MONIVAMMAISEN NÄKÖVAMMAISEN LAPSEN KEHITYKSESTÄ JA KUNTOUTUKSESTA ENNEN KOULUIKÄÄ NÄÄKKÖ NÄÄ 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MONIVAMMAISEN NÄKÖVAMMAISEN LAPSEN KEHITYKSESTÄ JA KUNTOUTUKSESTA ENNEN KOULUIKÄÄ NÄÄKKÖ NÄÄ 2007"

Transkriptio

1 MONIVAMMAISEN NÄKÖVAMMAISEN LAPSEN KEHITYKSESTÄ JA KUNTOUTUKSESTA ENNEN KOULUIKÄÄ NÄÄKKÖ NÄÄ 2007 Koulutuspäivät Oulu Lasten kuntoutusohjaajat Kirsti Hänninen ja Eila Tarkiainen 1

2 TÄSTÄ SE ALKAA! " Ensitiedon merkitys! " Molemmille vanhemmille yhdessä! " Riittävästi aikaa! " Sovitaan selkeä jatkosuunnitelma esim. psykologin tapaamiset ja yhteys kuntoutusohjaajaan! " Mahdollisuus asioiden kertaamiseen! " Huonosti annetulla ensitiedolla tehdään lisävamma 2

3 JATKUU! " Huoli lapsen selviytymisestä! " Mikä diagnoosi-epätietoisuus raskainta! " Entäs netti?! " Jaatisposti " Mitä kertoa ja kenelle! " Mistä apua: tiedollinen-,materiaalinen- ja emotionaalinen tuki 3

4 NÄKÖVAMMAISEN LAPSEN JA PERHEEN PALVELUT! " Yliopistollinen keskussairaala tai keskussairaala! "silmäklinikka ja/tai " lastenneurologinen pkl/osasto 4

5 SILMÄKLINIKKA! " Silmäkontrollit! " Kuntoutusohjaus! " Apuvälineet! " Kuntoutussuunnitelmat! " Liikkumistaidonohjaus 5

6 LASTENNEUROLOGINEN PKL! " Kokonaiskehityksen seuranta! " Kuntoutusjaksot! " Kuntoutussuunnitelmat! " Terapiasuositukset! " Apuvälineet 6

7 KELA MAKSAJANA! " Vammaistuki! " Sopeutumisvalmennus! " Yksilöllinen kuntoutusjakso max. 18 vrk! " Terapiat! " Vaativat ja kalliit apuvälineet 7

8 SOSIAALI- JA KOULUTOIMI! " Kotipalvelu! " Vammaispalvelut! " Omaishoidontuki! " Kehitysvammahuolto! " Kasvatus/perheneuvola! " Lastensujelu! " Päivähoito, pidennetty oppivelvollisuus, HOJKS, koulunkäynnin tukitoimet 8

9 KUNTOUTUSOHJAUS! " Kotikäynnit! "mahdollisimman varhain ja riittävän tiiviisti! " Perheen kuuleminen ja tapa käsitellä vaikeita asioita - perheiden erilaisuus! " Asioiden kertaaminen/toisto! " Tukiverkoston kartoittaminen! "jos hauras! enemmän palveluita! " Tarvittavat tukipalvelut! " Kuntoutuksen koordinointi 9

10 ! " Yhteistyö lapsen kotipaikkakunnalla esim. neuvola, päivähoito ja koulu! " Ammattihenkilöstön perehdyttäminen! " Perheen arjen sujuminen, vanhempien hyvinvointi ja lapsen kehitys ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa! "Vuorovaikutus ja kommunikaatio! "Syöminen! "Pukeminen ja käsittely! "Ympäristön muokkaaminen! " pikkumökki, virikematto, kaikulauta! " lelut: koko, muoto, värit, kontrastit! " valaistus! " Perhekeskeinen työskentely: rinnakkain, yhdessä ja yli ammatillisten rajojen 10

11 NÄKÖVAMMAISTEN KESKUSLIITTO! " Lasten kuntoutus! " Näkökeskus Visio! " Muut NKL:n palvelut! " ATK- arviointi ja ohjaus! " Nuoriso- ja liikuntatoimi! " Aviris apuvälinemyymälä! " "

12 NÄKÖVAMMAISTEN LASTEN TUKI RY! " Edunvalvonta ja yhdessäolojärjestö! " Silmäterä-lehti! " Tukihenkilötoiminta! " Perheleirit! " Alueelliset tapaamiset! " Toimisto: Malminkaari 15, Helsinki (09) ! " 12

13 CELIA-NÄKÖVAMMAISTEN KIRJASTO! " Koskettelukirjat! " Pistekirjat! " Äänikirjat! " Oppikirjat! " Käyntiosoite: Marjaniementie 74, Itäkeskus, Helsinki! " ! " 13

14 LASTEN KUNTOUTUS! " Sopeutumisvalmennuskurssit perheille! " Yksilölliset jaksot! " Toiminnallisen näönkäytön kuntoutusohjelma! " Omaisten kurssit! " Nalle-, Sisukerhot! " Lasten aluesihteerit! " NCL - erityistyöntekijä! " Ammattihenkilöstön kouluttaminen! " Kehittämistyö! " 14

15 Heikkonäköisten lasten perhekurssit (päivitetty 5/2011) Alle 2-vuotiaiden näkövammaisten lasten perhekurssit, 12 vrk 2-5 vuotiaiden heikkonäköisten lasten perhekurssi, 5 vrk 5-6 -vuotiaiden heikkonäköisten lasten perhekurssit, 5 vrk 7-13 vuotiaiden heikkonäköisten lasten perhekurssi, 5 vrk Kela 9 ja 12, terveydenhuolto, sosiaalitoimi 15

16 Näkömonivammaisten lasten perhekurssit (päivitetty 5/2011) Alle 2-vuotiaat näkömonivammaiset, 5 vrk 2-5 -vuotiaat näkömonivammaiset, 5 vrk 5-6 vuotiaat näkömonivammaiset, 5 vrk Kela 9, terveydenhuolto 16

17 Sokeiden ja syvästi heikkonäköisten lasten perhekurssit (päivitetty 5/2011) Alle 2-vuotiaat näkövammaiset,12 vrk 2-3 -vuotiaat sokeat ja syvästi heikkonäköiset, 5 vrk 3-4 -vuotiaat sokeat ja syvästi heikkonäköiset,5 vrk 4-5 vuotiaat sokeat ja syvästi heikkonäköiset,5 vrk 5-6 vuotiaiden sokeat ja syvästi heikkonäköiset, 5 vrk 6-8 vuotiaat sokeiat ja syvästi heikkonäköiset, 5 vrk vuotiaat sokeat ja syvästi heikkonäköiset,5 vrk Kela 9 JA 12, terveydenhuolto 17

18 Yhteistyökurssit Jyväskylän näkövammaisten koulun kanssa (päivitetty 5/2011) Koulun aloittavat sokeat ja syvästi heikkonäköiset lapset, 3 vrk Näkövammaiset 3.luokalle siirtyvät lapset, 3 vrk Yläluokille siirtyvät näkövammaiset lapset, 3 vrk Perusopetuksen 9.luokalla olevat näkövammaiset nuoret, 3 vrk Koulutoimi maksaa lapsen ja Kela omaiset 9, 12 18

19 VAUVAKURSSIN SISÄLTÖ! " Tietoa näkövammaisuudesta! " Näkömonivammaisen vauvan hoito ja kehityksen tukeminen:! "vuorovaikutus! "kehonhahmotus, vauvahieronta, motorinen kehitys ja vesiliikunta! "omatoimisuuden alkeet! "leikki! "näköä korvaavat aistit 19

20 VAUVAKURSSIN SISÄLTÖ! " Silmälääkärin vastaanotto! " Toiminnallisen näön arvio ja ohjeita näön harjaannuttamiseen! " Sosiaaliturva ja perheen tukipalvelut! " Perheen voimavarat ja jaksaminen! " Keskustelut ryhmissä ja yksilöllisesti! " Mahdollisuus jakaa kokemuksia muiden näkömonivammaisten lasten vanhempien kanssa! " Sisaruksille iän ja kehitystason mukaista ohjelmaa ja tietoa näkövammaisuudesta 20

21 NÄKÖMONIVAMMAINEN LAPSI ON KOKONAISUUS motoriikka ja kehon hallinta näkö kuulo kieli ja kommunikaatio tunto kognitio motivaatio tarkkaavaisuus Kaikki vaikuttaa kaikkeen 21

22 VUOROVAIKUTUS! " Varhaisessa vuorovaikutuksessa lapsen ja aikuisen rooli on yhtä tärkeä! " Vanhempien suru ja väsymys vaikuttavat usein vuorovaikutukseen 22

23 NORMAALISTI KEHITTYNYT VAUVA! " Ilmaisee kaikkia perustunteita tilanteiden mukaan! " Kykenee käyttämään kaikkia itsesäätelyn keinoja! " Kykenee suuntautumaan aktiivisesti ympäristön tutkimiseen! " Käyttää vanhempaa turvan lähteenä yllättävissä tilanteissa! " Jo 6 kk ikäinen taitava tunnistamaan kokonaisvaltaisesti aidot vs epäaidot tunneilmaisut! " Mm. kykenee yhdistämään positiivisen tai negatiivisen äänen vastaavaan ilmeeseen 23

24 VARHAISIA VUOROVAIKUTUSKEINOJA! " Tuoksu / haju, kosketus, maku! " Ääntely- (neutraali, iloinen, levoton, erilaiset itkut)! " Katsekontakti ja sen ylläpitäminen, (vanhempi, lelu, ympäristön tutkailu), vauva suosii iloisia ilmeitä! " Eleet, ilmeet, itserauhoittuminen! " Toiminta (aktiivisuuden taso, lihasjänteys, liikkeet, käsien kurottelu, tavoittelu, osoittaminen)! " Pako (poispäin kääntyminen, valoihin suuntautuminen, pyöriminen paikoillaan) 24

25 VASTAVUOROISUUS! " Kasvokkain leikit:! "vuorottelu! "toisen aloitteen seuraaminen ja siitä loogisesti jatkaminen! "myönteinen ja kielteinen vahvistaminen! "raitapanta, huivit, meikit 25

26 VUOROVAIKUTUKSEN JA VIESTINNÄN VARHAISKUNTOUTUS! " Varhainen vuorovaikutus voi olla puutteellista! lapsi ei usein vastaa aikuisen vuorovaikutusyrityksiin /vastaa viiveellä eikä näin vahvista vanhempien vuorovaikutusyrityksiä! " Lapsi itse ei myöskään pysty vastaanottamaan kaikkia vuorovaikutuspalautteita! vuorovaikutus voi vähentyä 26

27 VUOROVAIKUTUKSEN JA VIESTINNÄN VARHAISKUNTOUTUS! " Katsekontakti voi olla olemassa, mutta voi olla normaalista poikkeava! vääriä tulkintoja lapsen kontaktista! vuorovaikutus voi vähentyä 27

28 ! " Jaetaan yhteinen huomion kohde: laululeikit, körötykset, musiikkihetket! " Ensimmäiset eleet ja sanat tulevat yleensä tilanteessa, jossa lapsi käyttää aktiivisesti esinettä ja jakaa sen kumppanin kanssa! " Jaetun toiminnan tilanteessa kumppani muokkaa tilannetta sekä omaa ja lapsen käyttäytymistä! " Lapsi tarkistaa vanhemman kasvojen ilmeen, suhteessa ympäristön ärsykkeeseen, tilanteeseen. Jaettu tarkkaavuus. JAETTU TOIMINTA 28

29 KOKEMUKSET JA VUOROVAIKUTUS! " Kokonaisvaltaisuus ja moniaistisuus on tärkeätä kokemisessa! " Vuorovaikutus aktiiviseksi kokemukseksi! "Herätellään näkö mukaan! "Annettava näön käytölle tilaa! " On mietittävä helpoin tapa olla vuorovaikutuksessa! " Puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio (AAC) voi tuoda merkityksen näön käytölle ja päinvastoin 29

30 NÄKÖVAMMAISEN LAPSEN KOMMUNIKOINNIN KEHITTYMINEN! " Näkövammainen lapsi ei pysty osoittamaan tai etsimään mielenkiintoisia asioita, kuten näkevät lapset! " Ympäristöltä vaaditaan tavallista enemmän aktiivisuutta 30

31 ! " Jos puhe viivästyy, aloitettava tuki heti! " Aistivammat ja liikuntavammat edellyttävät uusia tapoja tutkia maailmaa! " Tuodaan asiat tykö, kosketellaan, maistellaan, haistellaan! " Nimettävä paljon! " Käsitteistöä myös kinestiikan kautta! " Luodaan kokemuskenttää, mielikuvia ja käsitteistöä! " Iloa ja hassuttelua tarvitaan vuorovaikutuksessa Konsultaatiota näköasioista saa Näkövammaisten Keskusliitosta sekä alueen keskussairaalan näkövammaisten kuntoutusohjaajalta 31

32 STEREOTYYPPINEN KÄYTTÄYTYMINEN! " Kutsutaan: blindismeiksi, virheliikkeiksi, maneereiksi, ei-toivotuksi käyttäytymiseksi, itsestimuloinniksi! " Ilmenee eri muodoissa: silmän painaminen, heijaaminen, valojen tuijottelu, pyöriminen, käsien huiskuttelu/ pureskelu, juuttuminen leluun tai toimintaan 32

33 STEREOTYYPPINEN KÄYTTÄYTYMINEN! " Esiintyy usein lapsen ollessa yli- tai alivirittyneessä tilassa! " Vahvat tunnetilat liittyvät usein maneerien esiintymiseen! " Lapsi vetäytyy omaan maailmaansa, pois vuorovaikutuksesta 33

34 MITEN MANEEREJA VOI EHKÄISTÄ! " Aktivoi lasta hieromalla, keholeikein, keinumalla ja kieputtamalla! " Tarjoa näköärsykkeitä valojen tuijottelun tilalle! " Joillekin lapsille hankitaan suojalasit! " Kosketa kevyesti lasta, jolloin tilanteessa ei-toivottu käyttäytyminen voi keskeytyä 34

35 STEREOTYYPPINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA YMPÄRISTÖ! " Herättää usein paljon kysymyksiä ja huolta vanhemmissa ja lapsen hoitajissa! " Tärkeää tarjota tietoa asiasta vanhemmille mahdollisimman varhain! " Perheen oma näkemys asiasta, ennaltaehkäisevät tavat toimia yksilöllisiä! " On hyvä miettiä, missä tilanteissa maneereja esiintyy eniten ja missä tilanteissa vähiten! " Maneerit voivat olla esteettisiä ja sosiaalisia haittoja! " Vanhasta toimintatavasta poisoppiminen on vaikeampaa kuin uuden oppiminen! " Puuttuminen johdonmukaista 35

36 STRUKTUURI ESINEIN / KUVIN! " Päivästruktuuri! " Pohjustaa AAC:n käyttöä! " Antaa mallia AAC:n käytöstä kommunikoinnissa! " Vaatii paljon työtä 36

37 KOMMUNIKOINTI ESINEILLÄ SOVITAAN, MITÄ ESINE MERKITSEE KÄYTETÄÄN JOHDONMUKAISESTI leikitään sattuu minulla on jano mennään harjaamaan hampaat haluan piirtää 37

38 MUISTETTAVAA! " Näkövammaisten lasten kommunikoinnin arviointi hoituu hoitovastuussa olevassa terveydenhuollon yksikössä! " Kommunikointiasiat tulisi ottaa huomioon mahdollisimman ajoissa ja saada näkömonivammaiset lapset tuen ja kuntoutuksen piiriin myös kommunikointiasioissa. 38

39 MUISTETTAVAA! " Monet ongelmat, jotka on diagnosoitu vuorovaikutuksen ongelmiksi tai autistisiksi piirteiksi, eivät välttämättä ole tätä vaan näön ja/tai kommunikoinnin ongelmia. Myös näihin tapauksiin tulisi saada tuki mahdollisimman ajoissa.! " Diagnoosi ei ole välttämätön kuntoutuksen aloittamiseksi 39

40 ! " Näkömonivammaisen lapsen arviointi on haasteellista ja aikaa vievää! " Moniammatillisuus tärkeätä! " Kaikki ratkaisut on tehtävä yksilökohtaisesti, kokeiltava, etsittävä, muunneltava ajan kanssa 40

41 NÄÖNKÄYTTÖ! " Silmälääkärin tutkimus Näkökeskus Visioissa; tarvittaessa optikko! " Toiminnallisen näönkäytön arviointi! " miten lapsi käyttää näköään kehitystasoaan vastaavissa toiminnoissa! " Apuvälinetarpeen arviointi 41

42 VIREYSTILA! " Vireystila vaikuttaa merkittävästi arviointiin/ oppimiseen! " Vireystilan säätely usein poikkeavaa! " Liian alhainen vireystila! " Liian korkea vireystila 42

43 ! " Matala tonus vaikeuttaa katselemista ja tarvittavan asennon ja vireystilan ylläpitoa! pään asennon hallintaan menee energiaa! " Ennen toimintaa tonuksen ja vireystilan nosto voimakkailla liike- ja tuntoharjoituksilla! " Pään asennon hallintaa voi helpottaa tukemalla lapsen istuma-asentoa tai valitsemalla kylkimakuuasento lattialla ALENTUNUT LIHASJÄNTEYS 43

44 KOHONNUT LIHASJÄNTEYS! " Taustalla usein häiriintynyt refleksitoimintojen kehitys! " Tahdonalainen liike nostaa lihasjännitystä! " Lapsi oppii kompensoimaan lihasjännitystä ja väsyy! " Rentouttavat harjoitukset alentavat lihasjännitystä ja helpottavat liikkeiden hallintaa 44

45 POIKKEAVA AISTIÄRYKKEISIIN REAGOINTI! " Ylireagointi kosketus, ääni! " Alireagointi voimakkaat tuntokokemukset, heikko kehonkuva! " Lapsen valmistelu toimintaan aistimustason nosto tai lasku, asioiden ennakointi, toistot! " Tiedon vastaanotto yhden aistikanavan kautta 45

46 ! " Hyvä asento näkötoimintojen kannalta silloin, kun lapsen pää on pysty- ja keskiasennossa! " Pään kääntäminen ja liikuttaminen vapaasti! " Viivästynyt tai poikkeava motorinen kehitys, häiriintynyt refleksitoimintojen kehitys! " Poikkeavien refleksien vaikutuksen ehkäiseminen ja vähentäminen! tahdonalainen toiminta! " Hyvä asento löytyy etsimällä ja kokeilemalla ASENNOT JA KÄSITTELY 46

47 KEHON- JA TILANHAHMOTUS! " Samoja kokemuksia kuin näkevä, terve lapsi! " Tarvitsee paljon aikuisen apua toistoihin 47

48 ! " Keholeikit arjessa! " hieromiset! "käsin, palloilla, telalla! " sylissä köröttelyt, laululeikit! " peuhuleikit! " keinumiset! " tramboliini! " pikkumökit, tunnelit! " kaikulauta 48

49 ! " Pukeutumistilanteita tulee arjessa toistuvasti! " Pukeminen fyysinen läheisyys, juttelu, loruttelu! " Kehonhahmotus vahvistuu! " Sylissä pukeminen arjen jumppahetki! " Vaatteiden nimeäminen, katseen kohdistaminen!aikaa riittävästi! " Lapsi osallistuu pukemiseen myötäillen, ohjauksessa taitojensa mukaan PUKEUTUMINEN 49

50 RUOKAILU! " Rakenna ruokailutilanteet rauhallisiksi! " Huomioi kontrastit! " Sosemaisesta kiinteämpään ruokaan siirtyminen edellyttää pitkäjänteisyyttä, toistoja! " Pureskelu antaa valmiuksia puheenkehitykselle 50

51 RUOKAILU! " Tarjoa erilaisia makuja makujen maailman avartamiseksi! " Anna lapsen syödä aluksi käsin, sormin! " Ohjaa lusikalla syömistä käsi-käden-päällä! " Harjoitelkaa nokkamukilla ja pillillä juomista lapsen taitojen karttuessa 51

52 ! " Kylpy-, suihku- ja saunakokemukset! " Suihkutilan tai uimahallin kaiku voi tuntua epämiellyttävältä! " Tilanteisiin totuttelu, siedättäminen! " Peseytymisen apuvälineet helpottavat arjen sujumista! " Uinti monelle mieluinen kokemus, uinnin apuvälineet ja ympäristön uintimahdollisuudet kannattaa käyttää hyödyksi PESEYTYMINEN 52

53 VERTAISTUKEA VANHEMMILLE 53

54 VERTAISTUKEA KURSSILAPSILLE 54

55 VERTAISTUKEA SISARUKSILLE 55

56 MITÄ KURSSIN JÄLKEEN! " Kirjallinen palaute! " lapsen arviointi! " silmälääkärin lausunto! " vinkkejä toiminnallisen näönkäytön harjaannuttamiseen ja kokonaiskehityksen tukemiseen! " apuvälinesuositukset! " jatkosuositukset! " Yhteys kuntoutusohjaajaan 56

57 ! " Poista turha tavara ja sijoita lelut ja vaatteet laatikoihin! " Sijoita esineet niin, että lapsi löytää ne helposti! " Käytä tukevia alustoja esim. tarjottimet, lokerikot tai kulhot sekä liukuestemuovi! " Vähennä näkö- ja kuuloärsykkeitä, jotka häiritsevät lapsen tarkkaavaisuutta! " Käytä pehmeitä esineitä, mattoja, ryijyjä, tyynyjä melun vähentämiseksi! " Rakenna kotiisi hiljainen nurkkaus, jossa lapsi voi rentoutua ja koota itseään YMPÄRISTÖ ARJESSA 57

58 KUN TOIMIT NÄKÖMONIVAMMAISEN LAPSEN KANSSA! " Mainitse lapsen nimi, kun puhut hänelle ja kerro kuka olet! " Puhuttele lasta, ennen kuin kosketat häntä! " Kerro lapselle poistumisestasi! " Nimeä paikka mihin lapsen asetat! " Käytä sanoja katsoa ja nähdä! " Ohjaa lapsen käsiä ja anna tarvittaessa tuntokokemus esineestä suulle 58

59 YHDESSÄ TEKEMINEN! " Anna mahdollisuus monipuolisiin aistikokemuksiin esim. äänet, hajut, valot erilaisissa ympäristöissä! " Kerro lapselle ennen kuin hän koskettaa jotakin lämmintä, kylmää tai tahmeaa 59

60 YHDESSÄ TEKEMINEN! " Anna mahdollisuus kokea erilaisia määriä! " Ohjaa käsi-käden-päällä! " Tarjoa lelujen lisäksi kodin tuttuja tavaroita tutkittavaksi! " Tarjoa erilaisia asento- ja liikekokemuksia 60

61 YHDESSÄ TEKEMINEN! " Hyödynnä lapsen vahvat aistikanavat toiminnassa! " Anna lapselle aikaa valmistautua muutoksiin! " Huolehdi, että lapsella on samat rajat eri ympäristöissä kasvunsa tukena! " Anna lapselle tilaisuuksia rauhalliseen olemiseen! " Muista huumori toiminnassa ja leikissä! " Nauttikaa toistenne seurasta 61

NÄKÖMONIVAMMAISEN LAPSEN VUOROVAIKUTUKSEN JA KOMMUNIKOINNIN TUKEMINEN. Annakaisa Ojanen, Tikoteekki Nääkkönää 2011

NÄKÖMONIVAMMAISEN LAPSEN VUOROVAIKUTUKSEN JA KOMMUNIKOINNIN TUKEMINEN. Annakaisa Ojanen, Tikoteekki Nääkkönää 2011 NÄKÖMONIVAMMAISEN LAPSEN VUOROVAIKUTUKSEN JA KOMMUNIKOINNIN TUKEMINEN Annakaisa Ojanen, Tikoteekki Nääkkönää 2011 NÄKÖMONIVAMMAINEN LAPSI ON KOKONAISUUS VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN Varhainen vuorovaikutus

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Kuntoutuskalenteri 2010

Kuntoutuskalenteri 2010 Kuntoutuskalenteri Etusivulle Kuntoutuskalenteri 2010 Kuntoutuskalenteri ilmestyy verkossa ja tulostettavassa PDF-muodossa. Pienet muutokset ovat mahdollisia. Verkkoversiossa on aina viimeisin tieto. Kuntoutuskalenterin

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

Näön vuoksi 28.9.2006

Näön vuoksi 28.9.2006 Näön vuoksi 28.9.2006 Ikääntyneen näkövammaisen omatoimisuuden tukeminen Kristiina Miettinen vastaava toiminnanohjaaja Näkövammaisten Keskusliitto ry Senioripalvelut Näkövammaisuus Suomessa Lukumääräksi

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Yksilöllinen vuorovaikutusleikki 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Taustaa tarve löytää uusia menetelmiä autististen lasten kuntouttavaan päivähoitoon tunneelämän ja vastavuoroisen leikin tukemiseksi juuret Theraplayssa,

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan. 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan näkökulmasta 7.11.2007 Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke Alustuksen runko Varhainen puuttuminen päivähoidossa Kasperin ja päivähoidon yhteistyö,

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Tampere 17. 02, 2014 Kati And

Tampere 17. 02, 2014 Kati And Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Adhd-oireisen lapsen tukeminen

Adhd-oireisen lapsen tukeminen Adhd-oireisen lapsen tukeminen Savonlinna 1.12. 2015 ADHD-liitto ry 1 Hyvän hoidon merkitys lapselle Katkaista kielteisyyden kehä Mahdollistaa lapselle hyvä kehitys Mahdollistaa parempi toimintakyky Ehkäistä

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Seminaari Leena Koskinen, silmälääkäri 27.1.2011. HYKS Silmäklinikka ja Lasten ja nuorten sairaala 1

NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Seminaari Leena Koskinen, silmälääkäri 27.1.2011. HYKS Silmäklinikka ja Lasten ja nuorten sairaala 1 NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Seminaari silmälääkäri 27.1.2011 YMPÄRISTÖ JA ME Monivammaiset, näköongelmaiset lapset, Toiminnallisen näön tutkimisen hoitopolku Arjen näköympäristö sisältää runsaasti erilaista tietoa

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE

KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE KUULOLLA KOKO IÄN OPAS IKÄHUONOKUULOISILLE KUULO YKSI TÄRKEIMMISTÄ AISTEISTAMME Kuulon välityksellä saamme tietoa ympäröivästä maailmasta ja aistimme erilaisia elämyksiä kuten luonnon ääniä ja musiikkia.

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Tervetuloa nettiluennolle!

Tervetuloa nettiluennolle! Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

OIVA-vuorovaikutusmallin koulutus Onnistutaan Innostutaan Videon Avulla

OIVA-vuorovaikutusmallin koulutus Onnistutaan Innostutaan Videon Avulla OIVA-vuorovaikutusmallin koulutus Onnistutaan Innostutaan Videon Avulla Koulutuspäivän tavoite 1. Ymmärrämme käytännön esimerkkien ja videoiden avulla, mihin OIVAvuorovaikutusmalli perustuu 2. Tiedämme,

Lisätiedot

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä

ikävöikö, miten ikävää lievennetään Lapsen luonteenpiirteet / vuorovaikutussuhteet Päivämäärä keskustelijat Yhteinen sopimus päivähoidon käytännöistä 1. Lapsi yksilönä ja ryhmässä (keskustellaan mm. alla olevista asioista) - millainen lapsi on luonteeltaan - miten lapsi ilmaisee tunteitaan ja omaa tahtoa - miten ilmaisee suuttumusta / pettymyksiä -

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä

Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä Vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen arviointi maahanmuuttajaperheissä Yo Mamana! Ajankohtaisia kysymyksiä maahanmuuttajaperheiden kanssa työskentelyssä -koulutus 22.10.2013 Saija Kuittinen Psykologi

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto

Lisätiedot

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus

MS liitto 17.1.2013. Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni. MS liiton kuntoutuspalvelut. Maskun neurologinen kuntoutuskeskus MS liiton kuntoutuspalvelut Arja Toivomäki, avokuntoutuspäällikkö, Avokuntoutus Aksoni MS liiton kuntoutuspalvelut Maskun neurologinen kuntoutuskeskus Avokuntoutus Aksoni Valtakunnallinen laitoskuntoutus

Lisätiedot

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä KUNTOUTUSKALENTER I 2014 Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä kuntoutuksen perhejaksoja. Kuntoutuspäätöstä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

Esipuhe... 13. Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen SISÄLLYS Esipuhe... 13 1 JOHDANTO... 17 Varhaiskasvatuksen muuttuvat tuulet... 17 Lapsen silmin -mallin perusperiaatteet... 18 Kaikki lähtee lapsen perustarpeista... 20 Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

HYVÄ PÄIVÄ, PAHA PÄIVÄ - perhepäivähoitajien kokemuksia arjesta 25.9.2014 KT Sanna Parrila, Ediva www.ediva.fi

HYVÄ PÄIVÄ, PAHA PÄIVÄ - perhepäivähoitajien kokemuksia arjesta 25.9.2014 KT Sanna Parrila, Ediva www.ediva.fi HYVÄ PÄIVÄ, PAHA PÄIVÄ - perhepäivähoitajien kokemuksia arjesta 25.9.2014 KT Sanna Parrila, Ediva www.ediva.fi Perhepäivähoidon kehittämisseminaari 24.-25.9.2014 Työpäiväkirja-aineisto: kerätty keväällä

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011

Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus. Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Suomen kehitysvammalääkärit ry:n kevätkoulutus Kelan Käpylän toimitalo, Helsinki Koulutus 25.3.2011 Avoterapiastandardi 1.1.2011/versio 6 Itsenäinen kokonaisuus Terapialajit ovat Yksilöterapia (45, 60,

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa OYS:ssa lastenneurologian yksikössä

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa OYS:ssa lastenneurologian yksikössä Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa OYS:ssa lastenneurologian yksikössä Mervi Taipaleenmäki, apulaisosastonhoitaja Lastenneurologian yksikkö os.65 PPSHP, OYS Lapset ja naiset Kuntasuunnitelmiin

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

Vuorovaikutus lapsen kanssa

Vuorovaikutus lapsen kanssa Vuorovaikutus lapsen kanssa Lapselle puhuttaessa on tärkeää käyttää sanoja, joita lapsi ymmärtää Lapsen kuunteleminen on tärkeää!! Katsekontakti, älä sano enempää jos lapsi ei katso sinuun Kehonkieli Tunneilmaisu;

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus,

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, syli ja aito läsnäolo Tärkeintä lapsen kanssa oloa on

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

Kelan kuntoutukseen haku ja kuntoutuskurssit vuonna 2016

Kelan kuntoutukseen haku ja kuntoutuskurssit vuonna 2016 Kelan kuntoutukseen haku ja t vuonna 2016 o keskustele lääkärin tai hoitajan kanssa kuntoutuksen mahdollisuudesta o kysy sopivinta kurssia esim. hoitavalta lääkäriltä, Kelasta, kuntoutuslaitoksesta tai

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot