1/2007 KAUPPA MUUTTAA S. 3 SUOMENLINNAN ASEMAKAAVA S. 8 LINNOITUKSESSA LIIKUTAAN S. 12

Transkriptio

1 1/2007 KAUPPA MUUTTAA S. 3 SUOMENLINNAN ASEMAKAAVA S. 8 LINNOITUKSESSA LIIKUTAAN S. 12

2 2 Pääkirjoitus 1/2007 Mitä saisi olla? Suomenlinnaseuralla on nyt uusi hallitus. Hallituksen valitsi sääntömääräinen vuosikokous Uuden hallituksen jäsenet ovat Auli Aho, Magdalena af Hällström, Enna Jokela, Jermu Koivukoski, Tarja Matilainen, Hanna-Mari Nieminen, Maikki Rantala, Kaija Tuomisto ja Olli Varjonen. Kiitokset vanhalle ja onnea matkaan uudelle hallitukselle! Jos vuosikokoukseen osallistuminen jäi osaltasi haaveeksi, ja tuntuu siltä, ettei kaikki ole kohdallaan täällä Suomenlinnassa tai vaikkapa lauttaliikenteessä, niin ota yhteyttä. Vain siten saamme vietyä eteenpäin juuri niitä asioita, jotka asukkaita kiinnostavat. Yhteydenotot mieluusti sähköpostilla hallituksen jäsenille osoitteeseen, mutta muutenkin saa asiansa esittää. Yhtenä asiana, johon Suomenlinnaseura osaltaan pyrkii tulevana hallituskautena vaikuttamaan, on Suomenlinnan pelastusaseman tilanne. Vastoin odotuksiammehan se on suljettuna talvella. Tämä osoittaa, kuinka viranomaiset pitävät Suomenlinnaa ensisijaisesti turistikohteena eikä asuinpaikkana. Koko maassa pelastustoimen keskimääräinen toimintavalmiusaika on noin 10 minuuttia. Voit miettiä kuinka paljon se on, kun jotain tapahtuu Suomenlinnassa joten ollaanpas tarkkoina siellä kevätliukkailla, ettei tarvitse odotella pää halki ambulanssia 50 minuuttia. Viapori.fi-palvelin lienee ollut suomenlinnalaisten huulilla viime aikoina useasti. Ei siksi, että olisi iloittu ilmaisen palvelun autuudesta, vaan siksi, että se ei ole toiminut toivotulla tavalla. Suomenlinnaseura ylläpitää palvelinta, mutta ei saaren kaapeliverkkoa. Kaapeliverkon ylläpitäjä on Suomenlinnan hoitokunta. Tämän lisäksi palvelun saatavuuteen vaikuttaa internet-palveluntarjoajan verkon toiminta. Vaikka viime aikojen ongelmat eivät aina olekaan johtuneet itse palvelimesta, on rehellisyyden nimissä todettava, että Suomenlinnaseura ei nykyisellään pysty tarjoamaan varmaa sähköposti ja web-sivutilaa käyttäjilleen, vaikka siihen pyrimmekin. Ylläpito tapahtuu vapaaehtoisvoimin. Parempi palvelu vaatii lisäinvestointeja. Tulemme tutkimaan tällä hallituskaudella mahdollisuuksia palvelun laadun parantamiseksi. Suomenlinnaseuran varoista suurin osa kuluu erilaiseen tiedotustoimintaan, tähän lehteen, tuleviin www-sivuihin ja juuri mainittuun palvelimeen. Jotta näitä palveluja voidaan jatkossakin ylläpitää ja kehittää, päätti Suomenlinnaseuran hallitus esittää jäsenmaksun korotusta 10 eurosta 13 euroon ja vuosikokous hyväksyi esityksen. Jäsenmaksu on nyt saaressa asuville sama kuin kannatusjäsenille mantereella. Saaressa asuvat saavat kuitenkin hieman enemmän etuja kuin vain lehden. Jos kaikki taloudet, jotka saavat tämän lehden ja käyttävät viapori.fi-sähköpostia, olisivat seuran jäseniä, ei korotusta olisi tarvittu. Oikein aurinkoista kevättä! Juha Bäck Suomenlinnaseuran puheenjohtaja SUOMENLINNALLE MATKAILUN OSCAR Suomenlinna äänestettiin Helsingin parhaaksi kokouspaikaksi viime vuoden puolella pidetyssä Best of Helsinki Mikä on parasta Helsingissä kilpailussa. Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston järjestämään äänestyksen osallistui tuhansia ihmisiä eri puolilta maailmaa. Suomenlinna voitti lohkonsa saatuaan 61 % äänistä. Kilpailun muita kategorioita olivat mm. paras talvikokemus, paras perheloma. Kilpailu huipentui marraskuiseen gaalaan, jossa Suomenlinnan matkailun toimijoiden edustajat johtaja Jaakko Antti-Poika, matkailukoordinaattori Milla Öystilä ja markkinointikoordinaattori Katja Siberg kävivät pokkaamassa Helsingin matkailun ensimmäiset oscarit. PRISMAN JÄTEVEDET TARKKAILUSSA Uudenmaan ympäristökeskus ja Merisotakoulu ovat sopineet yhteistyöstä Prisma-aluksen jätevesiasiassa. Prismaan ei voida soveltaa asetusta viemäriverkostojen ulkopuolisista jätevesistä, eikä myöskään alusjätelaki sovellu tapaukseen, koska tämä laki ei koske puolustusvoimien aluksia. Ympäristökeskuksen tarkastaja Jarmo Kosusen mukaan ympäristökeskus ja Merisotakoulu ovat nyt kuitenkin sopineet yhdessä tarkkailusta aluksen puhdistamolla. On sovittu myös, että jätevesien käsittelyyn lisätään kemiallinen fosforinpoisto. SLANGIJENGI SUOKKIIN JORAAMAAN Stadin Slangi ry järjestää lauantaina klo Upseerikerholla Teejorot ja kutsuu suomenlinnalaiset mukaan joraamaan. Joramusaa on skulaamassa Martin Brushanen trio solistinaan Kari Fall. Libari maksaa 10 euroa ja sillä saa teetä ja leivonnaisia. Ilmoittautumiset Slangin nettisivujen kautta tai toimistoon aukioloaikana tiistaisin klo 15 18, puh Tanssiminen oli suosittua monen yhdistyksen jäsenen nuoruudessa 50-luvun Stadissa. Siksipä Stadin Slangi ry:n vuosittaisiin tapahtumiin kuuluvat Laskiaisjorot, Teejorot ja Syysjorot. Stadin Slangi ry on vuonna 1995 perustettu yhdistys, joka vaalii, taltioi ja tutkii Helsingin puhekieltä eli Stadin slangia ja Helsingin leikki-, harrastus- ja kulttuuriperinteitä. Yhdistys järjestää slangi-iltoja, retkiä ja erilaisia tapahtumia, kuten Tsöraa iisisti -ajoskaban ja Stadin kundin ja friidun valinnan Espan lavalla Helsinki-päivänä. ONKO KERHOON TULIJOITA? Kaupungin ylläpitämän lasten päiväkerhon järjestäjät toivovat, että kaikki kerhosta kiinnostuneet kertoisivat jo nyt mahdollisesta osallistumisestaan ensi syksyn toimintaan. Jos lapsia tulee riittävästi, kerho voi jatkaa kuten tähän saakka: tiistaisin klo Kerho on tarkoitettu niille 2 5 -vuotiaille lapsille, jotka eivät ole kunnallisessa päivähoidossa. Kiinnostuksestaan voi ilmoittaa sähköpostilla osoitteeseen lp.haukka@hel.fi tai tulla käymään päiväkodin kerhotilassa (ti klo 11). Vielä ei tarvitse ilmoittautua sitovasti, mutta kaupunki tarvitsee alustavia tietoja jo nyt keväällä. Jussi Anttonen Kaikki ex-suokkilaiset! Tapaaminen Upseerikerholla Aloitamme Suomenlinnan kirkossa klo , Upseerikerholla n. klo 13.00, ruokailu klo seisovasta pöydästä tavalliseen tapaan. Vahvista osallistumisesi mennessä maksamalla ruokailusta 15 euroa tilille Nordea , viite No 13. Pentti Kallio Oy, Helsinki Anna sanan kiertää Spändi Toimituksen tiedot SUOMENLINNAN SANOMAT 1/2007 julkaisija: Suomenlinnaseura ry päätoimittaja: Kaija Tuomisto toimitus: Auli Aho, Enna Jokela, Maija Metsä-Pauri, Maikki Rantala taitto: Maikki Rantala etusivun kuva: Minna Leino kuvankäsittely: Juha Niiniranta painopaikka: Iprint Oy painos: 900 kpl Lehden julkaisemiseen on saatu avustusta Suomenlinnan hoitokunnalta. jakelu: Joka luukkuun Suomenlinnassa ja postitse myös kaupunkijäsenille seuraavien lehtien ilmestyminen: 2/2007 kesäkuu 3/2007 syyskuu 4/2007 joulukuu. Seuraavan numeron aineiston tulee olla toimituksella mennessä. Juttuja, kuvia ja ideoita voi lähettää osoitteeseen: suomenlinnan.sanomat@viapori.fi yhteystiedot: Suomenlinnaseura ry, C 83, Helsinki suomenlinnaseura@viapori.fi

3 3 Siwasta saa taas tuoretta leipää Uuden kaupan hinnaksi tuli euroa Tänä talvena Siwa, entinen Elanto, sulkee ovensa ja samalla päättyy kaupparakennuksen vuonna 1923 alkanut historia elintarvikeliikkeenä. Uusi myymälä avaa ovensa viipalerakennuksessa kivenheiton päässä entisiltä sijoiltaan. Siinä sillä on lupa olla viisi vuotta. Sanomat kyseli Suomenlinnan hoitokunnan suunnittelupäällikkö Heikki Lahdenmäeltä lisää asiasta, joka on pitkään ollut saarelaisten huolenaihe. Miksi päädyttiin juuri tähän ratkaisuun ja tähän rakennukseen? Tilaelementtirakennus valittiin sillä hetkellä vapaana olleista vuokralla olevista rakennuksista. Tämä oli niistä sopivin. Rakennus on aiemmin ollut Vaasassa ja Huittisissa toimistokäytössä. Se ei ole kevytrakenteinen, vaan täyttää kaikki energia- ym. rakentamismääräykset. Myymälän sijoitusvaihtoehtoina olivat mm. Paraatikenttä ja Matti Kurjen laituri. Paraatikentälle olisi vesijohdon ja viemärin takia jouduttu pitkiin kaivuu- ja louhintatöihin ja Matti Kurjen laituri taas oli kauppiaan mielestä liian syrjässä. Miten paljon rakennusta muokattiin Suomenlinnan tarpeisiin? Muuttuiko muu kuin väri? Toimistohuoneiden väliseiniä purettiin, sisäänkäynti siirrettiin päädystä pitkälle sivulle ja ikkunoita levytettiin umpeen. Ilmastointijärjestelmä on kokonaan uusi. Lisäksi rakennuksen päätyyn tehdään jätekatos. Julkisivuissa valkoiset, vaakasuoraan laudoitettujen osien laudat käännetään pystyyn ja maalataan punaiseksi. Maalaus tapahtuu vasta säiden salliessa. Perustukset laudoitetaan umpeen. Paljonko rakennuksessa on neliöitä? Myymäläpinta-alaa on 180 neliötä ja muuta tilaa yhteensä 130 neliötä. Nykyisessä Siwassa on myymäläpinta-alaa 170 ja varasto- ja muuta tilaa noin 100 neliötä. Mitä rakennus pitää sisällään varsinaisten myymälätilojen lisäksi? Rakennuksessa on varasto, sosiaalitilat, ilmastointi- ja jäähdytyskonetilaa ja lisäksi laatikkovarasto. Myymälässä on myös uuni, joten tuoretta leipää on taas saatavilla! Mistä kaupan lastaus hoidetaan, missä sen roskikset ovat? Lastausovi ja jätehuone ovat rakennuksen itäpäädyssä, eli Paraatikentän puoleisessa päässä. Asiakkaiden sisäänkäynti on aukion puoleisessa päässä taloa. Sisäänkäynnissä ei ole portaita, joten sisään pääsee myös lastenvaunuilla ja pyörätuolilla. Miten paljon yhteiskunnan varoja kaupan perustaminen vaati? Itse rakennus on siis vuokrattu, ja Tradeka maksaa vuokran. Osa kuljetuskustannuksista, tontin valmistelut, perustukset ja osa muutostöistä sekä virkamiesten palkat jäävät hoitokunnan maksettaviksi. Niiden summa on yhteensä noin Tradeka maksaa osan muutostöistä ja kaikki myymälän sisustukseen kuuluvat työt. Kaija Tuomisto Vanha Siwa on auki viimeistä päivää tiistaina ja uusi avataan maanantaina kello Suomenlinnan uusi, tilapäinen kauppa saapui saareen viipaleina. Rakennus on siirrettävä tilaelementtirakennus, joka täyttää kaikki energia- ja muut rakentamismääräykset. Heikki Lahdenmäki Kaj Holmberg

4 4 Hoitokunta valitti pelastustasosta korkeimpaan oikeuteen Hoitokunta katsoo, että pelastustoimen palvelutason tulee vastata onnettomuusuhkia ja uhka-arvioinnin on katettava kohdealueen erityispiirteet. Maailmanperintösopimuksella suojeltu Suomenlinna on riskikohde. Jaakko Antti-Poika selvittää hoitokunnan jättämää valitusta. Suomenlinnan hoitokunta valitti saarten pelastustoimen palvelutasosta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja sai hylkäävän päätöksen. Mistä valituksessa oli kyse? Hoitokunta oli tyytymätön Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen määritykseen, jonka mukaan Suomenlinnassa ei ole aihetta tehokkaampaan varautumiseen. Etelä-Suomen lääninhallituksen pelastustaso-ohjeen mukaan tehdyssä arviossa Suomenlinna on pääkaupungin harvaan asuttu alue, jossa ei ole tapahtunut sellaisia vakavia onnettomuuksia, jotka antaisivat aihetta varautua nykyistä tehokkaammin. Kaupungin pelastuslaitos on määrittänyt Suomenlinnan kuuluvaksi pelastustoimen 3. riskiluokkaan, jossa yksiköiden pitää olla paikalla aloittamassa työtä 20 minuutin kuluttua hälytyksestä. Hallinto-oikeus viittaa marraskuussa 2003 suoritettuun koehälytykseen, jossa hälytyksen kohde Suomenlinnassa saavutettiin 19 minuutissa. Hoitokunta perusteli valituksessaan huolellisesti ympärivuotisen pelastusaseman tarpeen alueella sekä esitti valituksessaan, että lääninhallituksen vahvistama luokitus ei mitenkään ota huomioon Suomenlinnan asemaa maailmanperintökohteena. Hallinto-oikeuden mielestä Suomenlinnassa ei tarvita tavanomaista parempaa pelastusvalmiutta. Mitä mieltä hoitokunta on tästä näkemyksestä? Hoitokunta ei hyväksynyt Hämeenlinnan hallinto-oikeuden kantaa, vaan vei joulun alla asian edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hoitokunta katsoi, ettei asia tullut riittävästi selvitetyksi Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Itse asiassa oikeus päätti vain, että Helsingin kaupungin Suomenlinnalle määräämä pelastustoimen taso vastaa lääninhallituksen asiasta antamaa yleistä taso-ohjetta. Kansallisen kulttuuriomaisuuden suurellakaan keskittymällä tai kävijämäärillä ei tähän ohjeeseen ole vaikutusta. Pelastustoimen tason tulisi täällä olla korkeampi, mikä merkitsee mm. ympärivuotista valmiutta. Oikeus perusteli hylkäävää päätöstään mm. sillä, että henkilöturvallisuusriski on vähäinen ja onnettomuuksia on vähän. Ovatko perustelut riittävät? Kuten edellä käy ilmi, perustelut eivät ole riittäneet hoitokunnalle. Pelastustoimen palvelutaso ei vastaa onnettomuusuhkia. Onnettomuus ja vaaratilanteissa ei nykyisellään voida toimia viivytyksettä ja tehokkaasti, jos paloasema on suljettuna suuren osan vuodesta. Valituksessaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle hoitokunta katsoi, että uhat ja resurssit sekä alueen erikoisluonne on selvitettävä ja pelastusviranomaisten tulisi järjestää Suomenlinnassa katselmus niin, että oikeuden jäsenet henkilökohtaisesti näkisivät tilanteen. Koehälytys tulisi järjestää niin, että mitattava aika päättyisi vasta, kun tunnelin kautta tuotu miehistö olisi noutanut pelastusasemalta tarvittavan kaluston. Kalustoahan ei tunnelin kautta saada saareen. Hoitokunnan käsityksen mukaan pelastusaseman talvisulkeminen saattaa johtaa esim. siihen, että hälytystilanteessa voi aiheutua tarpeetonta ajan menetystä paikallistuntemuksen puutteen tai tilapäisten ajoesteiden (esim. ra- kennus- tai kaivutöiden) aiheuttamien ajoreittimuutosten takia. Kaikkihan ovat nähneet, miten Suomenlinnassa palvelevat pelastusmiehet kesäaikaan päivittäin kiertävät tarkastamassa ajoyhteyksien kuntoa saarella. Esitätte Maailmanperintöasiain neuvottelukunnassa valmistelusta sellaisen ratkaisun, joka palvelisi kaikkia Suomen maailmanperintökohteita. Millaisista asioista siinä voisi olla kyse? Maailmanperintöasiain neuvottelukunta ei ole kokoontunut nyt melko pitkään aikaan, liekö syynä puheenjohtajana toimineen kansliapäällikön eläkkeelle jääminen. Siis tätä asiaa ei ole vielä käsitelty. Asian ydin on se, että sektoroituneessa hallinnossa kansallisen kulttuuriomaisuuden erityissuojelun tarvetta ei ole määritelty. Opetusministeriön kautta Suomi on sitoutunut maailmanperintösopimukseen, joka edellyttää jäsenvaltioiden suojelevan alueellaan olevaa listattua kulttuuriomaisuutta. Pelastustoimessa vastuu on kuitenkin sisäministeriöllä ja kunnat sen alaisina vastaavat käytännön pelastustoimesta. Opetus- tai sisäministeriö eivät ole osoittaneet kunnille maailmanperintökohteiden suojaamiseen mitään erityisresursseja. Minusta Maailmanperintöasian neuvottelukunnan tulisi tehdä aloite Suomen neljän rakennetun maailmanperintökohteen (Vanha Rauma, Petäjäveden kirkko, Verlan puuhioketehdas ja Suomenlinna) paloturvallisuuden tason määrittämisestä niin, että niiden maailmanperintösopimuksessa todettu erityismerkitys tulee huomioon otetuksi. Kauanko asian käsittely vielä kestää? Korkeimman hallinto-oikeuden aikataulusta on ulkopuolisen vaikea sanoa mitään, valitus tehtiin jo ennen joulua. Kaija Tuomisto & Jaakko Antti-Poika JUMITUTTAAKO? HAE APUA ENNALTA Jokelan Enna, suokkilaisten oma koulutettu hieroja, pehmittää jännitykset. Hinnat: 30min. 25,- 45min. 30,- 60min. 35,- ja 100min. 55,- Suomenlinna C83 B21, Puh , Merisotakoulu pelastusyhteistyöhön Helsingin Pelastuslaitoksen kanssa Merisotakoulu on sopinut yhteistyöstä Helsingin Pelastuslaitoksen kanssa. Koululle on perustettu pelastusryhmä, jonka ensisijaisena vastuualueena on Merisotakoulun alue Suomenlinnan Pikku Mustasaarella. Ryhmän yksikkö on tarvittaessa hälytettävissä koko Suomenlinnan alueelle sammutus- ja pelastustehtäviin. Merisotakoulun sotilasalue Pikku Mustasaarella kuuluu Helsingin Pelastuslaitoksen vastuualueeseen. Koska Suomenlinnan pelastusasemalla ei ole päivystystä talvikaudella, on Merisotakoululle perustettu pelastusryhmä koulun turvallisuuden vuoksi. Pelastusryhmällä on käytössään Suomenlinnan pelastusasemalla säilytettävä pelastusperävaunu sekä Pelastuslaitoksen paloauto kalustoineen. Hälytettävän yksikön tavoitevahvuus on viisi henkilöä ja tavoitteena oleva toimintavalmiusaika 10 minuuttia Suomenlinnan keskeisillä alueilla. Merisotakoulun palkatusta henkilöstöstä koostuva ryhmä on valmiudessa pääsääntöisesti virka-aikana kuitenkin perustuen henkilöstön paikallaoloon. Lotta Wirmaneva

5 5 Turvallisuus alkaa ihmisistä Suomenlinnasta Helsingin pelastuslaitokselle tulevien hälytysten määrä pysyttelee vakiona. Marraskuun 1. päivän, siis pelastusaseman sulkeutumisen jälkeen maaliskuun 7. päivään mennessä Suomenlinnasta oli tullut 17 hälytystä, joista 16 oli lääkintähälytyksiä ja 1 palo- ja pelastushälytys. Määrät olivat samaa luokkaa viime vuonna. Ainoan palo- ja pelastushälytyksen syynä oli tuulen irrottama kattopelti. Ambulanssin tulo saareen oli useimmiten kuulunut kiireellisyysluokkaan C, mikä ei ole hälytysajoa. Korkean riskin A-luokan hälytyksiä, jolloin hengenlähtö on lähellä, ei saareen ollut onneksi tarvittu lainkaan. Hälytysajossa B tänne oli tultu kaksi kertaa. Silloin potilaalla ei ole hengenvaaraa, mutta esimerkiksi kovia tuskia. Vähän sattuu, kun on vähän ihmisiä, sanoo Helsingin pelastuslaitoksen tiedotuspäällikkö Pentti Grönroos. Hälytysmäärät ovat aina suhteessa asukasmääriin. Helsingissä on 10 % maamme väestöstä ja saman verran valtakunnan kaikista hälytyksistä. SAARELAISET SÄNTILLISEMPIÄ Kymmenen vuotta Helsingin edustan saaria palotarkastajana kiertäneen Grönroosin kokemuksen mukaan saarelaiset ovat muita säntillisempää väkeä. Saarissa tiedetään, että avun tulo kestää, joten paikat pidetään paremmassa kunnossa kuin muualla. Hän huomauttaa myös, että turvallisuus alkaa aina niistä ihmisistä, jotka ovat paikalla, kun jotain sattuu. Siksi olisi aiheellista osata esimerkiksi tulipalon alkusammutus. Pienikin palo pitää aina ilmoittaa 112:een, muistuttaa Grönroos. Vaikka palo olisikin saatu sammumaan, asia on silti syytä tarkistaa, jotta tuli ei jää mihinkäään rakenteisiin kytemään. Kaija Tuomisto Hyvää kevättä! Vedenalainen kulttuuriperintö terveisin kioskin väki Maaliskuun alkupuolella Suomenlinnan kevätjäillä liikkui kolmihenkinen tutkimusryhmä. Pikku-Mustasaaren ympärillä (mm. lehden kansikuvan näyttämässä paikassa) käynnistyi Museoviraston meriarkeologian yksikön inventointi. Kyseisen inventoinnin tarkoituksena on selvittää veden alla säilyneen kulttuuriperinnön nykyinen tilanne Suomenlinnassa. Tarkastussukellukset jatkuvat vielä kevään, aina siihen asti kun veneilykausi vilkastuu. Inventointi liittyy Museoviraston rakennushistorian osaston arkeologiseen selvitystyöhön Suomenlinnasta. Vedenalaisen inventoinnin tuloksista kerrotaan lisää tämän lehden seuraavissa numeroissa. Yhteyshenkilönä toimii Minna Leino (puh tai s-posti minna.leino@viapori.fi). Minna Leino, Museovirasto TERVETULOA ASIAKASILTAAN: OloOk tarjoaa asiakkailleen mukavan illan pe 8.6. syötävää & juotavaa musiikkia suomirockin huipulta arvontoja jokaiselle hyvän olon tuotepaketti Tarkemmat tiedot kutsukirjeessä. Pistä päivä muistiin. terveisin Kuntomaneesin väki Ota yhteyttä Kuntomaneesi C 81 p hierontavaraukset p info@kuntomaneesi.fi

6 6 Miehemme Kosovossa Pasi Staff oli vuoden monikansallisissa taistelujoukoissa Vuosi rauhanturvaajana Kosovossa: alkeellisia oloja, köyhyyttä, toivottomuutta, vuosisataista kaunaa, joka voi riistäytyä väkivallaksi minä hetkenä tahansa. Mutta myös: hedelmällisiä laaksoja, upeita vuoristomaisemia ja poikkeuksellista yhteenkuuluvuutta. Komentaja Pasi Staff palasi sieltä tammikuussa. Ystävänpäivänä, 14. helmikuuta, Pasi Staff oli mukana vierailulla veteraanien Kuusikodissa. Musiikki soi, tanssittiin, juotiin kakkukahveja. Se oli koskettava kokemus. Ne ihmiset ovat antaneet osan elämästään siihen, että meillä on näin hyvin eikä esimerkiksi Kosovon kaltaista tilannetta. Kun hän sanoo noin, se ei vaikuta ollenkaan nyyhkyisänmaalliselta. Ehkäpä se johtuu siitä, että hän palasi tammikuussa itse Kosovosta, Euroopan tämän hetken kurjimmasta ja ongelmallisimmasta kolkasta, jota kansainvälinen yhteisö pyrkii auttamaan kohti parempaa tai edes jonkinlaista tulevaisuutta. VÄKIVALLAN PITKÄ HISTORIA Pasi Staffin kanssa puhuessa saa nopeasti ja ulkomuistista pikakatsauksen alueen lohduttomaan historiaan. Puheessa vilahtelevat Kosovo Poljen taistelu, sulttaani Murad, prinssi Lazar, marsalkka Tito, Milosevic, yhteenottojen ja joukkomurhien paikat, serbien pyhät luostarit, kansanryhmien prosenttiosuudet ja alueen keskipalkat. Alueen kansanryhmien ristiriidat juontavat aina vuoteen 1389, jolloin serbit jättivät alueen albaaneille kärsittyään tappion turkkilaisille. Serbeille Kosovo on edelleen pyhää aluetta ja Serbian kuninkaiden muinainen tyyssija, hän kertoo. Tavallisen ihmisen elämä Kosovossa on kurjaakin kurjempaa, eikä vaihtoehtoja juuri ole. Työttömyysaste on %, hallinto on korruptoitunutta, elinkeinoelämä perustuu kioskitalouteen eikä hedelmällistä maaperää juurikaan viljellä. Siellä näki todellista köyhyyttä, sanoo Staff. Romanilapset kulkevat talvella puukengissä ilman sukkia, asuvat pahvilaatikossa. Keskipalkka on 146 euroa/kk, mutta esimerkiksi ruoka maksaa lähes yhtä paljon kuin meillä. Yli puolet ihmisistä elää köyhyysrajan alapuolella ja 17 % äärimmäisessä köyhyydessä, mikä tarkoittaa, että heidän käytössään on alle 99 senttiä päivässä. Nykyisen tilanteen taustalla ovat Bosnian sota ja presidentti Milosevicin aloittama etninen puhdistus. Levottomuuksia ja väkivaltaa seurasi itsehallinnon peruuttaminen ja albaanien kapina. Sen väkivaltaisen kukistamisen viimeinen pisara oli Racakin kylän verilöyly tammikuussa 1999, mikä johti Naton pommituksiin ja nk. Kosovon sotaan. UTÖ, SUOMENLINNA, PRISTINA Pasi Staff, 44, on norjalaisen isän ja itäsuomalaisen äidin helsinkiläispoika, joka mietti laki- tai valtio-opin opintoja, mutta päätyi Kadettikouluun ja liittyi merivoimiin. Hän palveli ensin linnakkeilla, joista viimeisimpänä Utössä ja muutti vuonna 1995 Suomenlinnaan. Viimeiset seitsemän vuotta ovat vierähtäneet pääesikunnassa ja Maanpuolustuskorkeakoululla erilaisia kansainvälisiä asioita hoitaen. Kosovoon Staff lähti viime vuoden tammikuussa. Heinäkuuhun asti hän oli KFOR-operaation keskisen taisteluosaston operaatiopäällikkönä ja sen jälkeen suomalaisen kriisinhallintajoukon kakkosmiehenä. Osasto vastaa turvallisuudesta Pristinan alueella. Keskinen alue on yksi niistä vastuualeista, joihin Kosovon alue on jaettu kansainvälisen yhteisön kesken. Suomen lisäksi keskisellä alueella on Ruotsin, Latvian, Irlannin, Slovakian ja Tsekin tasavallan joukkoja. Kaikkiaan Kosovon yhteiskuntarauhaa pyrkii turvaamaan 36 kansakuntaa. joukot on koulutettu toimimaan tilanteessa, jossa kansanjoukot riistäytyvät hallinnasta eivätkä paikallisen poliisiin voimat riitä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että joukot etsivät aseita, huumeita, rikollisliigoja ja Haagin sotarikostuomioistuimeen kaivattuja henkilöitä. Joukot tarkastavat autoja, purkavat pommeja ja pyrkivät tiedon hankinnan avulla ennakoimaan tulevia tilanteita. Pahimmillaan työhön saattaa kuulua asettumista aseellisten selkkausten väliin. HENGISSÄ KOTIIN Vaikka tuo saattaakin kuulostaa Bond-elokuvalta, Staff vakuuttaa, että suomalaiset eivät ole paikalla tekemässä sankaritekoja, vaan tavoitteena on palauttaa kaikki kotiin hyvissä hengen ja ruumiin voimissa. Suomalaisia on paikalla noin 400. Tähän joukkoon kuluu sotilaitten lisäksi monenlaisia ammatti-ihmisiä, joita tarvitaan pienen yhdyskunnan asioitten hoitoon: lakimiehiä, lääkäreitä, autonkuljettajia, putkimiehiä Me tuemme rauhanprosessia, mutta emme niin, että oma henki olisi vaakalaudalla. On aina arvioitava, onko riski hyväksyttävissä. Ja ennustamaton riski ei ole suomalaisia varten. USKO HYVÄN TEKEMISEEN Mikä sitten saa perheellisen miehen lähtemään täältä pohjoisesta lintukodosta Euroopan räjähdysalttiille takapihalle? Elämänkokemuksen ja ammatillisen kokemuksen hankkimisen lisäksi Staff sanoo taustalla olevan naivin uskon hyvän tekemiseen. Olen monessakin suhteessa optimistinen ja sinisilmäinen ihminen, uskon ihmisestä hyvää. Minusta hyväosaisten ihmisten velvollisuus on auttaa kanssaihmisiään täällä ja muualla. Kosovossa se tarkoittaa toivon antamista. Elämänkokemuksena Staff soisi vuoden Kosovossa kelle tahansa. Rauhanturvaajat tekevät yhdessä työtään vuorokaudet ympäri, heistä muodostuu kuin tiivis, suuri perhe, jonka parista on hankala lähteä pois. Sen jälkeen ymmärtää, mitä tarkoittaa aseveljeys. Kaija Tuomisto Uskoa parempaan huomiseen FAKTAA: Kosovossa asuu 1,8 miljoonaa ihmistä, joista noin 90 % on etnisiä albaaneja ja noin 5 % serbejä. Heikoimmassa asemassa ovat kuitenkin vähemmistöt, romanit, ashkaalit, egyptiläiset ja bosnialaiset, joilla ei ole täysiä kansalaisoikeuksia. Kosovo on virallisesti Serbian maakunta. Se on ollut YK:n suojelualue Kosovon sisällissodan ja Naton hyökkäyksestä alkaneen sodan päättymisestä lähtien vuonna Tuolloin perustettiin myös YK:n mandaatilla toimivat Naton johtamat kansainväliset rauhanturvajoukot (KFOR) ja YK: n siviilihallinto (UNMIK). KFOR:lla on Kosovossa viisi taisteluosastoa. Maakunnan tulevaisuudesta neuvoteltiin kansainvälisen yhteisön johdolla viime vuodesta lähtien. Neuvotteluja johti Martti Ahtisaari, jonka ehdotus julkaistiin helmikuun alussa. Kosovon tulevasta asemasta päättää lopullisesti YK:n turvallisuusneuvosto. Pasi Staff Pasi Staff ENNAKOINTIA LUOTILIIVEISSÄ Nimestään huolimatta taistelujoukot ovat rauhanturvajoukkoja, joskin niiden työ on kriisien myötä muuttunut paljon siitä, mitä se oli aikoinaan esimerkiksi Suezilla. Silloin tehtävä oli perinteistä rauhanturvatoimintaa, jolloin tärkeää oli läsnäolo ja monitorointi, kertoo Staff. Nyt työ on aktiivisempaa, sillä pyritään etukäteen estämään väkivallan tekoja ja mellakoita. Myös välineistö on erilaista, nyt kaikilla on luotiliivit ja mellakkavarustus. Ja Avustuksia jaetaan

7 7 Psycon Oy:llä teetetty tutkimus antaa virastolle viestiä siitä, mihin painopiste tulisi panna asuntojen korjausten, huollon ja ympäristön osalta lähivuosien aikana. Hoitokunnassa laaditaan parhaillaan tulosten pohjalta uutta tavoitteistoa, joka esitellään asukasillassa 9. toukokuuta. Kyselylomake jaettiin marraskuun lopulla jokaiseen suomenlinnalaistalouteen, työtilaan ja liikehuoneistoon. Palautetta antoi 128 suomenlinnalaista. Tutkimuksen tehnyt Psycon Oy tunnetaan yrityksenä joka on tehnyt jo pitkään toimialatutkimusta erityisesti kiinteistönhuollon piirissä. Tuloksia esitelleen Erkki Lehden mukaan yleiskuva on positiivinen. Kokonaistyytyväisyysluku osoittaa hyvää keskitasoa (3.6 asteikolla 1 5). Asukkaat tuntevat hoitokuntaa kohtaan myös perusluottamusta (turvallisuusluku 3.7/5). Erityisen hyvän arvosanan sai asiakaspalvelu hoitokunnan toimistossa sekä porrastilojen ja saunatilojen siisteys. Yli puolet vastaajista oli tyytyväisiä myös vuokratasoon. Tyytymättö- Asukastyytyväisyystutkimuksesta potkua hoitokunnan laadunhallintaan Hoitokunnan laadunhallintatyö sai positiivisen sysäyksen, kun joulun alla tehdyn asukastyytyväisyystutkimuksen tulokset valmistuivat. myyttä löytyi mm. vastauksista, jotka liittyivät korjauspyyntöihin reagoimiseen. Vuokralaisten tarpeiden huomioiminen korjausten suunnittelussa ei toteutunut riittävän hyvin. Tutkimukseen osallistujista koululaislapsiperheet olivat vaativin ryhmä, eläkeläiset puolestaan vastaajaryhmistä tyytyväisin. Suomenlinnassa viihdytään: yhtä mieltä oltiin kaikissa vastaajaryhmissä siitä, että Suomenlinna on erinomainen asuinpaikka (92 % vastaajista). Seuraava asukastyytyväisyystutkimus teetetään kolmen vuoden kuluttua, jotta tuloksia voitaisiin verrata aikaisempiin tutkimuksiin. Edellisestä kyselystä vuonna 2002 on kulunut pitkä aika ja jotkin asiat muuttuneet siinä määrin, ettei asianmukaista vertailua ole mahdollista tehdä näiden kahden tutkimuksen välillä. Vasta kahden tai kolmen vuoden tutkimusväli mahdollistaa vertailun. Hoitokunta kiittää kyselyyn osallistuneita. Synnöve Vaari Nimistö, telakan historia ja Viaporin musiikkielämä aiheita yleisöluentosarjassa Torstaisin Suomenlinna-museon auditoriossa pidettävä luentosarja esittelee linnoituksen historiaa ja ajankohtaisia kysymyksiä. Yleisöluentosarjan järjestäjinä ovat Museovirasto, Ehrensvärd-seura ja Suomenlinnan hoitokunta. Luennot alkavat torstaisin kello Luennoille on vapaa pääsy Tutkija Jere Jäppinen, Helsingin kaupunginmuseo Viaporin ja Helsingin musiikkielämää 1750-luvulta 1820-luvulle Arkkitehti Heikki Lahdenmäki, Suomenlinnan hoitokunta Ajankohtaiset restaurointihankkeet Tutkija Hannu Matikka, Museovirasto, perinnelaivarekisterin sihteeri Välähdyksiä Suomenlinnan telakan historiaan ruotsalaisella ja venäläisellä kaudella Tutkija Petri Sipilä Suomenlinnan telakka itsenäisyyden ajalla Arkkitehti Janne Prokkola, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Suomenlinnan tuleva asemakaava Nimistönsuunnittelija, FM Johanna Lehtonen, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Suomenlinnan nimistöstä Asukasilta Eläinlääkäri Suomenlinnassa! 9. toukokuuta klo Suomenlinna-museon auditorio, C 74 Asukastyytyväisyyskyselyn palaute Suomenlinnan asemakaavaluonnos Tilaisuuden järjestää Suomenlinnan hoitokunta ja Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto Yrjö Tuunanen Suomenlinnan Eläinlääkäri Hoitohuone on Suomenlinnan Vaasankassun kivijalassa (C 83). Eläinlääkäri ottaa siellä vastaan joka kuukauden ensimmäinen keskiviikkoilta alkaen klo Huom! Vain ajanvarauksella! Vastaanotto on auki myös kesällä. Koska tila on vaatimaton ja eläinlääkärillä vain kannettavat tavarat mukanaan, pystymme Suomenlinnassa tekemään vain pieniä toimenpiteitä kuten rokotukset, korvien ja hampaiden puhdistukset, uroskissan kastraatiot yms. Eiran Eläintohtorit Eiras Dog-torer Uusi isompi tila, jossa on päävastaanotto ja leikkaussali, röntgen sekä laboratorio on Ullanlinnassa osoitteessa Neitsytpolku 10 B (melkein Tehtaankadun kulmassa, Kaivopuiston apteekin vieressä). Perille pääsee raitiovaunuilla 3B, 3T ja 1A, pois jäädään ravintola Amigon edessä. Aukioloajat kuten ennenkin: ma, ke ja pe 9 17 sekä ti ja to La sop. mukaan. Lisäksi meillä työskentelee keskiviikkoisin eläinhieroja Janina Granell. Ajanvaraukset kaikkialle edelleen puh./tel.: Eläinlääkärit: Anna Hielm-Björkman, Christoph Gerhards ja Anu Jäminki 92 prosenttia asukastyytyväisyyskyselyyn vastanneista oli yhtä mieltä siitä, että Suomenlinna on hyvä asuinpaikka. Kuvassa Ida Lindström kastelee taimia Tallinmäen ryytimaalla.

8 8 Rakkaan lapsen monet nimet Suomenlinnan nimistötutkimus käynnistyi Lähinnä vain vesialueet ja kaksi pääreittiä saavat uudet nimet, kun Suomenlinnan nimistö asemakaavan myötä virallistuu. Asukkailla on keväämmällä mahdollisuus sanoa mielipiteensä niin kaavasta kuin nimistäkin. Jo kauan vireillä ollut hanke Suomenlinnan nimistön tutkimisesta nousi esille hoitokunnassa asemakaavoituksen myötä ja tutkimus käynnistyi viime vuonna. Rikas mutta kirjava linnoitus- ja paikannimistö kootaan yhteen, selvitetään nimien taustat ja osittain myös yhtenäistetään kirjoitusasua ja erikielisiä versioita. NIMET OSA ASEMAKAAVAA Ensimmäisenä vaiheena selvitettiin nimistöä asemakaavoituksen näkökulmasta. Asemakaavan laatimisen yhteydessä vahvistetaan mm. kaduille, puistoille ja aukioille nimet kaupunginhallituksen nimittämän asiantuntijaelimen, nimistötoimikunnan, ehdotusten pohjalta. Toisin kuin yleensä asemakaavoitettavilla alueilla Suomenlinnassa on jo käytössä runsaasti historiallista nimistöä. Helpottaakseen nimistötoimikunnan työtä ja saadakseen oman näkemyksensä esille Suomenlinnan hoitokunta ja Museovirasto kokosivat työryhmän, joka teki Suomenlinnan nimistöstä oman ehdotuksensa nimistötoimikunnalle. Työryhmässä olivat mukana hoitokunnan ja Museoviraston edustajien lisäksi kaupunkisuunnitteluvirastosta arkkitehti Janne Prokkola ja nimistönsuunnittelija Hanna Ikonen sekä hoitokunnan palkkaamina tutkijoina FM Riikka Eskelinen (suomenkieliset nimet) ja professori emerita Marianne Blomqvist (ruotsinkieliset nimet). UUSIA NIMIÄ VAIN VESIALUEILLE Vaikka iso osa Suomenlinnan nimistöstä on jo vakituisessa käytössä, työryhmän tehtävä ei ollut helppo. Nimistön kautta haluttiin tuoda esille linnoituksen historiaan liittyviä nimiä eri aikakausilta. Osa nimistä oli jo käytössä Helsingin alueella (Kasinopuisto, Saunalahti), liian yleisiä ja arkisia (Tallinmäki) ja toisinaan, kuten telakan kohdalla, ongelmana oli runsaudenpula. Kokonaan uusia nimiä työryhmä ehdotti lähinnä Suomenlinnaa ympäröiville vesialueille. Tällaisia ovat Länsi-Mustan salmi, Viaporinsalmi, Patterilahti ja Ruutimakasiininlahti luvulla Länsi-Mustaksi ja Pikku-Mustaksi lyhentyneet saartennimet ehdotettiin pidennettäviksi vanhaan asuunsa. Ehdotuksessa nimettiin myös saaria yhdistävät sillat ja joitakin tärkeimpiä rakennuksia. MITEN OSOITTEET? Lisämausteen työhön toi osoitejärjestelmän pohtiminen. Jo työn alkuvaiheessa kävi selväksi, että perinteinen katuverkostoon perustuva osoitejärjestelmä ei Suomenlinnassa tule kyseeseen. Yhtenä keinona parantaa nykyistä järjestelmää mietittiin kadunnimiä korvaavien aluenimien lisäämistä nykyisten rakennusnumeroiden eteen. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että nykyinen saarien tunnuskirjaimiin ja rakennusnumeroihin perustuva järjestelmä säilytetään entisellään. Ehdotukseen sisältyy vain kaksi tietä: päälaiturilta Kuninkaanportille kulkeva reitti on tarkoitus nimetä Kustaanmiekantieksi ja vastaavasti päälaiturilta Länsi-Mustasaarelle johtava reitti Länsi-Mustan tieksi. KAAVAN NIMET VIRALLISIKSI Viime lokakuussa nimistötoimikunta teki esityksen, joka noudattelee Suomenlinnan työryhmän ehdotuksia. Toimikunta lisäsi esitykseensä uusina niminä Chapmaninrannan ja Allan Staffansin rannan. Asukkailla on muiden asemakaava-asioiden ohella mahdollisuus esittää kaavoittajalle mielipiteensä oheisessa kartassa esitetystä nimistöstä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyn jälkeen lopullisen päätöksen asemakaavasta ja siihen liittyvistä nimistä tekee kaupunginvaltuusto. Kun nimistö ja osoitejärjestelmä näin tulevat virallisiksi, löytyvät osoitteet tulevaisuudessa myös internet-kartoista ja GPS-navigaattoreista. Hoitokunnan tehtäväksi jää suunnistamisen helpottamiseksi merkitä osoitenumerot ja nimet maastoon, rakennuksiin, karttoihin ja muihin opasteisiin entistä selvemmin. Reetta Amper Suomenlinnan asemakaavaluonnos keväällä arvioitavaksi Asemakaavan laatimisessa on ollut kaksi päätavoitetta: maailmanperintöalueen suojeleminen ja kaupunginosan elävyyden turvaaminen. Suomenlinnalaisten, saaressa työskentelevien tai vierailevien elämään tuleva kaava vaikuttaa melko vähän. Saarten keskeiset palvelut ja sosiaalisen elämän näyttämöt, kuten kirjasto, kauppa ja lauttaranta merkitään kaavaan siten kuin ne nykyäänkin ovat. Hoitokunnan tekemän korjaamisen ja vähäisen uudisrakentamisen byrokratia kevenee hieman, sillä poikkeamismenettelystä voidaan osittain luopua. Laajaa uudisrakentamista kaava ei tule osoittamaan. Periaatteellisena linjanvetokysymyksenä asemakaavassa ei tulla erottamaan katuja korttelialueista. Jos näin tehtäisiin, asemakaavan seurauksena kadut siirtyisivät kaupungin omistukseen. Tämä taas saattaisi heikentää niiden talvikunnossapitoa. Nykyinen väylästö kuuluu silti tieliikennelain piiriin, joten turvallisuuden kannalta asemakaava ei heikennä tilannetta. Suomenlinnan kehittäminen ja suojelu on asetuksella annettu Suomenlinnan hoitokunnalle. Antikvaarinen valvonta kuuluu Museovirastolle. Suojelukäytännöt ovat siten vakiintuneita ja tulevaisuus näyttää turvatulta. Menettely on kuitenkin poikkeava, sillä asetus ei ole varsinainen rakennussuojelulaki, vaan pikemminkin laki menettelytavasta. Normaalisti rakennusten ja kulttuuriympäristön suojelu on tehty rakennussuojelulain, kirkkolain tai maankäyttö- ja rakennuslain perusteella. Asemakaavan laatimisen yhteydessä suojelun väline ajatellaan uudelleen ja tarpeen mukaan merkitään kaavaan. Kaavatyön yhteydessä on kerätty myös alueen nimistöä. Kaavaan merkityt nimet päätyvät osoitetietokantoihin ja karttoihin. Reetta Amper kuvaa kirjoituksessaan kaavatyöhön liittynyttä nimistötyötä. Kaavaa on laadittu tiiviissä yhteistyössä Suomenlinnan hoitokunnan ja Museoviraston kanssa. Suomenlinnan hoitokunta järjestää toukokuun 9. päivänä keskustelutilaisuuden saaren asioista. Samassa tilaisuudessa myös kaupunkisuunnitteluvirasto esittelee asemakaavaluonnoksen. Kaavaluonnoksesta toivotaan palautetta. Luonnoksen virallinen nähtävilläoloaika ei ole vielä varmistunut. Tavoitteena on, että kaavaluonnos olisi nähtävillä joko keskustelutilaisuuden yhteydessä toukokuussa tai sen jälkeen. Paikka ja aika tiedotetaan myöhemmin tarkemmin. Janne Prokkola arkkitehti, Kaupunkisuunnitteluvirasto

9 9 Suomenlinnaseura ehdotti huoltolauttavuoroja iltaan ja viikonloppuun Huoltolauttavuoro iltaisin ja viikonloppuisin olisi superia. Lauttojen aikataulut tulisi suunnitella niin, että jakeluautot ehtisivät takaisin samaan lauttaan kaahaamatta koulun ohi eivätkä lautat lähtisi samaan aikaan. Näin Suomenlinnaseura ry vastasi asukkaiden edustajana kysymyksiin Suomenlinnan huoltoliikenteen nykytilanteesta, sen puutteista ja tulevaisuuden tarpeista. Asiaa kartoitetaan selvityksellä, jota Sito Oy tekee Suomenlinnan liikenne Oy: lle ja Suomenlinnan hoitokunnalle. Tässä vielä tarkemmin seuralle esitetyt kysymykset ja niihin antamamme vastaukset. Millaisia huoltoliikennetarpeita teillä tai yrityksellänne/yhdistyksellänne on Suomenlinnaan? Mitkä ovat suurimmat huoltoliikennettä aiheuttavat asiat? Yhdistyksenä Suomenlinnaseuralla ei ole juurikaan huoltoliikennetarvetta. Asukkailla tietysti on, tärkeimpänä ehkä isot ostot, muuttokuormat, tavarantoimitukset ja lomamatkoille lähdöt. Muuttokuormia lukuun ottamatta autot yleensä mahtuvat henkilölauttaankin. Painottuvatko tarpeet tiettyihin ajankohtiin vuorokauden aika, vuoden aika, viikonpäivät? Asukkaat tarvitsisivat huoltoliikennemahdollisuutta myös iltaisin, edes yksi lauttavuoro kumpaankin suuntaan kuuden maissa olisi ihan superia. Samoin asukkaiden kannalta on ongelmallista, että iso osa huoltoliikenteestä ajoittuu viikonloppuihin juhlatilojen vuoksi (hääseurueet, yritysten tilaisuuksien pitopalvelut yms), jolloin henkilölautassa on tungosta. Viikonloppuna käy aivan liian usein niin, että asukkaan tullessa autollaan rantaan ei pääsekään lauttaan. Edes vuoro, pari viikonloppuisin huoltolautalla, johon mahtuu monta autoa, olisi jälleen tosi hieno homma. Aiheutuuko nykyisistä huoltoliikenteen järjestelyistä jotakin haittaa teille tai yrityksenne/yhdistyksenne toiminnalle? Ei yhdistykselle, mutta aikataulussa on sellainen ongelma, joka aiheuttaa meille huolta etenkin lasten turvallisuuden vuoksi! Huoltolautan aikataulu voisi olla sellainen, että jakeluajoja tekevät autot ennättäisivät viedä toimituksensa perille siten, että ne ennättävät samaan lauttaan takaisin. Nykyäänkin jotkut pyrkivät niin tekemään ja kaahaavat Siwalta takaisin lauttaan välittämättä nopeusrajoituksista (koulun vierestä klo 7:55 lauttaan, kun koululaiset ovat menossa kouluun klo 8). Mitä parannuksia huoltoliikenne kaipaisi Suomenlinnassa? Edellisten lisäksi aikataulun tulisi olla suunniteltu siten, että huoltolautta ja tavallinen lautta eivät lähtisi samaan aikaan. Se olisi asukkaille iso plussa. Juha Bäck, Karla Loppi, Kaija Tuomisto Jussi Anttonen Asukas on myös asiakas Tätä kirjoittaessani olen perheeni kanssa asunut väliaikaisessa asunnossa vuoden ja kaksi kuukautta. Ilmoitin kosteusvaurioista toukokuussa 2005, ja tammikuussa 2006 oli muutto edessä. Löytämämme home, (josta mm. sanottiin surullisen kuuluisat sanat: Kato, ei se oo haitallista! ) osoittautuikin sisäilman mittauksessa terveydelle haitalliseksi. Ja me muutimme keittiöttömään neuvolaan. Ensimmäisen evakkovuotemme aikana emme saaneet hoitokunnalta yhtään oma-aloitteista yhteydenottoa. Ei aikataulutietoa, ei ilmoitusta väliaikaisen asumisen kestosta. Ei puhelinsoittoa, ei tekstiviestiä, ei sähköpostia saati vanhanaikaista paperipostia. Ja olen valitettavasti saanut huomata, että emme suinkaan ole ainoita epätiedossa eläviä. Yhtä lailla kohtuuttoman kauan on kärsinyt se asukas, joka ilmoitti hoitokuntaan kotinsa kosteusvaurioista marraskuussa Asiaa on tutkittu pitkään ja hartaasti, sillä nyt (tammikuussa 2007) tiedetään, mitä asialle tulisi tehdä. Tutkiminen voi kestää vuoden ja kaksi kuukautta, mutta vähintäänkin asiallista olisi antaa asukkaalle säännöllisiä tilannekatsauksia. Nyt maaliskuussa oli viimeinkin tarkoitus aloittaa työt. Sovittuna päivänä ei miehiä kuitenkaan (tietenkään?) ilmaantunut paikalle. Minusta asian tekee todella epämiellyttäväksi se, ettei kukaan edes vaivautunut ilmoittamaan asukkaalle töitten siirtämisestä. Kaikki me Suomenlinnassa asuvat tiedämme, että korjaustyöt kestävät huomattavasti kauemmin täällä kuin yksityisellä puolella. Mitä en voi, enkä aio, ymmärtää on tiedotuksen puute. Vaikuttaa siltä, että asukastiedotusta pidetään meidän asukkaiden paapomisena. Asiaan on saatava muutos, vaikka hoitokunnan johtokunnan kautta. Me asukkaat olemme myös asiakkaita, eikä oikeuttamme tietoon kotiemme suhteen voi kukaan kiistää. Kevättä kaikille, Magdalena af Hällström asukasedustaja magdalena.afhallstrom@viapori.fi PS. Tämä on usean vaalin vuosi. Eduskuntavaalien lisäksi järjestetään meitä suokkilaisia kiinnostavat asukasedustajavaalit. Hoitokunnan johtokunnan kolmivuotiskausi umpeutuu toukokuussa. Johtokunnan muut jäsenet ovat virkamiehiä, mutta johtokunnan kaksi asukasedustajaa ovat luottamustoimessa. Harvinaista asukasdemokratiaa, jo vuodesta 1973! Kiitos silloisten asukkaiden, jotka veivät asian läpi. Lisäksi vaaleissa valitaan kaksi varamiestä. Valitut neljä henkilöä edustavat suokkilaisia sekä johtokunnassa että suunnittelu- ja asuntojaostossa.

10 10 Väkevä Viapori tulee Suomenlinnan kaupunginosatapahtuman valmistelut ovat hyvässä vauhdissa. Lisää väkeä ja osallistuja kaivataan kuitenkin. Ensi lokakuussa ensimmäistä kertaa järjestettävä Suomenlinnan kaupunginosatapahtuman ohjelmisto on hyvää vauhtia hahmottumassa. Nimellä Väkevä Viapori tästä lähin kulkevassa tapahtumassa on jo nyt luvassa kuvataidetta, harrastajataiteilijoiden näyttely, paikallisten kirjankuvittajien haastatteluja 50 vuotta täyttävässä kirjastossa, Kaartin soittokunnan soittajien konsertteja, kuoron esiintymisiä, teatteria, suokkilaisten bändien soittoa Yliksellä, laivojen sisään telakointi, lasten esityksiä jne jne. OMA STÄNDI YHDISTYKSILLE Tapahtuman ajaksi suomenlinnalaisille yhdistyksille varataan Rantakasarmin aulaan standi, jossa yhdistysten edustajat voivat esitellä yhdistystensä toimintaa saareen saapuville kateellisille kaupunkilaisille ja turisteille. Yhdistyksiä pyydetään ottamaan yhteyttä joko Esa Toivaseen, Juha Bäckiin tai Riikka Rahiin ja kertomaan osallistumisestaan viimeistään toukokuun loppuun mennessä. TALKOOVÄKEÄ KAIVATAAN Nyt jo mukana olevien tahojen lisäksi kaivataan myös lisää väkeä talkooporukaksi. Tarvitsemme raakaa voimaa kanto- ja roudauspuuhiin, osaavia ja näppäriä käsiä pystyttämään näyttelyjä sekä innostuneita ja reippaita lipunmyyjiä konsertteihin jne. Ilmoittautukaa ihmeessä kaikki kynnelle kykenevät niin ikään Esalle, Riikalle tai Juhalle. Suomenlinnalaisia taiteilijoita ja taidekäsityöläisiä sekä harrastetaiteilijoita pyydetään mukaan alla olevassa erillisessä artikkelissa. Juha Bäck = juha.back@viapori.fi, Esa Toivanen = esa.toivanen@viapori.fi, Riikka Rahi = riikka.rahi@yle.fi Jussi Anttonen Suomenlinnan Urheilijat ry 80 vuotta Saaren oma urheiluseura Suomenlinnan Urheilijat ry. täyttää tänä vuonna kunniakkaat 80 vuotta! Juhlan kunniaksi seuran nykyinen hallitus pyytää kaikkia teitä, joilla on muistoja seuran vaiheista, jakamaan ne kansamme. Muistot voivat olla yhtä hyvin pieniä kertomuksia, valokuvia, kisatuloksia tai vaikkapa vanhoja kokouspöytäkirjoja. Minkälaista toimintaa seuralla oli saarella varhaisina vuosina? Muistaako kukaan 70-luvun urheilu-uraansa...? Toiveemme on, että saisimme koottua pienen historiikin urheilevasta saarestamme. Asian tiimoilta voitte olla yhteydessä allekirjoittaneeseen mielellään tämän kevään aikana. Terveisin Laura Kairamo/ SLU Kutsu suomenlinnalaisille taiteen tekijöille yhteisnäyttely tulossa! Suomenlinnan kaupunginosatapahtuman osana järjestetään saarella asuvien ja toimivien taiteentekijöiden ja taidekäsityöläisten yhteinen näyttely. Näyttely on esillä kaupunginosatapahtuman ajan, , Tenalji von Fersenin, leipomon ja korppukuivaamon tiloissa. Näyttelyssä halutaan esitellä mahdollisimman monipuolisesti saarelaisten taitoja ja luovuutta. Näyttelyyn toivotetaan tervetulleiksi kaikki, niin vasta-alkajat kuin konkaritkin. ILMOITTAUTUMISET HUHTIKUUSSA Kaikkien mukaan haluavien toivotaan kertovan kiinnostuksestaan huhtikuun loppuun mennessä Galleria Rantakasarmiin. Ilmoittautua voi sähköpostitse tai kirjallisesti toimittamalla galleriaan kuvia omasta tuotannostaan, työnäytteitä, portfolion tai vaikkapa selostuksen näyttelyyn aiotuista teoksista tai aiemmista taideluomista. Muistathan merkitä nimesi kaikkiin toimittamiisi kuviin, teoksiin ja suunnitelmiin! VALINNAT TOUKOKUUSSA Alustavat valinnat näyttelyn osallistujista tehdään toukokuun aikana, ja valitut saavat ennen kesää tiedon osallistumisestaan. Näin jää kesä aikaa tehdä lopulliset näyttelytyöt. Näyttelykokonaisuudesta päättää raati, jonka kokoonpano ilmoitetaan myöhemmin. Tähän mennessä näyttelytyöryhmässä ovat toimineet Markku Tanttu, Selma Green ja Hanna-Mari Nieminen. Mukaan on kutsuttu myös Heli Änkö ja Kirsi Kunelius. Toivomme näyttelyyn laajaa ja innokasta tekijäjoukkoa! Tervetuloa mukaan! Ilmoittautumiset Galleria Rantakasarmiin, rantakasarmi@sci.fi. Lisätietoja työryhmän jäseniltä: Selma Green, selma.green@helsingint aiteilijaseura.fi, Markku Tanttu, markku.tanttu@viapori.fi ja Hanna- Mari Nieminen, haminen@suomi24.fi.

11 11 Auli Aho Avantoon! Aarni Kivinen ja Jussi Anttonen käyvät aamu-uinnilla lähes päivittäin. Länskärin talviuintipaikka jäätyi kovilla pakkasilla käytännöllisesti katsoen umpeen. Kaupungin liikuntaviraston miehet asensivat avantoon uuden pumpun helmikuun lopussa, ja nyt uimaan pääsee taas helposti. Suomenlinnan avanto ei kuulu kaupungin virallisten avantopaikkojen tai huoltopäivystyksen piiriin, koska emme voi tarjota avantoa, pukuhuoneita yms. yleisesti helsinkiläisille, ja avannon kunnossapito on hiukan hidasta. Kiitos kuuluukin kaikille lapion ja tuuran varressa heiluneille suokkilaisille! Lämpömattoa ei valitettavasti saada nyt näille jäille, mutta matosta neuvotellaan liikuntaviraston kanssa ja se pyritään saamaan ensi kaudeksi. Ja mitä enemmän merkintöjä Länskärin saunan avantovihkoon kerääntyy, sitä paremmat ovat neuvotteluasemamme mattoasiassa muistakaa siis kuitata uintinne. AVANTOKERHON JÄSENYYS Avantokerhon jäsenmaksu on 15 euroa/talvi, ja summa maksetaan Suomenlinnaseura ry:n tilille. Avantokerho toimii Suomenlinnaseuran alaisuudessa, ja avantokerhon jäseneksi pääsee kun on myös Suomenlinnaseuran jäsen. Suomenlinnaseuran tilinumero on , ja maksun tiedonantokohtaan kirjoitetaan avantouintikerhon jäsenmaksu. Kuluvan kauden (talvi ) maksut puuttuvat vielä muutamalta uimarilta. Jos olet kokonaan uusi avantokerhon jäsen, kannattaa maksun lisäksi ilmoittaa liittymisestään sähköpostitse osoitteeseen Auli Aho Tenniskenttä takaisin saarelaisille! Suomenlinnan tenniskentän rakensivat 70 vuotta sitten suomenlinnalaiset ja he vastasivat myös pitkään verkkopalloseuran toiminnasta. Viimeisten 30 vuoden ajan seuraa ovat kuitenkin pyörittäneet pääasiallisesti ei-saarelaiset. Nyt olisi aika palata alkuperäiseen toimintamalliin: seura ja kenttä ympäristöineen kuuluvat suomenlinnalaisille. Erinomainen mahdollisuus siihen aukeaa saapumalla seuran vuosikokoukseen päättämään asioista ja valitsemaan johtokuntaan uusia vereksiä voimia saarelta. Tenniskenttä ympäristöineen on kiinteä osa Suomenlinnaa, joten on johdonmukaista, että siitä myös huolehtivat saarelaiset. TERVETULOA VUOSIKOKOUKSEEN! Suomenlinnan verkkopalloseuran vuosikokous pidetään klo 18 alkaen Suomenlinnan upseerikerhon tiloissa, koska Yläkerho/Paavon paikka ei ihan tuolloin ole vielä käytettävissä. Vuosikokouksessa valitaan seuran hallinnosta vastaavat henkilöt ja näyttää siltä, että lopultakin saisimme seuran hallitukseen suomenlinnalaisten vahvan edustuksen. Tulkaa mukaan kokoukseen päättämään saaren oman seuran asioista! Kokouksen yhteydessä voivat jäsenet varata tulevan kesän vakiotunnit. Tähänastisen käytännön mukaan vuosikokouksessa varataan lähes kaikki iltatunnit. Myöhemmin on sihteerin kautta varattavissa vakiotunneiksi niitä tunteja, jotka vuosikokouksessa ovat jääneet varaamatta. Kevään kunnostustalkoot pidetään kentällä heti säiden salliessa. Kaikki jäsenet saavat vuosikokouksen jälkeen vuoden 2007 toimintasuunnitelman ja varauslistan, johon on merkitty kokouksessa varatut vakiotunnit. Suomenlinnan koulun kevään ja alkusyksyn liikuntatunnit pidetään taas tenniskentällä ja nämä tunnit pyritään koulun ollessa lomalla käyttämään suomenlinnalaisten nuorten toivomalla tavalla. Olemme valmiita auttamaan seuraavan naisten- ja/tai nuorisokurssin toteuttamisessa heti, kun sen järjestelyt ovat suomenlinnalaisten itsensä käsissä, ja kun on myös varmuus siitä, että vähintään kurssilaista on täysillä mukana. Toivomme, että alustavasti sovittu yhteistyön tiivistäminen Suomenlinnan Urheilijoiden kanssa antaa meille yhdessä paremmat edellytykset hoitaa tulevaisuudessa menestyksellä kentän entistä runsaampi käyttö ja sen kunnossapito. Aktiivisten jäsentemme talkootyöllä ja hoitokunnan tuella olemme saaneet tenniskentän lähiympäristöineen ja sen pukusuojaholvit varusteluineen hyvin toimivaan kuntoon. Suomessa eikä juuri muuallakaan ole osoitettavissa upeampaa tenniksen harrastusympäristöä, ja tämä kaikki on vielä teille suomenlinnalaisille lyhyen kävelymatkan päässä. Tervetuloa mukaan seuran toimintaan ja siten tenniksen kiehtovaan maailmaan! SLVS:n puolesta Pertti Solla

12 12 Linnoituksen laskiaisena luisteltiin ja laskettiin Laskiaissunnuntain leuto luistelusää houkutteli paraatikentän jäälle runsain joukoin eri-ikäisiä ja -kokoisia luistelijoita Jo toistamiseen järjestetyn rusettiluistelun lisäksi ohjelmassa oli muun muassa jäätanssia elävän musiikin tahdissa sekä erilaisia leikkejä ja kilpailuja kuten tunnelipalloa (kuvassa). Ohjelmasta vastasi taitoluisteluvalmentaja Miia Wikström ja tunnelmallisesta musiikista haitaristi Juhani Niemi. Suomenlinnan MLL:n ja hoitokunnan järjestämä luistelu- ja mäenlaskutapahtuma keräsi paikalle paitsi saarelaisia myös paljon turisteja. Makkaranpaistopisteessä tunnelma oli tiivis ja välillä varsin kansainvälinen, kun hyvin kaupaksi käynyttä suomalaiskansallista makkaraherkkua grillasi yhtaikaa ranskalainen, venäläinen ja britti. Myös hoitokunnan mukaan linnoituksen laskiainen onnistui hyvin tuoden saareen tavallista talvisunnuntaita enemmän kävijöitä. Yrjö Kinnari Maija Metsä-Pauri Niels Lipasti Tanssia Salonkileijonien tahtiin Suomenlinnan upseerikerholla tanssittiin tammikuun lopulla koko perheen voimin. Musiikista Suomenlinnan MLL:n järjestämissä tammitanssiaisissa vastasi Salonkileijonat -orkesteri, jossa viulua soittaa saarelainen Kata Cederqvist. Parkettien pienet primadonnat ja partaveitset pyörähtelivät musiikin tahdissa niin valssia, tangoa kuin letkajenkkaakin sekä tutustuivat vanhempineen muun muassa kikapoon saloihin. Myönteisen vastaanoton saanut koko perheen tanssitapahtuma järjestettäneen syksyllä uudelleen. Lämmin kiitos upealle orkesterille! MLL:N TULEVAA OHJELMAA Suomenlinnan MLL järjestää kesäkuun alussa jälleen koululaisten kesäleirin. Tarkempaa tietoa kevään kuluessa saaren ilmoitustauluilla. Enna Jokela Tanssijumppa Lasten ja vanhempien yhteisillä tanssijumppatunneilla liikutaan leppoisasti yhdessä isän tai äidin kanssa, pääpaino on kuitenkin lasten liikkumisessa. Tanssin ja liikunnan perusteisiin tutustutaan leikinomaisesti, ja samalla opitaan oman kehon tuntemusta ja hallintaa. Tanssijumppa on tarkoitettu n vuotiaille lapsille vanhempineen. Se on hyvää jumppaa myös aikuisille! Tanssijumppa järjestetään yhdessä Suomenlinnan MLL:n kanssa. Lasten ja vanhempien yhteinen tanssijumppa jatkuu torstaisin klo liikuntamaneesilla asti. Kevään viimeisen jakson hinta on 40 euroa / perhe ja se sisältää 7 kertaa. Lisätiedot: riikka_siirala@hotmail.com tai p

13 13 Viapori Winter Blues Viapori Forumin järjestämä Viapori Winter Blues järjestettiin tänä vuonna toisen kerran, ja hienosta tunnelmasta päästiin nauttimaan mm. Blues Sisters -tanssiryhmän ja The Shadow Blues Bandin esityksessä. Enna Jokela Ylis Monen suokkilaisen pitkä odotus päättyi tämän kuun 10. päivänä, jolloin perinpohjaisesti kunnostettu Ylis avasi jälleen ovensa. Jussi Anttonen Jussi-patsaita Suomenlinnaan Suomenlinnalaiset Susanna Anteroinen ja Samuli Kosminen saivat helmikuussa Jussi-patsaan työstään kotimaisen elokuvan parissa. Jussi on arvostettu, vuonna 1944 perustettu suomalainen elokuvapalkinto, jonka jakaa elokuva-alan ammattilaisten yhdistys Filmiaura ry. Susanna Anteroinen sai Jussin naispääosastaan elokuvassa Valkoinen kaupunki, ja Samuli Kosminen sai palkinnon yhdessä Kimmo Pohjosen kanssa musiikista, jonka he tekivät elokuvaan Jadesoturi. Olen totta kai onnellinen ja otettu tästä palkinnosta, onhan se hienoin kunnianosoitus mitä maassamme myönnetään näyttelijälle, kertoo Susanna. Arvostan sitä siis kovasti, mutta totuus on, ettei roolini ollut pääosa, niin kuin ei mikään muukaan ehdokkaana olleista päärooleista. Valkoisessa kaupungissa tarina kerrotaan miehen näkökulmasta, ja Susannan roolihenkilö on tässä yhtenä vastavoimana. Susanna asuu tämän talven perheensä kanssa Englannissa. Jussi patsastelee nyt Englannin kodissamme takanreunalla, mutta kesän lopussa hän pääsee ihailemaan merimaisemia Suomenlinnaan. Myös Samuli Koskinen on iloinen palkinnostaan, sillä hän on elokuvamusiikin alalla ensikertalainen. Olin todella yllättynyt tästä, Samuli kertoo, sillä en ole aiemmin tehnyt musiikkia elokuvaan enkä voinut kuvitellakaan, että saisin nyt Jussin. Susanna Anteroinen esittää elokuvassa Valkoinen kaupunki perheenäitiä, joka häipyy kuukausiksi ulkomaille. Miehen roolissa on Janne Virtanen. Solar Films Samuli on lyömäsoittaja, joka on työskennellyt mm. Aki Sirkesalon, Kimmo Pohjosen sekä islantilaisen Múm-yhtyeen kanssa. Viime kesänä moni suokkilainen näki Samulin Viapori Jazzissa, jossa hän esitti yhdessä Jukka Perkon kanssa säveltämänsä teoksen Konela. Samuli Koskinen on rumpali, perkussionisti, säveltäjä ja tuottaja. Viapori Jazz 2006

14 14 Vankeinhoidon uudistus toi uusia tuulia myös Suomenlinnaan Työsiirtolasta tuli avovankila Suomenlinnan työsiirtolasta eli paikallisella kielellä Konnalasta tuli viime syksynä Helsingin avovankilan Suomenlinnan osasto. Samalla vankila sai uuden johtajan ja johtaja työhuoneen Suomenlinnasta. Iltaisin seitsemään! Avoinna pyhäisin! Muutokset johtuivat vankeinhoidon organisaatiouudistuksesta, joka astui voimaan lokakuussa Sanomat kyseli uuden avovankilan kuulumisia uudelta johtajalta Kirsti Kuivajärveltä. Mitä muutoksilla tavoitellaan? Avovankilan päätoimipaikka sijaitsee nyt nimenomaan Suomenlinnassa ja sen toinen, Vantaan osasto, lentokentän läheisyydessä. Entiset kaksi työsiirtolaa nähtiin niin suuriksi yksiköiksi, että niistä katsottiin tarkoituksenmukaiseksi muodostaa avovankila. Haluttiin myös korostaa läsnä olevaa johtajuutta muutostilanteessa uuden Helsingin avovankilan johtajan työhuone onkin nyt Suomenlinnassa. Lokakuun alusta tuli voimaan myös uusi vankeuslaki, jossa korostuvat uusintarikollisuuteen vaikuttaminen ja vankien valmiuksien lisääminen rikoksettomaan elämäntapaan. Avovankiloilla on tärkeä rooli vankien vapauttamisyksikköinä. Suomenlinnassa vangit sijoitetaan työtoimintaan, jossa heidän on mah- Lääkkeet joka päivä jonottamatta ma pe 8 19 la 9 16 su ja pyhät* Helsingin Kauppatorin apteekki Avoinna 360 päivää vuodessa! * Suljettuna vain 1.1., 1.5., Juhannuspäivänä, ja joulupäivänä dollista ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan, jopa suorittaa kivialan ammattitutkinto työssä oppimisena. Lisäksi vangeille järjestetään heidän elämänhallintataitojaan valmentavaa toimintaa ja tuetaan heidän valmiuksiaan pysyä päihteettöminä. Avovankilassa vangit ovat sitoutuneet päihteettömyyteen, mitä myös kontrolloidaan säännöllisesti. Vapauttamisvaiheessa oleville vangeille on suuri merkitys myös sillä, että he voivat ansaita palkkaa saaren rakennustöissä ja täten hoitaa velvoitteitaan, kuten huolehtia lastensa elatuksesta, maksaa sakkojaan ja korvauksiaan. Miten uudistus näkyy käytännössä, esimerkiksi suhteessa Suomenlinnan hoitokuntaan? Yhteistyösopimus Suomenlinnan hoitokunnan kanssa on myös uudistusvaiheessa ja siihen voidaan nyt kirjata ne muutokset, joita vankeinhoidon uudistukset edellyttävät. Uudistuksen myötä vangeille laaditaan vapauttamissuunnitelma, jolla tuetaan tarvittavien tukitoimenpiteiden järjestymistä vangin siirtyessä siviiliin. Näiden suunnitelmien laatimisessa ollaan Suomenlinnassa vasta alussa, mutta vielä maaliskuussa saamme Suomenlinnaan päätoimisen sosiaalityöntekijän. Vaikuttaako uudistus vankien määrään tai työtehtäviin saaressa? Eräissä avolaitoksissa, kuten Vantaalla, uudistus on näkynyt vankiluvun tilapäisenä vähenemisenä, mikä on johtunut sijoittamistoiminnan muuttumisesta. Suomenlinnan vankiluku on sopeutunut sopivasti talvikauden työpaikkojen määrään. Suomenlinnan osastossa on 75 vankipaikkaa. Lähiaikoina vankipaikkojen määrä vähenee enintään kymmenellä, mutta se ei johdu uudistuksesta, vaan siitä, että vankien huonokuntoisia majoitustiloja on pakko ryhtyä peruskorjaamaan. Majoitusparakit kunnostetaan yksitellen, minä aikana ne tyhjennetään asuinkäytöstä. Kuntotutkimus antaa lisätietoa rakennusten kunnosta. Millainen on tyypillinen Suomenlinnan osaston vanki? Tyypillinen Suomenlinnan osaston vanki on noin 30-vuotias mies, joka on rangaistuksensa loppuvaiheessa. Vastaisuudessa avovankiloihin ei tule lainkaan vankeja suoraan siviilistä, vaan vain suljetun vankilan kautta. Tällöin vankien päihteettömyys ja muu soveltuvuus avovankilaan voidaan paremmin varmistaa. Vangeille laaditaan rangaistusajan suunnitelma, joka perustuu mm. vangin uusintarikollisuusriskin ja toiminnallisten tarpeiden arviointiin. Lisäksi sijoitusten turvallisuustekijät harkitaan tarkkaan. Luottavaisin mielin voidaan siis odottaa, että myös Suomenlinnaan saapuvien vankien taustatiedot on tutkittu. Milloin aloititte nykytehtävässänne? Missä toimitte ennen? Aloitin Helsingin avovankilan johtajana marraskuussa, ennen sitä toimin puoli vuotta Helsingin vankilan johtajana. Olen kokenut hallinnollisten tehtävien jälkeen työskentelyn kentällä mielenkiintoisena ja opettavaisena. Olen toiminut noin 20 vuotta vankeinhoidon parissa vankeinhoito-osastossa, Rikosseuraamusvirastossa ja oikeusministeriössä. Millaisia haasteita näette tehtävässänne? Näin alussa uuden vankilan toiminnan rakenteiden työstäminen on ollut päällimmäisenä. Meille siirtyi uudistuksessa paljon sellaisia hallinnollisia tehtäviä, jotka aiemmin on hoidettu Helsingin vankilassa. Suurin haasteemme lähiaikoina on uuden vankeuslain tavoitteiden mukainen työskentely eli avovankilan roolin selkeyttäminen vapauttamislaitokseksi. Tämä vaatii koko henkilöstöltä muutosvalmiutta ja jaksamista tilanteessa, jossa henkilöstömäärät eivät vastaa uusien tehtävien ja tavoitteiden vaatimuksia. Mitä Suomenlinnan historia ja kulttuuriperintö merkitsevät teille? Olen taiteen ja vanhojen esineiden ihailija. Suomenlinnan aarteita toisin sanoen kulttuurihistoriallisia muureja ja rakennuksia on ilo katsella työmatkoilla. Olen myös hyvin ylpeä siitä, että henkilökuntamme ja vangit voivat osallistua tämän kulttuuriperinnön kohentamiseen. Uskon, että ympäristöllä on myös vankien itsetuntoa ja esteettisiä arvoja kasvattava merkitys. Kunhan säät lämpenevät ja päivät pitenevät, haluan työpäivän päätteeksi retkeillä ja tutustua enemmän saaren eri osiin. Saaren puhtaassa ilmassa on nautinnollista liikkua. Maija Metsä-Pauri

15 15 Sähköpostiongelmia? Suomenlinnan hoitokunta tarjoaa hallinnoimiinsa asuntoihin ja työtiloihin maksuttoman internetyhteyden laajakaistakaapelin kautta. Tähän yhteyteen ei liity muita palveluja, kuten sähköpostiosoitetta. Suomenlinnaseura taas ylläpitää sähköposti- ja kotisivupalvelinta viapori.fi, jonka kautta suomenlinnalaiset voivat saada sähköpostiosoitteen, kotisivutilaa, sekä lähtevän postin palvelimen (jota saattaa tarvita, vaikkei käyttäisi viapori.fi osoitetta). Jos ei ole kovin kotonaan tietokonemaailmassa, nämä kaksi palvelua menevät joskus sekaisin. Niinpä allekirjoittaneelle seuran palvelinyhteyshenkilönä soitetaan ja kysytään millainen modeemi on hankittava, tai hoitokunnasta kysytään, miksi viapori.fi-postiin ei pääse kirjautumaan. Jotta asiat olisivat kunnolla sekaisin, toisen palvelun muutokset tai ongelmat voivat vaikuttaa toiseen. Kun hoitokunta vaihtoi asukasverkon (laajakaistayhteyden) toimittajaa (vähän sama kuin jos itse vaihtaisit puhelinliittymää), siitä seurasi sähköpostipalvelimen väliaikainen toimimattomuus ja vielä muutamana päivänä katkoksia. Pahoittelemme! VASTAUKSIA YLEISIMPIIN PULMIIN En pääse lainkaan internetiin, mikään sivu ei aukea. Tämä ei kuulu suomenlinnaseuralle. Kokeile ensin sammuttaa modeemi ja laittaa se uudelleen päälle. Jos se ei auta, koneesi tai modeemisi on ehkä rikki(voitko lainata modeemia kaverilta ja kokeilla?) tai kaapeliyhteydessä ongelma. Kysy hoitokunnan atk-osastolta. Sähköpostiosoitteeni minä. fi ei ole toiminut viime aikoina. Onko viime aika sama kuin aika jälkeen viime vuoden toukokuun? Jos et silloin tai sen jälkeen ole allekirjoittanut sopimusta Suomenlinnaseuran kanssa, sähköpostitiliäsi ei enää ole. Voit saada uuden, mutta vanhojen tietojen palauttaminen ei enää onnistu. Tarvitsen uuden sähköpostin! osoitteen voit saada allekirjoittamalla sopimuksen hoitokunnan toimistolla (he hoitavat rekisteröinnin, koska he voivat pitää asukasrekisteriä, mutta sopimusosapuolina ovat Suomenlinnaseura ja sinä). Kotisivuni, jonka osoite on jotainmuutakuinviapori.fi, mutta joka sijaitsee viapori.fi sivutilassa lakkasi toimimasta helmikuussa. Sinun täytyy ilmoittaa viapori.fi-osoitteen uusi IP-osoite sille, kenen kautta olet hankkinut domainisi eli nettiosoitteesi. Saan sähköpostini koneelleni, mutta lähettäminen ei onnistu. Tarkista, että lähtevän postin palvelimesi on joko mail.viapori.fi tai smtp.nbl.fi Haluaisin lukea postit pop3-palvelimelta, mutta ohjelma kysyy salasanaa eikä hyväksy sitä, vaikka se on oikein Pop-palvelimessa tosiaan on tuollainen vika. Toivottavasti saamme sen korjattua jossain vaiheessa. Toistaiseksi käytä IMAPia. Muutan pois, saanko pitää osoitteeni? Viapori.fi on vain suomenlinnalaisia varten, valitan. Jos kerrot muutostasi etukäteen, voimme sopia siirtymäajan. Jos et ole kertonut, ja huomaamme asian jälkikäteen, tili kytketään pois päältä. Viapori.fi-asioissa, etenkin akuuteissa posti ei toimi -ongelmissa on lupautunut auttamaan myös Jermu Koivukoski tai , joten häneenkin voi ottaa yhteyttä! Karla Loppi kissa pöydällä Pitkin alkutalvea on kuulunut marinaa ympäri saaria siitä, kuinka suokkilaisiin on iskenyt laiskuus kaikenlaisen harrastamisen suhteen. Perinteisesti uuden vuoden alku saa teidät ihmiset lähtemään liikkeelle ja tekemään hyviä lupauksia, mutta nyt kurssi ja tapahtuma toisensa jälkeen jää tyngäksi, koska osallistujia ei ennakkotiedoista poiketen ilmestykään paikalle. Kissakin ymmärtää, että tapahtumien järjestäjät ovat aikamoisessa pulassa kun varatusta tilasta täytyy maksaa vuokra tai kun kurssin vetäjälle on aika maksaa palkkio mistä repiä rahat kun maksajat ovat kadonneet? Onneksi laskiaissunnuntain ulkoilutapahtumaan ilmestyi ihmisiä, ja Kissakin kävi siellä nuolemassa makkarapapereita. Erittäin monia pikkulapsiperheitä kuitenkin harmitti, että ohjelma oli iltapäiväaikaan. Pienet mäenlaskijat ovat silloin päiväunilla! Kuuleman mukaan aikataulu oli tehty kaupunkilaisia ajatellen, koska mantereelta ei muka jakseta tulla tänne saareen aamupäivällä. Kissa uskoo, että mantereellakin nukutaan päiväunia ilta-, eikä aamupäivällä ja että tulijoita olisi varmasti ollut jo ennen puoltapäivää. Ja eikö Mannerheimin Lastensuojeluliiton Suomenlinnan yhdistys ole paikallisyhdistys, jonka pitäisi järjestää tapahtumia saarella asuville lapsille ja lapsiperheille..? Aurinkoista kevättalvea kaikille Kissan lukijoille! HH Suomenlinnaseuran vuosi 2007 Suomenlinnaseuran vuosikokouksessa valittiin hallitukseen kaksi uutta jäsentä: Hanna-Mari Nieminen ja Jermu Koivukoski. Seuran puheenjohtajana jatkaa Juha Bäck, ja hallituksen vanhoista jäsenistä jatkavat myös Auli Aho, Magdalena af Hällström, Enna Jokela, Tarja Matilainen, Maikki Rantala, Kaija Tuomisto ja Olli Varjonen. Tämän vuoden toimintasuunnitelmassa on mm. seuran omien Internet-sivujen valmistuminen ja sähköpostipalvelimen ylläpito. Viapori.fi -palvelimen huoltoon tarvitaan myös seuran ulkopuolista apua, jotta palvelun laatu saataisiin paremmalle tasolle. Lisäksi mietitään mahdollista korvausta niistä sähköposti- ja kotisivupalveluista, jotka tarjotaan seuran ulkopuolisille henkilöille ja yhteisöille. Seura valmistelee elokuvatapahtumaa, jossa esitettäisiin Suomenlinnassa kuvattuja dokumentteja ja fiktioelokuvia. Seura on mukana myös Suomenlinnan kaupunginosatapahtuman järjestelyissä. Seura jatkaa iltasoiton, juhannuskokon ja avantouinnin järjestämistä. Lisäksi tehdään yhteistyötä mm. hoitokunnan ja HKL:n kanssa niin, että Suomenlinnaa kehitetään myös asukkaiden, eikä vain turistien tarpeiden mukaisesti. Auli Aho Se, että LUET TÄTÄ LEHTEÄ ei välttämättä tarkoita, että olet hyvässä seurassa! Suomenlinnan sanomat on Suomenlinnaseuran äänitorvi joka ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Lehti jaetaan tällä hetkellä kaikkiin saaren talouksiin seuran jäsenyydestä riippumatta. Seura toimittaa ja taittaa lehden vapaaehtoisvoimin. Jäsenmaksullasi varmistat, että näin tapahtuu jatkossakin! Suomenlinnaseura on... Suomenlinnaseura ry on saarelaisten asukasyhdistys, joka perustettiin v tavoitteenaan suomenlinnalaisten yhteenkuuluvuuden herättäminen ja vaaliminen. Suomenlinnaseura mm. seuraa Helsingin kaupungin päätöksentekoa suokkilaisten näkökulmasta, ottaa kantaa, tiedottaa ja pyrkii pitämään myös saaren sisäiset viestintäyhteydet kunnossa. Seuran toimintaa on mm. Suomenlinnan Sanomien toimittaminen neljä kertaa vuodessa, asukkaiden sähköposti- ja webpalvelimen ylläpito ja tapahtumien järjestäminen. Toimintaa ohjaa helmikuisessa jäsenkokouksessa valittava hallitus, joka kokoontuu noin kerran kuussa. SEURAAN LIITTYMINEN Olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimintaan tai vain kannattamaan seuraa jäsenmaksullasi! Seuraan voi liittyä yksinkertaisesti ilmoittautumalla sähköpostitse osoitteeseen suomenlinnaseura@viapori.fi. Jäsenmaksu lähetetään liittymisen jälkeen postitse. Jäsenmaksu on sekä saarelaisilta että ulkojäseniltä 13 euroa/vuosi. Jos et ole varma jäsenyydestäsi, voit kysyä asiasta em. osoitteesta. Suomenlinnaseurassa on saarelaisjäseniä tällä hetkellä noin 250 ja ulkojäseniä lähes 150. Monet ulkojäsenet ovat entisiä suokkilaisia.

16 16