METSÄALAN YHTEISTYÖN KEHITTÄMISHANKE LÄNSI-SUOMEN METTÄVERKKO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄALAN YHTEISTYÖN KEHITTÄMISHANKE LÄNSI-SUOMEN METTÄVERKKO"

Transkriptio

1 METSÄALAN YHTEISTYÖN KEHITTÄMISHANKE LÄNSI-SUOMEN METTÄVERKKO LOPPURAPORTTI 6/2005 Metsäntutkimuslaitos, Parkanon tutkimusasema 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Metsäalan yhteistyön kehittämishankkeen (MYK) taustaa Metsäsektorin muutos Verkostoituminen Länsi-Suomen metsäsektori Organisaatiot Metsävarat ja omistussuhteet Hakkuut ja jalostus Hankkeen tavoitteet Organisatorinen tavoite Toiminnalliset tavoitteet Hankkeen toteutus Hankkeen toiminta Toimijoiden sitouttaminen Yhteistoimintaverkosto ja Internet-portaali Yhteistoimintamuotojen kehittäminen Länsi-Suomen metsä- ja ympäristöfoorumi Tunnettuus/vaikuttavuuskysely Tiedottaminen Kehittämistarpeet ja toimintaehdotukset Viestinnän kehittäminen Lusto lehti metsästä Metsämessut Metsä- ja ympäristöfoorumi Viestintäkoulutus Verkkopalveluiden kehittäminen Metsäalan toimijoiden kansainvälistymisen tukeminen Yhteishankkeet Yhteistoiminnan organisointi

3 1. Metsäalan yhteistyön kehittämishankkeen (MYK) taustaa 1.1. Metsäsektorin muutos Suomen metsäala on ollut jatkuvassa murroksessa. Metsän käyttömuotojen monipuolistuminen, markkinatilanteiden muuttuminen, uusi tutkimustieto sekä organisaatiouudistukset muokkaavat metsäsektoria. Myös metsänomistajakunta on jatkuvassa muutoksessa. Se pirstaloituu ja sen rakenne muuttuu entistä monipuolisemmaksi: taajamissa ja kaupungissa asuvien metsänomistajien osuus kasvaa ja uusia metsänomistajia tulee koko ajan lisää. Tässä toimintaympäristössä metsänomistajien ja metsäorganisaatioiden on haasteellista pysyä kehityksessä mukana. Muutospaineet ovat kohdistuneet yhtä hyvin metsätalouden biologisiin perusteisiin, toiminnan kannattavuuteen kuin organisaatiorakenteisiinkin. Koko metsäsektorin jatkuva muutos aiheuttaa lisävaateita tiedon vuorovaikutteiseen kulkuun metsäsektorilla. Lisääntyneisiin haasteisiin toimijat ovat etsineet ratkaisua verkostoitumisen kautta yhdessä saavutetaan kuitenkin enemmän kuin toimittaessa erikseen Verkostoituminen Nykyajan tietoyhteiskunnassa organisaatiot tarvitsevat verkostoja, koska niiden avulla saadaan uutta informaatiota. Verkostojen avulla pystytään myös analysoimaan tietoa tehokkaammin: suodattamaan tietoa ja erottamaan tärkeät signaalit taustakohinasta. Verkostot ovat suuri mahdollisuus. Unkarilainen verkostotutkija Erdös on lanseerannut mallin, jolla kuvataan sitä, monenko askeleen päässä jokin verkoston jäsen on toisesta jäsenestä. Jos ajatellaan ihmiskuntaa isona ihmisten muodostamana verkostona, voidaan laskea, että kaikki maailman ihmiset ovat vain viiden askeleen päässä kenestä hyvänsä muusta ihmisestä. Tämä lähtee siitä olettamuksesta, että jokaisella on keskimäärin 30 tuttavaa. Mallin mukaan pystymme tavoittamaan tuntemiemme ihmisten ja heidän tuttaviensa kautta viidellä askeleella kenet tahansa maailmassa. Kaikki maailman ihmisten tieto jo kokemukset ovat teoriassa hyvin lähellä, mutta tietoa täytyy olla valmis myös luovuttamaan. Yhteistyö vaatii aktiivisuutta ja vastavuoroisuutta. Passiivinen jäsen ei hyödy verkostosta. Verkostoituminen ei ole itsetarkoitus, mutta verkostojen hyödyntäminen on suuri mahdollisuus. Viime vuosina metsä- ja ympäristöalan verkostoituminen on ollut erityisen voimakasta etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Joensuuhun onkin syntynyt vahva valtakunnallinen metsäalan osaamisen keskittymä. Tähän ovat vaikuttaneet sekä maakunnalliset että valtakunnalliset toimet. Joensuun tiedepuiston alaisuuteen on syntynyt puu- ja metsäalan osaamiskeskus, lisäksi valtiovallan toimesta Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimusasema on muutettu tutkimuskeskukseksi. Entuudestaan Joensuussa ovat toimineet vahva yliopistollinen metsätiedekunta sekä kansainvälinen metsäntutkimuksen yksikkö Euroopan Metsäinstituutti (EFI). Vastaavasti Pohjois-Suomeen syntyi vahva NorNet-yhteistyöverkosto Metsäntutkimuslaitoksen, Riista- ja kalataloudentutkimuslaitoksen, Oulun yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen, Maatalouden tutkimuskeskuksen sekä Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin ympäristökeskusten verkostoiduttua yhteen. NorNetin tavoitteena on tehostaa ympäristöja luonnonvara-alan koulutus- ja tutkimusyhteistyötä. 3

4 Vaikka Länsi-Suomessa on vahvat metsälliset perinteet ja alueella toimii lukuisia vahvoja metsäalan toimijoita, yhteistoiminta ei ole kehittynyt samaan tapaan kuin esimerkiksi Itä- Suomessa. Erillisiä pienempiä puu- ja metsäalan verkostoja tällekin alueelle on syntynyt viime vuosina, mutta maakuntarajat ylittävä laajamittainen metsäalan yhteistyö on Länsi-Suomesta puuttunut. 2. Länsi-Suomen metsäsektori 2.1. Organisaatiot Etelä-Pohjanmaan, Lounais-Suomen ja Pirkanmaan metsäkeskusten alueet kattavat suurimman osan läntisintä Suomea. Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueisiin kuuluvat Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat lukuun ottamatta rannikon ruotsinkielisiä seutuja. Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus käsittää Etelä- ja Keski-Pohjanmaan maakunnat ja Pirkanmaan metsäkeskuksen toimialueena on Pirkanmaan maakunta. Yksityismetsätalouden alueellisia etujärjestöjä ovat metsänomistajien liitot. Länsi-Suomessa Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien alueen kattaa Länsi-Suomen metsänomistajien liitto. Keski-Pohjanmaalla on oma metsänomistajaliittonsa. Länsi-Suomen metsänomistajien liittoon kuuluu 49 metsänhoitoyhdistystä, joiden tehtävänä on paikallisella tasolla ajaa metsänomistajien etuja ja tuottaa heille palveluja. Metsänhoitoyhdistysten lisäksi alueella on lukuisia yksityisiä palveluntuottajia. Metsäalan tutkimustoimintaa tehdään Länsi-Suomessa Metsäntutkimuslaitoksen kahdella tutkimusasemalla. Toinen sijaitsee Parkanossa Pirkanmaalla ja toinen Keski-Pohjanmaalla Kannuksessa. Metsäalan opetusta Länsi-Suomen alueella tarjoavat Seinäjoen ja Tampereen ammattikorkeakoulut, Tampereen ammattiopiston Kurun metsäoppilaitos ja Porin metsäopisto. Lisäksi Juupajoella sijaitsee Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasema, missä pidetään yliopistotasoisen metsäalan opintojen kenttäkursseja. Hyytiälässä on myös metsäalan tutkimustoimintaa. Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka hallinnoi valtion omistuksessa olevia metsiä, joita on Länsi-Suomessa kaiken kaikkiaan hehtaaria. Metsähallitus toimittaa puuta metsäteollisuudelle, tuottaa virkistyspalveluita ja hoitaa pääosaa Suomen luonnonsuojelualueista. Länsi-Suomessa on kuusi kansallispuistoa: Kauhaneva-Pohjankangas, Lauhanvuori, Seitseminen, Helvetinjärvi, Puurijärvi-Isosuo ja Kurjenrahka. Ympäristöhallintoa ei lasketa perinteiseen metsäsektoriin. Ympäristökeskusten tehtävänä on huolehtia mm. ympäristönsuojelusta, alueiden käytöstä, luonnonsuojelusta sekä vesivarojen käytöstä ja hoidosta. Tehtäviensä kautta alueellisilla ympäristökeskuksilla on vahva rooli metsäsektorilla. Länsi-Suomessa on kolme ympäristökeskusta. Lounais-Suomen ympäristökeskus kattaa Satakunnan ja Varsinais-Suomen, Pirkanmaan ympäristökeskus Pirkanmaan maakunnan ja Länsi-Suomen ympäristökeskus Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat Metsävarat ja omistussuhteet Etelä-Pohjanmaan, Lounais-Suomen ja Pirkanmaan metsäkeskuksien alueella on yhteensä noin ha metsätalousmaata (sisältää metsämaan, kitumaan, joutomaan, metsätiet ja varastot). Tämä on 13 % koko Suomen metsätalousmaasta. Etelä-Pohjanmaan 4

5 metsäkeskuksen alueella on noin ha metsätalousmaata, Lounais-Suomessa hieman yli miljoona hehtaaria ( ha) ja Pirkanmaalla noin hehtaaria. Yksityiset omistavat metsätalousmaasta valtaosan. Etelä-Pohjanmaalla 83 % ja Lounais-Suomessa 79 %. Pirkanmaalla yksityismaiden osuus on 73 %. Valtion ja yhtiöiden omistusosuus on Pirkanmaalla muita hieman suurempi. Molemmat omistajaryhmät hallitsevat noin 10 % metsätalousmaasta. Vähintään kahden hehtaarin yksityismetsälöitä on Länsi-Suomessa yhteensä noin kappaletta. Tämä jakautuu kolmen metsäkeskusalueen kesken siten, että Etelä-Pohjanmaalla ja Lounais-Suomessa on yksityismetsälöä kummassakin ja Pirkanmaalla Metsänhoitomaksua maksavia metsälöitä oli näistä 71 %. Metsänhoitomaksua maksetaan metsälöistä, joiden pinta-ala on yli neljä hehtaaria. Puuta länsisuomalaisissa metsissä on 392 miljoonaa m 3. Puuston keskitilavuus Etelä- Pohjanmaalla on 96 m 3 /ha, Pirkanmaalla 137 m 3 /ha ja Lounais-Suomessa 144 m 3 /ha. Luvut ovat yli valtakunnan keskiarvon, joka on noin 92 m 3 /ha. Puuston kasvu on 15,6 miljoonaa m 3 vuosittain ja vuotuinen poistuma 14,5 miljoonaa m 3 (vuonna 2002). (Metla: Metsätilastollinen vuosikirja 2003) Hakkuut ja jalostus Länsi-Suomen metsistä hakattiin puuta vuonna 2002 yhteensä 13 miljoonaa kuutiometriä. Hakkuut jakaantuivat suhteellisen tasaisesti kolmen metsäkeskuksen toimialueen kesken. Yksityismetsien osuus hakkuista oli 95 %. Bruttokantorahatulot Länsi-Suomen hakkuista olivat 378 miljoonaa euroa. Lounais-Suomessa ja Pirkanmaalla tulot olivat noin 130 miljoonaa euroa kummassakin ja Etelä-Pohjanmaalla 116 miljoonaa euroa. Metsäsektorin arvonlisäys alueiden kokonaisbruttokansantuotteista oli Lounais-Suomessa 4,2 %, Etelä-Pohjanmaalla 6,3 ja Pirkanmaalla 8,5 %. Metsäsektori työllisti vuonna 2002 Länsi-Suomessa henkilöä. Metsäkeskuksittain tämä jakaantui siten, että Pirkanmaalla metsäsektorilla työskenteli henkilöä, Lounais- Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla henkilöä. Jos näitä lukuja suhteutetaan alueiden kaikkiin työllisiin, on metsäsektorilla työssä käyvien osuus Pirkanmaalla 4,9 %, Lounais- Suomessa 2,7 % ja Etelä-Pohjanmaalla 5,7 % kaikista työllisistä. Taulukko1. Metsäsektorin työllistävyys ja vaikutukset alueiden talouksiin Länsi-Suomessa Metsäkeskus Metsäsektorin työlliset Osuus kaikista työllisistä, % Bruttokantoraha- tulot, milj. Metsäsektorin arvonlisäys, milj. Arvonlisäyksen osuus BKT:sta, % Lounais-Suomi , ,2 Pirkanmaa , ,5 Etelä-Pohjanmaa , ,3 Lähde: Metla. Metsätilastollinen vuosikirja Yritykset Vuonna 1998 Pirkanmaalla oli puutuotealan yrityksiä 554 kpl (sahat, talovalmistajat, rakennuspuusepäntuotteiden, kalusteiden ja huonekalujen valmistajat). Etelä-Pohjanmaalla puutuotealan yrityksiä on 583 kappaletta ja Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella 610 5

6 kappaletta, joista 231 oli Satakunnassa ja 379 Varsinais-Suomessa (Lähde: alueelliset puutuotealan strategiat). Suurimmat Länsi-Suomen metsäteollisuusyritykset ovat Metsäteollisuus ry:n jäseniä. Paperitahtaita Länsi-Suomessa on Mäntässä, Tampereen ja Valkeakosken ympäristössä sekä Raumalla. Mekaanisten massojen ja puolisellun valmistusyksiköitä on Porissa, Raumalla, Hämeenkyrössä ja Tampereella. Suomen paperitehtaat ja mekaanisten massojen valmistajat on esitetty kuvissa 1-2. Länsi-Suomen alueella on myös suuria sellutehtaita: Kaskisissa ja Raumalla on Metsä-Botnian sellutehtaat ja lisäksi UPM-Kymmenellä on Rauma Cell Raumalla ja Wisaforestilla yksikkö Pietarsaaressa. Metsäteollisuus ry:n jäsensahat Suomessa on esitetty kuvassa 3. Länsi- Suomessa on useita suuria sahoja, suurimpana Finnforest Oyj:n Vilppulan yksikkö, joka on tuotannoltaan Euroopan suurin yksittäinen saha. Metsäteollisuus ry:n jäsensahojen lisäksi Länsi-Suomesta löytyy kymmenkunta vuosikapasiteetiltaan yli m 3 :n sahaa ja lukuisia tätä pienempiä yksiköitä. Kartonkitehtaita on Länsi-Suomessa kolme: M-realin tehtaat Hämeenkyrössä ja Tampereella sekä StoraEnson yksikkö Porissa. Ruovedellä on Visuveden vaneritehdas ja Porissa on kuitulevytehdas. Ahlstrom Kauttua Oy, Kauttua, 54 Stora Enso Oyj, 4145 Anjalankoski Georgia-Pacific Nordic Oy, Nokia, 100 Imatra (Fine Paper + Laminating Papers Oy) Kotka (Laminating Papers Oy + Publication Papers Oy) Jujo Thermal Oy, Kauttua, 40 Oulu Summa Loparex Oy, Lohja, 65 Varkaus (Fine Paper + Publication Papers Oy) Veitsiluoto, Kemi (Fine Paper + Publication Papers Oy) Metsä-Tissue Oyj, Mänttä, 130 Tervakoski Oy, Tervakoski, 110 M-real Oyj, 1380 Kangas, Jyväskylä UPM-Kymmene Oyj, 5955 Kirkniemi, Lohja Jämsänkoski Kyro, Kyröskoski Kaipola, Jämsä Simpele Kajaani Äänekoski Kaukas, Lappeenranta Kymi, Kuusankoski Myllykoski Paper Oy, Anjalankoski, 570 Rauma Tervasaari, Valkeakoski Wisapaper, Pietarsaari Voikkaa Kuva 1. Suomen paperitehtaat 2005, kapasiteetti 1000t. LÄHDE: Metsäteollisuus ry, jäsenyritykset 6

7 M-real Oyj Stromsdal Oyj, Juankoski hioke Joutseno BCTMP Kirkniemi, Lohja hioke, RMP UPM-Kymmene Oyj Kyro, Kyröskoski hioke Jämsänkoski kuumahierre Lielahti CTMP Kaipola, Jämsä kuumahierre Simpele hioke Kajaani hioke, kuumahierre Tako, Tampere hioke Kaukas, Lappeenranta hioke Rauma hioke, kuumahierre Myllykoski Paper Oy, hioke Voikkaa, Kuusankoski hioke Anjalankoski Powerflute Oy, Kuopio Stora Enso Oyj Anjala, Anjalankoski Heinola Imatra Kotka Pankakoski, Lieksa Pori (Corenso) Summa Varkaus Veitsiluoto, Kemi puolisellu hioke, kuumahierre puolisellu CTMP kuumahierre hioke puolisellu hioke, kuumahierre hioke, kuumahierre hioke LÄHDE: Metsäteollisuus ry, jäsenyritykset Kuva 2. Mekaanisen massojen ja puolisellun valmistajat Suomessa vuonna 2005 ER-Saha Oy, Viitasaari Kuhmo Oy, Kuhmo Vapo Timber Oy Finnforest Oyj Olavi Räsänen Oy, Mikkeli - Forssan Saha - Eskola, Kannus - Kiepin Saha, Mikkeli - Hankasalmen Saha - Kaskinen Pihlavan Saha Oy, Noormarkku - Kevätniemen Saha,Lieksa - Karihaara, Kemi PRT-Wood Oy, Pyhäntä - Nurmeksen Saha - Kiihtelysvaara Pölkky Oy, Kuusamo - Peuravuonon Saha, Ivalo - Kyrö Stora Enso Timber Oy Ltd Veljet Kuusisto Oy, Laitila - Kyröskoski - Honkalahden Saha, Joutseno Versowood-konserni, Vierumäki - Lappeenranta - Kiteen Saha, Puhos - Versowood Oy - Merikarvia - Kotkan Saha - Versowood Otava Oy - Renko - Tolkkisten Saha, Porvoo - Versowood Riihimäki Oy - Soinlahti - Uimaharjun Saha Visuveden Saha Oy, Visuvesi - Vilppula - Varkauden Saha - Lapuan Saha Oy Hasa Yhtymä - Veitsiluodon Saha, Kemi - Haapajärven Hasa Oy UPM-Kymmene Wood Oy - Haapaveden Hasa Oy - Alholman Saha, Pietarsaari Herralan Saha Oy, Herrala - Heinolan Saha Honkarakenne Oyj, Karstula - Kajaanin Saha Iisalmen Sahat Oy, Peltosalmi - Kaukaan Saha, Lappeenranta Iisveden Metsä Oy, Iisvesi - Korkeakosken Saha Kairilan Saha Oy, Lassila - Leivonmäen Saha Kinnaskoski Neno Oy, Vilppula - Seikun Saha, Pori LÄHDE: Metsäteollisuus ry, jäsenyritykset Kuva 3. Metsäteollisuus ry:n jäsensahat Suomessa vuonna

8 3. Hankkeen tavoitteet Kehittämishankkeen kohderyhmä olivat länsisuomalaiset metsäalan toimijat: metsäopetus, metsäntutkimus, käytännön metsätalouden organisaatiot, metsäteollisuus sekä metsänomistajat. Hankealueeseen kuuluivat Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Satakunnan maakunnat Organisatorinen tavoite Kehittämishankkeen tavoitteena oli perustaa Länsi-Suomen metsäalan yhteistoimintaverkosto, joka koostuisi Pirkanmaan, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan alueella toimivista metsäntutkimuksen, metsäopetuksen, käytännön metsätalouden organisaatioiden ja metsäteollisuuden toimijoista. Myöhemmin verkosto mahdollisesti laajennettaisiin Pohjanmaan ja Keski-Suomen maakuntien alueelle. Kolmannessa vaiheessa verkostoon sitoutettaisiin Varsinais-Suomen ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa toimivat metsäalan toimijat. Yhteistoimintaverkoston ylläpito sekä toiminnan kehittäminen ja aktivointi keskitettäisiin Parkanoon perustettavaan Länsi-Suomen metsäalan yhteistoimintakeskukseen. Käynnistämisvaiheen jälkeen yhteistoiminnan tulojen tulisi kattaa toiminnan menot Toiminnalliset tavoitteet Kehittämishankkeen toiminnallisia tavoitteita olivat: - metsäalan toimijoiden keskinäisen yhteistoiminnan ja tunnettuuden edistäminen Länsi- Suomessa, - toimijoiden asiakaskunnan laajentaminen sekä metsäalan palveluiden ja tuotteiden yhteismarkkinoinnin tehostaminen, - alueen metsä- ja ympäristöviestinnän tehostaminen ja ylläpitäminen, - metsäalan tunnettuuden edistäminen elinkeinoelämän sekä poliittisten päättäjien keskuudessa, - yhteistyötahojen tunnettuuden ja toiminnan vaikuttavuuden kartoittaminen sekä - metsäalan työllisyyden edistäminen ja toimialueen profiloiminen metsäalan osaajana. 4. Hankkeen toteutus Kehittämishankkeen toteutuksesta vastasivat Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon tutkimusasema yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa, joista tärkeimpiä olivat: Länsi- Suomen metsänomistajien Liitto, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Lounais-Suomen metsäkeskukset, Metsänhoitoyhdistys Kihniö-Parkano ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun metsäalan yksikkö. Hanketta koordinoimaan palkattiin yksi kokopäiväinen henkilö. Koordinaattoriksi valittiin metsänhoitaja Juha-Matti Markkola. Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon tutkimusasema tarjosi työntekijälle toimitilat ja tarvittavan infrastruktuurin. Kehittämishankkeen taloushallinto huolehdittiin keskitetysti Metsäntutkimuslaitoksen Parkanon tutkimusaseman toimesta. Kehittämishankkeen vastuullisena johtajana toimi Metlan Parkanon tutkimusaseman johtaja, dosentti Hannu Raitio saakka. Raition siirryttyä Metlan ylijohtajaksi hankkeen vastuulliseksi johtajaksi tuli varttunut tutkija Lasse Aro. Hankkeella oli ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli seurata ja ohjata kehittämishankkeen etenemistä hyväksytyn suunnitelman 8

9 mukaisesti. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi hankkeen vastuullinen vetäjä. Ohjausryhmän muut jäsenet olivat: - Jukka Koivumäki, Länsi-Suomen metsänomistajien liitto ry., ohjausryhmän vpj. - Kaarina Rikala, Pirkanmaan TE-keskus (sijaisena Mikko Lääveri) - Pentti Hämäläinen, Pirkanmaan liitto - Jorma Vierula, Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus - Aki Haapaniemi, Metsänhoitoyhdistys Kihniö Parkano ry. - Kari Karjalainen, Parkanon kaupunki - Jarkko Malmberg, Luoteis-Pirkanmaan seutukunta - Esa Niiniharju, Luoteis-Pirkanmaan seutukunta - Pertti Immanen, Nordea Pankki - Markku Väre, Metsäteollisuus ry. - Kari Hänninen, Meto-yrittäjät ry. - Tapio Nummi, Lounais-Suomen metsäkeskus (Rauno Numminen 10/2004 saakka) - Ari Lahteenmäki, Pirkanmaan metsäkeskus - Jukka Rintala, Pohjois-Satakunnan mhy (Timo Hongisto 2/2004 saakka) - Tapani Tasanen, SeAMK Ohjausryhmän sihteerinä toimi hankkeen koordinaattori Juha-Matti Markkola. Ohjausryhmä kokoontui kaiken kaikkiaan seitsemän kertaa. 5. Hankkeen toiminta Hankkeen oli tarkoitus alkaa Rahoituspäätös saatiin kuitenkin vasta kesäkuussa, ja hanke lähti käytännössä käyntiin koordinaattorin aloittaessa työnsä. Hankkeen oli alun perin suunniteltu päättyvän Myöhästyneestä aloituksesta johtuen hankkeelle haettiin jatkoaikaa saakka. Tämän jälkeen katsottiin vielä toinenkin jatkoaika tarpeelliseksi, johtuen lähinnä siitä, että jatkohanke ei saanut rahoitusta. Hanke sai jatkoaikaa saakka. Kehittämishankkeen käytännön tehtäviksi oli asetettu: 1. Länsi-Suomen Allianssin alueen metsäalan toimijoiden sitouttaminen yhteistoimintaan mm. järjestämällä kaksi aihetta käsittelevää laajapohjaista verkostoseminaaria. 2. Yhteistoimintaverkoston ja sille yhteisen Internet-portaalin perustaminen. 3. Toimivien yhteistoimintamuotojen kehittäminen sekä käytännön yhteistoimintasuunnitelman laatiminen tuleville vuosille, joiden varaan voidaan jatkossa rakentaa yhteistoimintakeskuksen toiminta siten, että toiminta kattaisi siitä aiheutuvat menot. 4. Länsi-Suomen metsä- ja ympäristöfoorumin järjestäminen alueen elinkeinoelämän johtajille ja poliittisille päättäjille yhteistyössä ympäristöorganisaatioiden kanssa. 5. Opinnäytetyön toteuttaminen metsäalan toimijoiden tunnettuudesta/vaikuttavuuskysely alueen metsänomistajien keskuudessa. 6. Kehittämishankkeen toiminnasta tiedottaminen paikallisten, maakunnallisten ja valtakunnallisten viestimien välityksellä. Samalla oli tarkoitus kasvattaa alueen metsäalan toimijoiden näkyvyyttä sekä vahvistaa yhteistoimintaverkoston ja keskuksen valtakunnallista asemaa Toimijoiden sitouttaminen 9

10 Toimijoiden yhteistyöhön sitouttaminen aloitettiin kartoittamalla yhteistoimintatarpeita ja -ideoita sekä yhteistyöhalukkuutta. Pääosin tämä tehtiin metsäalan toimijoiden ja sidosryhmien haastattelujen avulla. Haastatteluja tehtiin kaiken kaikkiaan yli 50 eri organisaation kanssa. Haastattelujen tulos oli se, että yhteistyöhalukkuutta löytyy periaatteellisella tasolla, mutta yhteistoiminnan konkretisointi on haastavaa. Yhteistyötarpeiden kirjo on hyvin laaja, ja osin toimijat eivät pysty yksilöimään, mitä yhteistyö voisi käytännössä olla. Saadun palautteen pohjalta suosituimman toimintaideat yhteistyöorganisaatiolle olivat seuraavanlaisia: - toimintaympäristön kehittäjä, - rahoituksen hankkija, hankeisäntä, - tiedon kerääjä kentältä (tulevaisuusvisiot, metsänomistajien tarpeiden aito analyysi), - tiedotuksen koordinoija, - tiedotuskanavien luoja (messukonsepti, radiokonsepti, verkkopalvelut) sekä - koulutusten organisoija. Haastattelujen lisäksi järjestettiin erilaisia tapaamisia, joiden tehtävänä oli tutustuttaa toimijoita toisiinsa, välittää ja kerätä tietoa sekä suunnitella yhteistyötoimenpiteitä. Suurimmat tapahtumat olivat verkostoseminaarit, joista ensimmäinen oli syksyllä 2003 järjestetty Mettäverkko seminaari ja toinen syksyn 2004 EU-seminaari otsikolla: Mullistaako EU Suomen metsätalouden?. Mettäverkko- seminaarissa saatiin asiantuntijoiden katsaus siitä, mitkä ovat metsäalan haasteet tulevaisuudessa ja pohdittiin yhteistyön tekemistä. Mettäverkko-seminaari keräsi yhteen yli 40 länsisuomalaista metsäalan toimijaa. EU-seminaari toi toimijoille tietoa EU:ssa tapahtuvista metsäalaa koskevista uudistuksista ja uudesta rahoituskaudesta. Sen tarkoituksena oli osaltaan selventää toimintaympäristössä tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia ja mitä se vaatii maakuntatason toimijoilta mm. yhteistyön tekemisen kannalta. Alustajiksi saimme mm. maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan, Metlan ylijohtaja Hannu Raition ja Satakunnan maakuntajohtajan Pekka Turusen. Seminaariin osallistui 80 henkilöä. Näiden suurempien seminaarien lisäksi hanke järjesti useita kokouksia ja tapaamisia ja koordinaattori osallistui vastaavasti eri kokoonpanojen järjestämiin tapaamisiin. Suosituimmat aihepiirit näissä tapaamisissa olivat metsäalan tiedottamisen kehittäminen, metsäalan tulevaisuus sekä maaseudun kehittäminen ja siihen kuuluvat rahoitusinstrumentit Yhteistoimintaverkosto ja Internet-portaali Toimijoiden haastattelujen avulla kerättiin tietoa tuotteiden ja palveluiden yhteismarkkinoinnin tarpeista samoin kuin ideoita ja keinoja metsä- ja ympäristöviestinnän tehostamiseksi. Alunperin hankkeessa oli tavoitteena perustaa Länsi-Suomen metsäportaali, verkkopalvelu, joka olisi toiminut ikkunana länsisuomalaiseen metsäalaan. Portaalin tavoitteena oli parantaa osaltaan metsä- ja ympäristöviestintää ja toimijoiden palvelujen yhteismarkkinointia. Hankkeen aikana kuitenkin ilmeni, että useat toimijat, mm. metsäkeskukset ovat suunnittelemassa metsäportaalia, joka kokoaa metsäalan toimijoita saman portaalin suojiin. Uuden metsänomistajille suunnatun portaalin luomiselle ei ole tarvetta vaan panostukset kannattaa suunnata verkkoviestinnän sisällöntuotantoon ja tehostaa palvelujen yhteismarkkinointia ja viestintää tätä kautta. Metsäportaalin sijaan hankkeessa päätettiin rakentaa verkkopalvelu metsäalan toimijoille, Mettäverkko-ekstranetti. Verkkopalvelun tarkoituksena oli toimia MYK-hankkeen tiedotuskanavana metsäalan toimijoille ja metsäalan yhteisenä verkkotyöskentely-ympäristönä. 10

11 Verkkopalvelu oli hankkeen työkalu metsäalan toimijoiden suuntaan. Se tarkoituksena oli parantaa hankkeen tiedotusta ja hallinnointia, mutta se oli samalla kokeilu myös siitä, onko verkkopalvelulla käyttöä verkoston työvälineenä. Tarjouskilpailun jälkeen palvelu tilattiin Discendum Oy:ltä. Yhtiön Optima-palvelu on Internetin kautta tarjottava palvelu, jonka avulla voidaan toteuttaa yhteisöllisiä projektihankkeita verkossa. Palvelun tuottaja huolehtii palvelun tuottamisesta, palvelinympäristöstä ja sen ylläpidosta, versiopäivityksistä sekä tietoliikenneyhteyksistä palvelinympäristön ja Internetin välillä. Asiakkaalle luodaan ympäristö, jonka jälkeen asiakas pystyy laajasti muokkaamaan palvelun sisältöä. Palvelun peruselementtinä olivat virtuaaliset työpajat eli yhteistyöhankkeiden ja toimintojen ideointi- ja suunnitteluympäristöt, joissa toimintojen suunnittelun työketjut ovat näkyvillä kaikille asianomaisille. Käyttäjille pystyi luomaan käyttäjäprofiilin eli räätälöimään asiat, joihin käyttäjällä on käyttöoikeus. Lisäksi verkkopalvelussa oli keskustelupalsta ja kalenteripalvelu. Mettäverkko-ekstranetti oli helppokäyttöinen ja palveluiltaan laaja. Palvelun käyttöaste oli hankkeen aikana kuitenkin hyvin alhainen. Osaksi palvelua ei koettu tarpeeksi houkuttelevaksi, palvelun käyttö koettiin hankalaksi tai palvelussa käytössä olevat tiedot oli saatavilla myös jostain muualta. Iso syy käyttämättömyyteen oli myös tottumattomuus yhteisöllisten verkkopalvelujen käyttämiseen. Verkkopalvelu oli kokeiluna mielenkiintoinen, mutta kokeilun perusteella voidaan sanoa, että tällä hetkellä metsäalan toimijoiden väliselle verkkopalvelulle ei ole tilausta. Tulevaisuudessa verkkopalvelun käyttöä kannattaa kuitenkin vakavasti harkita uudelleen esimerkiksi laajojen yhteishankkeiden yhteydessä. Verkkopalvelun avulla pystytään korvaamaan yhteiskokouksia, hallinnointia ja tiedotusta pystytään parantamaan ja palvelu pystyy parhaimmillaan luomaan hyvän keskusteluareenan Yhteistoimintamuotojen kehittäminen Alkuperäinen toimintamalli Länsi-Suomen metsäalan yhteistyön parantamiseksi oli suunniteltu kolmivaiheiseksi. Ensimmäisenä vaiheena oli esiselvitysluonteinen Länsi-Suomen metsäalan toimijoiden yhteistyön tarpeiden selvittäminen ja organisointi. Esiselvitysvaiheessa esiin nousseita kehittämistarpeita oli tarkoitus viedä konkreettisesti eteenpäin jatkohankkeessa, kehittää toimivat yhteistoimintamuodot ja näin luoda pohjaa kolmanteen vaiheeseen. Kolmantena vaiheena oli toiminnan vakiinnuttaminen ilman hankerahoitusta. MYK-hankkeen aikana esitetyistä kehittämistoimista koottiin yhteen kaikkein kiinnostavimmat elementin jatkohankehakemukseen, jolla haettiin rahaa ylimaakunnallisista ALMA-rahoista. Hakemus jätettiin syksyllä Jatkohankehakemus ei kuitenkaan saanut rahoitusta, mikä vaikeuttaa kehittämistoimintaa. Tämän raportin lopussa käydään kehittämistarpeet ja toimintaehdotukset läpi perusteellisemmin Länsi-Suomen metsä- ja ympäristöfoorumi Hankkeen toimesta järjestettiin ensimmäinen Länsi-Suomen Metsä- ja ympäristöfoorumi Etelä-Pohjanmaalla. Mukana oli 28 päättäjää kolmen maakunnan alueelta. Kahden päivän aikana osallistujat saivat kattavan kuvan metsäsektorin tämän hetken tilasta. Foorumi lisäsi konkreettisesti osallistujien metsäalan tuntemusta ja samalla Foorumin markkinoinnin ja tuotetun materiaalin avulla saatiin tunnettuutta lisättyä myös muiden keskuudessa. Foorumia 11

12 varten perustettiin omat verkkosivut ja Foorumi sai myös hyvää julkisuutta maakunnan lehdissä (Ilkka, Pohjalainen ja paikallislehdet). Metsä- ja ympäristöfoorumin suunnittelun apuna käytettiin Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijan Liisa Hautasen opinnäytetyötä, jossa selvitettiin länsisuomalaisten maakuntavaikuttajien tietämys alueen metsäsektorista ja toimijoista. Samalla kartoitettiin vaikuttajien metsä- ja ympäristötietotarpeet. Foorumijärjestelyissä oli mukana Seinäjoen ammattikorkeakoulun Tuomarniemen yksikön kolme opiskelijaa. He osallistuivat Foorumin käytännönjärjestelyihin, keräsivät osallistujilta palautteen ja kartoittivat myös seminaarin vaikuttavuutta osallistujien keskuudessa vielä Foorumin jälkeen. MYK-hankkeessa luotiin hyvä malli maakuntavaikuttajien ja metsäammattilaisten kohtaamisille. Osallistujilta kerätyn palautteen mukaan Foorumin antia ja järjestelyjä pidettiin loistavina. Metsäsektorin ja sidosryhmien vuosittaista tapaamista pidettiin erittäin toivottavana Tunnettuus/vaikuttavuuskysely Hankesuunnittelmaan oli kirjattu opinnäytetyön teettäminen. Opinnäytetyön aiheena oli suunniteltu alueen metsäalan toimijoiden tunnettuus ja vaikuttavuus. Eri organisaatioiden tunnettuudesta metsänomistajien keskuudessa on tehty aiemmin selvityksiä, mutta metsäorganisaatioiden tunnettuutta maakunnallisten päättäjien parissa ei ole tutkittu. Opinnäytetyön aihetta päätettiin suunnata hieman toisin ja selvittää opinnäytetyön avulla länsisuomalaisten maakuntavaikuttajien tietämys alueen metsäsektorista ja toimijoista. Samalla kartoitettiin vaikuttajien metsä- ja ympäristötietotarpeet. Selvitys tehtiin syvähaastattelemalla 12 länsisuomalaista maakuntavaikuttajaa. Haastateltavat vaikuttajat valittiin yhteistyössä ohjausryhmän, hankkeen johtajan ja koordinaattorin kanssa. Selvityksen perusteella voidaan yleisesti päätellä, että metsäala on erittäin arvostettu toimiala ja maakunnallisilla päättäjillä on siitä positiivinen mielikuva. Metsäalan tunnettuus vaihtelee kuitenkin päättäjien keskuudessa melkoisesti. Säännöllisiä tapaamisia metsäalan organisaatioiden edustajien kanssa pidettiin periaatteessa erinomaisena keinona viestiä vireillä olevista hankkeista ja muista ajankohtaisista asioista. Jonkinlaista henkilökohtaista yhteydenpitoa tulisi kehittää Tiedottaminen Tiedotustoiminnassa pyrittiin olemaan aktiivisia käyttäen kaikkia kanavia. Henkilökohtaiset tapaamiset toimijoiden kanssa olivat tärkeä tiedottamisen muoto samoin kuin hankkeen esittelyt erilaisissa yhteistapaamisissa. Hankkeen sisäistä tiedotusta hoidettiin pääosin sähköpostin, Lusto-lehden ja Mettäverkko-ekstranetin avulla. Ulkoisen tiedotuksen kanavia olivat hankkeen omat www-sivut, radio, maakunta- ja paikallislehdet sekä messut. Hankkeen toiminnasta oli lehtijuttuja ainakin Aamulehdessä, Ilkassa, Satakunnan Kansassa, Metsälehdessä, Lallissa, Lusto-lehdessä, Maaseudun Tulevaisuudessa ja Ylä-Satakunnassa. Lisäksi hanke oli esillä Tampereen ja Satakunnan radioissa ja Radio SataHämeessä. Hanke oli mukana kaiken kaikkiaan kuusilla messuilla, joista suurimmat olivat Metsä ja luonto messut Tampereelle , ja Ihminen, metsä ja puu messut Raumalla,

13 6. Kehittämistarpeet ja toimintaehdotukset Yleisesti ottaen metsäalan yhteistyö Länsi-Suomessa toimii hyvin. Varsinkin maakuntien sisällä toimijat tuntevat toisensa ja toimijoiden välille on vuosikymmenien kuluessa muodostunut luontevaa yhteistyötä. Maakuntarajat ylittävää yhteistyötä on kuitenkin entisestään kehitettävä. Maakunnista toiseen tieto ei kulje vielä yhtä joustavasti kuin maakuntarajojen sisällä. Länsi- Suomen metsänomistajaliitto ja metsäyhtiöt ovat organisaatioita, joiden toiminta-alue kattaa koko Länsi-Suomen. Myös Metsäntutkimuslaitos on maakuntarajat ylittävä organisaatio Parkanon tutkimusaseman kautta. Se ei ole sitoutunut yhteen maakuntaan vaan tekee tutkimustyötä laajemmalla alueella. Muiden toimijoiden organisaatioraja noudattaa maakuntarajaa ja käytännössä samalla rajaa niiden toimintapiiriä. Yleisiä yhteistyön kehittämisen painopisteitä ovat: - Maakuntarajat ylittävään yhteistyöhön kannattaa kiinnittää enemmän huomiota. - Valtakunnan rajat ylittävä toiminta on mahdollisuus. - Yhteistyötä maakunnallisten, seutukunnallisten ja kunnallisten vaikuttajien kanssa lisättävä. - Yhteistyötä valtionhallinnon muiden organisaatioiden kanssa on edelleen kehitettävä Myk-hankkeen kautta on noussut esiin lukuisia yksittäisiä kehittämistoiveita ja ideoita Länsi- Suomen metsäalan yhteistyön lisäämiseksi ja kehittämiseksi. Pääryhmittäin kehittämistarpeet voidaan luokitella: viestintä, kansainvälisyys ja yhteiset kehittämishankkeet Viestinnän kehittäminen Viestintä on tärkeä osa kaikkien länsisuomalaisten metsäalan toimijoiden työtä. Metsäsektorin jatkuva muutos merkitsee sitä, että metsäalan sisäisen tiedotuksen ja metsäalan ulkopuolelle suunnatun viestinnän tulee olla tehokasta, aktiivista, entistä ammattitaitoisempaa, asiakaslähtöisempää ja siinä täytyy käyttää hyväkseen kaikkia viestinnän kanavia. Metsänomistajat ovat viestinnän pääkohderyhmä, mutta metsäalan kannalta on hyvin tärkeää myös maakunnallisten ja valtakunnallisten päättäjien informointi. Metsäalan imagon rakentaminen on myös entistä tärkeämpää. Jokainen metsätoimija haluaa pitää organisaation perusviestinnän käsissään. Esimerkiksi omat asiakaslehdet koetaan erittäin tärkeiksi ja Luston käyttöä asiakaslehden korvaajana ei nähdä mahdollisena. Yhteistyötä tarvitaan uusien viestintäkanavien luomisessa ja vanhojen kehittämisessä. Tähän toimijoiden olisi syytä panostaa Lusto lehti metsästä Lusto-lehti on ollut toimiva länsisuomalainen metsäalan yhteistoimintamuoto jo yli 20 vuoden ajan. Se on metsäalan toimijoille erinomainen viestintäkanava Länsi-Suomen metsänomistajaviestinnässä ja lehden jatko tulee turvata. Luston rahoitus on saatava kestävämmälle pohjalle kuin mitä se tällä hetkellä on. Metsäorganisaatioiden tulee sitoutua lehden rahoitukseen vuotta pidemmiksi ajanjaksoiksi. Näin myös lehteä pystytään kehittämään pitkäjänteisemmin ja entistä tavoitteellisemmin. Luston verkkoversion kehittäminen on myös miettimisen arvoinen asia. Päälinjana kehittämisessä tulee olla se, että verkkoversio toimisi jatkuvan tiedottamisen periaatteella. Paperiversion ilmestymiskertojen välillä verkkoversio olisi ajankohtaisten tiedotteiden ja 13

14 uutisten kanava. Verkkopalvelussa voitaisiin myös täydentää ja taustoittaa paperilehden artikkeleita. Totuttuun tapaan palvelu toimisi myös lehtiarkistona. Verkkoversion kehittäminen on pitkäntähtäimen tavoite Metsämessut Pirkanmaalla Metsä ja luonto metsämessut järjestettiin vuosina 2002 ja Vuoden 2003 tapahtuma keräsi yli henkilöä. Raumalla järjestettiin Ihminen, metsä ja puu messut syksyllä Rauman messuilla oli lähes 100 näytteilleasettajaa ja noin 6000 vierasta. Etenkin Metsä ja luonto -messujen saama suuri suosio osoittaa, että suurelle metsätapahtumalle on tilausta Länsi-Suomessa. Messut ovat metsänomistajille tärkeä tiedonpäivitysfoorumi. Samalla messut tarjoavat metsäalan yrittäjille ja organisaatioille oivallisen markkinointikanavan ja kosketuspinnan palvelujen käyttäjiin, metsänomistajiin. Metsämessut toimivat myös yleisen metsä- ja ympäristöviestinnän kanavana alueella ja muokkaavat täten metsäalan toimintaympäristöä positiivisella tavalla. Maaseudun metsänomistajakunnan lisäksi messut ovat kokemusten perusteelle suosittuja kaupunkilaisten keskuudessa sekä metsänomistajien kuin myös metsää omistamattomien piirissä. Metsäelinkeinojen näyttävä ja toistuva esillä olo tukee osaltaan myös kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta. Näyttää siltä, että Länsi-Suomeen on syntymässä messukonsepti, jolla on jatkuvuutta. Etelä- Pohjanmaan metsäkeskus on ottanut haasteen vastaan vuoden 2005 osalta ja järjestää Metsä ja luonto metsämessut Seinäjoella Tapahtuman ohjelma löytyy sivuilta Pirkanmaan metsäkeskus on suunnitellut järjestävänsä seuraavat Metsä ja luonto -messut vuonna He ovat tehneet periaatepäätöksen, että messuja ei järjestetä samana vuonna Metko-messujen kanssa. Rytmitys on luonteva ja siitä kannattaa pitää kiinni. Vuoden 2007 jälkeen haaste kääntyy vuonna 2009 Lounais-Suomen metsäkeskuksen puoleen. Pirkanmaan metsäkeskus antoi eteläpohjalaisille luvan käyttää messuilla samaa nimeä kuin Tampereella käytettiin. Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus on ollut tiiviisti yhteydessä sekä Pirkanmaan että Lounais-Suomen metsäkeskuksien messujärjestäjiin. Näin hyviä käytäntöjä on saatu vieritettyä eteenpäin. Länsi-Suomessa on saatu luotua toimintamalli, joka mahdollistaa messukonseptin kierrättämisen Länsi-Suomen maakuntakeskusten (Seinäjoki, Tampere ja Turku/Pori/Rauma) välillä. Metsämessut on järkevää järjestää joka toinen vuosi vuorotellen Länsi-Suomen eri maakunnissa. Järjestelyvuodet vuorottelevat Metko-messujen kanssa. Päävastuu messujärjestelyistä on alueen metsäkeskuksella Metsä- ja ympäristöfoorumi Metsäsektorin kehityksen kannalta on tärkeää pitää alueen päättäjät hyvin informoituna metsänomistajien ja metsäalan kannalta yleisemminkin ajankohtaisista asioista. Maakunnallisten päättäjien rooli on vahva alueiden kehittämislinjauksia laadittaessa ja rahoituspäätöksiä tehtäessä. MYK-hankkeessa tehdyn selvityksen mukaan maakunnalliset päättäjät toivovat tietoa ja säännönmukaisia tapaamisia metsäalan toimijoiden kanssa. MYK-hankkeen aikana kokeiltiin päättäjien metsäakatemia -tyyppisen toiminnan tuomista myös maakuntatasolle. Saatu palaute oli rohkaisevaa, toimintamalli sai kiitosta. Tehtyjen selvitysten 14

15 ja Metsä- ja ympäristöfoorumikokeilun pohjalta toimintamallia olisi hyvä jatkaa Länsi- Suomessa, kierrättäen tapahtumaa eri maakunnissa vuorovuosin. Ylimaakunnallisen Foorumin lisäksi tarvittaisiin myös pienimuotoisempia seutukunnallisia ja pitäjäkohtaisia tapahtumia, jossa alueen päättäjiä tutustutettaisiin oman alueen metsäalaan: toimijoihin, yrityksiin, mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja uhkiin. Paikallisten politiikan ja talouden päättäjien tietämystä metsäalasta ei hankkeessa selvitetty, mutta tuntuma on tietämyksen taso myös tässä kohderyhmässä vaihtelee paljon. Paikallisiakaan metsäalan voimavaroja ja mahdollisuuksia ei tunneta tarpeeksi hyvin Viestintäkoulutus Yhteisesti metsäalan toimijat tarvitsevat viestintäkoulutusta. Alueen metsäalan oppilaitokset järjestävät viestintäkoulutusta osana koulutustarjontaansa. MYK-hankkeen toimesta järjestettiin myös pienimuotoista viestintäkoulutusta. Yksittäisien koulutuspäivien avulla pureuduttiin aina yhteen viestinnän osa-alueeseen. Koulutuspäivät olivat suosittuja. Tällaista lyhytkestoista koulutustarjontaa tulisi lisätä. Alueen oppilaitokset voisivat ottaa koulutustarjontaansa myös tällaiset lyhyet viestintäkoulutukset Verkkopalveluiden kehittäminen Internetissä on jo tällä hetkellä useita metsänomistajille suunnattuja verkkopalveluja, jotka välittävät metsätietoa. Lisää verkkopalvelukanavia ei enää tarvita, mutta haasteena on kehittää palveluiden laatua ja sisältöä paremmin metsänomistajia hyödyttäviksi. Verkkopalveluiden sisältöä on lisättävä ja metsäammattilaisten metsänomistajille suuntaamaa viestiä tulee selkeyttää. Verkkopalvelujen kehittämisen tavoitteet: - Olemassa olevien verkkopalvelujen sisällöntuotannon kehittäminen, jatkuva tiedotus osaksi verkkoviestintää. - Parannetaan olemassa olevien verkkopalvelujen keskinäistä koordinointia: yksittäiset verkkopalvelut tukemaan toinen toisiaan. - Metsäasiantuntijapankin luominen siten, että jokainen organisaatio vie henkilöstönsä osaamiskuvaukset verkkopalveluunsa Metsäalan toimijoiden kansainvälistymisen tukeminen Länsi-Suomen metsäsektorin haasteena on kansainvälinen toimintakenttä. Metsäalan toimijoiden on oltava kansainvälisiä ollakseen kilpailukykyisiä ja pystyäkseen tuottamaan toiminnallaan edelleen lisäarvoa metsänomistajille ja metsäalaan liittyville yrittäjille. Valtiovalta on kiinnittänyt myös asiaan huomiota, toivoen metsäkeskuksien kansainvälistymistä. Metsäalan toimijoiden on erityisesti oltava valmiita ottamaan EU:n puolelta tulevat haasteet ja mahdollisuudet vastaan. Metsäorganisaatioiden valmiudet kansainväliseen toimintaan ovat tällä hetkellä huonot. Kokemusta kansainvälisestä toiminnasta on metsäsektorin sisällä kertynyt Metsäntutkimuslaitokselle, ammattikorkeakouluille (TAMK ja SeAMK) sekä alueen toisen asteen metsäalan oppilaitoksille. Kansainvälistyminen tapahtuu parhaiten käytännön kautta. Tavoitteena tulee olla yhteishankkeiden luominen ulkomaisten yhteistyötahojen kanssa. Yhteistoiminnan aikaansaamiseksi täytyy yhteistyötahojen yhteiset kiinnostuksen kohteet 15

16 selvittää ja rakentaa luottamusta molemmin puolin. Tässä työssä tukeudutaan vahvasti olemassa oleviin organisaatioihin, jotka tukevat kansainvälistymistä. Myös metsäalan sisäistä kansainvälisyysosaamista vyörytetään muiden toimijoiden käyttöön. Kansainvälistymisen tukemiseen tarvitaan oma kehittämishanke, jossa haetaan yhteistyökumppaneita EU:n sisällä käyttäen hyväksi esim. Eurooppa tiedotuspisteitä ja Länsi- Suomen Allianssin Eurooppa-toimistoa. Kehittämishankkeen kautta päästäisiin kokeilemaan yhteistyön rakentamista ulkomaisten toimijoiden kanssa ja käytännön tasolla tulisi pyrkiä saamaan kansainvälisiä yhteistyöhankkeita. Kansainvälistymishanke on syytä ajoittaa 2007 alkavalle rahoituskaudelle. Ammattikorkeakoulu tai Metla ovat luontevia hankekoordinaattoreita Yhteishankkeet Yhteistyön tekemisen konkreettisimpia muotoja ovat yhteishankkeet. Hankkeissa tulisi pyrkiä yhä enemmän hankkeisiin, joissa olisi mukana metsäalan toimijoiden lisäksi kumppaneita muilta toimialoilta, etenkin ympäristö- ja teknologiasektoreilta. Uudet liitospinnat saattavat olla hyvin hedelmällisiä. Ylimaakunnalliset hankkeet ovat monesti vaikeita saada kokoon ja toiminnalla on usein taipumusta painottua johonkin maakuntaan. Ylimaakunnalliseen yhteistyöhön tulisi kuitenkin pyrkiä yhä enemmän. Samanlaista metsäalan kehittämistyötä tehdään kaikissa Länsi-Suomen maakunnissa. Hankehallinnointi vie usein kohtuuttoman paljon aikaa ja samalla työllä pystyttäisiin hoitamaan suurempiakin hankekokonaisuuksia. Hanketoiminnan yksi haaste on saada hyvät toiminnot liikkeelle ja ylimaakunnalliset hankkeet ovat yksi tapa kehittää ja levittää hyviä toimintamalleja. Yksi tällainen avaus on metsäyrittäjyyden aktivoimishanke, jolle on haettu rahoitusta tavoite 3 ohjelmasta. Hanke alkaa syksyllä Sen toiminta-alueena on Pirkanmaan maakunta, mutta asiantuntemusta ja yhteistyökumppaneita tarvitaan yli maakuntarajojen Yhteistoiminnan organisointi Hankkeen pohjalta voidaan sanoa, että tällä hetkellä ei ole edellytyksiä perustaa uutta yhteistoimintakeskusta hallinnoimaan metsäalan toimijoiden yhteistyötä Länsi-Suomessa. Se voi olla ajankohtaista myöhemmin, kun yhteistoiminnan laatu on muuttunut sellaiseksi, että se mahdollista toiminnan pyörittämisen ilman ulkopuolista tukea. Yhteishankkeiden hallinnointi ja kansainvälisyyden edistäminen voivat olla sellaisia asioita, jotka voimakkaasti laajentuessaan on järkevää keskittää yhteistoimintakeskukselle. Yhteistoimintakeskuksen rooli täytyy olla lisäarvoa tuottavaa. Ensisijaisesti täytyy käyttää jo olemassa olevia resursseja, mutta jos se ei riitä, voi tulevaisuudessa yhteistoimintakeskukselle olla tilausta. Palveluluille on kuitenkin siinä määrin markkinoita, että yksityinen yrittäjä voisi saada osan toimeentulostaan palveluiden myymisestä metsäalan organisaatioille. Tarjottavia palveluita olisivat mm. kansainvälisten hankkeiden kokoaminen, rahoituksen hakeminen ja hankehallinnointi. Tässä vaiheessa olisi kuitenkin luontevaa, että länsisuomalaiset metsäalan toimijat saataisiin yhteisen pöydän ääreen ainakin kerran vuodessa. Tapaamisten päätarkoituksena olisi tietojen 16

17 vaihtaminen ja tulevaisuuden haasteiden ennakointi. Tapaamiset ovat tarpeen niin ylimaakunnallisesti, maakuntatasolla kuin myös paikallisestikin. Esimerkiksi seutukunnalliset yhteiskokoontumiset olisivat erittäin hyödyllisiä. 17

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Valiokunnan kokoonpano kaudella

Valiokunnan kokoonpano kaudella Valiokunnan kokoonpano kaudella 2016-2017 Kai Hildén Turku pj. Tuomas Eivola Tampere Marja Hongisto Turku Piritta Maja Kuortane Eino Styrman Helsinki Juha Viberg Kotka Avaintehtävät: valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta

Turvapaikanhakijoiden vastaanotto. Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta Turvapaikanhakijoiden vastaanotto Olli Snellman, Maahanmuuttovirasto Espoon monikulttuurisasiain neuvottelukunta 24.8.2016 Vastaanotto Vastaanottolain tarkoituksena on turvata kansainvälistä suojelua hakevan

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Liite 2 Suunnitelmaan kuuluvien laitosten polttoainetiedot ja savukaasumäärät /28 102013

Liite 2 Suunnitelmaan kuuluvien laitosten polttoainetiedot ja savukaasumäärät /28 102013 Komission täytäntöönpanosäännöksen 2012/115/EU lisäyksen A taulukon A.1 mukaiset polttoaineita ja savukaasumääriä koskevat tiedot Numero Laitoksen nimi Laitoksen sijainti (osoite) Käytetyn polttoaineen

Lisätiedot

Kuortaneen ajantasaistushanke

Kuortaneen ajantasaistushanke Kuortaneen ajantasaistushanke 2006-2008 Eri-ikäisen metsävaratiedon ajantasaistaminen yksityismetsissä eri toimijoiden tuottaman toteutustiedon hyödyntäminen suuralueella Kuortaneen seminaari 10.9.2007

Lisätiedot

Metlan asiakkaiden palvelutarpeet -työpaja Eero Mikkola, Metla Lasse Akselin, Tieto Oyj

Metlan asiakkaiden palvelutarpeet -työpaja Eero Mikkola, Metla Lasse Akselin, Tieto Oyj Metlan asiakkaiden palvelutarpeet -työpaja 21.10.2011 Eero Mikkola, Metla Lasse Akselin, Tieto Oyj Työpajan ohjelma 09:00 09:10 Työpajan avaus, Metla 09:10 10:00 Asiakkaan tietotarpeet ja Metlan palveluiden

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Liite 2 Suunnitelmaan kuuluvien laitosten polttoainetiedot ja savukaasumäärät

Liite 2 Suunnitelmaan kuuluvien laitosten polttoainetiedot ja savukaasumäärät 1 Komission täytäntöönpanosäännöksen 2012/115/EU lisäyksen A taulukon A.1 mukaiset polttoaineita ja savukaasumääriä koskevat tiedot 2 3 Numero Laitoksen nimi Laitoksen sijainti (osoite) Käytetyn polttoaineen

Lisätiedot

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002

METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 METSÄSEKTORIN MERKITYS MAAKUNNISSA JA SEUTUKUNNISSA VUONNA 2002 Lähteet: Tilastokeskus, Genimap Oy (L6022/05) Metsäsektorin merkitys maakunnissa ja seutukunnissa vuonna 2002 1 Toimiala- ja aluejako Metsäsektori:

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit

Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit Liite 1 Suunnnitelmaan kuuluvat laitokset, luvan myöntämisajankohta, polttoaineteho ja käyttötunnit Komission täytäntöönpanosäännöksen 2012/115/EU lisäyksen A taulukon A.1 mukaiset polttoainetehoa, luvan

Lisätiedot

Metsäliiton, UPM Kymmenen ja Stora Enson puutuoteteollisuuden tehtaat Suomessa ja ulkomailla 2010

Metsäliiton, UPM Kymmenen ja Stora Enson puutuoteteollisuuden tehtaat Suomessa ja ulkomailla 2010 Metsäliiton, UPM Kymmenen ja Stora Enson puutuoteteollisuuden tehtaat Suomessa ja ulkomailla 2010 Metsäliiton (Finnforest) tuotantolaitokset tuotantolinjat henkilöstö 2009- pysyvät muutokset kapasiteettiin

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2008 SISÄLLYS N:o Sivu 341 Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Vuosittaiset päästöoikeudet 2008-2012, t Todennetut CO 2 -päästöt 2008-2012, t Erotus (myönnetyt - todennetut), t Toiminnanharjoittaja 2008 2009 2010

Vuosittaiset päästöoikeudet 2008-2012, t Todennetut CO 2 -päästöt 2008-2012, t Erotus (myönnetyt - todennetut), t Toiminnanharjoittaja 2008 2009 2010 Vuosittaiset päästöoikeudet 2008-2012, t Todennetut CO 2 -päästöt 2008-2012, t Erotus (myönnetyt - todennetut), t Toiminnanharjoittaja 2008 2009 2010 2011 2012 2008 2009 2010 2011 2012 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto,

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa

Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa Yhteistyö matkailun kehittämisessä case Etelä-Pohjanmaa Rural Finland aluetilaisuus Pohjois-Pohjanmaa Oulu 14.11.2016 Arja Kortesluoma Matkailu Etelä-Pohjanmaalla www.epmatkailu.fi www.visitpohjanmaa.fi

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

METSÄT JA ILMASTONMUUTOS KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIOISSA

METSÄT JA ILMASTONMUUTOS KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIOISSA METSÄT JA ILMASTONMUUTOS KUNTIEN ILMASTOSTRATEGIOISSA Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 8.11.2012, Seinäjoki Anna-Marja Kukkanen, Suomen Kuntaliitto METSILLÄ ON MERKITTÄVÄ ROOLI ILMASTONMUUTOKSEN HILLINNÄSSÄ

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki, Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

Pirkanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pirkanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Pirkanmaan Yrittäjät raportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2010

Metsämaan omistus 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 8/2012 Metsämaan omistus 2010 20.2.2012 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 737 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin tai

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( )

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( ) Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI (2012-2014) Yleishyödyllinen kehittämishanke Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan alueella Hanketta

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Energiatehokkuus: Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla - energiatehokkuuden koordinaatiohanke ProAgria Keskusten Liitto ry, Maarit Kari, maarit.kari@proagria.fi

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija:

Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa. Laatija: Kansainvälistymisen vastuualue Etelä-Pohjanmaan liitossa Laatija: Kv-toiminta EP:n liitossa Liitossa erillinen kansainvälistymisen vastuualue, jossa keskitytään kv-asioihin Toimintaa ohjaavat maakuntastrategia,

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika 22.01. 2010, kello 9:00 16:00 Paikka Finanssialan keskusliitto, Bulevardi 28 Paikalla Martti From TIEKE, pj Ari Pulkkinen Agentit, ohjelmistotalotyöryhmä pj Pirjo Ilola

Lisätiedot

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä

Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Viestintävirasto 70/2014 M 1 (27) Määräys televisio- ja radiotoimintaan tarkoitettujen taajuuksien käytöstä Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014 Viestintävirasto määrää 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

ILMASE. Ilmastonmuutos ja maaseutu. Sari Himanen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli. -hanke

ILMASE. Ilmastonmuutos ja maaseutu. Sari Himanen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli. -hanke Ilmastonmuutos ja maaseutu ILMASE -hanke 2011-2013 Tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatalouteen ja maaseudun kehitykseen Sari Himanen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Hankkeen tausta Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Odotukset maakuntauudistukselta

Odotukset maakuntauudistukselta Odotukset maakuntauudistukselta Kommenttipuheenvuoro Oulu 11.11.2016 Sote- ja Maakuntauudistus Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN

AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT LÄHTIEN 14.2.2017 1(7) AJONEUVOJEN YKSITTÄISHYVÄKSYNTÖJEN MYÖNTÄJÄT 1.1.2015 LÄHTIEN Yksittäishyväksyntöjä myöntävät A-Katsastus Oy:n, E. Valjakka Oy:n, K1 Katsastajat Oy:n, Oy Testmill Ltd:n, Suomen Yksittäishyväksyntä

Lisätiedot

Satakuntaliitto, Pohjoisranta 1, Neuvotteluhuone 1, Pori

Satakuntaliitto, Pohjoisranta 1, Neuvotteluhuone 1, Pori Aika klo 9.00 10.40 Paikka Satakuntaliitto, Pohjoisranta 1, Neuvotteluhuone 1, 28100 Pori Läsnä: Huhtanen Tapio Kallio Reijo, ohjausryhmän puheenjohtaja Karvonen Marja/ Saari Maija Kaunistola Mari Laitinen

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Helsingin Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011

Liite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011 Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. 2. Elämyksellinen oppimisympäristö 3. Osallistava ja verkottuva kulttuuriperintöalan toimija Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Pääkaupunkiseudun Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Metlan metsäalan ennakointityö ja sen kehittämisnäkymät

Metlan metsäalan ennakointityö ja sen kehittämisnäkymät Metlan metsäalan ennakointityö ja sen kehittämisnäkymät Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Maa- ja metsätalousministeriö, 19.8.2009, Helsinki Esitystä ovat kommentoineet Metlasta vanh. tutkija Riitta

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma Palveluprosessien ja -innovaatioiden kehittäminen Kärkihankkeet 4 ja 11 Tuottavuusohjelman kärkihankkeiden tulokset miten tästä eteenpäin? 17.11.2010 Tapio Soini,

Lisätiedot

Kymen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Kymen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Kymen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Opin Ovi Arviointimatriisi

Etelä-Pohjanmaan Opin Ovi Arviointimatriisi Etelä-Pohjanmaan Opin Ovi Arviointimatriisi Lähtötila, nykytila ja tavoite projektin lopussa Arviointiulottuvuus 1 Tilanteelle kokonaisuutena ominaista 2 Seudulliset strategiat 3 Ohjauksen konsepti 4 Foorumit,

Lisätiedot

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 1. Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/ nimet - Osaava Pudasjärvi- hanke 1 TAUSTATIEDOT 2. Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot