Seuraavaksi KJ-II:ssa [Stal 05] [Tane 01] [DDS 04] Linux
|
|
- Lauri Ari Sala
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Käyttöjärjestelmät II TIEDOSTOJEN HALLINTA Käytännön esimerkit Ch [Stal[ 05] Ch , [Tane[ 01] Ch 20.7 [DDC 04] LUENTO 10 Mitä KJ-I:ss I:ssä / KJ-II:ssa II:ssa? KJ-I Tiedostojen organisointi, hakemistot Tiedostojen yhteiskäyttö, tietueet ja lohkot Levytilan hallinta UNIX: tiedostojärjestelmä Seuraavaksi KJ-II:ssa [Stal 05] [DDS 04] Linux u Virtual File System (Ch [Stal 05]) u ext2fs (Ch 6, Ch 11.6, Ch 2.7 [DDS 04]) u NFS, Network File System (Ch 10.6 ) Windows u Journaling File System u NTFS - W2K File System (Ch 12.9 [Stal 05], Ch 11.7 ) 1 2 Käyttöjärjestelmät t II LINUX Tiedostojärjestelmät 3 Linux Tiedosto = tavujono u ei tietueita, ei jaksoja u organisointi sovelluksissa Tiedostonimi ja attribuutit erillään u attribuutit = i-solmu (i-node, index node) Hakemisto u tiedosto, jossa pareja (tiedostonimi, i-solmunumero) Symbolinen linkki (soft) u tiedosto, jossa tiedoston polkunimi Bovet D.P., Cesati M.: Understanding the LINUX KERNEL. O Reilly, Fig Tiedostojen yhteiskäytt yttö Sama tiedosto käytössä monta kertaa Hard link u monta omistajaa (vai monella omistajan oikeudet?) u kaikilla samat oikeudet F omistaja poistaa muilla silti käytössä normaalisti Soft link eli symbolinen linkki u tiedoston tyyppi: symbolinen linkki u tiedoston sisältö: merkkijono, joka indikoi varsinaisen tiedoston u vain yksi omistaja F omistaja poistaa muiden linkit epäkelpoja Fig Fig [Tane01] 5 6 KJ-II K2006 / Teemu Kerola (lu 10) 1
2 Linux VFS (virtual( file system) Tuki useille tiedostojärjestelmille Fig [Stal 05] u register_filesystem(), unregister_filesystem() Fig [Stal 05] u ext2fs, procfs, FAT, NTFS, minix, NFS, smb,... u superlohko F määrittelee tiedostojärjestelmän F oma paikka levyllä Tarjoaa sovelluksille yhtenäisen rajapinnan u open(), read(), write(), seek(), close(),... u kaikki VFS n kautta viitattu tieto ei ole levylle talletettuja tiedostoja F i-node F KJ-oliot, laitteet, yhteiset muistialueet F tiedon suojaus silti tiedostojen tapaan 7 8 Linux VFS rakenne VFS fd file descriptor (file object) u aukiolevalle tiedostolle, missä kohtaa lukemassa/kirjoittamassa u oikeudet (user ID, group ID) u linkki tiedoston dentry yn u sallitut operaatiot VFS dentry directory entry u osoittaa hakemistopuussa kaikkiin lähisukulaisiin (niiden dentry) F isä-hakemisto F lapsi-hakemistot tai tiedostot F sisarus-hakemistot tai tiedostot u linkki tiedoston i-node:en VFS i-node (varsinainen tiedoston metatieto) u tiedostojärjestelmän tunniste ja superlohko (superblock) u tiedostojärjestelmän sisäinen i-node Ch [DDC 04] 9 VFS metatiedon välimuistitv VFS ja hakemistohierarkia hidastavat käyttöä u tiedot pitää yleensä hakea levyltä hakemisto kerrallaan u tiedostojärjestelmäkohtainen lookup() dcache (dentry cache) u viimeksi viitattujen tiedostojen dentry u nopea kuvaus filename i-node u tiedoston X dentry välimuistissa myös kaikki tiedoston X esivanhempien dentry välimuistissa i-node cache u viimeksi käytössä olleiden tiedostojen VFS i-nodet F näistä löytyy tiedostojärjestelmän i-node 10 Linux tiedostojärjestelm rjestelmät ext2fs (second extended file system) u Linuxia varten kehitetty tiedostojärjestelmä u esikuvana BSD Fast File System (FFS) F lohkoryhmät u tehokkuus, luotettavuus /proc u erikoistiedostot, luodaan 'lennosta' u esim. ytimen parametrien kysely/asettaminen u KJ-palvelut piilotettu tiedostojärjestelmän käytöksi F käytön valvonta tiedostojärjestelmän suojauksen avulla ext3fs u journaling file system, log-structured file system (LFS) u Red Hat Linux issa Looginen levy yleinen tapaus MBR (master boot record) u fyysinen sektori 0, jonka BIOS lukee F Basic Input Output System F mitä tehdään ennen alustusta tai miten alustetaan u partitiotaulu F kunkin partition alku ja loppu F tiedostojärjestelmän tyyppi F yksi partitioista aktiivinen bootti voidaan valita alustuksen yhteydessä? Fig Flash BIOS KJ-II K2006 / Teemu Kerola (lu 10) 2
3 Linux ext2fs levy General: Fig Linux: Fig Lohkoryhmät (block groups) yhtenäisesti levyltä allokoitu alue datalohkot ja i-nodet fyysisesti lähellä toisiaan säästä hakuvarren siirroissa Kaikki lohkot samankokoisia (1 KB) Kaikki i-nodet 128B (tavallinen UNIX 64B) [Tane01] ext2fs superlohko (superblock( superblock) 1 lohko Kuvaa koko ext2fs-partition rakenteen Kopio jokaisen lohkoryhmän alussa luotettavuus, virheestä toipuminen Ydin operoi vain lohkoryhmän 0 superblokilla ja ryhmäkuvaajilla muille käyttöä, jos superblock 0 'rikki' /sbin/e2fsck kopioi aika-ajoin muualle Fig ext2fs superlohko (superblock) 48 Time of last write Time of last test 72 Operating system Number of reserved blocks 16 Number of free i-nodes 24 Block size 32 Blocks per group 40 i-nodes per group Ext2signat. RESUID 2 0 Number of i-nodes Status 3 RESGID 4 Number of blocks Number of free blocks First data block Fragment size Fragments per group Time of mounting Status Error behav. 5 Max test interval File system revision Pad word 6 7 Max. mnt cnt Pad word blocksize Pad words ext2fs ryhmäkuvaaja (group( descriptor) ext2fs lohkoryhmän n bittikartat n lohkoa tietoa kaikista lohkoryhmistä käyttöä valittaessa ryhmää varaukselle ei perustu sylintereihin kopio jokaisen lohkoryhmän alussa yksi kuvaaja 24 B Fig bittikarttaa vapaat lohkot vapaat i-nodet Molemmissa 8192 bittiä (1 KB lohko) 0 = vapaa, 1 = varattu Fig bg_block_bitmap lohkobittikartan lohkonro (4 B) bg_inode_bitmap i-solmubittikartan lohkonro (4 B) bg_inode_table i-solmutaulun lohkonro (4 B) bg_free_blocks_count vapaiden lohkojen lkm (2 B) bg_free_inodes_count vapaiden i-solmujen lkm (2 B) bg_used_dirs_count hakemistojen lkm ryhmässä (2 B) bg_pad, bg_reserved tyhjää (6 B) KJ-II K2006 / Teemu Kerola (lu 10) 3
4 ext2fs lohkoryhmän i-node taulu n lohkoa i-nodet á 128 B tiedoston attribuutit tiedoston lohkojen numerot Esimerkki 12 suoraa viitettä lohkoihin, viite 4B 3 epäsuoraa viitettä lohkoihin 1 KB bittikartta ryhmässä 8192 lohkoa tai i-nodea i-noden lohkoviite lohkoryhmä 1, siirtymä 5033 (= ) root-hakemiston i-node = i-node #2 Fig ext2fs i-node Access Control List 0 Mode 8 Access time 16 Time of modification 24 Gid 32 File attributes One-stage indirect block 104 File ACL Uid Link counter 96 Three-stage indirect block File version 112 Fragment address 120 Reserved (OS-dependent) File size No. of blocks 12 direct blocks Fig Time of creation Time of deletion Reserved (OS-dependent) Two-stage indirect block Directory ACL Reserved (OS-dependent) ext2fs datalohkot (data blocks) Lohkon koko 1 KB 2 KB, 4 KB tai 8 KB?? ei. Suurin tiedostokoko 2 GB kenttä "file size" rajoittaa (ylin bitti ei käytössä!) jos 64-b kone, max 4TB Fig Tiedosto voi jakautua useamman ryhmän alueelle 21 ext2fs hakemistoalkio 4 B i-node number Hakemisto on tiedosto, joka kuvaa tiedostonimet i-nodeiksi peräkkäinen lista hakemistoalkioita (directory entry) Esim: TKTL voi olla myös B-puu, jos paljon tiedostoja mail server Hakemistoalkio on vaihtelevanpituinen pituus aina 4:n monikerta (lopussa /0-merkkejä) Tyyppi 2 B entry len 1 B name len 1 B type 0 = tuntematon, 1 = tavallinen tiedosto, 2 = hakemisto 3 = merkkilaite, 4 = lohkolaite, 5 = nimetty putki 6 = pistoke, 7 = symbolinen linkki B (1 - EXT2_NAME_LEN) file name Polku tässä tiedostossa tai hakemistoalkiossa (fast symbolic link) 22 Linux: tiedoston käyttk yttö (vfs) task_struct uid gid fs files... (osoittimia bittikarttoihin) fs_struct (file system info) cache nimille (ei polkua) count umask inode root i_count pwd i_dev... i_ino files_struct count file i_mode f_count i_uid fd[ ] fd_array[32] f_mode i_gid open_fds f_dentry blocks close_on_exec f_pos f_op file-operations (open file info) Linux: tiedostojen käyttk yttö (vfs) file_operations llseek( file, offset, whence) read( file, buf, count, offset) write( file, buf, count, offset) readdir( dir, dirent, filldir) poll( file, poll_table) ioctl( inode, file, cmd, arg) map( file, vma) open( inode, file) flush( file) release( inode, file) fsync( file, dentry) fasync( file, on) check_media_change(dev) revalidate(dev) lock( file, cmd, file_lock) Jokaisella tiedostojärjestelmällä omat funktiot File_operations rakenteessa funktion osoite Jos ei toteuta kyseistä operaatiota, osoitin NULL Fig KJ-II K2006 / Teemu Kerola (lu 10) 4
5 Linux procfs tiedostojärjestelm rjestelmä Process file system Ei todellinen (fyysinen) tiedostojärjestelmä u kaikki keskusmuistissa, levyllä ei tiedostoja Käyttöliittymä prosessikuvaajiin u hakemistossa /proc u jokainen /proc in alihakemisto määrittelee omat read() ja write() operaationsa F /proc/4321 on prosessin 4321 hakemisto u KJ-tietojen lukeminen ja kirjoittaminen u read() ja write() toteuttavat suojatun tietorakenteen F käytön valvonta tiedostojärjestelmän avulla F samanaikaisuuden hallinta 25 Linux sysfs hakemisto /sys käyttöliittymä laitekuvaajiin u unified device model väylät hakemistossa /sys/bus u pci laitekuvaaja hakemistossa /sys/bus/pci I/O laitteet laitetyypin mukaan u /sys/class/input u laitetyypin nimi, numero, laitteet, ajurit pidetään kirjaa kaikista laitteista, jotka käytössä ja missä ne ovat pollataan aika ajoin väyliä, jos uusia laitteita tulisi tai vanhoja poistuisi u hot swappable devices 26 Käyttöjärjestelmät t II NFS Network File System NFS Etäkoneiden hakemistojen liittäminen omaan hakemistopuuhun u kehittäjä Sun Microsystems NFS-protokolla u pyyntö-vastaus protokolla u ei ota kantaa siihen kuinka toteutetaan F NFS-palvelija, NFS-asiakas Windowsin vastine SMB-protokolla u Server Message Block Ks. esim. Ch NFS-arkkitehtuuri Etäkone (Palvelija) u suorittaa NFS-palvelijaa u määrittelee hakemiston julkiseksi hakemistossa /etc/exports Asiakas F mm. käyttöoikeuksien rajaaminen u suorittaa NFS-asiakasprosessia u asemoi ( mounttaa ) hakemiston omaan hakemistopuuhun u mount-point määritelty tiedostossa/etc/fstab Fig VFS huomaa milloin viitataan toisessa koneessa olevaan (mountattuun) tiedostoon u välitä pyyntö palvelijalle u palvelijan tiedostojärjestelmä ei ole tärkeä (Fig 10-36, [Tane[ 01]) KJ-II K2006 / Teemu Kerola (lu 10) 5
6 NFS-protokolla mount u asiakas lähettää polkunimen palvelijalle u palvelija palauttaa kahvan (file handle) F tiedostojärj. tyyppi, laite#, inode#, oikeudet F käytetään jatkossa kaikissa pyynnöissä u voidaan tehdä alustusskripteissä (boot) automounting u mountataan, kun viitataan ens. kertaa pyynnöt u normaalit palvelupyynnöt sanomina F read(), write(),... tilaton protokolla u kaikki tarvittava tieto mukana pyynnössä F kahva, lukupositio, paljonko, Fig (Fig 10-37, [Tane[ 01]) Käyttöjärjestelmät t II Windows 2000 Tiedostojärjestelmä (NTFS) LFS Log-Structured File System Uusi, parempi, fiksumpi, luotettavampi ihan totta! Usein tilanne u paljon päivityksiä, useimmat todelliset levyviitteet kirjoituksia F luvut levyvälimuistista u useimmat kirjoitukset pieniä päivityksiä F levyn hakuvarsi liikkuu paljon, vähän dataa siirtyy Ongelma tavallisen tiedostojärjestelmän uuden tiedoston X luomisessa: u kirjoita hakemiston i-node, hakemisto, tiedoston i-node ja lopulta tiedosto u virta poikki (tms vika) kesken kaiken? Oooops. Ratkaisu: tapahtumaloki, joka takaa tiedostojärjestelmän konsistenssisuuden u pidä lokia sekä metatiedosta (esim. inode) että itse datasta (sektorit) Journaling File System u pidä lokia vain metatiedosta järjestelmä säilyy konsistenssina (data ei) Esim: Microsoft NTFS, Red Hat Linux ext3fs (Ch [Tane[ 01]) LFS alkuperäinen idea NTFS: Piirteitä Koko levy on loki tapahtumista u uudet tapahtumat kirjoitetaan loppuun vapaaseen tilaan, peräkkäisiin lohkoihin u nopeata, levyn täysi kapasiteetti hyödynnettävissä Uusi tiedosto X hakemistoon D u kirjoita X:n data-tapahtuma u kirjoita X:n metadata (i-node?) -tapahtuma u kirjoita X:n hakemistoalkio D:ssa tapahtuma systeemi koko ajan konsistensissa tilassa tiedon haku hidasta u ei niin paha, kun useimmat levytapahtumat kirjoittaa u metadata (i-node) välimuistit: i-node map, superblock u cleaner säie etsii tyhjää tilaa ja tiivistää lokeja Kaatumisista ja levyvirheistä toipuminen u LFS lokitiedoston avulla Käyttöoikeudet u pääsylistat (security descriptor) Sallii suuret levyt ja tiedostot u FAT32 ssa vain 2 32 lohkoa, suuri allokointitaulu Tiedosto-oliot ovat (arvo, attribuutti) -pareja Mahdollisuus indeksointiin tiedoston käsittelyn nopeuttamiseksi Lohko, cluster u yksi tai useampi peräkkäinen sektori (esim. 512 B - 4 KB) F 32 GB levyllä 128 sektoria/lohko ( lohko KB) u varauksen ja kirjanpidon perusyksikkö Partitio, volume u fyysinen levyn looginen osa, jolla oma tiedostojärjestelmä KJ-II K2006 / Teemu Kerola (lu 10) 6
7 NTFS-partitio Boottilohko u partition ja tiedostojärj. rakenne, boottitietue ja -koodi u MFT:n sijainti MFT u tietoa tiedostoista, hakemistoista (folders) ja vapaasta tilasta System Files (~ 1MB) u kopio MFT:n alkuosasta u virheistätoipumisloki, bittikartta vapaat/varatut lohkot, attribuuttien kuvaustaulu File Area - tiedostojen lohkoille (Fig [Stal 05]) NTFS MFT 1 KB:n kokoisia MFT-tietueita u jokainen kuvaa yhden taltiolla olevan tiedoston F myös hakemisto on tiedosto u vaihtelevanmittainen osa käytössä Fig F (attribuutti, arvo) pareja (ei paikkasidonnainen!) F data attribuutti, 'arvo' = lohkojen sijainti 16 ensimmäistä tietuetta varattu ns. metadatalle u 16 $-alkuista tiedostoa Jos pieni tiedosto, tietue sisältää myös datan Jos iso tiedosto, data erillisellä tallealueella Fig Fig u MFT-tietuessa lohkonumeroita u kuvaus voi jatkua useampaan MFT-tietueseen Fig KJ-II K2006 / Teemu Kerola (lu 10) 7
8 Hakemiston MFT-tietue pieni hakemisto (Fig [Tane01]) Pienissä hakemistoissa MFT-tietueet peräkkäisjärjestyksessä Isoissa hakemistoissa MFT-tietuessa B-puun (B-tree) indeksirakenne u nimen etsintä ei ole peräkkäishakua Tiedoston käyttö CreateFile( C:\maria\web.htm,...) u etsi ensin oikea taltio u juurihakemiston tietue on MFT:ssä, etsi juurihakemistosta alihakemiston tietue Fig u oliomanageri: luo uusi tiedosto-olio ja palauta kahva siihen u prosessi käyttää kahvaa seuraavissa kutsuissa NTFS API NTFS WIN32 API vs Unix API Fig Tiedoston kopiointi Win32 APIn avulla Fig Fig 6.5 (Fig ) KJ-II K2006 / Teemu Kerola (lu 10) 8
9 NTFS: Virheistä toipuminen Log FS u kirjaa lokiin kaikki taltiota muuttavat transaktiot u loki aluksi välimuistissa (vain kirjanpidon rakenteista) Muuta taltiota i. talleta lokitapahtuma tiedostovälimuistiin (file cache) ii. iii. iv. tiedostomuutos välimuistiin talleta lokitapahtuma levylle välimuistista talleta muutokset levylle välimuistista v. kommitoidu (commit) Jos köllähtää ennenkuin muutokset levyllä, bootti voi palauttaa edeltävän tilanteen lokin avulla (rollback) u ei takaa etteikö tiedostojen tietoa katoaisi u järjestelmä säilyy eheänä (koherenttina) Fig [Stal 05] tapahtuma tapahtuma 49 (Fig [Stal05]) 50 NTFS virheistä toipuminen Huono levysektori? u kirjoittamassa? kirjoita muualle OK u lukemassa? too bad, data menetetty u lukemassa master boot recordia tai boot sector ia F really too bad, taltio ehkä menetetty F ellei ehjää kopiota löydy u NTFS Log FS pitää tiedostojärjestelmän muuten eheänä Yleinen lääke: Cluster Remapping u sektori otetaan pois käytöstä ja kyseinen looginen sektori mapataan muualle levylle F voi hidastaa peräkkäiskäyttöä jatkossa Käyttöjärjestelmät t II Linux ext3fs Linux ext3fs ext3fs = ext2fs with journaling u journal in special file, or in special device Problem: time spend in recovering file system after a crash u fsck (e2fsck) takes too long hours for big systems u must have better availability Complete compatibility with ext2fs (ext2fs ext3fs) [Tweedie talk, ] click ( u clean, unmounted ext3fs has no journal, can mount as ext2fs TKTL: ext3fs kaikissa tiedostopalvelimissa 53 Linux ext3fs Extra layer on top of ext2fs: JFS (journaling FS) u independent on actual file system (ext2fs) F ext2fs does not know about journaling! u arbitrary modifications in buffer cache u transactional semantics F do all these 5 updates, or none of them u API to add transactions onto a block device File update u no data to disk until transaction commit F no quarantee when it will be written (write behind) F written to disk from JFS cache of updates u write to log first, commit log, then do file update F disks can guarantee one sector write with power failure F use special sector updates as commit blocks for log 54 KJ-II K2006 / Teemu Kerola (lu 10) 9
10 Kertauskysymyksiä Mihin tarvitaan VFS:ää? Kuinka ext2 poikkeaa iciwanhasta UNIXin tdstojärjestelmästä? Mistä ext2:n tehokkuus / luotettavuus? Mitä tietoja superlohkossa/indeksisolmussa? Miksi i-solmuja? Miksi ei attribuutit ja nimi samassa paikassa? Mihin tarvitaan NFS-protokollaa? Mitä hyötyä on NFS:n tilattomuudesta? Mitä on journaling ja logging? Windows vs. Linux? 55 KJ-II K2006 / Teemu Kerola (lu 10) 10
Sisältöä. TIEDOSTOJEN HALLINTA Käytännön esimerkit. Ch [Stal 05] Ch , [Tane 01] Ch 20.7 [DDC 04] Linux.
LUENTO 17 TIEDOSTOJEN HALLINTA Käytännön esimerkit Ch 12.8-9 [Stal 05] Ch 10.6.4, 11.6-7 [Tane 01] Ch 20.7 [DDC 04] 1 Sisältöä Linux Virtual File System (Ch. 12.8 [Stal 05]) ext2fs (Ch 6, Ch 11.6 [Tane
LisätiedotSisältöä. Linux. Tiedostojen yhteiskäyttö. TIEDOSTOJEN HALLINTA Käytännön esimerkit. LINUX Tiedostojärjestelmät. Käyttöjärjestelmät
LUENTO 17 Sisältöä TIEDOSTOJEN HALLINTA Käytännön esimerkit Ch 12.8-9 [Stal 05] Ch 10.6.4, 11.6-7 Ch 20.7 [DDC 04] Linux Virtual File System (Ch. 12.8 [Stal 05]) ext2fs (Ch 6, Ch 11.6, Ch 2.7 [DDS 04])
LisätiedotTIEDOSTOJEN HALLINTA Käytännön esimerkit
LUENTO 10 Käyttöjärjestelmät II TIEDOSTOJEN HALLINTA Käytännön esimerkit Ch 12.8-9 [Stal 05] Ch 10.6.4, 11.6-7 [Tane 01] Ch 20.7 [DDC 04] 1 Mitä KJ-I:ssä / KJ-II:ssa? KJ-I Tiedostojen organisointi, hakemistot
LisätiedotTIEDOSTOJEN HALLINTA. II:ssa?
Käyttöjärjestelmät II LUENTO 10 TIEDOSTOJEN HALLINTA Käytännön esimerkit Ch 12.8-9 9 [Stal[ 05] Ch 10.6.4, 11.6-7 7 [Tane[ 01] Ch 20.7 [DDC 04] 1 Mitä KJ-I:ss I:ssä / KJ-II:ssa II:ssa? KJ-I Tiedostojen
LisätiedotCh [Stal 05] Ch , [Tane 01] Ch 20.7 [DDC 04] Ch [Stal05]
WEEK 9 Linux: ext2fs & ext3fs, Windows NTFS Distributed Processing Ch 12.8-9 [Stal 05] Ch 10.6.4, 11.6-7 [Tane 01] Ch 20.7 [DDC 04] Ch 13 14.3 [Stal05] 1 Shared file Hard link Direct link from several
Lisätiedotu saantimenetelmät u kirjanpito vapaista lohkoista (taltiolla!) u hierarkkinen hakemistorakenne: kirjanpito tdstoista u tdstojen käyttö
Käyttöjärjestelmät t I Luento 10: TIEDOSTOJÄRJESTELM RJESTELMÄ OSA 2 Stallings, Luku 12.1-12.7 + PALVELUPYYNNÖT Sisält ltöä Peruskäsitteistöä, tehtäviä ja tavoitteita Järjestelmän rakenne Tiedostojen organisointi
LisätiedotSisältöä. Milloin? Vuorotus. Kiinteä ja vaihteleva prioriteetti. Kertaus. Käyttöjärjestelmät. Syksy 2006 / Luento
LUENTO 23 Sisältöä Kertaus Koealue: (Koe to 14.12 klo 9.00 A111) -Kirjan luvut 9-16 (ei 13) + Appendix B.4 -Luennot 11-23, harjoitukset 7-12 -Opintopiiritehtävä 3 Vuorotus I/O Tiedostojärjestelmä Hajautettu
LisätiedotKäyttöjärjestelmät LUENTO 23. Kertaus
LUENTO 23 Kertaus Koealue: (Koe to 14.12 klo 9.00 A111) -Kirjan luvut 9-16 (ei 13) + Appendix B.4 -Luennot 11-23, harjoitukset 7-12 -Opintopiiritehtävä 3 1 Sisältöä Vuorotus I/O Tiedostojärjestelmä Hajautettu
LisätiedotSisältöä. Milloin? Vuorotus. Kiinteä ja vaihteleva prioriteetti. Käyttöjärjestelmät, Luento 24. Kertaus. Syksy 2007, Tiina Niklander 24-1
LUENTO 24 Sisältöä Kertaus Koealue: (Koe to 13.12 klo 16.00 A111) -Kirjan luvut 9-16 (ei 13) + Appendix B.4 -Luennot 11-24, harjoitukset 7-12 -Opintopiiritehtävä 3 Vuorotus I/O Tiedostojärjestelmä Hajautettu
LisätiedotSisältöä. Kertaus. Vuorotus I/O Tiedostojärjestelmä Hajautettu prosessi Tietoturva. Käyttöjärjestelmät, Luento 24. Syksy 2007, Tiina Niklander 24-1
LUENTO 24 Kertaus Koealue: (Koe to 13.12 klo 16.00 A111) -Kirjan luvut 9-16 (ei 13) + Appendix B.4 -Luennot 11-24, harjoitukset 7-12 -Opintopiiritehtävä 3 1 Sisältöä Vuorotus I/O Tiedostojärjestelmä Hajautettu
LisätiedotLuento 3. Timo Savola. 7. huhtikuuta 2006
UNIX-käyttöjärjestelmä Luento 3 Timo Savola 7. huhtikuuta 2006 Osa I Käyttöoikeudet Käyttöoikeudet Monen käyttäjän järjestelmä Prosessit kuuluvat eri käyttäjille Tiedostot kuuluvat
LisätiedotRJESTELMÄ OSA 2 Stallings, Luku PALVELUPYYNNÖT. KJ-I I S2005 / Tiina Niklander, kalvot Auvo HäkkinenH
Käyttöjärjestelmät t I Luento 10: TIEDOSTOJÄRJESTELM RJESTELMÄ OSA 2 Stallings, Luku 12.1-12.7 + PALVELUPYYNNÖT KJ-I S2005 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 10-1 Sisält ltöä Peruskäsitteistöä, tehtäviä
LisätiedotHELIA 1 (16) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu
HELIA 1 (16) Luento 3.2 Suorituskyvyn optimointi jatkuu...... 2 Tietojen tallennusratkaisut... 2 Tiedon tallennuksen yksiköitä... 3 Loogiset... 3 Fyysiset... 3 Tallennusmäärittelyt Oraclessa... 5 Loogiset
LisätiedotSisältöä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista. Tietokonejärjestelmä
Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja TITO-kurssista John von Neumann ja EDVAC, 1949 Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon
LisätiedotKäyttöjärjestelmät II
LUENTO 1 Käyttöjärjestelmät II Kertaus: : KJ-I ja RIO (KJ2 n osalta) Ch 1-8, 11-12 12 [Stal05] Kustakin luvusta enemmän n tai vähemmv hemmän n alkuosa Jos jokin asiat tässt ssä tuntuvat hatarilta, niin
LisätiedotYleiskuva. Käyttöjärjestelmät II. Tietokonejärjestelm. rjestelmä. KJ ja laitteistopiirteet. KJ ja laitteistopiirteitä.
Kertaus: : KJ-I ja RIO (KJ2 n osalta) Ch 1-8, 11-12 12 [Stal05] Kustakin luvusta enemmän n tai vähemmv hemmän n alkuosa Jos jokin asiat tässt ssä tuntuvat hatarilta, niin (a) kysykää ja/tai (b) kerratkaa
LisätiedotKäyttöjärjestelmät II
LUENTO 1 Käyttöjärjestelmät II Kertaus: KJ-I ja RIO (KJ2 n osalta) Ch 1-8, 11-12 [Stal05] Kustakin luvusta enemmän tai vähemmän alkuosa Jos jokin asiat tässä tuntuvat hatarilta, niin (a) kysykää ja/tai
LisätiedotKäyttöjärjestelmät: prosessit
Käyttöjärjestelmät: prosessit Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Käyttöjärjestelmä
LisätiedotTietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.
Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja John von Neumann ja EDVAC, 1949 TITO-kurssista Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon
LisätiedotUnix-perusteet. Tiedosto-oikeudet
Unix-perusteet Tiedosto-oikeudet Tietoturvaan liittyviä seikkoja kulunvalvonta kellä oikeus päästä laitteiden luokse käyttöoikeudet käyttäjätunnus & salasana tiedostojärjestelmän oikeudet unixissa omistajan,
LisätiedotLinux-ylläpito, kevät -10. Jani Jaakkola jjaakkol@cs.helsinki.fi http://www.cs.helsinki.fi/u/jjaakkol/lyp2010/
Linux-ylläpito, kevät -10 Jani Jaakkola jjaakkol@cs.helsinki.fi http://www.cs.helsinki.fi/u/jjaakkol/lyp2010/ 2. työasemaluentojen kalvosetti Lohkolaitteet Loogiset ja Fyysiset /etc/fstab Tiedostojärjestelmien
LisätiedotFinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL
FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...
LisätiedotOHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012
OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 2: Tiedosto, hakemisto Tiedostojärjestelmä Kotihakemisto Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt
LisätiedotRJESTELMÄ Stallings, Luku KJ-I I S2005 / Tiina Niklander, kalvot Auvo HäkkinenH
Käyttöjärjestelmät t I Luento 9 (&10): TIEDOSTOJÄRJESTELM RJESTELMÄ Stallings, Luku 12.1-12.7 KJ-I S2005 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen 9-1 Sisält ltöä Peruskäsitteistöä, tehtäviä ja tavoitteita
LisätiedotKäyttöjärjestelmät TIEDOSTOJÄRJESTELMÄ. Stallings, Luku 12.1-12.7. KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 8-1
Käyttöjärjestelmät TIEDOSTOJÄRJESTELMÄ Stallings, Luku 12.1-12.7 KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 8-1 Sisältöä Peruskäsitteistöä, tehtäviä ja tavoitteita Järjestelmän rakenne Tiedostojen
LisätiedotStallings, Luku
"!$#%&'#)( *"( +, /. Stallings, Luku 11.111.4 KJI S2004 / Tiina Niklander, kalvot uvo Häkkinen 7 1 021 * +3! 4 57698;:=@? I/Olaitteiden luokittelua, siirtonopeuksia Siirrännän perustekniikat Siirrännän
Lisätiedotu saantimenetelmät Kenttä (field) u bittien / tavujen muodostama looginen kokonaisuus u yksi arvo, jolla tyyppi ja pituus Tietue (record)
Käyttöjärjestelmät t I Luento 9 (&10): TIEDOSTOJÄRJESTELM RJESTELMÄ Stallings, Luku 12.1-12.7 Sisält ltöä Peruskäsitteistöä, tehtäviä ja tavoitteita Järjestelmän rakenne Tiedostojen organisointi u saantimenetelmät
LisätiedotBooting. Booting, multimedia systems. Exam issues. Key problem: How do you initiate a system using only itself?
LUENTO 23 Booting, multimedia systems Exam issues 1 Booting Key problem: How do you initiate a system using only itself? Booting
LisätiedotPäivitys käyttäen USB-tikkua
Päivitys käyttäen USB-tikkua HUOM! Näiden ohjeiden noudattaminen on täysin käyttäjän omalla vastuulla! Ohjeen tekijät eivät vastaa mahdollisesti aiheutuvista ongelmista tai vahingoista. Tämän ohjeen tarkoitus
LisätiedotKernel (Fig 4.10 [Stal 05]) Operating Systems Examples and Process Management
WEEK 2 Operating Systems Examples and Process Management Microkernels (4.3), SMP (4.2) Examples (2.5 2.8) Process management (Chapter 3) 1 Kernel (Fig 4.10 [Stal 05]) monolithic 2 Syksy 20007, Tiina Niklander
LisätiedotHELIA 1 (14) Outi Virkki Tiedonhallinta
HELIA 1 (14) Luento Transaktion / Tapahtuman hallinta... 2 Taustaa... 3 Tapahtuman käsite... 5 ACID-ominaisuudet... 7 Samanaikaisuuden hallinta... 8 Lukitukset... 9 Toipuminen... 10 Loki-tiedosto... 11
LisätiedotUnix-perusteet. Varmistaminen, tiedon pakkaaminen ja tiivistäminen
Unix-perusteet Varmistaminen, tiedon pakkaaminen ja tiivistäminen Miksi varmistaminen on tärkeää? Levy menee rikki ongelmia voidaan vähentää mm. RAID-levyillä RAID 5-taso: data kolmella eri levyllä. Jos
LisätiedotOsio 3: Siirräntä ja tiedostojärjestelmä
Käyttöjärjestelmät I Osio 3: Siirräntä ja tiedostojärjestelmä Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto KJ-I S2005 / Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen
LisätiedotLuento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi
HELIA 1 (19) Luento 2: Tiedostot ja tiedon varastointi Muistit... 2 Päämuisti (Primary storage)... 2 Apumuisti (Secondary storage)... 2 Tiedon tallennuksen yksiköitä... 3 Looginen taso... 3 Fyysinen taso...
LisätiedotLuento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti
Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Virtuaalimuisti Kiintolevyt Muut pyörivät levyt 1 Muistihierarkia (4) ks. Fig. 2-18 [Tane99] Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen
LisätiedotUNIX / Solaris MUISTINHALLINTA
LUENTO 6 Käyttöjärjestelmät II Muistinhallinnan esimerkit UNIX, Solaris, Linux W2000 Ch 8.3-6 6 [Stal[ 05] 1 Käyttöjärjestelmät II UNIX / Solaris MUISTINHALLINTA 2 KJ-II K2006 / Teemu Kerola (lu 6) 1 UNIX
LisätiedotKäyttöjärjestelmät II. Muistinhallinnan esimerkit. UNIX / Solaris MUISTINHALLINTA. UNIX / Solaris (SVR4) UNIX/Solaris: Tietorakenteita
Käyttöjärjestelmät II LUENTO 6 Käyttöjärjestelmät II Muistinhallinnan esimerkit UNIX, Solaris, Linux W2000 UNIX / Solaris MUISTINHALLINTA Ch 8.3-6 6 [Stal[ 05] 1 2 UNIX / Solaris (SVR4) Vanhoissa UNIXeissa
LisätiedotMuistihierarkia (4) Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti. Ohjelman muistiosoitteet (3) Virtuaalimuisti (3) Virtuaalimuistin toteutus.
Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Virtuaalimuisti Kiintolevyt Muut pyörivät levyt Muistihierarkia (4) ks. Fig. 2-18 [Tane99] Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen
LisätiedotTK081001 Palvelinympäristö
TK081001 Palvelinympäristö 5 opintopistettä!! Petri Nuutinen! 8 opintopistettä!! Petri Nuutinen! RAID RAID = Redundant Array of Independent Disks Useasta fyysisestä kiintolevystä muodostetaan yhteinen
LisätiedotBackup Exec 3600 Appliance
Backup Exec 3600 Appliance Markku A Suistola Principal Presales Consultant Parempaa varmistusta kaikille! Ohjelmisto Appliance Pilvi Virtuaalisen ja fyysisen ympäristön suojaus 2 Perinteinen ratkaisu usein
LisätiedotD B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää
Levyn rakenne Levykössä (disk drive) on useita samankeskisiä levyjä (disk) Levyissä on magneettinen pinta (disk surface) kummallakin puolella levyä Levyllä on osoitettavissa olevia uria (track), muutamasta
LisätiedotSisältöä TIEDOSTOJÄRJESTELMÄ. Perustermit. Peruskäsitteistöä. Perustermit. KJ:n tiedostojärjestelmä. Käyttöjärjestelmät, Luento 16
LUENTO 16 Sisältöä Peruskäsitteistöä, tehtäviä ja tavoitteita TIEDOSTOJÄRJESTELMÄ Järjestelmän rakenne Tiedostojen organisointi saantimenetelmät Stallings, Luku 12.1-12.7 Hakemistot Yhteiskäyttö Levykirjanpito
LisätiedotTIEDOSTOJÄRJESTELMÄ. Sisältöä. Stallings, Luku Peruskäsitteistöä, tehtäviä ja tavoitteita Järjestelmän rakenne Tiedostojen organisointi
LUENTO 16 TIEDOSTOJÄRJESTELMÄ Stallings, Luku 12.1-12.7 1 Sisältöä Peruskäsitteistöä, tehtäviä ja tavoitteita Järjestelmän rakenne Tiedostojen organisointi saantimenetelmät Hakemistot Yhteiskäyttö Levykirjanpito
LisätiedotNTÄ. Luento 8: SIIRRÄNT. Osio 3: Siirräntä ja tiedostojärjestelmä. ltö. Yleistä siirrännästä. Siirtonopeuksia (teoreettisia) Kuva 11.1.
Käyttöjärjestelmät t I Osio 3: Siirräntä ja tiedostojärjestelmä Luento 8: SIIRRÄNT NTÄ Stallings, Luku 11.1-11.4 Tiina Niklander, kalvot Auvo Häkkinen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto
LisätiedotD B. Levytiedostojen käsittely. Levytiedostojen käsittely
Tietokantojen tietoja säilytetään yleensä apumuistissa, lähinnä levymuisteissa Apumuistiin tallentamisen merkittäviä etuja keskusmuistiin nähden ovat tiedon säilyvyys (virtakatkon yli) säilytyskapasiteetin
LisätiedotUNIX / Solaris (SVR4)
LUENTO 10 Muistinhallinnan esimerkit UNIX, Solaris, Linux, W2000 UNIX / Solaris (+4BSD) MUISTINHALLINTA Ch 8.3-8.6 [Stal 05] Ch 10-11 [Tane 01] 1 2 UNIX / Solaris (SVR4) Vanhoissa UNIXeissa ei virtuaalimuistia
LisätiedotLuento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti
Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Virtuaalimuisti Kiintolevyt Muut pyörivät levyt 1 Muistihierarkia (4) Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on hyvin paljon
LisätiedotHAAGA-HELIA Heti-09 1 (14) ICT05: Tiedonhallinta ja Tietokannnat O.Virkki Transaktionkäsittely
HAAGA-HELIA Heti-09 1 (14) Transaktionkäsittely Transaktion / Tapahtuman hallinta... 2 Taustaa... 3 Tapahtuman käsite... 5 ACID-ominaisuudet... 7 Samanaikaisuuden hallinta... 8 Lukitukset... 9 Toipuminen...
LisätiedotMPCC-työkalua voidaan käyttää yhden laitteen valvontaan ja yhden tai useamman laitteen konfigurointiin (Modbus broadcast, osoite 0).
V1.0.0 (14.10.2015) 1 (7) KYTKENTÄ HUOM: toimii Modbus-masterina. Tämän vuoksi toinen mahdollinen Modbus-master on irrotettava verkosta, kun kytketään valmiiseen Modbus-verkkoon. Produalin Modbus-laitteiden
LisätiedotTIEDOSTOJÄRJESTELMÄ. Sisältöä. Stallings, Luku Peruskäsitteistöä, tehtäviä ja tavoitteita Järjestelmän rakenne Tiedostojen organisointi
LUENTO 16 TIEDOSTOJÄRJESTELMÄ Stallings, Luku 12.1-12.7 1 Sisältöä Peruskäsitteistöä, tehtäviä ja tavoitteita Järjestelmän rakenne Tiedostojen organisointi saantimenetelmät Hakemistot Yhteiskäyttö Levykirjanpito
LisätiedotSisältöä TIEDOSTOJÄRJESTELMÄ. Perustermit. Peruskäsitteistöä. Perustermit. KJ:n tiedostojärjestelmä. Käyttöjärjestelmät
LUENTO 16 Sisältöä Peruskäsitteistöä, tehtäviä ja tavoitteita TIEDOSTOJÄRJESTELMÄ Järjestelmän rakenne Tiedostojen organisointi saantimenetelmät Stallings, Luku 12.1-12.7 Hakemistot Yhteiskäyttö Levykirjanpito
LisätiedotHelsingin yliopisto/tktl DO Tietokantojen perusteet, s 2000 Johdanto & yleistä Harri Laine 1. Tietokanta. Tiedosto
Tietokanta Tiedosto Tietokanta (database) jotakin käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja Ohjelmointikielissä apumuistiin tallennettuja tietoja käsitellään
LisätiedotD B. Tiedostojen käsittely
Tietokantojen tietoja säilytetään yleensä apumuistissa, lähinnä levymuisteissa Apumuistiin tallentamisen merkittäviä etuja keskusmuistiin nähden ovat tiedon säilyvyys (virtakatkon yli) säilytyskapasiteetin
LisätiedotTietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä
Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat
LisätiedotLuento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti
Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Virtuaalimuisti Kiintolevyt Muut pyörivät levyt 1 Muistihierarkia (4) Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on hyvin paljon
LisätiedotHakemistojen sisällöt säilötään linkitetyille listalle.
Harjoitustyö 1 Harjoitustyö Tehtävä: ohjelmoi Java-kielellä komentoikkunaa (komentotulkkia, komentoriviä) simuloiva olioperustainen ohjelma. Hakemistojen sisällöt säilötään linkitetyille listalle. Työ
LisätiedotMuistinhallinnan esimerkit UNIX, Solaris, Linux, W2000
LUENTO 10 Muistinhallinnan esimerkit UNIX, Solaris, Linux, W2000 Ch 8.3-8.6 [Stal 05] Ch 10-11 [Tane 01] 1 UNIX / Solaris (+4BSD) MUISTINHALLINTA 2 Syksy 2007, Tiina Niklander 10-1 UNIX / Solaris (SVR4)
LisätiedotUNIX / Solaris (SVR4)
LUENTO 10 Muistinhallinnan esimerkit UNIX, Solaris, Linux, W2000 UNIX / Solaris (+4BSD) MUISTINHALLINTA Ch 8.3-8.6 [Stal 05] Ch 10-11 [Tane 01] 1 2 UNIX / Solaris (SVR4) Vanhoissa UNIXeissa ei virtuaalimuistia
LisätiedotTietokoneen toiminta, K Tavoitteet (4)
Jakso 12 Yhteenveto Keskeiset asiat 1 Tavoitteet (4) Ymmärtää tietokonejärjestelmän keskeiset piirteet sillä suoritettavan ohjelman näkökulmasta Miten tietokonejärjestelmä suorittaa sille annettua ohjelmaa?
LisätiedotJakso 12 Yhteenveto. Keskeiset asiat Teemu Kerola, K2000
Jakso 12 Yhteenveto Keskeiset asiat 1 Tavoitteet (4) Ymmärtää tietokonejärjestelmän keskeiset piirteet sillä suoritettavan ohjelman näkökulmasta Miten tietokonejärjestelmä suorittaa sille annettua ohjelmaa?
LisätiedotOSI ja Protokollapino
TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros
LisätiedotHAMINETTI WLAN LIITTYMÄN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE
HAMINETTI WLAN LIITTYMÄN KÄYTTÖÖNOTTO-OHJE Vaihe 1, Client manager ohjelmiston ja sovittimen ajureiden asennus Asennuksen vaiheissa saattaa olla sovitin ja käyttöjärjestelmä kohtaisia eroja. Alla olevassa
LisätiedotMuistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus
Luento 8 (verkkoluento 9) Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia Ulkoinen muisti (levymuisti) on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on paljon
LisätiedotTURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen
TURVAVÄYLÄSEMINAARI Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002 Jukka Hiltunen Miksi väylätekniikkaa? 1. luonnolliset perusteet: : kehittyneiden kenttälaitteiden ja ylemmän tason laitteiden välille
LisätiedotWindows ja Linux. Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma
Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknistaloudellinen tiedekunta Tietotekniikan koulutusohjelma Opintojakson Käyttöjärjestelmät seminaarityö Joonas Blomberg, Arttu Hanska, Harri Laine, Markku Painomaa
LisätiedotLuento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti
Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Kiintolevyt Muut pyörivät levyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia (4) ks. Fig 4.1 [Stal03] (ks. Fig 4.1 [Stal99]) Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa
LisätiedotVarmuuskopiointi: image
Varmuuskopiointi: image sammuta virtuaalikone ensin - elävästä koneesta otettu kopio ei ole koherentti - ja: cp kone1.img kone1.img.bak huom. tiedostojen omistaja muuttuu kun virtuaalikone käynnistetään,
LisätiedotLuento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti
Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Virtuaalimuisti Kiintolevyt Muut pyörivät levyt 1 Muistihierarkia (4) ks. Fig. 4-1 [Stal99] Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen
LisätiedotKYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Kristopher Vuorela UBUNTUN ASENNUS JA ALKEET 206101312 Linux järjestelmät Lukukausi: Kevät 2015 Työ valmistui: 15.04.2015
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento
LisätiedotMakrojen mystinen maailma lyhyt oppimäärä
Makrojen mystinen maailma lyhyt oppimäärä Makrot osana SAS-teknologiaa Yleiskuva Jouni Javanainen Aureolis lyhyesti Aureolis on jatkuvia Business Intelligence -palveluita tuottava asiantuntijaorganisaatio
LisätiedotCE (versio 3) tukee neljää ajurityyppiä: native, stream interface, USB ja NDIS.
Laiteajurissa rutiineja laitteen luku/kirjoitus ovat toteutetaan mm. (Haikala, laitteen Järvinen) ohjauksessa : tarvittavat rutiinit ja tietorakenteet. Tällaisia LAITEAJURIT ohjausrutiini alustus (esim.
LisätiedotSalasanan vaihto uuteen / How to change password
Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotChoose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki
Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun
LisätiedotKJ-II K2006 / Auvo Häkkinen - Teemu Kerola II:ssa?
LUENTO 2 Käyttöjärjestelmät II NYKYAIKAISET KÄYTTÖ- JÄRJESTELMÄT Ch 2.5-2.8 [Stal05] 1 Mitä KJ-I:ss I:ssä / KJ-II:ssa II:ssa? KJ-I Nykyaikainen KJ u monoliittinen KJ vs. mikroydin KJ u säie vs. prosessi
LisätiedotMaventa Connector Käyttöohje
Maventa Connector Käyttöohje 17.4.2015 Sisällys 1. Esittely... 2 1.1. Käytön edellytykset... 2 1.2. Tuetut aineistomuodot... 2 2. Asennustiedosto... 3 2.1. Sisäänkirjautuminen... 7 3. Asetuksien määrittäminen...
LisätiedotVERKKOKÄYTTÄJÄN OPAS. Tulostuslokin tallennus verkkoon. Versio 0 FIN
VERKKOKÄYTTÄJÄN OPAS Tulostuslokin tallennus verkkoon Versio 0 FIN Oppaassa käytetyt kuvakkeet Tässä käyttöoppaassa käytetään seuraavaa kuvaketta: Vinkki kertoo, miten toimia tietyissä tilanteissa, tai
LisätiedotCUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen
CUDA Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen Yleisesti Compute Unified Device Architecture Ideana GPGPU eli grafiikkaprosessorin käyttö yleiseen laskentaan. Nvidian täysin suljetusti kehittämä. Vuoden
LisätiedotOraclen syvin ydin. Pertti Eiskonen Yleisradio Oy Tietokanta-asiantuntija. OUGF syysseminaari 2002 Sivu 1
Pertti Eiskonen Yleisradio Oy Tietokanta-asiantuntija OUGF syysseminaari 2002 Sivu 1 Oracle 8i (8.1.7) muistinkäyttöä ja viritystä: SGA ja PGA mitä ne on ja niihin vaikuttavat init.orat SGA:n rakenne Kannan
LisätiedotTietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone
ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin
LisätiedotLuento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti
Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Virtuaalimuisti Kiintolevyt Muut pyörivät levyt 1 Muistihierarkia (4) ks. Fig. 4-1 [Stal99] Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen
LisätiedotVäylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master)
Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä Prosessoriväylä Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master) Suuremmissa erillisiä väyliä Muistiväylä Oheislaiteväylät
LisätiedotInternet Protocol version 6. IPv6
Internet Protocol version 6 IPv6 IPv6 Osoiteavaruus 32-bittisestä 128-bittiseksi Otsikkokentässä vähemmän kenttiä Lisäominaisuuksien määritteleminen mahdollista Pakettien salaus ja autentikointi mahdollista
LisätiedotUnix-perusteet. Unix/Linux-käyttöjärjestelmä ja sen ominaisuudet
Unix-perusteet Unix/Linux-käyttöjärjestelmä ja sen ominaisuudet Mikä on unix? Monen käyttäjän käyttöjärjestelmä Siis monta käyttäjää ja monta ohjelmaa jokaisella Kaikkiin koneisiin mikrosta supertietokoneeseen
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotTietokannan hallintajärjestelmän (DBMS) palvelut ja rakenne
HAAGA-HELIA Heti-09 1 (6) Tietokannan hallintajärjestelmän (DBMS) palvelut ja rakenne Tietovarastotekniikan kehittyminen... 2 Tiedostopohjaiset ratkaisut... 2 Tiedoston palvelut... 3 Tiedostopohjaisten
LisätiedotSecurity server v6 installation requirements
CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.x. Version 0.2 Pekka Muhonen 2/10/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes Contents
LisätiedotSubversion-ohje. Linux Traffic Control-käyttöliittymä Ryhmä paketti2
Subversion-ohje Linux Traffic Control-käyttöliittymä Ryhmä paketti2 Helsinki 1.11.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti
LisätiedotKurssin verkkoalueet
Kurssin verkkoalueet JY:n verkkoalue 130.234.0.0/16 Sisäverkko 1-to-1 NATin takana: 172.20.0.0/16, netmask 255.255.0.0, 172.20.x.y 130.234.x.y kun x=208,209 Alustakoneet: lonka5.it.jyu.fi, 130.234.208.15,
LisätiedotDirectory Information Tree
IP-osoite / Host taulu, jossa neljä 8 bit lukua esim. 192.168.0.10/24, unix, linux, windows windows\system32\drivers\etc DNS (Domain Name System), muuttaa verkkotunnuksen IPosoitteeksi. X.500 perustuu
LisätiedotIT K 1 45 K ä yt t öj ä rj estelmät
IT K 1 45 K ä yt t öj ä rj estelmät Tenttikysymyksiä ja vastauksia Aliohjelman suoritusperiaate, ts. selvitä pinon käyttö ja paluuarvon välittäminen (3p) 1. Ennen aliohjelman aloittamista kutsuja tallettaa
LisätiedotJärjestelmän ulkoinen muisti I/O
Luento 9 (verkkoluento 9) Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia Ulkoinen muisti (levymuisti) on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on paljon
LisätiedotCVS. Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen
CVS Versionhallintajärjestelmä Kätevä väline usein päivitettävien tiedostojen, kuten lähdekoodin, hallitsemiseen Käytetään komentoriviltä, myös graafisia käyttöliittymiä saatavilla CVS Kaikki tiedostot
LisätiedotLUENTO 2. u moniajoa monen käyttäjän ympäristössä, oma KJ versio. u sisältää keskeiset tietoliikenneprotokollat
NYKYAIKAISET KÄYTTÖ- JÄRJESTELMÄT Ch 2.5-2.8 [Stal05] LUENTO 2 Mitä KJ-I:ss I:ssä / KJ-II:ssa II:ssa? KJ-I Nykyaikainen KJ u monoliittinen KJ vs. mikroydin KJ u säie vs. prosessi u symmetrinen moniprosessointi
LisätiedotLab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site
Lab SBS3.FARM_Hyper-V - Navigating a SharePoint site Note! Before starting download and install a fresh version of OfficeProfessionalPlus_x64_en-us. The instructions are in the beginning of the exercise.
LisätiedotMuistihierarkia (4) Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti. Ohjelman muistiosoitteet (3) Virtuaalimuisti (3) Virtuaalimuistin toteutus (2)
Luento 9 Järjestelmän ulkoinen muisti Muistihierarkia Virtuaalimuisti Kiintot Muut pyörivät t Muistihierarkia (4) ks. Fig. 4-1 [Stal99] Ulkoinen muisti on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on
LisätiedotLuento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä
Luento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä Prosessi Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit 1 Prosessi (4) Järjestelmässä olevan ohjelman esitysmuoto Järjestelmässä voi olla
LisätiedotLuento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä. Prosessi Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit
Luento 8 Ohjelman toteutus järjestelmässä Prosessi Prosessin esitysmuoto järjestelmässä Käyttöjärjestelmä KJ-prosessit 1 Prosessi (4) Järjestelmässä olevan ohjelman esitysmuoto Järjestelmässä voi olla
Lisätiedot