Kauppisten Sukuseura ry:n tiedotuslehti nro 2 / 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauppisten Sukuseura ry:n tiedotuslehti nro 2 / 2009"

Transkriptio

1 auppisviesti Sisäsivuilla Presidentti Martti Ahtisaaren sukupuu Kauppis-esivanhemmista s. 6 Kaveria ei jätetty. Haavoittuneet käytiin pelastamassa vihollisen linjojen takaa s Isänmaan ja itsenäisyyden puolesta kaatui 165 Kauppista s Olemmeko muinaisten mammutinmetsästäjien jälkeläisiä? Mistä suomalaiset ovat tulleet s Kauppisten Sukuseura ry:n tiedotuslehti nro 2 / 2009

2 KauppisViesti Sisältö Perustietoa sukuseurasta...2 Pääkirjoitus...3 Laajakaista myös haja-asutusalueille...3 Presidentti Martti Ahtisaari: Evakkokokemus opetti ymmärtämään toisen tilannetta...4 Puhe sukukirjojen luovuttamisen yhteydessä...5 Presidentti Martti Ahtisaaren Kauppis-esivanhemmat...6 Kesän kaunein mökki on Kauppisilla Kannonkoskella...6 Allan Kaupinen, mies USA:n hallinnon huipulla...6 Amerikan Kauppiset kiinnostuneet juuristaan...7 Hallan Martti 75 vuotta...9 Kaveria ei jätetty. Haavoittuneet käytiin pelastamassa vihollisen linjojen takaa...10 Isänmaan ja itsenäisyyden puolesta kaatui 165 Kauppista...14 Kaatuneiden muisto säilyy Vihille talvisodan aikana Heinäkuista häähumua...17 Mistä suomalaiset ovat tulleet?...18 Canadan Sanomat ilmestyy Thuder Bayssä...20 Sukukokous Runnilla Täydennä tietojasi Ylä-Savon Kauppisten sukukirja kahteen...21 Naisten tietoja kaivataan...21 Sukuseuran hallitus Liity sukuseuran jäseneksi...23 Monipuolisia Kauppis-tuotteita tarjolla...24 Kansikuva (Juha Rahkonen): Presidentti Martti Ahtisaarelle luovutettiin Hankasalmen Kauppisten sukukirjat. Kuvassa presidenttiä kättelemässä tutkimusten tekijä Jarmo Ahlstrand vierellään sukuseuran puheenjohtaja Risto Kauppinen. Perustietoa sukuseurasta Kauppisten sukuseura ry on perustettu vuonna Sukuseuran tarkoitus on vaalia suvun perinteitä, edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä toimia suvun henkisen ja aineellisen kulttuurin yhdyssiteenä. Suvun tunnus on Yhtä puuta. Sukukokoukset pidetään kolmen vuoden välein. Seuraava sukukokous on elokuun alussa 2010 Ylä-Savossa Runnilla. Kauppisten sukuun kuuluu kaikkiaan noin 8500 henkilöä. Kaikki Kauppiset ovat sukua keskenään. Sukuseuran jäsenmäärä on hieman alle 400 maksavaa jäsentä. Kun jäsenyys on perhekohtainen, kokonaisjäsenmäärä on yli Sukuseuran jäsenmaksu on 15 euroa/vuosi (koko perhe). Puheenjohtaja eli suvun vanhin Risto Kauppinen, Kaunisharju 6 A, Vantaa. Puhelin (09) tai Sähköposti: Sihteeri-rahastonhoitaja Antero Kauppinen, Suokatu 24 A 33, Kuopio. Puh Sähköposti: Sukututkija Jarmo Ahlstrand, Pirttipolku 9 A, Helsinki. Puh Sukuseuran lehden Kauppisviestin toimituskunta: Risto Kauppinen (päätoimittaja), Mirjami Kauppinen ja Annikki Saari-Kokkonen. Sukuseuran lehti Kauppisviesti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Kaikenlainen suvun jäsenten lähettämä aineisto on tervetullutta. Pyydetään lähettämään joko puheenjohtajalle tai sihteerille. Sukuseuralla on tarjota suvun jäsenille ostettavaksi erilaisia artikkeleita. Erillinen luettelo niistä hintatietoineen lehden takakannessa. Sukuseuran jäsenmaksutili: Sukututkimustili, johon otetaan vastaan lahjoituksia. Lahjoitusvarat käytetään vain uusiin sukututkimuksiin. Lahjoitustilin tiedot: Julkaisemme aika ajoin lahjoittajien nimet lehdessämme, jollei lahjoittaja ole sitä kieltänyt. Sukuseuran kotisivut osoitteessa:

3 KauppisViesti Pääkirjoitus: Isänmaallinen ja kansainvälinen Kun tämä KauppisViesti on sukuseuran jäsenien luettavana Suomi juhlii itsenäisyytensä 92. vuotta. Suomi itsenäisenä tasavaltana on siis pari vuotta nuorempi kuin sukuseuramme vanhin jäsen Vuokko Kauppinen Keravalta. Myös Kauppisten suku on kantanut oman raskaan osansa itsenäisyydestämme. Itsenäisyytemme puolesta kaatui 165 nuorta Kauppista talvi- ja jatkosodassa. Tämän ainutlaatuisen luettelon löydätte tämän lehden sisäsivuilta. Jos siihen lisätään arvio Kauppisten vaimojen lähisukulaisten kaatuneista, päästänee kaatuneiden määrässä lähelle 300. Mitä Suomen itsenäisyys merkitsee tänä päivänä sinulle, minulle ja meille? Se merkitsee esimerkiksi muistojen kunnioittamista. Itse olin viime kesänä yläsavolaisten ja vieremäläisten mukana Laatokan pohjoispuolelle ja Petroskoihin suuntautuneella matkalla. Kiersimme vanhoja taistelupaikkoja, joissa monen matkalaisen isät ja sukulaiset olivat taistelleet. Tuli nähtyä mm. Kollaat, Lemetin motit, Ruhtinaanmäet. Poissa oli kuitenkin mielestämme viha ja uho menneisyyttä tarkastellessa. Enemmänkin oli meissä matkalaisissa havaittavissa hiljaista kunnioitusta menneiden sukupolvien teoille. Isänmaallisuus ja suomalaisuus ei kuitenkaan tarkoita käpertymistä omaan itseemme ja menneisyyteemme. Jos aiomme jatkaa kiistämätöntä menestystämme kansakuntana, meidän on mentävä entistä rohkeammin ulos maailmaan. Suomalaisuuteen liittyy vahvoja ominaisuuksia, joita arvostetaan, tarvitaan ja halutaan maailmalla. Tällaisia ovat mm. tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, hyvä peruskoulutus-/sivistyspohja ja luottamus. Luottamuksella tarkoitan sitä, että peruslähtökohtana kulttuurissamme on, että minun sanaani voi luottaa ja että minä luotan myös toisen sanaan. Näin ei ole kaikissa yhteiskunnissa. Esimerkkinä em. ominaisuuksista on presidentti Martti Ahtisaari. Hän on kuin kotonaan monissa maissa ja tilanteissa. Neuvottelijana hän on neutraali realisti, joka osaa hahmottaa sen mikä on mahdollista ja mikä ei. Ja sopivalla hetkellä hän on valmis sen selvästi myös kertomaan. Kansainvälisyydestään huolimatta Martti Ahtisaari on aina myös suomalainen. Koti ja juuret ovat täällä. Olemme ylpeitä siitä, että Nobelin rauhanpalkinnon 2008 saaja Martti Ahtisaari liittyy myös esiäitinsä puolelta Kauppisiin. Sukututkija odottaa lisätietoja Ylä-Savon sukukirja kahteen Sukututkijamme Jarmo Ahlstrand odottaa edelleen täydentäviä tietoja Ylä- Savon Kauppisten sukukirja kahteen. Sukututkimus on valmis elokuun sukujuhliin Toisaalla tässä lehdessä on tarkat ohjeet siitä, miten toimia. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että vuonna 1988 ilmestynyt sukututkimus jäi sukututkijasta riippumattomista tekijöistä kesken. Eli tutkimuksesta puuttuu joidenkin yläsavolaisten Kauppisten sukuhaarojen tietoja. Ne täydentyvät nyt. Ja samoin tietysti vuoden 1988 jälkeen on tapahtunut paljon. Näitä tietoja Jarmo odottaa, koska uudempia tietoja ei muuten tähän uuteen sukututkimukseen tule. Ja tarinat ja muistelut omista sukulaisista ovat tervetulleita. Samalla kun kiitän KauppisViestin toimituksen puolesta saamastamme palautteesta toivotan kaikille lehtemme lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Varatkaahan aika jo nyt sukukokoukseen Risto Kauppinen Päätoimittaja Laajakaista myös haja-asutusalueille Valtion ja kuntien rahoilla on käynnistynyt hanke Laajakaista kaikille, toisin sanoen että myös haja-asutusalueille saadaan nopeat valokuitutekniikkaan perustuvat laajakaistayhteydet. Toimivista ja riittävän nopeista tietoliikenneyhteyksistä on tullut miltei elinehto myös maatiloille ja haja-asutusalueilla toimiville yrityksille. Kauppisten sukuseuran sihteeri Antero Kauppinen on ollut Pohjois-Savossa hankkeessa tekemässä tarveselvitystä. Selvitys on tehty Pohjois-Savon liiton johdolla. Juuri valmistuneen tarvekartoituksen pohjalta käynnistetään ensi vuonna ohjelman toteutus.

4 KauppisViesti Presidentti Martti Ahtisaari Evakkokokemus opetti ymmärtämään toisen tilannetta Kyllä omat evakkokokemukseni ovat varmaankin jollakin tavoin vaikuttaneet omiin valintoihini. Nuorena 23-vuotiaana opettajana minulle olisi ollut tarjolla pysyvä virka Oulussa. Mutta valitsin työn ruotsalaisten perustamasta teknisestä koulusta Pakistanissa. Opiskelukaverini piti minua aivan pähkähulluna, kun tein sellaisen valinnan. Siitä kansainvälinen ura alkoi, muistelee presidentti Martti Ahtisaari KauppisViestille antamassaan haastattelussa. Evakkokokemus auttoi ymmärtämään sen, että vaikka uudessa sijoituspaikassa kohdeltaisiin hyvin kuten meitä Savonlinnan seudulla, olimme kuitenkin vieraita. Ymmärsin, että se ei ollut meidän kotimme. Sensitiivisyys ymmärtää toisen tilannetta siinä kasvoi. Vuonna 1937 syntynyt Martti Ahtisaari joutui perheineen lähtemään Viipurista Haastattelu tai oikeastaan jutteluhetki käytiin Martti Ahtisaaren perustaman konfliktien sovitteluorganisaation Crisis Managemet Iniativen (CMI) toimistossa Helsingin Etelärannassa. Sukuseuran puheenjohtaja Risto Kauppinen ja sukututkija Jarmo Ahlstrand luovuttivat Hankasalmen Kauppisten sukukirjat yksi ja kaksi presidentti Ahtisaarelle. Onhan Martti Ahtisaaren mummon äiti Ida Maria Kauppisia. Jarmo Ahlstrand ojensi presidentin Kauppis-esivanhemmista tekemänsä sukupuun, 17 sukupuuta alkaen 1400-luvun lopusta. Martti Ahtisaaresta on tehty mittava sukututkimus hänen presidenttikaudellaan hänen norjalaisiin, ruotsalaisiin ja keskisuomalaisiin (mm. Rutaset) sukulaisiinsa, mutta siinä tutkimuksessa ei päästä kuin 1700-luvulle. Jarmo Ahlstrand kertoi miten sukukirjat on rakennettu ja mistä mitäkin tietoa löytyy. Samoin hän kertoi Ahtisaaren Kauppis-sukulaisten vaiheista: Useimmat olivat varsin varakkaita tai ainakin hyvin toimeen tulevia maanviljelijöitä. Huolimatta välillä olleista todella vaikeista ajoista kuten isoviha, he ovat kuitenkin pystyneet selviytymään niistäkin. Presidentti Ahtisaari kuunteli hyvin kiinnostuneena suvun vaiheista ja kysyi Kauppisten historiasta. Hän sanoi ottavansa saamansa sukukirjat mukaan lentokoneeseen; siellä on aikaa tutustua niihin Sukututkimukset kiinnostivat presidentti Ahtisaarta. Tietoja etsitään yhdessä sukututkija Jarmo Ahlstrandin kanssa. tarkemmin. Martti Ahtisaarelle luvattiin lähettää myös Ylä-Savon Kauppisten sukukirja, koska sekin tuntui häntä kiinnostavan. Onhan Ahtisaaren vaimo Eeva o.s. Hyvärinen lähtöisin Savosta. Martti Ahtisaari kertoi myös joistakin niistä avainhetkistä, kun hän neuvottelijana ja välittäjänä sai aikaan sopimuksen, välillä jopa koko maailman hämmästykseksi. Miten Jugoslavian johtaja Slobodan Milosevic saatiin hyväksymään sopimus, joka laukaisi Kosovon kriisin ja lopetti Jugoslavian pommitukset? EU:n silloisen puheenjohtajamaan Saksan liittokansleri Gerhard Schröder pyysi minut sovittelijaksi Kosovon kriisiin. Lähdin siitä, että minulla pitää olla selvät ehdot ennen kuin edes haluan mennä Jugoslavian Milocevicin luo. Monien tiukkojenkin keskustelujen jälkeen minulla oli kädessäni niin Venäjän kuin Yhdysvaltojen korkeiden edustajien kanssa sovittu kymmenen kohdan ehdotus, jonka kanssa lensin Milocevicin luo. Ensimmäiseksi hän kysyi paperin nähtyään, että tästä voidaan varmaan neuvotella. Sanoin selkeästi, että se on ota tai jätä paperi. Lisäehdoista ei neuvotella. Ja että jos paperia ei hyväksytä sellaisenaan, tilanne jatkuu entisenä. Se olisi tarkoittanut Jugoslavian pommitusten jatkumista. Milocevic pyysi aikaa neuvotella lähimpiensä kanssa seuraavaan aamuun. Aamulla hän hyväksyi sopimuksen. Martti Ahtisaari palasi takaisin hoitamaan Suomen tasavallan presidentin tehtäviä. Kuuntele ja kerro faktat Varsin lyhyessä ajassa Ahtisaaren johdolla saatiin sopu 30 vuotta itsenäisyyden puolesta taistelleen Acehin itsenäisyysliikkeen ja Indonesian hallituksen välille v Acehin itsenäisyysliikkeen johtajat olivat Ruotsin kansalaisia ja olin tutustunut heihin jo aikaisemmin. Useaan otteeseen sanoin heille kahden kesken, että mikään maa ei heidän itsenäisyyttään tulisi tunnustamaan, vaikka he onnistuisivat itsenäistymään sotimisen kautta. Ja että sotiminen maksaisi hirmuisen määrän myös Acehin ihmishenkiä. Ja että heidän kannattaisi ainakin katsoa, mitä Indonesian hallituksen mahdollisesti ehdottama autonominen asema saattaisi tarkoittaa, koska se voisi olla realistinen tavoite. Monesti neuvotteluissa vältellään

5 KauppisViesti sanomasta oleellisia asioita, realiteetteja. Siksi neuvottelut usein pitkittyvät ja sopimus sisältää useita mappeja lukemattomine yksityiskohtineen. Acehin rauhansopimuksesta tuli loppujen lopuksi vain seitsemän sivuinen. Ilmeisesti se on maailman lyhyin sopimus. Ahtisaari korosti mm. sitä, että kun on heti alkuun perillä kuhunkin ongelmaan liittyvistä merkittävimmistä tekijöistä, niin neuvottelujen alkaessa voi jo arvioida melko tarkkaan, millainen neuvottelutuloksesta tulee eli mikä on realistisesti mahdollista. Virkavapaus antoi itsenäisyyden toimia Martti Ahtisaari korostaa onnistumistensa taustana itsenäisyyttä tai pitäisikö sanoa riippumattomuutta. Esim. ulkoministeriön palveluksessa ollessani sain aina virkavapautta tarvittaessa sovittelutehtäviin. Se antoi itsenäisyyden toimia. Elanto kun ei ollut neuvotteluista kiinni. Jos neuvottelut alkoivat mennä osapuolten julkilausumien esittämiseksi, eikä selvästikään ollut halua edes kuunnella erilaisia näkökantoja, saatoin sanoa että lopetetaan neuvottelut. Että on minulla parempaakin tekemistä omissa varsinaisissa töissäni. Monesti se auttoi neuvottelujen palautumisesta oikeisiin, todellisiin asioihin. Ahtisaari korostaa myös, että Pohjoismailla, joihin Suomikin maailmalla luetaan on hyvä maine. Pohjoismaiden arvomaailma tunnetaan ja siksi tältä alueelta halutaan usein konfliktien sovittelijaa. Turhauttavin hetki neuvottelijana Namibian neuvotteluissa oli monia hiljaisia jaksoja, jolloin asioita ei saatu lainkaan eteenpäin. Turhautuneena olin jo lähdössä pois, mutta Afrikan yhtenäisyysjärjestön (OAU) puheenjohtaja, hyvä ystäväni sai minut jäämään, muistelee Martti Ahtisaari. Ahtisaari toimi Namibian rauhanneuvotteluissa YK:n nimittämänä valtuutettuna ja erikoisedustajana. Presidentti Martti Ahtisaari on vuosien mittaan palkittu työstään monin eri tavoin, yhtenä viimeisimmistä Nobelin rauhanpalkinto Muita huomionosoituksia hänen tekemästään työstä ovat mm. Unescon rauhanpalkinto, Namibian kunniakansalaisuus sekä useita kunniatohtorin arvonimiä useista maista. Ja sovittelijan työn jatkuu CMI:n puitteissa. Aina silloin tällöin lähetystöjä saapuu pyytämään Martti Ahtisaarta apuun puolueettomaksi neuvottelijaksi. Käyntimme jälkeen useampihenkinen lähetystö odotti vuoroaan. Puhe sukukirjojen luovutuksen yhteydessä Arvoisa presidentti Martti Ahtisaari Ensinnäkin annamme suuren arvon sille, että kiireisestä aikataulustanne huolimatta halusitte ottaa meidät vastaan. Tällä käynnillä haluamme luovuttaa teille Kauppisten Sukuseura ry:n kustantaman ja sukututkijamme Jarmo Ahlstrandin tekemät Hankasalmen Kauppisten sukukirjan (ilmestynyt 2004) ja sen täydennysosan Hankasalmen Kauppisten sukukirja kahden (ilmestynyt 2007). Syynä käyntiimme on se, että suvustanne löytyy myös Kauppisia. Isoäitinne (eli mummonne) äiti on Ida Maria Kauppinen, joka syntyi Hankasalmella v ja kuoli 81-vuotiaana (1942) Kotkassa. Hänen miehensä Eerikki Rutanen kuoli 75-vuotiaana v Jarmo Ahlstrand luonnehtii näissä sukututkimusten esipuheessa Kauppisia seuraavasti: * Suvun jäsenten haastattelussa olemme erityisesti kiinnittäneet huomiota siihen kuinka paljon samanlaisia luonteenpiirteitä suvussa on. Kauppisten yleisenä massasta myönteisesti erottuvina luonteenpiirteinä ovat mm. järkevyys, harkitsevuus, rauhallisuus, töissä tarmokkuus ja neuvokkuus, pitkäjänteisyys, ystävällisyys ja avuliaisuus. Paljon positiivisia ominaisuuksia. Ylisanojako? Sekä Hankasalmen että Ylä-Savon Kauppisten sukukirjoista kuitenkin selviää, että Kauppiset ovat olleet usein oman alueensa kantavia voimia. He ovat hoitaneet tilansa, huolehtineet jälkeläisistään, järjestäneet asuinpaikat usein myös tyttärilleen, joka ei ollut aivan tavallista. Ja alueensa luottamustehtävissä Kauppisia on ollut runsaasti. Voitaisiin kai sanoa; he ovat olleet maan suola, jotka ovat hoitaneet suurempaa meteliä pitämättä tehtävänsä, velvollisuutensa ja myös ne vaikeudet, jotka eteen ovat tulleet. Olemme ylpeitä siitä, että myös teissä presidentti Ahtisaari on Kauppis-geenejä. Haluaisimme myös uskoa, että nuo edellä mainitsemani Kauppis-ominaisuudet ovat jalostuneet edelleen teissä, niin että olette pysyneet merkittäviin saavutuksiin maailmanrauhan edistämiseksi. Toivomme tälle työlle edelleen menestystä. Haluamme nyt luovuttaa teille nämä Hankasalmen sukukirjat. Sukututkijamme Jarmo Ahlstrand on myös valmistanut teille Kauppis-haarastanne sukupuun, joka ulottuu aina 1500-luvulle. Monesti neuvotteluissa vältetään sanomasta oleellisia asioita, realiteetteja. Siksi neuvottelut usein pitkittyvät, kertoi presidentti Ahtisaari. Ahtisaari tunnetaan siitä, että hän kuuntelee herkällä korvalla osapuolten näkemyksiä, mutta uskaltaa myös sanoa eri osapuolille, mikä on hänen mielestään realistista ja mitä seuraa, jos sopimukseen ei päästä. Teksti: Risto Kauppinen Kuvat: Juha Rahkonen

6 KauppisViesti Presidentti Martti Ahtisaaren Kauppis-esivanhemmat Sukututkimusten luovuttamisen yhteydessä Jarmo Ahlstrand ojensi presidentti Martti Ahtisaarelle hänen Kauppis-sukupuunsa. Sukupuu ulottuu 1400-luvun lopusta tähän päivään, 17 sukupolvea. 1. Olli Kauppinen, syntynyt noin Paavo Ollinpoika Kauppinen (n ), perhe 1001 Hankasalmen sukukirjassa 3. Tapani Paavonpoika Kauppinen (n ), perhe Tapani Tapaninpoika Kauppinen (n ), perhe Tapani Tapaninpoika Kauppinen (n ), perhe Niilo Tapaninpoika Kauppinen (n ), perhe Tapani Niilonpoika Kauppinen (n ), perhe Tapani Tapaninpoika Kauppinen (n.1679-n.1714), perhe Juho Tapaninpoika Kauppinen ( ), perhe Salomon Juhonpoika Kauppinen ( ), perhe Juho Salomoninpoika Kauppinen ( ), perhe Juho Juhonpoika Kauppinen ( ), perhe Aatami Juhonpoika Kauppinen ( ), perhe Iida Maria Aatamintytär Rutanen, o.s. Kauppinen ( ) 15. Hilma Adolfsen, o.s. Rutanen ( ) 16. Oiva Alvar Ahtisaari ( ) 17. Martti Oiva Kalevi Ahtisaari, syntynyt Kesän kaunein mökki on Kauppisilla Kannonkoskella Airi ja Veijo Kauppisen kesäpaikka Kannonkoskella voitti Ilta-Sanomien mökkikisan Ilta-Sanomien lauantainumerossa oli aukeama kuvia ja juttua voittajista ja heidän kesäpaikastaan. Tässä otteita Terho Vuorisen kirjoittamasta jutusta. Jyväskyläläisen autoilija Veijo Kauppisen tapa rakentaa ei mene oppikirjojen mukaan. Taattua on vain se, ettei lopputulos ole kovin siloiteltu. Mutta tällä tyylillä syntyi Suomen kaunein mökki kisan 2009 voittaja. Airi ja Veijo Kauppisen päärakennus nousi harjaan Vuosjärven rantaan Kannonkoskelle jo Veijo Kauppinen kertoo, ettei kunta vaatinut mitään piirustuksia. Oli vain pohjapinta-ala. Mökki rakennettiin järvestä nostetuista uppotukeista. Ja moottorisahaa käytettiin reippaasti, eikä niin millimetrintarkasti. Mökkitontilla on yhteensä kuusi erilaista rakennusta, vieraita varten hankittu asuntovaunu, kaksi laituria ja vielä erillinen uimapaikka. Löytyypä tontilta olutkellarikin. Suosittu mökkikisa Ilta-Sanomat etsi kesän 2009 aikana kauneinta mökkiä. Kilpailuun ilmoitettiin yli 350 mökkiä, joista esiraati valitsi 10 finalistia. Näistä lehden lukijat saivat äänestää suosikkinsa IS:n verkkosivuilla. Voittanut mökki sai 1826 ääntä eli 18 prosenttia kaikista annetuista äänistä. Allan Kaupinen, mies USA:n hallinnon huipulla Allan Kaupinen on toiminut siviilinä korkeissa tehtävissä Yhdysvalloissa presidenttien Nixon ja molempien Bushien aikana. Allan oli Yhdysvaltojen puolustusministeriön huippujohtaja, lopulta kolmanneksi korkein virkamies jääden töistään eläkkeelle vasta tämän vuoden alusta. Allan Kaupinen on toiminut korkeassa tehtävässä useiden Yhdysvaltojen presidenttien aikana. Kuvassa presidentti Richard M. Nixon ja Allan Kaupinen. Allan Kaupinen kertoo mm. keskustelleensa Valkoisessa talossa myös presidentti Urho Kekkosen kanssa hänen vieraillessaan presidentti Nixonin luona 1970-luvulla. Tapaamiseen liittyy mm. seuraava tarina. Urho Kekkonen oli Suomen joukkueen johtaja Los Angelesissa 1932 pidetyissä olympiakisoissa. Erityisesti korkeushyppy oli Kekkosen mielenkiinnon kohteena, koska hän oli vähällä päästä Suomen edustajana korkeushyppyyn Pariisin olympiakisoihin Samoja Los Angelesin kisoja ja korkeushyppyä seurasi myös nuori Richard Nixon. Kumpikaan ei voinut silloin aavistaa, että heistä molemmista tulee myöhemmin oman maansa presidenttejä. Keskustellessani presidentti Kekkosen kanssa hän mainitsi, että hänellä on sisko joka eli Detroitissa Michiganissa. Ja hän oli varsin hyvin perillä elämästä Yhdysvalloissa osaksi siskonsa luokse tekemänsä vierailun takia, muistelee Allan Kaupinen.

7 KauppisViesti Pöytä ei meinannut riittää, kun tietoja, muistoja ja kokemuksia vaihdettiin elämästä ja sukulaisista niin Suomessa kuin Pohjois-Amerikassa. Kuvassa Dave (vas.) ja Barbara Wainikka sekä Jarmo Ahlstrand. Amerikan Kauppiset kiinnostuneet juuristaan Kesäkuussa Kauppisten sukuseuran puheenjohtajalle tuli Yhdysvalloista Allan Kaupisen (USA:ssa on toinen p tipahtanut pois) s-posti, jossa hän kertoi haluavansa tietää tarkemmin isoisästään Otto Kauppisesta. Otto Jussinpoika Kauppinen on syntynyt Pihtiputaalla ja saapunut Yhdysvaltoihin Allan Kaupisen isä on Yrjö Oskari Kauppinen/Kaupinen ja äiti Rosa Elina Kotilainen. Muutamien sähköpostien vaihdon jälkeen Allan Kaupinen kertoi, että Barbara ja Dave Wainikka tulevat Suomeen ja että meidän pitäisi tavata heidät. Tapaaminen järjestyi Hotelli Hiltonissa Helsinki-Vantaan lentokentällä. Paikalla olivat sukuseuran puolesta puheenjohtaja Risto Kauppinen ja sukutukija Jarmo Ahlstrand. Barbara osaa hyvin suomea ja myös Dave (Daven isä on syntynyt Vainikkalassa) ymmärtää suomea, joten keskustelu käytiin pääosin suomeksi. Tapaamisen aikana Jarmo Ahlstrand näytti Barbaralle, miten Allan liittyy Kauppisten sukuun ja Viitasaaren sukuhaaraan. Tapaamisen jälkeen Barbara ja Dave olivat lähdössä pariviikkoiselle matkalleen kohti Keski-Suomea tutkimaan tarkemmin sekä omia (Barbara) että erityisesti Allanin juuria. Barbara on kerännyt merkittävän määrän tietoa ja haastatteluita viimeisten 150 vuoden aikana syntyneistä Kauppisista, joiden tiet vievät Pohjois-Amerikkaan. Barbaran isä on Arvi Kumpulainen, synt Suomessa ja muuttanut Kanadaan Isän äiti on Aleksandra Niskanen ja Aleksandran sisko on ollut naimisissa Kauppisen kanssa. Barbaran sukujuuret ulottuvat Savoon Kiuruvedelle (Luupuvesi) ja Iisalmeen (Haapajärvi). Barbara tutkii paitsi omia sukujuuriaan myös Allan Kaupisen juuria Pihtiputaan seudulla. Barbara on jo eläkkeellä. Dave on vielä kanadalaisen kaasuyhtiön palveluksessa. Barbaralle annettiin lahjaksi Ylä-Savon Kauppisten sukukirja I, Hankasalmen Kauppisten sukukirja I ja II sekä Kannonkosken, Viitasaaren ja Halsuan Kauppisten sukupuu kaavio. Barbara liittyi myös sukuseuramme jäseneksi. Kaukaiset serkut uskomaton aarreaitta Barbara Wainikka lähetti Thunder Baystä Kanadasta marraskuun alussa tietoa siitä, miten hänen ja miehensä matkansa Suomessa meni. Tässä otteita Barbaran viestistä, jonka hän kirjoitti osaksi suomeksi osaksi englanniksi: Matkamme meni oikein hyvin. Sukututkimusten kannalta matka oli erittäin antoisa. Onnistuin saamaan kontaktin kaukaisiin serkkuihin, jotka kertoivat mielellään tietojaan ja näyttivät valokuviaan suvustaan. Kun olimme Pihtiputaalla Vesa Kumpulainen otti minut ja Daven vieraakseen. Kävimme myös vierailuilla perheissä, joilla on juuret Kumpulainen, Kauppinen, Argillander perheisiin. Nyt ymmärrän, että enemmänkin kuin turvautuminen kirkkoherranviraston arkistoihin minun pitää olla yhteydessä serkkuihini. Oli hämmästyttävää havaita, miten paljon sukulaiset tiesivät Amerikan sukulaisistaan, jopa sellaisista joita he eivät olleet koskaan tavanneet. Monilla oli tietoa, kirjeitä ja kuvia sukulaisten häistä, kuolemista, tärkeistä tapahtumista jne. Uskomaton aarreaitta.

8 KauppisViesti Otto Kauppinen, Allanin isoisä oli celary farmer eli maanviljelijä, joka oli erikoistunut lehtisellerin tuottamiseen. Farmi sijaitsi Ravennassa, Ohion osavaltiossa. Kuvassa Otto työssään. Sukulaisia käymässä Oton ja Maryn luona. Kuvassa vasemmalta Charlie (Kaarlo) Nurmela, Mary Nurmela-Kauppinen, Aili Ahopelto-Humphreys, Freda (Rauha) Nurmela-Russell ja Henry Nurmela. Kuva on otettu todennäköisesti 1960-luvun alkupuolella. Hieman erilaiset ovat pellot Ohiossa kuin Pihtiputaalla. Kuvassa Otto Kauppinen poseeraa perheensä kanssa lehtiselleriviljelysten keskellä. Mutta kuten jutuista ja tarinoista tiedämme, ei Amerikka ollut itsestään selvästi maa, jossa vuoltiin kultaa puuveitsellä. Onnistuminen vaatii kovaa työtä, yritteliäisyyttä ja halua nopeasti hyödyntää uusia ideoita, työvälineitä ja aukeavia mahdollisuuksia. Allan Kaupinen ja hänen vaimonsa Noel

9 KauppisViesti Hallan Martti 75 vuotta Sukuseuran kunniajäsen Martti Johannes Niilonpoika Kauppinen, paremmin tunnettu Hallan-Marttina täytti Hankasalmella syyskuun lopussa 75 vuotta. Mitään erityistä kutsua Martti ei sukulaisille ja kyläläisille ollut lähettänyt, mutta oli varautunut onnittelijoihin hyvällä rantakalakeitolla. Vieraita kävikin syksyisenä viikonvaihteena pitkälti yli 50 henkilöä. Yksi onnittelijoista Helsingistä oli sukututkija Jarmo Ahlstrand, joka on lukuisia kertoja saanut majapaikan Vanhasta-Hallasta haastatellessaan vanhoja hankasalmelaisia Kauppisia. Ja monesti ilman Martin mukanaoloa moni suu olisi ollut supussa. Olisi oltu varautuneita ulkopuolelta tulleeseen kyselijään ilman tutun Martin apua. Kun kysyin Jarmolta, mitä Martti harrastaa, Jarmo vastasi: työntekoa ja sukututkimusta. Tähän tietoon nojaten sukuseuran hallitus lähetti Martille syntymäpäivälahjana Kalevi Wiikin teoksen Mistä suomalaiset ovat tulleet? Eikä Martti ole lopettanut omakohtaisia tutkimuksiakaan. Hän on löytänyt Suoliveden länsirannalta Ylätalon lähettyviltä vanhan mäkituvan perustukset, samoin kuin kaskeamisen jälkiä. Noin hehtaarin alueella on kiviä kasattu pellon tieltä kasaan. Kovassa on leipä ollut aikoinaan. Mäkituvat olivat tilojen työväen asuntoja. Torpparilla taas oli omat pellot, joiden vuokran maksuksi torpparit tekvät sovitun määrän työtä, taksvärkkiä, tilalla. Martti muistelee, että viimeinen kaski alueella poltettiin 1950-luvun alussa. Ville Matilainen poltti silloin noin hehtaarin suuruisen kasken Suoliveden rannassa. Kun puut oli kaadettu annettiin niiden kuivua seuraavaan vuoteen. Kaski poltettiin sitten seuraavana keväällä ja yleensä tuhkaan kylvettiin ensin ruis. Ruissadon jälkeen toinen vuosi viljeltiin ohraa ja kolmantena vuotena kaski oli lehmien laidunalueena. Myös KauppisViesti onnittelee Marttia näin jälkikäteen. Kuvat: Jarmo Ahlstrand Syntymäpäiväsankari Martti Kauppinen ottamassa juhlakakkua. Martti, Meeri ja jälkipolvet

10 10 KauppisViesti Kaveria ei jätetty Haavoittuneet käytiin pelastamassa vihollisen linjojen takaa Pääosin vieremäläisistä koostunut noin 40 henkilön joukko teki kesä-heinäkuussa 2009 matkan Laatokan- Karjalan maisemiin, missä vieremäläiset taistelivat Talvisodan aikana. Matkaa tehtiin Y. Makkosen linja-autolla menomatkalla reittiä Ruskeala, Ruhtinaanmäki, Loimola, Kollaa, Suojärvi, Säämäjärvi, Petroskoi. Tulomatka: Petroskoi, Prääsä, Uomaanjoki, Pitkäranta, Lemetti, Impilahti,Värtsilä. Ohessa kuvallisia muistoja tältä mielenkiintoiselta matkalta. Kävimme myös paikalla, josta Talvisodan alussa pelastettiin vihollisen puolelta haavoittuneita vieremäläisiä. He olivat jääneet venäläisten valtaamalle alueelle haavoittuneina telttaan. Lähes kahden viikon tuskallisen odotuksen jälkeen pelastuspartio nouti heidät. Tämän uskomattoman tarinan on KauppisViestiin koonnut Pekka Kauppinen. Jalkaväkirykmentti 39:n toisen pataljoonan 5. komppania oli koottu pääosin Vieremän miehistä ja tästä johtuen komppaniaa kutsuttiin vieremäläiskomppaniaksi. Jalkaväkirykmenttiä johti eversti Pietari Autti ja se kuului neljänteen armeijakuntaan. Tämä viides komppania perustettiin lokakuun 13.päivänä 1939 Kuopiossa. Aluksi kokoonnuttiin Vieremän Suojeluskuntatalolle, nykyiseen Rientolaan, josta miehet marssivat 14 km:n päässä olevalle Kauppilanmäen rautatieasemalle ja edelleen junalla härkävaunuissa Kuopioon. Komppanian perustamisen ja varusteiden jaon jälkeen matka jatkui Pieksänmäen, Savonlinnan ja Elisenvaaran kautta Leppäsyrjään. Leppäsyrjä toimi tuolloin kokoontumis- ja koulutuspaikkana. Marraskuun alkupuolella komppania siirtyi etelämmäksi Syskyjärven kautta Lavajärven alueelle puolustusasemien tekoon. Talvisodan sytyttyä ja vihollisen ylitettyä rajan, viides komppania joutui ensimmäisiin taisteluihin Uomaan ja Uuksun alueille. Pienen etsimisen jälkeen löydettiin Uuksujoen varrella oleva Sileäsaarenkarin kangas ja paikka jossa haavoittuneet odottivat kaksi viikkoa pelastajiaan. Tällä paikalla käydyssä taistelussa vieremäläiset kokivat myös ensimmäiset tappionsa. Kuvassa muistohetki kaatuneille. Mm. kuvassa toinen vas. olevan Timo Huttusen isä kaatui tällä kankaalla. Sileäsaarenkarin kankaalla ensimmäiset taistelut Vieremän miesten ensimmäiset taistelut käytiin Uomaan kylän pohjoispuolella Uuksujoen varrella olevalla Sileäsaarenkarin kankaalla. Silloiseen Tarton rauhan rajaan oli matkaa hieman toistakymmentä kilometriä. Tälle kankaalle tuli vihollisen taholta 4.12.

11 KauppisViesti 11 Ison ja kauniin Säämäjärven rannalla syötiin kevyt kenttälounas. Lähistöllä haravoi vanha mummo, joka puhui kaunista karjalan kieltä. Yksin muutaman elikon kanssa elelevä mummo oli elämäänsä tyytyväinen ja kertoili mielellään elämänvaiheistaan. Kuvassa matkan johtaja Tapani Piippo ojentaa juttutuokion päätteeksi mummolle kahvipaketin. vastaisena yönä voimakas tykistökeskitys, jossa useita miehiä kaatui tai haavoittui ja joukot joutuivat nopeasti pakenemaan hyökkäävän vihollisen alta. Osa haavoittuneista ja kaatuneista jäi taistelukentälle Sileäsaarenkarin kankaalle. Lääkintämiehet siirsivät viisi haavoittunutta, neljä Vieremän miestä ja yhden Keiteleen miehen, joita ei voitu ottaa mukaan, lähistöllä olevaan tulenjohtajan miehistötelttaan. Tarkoituksena oli noutaa haavoittuneet pois myöhemmin hevosmiesten avulla. Vilho Paananen, Otto Tikkanen, Eino Hartikainen ja Juho Hakkarainen Vieremältä sekä pahoin haavoittunut keiteleläinen jäivät vihollisen puolelle rintamalinjojen taakse. Em. lisäksi telttaan jäi vielä kaksi taistelunsa taistellutta. Muutamaa päivää myöhemmin teltalle tuli vielä pahoin eksyksissä ja kaksi vuorokautta ilman ruokaa ollut Armas Kosonen -niminen mies, kotoisin Tohmajärveltä. Kaksi viikkoa haavoittuneena vihollisen puolella teltassa Vieremäläiset Paananen, Hakkarainen ja myös Hartikainen viettivät teltassa tuskissaan lähes kaksi viikkoa näkkileivän, säilykepurkkien ja kaatuneilta kerättyjen rautaisannosten varassa vihollisjoukkojen keskellä. Teltassa haavoittuneet joutuivat olemaan hyvin hiljaa, sillä lähimpään tiehen, jossa vihollinen liikehti ajoneuvoineen oli matkaa vain 200 metriä. Vieremän Nissilästä kotoisin oleva kaupanhoitaja Vilho Paananen on kertonut vuonna 1941 HurttiUkossa olostaan teltassa mm. seuraavaa: -On kulunut ensimmäinen yö ja seuraava päivä, siis jo toinen päivä iltahämäriin asti. Hakumiehiä vaan ei tule. Alan vähitellen jo menettää kaiken toivoni. Ruoka-annokset, mitä meillä itse kullakin oli leipälaukuissamme, alkavat tehdä loppuaan. Ehdotan tovereilleni, että pantaisiin joka miehellä vielä jäljellä olevat ruokatarpeet yhteen, josta sitten otettaisiin jokaiselle kulloinkin yhtä suuri annos. Mutta ruokaa ei ollutkaan enää muilla kuin Tikkasella ja minulla ja meilläkin hyvin vähän. Meillä kahdella oli sentään rautaisannokset koskematta. - Yht äkkiä joku kuiskaa: - Hiljaa nyt, ulkoa kuuluu jotakin! Sieltä kuuluukin selvästi miehen askeleita. Tulija tuntuu lähestyvän telttaa, äkkiä hän pysähtyy. Käteni tarttuu vaistomaisesti vierelläni olevaan kivääriin. Olemme kaikki hiljaa kuin hiiret, äärimmäisen jännityksen vallassa. Taas kuuluu askeleita, mutta samassa tulija pysähtyy, ainoastaan pari askelta lähestyy. Tuntuu ikään kuin hän kuuntelisi, kuuluuko teltasta mitään. Odotan joka hetki milloin konetuliase antaisi tulisen sarjansa tai käsikranaatti räjähtäisi keskellämme. Nyt tulija jälleen lähtee liikkeelle, mutta tuntuu kävelevän suoraan poispäin. Pian

12 12 KauppisViesti lakkaa askelten ääni kokonaan kuulumasta. - Kuka ja mikä mahtoi olla tuo, joka löysi telttamme? Oliko hän joku vihollisen partiomies, joka huomatessaan teltasta jotain erikoista, meni nyt ilmoittamaan löydöstään? Tai olisiko ollut vielä omia miehiämme? Kaikki mahdolliset olettamuksemme välähtävät nyt ajatuksissani. Jos tulija oli suomalainen, miksei hän tullut katsomaan oliko teltassa ketään? - Tämä outo kulkija oli Tohmajärveltä kotoisin oleva Armas Kosonen, joka vielä jatkoi hetken matkaa, mutta väsyneenä ja eksyneenä päätti kääntyä takaisin ja palata omia jälkiään myöten teltalle - olipa teltassa ketä hyvänsä. Kososen saatua hieman ruokaa ja kuntouduttua, niin hänestä oli apua haavoittuneille mm. risujen ja oksien keruussa ja veden hankinnassa läheisestä ojasta. Tulta kaminassa oli mahdollista pitää ainoastaan yöaikaan. Omien luokse apua hakemaan Noin reilun viikon odotuksen ja kärsimysten jälkeen stm. Tikkanen ja Tohmajärven mies kuntouduttuaan lähtivät aamuhämärissä kohti länttä apua etsimään toivossa löytää omat joukot. Miehet kulkivat kompassin avulla läpi vihollisjoukkojen, välillä perääntyen ja välillä uusia reittejä etsien, kunnes sattumalta tulivat omien joukkojen luo. Pataljoonassa ja komppaniassa haavoittuneiden jäänti vihollisen puolelle oli huomattu jo taisteluyötä seuraavana iltapäivänä, mutta sillä hetkellä oli ollut mahdotonta tehdä mitään heidän hyväkseen ja lisäksi oltiin varmoja, että haavoittuneet olivat jääneet vihollisen käsiin, sillä teltta sijaitsi hyvin lähellä vihollisen kulkureittiä. Hakupartio liikkeelle Tiedon saatuaan komppaniassa alettiin valmistella hakupartion lähettämistä haavoittuneita noutamaan. Komppanian miehet olivat raskaiden viivytystaistelujen väsyttämiä, mutta vapaaehtoisia hakumatkalle ilmoittautui yli tarvittavan määrän. Myös partion johtajaksi ilmoittautui useita upseereita ja arpa suosi res. vänrikki Matti Paasikoskea. Partion vahvuudeksi määrättiin Paasikosken lisäksi kolme aliupseeria mm. alikersantit Tauno Eskelinen ja Eljas Kainulainen sekä kahdeksan miestä, kaikki viidennestä komppaniasta. Tauno Eskelinen oli pannut teltan paikan tarkalleen mieleen ja toimi yhtenä oppaana. Tiedon saatuaan komppania oli tuolloin kahdenkymmenen kilometrin päässä Syskyjärven itäpuolella ja lähti liikkeelle klo Komppanian etuvartio oli noin 6-kilometrin päässä taistelupaikasta, jossa partio menomatkalla lepäsi muutamia tunteja. Partio kulki vihollisalueella ääneti paksussa lumessa läpi korpien löytäen haavoittuneiden teltan saman päivän iltapäivällä klo Haavoittuneiden löytäminen ja aseveljien tapaaminen oli liikuttava ja jännittävä tapahtuma, sillä läheiseltä tieltä kuului vihollisen huutoja ja ajoneuvojen ääniä. Saman päivän aamuna pahoin haavoittunut Keiteleeltä kotoisin oleva tykistön mies oli kuollut ja pahoin pohkeeseen haavoittunut Nissilän mies Eino Hartikainen oli lähtenyt ilman kompassia, karttaa ja muonaa viimeiset voimansa ponnistaen kovassa pakkasessa apua tovereilleen etsimään. Telttaan oli jäänyt Vilho Paananen ja Juho Hakkarainen, jotka partion mukana pääsivät sitten onnellisesti vihollislinjojen läpi omien joukkojen luo ja edelleen hoitoa saamaan. Myös Eino Hartikainen oli onnistunut könttäämään omien joukko- Kollaan järvi ja joki. Tämän pienen joen eteen suomalaiset pysäyttivät venäläisten kymmenet raivokkaat hyökkäykset. Rintaman murtuminen olisi aiheuttanut sen, että vihollinen olisi päässyt purkamaan Lemetin motit ja yhtymään Pitkärannan suunnasta edenneeseen viholliseen. Mutta Kollaa kesti.

13 KauppisViesti 13 jensa luo. Viidestä teltassa olleesta haavoittuneesta neljä oli pelastunut. Pelastuspartion saavuttua takaisin koko rykmentissä oli ollut suuri riemu, kerrotaanpa, että jäyhänoloisen rykmentin komentajan eversti Pietari Autinkin silmäkulma oli kostunut. Tapahtumasta tehty DVD-tallenne Tätä em. tapahtumaa on kuvattu myös lyhyesti Talvisodan kirjallisuudessa. Lisäksi Vieremän kansalaisopiston Sodan ajan historianpiiri on tehnyt dvd-tallenteen, jossa kuvataan tykistökeskitys, haavoittuneiden oloa teltassa ja hakupartion matka. Tallenteen tekoon on osallistuneet vieremäläisiä vapaaehtoisia ja yksi lukion luokka. Kuvaukset on tehty pääosin vieremäläisessä metsässä, joka hyvin kuvaa todellista taistelualuetta Sileäsaarenkarin kangasta ja sen lähialuetta. DVD-tallennetta voi hankkia Vieremän kansalaisopistosta (postiosoite Myllyjärventie 1, Vieremä), hinta 20 euroa. Teksti: Pekka Kauppinen Kuvat: Risto Kauppinen Kiizin museosaarella keskellä Äänistä kauniina kesäpäivänä. Opas Anna keskellä. Petroskoi on kaunis kesäkaupunki. Väljästi rakennettu, paljon puistoja. Ja ilman muuta mahtava Ääninen antaa vahvan ilmeensä kaupungille. Äänisen rannalla järvelle tiukasti katsoen seisoo iso Otto Ville Kuusisen patsas. Paikalliset ihmiset ovat antaneet patsaalle lempinimen kalastuksenvalvoja.

14 14 KauppisViesti Isänmaan ja itsenäisyyden puolesta Kaikkiaan 165 Kauppista antoi kalleimpansa eli oman henkensä isänmaan puolesta talvi- ja jatkosodassa. Tämän ainutlaatuisen nimiluettelon on koonnut sukututkija Jarmo Ahlstrand puolustusministeriön tiedoista. Tietoja ei ole muutettu yhtään, vaan ne on otettu sellaisenaan puolustusministeriön kortistoista. Sotilasarvot on jätetty pois. Suurin kaatuneista on sotamiehiä. Jos syntymäpaikan kohdalla on merkintä -> tarkoittaa se sitä, ettei ole tiedossa syntymäkuntaa vaan se paikkakunta, jossa tämä henkilö on asunut juuri ennen asepalvelukseen astumista. Kaikista kaatuneista ei ole merkitty/tiedetty kuolinpaikkaa. Kuolinpaikka on merkitty paikkakunnan/pitäjän tai taistelupaikan mukaan. Esim. luettelossa numero 82 Kivijärvellä syntynyt Matti Kauppinen kaatui 5. tammikuuta 1942 Gorassa Syvärin maisemissa. Niihin maisemiin sijoittuu tiettävästi myös Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan sotamies Lahtisen kaatuminen. Jos vaikeasti haavoittunut sotilas on kuollut sotilassairaalassa, se on merkitty esim. A/28.KS tai 22.Sotas. Myös joitakin sodan jälkeen sotavammoihin kuolleita on merkitty.

15 kaatui 165 Kauppista KauppisViesti 15

16 16 KauppisViesti Kaatuneiden muisto säilyy Kauppisten sukuseuran vanhin jäsen, Vuokko Kauppinen, 94, elää yksin rivitalon päädyssä Keravalla. Kyllä minä ensi vuonna sukujuhlille meinaan tulla, jos vain terveys antaa myöten, kertoi Vuokko vieraillessani hänen luonaan lokakuussa. Eikä terveydessä mitään suurempia ongelmia ole ollut kun olotilan suhteuttaa ikään. Esim. kesällä 2009 Vuokko teki junalla yksin matkan sukulaisten luo Iisalmeen. Suurimmat vaikeudet tuntuivat olevan näissä nykyajan vekottimissa eli digiboksissa ja kännykässä. Niiden asetukset ja säädöt kun tuntuvat menevän turhan usein pieleen. Mutta sama tilanne taitaa olla nuoremmillakin. Vuokon asunto muistuttaa eletystä elämästä. Kirjoja on paljon, niin suomen kuin saksankin kielisiä. Pöydällä on saksankielinen sanaristikko. Vuokko työskenteli monta vuotta Sveitsissä ja hän haluaa pitää aivojaan vireänä mm. tällä tavoin. Ja tietysti valokuvia rakkaista jo edesmenneistä sisaruksistaan Einestä ja Ilmistä, mutta erityisesti ainoasta veljestään Untosta. Kun tulee puhe Unto Kalevista (puolustusministeriön tiedoissa Unton toinen nimi on jostakin syystä merkitty virheellisesti Olaviksi), Ikä ei tunnu painavan 94-vuotiasta Vuokko Kauppista. Ensi kesän suunnitelmissa on osallistua Runnilla pidettäville sukujuhlille. Vuokko elää kuin sitä hetkeä kun hän kuuli lottana tiedon veljensä kaatumisesta heti jatkosodan alkupäivinä vuotiaan Unton kaatuminen oli kova isku koko perheelle. Vuokko kaivaa esille paperin, jossa on kopio Unton kuolinilmoituksesta ja muistokirjoitus. Tällainen on nimimerkki I.S:on muistokirjoitus. Vuokkoa kävi tapaamassa Risto Kauppinen. Vänrikki Unto Kauppinen In memoriam Kirkkaimmassa nuoruudessasi isänmaalle elämäsi uhraten päättyi kaunis päivätyösi siinä lohdullisessa vakaumuksessasi, että olet kaatunut oikean asian puolesta, minkä omantuntosi pakotuksesta tahdoit vielä taistelutovereillesikin vakuuttaa lähtösi hetkellä, sivuttaessasi tämän maallisen ja ijäisyyden rajaviivan. Taistelutehtäväsi oli uuden sotamme ensimmäisiä, tärkeä tiedustelutehtävä etulinjoilla, mikä tehtävä toveriesi mukana tuli myöskin suoritetuksi, kunnes paluumatkalla joukkojesi luo, vainolaisen luotisade tapasi. On vähitellen ollut totuttauduttava ajatukseen, että Upe on poissa keskuudestamme, jota varsinkin lähimpien ystäviesi oli aluksi vaikea tajuta. Olihan tapaus taas muutaman kuukauden välirauhan jälkeen laatuaan ensimmäinen paikkakunnallamme. Arpa lankesi kohdallesi siellä, missä miehiä tarvitaan. Olet täyttänyt paikkasi sankarillisesti. Olit asettanut itsellesi kauniin päämäärän, seistä tai kaatua, tulevaisuuttasi nuoruutesi vuoksi mahdollisesti vielä ajattelematta. Saavutit matkan pää. Sait ikuisen rauhan. Päästyäsi nyt kotiseutusi multiin, olkoon lohdutuksena vanhemmillesi ja sisarillesi sekä kaikille ystävillesi, että olet Korkeimman tahdosta antanut uhrisi vapauden alttarille ja osaltasi maallesi mahdollisuuden valoisampaan tulevaisuuteen. Siunattu olkoon muistosi, kepeät mullat haudallesi. Sankarien haudalla Varjossa kuuravalkeen kuusen hauta, kimaltaa yllä tähtikirkas yö, yö rakkauden; - ei raiu enää rauta, ei kalskahtaen kalvat lyö. Viihdyttäin kuusi varjoo urhoin unta, kajastaa ijäisyyden aamunkoi, ikuista rauhaa oottaa ihmiskunta, Kaikkeuden juhlakellot kaukaa soi. I.S:o

17 KauppisViesti 17 Vihille talvisodan aikana Talvisota alkoi 30. marraskuuta 1939, ja sinä vuonna Vieremän Kauppilanmäestä kotoisin oleva Hanna o.s. Tiikkainen (äitini) vihittiin Teodorinsa kanssa 10. joulukuuta Sonkajärvellä. Sitä ennen kirkossa oli luettu kuulutukset kolmesti. -Oli lauantai ja kylpyilta, kun Teodor tuli suksella meille Pellonpäähän ja antoi minulle uudet sukset, sauvat ja monot. Niin me menimme suksella yöksi Olkimäkeen, kun sillä kertaa ei ollut itsellä hevosta. Teodor lainasi naapurista vanhan hevosen, ja kun meidän olisi pitänyt joutua sunnuntaina kymmeneksi kirkkoon Sonkajärvelle, niin me myöhästyimme, Hanna kertaa tapahtumia. Ennen vihkimistä oli vielä etsittävä hevoselle pilttuu, johon eläimen sai kiinni. Nuoret menivät pappilaan, siellä kirkkoherra Otto Lehtinen oli tullut hattu kourassaan vihittävää paria vastaan. Oli ollut hyvillään, kun ei ollut ehtinyt lähteä kylälle seuroja pitämään. Äiti oli sujauttanut nappaskenkänsä jalkaansa, ettei vihille tarvinnut mennä monoissa, vaikka uudet olivatkin. Uusi musta leninki ajan tapaan oli ollut äitini yllä. Todistajia ei ollut mukana, kuten sota-aikana oli tavallista. Kolme pappilan palvelijaa kuitenkin toimivat todistajina. Hanna ja Teodor Heiskanen muuttivat Sonkajärven kirkonkylälle 70-luvun lopussa. Hanna on hyvin kauppismielinen, kyläili usein edesmenneen anoppinikin kanssa Kuopiossa. -Kirkkoherra antoi meille Pyhän Raamatun elämän varrelle matkaevääksi. Kello oli jo puoli viisi, kun palasimme uuteen kotiini, jossa ruokailimme ja kahvittelimme. Muutamia vieraitakin oli paikalla. -Anoppini paiskasi poikansa reppuun vehnäsletin ja Karhula-nimistä hyvää mehua, kun samana iltana hiihdimme rapsakassa pakkaskelissä Pellonpäähän. Muistan ikäni sen, kun siellä Pellonpäässä joimme toiset hääkahvit. Nukuimme aamulla yhdeksään saakka, ja avio kesti 49 vuotta, kunnes kuolema nouti minulta miehen, liki 95-vuotias äitini summaa hääpäiväänsä. tekstit: Mirjami Kauppinen Studio Alias/Mikko Mäntyniemi Häihin Kuopioon saapui Ranskasta peräti lähes 70 vierasta! Heinäkuista häähumua Nykyään ollaan sitä mieltä, että häihin pitää kutsua vähintään kaksi kuukautta ennen häitä. Suosituimmat hääkuukaudet ovat kesä-, heinä- ja elokuu. Kun tyttäreni Suvi meni sulhonsa kanssa heinäkuussa 2009 naimisiin Kuopiossa, niin moni asia on muuttunut entisajoista, mutta moni asia toteutettiin toisin kuin häissä on tavallisesti totuttu näkemään. Häistä puuttui tiettyjä hääperinteitä: häävalssin tilalla oli häätanssi, morsiamen tai anopin ryöstöä ei nähty, mutta uusiakin perinteitä oli tilalle tuotu, ja jopa sellaisia, joita ei ihan vielä voida edes tässä paljastaa. Sulhanenkaan ei ollut perinteinen suomalainen, vaikka olikin Jyväskylästä löytynyt. Ja niin Suvista tuli Aymeric Marcantin laillisesti vihitty puoliso myös Ranskan valtion, mutta ei katolisen kirkon, silmissä, koska vihkiminen tapahtui luterilaisin menoin. Hääprojekti kesti kokonaiset kaksi vuotta. Siinä riitti työtä niin morsiamelle kuin sulhaselle sekä heidän perheilleen, kaasolle ja hääparin ystäville. Kaksikielisyys oli haaste, mutta sen suhteen järjestelyissä oli onnistuttu oikein hyvin: puolisoni Antero jopa väänsi ranskaa puheessaan hääparille. Yhteistä eri aikakauden nuorikoille toki on: ilman keskinäistä kunnioitusta sekä sitoutumista ja lujaa rakkautta aviovuosien ketju loppuu aika äkkiä.

18 18 KauppisViesti Olemmeko muinaisten mammutinmetsästäjien Mistä suomalaiset ovat Sukututkimusta harrastaville ja siitä kiinnostuneille geeniteknologia tarjoaa aivan uuden ulottuvuuden tutkia sukuaan jopa useita vuosituhansia taaksepäin. Miten tämä on oikein mahdollista? Luin emeritusprofessori Kalevi Wiikin v ilmestyneen kirjan Mistä suomalaiset ovat tulleet? ja kävin syyskuussa myös kuuntelemassa Wiikkiä Keravan kirjastossa järjestetyssä yleisöluennosta. Sieltä hankin myös Wiikin uusimman julkaisun, noin 60-sivuisen Genetiikkaa sukututkijoille ja väestöjen juurtenetsijöille (Toukokuu 2009). Sillä ymmärryksellä, jonka em. kirjoista ja luennosta olen saanut yritän selittää tutkimusmenetelmää ja saatuja tuloksia myös KauppisViestin lukijoille. Eli miten on mahdollista saada selville oman väestönsä juuria tuhansien vuosien taakse? Avainasia on ensin tuntea muutama perustermi: kromosomi ja mitokondrio. Mitä ovat kromosomit ja mitokondriot? Ihmisen solussa on 46 kromosomia. Yksi kromosomi on Y-kromosomi. Sen välittämä perimä kulkeutuu isältä pojalla. Y-kromosomin perimä kulkee siis isälinjoja pitkin. Soluissa on myös mitokondrioita, jotka mm. mahdollistavat solun hengityksen. Mitokondriot periytyvät lapsille vain äidiltä, ei isältä. Mitokondrioiden perimä siirtyy seuraaville sukupolville vain tyttärien, ei poikien kautta. Mitokondrioilla on tästä syystä ratkaiseva merkitys äitilinjojen löytymisen kannalta. Kolmas tärkeä asia on mutaatio. Joskus tapahtuu niin, että Y-kromosomissa ja mitokondrioissa on tapahtunut poikkeamia tai virheitä eli ne eivät periydykään lapsille täysin samanlaisina kuin ne ovat olleet vanhemmilla. Niissä on saattanut tapahtua mutaatioita. Näitä muutoksia ja milloin ne ovat suurin piirtein tapahtuneet tutkijat pystyvät seuraamaan. Tiivistäen vielä ote Wiikin teoksen Mistä suomalaiset ovat tulleet? alkulehdeltä: - Jokainen mies kantaa Y-kromosominsa DNA:ssa oman isälinjansa historiaa, mm. tiedon siitä, mihin klaaneihin (haploryhmiin) hänen esi-isänsä ovat geneettisen Aatamin jälkeen kuuluneet. -Jokainen nainen kantaa mitokondri- Suomen miesten neljän yleisimmän ryhmän jääkaudenaikaiset asuinalueet ja päätuloreitit. Kartan mukaan päätuloreittejä olisi vain kaksi, läntinen ja itäinen. Lännestä tulleiden kielet lienevät olleet pääasiassa germaanis-skandinaavisruotsalaisia, idästä tulleiden pääasiassa suomalais-ugrilaisia sekä balttilaisia ja slaaveja. Suomalaisten äitilinjojen tuloreitit Afrikasta Suomeen. Viivojen paksuudet kuvaavat summittaisesti, kuinka suuri osuus (prosenttimäärä) nykyisten suomalaisten eri ryhmiin kuuluvista esivanhemmista on käyttänyt kutakin reittiä. Kuvat ja kuvatekstit ovat Kalevi Wiikin uusimmasta kirjasta Genetiikkaa sukututkijoille ja väestöjen juurtenetsijöille (Turku 2009)

19 KauppisViesti 19 jälkeläisiä? tulleet? oidensa DNA:ssa oman äitilinjansa historiaa, mm. tiedon siitä mihin klaaneihin (haploryhmiin) hänen esiäitinsä ovat geneettisen Eevan jälkeen kuuluneet. -Tutkimalla nykyihmisen DNA:ta pystytään selvittämään sekä yksilöiden että väestöjen muinaiset juuret eli se, mistä me olemme tulleet, tai oikeammin, mistä meidän geeniperimämme ja geneettiset esivanhempamme ovat tullet. Geneettinen Aatami ja Eeva puolestaan ovat lähtöisin Itä-Afrikasta, Etiopiasta. Vuosituhansien aikana ihmiset alussa vain muutama kymmenen tai sata - on lähtenyt tältä alueelta kohti Lähi-itää ja/tai Arabian niemimaata ja sieltä levittäytynyt eri kautta ympäri maailmaa. Mutaatioita seuraamalla tiedetään kulkureitti. Mistä suomalaiset miehet ovat tulleet? Suomalaiset miehet jakaantuvat neljään pääklaaniin: runsaat 60 % heistä edustaa koilliseurooppalaista N3 klaania ( Niilon poikia ), noin 29 % skandinaavista I-klaania ( Ivarin pojat ), vajaat 10 % itäeurooppalaista R11-klaania ( Raulin pojat ) ja noin 2 % länsieurooppalaista R1b-klaania ( Robertin pojat )- Kaksi kolmannesta suomalaisista miehistä on tullut idän suunnalta ja yksi kolmannes lännen suunnalta. N3-klaanin isäklaani NO ( Noa ) asui Kiinassa tai eteläisessä Siperiassa, jonne se oli tullut Persiasta, jonne se oli puolestaan tullut Arabiasta ja Afrikasta. Suomeen Niilon pojat tulivat jääkauden loppuvaiheessa Itä-Euroopasta yhdessä Raulin poikien kanssa. I-klaanin miehet ovat kehittyneet Lähi-idässä, jonne klaani oli tullut Arabiasta ja Afrikasta. Suomen pääreitti kulki Keski-Euroopan kautta Ruotsiin ja sieltä Suomeen. Siis pääosa suomalaisista on pohjoissiperialaisten entisten mammutinmetsästäjien jälkeläisiä. Geneettisesti lähellä meitä (siis Niilon poikia ) ovat mm. Siperian pohjoisosissa asuvat udmurtit ja hatit. Mistä suomalaiset naiset ovat tulleet? Kaikki suomalaiset (niin kuin muidenkin maiden ihmisten) esiäidit asuivat 100-prosenttisesti syntymäseudullaan Afrikassa. Afrikasta lähteneestä L3- klaanista polveutuvat kaikki ei-afrikkalaiset esiäidit. Suurin osa (98 %) suomalaisista esiäideistä muutti Läntiseen Keski-Aasiaan. Tämä joukko jakaantui kahtia, 13 prosenttiyksikköä jäi aluksi läntiseen Keski-Aasiaan. 85 prosenttiyksikköä lähti Lähi-itään. Tämä joukko jakaantui vielä moneen osaan ja tuli useampaa reittiä Suomeen. Suomen naisista yleisin on H-frekvenssi eli Helenan tyttäret, 40,43 %. Euroopan frekvenssi on 44,43. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että suomalaiset naiset edustavat klaaniensa suhteen samaa yleiseurooppalaista tyyppiä kuin useimmat eurooppalaiset. Tosin suomalaisissa naisissa on muutama erikoisuus, joiden perusteella suomalaisten voi väittää sijaitsevan geneettisesti saamelaisten ja muiden eurooppalaisten välissä. Saamelaiset ovat oma erityinen joukkonsa, joiden alkuperästä (eli mistä kautta ovat tulleet Suomeen) ei olla aivan varmoja. Joka tapauksessa näyttää siltä, että suomalaiset miehet ovat ottaneet aika usein myös saamelaisen naisen vaimokseen. Heränneitä kysymyksiä Wiikin teokset ovat ensimmäisiä suomenkielisiä kansanomaisia julkaisuja tältä mielenkiintoiselta, jopa kiehtovalta alalta. Monta kysymystä on varmasti vielä auki ja lähivuosien kehittyvät tutkimusmenetelmät tuonevat lisävalaistusta asioihin. Maallikkolukijalle herää kuitenkin jo ensimmäisellä lukukerralla useita kysymyksiä. Mm. mihin perustuvat kirjassa eri tutkimuksista kerätyt prosenttiluvut? Miten ne on saatu? Miten voidaan ajoittaa eri klaanien (eli kun mutaatio on tapahtunut) synty vuosituhansien taakse? Miten selitetään se, että pääosa suomalaisista on pohjoissiperialaisia mammutinmetsästäjiä, mutta naiset yleiseurooppalaisia. Sylkinäytteellä selville oma sukuselvitys Jos aihe kiinnostaa kannattaa lukea ensimmäisenä Wiikin kirja Mistä suomalaiset ovat tulleet?. Kirja löytyy kirjastoista tai suoraan kirjaa voi tilata osoitteesta Internetistä löytyy aiheesta paljon tietoa mm. hakusanoilla Suomi DNA-projekti, Family Tree DNA.com tai Journey of Mankind (arkeologinen näkökulma sukututkimukseen). Ja jos haluat tietää omien esivanhempiesi klaanin ja sitä kautta tiedon todennäköisestä reitistä Suomeen, pelkkä sylkinäyte riittää. Lastan kärkeen otetaan posken sisäpinnalta näyte ja se purkkiin ja tutkimuslaitokseen. Muutaman viikon tai kuukauden kuluttua tutkimuslaitoksesta tulee tulos, joka kertoo mihin klaaniin tai haploryhmään kuulun. Yksityiskohtaisempaakin tietoa englanninkielisestä tulosselostuksesta löytyy. Tutkimuslaitosten osoitteita löytyy hakusanalla DNA Testing Companies ja hinnoista tietoa hakusanalla DNA Testing prices. Hinta tutkimuksesta on laajuudesta riippuen (eli seurataanko vain isälinjaa vai myös äitilinjaa) alle sadasta eurosta noin 600 euroon. Tulkinnassa auttaa, jos tietää ainakin jonkin verran terminologiasta. Risto Kauppinen

20 20 KauppisViesti Canadan Sanomat ilmestyy Thunder Bayssä Suomenkielinen lehti Canadan Sanomat ilmestyy edelleen Thunder Bayssä. Barbara Wainikka antoi lehden tavatessamme. Kyse on lehden joulunumerosta Tabloidikokoinen (Ilta-Sanomien koko) lehti on normaalia paksumpi. Tässä tietoa ja poimintoja lehdestä. - Canada`s Finnish Language Weekly. Palvelee kanadansuomalaisia suomen kielellä. - Perustettu 2001, ilmestyy keskiviikkoisin kertaa vuodessa. - Toimittaja Aare Ertolahti ja Matti Temisevä (urheilu, Toronto). Kirjeenvaihtajia niin Kanadan eri osista kuin Yhdysvalloista. - Kirjeenvaihtajia Suomesta: Lasse Talvitie (Karkkila), Pirjo-Paula Miettinen, Mia Lindfors ja Susanna Suhonen. - Sisällössä lyhyitä uutissähkeitä ympäri maailmaa (mm. Tanja Poutiaisen voitto Espanjassa) sekä tietysti onnitteluja ja muisteluita jouluista niin Kanadassa kuin Suomessa. - Isompia juttu mm. Montrealin suomalaisten muistojen satoa, Auttavat kädet Afrikassa (Kanadalaisen Happosen perheen kokemuksia lähetystyöstä Ugandasta), Vuosisadaksi vauhtia Karstulan kylästä ( Sivun juttu karstulaisen Lahja Hokkanen- Wainikan 100-vuotisjuhlista ja elämäntaipaleesta. Myös miniää Barbara Wainikkaa haastatellaan.), Metsäpirtin Eevalan kylästä evakkoon (Aino Jäntin os. Eeva Naarajärven muistoja talvisodan ajalta.), Kalle Lojander, Flairtending näyttävyyttä tiskin takaa (Susanna Suhosen sivun juttu showmaisesti ja taiturimaisesti työskentelevästä baarimestari Kalle Lojanderista. Lojander on flairtendingin vuoden 2009 Pohjoismaiden mestari ja Suomen mestari vuosilta 2003 ja 2004.) Jos joku haluaa ottaa yhteyttä Barbara Wainikkaan, o.s. Kumpulainen tässä hänen sähköpostiosoitteensa Sukukokous Runnilla Ohjelma alkaa olla valmis Seuraava Kauppisten sukuseuran sukujuhla ja -kokous pidetään Iisalmessa Runnin kylpylässä Sukujuhlia varten on varattu pitopaikka ja majoitustilaa Kartanohotellista. Kartanohotellissa on kaikkiaan 14 huolella entisöityä huonetta ja majoitustilaa noin 20 henkilölle. Eli ne jotka haluavat eläytyä (ja ehtivät varaamaan) vanhan ajan glamouriin mm. silloisen valtiohoitajan C.G. Mannerheimin tai Eino Leinon käynteihin näissä huoneissa voivat sen tehdä. Majoitukseen on käytettävissä myös uusi puoli eli Kylpylähotelli. Kylpylähotellissa on kaikkiaan 73 huonetta ja 150 vuodepaikkaa. Sukujuhlien pääpaikkana on Kartanohotellin Ravintola Wesipehtoori. Jokainen sukujuhliin osallistuva maksaa ruokailunsa ja majoituksensa suoraan hotelliin. Tarkemmat hinnat ja ohjeet tulevat myöhemmin. Tässä alustava, tarkentunut ohjelma. La 7.8. klo klo klo 16 klo klo Su 8.8. klo 9.00 klo 11 klo Ilmoittautuminen Kartanohotellin Vilpolassa - Lasten tapaamispaikka Marskin salongissa. Lapsille päivien aikana omaa ohjelmaa. - Tulokahvit Kartanohotellin Ravintola Wesipehtoorissa Lounas Ravintola Mamselissa Sukutapaamisen avaus - Puheenjohtaja tervehdys: Risto Kauppinen - Runnin esittely: johtaja Merja Vidgren - Musiikkiesitys Vuokko Komulainen - Sukututkijan uutisia Vapaata yhdessä oloa/serkusten tapaamisia Ohjelmallinen rantakalailta hotellin lähellä ulkona (aurinkoisella säällä) tai Kartanohotellissa Ravintola Wesipehtoorissa (sateella). Sukututkija Jarmo Ahlstrand on tavattavissa Kartano hotellissa klo suvulle tärkeiden paikkojen/karttojen ääressä. Jarmolta voi käydä kysymässä sukuun liittyvistä asioista. Tuotetori Kartanohotellissa, jossa myynnissä mm. sukuseuran tuotteita. Aamupalan jälkeen linja-autot lähtevät klo 9.00 Vieremän kirkolle (matkaa sinne on 22 km) jumalanpalvelukseen. Käynti sankarihaudoilla. linja-autot jatkavat Kauppilanmäkeen, Ylä-Savon Kauppisten kantapaikoille. - Kirkkokahvit Kylätalolla (entinen kansakoulu) - Käynti Kauppisten muistokivellä Linja-autot jatkavat Runnille - Linja-automatkojen aikana kerrotaan suvun asuinpaikoista Ylä-Savossa sekä seutukunnasta yleensä Lounas Ravintola Mamselissa Sukukokous Ravintola Wesipehtoorissa Kartanohotellissa Lähtökahvit Tarkempia ohjeita majoituksesta ja hinnoista heti vuoden vaihteen jälkeen ilmestyvässä kiertokirjeessä sekä KauppisViestissä 1/2010, joka ilmestyy toukokuussa 2010.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

DNA testit sukututkimuksessa

DNA testit sukututkimuksessa DNA testit sukututkimuksessa Pakkasten sukuseura ry:n 20 v juhlakokous 19.9.2015 Jyväskylä Raimo Pakkanen, sukuneuvoston pj A,T,G,C. Ihmisen genetiikan lyhyt oppimäärä mtdna diploidinen kromosomisto =

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Y-DNA ja sukututkimus

Y-DNA ja sukututkimus Y-DNA ja sukututkimus Tuomas Niilonpoika Mäntsän Jälkeläisten Sukujuhla Mänttä 1.9.2012 Sukututkimusta tukeva kirjallinen materiaali alkaa ilmaantua vasta 1500 luvulla (pl. papisto ja aateliset) Perinteinen

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Hyvät sukuseuran jäsenet ja muut sukuun kuuluvat! Lähestymme TEITÄ näin ensimmäisellä sukuseuratiedotteella. Tiedotteessa

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 Toivasten Sukuseura ry oli taas kutsunut jäseniään ja muitakin Toivasia ja Toivas-mielisiä kokoontumaan Kuopion Hotelli Atlakseen seuraamaan seuran

Lisätiedot

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä)

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) 1(6) Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) Sukuseuran hallitus Hallituksen jäsenet ovat edellisestä sukukokouksesta 30.07.2005 alkaen:

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

DIANA NYMAN Tulisieluinen romanitar Jo lapsena Diana Nyman sai kokea syrjinnän aiheuttamaa ulkopuolisuutta. Göteborgin Romanineuvoston jäsenenä hän tekee kaikkensa, jotta tulevat sukupolvet välttyisivät

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

Story 36 of 60. www.m1914.org

Story 36 of 60. www.m1914.org Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot Kääntäjä: Kati Hämäläinen Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Suomi Story 36 of 60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box 3, Winnipeg, MB R3C 2G1 Canada

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka alkoi torstai iltana ja menimme yöpymään rekkuaktiivin luokse Vantaalle, jossa rapsuttelimme useita kotia etsiviä kissoja.

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyväksyttiin esitetyssä muodossa.

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyväksyttiin esitetyssä muodossa. Jylhän Sukuseura Pöytäkirja (1/2) Aihe: Sukukokous Aika 14.7.2012 kto 14.30-15.30 Paikka KylpylähotelliRantasipi,Laajavuori,Jyväskylä Läsnä 17+2 sukuseuran jäsentä (liite l) 1. Kokouksen avaus Sukuseuran

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Tehtäviä. Teemu Saarinen: Pallosankari Unski

Tehtäviä. Teemu Saarinen: Pallosankari Unski Teemu Saarinen: Pallosankari Unski JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi 2012

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ

HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ 3. MAALISKUUTA 2015 Muutosvarauksin Herra Tasavallan Presidentti ja Rouva Jenni Haukio, Teidän Ylhäisyytenne,

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-kiina

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-kiina Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. 祝 贺, 愿 你 们 幸 福 快 乐 Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne 致 以 我 对 你 们 婚 姻

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus

Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus Marttisten sukuhaarojen Y- DNA tutkimus Mikkeli 23.5. 2010 Pekka Haikkala Auvo Kostiainen Professori Auvo Kostiainen Filosofian tohtori, Yleisen historian professori Turun Yliopistossa Map of Delaware

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Nehemia rakentaa muurin

Nehemia rakentaa muurin Nettiraamattu lapsille Nehemia rakentaa muurin Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa.

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa. Jylhän Sukuseura Pöytäkirja (tlz) Aihe: Sukukokous Aika 25.7.2015 klo 15.00-16.28 Paikka Finlaysonin Palatsi, Tampere Läsnä 26 sukuseuran jäsentä (liite 1) 1. Kokouksen avaus Sukuseuran puheenjohtaja Jarmo

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Sukuseura Nuikka kokoontuu ensimmäiseen sääntömääräiseen varsinaiseen sukukokoukseen. Sukuseura Nuikka ry sukukokouksen työjärjestys ohessa.

Sukuseura Nuikka kokoontuu ensimmäiseen sääntömääräiseen varsinaiseen sukukokoukseen. Sukuseura Nuikka ry sukukokouksen työjärjestys ohessa. SUKUSEURA NUIKKA Sukukokous KOKOUSKUTSU Sukuseura Nuikka ry:n Varsinainen sukukokous 18.8.2012 klo 14.00 Porvoon seurakuntien PELLINGIN KURSSIKESKUS Jivikintie 18 07370 Pellinki Sukuseura Nuikka kokoontuu

Lisätiedot

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan

INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU. Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC KANSAINVÄLINEN LOMAPALVELU Lomailijoille, jotka kulkevat omia polkujaan INTERVAC-lomapalvelu aina vuodesta 1953 lähtien u Voit vaihtaa asunnon toisen kanssa kotimaassa tai ulkomailla. Kun asut

Lisätiedot

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot