Seuraavaksi KJ-II:ssa [Stal 05] [Tane 01] [DDS 04] Linux

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seuraavaksi KJ-II:ssa [Stal 05] [Tane 01] [DDS 04] Linux"

Transkriptio

1 Käyttöjärjestelmät II TIEDOSTOJEN HALLINTA Käytännön esimerkit Ch [Stal[ 05] Ch , [Tane[ 01] Ch 20.7 [DDC 04] LUENTO 10 Mitä KJ-I:ss I:ssä / KJ-II:ssa II:ssa? KJ-I Tiedostojen organisointi, hakemistot Tiedostojen yhteiskäyttö, tietueet ja lohkot Levytilan hallinta UNIX: tiedostojärjestelmä Seuraavaksi KJ-II:ssa [Stal 05] [DDS 04] Linux u Virtual File System (Ch [Stal 05]) u ext2fs (Ch 6, Ch 11.6, Ch 2.7 [DDS 04]) u NFS, Network File System (Ch 10.6 ) Windows u Journaling File System u NTFS - W2K File System (Ch 12.9 [Stal 05], Ch 11.7 ) 1 2 Käyttöjärjestelmät t II LINUX Tiedostojärjestelmät 3 Linux Tiedosto = tavujono u ei tietueita, ei jaksoja u organisointi sovelluksissa Tiedostonimi ja attribuutit erillään u attribuutit = i-solmu (i-node, index node) Hakemisto u tiedosto, jossa pareja (tiedostonimi, i-solmunumero) Symbolinen linkki (soft) u tiedosto, jossa tiedoston polkunimi Bovet D.P., Cesati M.: Understanding the LINUX KERNEL. O Reilly, Fig Tiedostojen yhteiskäytt yttö Sama tiedosto käytössä monta kertaa Hard link u monta omistajaa (vai monella omistajan oikeudet?) u kaikilla samat oikeudet F omistaja poistaa muilla silti käytössä normaalisti Soft link eli symbolinen linkki u tiedoston tyyppi: symbolinen linkki u tiedoston sisältö: merkkijono, joka indikoi varsinaisen tiedoston u vain yksi omistaja F omistaja poistaa muiden linkit epäkelpoja Fig Fig [Tane01] 5 6 KJ-II K2006 / Teemu Kerola (lu 10) 1

2 Linux VFS (virtual( file system) Tuki useille tiedostojärjestelmille Fig [Stal 05] u register_filesystem(), unregister_filesystem() Fig [Stal 05] u ext2fs, procfs, FAT, NTFS, minix, NFS, smb,... u superlohko F määrittelee tiedostojärjestelmän F oma paikka levyllä Tarjoaa sovelluksille yhtenäisen rajapinnan u open(), read(), write(), seek(), close(),... u kaikki VFS n kautta viitattu tieto ei ole levylle talletettuja tiedostoja F i-node F KJ-oliot, laitteet, yhteiset muistialueet F tiedon suojaus silti tiedostojen tapaan 7 8 Linux VFS rakenne VFS fd file descriptor (file object) u aukiolevalle tiedostolle, missä kohtaa lukemassa/kirjoittamassa u oikeudet (user ID, group ID) u linkki tiedoston dentry yn u sallitut operaatiot VFS dentry directory entry u osoittaa hakemistopuussa kaikkiin lähisukulaisiin (niiden dentry) F isä-hakemisto F lapsi-hakemistot tai tiedostot F sisarus-hakemistot tai tiedostot u linkki tiedoston i-node:en VFS i-node (varsinainen tiedoston metatieto) u tiedostojärjestelmän tunniste ja superlohko (superblock) u tiedostojärjestelmän sisäinen i-node Ch [DDC 04] 9 VFS metatiedon välimuistitv VFS ja hakemistohierarkia hidastavat käyttöä u tiedot pitää yleensä hakea levyltä hakemisto kerrallaan u tiedostojärjestelmäkohtainen lookup() dcache (dentry cache) u viimeksi viitattujen tiedostojen dentry u nopea kuvaus filename i-node u tiedoston X dentry välimuistissa myös kaikki tiedoston X esivanhempien dentry välimuistissa i-node cache u viimeksi käytössä olleiden tiedostojen VFS i-nodet F näistä löytyy tiedostojärjestelmän i-node 10 Linux tiedostojärjestelm rjestelmät ext2fs (second extended file system) u Linuxia varten kehitetty tiedostojärjestelmä u esikuvana BSD Fast File System (FFS) F lohkoryhmät u tehokkuus, luotettavuus /proc u erikoistiedostot, luodaan 'lennosta' u esim. ytimen parametrien kysely/asettaminen u KJ-palvelut piilotettu tiedostojärjestelmän käytöksi F käytön valvonta tiedostojärjestelmän suojauksen avulla ext3fs u journaling file system, log-structured file system (LFS) u Red Hat Linux issa Looginen levy yleinen tapaus MBR (master boot record) u fyysinen sektori 0, jonka BIOS lukee F Basic Input Output System F mitä tehdään ennen alustusta tai miten alustetaan u partitiotaulu F kunkin partition alku ja loppu F tiedostojärjestelmän tyyppi F yksi partitioista aktiivinen bootti voidaan valita alustuksen yhteydessä? Fig Flash BIOS KJ-II K2006 / Teemu Kerola (lu 10) 2

3 Linux ext2fs levy General: Fig Linux: Fig Lohkoryhmät (block groups) yhtenäisesti levyltä allokoitu alue datalohkot ja i-nodet fyysisesti lähellä toisiaan säästä hakuvarren siirroissa Kaikki lohkot samankokoisia (1 KB) Kaikki i-nodet 128B (tavallinen UNIX 64B) [Tane01] ext2fs superlohko (superblock( superblock) 1 lohko Kuvaa koko ext2fs-partition rakenteen Kopio jokaisen lohkoryhmän alussa luotettavuus, virheestä toipuminen Ydin operoi vain lohkoryhmän 0 superblokilla ja ryhmäkuvaajilla muille käyttöä, jos superblock 0 'rikki' /sbin/e2fsck kopioi aika-ajoin muualle Fig ext2fs superlohko (superblock) 48 Time of last write Time of last test 72 Operating system Number of reserved blocks 16 Number of free i-nodes 24 Block size 32 Blocks per group 40 i-nodes per group Ext2signat. RESUID 2 0 Number of i-nodes Status 3 RESGID 4 Number of blocks Number of free blocks First data block Fragment size Fragments per group Time of mounting Status Error behav. 5 Max test interval File system revision Pad word 6 7 Max. mnt cnt Pad word blocksize Pad words ext2fs ryhmäkuvaaja (group( descriptor) ext2fs lohkoryhmän n bittikartat n lohkoa tietoa kaikista lohkoryhmistä käyttöä valittaessa ryhmää varaukselle ei perustu sylintereihin kopio jokaisen lohkoryhmän alussa yksi kuvaaja 24 B Fig bittikarttaa vapaat lohkot vapaat i-nodet Molemmissa 8192 bittiä (1 KB lohko) 0 = vapaa, 1 = varattu Fig bg_block_bitmap lohkobittikartan lohkonro (4 B) bg_inode_bitmap i-solmubittikartan lohkonro (4 B) bg_inode_table i-solmutaulun lohkonro (4 B) bg_free_blocks_count vapaiden lohkojen lkm (2 B) bg_free_inodes_count vapaiden i-solmujen lkm (2 B) bg_used_dirs_count hakemistojen lkm ryhmässä (2 B) bg_pad, bg_reserved tyhjää (6 B) KJ-II K2006 / Teemu Kerola (lu 10) 3

4 ext2fs lohkoryhmän i-node taulu n lohkoa i-nodet á 128 B tiedoston attribuutit tiedoston lohkojen numerot Esimerkki 12 suoraa viitettä lohkoihin, viite 4B 3 epäsuoraa viitettä lohkoihin 1 KB bittikartta ryhmässä 8192 lohkoa tai i-nodea i-noden lohkoviite lohkoryhmä 1, siirtymä 5033 (= ) root-hakemiston i-node = i-node #2 Fig ext2fs i-node Access Control List 0 Mode 8 Access time 16 Time of modification 24 Gid 32 File attributes One-stage indirect block 104 File ACL Uid Link counter 96 Three-stage indirect block File version 112 Fragment address 120 Reserved (OS-dependent) File size No. of blocks 12 direct blocks Fig Time of creation Time of deletion Reserved (OS-dependent) Two-stage indirect block Directory ACL Reserved (OS-dependent) ext2fs datalohkot (data blocks) Lohkon koko 1 KB 2 KB, 4 KB tai 8 KB?? ei. Suurin tiedostokoko 2 GB kenttä "file size" rajoittaa (ylin bitti ei käytössä!) jos 64-b kone, max 4TB Fig Tiedosto voi jakautua useamman ryhmän alueelle 21 ext2fs hakemistoalkio 4 B i-node number Hakemisto on tiedosto, joka kuvaa tiedostonimet i-nodeiksi peräkkäinen lista hakemistoalkioita (directory entry) Esim: TKTL voi olla myös B-puu, jos paljon tiedostoja mail server Hakemistoalkio on vaihtelevanpituinen pituus aina 4:n monikerta (lopussa /0-merkkejä) Tyyppi 2 B entry len 1 B name len 1 B type 0 = tuntematon, 1 = tavallinen tiedosto, 2 = hakemisto 3 = merkkilaite, 4 = lohkolaite, 5 = nimetty putki 6 = pistoke, 7 = symbolinen linkki B (1 - EXT2_NAME_LEN) file name Polku tässä tiedostossa tai hakemistoalkiossa (fast symbolic link) 22 Linux: tiedoston käyttk yttö (vfs) task_struct uid gid fs files... (osoittimia bittikarttoihin) fs_struct (file system info) cache nimille (ei polkua) count umask inode root i_count pwd i_dev... i_ino files_struct count file i_mode f_count i_uid fd[ ] fd_array[32] f_mode i_gid open_fds f_dentry blocks close_on_exec f_pos f_op file-operations (open file info) Linux: tiedostojen käyttk yttö (vfs) file_operations llseek( file, offset, whence) read( file, buf, count, offset) write( file, buf, count, offset) readdir( dir, dirent, filldir) poll( file, poll_table) ioctl( inode, file, cmd, arg) map( file, vma) open( inode, file) flush( file) release( inode, file) fsync( file, dentry) fasync( file, on) check_media_change(dev) revalidate(dev) lock( file, cmd, file_lock) Jokaisella tiedostojärjestelmällä omat funktiot File_operations rakenteessa funktion osoite Jos ei toteuta kyseistä operaatiota, osoitin NULL Fig KJ-II K2006 / Teemu Kerola (lu 10) 4

5 Linux procfs tiedostojärjestelm rjestelmä Process file system Ei todellinen (fyysinen) tiedostojärjestelmä u kaikki keskusmuistissa, levyllä ei tiedostoja Käyttöliittymä prosessikuvaajiin u hakemistossa /proc u jokainen /proc in alihakemisto määrittelee omat read() ja write() operaationsa F /proc/4321 on prosessin 4321 hakemisto u KJ-tietojen lukeminen ja kirjoittaminen u read() ja write() toteuttavat suojatun tietorakenteen F käytön valvonta tiedostojärjestelmän avulla F samanaikaisuuden hallinta 25 Linux sysfs hakemisto /sys käyttöliittymä laitekuvaajiin u unified device model väylät hakemistossa /sys/bus u pci laitekuvaaja hakemistossa /sys/bus/pci I/O laitteet laitetyypin mukaan u /sys/class/input u laitetyypin nimi, numero, laitteet, ajurit pidetään kirjaa kaikista laitteista, jotka käytössä ja missä ne ovat pollataan aika ajoin väyliä, jos uusia laitteita tulisi tai vanhoja poistuisi u hot swappable devices 26 Käyttöjärjestelmät t II NFS Network File System NFS Etäkoneiden hakemistojen liittäminen omaan hakemistopuuhun u kehittäjä Sun Microsystems NFS-protokolla u pyyntö-vastaus protokolla u ei ota kantaa siihen kuinka toteutetaan F NFS-palvelija, NFS-asiakas Windowsin vastine SMB-protokolla u Server Message Block Ks. esim. Ch NFS-arkkitehtuuri Etäkone (Palvelija) u suorittaa NFS-palvelijaa u määrittelee hakemiston julkiseksi hakemistossa /etc/exports Asiakas F mm. käyttöoikeuksien rajaaminen u suorittaa NFS-asiakasprosessia u asemoi ( mounttaa ) hakemiston omaan hakemistopuuhun u mount-point määritelty tiedostossa/etc/fstab Fig VFS huomaa milloin viitataan toisessa koneessa olevaan (mountattuun) tiedostoon u välitä pyyntö palvelijalle u palvelijan tiedostojärjestelmä ei ole tärkeä (Fig 10-36, [Tane[ 01]) KJ-II K2006 / Teemu Kerola (lu 10) 5

6 NFS-protokolla mount u asiakas lähettää polkunimen palvelijalle u palvelija palauttaa kahvan (file handle) F tiedostojärj. tyyppi, laite#, inode#, oikeudet F käytetään jatkossa kaikissa pyynnöissä u voidaan tehdä alustusskripteissä (boot) automounting u mountataan, kun viitataan ens. kertaa pyynnöt u normaalit palvelupyynnöt sanomina F read(), write(),... tilaton protokolla u kaikki tarvittava tieto mukana pyynnössä F kahva, lukupositio, paljonko, Fig (Fig 10-37, [Tane[ 01]) Käyttöjärjestelmät t II Windows 2000 Tiedostojärjestelmä (NTFS) LFS Log-Structured File System Uusi, parempi, fiksumpi, luotettavampi ihan totta! Usein tilanne u paljon päivityksiä, useimmat todelliset levyviitteet kirjoituksia F luvut levyvälimuistista u useimmat kirjoitukset pieniä päivityksiä F levyn hakuvarsi liikkuu paljon, vähän dataa siirtyy Ongelma tavallisen tiedostojärjestelmän uuden tiedoston X luomisessa: u kirjoita hakemiston i-node, hakemisto, tiedoston i-node ja lopulta tiedosto u virta poikki (tms vika) kesken kaiken? Oooops. Ratkaisu: tapahtumaloki, joka takaa tiedostojärjestelmän konsistenssisuuden u pidä lokia sekä metatiedosta (esim. inode) että itse datasta (sektorit) Journaling File System u pidä lokia vain metatiedosta järjestelmä säilyy konsistenssina (data ei) Esim: Microsoft NTFS, Red Hat Linux ext3fs (Ch [Tane[ 01]) LFS alkuperäinen idea NTFS: Piirteitä Koko levy on loki tapahtumista u uudet tapahtumat kirjoitetaan loppuun vapaaseen tilaan, peräkkäisiin lohkoihin u nopeata, levyn täysi kapasiteetti hyödynnettävissä Uusi tiedosto X hakemistoon D u kirjoita X:n data-tapahtuma u kirjoita X:n metadata (i-node?) -tapahtuma u kirjoita X:n hakemistoalkio D:ssa tapahtuma systeemi koko ajan konsistensissa tilassa tiedon haku hidasta u ei niin paha, kun useimmat levytapahtumat kirjoittaa u metadata (i-node) välimuistit: i-node map, superblock u cleaner säie etsii tyhjää tilaa ja tiivistää lokeja Kaatumisista ja levyvirheistä toipuminen u LFS lokitiedoston avulla Käyttöoikeudet u pääsylistat (security descriptor) Sallii suuret levyt ja tiedostot u FAT32 ssa vain 2 32 lohkoa, suuri allokointitaulu Tiedosto-oliot ovat (arvo, attribuutti) -pareja Mahdollisuus indeksointiin tiedoston käsittelyn nopeuttamiseksi Lohko, cluster u yksi tai useampi peräkkäinen sektori (esim. 512 B - 4 KB) F 32 GB levyllä 128 sektoria/lohko ( lohko KB) u varauksen ja kirjanpidon perusyksikkö Partitio, volume u fyysinen levyn looginen osa, jolla oma tiedostojärjestelmä KJ-II K2006 / Teemu Kerola (lu 10) 6

7 NTFS-partitio Boottilohko u partition ja tiedostojärj. rakenne, boottitietue ja -koodi u MFT:n sijainti MFT u tietoa tiedostoista, hakemistoista (folders) ja vapaasta tilasta System Files (~ 1MB) u kopio MFT:n alkuosasta u virheistätoipumisloki, bittikartta vapaat/varatut lohkot, attribuuttien kuvaustaulu File Area - tiedostojen lohkoille (Fig [Stal 05]) NTFS MFT 1 KB:n kokoisia MFT-tietueita u jokainen kuvaa yhden taltiolla olevan tiedoston F myös hakemisto on tiedosto u vaihtelevanmittainen osa käytössä Fig F (attribuutti, arvo) pareja (ei paikkasidonnainen!) F data attribuutti, 'arvo' = lohkojen sijainti 16 ensimmäistä tietuetta varattu ns. metadatalle u 16 $-alkuista tiedostoa Jos pieni tiedosto, tietue sisältää myös datan Jos iso tiedosto, data erillisellä tallealueella Fig Fig u MFT-tietuessa lohkonumeroita u kuvaus voi jatkua useampaan MFT-tietueseen Fig KJ-II K2006 / Teemu Kerola (lu 10) 7

8 Hakemiston MFT-tietue pieni hakemisto (Fig [Tane01]) Pienissä hakemistoissa MFT-tietueet peräkkäisjärjestyksessä Isoissa hakemistoissa MFT-tietuessa B-puun (B-tree) indeksirakenne u nimen etsintä ei ole peräkkäishakua Tiedoston käyttö CreateFile( C:\maria\web.htm,...) u etsi ensin oikea taltio u juurihakemiston tietue on MFT:ssä, etsi juurihakemistosta alihakemiston tietue Fig u oliomanageri: luo uusi tiedosto-olio ja palauta kahva siihen u prosessi käyttää kahvaa seuraavissa kutsuissa NTFS API NTFS WIN32 API vs Unix API Fig Tiedoston kopiointi Win32 APIn avulla Fig Fig 6.5 (Fig ) KJ-II K2006 / Teemu Kerola (lu 10) 8

9 NTFS: Virheistä toipuminen Log FS u kirjaa lokiin kaikki taltiota muuttavat transaktiot u loki aluksi välimuistissa (vain kirjanpidon rakenteista) Muuta taltiota i. talleta lokitapahtuma tiedostovälimuistiin (file cache) ii. iii. iv. tiedostomuutos välimuistiin talleta lokitapahtuma levylle välimuistista talleta muutokset levylle välimuistista v. kommitoidu (commit) Jos köllähtää ennenkuin muutokset levyllä, bootti voi palauttaa edeltävän tilanteen lokin avulla (rollback) u ei takaa etteikö tiedostojen tietoa katoaisi u järjestelmä säilyy eheänä (koherenttina) Fig [Stal 05] tapahtuma tapahtuma 49 (Fig [Stal05]) 50 NTFS virheistä toipuminen Huono levysektori? u kirjoittamassa? kirjoita muualle OK u lukemassa? too bad, data menetetty u lukemassa master boot recordia tai boot sector ia F really too bad, taltio ehkä menetetty F ellei ehjää kopiota löydy u NTFS Log FS pitää tiedostojärjestelmän muuten eheänä Yleinen lääke: Cluster Remapping u sektori otetaan pois käytöstä ja kyseinen looginen sektori mapataan muualle levylle F voi hidastaa peräkkäiskäyttöä jatkossa Käyttöjärjestelmät t II Linux ext3fs Linux ext3fs ext3fs = ext2fs with journaling u journal in special file, or in special device Problem: time spend in recovering file system after a crash u fsck (e2fsck) takes too long hours for big systems u must have better availability Complete compatibility with ext2fs (ext2fs ext3fs) [Tweedie talk, ] click ( u clean, unmounted ext3fs has no journal, can mount as ext2fs TKTL: ext3fs kaikissa tiedostopalvelimissa 53 Linux ext3fs Extra layer on top of ext2fs: JFS (journaling FS) u independent on actual file system (ext2fs) F ext2fs does not know about journaling! u arbitrary modifications in buffer cache u transactional semantics F do all these 5 updates, or none of them u API to add transactions onto a block device File update u no data to disk until transaction commit F no quarantee when it will be written (write behind) F written to disk from JFS cache of updates u write to log first, commit log, then do file update F disks can guarantee one sector write with power failure F use special sector updates as commit blocks for log 54 KJ-II K2006 / Teemu Kerola (lu 10) 9

10 Kertauskysymyksiä Mihin tarvitaan VFS:ää? Kuinka ext2 poikkeaa iciwanhasta UNIXin tdstojärjestelmästä? Mistä ext2:n tehokkuus / luotettavuus? Mitä tietoja superlohkossa/indeksisolmussa? Miksi i-solmuja? Miksi ei attribuutit ja nimi samassa paikassa? Mihin tarvitaan NFS-protokollaa? Mitä hyötyä on NFS:n tilattomuudesta? Mitä on journaling ja logging? Windows vs. Linux? 55 KJ-II K2006 / Teemu Kerola (lu 10) 10

Sisältöä. TIEDOSTOJEN HALLINTA Käytännön esimerkit. Ch [Stal 05] Ch , [Tane 01] Ch 20.7 [DDC 04] Linux.

Sisältöä. TIEDOSTOJEN HALLINTA Käytännön esimerkit. Ch [Stal 05] Ch , [Tane 01] Ch 20.7 [DDC 04] Linux. LUENTO 17 TIEDOSTOJEN HALLINTA Käytännön esimerkit Ch 12.8-9 [Stal 05] Ch 10.6.4, 11.6-7 [Tane 01] Ch 20.7 [DDC 04] 1 Sisältöä Linux Virtual File System (Ch. 12.8 [Stal 05]) ext2fs (Ch 6, Ch 11.6 [Tane

Lisätiedot

Sisältöä. Linux. Tiedostojen yhteiskäyttö. TIEDOSTOJEN HALLINTA Käytännön esimerkit. LINUX Tiedostojärjestelmät. Käyttöjärjestelmät

Sisältöä. Linux. Tiedostojen yhteiskäyttö. TIEDOSTOJEN HALLINTA Käytännön esimerkit. LINUX Tiedostojärjestelmät. Käyttöjärjestelmät LUENTO 17 Sisältöä TIEDOSTOJEN HALLINTA Käytännön esimerkit Ch 12.8-9 [Stal 05] Ch 10.6.4, 11.6-7 Ch 20.7 [DDC 04] Linux Virtual File System (Ch. 12.8 [Stal 05]) ext2fs (Ch 6, Ch 11.6, Ch 2.7 [DDS 04])

Lisätiedot

TIEDOSTOJEN HALLINTA Käytännön esimerkit

TIEDOSTOJEN HALLINTA Käytännön esimerkit LUENTO 10 Käyttöjärjestelmät II TIEDOSTOJEN HALLINTA Käytännön esimerkit Ch 12.8-9 [Stal 05] Ch 10.6.4, 11.6-7 [Tane 01] Ch 20.7 [DDC 04] 1 Mitä KJ-I:ssä / KJ-II:ssa? KJ-I Tiedostojen organisointi, hakemistot

Lisätiedot

TIEDOSTOJEN HALLINTA. II:ssa?

TIEDOSTOJEN HALLINTA. II:ssa? Käyttöjärjestelmät II LUENTO 10 TIEDOSTOJEN HALLINTA Käytännön esimerkit Ch 12.8-9 9 [Stal[ 05] Ch 10.6.4, 11.6-7 7 [Tane[ 01] Ch 20.7 [DDC 04] 1 Mitä KJ-I:ss I:ssä / KJ-II:ssa II:ssa? KJ-I Tiedostojen

Lisätiedot

Ch [Stal 05] Ch , [Tane 01] Ch 20.7 [DDC 04] Ch [Stal05]

Ch [Stal 05] Ch , [Tane 01] Ch 20.7 [DDC 04] Ch [Stal05] WEEK 9 Linux: ext2fs & ext3fs, Windows NTFS Distributed Processing Ch 12.8-9 [Stal 05] Ch 10.6.4, 11.6-7 [Tane 01] Ch 20.7 [DDC 04] Ch 13 14.3 [Stal05] 1 Shared file Hard link Direct link from several

Lisätiedot

u saantimenetelmät u kirjanpito vapaista lohkoista (taltiolla!) u hierarkkinen hakemistorakenne: kirjanpito tdstoista u tdstojen käyttö

u saantimenetelmät u kirjanpito vapaista lohkoista (taltiolla!) u hierarkkinen hakemistorakenne: kirjanpito tdstoista u tdstojen käyttö Käyttöjärjestelmät t I Luento 10: TIEDOSTOJÄRJESTELM RJESTELMÄ OSA 2 Stallings, Luku 12.1-12.7 + PALVELUPYYNNÖT Sisält ltöä Peruskäsitteistöä, tehtäviä ja tavoitteita Järjestelmän rakenne Tiedostojen organisointi

Lisätiedot

Sisältöä. Milloin? Vuorotus. Kiinteä ja vaihteleva prioriteetti. Kertaus. Käyttöjärjestelmät. Syksy 2006 / Luento

Sisältöä. Milloin? Vuorotus. Kiinteä ja vaihteleva prioriteetti. Kertaus. Käyttöjärjestelmät. Syksy 2006 / Luento LUENTO 23 Sisältöä Kertaus Koealue: (Koe to 14.12 klo 9.00 A111) -Kirjan luvut 9-16 (ei 13) + Appendix B.4 -Luennot 11-23, harjoitukset 7-12 -Opintopiiritehtävä 3 Vuorotus I/O Tiedostojärjestelmä Hajautettu

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät LUENTO 23. Kertaus

Käyttöjärjestelmät LUENTO 23. Kertaus LUENTO 23 Kertaus Koealue: (Koe to 14.12 klo 9.00 A111) -Kirjan luvut 9-16 (ei 13) + Appendix B.4 -Luennot 11-23, harjoitukset 7-12 -Opintopiiritehtävä 3 1 Sisältöä Vuorotus I/O Tiedostojärjestelmä Hajautettu

Lisätiedot

Sisältöä. Milloin? Vuorotus. Kiinteä ja vaihteleva prioriteetti. Käyttöjärjestelmät, Luento 24. Kertaus. Syksy 2007, Tiina Niklander 24-1

Sisältöä. Milloin? Vuorotus. Kiinteä ja vaihteleva prioriteetti. Käyttöjärjestelmät, Luento 24. Kertaus. Syksy 2007, Tiina Niklander 24-1 LUENTO 24 Sisältöä Kertaus Koealue: (Koe to 13.12 klo 16.00 A111) -Kirjan luvut 9-16 (ei 13) + Appendix B.4 -Luennot 11-24, harjoitukset 7-12 -Opintopiiritehtävä 3 Vuorotus I/O Tiedostojärjestelmä Hajautettu

Lisätiedot

Sisältöä. Kertaus. Vuorotus I/O Tiedostojärjestelmä Hajautettu prosessi Tietoturva. Käyttöjärjestelmät, Luento 24. Syksy 2007, Tiina Niklander 24-1

Sisältöä. Kertaus. Vuorotus I/O Tiedostojärjestelmä Hajautettu prosessi Tietoturva. Käyttöjärjestelmät, Luento 24. Syksy 2007, Tiina Niklander 24-1 LUENTO 24 Kertaus Koealue: (Koe to 13.12 klo 16.00 A111) -Kirjan luvut 9-16 (ei 13) + Appendix B.4 -Luennot 11-24, harjoitukset 7-12 -Opintopiiritehtävä 3 1 Sisältöä Vuorotus I/O Tiedostojärjestelmä Hajautettu

Lisätiedot

Luento 3. Timo Savola. 7. huhtikuuta 2006

Luento 3. Timo Savola. 7. huhtikuuta 2006 UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 3 Timo Savola 7. huhtikuuta 2006 Osa I Käyttöoikeudet Käyttöoikeudet Monen käyttäjän järjestelmä Prosessit kuuluvat eri käyttäjille Tiedostot kuuluvat

Lisätiedot

RJESTELMÄ OSA 2 Stallings, Luku PALVELUPYYNNÖT. KJ-I I S2005 / Tiina Niklander, kalvot Auvo HäkkinenH

RJESTELMÄ OSA 2 Stallings, Luku PALVELUPYYNNÖT. KJ-I I S2005 / Tiina Niklander, kalvot Auvo HäkkinenH Käyttöjärjestelmät t I Luento 10: TIEDOSTOJÄRJESTELM RJESTELMÄ OSA 2 Stallings, Luku 12.1-12.7 + PALVELUPYYNNÖT KJ-I S2005 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 10-1 Sisält ltöä Peruskäsitteistöä, tehtäviä

Lisätiedot

HELIA 1 (16) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

HELIA 1 (16) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu HELIA 1 (16) Luento 3.2 Suorituskyvyn optimointi jatkuu...... 2 Tietojen tallennusratkaisut... 2 Tiedon tallennuksen yksiköitä... 3 Loogiset... 3 Fyysiset... 3 Tallennusmäärittelyt Oraclessa... 5 Loogiset

Lisätiedot

Sisältöä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista. Tietokonejärjestelmä

Sisältöä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista. Tietokonejärjestelmä Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista John von Neumann ja EDVAC, 1949 Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät II

Käyttöjärjestelmät II LUENTO 1 Käyttöjärjestelmät II Kertaus: : KJ-I ja RIO (KJ2 n osalta) Ch 1-8, 11-12 12 [Stal05] Kustakin luvusta enemmän n tai vähemmv hemmän n alkuosa Jos jokin asiat tässt ssä tuntuvat hatarilta, niin

Lisätiedot

Yleiskuva. Käyttöjärjestelmät II. Tietokonejärjestelm. rjestelmä. KJ ja laitteistopiirteet. KJ ja laitteistopiirteitä.

Yleiskuva. Käyttöjärjestelmät II. Tietokonejärjestelm. rjestelmä. KJ ja laitteistopiirteet. KJ ja laitteistopiirteitä. Kertaus: : KJ-I ja RIO (KJ2 n osalta) Ch 1-8, 11-12 12 [Stal05] Kustakin luvusta enemmän n tai vähemmv hemmän n alkuosa Jos jokin asiat tässt ssä tuntuvat hatarilta, niin (a) kysykää ja/tai (b) kerratkaa

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät II

Käyttöjärjestelmät II LUENTO 1 Käyttöjärjestelmät II Kertaus: KJ-I ja RIO (KJ2 n osalta) Ch 1-8, 11-12 [Stal05] Kustakin luvusta enemmän tai vähemmän alkuosa Jos jokin asiat tässä tuntuvat hatarilta, niin (a) kysykää ja/tai

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: prosessit

Käyttöjärjestelmät: prosessit Käyttöjärjestelmät: prosessit Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Käyttöjärjestelmä

Lisätiedot

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949. Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja John von Neumann ja EDVAC, 1949 TITO-kurssista Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon

Lisätiedot

Unix-perusteet. Tiedosto-oikeudet

Unix-perusteet. Tiedosto-oikeudet Unix-perusteet Tiedosto-oikeudet Tietoturvaan liittyviä seikkoja kulunvalvonta kellä oikeus päästä laitteiden luokse käyttöoikeudet käyttäjätunnus & salasana tiedostojärjestelmän oikeudet unixissa omistajan,

Lisätiedot

Linux-ylläpito, kevät -10. Jani Jaakkola jjaakkol@cs.helsinki.fi http://www.cs.helsinki.fi/u/jjaakkol/lyp2010/

Linux-ylläpito, kevät -10. Jani Jaakkola jjaakkol@cs.helsinki.fi http://www.cs.helsinki.fi/u/jjaakkol/lyp2010/ Linux-ylläpito, kevät -10 Jani Jaakkola jjaakkol@cs.helsinki.fi http://www.cs.helsinki.fi/u/jjaakkol/lyp2010/ 2. työasemaluentojen kalvosetti Lohkolaitteet Loogiset ja Fyysiset /etc/fstab Tiedostojärjestelmien

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 2: Tiedosto, hakemisto Tiedostojärjestelmä Kotihakemisto Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt

Lisätiedot

RJESTELMÄ Stallings, Luku KJ-I I S2005 / Tiina Niklander, kalvot Auvo HäkkinenH

RJESTELMÄ Stallings, Luku KJ-I I S2005 / Tiina Niklander, kalvot Auvo HäkkinenH Käyttöjärjestelmät t I Luento 9 (&10): TIEDOSTOJÄRJESTELM RJESTELMÄ Stallings, Luku 12.1-12.7 KJ-I S2005 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 9-1 Sisält ltöä Peruskäsitteistöä, tehtäviä ja tavoitteita

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät TIEDOSTOJÄRJESTELMÄ. Stallings, Luku 12.1-12.7. KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 8-1

Käyttöjärjestelmät TIEDOSTOJÄRJESTELMÄ. Stallings, Luku 12.1-12.7. KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 8-1 Käyttöjärjestelmät TIEDOSTOJÄRJESTELMÄ Stallings, Luku 12.1-12.7 KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 8-1 Sisältöä Peruskäsitteistöä, tehtäviä ja tavoitteita Järjestelmän rakenne Tiedostojen

Lisätiedot

Stallings, Luku

Stallings, Luku "!$#%&'#)( *"( +, /. Stallings, Luku 11.111.4 KJI S2004 / Tiina Niklander, kalvot uvo Häkkinen 7 1 021 * +3! 4 57698;:=@? I/Olaitteiden luokittelua, siirtonopeuksia Siirrännän perustekniikat Siirrännän

Lisätiedot

u saantimenetelmät Kenttä (field) u bittien / tavujen muodostama looginen kokonaisuus u yksi arvo, jolla tyyppi ja pituus Tietue (record)

u saantimenetelmät Kenttä (field) u bittien / tavujen muodostama looginen kokonaisuus u yksi arvo, jolla tyyppi ja pituus Tietue (record) Käyttöjärjestelmät t I Luento 9 (&10): TIEDOSTOJÄRJESTELM RJESTELMÄ Stallings, Luku 12.1-12.7 Sisält ltöä Peruskäsitteistöä, tehtäviä ja tavoitteita Järjestelmän rakenne Tiedostojen organisointi u saantimenetelmät

Lisätiedot

Booting. Booting, multimedia systems. Exam issues. Key problem: How do you initiate a system using only itself?

Booting. Booting, multimedia systems. Exam issues. Key problem: How do you initiate a system using only itself? LUENTO 23 Booting, multimedia systems Exam issues 1 Booting Key problem: How do you initiate a system using only itself? Booting

Lisätiedot

Päivitys käyttäen USB-tikkua

Päivitys käyttäen USB-tikkua Päivitys käyttäen USB-tikkua HUOM! Näiden ohjeiden noudattaminen on täysin käyttäjän omalla vastuulla! Ohjeen tekijät eivät vastaa mahdollisesti aiheutuvista ongelmista tai vahingoista. Tämän ohjeen tarkoitus

Lisätiedot

Kernel (Fig 4.10 [Stal 05]) Operating Systems Examples and Process Management

Kernel (Fig 4.10 [Stal 05]) Operating Systems Examples and Process Management WEEK 2 Operating Systems Examples and Process Management Microkernels (4.3), SMP (4.2) Examples (2.5 2.8) Process management (Chapter 3) 1 Kernel (Fig 4.10 [Stal 05]) monolithic 2 Syksy 20007, Tiina Niklander

Lisätiedot

HELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta

HELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta HELIA 1 (14) Luento Transaktion / Tapahtuman hallinta... 2 Taustaa... 3 Tapahtuman käsite... 5 ACID-ominaisuudet... 7 Samanaikaisuuden hallinta... 8 Lukitukset... 9 Toipuminen... 10 Loki-tiedosto... 11

Lisätiedot

Unix-perusteet. Varmistaminen, tiedon pakkaaminen ja tiivistäminen

Unix-perusteet. Varmistaminen, tiedon pakkaaminen ja tiivistäminen Unix-perusteet Varmistaminen, tiedon pakkaaminen ja tiivistäminen Miksi varmistaminen on tärkeää? Levy menee rikki ongelmia voidaan vähentää mm. RAID-levyillä RAID 5-taso: data kolmella eri levyllä. Jos

Lisätiedot

Osio 3: Siirräntä ja tiedostojärjestelmä

Osio 3: Siirräntä ja tiedostojärjestelmä Käyttöjärjestelmät I Osio 3: Siirräntä ja tiedostojärjestelmä Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto KJ-I S2005 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen

Lisätiedot

Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi

Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi HELIA 1 (19) Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi Muistit... 2 Päämuisti (Primary storage)... 2 Apumuisti (Secondary storage)... 2 Tiedon tallennuksen yksiköitä... 3 Looginen taso... 3 Fyysinen taso...

Lisätiedot

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Virtuaalimuisti Kiintolevyt Muut pyörivät levyt 1 Muistihierarkia (4) ks. Fig. 2-18 [Tane99] Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen

Lisätiedot

UNIX / Solaris MUISTINHALLINTA

UNIX / Solaris MUISTINHALLINTA LUENTO 6 Käyttöjärjestelmät II Muistinhallinnan esimerkit UNIX, Solaris, Linux W2000 Ch 8.3-6 6 [Stal[ 05] 1 Käyttöjärjestelmät II UNIX / Solaris MUISTINHALLINTA 2 KJ-II K2006 / Teemu Kerola (lu 6) 1 UNIX

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät II. Muistinhallinnan esimerkit. UNIX / Solaris MUISTINHALLINTA. UNIX / Solaris (SVR4) UNIX/Solaris: Tietorakenteita

Käyttöjärjestelmät II. Muistinhallinnan esimerkit. UNIX / Solaris MUISTINHALLINTA. UNIX / Solaris (SVR4) UNIX/Solaris: Tietorakenteita Käyttöjärjestelmät II LUENTO 6 Käyttöjärjestelmät II Muistinhallinnan esimerkit UNIX, Solaris, Linux W2000 UNIX / Solaris MUISTINHALLINTA Ch 8.3-6 6 [Stal[ 05] 1 2 UNIX / Solaris (SVR4) Vanhoissa UNIXeissa

Lisätiedot

Muistihierarkia (4) Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti. Ohjelman muistiosoitteet (3) Virtuaalimuisti (3) Virtuaalimuistin toteutus.

Muistihierarkia (4) Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti. Ohjelman muistiosoitteet (3) Virtuaalimuisti (3) Virtuaalimuistin toteutus. Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Virtuaalimuisti Kiintolevyt Muut pyörivät levyt Muistihierarkia (4) ks. Fig. 2-18 [Tane99] Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen

Lisätiedot

TK081001 Palvelinympäristö

TK081001 Palvelinympäristö TK081001 Palvelinympäristö 5 opintopistettä!! Petri Nuutinen! 8 opintopistettä!! Petri Nuutinen! RAID RAID = Redundant Array of Independent Disks Useasta fyysisestä kiintolevystä muodostetaan yhteinen

Lisätiedot

Backup Exec 3600 Appliance

Backup Exec 3600 Appliance Backup Exec 3600 Appliance Markku A Suistola Principal Presales Consultant Parempaa varmistusta kaikille! Ohjelmisto Appliance Pilvi Virtuaalisen ja fyysisen ympäristön suojaus 2 Perinteinen ratkaisu usein

Lisätiedot

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää Levyn rakenne Levykössä (disk drive) on useita samankeskisiä levyjä (disk) Levyissä on magneettinen pinta (disk surface) kummallakin puolella levyä Levyllä on osoitettavissa olevia uria (track), muutamasta

Lisätiedot

Sisältöä TIEDOSTOJÄRJESTELMÄ. Perustermit. Peruskäsitteistöä. Perustermit. KJ:n tiedostojärjestelmä. Käyttöjärjestelmät, Luento 16

Sisältöä TIEDOSTOJÄRJESTELMÄ. Perustermit. Peruskäsitteistöä. Perustermit. KJ:n tiedostojärjestelmä. Käyttöjärjestelmät, Luento 16 LUENTO 16 Sisältöä Peruskäsitteistöä, tehtäviä ja tavoitteita TIEDOSTOJÄRJESTELMÄ Järjestelmän rakenne Tiedostojen organisointi saantimenetelmät Stallings, Luku 12.1-12.7 Hakemistot Yhteiskäyttö Levykirjanpito

Lisätiedot

TIEDOSTOJÄRJESTELMÄ. Sisältöä. Stallings, Luku Peruskäsitteistöä, tehtäviä ja tavoitteita Järjestelmän rakenne Tiedostojen organisointi

TIEDOSTOJÄRJESTELMÄ. Sisältöä. Stallings, Luku Peruskäsitteistöä, tehtäviä ja tavoitteita Järjestelmän rakenne Tiedostojen organisointi LUENTO 16 TIEDOSTOJÄRJESTELMÄ Stallings, Luku 12.1-12.7 1 Sisältöä Peruskäsitteistöä, tehtäviä ja tavoitteita Järjestelmän rakenne Tiedostojen organisointi saantimenetelmät Hakemistot Yhteiskäyttö Levykirjanpito

Lisätiedot

NTÄ. Luento 8: SIIRRÄNT. Osio 3: Siirräntä ja tiedostojärjestelmä. ltö. Yleistä siirrännästä. Siirtonopeuksia (teoreettisia) Kuva 11.1.

NTÄ. Luento 8: SIIRRÄNT. Osio 3: Siirräntä ja tiedostojärjestelmä. ltö. Yleistä siirrännästä. Siirtonopeuksia (teoreettisia) Kuva 11.1. Käyttöjärjestelmät t I Osio 3: Siirräntä ja tiedostojärjestelmä Luento 8: SIIRRÄNT NTÄ Stallings, Luku 11.1-11.4 Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto

Lisätiedot

D B. Levytiedostojen käsittely. Levytiedostojen käsittely

D B. Levytiedostojen käsittely. Levytiedostojen käsittely Tietokantojen tietoja säilytetään yleensä apumuistissa, lähinnä levymuisteissa Apumuistiin tallentamisen merkittäviä etuja keskusmuistiin nähden ovat tiedon säilyvyys (virtakatkon yli) säilytyskapasiteetin

Lisätiedot

UNIX / Solaris (SVR4)

UNIX / Solaris (SVR4) LUENTO 10 Muistinhallinnan esimerkit UNIX, Solaris, Linux, W2000 UNIX / Solaris (+4BSD) MUISTINHALLINTA Ch 8.3-8.6 [Stal 05] Ch 10-11 [Tane 01] 1 2 UNIX / Solaris (SVR4) Vanhoissa UNIXeissa ei virtuaalimuistia

Lisätiedot

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Virtuaalimuisti Kiintolevyt Muut pyörivät levyt 1 Muistihierarkia (4) Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on hyvin paljon

Lisätiedot

HAAGA-HELIA Heti-09 1 (14) ICT05: Tiedonhallinta ja Tietokannnat O.Virkki Transaktionkäsittely

HAAGA-HELIA Heti-09 1 (14) ICT05: Tiedonhallinta ja Tietokannnat O.Virkki Transaktionkäsittely HAAGA-HELIA Heti-09 1 (14) Transaktionkäsittely Transaktion / Tapahtuman hallinta... 2 Taustaa... 3 Tapahtuman käsite... 5 ACID-ominaisuudet... 7 Samanaikaisuuden hallinta... 8 Lukitukset... 9 Toipuminen...

Lisätiedot

MPCC-työkalua voidaan käyttää yhden laitteen valvontaan ja yhden tai useamman laitteen konfigurointiin (Modbus broadcast, osoite 0).

MPCC-työkalua voidaan käyttää yhden laitteen valvontaan ja yhden tai useamman laitteen konfigurointiin (Modbus broadcast, osoite 0). V1.0.0 (14.10.2015) 1 (7) KYTKENTÄ HUOM: toimii Modbus-masterina. Tämän vuoksi toinen mahdollinen Modbus-master on irrotettava verkosta, kun kytketään valmiiseen Modbus-verkkoon. Produalin Modbus-laitteiden

Lisätiedot

TIEDOSTOJÄRJESTELMÄ. Sisältöä. Stallings, Luku Peruskäsitteistöä, tehtäviä ja tavoitteita Järjestelmän rakenne Tiedostojen organisointi

TIEDOSTOJÄRJESTELMÄ. Sisältöä. Stallings, Luku Peruskäsitteistöä, tehtäviä ja tavoitteita Järjestelmän rakenne Tiedostojen organisointi LUENTO 16 TIEDOSTOJÄRJESTELMÄ Stallings, Luku 12.1-12.7 1 Sisältöä Peruskäsitteistöä, tehtäviä ja tavoitteita Järjestelmän rakenne Tiedostojen organisointi saantimenetelmät Hakemistot Yhteiskäyttö Levykirjanpito

Lisätiedot

Sisältöä TIEDOSTOJÄRJESTELMÄ. Perustermit. Peruskäsitteistöä. Perustermit. KJ:n tiedostojärjestelmä. Käyttöjärjestelmät

Sisältöä TIEDOSTOJÄRJESTELMÄ. Perustermit. Peruskäsitteistöä. Perustermit. KJ:n tiedostojärjestelmä. Käyttöjärjestelmät LUENTO 16 Sisältöä Peruskäsitteistöä, tehtäviä ja tavoitteita TIEDOSTOJÄRJESTELMÄ Järjestelmän rakenne Tiedostojen organisointi saantimenetelmät Stallings, Luku 12.1-12.7 Hakemistot Yhteiskäyttö Levykirjanpito

Lisätiedot

Helsingin yliopisto/tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Johdanto & yleistä Harri Laine 1. Tietokanta. Tiedosto

Helsingin yliopisto/tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Johdanto & yleistä Harri Laine 1. Tietokanta. Tiedosto Tietokanta Tiedosto Tietokanta (database) jotakin käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja Ohjelmointikielissä apumuistiin tallennettuja tietoja käsitellään

Lisätiedot

D B. Tiedostojen käsittely

D B. Tiedostojen käsittely Tietokantojen tietoja säilytetään yleensä apumuistissa, lähinnä levymuisteissa Apumuistiin tallentamisen merkittäviä etuja keskusmuistiin nähden ovat tiedon säilyvyys (virtakatkon yli) säilytyskapasiteetin

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat

Lisätiedot

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Virtuaalimuisti Kiintolevyt Muut pyörivät levyt 1 Muistihierarkia (4) Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on hyvin paljon

Lisätiedot

Hakemistojen sisällöt säilötään linkitetyille listalle.

Hakemistojen sisällöt säilötään linkitetyille listalle. Harjoitustyö 1 Harjoitustyö Tehtävä: ohjelmoi Java-kielellä komentoikkunaa (komentotulkkia, komentoriviä) simuloiva olioperustainen ohjelma. Hakemistojen sisällöt säilötään linkitetyille listalle. Työ

Lisätiedot

Muistinhallinnan esimerkit UNIX, Solaris, Linux, W2000

Muistinhallinnan esimerkit UNIX, Solaris, Linux, W2000 LUENTO 10 Muistinhallinnan esimerkit UNIX, Solaris, Linux, W2000 Ch 8.3-8.6 [Stal 05] Ch 10-11 [Tane 01] 1 UNIX / Solaris (+4BSD) MUISTINHALLINTA 2 Syksy 2007, Tiina Niklander 10-1 UNIX / Solaris (SVR4)

Lisätiedot

UNIX / Solaris (SVR4)

UNIX / Solaris (SVR4) LUENTO 10 Muistinhallinnan esimerkit UNIX, Solaris, Linux, W2000 UNIX / Solaris (+4BSD) MUISTINHALLINTA Ch 8.3-8.6 [Stal 05] Ch 10-11 [Tane 01] 1 2 UNIX / Solaris (SVR4) Vanhoissa UNIXeissa ei virtuaalimuistia

Lisätiedot

Tietokoneen toiminta, K Tavoitteet (4)

Tietokoneen toiminta, K Tavoitteet (4) Jakso 12 Yhteenveto Keskeiset asiat 1 Tavoitteet (4) Ymmärtää tietokonejärjestelmän keskeiset piirteet sillä suoritettavan ohjelman näkökulmasta Miten tietokonejärjestelmä suorittaa sille annettua ohjelmaa?

Lisätiedot

Jakso 12 Yhteenveto. Keskeiset asiat Teemu Kerola, K2000

Jakso 12 Yhteenveto. Keskeiset asiat Teemu Kerola, K2000 Jakso 12 Yhteenveto Keskeiset asiat 1 Tavoitteet (4) Ymmärtää tietokonejärjestelmän keskeiset piirteet sillä suoritettavan ohjelman näkökulmasta Miten tietokonejärjestelmä suorittaa sille annettua ohjelmaa?

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

HAMINETTI WLAN LIITTYMÄN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE

HAMINETTI WLAN LIITTYMÄN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE HAMINETTI WLAN LIITTYMÄN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE Vaihe 1, Client manager ohjelmiston ja sovittimen ajureiden asennus Asennuksen vaiheissa saattaa olla sovitin ja käyttöjärjestelmä kohtaisia eroja. Alla olevassa

Lisätiedot

Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus

Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus Luento 8 (verkkoluento 9) Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia Ulkoinen muisti (levymuisti) on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on paljon

Lisätiedot

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen

TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen TURVAVÄYLÄSEMINAARI Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002 Jukka Hiltunen Miksi väylätekniikkaa? 1. luonnolliset perusteet: : kehittyneiden kenttälaitteiden ja ylemmän tason laitteiden välille

Lisätiedot

Windows ja Linux. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma

Windows ja Linux. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma Opintojakson Käyttöjärjestelmät seminaarityö Joonas Blomberg, Arttu Hanska, Harri Laine, Markku Painomaa

Lisätiedot

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Kiintolevyt Muut pyörivät levyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia (4) ks. Fig 4.1 [Stal03] (ks. Fig 4.1 [Stal99]) Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa

Lisätiedot

Varmuuskopiointi: image

Varmuuskopiointi: image Varmuuskopiointi: image sammuta virtuaalikone ensin - elävästä koneesta otettu kopio ei ole koherentti - ja: cp kone1.img kone1.img.bak huom. tiedostojen omistaja muuttuu kun virtuaalikone käynnistetään,

Lisätiedot

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Virtuaalimuisti Kiintolevyt Muut pyörivät levyt 1 Muistihierarkia (4) ks. Fig. 4-1 [Stal99] Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Kristopher Vuorela UBUNTUN ASENNUS JA ALKEET 206101312 Linux järjestelmät Lukukausi: Kevät 2015 Työ valmistui: 15.04.2015

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento

Lisätiedot

Makrojen mystinen maailma lyhyt oppimäärä

Makrojen mystinen maailma lyhyt oppimäärä Makrojen mystinen maailma lyhyt oppimäärä Makrot osana SAS-teknologiaa Yleiskuva Jouni Javanainen Aureolis lyhyesti Aureolis on jatkuvia Business Intelligence -palveluita tuottava asiantuntijaorganisaatio

Lisätiedot

CE (versio 3) tukee neljää ajurityyppiä: native, stream interface, USB ja NDIS.

CE (versio 3) tukee neljää ajurityyppiä: native, stream interface, USB ja NDIS. Laiteajurissa rutiineja laitteen luku/kirjoitus ovat toteutetaan mm. (Haikala, laitteen Järvinen) ohjauksessa : tarvittavat rutiinit ja tietorakenteet. Tällaisia LAITEAJURIT ohjausrutiini alustus (esim.

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

KJ-II K2006 / Auvo Häkkinen - Teemu Kerola II:ssa?

KJ-II K2006 / Auvo Häkkinen - Teemu Kerola II:ssa? LUENTO 2 Käyttöjärjestelmät II NYKYAIKAISET KÄYTTÖ- JÄRJESTELMÄT Ch 2.5-2.8 [Stal05] 1 Mitä KJ-I:ss I:ssä / KJ-II:ssa II:ssa? KJ-I Nykyaikainen KJ u monoliittinen KJ vs. mikroydin KJ u säie vs. prosessi

Lisätiedot

Maventa Connector Käyttöohje

Maventa Connector Käyttöohje Maventa Connector Käyttöohje 17.4.2015 Sisällys 1. Esittely... 2 1.1. Käytön edellytykset... 2 1.2. Tuetut aineistomuodot... 2 2. Asennustiedosto... 3 2.1. Sisäänkirjautuminen... 7 3. Asetuksien määrittäminen...

Lisätiedot

VERKKOKÄYTTÄJÄN OPAS. Tulostuslokin tallennus verkkoon. Versio 0 FIN

VERKKOKÄYTTÄJÄN OPAS. Tulostuslokin tallennus verkkoon. Versio 0 FIN VERKKOKÄYTTÄJÄN OPAS Tulostuslokin tallennus verkkoon Versio 0 FIN Oppaassa käytetyt kuvakkeet Tässä käyttöoppaassa käytetään seuraavaa kuvaketta: Vinkki kertoo, miten toimia tietyissä tilanteissa, tai

Lisätiedot

CUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen

CUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen CUDA Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen Yleisesti Compute Unified Device Architecture Ideana GPGPU eli grafiikkaprosessorin käyttö yleiseen laskentaan. Nvidian täysin suljetusti kehittämä. Vuoden

Lisätiedot

Oraclen syvin ydin. Pertti Eiskonen Yleisradio Oy Tietokanta-asiantuntija. OUGF syysseminaari 2002 Sivu 1

Oraclen syvin ydin. Pertti Eiskonen Yleisradio Oy Tietokanta-asiantuntija. OUGF syysseminaari 2002 Sivu 1 Pertti Eiskonen Yleisradio Oy Tietokanta-asiantuntija OUGF syysseminaari 2002 Sivu 1 Oracle 8i (8.1.7) muistinkäyttöä ja viritystä: SGA ja PGA mitä ne on ja niihin vaikuttavat init.orat SGA:n rakenne Kannan

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti

Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Virtuaalimuisti Kiintolevyt Muut pyörivät levyt 1 Muistihierarkia (4) ks. Fig. 4-1 [Stal99] Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen

Lisätiedot

Väylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master)

Väylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master) Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä Prosessoriväylä Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master) Suuremmissa erillisiä väyliä Muistiväylä Oheislaiteväylät

Lisätiedot

Internet Protocol version 6. IPv6

Internet Protocol version 6. IPv6 Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista

Lisätiedot

Unix-perusteet. Unix/Linux-käyttöjärjestelmä ja sen ominaisuudet

Unix-perusteet. Unix/Linux-käyttöjärjestelmä ja sen ominaisuudet Unix-perusteet Unix/Linux-käyttöjärjestelmä ja sen ominaisuudet Mikä on unix? Monen käyttäjän käyttöjärjestelmä Siis monta käyttäjää ja monta ohjelmaa jokaisella Kaikkiin koneisiin mikrosta supertietokoneeseen

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

Tietokannan hallintajärjestelmän (DBMS) palvelut ja rakenne

Tietokannan hallintajärjestelmän (DBMS) palvelut ja rakenne HAAGA-HELIA Heti-09 1 (6) Tietokannan hallintajärjestelmän (DBMS) palvelut ja rakenne Tietovarastotekniikan kehittyminen... 2 Tiedostopohjaiset ratkaisut... 2 Tiedoston palvelut... 3 Tiedostopohjaisten

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.x. Version 0.2 Pekka Muhonen 2/10/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes Contents

Lisätiedot

Subversion-ohje. Linux Traffic Control-käyttöliittymä Ryhmä paketti2

Subversion-ohje. Linux Traffic Control-käyttöliittymä Ryhmä paketti2 Subversion-ohje Linux Traffic Control-käyttöliittymä Ryhmä paketti2 Helsinki 1.11.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti

Lisätiedot

Kurssin verkkoalueet

Kurssin verkkoalueet Kurssin verkkoalueet JY:n verkkoalue 130.234.0.0/16 Sisäverkko 1-to-1 NATin takana: 172.20.0.0/16, netmask 255.255.0.0, 172.20.x.y 130.234.x.y kun x=208,209 Alustakoneet: lonka5.it.jyu.fi, 130.234.208.15,

Lisätiedot

Directory Information Tree

Directory Information Tree IP-osoite / Host taulu, jossa neljä 8 bit lukua esim. 192.168.0.10/24, unix, linux, windows windows\system32\drivers\etc DNS (Domain Name System), muuttaa verkkotunnuksen IPosoitteeksi. X.500 perustuu

Lisätiedot

IT K 1 45 K ä yt t öj ä rj estelmät

IT K 1 45 K ä yt t öj ä rj estelmät IT K 1 45 K ä yt t öj ä rj estelmät Tenttikysymyksiä ja vastauksia Aliohjelman suoritusperiaate, ts. selvitä pinon käyttö ja paluuarvon välittäminen (3p) 1. Ennen aliohjelman aloittamista kutsuja tallettaa

Lisätiedot

Järjestelmän ulkoinen muisti I/O

Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Luento 9 (verkkoluento 9) Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia Ulkoinen muisti (levymuisti) on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on paljon

Lisätiedot

CVS. Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen

CVS. Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen CVS Versionhallintajärjestelmä Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen Käytetään komentoriviltä, myös graafisia käyttöliittymiä saatavilla CVS Kaikki tiedostot

Lisätiedot

LUENTO 2. u moniajoa monen käyttäjän ympäristössä, oma KJ versio. u sisältää keskeiset tietoliikenneprotokollat

LUENTO 2. u moniajoa monen käyttäjän ympäristössä, oma KJ versio. u sisältää keskeiset tietoliikenneprotokollat NYKYAIKAISET KÄYTTÖ- JÄRJESTELMÄT Ch 2.5-2.8 [Stal05] LUENTO 2 Mitä KJ-I:ss I:ssä / KJ-II:ssa II:ssa? KJ-I Nykyaikainen KJ u monoliittinen KJ vs. mikroydin KJ u säie vs. prosessi u symmetrinen moniprosessointi

Lisätiedot

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site

Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Note! Before starting download and install a fresh version of OfficeProfessionalPlus_x64_en-us. The instructions are in the beginning of the exercise.

Lisätiedot

Muistihierarkia (4) Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti. Ohjelman muistiosoitteet (3) Virtuaalimuisti (3) Virtuaalimuistin toteutus (2)

Muistihierarkia (4) Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti. Ohjelman muistiosoitteet (3) Virtuaalimuisti (3) Virtuaalimuistin toteutus (2) Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Virtuaalimuisti Kiintot Muut pyörivät t Muistihierarkia (4) ks. Fig. 4-1 [Stal99] Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on

Lisätiedot

Luento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä

Luento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä Luento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä Prosessi Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit 1 Prosessi (4) Järjestelmässä olevan ohjelman esitysmuoto Järjestelmässä voi olla

Lisätiedot

Luento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä. Prosessi Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit

Luento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä. Prosessi Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit Luento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä Prosessi Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit 1 Prosessi (4) Järjestelmässä olevan ohjelman esitysmuoto Järjestelmässä voi olla

Lisätiedot