Elinkeinopalvelujen nykytilakuvaus. Keitele. Elinkeinoryhmän kokous

Transkriptio

1 Elinkeinoryhmän kokous Elinkeinopalvelujen nykytilakuvaus Keitele - Kuntastrategiassa on elinkeinotoimen tavoitteeksi määritelty kehittää elinkeinojen nykyrakennetta ja edistää verkosto- ja kasvuyrittäjyyttä. Kunnalla ei ole erillistä elinkeinopoliittista ohjelmaa. 1 - Yrityksiä paikkakunnalla 177 kpl (2012), yritysten lukumäärä kasvaa hitaasti. - Maatiloja 86 kpl (v. 2012). - Suurin työllistäjä Keiteleellä on teollisuus, jossa työpaikkoja on 482 (2012). Toiseksi suurin työllistäjä on kauppa, kuljetus ja varastointi sekä majoitus ja ravintolatoiminta, joissa työpaikkoja on 204. Kolmanneksi suurin työllistäjä on terveys- ja sosiaalipalvelut (168 työpaikkaa, vuonna 2011) Työpaikkaomavaraisuus on 114,03 %. Työssä toisella paikkakunnalla (pendelöi) 14 % kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta. Keiteleellä työssä käy noin 350 ulkopaikkakuntalaista. Työttömyys on 12,8 % ja vaihtelee vuodenajan mukaan muutaman prosentin. - Keiteleellä työpaikoista 36,5 % on teollisuudessa, noin 47 % palveluissa ja 15 % alkutuotannossa. - Elinkeinotoimen kokonaismenot euroa, joka jaettu seuraavasti tulosyksiköihin (ta 2014): 1. Hallinto euroa -sis. kunnan, Kiuruveden, Ylä-Savon Kehitys Oy:n ja Leader-rahoituksen 2. Markkinointi 3000 euroa 3. Kehittämis-/yritystuet 6000 euroa 4. Projektit 5000 euroa. - Elinkeinopalveluista vastaa kunnanjohtaja, joka toimii myös elinkeinoasiamiehenä. Kiuruveden kaupunki tuottaa Keiteleelle maaseudun kehittämispalveluita, 1-2 päivää viikossa. Lisäksi Keiteleellä on käytössä Ylä-Savon Kehitys Oy:n ostopalvelut. - Kunnan yritystuet - Julkisen palvelun velvoitteelle toimintatukea maksetaan 6000 euroa/ vuosi - Projektit (Kustannukset vaihtelevat vuosittain projektien mukaan, 5000 euroa TA 2014) o Merkittävimmät projektit Ylä-Savon Kehitys Oy:n oppiva yritys. o Sisä-Savon Seutuyhtymän hankkeet, joissa Keitele on osallisena, on tällä hetkellä Kaista Savoon- ja Luontomatkailun elinvoima hanke o Ylä-Savon ja Nilakan kuntien työllisyyshanke, kuntaosuus 3000 euroa. - Kunta mukana kumppanuushankkeissa, omia hankkeita kunta ei ole toteuttanut.

2 - Ylä-Savon Veturi ry:n maaseudun kehittämistoimintaa leader-rahoituksella. Kuntaosuus 7500 euroa/vuosi. Pielavesi Pielaveden elinkeino-ohjelma ja kuntastrategia vuosille on tehty samaan aikaan toisiaan täydentämään. Elinkeinopolitiikan visiossa on nostettu kärkitoimialoiksi maito, metalli, metsä, puutuotteet sekä sosiaali- ja terveysala. Myös matkailulla, kaupan alalla, palveluelinkeinoissa ja kalastuksessa nähtiin mahdollisuuksia. Yrityksiä paikkakunnalla toimii 255 (2013). Määrä on pysynyt samalla tasolla useita vuosia. Työpaikkoja (vuonna 2012) oli eniten maa-, metsä- ja kalatalouden alalla (375) sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa (364). Tukku- ja vähittäiskaupassa työpaikkoja oli 113 ja teollisuudessa 91. Työpaikkojen jakauma 2012: alkutuotanto 27,0 %, jalostus 10,2 % ja palvelut 61,5 %. Työpaikkaomavaraisuus 2012: 90,3 % Maatilojen lukumäärä 2013 oli 196. Maidontuotanto kiintiökaudella 2013/2014 oli 17,1 miljoonaa litraa. Työttömyysaste 2013 oli 12,7 % 2 Elinkeinotoimen kokonaismenot (TP 2013) olivat noin euroa, jotka jakaantuivat seuraavasti: - Elinkeinotoimiston palvelut Matkailun ja kuntamarkkinoinnin edistäminen Kesätapahtumat Avustukset yhdistyksille, yrityksille yms Yleiset kehittämishankkeet (ml. Ylä-Savon kehityksen seuturaha ja leader-rahoitus) Alkutuotannon kehittäminen Palveleva Pielavesi hanke (leader-rahoitus) Elinkeinopalveluista vastaa kunnanjohtaja. Kunnanhallitus on nimennyt elinkeinoasioiden käsittelyelimeksi elinkeinoryhmän, jossa edustajia yrityksistä, yrittäjäjärjestöstä, MTK:sta sekä kunnanvaltuustosta ja hallituksesta. Erillistä elinkeinoasiamiestä ei ole. Kiuruveden kaupungin järjestämä maaseutuhallinnon kehittämisyksikkö tarjoaa maaseutuasiamiehen palveluita 1-2 päivää viikossa. Maaseutuasiamiehen työnkuvaan on liitetty myös maatilayrittäjyyttä laajempia yrityskehitystehtäviä, esimerkiksi aloittavien yrittäjien neuvontaa. Olemassa olevien yritysten neuvontapalvelua on ostettu Ylä-Savon Kehitys Oy:ltä. Pielavesi on mukana useissa maakunnallisissa hankkeissa, joihin rahoitus kanavoitu pääasiassa Ylä-Savon Kehityksen hallinnoiman seuturahan kautta. Lisäksi Pielavesi on omilla erillisillä päätöksillään mukana esimerkiksi Luontomatkailun elinvoima hankkeessa sekä Ylä-Savon ja Nilakan yhteisessä ETAPPIhankkeessa. Pielaveden kunta on hallinnoinut vuosina leader-rahoilla toteutettua Palveleva Pielavesihanketta, jolla on kehitetty kunnan palveluyritysten ja yhdistysten markkinointia, tapahtumajärjestelyä ja yhteistyötä. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin euroa, josta leader-rahan osuus 90 % ja 10 % yksityistä rahoitusosuutta.

3 Tervo - Tervon toiminta-ajatus: Toimiva ja osallistava Tervon kunta luo itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti alueelle elinvoimaa turvaamalla asiakaslähtöiset lähipalvelut kuntalaisille ja vapaa-ajan asukkaille ja mahdollistamalla vaihtoehtoisia ja innovatiivisia asumisratkaisuja sekä luomalla toimintaedellytykset monipuoliselle yritystoiminnalle. - Elinvoima on määritelty Kuntastrategiassa yhtenä painopistealueena: Elinvoimainen ympäristö luo yrittäjyyttä. Kunta edistää elinkeinotoimintaa huolehtimalla positiivisesta kuntailmapiiristä ja kuntakuvasta, aktivoimalla kehityshankkeita, järjestämällä helposti saavutettavissa olevat yritysneuvonnan palvelut sekä mahdollistaa yrityksille soveltuvia toimitiloja. Kannustimina käytetään tarvelähtöisiä yritys- ja kehittämistukia. 3 - Elinvoimatoimenpiteet: Panostetaan ulkoiseen ja sisäisen viestintään sekä markkinointiin, pääkohderyhminä ovat kunnan asukkaat, vapaa-ajan asukkaat sekä maallemuuttajat. Jatketaan hanketoimintaa kärkihankkeet jatkumona; luodaan toimenpidesuunnitelmat kalaalalle, matkailulle ja lähienergialle. Tuetaan uutta ja olemassa olevaa yritystoimintaa. Luodaan edellytykset sähköisille palveluille, jolloin maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistuminen on mahdollista. Selvitetään kehittämisyhtiön/ yhdistyksen / säätiön perustaminen. Muutetaan yritystukien painopiste tarvelähtöisempään suuntaan, kuten markkinaselvityksiin. Ylläpidetään maaseudun infrastruktuuria; tiestöä, tietoliikenneyhteyksiä ja vesi- ja energiahuoltoa. - Resurssit Yritystuet noin / v. Kehittämisyhtiöön / säätiöön / yhdistykseen siirretään merkittävä omaisuusmassa turvaamaan yritys- ja elinvoimahankkeet. Tarkoituksena on varmistaa mahdollisen ulkopuolisen rahoituksen saaminen ja projektitoiminta. - Yrityksiä paikkakunnalla 109 (2012), yritysten lukumäärä kasvava. Yritystoiminnan lopettaa vuosittain vain muutama. - Maatiloja 75 kpl (v. 2012), joista marjatiloja 9 kpl. Vuonna 2013 tiloja 136 kpl (Tilastointimenetelmän vuoksi tieto ei ole vertailukelpoinen; tilojen määrä ei ole kasvanut, vaan maatila- ja puutarhayritysrekisterit yhdistyivät.) - Suurin työllistäjä on palvelut, sisältäen mm. julkisen hallinnon, terveydenhuollon; 270 työpaikkaa. Maa-, metsä- ja kalataloudessa työpaikkoja on 97, jalostuksen parissa 45. Työssä toisella paikkakunnalla (pendelöi) käy lähes 50 % kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta. Työpaikkaomavaraisuus on 68,7 %. Työttömyys 10 % luokkaa, vaihdellen vuodenajan mukaan muutaman prosentin.

4 Elinkeinotoimeen kohdistuvat kokonaismenot vuodelle 2014 ovat euroa: 5. Hallinto euroa 6. Markkinointi euroa 7. Kehittämistuet yrityksille euroa 8. Jäsen kunnan maksuosuudet Sisä-Savon euroa seutuyhtymä 9. Projektit euroa (netto). - Elinkeinopalvelut ostetaan Sisä-Savon seutuyhtymältä, ja Vesannon ja Tervon kunnilla on yhteinen elinkeinoasiamies. Kunnanjohtaja ja elinkeinoasiamies yhdessä toteuttavat kunnan elinkeinopolitiikkaa, lisäksi on kehittämistoimikunta. 4 - Projektit (Kustannukset vaihtelevat vuosittain projektin mukaan) o Merkittävimmät kunnan omat projektit ovat olleet Toimiva Tervo Yritteliäs yhteisö sekä Kulttuuri- ja talvimatkailua Tervoon hankkeet, joihin saatiin leader-rahoitusta maaseudun kehittämisyhdistys Mansikka ry:n kautta. o Sisä-Savon Seutuyhtymän hankkeet tällä hetkellä mm. Rautainen Savo-, Kaista Savoon- ja Luontomatkailun elinvoima hanke o Ylä-Savon ja Nilakan kuntien työllisyyshanke, kuntaosuus noin 3000 euroa. - Mansikka ry:n kuntaosuus sisältynee elinkeinotoimen kustannuksiin. - Yritystuet Uuden, aloittavan tai paikkakunnalle muuttavan yrityksen perustamisraha päätoimiselle yritystoiminnalle - Perustamisrahaa on haettava vuoden sisällä yrityksen perustamisesta/ muuttamisesta - Perustamisraha maksetaan 2 kk yrityksen käynnistymisen jälkeen 500 ja 6 kk jälkeen toiset Toiminta on näytettävä toteen joko tiliottein tai tilitoimiston antamalla todistuksella - 2. Markkinointituki on tarkoitettu yrityksen myynnin ja tunnettuuden edistämiseen. Tuki voi kohdentua esimerkiksi alla oleviin tarkoituksiin: - Nettisivuston tekeminen tai uudistaminen, tuki 50 % tai enintään 300 /yritys/vuosi - Messuosallistumistuki 50 % tai enintään 500 /yritys/vuosi - Myyntikampanjan toteuttaminen - Ulkopuolisten myynti- ja markkinointiosaamisen hankkiminen - 3. Koulutustuki mm. seminaareihin, yrityksen toimintaa tukeviin ja palveluihin lisäarvoa tuottaviin koulutuksiin, 50 % hyväksyttävistä kustannuksista tai enintään 500 /yritys/vuosi - Tukea ei voida myöntää tutkintoon johtaviin tai lakisääteisiin koulutuksiin Oppisopimustuki myönnetään tervolaiselle yritykselle, joka työllistää tervolaisen työttömän oppisopimuksen kautta 170 /kk enintään 12 kk:n ajan. Tukea voidaan myöntää kahdelle opiskelijalle per vuosi Yritysten kehittämisen tuki mm. silloin, kun yritys selvittää liiketoiminnan laajentamista, tuotannon tai tuotekehityksen muutostarpeita. Tuki voi kohdentua ulkopuolisiin asiantuntijapalveluihin. Maksimissaan 50 % hyväksyttävistä kustannuksista tai enintään 500 /yritys/vuosi Muut ehdot: - Toimenpiteistä sovittava aina ennen toimenpiteen toteuttamista.

5 - Kaikissa tukimuodoissa on huomioitava säädös enintään 75 %:n julkisen tuen osuudesta. Matkakuluina voidaan hyväksyä, jos julkisia kulkuneuvoja ei ole käytettävissä, verottajan kulloinkin työmatkakuluna hyväksymä kilometrikorvaus Maksatukset tukien osalta tehdään jo maksettujen tositteiden perusteella. Alv ei ole hyväksyttävä kustannus, jos tuen hakija voi vähentää sen omassa yritystoiminnassaan (verotuksessaan). Yrityksen toimipaikka tulee olla Tervossa. Hanketta ei tueta muun rahoittajan toimesta. Mikäli hanke saa myöhemmin rahoituksen esim. ELY-keskukselta tai Tekesiltä yms., on maksettu tuki palautettava kunnalle. 5 Vesanto - Kuntastrategiassa on elinkeinotoimen tavoitteeksi määritelty luoda yrityksille hyvät toimintaedellytykset. Kunnan elinkeino-ohjelmassa on elinkeinopolitiikan päämäärinä yhteistyö ja verkostoituminen, elinkeinoelämän kehittäminen, elinkeinotuet ja elinkeinopolitiikan resurssit. Painopistealueina ovat elinkeinokalatalouden edistäminen sekä palvelu- ja maaseutuyrittäjyyden kehittäminen. - Yrityksiä paikkakunnalla 143 (2012), yritysten lukumäärä kasvava (vrt kpl). Yritystoiminnan lopettaa vuosittain vain muutama. - Maatiloja 109 kpl (v. 2012), joista marjatiloja 19 kpl. Vesanto maakunnan 3. maatalousvaltaisin kunta. - Suurin työllistäjä julkinen hallinto, opetus ja terveydenhuolto (271 työpaikkaa). Maa-, metsäja kalataloudessa työpaikkoja on 184. Kaupan, korjaamotoiminnan ja matkailun alat työllistävät yhteensä 105 (2011). Työssä toisella paikkakunnalla (pendelöi) käy 30 % kunnassa asuvasta työllisestä työvoimasta. Työpaikkaomavaraisuus on 82,3 %. Työttömyys 10 % luokkaa, vaihdellen vuodenajan mukaan muutaman prosentin. (13%?) - Vesannolla maatilat ja pienyritykset työllistävät, suurin työllistävä yritys paikkakunnalla Toripiha. - Elinkeinotoimen kokonaismenot euroa, joka jaettu seuraavasti tulosyksiköihin (ta 2014): 10. Hallinto euroa 11. Markkinointi euroa 12. Kehittämistuet euroa 13. Projektit euroa. - Lisäksi maaseutulautakunnan alaisuudessa maaseutuelinkeinojen kehittämisraha (3 000 euroa). Elinkeinopalvelut ostetaan Sisä-Savon seutuyhtymältä, ja Vesannon ja Tervon kunnilla on yhteinen elinkeinoasiamies. Kunnanjohtaja ja elinkeinoasiamies yhdessä toteuttavat kunnan

6 elinkeinopolitiikkaa, lisäksi on elinkeinoryhmä ja kuntamarkkinointiryhmä. Elinkeino-ohjelma on laadittu v Elinvoimakehittämiseen kunta sai apuja myös yrittäjäyhdistyksen Vetovoimainen Vesanto hankkeesta vuosilta Painopistealueiksi on määritelty elinkeinokalatalouden edistäminen sekä palvelu- ja maaseutuyrittäjyyden kehittäminen. - Kunnan yritystuet 1. uuden yrityksen perustamispalkkio 1000 euroa/yritys 2. toimivan yrityksen kehittämispalkkio 3. Vesannolla tuotantoon johtavien uutuustutkimusten, keksintöjen ja patenttien tuki siltä osin kuin muuta tukea ei ole saatavilla, 50 % kustannuksista, maks euroa/hanke/yritys/vuosi. 4. markkinoinnin kehittäminen 5. yritysjohdon ja henkilöstön koulutus myös maatiloilla 6. maaseutuelinkeinojen kehittäminen 6 - Projektit (Kustannukset vaihtelevat vuosittain projektin mukaan, euroa TA14) o Merkittävimmät projektit vesantolaisten yritysten kannalta ovat elinkeino-, metalli, yrityskoulutus- sekä maaseutuyritysprojektit. o Sisä-Savon Seutuyhtymän hankkeet tällä hetkellä Rautainen Savo-, Kaista Savoonja Luontomatkailun elinvoima hanke o Ylä-Savon ja Nilakan kuntien työllisyyshanke, kuntaosuus 3000 euroa. - Kunta mukana kumppanuushankkeissa, omia hankkeita kunta ei ole toteuttanut. - Mansikka ry:lla maaseudun kehittämistoimintaa leader-rahoituksella. Kuntaosuus sisältynee elinkeinotoimen kustannuksiin.