Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma

Transkriptio

1 Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 2015

2 LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA 2015 Työn tavoitteena oli tehdä kuntaan turvallista ja kestävää liikkumista edistävä liikenneturvallisuussuunnitelma, jonka pohjalta kunta voi tehdä yhdessä Kaakkois-Suomen ELY -keskuksen, poliisin, Liikenneturvan sekä muiden yhteistyötahojen kanssa jatkuvaa ja suunnitelmallista liikenneturvallisuustyötä. Suunnitelmatyön alussa selvitettiin Taipalsaaren nykyinen liikenneturvallisuustilanne ja vaaranpaikat tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien, asukas- ja koululaiskyselyjen sekä maastotarkastelujen avulla. Nykytilanteen selvityksen jälkeen määritettiin Taipalsaaren kunnalle liikenneturvallisuuden edistämisen pitkän tähtäimen tavoitteet. Tavoitteiden ja liikenneturvallisuuden nykytilanteen selvityksen perusteella tehtiin toimenpideohjelmat liikenneympäristön parantamiselle sekä kunnan jatkuvalle liikenneturvallisuustyölle. Kuvassa 1 on esitetty liikenneturvallisuussuunnitelman laadintaprosessi ja sisältökokonaisuudet. Suunnitelman osavaiheet Nykytilaselvitys Toimintaympäristö Onnettomuusselvitys Asukas- ja koululaiskyselyt Maastotarkastelut Esteettömyyskierros Liikenneympäristön parantamisen toimenpideohjelma Suunnitteluperiaatteista sopiminen Toimenpiteiden suunnittelu Kuva 1. Liikenneturvallisuussuunnitelman ja sisältökokonaisuudet. Liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelma Liikenneturvallisuustyön organisointi, koordinointi, kehittäminen ja toteuttaminen Liikenneturvallisuussuunnitelma Turvallisen ja kestävän liikkumisen edistämisohjelma Suunnitelman toteuttaminen ja seuranta Jatkuva liikenneturvallisuustyö Tavoitteiden ja mittareiden asettaminen Määrälliset ja toiminnalliset tavoitteet laadintaprosessi LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE TAIPALSAARELLA Liikenneonnettomuudet Taipalsaarella tapahtui vuosina yhteensä 68 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta eli keskimäärin 14 liikenneonnettomuutta vuodessa. Henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia tapahtui yhteensä 34, joista kaksi johti kuolemaan. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien määrä sekä vakavuusaste olivat hieman korkeammat kuin koko maassa ja Kaakkois-Suomessa keskimäärin. Tarkastelujakson aikana tapahtuneissa onnettomuuksissa kuljettaja oli kymmenessä tapauksessa (n. 15 %) onnettomuushetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena. Kuvassa 2 on esitetty Taipalsaarella tarkastelujakson aikana tapahtuneet liikenneonnettomuudet sekä niiden vakavuusasteet ja onnettomuusluokat vuosittain. Lukumäärä Omaisuusvahinkoon johtaneet onn Loukkaantumiseen johtaneet onn Kuolemaan johtaneet onn Onnettomuudet yhteensä Loukkaantuneet Kuolleet Kuva 2. Taipalsaaren maanteillä, kaduilla ja yksityisteillä vuosina tapahtuneet onnettomuudet ja onnettomuuksien uhrit.

3 Taipalsaaren liikenneonnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden ikäjakaumassa korostuvat nuoret ikäluokat, erityisesti mopoilun ja autoilun aloittavat vuotiaat. Huomattavaa on, että Taipalsaarella mopojen lukumäärä asukasta kohden on selvästi suurempi kuin koko maassa tai Etelä- Karjalassa. Kuvassa 3 on esitetty mopon omistuksen kehitys Taipalsaarella. Yksittäisonnettomuudet olivat Taipalsaarella selvästi yleisin onnettomuusluokka. Niitä oli yli puolet (53 %) kaikista tapahtuneista onnettomuuksista. Yksittäisonnettomuudet johtuvat useimmiten liian suurella tilanneajonopeudella tapahtuneista tieltä suistumisista. Seuraavaksi yleisimpiä onnettomuuksia olivat mopo- ja risteämisonnettomuudet. Mopoa / asukasta Mopotiheys Manner-Suomi Etelä-Karjala Taipalsaari Kuva 3. Mopon omistuksen kehitys Taipalsaarella, Etelä- Karjalassa ja koko Suomessa. Onnettomuuskasaumia, joissa oli tapahtunut enemmän kuin yksi onnettomuus, oli maantien 408 varrella neljä. Kasaumapaikat olivat Saimaanharjulla Taipalsaarentien, Kuhatien ja Konstunkaaren liittymässä, Kirkonkylän keskustassa Taipalsaarentien ja Kirkonrantatien liittymässä, Kuivaketveleessä Taipalsaarentien ja Linnavuorentien liittymässä sekä Leväsessä Savitaipaleentiellä Haikolantien ja Salmitien välillä. Lisäksi Kuhatiellä oli yksi onnettomuuskasauma Kuhatien ja Ankeriaantien liittymän ja Saimaanharjun koulun kohdalla. Onnettomuuskustannukset Liikenneonnettomuuksista aiheutuu suuria kustannuksia yhteiskunnalle. Kustannuksiin lasketaan mukaan sekä aineelliset vahingot että uhreille aiheutuneet aineettomat menetykset. Kustannukset muodostuvat mm. seuraavista: palo- ja pelastustoimen hälytyslähtö- ja kuljetus, onnettomuuspaikan raivaus, erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, vammaiskuljetukset, uhrien kuntoutus ja laitoshoito, vammaishuolto, omaishoidon tuki, kotipalvelut, toimeentulotuki, liikenneväylien vahinkojen korjaus sekä tuloverojen menetys. Onnettomuuksien kokonaiskustannuksista noin % arvioidaan kohdistuvan kunnan maksettaviksi. Taipalsaarella tapahtuneet onnettomuudet maksoivat tarkasteluaikana yhteiskunnalle yhteensä noin 20 miljoonaa euroa eli noin 4 miljoonaa euroa vuodessa, josta kunnan osuus on noin euroa vuodessa.

4 Asukas- ja koululaiskyselyt Taipalsaarelaisten kokemuksia liikkumisesta ja liikenneturvallisuudesta selvitettiin kaikille avoimella asukaskyselyllä sekä koululaisille suunnatulla kyselyllä. Kyselyillä haluttiin selvittää liikkumistottumuksia, turvalaitteiden käyttöä sekä vastaajien näkemyksiä liikenneturvallisuuden nykytilanteesta, eri liikkujaryhmien kokemista liikenteen ongelmista ja vaarallisista paikoista. Asukaskyselyyn vastanneista alle puolet piti liikenneturvallisuuden tilaa Taipalsaarella kokonaisuutena hyvänä tai erittäin hyvänä. Hieman alle neljännes piti sitä kuitenkin huonona tai erittäin huonona. Vastaajien mielestä vakavimpia, päivittäin havaittuja liikennerikkomuksia olivat nopeusrajoitusten ja suojatien väistämissäännön noudattamatta jättäminen, vilkkujen puutteellinen käyttö, matkapuhelimeen puhuminen autoa ajaessa sekä mopoilijoiden liikennesääntörikkomukset. Kävelyn vaaranpaikoiksi asukaskyselyyn vastanneet kokivat kirkonkylän keskustassa mm. Taipalsaarentien ja Muukkolantien ylitykset, Saimaanharjulla Kuhatien ympäristön lukuisten rakennustyömaiden vuoksi sekä Jauhialantien ylitykset kovien ajonopeuksien vuoksi. Pyöräilyn vaaranpaikoiksi koettiin kapea ja lähes pientareeton Vehkataipaleentie sekä kirkonkylän kadut. Autoilun vaaranpaikoiksi mainittiin mm. Taipalsaarentien/Kuhatien/Konstunkaaren liittymä huonojen näkemien ja suurten ajonopeuksien vuoksi, Vehkataipaleentie kapeuden ja mutkaisuuden vuoksi sekä Toijantie kapeuden vuoksi. Koulumatkoilla suosituin kulkutapa kaikilla luokka-asteilla oli pyöräily. Alakoululaiset käyttivät turvalaitteita selvästi paremmin kuin yläkoululaiset. Esimerkiksi pyöräilykypärää käytti yli puolet alakoululaisista vastaajista, kun yläkoululaisista pyöräilykypärää käytti vain noin viidennes. Koulumatkojen vaarallisimmiksi paikoiksi koululaiset mainitsivat Kuhatien ja sen liittymät yleensä, erityisesti Saimaanharjun koulun kohdalla. Vaaranpaikoiksi mainittiin myös Kuhatien ja Taipalsaarentien liittymä, missä koululaiset kokevat turvattomuutta alikulun ja jyrkän mäen sekä mopoilijoiden liikennekäyttäytymisen vuoksi. Useita vaaranpaikkamainintoja saivat Saimaanharjun teiden ja katujen liittymät, joissa koettiin turvattomuutta ennen kaikkea teiden ylittämisessä korkeiden ajonopeuksien, suuren liikennemäärän ja/tai katujen jyrkkyyksien vuoksi. Koululaisten mainitsemat Saimaanharjun koulun ympäristön vaaranpaikkakasaumat on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Koululaisten mainitsemat Saimaanharjun koulun ympäristön vaaranpaikkakasaumat.

5 LIIKENNETURVALLISUUDEN TAVOITTEET Valtakunnallinen liikenneturvallisuustyö on vuodesta 2001 alkaen perustunut tieliikenteen turvallisuus- eli ns. nollavisioon Kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti tieliikenteessä. Keskeisenä valtakunnallisena tavoitteena, niin liikenneturvallisuustyössä kuin liikennepolitiikassa laajemminkin, on myös lisätä kestävien kulkumuotojen kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta liikkumisessa. Valtakunnallisten sekä Kaakkois-Suomen alueellisten tavoitteiden pohjalta Taipalsaaren kunnalle asetettiin seuraavat pitkän tähtäimen liikenneturvallisuusvisio ja -tavoitteet: Kenenkään ei tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti Taipalsaaren liikenteessä. Taipalsaaren liikenne on turvallista ja taipalsaarelaiset liikkuvat viisaasti ja vastuullisesti liikenteessä. Vision mukaiset määrälliset tavoitteet vuodelle 2020 ovat: Taipalsaarella ei tapahdu yhtään liikennekuolemaa. Tieliikenteessä tapahtuu enintään viisi loukkaantumiseen johtavaa liikenneonnettomuutta. Liikenneturvallisuuden edistämistyössä paneudutaan kuntalaisten elinikäiseen liikennekasvatukseen, kunnan omien työntekijöiden liikenneturvallisuustietouden lisäämiseen ja yhtenäisiin käytäntöihin liikenneympäristön parantamisessa. Liikenneturvallisuustyötä tehdään kunnan eri palveluiden ja sidosryhmien, kuten ELY-keskuksen, Liikenneturvan ja poliisin, yhteistyönä. Asetettuihin tavoitteisiin pyritään pääsemään toteuttamalla valmistuneessa liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä sekä ottamalla liikenneturvallisuustyö osaksi laajempaa kuntien turvallisuussuunnittelua ja riskienhallintaa. Tämä edellyttää kunnalta aktiivista ja jatkuvaa liikenneturvallisuustyötä.

6 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN Liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelma Keskeisinä toisiinsa vaikuttavina tekijöinä liikenteessä ovat ihminen, ajoneuvo sekä liikenneympäristö. Näihin kaikkiin osatekijöihin vaikuttamalla voidaan tehokkaimmin parantaa liikenneturvallisuustilannetta. Tärkeää on pyrkiä lisäämään kaikkien liikenteessä liikkuvien tietoja ja taitoja sekä vaikuttamaan asenteisiin tiedotuksen, koulutuksen ja kasvatuksen keinoin. Liikenneturvallisuustyössä on laaja keinovalikoima, josta voidaan valita kuhunkin tarpeeseen sopiva. Erilaisten vaikuttamiskeinojen valinta sekä eri kohderyhmien tavoittaminen edellyttävät useiden eri toimijoiden yhteistyötä. Kuvassa 5 on esitetty liikenneturvallisuustyön toimintakenttä, eri toimijoiden roolit sekä asiat joihin halutaan vaikuttaa. Kokonaisuudesta syntyy yhdessä tehden tavoitteellinen liikenneturvallisuus. Kuvassa 6 on esitetty lisäksi liikenneturvallisuustoiminnan kohderyhmät. Kuva 5. Liikenneturvallisuustyön toimintakenttä ja eri toimijoiden roolit. Kuva 6. Liikenneturvallisuustoiminnan kohderyhmät.

7 Liikenneympäristön toimenpideohjelma Liikenneturvallisuussuunnitelman aikana Taipalsaarelle perustettiin liikenneturvallisuustyöryhmä, jossa ovat mukana kunnan eri palveluiden, ELY-keskuksen, Liikenneturvan ja poliisin edustajat. Ryhmän kokoonpano vuonna 2015 oli seuraava: Taipalsaaren kunta Kai Könönen, pj. Kasvatus- ja opetuspalvelut Juha Tielinen Kehittämispalvelut Jari Rämä Tekniset palvelut Sanna Kärkkäinen Kasvatus- ja opetuspalvelut Hanna Rönkkönen Eksote, sos.- ja terv.palvelut Sonja Lehtonen Kaakkois-Suomen Ely-keskus Anna-Maija Hinkkanen Liikenneturva Jarmo Junna Kaakkois-Suomen poliisilaitos Liikenneturvallisuustyöryhmän keskeiset tehtävät ovat: Aktiivinen liikenneturvallisuustilanteen seuranta, joka palvelee myös muuta toimintaa. Eri kohderyhmille tiedottaminen turvalliseen ja kestävään liikkumiseen liittyvistä asioista. Kunnan sisäinen tiedottaminen liikenneturvallisuusryhmän toiminnasta ja ryhmässä päätetyistä asioista. Liikennekasvatus ja -valistustoimenpiteiden sekä erilaisten koulutustilaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen. Liikenneympäristön parannustoimenpiteiden toteutumisen edistäminen ja suunnitelman pitäminen ajan tasalla. Liikenteen ja maankäytön suunnitelmien tarkistus eri liikkujaryhmien, liikenneturvallisuuden ja kestävän liikkumisen näkökulmasta (esimerkiksi lausuntojen anto, osallistuminen kaavailtoihin, jne.). Liikenneympäristön turvallisuuteen voidaan parhaiten vaikuttaa jo kaavoitusvaiheessa. Toimintojen tarkoituksenmukaisella sijoittelulla vaikutetaan liikkumistarpeeseen ja luodaan edellytykset tarpeellisten matkojen hoitamiseen kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteellä. Hyvällä maankäytön suunnittelulla voidaan ennalta ehkäistä kalliiden liikenneympäristön toimenpiteiden tarvetta. Myös tienkäyttäjien liikenneturvallisuusasenteisiin ja käyttäytymiseen vaikuttamisella sekä ihmisten omilla valistuneilla kulkutapavalinnoilla voidaan parantaa merkittävästi liikenneturvallisuutta jopa hyvin edullisesti. Liikenneympäristön parantamisen toimenpiteet ovat usein hyvin kalliita, kun taas liikennekasvatus- ja valistustyön osalta kustannukset jäävät merkittävästi alhaisemmaksi. Liikenneympäristön toimenpideohjelmassa on keskitytty olemassa olevan liikenneympäristön parantamiseen ja pääpaino oli pienissä, kustannustehokkaissa ja nopeasti toteutettavissa toimenpiteissä. Toimenpideohjelma sisältää myös joitakin rakennustoimenpiteitä, jotka vaativat tarkempaa suunnittelua ja erillistä rahoitusta toteutuakseen. Liikenneympäristön toimenpideohjelmassa on esitetty toimenpiteiden sisältö, kiireellisyysluokka, alustava kustannusarvio sekä vastuullinen tienpitäjä. Liikenneympäristöön kohdistuvia teknisiä toimenpiteitä on yhteensä 69 ja toimenpiteiden kustannusarvio on yhteensä 1,3 M. Summa ei sisällä tarkempaa suunnittelua vaativien kohteiden kustannuksia. Toimenpiteet on esitetty tarkemmin liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpidetaulukossa sekä sitä tukevissa karttakuvissa. Toimenpiteet on luokiteltu kiireellisyysluokittain seuraavasti: kiireellisyysluokka 1, tavoite toteuttaa vuosina kiireellisyysluokka 2, tavoite toteuttaa vuosina kiireellisyysluokka 3, tavoite toteuttaa viimeistään vuonna Kiireellisyysluokat ovat suuntaa antavia ja ne voivat muuttua mm. yleisen taloustilanteen vuoksi. Taulukossa 1 on esitetty parantamistoimenpiteiden kustannukset tienpitäjittäin ja kiireellisyysluokittain. Taulukossa on esitetty myös yleisten teiden toimenpiteiden turvallisuusvaikutukset henkilövahinkoihin johtavien onnettomuuksien vähenemänä. Turvallisuusvaikutukset on laskettu tarkoitukseen kehitetyllä Tarva-ohjelmalla. Taulukko 1. Liikenneturvallisuuden parantamistoimenpiteiden kustannukset tienpitäjittäin ja kiireellisyysluokittain. Kiireellisyysluokka, kustannukset ( ] Yhteensä Maantieverkon hvjo-vähenemä ELY ,07234 Kunta ,00301 ELY ja kunta yhdessä ,06728 Kaikki yhteensä ,14263 hvjo = henkilövahinkoon johtavien onnettomuuksien

8 JATKUVA LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ Liikenneturvallisuustyöhön osallistuminen Kunnan liikenneturvallisuustyöstä vastaa jatkossa liikenneturvallisuustyöryhmä. Liikennekasvatuksen, tiedotuksen ja koulutuksen keinoin parannetaan kuntalaisten liikennetaitoja ja -tietämystä. Käytännön tasolla liikenneturvallisuustyöhön voivat osallistua kaikki kuntalaiset ja kunnan työntekijät. Suunnitelman hyväksyminen Liikenneturvallisuussuunnitelman toteutumisen kannalta kunnan päätöksentekijöiden tuki on äärimmäisen tärkeää. Kunnan eri palvelujen johdon tulee tukea ja kannustaa työntekijöitä liikenneturvallisuustyöhön. Liikenneturvallisuussuunnitelman esittely ja hyväksyminen kunnanvaltuustossa lisää liikenneturvallisuustyön painoarvoa ja herättelee päättäjiä pohtimaan liikenneturvallisuusasioita. Hyväksyminen antaa jatkossa käytännön työlle mahdollisuuden ja työrauhan. Seuranta Seurannan tavoitteena on arvioida miten liikenneturvallisuustyössä on onnistuttu. Liikenneturvallisuustyö on luonteeltaan pitkäjänteistä ja liikenneonnettomuuksien syntyyn vaikuttavat useat tekijät yhdessä. Yksittäisten toimenpiteiden vaikutuksia ei yleensä ole suoraan nähtävissä onnettomuustilastoissa vaan työn tulokset näkyvät vasta pidemmän ajanjakson kuluessa. Seurannan kautta pyritään osoittamaan, että tehty työ on oikeansuuntaista. Seuranta auttaa myös niukkojen resurssien kohdentamisessa ja liikenneturvallisuustyön suunnittelussa. Liikenneturvallisuussuunnitelma on laajan yhteistyön tulos. Työhön on osallistunut edustajia kunnan eri palveluista sekä asiantuntija- ja sidosryhmistä. Suunnittelutyötä ohjanneeseen työryhmään kuuluivat: Jari Willman Juha Tielinen Jari Rämä Sonja Lehtonen Jussi Kailasto Anna-Maija Hinkkanen Jarmo Junna Taipalsaaren kunta Taipalsaaren kunta Taipalsaaren kunta Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus Liikenneturva Kaakkois-Suomen poliisilaitos. Suunnittelutyö on tehty konsulttityönä Sito Oy:ssä, josta työhön ovat osallistuneet Maija Krankka, Anna Korpinen ja Virpi Ansio. Lisätietoja: Jari Willman Taipalsaaren kunta Sonja Lehtonen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelman loppuaineistot ovat luettavissa osoitteessa: (Huom! Valitse alueeksi Kaakkois-Suomi). Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus PL 1041, Kouvola puh Kaakkois-Suomen ELY-keskus Taitto: Sito Oy Kuvat: Sito Oy / ELY-keskus Kartta: Maanmittauslaitos