Sallan kunnan mielenterveystyön suunnitelma vuosiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sallan kunnan mielenterveystyön suunnitelma vuosiksi 2011 2016"

Transkriptio

1 Sallan kunnan mielenterveystyön suunnitelma vuosiksi 2016

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TIIVISTELMÄ MÄÄRITELMÄT Mielenterveys Mielenterveyshäiriöiden yleisyys SALLAN MIELENTERVEYSTYÖN SUUNNITELMA Mielenterveystyön suunnitelman sisällöstä Kehitettäviä asioita kunnassamme Mielenterveyssuunnitelma taulukkoina...8 Taulukko 1. Lasten mielenterveystyön suunnitelma...8 Taulukko 2. Sallan nuorten mielenterveystyön kehittämistoimet (nuoret alle 29 -vuotiaat)...9 Taulukko 3. Sallan työikäisten mielenterveyssuunnitelman kehittämistoimet...10 Taulukko 4. Sallan ikäihmisten mielenterveystyön suunnitelma Liitteet...12 Lähteet:

3 1. TIIVISTELMÄ Aikaisemmin Sallan kuntaan on tehty mielenterveystyön suunnitelma yhdessä Koillis-Suomen kuntien kanssa, jotka olivat Taivalkoski, Posio ja Kuusamo. Mielemme terveyden tarina -Koillis- Suomen mielenterveystyön suunnitelma vuosille alettiin tehdä vuonna Sallan kunnan päihdestrategia on tehty vuodelle Kunnanhallitus on sen hyväksynyt kokouksessaan Tervein Mielin - Lapissa jatkohanke pyysi myös Sallan kuntaa mukaan mielenterveys- ja päihdesuunnitelman päivitykseen tarjoamalla työajan korvausta tehtävälle työlle. Tavoitteena hankkeella oli saada Lapin kuntiin mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelma. Tehtävään irrotettiin kouluterveydenhoitaja, joka hoitaa myös raittiustoimen tehtäviä ja ennalta ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön tehtäviä. Työ lähti liikkeelle kesällä 2010 hankkeen järjestämästä työkokouksesta, jossa kerrottiin strategiatyön periaatteista. Työaikaa käytettiin marraskuussa 2010 vajaa yksi kuukausi ja vuoden tammikuussa 1 viikko. Lisäksi suunnitelman päivittäjä on osallistunut järjestettäviin työkokouksiin mahdollisuuksien mukaan. Suunnitelman tekemistä on jatkunut oman työn ohessa elokuuhun saakka. Työntekijän tueksi valittiin sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöryhmässä työtä ohjaava ryhmä, johon mielenterveystoimistosta valittiin psykiatrian erikoissairaanhoitaja Juha Mustonen ja mielenterveyshoitaja Erja Konttaniemi, sekä poliklinikan sairaanhoitaja Sirpa Korpela. Ryhmä kokoontui marraskuun ajan n. x1 / viikko. Suunnitelman päivittämisen lähtökohdaksi otettiin ajatus, että päivitetään mielenterveystyönsuunnitelman Sallan osa-alue. Päihdesuunnittelua tehdään asioiden esiin noustessa tähän päivitettävään suunnitelmaan. Entinen päihdestrategia jää voimaan, koska se on tehty vuoteen 2013 saakka. Siihenkin tehdään tietojen päivitystä, koska henkilötiedot puhelinnumeroineen ovat vaihtuneet. Mielenterveystyön suunnitelma laaditaan vuoteen 2016 saakka, mutta sitä päivitetään kahden vuoden välein. Järjestettiin kuulemistilaisuus , johon kutsuttiin lehti-ilmoituksella yleisö, työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Kirjallisia kutsuja lähetettiin henkilöille, joiden oletin olevan osallisena työn suunnittelussa. Myös luottamushenkilöistä lautakuntien puheenjohtajat ja kunnanhallituksen ja - valtuuston puheenjohtaja saivat kirjallisen kutsun. Otsakkeena oli Mitä on hyvä mielenterveystyö Sallassa. Pohdinta käytiin ennakointidialogin keinoin hyvästä tulevaisuudesta käsin. (Liite1.) Kokoontumisen jälkeen lähetin kutsut lasten, nuorten, työikäisten ja ikäihmisten ryhmiin osallistuville henkilöille. Valitut ryhmät perustuivat entisen mielenterveyssuunnitelman työskentelymalliin. Lähetin kutsut sosiaali- ja terveystoimen, sivistystoimen, vapaa-aikatoimen ja seurakunnan edustajille. Kokoontumiskertoja kullekin ryhmälle kertyi kolme ja osanottajia kokoontumisessa 3-6 henkilöä. ( Liite 2.) Työryhmätyöskentelyssä ideoitiin kehittämiskohteet entisen suunnitelman pohjalta, kuitenkin siirtyen nykyisiin tarpeisiin. Edellisessä suunnitelmassa käytettyä SWOT-analyysia ei tällä kertaa tehty. Pohjana käytettiin Mieli työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen ( Sosiaalija terveysministeriön selvityksiä 2009:3 ) Siinä mielenterveystyön tulevaisuuden kehittämisen painopistealueeksi on valittu asiakkaan aseman vahvistaminen, mielenterveyden edistäminen, palvelujen järjestäminen toiminnallisena kokonaisuutena sekä peruspalvelujen roolin vahvistaminen palvelujen tuotannossa ja kehittämisessä. 3

4 2. MÄÄRITELMÄT 2.1. Mielenterveys Mielenterveys ei ole vain mielen sairauksien puuttumista, vaan mielen hyvää vointia ja ihmisen kykyä selvitä arjessa. Mielenterveyden ongelmat ja häiriöt voivat ilmetä monin tavoin ja oirein. Häiriöstä on kyse silloin, kun oireet rajoittavat yksilön toimintaa ja työkykyä, osallistumis- ja selviytymismahdollisuuksia tai aiheuttavat kärsimystä ja psyykkistä vajaakuntoisuutta.( WHO Summary report 2004 ). Mielenterveyden edistämistoimien tavoitteena on vaikuttaa mielenterveyttä määrittäviin tekijöihin. Mielenterveys on erottamaton osa terveyttä, joten kaikessa terveyden edistämisessä tulisi ottaa huomioon mielenterveyden edistäminen. ( Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma s. 24 ) Mielenterveyden edistäminen koetaan prosessiluonteisena toimintana. Lähtökohtana on käsitys, arvostus ja asenteet positiivisesta mielenterveydestä sekä terveydestä. Mielenterveyden edistäminen on toimintaa yksilötason tuesta kunnallisiin päätöksiin, joissa huomioidaan positiivinen mielenterveyden vahvistaminen. Mielenterveyden edistäminen edellyttää sektoreiden välistä yhteistyötä. Tähän voidaan liittää myös terveyteen liittyvä oikeudenmukaisuus, jolla ymmärretään terveyserojen kaventamista. Kaikille ihmisille tarjotaan mahdollisuus nauttia terveydestä täysipainoisesti asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta ja koulutuksesta riippumatta. Mielenterveyden edistämisessä on ensisijaisesti kyse jatkuvasta hyvinvoinnin tukemisesta, toissijaisesti sairauksien ehkäisemisestä ja hoidosta.( Salon seudun mielenterveysstrategia s. 4 ) 2.2. Mielenterveyshäiriöiden yleisyys Suomalaisten tutkimusten mukaan joka viidennellä aikuisella on jokin mielenterveyden häiriö. Nuorilla aikuisilla (20 35 v) on vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan 15 % mielenterveys- tai päihdehäiriö. Tutkituista 40 % on sellainen ollut jossakin elämänsä vaiheessa.( Jaana Suvisaari, akatemiatutkija THL ). Depressiolääkkeistä korvausta saaneiden osuus oli 7,3 vuonna 2009 Sallan kunnan vuotiaista/ 1000 vastaavanikäisistä, mikä on Lapin läänin keskitasoa.( Lapin aluehallintoviraston julkaisu 3/ s.38 ) Psykiatrisen laitoshoidon tarve ikäryhmässä 7-12 vuotiaat on kasvanut Lapin läänissä niin kuin koko maassa. Sama tilanne on psykiatristen hoitojaksojen lisääntymisessä ikäryhmässä vuotiaat sekä vuotiaat. Sen sijaan vuotiaiden hoitojaksot ovat jonkun verran alentuneet verrattuna vuosiin (Esa Nordling, Mielen Tuki -hanke/ THL ). Seuraavassa taulukossa on kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaiden ilmoittama koettu terveys verrattuna Lapin lääniin ja koko maahan vuoden 2010 kouluterveyskyselyn mukaan. 4

5 KOETTU TERVEYS Vakioidut prosenttiosuudet Salla % Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Päivittäin vähintään kaksi oiretta Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Koulu-uupumus Ylipaino Pojat (n=38) Tytöt (n=37) Salla (n=75) Lappi (n=3635) Koko aineisto (n=55548) Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat THL: Kouluterveyskysely Ja sama taulukko lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden kokemana. KOETTU TERVEYS Vakioidut prosenttiosuudet Salla % Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Päivittäin vähintään kaksi oiretta Väsymystä lähes päivittäin Niska- tai hartiakipuja viikoittain Päänsärkyä viikoittain Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Koulu-uupumus Ylipaino Yhteensä (n=33) Lappi (n=1532) Koko aineisto (n=27146) Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat THL: Kouluterveyskysely 3. SALLAN MIELENTERVEYSTYÖN SUUNNITELMA 3.1 Mielenterveystyön suunnitelman sisällöstä Sallan mielenterveyssuunnitelman sisällöllisyys perustuu laajalti ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Lasten ja nuorten mielenterveys - ja päihdetyö toteutetaan ensisijaisesti lasten ja nuorten arkisessa elinympäristössä, kuten kodissa, päivähoidossa tai koulussa, vapaa-ajan toiminnassa, järjestötoiminnassa. Vanhemmuutta ja vanhempien osallistuttamista tuetaan. Lasten ja nuorten tilanteen arviointi erityisesti silloin, kun vanhemmalla on mielenterveys- tai päihdeongelma, somaattinen sairaus tai muu stressitekijä. Tällöin psykososiaalisen ongelmien riskit voidaan ennalta 5

6 ehkäistä. Eri projekteilta tuleva apu hyödynnetään. Erikoispalvelut tukevat monimuotoisesti peruspalveluja. ( Liite 4.) Työikäisten mielenterveys- ja päihdepalvelut Työyhteisöjen hyvinvointiin kiinnitetään enemmän huomiota. Kehityskeskustelut otetaan käyttöön kaikissa työyksiköissä. Koulutuksen suunnittelussa hyödynnetään kehityskeskustelujen palautetta. Kun nämä tehdään työyhteisöissä alkuvuodesta, pystyttäisiin vuosikelloperiaatteella saamaan aikaiseksi suunnitelma työntekijöiden koulutuksen tarpeesta toukokuuhun mennessä. Tällöin kansalaisopiston pedasofia voisi järjestää koulutustarvetta vastaavaa koulutusta lukuvuoden alkaessa syksyllä. Työyhteisöissä tulee olla perehdytysohjelma, joka sisältää hoitoonohjausmallin päihteiden käyttöön liittyen.. Kunnan ikäkausitarkastukset pyritään laajentamaan niihin henkilöihin, jotka jäävät työterveyshuollon palvelujen ulkopuolelle. Päihdehoitajan toimen perustamista kuntaan pidetään tärkeänä. Ohessa vuonna 2009 päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastolla hoidossa olleet vuotiaat/1000 vastaavanikäistä. (Lapin aluehallintovirasto... s. 39) Ikäihmisten mielenterveys- ja päihdepalvelut Ikäihmisten palveluja kehitetään varhaisen puuttumisen suuntaan. Pyritään tukemaan kotona asumista hyvinvointia edistävin kotikäynnein, joita kotihoidosta suunnitellaan tehtäväksi 75 - vuotiaille. Tavoitteena on myös ryhmätoimintojen edelleen kehittäminen. Tällöin joudutaan pohtimaan liikennejärjestelyitä, jolla pystytään turvaamaan henkilöiden pääseminen ryhmiin. Toteuttaminen noudattelee kuntastrategian linjauksia. 6

7 Kiinnitetään huomiota mielenterveys/ päihdeasiakkaan laitoshoidosta kotiuttamisen vaiheeseen, jolloin tehostetusti tuetaan kotona selviämistä. 3.2 Kehitettäviä asioita kunnassamme Sallan kunnan väestömäärä oli 4162 (lähde: tilastokeskus) Ennalta ehkäisevien toimenpiteiden tarve tilastotietojen valossa on ilmeinen. Lisäksi päihdehoitajan työpanoksen saaminen toimintaan on ilmeinen. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat kasvaneet viimeisten vuosien aikana selvästi. Vuoden 2009 aikana ne olivat toiseksi suurimmat Lapin läänissä Euroa/ asukas. Sairastavuusindeksi on korkea. Koulutustasomittarin mukaan kunnassa on parannettavaa. Työttömyys lisää mielenterveys- ja päihdeongelmia. On tutkittu työttömän mielenterveyshäiriön riskin nousevan 4 kertaiseksi ja päihdehäiriöriskin nousevan 8 kertaiseksi verrattuna työssä käyvään. (Lönnqvist 2009). Työttömien osuus Sallassa on 22.1 % työvoimasta ja pitkäaikaistyöttömyys 11 % työvoimasta vuonna Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskuksen vuodeosastolla on Sallassa hoidettu asiakkaita eniten Lapin läänin kunnista. Sen sijaan päihdehuollon avopalveluina hoidettujen asiakkaiden määrä on paljon alhaisempi, kuin yleensä muissa Mielen Tuki -hankkeen Lapin 11 kunnasta hoidetut. ( Nordling, Mielen tuki -hanke THL ) Niin sanottu Mini-interventio eli alkoholin käytön puheeksi ottaminen asiakaskontakteissa tulisi olla osa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Psykologin palvelut toimivat rajoitetusti ostopalveluina. Psykologin palveluiden tarve on suurempi, kuin mitä ostopalveluina on saatavissa. Oppilashuoltotyöryhmistä puuttuu psykologin palvelut täysin.lastensuojelulaki velvoittaa kunnan järjestämään psykologin palvelut.. Mielenterveystoimistossa on kaksi työntekijää - psykiatrinen erikoissairaanhoitaja ja mielenterveyshoitaja. Perheterapeutti käy kerran viikossa pitämässä vastaanottoa Sallassa, joka on ostopalvelua sairaala Lapponialta. Samalla tavalla ostopalveluna toimii myöskin puheterapeutin palvelut. Puheterapeutti käy pitämässä vastaanottoa alle kouluikäisille lapsille kahden viikon välein. Vastaanottopaikkana toimii Tennontien päiväkoti. Työryhmissä ja haastatteluissa on noussut esiin se, että pitäisi olla jonkunlainen palautejärjestelmä, jolla voidaan taata työn sujuvuus sen jälkeen, kun asiakas on ohjattu hoitoon. Lisäksi sairautensa kanssa vastaanotolle tulevalle ei riitä ohje, että hakee ammattiauttajan apua. Kun voimia on vähän, jo puhelinnumeron etsiminen on vaikeaa. Pitäisi olla annettavana yhteystiedot, mistä apua voi hakea. Kriisityöryhmän toiminnasta on kaavio liitteenä.(liite 3) 7

8 4. Mielenterveyssuunnitelma taulukkoina Taulukko 1. Lasten mielenterveystyön suunnitelma Kehittämiskohde Tavoite Menetelmä/toimenpiteet Seurantaindikaattorit Vastuutaho Aikataulu Uuden asetuksen ( valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta,koulu - ja opiskeluterveydenhuollost a sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009) ja uusien säännösten tuomien velvotteiden soveltamisesta paikkakuntaa koskevaksi. Lapsen kasvun ja kehityksen mahdollisimman hyvä tukeminen. Vanhemmuuden tukeminen Lapsiperheiden tukeminen Yhteistyön tiivistäminen eri hallinnonalojen kesken Työntekijöiden tiedon päivittäminen Perheinterventio Huoli puheeksi -menetelmä Vuoropuhelut,suunnittelupalaverit ja asiakaspalaverit Voimavararyhmät Koulutuksen suunnitelmallinen toteuttaminen ja seuranta. Varmistetaan kaikkien työntekijöiden kouluttautumien ajantasaiseen tietoon Menetelmien käytön tilastointi ja vaikuttavuuden arviointi Vanhemmat Jokainen työyksikkö Menetelmiin kouluttautuneiden henkilöiden työpanaoksen käyttäminen yli sektorirajojen Perheen kokonaisuuden huomioiminen lapsi- ja lapsiperhetyössä Perheen hyvinvoinnin turvaaminen Lapsen arjessa selviämisen turvaaminen Ennalta ehkäisevä mielenterveystyö on osa lapsen kanssa tehtävää työtä (koti, päivähoito, neuvola, koulu, vapaaaika) 1.Koko perheen huomioiminen jonkun / joidenkin perheenjäsenen/ jäsenten kohtaamassa erityistilanteessa ( psyykkinen/ fyysinen sairaus, päihdeongelmat, kriisit 2. Perhekerho 3. Vanhemmuuden roolikartta Laaja-alaisten terveystarkastusten toteutuminen Yhteistyötä kartoittavat mittarit Tyytyväisyyskysely vanhemmille Kokoontumisten/ osallistuneiden lukumäärä Terveystoimen henkilökunta Muut lapsen kanssa työskentelevät Perhetyöntekijä ja neuvolan työntekijä työparina Päiväkodin 6- vuotiaiden tapaamisessa syksyllä ja 1. luokan kouluuntulotarkastukse ssa Vanhemmuuden huomiointi luontevasti asiakastyössä Asiakastyössä olevat Perhetyön vahvistaminen Perheen tukeminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Perhetyöntekijälle työpari, joka on sosiaalitoimen kotipalvelun työntekijä/ tai sivistystoimen kouluavustaja Työparityöskentelyn toteutuminen Sallan sosiaali- ja terveystoimi/ sivistystoimi 2012 Aamu ja iltapäivätoiminnan edelleen kehittäminen Toiminnan turvallisuuden ja laadun takaaminen Toimiva työtila Kouluavustajan työajan sovittaminen siten, että se toimii sekä koulun että kerhotoiminnan kannalta sujuvasti. Tyytyväisyyskysely vanhemmille ja työntekijöille Sallan sivistystoimi Jatkuva Vertaistukiryhmien kehittäminen Vapaaehtoistoiminna n vahvistaminen mm. Erityislasten Omaiset ry:n ELO - toiminta Yhteistyö eri sektoreiden kesken. Erityislapsiryhm kerhotoiminnan virittäminen Kolmas sektori Eri hallinnonalat 8

9 Taulukko 2. Sallan nuorten mielenterveystyön kehittämistoimet (nuoret alle 29 -vuotiaat) Kehittämiskohde Tavoite Menetelmät/ toimenpiteet Seurantaindikaattorit Vastuutaho Aikataulu Nuorten kiinnittyminen yhteiskuntaan Nuori oppii tiedot ja taidot palveluiden käyttämiseen ja tiedostaa yhteiskuntavastuun. Osallisuuden lisääntyminen. Tietotaidon ohjaus kotona ja koulussa. Etsivä nuorisotoiminta ja sen tuoma ohjaus. Aikalisä -ohjaus Seurakunnan nuorisotyön tekemä työ Opiskeluun hakeutuneiden pysyminen tai uudelleen sijoittuminen opiskelussa. Vanhemmat Sivistystoimi Vapaa-ajan toimi Seurakunta Aikalisäohjaaja Jatkuva Työpajatoiminta Yli 17 -vuotiaiden työvoimapoliittiset toimenpiteet Työ- ja elinkeinotoimisto Psykososiaalisen oppilashuollon edelleen kehittäminen Tuetaan nuoren fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehittymistä Koulukuraattorin palvelut Toimiva koulu/opiskeluterveydenhuolto Psykologin palveluja saatavilla riittävästi. Oppilashuollollisten tukitoimien arviointi vuosittain. Vanhemmat Koulujen henkilökunta Sivistystoimi Sosiaali- ja terveystoimi Jatkuva Mielenterveystoimiston palveluiden kehittäminen matalan kynnyksen palveluiksi. Yhteistyö vanhempien ja viranomaistahojen kanssa Mielenterveyden edistäminen ja tukeminen Nuori saa avun tarvittaessa omaan pahaan oloonsa, sairauteensa. Peruskoulun ja lukion vanhemmille jaetaan kirajallinen tieto, keneen otetaan yhteyttä eri tilanteissa. Vanhempainillat, jossa asiasta on tiedotettu vanhemmille. Jaettu INFO -materiaali. Vanhemmat Jatkuva Nuorta tuetaan, jos perheen vanhemmalla on mielenterveys- tai päihdeongelma, sairautta tai muita stressitekijöitä. Nuoren kanssa toimivat työntekijät kannustavat vanhempia asioiden esille ottamisessa. Perheinterventio. Voimavararyhmät Stressinhallintaryhmät peruskoulussa. Asiakas- suunnittelu tai verkostopalaverit Koulujen henkilökunta, kouluja opiskeluterveydenhuolto, vapaa-ajan toimi Menetelmiin kouluttautuneet työntekijät Nuorten asioita käsittelevä työryhmän toiminta Ryhmä, jossa nuorten edustajat ja viranomaistahot kokoontuvat pohtimaan ja kehittämään kunnan nuorten asioita. Syksyisin valitaan oppilaiden edustus yläkoululta ja lukiosta. Opettajien edustajien valinta myös. Eri viranomaiset sitoutuvat toimimaan ryhmässä. Kokoonkutsujana ennalta ehkäisevän päihdetyön yhdyshenk. Kokoontumiskerrat Osallistuneiden lukumäärä Kehitettävien asioiden kirjaus/ toimenpiteet. Kouluterveydenhuolto ( ennalta ehkäisevä päihdetyön yhdyshenkilö) Kokoontuminen joka toinen kuukausi Koulun lukuvuonna. 9

10 Taulukko 3. Sallan työikäisten mielenterveyssuunnitelman kehittämistoimet Kehittämiskohde Tavoite Menetelmät Indikaattorit Vastuutaho Aikataulu Työmarkkinakelpoisuuden säilyttäminen Nuori aikuinen löytää paikkansa työmarkkinoilla Työpajatoiminnan edelleen kehittäminen Nuorisotyöttömät, % -osuus vuotiaasta työvoimasta Sivistystoimi Vapaa-ajan toimi Etsivä nuorisotyö Työhyvinvointi Työntekijä huolehtii omasta hyvinvoinnistaan. Esimiestyön kehittäminen Työyksikön kehittäminen. Työyhteisöjen kehittäminen. Yksiköihin oma työhyvinvointisuunnitelma, joka auttaa jaksamaan. Hyvä perehdytyssuunnitelma. Kehityskeskustelujen käyttöönotto/toteutus Työyhteisöjen työnohjaustalousarvioon varataan määräraha. Sairauspoissaolot Eläkkeelle jäännin ikärakenne Työpaikkakohtainen työtyytyväisyyskysely Työntekijät Työyhteisöjen esimiehet Hyvinvointivalmentajat Organisaation ylin johto Kunnanhallitus ja - valtuusto Jatkuva Työyhteisökoulutus. Päihdepalvelujen saatavuus Päihdehoitajan tai päihdetyöntekijän saaminen kuntaan Päihdetyöntekijän/hoitajan tekemä työ Päihdetyöntekijän vastaanotolla käyneet Laitoshoidon hoitopäivät Sosiaali- ja terveyslautakunta Työterveyshuolto ja poliklinikan työntekijät ; osittain jatkuva Mini-interventio ja kirjaamisesta sopiminen. Hoitoon ohjauksen toimivuus Mielen Tuki -hanke Miten otetaan päihteiden käyttö puheeksi - koulutusta. Työntekijöiden verkostoituminen Yhteistyö eri toimijoiden välillä on sujuvaa Mielenterveyspalveluiden toimivuus Asiakas ja toimijat tietävät, miten palvelujärjestelmä toimii 1.Mielenterveyspalveluiden saatavuuteen luodaan toimintamallit Työn jakoa selkeytetään ja siitä tiedotetaan 2. Työntekijöiden osaamisen tukeminen Asiakastyytyväisyys Yhteistyötahojen tyytyväisyys palveluihin Sallan kunta Sosiaali- ja terveystoimi Jatkuva Täydennyskoulutukseen osallistuminen Mielenterveystoimiston henkilökunta 10

11 Taulukko 4. Sallan ikäihmisten mielenterveystyön suunnitelma Kehittämiskohde Tavoite Menetelmät/toimenpitee t Seurantaindikaattorit Vastuutaho Aikataulu Ikäihmisten kotona selviäminen Pystyy asumaan omalla kotikylällä mahdollisimman pitkään Liikenneyhteydet järjestetty; asuntojen korjaus toimii. Ehkäisevät kotikäynnit; Tukien tarkistaminen ajan tasalle. Väkiluku; paljonko yli 75 v asuu omassa kodissa. Ehkäisevien kotikäyntien määrä jatkotoimenpiteet tehty. Kunnan eri sektorien toimijat Kotihoidon henkilökunta - terveydenhoitajat Fyysisen kunnon ylläpitäminen Vanhuksille ja myös syrjäkylillä asuville ikäihmisille, tarjotaan mahdollisuus huolehtia omasta fyysisestä terveydestä. Kiertävä kuntopiiri Montako kuntopiiriä on ollut toiminnassa. Kuinka monta kuntopiirin käyttäjää on ollut. Liikuntatoimen ja fysioterapian henkilökunta laatii suunnitelman. Toteutus suunnitelman mukaan eri ohjaajien toimesta. Kansalaisopisto Ikäkausitarkastukset Tarjotaan mahdollisuus fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tarkastuksiin henkilöille, joille muita terveystarkastuksia ei ole tarjolla. Vastaanotot vuotiaille viiden vuoden välein. Käyntien lukumäärä Tyytyväisyyskysely 2 vuoden välein Avoterveydenhuollon terveydenhoitajat Ennalta ehkäisevän työn näkökulma. Seniorineuvola Ikääntyvien mielenterveyden ja elämänhallinnan tukeminen Vastaanottotoiminta ja / tai ryhmätoiminta yli 70 -vuotiaille Muun muassa muistineuvola, miniinterventio(alkoholin käytön puheeksi ottaminen), depressioseula. Seniorineuvolassa käyneiden lukumäärä Paljonko ryhmätoimintaa on ollut Kotihoidon terveydenhoitajat Muistihoitaja Depressioryhmän ohjaajat Tarvittaessa ohjaus muihin palveluihin Päihdetietoisuuden lisääminen Alkoholin käytön vähentäminen informaation avulla. Järjestetään tietoiskuja eri tilaisuuksissa Järjestettyjen tilaisuuksien lukumäärä ja niihin osallistuneet. Ennalta ehkäisevä päihdetyö Jatkuva Työntekijä rohkenee keskustella alkoholin käytöstä asiakkaan kanssa Koulutusta henkilökunnalle Koulutuksessa olleiden lukumäärä Yhteinen osio: Tukiasuminen Mielenterveyskuntout ujan tai päihdekuntoutujan kotona selviäminen MTTkuntoutustyöryhmän perustaminen esimerkiksi hyvinvointikeskukseen tai Hillaan. Kuntotussuunnitelma laaditaan. Laitoshoidon jaksojen väheneminen esh:ssa. Ennalta ehkäisevästi, jos tilanne kotona huononee erikoissairaanhoitoa ei aina tarvittaisi. Mielenterveystoimisto n henkilökunta organisoi mennessä, jolloin hyvinvointikeskukse n käyttö selkiytyy 11

12 Liitteet Liite 1 YHTEENVETO: pidetystä suunnittelupalaverista Mikä on hyvä mielenterveystyö Sallassa 1. Mitä on mielenterveystyö, kun se on hyvää Sallassa? -PALVELUITTEN SAANNIN SELKEYS JA SIITÄ INFORMOINTI -NUORTEN NEUVOLA -TOIMINTAA KAIKILLE IKÄRYHMILLE -PERUSPALVELUT TOIMIVAT, TYÖNTEKIJÄT AMMATTITAITOISET -VAPAAEHTOISTYÖN MERKITYS KOROSTUI -TOIMINTATAVOISSA MUUTOKSIA; ANNETTIIN AIKAA ASIAKKAILLE, VARHAINEN PUUTTUMINEN -VERKOSTOITUMINEN -LAADUKKUUS -ERILAISET TERAPIAT SAATAVILLA -AVOHOITOPAINOTTEISUUS -ENNALTAEHKÄISY -PÄIHDETYÖNTEKIJÄ 2.Mikä sai huolesi vähenemään? -PÄÄTTÄJIEN SISÄÄNAJO ASIALLE -REAGOINTI NOPEASTI JA HERKÄSTI -VAPAAEHTOISTYÖ JA VANHEMMUUDEN TUKI -TYÖYHTEISÖN HYVÄ JAKSAMINEN -HOITOSUHTEEN TURVALLISUUS, HOITAJA TUTTU POTILAALLE 3.Mikä huoletti sinua? -LAPSET JA NUORET -VERKOSTOJEN PUUTTUMINEN -AMMATTITAIDON PUUTTUMINEN MIELENTERVEYSTYÖSTÄ (YLEENSÄ HOITOHENKILÖSTÖLTÄ) -TYÖIKÄISTEN HYVINVOINTI, TYÖSSÄJAKSAMINEN JA TYÖYHTEISÖJEN HYVINVOINTI 12

13 Liite 2 Mielenterveyssuunnitelman päivitykseen osallistuneet työryhmien jäsenet, joissa jokaisessa oli läsnä suunnitelman kirjoittaja Ritva Mattila Ohjaustyöryhmä: Erja Konttaniemi, Sirpa Korpela,Juha Mustonen Lasten työryhmä: Riitta Kostamo, Marja-Terttu Loisa, Hanna Mäntylä, Sari Sipola, Vuokko Vartianen,Tuija Vuorela Nuorten työryhmä Terttu Hannula, Piia Hänninen, Henna Kivelä, Erja Konttaniemi, Tuija Laurila, Ritva Mattila, Hanna Mäntylä. Lisäksi Petteri Salmijärven haastattelu Työikäisten työryhmä: Terttu Hannula, Hanna Kantola, Outi Kettunen, Juha Mustonen, Ismo Seppälä, Arja Virtanen Ikäihmisten työryhmä: Eeva Kantola, Piia Piisilä, Arja Pöyliö, Leena Särkelä, Sirpa Takkula 13

14 Liite 3 ORGANISOINTI, JÄLKIPUINTI JOHTO, TIEDOTUS Hanna Kantola, tth Juha Mustonen, MTT sh Paula Kaakkurivaara johtava lääkäri Psykologinen osaaminen PSYKOLOGI Erja Konttaniemi Mtt/ mth SOMAATTINEN OSAAMINEN JA ENSIAPU TERVEYSKESKUKSEN VALMIUSSUUNNITELMAN MUKAAN Henkilökunnan hälytys virkaaikana ja virka-ajan ulkopuolella ATK-tuki, Viestintä: Marko Saariniemi, ja Jari Eeva Kantola diakoni Seurakunta VPK, POLIISI Tai Muu viranomainen 112 Vapaaehtois - järjestöt 14

15 Liite 4 Alle kouluikäisen lapsen hoitopolku Vanhempien huoli tai huoli päiväkodilta tai muilta työntekijöiltä Keskustelut perheen kanssa, johon tarvittaessa kutsutaan myös lastenneuvolan terveydenhoitaja ja päiväkotihenkilöstöä. Tarvittaessa ohjaus perheterapeutin vastaanotolle käynnit Sallassa x1 / viikko (Perhe-ja mielenterveysklinikka Lapponia) Oppimiseen liittyvissä asioissa varataan perhe- ja mielenterveysklinikalta aika psykologisiin tutkimuksiin, jonka tekee psykologi. Puheen viivästymisen vuoksi terveydenhoitaja tekee lähetteen puheterapeutille, joka pitää vastaanottoa Sallassa joka toinen viikko. Kiireellisissä asioissa yhteys terveyskeskuksen päivystävään lääkäriin, joka mahdollisesti tekee lähetteen Lapin keskussairaalaan lastenpsykiatrian poliklinikalle. Kouluikäisen lapsen hoitopolku Huoli lapsesta nuoresta vanhemmat, koulun henkilökunta, vapaa-aikatoimi, harrastusjärjestöjen työntekijä tai seurakunnan työntekijä, kouluterveydenhoitaja tai sosiaalitoimen työntekijä. Yhteys perheeseen, josta ohjaus kouluterveydenhoitajalle. Tarvittaessa mukaan kutsutaan se taho, jossa huoli on herännyt vanhempien lisäksi. Tarvittaessa annetaan aika koululääkärille. Tarvittaessa ohjataan perheterapeutin vastaanotolle, joka käy Sallassa x1/ viikko. Oppimiseen liittyvissä asioissa varataan aika psykologisiin testauksiin, jotka tällä hetkellä tekee perhe- ja mielenterveysklinikan psykologi joko Sallassa käydessään tai sitten Kemijärvellä. Puheen tuottamiseen liittyvissä ongelmissa kouluterveydenhoitaja pyytää maksusitoumuksen johtavalta lääkäriltä ja tekee lähetteen puheterapeutille. Kiireellisissä asioissa aika varataan terveyskeskuksen päivystävälle lääkärille, joka mahdollisesti tekee lähetteen Lapin keskussairaalan lastenpsykiatrian tai nuorisopsykiatrian poliklinikalle. 15

16 Lähteet: Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma ; THL:n julkaisu Lapin hallintoviraston toinen tilastokatsaus kunnille väestön ja hyvinoinnin seurannan tueksi. Lapin aluehallintaovirastonjulkaisu 3/. Esa Nordling, Mielen Tuki -hanke/ THL. Salon seudun mielenterveysstartegia Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3 Suvisaari, J.2008.Mielenterveys- ja päihdehäiriöt yleisiä nuorilla aikuisilla Kansanterveyslehti 8/2008 Tilastokeskus. Koillis-Suomi; luettu

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen, terveyserojen kaventaminen Terveyttä

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Yhteistyössä tasapainoon

Yhteistyössä tasapainoon Yhteistyössä tasapainoon Järvenpään mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2014-2016 08.05.2014 Sisältö mittarit, s.3 yhteistyössä tasapainoon, s.4 tavoitteet ja arvot prosessit laatu- ja kustannustehokkuus

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 TYÖLLISYYS VUONNA 2008 Kittilässä nuorisotyöttömiä oli 4.7 % 15-24-vuotiaasta työvoimasta.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013

Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 Etelä-Kymenlaaksoon turvallisuutta yhteistyöllä Kaakon kaksikko foorumi 21.5.2013 KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 21.5.2013 1 Virojoella 19.11.2012 tapaamisessa tuotettuja turvallisuuteen

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut

Lisätiedot

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010 Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Toimialan toiminnan kuvaus

Toimialan toiminnan kuvaus Toimialan toiminnan kuvaus Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Joensuussa sekä yhteistoimintasopimuksiin pohjautuen Kontiolahden ja

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4.2009 Pekka Makkonen Marita Päivärinne Irmeli Leino Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Case-työpaja työskentelyn

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta?

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Sirkka Jakonen TtT, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 14.12.2010 Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.12.2010 1

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012

Pääotsikko PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA. RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 1 PERHEEN TUKEMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Pääotsikko RASKAUDEN AIKANA Alaotsikko 29.2.2012 Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Esittelijä Oulun kaupunki Koskelan neuvola 2 Laaja terveystarkastus äitiysneuvolassa

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN SIRKKU KALTAKARI Hyvinvointifoorumi 23.4.2012

KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN SIRKKU KALTAKARI Hyvinvointifoorumi 23.4.2012 1 KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN SIRKKU KALTAKARI Hyvinvointifoorumi 23.4.2012 Uusi Oulu 1.1.2013 2 Kiiminki Asukkaita 13 300, keski-ikä 32,9 v. Koululaisia 2 300 Ala- ja yläkoulut (8) sekä

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot