MIKSI AVUN KASVOT? Kiitos korvaamattomasta tuestanne.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIKSI AVUN KASVOT? Kiitos korvaamattomasta tuestanne."

Transkriptio

1 julkinen tiedote

2 MIKSI AVUN KASVOT? AVUN KASVOT on SPR:n kansalaisraportti. Se kertoo sinulle mitä Suomen Punaiselle Ristille antamillasi rahoilla on tehty kehitysohjelmien tasolla. Suomen Punainen Risti on eräs suomalaisten kaikkein laajimmin tukemista kansalaisjärjestöistä. Kansalaiset tukevat SPR:n työtä kolmea eri kanavaa myöten. Vuonna 2010 SPR:n katastrofirahasto sai yksityisiltä ja yrityksiltä lahjoituksia 11,8 miljoonan euron verran. Lahjoituksia tuli niin testamentteina, pankkisiirtoina kuin keräyslippaisiin pudotettuina seteleinä ja kolikkoinakin. Katastrofirahasto auttaa kaikkein hädänalaisimpia ihmisiä niin kotimaassa kuin maailmalla. Vuonna 2010 Suomen valtio tuki SPR:n kansainvälistä avustustyötä 21 miljoonalla eurolla. Valtion raha ei ole isännätöntä, vaan silläkin on kasvot. Näet ne kasvot peilistäsi. Summa on veroilla ja maksuilla suomalaisilta yrityksiltä ja yksityisiltä kerättyä rahaa. Euroopan Unionilta SPR sai samana vuonna avustustoimintaansa tukea 5,8 miljoonaa euroa. Sekin on perimmiltään lähtöisin suomalaisten kukkaroista. Koska Suomen Punainen Risti tekee tärkeää avustustyötään yksittäisten suomalaisten meille suoraan lahjoittamilla tai epäsuorasti verojen välityksellä käyttöömme antamilla rahoilla, koemme velvollisuudeksemme raportoida varojen käytöstä kansalaisille suoraan. Sinun, suomalaisen eläkeläisen, sairaanhoitajan, taksinkuljettajan, opiskelijan tai osastopäällikön lahjaeuro muuttaa parhaimmillaan kanssaihmisen koko elämän toisella puolen maapalloa. Kiitos korvaamattomasta tuestanne. julkaisija: Suomen Punainen Risti, kansainvälinen avustustoiminta, Tehtaankatu 1 a Helsinki julkaisu on tuotettu ulkoministeriön taloudellisella tuella tuottaja ja vastaava toimittaja: Pekka Reinikainen sisällön toteutus: Hilkka Hyrkkö ulkoasu: Heikki Rönkkö kannen kuva: Daniel Cima, Amerikan Punainen Risti painopaikka: Botnia Print, Kokkola 2011

3 Kestävä kehitys vie aikaa ja perustuu yhteisöihin punainen risti toteuttaa sen mikä oikeasti on mahdollista teksti: pekka reinikainen kuva: daniel cima / ifrc Punainen Risti tunnetaan aivan erityisesti katastrofityöstään. Suurin osa Suomen Punaisen Ristin kansainvälisestä avusta meneekin katastrofiapuun. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana keskimäärin noin kolmannes SPR:n avusta on ohjattu pitkäkestoisempiin kehitysohjelmiin. Vuonna 2010 SPR avusti katastrofitilanteissa 24,4 miljoonalla eurolla, ja käytti kehitysohjelmiin 15 miljoonaa euroa, 38 prosenttia kokonaisavun määrästä. Katastrofiavun luonne on helppo ymmärtää. Katastrofin vaikutuksia lievennetään ja hätää kärsiviä ihmisiä autetaan. Vaikutus on yleensä näkyvä ja välitön: koditon saa teltan asuakseen, janoinen saa vettä letkusta, ja murtunut käsi lastoitetaan. Kehitysohjelmat ovat vaikeasti hahmottuvia. Tärkeimpänä syynä käsitykseen on muutosten näennäinen hitaus. Pysyvät muutokset tapahtuvat hitaasti. Suuret muutokset ovat olleet hitaita Suomessa, ja hitaasti ne tapahtuvat muuallakin maailmassa. Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avun toimintamallina on pyrkiä tietoisesti katastrofiavusta kohti kehitysohjelmia. Kehitysohjelmien avulla ennaltaehkäistään ja lievennetään seuraavan katastrofin vaikutuksia ja lisätään heikoimmassa asemassa olevien elämisen laatua pysyvästi. SPR:n kehitysohjelmilla on kolme selkeää pääsuuntaa. Osa ohjelmista lisää katastrofivalmiutta, osa vahvistaa yleistä terveystilannetta, ja kolmas osa vahvistaa paikallisen Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun yhdistyksen kykyä toimia alueellaan. Punaisen Ristin erityinen vahvuus on sen maailmanlaajuisessa läsnäolossa. Kun Pohjanmaan Kauhajoella tarvitaan Punaista Ristiä, SPR:n Kauhajoen osaston väki astuu esiin. Aivan samalla tavalla, maailmankolkasta riippumatta, omat paikalliset ihmiset muodostavat Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun toimintakyvyn ytimen Kauhajoelta Katmanduun ja Kenian Kiberaan. Siksi Punaisen Ristin kehitysohjelmatkin on pääosin viritetty yhteisöpohjaisiksi ja yhteisölähtöisiksi. Punaisen Ristin ei aivan aluksi tarvitse lähettää ketään minnekään kyetäkseen vastaamaan paikalliseen haasteeseen. Paikallinen vahvuus moninkertaistuu kuitenkin tarpeen mukaan. Siinä on Punaisen Ristin toinen erityinen vahvuus: paikkakunnan omaa Punaisen Ristin väkeä tukevat aluksi naapurit, ja tarpeen mukaan muutkin. Jos tarve vaatii, kaikki maailman Punaiset Ristit ovat valmiita auttamaan. Haitin maanjäristyksen tai Tapaninpäivän 2004 tsunamin tapaiset apokalyptiset katastrofit ovat käytännössäkin todistaneet kuinka Punaisen Ristin maailmanlaajuinen apuverkko toimii tuntien ja päivien nopeudella. Vastaavaa kykyä ei maailmalla ole toista. Katastrofiapu auttaa akuuttiin hätään, mutta kehitysohjelmat tähtäävät pysyviin muutoksiin. Kehitysohjelmat tähtäävät myös omavaraisuuteen kehitystyön tulosten suhteen, siis siihen etteivät saavutukset jatkossa kaipaa ulkopuolista tukea säilyäkseen hengissä. Yhteisöjen tasolla pienetkin asiat tuottavat suuria muutoksia. Käsien säännöllinen pesu on pieni asia, mutta tavan juurtuminen voi muuttaa yhteisön terveystilannetta merkittävästi. Kaikkien tiedossa olevien pakenemisreittien opettelu ja yhteisesti sovittujen kokoontumispaikkojen käyttöönotto on pelastanut lukemattomia ihmishenkiä tuhotulvista kärsivissä kylissä. Koulujen rakenteiden suunnitelmallinen vahvistaminen on säästänyt monta perhettä kuolinviesteiltä maanjäristysherkillä alueilla. Punaisen Ristin kolmas erityinen vahvuus on sen rohkeus tehdä vain se mikä on mahdollista. Yleisesti ajateltuna liian monen kehitysyhteistyöprojektin tavoitteet ovat niin korkealla, ettei niitä pysty todellisuuden tasolla toteuttamaan, ei ainakaan kestävästi. Punaisen Ristin tai Punaisen Puolikuun väki yhdessä kylässä tai yhteisössä on monestakin syystä se kaikkein tärkein asia. Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liike on aidosti puolueeton. Se keskittyy kaikkein hädänalaisimpien auttamiseen riippumatta politiikasta, uskonnoista, roduista tai muista raja-aidoista. Siksi sen väkeä löytyy kylistä ja yhteisöistä kaikkialta maailmasta, ja kaikki he jakavat yhteisen inhimillisen kärsimyksen lievittämiseen tähtäävän arvopohjan. Tämä on maailmanmitassa aivan ainutlaatuista. Punaisen Ristin väki jossakin kylässä tai kaupungissa tekee työtä itselleen. He tuntevat oman yhteisönsä menneisyyden: miksi asiat ovat niin kuin ovat. He osaavat toimia nykyisyydessä, ja pystyvät realistisesti arvioimaan mitä on mahdollista ylläpitää tulevaisuudessa ilman ulkopuolista tekohengitystä. Punaisen Ristin puitteissa ainutlaatuinen paikallisuus yhdistetään maailmanlaajuiseen arvopohjaan ja kykyyn lisätä resursseja kylätasolta koko maailman kattaviksi. Tämä yhtälö takaa poikkeukselliset eväät vastata niin äkillisiin katastrofeihin kuin toteuttaa pysyviin muutoksiin tähtääviä kehitysohjelmia realistisesti ja kestävin tuloksin. 3

4 4

5 teksti: hilkka hyrkkö kuva: jakob dall / tanskan punainen risti Lapsisotilaat kasvavat auttajiksi Ugandan sisällissodan uhreja ovat ennen kaikkea lapset. Monet heistä ovat nyt nuoria aikuisia. Vuosikausia pojat pelkäsivät kidnappauksia. Lapsisotilaat eivät lähteneet sissien matkaan vapaaehtoisesti. Sissiarmeija LRA:n* kaappaukset eivät olleet ainoa pelon aihe. LRA oli kaikessa riippuvainen tavallisista ihmisistä. Kylistä he hakivat sotilaiden lisäksi ruoan, suojan ja tarvittavat varat aseisiin. Eikä tavallisilta ihmisiltä kysytty kauniisti ja kohteliaasti, haluavatko he auttaa. Suomen Punaisen Ristin ohjelmassa lapsia autetaan takaisin tavalliseen arkeen. Sairaanhoitaja Ritva Jäntillä on pitkä kokemus Ugandasta myös muiden järjestöjen työntekijänä. Hän kuvailee elävästi hiljaiset lapsijoukot, jotka vuosikausien ajan joka ilta lähtivät kotikylistä kävelemään kohti kaupunkia voidakseen nukkua vaikkapa katukivetyksellä, mutta kuitenkin paremmassa turvassa kuin kotikylässä. Satoi tai paistoi ja vaikka oli kylmää ja mutaista lapset lähtivät liikkeelle kuin pienet robotit. Toiset saivat kaupungissa suojaa koulusta, toiset tilapäisistä tätä tarkoitusta varten rakennetuista suojista, mutta moni nukkui taivasalla. Yleinen turvattomuus oli lapsisotilaiksi kidnappaamista suurempi ongelma. Herran vastarinta-armeija oli kaikin tavoin riippuvainen siviiliväestöstä. Niinpä Ritva Jäntti on aina iloinen, kun näkee lasten nukkuvan kotona. Elämän normalisoitumisen merkit ovat pieniä, mutta havaittavia. Arjen opettelua Elämä Pohjois-Ugandassa on hitaasti vakiintumassa. Monet kaksikymmentä vuotta pakolaisleirillä olleet saavat talonsa ja maansa takaisin, mutta toisaalla pitkän poissaolon aikana taloon ja tontille on saattanut tulla uusi isäntä. Nyt pitäisi oppia uudestaan viljelemään. Monet taidot ovat pakolaisuudessa ruostuneet. > * LRA (Lord s Resistance Army, Herran vastarinta-armeija) on Ugandan pohjoisosissa noin neljännesvuosisadan operoinut sissiliike, jonka johtaja on kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n etsintäkuuluttama Joseph Kony. LRA on tunnettu poikkeuksellisen raa oista toimistaan siviiliväestöä vastaan, mm. lasten kaappauksista. Jopa 80 prosenttia sen sotilaista on väitetty olevan lapsia jotka on alun perin kidnapattu. Ugandan lisäksi LRA on operoinut Etelä-Sudanissa ja viime aikoina myös Kongon demokraattisessa tasavallassa. 5

6 Kun palasin, ihmiset pelkäsivät minua eivätkä uskaltaneet tulla lähelleni eivätkä puhuneet minulle. Aloin tehdä pikkurikoksia ja varastaa ruokaa. i Pohjois- Uganda on yksi sodan pahiten runtelemista alueista. Gulun ja Liran provinssit valittiin avustusohjelman kohdealueiksi. Pohjois-Ugandassa yhdeksän kymmenestä joutui jättämään kotinsa levottomuuksien vuoksi. Nyt Guluun on palannut kolme neljäsosaa väestöstä ja Liran väki on palannut 95-prosenttisesti. Suomen Punaisen Ristin ohjelmassa Ugandan Punaisen Ristin vapaaehtoisia koulutetaan auttamaan perheitä uuden arjen aloituksessa. Vaikka on eletty poikkeusoloissa, ihmisillä on paljon omia resursseja. Ne vain täytyy saada käyttöön. Vapaaehtoiset tukevat esimerkiksi opettajia, jotta he osaavat tavallisessa koulutyössä ottaa huomioon oppilaiden sotilas- ja pakolaistaustan. Monet teot ovat pieniä, mutta merkittäviä. Ugandan Punaisen Ristin vapaaehtoiset käyvät myös lasten kodeissa ja koettavat tukea perheitä päivittäisten ongelmien kohtaamisessa. Usein on kyse luottamuksen kasvattamisesta. Pakolaisuuden ja sisällissodan jälkiä koetetaan parantaa järjestämällä lapsille säännöllistä toimintaa. Lasten surua ja traumoja käsitellään näytelmien, yhteisten pelien ja urheilukerhojen avulla. Yhdessä koettu paha voidaan yhdessä purkaa. Yhdessä tekemisen jälkeen on aina keskusteluhetki, jossa puhutaan siitä, mitä asioita tekeminen toi mieleen. Tavoitteena on saada lapset puhumaan ja parantaa heidän itsetuntoaan. Omat viljelmät Ohjelmassa autetaan perheitä perustamaan pieniä viljelmiä, hoitamaan niitä ja saamaan tärkeää satoa elämisen tueksi. Ruoan puute ja aliravitsemus ovat yleisiä Gulun ja Liran provinsseissa. Perheiden ruokatilanteen parantamiseksi lasten vanhempia opastetaan perustamaan kotiviljelyksiä, ja heille jaetaan siemeniä ja maatalousvälineitä. Jo viime vuonna bataatin viljely onnistui niin hyvin, että siitä sai ruokaa tai myyntituloja liki tuhat perhettä. Pieniltä viljelmiltä saadut tulot ovat perheille ensisijaisen tärkeitä. Niillä voidaan kattaa välttämättömät sairaanhoidon maksut tai saada lasten koulupukuun rahat. Perheviljelmät kasvattavat myös kylien ja kyläläisten yhteishenkeä. Vihamielisyyksien, sodan ja pakolaisuuden aikana kadonnut luottamus löytyy uudelleen. Kaikkien tuki Suomen Punaisen Ristin ohjelmalla Pohjois- Ugandassa on takanaan myös aluehallinnon tuki ja paikallinen projektikoordinaattori. Ohjelmassa on nyt viidentenä toimintavuonna mukana liki kaksi tuhatta lasta. Kukin vapaaehtoinen vastaa omista lapsistaan, noin kahdenkymmenen lapsen joukosta. 6

7 kuva: sven torfinn / panos pictures / mvphotos Lähdimme liikkeelle neljästä sadasta lapsesta ja määrä on vuosittain kasvanut, Ritva Jäntti kertoo. Tuki on lähtenyt kouluista. Ajan myötä etsitään lapsia myös koulujen ulkopuolelta. Onkin suuri haaste, miten heidät löydetään ja saavutetaan. Pohjois-Ugandasta on tullut Ritva Jäntille tärkeä. Hän haluaa seurata alueen vaiheita jatkossakin. Koulutettujen vapaaehtoisten kautta autamme perheitä. Suurin saavutus tässä ehkä on, että avunsaajista on tullut auttajia: entisistä lapsisotilaista on kasvanut auttajia, jotka nyt auttavat muita. Meillä on iso joukko nuoria miehiä vapaaehtoistyössä! Odida Leni on yksi Gulun alueen vapaaehtoisista. Hän innostui Punaisen Ristin työstä jo kouluaikana, verenluovuttajana. Teen tätä työtä vapaaehtoisesti. Koetan auttaa ihmisiä, jotka ovat kokeneet paljon henkistä kärsimystä, jopa kidutusta Pohjois- Ugandan sodan vuoksi. Meidät on koulutettu puhumaan ihmisten kanssa ja antamaan heille toivonkipinöitä: elämä voi muuttua, sodanjälkeisestä elämästä voi tulla hyvä ja rauhallinen, lapset voivat mennä kouluun, oppia ja nauttia. Itse motivoidun siitä, kun voin nähdä ihmisten elämän muuttuvan, Odida Leni kertoo. Ugandan Punaisen Ristin psykologisen tuen ohjelma lapsisotilaille ei ole ammattimaista psykoterapiaa. Se on arjen opettamista ja oppimista. Tärkein kokemus näyttää olevan, että entinen lapsisotilas otetaan osaksi oman kotikylän arkea. Hänen taustansa ei tarvitse leimata koko loppuelämää. Yksi tarina on kaikkien tarina Millaista on tulla kaapatuksi lapsisotilaaksi lapsuuden ja nuoruuden välimaastossa, kaksitoistavuotiaana? John kuvailee yksityiskohtia myöten, miten hänet vietiin kotoaan. Hänen kohtalonsa on ugandalaislapsen kohtalo. Lapsen mieli ei muista sotimisen kolmea vuotta. Seuraava merkittävä tapahtuma on, kun hän pääsi pakenemaan viisi vuotta sitten. Tekomme saivat pahat henget vainoamaan minua. Kun palasin, ihmiset pelkäsivät minua eivätkä uskaltaneet tulla lähelleni eivätkä puhuneet minulle. Aloin tehdä pikkurikoksia ja varastaa ruokaa. Nyt pahat henget ovat talttumassa. Olen saanut koulun päätökseen ja tunnen taas olevani kotona. Joskus vielä menetän malttini, mutta olen oppinut elämään kiihtymykseni kanssa. Haluaisin opiskella opettajaksi. John on mukana Punaisen Ristin toiminnassa vapaaehtoisena. Tämä työ on lisännyt hänen tunnettaan kotiutumisesta ja hyväksytyksi tulemisesta. Hän tekee aktiivisesti töitä lasten kanssa koulussa ja osallistuu oppilaiden esityksiin ja näytelmiin. John on itse piirtänyt kokemuksistaan sissien kanssa. Piirrokset ovat täynnä väkivaltaa, mutta niiden esilletuominen on osa toipumista. Pahat henget lakkaavat vainoamasta. 7

8 8 teksti: hilkka hyrkkö kuva: rauli virtanen / suomen punainen risti

9 Oma apu on nopein apu Marko Korhonen aloitti työnsä Nepalin kuningaskunnassa ja lopetti sen tasavallassa. Kolmeen vuoteen mahtui kuningasperheen vallasta syökseminen, levoton ja rikkonainen taival ja lopulta uusi tasavalta. Mutta kaiken tämän keskellä Nepalin Punainen Risti toimi. En tiedä yhtään tapausta, että avustustoiminnassa olisi painanut kasti, poliittinen kanta tai asuinpaikka. Suomen Punaisen Ristin projektissa Nepalin seitsemässä piirikunnassa ovat koulut ja koululaiset keskeisessä asemassa. Kouluissa opetetaan katastrofitietoutta, luonnonmullistuksiin varautumista ja niistä selviämistä. Oppilaat vievät sitten oppimaansa eteenpäin omiin perheisiinsä ja kyliinsä. Yhteisöperustainen katastrofivalmius istuu hyvin nepalilaiseen elämänmenoon. Nepalissa arvostetaan opettajia ja opetusta. Siksi se, mikä on koulussa opittu ja opettajan sanomaa, otetaan hyvin vakavasti. Koulu on myös monien kylien luonteva kokoontumispaikka. Koulujen kautta pääsimme yhteisöihin ja saimme vahvistettua niitä. Avainasemassa ovat Nepalin Punaisen Ristin kouluttajat, jotka kouluttavat edelleen uusia kouluttajia ja opettajia katastrofiapuun ja ensiapuun. Perustyö on yksinkertaista, mutta tärkeää. Usein on kyse vain poisoppimisesta. Esimerkiksi avohaavoja hoidetaan Nepalissa vanhan uskomuksen mukaisesti panemalla niihin multaa. Oppi koulujen kautta ei tule ulkopuolelta, vaan se on alusta saakka yhteisön osa. Nepalissa on myös entuudestaan vahva kylien kehittämisohjelma, johon tämä yhteisöperustainen katastrofivalmiusprojekti istuu hyvin. Niin ikään monissa kylissä on jo Punaisen Ristin osasto. Lukemattomia eristäytyneitä katastrofeja Pieni, köyhä, vuoristoinen Nepal on luonnon armoilla. Se on maanjäristysalttiilla alueella ja valitettavasti kaiken aikaa pidetään todennäköisenä, että valtava järistys on tulossa. Edellinen oli 1930-luvulla! Maanjäristysuhka on suuri ja siihen täytyy varautua. Valitettavasti emme voineet rakentaa esimerkiksi kouluja uudelleen järistyskestäviksi, mutta teimme paljon pieniä muutoksia. Ovet vaihdettiin aukeamaan ulospäin, kaappeja naulattiin kiinni seinään, kattoja ja seiniä vahvistettiin. Isoon uhkaan varautuessa on arki täynnä pienempiä katastrofeja. Maassa, jossa vuoret hipovat taivaankantta yhdeksäntuhatmetrisinä, voi tulvavesi tempaista mukaansa puolet vuoresta ja jättää alleen kymmeniä taloja. Rankkasateita ja tulvaa pienempiä onnettomuuksia ovat ukkosmyrskyt tai liikenneonnettomuudet. Avustustoiminnan kannalta Nepalin vaikein haaste on vaikeakulkuisuus. Se on myös avainasia, josta lähtee välttämättömyys osata auttaa itse itseään. Kun on ensin ajettu kolme päivää autolla, jos teiden kunto sallii, ja sitten kävelty kolme päivää, ollaan lopulta perillä. Silloin on helppo selittää syrjäisen kylän ihmisille, että näin kauan vähimmillään kestää, kun te saatte ulkopuolista apua. Joskus ainoa toimiva apu on oma apu, aina se on nopein. Vaikka esimerkiksi Nepalin tulvatuholuvut ovat paikallisesti suuria, ne eivät ole sitä maailmanmitassa. Vuonna 2008 sata tuhatta perhettä joutui Nepalissa tulvaevakkoon. Luku on kansallisesti suuri niin kuin avun tarvekin, mutta Nepalin tulvauhrit eivät maailmanmitassa nouse suureksi katastrofiuutiseksi. Miljoonien nälänhätä jossain muualla ohittaa Nepalin katastrofin. inoin kolmannes nepalilaisista elää köyhyysrajan alapuolella. Tulvat ovat yleisiä ja ne aiheuttavat tuhoisia maanvyörymiä pohjoisilla vuoristoseuduilla, joilla asuu yli 80 prosenttia väestöstä. Maasto on vaikeakulkuista ja terveyspalvelut kaukana. Pulmat esiin puhumalla Projektin kaikki kylät käytiin ensin läpi ja kartoitettiin, millaista apua tarvitaan. Avustustyöntekijällä ei ole vastauksia kaikkiin kysymyksiin ja toisinaan vastaukset ovat ihan vääriä. Yhdessä kylässä oli ongelmana se, että kahden tuhannen apinan apinalauma ryösti pellot ja tuhosi sadon. Ehdotin, että ainakin Suomessa viljelijät ampuisivat malliksi muutaman apinan ja ripustaisivat pellonpäähän apinanpelätiksi. Syntyi suuri hiljaisuus: apina on monien muiden eläinten tapaan pyhä ja apinajumalan jälkeläinen. Tästä opin, että joskus on hyvä olla hiljaa. Marko Korhonen kertoo, miten projektissa ensiaputaitonsa oppineet joutuivat tositilanteeseen. Tavallinen ylikuormitettu maastoauto suistui rotkoon. Autossa oli kahdeksantoista ihmistä. Neljä kuoli heti, mutta ensiapuryhmä pelasti neljätoista loukkaantunutta ja hoiti heitä kolme vuorokautta, kunnes armeijan helikopteri haki loukkaantuneet hoitoon. Ja monissa tapauksissa helikopteri ei koskaan tule. On vain selvittävä. Vaikeakulkuisessa ja harvaanasutussa Nepalissa on 76 piirikuntaa. Punaisen Ristin katastrofivalmiusprojekti toimii niistä seitsemässä. Kussakin piirissä on mukana 70 koulua ja niissä kussakin on noin viisi sataa oppilasta. Näin laskien projekti kattaa suoraan koululaista, välillisesti myös heidän perheensä ja lähipiirinsä. Ja toiminta laajenee edelleen. Katastrofiohjelma jatkuu ensi vuoteen saakka. Mukaan tulee neljä uutta piiriä ja kaksikymmentä uutta koulua. Mahtavaa vuoristoakin vaikuttavampia olivat Marko Korhosen mielestä ihmiset. Ihmiset ovat köyhiä, mutta elämänusko on valtava. Omalla esimerkillään he näyttävät, miten pienellä voi mennä eteenpäin. Nepalilaisten nöyryys ja ystävällisyys ei unohdu koskaan. 9

10 teksti: hilkka hyrkkö kuva: jose manuel jimenez / ifrc Turvallisempi Karibia Turkoosi meri ja valkoiset hiekkarannat antavat väärän mielikuvan Karibian paratiisimaisuudesta. Trinidad ja Tobago sekä Saint Vincent ja Grenadiinit ovat kaukana maanpäällisestä paratiisista. Saarivaltiot ovat maanjäristysherkällä alueella, johon sopivat myös hurrikaanit, tulvat ja maanvyöryt. Siksipä paratiisisaaret ovat Suomen Punaisen Ristin kehitysohjelman kohteena. Projektivastaava Johan Lunabba oli ehtinyt olla Saint Vincentillä vasta reilun kuukauden kohentamassa paikallisten Punaisten Ristin katastrofivalmiutta, kun Haitissa rysähti. Maan pääkaupunki luhistui raunioiksi alle minuutissa Kansainvälinen Punainen Risti tarvitsi pikaisesti tuhojen kartoitusryhmää ja Johan lähti siihen mukaan. - Mieleenpainuva matka Saint Vincentistä Grenadiineille, sieltä Trinidadiin, Panamaan, Dominikaaniseen tasavaltaan ja sieltä bussilla Haitiin. Ei ollut hyttysverkkoa, malarialääkkeitä tai muita katastrofitarvikkeita. Keräsin perustavaroita lentokentiltä. Panamassa sain aluevastaavalta rahaa. Johan Lunabba oli ensimmäinen suomalainen Haitissa maanjäristyksen jälkeen. Kansainvälisen Punaisen Ristin arviointiryhmä laski tarvittavan avun määräksi 120 miljoonaa Sveitsin frangia. Tämä tieto vanheni nopeasti ja summa liki nelinkertaistui. Mutta aikaa ei ollut hukattavaksi myöskään alku- peräisen tehtävän kanssa. Itäisemmät saarivaltiot odottivat katastrofivalmiuden kohentamista. Kummankin saarivaltion Punaiset Ristit ovat pieniä, mutta innokkaita ja valmiita tuottamaan tuloksia. Ja yhtä aikaa halukkaita auttamaan vielä huonompaan asemaan joutunutta Haitia. Köyhässä Trinidadissa Punainen Risti keräsi Haitin maanjäristyksen uhreille miljoonan dollarin potin. Haitin kova kohtalo toimi myös alulla olevien katastrofeihin valmistautumis- ja torjuntaohjelmien hyväksi: kukaan ei kyseenalaistanut hankkeiden tarpeellisuutta, Johan Lunabba kertoo. Köyhyys lisää mullistusten voimaa Köyhyys tekee kummastakin saarivaltiosta hauraita, vaaroille alttiita. Yhteiskunnilla ei ole turvaverkkoa, kun hurrikaani pyyhkäisee yli. Onnettomuuksien ja luonnonkatastrofien jäljet näkyvät pitkään. Saint Vincent ja Grenadiinit sijaitsee alueella, jossa Karibian meren länteen päin liikkuvat trooppiset myrskyt ja hurrikaanit riehuvat kesäkuun ja marraskuun välisenä aikana. Myrskyistä seuraa tulvia, maanvyöryjä ja rannikon eroosiota. Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt ovat yleistyneet entisestään ja voimistaa kaikkien näiden luonnonkatastrofien vaikutuksia. > 10

11 11

12 kuva: abbie trayler-smith / panos pictures / mvphotos Trinidad ja Tobago jää Karibian meren hurrikaanivyöhykkeen eteläpuolelle, mutta toistuvat rankkasateet aiheuttavat helposti tulvia ja maanvyöryjä. Alueella on myös maanjäristysriski. Molempien valtioiden Punaisten Ristien toimintavoima oli hankkeen alussa vähäinen. Johan Lunabba aloitti työn pitämällä ensin hankkeen esittelykurssin. Kävimme joukolla läpi, mitä aiomme tehdä ja miten. Mistä tulee rahoitus ja miten sitä voi käyttää? Millaisia laatuvaatimuksia hankkeelle on asetettu ja kuinka paljon voidaan palkata henkilökuntaa? Paikalla oli Punaisen Ristin yhdistyksen koko väki, vapaaehtoiset ja muut sidosryhmät. Sitten pidettiin vielä erillinen perehdytys hankkeen talouteen ja sen hoitoon. Laadimme yhdessä projektinhallintakalenterin, johon päivä, viikko ja kuukausi kerrallaan kirjattiin työn kulku. Samalla koko työn omistajuus siirtyi paikalliselle Punaiselle Ristille. Se ei ollut ulkoa tuotu, vaan paikallisten oma alusta asti. Perusoppia ruohonjuureen Hankkeen tarkoituksena oli lisätä yhteisöjen kykyä arvioida omaa tilannettaan ja toimia kriisin aikana. Yksi tavoitteista oli tiedon lisääminen niin, että kaikki mahdollisten luonnonmullistusten alueella asuvat ihmiset tietävät oman elinpiirinsä riskit. Seuraava vaihe oli kouluttaa ihmisiä arviomaan katastrofien tuhoja, antamaan ensiapua ja auttamaan evakuoinnissa. Lopuksi laadittiin valmiussuunnitelmat yhdessä viranomaisten kanssa. Kaikki toimet olivat hyvin käytännöllisiä. Ohjelman aikana koulutettiin muun muassa VHF -radion käyttöön. Useimmissa katastrofeissa myös kaikki tietoliikenneyhteydet katkeavat. Kylä kylältä etsittiin ja tunnistettiin pieniä, mutta keskeisiä onnettomuusriskejä. Jos pienikin tulva katkaisi tieyhteyden kylään, oli ohjelman parannusehdotus kohentaa tietä tai korottaa siltaa. Saint Vincent ja Grenadiinit joutui Thomashurrikaanin pyörteisiin marraskuussa Liki 90 prosenttia maan banaaniviljelmistä tuhoutui ja banaanin viljely kattaa yli puolet maan bruttokansantuotteesta. Talojen ja tavaroiden lisäksi hajosi koko kansantalouden perusta. Katastrofin torjuntaprojektissa oppinsa saaneet työntekijät ja vapaaehtoiset pääsivät heti koettelemaan oppejaan käytännössä. Punaisen Ristin työntekijät arvioivat oman lähiyhteisönsä vauriot. He kartoittivat talojen ja teiden tuhot ja sähkön saatavuuden. Tietenkin he evakuoivat ihmiset. Kouluihin ja muihin yhteisöjen yhteisiin tiloihin perustettiin evakuointikeskuksia. Kun pelastus- ja muut viranomaiset tulivat paikalle, tilanne oli jo hallinnassa. Saaristolaisuus yhdistää Suomea ja Karibiaa Vaikka itäinen Karibia on oma erityisalueensa ja toisella puolella maapalloa, löytyi yhtäläisyyksiä Suomen kanssa. Saariston erityispiirteet ovat samat. Saarten täytyy olla omavaraisia katastrofitilanteiden ensiavussa ja mahdollisimman monen täytyy osata ensiavun ja evakuoinnin perusteet. Saaret ovat myös vielä mannerta herkempiä ilmastonmuutoksille ja pienillekin muutoksille. Vedenpinnan nousu tai tulvavesi on paljon suurempi uhka saarella kuin mantereella. Puhdas vesi, makean veden saatavuus ja eroosion ehkäisy ovat saaristo-oloissa vielä tärkeämpiä kuin maalla, Johan Lunabba kertoo. i Karibian saarivaltiot ovat katastrofeille alttiita ja mannerta herkempiä ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Koulutetuilla ja osaavilla vapaaehtoisilla on tärkeä rooli elinpiirin riskien ehkäisijöinä ja arjen turvallisuuden parantajina. On tärkeää, että saarten asukkaat pystyvät auttamaan itse itseään. Mitkä olivat Karibian komennuksesi mieleenpainuvimpia hetkiä? Saint Vincentin Punaisen Ristin vapaaehtoisiin kuului rouva Hamilton. Hän oli kaikissa tilanteissa yksi ahkerimmista auttajista. Hänellä on kehitysvammainen poika ja välillä tuntui, että hän itse olisi eniten avun tarpeessa. Hänen talonsa katto romahti. Silloin muut kyläläiset vetosivat yhdessä asuntoministeriin saakka ja rouva Hamilton sai uuden kodin! Näin ei siis tapahdu vain saduissa vaan oikeassa elämässä. Karibian yhteisöllisyyden häkellyttävä piirre on, että kaikkensa menettäneet ihmiset ovat kuitenkin valmiita aina auttamaan muita. Toinen erittäin mieleenpainuva hetki oli, kun ensiapukoulutuksen saaneet Punaisen Ristin vapaaehtoiset elvyttivät mereen pudonneen pikkupojan. Trinidadin Punaisen Ristin projektipäällikkö oli tunnollisin tuntemani ihminen, joka luki hankesuunnitelmaa kuin raamattua, Johan Lunabba luettelee. Kun ammatti-ihminen jättää paikkansa konsulttitoimistossa ja lähtee Punaisen Ristin töihin maailmalle, motiivina ei ole raha. Motiivina on halu auttaa. Hankkeen toteuttamisen merkitys oli itselleni suuri. Tuli ihan uudenlainen perspektiivi omaan työhön, perheeseen ja Suomeen. Opin paljon pieniä asioita. Opin paljon Punaisesta Rististä, lahjoittajista ja erityisesti ainutlaatuisesta vapaaehtoisten auttajien verkostosta, joka on järjestömme selkäranka. Ajattelen myös, että tämän jälkeen pärjään kaikenlaisissa tilanteissa. Opin myös, että täytyy luottaa muihin ja osata antaa omistajuus paikalliselle Punaiselle Ristille. He osaavat sen yhtä hyvin tai jopa paremmin, kertoo Johan Lunabba. 12

13 Monta tapaa auttaa teksti: hilkka hyrkkö kuvat: sanna peurakoski / suomen punainen risti vauhti vain kasvaa Tuorilan perheen kahvipöytään säteilee valoa kolmesta pellavapäästä: äiti Heinistä ja tyttäristä Lumiasta ja Mineasta. Valoa tulvii myös Heinin auttamisen innosta. Heini Tuorila, 39, innostui auttamaan, kun Väestöliiton Kapuaprojekti imaisi hänet mukaansa. Oululainen teollisuusmatemaatikko ja ekonomi ei tyydy istumaan paperipinojen takana. Sosiaalinen yhteys ja tekeminen ihmisten kanssa polttelivat. Kapua oli juuri se jokin, joka vetäisi Heinin mukaansa. Siinä viidentoista hengen porukka keräsi vuoden aikana euroa Malawin köyhyyden lievittämiseen. Olen itsekin suhtautunut avustustoimintaan kriittisesti, ajatellut, että rahat menevät vain pomon mersuun. Malawi avasi silmäni. Kun kävimme siellä, näin miten keräämillämme rahoilla saatettiin ostaa vaikkapa kirurgin veitsi. Siten vastasyntyneen napanuoraa ei tarvitse katkaista enää perunakuokalla. Kaiken kaikkiaan Kapuan tuotolla pyritään kohentamaan juuri raskauden, synnyttämisen ja äitiyden kriittisiä hetkiä. Malawissa on aina köyhää Suomeen verrattuna, mutta pienistä virroista tulee iso joki. Pienellä voi saada isoa aikaan. Heiniin teki unohtumattoman vaikutuksen myös malawilainen tapa elää ja olla yhdessä. Hiukan isompi sisko kantaa pikkusiskoa. Erityisesti lapsissa ja nuorissa on valtavasti energiaa ja esimerkiksi oppiminen on iso ilo. Eikä Heini aio lopettaa, kun on vauhtiin päässyt. Hän kaavailee liittyvänsä mukaan Punaisen Ristin nuorten tukitoimintaan. Verenluovuttaja hän on ollut jo pitkään ja houkutellut muitakin mukaan. Tämä on herättänyt minua monelta puolelta. Olen saanut valtavasti ja muuttanut ajatuksiani siitä, mikä tekee ihmisen onnelliseksi. Minulle pelkkä tilisiirto ei riitä eikä tuo sitä tunnetta, minkä oman ammattitaidon ja osaamisen peliin paneminen antaa. Auttaminen rikastuttaa omaa elämää Helena Ylimaula, 62, on aina halunnut auttaa ja olla mukana muidenkin kuin oman perheen elämässä. Olemme rationaalisen valistusyhteiskunnan kasvatteja. Menemme tehokkuudessa helposti liian pitkälle ja unohdamme, että ihminen tulee aina ensin ja on tärkein. Helena ei katso lähiympäristön huonovointisuutta sormien läpi. Puutun aina kun apua tarvitaan. Koskaan en ole joutunut pelottaviin tilanteisiin. Paljon on kiinni siitä, miten asiansa esittää. Kuka tahansa meistä voi tarvita apua milloin tahansa. Helena näkee auttamisen tasavertaisena vuorovaikutuksena. Auttaminen on tasavertaista ja parhaassa tapauksessa se tekee autettavasta omavaraisen. Helenan oululaiskodissa on paljon afrikkalaisia esineitä ja ulko-ovessakin toivotetaan swahiliksi tervetuloa, karibu! Meillä ihmisillä on paljon tekosyitä olla auttamatta. Voi vaikka pohtia, menevätkö ne rahat oikeasti perille. Aina kun ihmiset ovat kyseessä, voi tulla myös virheitä, mutta meillä on kyllä varaa auttaa myös kauas. Auttaminen rikastuttaa omaa elämää. Antaja itse saa lopulta enemmän itselleen kuin autettava. Helenan maailmassa antamisella on aina myös siunaus mukana. Antaja ei köyhdy. Ihmisyyden olennainen osa on auttaa tarvitsevia. Kaikkia tarvitaan Opiskelija Jaakko Löytynoja, 30, voisi lähteä toistekin Suomen Punaisen Ristin lipaskerääjäksi. Vuosi sitten hän sai lippaan kouraan ja seisoi muutaman tunnin oululaismarketin edessä. Oli yllättävän kiva reissu. Uteliaita ihmisiä oli paljon ja he antoivat apua mielellään. Voisin tehdä saman toistekin! Kun Jaakko käveli keräysliivi päällä marketilta takaisin yliopistolle, autoilijat pysähtyivät vierelle ja halusivat vielä osallistua keräykseen. Punaisen Ristin tunnus ja keräystavoitteet tuntuivat olevan Oulussa hyvin selvillä. Satunnaiskerääjän ei tarvinnut selvittää, mihin rahat menevät. Riitti kaikille kun sanoin, että rahat menevät Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Jaakko ei tiedä vielä mikä on filosofian maisteriksi valmistuvan tulevaisuuden ammatti eikä hän näe siinä yhtymäkohtia avustustyöhön. Olen varmaan keskimääräistä enemmän kiinnostunut muusta maailmasta ja tiedän eri maista paljon. Avustustoiminta tulee harvemmin puheeksi kavereiden kanssa. Innostusta on, mutta onko se hetkellistä, Jaakko pohtii. Jaakko Löytynojan mielestä myös kehitysyhteistyö on välttämätöntä. Kaikkein parhaiten se toimii, jos voidaan tehdä pitkäkestoisia ja ennaltaehkäiseviä hankkeita eikä toimita aina vain silloin, kun on suuri hätä. Punaisen Ristin työ tähtää juuri tähän. 13

14 Tieto pakottaa auttamaan Marjukka Huttuselle, 24, Punainen Risti tuli vastaan Malmössä. Siellä Humanitetens Hus ssa esiteltiin eri järjestöjen toimintaa. Ajattelin jotenkin kapeasti, että Punainen Risti on vain verenluovutusta. Näyttelystä jäivät erityisesti mieleen Punaisen Ristin periaatteet ja esittely pakolaisuudesta ja maailman vesitilanteesta. Silloin oivalsin, että nämähän ovat juuri sitä, mikä minua kiinnostaa ja lähellä myös opintojani. Marjukka valmistui viime keväänä yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi Malmön yliopiston rauhan- ja konfliktintutkimuksen tiedekunnasta. Hän kirjoitti gradunsa Ugandan sisällissodasta. Vielä minulla ei ole yhtään yksiselitteistä vastausta, kuka oli hyvä ja kuka paha. Toisaalla tässä lehdessä kerromme Suomen Punaisen Ristin työstä Ugandassa, ohjelmasta, jossa lapsisotilaita autetaan sopeutumaan rauhan arkeen. Ruotsin Punaisella Ristillä on erillinen nuorisojärjestö, jonka toiminnassa Marjukka oli mukana. Jo opiskelun aikainen työharjoittelupaikka löytyi SPR:n Länsi-Suomen piiristä Jyväskylässä. Sain erittäin vaihtelevasti tehdä kaikenlaista nuorisotiimissä ja humanitaarisessa tiimissä. Kävin kertomassa kou- Maija Juoperin, 46, nuoruus täyttyi Punaisen Ristin toiminnalla. Kotikunnassa Multialla toimi vireä osasto ja se tempaisi kaikkiin muihinkin yhdistyksiin ja harrastuksiin lähtevän Maijan mukaansa. Koko kaveriporukka innostui ja Punaisen Ristin työ oli hyvää vastapainoa liikunnalle ja kilpaurheilulle. Pienen Multian naapurikylä isännöi Punaisen Ristin kansainvälistä työleiriä ja Maija rakensi monikansallisessa joukossa muun muassa leikkikentän. Paljon oli myös ensiapuharjoituksia. Ja minä sain käydä oikein maskeerauskurssin, että osasin laittaa vakuuttavan näköisiä onnettomuuden uhreja. Auttamisen perusoppi on tullut kotoa. Maijan iäkäs isä kulkee edelleen naapureidenkin asioilla ja pyrkii auttamaan kaikessa muita. Kun omat asiat ovat hyvin ja on siitä elämälle kiitollinen, tulee myös halu auttaa muita. Maija on saattanut elämästä enonsa ja tätinsä ja hoitaa nyt sairasta äitiään. Juuri nyt oma elämä on hyvin täynnä, mutta lähden varmasti mukaan Punaisen Ristin ystävätoimintaan, kun vähänkin helpottaa. Lähiomaisten hoitotyö täyttää vapaa-aikaa ja työaikana Maija on Kuokkalan koulun erityisopettaja. Yläasteikäiset nuoret ovat valtava haaste, mutta myös voiman ja tyydytyksen lähde. Suurin haaste on se, että saa ajan riittämään. Nykyinen koulu on hyvin suoritus- ja tuloskeskeinen ja itse ihminen jää helposti sivuun. Oman ajan jakami- nen tasapuolisesti kaikille oppilaille on vaikeaa. Parhaimmillaan samat oppilaat pysyvät koko kolmen vuoden ajan. Päivittäin on onnistumisia. Koko työ perustuu vuorovaikutukseen ja on hienoa, kun nuori puhuu asioistaan ja luottaa. Meillä on yhteisvastuu elämästä ja maailmasta. Ja maailmaa riittää kauas Suomen rajojen ulkopuolelle. Maijalla on jo pitkään ollut kummilapsi Keniassa. Olen valmis auttamaan. Kuinka paljon siitä saakaan! luissa ja nuorisotiloissa Punaisen Ristin toiminnasta ja työstä ja olin mukana organisoimassa vanhainkoteihin ystävätempauksia. Marjukka uskoo vahvasti, että maltillinen valistus ja viestintä voittaa ihmiset auttamaan. Kun on riittävästi tietoa maailman tilanteesta ja erilaisista tavoista auttaa, tulee luontaisesti olo, että haluaa tehdä jotakin. Koululaiset oivaltavat, että maailmassa on muutakin kuin koulumenestys tai kaverien hyväksyntä. Marjukan ja muiden valistustyö ei tuo uusia jäseniä tulvimalla, mutta muutamia ihmisiä tarttuu mukaan, aina. Aina on joku, joka epäilee esimerkiksi avun perillemenoa. Pitääkin epäillä. Yleensä vastaan, että neljä viidesosa menee suoraan kohteeseen, yksi viidesosa tarvitaan palkkoihin ja hallintoon hyvässäkin organisaatiossa. Suomen Punaisella Ristillä prosentit ovat avunsaajien kannalta vielä paremmat. Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana katastrofirahaston keräystuotoista keskimäärin 89 prosenttia käytettiin keräystarkoitukseen ja vain yksitoista prosenttia meni keräyskuluihin. Luku on suurten suomalaisten avustusjärjestöjen paras. Vuonna 2010 kuluihin meni alle 10 prosentin osuus. Yhteisvastuu elämästä 14 Harrastuksesta tuli ammatti Heikki Maukonen, 44, on esimerkki siitä, miten hyvä harrastus voi imaista mukaansa ison miehen. Hän ehti toimia monipuolisesti Suomen Punaisen Ristin ensiaputoiminnassa. Ammattipuuseppä ryhtyi opiskelemaan lähihoitajaksi ja se on nyt Heikin ammatti ja työ. Mutta Punaista Ristiä ja vapaaehtoistyötä hän ei ole hylännyt. Olen valmiuskouluttaja ja mukana Keski-Suomen alueen vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa, VAPEPAssa. Vuosittain on alueella muutamasta pariin kymmeneen kadonneiden etsintää. Useimmiten on kyse muistihäiriöisistä vanhuksista, mutta joukossa on kaikenlaisia tapauksia lapsista marjastajiin. Ja kadonneen, omaisten ja etsijöiden onneksi, kadonnut miltei aina löytyy. Kun kadonnut löytyy elossa, ei voi kuvailla sitä ilmettä omaisten kasvoilla ja sitä tunnetta, joka itselle syntyy! Vapaaehtoiset ovat etsinnöissä mukana aina viranomaisten pyynnöstä. Päätöksen tekee poliisi ja hätäkeskus hälyttää vapaaehtoiset kokoon. Mukana on ja tarvitaan monenlaista väkeä. On suunnistajia, sukeltajia, lentäjiä, moottoripyöräharrastajia. Poliisi määrittelee niin ikään ryhmän koon. Toisinaan suurimmasta mahdollisesta väkimäärästä on apua, joskus pieni joukko saa enemmän aikaan. Olen ollut mukana operaatiossa, jossa meitä etsijöitä oli neljä ja puoli sataa. Heikki vapaaehtoistovereineen on mukana myös suuronnettomuuksien tukijoukoissa. Keski-Suomessa tietenkin Konginkankaan linja-auto-onnettomuus ja Jyväskylän junaonnettomuus tulevat mieleen. Ensihuolto on onnettomuuspaikalla avainasemassa, läsnäolo, henkinen tuki tai esimerkiksi auttavan puhelimen numeron levittäminen. Palkkiona tehdystä työstä on mittaamattoman hyvä mieli. Jos tätä tekisi rahasta, ei varmasti jaksaisikaan näin pitkään. On hieno tunne, kun pystyy omilla toimillaan auttamaan ja käsittää, että autettava on mahdollisesti elämänsä suurimman kriisin keskellä! Heikki Maukosen ystäväpiiriin kuuluu myös monia Suomen Punaisen Ristin kansainvälisessä työssä mukanaolevia. Tiedän minkälainen on avun vaikutus kotimaassa. Ymmärrän, miten valtava se voi olla vaikkapa köyhissä Afrikan maissa.

15 Ensiapu on kunnia-asia Monta tapaa auttaa Nurkkakuntaisuuden aika on ohi Maria Hokkinen huokuu uskoa, uskoa siihen, että jokainen meistä voi omalla työllään vaikuttaa. Vastavalmistunut kauppatieteiden maisteri palasi vaihdosta Yhdysvalloista vapaaehtoistyön ja auttamisen kultamaasta parahiksi ihmettelemään kevään merkillistä ulkomaalaisvastaista ilmapiiriä. Kaverit huokailivat ja tuskailivat. Facebookissa oli kaamea rutina. Mutta Maria on toimen nainen. Rutina ei auta eikä riitä. Täytyy toimia. Hän ryhtyi patistamaan kavereitaan vaikkapa Suomen Punaisen Ristin jäseniksi ja mukaan maahanmuuttajatyöhön, päätti itsekin aktivoida oman jäsenyytensä ja odottaa nyt innolla syksyä, jolloin työ maahanmuuttajien kanssa toden teolla alkaa. Vaikka Yhdysvalloissa monet auttavat lahjoittamalla ja nimet ja summat julkaistaan suuruusjärjestyksessä, juuri siellä oivalsin, että avustustyöhön voi antaa oman ammattitaitonsa, aikansa, ajatuksensa. Vapaaehtoistyö pakolaisten ja maahanmuuttajien kanssa on minulle sopivin auttamisen muoto. Punainen Risti on kansainvälinen, kaikenkattava, aina paikalla siellä, missä tarvitaan. Marian mielestä Turku on aidosti kansainvälinen kaupunki ja juuri sopivan kokoinen muualta tulevien uudeksi kotikaupungiksi. Turun kokoisessa kaupungissa voi myös omalla työllään ja asenteellaan vaikuttaa. Nyt on meneillään nurkkakuntaisuuden kuolinkamppailu, Maria uskoo ja on valmiina hommiin! Ruisrock on tältä vuodelta ohi. Järjestysluku oli 41. Tämä Suomen vanhin musiikkifestari on kuuluisa muun muassa siitä, että tapahtuman pitkän historian aikana Punaisen Ristin ensiaputeltasta on varastettu Punaisen Ristin lippu. Tuo tärkeä symboli saa olla rauhassa maailman suurissa katastrofeissa, mutta ei Ruisrockissa! Näin ei käynyt tänä vuonna. Ruisrock oli tavallista rauhallisempi. Ensiavun tarvetta oli kolmen päivän aikana noin tuhannella festivaalivieraalla. Jyri Joki, 40, on ollut näitä paineita purkamassa koko tapahtuman ajan. Hänen olemuksensa huokuu Punaisen Ristin ensiapuryhmän ryhmänjohtajan vakautta ja luottamusta herättävää rauhallisuutta. Jos teloisin oman nilkkani Ruissalossa, haluaisin tavata juuri Jyrin kaltaisen auttajan. Ruissalon Kylpylän vastaanottovirkailija on kasvanut auttajaksi vähitellen. Punaisen Ristin aktiiveja on perhepiirissä ja ensiaputoiminta alkoi tuntua omalta muutama vuosi sitten. Jyri Joki on kouluttanut itseään ensiaputyössä ja on ylpeä Suomen suurimman ensiapuosaston jäsenyydestä. Auttamisen halu on kasvanut vähitellen. Kun on nähnyt toimintaa ja tietää Punaisen Ristin vahvuuden veripalvelussa, ystävätoiminnassa ja katastrofiavussa on hienoa olla mukana. Ensiapuryhmän johtajana Jyri on mukana jo tapahtumien suunnitteluvaiheessa pohtimassa, millainen ensiavun tarve kulloinkin on. On mielenkiintoista tavata uusia ihmisiä ja kuulla erilaisia näkemyksiä. Usein myös pääsee paikkoihin, joihin ei siviilinä ole mitään asiaa. Nykyisellä työnantajalla on toimintaa eri puolilla maailmaa, mutta Jyrin toiveissa mahdollinen ulkomaan komennus olisi mieluiten Punaisen Ristin leivissä. Halu auttaa ei rajoitu kotimaahan. Jyri Joen mielestä kehitysyhteistyö on välttämätöntä ja tärkeää. Punaisen Ristin maailmanlaajuisen järjestön kautta voin auttaa ihmisiä kaikkialla. Kaikki tarvitsevat ystävän! Heli Salminen, 52, viihtyy vanhojen ihmisten kanssa. Hän vetoaa vankkaan vanhainkotitaustaan. Helin isä oli vanhainkodin talonmies ja perhe asui samassa rakennuksessa. Suomen Punaisen Ristin ystävätoimintaan Heli tuli mukaan noin kolme vuotta sitten. Kun näin ilmoituksen, tuli sellainen tunne, että ehkä mä pärjäisin tossa. Ei se ollut helppoa eikä itsestään selvää, mutta kurssi auttoi. Omaishoidon tukihankkeen ystäväkurssin käytyään Heli sai ystävän. Hän on yli 90-vuotias. Tapaamme miltei viikoittain ja voin olla hänen luonaan neljäkin tuntia. Ystäväni asuu tyttärensä perheessä ja näin perhe saa omaa aikaa ja ystävät ystäväaikaa. Minua tervehtii usein ruoan tuoksu. Syömme yhdessä. Puhelemme, pelaamme korttia ja halmaa ja muistelemme. Heli Salminen kertoo sattuvasti, miten tärkeää ikäihmiselle on voida puhua omista asioistaan uskotulle ystävälle. Voi puhua jopa kuolemasta ja hautajaisista. Meillähän on vaitiolovelvollisuus ja olen huomannut, miten tärkeä on tieto siitä, ettei omista asioista puhuta pitkin kyliä. Ja tässäkin tapauksessa ystävyys on vuorovaikutusta ja sillä on samanlaisia mahdollisuuksia kuin ystävyydellä aina. Heli kertoo alusta saakka ymmärtäneensä, että voi onnistua tai epäonnistua. Tämä vuosia kestänyt suhde on onnistunut. Saan ystävältäni valtavan paljon. Omat ikään ja terveyteen liittyvät murheet tuntuvat mitättömiltä, kun kuuntelen ystäväni sotamuistoja ja nuorena leskeksi jäämistä. Tämän ystävyyden myötä tyhjä aukko elämässäni on täyttynyt. Eikä ystävyys katso rajoja. Heli Salminen on yhtä lailla mukana Nälkäpäivä-kampanjan lipaskeräyksessä, jossa apu menee tuntemattomille maan rajojen ulkopuolelle. Punaisen Ristin kansainvälinen yhteistyö antaa siihen helpon ja luotettavan kanavan. 15

16 teksti: hilkka hyrkkö kuvat: sanna peurakoski / suomen punainen risti Sudanin suolla matkalaukkujen kanssa Sairaanhoidon opettaja Sirpa Miettinen, 52, on auttamisen veteraani. Punainen Risti on vienyt hänet Kangasalta palkkatyön ja perheen parista eri puolille maailmaa jo kaksitoista kertaa. Punainen Risti on rauhanjärjestö. Porukalla autetaan kaveria, joka on pulassa. Sirpa Miettinen ei ollut vapaaehtoisesti mukana, kun sairaanhoitajaäiti kuljetti pikku Sirpaa ensiapukurssien mallipotilaana. Minulla oli leikisti palovamma ja kurssilaiset rauhoittivat sanomalla, että pääsen pian sairaalaan. En todellakaan halunnut sairaalaan ja kiljuin täyttä kurkkua, Sirpa muistaa ja nauraa. Äiti oli oman alueensa ensimmäisiä Punaisen Ristin ensiapukouluttajia. Nuoren Sirpan ensiapumannekiinin uraa seurasivat Punaisen Ristin Hämeen piirin kesäleirit. Siellä Sirpa muis- i Suomen Punaisen Ris- ensimmäistä kertaa Punaisen Ristin kansainvä- taa uinnin ja suunnistuksen lomassa kuulleensa tin kansainvälisen avun kentällä. Hän meni kansainvälisen avun peruslisestä toiminnasta, katastrofiavusta, hoitajista perustana on asiantuntijareservi. Eri Ja sitten apua jo tarvittiinkin. Sisällissodan runkurssille niin kuin isosisko Raijakin. alojen ammatti-ihmiset voivat hakea den perustajaa 80- ja 90-luvun vaihteessa. Tuntuu telemassa Etelä-Sudanissa tarvittiin kyläklinikoi- kansainvälisen avun erikoisen juhlalliselta muistella Sirpa Miettisen peruskurssille ja sen ensimmäistä komennusta mansikkakakun ääressä käytyään ovat asiantuntijapankissa. Etelä-Sudan on juuri edellisenä päivänä itsenäis- Vesijärven rannalla kauniina kesäpäivänä, kun Tästä joukosta SPR tynyt. Uusi itsenäinen maa saa myös oman Punaisen Ristin kansallisen yhdistyksensä. kulloisenkin tilanteen mukaan valitsee kentälle lähtijät. danilaisella suolla matkalaukkujeni kanssa! Sielläpä olen itsekin ollut, seisonut eteläsu- > Kursseja järjestetään joka vuosi. metrisiksi kasvavien Dinka-heimon Sirpa seisoi matkalaukkuineen usein kaksi- jäsenten 16

17 17

18 Vettä oli käytettävissä viisi litraa päivässä. Illalla viimeistään joutui miettimään, laitanko vettä kastikkeeseen vai pesenkö hampaat. keskellä. Alue oli suota ja heimo eli puolittain paimentolaiselämää. Sirpa muistaa vieläkin valtavat karjalaumat muutoin niin tyhjässä maisemassa. Ihmisillä ei ollut mitään, ei vaatteitakaan. Torit olivat tyhjiä. Rahalla ei ollut mitään merkitystä, koska ei ollut mitään ostettavaa. Sirpa ja sveitsiläiskollega asuivat yhteisessä savimajassa Kongorin kylässä. Ainoa yhteys ulkomaailmaan oli radioyhteys Keniaan kerran päivässä. Sudanin vapautusarmeijan sissi toimi radistina ja tuli aina avaamaan yhteyden ja hoitamaan puhepuolen. Saimme sanoa vain muutaman sanan itse, jotta Keniassa tiedettiin, että olemme hengissä. Toiset ihmiset jäävät mieleen. Sirpa Miettinen kuvailee mikrofonimiehenä toiminutta dinka-heimolaista. Dinkat avaavat lapsen ikenet, jotta hampaat pääsevät tulemaan vapaasti ulos ja kasvamaan kauniisti eri suuntiin. Radistilla oli mahtavat hampaat. Saimme lopulta oikeuden itse käyttää radioyhteyttä, kun väsytimme sissin pitkillä ja seikkaperäisillä tilauslistoilla. Ja kyllä sveitsiläiskollega ja Sirpakin jäivät dinkojen mieleen. He pitivät kuntoa yllä juoksemalla kylää ympäri iltaisin ja puhelivat samalla kovaan ääneen keskenään. Sitten Sirpa Miettisen silmiin osui antropologinen artikkeli dinkoista: dinkat eivät koskaan juokse eivätkä huuda. Iltajuoksu muuttui kävelyksi. Meillä oli usein seuranamme joukko lapsia, jotka opettivat meille dinkaa ja me heille englantia. Toinen yhteys ympäröivään maailmaan oli niin ikään Keniasta kerran viikossa saapuva kuorma-autosaattue, joka toi oman elämiseen ja projektissa tarvittavat tarvikkeet. Sirpa veti kahta rokotusohjelmaa: toista naisille ja lapsille, toista lehmille. Lapset saivat koko sarjan lastentauteja vastaan ja karja rokotettiin pernaruttoa vastaan. Monissa Etelä-Sudanin kylissä oli pelkkiä tyttöjä. Pojat olivat piilossa sotilaiden pakko-ottojen varalta. Kenttähoitaja hoiti rokotusten lisäksi koulun terveyspalvelut ja auttoi kyläklinikoiden perustamisessa. Silloinkin itäistä Afrikkaa vaivasi kuivuus. Koko alueen kahdeksasta kaivosta vain kahdessa oli vettä. Omakin kaivo kuivui aikanaan ja vesi piti hakea sadan kilometrin päästä. Vettä oli käytettävissä viisi litraa päivässä. Illalla viimeistään joutui miettimään, laitanko vettä kastikkeeseen vai pesenkö hampaat. Kotona Kangasalla odotti kuusivuotias Eevatytär ja Asko-puoliso. Sirpa Miettinen painottaa, että lähteminen ja kotiinpaluu eivät ole mahdollista ilman perheen tukea. Äidin ollessa poissa tytär poti kovaa ikävää, pelkojakin, mutta itsenäistyi ja oppi hallitsemaan suuria tunteita. Äiti istui kesän ja vahti Vesijärveä. Ettei se vaan kuivu pois. Yhtään en antaisi pois Ensimmäinen on aina ensimmäinen, myös Punaisen Ristin kansainvälisen avun komennuksien ketjussa. Sudanin jälkeen tuli Turkki, sitten Somalia, Keski-Aasia, Karjala ja Murmansk. Lista jatkuu niin, että kuluvan vuoden alussa ja viime vuoden lopussa Haitiin tehty komennus on Sirpan avustusuran kahdestoista. Nyt mummia odottavat Prinsessa ja Teräsmies ja viisi koiraa. Nuorin heistä on Donna, joka pyrkii hänkin palveluskoirakouluun. Kaikki työmatkat ovat olleet erilaisia ja kaikki ovat olleet tärkeitä, mieleenpainuvia. Yhtään ei Sirpa antaisi pois. Oheistuotteena on tullut joukko ihania, elinikäisiä ystäviä. Vesijärvi ei ole kuivunut. Sen vedestä Sirpa ottaa kesäisin voimaa. Hän ui ja katselee mökkirannasta järvelle ja kun kutsu käy hän lähtee taas. Minut on kasvatettu ajattelemaan, että ei ole oikeutta valittaa, jos ei yritä vaikuttaa. Lisäksi veroista ja säästä on opittava nauttimaan. 18

19 teksti: hilkka hyrkkö kuva: niklas meltio / suomen punainen risti Apua vuorten keskelle Pieni, vuoristoinen Tadzhikistan on helppo unohtaa. Se unohtui jo entisessä Neuvostoliitossa. Valtion alueella olevan Pamir-vuoriston korkein huippu sai nimekseen Leninin huippu ja siinä se. Tadzhikistan määrättiin puuvillan tuottajaksi muiden Keski-Aasian tasavaltojen tapaan. Puuvillan viljely kavensi ja yksipuolisti maanviljelyn. Maan itsenäistyttyä puuvillapelloilla ahkeroivat samat ihmiset kuin ennenkin. He saivat puuvillakasvin puuosat polttopuiksi ja saivat pystyttää majansa pellon reunaan. Tadzhikistan oli köyhin neuvostotasavalta. Nyt se on yksi maailman köyhimmistä maista. Vain viisi prosenttia pinta-alasta soveltuu maanviljelyyn. Muu osa on vuoristoa, korkeaa ja teräväreunaista. Vuoroin sataa liikaa, vuoroin liian vähän. Tulva-aikana mutavyöryt peittävät alleen pellot ja talot ja levittävät tauteja, tulvivat pääkaupungin Dushanbeen vedenottamolle saakka. Sisällissodan entisestään köyhdyttämä itsenäinen Tadzhikistan sai Punaisen Ristin ja paikallisen Punaisen Puolikuun voimin suoraa ruoka-apua toistakymmentä vuotta. Nyt ruoan jakelusta kaikkein köyhimmille on siirrytty maan omien yhteisöiden tukemiseen ja auttamiseen. Tuberkuloosi täytyy tunnistaa ituberkuloosi on vakava ongelma Tadzhikistanissa. Tautiin sairastuneita ja siihen kuolleita on paljon ja viimeksi kuluneen viidentoista vuoden aikana määrä on vain noussut. Taudin yleisyyteen vaikuttavat köyhyys, muuttoliike ja heikko julkinen terveydenhuolto. Monien muiden sairauksien tavoin tuberkuloosikin saa voimansa köyhyydestä. Ihmiset eivät tunnista tuberkuloosin oireita eivätkä tiedä, miten tarttuvaa se on. Kaikkein huonoin tilanne on etelässä, Khatlonin alueella. Suomen Punaisen Ristin ja Tadzhikistanin Punaisen Puolikuun yhteisen tuberkuloosihankkeen kohteena ovatkin Khatlonin alueen Vos ja Khamadom. Siellä tuberkuloosin sairastuneiden määrä on maan korkeimpia. Alueen elinolot tukevat tautia. Huonolla hygienialla ja köyhyydellä on väistämätön yhteys, sairaanhoitaja Sirpa Tuhkanen kertoo. Miten sitten Suomen Punainen Risti ja Tadzhikistanin Punainen Puolikuu toimivat tuberkuloositietouden, taudin ehkäisyn ja sen hoidon hyväksi? Terveydenhuoltohenkilökuntaa koulutetaan tässä yhteisöpohjaisessa hankkeessa tunnistamaan tauti ja valvomaan sen hoitoa. Hankkeen keskeisenä voimana ovat Punaisen Puolikuun vapaaehtoiset. Vapaaehtoisia on mukana yli kaksi ja puoli sataa ja tavoitteena on saada kaksi vapaaehtoista hankkeen jokaista kylää kohden, Tuhkanen kertoo. Tadzhikistan on sitoutunut tuberkuloosin torjunnassa WHO:n suosituksiin, jolloin taudin torjunta on maan hallituksen ja terveysministeriön vastuulla. Hankkeen tavoitteena on potilaan hoidon suunnittelu yhteistyössä Punaisen Puolikuun vapaaehtoisten ja virallisen terveydenhoidon kanssa. Projekti kestää kaksi vuotta ja sen rahoittaja on Euroopan Unioni. Taudin hoidossa on välttämätöntä hoitojakso sairaalassa, mutta yhtä tärkeää on pitkän lääkityksen vieminen loppuun saakka. Erityisesti tässä kohden tulevat hankkeemme vapaaehtoiset mukaan kuvaan, Tuhkanen korostaa. Hoidossa olevien ihmisten kotikäynnit on jaettu terveydenhoidon vakituisen henkilöstön ja Punaisen Puolikuun vapaaehtoisten kesken. Me voimme ottaa hoitaaksemme vaikkapa joka toisen kotikäynnin. Näin tekijöiden määrä moninkertaistuu ja sairaat saavat riittävän tuen hoidon jatkamiseen. Lääkityksen laiminlyönti on ongelma Tuberkuloosin kotilääkitys koostuu useimmiten useasta lääkkeestä. Vaikuttavat aineet ovat vahvoja ja usein hoito jätetään kesken sivuvaikutusten vuoksi. Yhtä yleistä on lopettaa hoito kesken, kun olo kohenee, Sirpa Tuhkanen kertoo. Kotihoidon kesto voi huomattavasti pitkittyä, kun lääkitys jätetään kesken. Köyhyys vaikuttaa taudin paranemiseen silläkin tavalla, että tuberkuloosisairaat eivät saa sellaista ravintoa, joka tukee tervehtymistä. Ravinto-oppi ja oikeanlainen syöminen ovat myös asioita, joissa projektin kouluttamat vapaaehtoiset voivat auttaa potilaita. Osa potilaista tarvitsee apua lääkkeen ottamisessa. Vapaaehtoiset voivat myös kuljettaa yskösnäytteitä terveyskeskukseen. Tadzhikistanissa matkat ovat aina pitkiä. Tiet ovat erittäin huonokuntoisia ja usein tulvat ja maanvyöryt vievät ne mennessään ja korjaustyöt viipyvät. Etenkin vuoristossa on paljon tiettömiä taipaleita ja ainoa kulkuväline on aasi. Projektissa kokeillaan myös erilaisia tapoja levittää tietoa tuberkuloosista. Keskeinen ongelma on se, ettei tautia tunneta eikä tunnisteta. Tietoa voidaan levittää kyläkokouksissa ja esimerkiksi kouluissa. Koska tuberkuloosi on tarttuva tauti, on yhteisön aktivoiminen keskeisin asia. 19

20 Suomen Punaisen Ristin rahoittamat kehitysohjelmat 2000-luvulla SPR:N KANSAINVÄLISESTÄ AVUSTA 1/3 ON KEHITYSYHTEISTYÖTÄ, 2/3 KATASTROFIAPUA AASIA Afganistan 2010 Terveys ja hyvinvointi yhteisössä 2011 Terveys ja hyvinvointi yhteisössä Etelä-Aasian alue 2004 Humanitaariset arvot 2005 Alueellinen katastrofivalmius 2006 Alueellinen katastrofivalmius 2007 Alueellinen katastrofivalmius 2008 Alueellinen katastrofivalmius 2009 Alueellinen katastrofivalmius Filippiinit 2011 Katastrofivalmius Intia 2002 Yhteisöperustainen ensiapu Itä-Timor Kaakkois-Aasian alue 2000 Alueellinen järjestökehitys Kambodzha 2000 Kambodzhan Punaisen Ristin kehitys 2001 Kambodzhan Punaisen Ristin kehitys 2002 Kambodzhan Punaisen Ristin kehitys 2003 Kambodzhan Punaisen Ristin kehitys 2007 Katastrofiterveyshanke 2008 Katastrofiterveyshanke 2009 Katastrofiterveyshanke 2010 Integroitu katastrofivalmius 2011 Integroitu katastrofivalmius Keski-Aasian alue 2000 Alueellinen nuorisotyö Alueellinen järjestökehitys 2001 Alueellinen järjestökehitys Alueellinen nuorisotyö Alueellinen katastrofivalmius 2002 Alueellinen nuorisotyö Alueellinen katastrofivalmius 2003 Alueellinen nuorisotyö Alueellinen katastrofivalmius 2004 Alueellinen nuorisotyö 2005 Alueellinen nuorisotyö 2006 Alueellinen nuorisotyö 2007 Alueellinen terveys 2008 Alueellinen nuorisotyö Alueellinen terveys 2009 Alueellinen nuorisotyö Kiina 2007 Vesi- ja terveysvalmius 2008 Vesi- ja terveysvalmius 2009 Vesi- ja terveysvalmius 2010 Valmiustyö 2011 Valmiustyö Mongolia 2000 Mongolian Punaisen Ristin kehitys 2001 Järjestökehitys 2002 Mongolian Punaisen Ristin kehitys Järjestökehitys 2003 Järjestökehitys Terveysohjelmien kehitys 2004 Terveys ja hyvinvointi yhteisöissä 2005 Terveys ja hyvinvointi yhteisöissä 2006 Terveys ja hyvinvointi yhteisöissä 2007 Terveys ja hyvinvointi yhteisöissä Katastrofivalmius Yhteisöperustainen sosiaalipalvelu 2008 Terveys ja hyvinvointi yhteisöissä Katastrofivalmius Yhteisöperustainen sosiaalipalvelu 2009 Terveys ja hyvinvointi yhteisöissä Katastrofivalmius Yhteisöperustainen sosiaalipalvelu 2010 Paimentolaistyö Integroitu terveys ja katastrofivalmius Viestintäkehitys 2011 Integroitu terveys ja katastrofivalmius Viestintäkehitys Myanmar 2002 Terveys 2003 Myanmarin Punaisen Ristin kehitys 2004 Terveys ja hyvinvointi yhteisössä 2005 Terveys ja hyvinvointi yhteisössä 2006 Terveys ja hyvinvointi yhteisössä 2007 Terveys ja hyvinvointi yhteisössä 2008 Terveys ja hyvinvointi yhteisössä 2009 Terveys ja hyvinvointi yhteisössä 2010 Terveys ja hyvinvointi yhteisössä 2011 Terveys ja hyvinvointi yhteisössä Nepal 2005 Yhteisöperustainen kehitys 2006 Katastrofivalmius 2007 Katastrofivalmius, koulut 2008 Katastrofivalmius, koulut Hiv/Aids 2009 Katastrofivalmius, koulut Yhteisöperustainen katastrofivalmius Nepalin Punaisen Ristin kehitys 2010 Katastrofivalmius Yhteisökehitys 2011 Katastrofivalmius Yhteisökehitys Naisten ja vähemmistöjen asema Oseanian alue 2000 Alueellinen terveys 2001 Alueellinen terveys Alueellinen järjestökehitys 2002 Alueellinen terveys 2003 Alueellinen terveys 2004 Terveys ja hyvinvointi yhteisöissä 2005 Terveys ja hyvinvointi yhteisöissä Pohjois-Korea 2010 Terveys 2011 Terveys Tadzhikistan 2000 Tadzhikistanin Punaisen Puolikuun kehitys 2001 Katastrofivalmius 2002 Katastrofivalmius 2003 Katastrofivalmius 2004 Katastrofivalmius Tadzhikistanin Punaisen Puolikuun kehitys 2005 Katastrofivalmius Tadzhikistanin Punaisen Puolikuun kehitys 2006 Terveys ja hyvinvointi yhteisöissä Katastrofi- ja toimintavalmiuksien kehitys Tuberkuloosi 2007 Terveys ja hyvinvointi yhteisöissä Katastrofi- ja toimintavalmiuksien kehitys Tuberkuloosi 2008 Terveys ja hyvinvointi yhteisöissä Katastrofi- ja toimintavalmiuksien kehitys Tuberkuloosi 2009 Terveys ja hyvinvointi yhteisöissä Katastrofi- ja toimintavalmiuksien kehitys Tuberkuloosi 2010 Katastrofi- ja toimintavalmiuksien kehitys hanke Yhteisökehitys Tuberkuloosi 2011 Katastrofi- ja toimintavalmiuksien kehitys hanke Yhteisökehitys Tuberkuloosi Thaimaa 2005 Veripalvelu 2006 Veripalvelu 2007 Veripalvelu 2008 Veripalvelu 2009 Veripalvelu 2010 Veripalvelu Pakistan 2007 Katastrofivalmius ja terveys 2008 Katastrofivalmius 2009 Katastrofivalmius 2010 Katastrofivalmius 2011 Katastrofivalmius Sri Lanka 2002 Ensiapu 2007 Yhteisöperustainen ensiapu 2011 Terveys Vietnam 2000 Vietnamin Punaisen Ristin kehitys AFRIKKA Angola 2000 Terveys Angolan Punaisen Ristin kehitys ja ensiapu 2006 Terveys Eritrea 2008 Katastrofivalmius 2009 Katastrofivalmius 2010 Katastrofivalmius 2011 Katastrofivalmius Burundi Djibouti 2002 Terveys 2002 Djiboutin Punaisen Puolikuun kehitys 2003 Terveys Djiboutin Punaisen Puolikuun kehitys 2004 Terveys Djiboutin Punaisen Puolikuun kehitys 2005 Integroitu terveys 2006 Integroitu terveys Etelä-Afrikka 2000 Etelä-Afrikan Punainen Ristin kehitys 2001 Etelä-Afrikan Punainen Ristin kehitys 2002 Etelä-Afrikan Punainen Ristin kehitys 2003 Etelä-Afrikan Punainen Ristin kehitys 2004 Etelä-Afrikan Punainen Ristin kehitys 2005 Etelä-Afrikan Punainen Ristin kehitys 2006 Etelä-Afrikan Punainen Ristin kehitys 2007 Psykososiaalinen tuki Hiv/Aids 2008 Psykososiaalinen tuki Hiv/Aids 2009 Psykososiaalinen tuki Hiv/Aids 2010 Psykososiaalinen tuki Nuoriso ja Hiv/Aids Viestintäkehitys 2011 Psykososiaalinen tuki Nuoriso ja Hiv/Aids Viestintäkehitys Eteläisen Afrikan alue 2000 Alueellinen järjestökehitys 2001 Alueellinen järjestökehitys Katastrofivalmius Vesi 2002 Alueellinen järjestökehitys Katastrofivalmius Vesi 2003 Alueellinen järjestökehitys Katastrofivalmius Vesi Etiopia 2000 Etiopian Punaisen Ristin kehitys 2005 Integroitu terveys 2006 Integroitu terveys 2007 Integroitu terveys 2008 Integroitu terveys 2009 Integroitu terveys 2010 Integroitu terveys 2011 Integroitu terveys Itä-Afrikan alue 2000 Alueellinen järjestökehitys 2001 Alueellinen järjestökehitys 2007 Terveys Kenia 2000 Kenian Punaisen Ristin kehitys 2001 Kenian Punaisen Ristin kehitys 2005 Vesi- ja sanitaatio 2006 Vesi- ja sanitaatio 2007 Vesi- ja sanitaatio Seksuaali- ja lisääntymisterveys 2008 Kenian Punaisen Ristin kehitys Vesi- ja sanitaatio Seksuaali- ja lisääntymisterveys 2009 Kenian Punaisen Ristin kehitys Vesi- ja sanitaatio Seksuaali- ja lisääntymisterveys 2010 Seksuaali- ja lisääntymisterveys Integroitu terveys Keski-Afrikan Tasavalta 2009 Hiv/Aids ja yhteisöperustainen terveys 2010 Hiv/Aids ja yhteisöperustainen terveys 2011 Hiv/Aids ja yhteisöperustainen terveys Kongon Demokraattinen Tasavalta 2009 Hiv/Aids 2010 Hiv/Aids ja yhteisöperustainen terveys 2011 Hiv/Aids ja yhteisöperustainen terveys Liberia 2000 Liberian Punaisen Ristin kehitys Terveys Vesi 2006 Terveys ja hyvinvointi 2007 Terveys ja hyvinvointi yhteisössä 2008 Terveys ja hyvinvointi yhteisössä 2009 Terveys ja hyvinvointi yhteisössä 2010 Liberian Punaisen Ristin kehitys 2011 Liberian Punaisen Ristin kehitys Länsi-Afrikan alue 2000 Alueellinen järjestökehitys 2001 Alueellinen järjestökehitys 2002 Alueellinen järjestökehitys 2003 Alueellinen järjestökehitys 2006 Alueellinen katastrofiterveys 2007 Alueellinen katastrofiterveys 2008 Alueellinen katastrofiterveys 2009 Alueellinen katastrofiterveys Alueellinen tiedotuskehitys 2010 Alueellinen järjestökehitys 2011 Alueellinen järjestökehitys Malawi 2004 Malaria 2005 Malaria 2006 Malaria 2007 Malaria Hiv/Aids ja ruokaturva 2008 Hiv/Aids ja ruokaturva Malaria ja yhteisöperustainen terveys 2009 Malaria ja yhteisöperustainen terveys Ruokaturva 2010 Integroitu ruokaturva ja Hiv/Aids 2011 Integroitu ruokaturva ja Hiv/Aids Mosambik Hiv/Aids 2003 Mosambikin Punaisen Ristin kehitys 2004 Mosambikin Punaisen Ristin kehitys Vesi- ja sanitaatio Terveys ja hyvinvointi yhteisöissä 2005 Terveys ja hyvinvointi yhteisöissä 2006 Terveys ja hyvinvointi yhteisöissä Mosambikin Punaisen Ristin kehitys Vesi- ja sanitaatio Integroitu ruokaturva ja katastrofivalmius 2009 Vesi- ja sanitaatio Integroitu ruokaturva ja katastrofivalmius 2010 Integroitu ruokaturva ja katastrofivalmius Viestintäkehitys 2011 Integroitu ruokaturva ja katastrofivalmius Viestintäkehitys Namibia 2000 Namibian Punaisen Ristin kehitys Nigeria 2000 Nigerian Punaisen Ristin kehitys 2001 Nigerian Punaisen Ristin kehitys Katastrofivalmius 2002 Nigerian Punaisen Ristin kehitys Katastrofivalmius 2003 Nigerian Punaisen Ristin kehitys 2005 Katastrofi- ja toimintavalmiudet 2006 Katastrofi- ja toimintavalmiudet 2007 Katastrofivalmiuksien kehittäminen 2008 Katastrofivalmiuksien kehittäminen 2010 Katastrofivalmiuksien kehittäminen Ruanda 2000 Katastrofivalmius 2000 Terveys 2005 Orpolasten tuki 2006 Orpolasten tuki Ruandan Punaisen Ristin kehitys 2007 Orpolasten tuki 2008 Orpolasten tuki Ruandan Punaisen Ristin kehitys 2009 Orpolasten tuki Ruandan Punaisen Ristin kehitys 2010 Orpolasten tuki 2011 Orpolasten tuki Sierra Leone 2004 Sierra Leonen Punaisen Ristin kehitys Katastrofivalmius 2005 Lasten tuki 2006 Lasten tuki Malarian ehkäisy 2007 Malarian ehkäisy 2008 Malarian ehkäisy 2009 Malarian ehkäisy 2010 Lasten tuki Malaria ja yhteisöpohjainen terveys 2011 Lasten tuki Malaria ja yhteisöpohjainen terveys Somalia 2000 Somalian Punaisen Puolikuun kehitys Terveys 2001 Somalian Punaisen Puolikuun kehitys Terveys 2002 Somalian Punaisen Puolikuun kehitys Terveys 2003 Somalian Punaisen Puolikuun kehitys Terveys 2004 Terveys 2005 Somalian Punaisen Puolikuun kehitys Terveys 2006 Somalian Punaisen Puolikuun kehitys Terveys 2007 ja ensiapu Toimintavalmius Hiv/aids 2008 ja ensiapu Toimintavalmius Hiv/aids 2009 ja ensiapu Toimintavalmius Hiv/aids 2010 Terveys 2011 Terveys Sudan 2006 Terveys 2009 Terveys 2010 Terveys 2011 Terveys Swasimaa 2001 Ruokaturva 2002 Ruokaturva 2003 Ruokaturva Integroitu ruokaturva ja Hiv/Aids 2004 Ruokaturva Swasimaan Punaisen Ristin kehitys 2005 Ruokaturva Integroitu ruokaturva ja Hiv/Aids 2006 Integroitu ruokaturva ja Hiv/Aids Kotihoito 2007 Integroitu ruokaturva ja Hiv/Aids Hiv/Aids potilaiden kotihoito 2008 Swasimaan Punaisen Ristin kehitys Hiv/Aids potilaiden kotihoito 2009 Integroitu ruokaturva ja Hiv/Aids 2010 Integroitu ruokaturva ja Hiv/Aids Vesi ja sanitaatio 2011 Integroitu ruokaturva ja Hiv/Aids Uganda 2000 Naisten asema Yhteisökehitys Nuorisotyö 2007 Psykososiaalinen tuki 2008 Psykososiaalinen tuki 2009 Psykososiaalinen tuki 2010 Psykososiaalinen tuki, lapset 2011 Psykososiaalinen tuki, lapset Zimbabwe 2001 Hiv/Aids 2003 Hiv/Aids Terveys Vesi- ja sanitaatio 2005 Vesi 2006 Ruokaturva Integroitu ruokaturva ja Hiv/Aids 2007 Integroitu ruokaturva ja Hiv/Aids Vesi 2008 Integroitu ruokaturva ja Hiv/Aids Vesi Ruokaturva Yhteisövalmius Kolera 2009 Integroitu ruokaturva ja Hiv/Aids Ruokaturva Yhteisöperustainen katastrofivalmius 2010 Integroitu ruokaturva ja Hiv/Aids Yhteisöperustainen katastrofivalmius Ruokaturva 2011 Integroitu ruokaturva ja Hiv/Aids Vesi- ja sanitaatio AMERIKKA Amazonasin alue 2000 Alueellinen järjestökehitys Alueellinen yhteisökehitys 2001 Alueellinen järjestökehitys Alueellinen yhteisökehitys 2002 Alueellinen järjestökehitys Alueellinen yhteisökehitys 2003 Alueellinen järjestökehitys Alueellinen yhteisökehitys 2004 Terveys ja hyvinvointi yhteisössä Argentiina 2000 Argentiinan Punaisen Ristin kehitys 2007 Valmiustyö 2009 Valmiustyö 2010 Valmiustyö 2011 Valmiustyö Bolivia 2007 Valmiustyö 2010 Valmiustyö 2011 Valmiustyö El Salvador 2008 Valmiustyö 2009 Valmiustyö 2010 Valmiustyö Yhteisöperustainen valmius 2011 Viestintäkehitys Yhteisöperustainen valmius Etelä-Amerikan alue 2000 Alueellinen valmius 2001 Alueellinen valmius 2002 Alueellinen valmius 2003 Alueellinen valmius 2004 Alueellinen valmius 2005 Alueellinen valmius 2006 Alueellinen valmius 2007 Alueellinen valmius 2010 Turvalliset yhteisöt 2011 Turvalliset yhteisöt Haiti 2010 ja ensiapu 2011 ja ensiapu Honduras 2008 Verenluovutus 2009 Verenluovutus Äiti-lapsi -terveys 2010 Äiti-lapsi -terveys Hiv/Aids liikkuvassa väestössä 2011 Äiti-lapsi -terveys Hiv/Aids liikkuvassa väestössä Keski-Amerikan alue 2007 Keski-Amerikan ja Karibian valmiusverkko 2008 Keski-Amerikan ja Karibian valmiusverkko 2009 Keski-Amerikan ja Karibian valmiusverkko 2010 Keski-Amerikan valmiusverkko 2011 Keski-Amerikan valmiusverkko Latinalaisen Amerikan alue 2000 Alueellinen järjestökehitys Aluedelegaation tuki 2001 Aluedelegaation tuki 2002 Alueellinen terveys 2003 Alueellinen terveys 2004 Alueellinen terveys 2005 Yhteisöperustainen kehitys 2006 Yhteisöperustainen kehitys 2007 Alueellinen katastrofivalmius Alueellinen verenluovutus 2008 Alueellinen katastrofivalmius Alueellinen verenluovutus Alueellinen nuorisotyö 2009 Alueellinen katastrofivalmius Alueellinen verenluovutus Alueellinen nuorisotyö 2010 Alueellinen nuorisotyö 2011 Alueellinen nuorisotyö Paraguay 2007 Valmiustyö 2009 Valmiustyö 2010 Valmiustyö 2011 Valmiustyö Trinidad ja Tobago 2007 Valmiustyö 2009 Valmiustyö 2010 Valmiustyö 2011 Valmiustyö EUROOPPA Albania 2000 Albanian Punaisen Ristin kehitys 2001 Katastrofivalmius 2002 Katastrofivalmius 2003 Katastrofivalmius Armenia 2000 Valmiustyö 2002 Katastrofivalmius Bosnia 2001 Paluumuutto ja kotouttaminen Jugoslavia 2000 Nuorisotyö 2002 Kotihoito 2003 Kotihoito Kansainvälinen Punainen Risti (IFRC), Eurooppa 2000 Tuki Minskin aluetoimistolle 2001 Tuki Budapestin aluedelegaatiolle Kosovo 2001 Järjestökehitys 2004 Järjestökehitys Ensiapu 2007 Nuorisotyö 2008 Nuorisotyö 2009 Nuorisotyö 2010 Nuorisotyö Kansainvälinen Punainen Risti (IFRC), Geneve 2000 Naiset ja kehitysohjelmat Psykososiaalinen tuki Koulutus ja tutkimus Järjestökehitysrahasto 2001 Koulutus ja tutkimus Järjestökehitysrahasto Gender-näkökulma kehitysohjelmissa Sphere, katastrofiavun vähimmäisstandardit Maailmanlaajuinen turvallisuusprojekti 2002 Järjestökehitysrahasto Sphere, katastrofiavun vähimmäisstandardit Gender-näkökulma kehitysohjelmissa 2003 Trip Järjestökehitysrahasto Sphere, katastrofiavun vähimmäisstandardit Gender-näkökulma kehitysohjelmissa 2004 Maailmanlaajuinen terveysohjelma Järjestökehitysrahasto Etelä-etelä järjestökehitys Maailmaanlaajuinen järjestökehitys 2005 Maailmanlaajuinen terveysohjelma Järjestökehitysrahasto Osallistamisohjelma 2006 Maailmanlaajuinen terveysohjelma Järjestökehitysrahasto Osallistamisohjelma 2007 Maailmanlaajuinen terveysohjelma Järjestökehitysrahasto Osallistamisohjelma 2008 Maailmanlaajuinen terveysohjelma Järjestökehitysrahasto Osallistamisohjelma 2009 Maailmanlaajuinen terveysohjelma Järjestökehitysrahasto Osallistamisohjelma 2010 Maailmanlaajuinen terveysohjelma Järjestökehitysrahasto Osallistamisohjelma 2011 Maailmanlaajuinen terveysohjelma Järjestökehitysrahasto Osallistamisohjelma Nordic-Baltic yhteistyö 2000 Alueellinen järjestökehitys 2001 Alueellinen järjestökehitys 2004 Alueellinen katastrofivalmius Alueellinen järjestökehitys Serbia 2004 Kotihoito Suomen lähialue 2000 Alueellinen järjestökehitys 2001 Alueellinen järjestökehitys Venäjä 2000 Venäjän Punaisen Ristin kehitys 2001 Venäjän Punaisen Ristin kehitys 2004 Venäjän Punaisen Ristin kehitys Viro 2004 Viron Punaisen Ristin kehitys LÄHI-ITÄ JA POHJOIS-AFRIKKA Palestiina 2002 Terveys 2004 Terveys 2007 Palestiinan Punaisen Puolikuun kehitys 2008 Palestiinan Punaisen Puolikuun kehitys 2009 Palestiinan Punaisen Puolikuun kehitys Pohjois-Afrikan alue 2001 Katastrofivalmius 2002 Katastrofivalmius 2003 Katastrofivalmius 2004 Katastrofivalmius Alueellinen järjestökehitys 2005 Toimintavalmius 2006 Toimintavalmius 2007 Katastrofivalmius kuva: daniel cima / amerikan punainen risti

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Nälkäpäiväkampanja. Sinä voit auttaa! Kuva: Joonas Brandt

Nälkäpäiväkampanja. Sinä voit auttaa! Kuva: Joonas Brandt Nälkäpäiväkampanja Sinä voit auttaa! Kuva: Joonas Brandt Nälkäpäivä pähkinänkuoressa Nälkäpäivänä kerätään varoja katastrofirahastoon. Rahaston turvin Punainen Risti auttaa Suomessa ja ulkomailla. Katastrofirahaston

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa STETE ry:n seminaari Pandemia turvallisuushaaste Anja Alila 11.joulukuuta 2007 Eduskuntatalon auditorio SUOMEN PUNAINEN RISTI Suomen Punainen Risti -

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä 15.8.2014 Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri Hyvinvointia ja turvallisuutta v-ma 2014 Punaisen

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Punaisen Ristin kotimaan apu

Punaisen Ristin kotimaan apu Punaisen Ristin kotimaan apu Näin autamme äkillisten onnettomuuksien uhreja Suomessa USKALLA VÄLITTÄÄ Kotimaan avun yhteyshenkilöiden koulutus Apumme ulottuu valmiudesta jälkitukeen USKALLA VÄLITTÄÄ Kotimaan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Näin Punainen Risti toimii Satakunnassa

Näin Punainen Risti toimii Satakunnassa Näin Punainen Risti toimii Satakunnassa Satakunnan kuntapäivä 21.10.2014 Paula Ilén Toiminnanjohtaja Suomen Punainen Risti Satakunnan piiri www.punainenristi.fi Tausta SPR laki (238/2000) ja asetus (981/2005)

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA

VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEIS- KUNNASSA VAPAAEHTOISTYÖN VAIKUTTAVUUS YHTEISKUNNASSA Pekka Paatero 29.9.2009 Kaksi näkökulmaa: 1. Vaikuttavuus julkisen sektorin toimintaa tukevana 2. Vaikuttavuus

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu

Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Osaavien auttajien verkosto (päivitetty 4.11.2015) 19.11.2015 1 Apua tarvitaan 19.11.2015 2 Vapaaehtoisen pelastuspalvelun (Vapepa) historiaa Enontekiö, Kerässieppi 24.5.1963

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi?

Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Miten järjestö brändätään vapaaehtoisille kiinnostavaksi? Veera Hämäläinen 7.11.213 2 Tunnettuudesta brändiin Jotta voi rakentaa brändiä, järjestö pitää tuntea. Paranna siis järjestösi tunnettuutta. Rakenna

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Robertin tarina - opettajan materiaali

Robertin tarina - opettajan materiaali Robertin tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalin joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

KAMU -yhteistyö. Suomen Punainen Risti. Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit. Suomen Punainen Risti

KAMU -yhteistyö. Suomen Punainen Risti. Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit. Suomen Punainen Risti KAMU -yhteistyö Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen piirit Toiminta - alue Toiminta- alueeseen kuuluu Savo Karjalan piirin alueella 51 paikallista osastoa Kaakkois Suomen piirin alueella 22 osastoa Yhteensä

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Punainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti

Punainen Risti Malissa. Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Kaisa Kannuksela Kansainvälisen avun suunnittelija Suomen Punainen Risti Juridinen tulkinta Malin tilanteesta Malin hallituksen ja YK:n turvallisuusneuvoston hyväksyntä ulkomaisten sotilasjoukkojen voimankäytölle

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Keskikesä 2015. Rakas esirukoilijani. Maanjäristyksen jäljet

Keskikesä 2015. Rakas esirukoilijani. Maanjäristyksen jäljet Rakas esirukoilijani Keskikesä 2015 Maanjäristyksen jäljet Nepalin 25.4. alkaneet maanjäristykset ovat jatkuneet tähän päivään saakka. Voit seurata maanjäristyksiä USA:n hallituksen sivuilta http://earthquake.usgs.gov/earthquakes/map

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Vapaaehtoisjärjestöt viranomaisten tukena

Vapaaehtoisjärjestöt viranomaisten tukena Vapaaehtoisjärjestöt viranomaisten tukena Perusta Punaisen Ristin toiminnalle Suomen Punaisen Ristin tarkoituksesta ja tehtävästä säädetään lailla ja asetuksella (Suomen Punaisen Ristin laki (238/2000),

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Koulut ja koulutus Dolo Odon pakolaisleirillä 2011

Koulut ja koulutus Dolo Odon pakolaisleirillä 2011 Koulut ja koulutus Dolo Odon pakolaisleirillä 2011 2 Itä-Afrikan kuivuus - Etiopia Itä-Afrikkaa on kohdannut pahin kuivuus 60 vuoteen; kuivuudesta kärsii Afrikan sarven alueella yli 12,4 milj. ihmistä.

Lisätiedot

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä.

Materiaali sisältää Powerpoint-diojen selitykset ja oppilaille monistettavia tehtäviä. DENNIKSEN tarina - opettajan materiaali Opettaja, tämä materiaali on suunniteltu avuksesi. Voit hyödyntää materiaalia joko kokonaan tai osittain. Materiaali soveltuu käytettäväksi sekä luokkatilassa että

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Louhela ry Päätavoite 4. SETLEMENTTI LOUHELAN RINKULAN JA RINGIN VAPAAEHTOISTOIMINTA ON

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Arvoisa Ville Niinistö,

Arvoisa Ville Niinistö, Arvoisa Ville Niinistö, Olitte haastateltavana TV 2:ssa eräänä iltana. Suoraselkäisesti ja rohkeasti, suorastaan intohimoisesti puolustitte Suomeen tulleitten pakolaisten oikeuksia. Hienoa. Heistä saadaan

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua

Pietarin Katulapset ry. Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Pietarin Katulapset ry Pietarin katulapset tarvitsevat Sinua Ihmisarvoinen lapsuus on erittäin suuri asia. Valitettavasti kaikille lapsille Venäjällä se ei ole mahdollista. Omien vanhempiensa hylkäämiä

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi . IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot