TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA HUS LOHJAN SAIRAANHOITOALUE KARKKILA, LOHJA, SIUNTIO, VIHTI

Transkriptio

1 Valtuusto , LIITE 7 Fullmäktige BILAGA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA HUS LOHJAN SAIRAANHOITOALUE KARKKILA, LOHJA, SIUNTIO, VIHTI

2

3 SISÄLLYS 1. TIIVISTELMÄ JOHDANTO Palvelutarpeen kuvaus Väestörakenne ja demografiset tekijät Väestön terveys ja hyvinvointi Palveluverkon kuvaus Lohjan kaupungin perusturvatoimi Perusturvakuntayhtymä Karviainen Siuntion kunnan perusturvaosasto Lohjan sairaanhoitoalue Toimintaympäristön muutokset YHTEISEN SOPIMISEN JA KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET Valinnan vapaus Ikäihmisten palvelut Tietojärjestelmät Mielenterveys- ja päihdepalvelut Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Suun terveydenhuolto TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen YHTEISTYÖ JA TYÖNJAKO PALVELUTUOTANNOSSA ALUEELLAMME Kiireellinen sairaanhoito Päivystys Vanhusten sosiaalipäivystyspalvelu Mielenterveys- ja päihdehuollon päivystys Sosiaali- ja kriisipäivystys Ensihoitopalvelut Suun terveydenhuollon päivystys Lääkinnällinen kuntoutus Tukipalvelut Laboratoriopalvelut Kuvantamispalvelut Lääkehuolto Hoitotarvikkeet Palliatiivinen hoito ja saattohoito HENKILÖSTÖ YHTEISTYÖ MUIDEN TOIMIJOIDEN KANSSA KOULUTUS, KEHITTÄMINEN JA TUTKIMUS Perusterveydenhuollon tutkimus ja kehittäminen Käynnissä olevat tai suunnitellut yhteiset kehittämishankkeet Moniammatillinen perusterveydenhuollon yksikkö ARVIOINTI, SEURANTA JA VASTUUT... 38

4

5 1. TIIVISTELMÄ Lohjan sairaanhoitoalueen kuntien (Karkkila, Lohja, Siuntio ja Vihti) terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on laadittu ensimmäistä kertaa vuoden 2013 alusta alkavalle valtuustokaudelle. Järjestämissuunnitelma on osa koko HUS-alueen järjestämissuunnitelmaa, jonka hyväksyy HUS:n valtuusto. Kunnat hyväksyvät omalta osaltaan sairaanhoitoaluekohtaisen suunnitelman päättävissä elimissään. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on terveydenhuoltolain (1326/2010) mukainen suunnitelma, jossa sovitaan kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lasten päivähoidon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa, palvelujen yhteensovittamisessa sekä purkaa päällekkäisyyksiä ja porrastaa palvelutoimintaa alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Keskeisiä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristön haasteita Lohjan sairaanhoitoalueella järjestämissuunnitelmakaudella ovat väestön kasvu ja ikääntyminen, kunta- ja palvelurakenneuudistus, työvoiman saatavuusongelmat, lihavuuden ja liikkumattomuuden lisääntyminen, päihdehaitat, lasten ja nuorten pahoinvointi, nuorten syrjäytyminen, sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien hitaus ja heikko yhteensopivuus, monikulttuurisuuden lisääntyminen sekä eriarvoistuminen terveydessä ja terveyspalveluiden käytössä. Lohjan sairaanhoitoalueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelman keskeiset tavoitteet suunnitelmakaudella ovat: Yhdenmukaistetaan toimintamallit alueen kunnissa potilaan valinnanvapauden lisääntyessä Käynnistetään kotisairaalatoiminta vuonna 2015 Valmistellaan sosiaali- ja terveystoimen alueellisen yhteisen tietojärjestelmän käyttöönotto Kehitetään mielenterveys- ja päihdepalveluita hyväksytyn suunnitelman mukaisesti Sovitaan yhteiset toimintalinjat, mm. konsultaatio- ja lähetekäytänteet lasten, nuorten ja perheiden palveluissa Luodaan suun terveydenhuoltoon perustason erikoishoitoa tarjoava hoitoyksikkö, joka keskittää osaamista ja takaa erityisryhmien turvallisen hoidon tapauksissa, joissa itse toimenpide ei ole erikoissairaanhoitoa vaativa Sovitaan yhteiset tavoitteet, mittarit ja kehittämiskohteet terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä Toteutetaan yhteispäivystyshanke Selkeytetään lääkinnällisen kuntoutuksen työnjako erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä 3/38

6 Vahvistetaan alueen työelämän ja koulutuksen yhteistyötä henkilöstön osaamisen ja riittävyyden varmistamiseksi Lohjan sairaanhoitoalueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on laadittu tiiviissä ja hyvässä yhteistyössä Lohjan kaupungin, Siuntion kunnan, perusturvakuntayhtymä Karviaisen sekä HUS:n Lohjan sairaanhoitoalueen kesken. Suunnitelman toteutumista seuraa vuosittain Hiiden alueen terveydenhuoltoryhmän (Terry) ja siihen esitetään tarvittaessa muutoksia. 2. JOHDANTO Terveydenhuoltolain 1326/2010 painotuksia ovat asiakaskeskeisyys, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, perusterveydenhuollon vahvistaminen, eri toimijoiden yhteistyön lisääminen sekä kustannusten kasvun hillitseminen. Terveydenhuoltolain 34 :n mukaan samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lasten päivähoidon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Suunnitelma on laadittava valtuustokausittain ja hyväksyttävä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Suunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on, että kuntayhtymään kuuluvista jäsenkunnista vähintään kaksi kolmannesta sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Kuntien ja kuntayhtymän on yhdessä arvioitava suunnitelman toteutumista vuosittain sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisessa. Yhteisen suunnitelman avulla voidaan purkaa päällekkäisyyksiä ja porrastaa palvelutoimintaa alueellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Terveydenhuoltolakia säädettäessä on tarkoitettu, että järjestämissuunnitelma laaditaan ensimmäisen kerran vuoden 2013 alusta lukien alkavalle valtuustokaudelle. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) järjestämissuunnitelma laaditaan sairaanhoitoalueittain valtuustokaudeksi Tämä Lohjan sairaanhoitoalueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on valmisteltu yhteistyössä Lohjan kaupungin, perusturvakuntayhtymä Karviaisen (Vihdin kunta ja Karkkilan kaupunki), Siuntion kunnan ja HUS:n Lohjan sairaanhoitoalueen kanssa. Ohjelman valmistelua on koordinoinut työryhmä, jossa mukana ovat olleet: johtava ylilääkäri Mikko Purhonen, perusturvakuntayhtymä Karviainen, pj. 10/2012 alkaen johtava ylilääkäri Tapani Hämäläinen, Lohjan kaupunki, pj. 10/2012 saakka perusturvajohtaja Arja Yliluoma, Lohjan kaupunki 4/38

7 johtava ylilääkäri Mira Uunimäki, Lohjan kaupunki, 1/2013 alkaen geriatrian ylilääkäri Taina Hammarén, Lohjan kaupunki avosairaanhoidon ylilääkäri Tanja Nummila, Lohjan kaupunki johtava hoitaja Paula Lintunen, Lohjan kaupunki, 7/2012 saakka erikoissuunnittelija Jarkko Lämsä, Lohjan kaupunki, siht. työikäisten palvelulinjajohtaja Pirkko Hynynen, perusturvakuntayhtymä Karviainen ikäihmisten palvelulinjajohtaja Arja Tikkala, perusturvakuntayhtymä Karviainen työikäisten terveyspalvelupäällikkö Minna Luoto, perusturvakuntayhtymä Karviainen perusturvajohtaja Benita Öberg, Siuntion kunta johtava lääkäri Ralf Backman, HUS/Lohjan sairaanhoitoalue ylilääkäri Hannu Saloheimo, HUS/Lohjan sairaanhoitoalue suunnittelija Kaija Päivärinta, HUS/Lohjan sairaanhoitoalue Järjestämissuunnitelmaa on valmisteltu myös alatyöryhmissä, joissa on ollut edustus em. organisaatioista. Lohjan sairaanhoitoalueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelma on osa koko HUS-alueen järjestämissuunnitelmaa, jonka hyväksyy HUS:n valtuusto. Kunnat hyväksyvät omalta osaltaan sairaanhoitoaluekohtaisen suunnitelman päättävissä elimissään Palvelutarpeen kuvaus Väestörakenne ja demografiset tekijät Vuodenvaihteen 2013 merkittäviä toimintaympäristön muutoksia olivat Lohjan, Karjalohjan ja Nummi-Pusulan yhdistyminen uudeksi Lohjan kaupungiksi sekä vuoden 2009 alusta toimineen Lohjan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ns. Lost-alue (Lohja, Siuntio, Inkoo ja Karjalohja) purkautuminen. Nummi-Pusulan liittyminen osaksi uutta Lohjaa merkitsi Nummen ja Pusulan alueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtymistä perusturvakuntayhtymä Karviaisesta Lohjan perusturvatoimen järjestettäväksi. Siuntio ja Inkoo järjestävät palvelut jatkossa itse. Lohjan sairaanhoitoalueeseen kuuluvat Karkkila, Lohja, Siuntio ja Vihti. Sairaanhoitoalueen väkiluku oli vuoden 2012 lopulla henkeä. Väkiluvultaan suurin alueen kunnista on Lohja (47 516) ja pienin Siuntio (6 170). Vihdissä asukkaita oli henkeä ja Karkkilassa henkeä. Lohjan sairaanhoitoalueen väkiluku on kasvanut vuosien aikana hengellä eli 13,8 %. Väestönkasvu on ollut selvästi nopeampaa kuin maassa keskimäärin (4,9 %) ja samaa luokkaa kuin Uudenmaan maakunnassa keskimäärin (13,6 %). Väkiluku on kasvanut kaikissa kunnissa, määrällisesti eniten Vihdissä (5 063 henkeä) ja suhteellisesti eniten Siuntiossa (30,9 %). Tilastokeskuksen uusimman, vuoden 2012 väestöennusteen mukaan, Lohjan sairaanhoitoalueen kuntien väkiluvun ennustetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä henkeen ( henkeä, 16,9 %). 5/38

8 Palvelutarpeen ja kuntien taloudellisen kantokyvyn kannalta on tärkeää tarkastella väestömäärän lisäksi väestön ikärakenteen kehitystä. Väestönkasvun ohella keskeinen muutostekijä Lohjan sairaanhoitoalueella on väestön ikääntyminen. 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa ennustejaksolla henkeä nykyisestä eli henkeen. Terveydenhuollon palvelutarpeita arvioitaessa korostuu etenkin 85 vuotta täyttäneiden määrän kehityksen seuranta. Lohjan sairaanhoitoalueella kyseisen ikäryhmän määrän ennustetaan kasvavan nykyisestä noin hengestä noin henkeen vuoteen 2030 mennessä. Kaavio 1. Väestön ikärakenteen kehitys Lohjan sairaanhoitoalueella Väestön ikärakenteen kehitys Lohjan sairaanhoitoalueella Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15- vuotiasta ja yli 64-vuotiasta on yhtä työikäistä (15 64-vuotias) kohti. Lohjan sairaanhoitoalueella huoltosuhde on heikompi kuin koko maassa keskimäärin. Kuntien välillä on kuitenkin eroja. Kaavio 2. Demografinen huoltosuhde 2012 ja 2030 Demografinen huoltosuhde 2012 ja 2030 Lähde: Tilastokeskus Koko maa 0,54 0,71 Uusimaa 0,47 0,59 Karkkila 0,60 0,79 Lohja 0,58 0, Siuntio 0,54 0,68 Vihti 0,53 0,70 Lohjan sha 0,56 0,75 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 0,9 6/38

9 Valtakunnallisella tasolla (VM 2011: Peruspalveluohjelma ) on arvioitu, että väestötekijöiden muutos nostaa perusterveydenhuollon kustannuksia ajalla keskimäärin 1,8 % vuodessa ja ajalla ,0 % vuodessa. Erikoissairaanhoidon kustannukset nousisivat ajalla keskimäärin 1,2 % vuodessa ja vuosina keskimäärin 1,0 % vuodessa. Ennuste perustuu olettamaan, että palvelutaso, palvelujen käyttäjien osuus kussakin ikäryhmässä ja kuntasektorin tuottavuus pysyvät ennallaan. Taulukko 1. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset v. 2011, /asukas (Kuntaliitto) Sosiaali- ja terveystoimhuolto Sosiaalitoimi Terveydenhuolto Perusterveyden- Erikoissairaanhoito Karkkila Lohja Siuntio Vihti HUS Taulukko 2. Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2011 (THL) Nettomenot Tarvekerroin, /asukas koko maa=100 Nettomenot, indeksi, koko maa=100 Karkkila ,06 99 Lohja , Siuntio , Vihti , Lohjan sha , HUS , Tarvevakioidut menot, indeksi, koko maa= Väestön terveys ja hyvinvointi Terveydenhuoltolain 12 :n mukaan kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Väestön terveyttä ja hyvinvointia kuvataan tässä suunnitelmassa muutaman avainindikaattorin avulla. Yksittäisten kuntien väestön terveydentilaa ja hyvinvointia laajemmin kuvaavia mittareita esitetään kuntien omissa hyvinvointikertomuksissa ja -ohjelmissa. Väestön perusterveydenhuollon palvelutarvetta arvioidaan alueen kunnissa myös erilaisilla kyselyillä kuten esim. kouluterveyskysely sekä asiakastyytyväisyyskyselyt. Erikoissairaanhoidon palveluiden käyttöä seurataan sekä raporttien että tietojärjestelmien avulla (esim. HUS-Total- ja HUSLAB- ja HUS-Kuvantaminen raportit). Väestön terveys Väestön terveydentilan osalta tarkastellaan Kansaneläkelaitoksen tuottamia sairastavuusindeksiä ja kansantauti-indeksiä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitok- 7/38

10 sen kehittämää sairastavuusindeksiä sekä PYLL-indeksiä (Potential Years of Life Lost, menetetyt elinvuodet). Kansaneläkelaitoksen sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Jos indeksiluku on alle 100, väestö on terveempää kuin koko maassa keskimäärin. Sairastavuusindeksin mukaan Lohjan sairaanhoitoalueen kuntien väestön terveydentila on maan keskiarvoa parempi. Poikkeuksen tarkastelujaksolla muodostaa vain Karkkilan vuoden 2011 tilanne. Taulukko 3. Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu Karkkila 96,6 97,0 99,5 100,1 Lohja 96,2 95,7 95,9 95,5 Siuntio 87,7 86,3 86,5 86,8 Vihti 88,2 88,6 90,7 91,5 HUS 88,1 87,8 87,9 88,1 Kansaneläkelaitoksen kansantauti-indeksi muodostuu sen mukaan, kuinka paljon erityiskorvattavia lääkkeitä käytetään seitsemän suurimman erityiskorvattavan sairauden hoitoon. Kansantaudit ovat diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti. Indeksissä on laskettu kunkin seitsemän sairauden esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon. Jos indeksiluku on alle 100, väestö on terveempää kuin koko maassa keskimäärin. Myös kansantautien kokonaisindeksiä tarkastelemalla havaitaan, että alueen kuntien väestön terveydentila on koko maata parempi. Taulukko 4. Kelan kansantauti-indeksi, ikävakioitu Karkkila 92,1 91,5 92,7 94,5 94,6 Lohja 84,7 84,6 85,7 85,8 86,9 Siuntio 87,4 83,8 82,1 81,4 82,0 Vihti 84,1 83,7 85,2 86,4 87,9 HUS 82,7 82,7 82,6 82,6 82,8 Sairausryhmittäin tarkasteltuna diabetes on Karkkilassa, Lohjalla ja Siuntiossa hieman yleisempää kuin koko maassa keskimäärin. Vihdissä tilanne on sama nivelreuman kohdalla. Taulukko 5. Kelan kansantauti-indeksi sairausryhmittäin 2012, ikävakioitu Diabetes Astma Psykoosit Sydämen vajaatoiminta Nivelreuma Verenpainetauti Sepelvaltimotauti Karkkila 107,4 96,1 75,1 99,4 96,7 90,7 96,9 Lohja 102,3 85,2 58,5 90,4 90,2 93,5 88,0 Siuntio 103,3 54,6 84,3 85,1 80,7 85,1 80,6 Vihti 95,6 61,5 77,6 108,4 94,1 90,1 87,9 HUS 88,5 87,0 73,1 82,1 85,8 82,0 81,0 8/38

11 Menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 0-80 vuotta / asukasta - indikaattori ilmaisee ennen 80 ikävuotta tapahtuneiden kuolemien takia menetettyjen elinvuosien lukumäärää väestössä asukasta kohti. Yläikärajan valinta perustuu siihen, että suomalaisten elinajanodote on noin 80 vuotta. Taulukko 6. Menetetyt elinvuodet, PYLL (Sotkanet) Karkkila Lohja Siuntio Vihti HUS Koko maa Väestön hyvinvointi Väestön hyvinvoinnin osalta tarkastellaan toimeentuloon, työllisyyteen, koulutukseen ja elinoloihin liittyviä indikaattoreita. Toimeentulotukea saaneiden määrä on pysynyt alueen kunnissa pääsääntöisesti valtakunnan ja Uudenmaan maakunnan keskiarvon alapuolella. Taulukko 7. Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Sotkanet) Karkkila 6,2 7,5 7,5 6,7 Lohja 4,6 5,4 4,9 4,7 Siuntio 4,0 2,9 2,7 2,7 Vihti 4,4 5,7 5,0 4,5 HUS 6,0 7,1 7,2 7,3 Koko maa 6,3 6,9 6,9 6,9 Työllisyysaste kertoo kuinka monta prosenttia väestöstä on työllisiä. Tässä työllisyysaste on laskettu vuotiaiden työllisten osuutena samanikäisestä väestöstä. Virallinen työllisyysaste lasketaan vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Työllisyysaste on ollut alueen kaikissa kunnissa selvästi parempi kuin maassa keskimäärin. Taulukko 8. Työllisyysaste (18 64-vuotiaat, Tilastokeskus) Karkkila 75,1 75,3 70,3 71,5 72,1 Lohja 76,0 75,6 72,0 73,3 74,2 Siuntio 79,9 80,3 77,0 77,1 78,9 Vihti 78,5 78,5 75,0 76,1 76,9 Uusimaa 75,8 76,0 73,2 73,7 74,3 Koko maa 70,8 70,7 67,9 68,9 69,9 Työttömyysaste oli Uudenmaan ELY-keskuksen alueella heinäkuun 2013 lopussa 9,8 prosenttia (koko maa 12,2 %). Lohjan sairaanhoitoalueen kunnista työttömyysaste oli matalin Siuntiossa (5,5 %) ja korkein Karkkilassa (11,3 %). Siuntio ja Karkkila muodostavat samalla ääripäät koko ELY-alueella. Lohjalla työttömyysaste oli 10,5 ja Vihdissä 8,9 prosenttia. Työttömyys on ollut alueen kaikissa kunnissa selvästi koko maan tasoa matalampi. 9/38

12 Taulukko 9. Työttömien osuus työvoimasta, % (Sotkanet) Karkkila 5,2 8,9 8,9 8,3 8,3 Lohja 5,3 7,8 8,4 7,6 7,7 Siuntio 3,3 4,7 4,5 4,1 4,4 Vihti 4,0 6,8 7,1 6,5 6,5 HUS 5,3 7,2 7,5 7,0 7,2 Koko maa 8,0 10,3 10,2 9,4 9,8 Vaikeasti työllistyvien osuus työikäisistä kuvaa rakenteellisen työttömyyden kehitystä osana työmarkkinoita. Vaikeasti työllistyvien ryhmään luetaan pitkäaikaistyöttömät, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät, toimenpiteeltä työttömäksi jääneet ja toimenpiteeltä toimenpiteelle siirtyneet. Taulukko 10. Vaikeasti työllistyvät, % vuotiaista (Sotkanet) Karkkila 2,0 2,6 3,9 3,6 3,5 Lohja 1,8 2,6 3,4 3,3 3,3 Siuntio 1,2 1,4 1,8 1,8 1,8 Vihti 1,3 1,8 2,7 2,7 2,7 HUS 2,1 2,6 3,0 3,0 3,0 Koko maa 3,1 3,7 4,1 4,0 4,1 Nuorisotyöttömyyden kasvu vuonna 2009 oli myös Lohjan sairaanhoitoalueen kunnissa yleistä työttömyyskehitystä suurempaa. Taulukko 11. Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta (Sotkanet) Karkkila 4,6 13,9 11,9 12,7 12,0 Lohja 5,0 11,0 10,5 9,8 10,7 Siuntio 3,8 6,3 7,3 5,4 5,8 Vihti 4,8 9,7 9,7 9,3 9,8 HUS 4,3 7,8 7,5 6,9 7,2 Koko maa 8,8 13,8 13,0 11,9 12,4 Poliisin tietoon tulleiden väkivaltarikosten eli henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrän muutokset heijastavat suurelta osin päihteiden käytössä tapahtuvia muutoksia. Henkirikoksista 80 prosenttiin on arvioitu liittyvän päihteiden käyttöä. Väkivaltarikoksiin sisältyvät murhat ja tapot sekä henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset. Taulukko 12. Väkivaltarikokset/1000 asukasta (Sotkanet) Karkkila 6,7 6,3 6,0 7,6 6,0 Lohja 5,0 4,3 4,7 6,7 5,9 Siuntio 2,7 0,8 2,9 3,6 2,3 Vihti 4,5 6,4 4,7 5,7 5,1 HUS 8,4 8,1 7,9 9,3 8,7 Koko maa 7,1 6,7 6,6 7,9 7,5 Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Koulutuksen ulkopuolelle jääminen Lohjan sairaanhoitoalueen kunnissa on yleisempää kuin maassa keskimäärin. 10/38

13 Taulukko 13. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Karkkila 22,3 21,2 20,7 18,2 Lohja 16,7 16,1 15,7 14,2 Siuntio 12,8 11,5 12,9 9,5 Vihti 16,1 14,8 14,0 14,9 HUS 15,1 14,3 14,2 14,0 Koko maa 11,8 11,4 11,4 11,2 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrät ovat olleet alueen kunnissa koko maan ja Uudenmaan maakunnan keskimääräistä tasoa matalimpia. Indikaattori sisältää kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti huostaan otetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat sekä yksityisesti sijoitetut 0-17-vuotiaat lapset. Taulukko 14. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Karkkila 0,7 0,5 0,9 0,9 Lohja 1,1 1,1 1,2 0,9 Siuntio 0,6 0,4 0,7 0,5 Vihti 0,9 0,8 0,9 0,9 HUS 1,5 1,4 1,4 1,4 Koko maa 1,3 1,3 1,3 1, Palveluverkon kuvaus Lohjan kaupungin perusturvatoimi Lohjan kaupungin perusturvatoimi huolehtii sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja asunto-olojen kehittämisestä Lohjan kaupungin alueella. Perusturvatoimen tarkoituksena on tukea terveyttä ja toimintakykyä kustannusvaikuttavilla, joustavilla ja oikea-aikaisilla sosiaali- ja terveyspalveluilla. Perusturvatoimen toimielimiä on perusturvalautakunta ja sen yksilöjaosto. Yksilöjaosto käsittelee ne yksilöitä koskevat viranhaltijoiden päätökset, joihin haetaan muutosta. Lohjan perusturvatoimen päällikkönä toimii perusturvajohtaja. Perusturvatoimi jakautuu kuuteen tulosalueeseen: hallintopalvelut, vanhus- ja sairaalapalvelut, erityispalvelut, sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut. Vakanssien määrä vuonna 2013 on 848,54, joka jakautuu seuraavasti: Hallintopalvelut 16,50 Vanhus- ja sairaalapalvelut 479,05 Erityispalvelut 44,94 Sosiaalipalvelut 74,10 Terveyspalvelut 233,95 11/38

14 Kaavio 3. Lohjan kaupungin perusturvatoimen organisaatio Taulukko 15. Lohjan perusturvatoimen toimipisteet HALLINTO Lohjantähti (lisäksi sosiaali- ja erityispalveluiden toimintoja) VANHUS- JA SAIRAALAPALVELUT Kotihoito Kotihoidon toimipisteitä 8 kpl Päivätoiminta Lohjan vanhusten palvelukeskus Veijolanpihan palvelukeskus Sammatti-Karjalohjan päivätoiminta Vanhusten asumispalvelut Lohjan vanhusten palvelukeskus (Pentinkulma ja Kultakodit) Niilonpirtti (vanhainkoti ja palveluasunnot) Palvelukeskus Tupala Kotola ryhmäkoti Palvelukoti Kaisankallio Palvelutalo Petäjäkoti Laitos- ja vuodeosastohoito Kartanomäki Pusulan vanhainkoti Vuodeosastot 1-4 Vuodeosasto 5 Vuodeosasto 6 SOSIAALIPALVELUT Työllistämispalvelut Mahistalo Vastaanotto- ja tukipalvelut Kokkokallion tukikoti Nuorten vastaanottokoti Villa Ruben Tukipalvelut ERITYISPALVELUT Perheneuvola Päihdeklinikka Terveysneuvontapiste Helppi Paloniemen Harjula (tukiasunnot) Männikkö (kuntoutuskoti) OSOITE Kalevankatu 4, Lohja OSOITE Ojamonkatu 34, Lohja Kivenkatu 8, Lohja Kalevalantie 3, Sammatti Ojamonkatu 34, Lohja Nummentie 21, Nummi Toivonkuja 6, Karjalohja Toivonkuja 5, Karjalohja Kalevalantie 1, Sammatti Mäntynummenkuja 7, Lohja Paloniementie 65, Lohja Arvelantie 1, Pusula Ojamonkatu 36, Lohja Sairaalatie 8 D, Lohja Arvelankuja 1, Pusula OSOITE Braskintie 10, Lohja Karstuntie 77, Lohja Myllärinkatu 3, Lohja Karnaistenkatu 46, Lohja OSOITE Laurinkatu 57 B, Lohja Ojamonkatu 36, Lohja Sepänkatu 7, Lohja Paloniementie 63, Lohja Virkkalantie 4, Lohja 12/38

15 TERVEYSPALVELUT Avosairaanhoito Karjalohjan terveysasema Keskustan terveysasema Mäntynummen terveysasema Pusulan terveysasema Roution terveysasema Sammatin terveysasema Tynninharjun terveysasema Virkkalan terveysasema Suun terveydenhuolto Keskusaukion hammashoitola Anttilan hammashoitola Harjun hammashoitola Karjalohjan hammashoitola Metsolan hammashoitola Mäntynummen hammashoitola Oinolan hammashoitola Ojamon hammashoitola Roution hammashoitola Sammatin hammashoitola Virkkalan hammashoitola Terveyden edistäminen Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimipisteitä 43 kpl Karjalohjan neuvola Keskustan neuvola Mäntynummen neuvola Nummen neuvola Nummentaustan neuvola Ojamon neuvola Roution neuvola Sammatin neuvola Virkkalan neuvola Työterveyskeskus OSOITE Tallaantie 4, Karjalohja Ojamonkatu 36, Lohja Mäntynummenkuja 3 A, Lohja Arvelankuja 1, Pusula Salmenmäentie 26 A, Lohja Kalevalantie 2 B, Sammatti Sairaalatie 8, Lohja Virkkalantie 7, Lohja Laurinkatu 57 B, Lohja Kirkkokatu 6, Lohja Toivonkatu 2, Lohja Tallaantie 4, Karjalohja Gunnarlankatu 1, Lohja Kirjastopolku 4-7, Lohja Koulukuja 2 B, Nummi Kartanonkuja 4, Lohja Havumetsäntie 4, Lohja Kalevalantie 2 B, Sammatti Virkkalantie 7, Lohja Tallaantie 4, Karjalohja Laurinkatu 57 B, Lohja Mäntynummenkuja 3 A, Lohja Pappilantie 2, Nummi Gunnarlankatu 1, Lohja Kartanonkuja 1, Lohja Salmenmäentie 26 A, Lohja Kalevalantie 2 B, Sammatti Virkkalantie 7, Lohja Liessaarenkatu 2, Lohja Nuorten vastaanottokoti Villa Rubenin toiminnot ovat siirtyneet kesän 2013 aikana Mäntynummenkuja 11:een. Lokakuussa 2013 toiminnan aloittaa Lohjantähden 2. kerroksessa (Kalevankatu 4) perhekeskus, jonne kootaan perhepalveluita (mm. perheneuvola sekä äitiys- ja lastenneuvola). Kartanomäen vanhainkodin korvaavan Kultakartano-asumispalveluyksikön rakennustyöt alkavat lokakuussa 2013 ja yksikkö valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä Lohjan vanhusten palvelukeskuksen yhteyteen. Taulukko 16. Lost-yhteistoiminta-alueen keskeisiä tunnuslukuja* vuodelta 2012 Vanhus- ja sairaalapalvelut Kotihoito, käynnit Omaishoidon tuki, tuen saajat 197 Ateriapalvelut, kotiin kuljetetut ateriat Vanhusten päivätoiminta, käynnit Vanhusten asumispalvelut, hoitopäivät, oma + osto Vanhusten pitkäaik. hoitopalvelut, hoitopäivät, oma + osto Vuodeosastohoito, hoitopäivät, oma + osto Erityispalvelut Kehitysvammaisten palvelut, asiakkaat 296 Vammaispalvelut, asiakkaat 546 Mielenterveyspalvelut, asiakkaat 101 Omaishoidon tuki, tuen saajat 135 Perheneuvola, käynnit, oma + osto Päihdeklinikka, käynnit Sosiaalipalvelut Sijaisperhehoito, hoitopäivät Lastensuojelun laitospalvelut, hoitopäivät /38

16 Toimeentulotuki, asiakasruokakunnat Työllistämispalvelut, työtoimintapäivät Terveyspalvelut Vastaanottotoiminta, lääkärikäynnit Vastaanottotoiminta, hoitajakäynnit Päivystyskäynnit Kuntoutuskäynnit (fysioterapia) Terveyden edistäminen, käynnit, lääkäri + hoitaja Suun terveydenhuolto, hammaslääkärikäynnit Suun terveydenhuolto, suuhygienistikäynnit Asuntopalvelut (vain Lohja) Kaupungin hallitsemat vuokra-asunnot, kpl Asukasvalintapäätökset, kpl 639 *organisaatioeroista johtuen tunnusluvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia muiden organisaatioiden kanssa Perusturvakuntayhtymä Karviainen Perusturvakuntayhtymä Karviainen on Karkkilan kaupungin ja Vihdin kunnan muodostama perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntayhtymä. Kuntayhtymän väestöpohja on noin asukasta. Vakanssien määrä on vuoden 2013 alussa 489, joka jakaantuu seuraavasti: hallinto (sisältäen työterveyshuollon) 26 lasten ja nuorten palvelulinja 76 työikäisten palvelulinja 184 ikäihmisten palvelulinja 203 Perusturvakuntayhtymä Karviaisen organisaatiorakenne perustuu elämänkaarimalliin, jonka johtoajatuksena on toiminnan jakaminen palvelukokonaisuuksiin ikäryhmittäin. Palvelukokonaisuudet muodostavat kolme palvelulinjaa, jotka ovat lasten ja nuorten palvelulinja, työikäisten palvelulinja ja ikäihmisten palvelulinja. Työterveyshuolto toimii kolmesta palvelulinjasta erillään itsenäisenä yksikkönä. Työikäisten ja ikäihmisten palvelulinjat rakentuvat kahdesta palvelukeskuksesta, joita johtavat keskuspäälliköt. Keskuspäälliköt ovat palvelulinjajohtajien suoria alaisia. Lasten ja nuorten palvelulinjalla ei ole päälliköitä vaan kolmesta tuoteryhmästä vastaavat johtava psykologi, johtava terveydenhoitaja ja johtava sosiaalityöntekijä. Työterveyshuoltoa johtaa työterveyshuollon ylilääkäri. Johtava ylilääkäri toimii koko lääkärikunnan esimiehenä ja vastaa kuntayhtymän kansanterveystyöstä ja erikoissairaanhoidosta (Karkkilan erikoissairaanhoito alk. v. 2013). Palvelulinjojen työtä tukee talous- ja toimisto-, hallinto- ja kehittämisyksikkö, jota vetää kuntayhtymän hallinto- ja talouspäällikkö. Palvelulinjajohtajat, johtava ylilääkäri ja hallinto- ja talouspäällikkö ovat kuntayhtymän johtajan suoria alaisia. Kuntayhtymän johtaja vastaa koko perusturvakuntayhtymän johtamisesta, toiminnan tuloksellisuudesta ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. 14/38

17 Kaavio 4. Perusturvakuntayhtymä Karviaisen organisaatio Kuntayhtymän johtaja TALOUS- JA TOIMISTO-, HALLINTO- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ KANSANTERVEYSTYÖ JA ERIKOISSAIRAANHOI TO TYÖTERVEYS LASTEN JA NUORTEN PALVELULINJA TYÖIKÄISTEN PALVELULINJA IKÄIHMISTEN PALVELULINJA PERHEPALVELUKES KUS LASTEN SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS SOSIAALIPALVELUKESK US TERVEYSPALVELUKESK US IKÄKESKUS HOIVAKESKUS Perhepalvelut Lasten terveys- ja terapiapalvelut Lastensuojelu Aikuisten sosiaalityö Sosiaalinen kuntoutus Kehitysvammaisten palvelut Lääkärin vastaanottopalvelut Fysioterapia ja lääkinnällinen kuntoutus Päihde- ja mielenterveyspalvelut Ikäihmisten sosiaalityö Asumispalvelut Muistipoliklinikka Kotihoito Laitos- ja vuodeosastohoito Vammaispalvelut Suun terveydenhuolto Kuntayhtymän toimintaa ohjaa, kehittää ja valvoo yhtymähallitus, jonka esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja. Muita luottamuselimiä kuntayhtymän hallinnossa ovat tarkastuslautakunta ja yhtymäjaosto. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on huolehtia kuntayhtymän talouden ja hallinnon tarkastuksesta. Yhtymäjaosto käsittelee ne yksilöitä koskevat viranhaltijoiden päätökset, joihin haetaan muutosta. Taulukko 17. Perusturvakuntayhtymä Karviaisen toimipisteet HALLINTO Vihdin kunnanvirasto LASTEN JA NUORTEN PALVELULINJA Perhepalvelukeskus, terveysneuvonta Karkkilan neuvola Kirkonkylän neuvola Otalammen neuvola Pajuniityn neuvola Perhepalvelukeskus, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Toimipisteitä 25 kpl Lasten sosiaali- ja terveyskeskus, erityispalvelut Lastenneuvolan talo Erityispalveluyksikkö Nuorisoasema Perheneuvola Lastensuojelu Lastenvalvoja TYÖIKÄISTEN PALVELULINJA Terveyspalvelukeskus, lääkärin vastaanottopalvelut Karkkilan terveysasema Nummelan terveysasema Terveyspalvelukeskus, fysioterapia ja lääkinnällinen kuntoutus Karkkilan terveysasema Nummelan terveysasema Terveyspalvelukeskus, päihde- ja mielenterveystyö Karkkilan terveysasema Nummelan terveysasema Terveyspalvelukeskus, suun terveydenhuolto Karkkilan hammashoitola Nummelan terveysaseman hammashoitola Pappilanpellon hammashoitola Sosiaalipalvelukeskus, sosiaalityö OSOITE Asemantie 30, Nummela OSOITE Vihdintie 27, Karkkila Myrskylänkuja 2, Vihti Torpparintie 9, Otalampi Huhdanpaju 12, Nummela Vihdintie 27, Karkkila Tehtaantie 3, Nummela Käppöstie 5, Nummela Jokikunnantie 74, Vihti Jokikunnantie 74, Vihti Jokikunnantie 74, Vihti OSOITE Huhdintie 23-25, Karkkila Nummenselkä 2, Nummela Huhdintie 23-25, Karkkila Nummenselkä 2, Nummela Huhdintie 23-25, Karkkila Nummenselkä 2, Nummela Huhdintie 23-25, Karkkila Nummenselkä 2, Nummela Kirkkojärventie 3, Vihti 15/38

18 Karkkilan sosiaalitoimisto Vihdin sosiaalitoimisto Velkaneuvonta Nummelan sosiaalitoimisto Erityispalvelut työikäisille Karkkilan terveysasema Nummelan terveysasema Asumisohjaaja Sosiaalinen kuntoutus Työpaja Apaja Karkkilan sosiaalitoimisto Hiiden työvoiman palvelukeskus, Karkkilan toimipiste Hiiden työvoiman palvelukeskus, Vihdin toimipiste Mielenterveysasiakkaiden asumispalvelut Karkkilan palvelukeskus Vammaispalvelut Karkkilan kaupungintalo Nummelan terveysasema IKÄIHMISTEN PALVELULINJA Ikäkeskus, sosiaalityö Sosiaalityö, Karkkilan terveysasema Sosiaalityö, Vihdin kunnanvirasto Sosiaalityö, Nummelan terveysasema Ikäkeskus, asumispalvelu Toivokoti Hoivakeskus, muistipoliklinikka Nummelan terveysasema Hoivakeskus, kotiutustiimi, kotihoito Karkkilan kotihoito Nummelan kotihoito Vihdin kirkonkylän kotihoito Hoivakeskus, vuodeosastohoito Karkkilan vuodeosasto Kirkonkylän hoivaosasto Nummelan vuodeosasto TYÖTERVEYSHUOLTO Karkkilan terveysasema Nummelan terveysasema Valtatie 26, Karkkila Nummenselkä 2, Nummela Nummenselkä 2, Nummela Huhdintie 23-25, Karkkila Nummenselkä 2, Nummela Vihdintie 1 B, Nummela Valtatie 26, Karkkila Valtatie 26, Karkkila Valtatie 26 B, Karkkila Tuusantie 1, Nummela Nyhkäläntie 39, Karkkila Valtatie 26, Karkkila Nummenselkä 2, Nummela OSOITE Huhdintie 23-25, Karkkila Asemantie 30, Nummela Nummenselkä 2, Nummela Nyhkäläntie 37, Karkkila Nummenselkä 2, Nummela Huhdintie 23-25, Karkkila Nummenselkä 2, Nummela Jokikunnantie 74, Vihti Huhdintie 23-25, Karkkila Jokikunnantie 74, Vihti Nummenselkä 2, Nummela OSOITE Huhdintie 23-25, Karkkila Nummenselkä 2, Nummela Taulukko 18. Perusturvakuntayhtymä Karviaisen (mukana Nummi-Pusula) keskeisiä tunnuslukuja* vuodelta 2012 Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Terveysneuvonta, käynti Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, käynti Lapsiperheiden kotipalvelu, käynti 310 Erityispalvelut lapsille ja nuorille, kontakti Nuorisoasema, kontakti Perheneuvola, kontakti Lastensuojelun perhetyö, perhe 138 Lasten- ja nuorten sijaishuolto, hoitopäivä Tukihenkilötoiminta, tuettava 95 Avohuollon tukitoimet, lapsi 402 Perhehoito, hoitopäivä Jälkihuolto, asumispäivä Työikäisten palvelut Lääkärin vastaanotto, käynti oma tk Lääkäripäivystyksen osto, käynti Lääkärikäyntien ostot muilta terveyskeskuksilta, käynti Joukkotarkastukset, tutkimus Diabeteshoitotarvikkeet, asiakkaat Fysioterapia, käynti Toimeentulotuki, kotitalous Työmarkkinatuki, tuensaaja /38

19 Erityispalvelut työikäisille, käynti Päihdetyö, oma, käynti Päihdehuollon katkaisutyö, hoitopäivä Päihdehuollon kuntoutus, hoitopäivä Päihdehuollon palvelu- ja tukiasuminen, päivä Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut, päivä Mielenterveysongelmaisten asumispalvelujen ostot, päivä Sosiaalinen kuntoutus, päivä Kehitysvammaisten laitoshoito, hoitopäivä Kehitysvammaisten työtoiminta, päivä Kehitysvammaisten perhehoito, päivä Kehitysvammaisten asiantuntijapalvelut, päivä 77 Kehitysvammaisten asumispalvelut, päivä Vammaisten työtoiminta, päivä Henkilökohtainen avustajatoiminta, tunti Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, asiakas 684 Vammaisten palveluasuminen, päivä Suun terveydenhoito, käynti Ikäihmisten palvelut Kotihoito, käynti Kotihoidon tukipalvelut, ateria, ateria Kotihoidon tukipalvelut, kuljetus, asiakas 101 Kotihoidon tukipalvelut, turvapalvelu, asiakas 289 Kotihoidon tukipalvelut, päivätoiminta, päivä Asumispalvelut, oma, päivä Asumispalveluiden ostot, päivä Omaishoito, päivä Kuntouttavat intervallit, hoitopäivä 754 Vuodeosastohoito, hoitopäivä Vuodeosastohoidon ostopalvelut, hoitopäivä Vanhainkoti, hoitopäivä Laitoshoidon ostopalvelut, hoitopäivä 288 Muistipoliklinikka, käynti 406 *organisaatioeroista johtuen tunnusluvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia muiden organisaatioiden kanssa Siuntion kunnan perusturvaosasto Siuntion kunnan perusturvaosasto muodostuu terveyspalveluista, vanhuspalveluista ja sosiaalipalveluista. Osastoa johtaa perusturvajohtaja. Perusturvaosaston toimielimiä on perusturvalautakunta ja sen yksilöjaosto. Vakanssien määrä on noin /38

20 Kaavio 5. Siuntion kunnan perusturvaosaston organisaatio Perusturvaosasto Perusturvajohtaja Hallinto Sosiaalipalvelut Sosiaalipalvelujen hallinto Terveyspalvelut Terveyspalvelujen hallinto Vanhuspalvelut Vanhuspalvelujen hallinto Aikuissosiaalityö Lasten ja perheiden palvelut Vammaispalvelut Avosairaanhoito Suunterveydenhuolto Terveyden edistäminen Kuntoutus Kotihoito ja tukipalvelut Palveluasuminen -Villa Charlotta -Azalea Vuodeosasto/laitoshoito Taulukko 19. Siuntion perusturvaosaston toimipisteet HALLINTO Siuntion kunnantalo VANHUSPALVELUT Kotihoito Päivätoiminta Vanhusten asumispalvelut Villa Charlotta Azalea Vuodeosastohoito SOSIAALIPALVELUT Siuntion kunnantalo TERVEYSPALVELUT Terveyskeskus Suun terveydenhuolto Terveyden edistäminen Äitiys-, lasten- ja ehkäisyneuvola Kouluterveydenhuolto Kuntoutus OSOITE Puistopolku 1, Siuntio OSOITE Koulutie 1 A 8, Siuntio Charlotta Lönnqvistintie 3 A 4, Siuntio Charlotta Lönnqvistintie 1, Siuntio Charlotta Lönnqvistintie 5, Siuntio Charlotta Lönnqvistintie 5, Siuntio OSOITE Puistopolku 1, Siuntio OSOITE Charlotta Lönnqvistintie 5, Siuntio Charlotta Lönnqvistintie 3 A, Siuntio Charlotta Lönnqvistintie 5, Siuntio Charlotta Lönnqvistintie 5, Siuntio Charlotta Lönnqvistintie 5, Siuntio Siuntion perusturvaosaston toiminnan tunnusluvut vuodelta 2012 sisältyvät Lostyhteistoiminta-alueen tunnuslukuihin (sivut 13-14) Lohjan sairaanhoitoalue Lohjan sairaanhoitoalue kuuluu HUS-kuntayhtymään ja on yksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tulosalueista. Sen tehtävänä on tuottaa ja hankkia erikoissairaanhoidon palveluja alueensa kuntien asukkaille tai muiden alueiden asukkaille sovitun työnjaon mukaisesti. Sairaaloita alueella on kaksi, Lohjan sairaala ja Paloniemen sairaala. Sairaanhoitoalue on jaettu neljään lääketieteelliseen tulosyksikköön; medisiininen, operatiivinen, naisten- ja lastentautien sekä psykiatrinen, ja johdon tuki yksikköön. 18/38

21 Kaavio 6. Lohjan sairaanhoitoalueen organisaatio Lohjan sairaanhoitoalueen henkilöstö : Hoitohenkilökunta 408 Lääkärit 79 Erityistyöntekijät 17 Muu henkilökunta 77 YHTEENSÄ 581 Lisäksi sairaanhoitoalueen toimipisteissä työskentelee n. 140 HUS:n liikelaitosten ja muiden tukipalveluja tuottavien yksiköiden työntekijää tuottaen mm. kuvantamis- ja laboratoriopalveluja, laitos- ja välinehuoltopalveluja, asiointipalveluja, ruokapalveluja, teknisiä palveluja, logistiikkapalveluja, tietotekniikkapalveluja. Lohjan sairaanhoitoalue vastaa vuoden 2013 alusta sairaanhoitoalueen ensihoidosta. Sairaanhoitoalueella on ensihoidosta vastaava lääkäri, ensihoitopäällikkö ja viisi vastaavaa ensihoitajaa; ensihoidon palvelut tuottaa Vihdin sairaankuljetus, jonka kanssa sairaanhoitoalue on tehnyt sopimuksen. Ensihoitopalveluihin kuuluu myös ensivastetoiminta. Taulukko 20. Lohjan sairaanhoitoalueen toimipisteet Sairaalat OSOITE Lohjan sairaala Paloniemen sairaala Psykiatrian avohoitopalvelut Lohjan psykiatrian poliklinikka Vihdin psykiatrian poliklinikka Karkkilan kuntoutuspoliklinikka Lohjan kuntoutuspoliklinikka Vihdin kuntoutuspoliklinikka Lohjan akuuttipsykiatrian päiväyksikkö Lohjan nuorisopsykiatrian poliklinikka Vihdin nuorisopsykiatrian poliklinikka Lohjan lastenpsykiatrian poliklinikka Sairaalatie 8, Lohja Paloniementie 52, Lohja OSOITE Laurinkatu 48 A, 4. krs, Lohja Nummenselkä 2, Nummela Pitkäläntie 20, Karkkila Pohjolankatu 5 C 25, Lohja Liitokuja 1, Nummela Linnaistenkatu 9, Lohja Laurinkatu 48 A, 3. krs., Lohja Vihdintie 3, 3. krs., Nummela Laurinkatu 48A, 3. krs Lohja 19/38

22 Vihdin lastenpsykiatrian poliklinikka Vihdintie 1, 2.krs., Nummela Lohjan sairaala Lohjan sairaalassa on kirurgian -, sisätautien - sekä naistentautien - ja synnytysten vuodeosastot. Lisäksi em. vuodeosastohoitoa antavien erikoisalojen lisäksi sairaalassa toimii diabetespoliklinikka, ihotautien ja allergologian poliklinikka, kardiologian poliklinikka, keuhkosairauksien poliklinikka, kirurgian poliklinikka, korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka, lastentautien poliklinikka, munuaissairauksien poliklinikka, naistentautien poliklinikka, neurologian poliklinikka, ortopedian poliklinikka, päivystyspoliklinikka, reumasairauksien poliklinikka, silmätautien poliklinikka, sisätautien poliklinikka, syöpätautien poliklinikka, urologian poliklinikka, verisuonikirurgina poliklinikka, yleissairaalapsykiatrian poliklinikka ja äitiyspoliklinikka. Sairaalassa toimii myös 6-paikkainen tehostetun valvonnan osasto, dialyysiyksikkö, päiväkirurgian yksikkö, kliinisen fysiologian yksikkö sekä leikkaus- ja anestesiayksikkö. Kliinisen fysiologian yksikössä toimii tahdistinpoliklinikka, jossa tehdään tahdistintarkastukset sekä Lohjan sairaanhoitoalueen että Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen tahdistinpotilaille. Sairaansijat: sisätaudit 47 kirurgia 63 naistentaudit 6 synnytykset 18 lastentaudit 2 keuhkosairaudet 4 Lohjan sairaalan nykyisissä tiloissa toimii erikoissairaanhoidon yksiköiden lisäksi Lohjan kaupungin perusterveydenhuollon avosairaanhoidon yksiköitä ja terveyskeskuksen vuodeosasto. Päivystysyksikkö palvelee kaikkia sairaanhoitoalueen kuntia. Kiinteistössä on myös toimitiloja erilaisia tukipalveluja tarjoaville HUS:n liikelaitoksille ja tytäryhtiöille. Paloniemen sairaala Paloniemen sairaalassa tarjotaan psykiatrista sairaalahoitoa akuuttihoito-osastolla (osasto 1), joka on myös pääasiallinen tahdosta riippumattoman hoidon suorituspaikka sekä akuutteja psyykkisiä sairauksia potevien potilaiden vastaanottopaikka. Osasto 2 toimii psykiatrisena suljettuna pitkäaikaisena kuntouttavana yksikkönä. Osastolla 3 on yli 65-vuotiaiden potilaiden hoito. Psykiatrinen yksikkö tuottaa lisäksi avohoitopalveluita, päiväosastohoitoa, kuntoutuskotihoitoa sekä erimuotoisia terapia- ja toiminnallisia palveluja sekä omana toimintana että ostopalveluina. Sairaansijoja on yhteensä 45. Taulukko 21. Lohjan sairaanhoitoalueen keskeiset tunnusluvut 2012 Lohjan sairaanhoitoalueen keskeisiä tunnuslukuja vuodelta 2012 NordDRG-tuotteita (hoitojaksoja)* Avohoitokäyntejä joista päivystyskäyntejä Hoitopäiviä** Leikkauksia Synnytyksiä 982 Sairaanhoitoalueen palveluja käyttäneitä henkilöitä Lähde: HUS-Total *Hoitojakso on yhden potilaan tiettyyn sairauteen saaman hoidon kokonaisuus 20/38

23 **Hoitopäivien lukumäärään sisältyvät vain psykiatristen ja hengityshalvauspotilaiden hoitopäivät 2.4. Toimintaympäristön muutokset Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä tapahtuu lähivuosina suuria muutoksia. Ikääntymisestä johtuva palvelujen kysyntä ja tulevaisuudessa työvoimapula vaativat uudenlaisia ratkaisuja mm. hoitoketjujen ohjaamiseen ja asiakaslähtöisten palvelujen räätälöintiin. Järjestämissuunnitelmakaudella keskeisiä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöstä nousevia haasteita kunta- ja palvelurakenteiden uudistamisen, väestön ikääntymisen ja työvoiman saatavuuden lisäksi ovat: lihavuuden ja liikkumattomuuden lisääntyminen päihdehaitat lasten ja nuorten pahoinvointi nuorten syrjäytyminen sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien hitaus ja heikko yhteensopivuus monikulttuurisuuden lisääntyminen eriarvoistuminen terveydessä ja terveyspalveluiden käytössä Vuosina on tullut ja tulee voimaan säädöksiä, jotka lisäävät asiakkaan ja potilaan valinnanmahdollisuuksia sekä muuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon sisältöä ja organisointia. Uusi terveydenhuoltolaki tuli voimaan Se on yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle ja erikoissairaanhoidolle ja ensimmäinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon vaiheittaista uudistamista. Terveydenhuoltolain mukaan vuodesta 2014 alkaen potilailla on mahdollisuus valita oma terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista. Iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saanti halutaan turvata lainsäädännöllä. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 eli ns. vanhuspalvelulaki tuli voimaan Uudella sosiaalihuoltolailla halutaan turvata eri väestö- ja ikäryhmien oikeutta riittäviin sosiaalipalveluihin, siirtää painopistettä ennaltaehkäisevään toimintaan ja varhaiseen tukeen sekä vahvistaa toimijoiden välistä yhteistyötä. Sosiaalihuoltolain on tarkoitus tulla voimaan vaiheittain, aikaisintaan vuonna Pääministeri Kataisen hallitus valmistelee kuntauudistusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta (ns. Sote-uudistus). Vahvojen peruskuntien muodostamiseksi on valmisteilla rakennelaki. Sosiaali- ja terveydenhuollon uutta palvelurakennetta valmistellaan järjestämislain valmisteluryhmässä. Hallitus arvioi kuntauudistuksen etenemistä vuoden 2013 lopussa. Kuntien on tehtävä rakennelain edellyttämät selvitykset ja päätökset mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriön valmisteleman järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan Kuntien yhdistymiset tulisivat voimaan muutoksen suuruudesta riippuen 2015/2017. Hallituksen linjausten mukaisesti sote-palveluja voivat järjestää kunnat, perustason alueet ja sote-alueet. Palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Palveluja voivat tuottaa kunnalliset ja yksityiset toimijat kuten nykyisinkin. 21/38

24 Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluja. Jokainen sote-alue kuuluu erityisvastuualueeseen (erva), joita on viisi. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2011/24/EU, potilasdirektiivi) täytäntöönpanoa ja hallituksen esitystä laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta. 3. YHTEISEN SOPIMISEN JA KEHITTÄMISEN PAINO- PISTEALUEET Valinnan vapaus Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki lisäsi potilaan valinnanmahdollisuuksia kiireettömässä hoidossa siten, että henkilö voi valita, mistä kuntansa terveyskeskuksen terveysasemalta hän saa terveydenhuoltolain 2 ja 3 luvussa tarkoitetut terveydenhuollon palvelut. Käytännössä potilas voi valita kiireetöntä hoitoa antavan terveysaseman, hammashoitolan tai neuvolan. Potilas voi myös valita erikoissairaanhoidon toimipisteen sairaanhoitopiirin sisällä yhdessä lähettävän lääkärin kanssa. Valinnanmahdollisuus laajenee koko maan kattavaksi vuonna Tavoitteet: Yhtenäistetään terveysaseman vaihtoprosessi, sovitaan mihin kirjataan vaihtotiedot ja kuka säilyttää dokumentit. Tarkennetaan tiedonkulku, potilastietojen saaminen valitulle asemalle ja selvitetään Navitaksen asema tässä prosessissa. Hankitaan mahdolliset luvat tietojensaantiin jo asemanvaihtoilmoitukseen. Laaditaan yhdenmukaiset terveys- ja hoitosuunnitelmat. Sovitaan yhdenmukaisesta kirjaamisesta lähetteisiin ja palautteisiin ja sovitaan lähetteiden ohjaus HUS:n sisällä. Sovitaan, että lähete- ja palauteteksteihin kirjataan potilaan valinnat, jos ovat oletuksesta poikkeavat. Kehitetään yhdenmukainen laskutuskäytäntö, mikäli valtakunnallisia ohjeita ei ole käytössä Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palveluihin kuuluvat kotihoito, tehostettu asumispalvelu, sosiaalihuollon laitoshoito, terveyskeskuksen avovastaanotto- ja vuodeosastohoito sekä erikoissairaanhoidossa annettu hoito. HUS tuottaa erikoissairaanhoitotasoiset palvelut. Lohjan terveyskeskuksessa on kuusi vuodeosastoa, Karviaisessa kolme vuodeosastoa ja Siuntion terveyskeskuksessa yksi vuodeosasto. Tehostetun asumispalvelun yksiköitä on omana toimintana Lohjalla seitsemän, Karviaisessa yksi ja Siuntiossa kaksi. Lisäksi tehostettua asumispalvelua ostetaan yksityisiltä toimijoilta. Sosiaalihuoltolain mukaista laitoshoitoa on Lohjalla kolmessa yksikössä. 22/38

25 Ikäihmisten erikoissairaanhoidon tuottaa HUS. Erikoissairaanhoidon tarpeen päätyttyä, jatkokuntoutuksesta ja jatkohoidosta vastaavat terveyskeskusten vuodeosastot. Jos erikoissairaanhoidon tarvetta ei ole, hoidetaan potilas terveyskeskuksen vuodeosastolla. Asumispalveluyksiköissä tai sosiaalihuoltolain mukaisessa laitoshoidossa asuvien potilaiden jatkohoito voidaan toteuttaa myös omassa yksikössä. Hoidossa ja hoitopaikan valinnassa huomioidaan potilaalle laadittu hoitosuunnitelma ja hänen hoitotahtonsa. Lohja, Ptky Karviainen, Siuntio ja HUS valmistelevat alueelle kotisairaalaa. Kotisairaalasta vastaa erikoissairaanhoidon lääkäri ja potilaiden tukiosasto on Lohjan sairaalassa, jollei toisin sovita. Potilaiden sairaanhoidosta ja perushoidosta kotisairaalajakson aikana vastaa kuntien kotihoito. Epätarkoituksenmukaisia hoitopäiviä ei tule. Potilaat siirtyvät jatkohoitoon erikoissairaanhoidon tarpeen päätyttyä. Siirtyville potilaille on laadittu hoitosuunnitelma, jota voidaan toteuttaa perusterveydenhuollossa. Tavoitteet: Käynnistetään kotisairaalatoiminta vuonna Tietojärjestelmät HYKS-alueen kuntien ja HUS:n Apotti-hankkeessa (Asiakas- ja potilastietojärjestelmäpalvelu) kehitetään sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintaa aikaisempaa yhtenäisemmiksi, turvallisemmaksi, laadukkaammaksi ja kustannustehokkaammaksi. Tämän tueksi kuntalaiset ja ammattilaiset tarvitsevat asiakas- ja potilastietojärjestelmän, joka muun muassa mahdollistaa nykyistä paremman sähköisen asioinnin ja palvelut, takaa tietojen reaaliaikaisen saatavuuden palvelu- ja hoitopaikasta riippumatta sekä tukee ammattilaisen osaamista. KL-Kuntahankinnat Oy:n mukaantulon myötä myös muut HUS-alueen kunnat voivat liittyä hankkeeseen. Lohjan kaupunki ja perusturvakuntayhtymä Karviainen ovat ilmoittaneet halukkuutensa liittyä mukaan asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintaan. Kansalliseksi Terveysarkistoksi (KanTa) nimitetään terveydenhuollon, apteekkien ja kansalaisten valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluita. Palveluihin kuuluu sähköinen resepti, lääketietokanta, omien tietojen katselu ja potilastiedon arkisto. Palvelut otetaan käyttöön vaiheittain koko Suomessa. Niistä sähköinen resepti, lääketietokanta ja omien tietojen katselu otetaan käyttöön ensin. Lohjan sairaanhoitoalueella sähköinen resepti (eresepti) otettiin käyttöön vuonna Potilastiedon arkisto (earkisto) otetaan käyttöön vuonna Kuntien Tiera Oy kehittää kuntasektorin ICT-palveluja verkostomaisesti yhteistyössä kuntien sekä muiden julkisten- ja kaupallisten toimijoiden kanssa. Palvelu toteutetaan kuntatoimijoille kilpailutettujen palveluntuottajien avulla omistajaasiakkaiden ostovoimaa hyödyntäen. Kuntien Tiera Oy toimii kuntakentän sataprosenttisessa omistuksessa mahdollistaen kuntien suorahankinnat yhtiöltä. Lohjan kaupunki, perusturvakuntayhtymä Karviainen ja Siuntion kunta ovat olleet Kuntien Tiera Oy:n asiakasomistajia vuoden 2013 alusta lähtien. 23/38