Vapaaehtoistoiminta OSALLISTAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vapaaehtoistoiminta OSALLISTAA"

Transkriptio

1 Vapaaehtoistoiminta OSALLISTAA 1

2

3 TANJA LAATIKAINEN Vapaaehtoistoiminta OSALLISTAA

4 Kustantaja Asumispalvelusäätiö ASPA Kirjoittaja Tanja Laatikainen Graafinen suunnittelu ja kuvitus Marja Muhonen Paino Hämeen Kirjapaino Oy 2010 Asumispalvelusäätiö ASPA ISBN ISSN (painettu) ISSN (verkkoversio)

5 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TOINEN IHMINEN ON SE JUTTU 7 3. MIKSI VAPAAEHTOISTOMINTAA sisältöjä elämään! ASIAKKAAT MUKAAN SUUNNITTELUUN! VAPAAEHTOISTOIMINNAN PALETTI poimi omasi VAPAAEHTOISTOIMINTA KÄYNTIIN! Kehittämisryhmä kokoon Kontaktitilaisuus tutustumista ja ideointia yhdessä Oppilaitosyhteistyön hiominen Kättä pidempää vapaaehtoistoiminnan kansio Hienoa kun tulette perehdytyskeskustelusta tutustumiseen Käytäntöjen hakeminen kokeilemalla onnistuu MITÄ SIITÄ SAA? neljä onnistumisen tarinaa Tarina paikallisesta verkostoitumisesta Tarina ryhmästä, jolla on hyvää tekevä vaikutus Tarina koulutuspaketin suunnittelusta Tarina kädentaitojen haltuunottamisesta VAPAAEHTOISTOIMINNAN ORGANISOINTI kokemuksesta opittua Vaaran paikat Rajapinnat Vinkkejä matkan varrelle YHTEENVETO Vapaaehtoistoiminnan tarkistuslista Tarina uskalluksesta, joka päätti lähteä mukaan KIRJALLISUUS, KIRJOITTAJA 49 LIITTEET 50 3

6 JOHDANTO 4 Kädessäsi oleva kirjanen innostaa ja haastaa käynnistämään vapaaehtoistoimintaa asumispalveluissa. Aineistoa voivat käyttää niin asumispalveluissa asuvat kuin työskentelevät ihmiset. Myös sosiaali- ja terveysalan opiskelijat, muut alan ammattilaiset ja vapaaehtoiset voivat löytää siitä virikettä. Opas on tehty Asumispalvelusäätiö ASPAn vapaaehtoistyön verkostoja ja toimintamalleja kehittävässä Verkot -projektissa ( ) vuosina Yhteistyö on voimaa, etenkin vapaaehtoistoiminnassa. Tämä opas ei olisi syntynyt ilman ASPAn Sim pukan, Kotkan, Valkeakosken, Sauvon, Mantelin, Nuorten ystävien Rantapirtin yksiköiden ja Mikkelin Validiapalveluiden vapaaehtoistoiminnan kehittämisryhmiä. He käynnistivät yksikköihin vapaaehtoistoimintaa yhdes sä paikallisten kumppaneiden eli oppilaitosten, seurakunnan, järjestöjen ja kuntien kanssa. Vapaaehtoistoiminnan kehittämisen prosessia ohjasi oppaan kirjoittaja, projektityöntekijä VTM Tanja Laatikainen. Hän keräsi keväällä 2010 eri tavoin vapaaehtoistoiminnassa mukana olleiden kokemuksia. Haastattelusitaatit on käsitelty niin, ettei yksittäisiä ihmisiä ole mahdollista tunnistaa. Yksi edellytys oikeudenmukaiselle yhteiskunnalle on se, että vammaisilla ihmisillä ja mielenterveyskuntoutujilla on mahdollisuus tasa-arvoiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen muiden ihmisten kanssa (toimintamahdollisuuksien etiikka). Tästä yksi esimerkki on Iso-Britanniassa kehitetty Circle of support -toiminta, jossa kehitysvammaiset ihmiset päättävät itse, keitä heidän tukirinkiinsä kuuluu. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi perheenjäsen, ystävä tai naapuri. Keskiössä on ihmisen aito kohtaaminen. Suomessa itsenäisen elämän ideologiaa edistää Kynnys ry. Esimerkkejä vammaisten ihmisten osallistavasta toiminnasta ovat Kehitysvammaisten Tukiliiton Kaveri-toiminta, mielenterveyskuntoutujien Klubitalot ja Vapaaehtoistoiminta OSALLISTAA -opas. Asumispalveluyksiköissä muodostui arkisia toimintatapoja, joissa pääosassa on vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien osallistaminen. Oppaassa kerrotaan neljä tarinaa, miten järjestää vapaaehtoistoimintaa. Ne ovat: paikallinen verkostoituminen, kädentaitojen haltuunottaminen, ryhmä, jolla on hyvää tekevä vaikutus ja koulutuspaketin suunnittelu. Oppaassa puhutaan asiakkaista, mikä tarkoittaa asumispalvelun asiakkuutta. Asiakkaan synonyymina käytetään joissain paikoissa asukasta. Vammaisen ih misen tai mielenterveyskuntoutujan (eli asiakkaan) ja vapaaehtoisen välillä ei sen sijaan ole asiakassuhdet ta. Asumispalveluyksiköiden työnjohdosta käytetään nimikettä asumispalveluvastaava, koska se oli useimman mukana olleen ammattinimike. Aineistoon sisältyy paljon käytännöllisiä pohdintatehtäviä. Niihin vastaamiseen on jätetty tilaa, joten

7 halutessanne voitte merkitä ylös, mitä on mietitty missäkin vaiheessa. Oppaan oheismateriaaliksi on tehty verkosta ladattava powerpoint-aineisto, johon voi kirjata käytännön sopimukset. Kuka hoitaa, mitä ja milloin? Materiaalista löytyy myös esim. vapaaehtoistoiminnan periaatteet. Voitte printata työstämänne aineiston ja pitää sitä kaikkien nähtävillä esimerkiksi ilmoitustaululla. Löydät muokattavat PowerPoint-diat sekä oppaan liitteet osoitteesta kehittaminen Tämä opas ei ole kaiken kattava esitys vapaaehtoistoiminnan organisoimisesta. Tässä esitetyt vinkit ovat esimerkkejä. Kun innostutte toimimaan, kehitätte varmasti monia muita hyviä toimintatapoja, joita emme ole osanneet edes ajatella tätä opasta työstäessämme. Jos joku tässä esitetty käytännön vinkki ei toimi teillä, kannattaa kehitellä oma tapa toimia. Haluan kiittää kaikkia oppaan käsikirjoitusta kommentoineita henkilöitä hyvistä huomioista sekä kokemusasiantuntija Milla Ilosta oppaan päättävästä kommenttipuheenvuorosta Tarina uskalluksesta, joka päätti lähteä mukaan. Suunnittelu: yksikön sisällä keskustelut, miksi, mitä miten jne., yhdyshenkilöiden valinta jne. Verkoston rakentaminen: kehittämisryhmä, kontaktitilaisuus, yhteinen näkemys Vapaaehtoisten rekrytointi: perehdyttäminen, sopimukset Toiminta: mitä voi olla, yksilöllistä, ryhmiä jne. Toiminnan jatkuvuuden turvaaminen: vapaaehtoisten ohjaus ja tuki 5

8 6

9 TOINEN IHMINEN ON SE JUTTU Suurin osa yksikkömme asukkaista kaipasi viime kevään kyselyssämme ulkoiluseuraa, leffaseuraa, harrastusseuraa jne. Ei siis mitään mahtipontisia asioita, mutta tärkeitä arkielämää virkistäviä hetkiä ja sosiaalisten suhteiden lisäämistä. (Asiakasyhdyshenkilö) Asumispalveluyksikön asunto on siellä asuvan ihmisen koti, ja samalla myös ammattilaisen työpaikka. Asiakkaan ja työntekijän välinen suhde on asiakassuhde ja vuorovaikutusta sää(n)telee palvelusopimus ja siinä sovitut asiat. Vammaiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset sekä mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat ja käyttävät usein monenlaisia ammatillisia palveluja. Heidän ihmissuhteistansa suurin osa voi olla erilaisia asiakkuuksia. Kaikille ihmisille on kuitenkin varmasti tarpeen olla spontaanissa vuorovaikutuksessa kanssaihmisten kanssa, kohdata ihminen ihmisenä. Yksi mahdollisuus tämän toteutumiseen on vapaaehtoistoimintaan osallistuminen. Toiminta voi olla periaatteessa mitä vain tekemistä, jota asiakas ja vapaaehtoinen haluavat yhdessä tehdä. Asiakas voi mennä esimerkiksi kahville yhdessä vapaaehtoisen kanssa. Nylund ja Yeung (2005) ovat määritelleet vapaaehtoistoiminnan seuraavasti: Palkaton, vapaasta tahdosta kumpuava yleishyödyllinen toiminta, joka useimmiten on organisoitunut jonkin tahon avustuksella. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (2005) mukaan vapaaehtoistoiminta tarkoittaa seuraavaa: Vapaaehtoistoiminta on yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa, josta ei saa rahallista korvausta, jota tehdään ilman pakkoa ja jota ei pidetä velvollisuutena perhettä tai sukua kohtaan. Osallistava vapaaehtoistoiminta mahdollistaa asiakkaan osallistuminen esimerkiksi vapaaehtoisen ohjaamaan ryhmään. Ryhmässä voi kuitenkin olla mukana ilman että osallistuja kokee olevansa sen jäsen. Ihminen voi olla paikalla, mutta ei läsnä. Osallistaminen toimii, kun asiakas tuntee, että hän voi tehdä elämästään itsensä näköisen. Vapaaehtoistoiminta voi siis olla asiakkaalle keino toteuttaa itseään ja saada uusia kokemuksia. Ketään ei voi osallistaa ulkoapäin, vaan osallisuuden kokemus syntyy ihmisten välisen vuorovaikutuksen tuloksena. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kehittämän nuorten osallistavan koulutuksen punaisena lankana on nuorten omaehtoinen toiminta ja vaikuttaminen. Osallistaminen on keino saada heidät vaikuttamaan ja kehittämään itse omia asioitaan. Osallistavassa vapaaehtoistoiminnassa vammainen ihminen tai mielenterveyskuntoutuja ei ole auttamisen kohde, vaan aktiivinen toimija ja vai- 7

10 kuttaja. Hän voi toimia itse niin ikään vapaaehtoisena. Asiakkaiden aktiivista roolia lisää myös se, että vapaaehtoistoiminnassa on mukana asiakasyhdyshenkilö, joka toimii työntekijäyhdyshenkilön työparina. Osallistavan vapaaehtoistoiminnan käynnistäminen yksikköön voi olla yksi tapa toimia asiakaslähtöisesti. Osallistamisen tarkoitus on valtioneuvoston mukaan kerätä ideoita ja sitouttaa ihmisiä. Tässä oppaassa käydään läpi konkreettisia keinoja, joiden avulla vammaiset ihmiset ja mielenterveyskuntoutujat voivat kehittää ja toteuttaa vapaaehtoistoimintaa tasavertaisesti yhdessä henkilöstön, vapaaehtoisten ja paikallisten kumppaneiden kanssa. Toimintaa ideoidaan yhdessä, mikä sitouttaa osapuolia toteuttamaan yhteisiä suunnitelmia. Osallistava vapaaehtoistoiminta on vastavuoroista, ja se edellyttää paikallista verkostoitumista ainakin yhden vapaaehtoistoiminnan kumppanin kuten järjestön kanssa. Vapaaehtoistoiminnan käynnistämisessä ja toteuttamisessa pitää ottaa huomioon kaikki osapuolet, jotka on kuvattu tähtimallissa. Laajasti ajateltuna eri toimijat osallistavat toinen toisiaan. Kun yksikköön saadaan vapaaehtoistoimintaa, työntekijät saavat työhönsä uudenlaista sisältöä. Ja toisaalta alueen kumppani, esimerkiksi oppilaitos, löytää uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia asumispalveluyksikön kanssa. Osallistavan vapaaehtoistoiminnan tähtitekijät Vammainen ihminen / mielenterveyskuntoutuja Vapaaehtoistoiminnan kumppani Osallistava vapaaehtoistoiminta asumispalveluissa Asumispalveluyksikkö 8 Vapaaehtoinen Asiakas- ja työntekijäyhdyshenkilö Tanja Laatikainen 2010

11 Oppaassa käytetään käsitettä vapaaehtoistoiminta vapaaehtoistyön sijaan, jotta eronteko palkkatyöhön olisi selkeä. Vapaaehtoistoiminta ei ole osa palvelua, eikä siitä makseta rahallista korvausta. Vapaaehtoistoiminnan ja ammattityön välisten rajapintojen, eli kuka tekee ja mitä, täytyy olla selkeät sekä kaikille asiakkaille että koko henkilöstölle. Tämä varmistaa toiminnan turvallisuuden ja eettisyyden. Rajapintoja selkeytetään oheisessa kuviossa. Vapaaehtoisen ja asiakkaan välinen suhde epävirallinen ihmissuhde, joka perustuu tasavertaisuuteen. Ammattilaisen ja asiakkaan välillä on puolestaan virallinen palvelusuhde. Osallistavan vapaaehtoistoiminnan malli Vammainen ihminen / mielenterveyskuntoutuja Palvelusuhde Ihmissuhde Virallinen Epävirallinen Ammatillisuus Tasavertainen toiminta Tanja Laatikainen 2010 Palveluyksikön ammattilaiset Yhteistyösuhde Vapaaehtoinen 9

12 10 Minkälaisia kokemuksia meillä on vapaaehtoistoiminnasta? Mitä odotuksia meillä on vapaaehtoistoiminnan virittämiselle yksikössämme? Minkälaisia yhteyksiä meillä on mahdollisiin yhteistyökumppaneihin (alueen järjestöt, srk, oppilaitokset jne.)? Mitä on yhdessä mietitty?... Vapaaehtoisen kirjoittamassa runossa heijastuu se, miten vapaaehtoistoiminta voi jäsentyä osaksi elämää. Meri siinä hiljaa lainehtii, katson aavalle jospa laivan valkoisen mä näkisin. Oon hiekkarannalla Aurinkolahden, vasemmalla venekerho kampelan nään. Ihana on tääl olla lämpö hellii, muutenkin Vuosaari paras paikka on. Tulin ma tänne vuonna kuusi kolme, monessa eripaikoissa olen nyt viettänyt. Kävelen kohti kampelaa kahville, siel muistoja mul paljon ihania. Tuttuja nyt tapaan myös kipparin, vanhoja me muistelemme siit aikaa on. Oi kampela tuo venesatama, mulle rakas sua aina tuun tervehtii. Nyt kalastaja Ilves saapuu, kalaa häl siikaa kuhaa haukea löytyy. Lähden nyt rannalta kotiin, matkalla kahville poikkean ASPAan. Siellä ystäviä mä tapaan, kaikenlaista tehdään ja jutellaan. Vuosaari mulle paras paikka, on muistoja mul tosiaan Vuosaarest. Olin ma tosi pikku poika, me Vuosaareen muutettiin ja koulun kävin. En lähde ma täält mihinkään, meri mua kutsuu ja kiehtoo.

13 MIKSI VAPAAEHTOISTOIMINTAA Aluksi on tärkeää pohtia yksikön sisällä asiakkaat ja työntekijät yhdessä sekä erikseen, miksi vapaaehtoistoimintaa halutaan käynnistää yksikössä. Miksi vapaaehtoistoimintaa tarvitaan? Huomionarvoista on pohtia myös sitä, mitä tarjottavaa teillä on yhteistyökumppaneille. Verkot -projektissa kartoitettiin sitä, millaisia motiiveja asiakas- ja työntekijäyhdyshenkilöillä, asumispalveluvastaavilla ja asiakkailla oli lähteä mukaan käynnistämään vapaaehtoistoimintaa. Tarpeet olivat hyvin samankaltaisia eri yksiköissä. Löydätkö sinä näistä jotain tuttua? Onko teidän yksikössänne samanlaisia tarpeita? Asiakasyhdyshenkilöt Vapaaehtoistoiminnan asiakasyhdyshenkilönä toimiminen voi olla yksi tapa vaikuttaa myös yksikön asioihin. Asiakkaiden vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen on tärkeää monesta eri syystä. Toisaalta vaikuttaminen tukee asiakkaiden valtaistumista yksikön sisällä, ja laajemmin ajatellen se on yhteydessä myös vammaisten ihmisten integroitumiseen ympäröivään yhteiskuntaan. Halusin lähteä mukaan tähän vapaaehtoistyöprojektiin, koska halusin omalta osaltani päästä vaikuttamaan asioiden järjestymiseen suoraan, ettei kaikkea tarvitse viestittää yksikkömme johtajan ja muiden ASPAn norsun luutornihenkilöiden kautta. Näin saan mielipiteeni paremmin julki. Lisäksi halusin päästä vaikuttamaan asioihin, jotka koskettavat itseäni ja päästä taas ns. työn makuun. Kaipasin työelämästä palavereissa olemista ja mielipiteiden vaihtoa terveiden ihmisten kanssa Asiakkaiden saaminen liikkeelle on tärkeää, ja myös muut asiakkaat voisivat aktivoitua ottamalla mallia aktivoituneista kanssaihmisistä. Asiakasyhdyshenkilönä toimimiseen voi motivoida myös se, että vammainen ihminen voi toimia itsekin auttajana eikä pelkästään autettavana! Asumispalveluyksikössä asumisen peruste on avuntarve, ja asiakkaat ovat tottuneet olemaan avun kohteina. Auttajana toimiminen tekee asiakkaasta yhteisten asioiden hoitoon osallistuvan toimijan. Tämä rikkoo normaalia kuviota yksikössä ja osallistaa asiakasta yhteisten asioiden hoitamiseen. Se oli minun oma haluni, että voi auttaa asioissa sen minkä voin. 11

14 Asiakkaat Elämä voi usein olla tylsää ja yksitoikkoista. Meistä varmasti jokainen kaipaa elämäänsä vaihtelua, jota vapaaehtoistoiminta voi tässä tapauksessa tarjota. Yksi asiakas toi esille sen, että yksikön hyvä henki luo oivat puitteet myös vapaaehtoistoiminnalle. Monen asukkaan elämä on liian yksitoikkoista, ja piristystä kaivataan. Kaipaan muitakin virikkeitä kuin tietokoneen seuraa. Kaipaan lisää toimintaa ja sitä ei saada, ellei itse ensin aktivoiduta. Muuten on usein tekemisen puutetta. Vapaaehtoistoiminta on mukavaa vaihtelua. ASPAssa on aina kauhean hyvä henki, mukava tulla tänne yhteiseen ryhmään. Työntekijäyhdyshenkilöt Työntekijöiden aiemmat hyvät kokemukset vapaaehtoistoiminnasta kannattaa hyödyntää. Työntekijäyhdyshenkilöt toivat vahvasti esille, että asiakkaat kaipaavat vaihtelua arkipäiväiseen elämään. Toisaalta he kaipaisivat vaihtelua myös omaan työnkuvaansa. Yksi työntekijäyhdyshenkilö toi esille, että vammaisilta ihmisiltä voi oppia paljon. Minulla on hyviä aiempia kokemuksia vapaaehtoistoiminnasta. Se on hyvää tervetullutta vaihtelua, laitostuminen hiipii välillä täällä, vaikka ei tämä mikään laitos olekaan. Halusin vaihtelua sekä omaan työhön että asiakkaille. Työn lomassa huomasin, että asiakkaat tarvitsevat myös muita ihmisiä kuin me työntekijät. On aika hirveää, jos ei ole muita kontakteja kuin työntekijät. Ettei olisi niin, että jokainen kyhjöttää yksin omassa asunnossaan. Asumispalveluvastaavat Vastaavat kokivat vahvasti, että asiakkaat kaipaavat myös muita sosiaalisia kontakteja kuin työntekijät. He korostivat sitä, että vapaaehtoistoiminnan pitää olla jokin extra -juttu. Tämä on tärkeä linjaus, koska vapaaehtoistoiminta ei saa sekoittua sisällöltään palveluun. Toinen ihminen on se juttu. Monen asukkaan sosiaaliset kontaktit rajoittuvat yksikön työntekijöihin, ja vapaaehtoinen voisi tuoda vaihtelua ja uutta sisältöä elämään. Ei me haluta tänne ketään, joka tulee vetämään pelkkää ryhmää, se ei ole meille lisäarvoa. Mutta jos joku haluaa mennä asiakkaan kanssa ulkoilemaan tai kuntosalille, mitä me ei tehdä, mikä on lisäarvo meille ja meidän asiakkaille, se on se pointti. 12

15 Mikä motivoi meitä vapaaehtoistoiminnan käynnistämiseen? Mitä on yhdessä mietitty?

16 ASIAKKAAT MUKAAN SUUNNITTELUUN! 14 Kaikista tärkein on, että saadaan asiakkaita rohkaistumaan ja aukaisemaan se ajatuksien arkku, että mitä siellä on sisällä. Että tulisi sitä viestiä, jotta voitaisiin asiakkaat yhdessä käydä läpi ja kehittää asioita. (Asiakasyhdyshenkilö) Vapaaehtoistoiminnan käynnistämisen ja toteuttamisen lähtökohta on asiakkaiden osallistaminen ja aito kuuleminen. Yksi hyvä tässä prosessissa kokeiltu tapa on vapaaehtoistoiminnan asiakasyhdyshenkilön nimeäminen. Hän toimii yksikössä vapaaehtoistoiminnan työntekijäyhdyshenkilön työparina. Asiakasyhdyshenkilö ottaa huomioon myös muita asiakkaita ja kyselee heidän mielipiteitään. Hän on asiakkaiden äänitorvi työntekijäyhdyshenkilöön päin. Asiakasyhdyshenkilön rooli voi olla niin laaja tai suppea kuin hän tahtoo. Olennaista on, että hän voi lähteä mukaan omasta vapaasta tahdostaan. Asiassa pitää säilyttää hienotunteisuus, ketään ei saa pakottaa mukaan. Asiakasyhdyshenkilö toteaa: Ei mulle tullut kukaan sanomaan, että nyt on pakko. Ajattelin ensin lähdenkö. Vastaava sanoi, että ei ole pakko, mutta sinua ajattelin, kun olet ulospäin suuntautunut. Ei saa lähteä väkisin tyrkyttämään asioita, vaan asiakkaille pitää jättää mahdollisuus päättää itse. Esim. jos joku kaavakekin tehdään, voi itse tehdä päätöksen vastaako vai ei. Asianosaiselle pitää jättää mahdollisuus päästä pois tilanteesta, jos tuntuu hankalalta. Asumispalveluyksikössä asuvat ihmiset eivät ole välttämättä tottuneet tuomaan esille omia mielipiteitään ja toiveitaan. Asiakasyhdyshenkilö on tärkeä avainhenkilö, joka voi selvittää niitä. Asiakkaan on luontevaa lähestyä toisia asiakkaita, ja hän tietää esimerkiksi miten kysymykset kannattaa muotoilla. Kahdessa eri asumispalveluyksikössä asiakasyhdyshenkilö toteutti kyselyn, jonka avulla hän selvitti muiden asiakkaiden vapaaehtoistoiminnan toiveita. Toinen heistä kertoo asiasta seuraavasti: Juttelin yhden työntekijän kanssa, ja mulle tuli mieleen, että miten olisi sellainen kysely. Tein ensin sen kyselyn, se aukaisi tilannetta mitä ihmiset kaipaa ja haluaisi. Esiinnyin tietysti omalla nimelläni ja kerroin, että tällaista ollaan järjestämässä. Olen muutenkin ollut asiakkaiden edushenkilö palavereissa Helsingissä, nyt olen edushenkilö talon sisällä. Tuon esille asiakkaiden ajatuksia, mitä haluavat. Aika vähän on ollut keskustelua. Muutamat asiakkaat ovat arempia, että ehkä se kaavake helpotti. Vastauksiin ei tullut nimeä, mutta au-

17 kaisi tilannetta mitä haluttaisiin. Jokaiselle tuotiin postiluukkuun se kaavake. Työntekijäyhdyshenkilö kokosi vastaukset. Vastauksia tuli yhteensä seitsemän, eli yli puolet asiakkaista otti kantaa. Kysymykseen: Mitä mieltä olisitte, jos tänne saataisiin vapaaehtoisia? tuli mm. tällaisia kommentteja: hyvä idea, ei hassumpi ajatus, hyvä juttu, mitä enemmän aktiviteettia sen parempi. Asiakkaat ehdottivat mm. seuraavia toimintaideoita: Sählyn pelaaminen, ruuan valmistus yhdessä, leffassa ja teatterissa käynti, keilaus, lehtien ja kirjojen lukeminen, lenkkiseura, kauppaseura, bändejä kuuntelemaan ja näyttelyissä käyminen. Mikäli yksikössä koetaan, ettei asiakasyhdyshenkilöä voida syystä tai toisesta nimetä, asiakkaiden kuuleminen täytyy hoitaa muilla tavoin. Yksi mahdollisuus on kysyä asiakkaiden toiveita esimerkiksi lomakkeen avulla, kuten luvussa 7. kuvataan. Tässä vaiheessa täytyy selvittää ketkä olisivat halukkaita ryhtymään vapaaehtoistoiminnan asiakas- ja työntekijäyhdyshenkilöiksi. He toimivat työparina, ja heidän keskinäinen vastuunjakonsa pitää keskustella aina jokaisessa yksikössä erikseen. Heidän nimensä voi kirjata PowerPoint-materiaaliin, joka löytyy Internetistä osoitteesta Millaisia vapaaehtoistoiminnan tarpeita asiakkailla on? Mitä on yhdessä mietitty? 15

18 VAPAAEHTOISTOIMINNAN PALETTI Osallistavan vapaaehtoistoiminnan virittäminen edellyttää sitä, että asumispalveluyksikkö hankkii ainakin yhden paikallisen vapaaehtoistoiminnan kumppanin. Asiakasyhdyshenkilön apu kumppaneiden miettimisessä on tärkeä, koska hänellä on tuntumaa siihen, millaisesta toiminnasta muut asiakkaat ovat kiinnostuneita. Osallistavan vapaaehtoistoiminnan periaatteisiin kuuluu, että asiakkaat ovat itse päättämässä keitä kutsutaan mukaan. Mahdollisia vapaaehtoistoiminnan kumppaneita esitellään oheisessa kuviossa. Ehkäpä parhaiten löydät yhteistyökumppaneita ja heidän yhteistietojaan kuntasi kulttuuri- ja vapaa-aikatoimiston Järjestöt Nuorisojärjestöt Vammaisjärjestöt Kansanterveys- ja potilasjärjestöt Oppilaitokset Vapaaehtoistyön alueelliset keskukset Kaupunkien vapaaehtoisvälitykset Vapaaehtoistyön keskukset Järjestöjen yhteenliittymät Asukasyhdistykset Harrastejärjestöt 16

19 Seurakunnat kautta tai käyttämällä jotain Internetin hakukonetta, esim. Googlea. Majakkatalon Internet-sivuille (http:// on koottu tiedot Suomen järjestökeskuksista. Kannattaa hyödyntää myös työntekijöiden, asiakkaiden ja omaisten omat verkostot. Järjestö- ja yhdistyskenttä järjestää paljon erilaisia vapaaehtoistoiminnan koulutuksia, joiden kautta voi olla mahdollista saada vapaaehtoisia. Selvitä tilanne paikkakuntasi järjestöistä. Vapaaehtoistoimintaa ammatikseen organisoiviin tahoihin kannattaa olla aina yhteydessä. Heidän tehtävänsä on vastata parhaalla mahdollisella tavalla alueensa vapaaehtoistoiminnan tarpeeseen, joten suorat yhteydenotot ovat tervetulleita. Ammattilaiset tulevat mielellään kontaktitilaisuuteen kertomaan omasta toiminnastaan ja samalla tutustumaan yksikköön. Yritykset Ketkä voisivat olla yhteistyökumppaneitamme? Onko meillä jo ennestään yhteyksiä esim. harrastusten ja koulutuksen kautta joihinkin mahdollisiin kumppaneihin? Mitä on yhdessä mietitty? 17

20 18

21 VAPAAEHTOISTOIMINTA KÄYNTIIN! Luvussa 6. esitellään vinkkejä vapaaehtoistoiminnan käynnistämiseen. Ohjeet konkretisoituvat luvussa 7., jossa kerrotaan neljä tarinaa vapaaehtoistoiminnan käynnistymisestä Kehittämisryhmä kokoon Kun olette päättäneet käynnistää vapaaehtoistoimintaa asumispalveluyksikköön, on parasta käydä heti konkreettisesti toimeen. Yksikköön on hyvä koota mahdollisimman laaja vapaaehtoistoiminnan kehittämisryhmä, johon kuuluu asiakas- ja työntekijäyhdyshenkilöiden lisäksi myös muita asiakkaita ja yksikön johtaja. Mukaan kannattaa kysyä myös keskeisiä paikallisia kumppaneita esimerkiksi seurakunnasta ja jostakin järjestöstä, kuten Suomen Punainen Risti. Toiminnan onnistumisen edellytys on paikallinen verkostoituminen, ja yhteistyön rakentaminen kannattaa aloittaa jo lähtöruudussa. Johtajan osallistuminen alussa on tärkeää, jotta toiminnan raamit saadaan selville. Kehittämisryhmän kokoonpanon voi kirjata Power- Point-materiaaliin, joka löytyy Internetistä osoitteesta Pelisäännöt ja periaatteet tutuksi! Pitää saada varmuus ja luottamus, kun sovitaan jokin asia, että se pysyy meidän kahden ihmisen välisenä. Pitää uskaltaa sanoa, jos ei tunnu siltä mitä hän haluaa hakea. Molemminpuolinen luottamus on tärkeää. (Asiakasyhdyshenkilö) On tärkeää, että sekä asiakkaat että työntekijät tiedostavat ja sitoutuvat samoihin periaatteisiin. Ne auttavat ymmärtämään sitä, mikä on vapaaehtoisen tehtävä ja mitä häneltä voi odottaa. Voiko asiakas esimerkiksi olettaa, että vapaaehtoinen lähtee hänen kanssaan kirjastoon joka maanantaina kello kaksitoista? Seuraavassa osiossa esitellään vapaaehtoisuuden periaatteita, vapaaehtoisen perustehtävä, sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä laadun avaimia. Jokaisen kokonaisuuden oheen on varattu tilaa omia muistiinpanoja varten. Voitte pohtia niitä yhdessä sekä asiakas- että työntekijä kokouksessa. Mukaan on järkevää pyytää paikallinen kumppani esimerkiksi järjestöstä, jotta voitte keskustella yhdessä yhteisistä periaatteista. Kukin voi hoitaa perehdytyksen omalla tyylillään. Olen kertonut muille työntekijöille sopivissa väleissä, mitä vapaaehtoistoiminta on, sellaista leppoisaa yhdessäoloa, ettei oteta turhia paineita. On helpompi omaksua kun toinen työntekijä kertoo toiselle asiasta. (Työntekijäyhdyshenkilö) 19

22 20 Vapaaehtoisuuden periaatteet On tärkeää, että toiminnan kaikki osapuolet sitoutuvat yhteiseen periaatteisiin. Ne muodostavat vankan kivijalan toiminnalle. Osallistavan vapaaehtoistoiminnan periaatteet ovat: vapaaehtoisuus, tavallisena ihmisenä, yhteisillä ehdoilla, tasa-arvoisuus, luottamuksellisuus, luotettavuus, palkattomuus ja oikeus tukeen ja ohjaukseen. Mitä periaatteet tarkoittavat käytännössä? Mitä on yhdessä mietitty?

23 Vapaaehtoisen perustehtävä Vapaehtoisen tehtävä on olla ennen kaikkea ihminen ihmiselle. Eronteko ammattilaisten tehtäviin täytyy olla aina selkeänä mielessä. Vapaaehtoinen kulkee vammaisen ihmisen rinnalla, kuuntelee häntä ja on aidosti ja kunnioittavasti läsnä. Vapaaehtoistoiminta ei ikinä korvaa ammattityötä. Vapaaehtoisuudessa on kyse harrastuksesta, ei palvelutoiminnasta! Vapaaehtoinen päättää itse aikatauluistaan. Miten ammattilaisten ja vapaaehtoisten tehtävät ja roolit eroavat käytännössä? Mitä vapaaehtoinen ja ammattilainen käytännössä tekevät meidän yksikössämme? Mitä on yhdessä mietitty? 21

24 22 Jokainen vapaaehtoinen päättää itse sen, paljonko hän on valmis toimintaan satsaamaan ja käyttämään siihen aikaansa. Toiminta voi olla ainutkertainen tapahtuma tai toistua viikoittain. Kohtaaminen vapaaehtoisen kanssa voi olla asiakkaalle viikon kohokohta, minkä vuoksi tulematta jättäminen ilman ilmoitusta on erityisen ikävää. On siten tärkeää sopia sitoutumisen käytännön pelisäännöistä, kuten miten peruutuksista ilmoitetaan. Sitoutuminen Toiminnalle ei ole minimimäärää. Sitoutuminen, toiminnassa mukana pysyminen, riippuu siitä, miten toiminnan arvot ja sisältö vastaavat ihmisen arvoja ja tarpeita. Toimintaan mukaan tuleminen on vapaaehtoista, mutta vapaaehtoiselta voidaan edellyttää sitoutumista sovittuihin pelisääntöihin. Vapaaehtoinen ja yhdyshenkilöt allekirjoittavat yhdessä sopimuksen vapaaehtoisuudesta (malli liitteenä 4). Millaisia eriasteista sitoutumista vaativia tehtäviä meiltä löytyy? Mitä on yhdessä mietitty?...

25 Vapaaehtoistoiminnan pitää olla palkit sevaa, ja laadukkuus syntyy ihmisten viihtymisestä. Toimintaa ei tehdä velvol li suudentunnosta. Laadun avaimia Omista ajatuksista ja toiveista kerrotaan avoimesti. Vapaaehtoistoiminta on vastavuoroista asiakas ja vapaaehtoinen ovat tasavertaisia. Toiminnassa on selkeät rajat ja sopimukset. Vapaaehtoiselle tarjotaan toimivaa tukea ja ohjausta. Kaikki ymmärtävät toiminnan arvot ja toiminta-ajatuksen ja hyödyn kaikille osapuolille. Mitä konkreettisia asioita voimme tehdä, jotta vapaaehtoistoiminta on mahdollisimman laadukasta? Mitä on yhdessä mietitty? 23

26 Kontaktitilaisuus tutustumista ja ideointia yhdessä Suunnitteluvaiheessa kannattaa järjestää kontaktitilaisuus, jossa vapaaehtoisuudesta kiinnostuneet ihmiset pääsevät tutustumaan yksikössä asuviin ihmisiin ja työntekijöihin ilman sitoutumisen pakkoa. Henkilökohtainen tutustuminen ja kontakti ovat aina parhaita tapoja viedä mitä tahansa asiaa eteenpäin. Idea on, että tapahtuma on osallistava ja luonteeltaan rento. Osallistava vapaaehtoistoiminta alkaa kehittyä, kun asiakkaat pääsevät itse vaikuttamaan ja ideoimaan sekä paikallisia kumppaneita löytyy. Olennaista on, että asiakkaat pääsevät osallistumaan ja kertomaan omia toiveitansa. Toimintaideoiden kertomiseen tarvitaan oma aika ja paikka päivittäisen toiminnan oheen. Tapahtuman organisoinnista vastaavat asiakas- ja työntekijäyhdyshenkilö. On suositeltavaa, että myös muut vapaaehtoistoiminnan kehittämisryhmään kuuluvat ihmiset osallistuvat jotenkin tapahtuman järjestämiseen. Käytännön tehtävät ja vastuut on järkevää jakaa selkeästi ja tasapuolisesti. Kontaktitapahtuman ajankohta on hyvä päättää pari kuukautta ennen, jotta valmisteluaikaa muun työn ohessa on riittävästi. Ilta-aika klo 17 alkaen on toimiva. Muussa tapauksessa töissä käyvät vapaaehtoisuudesta kiinnostuneet ihmiset eivät pääse osallistumaan. Markkinoi ja tiedota ihmiset paikalle! Tapahtuman markkinointi mahdollisimman monille eri tahoille (kuten järjestöt ja oppilaitokset) ja ihmisille on tärkeää, jotta paikalle saadaan mahdollisimman paljon ihmisiä. Kannattaa ottaa yhteyttä yllättäviinkin yhteisöihin, koskaan ei tiedä kuka innostuu lähtemään mukaan! Kun suunnittelette tapahtumaa, teidän pitää päättää haluatteko paikalle pelkästään sellaisia vapaaehtoisia, joilla on jo jokin taustayhteisö, vai kutsutteko paikalle kaikkia kiinnostuneita taustayhteisöstä riippumatta. Toimintaa aloittavan yksikön voi olla turvallisinta lähteä liikkeelle markkinoimalla toimintaa muille yhteisöille. Isoilla paikkakunnilla kannattaa selvittää, voivatko vapaaehtoiset mennä kirjoille esimerkiksi kaupungin vapaaehtoisvälitykseen tai seurakuntaan, jos he eivät kuulu mihinkään järjestöön. Kun vapaaehtoisella on jokin taustaorganisaatio, hänellä on oikeus vakuutusturvaan ja hän voi osallistua vapaaehtoisten yhteisiin koulutuksiin ja muihin tapahtumiin. Tapahtumaa kannattaa markkinoida mahdollisimman henkilökohtaisesti. Markkinoinnissa kannattaa hyödyntää asiakkaiden kertomia toiveita, kuten elokuvissa käynti ja ulkoilu. Ilmoitukseen on helpompi tarttua, jos siinä mainitaan konkreettisia kiinnostuksen kohteita. Kaikki mahdolliset tuttavat järjestöistä ym. kannattaa kutsua paikalle. Voit pyytää tuttavaa ottamaan kaverin mukaan. Tiedottamisen avuksi voi laatia lyhyen markkinointikirjeen (liite 1.), josta ilmenee mistä tapahtumassa on kyse ja miksi saapua paikalle. Kirjettä voi levittää sähköpostin avulla ja laittaa esille keskeisille ilmoitustauluille. Voit pyytää yhteistyökumppania avustamaan tiedotteen jakamisessa. Kannattaa myös kokeilla lehti-ilmoituksen laittamista paikallislehteen sekä tolppailmoittelua. Myös lyhyen mainosjutun kirjoittaminen lehteen on hyvä keino saada asialle näkyvyyttä. Liitteenä 2. on esimerkki lehti-ilmoituksesta. Paikallisradioon kannattaa niin ikään lähettää kontaktitilaisuuden mainos. Yhdellä paikkakunnalla saimme vapaaehtoistoiminnalle paljon kuuluvuutta, kun mainoksen perusteella tehty haastattelunpätkä pyöri radiossa pitkin päivää. Mikäli kontaktitapahtuman laaja markkinointi tun tuu liian työläältä, pääset hyvin alkuun kutsumalla vapaaehtoistoimintaa ammatikseen organisoivan henkilön esimerkiksi seurakunnasta, suuresta jär jes töstä tai kaupungin välityksestä (jos on). Kannattaa kutsua ammattilainen mukaan jo heti alussa, kun kokoatte

27 vapaaehtoistoiminnan kehittämisryhmän. Jo yhden keskeisen yhteistyötahon mukaan saaminen auttaa eteenpäin! Tiedotuskanavia ovat: puskaradio tuttavien kautta sana liikkeelle puhelin markkinointikirje levitys yhteistyökumppanin kautta sähköisesti lehti-ilmoitus tolppailmoitus paikallisradio kirjasto ja muut julkiset tilat. Miten aiomme markkinoida tapahtumaa? Mitä on yhdessä mietitty?

28 26 Kontaktitapahtuman organisointi suunnittele ja sovella Asiakas- ja työntekijäyhdyshenkilöt vastaavat tapahtuman vetämisestä joko kahdestaan tai yhdessä muiden asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa. Oleellista on, että tapahtumassa ovat paikalla kaikki asiakkaat, jotka ovat edes hieman kiinnostuneita asiasta. Yksikön puolesta on hyvä olla paikalla ainakin johtaja ja muutama työntekijä. Hoidettavat asiat -listaus: kahvitus muistiinpanomateriaalit (kyniä, papereita) tila (esteetön, riittävästi istumapaikkoja, mieluiten niin ettei istuta selin toisiin). Lisätietoa esteettömän tilaisuuden järjestämisestä löydät osoitteesta: puheenvuorojen valmistelu (asiakas- ja työntekijäyhdyshenkilöt, johtaja) yhteystietolistan (ainakin asiakas- ja työntekijäyhdyshenkilön tiedot) tekeminen yhteystietolista vapaaehtoisia varten (nimi, osoite, puhelinnumero, s-postiosoite, taustayhteisö, jos on). Pohjan löydät osoitteesta: Kontaktitapahtuman kulku pääpiirteittäin: Yksikön edustajien esittäytyminen mitä vapaaehtoistoiminnalta toivotaan? Asiakasyhdyshenkilön puheenvuoro mitä asiakkaat toivovat? Yleistä vapaaehtoisuudesta (periaatteita jne.) Paikalle saapuneiden esittäytyminen miksi tulin mukaan? Työskentelyvaihe: ideoidaan työryhmissä, mitä vapaaehtoistoiminta voisi olla. Kannattaa rakentaa ryhmät niin, että on sekaisin asiakkaita ja vapaaehtoisuudesta kiinnostuneita ihmisiä jne. Anna kaikille A4-paperi ja pyydä kirjaamaan ideat paperille. Näin saat dokumentoitua asiat samalla. Ideoiden purku yhdessä Jatkosta sopiminen Loppuun fiiliskierros, jossa jokaisella mahdollisuus kertoa tuntemuksistaan. Voitte kirjata oman kontaktitapahtumanne ohjelman sekä sen, kuka hoitaa minkin järjestelyn, oheismateriaalina olevaan PowerPoint-aineistoon. (http://www. aspa.fi/kehittaminen) Tärkeää on, että kaikki osallistujat pääsevät kertomaan omia toiveitaan ja ideoitaan. Muista, että kritiikki on kiellettyä, anna ideoiden lentää! Toiminnan suunnittelussa kannattaa olla ennakkoluuloton. Rungon pohjalta voit muokata tilaisuudesta omanlaisesi. Tilaisuuden päätteeksi kerätään yhteystiedot vapaaehtoisuudesta kiinnostuneilta ihmisiltä. Olisi hyvä, että asiakas- ja työntekijäyhdyshenkilö katsoisivat jo ennen kontaktitapahtumaa heille sopiva perehdytyskeskustelun aikoja, jotta vapaaehtoistoiminnasta innostuneet ihmiset voitaisiin jo ensitapaamisessa kutsua keskustelemaan paremmin. Jaossa pitää olla myös yksikön yhteyshenkilöiden yhteystietolista. Onnistuneen kontaktitapahtuman osallistujille syntyy kokemus, että vapaaehtoistoimintaan osallistuminen ei ole liian vaikeaa ja että se on ennen kaikkea mahdollista. Parhaassa tapauksessa tapahtuma voi lisätä asiakkaiden yhteishenkeä. Ei kannata masentua, mikäli ihmisiä ei saavu paikalle montaa. Jo yhden kiinnostuneen ja motivoituneen vapaaehtoisen kanssa voidaan päästä pitkälle.

29 6.3. Oppilaitosyhteistyön hiominen Kaksi yksikköä lähti hakemaan yhteistyökumppania paikallisesta oppilaitoksesta. Mikäli oppilaitoksen edustajat eivät pääse kontaktitapahtumaan, kannattaa kysyä mahdollisuutta esitellä toimintaa suoraan luokassa. Oppilaitokset saavat paljon yhteistyötarjouksia kentältä, ja varmistat viestin menemisen perille, kun menet itse paikalle. Luokassa kannattaa esitellä konkreettisia vapaaehtoistoiminnan tehtäviä, joihin voi tarttua. Niitä on hyvä miettiä etukäteen asiakkaiden kanssa. Samalla saat mahdollisuuden markkinoida yksikköä myös muuten (esimerkiksi sijaisten saamiseksi). Esittelyn voi hoitaa myös asiakasyhdyshenkilön tai työkaverin kanssa. Mihin opintokokonaisuuteen vapaaehtoistoimintaa voi sisällyttää ja millä ehdoilla? Mitä on yhdessä mietitty?

30 Kättä pidempää vapaaehtoistoiminnan kansio Yhdyshenkilöiden kannattaa koota vapaaehtoistoiminnan kansio, josta vapaaehtoinen löytää kaiken tarvittavan tiedon. Muokattavan kansion materiaalin löydät verkosta osoitteesta kehittaminen Kansion sisältö voi olla seuraavanlainen: Asumispalveluyksikön perustehtävä, toiminta-ajatus ja arvot Osallistavan vapaaehtoistoiminnan malli (oppaassa s. 9) Vapaaehtoistoiminnan periaatteet ja pelisäännöt. Selitä mitä tarkoittavat teidän toiminnassanne. (Esitelty oppaassa s. 20) Mitä ottaa huomioon, kun toimin asiakkaiden kanssa? Lomakkeet (haastattelu, sopimus, vapaaehtoisen perustiedot) (liitteet 3. 5.) Yhteystiedot + puhelinnumerot Kansion voi tehdä aivan aluksi ennen kuin yhtään vapaaehtoista on löytynyt. Voit koota kansiota myös toiminnan käynnistämisen ohella pikkuhiljaa. Olennaista on, että toimit niin kuin teidän yksikölle on luontevinta. Eräässä yksikössä toiminnan käynnistäminen alkoi kansion työstämisellä. Yhdyshenkilöiden mielestä kansion tekeminen kunnolla aluksi oli järkevää ja antaa heille varmuutta ja uskoa vapaaehtoistoimintaan. Kansio on oiva apuväline myös kun toimintaa esitellään asiakkaille ja työntekijöille Hienoa kun tulette perehdytyskeskustelusta tutustumiseen Vapaaehtoisuudesta kiinnostuneet ihmiset kannattaa kutsua parin viikon sisällä kontaktitapahtumasta perehdytyskeskusteluun asiakas- ja työntekijäyhdyshenkilön kanssa. Mikäli vapaaehtoinen tulee suoraan esimerkiksi seurakunnan tai kaupungin kautta, hänet kannattaa joka tapauksessa tavata ensin henkilökohtaisesti, jotta varmistetaan toiminnan onnistuminen. Perehdytyskeskustelu on tärkeä, jotta toiminta saadaan alkamaan mutkattomasti ja oikeat ihmiset saatetaan yhteen. Kun vapaaehtoinen tavataan henkilökohtaisesti, syntyy ajatus siitä, mitä hän haluaa. Näin vapaaehtoiselle löytyy parhaiten hänelle sopivin toimintamuoto, kuten esimerkiksi ulkoilukaverina oleminen. Yhteinen keskustelu toimii niin ikään psykologisen sitoutumisen välineenä. Sen avulla varmistutaan myös siitä, ettei vapaaehtoiseksi haluavalla ole sellaista akuuttia avuntarvetta (kuten päihdeongelma), joka tekisi toiminnan mahdottomaksi. Vapaaehtoisella voi olla aluksi mielessä monia kysymyksiä, joihin hän haluaa vastauksia. Olennaista on, että jo aluksi luodaan sellainen ilmapiiri, joka sallii tyhmienkin kysymysten esittämisen ja ääneen ihmettelyn. Kaikkein pahinta on, että vapaaehtoinen jää aprikoimaan jotain asiaa omassa päässään eikä uskalla/tohdi ottaa sitä puheeksi. Perehdytyksen apuna voi käyttää lomaketta (liite 3). Perehdytyskeskustelussa käydään läpi seuraavat asiat: kokemus vammaisten ihmisten kanssa toimimisesta koulutus harrastukset ja erikoistaidot syy hakeutua tähän yksikköön vapaaehtoiseksi millaista vapaaehtoistoimintaa haluaa tehdä ryhmän ohjausvalmius

31 Perehdytyskeskustelun lopussa allekirjoitetaan yhteinen vapaaehtoistoiminnan sopimus (liite 4.), mikäli vapaaehtoinen haluaa aloittaa tutustumisen asiakkaiden kanssa. Se on keskeinen tapa rakentaa keskinäistä luottamusta, joka on toiminnan lähtökohta. Sopimuksen avulla vapaaehtoinen ja yhdyshenkilöt vakuuttavat, että he noudattavat samoja vapaaehtoistoiminnan periaatteita. Ne ovat vapaaehtoisuus, tavallisena ihmisenä, yhteisillä ehdoilla, tasa-arvoisuus, luottamuksellisuus, luotettavuus, palkattomuus ja oikeus tukeen ja ohjaukseen. Vapaaehtoisen kanssa on hyvä käydä keskustellen läpi sopimuksen sisältö. Käytännön esimerkkien käyttö on hyvä tapa perehdyttää aiheeseen. Mitä esimerkiksi vaitiolovelvollisuus tarkoittaa asiakasyhdyshenkilön mielestä tekojen tasolla? Sääntöjen perusteleminen on tärkeää, koska on hyvä varmistua siitä, että kaikki ymmärtävät ne samalla tavalla. Olisi hyvä, että työntekijäyhdyshenkilö saattaisi asiakkaan ja vapaaehtoisen tutustumisen alkuun ja joisi esimerkiksi kupin kahvia heidän kanssaan. Mikäli ajatuksena on ryhmätoimintaan osallistuminen, vapaaehtoiselle ja asiakkaille voidaan järjestää yhteinen tutustumistuokio. Henkilökohtaisen tutustumisen jälkeen ei kannata aikailla, vaan toiminta on hyvä aloittaa heti. Muuten uhkana on homman väljähtyminen. Asiakasyhdyshenkilön sanoin: Kun on tutustuttu ja saatu pyörimään, action pitää olla heti tutustumisen jälkeen. Ei ihmiset muista enää puolen vuoden päästä. Mikäli vapaaehtoisella on jokin taustayhteisö, häntä kannattaa kehottaa hakeutumaan sen järjestämään vapaaehtoistoiminnan koulutukseen. Siellä on mahdollista käsitellä vapaaehtoisuuteen liittyviä asioita laajemmin muiden vapaaehtoisten kanssa ja saada samalla vertaistukea. Voi olla myös niin, että vapaaehtoi nen hakeutuu asumispalveluyksikköön juuri koulutuksen kautta Käytäntöjen hakeminen kokeilemalla onnistuu Onnistumisen edellytys on myös, että kaikki mukana olevat ihmiset tietävät oman roolinsa. Asiakasyhdyshenkilö toteaa: Homma toimii, kun kaikki tietää mikä on heidän tehtävä. Duunarit tietää mitä niiden tulee tehdä, ja on sitoutettu. Asiakkaiden tehtävä on olla vaan oma itsensä. Vapaaehtoistoiminnan käynnistäminen on koko yksikön yhteinen oppimisprosessi, joka kestää aikansa. Oleellista on oppia osallistumaan. Vapaaehtoistoiminnan pitää olla koko työyhteisön asia. Mikäli vain muutamat ihmiset tietävät asiasta tarkemmin, toiminta kärsii. Työntekijäyhdyshenkilö kertoo: Haaste on kaikille työntekijöille madaltaa kynnystä kutsua asiakkaita mukaan, että nyt tehdään jotain. Että se on helppoa ja mahdollista. Budjetti huomioon Vaikka vapaaehtoiselle ei makseta palkkaa, toiminta ei siitä huolimatta ole ilmaista. Kustannuksia muodostuu mm. henkilöstökuluista, materiaaleista, työntekijöiden kouluttamisesta, vapaaehtoisten rekrytoinnista ja matkakorvauksista. Vapaaehtoistoimintaan kuluvat rahat pitää budjetoida samalla kun laaditaan asumispalveluyksikön kokonaisbudjetti tulevalle vuodelle. Mahdolliset asukastapahtuma- ja asukastoimikuntavarat kannattaa huomioida. Tärkeintä on ennakoida kulut etukäteen, jotta toiminnassa ei tule eteen yllätyksiä. 29

32 Kahden kesken vai ryhmässä? Vapaaehtoistoiminta täytyy räätälöidä kunkin asiakkaan ja vapaaehtoisen toiveiden mukaisesti. Onnistumisen edellytys on, että kaikkien tarpeet kohtaavat. Pelkkien ryhmätoimintojen järjestäminen ei ole tarkoituksenmukaista, koska asiakkaat ovat yksilöitä omine kiinnostuksen kohteineen. Riippuu persoonallisuudesta, viihtyvätkö ihmiset kahden kesken vai ryhmässä. Ryhmätapaamiset voivat kuitenkin olla silta kahdenkeskiseen toimintaan, joka voidaan aloittaa ryhmässä tutustumisen jälkeen. Asumispalveluun voi kuulua ryhmätoimintaa, mikä helpottaa vapaaehtoisten järjestämän toiminnan organisointia. Valmiin ryhmän sisällä toimiminen voi olla helppoa myös vapaaehtoiselle. Toiminnan helppouden työntekijöille ei kuitenkaan missään nimessä pidä olla toiminnan lähtökohta, vaan asiakkaiden etu on aina ensisijainen asia. Jos palveluun kuuluu ryhmätoimintaa, on huolehdittava siitä, että vapaaehtoistoiminnalla ei korvata palvelua vaan että ryhmällä on oma esim. vertaistuellinen tehtävänsä. Missä, milloin jne. Toiminta voi tapahtua joko yksikön sisällä tai tietyin ehdoin myös sen ulkopuolella. Hyvänä periaatteena voi pitää sitä, että mikäli asiakas liikkuu muutenkin ulkona ilman työntekijän apua, hän voi ulkoilla yhdessä vapaaehtoisen kanssa. Jos taas on niin, että asiakas tarvitsee tuekseen työntekijän, tämän tulee lähteä mukaan, vaikka asiakkaan seurassa olisi vapaaehtoinen. Menettelytavat kannattaa miettiä asiakaskohtaisesti. Asumispalveluvastaavan mukaan ehdoton periaate on seuraava: Mutta ei todellakaan sanota vapaaehtoiselle, että lähde kymmenen asiakkaan kanssa. Vapaaehtoinen ei tule ottamaan vastuuta asiakkaista. On tärkeää, että yhdyshenkilöt sopivat vapaaehtoisen kanssa selkeästi kuka, miten, milloin ja missä osallistuu toimintaan. Vapaaehtoinen päättää aina itse siitä, miten usein hän haluaa toimia! Käynneistä on järkevintä kuitenkin aina sopia etukäteen. Vapaaehtoisten vetämät ryhmähetket voi laittaa asiakkaille nähtäväksi esimerkiksi ilmoitustaululle. Ne on hyvä merkitä ylös työntekijöiden yhteiseen kalenteriin. Mikäli vapaaehtoinen ei pääse paikalle sovittuna aikana, hänen on hyvä ilmoittaa asiasta yksikköön soittamalla. Sähköpostin käyttäminen kiireellisissä tapauksissa ei ole hyvä keino. Vapaaehtoinen kertoo asiasta: Olen lähettänyt monta kertaa s-postia työntekijäyhdyshenkilölle, mutta hän ei sitä välttämättä heti lue jos on vapailla. Kun toiminta on konkreettisesti alkanut, vapaaehtoisen täytettäväksi voidaan antaa lomake, johon hän voi itse kirjata haluamansa toiminnan kannalta olennaiset tiedot. Lomake (liite 5) on kullanarvoinen erityisesti silloin, jos työntekijäyhdyshenkilö vaihtuu. Näiden perustietojen avulla uusi yhdyshenkilö pääsee kätevästi kärryille. Kerätyistä henkilötiedoista tulee täyttää rekisteri- ja tuotesuojaselosteet, joista ilmenee mitä tietoja ja kenelle on kerätty sekä kuka niitä saa lukea. Tarvittavat lomakkeet ja ohjeet niiden täyttämiseksi löydät osoitteesta 30

33 Kooste vapaaehtoistoimintaa säätelevistä laeista: Henkilötietolaki /523 Tätä lakia sovelletaan henkilötietojen automaattiseen käsittelyyn. Myös muuhun henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan tätä lakia silloin, kun henkilötiedot muodostavat tai niiden on tarkoitus muodos taa henkilörekisteri tai sen osa. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista /812 Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun toiminta sosiaalihuollon järjestäjän tai tuottajan palveluksessa tai tehtävän hoitaminen niiden lukuun on päättynyt Laki koskee myös sitä, joka harjoit telijana tai muutoin toimii sosiaali huollon järjestäjän tai tuottajan toimeksiannosta tai sen lukuun. Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä /504 Oikeus rikostaustan selvittämiseen lasten kanssa työskenteleviltä ei koske vapaa ehtoisia. Muilla aloilla ei ole käytössä oikeutta työntekijöiden rikostaustan selvittämiseen. (Finlex Valtion säädöstietopankki ) 31

34 MITÄ SIITÄ SAA? 32 Vapaaehtoistoiminnan käynnistäminen muodostui neljässä yksikössä neljäksi eri tarinaksi reilun vuoden kuluessa. Ne ovat kokemuksia siitä, mitä vapaaehtoistoiminta on kullekin osapuolelle antanut. Tarinoissa tulee vahvasti esille vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien osallistaminen. He ovat löytäneet uutta mukavaa tekemistä yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Tämä on mahdollistunut, kun asumispalveluyksiköt ovat verkostoituneet lähiyhteisöön ja löytäneet uusia kumppaneita. Seuraavassa toimintaan osallistuneet ihmiset kertovat omin sanoin siitä, mitä vapaaehtoistoiminta on heille antanut. Olisiko vastaava mahdollista myös teidän yksikössänne? 7.1. Tarina paikallisesta verkostoitumisesta Paikallinen verkostoituminen alkoi kun kontaktitapahtumaan tuli kaksi ihmistä, jotka asuvat lyhyen kävelymatkan päässä asumispalveluyksiköstä. Mukaan lähtemisen yksi motiivi oli auttamishalu ja vapaa-ajan käyttäminen. Toinen vapaaehtoisista on lähes sokea, mutta hän pystyy silti juttelemaan asiakkaiden kanssa vapaaehtoisen roolissa. Vapaaehtoistoiminta oli tässä tapauksessa vastavuoroista auttamista. Vapaaehtoinen kertoo asiasta: Halu auttaa on päällimmäinen syy, ei tuu mieleen näkövamma kun olen täällä juttelemassa. Mulla on annettavaa heille ja heillä on annettavaa mulle. Tää on mulla verissä, että pystyy jeesaa toisia. Täällä kaikki jeesaa mua, ei mulla ole täällä mitään hätää. Vammaisuus ei ollut vapaaehtoisille vieras asia, mikä auttoi heitä lähtemään mukaan. Vapaaehtoinen jatkaa: Tää on toinen vapaaehtoistyö, ensimmäinen on toisenlaista, soitetaan vanhoille näkövammaisille ihmisille puhelimella. Kun on aikaa, mikä ettei. Tää on ihan hyvä. Me ollaan totuttu ihmisiin, olkoon sitten aivovamma, näkövamma, kehitysvamma, ei tää ole meille paha asia. Vapaaehtoiset saivat kontaktitilaisuudessa kuvan asiakkaiden toiveista, kun asiakasyhdyshenkilö kuvasi tekemänsä kyselyn antia. Mukaan saatiin myös kaupungin vapaaehtoistyön koordinaattori, joka tutustui paikkaan, jotta voi jatkossa ohjata sinne uusia vapaaehtoisia. Yhteistyön tekeminen on helpompaa, kun ihmiset ovat tuttuja. Kontaktitapahtuma loi uskoa siihen, että vapaaehtoistoiminnan käynnistäminen on mahdollista. Asumispalveluvastaava muisteli tapahtumaa seuraavasti:

35 Kontaktitapahtumasta tuli hyvä mieli, että löytyy vapaaehtoisia jotka ovat kiinnostuneita toimimaan täällä. Asiakasyhdyshenkilö totesi kontaktitapahtumasta puolestaan näin: Oli hyvä, että siihen vaivaan nähden mikä nähtiin, saatiin paikalle kuitenkin kiinnostuneita. Vapaaehtoinen liitti vapaaehtoistoimintaan paljon erilaisia merkityksiä, kuten uusien ystävien saaminen. Hän koki itsensä paikallisoppaaksi, joka oli valmis tutustuttumaan asiakkaita lähiympäristöön. Vapaaehtoinen kertoo: Olen saanut hyvin paljon. Ensinnäkin me saatiin uusia ystäviä, hienoja ystäviä, lähdetään johonkin käymään, että on jotain tekemistä. Odotan aina tätä lauantaita, jos meillä ei oo mitään, niin tänne kyllä tullaan. Nyt kun tulee kesä kaunis lämmin, lähdetään tuonne Aurinkorannalle, Kampelaan kahville. Täällä on paikkoja, joita nää asukkaat ei oo varmaan vielä käynyt koluamassa. Tässä on kilometrin säteellä vaikka mitä tekemistä. Vapaaehtoistoiminta voi edistää kuntoutumista, kuten asiakasyhdyshenkilö kuvasi. Hän teki tärkeän havainnon, että voi auttaa omalla toiminnallaan muita asiakkaita. Hän koki siten, että pystyi vaikuttamaan asioihin. Asiakasyhdyshenkilönä toimiminen oli myös oppimiskokemus. Hän kuvaa asiaa seuraavasti: Kaikki tämä osallistuminen on myös osa kuntoutustani, eli aika itsekkäistä lähtökohdista lähdin tähän mukaan. Mutta sitten huomasin, että onhan tämä kiva, että pystyn toiminnallani auttamaan muitakin vastaavassa tilassa olevia henkilöitä, siis muita yksikkömme asukkaita ja kenties muitakin ASPAlaisia. Vammainen pystyy auttamaan vammaista. Ei ole ihan hylkiö. Se on vastavuoroista. Koen tämän myös opettavana asiana. Itse olen bisneselämän kasvatti, jonka elämä pyöri kvartaalitalouden ympärillä. Siinä ei ollut paljon sijaa tällaisille inhimillisille arvoille. Tämän kautta opin niitäkin ja sitä kuinka toinen toisesta huolehtiminen on tärkeää kovien arvojen maailmassa. Asiakkaat osallistuivat innolla vapaaehtoisten järjestämiin tuokioihin. He kertoivat, että toiminta on ollut mukavaa. Myös havahtumista ulkomaailman olemassaoloon oli tapahtunut. Asiakkaan sanoin: Saa tutustua paremmin heihin ja vaihtaa kokemuksia. Oppii ymmärtämään, että on ulkopuolista elämää, on ulkopuolisia kavereita. Myös muut työntekijät yhdyshenkilön lisäksi olivat sitoutuneet toiminnan pyörittämiseen. Onnistumisen edellytys siten oli, että vapaaehtoistoiminta muodostui kaikkien yhteiseksi asiaksi. Toiminnasta oli heti konkreettista hyötyä ja iloa koko työyhteisölle. Projektiin osallistuminen ei siksi ollut itsetarkoitus, vaan se oli yksikön toiminnan kehittämisen väline. Asumispalveluvastaavan mukaan vapaaehtoistoiminta on kolmen kauppa, jossa myös työntekijät ovat saaneet selkeää vaihtelua. Työntekijäyhdyshenkilönä toimiminen voi olla myös yksi tapa kehittää työtehtävän sisältöä, mikä voi tehdä siitä entistä mielekkäämpää. Työntekijäyhdyshenkilö kertoo: Tämä juttu on toiminut. Asiakkaat ovat sanoneet, että on kiva juttu ja myös vapaaehtoiset ovat tykänneet. Työhön on tullut uutta sisältöä. Kun tapaa uusia ihmisiä, oppii uutta ja tulee vaihtelua. Mä olin aluksi vuorossa itse, mutta kun oltiin päästy vauhtiin, mun ei enää tosissaan tarvinnut olla. Homma alkoi pyöriä ihan omalla painollaan. Muut (työntekijät) ovat niin innostuneita siitä (vapaaehtoistoiminnasta, kirj.huom.). 33

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Kohtaamisen silta vapaaehtoistoimintaa Espoossa Tarkoitus Kohtaamisen Silta tapahtuman tarkoituksena on tarjota vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille mahdollisuus ryhtyä vapaaehtoiseksi ja kiittää jo

Lisätiedot

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013 YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA Haasteet ja mahdollisuudet Liisa Reinman 27.11.2013 Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin,

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos www.ttl.fi Työhyvinvointi Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa Heli Heikkilä ja Laura Seppänen ESIMERKKI 1: Raideliikenteen hallinta 1/2 Liikenneohjaajasta kalustonkäytönohjaajaksi Liikenteenohjaus ei

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12 Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12, palveluohjaaja, vapaaehtois- ja ryhmätoiminnan koordinointi ja kehittäminen Espoon kaupunki, vanhusten palvelut Mitä työyhteisössä tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA 1 VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA VAPAAEHTOISEN VOIMAVARAT Silokallio 17.11.2011 VAPAAEHTOISENA VAIKUTAT http://www.vapaaehtoistoiminta2011.fi/etusivu/ 2 VAPAAEHTOISTOIMINNAN VUOSI 2011 Elinikäinen oppiminen

Lisätiedot

Kaveritoimintaa on montaa erilaista!

Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Keh iitysvamma iisten Tuk ii ll ii iitto, Best Budd iies -pro jjekt ii, kesäkuu 201 2 Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Esimerkkinä Best Buddies -kaveritoiminta Vapaaehtoista ystävä- ja kaveritoimintaa

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015

Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Helsingin kaupunki, Sosiaali- ja terveysvirasto Henkilöstöresurssipalvelut Eeva Monto, Susanna Laakkonen 5.11.2015 Miksi? Miten? Mitä? Tilanne 2014 Työnhakijoiden määrän vaihtelu Osa viihtyy ja pysyy kotihoidossa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Ryhmissä tuotetut vinkit kullekin kysymykselle: Rovaniemi: ensin tarvii selkiyttää mikä on huoneentaulu ja mikä sen merkitys on

Ryhmissä tuotetut vinkit kullekin kysymykselle: Rovaniemi: ensin tarvii selkiyttää mikä on huoneentaulu ja mikä sen merkitys on Ryhmätehtävä 2 Mitä voimme tehdä työpaikalla? Case esimerkkien pohjalta keskustelu ryhmissä ja vinkkien koostaminen kullekin kysymykselle. Kysymykset: 1. Mikä on huoneentaulujen merkitys yritykselle? 2.

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Vapaaehtoistyö Satakummi

Vapaaehtoistyö Satakummi Vapaaehtoistyö Satakummi Tapio Myllymaa 24.9.2015 Merkitys ja haasteet Meitä on paljon 1,4 miljoonaa Jokainen voi auttaa pahinta on olla auttamatta Ei marginaalikysymys. Haasteita on mutta pitää saada

Lisätiedot

Mistä ja miten pienryhmät syntyvät etsivään työhön? Anne Ovaska Völjy- hanke A-klinikkasäätiö

Mistä ja miten pienryhmät syntyvät etsivään työhön? Anne Ovaska Völjy- hanke A-klinikkasäätiö Mistä ja miten pienryhmät syntyvät etsivään työhön? Anne Ovaska Völjy- hanke A-klinikkasäätiö Keskeisiä teemoja Völjy- hankkeen puheenvuorossa Haittoja vähentävä, asiakkaan yksilöllisiä kykyjä ja tavoitteita

Lisätiedot

KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA

KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA HENKILÖKOHTAISEN AVUN ALUETUKIKESKUS-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI Turku 14.11.2011 Raija Mansikkamäki Koordinaattori Assistentti.info Sisältö Esittelyssä Assistentti.info

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona?

Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kuinka tasa-arvoinen ruotsinsuomalainen nainen/mies on kotona? Kyselyä koskevia ohjeita Lähettäjä. Tämän kyselyn tekevät Ruotsinsuomalaisten Keskusliitto ja Ruotsinsuomalaisten Naisten Foorumi. Rahoittajana

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014

Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan johtaminen Kirkollisen johtamisen forum 2014 Henrietta Grönlund Helsingin yliopisto / HelsinkiMissio ry Henrietta Grönlund / henrietta.gronlund@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta

Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta Asiakkaan äänellä -kehittämistoiminta Milla Ilonen 040 848 0909 milla.ilonen@aspa.fi Asiakkaat kokemuskehittäjinä! Vuonna 2008 kutsuttiin koolle eripuolilta Suomea 50 asumispalvelujen käyttäjää. Vertaisarviointi

Lisätiedot

Tule mukaan vapaaehtoiseksi Ikäihmisten pariin!

Tule mukaan vapaaehtoiseksi Ikäihmisten pariin! Tule mukaan vapaaehtoiseksi Ikäihmisten pariin! Mietteitä vapaaehtoistoiminnasta Vapaaehtoisuus voi olla säännöllistä toimintaa viikoittain tai kuukausittain, tai sitten voit toimia keikkavapaaehtoisena

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram

Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille. Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalisen median ohjeistus järjestäjille Facebook, Twitter & Instagram Sosiaalista mediaa kannattaa hyödyntää tiedottamisessa ja markkinoinnissa monipuolisesti. Somen avulla tieto tapahtumastanne voi

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsen osallisuus ja kuuleminen Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla -seminaari 20.11.2015 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O A r m f e l t i n t i e 1, 0 0 1 5 0 H e l s i n k i P u h.

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen

Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta. 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Kokemuksia Tampereen kuntakokeilusta 5.6.2015 Työllisyysfoorumi hotelli Rosendahl Palvelupäällikkö Mari Toivonen Päämäärää kohti kulkiessaan ihminen joutuu usein muuttamaan suuntaa. Paulo Coelho Tavoite

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto

Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 0 Seniori- ja vanhustyö - Olohuoneverkosto Setlementti Louhela ry Päätavoite KEHITTYVÄ OLOHUONEVERKOSTO VAHVISTAA TOIMINTAKYKYÄ, OSALLISUUTTA JA YHTEISÖLLISYYTTÄYTTÄ

Lisätiedot

Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta

Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta Jaettua iloa! Vapaaehtoisena toimit tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, ilman ammattityön vaatimuksia. Vapaaehtoistoiminta ei korvaa ammattilaisten työtä vaan täydentää

Lisätiedot

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella

Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Laatua ja demokratiaa palveluihin kansalaisosallistumisella Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 11.10.11 Aila-Leena Matthies Asiakasosallisuus kansalaisosallistuminen Orastava demokratisoitumisliike

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Yhteinen vapaaehtoistoimintaa Pohjois-Karjalassa logo edustaa seuraavia arvoja: pohjoiskarjalaisuus, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointi.

Yhteinen vapaaehtoistoimintaa Pohjois-Karjalassa logo edustaa seuraavia arvoja: pohjoiskarjalaisuus, vapaaehtoisuus, yhteisöllisyys ja hyvinvointi. VAPAAEHTOISTOIMINTA POHJOIS-KARJALASSA-logo yhteistä näkyvyyttä vapaaehtoistoiminnalle! Vapaaehtoistoiminta Pohjois-Karjalassa logon tarkoituksena on saada yhteistä positiivista näkyvyyttä ja tunnettuutta

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena

Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Vapaaehtoinen tukihenkilötoiminta sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten tukena Valtakunnalliset sijaishuollonpäivät 29.9.2015 Vilhelmiina Kemppainen Tukea itsenäistymiseen -projekti (2012-2015) EHJÄ ry:n

Lisätiedot