HIRSI TEKI PALUUN JULKISIIN RAKENNUKSIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HIRSI TEKI PALUUN JULKISIIN RAKENNUKSIIN"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 2/2014 xxxxxxxxxxxxxx Esko Eriksson xxxxxxxxxxxxxx ihmettelee xxxxxxxxxxxxxx Valtiontaloa xxxxxxxxxxxxxx koskevaa KHO:n xxxxxxx. päätöstä sivu 12 Hyvä suunnittelu auttaa jäähallien perusparannushankkeissa sivu 22 Rakennusvalvonnan organisointia selvitellään sivu 40 Laatu etusijalla saksalaisissa viemärien saneerauksissa sivu 48 Päiväkoteja, koulukeskus, hotelli... HIRSI TEKI PALUUN JULKISIIN RAKENNUKSIIN sivu 6

2

3 SISÄLTÖ 2/ maaliskuuta New Yorkissa rakennetaan monimuotoisia viheralueita muun muassa vanhalle rautatiesillalle sekä laivalaitureille. Vuonna 1857 valmistunut New Yorkin Central Park on uudistettuna kaupungin suosituin puisto. 16 Uima- ja jäähallien energiatehokkuuden parantamista selvitettiin Leko-tutkimushankkeessa yhteensä kahdeksassa pilottikohteessa. 38 Bristol valittiin ensi vuoden Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi. Päästöt ja jätemäärät vähenevät ja pyöräilyn suosio kasvaa. 44 Suomen yhdyskuntajätevedenpuhdistamoille valmistunut BAT-asiakirja tukee lupaharkinnassa ja tekniikkavalinnoissa. KIINTEISTÖT Hirsi on palannut julkisten rakennusten materiaaliksi 6 KHO:n Valtiontalo-päätös hämmentää Jyväskylässä 12 Suojeltujen rakennusten korjausrästit kasvavat 15 LIIKUNTAPAIKAT Uima- ja jäähallien energianhukka kuriin pienillä toimenpiteillä 16 Raaseporin jäähalli energiatehokkuuden etulinjassa 20 Hyvä suunnittelu tarpeen jäähallien perusparannuksessa 22 Energiatietoutta Jäähalliportaalin avulla 26 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 29 UKTY 33 YHDYSKUNTA New Yorkia vihreytetään suunnitelmallisesti 34 Bristol kulkee kohti kestävämpää kaupunkiympäristöä 38 Rakennusvalvonnan organisointi selvitysvaiheessa 40 Rakennusvalvonnan uudistus yksi MRL:n muutosehdotuksista 40 lehti.kuntatekniikka.fi VESIHUOLTO BAT parasta tekniikkaa jätevedenpuhdistamoille 44 Saksan viemärisaneerauksissa laatu on etusijalla 48 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Henna 43 Kolumni/Päivi Ahlroos: Rakennuttajan kustannustietämys 51 Uutisia 52 Kirjallisuutta 56 Henkilöuutisia 57 Tapahtumia 57 Palveluja 58

4

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö Kannen kuva: Hilkka Jankkila TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Sirpa Kulonen Puh Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Marika Kämppi Heikki Lonka Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 (+ alv 10 %) Vuosikerta 82 (+ alv 10 %) Irtonumero 10 (+ alv 24 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN X 69. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Rakennusala peilin eteen Jos ja kun rakennusalan toimijat haluavat arvostusta tulevaisuudessa, näyttäisi jälleen kerran olevan syytä astua peilin eteen. Tuntuu siltä, että niin suunnittelijoiden, rakennuttajien, rakentajien, valvojien kuin käyttäjienkin pitäisi patsastella peilin edessä pitkään ja hartaasti. Sen verran pysyviä tuntuvat olevan rakentamisen laadun ongelmat etenkin julkisessa rakentamisessa. Yksi lisänäyttö rakentamisen laadun jatkuvasta mollisoinnusta vaikuttaisi olevan pari vuotta sitten käyttöön otetussa Kirkkonummen kunnantalossa ilmenneet kosteusvauriot, joista Helsingin Sanomat kirjoitti maaliskuun alussa. Hulppean kunnantalon rahoitusjärjestely oli aikanaan tavallisuudesta poikkeava, kun Keva rahoitti ja rakennutti talon ja vuokrasi sen sitten kunnalle 15-vuotisella sopimuksella. Järjestelyn järkevyydestä käytiin aikanaan terävääkin keskustelua. Silloin kaikki osapuolet kuitenkin uskoivat maineikkaan arkkitehtitoimiston ja tunnettujen hanketoimijoiden työn johtavan laadukkaaseen rakennukseen. Toisin näyttäisi käyvän, kun vain pari vuotta käytössä olleessa rakennuksessa työskentelevät ihmiset sairastavat, katto vuotaa ja vesijohdot repeilevät. On jotenkin ymmärrettävää, joskin murheellista, kuulla kosteus- ja homeongelmista vuotta sitten valmistuneissa rakennuksissa. Mutta se, että muutaman vuoden ikäisistä rakennuksista paljastuu toistuvasti olennaisia suunnittelu-, rakennus-, kunnossapito- tai käyttövirheitä nyt 2010-luvulla, on käsittämätöntä, eikä sitä voi hyväksyä. Selitykseksi ei riitä edes halvin hinta valintaperusteena tarjouskilpailuissa. Kaikilta osapuolilta vaaditaan selkärankaa tehdä ammattilaislaatua. Omaa osaamista ei pidä vähätellä, muttei myöskään yliarvioida. Jos ei ole kykyä tai halua tai ei voi hyväksyä tehtävän tavoitteita, ei pidä ottaa tehtävää vastaan. Näin opastaa myös tekniikan alan ammattieettinen koodi. Kosteus- ja homevaurioista, rakennusvirheistä ja niiden estämisestä on saarnattu vähintäänkin koko kuluva vuosituhat. Miksi sana ei satuta? Olympiatuli sammui infra jäi Megalomaanisten rakennushankkeiden sävyttämät Sotshin olympialaiset tulivat ja menivät. Rahaa kisojen rakentamiseen ja koneiston voiteluun paloi historiallisen paljon. Nyt puhutaan 40 miljardin euron suuruusluokasta, ja kovin tarkkaa summaa tuskin koskaan saadaan selville. Rahalla saatiin runsaasti hienoja suorituspaikkoja eri lajeille ja kymmenittäin hotelleja sekä paljon liikenneinfraa. Nyt kysytään, löytyykö niille käyttöä tulevaisuudessa, vai jäävätkö ne Putinin kisojen hiljaisiksi monumenteiksi. Olympiatuli sammui ja sen mukana kisoihin loihdittu häivähdys uudistuvasta Venäjästä. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 3/ Jätehuolto Liikenne ja väylät Ilmasto Kuntien ilmastokonferenssi / Rakentaminen Maankäytön suunnittelu 5/ Kiinteistöt Vesihuolto Hankinnat Kuntamarkkinat / Jätehuolto Ympäristö Liikenne ja väylät EnviroExpo / Turvallisuus ICT kuntatekniikassa Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 Mahdollisuus vientituotteeksi? Hirsi on palannut julkisten Muun muassa sisäilmaongelmat ovat nostaneet myös julkisessa rakentamisessa uudelleen esiin hengittävän hirren. Päiväkoteja on jo useampia, ja Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärvellä hirrestä tehdään kokonainen koulukeskus. 6 Kuntatekniikka 2/2014 Hilkka Jankkila

7 KIINTEISTÖT Hirren valintaa puoltavat usein rakennusten sisäilman laatu, ekologisuus ja kuntien elinkeinopolitiikkakin. Haastetta tämä tuo kunnille, yrityksille sekä arkkitehti- ja rakennusalan koulutukselle. Pudasjärvellä hirsi valittiin perusteellisten selvitysten, harkinnan ja Hirsikunnaan rakennus- ja tutkimushankkeen myötä. Puuta suositaan muutoinkin. Viime syksynä valmistunut neliöinen uusi päiväkoti korvaa neljä vanhaa. Maailman suurimpaan, noin neliön hirsiseen koulukeskukseen puolestaan tulevat 800 oppilaan ala- ja yläkoulu, lukio ja kansalaisopisto. Noin 20 miljoonan euron investoinnilla päästään eroon turhasta neliöstä, ja miljoonan euron käyttökulut puolittuvat. Entisten korjaus olisi maksanut milrakennusten materiaaliksi Hilkka Jankkila Pudasjärven Pikku-Paavalin päiväkotia esitellään koti- ja ulkomaisille vieraille lähes viikoittain. Rakennuksen perinteinen lohenpyrstösalvos sopii hyvin nykyaikaiseen arkkitehtuuriin. TEKSTI Hilkka Jankkila Hilkka Jankkila Pudasjärven vs. tekninen johtaja Eero Talala (vas.) ja kiinteistöpäällikkö Kari Rissanen kehuvat hirttä konstailemattomaksi ja turvalliseksi rakennusmateriaaliksi. joonaa euroa, ja niihin olisi jäänyt paljon riskejä. Turvallinen ja konstailematon Pudasjärven vs. tekninen johtaja Eero Talala ja kiinteistöpäällikkö Kari Rissanen luettelevat hirren etuja: terveellisyys, hengittävyys, ekologisuus ja energiatehokkuus, joka riippuu paljon käyttäjistä. Rakentaminen on myös hieman nopeampaa ja säiden vaikutus pienempää. Massiivihirsi on rakennusfysikaalisesti turvallinen, yksiaineinen ja konstailematon, Rissanen kiteyttää. Hirren rakennus- ja käytönaikainen hiilijalanjälki on pieni, ja se voidaan hävittää. Jokaisen rakennuspuutonnin lasketaan sitovan kaksi tonnia hiilidioksidia ja hirsiteollisuuden tuottavan energiaksi sopivaa puujätettä enemmän kuin se käyttää energiaa tuotantoonsa. Hirsitaloteollisuus ry:n VTT:ltä tilaaman tutkimuksen mukaan rakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on sitä pienempi, mitä massiivisemmin puuta käytetään. Energiatehokkuuden parantamiseen ohjaava normisto keskittyy rakennusten käytönaikaisen energiatehokkuuteen. Pudasjärven hirsikorttelihankkeessa, jossa tehtiin kaksi isoa toimistorakennusta ja pa- Kuntatekniikka 2/2014 7

8 KIINTEISTÖT ritaloja, VTT tutki energiakulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä sekä teki hirsitalon ympäristövaikutusten laskentatyökalun. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tutki sisäilman laatua. Osa tutkimuksista jatkuu. Haastavat rakenneratkaisut Isojen hirsirakennusten vaativiin rakenneratkaisuihin tarvitaan uudenlaista osaamista sekä arkkitehtien ja rakennussuunnittelun yhteistyötä: miten arkkitehtuuri hoituu, miten LVI-, sähkö- ja muu tekniikka toteutetaan, tehdäänkö rossi- vai maavarainen pohja, miten märkä- ja keittiötiloissa huomioidaan hirren laskeutuminen, miten hirren hengittävyys ja rakennuksen matalaenergisyys yhdistetään? Nykyinen koulutus on betonija puusuuntautunutta. Eero Talala ja Kari Rissanen heittävät haasteen arkkitehti- ja rakennustekniikan koulutukselle, jossa hirsirakentaminen pitäisi ottaa opetusohjelmaan. Hirsirakentamisen erityisyyttä ja rakentamismääräysten soveltamista on jouduttu miettimään myös ympäristöministeriössä. Pudasjärven kaupungin teknisessä toimessa on hyvä tuntuma hirsirakentamiseen Syötteen matkailualueen ja hirsikorttelin myötä. Osaamista lisää myös paikkakunnalla toimiva maailman suurin hirsirakennetoimittaja Kontiotuote Oy. Rakennusurakat ositettuina Myös Haapavedelle on valmistunut neliöinen hirsipäiväkoti, johon haettiin oppia Pudasjärveltä. Molemmissa hankkeissa kokonaisurakat ositettiin ja hirsirakennukset kilpailutettiin erikseen laadun varmistamiseksi. Tarjouksia tuli molemmille puolenkymmentä. Haapavesi sai pari kyselyä Virostakin. Perinteisellä tavalla tilatut toimitukset kiinnostavat hirsifirmoja, mutta yleistymässä oleva elinkaarimalli pelottaa monia, koska siinä yritys sitoutuu pitkään ylläpitovastuuseen, Eero Talala kertoo. Hilkka Jankkila Lapset ja henkilöstö ovat tyytyväisiä meluttomaan, valoisaan ja värikkääseen päiväkotiin, kertoo Pudasjärven kaupungin päivähoidon ohjaaja Merja Kemppainen. Pudasjärven hirsiurakan voitti Kontiotuote Oy ja Haapaveden urakan FinnLamelli Oy Alajärveltä. Pudasjärven päiväkoti maksoi pohja-, piha- ja kaapelitöineen ilman arvonlisäveroa kolme miljoonaa euroa eli euroa neliöltä. Väliseinät sisältävä hirsitoimitus oli noin euroa. Haapaveden päiväkodin hinta oli vastaavasti 2,45 miljoonaa euroa eli noin euroa neliöltä. Hirsitoimitus oli euroa. Kaupunki teki itse pohjatyöt. Haapavedellä rakennustyö vei kymmenen kuukautta ja Pudasjärvellä 12 kuukautta. Hirsi on seinärakenteena ehkä vähän kalliimpi, mutta turvallinen, varmatoiminen, näppärä käsitellä eikä rakenne ole monivaiheinen, Haapaveden tekninen johtaja Risto Rautio kertoo. Pikku-Paavali on mannekiinina Pudasjärven Pikku-Paavalin päiväkoti on hirsirakentamisen mannekiini. Koti- ja ulkomai- 8 Kuntatekniikka 2/2014

9 Hilkka Jankkila Massiiviseen hirsirakennukseen saadaan avaruutta muun muassa turvalasiovilla. sia vieraita käy lähes viikoittain. Tästä ensimmäisestä varta vasten päiväkodiksi tehdystä rakennuksesta haluttiin kotoinen, lämmin ja mukaan vähän vanhaakin, kuten hirttä. Tuli hirsinen, kuusiryhmäinen, 110 lapsen päiväkoti. Kaupungin päivähoidon ohjaaja Merja Kemppainen, päiväkodin johtaja Jaana Tuohimaa ja lastentarhanopettaja Taimi Oinas- Panuma kiittelevät taloa, jossa lasten ja henkilöstön hyvinvointi on keskiössä. Henkilöstöä on kuultu hankkeen joka vaiheessa. Täällä on valoa, lämpöä, värejä ja kodinomaisia ääniä, mutta ei meteliä eikä kaikua. Pudasjärven ja Haapaveden päiväkodeissa hirsirakenteet ovat maavaraisella, ääntä johtamattomalla betonipohjalla. Pudasjärvellä kaikki seinät ovat 275-millistä massiivilamellihirttä. Haapavedellä ulkoseinät ovat 245-millistä ja väliseinät 135-millistä lamellihirttä. Hirren elävyys on huomioitu keittiö- ja märkätilojen päällysteissä. Rakennukset ovat osin kaksikerroksisia. Monitoimisali avautuu kahteen kerrokseen. Toiseen kerrokseen on koottu tekniikka ja Pudasjärvellä myös henkilöstön tilat. Hirsirakennuksen paloturvallisuus ei ole ongelma. Paloluokkaan vaikuttavat rakennuksen kerros- ja asiakaspaikkaluku, toiminnan ympärivuorokautisuus ja hirren pintaluokitus. Paksu massiivihirsi kestää hyvin palokuormaa. Hirsikampus mallihankkeena Rakennustöiden aloitusta odottava Hirsikampus on Pudasjärvelle poikkeuksellisen suuri hanke ja rakenteena ainutlaatuinen koko maailmassa. Sen suunnittelua ja kilpailutusta tuki myös Tekes, jo- Kuntatekniikka 2/2014 9

10 Haapaveden kapunki Haapaveden kapunki Hengittävä hirsi on monen uuden päiväkodin materiaali, ja lisää on suunnitteilla. Haapaveden lapset pääsivät uusiin tiloihin alkuvuodesta. Haapaveden teknisen johtajan Risto Raution mukaan hirsirakennuksen paloturvallisuus ei ole ongelma. ka nimesi innovatiivisia ratkaisuja julkisessa rakentamisessa edistäneen kaupunginjohtaja Kaarina Daavittilan huippuostajaksi. Haluamme toimia suomalaisen hirsiteollisuuden referenssinä ja näyttää esimerkkiä. Julkisista hirsirakennuksista voi tulla jopa vientituote, kaupunginjoh- 10 Kuntatekniikka 2/2014 Pudasjärven kaupunki Tekes tuki Pudasjärven hirsikampuksen suunnittelua ja kilpailutusta ja nimesi innovatiivisia ratkaisuja julkisessa rakentamisessa edistäneen kaupunginjohtaja Kaarina Daavittilan huippuostajaksi.

11 KIINTEISTÖT Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy Pudasjärven noin 20 miljoonan euroa maksavasta hirsikampuksesta tulee muunneltava, koska sen elinkaareksi ajatellaan 150 vuotta ja kuoletusajaksi 50 vuotta. Toki tekniikkaa pitää uusia välillä. taja Daavittila sanoo. Suunnittelu kilpailutuksineen oli vaativa, kun valmista mallia ei ollut. Hankimme kokonaispaketin, jossa tarjoajien piti miettiä ratkaisut. Siinä tarvittiin niin kunnan, tutkimuksen kuin hirsiteollisuudenkin osaaminen. Elinkaarimallilla tehtävän kampuksen vastuullisina toteuttajina ovat Lemminkäinen PPP Oy, Lemminkäinen Talo Oy, Lemminkäinen Talotekniikka Oy ja Kontiotuote Oy. Aaltoyliopisto on kehittämässä oppimisympäristöjä. Rahoittaja on Kuntarahoitus Oyj. Neliosaisesta kampuksesta tulee muunneltava, koska sen elinkaareksi ajatellaan 150 vuotta ja kuoletusajaksi 50 vuotta. Toki tekniikkaa pitää uusia välillä. Koulusta yksituumaisuus koulun paikasta valitus Pudasjärven kaupunginvaltuusto on yksimielisesti Hirsikampuksen rakentamisen takana, mutta kaikki kaupunkilaiset eivät hyväksy sen paikkaa. Asemakaavapäätöksestä tehty valitus siirtää töiden aloitusta, mikä voi maksaa kaupungille satoja tuhansia euroja. Koulu päätettiin rakentaa Iijoen ja Kuusamontien kulmassa olevalle Poroputaan alueelle. Vaihtoehtoinen Jussinahon alue hylättiin pohjatöiden kalleuden vuoksi. Poroputaan vastustajia epäilyttää alueen turvallisuus. Jotkut pelkäävät naapuriin tulevan koulun laskevan heidän talojensa arvoa kaupungin katsoessa asian olevan päinvastoin. Alueen asukkaiden kanssa neuvoteltiin kaavoituksen aikana ja heidän näkemyksiään huomioitiin ilman sopua. Kansalaisten valitusoikeus kuuluu demokratiaan, kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila kommentoi tilannetta. Rakennustöiden piti alkaa nyt maaliskuussa. Hallinto-oikeuden päätöstä odotetaan kesäkuussa. Jos valitus jatkuu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, kaupunki hakee töiden aloittamislupaa. Koulukeskuksen lasketaan kuitenkin valmistuvan vuonna Puurakentamista halutaan lisää Puun ja hirren käyttöä edistetään Suomessa myös elinkeinopoliittista ja kansantaloudellisista syistä. Puun osuus kaikesta rakentamisesta on nykyisin noin 40 prosenttia. Tietoa hirsirakentamisen sekä säädösten ja päätösten tueksi tuottavat muun muassa Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Aalto-yliopisto, VTT, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, teollisuus itse sekä julkiset ja yksityiset tilaajat. Kainuussa Woodpolis selvittää puun käyttöä sairaalarakennuksissa. Idea ei ole uusi, sillä Honkarakenne Oy on tehnyt Japaniin hirrestä kaksi sairaalaa. Imatralle valmistui äskettäin Kuusamon Hirsitalot Oy:n tekemä Euroopan toiseksi suurin hirsirakennus, neliöinen Hotelli Rento. Suomen luontokeskus Haltia on kolmikerroksinen neliön puurakennus. Jyväskylän Kuokkalaan valmistuu ensi syksynä maamme ensimmäinen kahdeksankerroksinen puutalo ja Jätkäsaaren Helsinkiin suunnitellaan kahdeksankerroksista puutalokorttelia. Sotien jälkeen hiipunut hirsirakentaminen palasi 1960-luvulla hirsimökkeihin ja vapaa-ajanasuntoihin, 1990-luvulla maaseututaloihin ja 2000-luvulla kaupunkitaloihinkin. Käsin tehdystä hirrestä on siirrytty konevalmisteisiin, sitten lamellihirsiin ja nykyisin painumattomiin lamellihirsiin, joihin voidaan yhdistää muita materiaaleja. THL on tutkinut hirsi-, puu- ja kivitaloissa asuvien ihmisten kokemaa asumisterveyttä ja tyytyväisyyttä. Hirsitaloasukkaat olivat tyytyväisimpiä. Lisätutkimuksilla pitää vielä selvittää, eroaako hirsitalojen sisäilman laatu muista taloista ja miten. Kuntatekniikka 2/

12 Kauppahinta-arvio pyydettävä aina pohjaksi kiinte KHO:n Valtiontalo-päätös voi muutt Terhi Pekkarinen Jyväskylä ei pääse kehittämään kaupungin ydinkeskustassa sijaitsevaa Valtiontalon korttelia suunnitelmiensa mukaan. KHO kumosi tammikuisella ratkaisullaan Jyväskylän päätöksen myydä tontti rakennuksineen SRV Yhtiöille. 12 Kuntatekniikka 2/2014

13 KIINTEISTÖT istöjen tarjouskilpailuissa? aa kuntakiinteistöjen kauppatapaa TEKSTI Jorma Ylönen Olemme päätöksestä yllättyneitä ja pettyneitä, melkein mykistyneitä. KHO:n päätöksen jälkeen Valtiontalon kohtalo on yhä auki, ja suunnitelmat on aloitettava puhtaalta pöydältä. KHO piti voimassa hallintooikeuden päätöksen, jonka mukaan kaupunki ei Valtiontalontontin kauppaa tehdessään luotettavasti selvittänyt kiinteistön käypää arvoa. Näin ollen kauppa saattoi olla alihintainen ja sisältää EU-säännösten vastaista valtiontukea, jollaiseksi myös kun- Kuntaliitto Vasta aika näyttää, mikä merkitys KHO:n ratkaisulla on, sanoo Kuntaliiton lakimies Katariina Huikko. tien antama tuki katsotaan. Olemme päätöksestä yllättyneitä ja pettyneitä, melkein mykistyneitä, Jyväskylän kiinteistöjohtaja Esko Eriksson sanoo. Erikssonin mielestä KHO:n päätös muuttaa kuntien toimintatapoja kiinteistöjen myynnissä, jos tarjouskilpailun kautta syntynyt kauppa voidaan katsoa alihintaiseksi. Kuntien on lähdettävä liikkeelle kauppahinta-arvioiden kautta, jos ne aikovat varmistaa, että kiinteistökaupat eivät kaadu valituksiin. Ennakkotapaus on nyt olemassa. Mikä on riittävän avointa ja julkista? Jyväskylä palaa nyt alkuun tarinassa, joka alkoi jo Valtuusto hyväksyi tuolloin esisopimuksen Valtiontalon kiinteistön myymisestä SRV Yhtiöille. SRV valikoitui ostajaksi tarjouskilpailussa, johon tuli kaksi tarjousta. Skanska vetäytyi myöhemmin kilpailusta, ja SRV:n tarjous jäi ainoaksi. Jyväskylän kaupungin Tilapalvelu-liikelaitoksen johtokunta hyväksyi keväällä 2011 Valtiontalon tontin myymisen rakennuksineen SRV Yhtiöille runsaan euron kauppahintaan. Hallinto-oikeuden ja KHO:n tulkinnan mukaan tarjouskilpailu ei ollut riittävän avoin ja julkinen. Tätä tulkintaa jyväskyläläisten on vaikea niellä. Ilmoitus kilpailusta oli kolmessa lehdessä, ja alan kaikkiin suurimpiin toimijoihin oli useita suoria kontakteja. Lisäksi hankkeesta ja tarjouskilpailusta kerrottiin useiden valtakunnallisten lehtien jutuissa. Käytössä oli myös kaupungin internet-sivusto, Eriksson kertoo. Skanskan vetäydyttyä tarjouksia tuli lopulta vain yksi, mutta niitä ei parhaassakaan tapauksessa olisi voinut Erikssonin mukaan tulla kovin monta. Tämän kokoluokan kiinteistökehitykseen pystyviä yrityksiä on vain vähän. Hankkeemme oli varmasti potentiaalisten tarjoajien tiedossa. Kukaan voittaneen tarjoajan kilpailijoista ei ole väittänyt kaupan olleen alihintainen saati tehnyt väitettä siitä, ettei olisi saanut tietoa tarjouskilpailusta väitteen alihinnoittelusta teki yksittäinen kuntalainen, Eriksson sanoo. Selventää jonkin verran, synnyttää lisäkysymyksiä Hallinto-oikeus ja KHO tulkitsevat ratkaisuissaan Euroopan Unionin komission maakauppatiedonantoa vuodelta Tiedonanto määrittelee raamit julkisten kiinteistöjen kaupoille. Kuntaliiton lakimies Katariina Huikko ei ole aivan yhtä varma KHO:n tulkinnan vaikutuksista julkisiin kiinteistökauppoihin kuin kiinteistöjohtaja Eriksson. Vasta aika näyttää, mikä merkitys KHO:n ratkaisulla on. Se selventää jonkin verran menettelytapoja kiinteistökaupoissa, mutta aiheuttaa myös lisäky- Kuntatekniikka 2/

14 KIINTEISTÖT Juha Sorri Jyväskylän kiinteistöjohtaja Esko Eriksson ihmettelee KHO:n päätöstä. symyksiä, Huikko sanoo. KHO antoi päätöksensä ns. taltioratkaisuna eikä vuosikirjaratkaisuna. Se antaa Huikon mukaan viitteen siihen suuntaan, että kyseessä ei olisi varsinaisesti ennakkotapauksena pidettävä päätös. Ymmärrän kuitenkin jyväskyläläisten reaktioita, sillä KHO:n tulkinta on hyvin tiukka ja kirjaimellinen, Huikko sanoo. Huikon mielestä kuntien ei vielä tämän päätöksen takia tarvitse aina varmistaa kiinteistöjensä myyntiprosessia kauppahintaarviolla. Tarjouskilpailun pitäminen lähtökohtaisesti selvittää kauppahinnan markkinaehtoisuuden ja poistaa riskin mahdollisesta valtiontuesta. Tässä ongelmalliseksi muodostui se, että tarjouksia saatiin vain yksi. Ehkä tällaisessa tapauksessa jatkossa voisi harkita myös kauppahinta-arvion pyytämistä. Jyväskylän tarjouskilpailun asemaa oikeusasteissa heikensi myös se, että lopulliseen hintaan VALTIONTALON VUOSILUVUT 1929: Alvar Aallon suunnittelema suojeluskuntatalo Suoja valmistui Kirkkopuiston laitaan. Suojeluskunnan lisäksi talossa toimi kauppahalli, elokuvateatteri, pankki ja ravintola. 1935: Suojeluskunta myi kiinteistön valtiolle. Taloon muutti posti, jonka tilat sijoitettiin ensimmäiseen kerrokseen. 1984: Suojeluesitys valtioneuvostolle. Todettiin, että rakennus voidaan kunnostaa vaurioista huolimatta. Vaurioita oli syntynyt louhintatöiden aikana, kun 1970-luvulla tontin rakentamattomalle osalle, osittain maan alle, rakennettiin viestintäkeskus. 1992: Rakennus suojellaan rakennussuojeluasetuksen nojalla. 1995: Valtiontalo siirtyi kaupungin omistukseen. Valtio etsi tonttia uudelle poliisi- ja oikeustalolle, ja kaupunki ja valtio vaihtoivat tontteja keskustassa. Vuokralaisena muiden muassa Jyväskylän kaupungin taidemuseo. 2000: Rakennus suojellaan rakennussuojelulain perusteella. 2007: Valtuusto hyväksyi SRV:n kanssa tehtävän esisopimuksen kiinteistön myymiseksi ja kehittämiseksi. 2008: Esisopimuksen allekirjoitus. 2010: Rakennus asetettiin käyttökieltoon. 2011: Tilapalvelu-liikelaitoksen johtokunta hyväksyi kauppakirjan. Jyväskylän ex-apulaiskaupunginjohtaja Ahti Vielma valitti johtokunnan päätöksestä hallinto-oikeuteen. Kauppakirjan allekirjoitus joulukuussa. 2012: Hämeenlinnan hallintooikeus kumosi Tilapalvelun johtokunnan päätöksen kauppakirjan hyväksymisestä. Johtokunta valitti hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallintooikeuteen. 2014: Korkeimman hallintooikeuden ratkaisu. KHO hylkää Tilapalvelun johtokunnan valituksen. Näin johtokunnan päätös kauppakirjan hyväksymisestä kumoutuu. päädyttiin vasta tarjouskilpailun jälkeen käydyissä neuvotteluissa. Samoin se, että kaupunki oli teettänyt arvion Valtiontalon peruskorjauskustannuksista vasta tarjouskilpailun jälkeen. Eri vaihtoehdot on käytävä läpi Kuinka Jyväskylä aikoo nyt edetä kaupungin tärkeimmän tontin jalostamisessa? Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtajan Riitta Mäkisen mielestä kaupungin on ensin putsattava pöytä. On selvitettävä, onko kaupungilla jonkinlainen korvausvelvollisuus ostajan menettämien taloudellisten panostusten suhteen, sanoo Mäkinen, joka on myös Tilapalvelu-liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja. Sen jälkeen Jyväskylän on Mäkisen mukaan palattava aivan alkuun päätöksenteossa, vaikka se tuskalliselta tuntuukin. Asia täytyy valmistella uudelleen huomioiden kaikki mahdolliset vaihtoehdot riippumatta 14 Kuntatekniikka 2/2014

15 KHO:n tulkinta on hyvin tiukka ja kirjaimellinen. siitä, mitä viranhaltijat tai poliitikot saattavat pitää oikeana ratkaisuna. Pidän tätä perusteltuna jo siitäkin syystä, että asiaa on käsittelemässä monia uusia valtuutettuja. Päätös esisopimuksestahan on jo vuodelta 2007, Mäkinen sanoo. Myös Mäkinen on sitä mieltä, että KHO:n ratkaisu muuttaa kiinteistökehityshankkeiden käytäntöjä. Jyväskylässä näin on jo käynyt: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri hankkii uuden sairaalan rakentamiseen tarvittavista maa-alueista ja kiinteistöistä arviot kahdelta riippumattomalta taholta markkinaehtoisen hinnan määrittämiseksi. Myyntiprosessit voivat venyä SRV:n hankekehitysjohtaja Jouko Pöyhönen pelkää, että kiinteistöjen myyntiprosessit pitkittyvät entisestään KHO:n ratkaisun jälkeen. Näin käy, jos kunnat hakevat kiinteistöilleen ensin hinnan ulkopuoliselta arvioitsijalta ja lähtevät sitten valtuustopäätöksellä niitä myymään. Myös Pöyhönen harmittelee sitä, että KHO:n päätöksen perusteella ei voida tietää, missä menee riittävän julkisen ja avoimen tarjouskilpailun rajat. Tässä tapauksessa ilmoittaminen Helsingin Sanomissa, Keskisuomalaisessa ja Rakennuslehdessä ei ollut riittävän julkista. Tämä määrittelyn jääminen auki voi johtaa valitusten lisääntymiseen. Korjausrästit kasvavat Kenelläkään ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon kunnilla on omistuksessaan suojeltuja rakennuksia. Saati sitä, kuinka suuri osa niistä odottaa tyhjillään korjaamista ja myymistä. Se tiedetään, että vailla käyttöä olevien rakennusten määrä lisääntyy koko ajan, kun kuntarakenteet muuttuvat ja kunnat supistavat toimintaansa. Käytöstä poistuneiden kunnantalojen ja koulujen uudelleenkäyttö on jo tuttua. Uutta on suurten ikäluokkien, siis 1940-, ja 1960-lukujen suurten kivikoulujen jääminen pois käytöstä, samoin sairaaloiden ja muiden vastaavien laitosten. Niissä on paljon kosteusongelmia, osastonjohtaja Mikko Härö Museovirastosta sanoo. Härön mukaan museoviranomaiset tai suojelu eivät ole este rakennusten käytölle tai kehittämiselle. Hankkeet, joissa haetaan aktiivisesti uutta käyttöä esimerkiksi hoivalaitoksina tai toimistohotelleina ovat hyviä, mutta niitä ei ole tarpeeksi. Joustoa viranomaisten puolelta varmasti löytyisi. Jyväskylän Valtiontalossakin alkuperäinen juhlasali on sittemmin muutettu palloilusaliksi. Valtiontalon tapauksessa Härö pitää hämmentävänä, että hinnasta tehtiin kynnyskysymys. Kokonaisedun kannalta rakennuksen korjaaminen ja korttelin kehittäminen olisi tärkeintä. Suojelumääräykset eivät aikanaan olleet kynnys ostajalle. Härön mukaan pulmia aiheuttavat monissa rakennuksissa aikanaan virheellisesti tehdyt ja muun muassa kosteus- ja sisäilmaongelmia aiheuttaneet korjaukset. Virheitä on tehty, kun ei ole tunnettu rakennusten todellisia ominaisuuksia, materiaalien toimintaa ja rakennusfysiikkaa. Kuntatekniikka 2/

16 Leko-tutkimushanke tehostaa uima- ja jäähallien Energianhukka kuriin pienillä Paavo Taipale Vuonna 2004 valmistunut Tuusulan uimahalli oli yksi Leko-tutkimushankkeen kohteista. Uimahalleissa tehdyillä omatoimisilla toimenpiteillä on saavutettu merkittävää energiansäästöä ilman laite- tai muita investointeja. Jäähalleissa tulee välttää kaikin keinoin erilaisten virtauskatveiden syntymistä halliosaan ja lämpimän ilman suuntautumista jäärataa vasten. Martti Viljanen, professori Olli Lipponen,tekn. kand. Aalto-yliopisto Liikuntapaikkojen energiankäytön optimointi ja olosuhteiden hallinta (Leko) on vuonna 2012 Aalto-yliopistossa aloitettu tutkimushanke. Hankkeen tavoitteena on opastaa löytämään tapauskohtaisesti energiankäytön tehostusratkaisut, jotka ovat toteutettavissa kohtuullisilla investointikustannuksilla. Kaukolämmön kulutuksen kuukausittainen keskiteho ja rakennuksen vaipan lämpöhäviö Tuusulan uimahallissa vuonna Hallin lämpö- ja kosteusteknisen toiminnan omatoiminen seuranta ja laitoksen toimintaperiaatteen ymmärtäminen osoittautui elinkaarenaikaisen energiatehokkuuden varmistamisessa keskeiseksi. Hankkeessa pilotoitiin energiatehokkuustoimenpiteitä Nivalan, Riihimäen, Tuusulan ja Helsingin Malmin uimahalleissa sekä Paloheinän jäähallissa Helsin- 16 Kuntatekniikka 2/2014

17 LIIKUNTAPAIKAT energiankäyttöä toimenpiteillä gissä, Reebok-areenassa Espoossa, Pyhäjärven jäähallissa Pyhäsalmella ja Nivalan jäähallissa. Halleille laadittiin energiatehokkuuden parantamiseksi tapauskohtaiset esitykset, jotka toteutetaan vuosien 2014 ja 2015 aikana. Uima- ja jäähallien rakentamisessa lähtökohtana on luoda eri liikuntamuotojen tarvitsemat tilat, joissa on käyttötarkoituksen edellyttämät olosuhteet sekä hyvä ilmanlaatu. Tilojen ylläpidon lähtökohtana on taata hyvät olosuhteet kohtuullisilla energiakustannuksilla ja hyvällä kosteudenhallinnalla. Uima- ja jäähallit ovat usein monimuotoisia ja mittasuhteiltaan suuria rakennuksia, mikä asettaa lisävaatimuksia suunnittelulle. Olosuhteiden hallinnan kannalta merkittäväksi muodostuu rakenne-, ilmanvaihto- ja säätötekniikan yhteistoiminnan ymmärtäminen, hyödyntäminen sekä käytön opastaminen. Ko. yhteistoiminnan merkitys korostuu uimahallien korkean sisälämpötilan ja suuren kosteustuoton vaikutuksesta sekä jäähallien matalan sisälämpötilan ja vuoden lämpiminä aikoina ulkoilmaa alemman kosteuspitoisuuden vaikutuksesta. Allastilan suhteellisen kosteuden nostaminen 90 kg/h 147 kg/h kg/h kg/h RH 65 % T ilma = + 28 C HAIHDUNTA RH 50 % Hallin käyttäytymisen perustietopaketti Hallin kaukolämmön kulutuksen seurannassa hyödylliseksi menetelmäksi todettiin kuukausikulutuksen vertaaminen kuukauden aikaiseen keskimääräiseen sisäja ulkolämpötilan eroon. Viereisen sivun kuvan pistekuvaajassa on tarkasteltu Tuusulan uimahallin kaukolämmön kulutusta. Pystyakselilla on hallin kaukolämmön keskimääräinen kuukausittainen teho sekä vaipan lämpöhäviö ja vaaka-akselilla ulko- ja sisälämpötilan keskimääräinen erotus kuukauden aikana. Kohta, jossa pistekuvaajan trendikäyrä leikkaa pystyakselin, kuvaa hallin kaukolämmönkulutusta tilanteessa, jossa ulko- ja sisälämpötila ovat yhtä suuret. Kuvassa kuukausittaisia keskitehoja edustavat pisteet asettuvat hyvin suoralle. Tämä osoittaa, että hallin ohjaus toimii kohtalaisen hallitusti. Vaipan lämpöhäviö RH RH 35 % 35 % T vesi = + 26 C, A allas = 500 m 2 Allastilan suhteellisen kosteuden (RH) noston vaikutus haihduntaan. Kun RH nousee 35 prosentista 65 prosenttiin, haihdunta pienenee alle puoleen. Allastilan lämpötilan nostaminen 168 kg/h 147 kg/h kg/h kg/h T ilma = + 26 C T ilma = + 28 C HAIHDUNTA T ilma = + 30 C RH 35 % T vesi = + 26 C, A allas = 500 m 2, RH 50 % Allastilan lämpötilan noston vaikutus haihduntaan. Kun ilman lämpötila nousee 26 C:sta lämpötilaan 30 C, haihdunta pienenee noin neljänneksellä. on laskettu hallin rakennetietojen perusteella. Kuvan mukaan vaipan lämpöhäviö on vain noin 15 prosenttia kaukolämmön kulutuksesta, jolloin on tehokkainta keskittyä ilmanvaihdon ja lämpimän käyttöveden käytön tehostamiseen laitoksen kaukolämmön kulutuksen pienentämiseksi. Energiankäytön tehostusratkaisuja Halliosapuolia ohjeistettiin mittaustulosten perusteella omatoimisiin toimenpiteisiin energiankäytön tehostamiseksi. Nämä toimenpiteet keskittyivät allasveden haihdunnan vähentämiseen ja ilmanvaihdon tilavuusvirran muuttamiseen tarpeen mukaiseksi. Ilmanvaihdon osalta ohjeistettiin rajoittamaan käytön ulkopuolisen ajan ilmanvaihtoa. Haihdunnan vähentämiseksi kehotettiin nostamaan allastilan suhteellista kosteutta ja sisäilman lämpötilaa. Allastilan suhteellisen kosteuden nostamisessa tulee olla varovainen, jotta kosteus ei nouse haitallisen korkeaksi. Oheisissa kuvissa on havainnollistettu edellä mainittujen toimenpiteiden vaikutusta allasveden haihduntaan. Omatoimisilla toimenpiteillä saavutettiin energiansäästöä ilman laite- tai muita investointeja. Eräässä tutkimushankkeeseen osallistuneessa uimahallissa kaukolämmön vuosikulutus laski vuonna 2013 omatoimisten muutoksien seurauksena 13,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Uimahalleissa, joissa allastilan kosteudenhallinta perustuu ulkoilmavirran määrään, suurin energiansäästöpotentiaali on ilmanvaihdon lämmön talteenoton toiminta ja hyötysuhde. Tämä toimintaperiaate on yleisin suomalaisissa uimahalleissa. Tutkimushankkeen uimahalleissa oli nestekiertoiset lämmön talteenottolaitteistot. Nestekiertoisten laitteistojen hyötysuhde riippuu vaihdinkennon tyypin lisäksi ilmavirran ja nestekierron massavirran suhteesta. Lisäksi ulkolämpötilan laskeminen heikentää hyötysuhdetta, joka heikkenee vielä, kun Kuntatekniikka 2/

18 LIIKUNTAPAIKAT alkaa esiintyä järjestelmän jäätymistä. Vanhojen laitosten osalta tulee aina selvittää, koska lämmönvaihdinkenno ja nestekiertojärjestelmä on viimeksi puhdistettu ja ovatko ne ylipäänsä puhdistettavissa. Yksinkertaisin tapa seurata oman järjestelmän tehokkuutta on seurata joko jäteilman jäähtymistä lämmönvaihtimen yli tai tuloilman lämpenemistä lämmönvaihtimen yli ja laskea näiden lämpötilojen perusteella lämpötilahyötysuhteet. Mikäli taloautomaatiossa ei ole valmiina kaikkia neljää lämpötilan mittapistettä, ne voidaan lisätä jälkikäteen esimerkiksi käyttämällä yksittäisiä tallentavia antureita. Luotettavat lämpötilahyötysuhteiden vertailuluvut saadaan, jos mittaukset aloitetaan heti uudiskohteissa tai järjestelmän puhdistamisen jälkeen vanhoissa halleissa. Uimahallien allastilan toinen kosteudenhallintaperiaate on kondenssikuivaimen käyttö. Menetelmällä saavutetaan huuhteluperiaatetta parempi energiahyötysuhde, kun kaikki kondenssikuivaimen lauhde-energia palautetaan hallin lämmitykseen ilmalämmityksen ja altaan lämmittämisen muodossa. Menetelmän käyttö Suomessa on vielä verraten harvinainen ja sen käyttöä rajoittavat korjausrakentamisessa usein tilakysymykset ja vaadittavat putkistomuutokset. Yhdessä neljästä tutkimuskohteesta oli kondenssikuivain. Järjestelmän tehokkuus perustuu lauhde-energian hyödyntämisen lisäksi siihen, että ulkoilmavirtaa voidaan ohjata tarpeen mukaisesti, jolloin ilmamäärät ovat merkittävästi pienemmät kuin huuhteluperiaatteen mukaisessa ilmanvaihdossa. Paavo Taipale Paavo Taipale Tuusulan uimahallin esimies Pasi-Jussi Hyytinen sulkee kahta allastilaa erottavaa raskasta ovea. Ovi on tarkoitus automatisoida, jolloin se voidaan pitää pääosin suljettuna, eikä tilojen ilman lämpötilaero pääse tasaantumaan. Näin energiaa säästyy. Tuusulan uimahallin kiertovesipumput saavat lähiaikoina taajuusmuuttajat. Kuristussäädöstä luopuminen säästää energiaa. Säästöä haihdunnan rajoittamisella Allasveden haihdunnan pienentämiseksi jokaiseen uimahalliin esitettiin toimenpiteenä niin sanottua älykästä kosteuden säätöä, eli allastilan suhteellisen kosteuden asetusarvon muuttamista ulkolämpötilariippuvaiseksi. Älykäs kosteuden säätö tarkoittaa sitä, että sisäilman suhteellinen kosteus asettuu ulkoilman lämpötilan perusteella. Hallitilan suhteellisella kosteudella on suuri merkitys hallitilassa tapahtuvaan haihduntaan ja näin ollen myös energiankulutukseen. Talvisaikaan allastilan ulkoilmaan rajoittuvien rakenteiden pintalämpötilat ovat matalia etenkin kylmäsiltakohdissa, jolloin näissä pisteissä esiintyy paikallinen kondenssi- ja kosteusvaurioriski. Kesäisin ulkona on lämmintä, jolloin myös allastilan rakenteiden pintalämpötilat ovat korkeammat, ja silloin voidaan sallia korkeampi suhteellinen kosteus allastilassa. Ilmanjako ja lauhteen hyödyntäminen kuntoon Jäähallin suurin yksittäinen energiankuluttaja on jään hoitoon suunniteltu kylmäkoneikko. Siksi on keskeistä, kuinka tehokkaasti kylmälaite toimii vuoden ja vuorokauden eri aikoina. Tehokkuutta voi myös omatoimisesti mitata esimerkiksi Jääkiekkoliiton nettisivuilla olevan taulukon avulla, fi/info/jaahallit. Menetelmä antaa tehokkuuden (COP-kertoimen) ylälikiarvon, joka saavutetaan, kun kuormitus on maksimissaan, menetelmässä jäädytystilanteessa. Käytännössä kylmäkoneen tehontarve vaihtelee paljon päivä- ja yöajan välillä, kuten oheisesta kuvasta voidaan havaita. Kokonaistehokkuus riippuu kylmäkoneen ohjauksesta muuttuvissa kuormitustilanteissa. Omatoimisesti ohjauksen tehokkuutta voidaan arvioida seuraamalla kylmäkontin sähkönkulutuksen suhdetta päivä- ja yöajan välillä. Jäähallien ilmanvaihdon ja ilmalämmityksen suunnittelun lähtökohta on, että kaikin keinoin tulee välttää erilaisten virtauskatveiden syntymistä halliosaan ja lämpimän ilman suuntautumista jäärataa vasten. Jäähallien valaistuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa 18 Kuntatekniikka 2/2014

19 Mittaustulos jään läpäisevästä lämpövirrasta mittauskohteessa. Lämpövirta jään läpi oli enimmillään 160 W/m 2, joka on 1600 m 2 jääradassa yhteensä 256 kw. korvaamalla nykyiset valaisimet led-valaisimilla. Led-valaisimien etuna on niiden matala sähkönkulutus verrattuna valotehoon ja tästä aiheutuva pieni lämpökuorma jäärataan. Täysimääräinen hyöty tästä tehostusratkaisusta saadaan, kun hallin lämmityksessä hyödynnetään lauhde-energiaa täysimääräisesti, koska valaisinten lämmitystehon lasku lisää hallin lämmitystarvetta ja lauhde-energiaa voidaan pitää ilmaisenergiana. Led-valaisimien taloudelliseen kannattavuuteen vaikuttaa lisäksi se, kuinka hyvin niiden asentamisessa voidaan hyödyntää olemassa olevien valaisimien johdotuksia. Jäähallien kosteudenhallintaan käytetään yleisesti kondenssikuivaimia. Lämpimät vuodenajat muodostuvat usein ongelmallisiksi. Siksi on suositeltavaa käyttää ns. suorakuivatusperiaatetta, jossa lämmin ulkoilma kuivataan ennen kuin se sekoitetaan kiertoilmaan. Kiertoilmapiirissä kondenssikuivaimeen tulee ohjata vain kuivatuksen edellyttämä ilmamäärä eikä koko lämmityksen edellyttämää ilmamäärää, joka on edelliseen verrattuna merkittävästi suurempi. Vanhoissa jäähalleissa kylmäkoneikon tuottamaa lauhdeenergiaa hyödynnetään yleensä vähän. Osittain se johtuu siitä, että lauhde-energia on matalalämpöistä, jolloin se soveltuu sellaisenaan vain käyttöveden esilämmitykseen ja lattialämmitykseen. Tutkimuksessa kehitettiin lämpöpumppuun perustuva järjestelmä, joka soveltuu lähes kaikkiin vanhoihin kylmäkoneisiin. Järjestelmässä voidaan nostaa hyvällä hyötysuhteella lauhde-energian lämpötila niin korkeaksi, että se soveltuu sellaisenaan lämpimään käyttöveden tekemiseen ja hallin lämmittämiseen ilman muutostarpeita olemassa olevaan lämmönjakojärjestelmään. Lauhde-energian täysimittaisessa hyödyntämisessä joudutaan järjestelmään lisäämään lämpövaraaja, jonka koko riippuu tuotettavan lauhde-energian ja tarvittavan lämmitysenergian määrän ajallisista eroista. Käytännössä lämpövaraajien koko vaihtelee yleisesti 3 5 m 3 välillä ja lämmitykselle ja kuumalle käyttövedelle on omat varaajat. Huominen rakennetaan yhdessä Saint-Gobain PAMin vuosikymmenten kokemus vesihuollon tuotteiden valmistuksesta ja jatkuvasta materiaalien ja pinnoitteiden kehitystyöstä takaa laadukkaan ja monipuolisen tuotevalikoiman vesihuollon moninaisiin tarpeisiin. Laaja asiantuntemus suomalaisesta infrarakentamisesta sekä kansainväliset yhteydet ovat avain luotettavaan kumppanuuteen. LEKO-TUTKIMUKSEN RAHOITTAJAT Espoon kiekkoilun tuki ry, Fläkt Woods Oy, Helsingin liikuntahallit Oy, Insinööritoimisto AX-LVI Oy, Jääkiekkoliitto, Nivalan liikuntakeskus Oy, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Pyhäjärven Monitoimihalli Oy, Riihimäen kaupunki, Tuusulan kunta, UKTY ry, Urheiluhallit Oy ja Oy Yleiskylmä-Findri Ltd. Saint-Gobain Pipe Systems Oy Merstolantie 16, HARJAVALTA Kuntatekniikka 2/

20 Harkinta paikallaan kylmäaineiden valinnassa Raaseporin jäähalli energiatehokku Marraskuussa 2012 avattu Raaseporin jäähalli on tilava, avara ja monipuolinen. Se on edustava ja sopii vaativiin asiakastilanteisiin. Hallin tilat ja käytettävyys ovat saaneet kiitosta käyttäjiltä, ja sen energiankulutusarvot ovat erittäin kilpailukykyiset. Jarno Harju Oy Yleiskylmä-Findri Ltd. Raaseporin jäähallissa on kansainväliset mitat täyttävä turvakaukalo, neljä tilavaa joukkuepukuhuonetta suihkutiloineen, kahvilatilat sekä runsaan 500 katsojan katsomo. Halli tarjoaa kattavat mahdollisuudet erilaisen jääurheilun kuten jääkiekon, taitoluistelun, ringetten ja curlingin lisäksi myös muuhun urheilukäyttöön, kuten rullakiekkoon tai sisäjalkapalloon. Hallin kylmä- ja ilmanvaihtotekniikka on sijoitettu jäähdytyskonehuonekonttiin. Avaintoiminnot ovat jäähdytys, routasuojaus, hallin ilmanvaihto, kuivaus, lämmön talteenotto lämpöpumpun välityksellä korkealämmön varaajasäiliöön ja lämmön talteenotto lauhteesta matalalämmön varaajaan sekä iv-koneen lämmityspatterille. Ilmanvaihtokone sisältää myös ristivirtalämmöntalteenottovaihtimen, joka tehostaa kuivausprosessia ja energiataloutta. Aalto-yliopiston tekemissä energiamittauksissa Raaseporin jäähalli on saanut todella hyviä Kjell Svenskberg Kjell Svenskberg Raaseporin jäähalli tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet jääurheilulle. Aalto-yliopiston tekemissä mittauksissa vastaavien harjoitusjäähallien energiankulutus on ollut kuukaudessa MWh Raaseporin hallin kulutusta suurempi. Raaseporin jäähallin avajaisia vietettiin alle 19-vuotiaiden Suomi Tshekki-maaottelun merkeissä. tuloksia muihin vastaaviin harjoitusjäähalleihin verrattuna. Jäähallien energiankulutus on riippuvainen monista eri osatekijöistä, mutta verrokkijäähalleissa mitattiin jopa yli 2 3 kertaa suurempia energiankulutuksia lukuun ottamatta Mäntsälän jäähallia, joka pääsi lähimmäksi Raaseporin jäähallin energiankulutusta. Energian kulutus verrokkijäähalleissa oli MWh/kk suurempi, eli 10 sentin energiakustannuksella hukataan euroa kuukaudessa. Pää kylmänä kylmäainevalinnassa Tutkimuskohteena olevia jäähalleja yhdisti kokoluokan lisäksi kylmäainevalinta, mikä verrokkihalleissa oli poikkeava Raaseporin halliin verrattua. Verrokkihalleissa kylmäaineena oli pääsääntöisesti ammoniakki. Raaseporissa kylmäkoneisiin on valittu HFC-kylmäaineiden joukosta sopivin vaihtoehto ratakoneisiin ja sopivin lämpöpumppuun. Jäähallien suunnittelua Suomessa on viime vuosina suureksi osaksi rajoitettu vain yhdelle kylmäaineelle, ammoniakille, vaikka tarjonta olisi paljon laajempi. Ammoniakin on todettu olevan hyvä kylmäaine isoissa teollisissa kohteissa, mutta urheilurakentamisen pienemmissä teholuokissa sillä ei saavuteta hyötyjä, kuten mittaukset osoittavat. Kunnallisten hankkeiden tarjouskilpailua on rajoitettu merkittävästi sallimalla vain ammoniakin käyttö. Koska ammoniakki on palava ja myrkyllinen kaasu, sen käsittelyyn ei kovin moni kylmäalan yritys ole halukas. EU:n F-kaasuasetus säätelee 20 Kuntatekniikka 2/2014

21 LIIKUNTAPAIKAT uden etulinjassa Jarno Harju Kylmä- ja ilmanvaihtotekniikka on sijoitettu jäähdytyskonehuonekonttiin. Kylmäkoneisiin on valittu HFC-kylmäaineiden joukosta sopivimmat ratakoneisiin ja lämpöpumppuun. kylmäaineiden käyttöä, ja näitä keskipitkän ja pitkän aikavälin kylmäaineita on valittavissa HFCkylmäaineista luonnollisiin halogeenivapaisiin kylmäaineisiin yli 20 kylmäaineen joukosta, jolloin nykytilanteessa tuntuu tilaajien näkökulmasta rahan tuhlaukselta rajoittaa kilpailua, kuten myös mahdollisuutta käyttää kaikkia vaihtoehtoja tehdä energiatehokkaita ja hyviä jäähdytysratkaisuja. EU:n tehtävä on F-kaasuasetuksessa määritellä sallitut ja hyväksytyt kylmäaineet, joten kohteiden tarjouskyselyssä ja alustavassa suunnittelussa pitäisi antaa vapaus valita kohteeseen siihen parhaiten soveltuva ratkaisu, ei keinotekoisesti määritellä rajoittavia tekijöitä, joilla ei välttämättä saavuteta parasta lopputulosta. Kylmäaine on laitoksen suunnittelussa vain yksi osa, ja jokaiseen kohteeseen tuleekin asentaa paras kokonaisratkaisu kunkin kohteen erityisvaatimuksien mukaisesti. Turvatekniikan keskus Tukesin myöntämä pätevyys mahdollistaa tämän riippumatta siitä, mikä kylmäaine on kulloinkin kysymyksessä. Kylmätekniikan lainalaisuudet pätevät kaikilla kylmäaineilla. Oikeilla tehomitoituksilla ja kylmäprosessin lauhtumis-, höyrystymistasoilla, kylmäaineen alijäähdytyksellä sekä lämmön talteenottoratkaisuilla pystytään optimoimaan jokainen jäähalli mahdollisimman energiatehokkaaksi. Jäähdytystekniikan oikea tehomitoitus, järjestelmä suunnittelu, laitevalinta sekä ohjausjärjestelmät ovat perusta niin energiatehokkuuteen kuin laitteiston pitkään elinkaareen. Raaseporin jäähallin kylmäja iv-tekniikkatoimittajana oli Oy Yleiskylmä-Findri Ltd. Findri on myynyt, kehittänyt ja valmistanut vuodesta 1994 lähtien jääurheiluun soveltuvia tuotteita. Kylmätekniikan toimittajana Yleiskylmä-Findri on toiminut 1970 luvulta lähtien. Yhtiö on toimittanut jääratatekniikkaa suomen lisäksi muun muassa Venäjälle ja Eurooppaan. Raaseporin hallin rata- ja routaputkistojen osalta Findrin alihankkijana toimi Suomen Jääputkisto Oy. Kuntatekniikka 2/

22 Jään ja valaistuksen laatu tärkeitä käyttäjille Hyvä suunnittelu auttaa onnistumaan jää Monet jäähallit ovat käytössä ympäri vuoden, mikä vaatii paljon hallien huoltotoimenpiteiltä. Niiden lisäksi hallit tarvitsevat ajoittain joko perusparannusta tai peruskorjausta. Timo Ruohola Rakennusarkkitehti ARK-BAU Oy Suomessa oli vuoden 2013 lopussa Suomen Jääkiekkoliiton mukaan yhteensä 223 jäähallia ja niissä 260 jäärataa. Ensimmäinen jäähalli valmistui Tampereelle Tänä vuonna arvioidaan valmistuvan kuusi uutta jäähallia. Jäähallirakentamisen huippu ajoittui vuosiin , jolloin rakennettiin yli kaksikymmentä jäähallia vuosittain. Yleensä jäähallien käyttöaste ja käyttäjämäärät ovat suuret verrattuna vastaaviin suuriin rakennuksiin. Useat jäähallit ovat ympärivuotisessa käytössä ja täten vaativat entistäkin tarkempia huoltotoimenpiteitä kunnossapidon ja toimintojen ylläpitämiseksi ja säilyttämiseksi. Perusparannus vai peruskorjaus? Perusparannus pyrkii ylittämään jäähallin aiemman laatutason ja tekemään toiminnallisuuden entistä paremmaksi. Peruskorjaus on korjausrakentamista, jossa jäähalli korjataan yhtä hyväksi kuin se oli uutena. Kumpikaan ei ole tavallisia vuosikorjaustoimenpiteitä, vaan ne toteutetaan joko kerran rakennuksen elinaikana tai esimerkiksi vuoden välein. Peruskor- Led-valaistus oikein suunniteltuna antaa tasaisen valon. Helsingin jäähalli on maailman ensimmäinen halli, jossa led-valaistulla jäällä. jaus on toteutettava ennen kuin kohteen tekninen käyttöikä päättyy, eli se ei enää vastaa sille asetettuja toiminnallisia vaatimuksia. Tyypillisimpiä peruskorjauskohteita jäähalleissa ovat runko-, seinä- ja kattorakenteet, kylmätekniset laitteet, ilmanvaihtojärjestelmät sekä valaistus. Korjaushankkeet pystytään usein suorittamaan häiritsemättä oleellisesti jäähallin toimintaa. Esimerkiksi Helsingissä Pirkkolan jäähallin vesikaton uusinta tehtiin hallitoiminnan ollessa käynnissä. Hankkeiden projektinjohto on syytä hoitaa asiantuntijoita käyttäen. Halvin suunnittelu- tai toteutushinta ei johda toivottuun tulokseen. Milloin perusparannus on ajankohtainen? Keskeistä korjaustoimenpiteisiin ryhdyttäessä on selvittää vaurioiden syyt ja poistaa ongelman aiheuttaja, ettei vaurio uusiudu. Rakennuksen kunto ja sen korjaustarpeet tulee selvittää kuntokartoituksella. Perusparannus on luvanvaraista toimintaa, ja sille on haet- 22 Kuntatekniikka 2/2014

23 LIIKUNTAPAIKAT hallien perusparannushankkeissa Jäähallien rakentaminen Suomessa vuosina pelataan pääsarjatason jääkiekkoa täysin Timo Ruohola Helsingin Pirkkolan jäähallin kattoremontin aikana hallin toiminta jatkui normaalisti. tava rakennuslupa. Se voidaan jakaa seuraaviin osa-alueisiin: Tarveselvitys, jonka tehtävänä on selvittää toimenpiteiden tarpeellisuus ja edellytykset Hankesuunnittelu, jossa määritellään hankkeen laajuus ja perusparannuksen taso Investointipäätös, joka tehdään hankesuunnitelman pohjalta Rakennussuunnittelu, jossa laaditaan suunnitelmat urakkatarjouspyyntöön ja määritetään rakennustapa ja haetaan kohteelle rakennuslupa Rakentaminen, joka alkaa, kun urakkatarjoukset on läpikäyty ja tilaajan puolelta hyväksytty ja urakkasopimus on allekirjoitettu Käyttöönotto, joka tapahtuu rakentamisen jälkeen ja samalla käyttöhenkilökunta koulutetaan uusiin järjestelmiin ja perehdytetään hallin toimintoihin Energia- ja elinkaaritalous Energiatehokkuutta tulee tarkastella koko hankkeen ajan aina hankesuunnittelusta käyttöön asti. Samalla on kiinnitettävä huomiota myös energian tuotantoon, jolloin ostettavan energian määrä pienenee. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pyritään lisäämään uusiutuvien energialähteiden, esimerkiksi auringon ja maalämmön käyttöä. Tällä hetkellä maamme 223 jäähallista alle 10 vuotta vanhoja on 38 kappaletta, vuotiaita 132 ja vuotta vanhoja 25 Kuntatekniikka 2/

24 kappaletta. Yli 30 vuotta sitten rakennettuja halleja on kahdeksan. Osa halleista on jo nyt perusparannettu, mutta parikymmentä vuotta sitten rakennettujen hallien kanssa on pian valtava korjaustarve. Teknologian kehittymisen myötä edellytykset onnistua perusparannuksissa ovat hyvät, ja käyttökustannuksissa voidaan säästää. Kylmätekniikka uusittava R22:ta käyttävissä halleissa Kylmäjärjestelmän peruskorjaustarpeen aiheuttaa koneistojen käyttöiän loppuminen tai kylmäaineisiin liittyvien määräysten muuttuminen. Peruskorjaus on kiireellinen laitoksissa, joissa on käytössä R22-kylmäaine. Täysin kiellettyä R22 on vuoden 2015 alusta. Jäähallien korjaustarpeita syntyy myös muiden järjestelmien ja rakenteiden ikääntyessä. Hankekokonaisuuden tuleekin sisältää vanhojen järjestelmien kartoitus kuntotarkastuksella, jossa selvitetään peruskorjaustarpeet. Hallin energiatalouden tehostamiseksi uusittavan kylmäkoneiston lauhde-energiat on hyödynnettävä mahdollisimman tarkasti. Tämä voi edellyttää myös taloteknisten järjestelmien kuten ilmankuivauksen korjaamista. Jäädytyksen sähkönkulutus muodostaa jäähallin kokonaissähkönkulutuksesta prosenttia. Saatavaa lauhdelämpöä voidaan hyödyntää esimerkiksi käyttöveden esilämmityksessä ja lämmityksissä. Lauhdelämmön hyödyntämisestä on huomattava, että lauhteen lämpötila on verrattain alhainen. Normaalisti suurin osa lämmöstä saadaan C:ssa, ja vain pieni osa, ns. tulistuslämpö (10 15 %), korkeammassa lämpötilassa. Kylmäkoneistolla voidaan huolehtia myös hallin kosteudenhallinnasta käyttämällä kylmäliuoskierrosta saatavaa jäähdytysenergiaa kondensoimaan hallin ilmasta kosteutta. Ulkoinen korvausilma tulisikin kuivata aina ennen halliin puhaltamista. Timo Ruohola Timo Ruohola Helsingin Paloheinän jäähallin kattopalkit ovat pahoin tummuneet. Myös julkisivujen perusparannus on tarpeen monessa hallissa Valaistukseen vaikuttavat monet tekijät Hyvä valaistus on jääkiekkokaukalossa tarpeellinen, koska peli on nopealiikkeistä ja peliväline pienikokoinen. Liikkuvien havaintokohteiden näkyvyys riippuu niiden koosta, luminanssista ja havaintoetäisyydestä. Valaistusmuutoksissa on kohdetta tarkasteltava kokonaisvaltaisesti ja löydettävä kaikkia osapuolia palveleva ratkaisu. Valaistuksen valintaan vaikuttavat myös ympäröivät rakenteet, jään laatu ja kylmälaatan pintakäsittely sekä jäänteossa käytettävät lisäaineet. Led-valaistus oikein suunniteltuna antaa tasaisen valon ja sopii hyvin jäähalliin. Sen hyviä ominaisuuksia ovat muun muassa alhainen sähkönkulutus, pitkä elinikä, hyvä valontuotto ja helppo säädettävyys. Led-valo ei myöskään sisällä lämpö- tai UVsäteilyä, ja se syttyy välittömästi. 24 Kuntatekniikka 2/2014

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ

JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ JULKISET RAKENNUKSET HIRRESTÄ HIRSIRAKENTAMISTA PUDASJÄRVELLÄ 1700-LUVULLA PUDASJÄRVEN KIRKKO MAAILMAN PISIN KATETTU HIRSIAITA 1370 m 1884 LAKARIN KOULU TOIMII KOULUKÄYTÖSSÄ EDELLEEN 1980-LUVUN HIRSITALOKORTTELI

Lisätiedot

Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus

Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus Helsinki 18.11.2015 Janne Rasi, energia-asiantuntija 12.10.2007 Tekijän nimi Yleistä energiatodistuslaista Energiatodistuksen tarkoitus Ajankohtaista

Lisätiedot

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen kokemukset Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2016

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja

Peter Ström Asiakkuusjohtaja Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta

Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta Energiatehokkuus kiinteistöjen omistajan näkökulmasta 1 Sari Hildén, kiinteistöpäällikkö Tilakeskus Helsingin kaupungin rakennuskannan ikäjakauma Arvokiinteistöjä, palvelukiinteistöjä ja torppia, joissa

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

Betonipäivät & näyttely Helsingissä

Betonipäivät & näyttely Helsingissä Betonipäivät & näyttely Helsingissä 23.11.2011 Hyvä energiatehokkuus ja riskittömät rakenteet joko-tai vai sekäettä Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Rakennusfysikaaliset

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta Vuokrataloyhtiön toimenpiteet vuokratalokannan sopeuttamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvissa

Lisätiedot

1. Hirsirakentaminen Pudasjärvellä

1. Hirsirakentaminen Pudasjärvellä 1. Hirsirakentaminen Pudasjärvellä 2. Pudasjärvi - 5 867 km 2-8200 asukasta - Pohjois-Pohjanmaalla noin tunnin matkan päässä Oulusta Pudasjärvi Pudasjärvi FINLAND Helsinki 3. Miksi uusi päiväkoti ja koulu?

Lisätiedot

Ja sinut nähdään uudessa valossa.

Ja sinut nähdään uudessa valossa. Ja sinut nähdään uudessa valossa. Jarno Hellman Valoa seminaari 24.11.2016 Valmistus Suomessa Yhtiö aloittanut toimintansa vuonna 2009 Suomalainen omistus Sisävalaistuksen rinnalle ulkovalaistus vuonna

Lisätiedot

Puun uusi tuleminen kuntien rakennuksiin KOHTI HIRSIKAMPUSTA

Puun uusi tuleminen kuntien rakennuksiin KOHTI HIRSIKAMPUSTA Puun uusi tuleminen kuntien rakennuksiin KOHTI HIRSIKAMPUSTA Pudasjärvi Pinta-ala 5 867 km2. Vastaa kooltaan puolta Uudenmaan maakuntaa tai kahta Luxemburgin valtiota. Väestö Asukkaita n. 8 600, joista

Lisätiedot

Rakennusvalvonta laadun mahdollistajana

Rakennusvalvonta laadun mahdollistajana Rakennusvalvonta laadun mahdollistajana Rakentamisen energiatehokkuutta ja muuta laatutasoa voidaan parantaa enemmän kuin laki vaatii, kunhan riskit hallitaan. Tommi Riippa, Energiakorjausneuvoja Markku

Lisätiedot

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Savoy-teatteri, 2.12.2014 Hallitussihteeri Erja Werdi, Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohtia

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

Kosteus rakentamisessa ja rakennuksissa

Kosteus rakentamisessa ja rakennuksissa Kosteus rakentamisessa ja rakennuksissa Terve talo -rakentamisen ohjauksen neuvottelupäivä ELY keskuksessa 13.11.2014 Erkki Aalto, RAKLI ry Kuivat rakennukset ja rakenteet suunnittelun, rakentamisen ja

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT

YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT Jyväskylän maalaiskunnan katselmointikohteet Teppo Manninen Palvelukokonaisuudet Energia-analyysipalvelut Analyysipalvelut nykytilanteen toiminnalliseen ja taloudelliseen

Lisätiedot

Hirsitaloteollisuus r.y.

Hirsitaloteollisuus r.y. Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY Prof. Juha Vinha COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. 10.11.2015 RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN HAASTEET Energiankulutus kwh/(m 2 a) 2010 Muut vaikutukset Huomioon otettavien tekijöiden määrä kasvaa

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen. Oulu Markku Hienonen

YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen. Oulu Markku Hienonen YM-ORV-KH-projekti Kuivaketju10 - Tilaaminen Oulu 30.09.2015 Markku Hienonen Tilaamisen roolin vaikuttavuus Tilaajan rooli on aivan avainasemassa! Jos lähtö epäonnistuu sitä ei voida enää ainakaan täysin

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Uimahallit. Tuomas Kilpimaa. We help the best buildings in the world get that way.

Uimahallit. Tuomas Kilpimaa. We help the best buildings in the world get that way. Uimahallit Tuomas Kilpimaa We help the best buildings in the world get that way. Energiansäästön lähtökohdat - Uimahallit ovat tekniikan, suurten käyttäjämäärien ja poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka

Energiatehokkuusvaatimukset. Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka Energiatehokkuusvaatimukset Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset 10.1.2014 TAMK 2014 2 RES Uusiutuvan energian käytön

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 28.02.2013 Sivu 1 / 1 6440/10.03.00/2011 33 Selityksen antaminen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle vastaavan työnjohtajan hyväksymisen peruuttamista koskevasta valituksesta, lupatunnus

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Valtavalo Oy LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Ilmastonmuutoksesta liiketoimintaa 17.2.2016 TkT Simo Makkonen Hallituksen puheenjohtaja, Valtavalo

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle koskien valitusta Peningin koulukiinteistön myynnistä. Asian kuvaus: Peningin koulukiinteistön myynti

Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle koskien valitusta Peningin koulukiinteistön myynnistä. Asian kuvaus: Peningin koulukiinteistön myynti Kunnanhallitus 93 02.05.2016 Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle koskien valitusta Peningin koulukiinteistön myynnistä 218/520/2016 Kunnanhallitus 02.05.2016 93 Asia: Kunnallisvalitus Asian kuvaus:

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa Espoon pientaloilta 4.2.2016 Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden osoittaminen Rakennusluvan liitteenä toimitettava energiaselvitys

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Esityslista 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Esityslista 37/2016 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 07.04.2015 371 HEL 2014-012398 T 10 05 01 Päätös Käsittely Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi Helsinki LED -hankkeen

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

64 Moision sairaalan kiinteistöjen ja maa-alueen ostaminen ja osakassopimuksen hyväksyminen

64 Moision sairaalan kiinteistöjen ja maa-alueen ostaminen ja osakassopimuksen hyväksyminen Mikkeli Ote pöytäkirjasta 6/2015 1 (5) Kaupunginhallitus, 215, 08.06.2015 Kaupunginvaltuusto, 64, 15.06.2015 64 Moision sairaalan kiinteistöjen ja maa-alueen ostaminen ja osakassopimuksen hyväksyminen

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta. Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin

Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta. Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin suunnittelee, toteuttaa, huoltaa ja ylläpitää käyttäjäystävällisiä ja energiatehokkaita

Lisätiedot

29.4.2015 Diarinro: OUKA/1416/00.01.05/2014. Kivikkokankaan pilottialueen kohteiden taloteknisen arvioinnin konsulttipalveluiden hankinta

29.4.2015 Diarinro: OUKA/1416/00.01.05/2014. Kivikkokankaan pilottialueen kohteiden taloteknisen arvioinnin konsulttipalveluiden hankinta TARJOUSPYYNTÖ Kivikkokankaan pilottialueen kohteiden taloteknisen arvioinnin konsulttipalveluiden hankinta Hankintayksikkö Oulun kaupunki/rakennusvalvonta y-tunnus: 0187690-1 Solistinkatu 2, Oulu, PL 83,

Lisätiedot

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa www.euronet50-50max.eu 50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa Rauma 9.11.16 Merja Pakkanen Vaasan yliopisto 50/50; idea Hankkeen tarkoituksena on vähentää energiankulutusta kouluissa (ja muissa

Lisätiedot

ilmoitettiin tonttiosaston internet-sivujen lisäksi Helsingin Sanomissa, Hufvudstads-bladetissa ja Metrossa.

ilmoitettiin tonttiosaston internet-sivujen lisäksi Helsingin Sanomissa, Hufvudstads-bladetissa ja Metrossa. 1 MUISTIO / KN Tontin (ALY) ja sillä sijaitsevan rakennuksen myynti (sr-2) State Control Oy:lle perustettavan As Oy Helsingin Konstaapeli Spaakin lukuun (Vanhakaupunki, tontti 27930/2) Vanhankaupungintie

Lisätiedot

Puupäivä Janne Pihlajaniemi, professori Oulun yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta MODERNI HIRSIKAUPUNKI -HANKE

Puupäivä Janne Pihlajaniemi, professori Oulun yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta MODERNI HIRSIKAUPUNKI -HANKE Puupäivä 2016 10.11.2016 Janne Pihlajaniemi, professori Oulun yliopisto, arkkitehtuurin tiedekunta MODERNI HIRSIKAUPUNKI -HANKE MODERNI HIRSIKAUPUNKI -HANKE Tavoite Selvittää hirsirakentamisen markkinaosuuden

Lisätiedot

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6. energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Mitä tavoiteltiin ja mitä saatiin? Projektin päätösseminaari 9.6.2011 Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry Projektin lähtökohdat Tulokset ja johtopäätökset Esimerkkikohteet

Lisätiedot

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen koulutusiltapäivä 19.02.2015, Oulun diakonissalaitos DI Petri Pylsy Lämmitysjärjestelmä Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS

RAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS RAKENNUSFYSIIKAN KÄSIKIRJAN TOTEUTUS 12.12.2011 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Rakennusfysiikan käsikirja, esittely - ja keskustelutilaisuus, Helsinki 12.12. 2011 KÄSIKIRJAN TOTEUTUSTILANNE

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä Annettu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa

Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Energiatehokkuuden parantaminen pientalossa Tommi Riippa Tiimipäällikkö, RTA 16.4.2016 Page 1 Säästä kotia korjaamalla! 16.4.2016 Page 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki muuttui vuonna 2013 Nyt vaaditaan rakennuslupa,

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari Helsingissä. Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari Helsingissä. Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari 18.11.2010 Helsingissä Ajankohtaista asiaa julkisivurintamalta Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Käyttöikä ja kestävyys ovat julkisivun

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011 HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) ALVAR AALTO -SUOJELUKOHDE, STORA ENSO OYJ:N PÄÄKONTTORIRAKENNUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 12048) Hankenro 0685_1 Kslk dnro 2005-415 SISÄLLYS Osallistumis-

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7)

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Kunnanhallitus 39 06.02.2017 Kunnanvaltuusto 19 20.02.2017 19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Khall 06.02.2017 39 Sote-kilpailutukseen asetettu

Lisätiedot

Kilpailuehdotus The Soma

Kilpailuehdotus The Soma Kilpailuehdotus The Soma Kilpailuehdotuksen yleiskuvaus Kilpailuehdotus koskee elinkaarikorttelin palveluasumiselle varattua osaa tonttia 3. Esitetyn suunnitteluratkaisun pääasiallinen tarkoitus on tarjota

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN

Lisätiedot

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla

Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Energiatehokkuutta poistoilmalämpöpumpulla Taloyhtiöiden energiaratkaisut 09.10.2014, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy Rakennuksen lämpöenergiatase Tyypilliset suomalaiset 50-70-luvun asuinkerrostalot

Lisätiedot

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön.

Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Compact-Y Teknologiaa energian säästöön. Uusissa Compact-Y jäähdytyslaitteissa ja lämpöpumpuissa käytetään R410A kylmäainetta ja energiaa säästämään suunniteltua AdaptiveFunction Plus käyttölogiikkaa.

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys

Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys Tuomo Ojanen, erikoistutkija Miimu Airaksinen, tutkimusprofessori Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sairaat talot, sairaat

Lisätiedot

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin kaupungin opetusvirasto Juha Juvonen, Helsingin kaupungin

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla. Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa heillä

Lisätiedot

TYKSIN T3-SAIRAALAN KANNEN PROJEKTINJOHTOURAKAN BETONIN LAATUPOIKKEAMA. Timo Seppälä, projektijohtaja

TYKSIN T3-SAIRAALAN KANNEN PROJEKTINJOHTOURAKAN BETONIN LAATUPOIKKEAMA. Timo Seppälä, projektijohtaja TYKSIN T3-SAIRAALAN KANNEN PROJEKTINJOHTOURAKAN BETONIN LAATUPOIKKEAMA Timo Seppälä, projektijohtaja 11.11.2016 Tyksin T3-sairaalan rakennushanke Tyksin T3-sairaalaan sijoitetaan nykyisin U-sairaalassa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Verha/Ktj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Verha/Ktj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (5) 56 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto valtuutettu Koulumiehen ym. aloitteeseen, että Helsingin luovuttava keskustakirjastohankkeesta HEL 2014-002641 T

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

Kangasniemi Ote pöytäkirjasta 5/2015 1 (6) Kunnanvaltuusto 28.09.2015

Kangasniemi Ote pöytäkirjasta 5/2015 1 (6) Kunnanvaltuusto 28.09.2015 Kangasniemi Ote pöytäkirjasta 5/2015 1 (6) Kunnanhallitus, 135, 14.09.2015 Kunnanhallitus, 150, 28.09.2015 Kunnanvaltuusto, 37, 28.09.2015 37 Muut mahdolliset asiat / Korholan koulun myyminen KNGDno-2015-647

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA

LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA B63779.AT02 KARTANONKOSKEN KOULU, VANTAA 5.1.2015 VTK SISÄLLYSLUETTELO 1 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄN YLEISET VAATIMUKSET... 3 1.1 MUUTOKSIIN LIITTUVÄT YLEISET VAATIMUKSET...

Lisätiedot

Puu rakennusyhtiön arjessa. Projektipäällikkö Antti Aaltonen

Puu rakennusyhtiön arjessa. Projektipäällikkö Antti Aaltonen Puu rakennusyhtiön arjessa Projektipäällikkö Antti Aaltonen Antti Aaltonen: Kiinan kautta puurakentajaksi Rakennustekniikan DI, TTY 2010 Lemcon 2007-2010: työnjohtaja, projekti-insinööri SRV 2010-2012:

Lisätiedot

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Tillolan koulun myynti

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Tillolan koulun myynti Kunnanhallitus 208 31.10.2016 Kunnanvaltuusto 39 07.11.2016 Kunnanhallitus 5 09.01.2017 Kunnanvaltuusto 6 30.01.2017 6 Tillolan koulun myynti 738/02.05.00/2016 Kunnanhallitus 31.10.2016 208 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Asuntotuotantotoimikunta Tj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Asuntotuotantotoimikunta Tj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 1 (5) 227 Jakomäen Kiinteistöt Oy/Kankaretie 9 a ja b, peruskorjauksen urakkatarjoukset ja urakkasopimusten tekeminen HEL 2011-009630 T 02 08 03 00 Att 73148 Päätös

Lisätiedot