuosien aikana selvästi. Vuoden 2009 aikana ne olivat toiseksi suurimmat Lapin läänissä Euroa/ asukas. Sairastavuusindeksi on korkea. Koulutustasomittarin mukaan kunnassa on parannettavaa. Työttömyys lisää mielenterveys- ja päihdeongelmia. On tutkittu työttömän mielenterveyshäiriön riskin nousevan 4 kertaiseksi ja päihdehäiriöriskin nousevan 8 kertaiseksi verrattuna työssä käyvään. (Lönnqvist 2009). Työttömien osuus Sallassa on 22.1 % työvoimasta ja pitkäaikaistyöttömyys 11 % työvoimasta vuonna Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskuksen vuodeosastolla on Sallassa hoidettu asiakkaita eniten Lapin läänin kunnista. Sen sijaan päihdehuollon avopalveluina hoidettujen asiakkaiden määrä on paljon alhaisempi, kuin yleensä muissa Mielen Tuki -hankkeen Lapin 11 kunnasta hoidetut. ( Nordling, Mielen tuki -hanke THL ) Niin sanottu Mini-interventio eli alkoholin käytön puheeksi ottaminen asiakaskontakteissa tulisi olla osa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Psykologin palvelut toimivat rajoitetusti ostopalveluina. Psykologin palveluiden tarve on suurempi, kuin mitä ostopalveluina on saatavissa. Oppilashuoltotyöryhmistä puuttuu psykologin palvelut täysin.lastensuojelulaki velvoittaa kunnan järjestämään psykologin palvelut.. Mielenterveystoimistossa on kaksi työntekijää - psykiatrinen erikoissairaanhoitaja ja mielenterveyshoitaja. Perheterapeutti käy kerran viikossa pitämässä vastaanottoa Sallassa, joka on ostopalvelua sairaala Lapponialta. Samalla tavalla ostopalveluna toimii myöskin puheterapeutin palvelut. Puheterapeutti käy pitämässä vastaanottoa alle kouluikäisille lapsille kahden viikon välein. Vastaanottopaikkana toimii Tennontien päiväkoti. Työryhmissä ja haastatteluissa on noussut esiin se, että pitäisi olla jonkunlainen palautejärjestelmä, jolla voidaan taata työn sujuvuus sen jälkeen, kun asiakas on ohjattu hoitoon. Lisäksi sairautensa kanssa vastaanotolle tulevalle ei riitä ohje, että hakee ammattiauttajan apua. Kun voimia on vähän, jo puhelinnumeron etsiminen on vaikeaa. Pitäisi olla annettavana yhteystiedot, mistä apua voi hakea. Kriisityöryhmän toiminnasta on kaavio liitteenä.(liite 3) 7

8 4. Mielenterveyssuunnitelma taulukkoina Taulukko 1. Lasten mielenterveystyön suunnitelma Kehittämiskohde Tavoite Menetelmä/toimenpiteet Seurantaindikaattorit Vastuutaho Aikataulu Uuden asetuksen ( valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta,koulu - ja opiskeluterveydenhuollost a sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) ja uusien säännösten tuomien velvotteiden soveltamisesta paikkakuntaa koskevaksi. Lapsen kasvun ja kehityksen mahdollisimman hyvä tukeminen. Vanhemmuuden tukeminen Lapsiperheiden tukeminen Yhteistyön tiivistäminen eri hallinnonalojen kesken Työntekijöiden tiedon päivittäminen Perheinterventio Huoli puheeksi -menetelmä Vuoropuhelut,suunnittelupalaverit ja asiakaspalaverit Voimavararyhmät Koulutuksen suunnitelmallinen toteuttaminen ja seuranta. Varmistetaan kaikkien työntekijöiden kouluttautumien ajantasaiseen tietoon Menetelmien käytön tilastointi ja vaikuttavuuden arviointi Vanhemmat Jokainen työyksikkö Menetelmiin kouluttautuneiden henkilöiden työpanaoksen käyttäminen yli sektorirajojen Perheen kokonaisuuden huomioiminen lapsi- ja lapsiperhetyössä Perheen hyvinvoinnin turvaaminen Lapsen arjessa selviämisen turvaaminen Ennalta ehkäisevä mielenterveystyö on osa lapsen kanssa tehtävää työtä (koti, päivähoito, neuvola, koulu, vapaaaika) 1.Koko perheen huomioiminen jonkun / joidenkin perheenjäsenen/ jäsenten kohtaamassa erityistilanteessa ( psyykkinen/ fyysinen sairaus, päihdeongelmat, kriisit 2. Perhekerho 3. Vanhemmuuden roolikartta Laaja-alaisten terveystarkastusten toteutuminen Yhteistyötä kartoittavat mittarit Tyytyväisyyskysely vanhemmille Kokoontumisten/ osallistuneiden lukumäärä Terveystoimen henkilökunta Muut lapsen kanssa työskentelevät Perhetyöntekijä ja neuvolan työntekijä työparina Päiväkodin 6- vuotiaiden tapaamisessa syksyllä ja 1. luokan kouluuntulotarkastukse ssa Vanhemmuuden huomiointi luontevasti asiakastyössä Asiakastyössä olevat Perhetyön vahvistaminen Perheen tukeminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Perhetyöntekijälle työpari, joka on sosiaalitoimen kotipalvelun työntekijä/ tai sivistystoimen kouluavustaja Työparityöskentelyn toteutuminen Sallan sosiaali- ja terveystoimi/ sivistystoimi 2012 Aamu ja iltapäivätoiminnan edelleen kehittäminen Toiminnan turvallisuuden ja laadun takaaminen Toimiva työtila Kouluavustajan työajan sovittaminen siten, että se toimii sekä koulun että kerhotoiminnan kannalta sujuvasti. Tyytyväisyyskysely vanhemmille ja työntekijöille Sallan sivistystoimi Jatkuva Vertaistukiryhmien kehittäminen Vapaaehtoistoiminna n vahvistaminen mm. Erityislasten Omaiset ry:n ELO - toiminta Yhteistyö eri sektoreiden kesken. Erityislapsiryhm kerhotoiminnan virittäminen Kolmas sektori Eri hallinnonalat 8

9 Taulukko 2. Sallan nuorten mielenterveystyön kehittämistoimet (nuoret alle 29 -vuotiaat) Kehittämiskohde Tavoite Menetelmät/ toimenpiteet Seurantaindikaattorit Vastuutaho Aikataulu Nuorten kiinnittyminen yhteiskuntaan Nuori oppii tiedot ja taidot palveluiden käyttämiseen ja tiedostaa yhteiskuntavastuun. Osallisuuden lisääntyminen. Tietotaidon ohjaus kotona ja koulussa. Etsivä nuorisotoiminta ja sen tuoma ohjaus. Aikalisä -ohjaus Seurakunnan nuorisotyön tekemä työ Opiskeluun hakeutuneiden pysyminen tai uudelleen sijoittuminen opiskelussa. Vanhemmat Sivistystoimi Vapaa-ajan toimi Seurakunta Aikalisäohjaaja Jatkuva Työpajatoiminta Yli 17 -vuotiaiden työvoimapoliittiset toimenpiteet Työ- ja elinkeinotoimisto Psykososiaalisen oppilashuollon edelleen kehittäminen Tuetaan nuoren fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehittymistä Koulukuraattorin palvelut Toimiva koulu/opiskeluterveydenhuolto Psykologin palveluja saatavilla riittävästi. Oppilashuollollisten tukitoimien arviointi vuosittain. Vanhemmat Koulujen henkilökunta Sivistystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Jatkuva Mielenterveystoimiston palveluiden kehittäminen matalan kynnyksen palveluiksi. Yhteistyö vanhempien ja viranomaistahojen kanssa Mielenterveyden edistäminen ja tukeminen Nuori saa avun tarvittaessa omaan pahaan oloonsa, sairauteensa. Peruskoulun ja lukion vanhemmille jaetaan kirajallinen tieto, keneen otetaan yhteyttä eri tilanteissa. Vanhempainillat, jossa asiasta on tiedotettu vanhemmille. Jaettu INFO -materiaali. Vanhemmat Jatkuva Nuorta tuetaan, jos perheen vanhemmalla on mielenterveys- tai päihdeongelma, sairautta tai muita stressitekijöitä. Nuoren kanssa toimivat työntekijät kannustavat vanhempia asioiden esille ottamisessa. Perheinterventio. Voimavararyhmät Stressinhallintaryhmät peruskoulussa. Asiakas- suunnittelu tai verkostopalaverit Koulujen henkilökunta, kouluja opiskeluterveydenhuolto, vapaa-ajan toimi Menetelmiin kouluttautuneet työntekijät Nuorten asioita käsittelevä työryhmän toiminta Ryhmä, jossa nuorten edustajat ja viranomaistahot kokoontuvat pohtimaan ja kehittämään kunnan nuorten asioita. Syksyisin valitaan oppilaiden edustus yläkoululta ja lukiosta. Opettajien edustajien valinta myös. Eri viranomaiset sitoutuvat toimimaan ryhmässä. Kokoonkutsujana ennalta ehkäisevän päihdetyön yhdyshenk. Kokoontumiskerrat Osallistuneiden lukumäärä Kehitettävien asioiden kirjaus/ toimenpiteet. Kouluterveydenhuolto ( ennalta ehkäisevä päihdetyön yhdyshenkilö) Kokoontuminen joka toinen kuukausi Koulun lukuvuonna. 9

10 Taulukko 3. Sallan työikäisten mielenterveyssuunnitelman kehittämistoimet Kehittämiskohde Tavoite Menetelmät Indikaattorit Vastuutaho Aikataulu Työmarkkinakelpoisuuden säilyttäminen Nuori aikuinen löytää paikkansa työmarkkinoilla Työpajatoiminnan edelleen kehittäminen Nuorisotyöttömät, % -osuus vuotiaasta työvoimasta Sivistystoimi Vapaa-ajan toimi Etsivä nuorisotyö Työhyvinvointi Työntekijä huolehtii omasta hyvinvoinnistaan. Esimiestyön kehittäminen Työyksikön kehittäminen. Työyhteisöjen kehittäminen. Yksiköihin oma työhyvinvointisuunnitelma, joka auttaa jaksamaan. Hyvä perehdytyssuunnitelma. Kehityskeskustelujen käyttöönotto/toteutus Työyhteisöjen työnohjaustalousarvioon varataan määräraha. Sairauspoissaolot Eläkkeelle jäännin ikärakenne Työpaikkakohtainen työtyytyväisyyskysely Työntekijät Työyhteisöjen esimiehet Hyvinvointivalmentajat Organisaation ylin johto Kunnanhallitus ja - valtuusto Jatkuva Työyhteisökoulutus. Päihdepalvelujen saatavuus Päihdehoitajan tai päihdetyöntekijän saaminen kuntaan Päihdetyöntekijän/hoitajan tekemä työ Päihdetyöntekijän vastaanotolla käyneet Laitoshoidon hoitopäivät Sosiaali- ja terveyslautakunta Työterveyshuolto ja poliklinikan työntekijät ; osittain jatkuva Mini-interventio ja kirjaamisesta sopiminen. Hoitoon ohjauksen toimivuus Mielen Tuki -hanke Miten otetaan päihteiden käyttö puheeksi - koulutusta. Työntekijöiden verkostoituminen Yhteistyö eri toimijoiden välillä on sujuvaa Mielenterveyspalveluiden toimivuus Asiakas ja toimijat tietävät, miten palvelujärjestelmä toimii 1.Mielenterveyspalveluiden saatavuuteen luodaan toimintamallit Työn jakoa selkeytetään ja siitä tiedotetaan 2. Työntekijöiden osaamisen tukeminen Asiakastyytyväisyys Yhteistyötahojen tyytyväisyys palveluihin Sallan kunta Sosiaali- ja terveystoimi Jatkuva Täydennyskoulutukseen osallistuminen Mielenterveystoimiston henkilökunta 10

11 Taulukko 4. Sallan ikäihmisten mielenterveystyön suunnitelma Kehittämiskohde Tavoite Menetelmät/toimenpitee t Seurantaindikaattorit Vastuutaho Aikataulu Ikäihmisten kotona selviäminen Pystyy asumaan omalla kotikylällä mahdollisimman pitkään Liikenneyhteydet järjestetty; asuntojen korjaus toimii. Ehkäisevät kotikäynnit; Tukien tarkistaminen ajan tasalle. Väkiluku; paljonko yli 75 v asuu omassa kodissa. Ehkäisevien kotikäyntien määrä jatkotoimenpiteet tehty. Kunnan eri sektorien toimijat Kotihoidon henkilökunta - terveydenhoitajat Fyysisen kunnon ylläpitäminen Vanhuksille ja myös syrjäkylillä asuville ikäihmisille, tarjotaan mahdollisuus huolehtia omasta fyysisestä terveydestä. Kiertävä kuntopiiri Montako kuntopiiriä on ollut toiminnassa. Kuinka monta kuntopiirin käyttäjää on ollut. Liikuntatoimen ja fysioterapian henkilökunta laatii suunnitelman. Toteutus suunnitelman mukaan eri ohjaajien toimesta. Kansalaisopisto Ikäkausitarkastukset Tarjotaan mahdollisuus fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tarkastuksiin henkilöille, joille muita terveystarkastuksia ei ole tarjolla. Vastaanotot vuotiaille viiden vuoden välein. Käyntien lukumäärä Tyytyväisyyskysely 2 vuoden välein Avoterveydenhuollon terveydenhoitajat Ennalta ehkäisevän työn näkökulma. Seniorineuvola Ikääntyvien mielenterveyden ja elämänhallinnan tukeminen Vastaanottotoiminta ja / tai ryhmätoiminta yli 70 -vuotiaille Muun muassa muistineuvola, miniinterventio(alkoholin käytön puheeksi ottaminen), depressioseula. Seniorineuvolassa käyneiden lukumäärä Paljonko ryhmätoimintaa on ollut Kotihoidon terveydenhoitajat Muistihoitaja Depressioryhmän ohjaajat Tarvittaessa ohjaus muihin palveluihin Päihdetietoisuuden lisääminen Alkoholin käytön vähentäminen informaation avulla. Järjestetään tietoiskuja eri tilaisuuksissa Järjestettyjen tilaisuuksien lukumäärä ja niihin osallistuneet. Ennalta ehkäisevä päihdetyö Jatkuva Työntekijä rohkenee keskustella alkoholin käytöstä asiakkaan kanssa Koulutusta henkilökunnalle Koulutuksessa olleiden lukumäärä Yhteinen osio: Tukiasuminen Mielenterveyskuntout ujan tai päihdekuntoutujan kotona selviäminen MTTkuntoutustyöryhmän perustaminen esimerkiksi hyvinvointikeskukseen tai Hillaan. Kuntotussuunnitelma laaditaan. Laitoshoidon jaksojen väheneminen esh:ssa. Ennalta ehkäisevästi, jos tilanne kotona huononee erikoissairaanhoitoa ei aina tarvittaisi. Mielenterveystoimisto n henkilökunta organisoi mennessä, jolloin hyvinvointikeskukse n käyttö selkiytyy 11

12 Liitteet Liite 1 YHTEENVETO: pidetystä suunnittelupalaverista Mikä on hyvä mielenterveystyö Sallassa 1. Mitä on mielenterveystyö, kun se on hyvää Sallassa? -PALVELUITTEN SAANNIN SELKEYS JA SIITÄ INFORMOINTI -NUORTEN NEUVOLA -TOIMINTAA KAIKILLE IKÄRYHMILLE -PERUSPALVELUT TOIMIVAT, TYÖNTEKIJÄT AMMATTITAITOISET -VAPAAEHTOISTYÖN MERKITYS KOROSTUI -TOIMINTATAVOISSA MUUTOKSIA; ANNETTIIN AIKAA ASIAKKAILLE, VARHAINEN PUUTTUMINEN -VERKOSTOITUMINEN -LAADUKKUUS -ERILAISET TERAPIAT SAATAVILLA -AVOHOITOPAINOTTEISUUS -ENNALTAEHKÄISY -PÄIHDETYÖNTEKIJÄ 2.Mikä sai huolesi vähenemään? -PÄÄTTÄJIEN SISÄÄNAJO ASIALLE -REAGOINTI NOPEASTI JA HERKÄSTI -VAPAAEHTOISTYÖ JA VANHEMMUUDEN TUKI -TYÖYHTEISÖN HYVÄ JAKSAMINEN -HOITOSUHTEEN TURVALLISUUS, HOITAJA TUTTU POTILAALLE 3.Mikä huoletti sinua? -LAPSET JA NUORET -VERKOSTOJEN PUUTTUMINEN -AMMATTITAIDON PUUTTUMINEN MIELENTERVEYSTYÖSTÄ (YLEENSÄ HOITOHENKILÖSTÖLTÄ) -TYÖIKÄISTEN HYVINVOINTI, TYÖSSÄJAKSAMINEN JA TYÖYHTEISÖJEN HYVINVOINTI 12

13 Liite 2 Mielenterveyssuunnitelman päivitykseen osallistuneet työryhmien jäsenet, joissa jokaisessa oli läsnä suunnitelman kirjoittaja Ritva Mattila Ohjaustyöryhmä: Erja Konttaniemi, Sirpa Korpela,Juha Mustonen Lasten työryhmä: Riitta Kostamo, Marja-Terttu Loisa, Hanna Mäntylä, Sari Sipola, Vuokko Vartianen,Tuija Vuorela Nuorten työryhmä Terttu Hannula, Piia Hänninen, Henna Kivelä, Erja Konttaniemi, Tuija Laurila, Ritva Mattila, Hanna Mäntylä. Lisäksi Petteri Salmijärven haastattelu Työikäisten työryhmä: Terttu Hannula, Hanna Kantola, Outi Kettunen, Juha Mustonen, Ismo Seppälä, Arja Virtanen Ikäihmisten työryhmä: Eeva Kantola, Piia Piisilä, Arja Pöyliö, Leena Särkelä, Sirpa Takkula 13

14 Liite 3 ORGANISOINTI, JÄLKIPUINTI JOHTO, TIEDOTUS Hanna Kantola, tth Juha Mustonen, MTT sh Paula Kaakkurivaara johtava lääkäri Psykologinen osaaminen PSYKOLOGI Erja Konttaniemi Mtt/ mth SOMAATTINEN OSAAMINEN JA ENSIAPU TERVEYSKESKUKSEN VALMIUSSUUNNITELMAN MUKAAN Henkilökunnan hälytys virkaaikana ja virka-ajan ulkopuolella ATK-tuki, Viestintä: Marko Saariniemi, ja Jari Eeva Kantola diakoni Seurakunta VPK, POLIISI Tai Muu viranomainen 112 Vapaaehtois - järjestöt 14

15 Liite 4 Alle kouluikäisen lapsen hoitopolku Vanhempien huoli tai huoli päiväkodilta tai muilta työntekijöiltä Keskustelut perheen kanssa, johon tarvittaessa kutsutaan myös lastenneuvolan terveydenhoitaja ja päiväkotihenkilöstöä. Tarvittaessa ohjaus perheterapeutin vastaanotolle käynnit Sallassa x1 / viikko (Perhe-ja mielenterveysklinikka Lapponia) Oppimiseen liittyvissä asioissa varataan perhe- ja mielenterveysklinikalta aika psykologisiin tutkimuksiin, jonka tekee psykologi. Puheen viivästymisen vuoksi terveydenhoitaja tekee lähetteen puheterapeutille, joka pitää vastaanottoa Sallassa joka toinen viikko. Kiireellisissä asioissa yhteys terveyskeskuksen päivystävään lääkäriin, joka mahdollisesti tekee lähetteen Lapin keskussairaalaan lastenpsykiatrian poliklinikalle. Kouluikäisen lapsen hoitopolku Huoli lapsesta nuoresta vanhemmat, koulun henkilökunta, vapaa-aikatoimi, harrastusjärjestöjen työntekijä tai seurakunnan työntekijä, kouluterveydenhoitaja tai sosiaalitoimen työntekijä. Yhteys perheeseen, josta ohjaus kouluterveydenhoitajalle. Tarvittaessa mukaan kutsutaan se taho, jossa huoli on herännyt vanhempien lisäksi. Tarvittaessa annetaan aika koululääkärille. Tarvittaessa ohjataan perheterapeutin vastaanotolle, joka käy Sallassa x1/ viikko. Oppimiseen liittyvissä asioissa varataan aika psykologisiin testauksiin, jotka tällä hetkellä tekee perhe- ja mielenterveysklinikan psykologi joko Sallassa käydessään tai sitten Kemijärvellä. Puheen tuottamiseen liittyvissä ongelmissa kouluterveydenhoitaja pyytää maksusitoumuksen johtavalta lääkäriltä ja tekee lähetteen puheterapeutille. Kiireellisissä asioissa aika varataan terveyskeskuksen päivystävälle lääkärille, joka mahdollisesti tekee lähetteen Lapin keskussairaalan lastenpsykiatrian tai nuorisopsykiatrian poliklinikalle. 15

16 Lähteet: Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma ; THL:n julkaisu Lapin hallintoviraston toinen tilastokatsaus kunnille väestön ja hyvinoinnin seurannan tueksi. Lapin aluehallintaovirastonjulkaisu 3/. Esa Nordling, Mielen Tuki -hanke/ THL. Salon seudun mielenterveysstartegia Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3 Suvisaari, J.2008.Mielenterveys- ja päihdehäiriöt yleisiä nuorilla aikuisilla Kansanterveyslehti 8/2008 Tilastokeskus. Koillis-Suomi; luettu