HIRSI TEKI PALUUN JULKISIIN RAKENNUKSIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HIRSI TEKI PALUUN JULKISIIN RAKENNUKSIIN"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 2/2014 xxxxxxxxxxxxxx Esko Eriksson xxxxxxxxxxxxxx ihmettelee xxxxxxxxxxxxxx Valtiontaloa xxxxxxxxxxxxxx koskevaa KHO:n xxxxxxx. päätöstä sivu 12 Hyvä suunnittelu auttaa jäähallien perusparannushankkeissa sivu 22 Rakennusvalvonnan organisointia selvitellään sivu 40 Laatu etusijalla saksalaisissa viemärien saneerauksissa sivu 48 Päiväkoteja, koulukeskus, hotelli... HIRSI TEKI PALUUN JULKISIIN RAKENNUKSIIN sivu 6

2

3 SISÄLTÖ 2/ maaliskuuta New Yorkissa rakennetaan monimuotoisia viheralueita muun muassa vanhalle rautatiesillalle sekä laivalaitureille. Vuonna 1857 valmistunut New Yorkin Central Park on uudistettuna kaupungin suosituin puisto. 16 Uima- ja jäähallien energiatehokkuuden parantamista selvitettiin Leko-tutkimushankkeessa yhteensä kahdeksassa pilottikohteessa. 38 Bristol valittiin ensi vuoden Euroopan vihreäksi pääkaupungiksi. Päästöt ja jätemäärät vähenevät ja pyöräilyn suosio kasvaa. 44 Suomen yhdyskuntajätevedenpuhdistamoille valmistunut BAT-asiakirja tukee lupaharkinnassa ja tekniikkavalinnoissa. KIINTEISTÖT Hirsi on palannut julkisten rakennusten materiaaliksi 6 KHO:n Valtiontalo-päätös hämmentää Jyväskylässä 12 Suojeltujen rakennusten korjausrästit kasvavat 15 LIIKUNTAPAIKAT Uima- ja jäähallien energianhukka kuriin pienillä toimenpiteillä 16 Raaseporin jäähalli energiatehokkuuden etulinjassa 20 Hyvä suunnittelu tarpeen jäähallien perusparannuksessa 22 Energiatietoutta Jäähalliportaalin avulla 26 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 29 UKTY 33 YHDYSKUNTA New Yorkia vihreytetään suunnitelmallisesti 34 Bristol kulkee kohti kestävämpää kaupunkiympäristöä 38 Rakennusvalvonnan organisointi selvitysvaiheessa 40 Rakennusvalvonnan uudistus yksi MRL:n muutosehdotuksista 40 lehti.kuntatekniikka.fi VESIHUOLTO BAT parasta tekniikkaa jätevedenpuhdistamoille 44 Saksan viemärisaneerauksissa laatu on etusijalla 48 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Henna 43 Kolumni/Päivi Ahlroos: Rakennuttajan kustannustietämys 51 Uutisia 52 Kirjallisuutta 56 Henkilöuutisia 57 Tapahtumia 57 Palveluja 58

4

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö Kannen kuva: Hilkka Jankkila TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Sirpa Kulonen Puh Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Marika Kämppi Heikki Lonka Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 (+ alv 10 %) Vuosikerta 82 (+ alv 10 %) Irtonumero 10 (+ alv 24 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN X 69. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Rakennusala peilin eteen Jos ja kun rakennusalan toimijat haluavat arvostusta tulevaisuudessa, näyttäisi jälleen kerran olevan syytä astua peilin eteen. Tuntuu siltä, että niin suunnittelijoiden, rakennuttajien, rakentajien, valvojien kuin käyttäjienkin pitäisi patsastella peilin edessä pitkään ja hartaasti. Sen verran pysyviä tuntuvat olevan rakentamisen laadun ongelmat etenkin julkisessa rakentamisessa. Yksi lisänäyttö rakentamisen laadun jatkuvasta mollisoinnusta vaikuttaisi olevan pari vuotta sitten käyttöön otetussa Kirkkonummen kunnantalossa ilmenneet kosteusvauriot, joista Helsingin Sanomat kirjoitti maaliskuun alussa. Hulppean kunnantalon rahoitusjärjestely oli aikanaan tavallisuudesta poikkeava, kun Keva rahoitti ja rakennutti talon ja vuokrasi sen sitten kunnalle 15-vuotisella sopimuksella. Järjestelyn järkevyydestä käytiin aikanaan terävääkin keskustelua. Silloin kaikki osapuolet kuitenkin uskoivat maineikkaan arkkitehtitoimiston ja tunnettujen hanketoimijoiden työn johtavan laadukkaaseen rakennukseen. Toisin näyttäisi käyvän, kun vain pari vuotta käytössä olleessa rakennuksessa työskentelevät ihmiset sairastavat, katto vuotaa ja vesijohdot repeilevät. On jotenkin ymmärrettävää, joskin murheellista, kuulla kosteus- ja homeongelmista vuotta sitten valmistuneissa rakennuksissa. Mutta se, että muutaman vuoden ikäisistä rakennuksista paljastuu toistuvasti olennaisia suunnittelu-, rakennus-, kunnossapito- tai käyttövirheitä nyt 2010-luvulla, on käsittämätöntä, eikä sitä voi hyväksyä. Selitykseksi ei riitä edes halvin hinta valintaperusteena tarjouskilpailuissa. Kaikilta osapuolilta vaaditaan selkärankaa tehdä ammattilaislaatua. Omaa osaamista ei pidä vähätellä, muttei myöskään yliarvioida. Jos ei ole kykyä tai halua tai ei voi hyväksyä tehtävän tavoitteita, ei pidä ottaa tehtävää vastaan. Näin opastaa myös tekniikan alan ammattieettinen koodi. Kosteus- ja homevaurioista, rakennusvirheistä ja niiden estämisestä on saarnattu vähintäänkin koko kuluva vuosituhat. Miksi sana ei satuta? Olympiatuli sammui infra jäi Megalomaanisten rakennushankkeiden sävyttämät Sotshin olympialaiset tulivat ja menivät. Rahaa kisojen rakentamiseen ja koneiston voiteluun paloi historiallisen paljon. Nyt puhutaan 40 miljardin euron suuruusluokasta, ja kovin tarkkaa summaa tuskin koskaan saadaan selville. Rahalla saatiin runsaasti hienoja suorituspaikkoja eri lajeille ja kymmenittäin hotelleja sekä paljon liikenneinfraa. Nyt kysytään, löytyykö niille käyttöä tulevaisuudessa, vai jäävätkö ne Putinin kisojen hiljaisiksi monumenteiksi. Olympiatuli sammui ja sen mukana kisoihin loihdittu häivähdys uudistuvasta Venäjästä. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 3/ Jätehuolto Liikenne ja väylät Ilmasto Kuntien ilmastokonferenssi / Rakentaminen Maankäytön suunnittelu 5/ Kiinteistöt Vesihuolto Hankinnat Kuntamarkkinat / Jätehuolto Ympäristö Liikenne ja väylät EnviroExpo / Turvallisuus ICT kuntatekniikassa Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 Mahdollisuus vientituotteeksi? Hirsi on palannut julkisten Muun muassa sisäilmaongelmat ovat nostaneet myös julkisessa rakentamisessa uudelleen esiin hengittävän hirren. Päiväkoteja on jo useampia, ja Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärvellä hirrestä tehdään kokonainen koulukeskus. 6 Kuntatekniikka 2/2014 Hilkka Jankkila

7 KIINTEISTÖT Hirren valintaa puoltavat usein rakennusten sisäilman laatu, ekologisuus ja kuntien elinkeinopolitiikkakin. Haastetta tämä tuo kunnille, yrityksille sekä arkkitehti- ja rakennusalan koulutukselle. Pudasjärvellä hirsi valittiin perusteellisten selvitysten, harkinnan ja Hirsikunnaan rakennus- ja tutkimushankkeen myötä. Puuta suositaan muutoinkin. Viime syksynä valmistunut neliöinen uusi päiväkoti korvaa neljä vanhaa. Maailman suurimpaan, noin neliön hirsiseen koulukeskukseen puolestaan tulevat 800 oppilaan ala- ja yläkoulu, lukio ja kansalaisopisto. Noin 20 miljoonan euron investoinnilla päästään eroon turhasta neliöstä, ja miljoonan euron käyttökulut puolittuvat. Entisten korjaus olisi maksanut milrakennusten materiaaliksi Hilkka Jankkila Pudasjärven Pikku-Paavalin päiväkotia esitellään koti- ja ulkomaisille vieraille lähes viikoittain. Rakennuksen perinteinen lohenpyrstösalvos sopii hyvin nykyaikaiseen arkkitehtuuriin. TEKSTI Hilkka Jankkila Hilkka Jankkila Pudasjärven vs. tekninen johtaja Eero Talala (vas.) ja kiinteistöpäällikkö Kari Rissanen kehuvat hirttä konstailemattomaksi ja turvalliseksi rakennusmateriaaliksi. joonaa euroa, ja niihin olisi jäänyt paljon riskejä. Turvallinen ja konstailematon Pudasjärven vs. tekninen johtaja Eero Talala ja kiinteistöpäällikkö Kari Rissanen luettelevat hirren etuja: terveellisyys, hengittävyys, ekologisuus ja energiatehokkuus, joka riippuu paljon käyttäjistä. Rakentaminen on myös hieman nopeampaa ja säiden vaikutus pienempää. Massiivihirsi on rakennusfysikaalisesti turvallinen, yksiaineinen ja konstailematon, Rissanen kiteyttää. Hirren rakennus- ja käytönaikainen hiilijalanjälki on pieni, ja se voidaan hävittää. Jokaisen rakennuspuutonnin lasketaan sitovan kaksi tonnia hiilidioksidia ja hirsiteollisuuden tuottavan energiaksi sopivaa puujätettä enemmän kuin se käyttää energiaa tuotantoonsa. Hirsitaloteollisuus ry:n VTT:ltä tilaaman tutkimuksen mukaan rakennuksen elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on sitä pienempi, mitä massiivisemmin puuta käytetään. Energiatehokkuuden parantamiseen ohjaava normisto keskittyy rakennusten käytönaikaisen energiatehokkuuteen. Pudasjärven hirsikorttelihankkeessa, jossa tehtiin kaksi isoa toimistorakennusta ja pa- Kuntatekniikka 2/2014 7

8 KIINTEISTÖT ritaloja, VTT tutki energiakulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä sekä teki hirsitalon ympäristövaikutusten laskentatyökalun. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL tutki sisäilman laatua. Osa tutkimuksista jatkuu. Haastavat rakenneratkaisut Isojen hirsirakennusten vaativiin rakenneratkaisuihin tarvitaan uudenlaista osaamista sekä arkkitehtien ja rakennussuunnittelun yhteistyötä: miten arkkitehtuuri hoituu, miten LVI-, sähkö- ja muu tekniikka toteutetaan, tehdäänkö rossi- vai maavarainen pohja, miten märkä- ja keittiötiloissa huomioidaan hirren laskeutuminen, miten hirren hengittävyys ja rakennuksen matalaenergisyys yhdistetään? Nykyinen koulutus on betonija puusuuntautunutta. Eero Talala ja Kari Rissanen heittävät haasteen arkkitehti- ja rakennustekniikan koulutukselle, jossa hirsirakentaminen pitäisi ottaa opetusohjelmaan. Hirsirakentamisen erityisyyttä ja rakentamismääräysten soveltamista on jouduttu miettimään myös ympäristöministeriössä. Pudasjärven kaupungin teknisessä toimessa on hyvä tuntuma hirsirakentamiseen Syötteen matkailualueen ja hirsikorttelin myötä. Osaamista lisää myös paikkakunnalla toimiva maailman suurin hirsirakennetoimittaja Kontiotuote Oy. Rakennusurakat ositettuina Myös Haapavedelle on valmistunut neliöinen hirsipäiväkoti, johon haettiin oppia Pudasjärveltä. Molemmissa hankkeissa kokonaisurakat ositettiin ja hirsirakennukset kilpailutettiin erikseen laadun varmistamiseksi. Tarjouksia tuli molemmille puolenkymmentä. Haapavesi sai pari kyselyä Virostakin. Perinteisellä tavalla tilatut toimitukset kiinnostavat hirsifirmoja, mutta yleistymässä oleva elinkaarimalli pelottaa monia, koska siinä yritys sitoutuu pitkään ylläpitovastuuseen, Eero Talala kertoo. Hilkka Jankkila Lapset ja henkilöstö ovat tyytyväisiä meluttomaan, valoisaan ja värikkääseen päiväkotiin, kertoo Pudasjärven kaupungin päivähoidon ohjaaja Merja Kemppainen. Pudasjärven hirsiurakan voitti Kontiotuote Oy ja Haapaveden urakan FinnLamelli Oy Alajärveltä. Pudasjärven päiväkoti maksoi pohja-, piha- ja kaapelitöineen ilman arvonlisäveroa kolme miljoonaa euroa eli euroa neliöltä. Väliseinät sisältävä hirsitoimitus oli noin euroa. Haapaveden päiväkodin hinta oli vastaavasti 2,45 miljoonaa euroa eli noin euroa neliöltä. Hirsitoimitus oli euroa. Kaupunki teki itse pohjatyöt. Haapavedellä rakennustyö vei kymmenen kuukautta ja Pudasjärvellä 12 kuukautta. Hirsi on seinärakenteena ehkä vähän kalliimpi, mutta turvallinen, varmatoiminen, näppärä käsitellä eikä rakenne ole monivaiheinen, Haapaveden tekninen johtaja Risto Rautio kertoo. Pikku-Paavali on mannekiinina Pudasjärven Pikku-Paavalin päiväkoti on hirsirakentamisen mannekiini. Koti- ja ulkomai- 8 Kuntatekniikka 2/2014

9 Hilkka Jankkila Massiiviseen hirsirakennukseen saadaan avaruutta muun muassa turvalasiovilla. sia vieraita käy lähes viikoittain. Tästä ensimmäisestä varta vasten päiväkodiksi tehdystä rakennuksesta haluttiin kotoinen, lämmin ja mukaan vähän vanhaakin, kuten hirttä. Tuli hirsinen, kuusiryhmäinen, 110 lapsen päiväkoti. Kaupungin päivähoidon ohjaaja Merja Kemppainen, päiväkodin johtaja Jaana Tuohimaa ja lastentarhanopettaja Taimi Oinas- Panuma kiittelevät taloa, jossa lasten ja henkilöstön hyvinvointi on keskiössä. Henkilöstöä on kuultu hankkeen joka vaiheessa. Täällä on valoa, lämpöä, värejä ja kodinomaisia ääniä, mutta ei meteliä eikä kaikua. Pudasjärven ja Haapaveden päiväkodeissa hirsirakenteet ovat maavaraisella, ääntä johtamattomalla betonipohjalla. Pudasjärvellä kaikki seinät ovat 275-millistä massiivilamellihirttä. Haapavedellä ulkoseinät ovat 245-millistä ja väliseinät 135-millistä lamellihirttä. Hirren elävyys on huomioitu keittiö- ja märkätilojen päällysteissä. Rakennukset ovat osin kaksikerroksisia. Monitoimisali avautuu kahteen kerrokseen. Toiseen kerrokseen on koottu tekniikka ja Pudasjärvellä myös henkilöstön tilat. Hirsirakennuksen paloturvallisuus ei ole ongelma. Paloluokkaan vaikuttavat rakennuksen kerros- ja asiakaspaikkaluku, toiminnan ympärivuorokautisuus ja hirren pintaluokitus. Paksu massiivihirsi kestää hyvin palokuormaa. Hirsikampus mallihankkeena Rakennustöiden aloitusta odottava Hirsikampus on Pudasjärvelle poikkeuksellisen suuri hanke ja rakenteena ainutlaatuinen koko maailmassa. Sen suunnittelua ja kilpailutusta tuki myös Tekes, jo- Kuntatekniikka 2/2014 9

10 Haapaveden kapunki Haapaveden kapunki Hengittävä hirsi on monen uuden päiväkodin materiaali, ja lisää on suunnitteilla. Haapaveden lapset pääsivät uusiin tiloihin alkuvuodesta. Haapaveden teknisen johtajan Risto Raution mukaan hirsirakennuksen paloturvallisuus ei ole ongelma. ka nimesi innovatiivisia ratkaisuja julkisessa rakentamisessa edistäneen kaupunginjohtaja Kaarina Daavittilan huippuostajaksi. Haluamme toimia suomalaisen hirsiteollisuuden referenssinä ja näyttää esimerkkiä. Julkisista hirsirakennuksista voi tulla jopa vientituote, kaupunginjoh- 10 Kuntatekniikka 2/2014 Pudasjärven kaupunki Tekes tuki Pudasjärven hirsikampuksen suunnittelua ja kilpailutusta ja nimesi innovatiivisia ratkaisuja julkisessa rakentamisessa edistäneen kaupunginjohtaja Kaarina Daavittilan huippuostajaksi.

11 KIINTEISTÖT Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy Pudasjärven noin 20 miljoonan euroa maksavasta hirsikampuksesta tulee muunneltava, koska sen elinkaareksi ajatellaan 150 vuotta ja kuoletusajaksi 50 vuotta. Toki tekniikkaa pitää uusia välillä. taja Daavittila sanoo. Suunnittelu kilpailutuksineen oli vaativa, kun valmista mallia ei ollut. Hankimme kokonaispaketin, jossa tarjoajien piti miettiä ratkaisut. Siinä tarvittiin niin kunnan, tutkimuksen kuin hirsiteollisuudenkin osaaminen. Elinkaarimallilla tehtävän kampuksen vastuullisina toteuttajina ovat Lemminkäinen PPP Oy, Lemminkäinen Talo Oy, Lemminkäinen Talotekniikka Oy ja Kontiotuote Oy. Aaltoyliopisto on kehittämässä oppimisympäristöjä. Rahoittaja on Kuntarahoitus Oyj. Neliosaisesta kampuksesta tulee muunneltava, koska sen elinkaareksi ajatellaan 150 vuotta ja kuoletusajaksi 50 vuotta. Toki tekniikkaa pitää uusia välillä. Koulusta yksituumaisuus koulun paikasta valitus Pudasjärven kaupunginvaltuusto on yksimielisesti Hirsikampuksen rakentamisen takana, mutta kaikki kaupunkilaiset eivät hyväksy sen paikkaa. Asemakaavapäätöksestä tehty valitus siirtää töiden aloitusta, mikä voi maksaa kaupungille satoja tuhansia euroja. Koulu päätettiin rakentaa Iijoen ja Kuusamontien kulmassa olevalle Poroputaan alueelle. Vaihtoehtoinen Jussinahon alue hylättiin pohjatöiden kalleuden vuoksi. Poroputaan vastustajia epäilyttää alueen turvallisuus. Jotkut pelkäävät naapuriin tulevan koulun laskevan heidän talojensa arvoa kaupungin katsoessa asian olevan päinvastoin. Alueen asukkaiden kanssa neuvoteltiin kaavoituksen aikana ja heidän näkemyksiään huomioitiin ilman sopua. Kansalaisten valitusoikeus kuuluu demokratiaan, kaupunginjohtaja Kaarina Daavittila kommentoi tilannetta. Rakennustöiden piti alkaa nyt maaliskuussa. Hallinto-oikeuden päätöstä odotetaan kesäkuussa. Jos valitus jatkuu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, kaupunki hakee töiden aloittamislupaa. Koulukeskuksen lasketaan kuitenkin valmistuvan vuonna Puurakentamista halutaan lisää Puun ja hirren käyttöä edistetään Suomessa myös elinkeinopoliittista ja kansantaloudellisista syistä. Puun osuus kaikesta rakentamisesta on nykyisin noin 40 prosenttia. Tietoa hirsirakentamisen sekä säädösten ja päätösten tueksi tuottavat muun muassa Oulun yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Aalto-yliopisto, VTT, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, teollisuus itse sekä julkiset ja yksityiset tilaajat. Kainuussa Woodpolis selvittää puun käyttöä sairaalarakennuksissa. Idea ei ole uusi, sillä Honkarakenne Oy on tehnyt Japaniin hirrestä kaksi sairaalaa. Imatralle valmistui äskettäin Kuusamon Hirsitalot Oy:n tekemä Euroopan toiseksi suurin hirsirakennus, neliöinen Hotelli Rento. Suomen luontokeskus Haltia on kolmikerroksinen neliön puurakennus. Jyväskylän Kuokkalaan valmistuu ensi syksynä maamme ensimmäinen kahdeksankerroksinen puutalo ja Jätkäsaaren Helsinkiin suunnitellaan kahdeksankerroksista puutalokorttelia. Sotien jälkeen hiipunut hirsirakentaminen palasi 1960-luvulla hirsimökkeihin ja vapaa-ajanasuntoihin, 1990-luvulla maaseututaloihin ja 2000-luvulla kaupunkitaloihinkin. Käsin tehdystä hirrestä on siirrytty konevalmisteisiin, sitten lamellihirsiin ja nykyisin painumattomiin lamellihirsiin, joihin voidaan yhdistää muita materiaaleja. THL on tutkinut hirsi-, puu- ja kivitaloissa asuvien ihmisten kokemaa asumisterveyttä ja tyytyväisyyttä. Hirsitaloasukkaat olivat tyytyväisimpiä. Lisätutkimuksilla pitää vielä selvittää, eroaako hirsitalojen sisäilman laatu muista taloista ja miten. Kuntatekniikka 2/

12 Kauppahinta-arvio pyydettävä aina pohjaksi kiinte KHO:n Valtiontalo-päätös voi muutt Terhi Pekkarinen Jyväskylä ei pääse kehittämään kaupungin ydinkeskustassa sijaitsevaa Valtiontalon korttelia suunnitelmiensa mukaan. KHO kumosi tammikuisella ratkaisullaan Jyväskylän päätöksen myydä tontti rakennuksineen SRV Yhtiöille. 12 Kuntatekniikka 2/2014

13 KIINTEISTÖT istöjen tarjouskilpailuissa? aa kuntakiinteistöjen kauppatapaa TEKSTI Jorma Ylönen Olemme päätöksestä yllättyneitä ja pettyneitä, melkein mykistyneitä. KHO:n päätöksen jälkeen Valtiontalon kohtalo on yhä auki, ja suunnitelmat on aloitettava puhtaalta pöydältä. KHO piti voimassa hallintooikeuden päätöksen, jonka mukaan kaupunki ei Valtiontalontontin kauppaa tehdessään luotettavasti selvittänyt kiinteistön käypää arvoa. Näin ollen kauppa saattoi olla alihintainen ja sisältää EU-säännösten vastaista valtiontukea, jollaiseksi myös kun- Kuntaliitto Vasta aika näyttää, mikä merkitys KHO:n ratkaisulla on, sanoo Kuntaliiton lakimies Katariina Huikko. tien antama tuki katsotaan. Olemme päätöksestä yllättyneitä ja pettyneitä, melkein mykistyneitä, Jyväskylän kiinteistöjohtaja Esko Eriksson sanoo. Erikssonin mielestä KHO:n päätös muuttaa kuntien toimintatapoja kiinteistöjen myynnissä, jos tarjouskilpailun kautta syntynyt kauppa voidaan katsoa alihintaiseksi. Kuntien on lähdettävä liikkeelle kauppahinta-arvioiden kautta, jos ne aikovat varmistaa, että kiinteistökaupat eivät kaadu valituksiin. Ennakkotapaus on nyt olemassa. Mikä on riittävän avointa ja julkista? Jyväskylä palaa nyt alkuun tarinassa, joka alkoi jo Valtuusto hyväksyi tuolloin esisopimuksen Valtiontalon kiinteistön myymisestä SRV Yhtiöille. SRV valikoitui ostajaksi tarjouskilpailussa, johon tuli kaksi tarjousta. Skanska vetäytyi myöhemmin kilpailusta, ja SRV:n tarjous jäi ainoaksi. Jyväskylän kaupungin Tilapalvelu-liikelaitoksen johtokunta hyväksyi keväällä 2011 Valtiontalon tontin myymisen rakennuksineen SRV Yhtiöille runsaan euron kauppahintaan. Hallinto-oikeuden ja KHO:n tulkinnan mukaan tarjouskilpailu ei ollut riittävän avoin ja julkinen. Tätä tulkintaa jyväskyläläisten on vaikea niellä. Ilmoitus kilpailusta oli kolmessa lehdessä, ja alan kaikkiin suurimpiin toimijoihin oli useita suoria kontakteja. Lisäksi hankkeesta ja tarjouskilpailusta kerrottiin useiden valtakunnallisten lehtien jutuissa. Käytössä oli myös kaupungin internet-sivusto, Eriksson kertoo. Skanskan vetäydyttyä tarjouksia tuli lopulta vain yksi, mutta niitä ei parhaassakaan tapauksessa olisi voinut Erikssonin mukaan tulla kovin monta. Tämän kokoluokan kiinteistökehitykseen pystyviä yrityksiä on vain vähän. Hankkeemme oli varmasti potentiaalisten tarjoajien tiedossa. Kukaan voittaneen tarjoajan kilpailijoista ei ole väittänyt kaupan olleen alihintainen saati tehnyt väitettä siitä, ettei olisi saanut tietoa tarjouskilpailusta väitteen alihinnoittelusta teki yksittäinen kuntalainen, Eriksson sanoo. Selventää jonkin verran, synnyttää lisäkysymyksiä Hallinto-oikeus ja KHO tulkitsevat ratkaisuissaan Euroopan Unionin komission maakauppatiedonantoa vuodelta Tiedonanto määrittelee raamit julkisten kiinteistöjen kaupoille. Kuntaliiton lakimies Katariina Huikko ei ole aivan yhtä varma KHO:n tulkinnan vaikutuksista julkisiin kiinteistökauppoihin kuin kiinteistöjohtaja Eriksson. Vasta aika näyttää, mikä merkitys KHO:n ratkaisulla on. Se selventää jonkin verran menettelytapoja kiinteistökaupoissa, mutta aiheuttaa myös lisäky- Kuntatekniikka 2/

14 KIINTEISTÖT Juha Sorri Jyväskylän kiinteistöjohtaja Esko Eriksson ihmettelee KHO:n päätöstä. symyksiä, Huikko sanoo. KHO antoi päätöksensä ns. taltioratkaisuna eikä vuosikirjaratkaisuna. Se antaa Huikon mukaan viitteen siihen suuntaan, että kyseessä ei olisi varsinaisesti ennakkotapauksena pidettävä päätös. Ymmärrän kuitenkin jyväskyläläisten reaktioita, sillä KHO:n tulkinta on hyvin tiukka ja kirjaimellinen, Huikko sanoo. Huikon mielestä kuntien ei vielä tämän päätöksen takia tarvitse aina varmistaa kiinteistöjensä myyntiprosessia kauppahintaarviolla. Tarjouskilpailun pitäminen lähtökohtaisesti selvittää kauppahinnan markkinaehtoisuuden ja poistaa riskin mahdollisesta valtiontuesta. Tässä ongelmalliseksi muodostui se, että tarjouksia saatiin vain yksi. Ehkä tällaisessa tapauksessa jatkossa voisi harkita myös kauppahinta-arvion pyytämistä. Jyväskylän tarjouskilpailun asemaa oikeusasteissa heikensi myös se, että lopulliseen hintaan VALTIONTALON VUOSILUVUT 1929: Alvar Aallon suunnittelema suojeluskuntatalo Suoja valmistui Kirkkopuiston laitaan. Suojeluskunnan lisäksi talossa toimi kauppahalli, elokuvateatteri, pankki ja ravintola. 1935: Suojeluskunta myi kiinteistön valtiolle. Taloon muutti posti, jonka tilat sijoitettiin ensimmäiseen kerrokseen. 1984: Suojeluesitys valtioneuvostolle. Todettiin, että rakennus voidaan kunnostaa vaurioista huolimatta. Vaurioita oli syntynyt louhintatöiden aikana, kun 1970-luvulla tontin rakentamattomalle osalle, osittain maan alle, rakennettiin viestintäkeskus. 1992: Rakennus suojellaan rakennussuojeluasetuksen nojalla. 1995: Valtiontalo siirtyi kaupungin omistukseen. Valtio etsi tonttia uudelle poliisi- ja oikeustalolle, ja kaupunki ja valtio vaihtoivat tontteja keskustassa. Vuokralaisena muiden muassa Jyväskylän kaupungin taidemuseo. 2000: Rakennus suojellaan rakennussuojelulain perusteella. 2007: Valtuusto hyväksyi SRV:n kanssa tehtävän esisopimuksen kiinteistön myymiseksi ja kehittämiseksi. 2008: Esisopimuksen allekirjoitus. 2010: Rakennus asetettiin käyttökieltoon. 2011: Tilapalvelu-liikelaitoksen johtokunta hyväksyi kauppakirjan. Jyväskylän ex-apulaiskaupunginjohtaja Ahti Vielma valitti johtokunnan päätöksestä hallinto-oikeuteen. Kauppakirjan allekirjoitus joulukuussa. 2012: Hämeenlinnan hallintooikeus kumosi Tilapalvelun johtokunnan päätöksen kauppakirjan hyväksymisestä. Johtokunta valitti hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallintooikeuteen. 2014: Korkeimman hallintooikeuden ratkaisu. KHO hylkää Tilapalvelun johtokunnan valituksen. Näin johtokunnan päätös kauppakirjan hyväksymisestä kumoutuu. päädyttiin vasta tarjouskilpailun jälkeen käydyissä neuvotteluissa. Samoin se, että kaupunki oli teettänyt arvion Valtiontalon peruskorjauskustannuksista vasta tarjouskilpailun jälkeen. Eri vaihtoehdot on käytävä läpi Kuinka Jyväskylä aikoo nyt edetä kaupungin tärkeimmän tontin jalostamisessa? Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtajan Riitta Mäkisen mielestä kaupungin on ensin putsattava pöytä. On selvitettävä, onko kaupungilla jonkinlainen korvausvelvollisuus ostajan menettämien taloudellisten panostusten suhteen, sanoo Mäkinen, joka on myös Tilapalvelu-liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja. Sen jälkeen Jyväskylän on Mäkisen mukaan palattava aivan alkuun päätöksenteossa, vaikka se tuskalliselta tuntuukin. Asia täytyy valmistella uudelleen huomioiden kaikki mahdolliset vaihtoehdot riippumatta 14 Kuntatekniikka 2/2014

15 KHO:n tulkinta on hyvin tiukka ja kirjaimellinen. siitä, mitä viranhaltijat tai poliitikot saattavat pitää oikeana ratkaisuna. Pidän tätä perusteltuna jo siitäkin syystä, että asiaa on käsittelemässä monia uusia valtuutettuja. Päätös esisopimuksestahan on jo vuodelta 2007, Mäkinen sanoo. Myös Mäkinen on sitä mieltä, että KHO:n ratkaisu muuttaa kiinteistökehityshankkeiden käytäntöjä. Jyväskylässä näin on jo käynyt: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri hankkii uuden sairaalan rakentamiseen tarvittavista maa-alueista ja kiinteistöistä arviot kahdelta riippumattomalta taholta markkinaehtoisen hinnan määrittämiseksi. Myyntiprosessit voivat venyä SRV:n hankekehitysjohtaja Jouko Pöyhönen pelkää, että kiinteistöjen myyntiprosessit pitkittyvät entisestään KHO:n ratkaisun jälkeen. Näin käy, jos kunnat hakevat kiinteistöilleen ensin hinnan ulkopuoliselta arvioitsijalta ja lähtevät sitten valtuustopäätöksellä niitä myymään. Myös Pöyhönen harmittelee sitä, että KHO:n päätöksen perusteella ei voida tietää, missä menee riittävän julkisen ja avoimen tarjouskilpailun rajat. Tässä tapauksessa ilmoittaminen Helsingin Sanomissa, Keskisuomalaisessa ja Rakennuslehdessä ei ollut riittävän julkista. Tämä määrittelyn jääminen auki voi johtaa valitusten lisääntymiseen. Korjausrästit kasvavat Kenelläkään ei ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon kunnilla on omistuksessaan suojeltuja rakennuksia. Saati sitä, kuinka suuri osa niistä odottaa tyhjillään korjaamista ja myymistä. Se tiedetään, että vailla käyttöä olevien rakennusten määrä lisääntyy koko ajan, kun kuntarakenteet muuttuvat ja kunnat supistavat toimintaansa. Käytöstä poistuneiden kunnantalojen ja koulujen uudelleenkäyttö on jo tuttua. Uutta on suurten ikäluokkien, siis 1940-, ja 1960-lukujen suurten kivikoulujen jääminen pois käytöstä, samoin sairaaloiden ja muiden vastaavien laitosten. Niissä on paljon kosteusongelmia, osastonjohtaja Mikko Härö Museovirastosta sanoo. Härön mukaan museoviranomaiset tai suojelu eivät ole este rakennusten käytölle tai kehittämiselle. Hankkeet, joissa haetaan aktiivisesti uutta käyttöä esimerkiksi hoivalaitoksina tai toimistohotelleina ovat hyviä, mutta niitä ei ole tarpeeksi. Joustoa viranomaisten puolelta varmasti löytyisi. Jyväskylän Valtiontalossakin alkuperäinen juhlasali on sittemmin muutettu palloilusaliksi. Valtiontalon tapauksessa Härö pitää hämmentävänä, että hinnasta tehtiin kynnyskysymys. Kokonaisedun kannalta rakennuksen korjaaminen ja korttelin kehittäminen olisi tärkeintä. Suojelumääräykset eivät aikanaan olleet kynnys ostajalle. Härön mukaan pulmia aiheuttavat monissa rakennuksissa aikanaan virheellisesti tehdyt ja muun muassa kosteus- ja sisäilmaongelmia aiheuttaneet korjaukset. Virheitä on tehty, kun ei ole tunnettu rakennusten todellisia ominaisuuksia, materiaalien toimintaa ja rakennusfysiikkaa. Kuntatekniikka 2/

16 Leko-tutkimushanke tehostaa uima- ja jäähallien Energianhukka kuriin pienillä Paavo Taipale Vuonna 2004 valmistunut Tuusulan uimahalli oli yksi Leko-tutkimushankkeen kohteista. Uimahalleissa tehdyillä omatoimisilla toimenpiteillä on saavutettu merkittävää energiansäästöä ilman laite- tai muita investointeja. Jäähalleissa tulee välttää kaikin keinoin erilaisten virtauskatveiden syntymistä halliosaan ja lämpimän ilman suuntautumista jäärataa vasten. Martti Viljanen, professori Olli Lipponen,tekn. kand. Aalto-yliopisto Liikuntapaikkojen energiankäytön optimointi ja olosuhteiden hallinta (Leko) on vuonna 2012 Aalto-yliopistossa aloitettu tutkimushanke. Hankkeen tavoitteena on opastaa löytämään tapauskohtaisesti energiankäytön tehostusratkaisut, jotka ovat toteutettavissa kohtuullisilla investointikustannuksilla. Kaukolämmön kulutuksen kuukausittainen keskiteho ja rakennuksen vaipan lämpöhäviö Tuusulan uimahallissa vuonna Hallin lämpö- ja kosteusteknisen toiminnan omatoiminen seuranta ja laitoksen toimintaperiaatteen ymmärtäminen osoittautui elinkaarenaikaisen energiatehokkuuden varmistamisessa keskeiseksi. Hankkeessa pilotoitiin energiatehokkuustoimenpiteitä Nivalan, Riihimäen, Tuusulan ja Helsingin Malmin uimahalleissa sekä Paloheinän jäähallissa Helsin- 16 Kuntatekniikka 2/2014

17 LIIKUNTAPAIKAT energiankäyttöä toimenpiteillä gissä, Reebok-areenassa Espoossa, Pyhäjärven jäähallissa Pyhäsalmella ja Nivalan jäähallissa. Halleille laadittiin energiatehokkuuden parantamiseksi tapauskohtaiset esitykset, jotka toteutetaan vuosien 2014 ja 2015 aikana. Uima- ja jäähallien rakentamisessa lähtökohtana on luoda eri liikuntamuotojen tarvitsemat tilat, joissa on käyttötarkoituksen edellyttämät olosuhteet sekä hyvä ilmanlaatu. Tilojen ylläpidon lähtökohtana on taata hyvät olosuhteet kohtuullisilla energiakustannuksilla ja hyvällä kosteudenhallinnalla. Uima- ja jäähallit ovat usein monimuotoisia ja mittasuhteiltaan suuria rakennuksia, mikä asettaa lisävaatimuksia suunnittelulle. Olosuhteiden hallinnan kannalta merkittäväksi muodostuu rakenne-, ilmanvaihto- ja säätötekniikan yhteistoiminnan ymmärtäminen, hyödyntäminen sekä käytön opastaminen. Ko. yhteistoiminnan merkitys korostuu uimahallien korkean sisälämpötilan ja suuren kosteustuoton vaikutuksesta sekä jäähallien matalan sisälämpötilan ja vuoden lämpiminä aikoina ulkoilmaa alemman kosteuspitoisuuden vaikutuksesta. Allastilan suhteellisen kosteuden nostaminen 90 kg/h 147 kg/h kg/h kg/h RH 65 % T ilma = + 28 C HAIHDUNTA RH 50 % Hallin käyttäytymisen perustietopaketti Hallin kaukolämmön kulutuksen seurannassa hyödylliseksi menetelmäksi todettiin kuukausikulutuksen vertaaminen kuukauden aikaiseen keskimääräiseen sisäja ulkolämpötilan eroon. Viereisen sivun kuvan pistekuvaajassa on tarkasteltu Tuusulan uimahallin kaukolämmön kulutusta. Pystyakselilla on hallin kaukolämmön keskimääräinen kuukausittainen teho sekä vaipan lämpöhäviö ja vaaka-akselilla ulko- ja sisälämpötilan keskimääräinen erotus kuukauden aikana. Kohta, jossa pistekuvaajan trendikäyrä leikkaa pystyakselin, kuvaa hallin kaukolämmönkulutusta tilanteessa, jossa ulko- ja sisälämpötila ovat yhtä suuret. Kuvassa kuukausittaisia keskitehoja edustavat pisteet asettuvat hyvin suoralle. Tämä osoittaa, että hallin ohjaus toimii kohtalaisen hallitusti. Vaipan lämpöhäviö RH RH 35 % 35 % T vesi = + 26 C, A allas = 500 m 2 Allastilan suhteellisen kosteuden (RH) noston vaikutus haihduntaan. Kun RH nousee 35 prosentista 65 prosenttiin, haihdunta pienenee alle puoleen. Allastilan lämpötilan nostaminen 168 kg/h 147 kg/h kg/h kg/h T ilma = + 26 C T ilma = + 28 C HAIHDUNTA T ilma = + 30 C RH 35 % T vesi = + 26 C, A allas = 500 m 2, RH 50 % Allastilan lämpötilan noston vaikutus haihduntaan. Kun ilman lämpötila nousee 26 C:sta lämpötilaan 30 C, haihdunta pienenee noin neljänneksellä. on laskettu hallin rakennetietojen perusteella. Kuvan mukaan vaipan lämpöhäviö on vain noin 15 prosenttia kaukolämmön kulutuksesta, jolloin on tehokkainta keskittyä ilmanvaihdon ja lämpimän käyttöveden käytön tehostamiseen laitoksen kaukolämmön kulutuksen pienentämiseksi. Energiankäytön tehostusratkaisuja Halliosapuolia ohjeistettiin mittaustulosten perusteella omatoimisiin toimenpiteisiin energiankäytön tehostamiseksi. Nämä toimenpiteet keskittyivät allasveden haihdunnan vähentämiseen ja ilmanvaihdon tilavuusvirran muuttamiseen tarpeen mukaiseksi. Ilmanvaihdon osalta ohjeistettiin rajoittamaan käytön ulkopuolisen ajan ilmanvaihtoa. Haihdunnan vähentämiseksi kehotettiin nostamaan allastilan suhteellista kosteutta ja sisäilman lämpötilaa. Allastilan suhteellisen kosteuden nostamisessa tulee olla varovainen, jotta kosteus ei nouse haitallisen korkeaksi. Oheisissa kuvissa on havainnollistettu edellä mainittujen toimenpiteiden vaikutusta allasveden haihduntaan. Omatoimisilla toimenpiteillä saavutettiin energiansäästöä ilman laite- tai muita investointeja. Eräässä tutkimushankkeeseen osallistuneessa uimahallissa kaukolämmön vuosikulutus laski vuonna 2013 omatoimisten muutoksien seurauksena 13,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Uimahalleissa, joissa allastilan kosteudenhallinta perustuu ulkoilmavirran määrään, suurin energiansäästöpotentiaali on ilmanvaihdon lämmön talteenoton toiminta ja hyötysuhde. Tämä toimintaperiaate on yleisin suomalaisissa uimahalleissa. Tutkimushankkeen uimahalleissa oli nestekiertoiset lämmön talteenottolaitteistot. Nestekiertoisten laitteistojen hyötysuhde riippuu vaihdinkennon tyypin lisäksi ilmavirran ja nestekierron massavirran suhteesta. Lisäksi ulkolämpötilan laskeminen heikentää hyötysuhdetta, joka heikkenee vielä, kun Kuntatekniikka 2/

18 LIIKUNTAPAIKAT alkaa esiintyä järjestelmän jäätymistä. Vanhojen laitosten osalta tulee aina selvittää, koska lämmönvaihdinkenno ja nestekiertojärjestelmä on viimeksi puhdistettu ja ovatko ne ylipäänsä puhdistettavissa. Yksinkertaisin tapa seurata oman järjestelmän tehokkuutta on seurata joko jäteilman jäähtymistä lämmönvaihtimen yli tai tuloilman lämpenemistä lämmönvaihtimen yli ja laskea näiden lämpötilojen perusteella lämpötilahyötysuhteet. Mikäli taloautomaatiossa ei ole valmiina kaikkia neljää lämpötilan mittapistettä, ne voidaan lisätä jälkikäteen esimerkiksi käyttämällä yksittäisiä tallentavia antureita. Luotettavat lämpötilahyötysuhteiden vertailuluvut saadaan, jos mittaukset aloitetaan heti uudiskohteissa tai järjestelmän puhdistamisen jälkeen vanhoissa halleissa. Uimahallien allastilan toinen kosteudenhallintaperiaate on kondenssikuivaimen käyttö. Menetelmällä saavutetaan huuhteluperiaatetta parempi energiahyötysuhde, kun kaikki kondenssikuivaimen lauhde-energia palautetaan hallin lämmitykseen ilmalämmityksen ja altaan lämmittämisen muodossa. Menetelmän käyttö Suomessa on vielä verraten harvinainen ja sen käyttöä rajoittavat korjausrakentamisessa usein tilakysymykset ja vaadittavat putkistomuutokset. Yhdessä neljästä tutkimuskohteesta oli kondenssikuivain. Järjestelmän tehokkuus perustuu lauhde-energian hyödyntämisen lisäksi siihen, että ulkoilmavirtaa voidaan ohjata tarpeen mukaisesti, jolloin ilmamäärät ovat merkittävästi pienemmät kuin huuhteluperiaatteen mukaisessa ilmanvaihdossa. Paavo Taipale Paavo Taipale Tuusulan uimahallin esimies Pasi-Jussi Hyytinen sulkee kahta allastilaa erottavaa raskasta ovea. Ovi on tarkoitus automatisoida, jolloin se voidaan pitää pääosin suljettuna, eikä tilojen ilman lämpötilaero pääse tasaantumaan. Näin energiaa säästyy. Tuusulan uimahallin kiertovesipumput saavat lähiaikoina taajuusmuuttajat. Kuristussäädöstä luopuminen säästää energiaa. Säästöä haihdunnan rajoittamisella Allasveden haihdunnan pienentämiseksi jokaiseen uimahalliin esitettiin toimenpiteenä niin sanottua älykästä kosteuden säätöä, eli allastilan suhteellisen kosteuden asetusarvon muuttamista ulkolämpötilariippuvaiseksi. Älykäs kosteuden säätö tarkoittaa sitä, että sisäilman suhteellinen kosteus asettuu ulkoilman lämpötilan perusteella. Hallitilan suhteellisella kosteudella on suuri merkitys hallitilassa tapahtuvaan haihduntaan ja näin ollen myös energiankulutukseen. Talvisaikaan allastilan ulkoilmaan rajoittuvien rakenteiden pintalämpötilat ovat matalia etenkin kylmäsiltakohdissa, jolloin näissä pisteissä esiintyy paikallinen kondenssi- ja kosteusvaurioriski. Kesäisin ulkona on lämmintä, jolloin myös allastilan rakenteiden pintalämpötilat ovat korkeammat, ja silloin voidaan sallia korkeampi suhteellinen kosteus allastilassa. Ilmanjako ja lauhteen hyödyntäminen kuntoon Jäähallin suurin yksittäinen energiankuluttaja on jään hoitoon suunniteltu kylmäkoneikko. Siksi on keskeistä, kuinka tehokkaasti kylmälaite toimii vuoden ja vuorokauden eri aikoina. Tehokkuutta voi myös omatoimisesti mitata esimerkiksi Jääkiekkoliiton nettisivuilla olevan taulukon avulla, fi/info/jaahallit. Menetelmä antaa tehokkuuden (COP-kertoimen) ylälikiarvon, joka saavutetaan, kun kuormitus on maksimissaan, menetelmässä jäädytystilanteessa. Käytännössä kylmäkoneen tehontarve vaihtelee paljon päivä- ja yöajan välillä, kuten oheisesta kuvasta voidaan havaita. Kokonaistehokkuus riippuu kylmäkoneen ohjauksesta muuttuvissa kuormitustilanteissa. Omatoimisesti ohjauksen tehokkuutta voidaan arvioida seuraamalla kylmäkontin sähkönkulutuksen suhdetta päivä- ja yöajan välillä. Jäähallien ilmanvaihdon ja ilmalämmityksen suunnittelun lähtökohta on, että kaikin keinoin tulee välttää erilaisten virtauskatveiden syntymistä halliosaan ja lämpimän ilman suuntautumista jäärataa vasten. Jäähallien valaistuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa 18 Kuntatekniikka 2/2014

19 Mittaustulos jään läpäisevästä lämpövirrasta mittauskohteessa. Lämpövirta jään läpi oli enimmillään 160 W/m 2, joka on 1600 m 2 jääradassa yhteensä 256 kw. korvaamalla nykyiset valaisimet led-valaisimilla. Led-valaisimien etuna on niiden matala sähkönkulutus verrattuna valotehoon ja tästä aiheutuva pieni lämpökuorma jäärataan. Täysimääräinen hyöty tästä tehostusratkaisusta saadaan, kun hallin lämmityksessä hyödynnetään lauhde-energiaa täysimääräisesti, koska valaisinten lämmitystehon lasku lisää hallin lämmitystarvetta ja lauhde-energiaa voidaan pitää ilmaisenergiana. Led-valaisimien taloudelliseen kannattavuuteen vaikuttaa lisäksi se, kuinka hyvin niiden asentamisessa voidaan hyödyntää olemassa olevien valaisimien johdotuksia. Jäähallien kosteudenhallintaan käytetään yleisesti kondenssikuivaimia. Lämpimät vuodenajat muodostuvat usein ongelmallisiksi. Siksi on suositeltavaa käyttää ns. suorakuivatusperiaatetta, jossa lämmin ulkoilma kuivataan ennen kuin se sekoitetaan kiertoilmaan. Kiertoilmapiirissä kondenssikuivaimeen tulee ohjata vain kuivatuksen edellyttämä ilmamäärä eikä koko lämmityksen edellyttämää ilmamäärää, joka on edelliseen verrattuna merkittävästi suurempi. Vanhoissa jäähalleissa kylmäkoneikon tuottamaa lauhdeenergiaa hyödynnetään yleensä vähän. Osittain se johtuu siitä, että lauhde-energia on matalalämpöistä, jolloin se soveltuu sellaisenaan vain käyttöveden esilämmitykseen ja lattialämmitykseen. Tutkimuksessa kehitettiin lämpöpumppuun perustuva järjestelmä, joka soveltuu lähes kaikkiin vanhoihin kylmäkoneisiin. Järjestelmässä voidaan nostaa hyvällä hyötysuhteella lauhde-energian lämpötila niin korkeaksi, että se soveltuu sellaisenaan lämpimään käyttöveden tekemiseen ja hallin lämmittämiseen ilman muutostarpeita olemassa olevaan lämmönjakojärjestelmään. Lauhde-energian täysimittaisessa hyödyntämisessä joudutaan järjestelmään lisäämään lämpövaraaja, jonka koko riippuu tuotettavan lauhde-energian ja tarvittavan lämmitysenergian määrän ajallisista eroista. Käytännössä lämpövaraajien koko vaihtelee yleisesti 3 5 m 3 välillä ja lämmitykselle ja kuumalle käyttövedelle on omat varaajat. Huominen rakennetaan yhdessä Saint-Gobain PAMin vuosikymmenten kokemus vesihuollon tuotteiden valmistuksesta ja jatkuvasta materiaalien ja pinnoitteiden kehitystyöstä takaa laadukkaan ja monipuolisen tuotevalikoiman vesihuollon moninaisiin tarpeisiin. Laaja asiantuntemus suomalaisesta infrarakentamisesta sekä kansainväliset yhteydet ovat avain luotettavaan kumppanuuteen. LEKO-TUTKIMUKSEN RAHOITTAJAT Espoon kiekkoilun tuki ry, Fläkt Woods Oy, Helsingin liikuntahallit Oy, Insinööritoimisto AX-LVI Oy, Jääkiekkoliitto, Nivalan liikuntakeskus Oy, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Pyhäjärven Monitoimihalli Oy, Riihimäen kaupunki, Tuusulan kunta, UKTY ry, Urheiluhallit Oy ja Oy Yleiskylmä-Findri Ltd. Saint-Gobain Pipe Systems Oy Merstolantie 16, HARJAVALTA Kuntatekniikka 2/

20 Harkinta paikallaan kylmäaineiden valinnassa Raaseporin jäähalli energiatehokku Marraskuussa 2012 avattu Raaseporin jäähalli on tilava, avara ja monipuolinen. Se on edustava ja sopii vaativiin asiakastilanteisiin. Hallin tilat ja käytettävyys ovat saaneet kiitosta käyttäjiltä, ja sen energiankulutusarvot ovat erittäin kilpailukykyiset. Jarno Harju Oy Yleiskylmä-Findri Ltd. Raaseporin jäähallissa on kansainväliset mitat täyttävä turvakaukalo, neljä tilavaa joukkuepukuhuonetta suihkutiloineen, kahvilatilat sekä runsaan 500 katsojan katsomo. Halli tarjoaa kattavat mahdollisuudet erilaisen jääurheilun kuten jääkiekon, taitoluistelun, ringetten ja curlingin lisäksi myös muuhun urheilukäyttöön, kuten rullakiekkoon tai sisäjalkapalloon. Hallin kylmä- ja ilmanvaihtotekniikka on sijoitettu jäähdytyskonehuonekonttiin. Avaintoiminnot ovat jäähdytys, routasuojaus, hallin ilmanvaihto, kuivaus, lämmön talteenotto lämpöpumpun välityksellä korkealämmön varaajasäiliöön ja lämmön talteenotto lauhteesta matalalämmön varaajaan sekä iv-koneen lämmityspatterille. Ilmanvaihtokone sisältää myös ristivirtalämmöntalteenottovaihtimen, joka tehostaa kuivausprosessia ja energiataloutta. Aalto-yliopiston tekemissä energiamittauksissa Raaseporin jäähalli on saanut todella hyviä Kjell Svenskberg Kjell Svenskberg Raaseporin jäähalli tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet jääurheilulle. Aalto-yliopiston tekemissä mittauksissa vastaavien harjoitusjäähallien energiankulutus on ollut kuukaudessa MWh Raaseporin hallin kulutusta suurempi. Raaseporin jäähallin avajaisia vietettiin alle 19-vuotiaiden Suomi Tshekki-maaottelun merkeissä. tuloksia muihin vastaaviin harjoitusjäähalleihin verrattuna. Jäähallien energiankulutus on riippuvainen monista eri osatekijöistä, mutta verrokkijäähalleissa mitattiin jopa yli 2 3 kertaa suurempia energiankulutuksia lukuun ottamatta Mäntsälän jäähallia, joka pääsi lähimmäksi Raaseporin jäähallin energiankulutusta. Energian kulutus verrokkijäähalleissa oli MWh/kk suurempi, eli 10 sentin energiakustannuksella hukataan euroa kuukaudessa. Pää kylmänä kylmäainevalinnassa Tutkimuskohteena olevia jäähalleja yhdisti kokoluokan lisäksi kylmäainevalinta, mikä verrokkihalleissa oli poikkeava Raaseporin halliin verrattua. Verrokkihalleissa kylmäaineena oli pääsääntöisesti ammoniakki. Raaseporissa kylmäkoneisiin on valittu HFC-kylmäaineiden joukosta sopivin vaihtoehto ratakoneisiin ja sopivin lämpöpumppuun. Jäähallien suunnittelua Suomessa on viime vuosina suureksi osaksi rajoitettu vain yhdelle kylmäaineelle, ammoniakille, vaikka tarjonta olisi paljon laajempi. Ammoniakin on todettu olevan hyvä kylmäaine isoissa teollisissa kohteissa, mutta urheilurakentamisen pienemmissä teholuokissa sillä ei saavuteta hyötyjä, kuten mittaukset osoittavat. Kunnallisten hankkeiden tarjouskilpailua on rajoitettu merkittävästi sallimalla vain ammoniakin käyttö. Koska ammoniakki on palava ja myrkyllinen kaasu, sen käsittelyyn ei kovin moni kylmäalan yritys ole halukas. EU:n F-kaasuasetus säätelee 20 Kuntatekniikka 2/2014

21 LIIKUNTAPAIKAT uden etulinjassa Jarno Harju Kylmä- ja ilmanvaihtotekniikka on sijoitettu jäähdytyskonehuonekonttiin. Kylmäkoneisiin on valittu HFC-kylmäaineiden joukosta sopivimmat ratakoneisiin ja lämpöpumppuun. kylmäaineiden käyttöä, ja näitä keskipitkän ja pitkän aikavälin kylmäaineita on valittavissa HFCkylmäaineista luonnollisiin halogeenivapaisiin kylmäaineisiin yli 20 kylmäaineen joukosta, jolloin nykytilanteessa tuntuu tilaajien näkökulmasta rahan tuhlaukselta rajoittaa kilpailua, kuten myös mahdollisuutta käyttää kaikkia vaihtoehtoja tehdä energiatehokkaita ja hyviä jäähdytysratkaisuja. EU:n tehtävä on F-kaasuasetuksessa määritellä sallitut ja hyväksytyt kylmäaineet, joten kohteiden tarjouskyselyssä ja alustavassa suunnittelussa pitäisi antaa vapaus valita kohteeseen siihen parhaiten soveltuva ratkaisu, ei keinotekoisesti määritellä rajoittavia tekijöitä, joilla ei välttämättä saavuteta parasta lopputulosta. Kylmäaine on laitoksen suunnittelussa vain yksi osa, ja jokaiseen kohteeseen tuleekin asentaa paras kokonaisratkaisu kunkin kohteen erityisvaatimuksien mukaisesti. Turvatekniikan keskus Tukesin myöntämä pätevyys mahdollistaa tämän riippumatta siitä, mikä kylmäaine on kulloinkin kysymyksessä. Kylmätekniikan lainalaisuudet pätevät kaikilla kylmäaineilla. Oikeilla tehomitoituksilla ja kylmäprosessin lauhtumis-, höyrystymistasoilla, kylmäaineen alijäähdytyksellä sekä lämmön talteenottoratkaisuilla pystytään optimoimaan jokainen jäähalli mahdollisimman energiatehokkaaksi. Jäähdytystekniikan oikea tehomitoitus, järjestelmä suunnittelu, laitevalinta sekä ohjausjärjestelmät ovat perusta niin energiatehokkuuteen kuin laitteiston pitkään elinkaareen. Raaseporin jäähallin kylmäja iv-tekniikkatoimittajana oli Oy Yleiskylmä-Findri Ltd. Findri on myynyt, kehittänyt ja valmistanut vuodesta 1994 lähtien jääurheiluun soveltuvia tuotteita. Kylmätekniikan toimittajana Yleiskylmä-Findri on toiminut 1970 luvulta lähtien. Yhtiö on toimittanut jääratatekniikkaa suomen lisäksi muun muassa Venäjälle ja Eurooppaan. Raaseporin hallin rata- ja routaputkistojen osalta Findrin alihankkijana toimi Suomen Jääputkisto Oy. Kuntatekniikka 2/

22 Jään ja valaistuksen laatu tärkeitä käyttäjille Hyvä suunnittelu auttaa onnistumaan jää Monet jäähallit ovat käytössä ympäri vuoden, mikä vaatii paljon hallien huoltotoimenpiteiltä. Niiden lisäksi hallit tarvitsevat ajoittain joko perusparannusta tai peruskorjausta. Timo Ruohola Rakennusarkkitehti ARK-BAU Oy Suomessa oli vuoden 2013 lopussa Suomen Jääkiekkoliiton mukaan yhteensä 223 jäähallia ja niissä 260 jäärataa. Ensimmäinen jäähalli valmistui Tampereelle Tänä vuonna arvioidaan valmistuvan kuusi uutta jäähallia. Jäähallirakentamisen huippu ajoittui vuosiin , jolloin rakennettiin yli kaksikymmentä jäähallia vuosittain. Yleensä jäähallien käyttöaste ja käyttäjämäärät ovat suuret verrattuna vastaaviin suuriin rakennuksiin. Useat jäähallit ovat ympärivuotisessa käytössä ja täten vaativat entistäkin tarkempia huoltotoimenpiteitä kunnossapidon ja toimintojen ylläpitämiseksi ja säilyttämiseksi. Perusparannus vai peruskorjaus? Perusparannus pyrkii ylittämään jäähallin aiemman laatutason ja tekemään toiminnallisuuden entistä paremmaksi. Peruskorjaus on korjausrakentamista, jossa jäähalli korjataan yhtä hyväksi kuin se oli uutena. Kumpikaan ei ole tavallisia vuosikorjaustoimenpiteitä, vaan ne toteutetaan joko kerran rakennuksen elinaikana tai esimerkiksi vuoden välein. Peruskor- Led-valaistus oikein suunniteltuna antaa tasaisen valon. Helsingin jäähalli on maailman ensimmäinen halli, jossa led-valaistulla jäällä. jaus on toteutettava ennen kuin kohteen tekninen käyttöikä päättyy, eli se ei enää vastaa sille asetettuja toiminnallisia vaatimuksia. Tyypillisimpiä peruskorjauskohteita jäähalleissa ovat runko-, seinä- ja kattorakenteet, kylmätekniset laitteet, ilmanvaihtojärjestelmät sekä valaistus. Korjaushankkeet pystytään usein suorittamaan häiritsemättä oleellisesti jäähallin toimintaa. Esimerkiksi Helsingissä Pirkkolan jäähallin vesikaton uusinta tehtiin hallitoiminnan ollessa käynnissä. Hankkeiden projektinjohto on syytä hoitaa asiantuntijoita käyttäen. Halvin suunnittelu- tai toteutushinta ei johda toivottuun tulokseen. Milloin perusparannus on ajankohtainen? Keskeistä korjaustoimenpiteisiin ryhdyttäessä on selvittää vaurioiden syyt ja poistaa ongelman aiheuttaja, ettei vaurio uusiudu. Rakennuksen kunto ja sen korjaustarpeet tulee selvittää kuntokartoituksella. Perusparannus on luvanvaraista toimintaa, ja sille on haet- 22 Kuntatekniikka 2/2014

23 LIIKUNTAPAIKAT hallien perusparannushankkeissa Jäähallien rakentaminen Suomessa vuosina pelataan pääsarjatason jääkiekkoa täysin Timo Ruohola Helsingin Pirkkolan jäähallin kattoremontin aikana hallin toiminta jatkui normaalisti. tava rakennuslupa. Se voidaan jakaa seuraaviin osa-alueisiin: Tarveselvitys, jonka tehtävänä on selvittää toimenpiteiden tarpeellisuus ja edellytykset Hankesuunnittelu, jossa määritellään hankkeen laajuus ja perusparannuksen taso Investointipäätös, joka tehdään hankesuunnitelman pohjalta Rakennussuunnittelu, jossa laaditaan suunnitelmat urakkatarjouspyyntöön ja määritetään rakennustapa ja haetaan kohteelle rakennuslupa Rakentaminen, joka alkaa, kun urakkatarjoukset on läpikäyty ja tilaajan puolelta hyväksytty ja urakkasopimus on allekirjoitettu Käyttöönotto, joka tapahtuu rakentamisen jälkeen ja samalla käyttöhenkilökunta koulutetaan uusiin järjestelmiin ja perehdytetään hallin toimintoihin Energia- ja elinkaaritalous Energiatehokkuutta tulee tarkastella koko hankkeen ajan aina hankesuunnittelusta käyttöön asti. Samalla on kiinnitettävä huomiota myös energian tuotantoon, jolloin ostettavan energian määrä pienenee. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pyritään lisäämään uusiutuvien energialähteiden, esimerkiksi auringon ja maalämmön käyttöä. Tällä hetkellä maamme 223 jäähallista alle 10 vuotta vanhoja on 38 kappaletta, vuotiaita 132 ja vuotta vanhoja 25 Kuntatekniikka 2/

24 kappaletta. Yli 30 vuotta sitten rakennettuja halleja on kahdeksan. Osa halleista on jo nyt perusparannettu, mutta parikymmentä vuotta sitten rakennettujen hallien kanssa on pian valtava korjaustarve. Teknologian kehittymisen myötä edellytykset onnistua perusparannuksissa ovat hyvät, ja käyttökustannuksissa voidaan säästää. Kylmätekniikka uusittava R22:ta käyttävissä halleissa Kylmäjärjestelmän peruskorjaustarpeen aiheuttaa koneistojen käyttöiän loppuminen tai kylmäaineisiin liittyvien määräysten muuttuminen. Peruskorjaus on kiireellinen laitoksissa, joissa on käytössä R22-kylmäaine. Täysin kiellettyä R22 on vuoden 2015 alusta. Jäähallien korjaustarpeita syntyy myös muiden järjestelmien ja rakenteiden ikääntyessä. Hankekokonaisuuden tuleekin sisältää vanhojen järjestelmien kartoitus kuntotarkastuksella, jossa selvitetään peruskorjaustarpeet. Hallin energiatalouden tehostamiseksi uusittavan kylmäkoneiston lauhde-energiat on hyödynnettävä mahdollisimman tarkasti. Tämä voi edellyttää myös taloteknisten järjestelmien kuten ilmankuivauksen korjaamista. Jäädytyksen sähkönkulutus muodostaa jäähallin kokonaissähkönkulutuksesta prosenttia. Saatavaa lauhdelämpöä voidaan hyödyntää esimerkiksi käyttöveden esilämmityksessä ja lämmityksissä. Lauhdelämmön hyödyntämisestä on huomattava, että lauhteen lämpötila on verrattain alhainen. Normaalisti suurin osa lämmöstä saadaan C:ssa, ja vain pieni osa, ns. tulistuslämpö (10 15 %), korkeammassa lämpötilassa. Kylmäkoneistolla voidaan huolehtia myös hallin kosteudenhallinnasta käyttämällä kylmäliuoskierrosta saatavaa jäähdytysenergiaa kondensoimaan hallin ilmasta kosteutta. Ulkoinen korvausilma tulisikin kuivata aina ennen halliin puhaltamista. Timo Ruohola Timo Ruohola Helsingin Paloheinän jäähallin kattopalkit ovat pahoin tummuneet. Myös julkisivujen perusparannus on tarpeen monessa hallissa Valaistukseen vaikuttavat monet tekijät Hyvä valaistus on jääkiekkokaukalossa tarpeellinen, koska peli on nopealiikkeistä ja peliväline pienikokoinen. Liikkuvien havaintokohteiden näkyvyys riippuu niiden koosta, luminanssista ja havaintoetäisyydestä. Valaistusmuutoksissa on kohdetta tarkasteltava kokonaisvaltaisesti ja löydettävä kaikkia osapuolia palveleva ratkaisu. Valaistuksen valintaan vaikuttavat myös ympäröivät rakenteet, jään laatu ja kylmälaatan pintakäsittely sekä jäänteossa käytettävät lisäaineet. Led-valaistus oikein suunniteltuna antaa tasaisen valon ja sopii hyvin jäähalliin. Sen hyviä ominaisuuksia ovat muun muassa alhainen sähkönkulutus, pitkä elinikä, hyvä valontuotto ja helppo säädettävyys. Led-valo ei myöskään sisällä lämpö- tai UVsäteilyä, ja se syttyy välittömästi. 24 Kuntatekniikka 2/2014

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö. Timo Posa

Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö. Timo Posa Ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus ja järkevä käyttö Timo Posa Energiatehokkuus ja CO 2 -päästövähennykset Energiatehokkuuden yleinen määritelmä : Sama tai parempi palvelutaso tai tuotantomäärä vähemmällä energiankulutuksella

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen

Lisätiedot

Kymmeniin kouluihin. valittu SPU Eristeet. Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat. SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014

Kymmeniin kouluihin. valittu SPU Eristeet. Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat. SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014 SPU Oy LEHDISTÖTIEDOTE 29.10.2014 Turvallisuus ja riskittömyys korostuvat Kymmeniin kouluihin valittu SPU Eristeet Koulujen rakentamisessa ja peruskorjaamisessa kiinnitetään nykyisin erityistä huomiota

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti

Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Energiatehokas ja toimintavarma korjauskonsepti Tutkimushanke TEKES:in Rakennettu Ympäristö ohjelman puitteissa Aalto-yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, VTT 2 Tausta Ilmastomuutoksen mukanaan

Lisätiedot

Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe. Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Kysely olemassa olevista puukerrostaloista

Lisätiedot

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe

Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Puupäivä Wanhassa Satamassa 27.11.2011 Tutkittua tietoa suomalaisten puukerrostalojen asukastyytyväisyydestä - puukerrostalossa asuu tyytyväinen perhe Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut. Tiia Katajamäki Ympäristökeskus

Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut. Tiia Katajamäki Ympäristökeskus Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut Tiia Katajamäki Ympäristökeskus Stadin ilmasto -verkkosivut Stadinilmasto.fi- sivut avattu vuoden 2013 alussa, ensimmäinen uutiskirje joulukuussa 2012 Taustalla

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Koja EXP. Yksi tekee kahden työt. Hybridilämpöpumppujärjestelmä

Koja EXP. Yksi tekee kahden työt. Hybridilämpöpumppujärjestelmä Yksi tekee kahden työt Hybridilämpöpumppujärjestelmä Etevä ja energiatehokas 4. polven lämpöpumppu Viimeisen kymmenen vuoden aikana satoihin kohteisiin ympäri maailman on asennettu Rhoss -järjestelmä ENERGIATEHOKKUUS

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Osallistumishakemukseen liittyviä kysymyksiä saapui määräaikaan 15.11.2014 klo 12.00 mennessä 18 kappaletta. Ohessa on yhteenveto

Lisätiedot

EXP. Hybridilämpöpumppujärjestelmä. Yksi tekee kahden työt

EXP. Hybridilämpöpumppujärjestelmä. Yksi tekee kahden työt Hybridilämpöpumppujärjestelmä Yksi tekee kahden työt Etevä ja energiatehokas 4. polven lämpöpumppu Kylmää ja lämmintä. Yhtä aikaa tai erikseen. Energian tarve jopa 34 % pienempi! Viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Helsingin Rakennusvalvonta 100v. (1912-2012) Uusiutuvien energiamääräysten soveltaminen Helsingin Rakennusvalvonnassa. Teemu Kuusinen, LVI-insinööri

Helsingin Rakennusvalvonta 100v. (1912-2012) Uusiutuvien energiamääräysten soveltaminen Helsingin Rakennusvalvonnassa. Teemu Kuusinen, LVI-insinööri Helsingin Rakennusvalvonta 100v. (1912-2012) Uusiutuvien energiamääräysten soveltaminen Helsingin Rakennusvalvonnassa Teemu Kuusinen, LVI-insinööri Mikä on rakennusvalvonnan rooli? MRL 21 (Kunnan rakennusvalvontaviranomainen)

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT 1 Lainsäädäntömuutokset Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.

Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut. Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4. Case Sello: Kauppakeskuksen tehokkaat energiansäästöratkaisut Marjo Kankaanranta, kauppakeskusjohtaja Kauppakeskus Sello 10.4.2014 Kauppakeskus Sello Asiakaskäynnit 2013 22,6 miljoonaa Kokonaismyynti 2013

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

PORVOO Maapolitiikka. Tarjouspyyntö 15.5.2015. Toukovuoren ostotarjouskilpailu tontit 13-6004-1, 13-6004-2, 13-6004-3, 13-6004-4

PORVOO Maapolitiikka. Tarjouspyyntö 15.5.2015. Toukovuoren ostotarjouskilpailu tontit 13-6004-1, 13-6004-2, 13-6004-3, 13-6004-4 PORVOO Maapolitiikka Tarjouspyyntö 15.5.2015 Toukovuoren ostotarjouskilpailu tontit 13-6004-1, 13-6004-2, 13-6004-3, 13-6004-4 1 1. Yleistä... 2 2. Kilpailun kohde... 4 Tontit... 4 Asemakaava ja rakennustapaohje...

Lisätiedot

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy

Kohti nollaenergiarakentamista. 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy Kohti nollaenergiarakentamista 28.04.2015 SSTY Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä Erja Reinikainen / Granlund Oy 1 Lähes nollaenergiarakennus (EPBD) Erittäin korkea energiatehokkuus Energian

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa

Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Sisäilma-asiat FinZEB-hankkeessa Seminaari 05.02.2015 Lassi Loisa 1 Hankkeessa esillä olleet sisäilmastoasiat Rakentamismääräysten edellyttämä huonelämpötilojen hallinta asuinrakennusten sisälämpötilan

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

Asiakkaan energiatalouden optimointi

Asiakkaan energiatalouden optimointi Asiakkaan energiatalouden optimointi Rakennusautomaatiolla energiatehokkuuteen - teemapäivä 4.6.2009 YIT Kiinteistötekniikka Oy, Kimmo Liukkonen 1 Rakennusautomaatiolla energiatehokkuuteen Sisältö 1. YIT

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

10.2.2015 Cleantech- Korjausrakentamisen tilaaja-toimittaja tilaisuus. Caverion/Teppo Manninen

10.2.2015 Cleantech- Korjausrakentamisen tilaaja-toimittaja tilaisuus. Caverion/Teppo Manninen 10.2.2015 Cleantech- Korjausrakentamisen tilaaja-toimittaja tilaisuus /Teppo Manninen AEL- Energiamanagerikoulutus ESCO-toiminta: periaatteet ja käytännön hankkeet 5/2014/TM Palvelumme kattavat kaikki

Lisätiedot

Sankaritekoja energiatehokkuustoiminnassa. Satu Kankaala Aalto-yliopistokiinteistöt Oy

Sankaritekoja energiatehokkuustoiminnassa. Satu Kankaala Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Sankaritekoja energiatehokkuustoiminnassa Satu Kankaala Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Aalto-yliopistokiinteistöt Oy Aalto-korkeakoulusäätiön ja Suomen valtion yhdessä omistama osakeyhtiö, perustettu vuonna

Lisätiedot

Liikuntapaikkojen elinkaari ja ympäristövaikutukset

Liikuntapaikkojen elinkaari ja ympäristövaikutukset Liikuntapaikkojen elinkaari ja ympäristövaikutukset Dosentti, tekn.tri Arto Saari Teknillinen korkeakoulu Liikuntapaikat ja ilmastonmuutos-seminaari 10.9.2008 Suomen Liikunta ja Urheilu, Helsingin messukeskus

Lisätiedot

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Timo Nissinen www.pihla.fi Vanhat ikkunat ovat kiinteistön ulkovaipan heikoin lenkki

Lisätiedot

Valaistus. Sisävalaisimet. Case study. Derby Business Park. Viihtyvyyttä ja energian säästöä ledivalaistuksella Espoo, Suomi

Valaistus. Sisävalaisimet. Case study. Derby Business Park. Viihtyvyyttä ja energian säästöä ledivalaistuksella Espoo, Suomi Valaistus Sisävalaisimet Case study Derby Business Park Viihtyvyyttä ja energian säästöä ledivalaistuksella Espoo, Suomi SmartForm LED SmartForm Taustaa Päätös SRV:n uusien toimitilojen rakentamisesta

Lisätiedot

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies

Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus Oulun kaupunki, Tilakeskus Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa 24.2.2010 kiinteistöpäällikkö Johan Alatalo Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa Esityksen

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen tilannekatsaus 18.09.2014

FInZEB-hankkeen tilannekatsaus 18.09.2014 FInZEB-hankkeen tilannekatsaus 18.09.2014 Erja Reinikainen Työpaja 3 1 Tilanne 18.09.2014 Laskentatarkasteluja täydennetty ja jatkuvat Kustannustarkastelut: rakennus- ja talotekniikka Kustannusoptimaalisen

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

5/13 Ympäristöministeriön asetus

5/13 Ympäristöministeriön asetus 5/13 Ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Rakennuksen talotekniset tarkastukset 2014 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖTEKNIIKKA 18.12.2014

TAMPEREEN KAUPUNKI Rakennuksen talotekniset tarkastukset 2014 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖTEKNIIKKA 18.12.2014 RAKENNUS TARKASTUS PÄIVÄMÄÄRÄ TARKASTUKSEN TEKIJÄT Rakennuksen tarkastus on kesken Käyttäjähavainnot Tarkasteltavat tilat ja epäkohdat TARKASTELTAVAT TILAT LÄHTÖTILANNE EPÄKOHTA 1/5 Tarkasteltavat tilat

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Eero Nippala lehtori ja tutkimusalueen päällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2015 Sisältö Rakennuskannan

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

Kotimaiset, energiatehokkaat. Fair-80 ja -120 ec. ilmanvaihtokoneet

Kotimaiset, energiatehokkaat. Fair-80 ja -120 ec. ilmanvaihtokoneet Kotimaiset, energiatehokkaat Fair-80 ja -120 ec ilmanvaihtokoneet Fair-80 ja -120 ec -ilmanvaihtokoneet Miksi tinkiä terveellisistä olosuhteista omassa kodissa? Energiansäästöä raikkaasta sisäilmasta tinkimättä

Lisätiedot

SWEGON HOME SOLUTIONS

SWEGON HOME SOLUTIONS ÄLYKÄSTÄ ILMANVAIHTOA IHMISILLE JA KODILLE TAKAA RAIKKKAAN JA TERVEELLISEN SISÄILMAN Ilmanlaadulla on valtavan suuri merkitys hyvinvoinnillemme. Se vaikuttaa yleiseen jaksamiseen ja terveyteemme. Huono

Lisätiedot

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin

Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Naavatar - järjestelmällä säästöjä kerrostalojen ja muiden kiinteistöjen lämmityskuluihin Hydrocell Oy Energiansäästön, lämmönsiirron ja lämmöntalteenoton asiantuntija www.hydrocell.fi NAAVATAR järjestelmä

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

Valtiontalon kiinteistö. Kaupunginvaltuusto 24.3.2014

Valtiontalon kiinteistö. Kaupunginvaltuusto 24.3.2014 Valtiontalon kiinteistö Kaupunginvaltuusto 24.3.2014 24.3.2014 KHO:n päätös KHO:n päätös 23.1.2014 Ilmoittelua liian vähän Kauppahinnan ei kuitenkaan todettu olleen alihintainen 24.3.2014 2 24.3.2014 3

Lisätiedot

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1

Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 14.2.2014 ASTA/ RT. P Harsia 1 Kohti nollaenergiarakentamista Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuo uusia haasteita rakennusalalle Kehittyvä rakentaminen 2014 seminaari ASTA-messut Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma

KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma KANKAANPÄÄN LIIKUNTAKESKUS ELINKAARIKUSTANNUSLASKELMA Ylläpitokustannukset Energialaskelma RAPORTTI Miro Kivioja Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 07.06.2012 Sivu 1 / 1 24/00.02.02/2011 4 Pelastustoimen rakennushankkeet vuosina 2013-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Lindholm Stefan, puh. (09) 816 83061 Pietikäinen Olli, puh. (09) 816 26820 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO

RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO 24.10.2013 Prof. TTY, Rakennustekniikan laitos Kosteus- ja homeongelmien vähentäminen 2 Aikataulut Valvonta Vastuut Asiantuntemus Koulutus ja tiedotus Asenteet

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa. Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet

Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa. Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet , seminaari Energiatehokkuus ja energiavaatimukset asuntorakentamisessa Asuinrakennusten energiansäästön mahdollisuudet Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Energiaan liittyvät

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Edullisin tie energiatehokkuuteen

Edullisin tie energiatehokkuuteen Edullisin tie energiatehokkuuteen Kiinteistöpalvelut Maalämpöjärjestelmät IVT Turku LTO-järjestelmät Kaukolämmönvaihtimet Säätölaitteet IVT Turku - maalämpö Älä polta rahaa Asunto Oy Inkoistenrinne Ostettavan

Lisätiedot

Puurakentamisen RoadShow 21.3.2012. Betonista puuksi rakennuttajan ja kiinteistön hallinnoijan näkökulma. jarmo.ojalainen@joensuunelli.

Puurakentamisen RoadShow 21.3.2012. Betonista puuksi rakennuttajan ja kiinteistön hallinnoijan näkökulma. jarmo.ojalainen@joensuunelli. Puurakentamisen RoadShow 21.3.2012 Betonista puuksi rakennuttajan ja kiinteistön hallinnoijan näkökulma jarmo.ojalainen@ Joensuun Elli Opiskelija-asuntoja joensuussa 1781 kpl Rakennuttaa ja huoltaa itse

Lisätiedot

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994 KOHDE VUONNA 1970 VALMISTUNUT 3-KERROKSINEN, KELLARILLINEN, 2-PORTAINEN, PÄÄOSIN KAHI-TIILI VERHOILTU, HISSITÖN KUNNAN KIINTEISTÖYHTIÖN OMISTAMA VUOKRATALO PELLON KYLÄKESKUKSESSA REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy

Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy Valtuusto 65 18.06.2012 Kiinteän omaisuuden myynti/määräala kiinteistöstä Gröndal 753-421-12-1 sekä kiinteistö 753-421-878-4/Louhintahiekka Oy 299/10.00.02/2012 KAAVJAOS 39 Kaavoitusjaosto 28.03.2012 Valmistelija:

Lisätiedot

Ekologinen kokonaisuus

Ekologinen kokonaisuus HYBRIDILÄMMITYS Ekologinen kokonaisuus Savumaxin elämäntehtävä on rahaa säästävien lämmitysratkaisujen toimittaminen kaikkiin koteihin Suomessa ja lähialueilla. SAVUMAX-HYBRIDILÄMMITYS Savumax-tuoteperhe

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Vantaa, Fur Center, 28.11.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2013 Olennaiset tekniset vaatimukset

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA Pentti Kuurola, LVI-insinööri Tavoitteet ja termejä Tavoite Ylläpitää rakennuksessa terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto Lämmitysjärjestelmän mitoitetaan

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

energian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? 1. Energiaan liittyvät käyttötottumukset tulee muuttaa

energian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? 1. Energiaan liittyvät käyttötottumukset tulee muuttaa Rakennusfoorumi 2.2.2010 Mitä muuta pitää tapahtua määräysten kiristämisen ohessa, jotta energian kulutuksen kasvua voidaan aidosti hidastaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1.

Lisätiedot

Tilaisuuden järjestävät:

Tilaisuuden järjestävät: KIMMO LYLYKANGAS ARCHITECTS Tilaisuuden järjestävät: 1 18/11/2014 Agenda renzero-projekti ja konsepti /Janne Heikkilä, projektipäällikkö Pääsuunnittelijan näkökulma /Jari Kiuru Yhteistyökumppaneiden edustajien

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen Valaistushankinnat 6.10.2010 Antti Kokkonen Kuinka paljon valaistus kuluttaa? Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä n. reilu 10 % kuluu valaistukseen, josta karkeasti 1/3 palvelu- ja julkisella sektorilla.

Lisätiedot