TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA HUS LOHJAN SAIRAANHOITOALUE KARKKILA, LOHJA, SIUNTIO, VIHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA 2013 2016 HUS LOHJAN SAIRAANHOITOALUE KARKKILA, LOHJA, SIUNTIO, VIHTI"

Transkriptio

1 Valtuusto , LIITE 7 Fullmäktige BILAGA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA HUS LOHJAN SAIRAANHOITOALUE KARKKILA, LOHJA, SIUNTIO, VIHTI

2

3 SISÄLLYS 1. TIIVISTELMÄ JOHDANTO Palvelutarpeen kuvaus Väestörakenne ja demografiset tekijät Väestön terveys ja hyvinvointi Palveluverkon kuvaus Lohjan kaupungin perusturvatoimi Perusturvakuntayhtymä Karviainen Siuntion kunnan perusturvaosasto Lohjan sairaanhoitoalue Toimintaympäristön muutokset YHTEISEN SOPIMISEN JA KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET Valinnan vapaus Ikäihmisten palvelut Tietojärjestelmät Mielenterveys- ja päihdepalvelut Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Suun terveydenhuolto TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen YHTEISTYÖ JA TYÖNJAKO PALVELUTUOTANNOSSA ALUEELLAMME Kiireellinen sairaanhoito Päivystys Vanhusten sosiaalipäivystyspalvelu Mielenterveys- ja päihdehuollon päivystys Sosiaali- ja kriisipäivystys Ensihoitopalvelut Suun terveydenhuollon päivystys Lääkinnällinen kuntoutus Tukipalvelut Laboratoriopalvelut Kuvantamispalvelut Lääkehuolto Hoitotarvikkeet Palliatiivinen hoito ja saattohoito HENKILÖSTÖ YHTEISTYÖ MUIDEN TOIMIJOIDEN KANSSA KOULUTUS, KEHITTÄMINEN JA TUTKIMUS Perusterveydenhuollon tutkimus ja kehittäminen Käynnissä olevat tai suunnitellut yhteiset kehittämishankkeet Moniammatillinen perusterveydenhuollon yksikkö ARVIOINTI, SEURANTA JA VASTUUT... 38

4

5 1. TIIVISTELMÄ Lohjan sairaanhoitoalueen kuntien (Karkkila, Lohja, Siuntio ja Vihti) terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on laadittu ensimmäistä kertaa vuoden 2013 alusta alkavalle valtuustokaudelle. Järjestämissuunnitelma on osa koko HUS-alueen järjestämissuunnitelmaa, jonka hyväksyy HUS:n valtuusto. Kunnat hyväksyvät omalta osaltaan sairaanhoitoaluekohtaisen suunnitelman päättävissä elimissään. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on terveydenhuoltolain (1326/2010) mukainen suunnitelma, jossa sovitaan kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lasten päivähoidon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa, palvelujen yhteensovittamisessa sekä purkaa päällekkäisyyksiä ja porrastaa palvelutoimintaa alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Keskeisiä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristön haasteita Lohjan sairaanhoitoalueella järjestämissuunnitelmakaudella ovat väestön kasvu ja ikääntyminen, kunta- ja palvelurakenneuudistus, työvoiman saatavuusongelmat, lihavuuden ja liikkumattomuuden lisääntyminen, päihdehaitat, lasten ja nuorten pahoinvointi, nuorten syrjäytyminen, sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien hitaus ja heikko yhteensopivuus, monikulttuurisuuden lisääntyminen sekä eriarvoistuminen terveydessä ja terveyspalveluiden käytössä. Lohjan sairaanhoitoalueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelman keskeiset tavoitteet suunnitelmakaudella ovat: Yhdenmukaistetaan toimintamallit alueen kunnissa potilaan valinnanvapauden lisääntyessä Käynnistetään kotisairaalatoiminta vuonna 2015 Valmistellaan sosiaali- ja terveystoimen alueellisen yhteisen tietojärjestelmän käyttöönotto Kehitetään mielenterveys- ja päihdepalveluita hyväksytyn suunnitelman mukaisesti Sovitaan yhteiset toimintalinjat, mm. konsultaatio- ja lähetekäytänteet lasten, nuorten ja perheiden palveluissa Luodaan suun terveydenhuoltoon perustason erikoishoitoa tarjoava hoitoyksikkö, joka keskittää osaamista ja takaa erityisryhmien turvallisen hoidon tapauksissa, joissa itse toimenpide ei ole erikoissairaanhoitoa vaativa Sovitaan yhteiset tavoitteet, mittarit ja kehittämiskohteet terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Toteutetaan yhteispäivystyshanke Selkeytetään lääkinnällisen kuntoutuksen työnjako erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä 3/38

6 Vahvistetaan alueen työelämän ja koulutuksen yhteistyötä henkilöstön osaamisen ja riittävyyden varmistamiseksi Lohjan sairaanhoitoalueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on laadittu tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä Lohjan kaupungin, Siuntion kunnan, perusturvakuntayhtymä Karviaisen sekä HUS:n Lohjan sairaanhoitoalueen kesken. Suunnitelman toteutumista seuraa vuosittain Hiiden alueen terveydenhuoltoryhmän (Terry) ja siihen esitetään tarvittaessa muutoksia. 2. JOHDANTO Terveydenhuoltolain 1326/2010 painotuksia ovat asiakaskeskeisyys, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, perusterveydenhuollon vahvistaminen, eri toimijoiden yhteistyön lisääminen sekä kustannusten kasvun hillitseminen. Terveydenhuoltolain 34 :n mukaan samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lasten päivähoidon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Suunnitelma on laadittava valtuustokausittain ja hyväksyttävä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Suunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on, että kuntayhtymään kuuluvista jäsenkunnista vähintään kaksi kolmannesta sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Kuntien ja kuntayhtymän on yhdessä arvioitava suunnitelman toteutumista vuosittain sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisessa. Yhteisen suunnitelman avulla voidaan purkaa päällekkäisyyksiä ja porrastaa palvelutoimintaa alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Terveydenhuoltolakia säädettäessä on tarkoitettu, että järjestämissuunnitelma laaditaan ensimmäisen kerran vuoden 2013 alusta lukien alkavalle valtuustokaudelle. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) järjestämissuunnitelma laaditaan sairaanhoitoalueittain valtuustokaudeksi Tämä Lohjan sairaanhoitoalueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on valmisteltu yhteistyössä Lohjan kaupungin, perusturvakuntayhtymä Karviaisen (Vihdin kunta ja Karkkilan kaupunki), Siuntion kunnan ja HUS:n Lohjan sairaanhoitoalueen kanssa. Ohjelman valmistelua on koordinoinut työryhmä, jossa mukana ovat olleet: johtava ylilääkäri Mikko Purhonen, perusturvakuntayhtymä Karviainen, pj. 10/2012 alkaen johtava ylilääkäri Tapani Hämäläinen, Lohjan kaupunki, pj. 10/2012 saakka perusturvajohtaja Arja Yliluoma, Lohjan kaupunki 4/38

7 johtava ylilääkäri Mira Uunimäki, Lohjan kaupunki, 1/2013 alkaen geriatrian ylilääkäri Taina Hammarén, Lohjan kaupunki avosairaanhoidon ylilääkäri Tanja Nummila, Lohjan kaupunki johtava hoitaja Paula Lintunen, Lohjan kaupunki, 7/2012 saakka erikoissuunnittelija Jarkko Lämsä, Lohjan kaupunki, siht. työikäisten palvelulinjajohtaja Pirkko Hynynen, perusturvakuntayhtymä Karviainen ikäihmisten palvelulinjajohtaja Arja Tikkala, perusturvakuntayhtymä Karviainen työikäisten terveyspalvelupäällikkö Minna Luoto, perusturvakuntayhtymä Karviainen perusturvajohtaja Benita Öberg, Siuntion kunta johtava lääkäri Ralf Backman, HUS/Lohjan sairaanhoitoalue ylilääkäri Hannu Saloheimo, HUS/Lohjan sairaanhoitoalue suunnittelija Kaija Päivärinta, HUS/Lohjan sairaanhoitoalue Järjestämissuunnitelmaa on valmisteltu myös alatyöryhmissä, joissa on ollut edustus em. organisaatioista. Lohjan sairaanhoitoalueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on osa koko HUS-alueen järjestämissuunnitelmaa, jonka hyväksyy HUS:n valtuusto. Kunnat hyväksyvät omalta osaltaan sairaanhoitoaluekohtaisen suunnitelman päättävissä elimissään Palvelutarpeen kuvaus Väestörakenne ja demografiset tekijät Vuodenvaihteen 2013 merkittäviä toimintaympäristön muutoksia olivat Lohjan, Karjalohjan ja Nummi-Pusulan yhdistyminen uudeksi Lohjan kaupungiksi sekä vuoden 2009 alusta toimineen Lohjan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ns. Lost-alue (Lohja, Siuntio, Inkoo ja Karjalohja) purkautuminen. Nummi-Pusulan liittyminen osaksi uutta Lohjaa merkitsi Nummen ja Pusulan alueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtymistä perusturvakuntayhtymä Karviaisesta Lohjan perusturvatoimen järjestettäväksi. Siuntio ja Inkoo järjestävät palvelut jatkossa itse. Lohjan sairaanhoitoalueeseen kuuluvat Karkkila, Lohja, Siuntio ja Vihti. Sairaanhoitoalueen väkiluku oli vuoden 2012 lopulla henkeä. Väkiluvultaan suurin alueen kunnista on Lohja (47 516) ja pienin Siuntio (6 170). Vihdissä asukkaita oli henkeä ja Karkkilassa henkeä. Lohjan sairaanhoitoalueen väkiluku on kasvanut vuosien aikana hengellä eli 13,8 %. Väestönkasvu on ollut selvästi nopeampaa kuin maassa keskimäärin (4,9 %) ja samaa luokkaa kuin Uudenmaan maakunnassa keskimäärin (13,6 %). Väkiluku on kasvanut kaikissa kunnissa, määrällisesti eniten Vihdissä (5 063 henkeä) ja suhteellisesti eniten Siuntiossa (30,9 %). Tilastokeskuksen uusimman, vuoden 2012 väestöennusteen mukaan, Lohjan sairaanhoitoalueen kuntien väkiluvun ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä henkeen ( henkeä, 16,9 %). 5/38

8 Palvelutarpeen ja kuntien taloudellisen kantokyvyn kannalta on tärkeää tarkastella väestömäärän lisäksi väestön ikärakenteen kehitystä. Väestönkasvun ohella keskeinen muutostekijä Lohjan sairaanhoitoalueella on väestön ikääntyminen. 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa ennustejaksolla henkeä nykyisestä eli henkeen. Terveydenhuollon palvelutarpeita arvioitaessa korostuu etenkin 85 vuotta täyttäneiden määrän kehityksen seuranta. Lohjan sairaanhoitoalueella kyseisen ikäryhmän määrän ennustetaan kasvavan nykyisestä noin hengestä noin henkeen vuoteen 2030 mennessä. Kaavio 1. Väestön ikärakenteen kehitys Lohjan sairaanhoitoalueella Väestön ikärakenteen kehitys Lohjan sairaanhoitoalueella Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15- vuotiasta ja yli 64-vuotiasta on yhtä työikäistä (15 64-vuotias) kohti. Lohjan sairaanhoitoalueella huoltosuhde on heikompi kuin koko maassa keskimäärin. Kuntien välillä on kuitenkin eroja. Kaavio 2. Demografinen huoltosuhde 2012 ja 2030 Demografinen huoltosuhde 2012 ja 2030 Lähde: Tilastokeskus Koko maa 0,54 0,71 Uusimaa 0,47 0,59 Karkkila 0,60 0,79 Lohja 0,58 0, Siuntio 0,54 0,68 Vihti 0,53 0,70 Lohjan sha 0,56 0,75 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 6/38

9 Valtakunnallisella tasolla (VM 2011: Peruspalveluohjelma ) on arvioitu, että väestötekijöiden muutos nostaa perusterveydenhuollon kustannuksia ajalla keskimäärin 1,8 % vuodessa ja ajalla ,0 % vuodessa. Erikoissairaanhoidon kustannukset nousisivat ajalla keskimäärin 1,2 % vuodessa ja vuosina keskimäärin 1,0 % vuodessa. Ennuste perustuu olettamaan, että palvelutaso, palvelujen käyttäjien osuus kussakin ikäryhmässä ja kuntasektorin tuottavuus pysyvät ennallaan. Taulukko 1. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset v. 2011, /asukas (Kuntaliitto) Sosiaali- ja terveystoimhuolto Sosiaalitoimi Terveydenhuolto Perusterveyden- Erikoissairaanhoito Karkkila Lohja Siuntio Vihti HUS Taulukko 2. Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2011 (THL) Nettomenot Tarvekerroin, /asukas koko maa=100 Nettomenot, indeksi, koko maa=100 Karkkila ,06 99 Lohja , Siuntio , Vihti , Lohjan sha , HUS , Tarvevakioidut menot, indeksi, koko maa= Väestön terveys ja hyvinvointi Terveydenhuoltolain 12 :n mukaan kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Väestön terveyttä ja hyvinvointia kuvataan tässä suunnitelmassa muutaman avainindikaattorin avulla. Yksittäisten kuntien väestön terveydentilaa ja hyvinvointia laajemmin kuvaavia mittareita esitetään kuntien omissa hyvinvointikertomuksissa ja -ohjelmissa. Väestön perusterveydenhuollon palvelutarvetta arvioidaan alueen kunnissa myös erilaisilla kyselyillä kuten esim. kouluterveyskysely sekä asiakastyytyväisyyskyselyt. Erikoissairaanhoidon palveluiden käyttöä seurataan sekä raporttien että tietojärjestelmien avulla (esim. HUS-Total- ja HUSLAB- ja HUS-Kuvantaminen raportit). Väestön terveys Väestön terveydentilan osalta tarkastellaan Kansaneläkelaitoksen tuottamia sairastavuusindeksiä ja kansantauti-indeksiä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitok- 7/38

10 sen kehittämää sairastavuusindeksiä sekä PYLL-indeksiä (Potential Years of Life Lost, menetetyt elinvuodet). Kansaneläkelaitoksen sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Jos indeksiluku on alle 100, väestö on terveempää kuin koko maassa keskimäärin. Sairastavuusindeksin mukaan Lohjan sairaanhoitoalueen kuntien väestön terveydentila on maan keskiarvoa parempi. Poikkeuksen tarkastelujaksolla muodostaa vain Karkkilan vuoden 2011 tilanne. Taulukko 3. Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu Karkkila 96,6 97,0 99,5 100,1 Lohja 96,2 95,7 95,9 95,5 Siuntio 87,7 86,3 86,5 86,8 Vihti 88,2 88,6 90,7 91,5 HUS 88,1 87,8 87,9 88,1 Kansaneläkelaitoksen kansantauti-indeksi muodostuu sen mukaan, kuinka paljon erityiskorvattavia lääkkeitä käytetään seitsemän suurimman erityiskorvattavan sairauden hoitoon. Kansantaudit ovat diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti. Indeksissä on laskettu kunkin seitsemän sairauden esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon. Jos indeksiluku on alle 100, väestö on terveempää kuin koko maassa keskimäärin. Myös kansantautien kokonaisindeksiä tarkastelemalla havaitaan, että alueen kuntien väestön terveydentila on koko maata parempi. Taulukko 4. Kelan kansantauti-indeksi, ikävakioitu Karkkila 92,1 91,5 92,7 94,5 94,6 Lohja 84,7 84,6 85,7 85,8 86,9 Siuntio 87,4 83,8 82,1 81,4 82,0 Vihti 84,1 83,7 85,2 86,4 87,9 HUS 82,7 82,7 82,6 82,6 82,8 Sairausryhmittäin tarkasteltuna diabetes on Karkkilassa, Lohjalla ja Siuntiossa hieman yleisempää kuin koko maassa keskimäärin. Vihdissä tilanne on sama nivelreuman kohdalla. Taulukko 5. Kelan kansantauti-indeksi sairausryhmittäin 2012, ikävakioitu Diabetes Astma Psykoosit Sydämen vajaatoiminta Nivelreuma Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Karkkila 107,4 96,1 75,1 99,4 96,7 90,7 96,9 Lohja 102,3 85,2 58,5 90,4 90,2 93,5 88,0 Siuntio 103,3 54,6 84,3 85,1 80,7 85,1 80,6 Vihti 95,6 61,5 77,6 108,4 94,1 90,1 87,9 HUS 88,5 87,0 73,1 82,1 85,8 82,0 81,0 8/38

11 Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0-80 vuotta / asukasta - indikaattori ilmaisee ennen 80 ikävuotta tapahtuneiden kuolemien takia menetettyjen elinvuosien lukumäärää väestössä asukasta kohti. Yläikärajan valinta perustuu siihen, että suomalaisten elinajanodote on noin 80 vuotta. Taulukko 6. Menetetyt elinvuodet, PYLL (Sotkanet) Karkkila Lohja Siuntio Vihti HUS Koko maa Väestön hyvinvointi Väestön hyvinvoinnin osalta tarkastellaan toimeentuloon, työllisyyteen, koulutukseen ja elinoloihin liittyviä indikaattoreita. Toimeentulotukea saaneiden määrä on pysynyt alueen kunnissa pääsääntöisesti valtakunnan ja Uudenmaan maakunnan keskiarvon alapuolella. Taulukko 7. Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet) Karkkila 6,2 7,5 7,5 6,7 Lohja 4,6 5,4 4,9 4,7 Siuntio 4,0 2,9 2,7 2,7 Vihti 4,4 5,7 5,0 4,5 HUS 6,0 7,1 7,2 7,3 Koko maa 6,3 6,9 6,9 6,9 Työllisyysaste kertoo kuinka monta prosenttia väestöstä on työllisiä. Tässä työllisyysaste on laskettu vuotiaiden työllisten osuutena samanikäisestä väestöstä. Virallinen työllisyysaste lasketaan vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Työllisyysaste on ollut alueen kaikissa kunnissa selvästi parempi kuin maassa keskimäärin. Taulukko 8. Työllisyysaste (18 64-vuotiaat, Tilastokeskus) Karkkila 75,1 75,3 70,3 71,5 72,1 Lohja 76,0 75,6 72,0 73,3 74,2 Siuntio 79,9 80,3 77,0 77,1 78,9 Vihti 78,5 78,5 75,0 76,1 76,9 Uusimaa 75,8 76,0 73,2 73,7 74,3 Koko maa 70,8 70,7 67,9 68,9 69,9 Työttömyysaste oli Uudenmaan ELY-keskuksen alueella heinäkuun 2013 lopussa 9,8 prosenttia (koko maa 12,2 %). Lohjan sairaanhoitoalueen kunnista työttömyysaste oli matalin Siuntiossa (5,5 %) ja korkein Karkkilassa (11,3 %). Siuntio ja Karkkila muodostavat samalla ääripäät koko ELY-alueella. Lohjalla työttömyysaste oli 10,5 ja Vihdissä 8,9 prosenttia. Työttömyys on ollut alueen kaikissa kunnissa selvästi koko maan tasoa matalampi. 9/38

12 Taulukko 9. Työttömien osuus työvoimasta, % (Sotkanet) Karkkila 5,2 8,9 8,9 8,3 8,3 Lohja 5,3 7,8 8,4 7,6 7,7 Siuntio 3,3 4,7 4,5 4,1 4,4 Vihti 4,0 6,8 7,1 6,5 6,5 HUS 5,3 7,2 7,5 7,0 7,2 Koko maa 8,0 10,3 10,2 9,4 9,8 Vaikeasti työllistyvien osuus työikäisistä kuvaa rakenteellisen työttömyyden kehitystä osana työmarkkinoita. Vaikeasti työllistyvien ryhmään luetaan pitkäaikaistyöttömät, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät, toimenpiteeltä työttömäksi jääneet ja toimenpiteeltä toimenpiteelle siirtyneet. Taulukko 10. Vaikeasti työllistyvät, % vuotiaista (Sotkanet) Karkkila 2,0 2,6 3,9 3,6 3,5 Lohja 1,8 2,6 3,4 3,3 3,3 Siuntio 1,2 1,4 1,8 1,8 1,8 Vihti 1,3 1,8 2,7 2,7 2,7 HUS 2,1 2,6 3,0 3,0 3,0 Koko maa 3,1 3,7 4,1 4,0 4,1 Nuorisotyöttömyyden kasvu vuonna 2009 oli myös Lohjan sairaanhoitoalueen kunnissa yleistä työttömyyskehitystä suurempaa. Taulukko 11. Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta (Sotkanet) Karkkila 4,6 13,9 11,9 12,7 12,0 Lohja 5,0 11,0 10,5 9,8 10,7 Siuntio 3,8 6,3 7,3 5,4 5,8 Vihti 4,8 9,7 9,7 9,3 9,8 HUS 4,3 7,8 7,5 6,9 7,2 Koko maa 8,8 13,8 13,0 11,9 12,4 Poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten eli henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrän muutokset heijastavat suurelta osin päihteiden käytössä tapahtuvia muutoksia. Henkirikoksista 80 prosenttiin on arvioitu liittyvän päihteiden käyttöä. Väkivaltarikoksiin sisältyvät murhat ja tapot sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset. Taulukko 12. Väkivaltarikokset/1000 asukasta (Sotkanet) Karkkila 6,7 6,3 6,0 7,6 6,0 Lohja 5,0 4,3 4,7 6,7 5,9 Siuntio 2,7 0,8 2,9 3,6 2,3 Vihti 4,5 6,4 4,7 5,7 5,1 HUS 8,4 8,1 7,9 9,3 8,7 Koko maa 7,1 6,7 6,6 7,9 7,5 Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen Lohjan sairaanhoitoalueen kunnissa on yleisempää kuin maassa keskimäärin. 10/38

13 Taulukko 13. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Karkkila 22,3 21,2 20,7 18,2 Lohja 16,7 16,1 15,7 14,2 Siuntio 12,8 11,5 12,9 9,5 Vihti 16,1 14,8 14,0 14,9 HUS 15,1 14,3 14,2 14,0 Koko maa 11,8 11,4 11,4 11,2 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrät ovat olleet alueen kunnissa koko maan ja Uudenmaan maakunnan keskimääräistä tasoa matalimpia. Indikaattori sisältää kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti huostaan otetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat sekä yksityisesti sijoitetut 0-17-vuotiaat lapset. Taulukko 14. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Karkkila 0,7 0,5 0,9 0,9 Lohja 1,1 1,1 1,2 0,9 Siuntio 0,6 0,4 0,7 0,5 Vihti 0,9 0,8 0,9 0,9 HUS 1,5 1,4 1,4 1,4 Koko maa 1,3 1,3 1,3 1, Palveluverkon kuvaus Lohjan kaupungin perusturvatoimi Lohjan kaupungin perusturvatoimi huolehtii sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja asunto-olojen kehittämisestä Lohjan kaupungin alueella. Perusturvatoimen tarkoituksena on tukea terveyttä ja toimintakykyä kustannusvaikuttavilla, joustavilla ja oikea-aikaisilla sosiaali- ja terveyspalveluilla. Perusturvatoimen toimielimiä on perusturvalautakunta ja sen yksilöjaosto. Yksilöjaosto käsittelee ne yksilöitä koskevat viranhaltijoiden päätökset, joihin haetaan muutosta. Lohjan perusturvatoimen päällikkönä toimii perusturvajohtaja. Perusturvatoimi jakautuu kuuteen tulosalueeseen: hallintopalvelut, vanhus- ja sairaalapalvelut, erityispalvelut, sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut. Vakanssien määrä vuonna 2013 on 848,54, joka jakautuu seuraavasti: Hallintopalvelut 16,50 Vanhus- ja sairaalapalvelut 479,05 Erityispalvelut 44,94 Sosiaalipalvelut 74,10 Terveyspalvelut 233,95 11/38

14 Kaavio 3. Lohjan kaupungin perusturvatoimen organisaatio Taulukko 15. Lohjan perusturvatoimen toimipisteet HALLINTO Lohjantähti (lisäksi sosiaali- ja erityispalveluiden toimintoja) VANHUS- JA SAIRAALAPALVELUT Kotihoito Kotihoidon toimipisteitä 8 kpl Päivätoiminta Lohjan vanhusten palvelukeskus Veijolanpihan palvelukeskus Sammatti-Karjalohjan päivätoiminta Vanhusten asumispalvelut Lohjan vanhusten palvelukeskus (Pentinkulma ja Kultakodit) Niilonpirtti (vanhainkoti ja palveluasunnot) Palvelukeskus Tupala Kotola ryhmäkoti Palvelukoti Kaisankallio Palvelutalo Petäjäkoti Laitos- ja vuodeosastohoito Kartanomäki Pusulan vanhainkoti Vuodeosastot 1-4 Vuodeosasto 5 Vuodeosasto 6 SOSIAALIPALVELUT Työllistämispalvelut Mahistalo Vastaanotto- ja tukipalvelut Kokkokallion tukikoti Nuorten vastaanottokoti Villa Ruben Tukipalvelut ERITYISPALVELUT Perheneuvola Päihdeklinikka Terveysneuvontapiste Helppi Paloniemen Harjula (tukiasunnot) Männikkö (kuntoutuskoti) OSOITE Kalevankatu 4, Lohja OSOITE Ojamonkatu 34, Lohja Kivenkatu 8, Lohja Kalevalantie 3, Sammatti Ojamonkatu 34, Lohja Nummentie 21, Nummi Toivonkuja 6, Karjalohja Toivonkuja 5, Karjalohja Kalevalantie 1, Sammatti Mäntynummenkuja 7, Lohja Paloniementie 65, Lohja Arvelantie 1, Pusula Ojamonkatu 36, Lohja Sairaalatie 8 D, Lohja Arvelankuja 1, Pusula OSOITE Braskintie 10, Lohja Karstuntie 77, Lohja Myllärinkatu 3, Lohja Karnaistenkatu 46, Lohja OSOITE Laurinkatu 57 B, Lohja Ojamonkatu 36, Lohja Sepänkatu 7, Lohja Paloniementie 63, Lohja Virkkalantie 4, Lohja 12/38

15 TERVEYSPALVELUT Avosairaanhoito Karjalohjan terveysasema Keskustan terveysasema Mäntynummen terveysasema Pusulan terveysasema Roution terveysasema Sammatin terveysasema Tynninharjun terveysasema Virkkalan terveysasema Suun terveydenhuolto Keskusaukion hammashoitola Anttilan hammashoitola Harjun hammashoitola Karjalohjan hammashoitola Metsolan hammashoitola Mäntynummen hammashoitola Oinolan hammashoitola Ojamon hammashoitola Roution hammashoitola Sammatin hammashoitola Virkkalan hammashoitola Terveyden edistäminen Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimipisteitä 43 kpl Karjalohjan neuvola Keskustan neuvola Mäntynummen neuvola Nummen neuvola Nummentaustan neuvola Ojamon neuvola Roution neuvola Sammatin neuvola Virkkalan neuvola Työterveyskeskus OSOITE Tallaantie 4, Karjalohja Ojamonkatu 36, Lohja Mäntynummenkuja 3 A, Lohja Arvelankuja 1, Pusula Salmenmäentie 26 A, Lohja Kalevalantie 2 B, Sammatti Sairaalatie 8, Lohja Virkkalantie 7, Lohja Laurinkatu 57 B, Lohja Kirkkokatu 6, Lohja Toivonkatu 2, Lohja Tallaantie 4, Karjalohja Gunnarlankatu 1, Lohja Kirjastopolku 4-7, Lohja Koulukuja 2 B, Nummi Kartanonkuja 4, Lohja Havumetsäntie 4, Lohja Kalevalantie 2 B, Sammatti Virkkalantie 7, Lohja Tallaantie 4, Karjalohja Laurinkatu 57 B, Lohja Mäntynummenkuja 3 A, Lohja Pappilantie 2, Nummi Gunnarlankatu 1, Lohja Kartanonkuja 1, Lohja Salmenmäentie 26 A, Lohja Kalevalantie 2 B, Sammatti Virkkalantie 7, Lohja Liessaarenkatu 2, Lohja Nuorten vastaanottokoti Villa Rubenin toiminnot ovat siirtyneet kesän 2013 aikana Mäntynummenkuja 11:een. Lokakuussa 2013 toiminnan aloittaa Lohjantähden 2. kerroksessa (Kalevankatu 4) perhekeskus, jonne kootaan perhepalveluita (mm. perheneuvola sekä äitiys- ja lastenneuvola). Kartanomäen vanhainkodin korvaavan Kultakartano-asumispalveluyksikön rakennustyöt alkavat lokakuussa 2013 ja yksikkö valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä Lohjan vanhusten palvelukeskuksen yhteyteen. Taulukko 16. Lost-yhteistoiminta-alueen keskeisiä tunnuslukuja* vuodelta 2012 Vanhus- ja sairaalapalvelut Kotihoito, käynnit Omaishoidon tuki, tuen saajat 197 Ateriapalvelut, kotiin kuljetetut ateriat Vanhusten päivätoiminta, käynnit Vanhusten asumispalvelut, hoitopäivät, oma + osto Vanhusten pitkäaik. hoitopalvelut, hoitopäivät, oma + osto Vuodeosastohoito, hoitopäivät, oma + osto Erityispalvelut Kehitysvammaisten palvelut, asiakkaat 296 Vammaispalvelut, asiakkaat 546 Mielenterveyspalvelut, asiakkaat 101 Omaishoidon tuki, tuen saajat 135 Perheneuvola, käynnit, oma + osto Päihdeklinikka, käynnit Sosiaalipalvelut Sijaisperhehoito, hoitopäivät Lastensuojelun laitospalvelut, hoitopäivät /38

16 Toimeentulotuki, asiakasruokakunnat Työllistämispalvelut, työtoimintapäivät Terveyspalvelut Vastaanottotoiminta, lääkärikäynnit Vastaanottotoiminta, hoitajakäynnit Päivystyskäynnit Kuntoutuskäynnit (fysioterapia) Terveyden edistäminen, käynnit, lääkäri + hoitaja Suun terveydenhuolto, hammaslääkärikäynnit Suun terveydenhuolto, suuhygienistikäynnit Asuntopalvelut (vain Lohja) Kaupungin hallitsemat vuokra-asunnot, kpl Asukasvalintapäätökset, kpl 639 *organisaatioeroista johtuen tunnusluvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia muiden organisaatioiden kanssa Perusturvakuntayhtymä Karviainen Perusturvakuntayhtymä Karviainen on Karkkilan kaupungin ja Vihdin kunnan muodostama perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntayhtymä. Kuntayhtymän väestöpohja on noin asukasta. Vakanssien määrä on vuoden 2013 alussa 489, joka jakaantuu seuraavasti: hallinto (sisältäen työterveyshuollon) 26 lasten ja nuorten palvelulinja 76 työikäisten palvelulinja 184 ikäihmisten palvelulinja 203 Perusturvakuntayhtymä Karviaisen organisaatiorakenne perustuu elämänkaarimalliin, jonka johtoajatuksena on toiminnan jakaminen palvelukokonaisuuksiin ikäryhmittäin. Palvelukokonaisuudet muodostavat kolme palvelulinjaa, jotka ovat lasten ja nuorten palvelulinja, työikäisten palvelulinja ja ikäihmisten palvelulinja. Työterveyshuolto toimii kolmesta palvelulinjasta erillään itsenäisenä yksikkönä. Työikäisten ja ikäihmisten palvelulinjat rakentuvat kahdesta palvelukeskuksesta, joita johtavat keskuspäälliköt. Keskuspäälliköt ovat palvelulinjajohtajien suoria alaisia. Lasten ja nuorten palvelulinjalla ei ole päälliköitä vaan kolmesta tuoteryhmästä vastaavat johtava psykologi, johtava terveydenhoitaja ja johtava sosiaalityöntekijä. Työterveyshuoltoa johtaa työterveyshuollon ylilääkäri. Johtava ylilääkäri toimii koko lääkärikunnan esimiehenä ja vastaa kuntayhtymän kansanterveystyöstä ja erikoissairaanhoidosta (Karkkilan erikoissairaanhoito alk. v. 2013). Palvelulinjojen työtä tukee talous- ja toimisto-, hallinto- ja kehittämisyksikkö, jota vetää kuntayhtymän hallinto- ja talouspäällikkö. Palvelulinjajohtajat, johtava ylilääkäri ja hallinto- ja talouspäällikkö ovat kuntayhtymän johtajan suoria alaisia. Kuntayhtymän johtaja vastaa koko perusturvakuntayhtymän johtamisesta, toiminnan tuloksellisuudesta ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. 14/38

17 Kaavio 4. Perusturvakuntayhtymä Karviaisen organisaatio Kuntayhtymän johtaja TALOUS- JA TOIMISTO-, HALLINTO- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ KANSANTERVEYSTYÖ JA ERIKOISSAIRAANHOI TO TYÖTERVEYS LASTEN JA NUORTEN PALVELULINJA TYÖIKÄISTEN PALVELULINJA IKÄIHMISTEN PALVELULINJA PERHEPALVELUKES KUS LASTEN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS SOSIAALIPALVELUKESK US TERVEYSPALVELUKESK US IKÄKESKUS HOIVAKESKUS Perhepalvelut Lasten terveys- ja terapiapalvelut Lastensuojelu Aikuisten sosiaalityö Sosiaalinen kuntoutus Kehitysvammaisten palvelut Lääkärin vastaanottopalvelut Fysioterapia ja lääkinnällinen kuntoutus Päihde- ja mielenterveyspalvelut Ikäihmisten sosiaalityö Asumispalvelut Muistipoliklinikka Kotihoito Laitos- ja vuodeosastohoito Vammaispalvelut Suun terveydenhuolto Kuntayhtymän toimintaa ohjaa, kehittää ja valvoo yhtymähallitus, jonka esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja. Muita luottamuselimiä kuntayhtymän hallinnossa ovat tarkastuslautakunta ja yhtymäjaosto. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on huolehtia kuntayhtymän talouden ja hallinnon tarkastuksesta. Yhtymäjaosto käsittelee ne yksilöitä koskevat viranhaltijoiden päätökset, joihin haetaan muutosta. Taulukko 17. Perusturvakuntayhtymä Karviaisen toimipisteet HALLINTO Vihdin kunnanvirasto LASTEN JA NUORTEN PALVELULINJA Perhepalvelukeskus, terveysneuvonta Karkkilan neuvola Kirkonkylän neuvola Otalammen neuvola Pajuniityn neuvola Perhepalvelukeskus, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Toimipisteitä 25 kpl Lasten sosiaali- ja terveyskeskus, erityispalvelut Lastenneuvolan talo Erityispalveluyksikkö Nuorisoasema Perheneuvola Lastensuojelu Lastenvalvoja TYÖIKÄISTEN PALVELULINJA Terveyspalvelukeskus, lääkärin vastaanottopalvelut Karkkilan terveysasema Nummelan terveysasema Terveyspalvelukeskus, fysioterapia ja lääkinnällinen kuntoutus Karkkilan terveysasema Nummelan terveysasema Terveyspalvelukeskus, päihde- ja mielenterveystyö Karkkilan terveysasema Nummelan terveysasema Terveyspalvelukeskus, suun terveydenhuolto Karkkilan hammashoitola Nummelan terveysaseman hammashoitola Pappilanpellon hammashoitola Sosiaalipalvelukeskus, sosiaalityö OSOITE Asemantie 30, Nummela OSOITE Vihdintie 27, Karkkila Myrskylänkuja 2, Vihti Torpparintie 9, Otalampi Huhdanpaju 12, Nummela Vihdintie 27, Karkkila Tehtaantie 3, Nummela Käppöstie 5, Nummela Jokikunnantie 74, Vihti Jokikunnantie 74, Vihti Jokikunnantie 74, Vihti OSOITE Huhdintie 23-25, Karkkila Nummenselkä 2, Nummela Huhdintie 23-25, Karkkila Nummenselkä 2, Nummela Huhdintie 23-25, Karkkila Nummenselkä 2, Nummela Huhdintie 23-25, Karkkila Nummenselkä 2, Nummela Kirkkojärventie 3, Vihti 15/38

18 Karkkilan sosiaalitoimisto Vihdin sosiaalitoimisto Velkaneuvonta Nummelan sosiaalitoimisto Erityispalvelut työikäisille Karkkilan terveysasema Nummelan terveysasema Asumisohjaaja Sosiaalinen kuntoutus Työpaja Apaja Karkkilan sosiaalitoimisto Hiiden työvoiman palvelukeskus, Karkkilan toimipiste Hiiden työvoiman palvelukeskus, Vihdin toimipiste Mielenterveysasiakkaiden asumispalvelut Karkkilan palvelukeskus Vammaispalvelut Karkkilan kaupungintalo Nummelan terveysasema IKÄIHMISTEN PALVELULINJA Ikäkeskus, sosiaalityö Sosiaalityö, Karkkilan terveysasema Sosiaalityö, Vihdin kunnanvirasto Sosiaalityö, Nummelan terveysasema Ikäkeskus, asumispalvelu Toivokoti Hoivakeskus, muistipoliklinikka Nummelan terveysasema Hoivakeskus, kotiutustiimi, kotihoito Karkkilan kotihoito Nummelan kotihoito Vihdin kirkonkylän kotihoito Hoivakeskus, vuodeosastohoito Karkkilan vuodeosasto Kirkonkylän hoivaosasto Nummelan vuodeosasto TYÖTERVEYSHUOLTO Karkkilan terveysasema Nummelan terveysasema Valtatie 26, Karkkila Nummenselkä 2, Nummela Nummenselkä 2, Nummela Huhdintie 23-25, Karkkila Nummenselkä 2, Nummela Vihdintie 1 B, Nummela Valtatie 26, Karkkila Valtatie 26, Karkkila Valtatie 26 B, Karkkila Tuusantie 1, Nummela Nyhkäläntie 39, Karkkila Valtatie 26, Karkkila Nummenselkä 2, Nummela OSOITE Huhdintie 23-25, Karkkila Asemantie 30, Nummela Nummenselkä 2, Nummela Nyhkäläntie 37, Karkkila Nummenselkä 2, Nummela Huhdintie 23-25, Karkkila Nummenselkä 2, Nummela Jokikunnantie 74, Vihti Huhdintie 23-25, Karkkila Jokikunnantie 74, Vihti Nummenselkä 2, Nummela OSOITE Huhdintie 23-25, Karkkila Nummenselkä 2, Nummela Taulukko 18. Perusturvakuntayhtymä Karviaisen (mukana Nummi-Pusula) keskeisiä tunnuslukuja* vuodelta 2012 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Terveysneuvonta, käynti Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, käynti Lapsiperheiden kotipalvelu, käynti 310 Erityispalvelut lapsille ja nuorille, kontakti Nuorisoasema, kontakti Perheneuvola, kontakti Lastensuojelun perhetyö, perhe 138 Lasten- ja nuorten sijaishuolto, hoitopäivä Tukihenkilötoiminta, tuettava 95 Avohuollon tukitoimet, lapsi 402 Perhehoito, hoitopäivä Jälkihuolto, asumispäivä Työikäisten palvelut Lääkärin vastaanotto, käynti oma tk Lääkäripäivystyksen osto, käynti Lääkärikäyntien ostot muilta terveyskeskuksilta, käynti Joukkotarkastukset, tutkimus Diabeteshoitotarvikkeet, asiakkaat Fysioterapia, käynti Toimeentulotuki, kotitalous Työmarkkinatuki, tuensaaja /38

19 Erityispalvelut työikäisille, käynti Päihdetyö, oma, käynti Päihdehuollon katkaisutyö, hoitopäivä Päihdehuollon kuntoutus, hoitopäivä Päihdehuollon palvelu- ja tukiasuminen, päivä Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut, päivä Mielenterveysongelmaisten asumispalvelujen ostot, päivä Sosiaalinen kuntoutus, päivä Kehitysvammaisten laitoshoito, hoitopäivä Kehitysvammaisten työtoiminta, päivä Kehitysvammaisten perhehoito, päivä Kehitysvammaisten asiantuntijapalvelut, päivä 77 Kehitysvammaisten asumispalvelut, päivä Vammaisten työtoiminta, päivä Henkilökohtainen avustajatoiminta, tunti Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, asiakas 684 Vammaisten palveluasuminen, päivä Suun terveydenhoito, käynti Ikäihmisten palvelut Kotihoito, käynti Kotihoidon tukipalvelut, ateria, ateria Kotihoidon tukipalvelut, kuljetus, asiakas 101 Kotihoidon tukipalvelut, turvapalvelu, asiakas 289 Kotihoidon tukipalvelut, päivätoiminta, päivä Asumispalvelut, oma, päivä Asumispalveluiden ostot, päivä Omaishoito, päivä Kuntouttavat intervallit, hoitopäivä 754 Vuodeosastohoito, hoitopäivä Vuodeosastohoidon ostopalvelut, hoitopäivä Vanhainkoti, hoitopäivä Laitoshoidon ostopalvelut, hoitopäivä 288 Muistipoliklinikka, käynti 406 *organisaatioeroista johtuen tunnusluvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia muiden organisaatioiden kanssa Siuntion kunnan perusturvaosasto Siuntion kunnan perusturvaosasto muodostuu terveyspalveluista, vanhuspalveluista ja sosiaalipalveluista. Osastoa johtaa perusturvajohtaja. Perusturvaosaston toimielimiä on perusturvalautakunta ja sen yksilöjaosto. Vakanssien määrä on noin /38

20 Kaavio 5. Siuntion kunnan perusturvaosaston organisaatio Perusturvaosasto Perusturvajohtaja Hallinto Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelujen hallinto Terveyspalvelut Terveyspalvelujen hallinto Vanhuspalvelut Vanhuspalvelujen hallinto Aikuissosiaalityö Lasten ja perheiden palvelut Vammaispalvelut Avosairaanhoito Suunterveydenhuolto Terveyden edistäminen Kuntoutus Kotihoito ja tukipalvelut Palveluasuminen -Villa Charlotta -Azalea Vuodeosasto/laitoshoito Taulukko 19. Siuntion perusturvaosaston toimipisteet HALLINTO Siuntion kunnantalo VANHUSPALVELUT Kotihoito Päivätoiminta Vanhusten asumispalvelut Villa Charlotta Azalea Vuodeosastohoito SOSIAALIPALVELUT Siuntion kunnantalo TERVEYSPALVELUT Terveyskeskus Suun terveydenhuolto Terveyden edistäminen Äitiys-, lasten- ja ehkäisyneuvola Kouluterveydenhuolto Kuntoutus OSOITE Puistopolku 1, Siuntio OSOITE Koulutie 1 A 8, Siuntio Charlotta Lönnqvistintie 3 A 4, Siuntio Charlotta Lönnqvistintie 1, Siuntio Charlotta Lönnqvistintie 5, Siuntio Charlotta Lönnqvistintie 5, Siuntio OSOITE Puistopolku 1, Siuntio OSOITE Charlotta Lönnqvistintie 5, Siuntio Charlotta Lönnqvistintie 3 A, Siuntio Charlotta Lönnqvistintie 5, Siuntio Charlotta Lönnqvistintie 5, Siuntio Charlotta Lönnqvistintie 5, Siuntio Siuntion perusturvaosaston toiminnan tunnusluvut vuodelta 2012 sisältyvät Lostyhteistoiminta-alueen tunnuslukuihin (sivut 13-14) Lohjan sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue kuuluu HUS-kuntayhtymään ja on yksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tulosalueista. Sen tehtävänä on tuottaa ja hankkia erikoissairaanhoidon palveluja alueensa kuntien asukkaille tai muiden alueiden asukkaille sovitun työnjaon mukaisesti. Sairaaloita alueella on kaksi, Lohjan sairaala ja Paloniemen sairaala. Sairaanhoitoalue on jaettu neljään lääketieteelliseen tulosyksikköön; medisiininen, operatiivinen, naisten- ja lastentautien sekä psykiatrinen, ja johdon tuki yksikköön. 18/38

21 Kaavio 6. Lohjan sairaanhoitoalueen organisaatio Lohjan sairaanhoitoalueen henkilöstö : Hoitohenkilökunta 408 Lääkärit 79 Erityistyöntekijät 17 Muu henkilökunta 77 YHTEENSÄ 581 Lisäksi sairaanhoitoalueen toimipisteissä työskentelee n. 140 HUS:n liikelaitosten ja muiden tukipalveluja tuottavien yksiköiden työntekijää tuottaen mm. kuvantamis- ja laboratoriopalveluja, laitos- ja välinehuoltopalveluja, asiointipalveluja, ruokapalveluja, teknisiä palveluja, logistiikkapalveluja, tietotekniikkapalveluja. Lohjan sairaanhoitoalue vastaa vuoden 2013 alusta sairaanhoitoalueen ensihoidosta. Sairaanhoitoalueella on ensihoidosta vastaava lääkäri, ensihoitopäällikkö ja viisi vastaavaa ensihoitajaa; ensihoidon palvelut tuottaa Vihdin sairaankuljetus, jonka kanssa sairaanhoitoalue on tehnyt sopimuksen. Ensihoitopalveluihin kuuluu myös ensivastetoiminta. Taulukko 20. Lohjan sairaanhoitoalueen toimipisteet Sairaalat OSOITE Lohjan sairaala Paloniemen sairaala Psykiatrian avohoitopalvelut Lohjan psykiatrian poliklinikka Vihdin psykiatrian poliklinikka Karkkilan kuntoutuspoliklinikka Lohjan kuntoutuspoliklinikka Vihdin kuntoutuspoliklinikka Lohjan akuuttipsykiatrian päiväyksikkö Lohjan nuorisopsykiatrian poliklinikka Vihdin nuorisopsykiatrian poliklinikka Lohjan lastenpsykiatrian poliklinikka Sairaalatie 8, Lohja Paloniementie 52, Lohja OSOITE Laurinkatu 48 A, 4. krs, Lohja Nummenselkä 2, Nummela Pitkäläntie 20, Karkkila Pohjolankatu 5 C 25, Lohja Liitokuja 1, Nummela Linnaistenkatu 9, Lohja Laurinkatu 48 A, 3. krs., Lohja Vihdintie 3, 3. krs., Nummela Laurinkatu 48A, 3. krs Lohja 19/38

22 Vihdin lastenpsykiatrian poliklinikka Vihdintie 1, 2.krs., Nummela Lohjan sairaala Lohjan sairaalassa on kirurgian -, sisätautien - sekä naistentautien - ja synnytysten vuodeosastot. Lisäksi em. vuodeosastohoitoa antavien erikoisalojen lisäksi sairaalassa toimii diabetespoliklinikka, ihotautien ja allergologian poliklinikka, kardiologian poliklinikka, keuhkosairauksien poliklinikka, kirurgian poliklinikka, korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka, lastentautien poliklinikka, munuaissairauksien poliklinikka, naistentautien poliklinikka, neurologian poliklinikka, ortopedian poliklinikka, päivystyspoliklinikka, reumasairauksien poliklinikka, silmätautien poliklinikka, sisätautien poliklinikka, syöpätautien poliklinikka, urologian poliklinikka, verisuonikirurgina poliklinikka, yleissairaalapsykiatrian poliklinikka ja äitiyspoliklinikka. Sairaalassa toimii myös 6-paikkainen tehostetun valvonnan osasto, dialyysiyksikkö, päiväkirurgian yksikkö, kliinisen fysiologian yksikkö sekä leikkaus- ja anestesiayksikkö. Kliinisen fysiologian yksikössä toimii tahdistinpoliklinikka, jossa tehdään tahdistintarkastukset sekä Lohjan sairaanhoitoalueen että Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen tahdistinpotilaille. Sairaansijat: sisätaudit 47 kirurgia 63 naistentaudit 6 synnytykset 18 lastentaudit 2 keuhkosairaudet 4 Lohjan sairaalan nykyisissä tiloissa toimii erikoissairaanhoidon yksiköiden lisäksi Lohjan kaupungin perusterveydenhuollon avosairaanhoidon yksiköitä ja terveyskeskuksen vuodeosasto. Päivystysyksikkö palvelee kaikkia sairaanhoitoalueen kuntia. Kiinteistössä on myös toimitiloja erilaisia tukipalveluja tarjoaville HUS:n liikelaitoksille ja tytäryhtiöille. Paloniemen sairaala Paloniemen sairaalassa tarjotaan psykiatrista sairaalahoitoa akuuttihoito-osastolla (osasto 1), joka on myös pääasiallinen tahdosta riippumattoman hoidon suorituspaikka sekä akuutteja psyykkisiä sairauksia potevien potilaiden vastaanottopaikka. Osasto 2 toimii psykiatrisena suljettuna pitkäaikaisena kuntouttavana yksikkönä. Osastolla 3 on yli 65-vuotiaiden potilaiden hoito. Psykiatrinen yksikkö tuottaa lisäksi avohoitopalveluita, päiväosastohoitoa, kuntoutuskotihoitoa sekä erimuotoisia terapia- ja toiminnallisia palveluja sekä omana toimintana että ostopalveluina. Sairaansijoja on yhteensä 45. Taulukko 21. Lohjan sairaanhoitoalueen keskeiset tunnusluvut 2012 Lohjan sairaanhoitoalueen keskeisiä tunnuslukuja vuodelta 2012 NordDRG-tuotteita (hoitojaksoja)* Avohoitokäyntejä joista päivystyskäyntejä Hoitopäiviä** Leikkauksia Synnytyksiä 982 Sairaanhoitoalueen palveluja käyttäneitä henkilöitä Lähde: HUS-Total *Hoitojakso on yhden potilaan tiettyyn sairauteen saaman hoidon kokonaisuus 20/38

23 **Hoitopäivien lukumäärään sisältyvät vain psykiatristen ja hengityshalvauspotilaiden hoitopäivät 2.4. Toimintaympäristön muutokset Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä tapahtuu lähivuosina suuria muutoksia. Ikääntymisestä johtuva palvelujen kysyntä ja tulevaisuudessa työvoimapula vaativat uudenlaisia ratkaisuja mm. hoitoketjujen ohjaamiseen ja asiakaslähtöisten palvelujen räätälöintiin. Järjestämissuunnitelmakaudella keskeisiä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöstä nousevia haasteita kunta- ja palvelurakenteiden uudistamisen, väestön ikääntymisen ja työvoiman saatavuuden lisäksi ovat: lihavuuden ja liikkumattomuuden lisääntyminen päihdehaitat lasten ja nuorten pahoinvointi nuorten syrjäytyminen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien hitaus ja heikko yhteensopivuus monikulttuurisuuden lisääntyminen eriarvoistuminen terveydessä ja terveyspalveluiden käytössä Vuosina on tullut ja tulee voimaan säädöksiä, jotka lisäävät asiakkaan ja potilaan valinnanmahdollisuuksia sekä muuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon sisältöä ja organisointia. Uusi terveydenhuoltolaki tuli voimaan Se on yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle ja ensimmäinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon vaiheittaista uudistamista. Terveydenhuoltolain mukaan vuodesta 2014 alkaen potilailla on mahdollisuus valita oma terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista. Iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saanti halutaan turvata lainsäädännöllä. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 eli ns. vanhuspalvelulaki tuli voimaan Uudella sosiaalihuoltolailla halutaan turvata eri väestö- ja ikäryhmien oikeutta riittäviin sosiaalipalveluihin, siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään toimintaan ja varhaiseen tukeen sekä vahvistaa toimijoiden välistä yhteistyötä. Sosiaalihuoltolain on tarkoitus tulla voimaan vaiheittain, aikaisintaan vuonna Pääministeri Kataisen hallitus valmistelee kuntauudistusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta (ns. Sote-uudistus). Vahvojen peruskuntien muodostamiseksi on valmisteilla rakennelaki. Sosiaali- ja terveydenhuollon uutta palvelurakennetta valmistellaan järjestämislain valmisteluryhmässä. Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa. Kuntien on tehtävä rakennelain edellyttämät selvitykset ja päätökset mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriön valmisteleman järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan Kuntien yhdistymiset tulisivat voimaan muutoksen suuruudesta riippuen 2015/2017. Hallituksen linjausten mukaisesti sote-palveluja voivat järjestää kunnat, perustason alueet ja sote-alueet. Palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Palveluja voivat tuottaa kunnalliset ja yksityiset toimijat kuten nykyisinkin. 21/38

24 Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluja. Jokainen sote-alue kuuluu erityisvastuualueeseen (erva), joita on viisi. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2011/24/EU, potilasdirektiivi) täytäntöönpanoa ja hallituksen esitystä laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta. 3. YHTEISEN SOPIMISEN JA KEHITTÄMISEN PAINO- PISTEALUEET Valinnan vapaus Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki lisäsi potilaan valinnanmahdollisuuksia kiireettömässä hoidossa siten, että henkilö voi valita, mistä kuntansa terveyskeskuksen terveysasemalta hän saa terveydenhuoltolain 2 ja 3 luvussa tarkoitetut terveydenhuollon palvelut. Käytännössä potilas voi valita kiireetöntä hoitoa antavan terveysaseman, hammashoitolan tai neuvolan. Potilas voi myös valita erikoissairaanhoidon toimipisteen sairaanhoitopiirin sisällä yhdessä lähettävän lääkärin kanssa. Valinnanmahdollisuus laajenee koko maan kattavaksi vuonna Tavoitteet: Yhtenäistetään terveysaseman vaihtoprosessi, sovitaan mihin kirjataan vaihtotiedot ja kuka säilyttää dokumentit. Tarkennetaan tiedonkulku, potilastietojen saaminen valitulle asemalle ja selvitetään Navitaksen asema tässä prosessissa. Hankitaan mahdolliset luvat tietojensaantiin jo asemanvaihtoilmoitukseen. Laaditaan yhdenmukaiset terveys- ja hoitosuunnitelmat. Sovitaan yhdenmukaisesta kirjaamisesta lähetteisiin ja palautteisiin ja sovitaan lähetteiden ohjaus HUS:n sisällä. Sovitaan, että lähete- ja palauteteksteihin kirjataan potilaan valinnat, jos ovat oletuksesta poikkeavat. Kehitetään yhdenmukainen laskutuskäytäntö, mikäli valtakunnallisia ohjeita ei ole käytössä Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palveluihin kuuluvat kotihoito, tehostettu asumispalvelu, sosiaalihuollon laitoshoito, terveyskeskuksen avovastaanotto- ja vuodeosastohoito sekä erikoissairaanhoidossa annettu hoito. HUS tuottaa erikoissairaanhoitotasoiset palvelut. Lohjan terveyskeskuksessa on kuusi vuodeosastoa, Karviaisessa kolme vuodeosastoa ja Siuntion terveyskeskuksessa yksi vuodeosasto. Tehostetun asumispalvelun yksiköitä on omana toimintana Lohjalla seitsemän, Karviaisessa yksi ja Siuntiossa kaksi. Lisäksi tehostettua asumispalvelua ostetaan yksityisiltä toimijoilta. Sosiaalihuoltolain mukaista laitoshoitoa on Lohjalla kolmessa yksikössä. 22/38

25 Ikäihmisten erikoissairaanhoidon tuottaa HUS. Erikoissairaanhoidon tarpeen päätyttyä, jatkokuntoutuksesta ja jatkohoidosta vastaavat terveyskeskusten vuodeosastot. Jos erikoissairaanhoidon tarvetta ei ole, hoidetaan potilas terveyskeskuksen vuodeosastolla. Asumispalveluyksiköissä tai sosiaalihuoltolain mukaisessa laitoshoidossa asuvien potilaiden jatkohoito voidaan toteuttaa myös omassa yksikössä. Hoidossa ja hoitopaikan valinnassa huomioidaan potilaalle laadittu hoitosuunnitelma ja hänen hoitotahtonsa. Lohja, Ptky Karviainen, Siuntio ja HUS valmistelevat alueelle kotisairaalaa. Kotisairaalasta vastaa erikoissairaanhoidon lääkäri ja potilaiden tukiosasto on Lohjan sairaalassa, jollei toisin sovita. Potilaiden sairaanhoidosta ja perushoidosta kotisairaalajakson aikana vastaa kuntien kotihoito. Epätarkoituksenmukaisia hoitopäiviä ei tule. Potilaat siirtyvät jatkohoitoon erikoissairaanhoidon tarpeen päätyttyä. Siirtyville potilaille on laadittu hoitosuunnitelma, jota voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa. Tavoitteet: Käynnistetään kotisairaalatoiminta vuonna Tietojärjestelmät HYKS-alueen kuntien ja HUS:n Apotti-hankkeessa (Asiakas- ja potilastietojärjestelmäpalvelu) kehitetään sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintaa aikaisempaa yhtenäisemmiksi, turvallisemmaksi, laadukkaammaksi ja kustannustehokkaammaksi. Tämän tueksi kuntalaiset ja ammattilaiset tarvitsevat asiakas- ja potilastietojärjestelmän, joka muun muassa mahdollistaa nykyistä paremman sähköisen asioinnin ja palvelut, takaa tietojen reaaliaikaisen saatavuuden palvelu- ja hoitopaikasta riippumatta sekä tukee ammattilaisen osaamista. KL-Kuntahankinnat Oy:n mukaantulon myötä myös muut HUS-alueen kunnat voivat liittyä hankkeeseen. Lohjan kaupunki ja perusturvakuntayhtymä Karviainen ovat ilmoittaneet halukkuutensa liittyä mukaan asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintaan. Kansalliseksi Terveysarkistoksi (KanTa) nimitetään terveydenhuollon, apteekkien ja kansalaisten valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluita. Palveluihin kuuluu sähköinen resepti, lääketietokanta, omien tietojen katselu ja potilastiedon arkisto. Palvelut otetaan käyttöön vaiheittain koko Suomessa. Niistä sähköinen resepti, lääketietokanta ja omien tietojen katselu otetaan käyttöön ensin. Lohjan sairaanhoitoalueella sähköinen resepti (eresepti) otettiin käyttöön vuonna Potilastiedon arkisto (earkisto) otetaan käyttöön vuonna Kuntien Tiera Oy kehittää kuntasektorin ICT-palveluja verkostomaisesti yhteistyössä kuntien sekä muiden julkisten- ja kaupallisten toimijoiden kanssa. Palvelu toteutetaan kuntatoimijoille kilpailutettujen palveluntuottajien avulla omistajaasiakkaiden ostovoimaa hyödyntäen. Kuntien Tiera Oy toimii kuntakentän sataprosenttisessa omistuksessa mahdollistaen kuntien suorahankinnat yhtiöltä. Lohjan kaupunki, perusturvakuntayhtymä Karviainen ja Siuntion kunta ovat olleet Kuntien Tiera Oy:n asiakasomistajia vuoden 2013 alusta lähtien. 23/38

Talousarvion 2016 oheismateriaali

Talousarvion 2016 oheismateriaali Talousarvion 2016 oheismateriaali Lasten, nuorten ja TP 2014 TA 2015 TA 2016 josta perheiden palvelut Yhteensä Yhteensä Yhteensä Vihti Karkkila Yhteiset toiminnot Asukasluku 379490,82 38003 9,99 426949

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU

KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU KUUKAUSIRAPORTTI TAMMMIKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/31 1 KARVIAISEN NETTOMENOT 1.1 Nettomenot (kumulatiivinen), Karviainen 1.2 Nettomenot (kumulatiivinen), lasten ja nuorten palvelulinja KUUKAUSIRAPORTTI

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Henkilöstöresurssiyksikkö TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vakinaiset virat/toimet 631 638 573 615,2 568,4 Ulkopuolelta ostettu työvoima/päivät 833 2 330 1 360 470 400 HENKILÖSTÖRESURSSI-

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

JÄMSÄN KAUPUNKI NIMISTÖT 2014 OSASTOKARTTA = A. 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1 30 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI (Toimiala) 300 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 3000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30000 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 30 000 Yhteiset talous- ja hallintopalvelut

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ

HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ Henkilöstöresurssiyksikkö 1/10 Toteuma % HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ Sijaistyövuorot, kpl 5 677 9 795 10 500 10 572 101 % Sosiaalityö ja perhepalvelut 2/10 SOSIAALITYÖ Toteuma% Asiakkaiden käyntimäärät

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Sote + henk res yksikkö 1/10

Sote + henk res yksikkö 1/10 Sote + henk res yksikkö 1/10 Toteuma % SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Asukasluku Jämsä 22 552 22 155 21 851 21 824 99,9 % Asukasluku Kuhmoinen 2 554 2 406 2 374 2 373 100,0 % Vakinaiset virat/toimet 615,2 608

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Perusturvalautakunta nro 9/2013 18.12.2013 SISÄLLYSLUETTELO

Perusturvalautakunta nro 9/2013 18.12.2013 SISÄLLYSLUETTELO nro 9/2013 SISÄLLYSLUETTELO PTLTK 80 Kokouksen järjestäytyminen PTLTK 81 Viranhaltijapäätösten laillisuusvalvonta PTLTK 82 Perusturvalautakunnan vuoden 2014 talousarvion käyttösuunnitelman hyväksyminen

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto

JOENSUU. TP 2014 TA 2015 TA 2016 Raportointitaso. Hallinto- ja talouspalvelut. Terveyspalvelut MITTARIT. Vastaanotto JOENSUU MITTARIT Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- /

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta

Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025. Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Perusturvan palveluverkkosuunnitelma vuoteen 2025 Veikkolan kyläyhdistyksen tilaisuus 12.1.2011 Liisa Ståhle perusturvajohtaja Kirkkonummen kunta Miten haasteet otetaan haltuun? lapsiperheiden %-osuus

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Liitteet 24.5.2012 Talousarvion toteumavertailu Hirvensalmi Hirvensalmi Hirvensalmi Talousarvio 2012 (valtuusto) 0 Toteuma 2012-03 TILAUS Aikuispsykososiaaliset

Lisätiedot

Kuntarakenneleiri 14.4.2015

Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kuntarakenneleiri 14.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Maire Ahopelto kuntayhtymän johtaja sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun soten v. 2013 ylijäämän palautus jäsenkunnille 7.4.2015

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

50 % 57 % 60 % 21 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista. 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien

50 % 57 % 60 % 21 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista. 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAAJAN ESITYS 2015 Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 4 700 5 200 5 923 26 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 243 242 242-1

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014

Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Sivu 1 / 6 Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaiset kustannukset vuonna 2014 Aineisto Kustannusvertailussa mukana oleva aineisto on jaoteltu perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon ja näiden

Lisätiedot

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita

Eksoten palvelut 2010-2013. 28.7.2014 Annaleena Rita Eksoten palvelut 2010-2013 28.7.2014 Annaleena Rita 1 PALVELUJEN PEITTÄVYYS JA KUSTANNUSKEHITYS 28.7.2014 Annaleena Rita 2 Lasten ja nuorten palvelut 2010-2013; suoritteet 2010 2011 2012 2013 Lastensuojelun

Lisätiedot

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012

Talousarvio 2013 (valtuusto) Tilinpäätös 2012 Asiakas: Joensuu Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS -05-05 %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 7 697 8 000 5 877 73 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT

TILAUSKEHYKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT MUUTOKSET/TERVEYSPALVELUT Vastaanottopalvelut + 0,9 me Hoitoonpääsy ja yhteydensaanti parantunut Tavoite 90 %:n vastausprosentti lokakuussa > tason ylläpitäminen ja parantaminen Siilaisen vastaanottotilojen

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

K A R V I A I S E N PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ TÄRKEIMPIÄ PUHELINNUMEROITA JA YHTEYSTIETOJA. Tiedot on tarkoitettu lähinnä vihtiläisille ikäihmisille.

K A R V I A I S E N PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ TÄRKEIMPIÄ PUHELINNUMEROITA JA YHTEYSTIETOJA. Tiedot on tarkoitettu lähinnä vihtiläisille ikäihmisille. PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ K A R V I A I S E N TÄRKEIMPIÄ PUHELINNUMEROITA JA YHTEYSTIETOJA Tiedot on tarkoitettu lähinnä vihtiläisille ikäihmisille. Tiedot on koottu Karviaisen 27.4.2010 päivittämästä palveluoppaasta.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

HYVINVOINTIPALVELUT. Kuntaliitosseminaari 8.4.2008. Hallintojohtaja Päivi Mikkola

HYVINVOINTIPALVELUT. Kuntaliitosseminaari 8.4.2008. Hallintojohtaja Päivi Mikkola HYVINVOINTIPALVELUT Kuntaliitosseminaari 8.4.2008 Toimeksianto toimialojen suunnitteluryhmille Organisaatiosuunnitelman laadinta 30.4.2008 mennessä: Toimialan organisaatio vastuualue- ja yksikkötaso Esimiehet

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja?

Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja? Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja? VII Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä 25.5.2011 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu 4.6.2013] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 2013

[julkaisu ja jakelu 4.6.2013] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 2013 [julkaisu ja jakelu 4.6.2013] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 2013 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/29 HUHTIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Huhtikuun lopussa koko Karviaisen tuloslaskelma on jonkin verran vastaavan kauden talousarvion

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Johdon ja esimiesten raportointi

Johdon ja esimiesten raportointi Johdon ja esimiesten raportointi Uutta Maiseman korvaavaa raportointijärjestelmää kehitetään parhaillaan. Tiedot täydentyvätj ja tarkentuvat elokuun osavuosikatsaukseen. Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät Sosiaali- ja terveyimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät Sosiaali- ja terveyspalvelut ryhmä Palvelujen nykytila, organisointi, palveluverkot ja henkilöstö Perveydenhuollon osalta selvitysalueen kunnat

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Maisema-raportti Mikkelin seutu 2011 / osa 2

Maisema-raportti Mikkelin seutu 2011 / osa 2 Tiedä Vertaa - Ohjaa Maisema-raportti Mikkelin seutu / osa 2 versio 2106 Mikkeli Ristiina Kangasniemi Mäntyharju Pertunmaa Kuntavertailu: Perhepalvelut Tiedä Vertaa - Ohjaa Perhepalveluihin kuuluvat ehkäisevä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUKIPALVELUT

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUKIPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUKIPALVELUT Sosiaali- ja terveyspalvelujen tukipalvelut on eriytetty omaksi talousarviokohdakseen vuoden 2015 talousarvioon. Tiedot eivät ole

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Palvelujohtaja Väestö ja väestörakenteen muutos Väestöä ja väestön ikärakennetta koskevat tiedot luovat lähtökohdat hyvinvoinnin seurannalle ja

Lisätiedot

Perusturvan toimialan organisaatio (578 työntekijää*)

Perusturvan toimialan organisaatio (578 työntekijää*) Perusturvan toimialan organisaatio (578 työntekijää*) Perusturva Liisa Ståhle Sosiaalipalvelut (3) Terveyspalvelut (3) Toimintakyvyn tukipalvelut (2) Ikäihmisten hyvinvointipalvelut (10) Hallintopalvelut

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Toteuma 2013-11 285 229 81 %

Toteuma 2013-11 285 229 81 % Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS TA %:a Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 8 000 7 515 94 % Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 207 161 78 % Vastaanotto /

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004.

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina 1994 2004. Kunta Nettokustannukset /asukas Muutos % 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 1994-2004 Imatra

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen toimialan 2.2.2 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 28.12.2015 Voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 28.1.2015 3 Liite 1. Käyttösuunnitelma 2015. Mikkelin palvelutuotantoyksikkö

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 28.1.2015 3 Liite 1. Käyttösuunnitelma 2015. Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Tuotantolautakunta LIITTEET 28.1.2015 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta 28.1.2015 3 Liite 1 Käyttösuunnitelma 2015 Mikkelin palvelutuotantoyksikkö SISÄLLYSLUETTELO Sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET

TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TERVEYS JA TOIMINTAKYKY TA 2015 TAVOITTEET JA TOIMENPITEET Valiokuntaesittely Jouko Koskela 27.1.2015 TERVEYS JA TOIMINTAKYKY Palvelujen tehtävänä on kuntalaisten elämänhallinnan edistäminen, terveyden,

Lisätiedot

Toimialan toiminnan kuvaus

Toimialan toiminnan kuvaus Toimialan toiminnan kuvaus Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Joensuussa sekä yhteistoimintasopimuksiin pohjautuen Kontiolahden ja

Lisätiedot

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva)

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista n yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Päihdeasiakkaat, mielenterveysasiakkaat, kehitysvammaiset, vaikeavammaiset

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen

Kuntien yhteistoiminta ja tilastot. Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta ja tilastot Mikko Mehtonen Kuntien yhteistoiminta 1. Yhteistoiminta-alueet isäntäkunta mallilla» Isäntäkunnan tilasto» Sopimuskunnan tilasto 2. Kuntayhtymät» Kuntayhtymän tilasto»

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ. Keski-Suomen SOTE 2020 17.9.2015

KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ. Keski-Suomen SOTE 2020 17.9.2015 KESKI-SUOMEN SOTE- PALVELUMALLIN MÄÄRITTELYÄ Keski-Suomen SOTE 2020 KAKSI ISOA TEEMAA SUUNNITTELUSSA PAIKALLISEN AUTONOMIAN TARVE Paikalliset hyvät käytännöt Asiakastuntemus ja osallisuus Omaiset, naapurustot,

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 1 Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 Johdanto Doctagon Oy on kehittänyt toimintamallin jonka tarkoituksena on tuottaa kattava lääketieteellinen tuki vanhusten kotihoidolle alueilla

Lisätiedot