osallistujat nimilistan mukaan

Transkriptio

1 Muistio 1 (8) K. Pahkasalo Tampereen kaupunki Santalahden asemakaava Osallisryhmän kokous 6 Aika klo Paikka Läsnä Pispanranta, Santalahti, Tampere osallistujat nimilistan mukaan 1 Kokouksen avaus ja läsnäolijat 2 Edellisten kokousten muistiot Jouko Seppänen Tampereen kaupungilta avasi tilaisuuden ja esitteli läsnä olevat Tampereen kaupungin edustajat. Osallisryhmän jäsenten/varajäsenten lisäksi läsnä YIT:n edustaja sekä Suuruspään edustajia. Mårten Sjöblom toi esiin, että olisiko mahdollista järjestää lähiaikoina toinen tilaisuus, joka järjestettäisiin myöhäisempänä ajankohtana työpäivän jälkeen. Tällöin osallisryhmän jäsenet voisivat antaa palautetta mm. suunnitelman kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä. Jouko Seppänen vastasi, että syynä varhaiseen aloitusajankohtaan on se, että aikaisemmin osallistilaisuuksissa on aika tahtonut loppua kesken. Seppänen kertoi, että tämän kerran tarkoituksena ei ole käsitellä uutta aineistoa muutoin kuin mielipiteiden ja lausuntojen osalta. Jatkotyöstön pohjana on ollut vaihtoehto A. Maanomistajat ovat sittemmin työstäneet maankäyttöratkaisuja edelleen mm. melukysymysten takia, mutta työ on yhä kesken. Santalahden asemakaavan aineisto on lisätty Tampereen kaupungin kotisivuille: > Kaavat ja kiinteistöt > Kaavoitus > Asemakaavoitus > Santalahti Läsnäolijoilla ei ollut huomautettavaa muistioihin. 3 Kaavaluonnosvaihtoehdoista jätetyt lausunnot ja mielipiteet sekä niiden vastineet ja vaikutus Raija Mikkola Tampereen kaupungilta esitteli asemakaavaluonnoksista saatuja mielipiteitä. Mielipiteitä tuli yhteensä 29. Nämä oli koottu yhteenvetoesitykseen. Mårten Sjöblomin kysymyksen pohjalta kaupungin edustajat toivat esiin, että esimerkiksi kolmen yhdistyksen yhdessä jättämä mielipide on laskettu yhtenä kappaleena. Seppänen toi esiin, että tarkoitus on tuoda esiin, mitkä aihepiirit ovat tulleet esiin useammissa mielipiteissä. Mielipiteet oli jaoteltu kolmeen: mahdollista ottaa huomioon jatkosuunnittelussa, haastavat/prosessia muutoin vaikeuttavat mielipiteet sekä selkeästi negatiiviset/muutoin täysin uutta suuntaa vaativat mielipiteet. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Pyhäjärvenkatu 1, Tampere Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

2 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muistio 2 (8) Mahdollista ottaa huomioon: - Pispalan harjumaisema huomioitava - Kevyen liikenteen yhteyksiin kiinnitettävä huomiota - Järvinäköalat Pispalasta - Vanhojen teollisuusrakennusten säilyttäminen - Rakennuksiin enintään 7 kerrosta - Rakennuksiin enintään 8 kerrosta - Rakennuksiin enintään 6 kerrosta - Santalahden ylimmät kerrokset ikäviä - Alueelle enintään 1800 asukasta - Asemakaavaluonnosten vaihtoehto A on hyvä - Asemakaavaluonnosten vaihtoehto B on hyvä - Palveluita Santalahteen - Liikennemelu huomioitava - Rakentamiseen monimuotoisuutta - Asukasluku saa olla suurempi kuin 1800 asukasta - Auringonvalon saanti - Enemmän vihreätä - Metsäisten alueiden säilyttäminen - Suojelumerkintöihin tarkkuutta - Pispalan harjun maanomistajia kohdeltava tasapuolisesti - Santalahden kerrostalorakentamisen rasite korvattava pispalalaisille - Taloudellisten vaikutusten arviointi - Ympäristöhaittojen kustannusriskit kuuluvat maanomistajille - Maanvastaiset kellaritilat näkyvään rakennusoikeuteen - Santalahden rakentaminen sovitettava Pispalan rakentamiseen Haastavat/prosessia muutoin vaikeuttavat mielipiteet: - Rantaväylä tulee kattaa - Alue osoitettava tiiviille ja matalalle rakentamiselle - Pelkkiä pientaloja tai pienkerrostaloja - Santalahtea kehitettävä viheralueena - Pispala ja Santalahti käsiteltävä yhdessä Selvästi negatiiviset tai muutoin täysin uutta suuntaa vaativat mielipiteet: - Kaavamuutos uudelleen käsittelyyn - Luonnosvaihtoehdot ovat rahanahneuden tulosta - Santalahti tulee alentamaan Pispalan asuntojen hintoja - Ei lisää rakennusoikeutta Santalahden maanomistajille - Uusi osayleiskaava - Nykyinen asemakaava säilytettävä - Rakennusoikeuden määrä on kasvanut kaavoitusohjelmissa - Osallistuminen kaavaprosessiin on ehkäisty - Valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön kulttuuriarvot tuhoutuvat - Santalahti kuuluu Pispalan valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön - Asemakaavavaihtoehdot ovat osayleiskaavan vastaisia - Ovatko suunnitelmat lainvastaisia? - Alue ei toimi muussa käyttötarkoituksessa (elinkeino) - Meluntorjuntakeinot eivät riitä alueella - Esitetyt kuvat ovat harhaanjohtavia - Santalahden rakentaminen edellyttää tunnelin rakentamista

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muistio 3 (8) - Asemakaavoituksessa vetovastuu siirtynyt maanomistajille - Palvelutarpeen mitoitukseen ei ole otettu kantaa - Selvitykset eivät tue suunnitelmia - Pilaantuneiden maiden tutkiminen laiminlyöty Neljäntenä ryhmänä Raija Mikkola toi esiin suunnitelmia kehittävät ehdotukset ja näkökulmat: - maankäyttökaavio (Pispalan asukasyhdistyksen osayleiskaavavaiheessa esittämä kansivisio) - townhouse-tyyppiset rakennukset (3 kerrosta) - Santalahti on osa Pispalaa eli Pispalan rantakylä. Tätä seikkaa ei saa unohtaa. Vaikka junarata erottaakin nämä alueet toisistaan, kulkevat ne iän kaiken käsi kädessä ja on varmistettava, että käsien kosketus on lämmin ja läheinen. 4 Valmisteilla olevia selvityksiä ja suunnittelutilanne sekä kaavasuunnitelman kehittämiseen liittyvät kysymykset Jouko Seppänen esitteli kaavoituksen tämän hetkistä tilannetta: Asemakaavan pohjana on ollut osayleiskaava. Santalahden osayleiskaavavaiheessa oli myös työpaikkavaihtoehto, mutta tuolloin päädyttiin valitsemaan asuinvaihtoehto. Yleiskaava mahdollistaa alueen ottamisen osaksi kaupunkirakennetta nykyistä paremmin. Seppänen esitteli lyhyesti myös voimassa olevan asemakaavan havainnekuvaa. Seppänen esitteli asemakaavan suunnittelussa mukana olevat arkkitehtitoimistot: BST-arkkitehdit, Arkkitehdit LSV ja Cederqvist&Jäntti Architects. Jouko Seppänen esitteli kartalla, missä kohdin luonnosvaihtoehto A ylitti osayleiskaavan enimmäiskorkeuksia. Näitä ei tulkita osayleiskaavan vastaisiksi, sillä ylitykset olivat melko pieniä. Luonnosvaihtoehdot mahdollistivat suuremman asukasmäärän silloin, kun kaikki rakennusoikeus on käytetty asumiseen, mutta luonnokset mahdollistivat myös muuta kuin asumista. Osayleiskaavassa tavoitteena oli laatimishetkellä asukasmäärä, joka mahdollistaa päiväkodin alueella. Jouko Seppänen toi mielipiteiden kohteita esiin ppt:n avulla. Seppänen kertoi, että Tampereen kaupunki on saanut pispalalaisilta kuvia Pispalasta pohjoiseen. Vanhat kuvat antavat näkymää siitä, millainen alue on ollut. Seppänen muistutti, että ratikkaa kehitetään parhaillaan, jatkolinjaus ratkennee lähiaikoina. Jouko Seppänen esitteli lausunnoissa annetut konkreettiset huomiot: - kaavan rajaus suhteessa viereisiin kaavoihin - maakaasuputken suojaetäisyyden varmistaminen - kannelle rakennettavat viheralueet kalliita toteuttaa - Tikkutehtaanaukioon rajoittuva puisto tulee nimetä - olemassa olevan korttelin sisällä pp/t-merkintä - maisemaselvityksen näkökulmasta Santalahden ja Pispalan rajavyöhykkeen kehittäminen on tärkeää - Tikkutehtaan ympäristössä metsän ja niityn säilyttäminen, edellyttää voimalinjakaapeloinnin linjausmuutosta - tulvakorkeudet tarkistettava - kortteliin 808 liittymäkielto Paasikiventieltä

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muistio 4 (8) - lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa heikentää Jouko Seppänen kertoi, mitä selvityksiä on työn alla. Osa selvityksistä on maanomistajien vastuulla, osa kaupungin sekä osa yhteistyötä. Selvityksiä ovat: - melutarkastelun päivitys (myös lähtökohtien tarkennus) - toteuttamisen vaikutus liikenneverkkoon, päivitys - ohjeellinen kaavio rakentamisen ja melusuojauksen toteuttamisesta vaiheittain - riskiselvitys vaarallisten aineiden kuljetuksista - hulevesitarkastelun päivittäminen: suositukset läpäisevistä pinnoista, hulevesien viivyttämisen keinoista, pintareiteistä pintavesien johtamiseen - pilaantuneiden maiden osalta hulevesien tulvareittien riskit - keskitetty jätehuolto - päiväkodin ja muiden julkisten toimintojen sijoittuminen - maisemallisten vaikutusten arvioinnin päivitys - ekoselvitysten päivitys - johtojen yhteen sovittaminen ja suojaetäisyydet Aarne Raevaara saapui tilaisuuteen. Seppänen kertoi alueen asukasmääristä: Olemassa olevassa korttelissa on lasten määrä vähentynyt, mutta sittemmin jälleen noussut. Kokonaisasukasmäärä ei ole merkittävästi pienentynyt. Asukasmäärän määrittäminen etukäteen on hankalaa. Myös mm. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa on osoitettu tiettyjä tavoitteita Tampereen kaupungille. Seppänen kertoi, että katu- ja maantiealueisiin liittyvien yksityiskohtein tarkempi suunnittelu on käynnissä eri osa-alueiden osalta, myös rautatiealueeseen liittyvien yksityiskohtein tarkempi suunnittelu käynnissä. Radan ylityksen tai alituksen vaihtoehtoja on harkinnassa, samoin alueen keskivaiheille sijoittuvan rantaväylän ylittävän sillan ylittävää siltaa on mietitty, kuten myös Radanvarren kattokerrosmuuntelua, mittakaavan jatkokehittelyä ja Pispalan ja Santalahden rajakohdan sovittamista sekä näkymiä rantaan. Seppänen esitteli lyhyesti leikkauksia, joiden perusteella nähdään, että osassa paikoissa päästään vähäisillä muutoksilla näkymien parantamiseen. Sirpa Mesimäki saapui tilaisuuteen. Ratakadun talojen ja Haulikadun korkeussuhteiden tarkastelu on vielä kesken. Seppänen kertoi, että tavoitteena alueella olisi mahdollistaa päiväkoti + esikoulu + pari ensimmäistä luokkaa. Antti Valtakari kysyi, onko rata-alueen kehittäminen vain VR:n vastuulla. Jouko Seppänen totesi, että näin tilanteen olevan. Valtakari kysyi, onko mahdollista kattomaiseman monipuolistamiseen, penthousetyyppisiin ratkaisuihin. Seppänen sanoi, että tavoitteena olisivat paremmat näköalat myös alueelle katsottaessa ja että kattomaisema olisi

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muistio 5 (8) kiinnostavampi. Suunnitelmissa on juuri tämäntyyppiset ratkaisut, mutta valmiita kuvia ei vielä tässä vaiheessa ole. Katja Wallenius kysyi, onko tavoitteena vain omistusasuntoja vai myös vuokra-asumista. Jouko Seppänen toi esiin, että tällainen voi olla mahdollista maanvaihtojärjestelyin. Mårten Sjöblom, onko tässä vaiheessa vielä mahdollista nähdä uusia suunnitelmia. Seppänen toi esiin, että osa selvityksistä on vielä kesken, mikä saattaa muuttaa suunnitelmia, joten näitä suunnitelmia ei ole tässä vaiheessa vielä näytettävänä. Päädyissä on tutkittu muita ratkaisuja kuin torniratkaisuja, pikemminkin porrastettuja ratkaisuja. Keskeinen siltayhteyden ympäristön rakennusratkaisut ovat esimerkiksi vielä kesken. Aarne Raevaara poistui tilaisuudesta. Marjo Jalonen kertoi, että Jouko Seppänen on tuonut mielipiteitä ja lausuntoja hyvin esiin maanomistajille. Jalonen myös totesi, että tietty rakennusmäärä on rakennusliikkeen näkökulmasta tarpeen, jotta rakentaminen on järkevää. Mm. melukysymys on ollut haastava. Aluetta verrattiin kommenteissa Pikku-Huopalahteen, jota pidettiin onnistuneena. Eeva Keppo saapui tilaisuuteen. Matti Lahtinen kertoi, miten aluetta pyrittiin 1990-luvun alussa kehittämään voimassa olevan kaavan mukaisesti. Lahtinen toi esiin olosuhteiden oltua erilaiset alueella kuin Huopalahdessa. Eeva Keppo antoi kirjallisesti kysymyksiä Jouko Seppäselle. Alueen tehokkuutta kysyttiin. Juha Mäkelä Tampereen kaupungilta totesi kaavaselostuksessa olleen korttelitehokkuuden noin 1,8, mutta tässä ei ole mukana mm. puistoalueita kortteleiden sisällä. Eeva Keppo muisteli museoviraston antaneen alkuvaiheessa lausunnon, jossa oli määritelty aluetehokkuus. Jouko Seppänen toi esiin, että alueen tehokkuuden tulee olla sellainen, että alue on toteuttamiskelpoinen myös toteuttajien näkökulmasta. Katja Wallenius toi esiin, että sinänsä ei ole rakennusoikeutta vastaan, jos alue pysyy matalana. Hän toi myös esiin, että yksittäisenä pispalaisena voi olla vaikea hyväksyä kaavaa, jos se tuo juuri siinä kohtaa näkymiin esteen. Eeva Keppo toi esiin, että pispalalaiset ovat tuoneet esiin järvinäkymien säilymistä. Vaikutusta on myös noin sadan tontin näkymiin ja arvoon Pispalassa. Eeva Kepon mukaan asukkailta tulisi kysyä asiaa. Jouko Seppänen mietti, kuka voi arvioida näitä vaikutuksia. Antti Valtakari kysyi läsnä olleilta rakennusyhtiöiden edustajilta kustannuskysymyksistä, mikä vaikutus kerroskorkeuksilla/kulttuuriympäristöllä/alueen imagolla. Matti Joensuu YIT:ltä vastasi, että yleensä rakennusyhtiöt tavoittelevat suurta rakennusoikeutta. Alaraja tulee vastaan siinä, milloin asunnon hinnat nousevat niin suuriksi, etteivät asunnot mene kaupaksi. Katja Wallenius toi esiin, että jo aikaisemmin läheltä asuntoja ostaneita tulee myös kunnioittaa. Jouko Seppänen muistutti, että Tampereen kaupunkiin tarvitaan koko ajan uusia asuntoja. Tampereella ei päästä rakentamaan neitseelliselle alueelle, mikä tuo muutoksia myös nykyisille asukkaille. Juha Mäkelä Tampereen kaupungilta toi vielä esiin, että taloudellisten vaikutusten arviointi on kovin spekulatiivista ja lisähaastetta tuo

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muistio 6 (8) se, että vaikutuksia pitäisi verrata nykyiseen voimassa olevaan kaavaan, joka mahdollistaa työpaikkarakentamisen. Eeva Keppo toi esiin, että taloudellisten vaikutusten arviointi tulee tehdä. Marjo Jalonen toi vielä esiin, että Santalahden alueen hyvä puoli on se, että keskusta on tavoitettavissa kävellen tai pyöräillen, mikä lisää alueen hyviä puolia ekologisesti. Jouko Seppänen toi uudelleen esiin, että mielipiteissä ei ollut montaakaan konkreettista ehdotusta. Seppänen toivoi, että osallisryhmä toisi esiin myös tällaisia ehdotuksia. Jouko Seppänen esitteli radan ylittävää siltayhteyttä ja kysyi, mihin suuntaan sitä tulisi kehittää. Katja Wallenius ehdotti, että voisi olla "kyljelleen käännetty haulitorni". Eeva Kepon mielestä kaavan lähtökohta on virheellinen eikä sillan suunnittelu ole pääkysymys, alue ei ole vanhan kaupunkirakenteen mukaista, aluetta pitäisi kehittää työpaikka-alueena. Juha Mäkelä kysyi, eikö pispalalaisilla ole tarvetta päästä rantaan tai työpaikkaalueelle? Eeva Keppo toi esiin, että hänellä on käsitys, että yhteyttä tarvitaan Santalahdesta Pispalaan palvelujen saavuttamiseksi eikä päinvastoin. Matti Joensuu poistui tilaisuudesta. Jouko Seppänen toi esiin, että yhteyttä ja palveluita on tarkoitus käyttää molemmin puolin. Santalahti ei perustu Pispalan palveluihin, mutta santalahtelaiset voivat mahdollistaa Pispalan palveluiden toimintaedellytyksiä. Mårten Sjöblom kysyi sillan korkeuksista ja sijoittumisesta. Tällä hetkellä sillan sijainnissa ei nähty visuaalista ongelmaa sen sijoittumisessa. Reittien jyrkkyydestä Pispalan puolella heräsi kysymyksiä. Antti Valtakari piti yhteyksiä periaatteellisesti ylipäätään hyvinä. Seppänen toi esiin, että Santalahden asemakaava mahdollistaa viisi rautatien ylitystä/alitusta. Eeva Keppo kysyi ratikkalinjasta ja rautatien hyödyntämisestä, olisiko rautatiealueen käyttämisestä mahdollista saada karttaesitys. Juha Mäkelä toi esiin, että ratikkasuunnitelmaa työstetään parhaillaan. Juha Mäkelä vastasi vielä, että osayleiskaavan aikana oli mietinnässä rautatiealueella kulkeva pikaratikka, mutta nyt on päädytty pikemminkin kaupunkiratikkaan. Eeva Keppo halusi tietää, onko tunneliratkaisu välttämätön kaavan mahdollistamiseksi. Seppänen vastasi, että tällä hetkellä on työn alla selvitys, jossa otetaan kantaa alueen liikenteellisiin vaikutuksiin. Jouko Seppänen toi myös esiin, että kaavaselostuksessa luonnosvaiheessa ollut 4000 asukasta on ollut virheellinen. Eeva Keppo totesi, että Tampereen kaupunkiseudun rakennemalli näyttää ohittaneen osayleiskaavan. Eeva Kepon mukaan Tampereen kaupunki ei ole hyväksynyt rakennemallia. Seppänen toi esiin, että kehittyvillä kaupunkiseuduilla on virallisten maakuntakaavan ja yleiskaavan lisäksi alettu tehdä rakennemalleja/-suunnitelmia, jotka toimivat kaavoituksen tukena. Lisäksi on alettu tehdä yleissuunnitelmia yleiskaavan ja asemakaavan väliin. Tarkistettiin, että Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän sivuilla todetaan seuraavaa: Rakennesuunnitelma koostuu kartasta ja selosteosasta, joka sisältää rakennesuunnitelmaratkaisun ja toteuttamisohjelman. Kunnallisvaltuustot hyväksyivät rakennesuunnitelman vuonna Rakennesuunnitelma on osa yhdyskuntasuunnittelun hankekokonaisuutta, ja sen käsittely tehdään kaksivaiheisena. Ensivaiheen käsittelyä seuraa toisen vaiheen hyväksymismenettely, jolloin kaikki toisiinsa kytkeytyneet yhdys-

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muistio 7 (8) kuntasuunnittelun rinnakkaishankkeet voidaan hyväksyä samassa kokouksessa. Katja Wallenius kysyi visualisointikuvien perusteella, vaikuttaako alue kylältä kuten Pispala. Walleniuksen mielestä alueelle sopisi townhousetyyppinen ratkaisu paremmin myös Pispalan näkökulmasta. Eeva Keppo toi esiin, että kaavaratkaisussa ei voida määritellä arkkitehtuuria. Mårten Sjöblom toivoi, kerrostusta, näkymiä rantaan. Alueella saa porrastamalla hyviä ratkaisuja, jotka kuitenkaan eivät ole rakennusoikeudeltaan pienempiä. Antti Valtakari totesi, että luonnosvaiheen kuvissa alue vaikuttaa yhtenäiseltä nauhalta, mutta alueesta saisi monimuotoisemmankin. Katja Wallenius totesi, että maailmalla on kattoviljelyä ym. Seppänen toi esiin, että on pohdittu alueellakin viherkattoja. Kaavassa ei voi toistaiseksi määrätä viherkattoja, koska ei ole olemassa virallisia ohjeita, vain antaa suosituksia. Keppo totesi, että rakennustapaohjeissa voidaan ohjeistaa asiaa. Marjo Jalonen Lemminkäiseltä totesi, että sääolosuhteet tekevät viherkatoista haastavia Suomessa. Jalonen kertoi, että alueelta on tehty valokuvasovitteita. Katja Wallenius kysyi, mitä esimerkiksi Pispalan valtatieltä näkyy. Mårten Sjöblom sanoi, että puusto on villiintynyt ja sitä on haluttu raivata. Jalonen kertoi, että korkeuksia on pudotettu Lemminkäisen alueella. Wallenius totesi, että rakennuksia ei haluta. Keppo toivoi, että tämä havainnollistunee massamallissa. Keppo korosti, että Pispalan valtatieltä tulee pysyä rantanäkymät, kuten myös Ratakadulta. Havainnollistamistarvetta pidettiin suurena. Seppänen kysyi, mitä palveluita Santalahdessa tulisi olla. Keppo toi esiin, että ympäristöministeriöllä on ohjeistus palveluista eivätkä osallisryhmäläiset voi ottaa kantaa kysymykseen. Seppänen kertoi, että jatkosuunnittelussa päiväkodin paikkaa on pidetty hyvänä. Sjöblom piti hyvänä, että alueelle sijoittuisi päivittäistavarakauppa. Lisäksi veneilypalvelut, talviliikuntapalvelut rannan läheisyydessä voisivat olla mahdollisia. Valtakari totesi, että palvelut syntyvät, jos on kysyntää. Seppänen kysyi rantaväylän valoliittymän sijainnista: Nykyisin valoliikenneristeys on olemassa olevan korttelin kohdalla. Jatkosuunnittelussa on pohdittu, että valoristeys siirrettäisiin Simppoonkadun kohdalle. Valtakari kysyi, mistä liikenne tulee. Seppäsen mukaan on mahdoton sanoa, mistä liikenne juurikin tulee, onko pitkämatkaisempaa ja voitaisiinko ohjata kehätielle. Eeva Keppo totesi, että tämä liittyy rakennemallityöhön. Hanna Kalenoja tulisi pyytää esittelemään. Valtakari totesi, että mikäli liikenne lisääntyy liikaa, alue ei houkuta. Juha Mäkelä poistui kokouksesta. Eeva Kepon mukaan aluetta tulisi suunnitella työpaikka-alueena. Seppänen kertoi, että liikenneohjausta pyritään kehittämään. Katja Wallenius kysyi, saiko joku osallistujista jotain uutta. Valtakarin mielestä alue näyttää yhä Amsterdamin slummilta. Sjöblom totesi, että oli hyvä kuulla lausuntojen ja mielipiteiden huomioon ottamista, mutta tornikysymys ei ole vielä kaikilta osin selkeä. Keppo kysyi, että jos kerrosala ei ole vähentynyt kaavoitusohjelmassa, tuleeko silloin tasapaksua rakennusta. Seppäsen mukaan kaavoitusohjelmassa on asetettu tavoitteita. Rakennusyhtiöiden edustajien mukaan kerrosalaneliöitä on vähennetty. Seppäsen mukaan ongelma on, että kaavalla voidaan mahdollistaa palveluiden

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Muistio 8 (8) sijoittuminen, mutta niiden toteutumista ei voida taata. Kepon mielestä kysymys on kaavatekninen kysymys, jolloin rakennusalasta osa varataan liikerakentamiselle. Jalonen toi esiin, että vaikka tiloja rakennettaisiin, ei voida taata, että alueelle tulee yrittäjiä. Seppänen toi esiin, että aikaisemmin monissa rakennuksissa/kortteleissa on ollut yritystoimintaa. Sjöblom totesi, että Pispalassa on nykyisin enemmänkin bisnes-to-bisnestoimintaa kuin kuluttajille suunnattua toimintaa. Keppo kysyi, menevätkö sekaisin alueen tarvitsemat palvelut ja työtilat/työpaikat sekä muut yrityspaikat. Jouko Seppäsen mukaan alueelle voisi poiketa myös rantaväylää kulkevat. Jalonen totesi, että palvelut ruokkivat toisiaan, päiväkodin käyttäjät voivat houkuttaa käyttämään päivittäistavarakauppaa. 5 Jatkotoimenpiteet ja kokouksen päätös Jouko Seppänen kertoi olevansa lomalla pääsiäisen alusviikon. Huhtikuussa on tarkoitus saada kasaan selvityksiä. Selvitykset tarvitaan, jotta saadaan varsinainen asemakaavaehdotus työn alle. Tavoitteena, että asemakaavaehdotus olisi valmis toukokuussa. Sjöblom totesi, että tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, miten porrastus toteutetaan. Tämä vaikuttaa siihen, minkälaisen maineen alue tulee saamaan kehuttu vai jatkuvaa ongelmaa aiheuttava alue. Ratkaisut, jotka tehdään, vaikuttavat alueen kulttuurimaisemaan. Antti Valtakari poistui tilaisuudesta. Katja Wallenius totesi harvan lähtevän katsomaan uusia alueita. Keppo totesi Pispalan olevan Tampereen yksi maamerkki. Myös Jouko Seppänen korosti myös Pispalanharjun merkitystä, Tampereen yhtä perustusta. Jouko Seppänen kiitti osallistujia, mutta harmitteli, ettei osallistujia ollut tämän enempää. Seppänen kertoi, että aineistoa päivitetään Tampereen kaupungin kotisivuille jatkossakin. Muistion laatija: Muistion jakelu: Katariina Pahkasalo, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Santalahden asemakaavan osallisryhmäläiset /osallistujat