-2, TL :30

Transkriptio

1 -2, TL :30 Kokouskutsu Tiistai klo 16.30, kokoushuone Sevilla, Strengberginkatu 1 Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Johan Karjaluoto, puheenjohtaja Michael Östman Bjarne Kull, varapuheenjohtaja Monica Wenman Harald Wester Maria Lunabba Kristina Lundström-Björk Maria Hällis Marja Eriksson Christel Sandell Vuokko Piippolainen Mauri Korkeamäki Mervi Rantala Vesa Suvanto Eero Luomala Tauno Vornanen Patrik Hellström Tua Mäenpää Muut läsnäolijat Peter Boström, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jarmo Ittonen, kaupunginhallituksen edustaja Olivia Sjölund, nuorisovaltuuston edustaja Anne Ekstrand, kaupunginjohtajan sijainen Christer Tonberg, vt. kaupungingeodeetti Rune Hagström, vt. tekninen johtaja, talonrakennuspäällikkö Harri Kotimäki, kaupungininsinööri Pekka Elomaa, asemakaava-arkkitehti Jonny Wallsten, talouspäällikkö Ulla Lundell-Muittari, sihteeri Asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Ulla Lundell-Muittari sihteeri

2 46, TL :30 KOKOUSKUTSUN LAINMUKAISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Puheenjohtaja julistaa kokouksen avatuksi ja toteaa sen olevan laillisesti kokoon kutsuttu ja päätösvaltainen.

3 47, TL :30 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS Pöytäkirja tarkastetaan torstaina 31. maaliskuuta Ehdotus Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

4 48, TL :30 ILMOITUSASIAT Dnro 170/2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Keskustan ja Siikaluodon välisen ratapiha maa-alueen sekä alikulkuväylän asemakaavan valmistelu aloitetaan. Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee katu- ja puistoalueita, liikeja toimistorakennusten korttelialuetta, henkilöstö- ja tavaraliikenneterminaalin korttelialuetta kaupunginosassa 2, Keskusta, katualueita, liikerakennusten korttelialueita kaupunginosassa 33, Siikaluoto, sekä kaavoittamattomia maa-alueita ratapihaalueella. OAS: Liite 48 A VIRKAMIESPÄÄTÖKSET Vt. Teknisen johtajan päätökset: Liite 48 B Kaupungininsinöörin päätökset: Liite 48 C Kaupungingeodeetin päätökset: Liite 48 D Vastaavan suunnittelijan päätökset: Liite 48 C SAAPUNEET ASIAT Dnro 297/2016 Uudet katusuunnitelmat ja tuleva yleisötilaisuus Kaupungininsinööri valmistelee asiaa. Dnro 294/2016 Jaakon Päivät Kaupungininsinööri valmistelee asiaa. MAHDOLLISET MUUT ASIAT

5 48, TL :30 Ehdotus Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta merkitsee asiat tiedoksi.

6 Sivu 1 / PLANLÄGGNINGEN FÖR UNDERFARTEN FÖR LEDEN MELLAN CENTRUM OCH SIKÖREN HAR PÅBÖRJATS. DETALJPLANEN OCH DETALJPLANEÄNDRINGEN BERÖR PARK- OCH GATUOM- RÅDEN, KVARTERSOMRÅDE FÖR AFFÄRS- OCH KONTORSBYGGNADER, KVARTERSOMRÅDE FÖR PERSON- OCH GODSTRAFIKTERMINAL I STADSDEL 2, CENTRUM, GATUOMRÅDEN, KVARTERSOMRÅDEN FÖR AFFÄRSBYGGNADER I STADSDEL 33, SIKÖREN, SAMT ICKE PLAN- LAGDA MARKOMRÅDEN INOM BANGÅRDENS OMRÅDE. ALIKULKUVÄYLÄN KAAVOITUSTYÖ KESKUSTAN JA SIIKALUODON VÄLISSÄ ON ALOITETTU. ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS KOSKEE PUISTO- JA KATUALUEITA, LIIKE- JA TOI- MISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUETTA, HENKILÖSTÖ- JA TAVARALIIKENNETERMINAALIN KORTTELIALUETTA KAUPUNGINOSASSA 2, KESKUSTA, KATUALUEITA, LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUEITA, KAUPUNGINOSASSA 33, SIIKALUOTO, SEKÄ KAAVOITTAMATTOMIA MAA-ALUEITA RATAPIHA-ALUEELLA. PLANLÄGGARE Planläggningsavdelningen i staden Jakobstad, planerare är tf. byråarkitekt Melinda Lyttbacka. KAAVANLAATIJANA TOIMII Pietarsaaren kaupungin kaavoitusosasto, suunnittelijana vt. toimistoarkkitehti Melinda Lyttbacka. Adress: Telefon: E-post: Stadshuset Strengbergsgatan Jakobstad melinda.lyttbacka@jakobstad.fi Osoite: Puhelin: S-posti: Kaupungintalo Strengberginkatu Pietarsaari melinda.lyttbacka@pietarsaari.fi

7 Sivu 2 / PLANERINGEN LEDS AV Stadsplanearkitekt Pekka Elomaa. Adress: Stadshuset Strengbergsgatan Jakobstad Telefon: E-post: pekka.elomaa@jakobstad.fi KAAVOITUSTA JOHTAA Asemakaava-arkkitehti Pekka Elomaa. Osoite: Kaupungintalo Strengberginkatu Pietarsaari Puhelin: S-posti: pekka.elomaa@pietarsaari.fi INITIATIV TILL PLANERINGEN Initiativtagare är staden Jakobstad. SUUNNITTELUALOITE Aloitteen tekijänä on Pietarsaaren kaupunki. Markanvändnings- och bygglagen 59 : Ersättning för utarbetande av detaljplan Om en detaljplan eller en ändring av planen i huvudsak är påkallad av ett enskilt intresse och har utarbetats på initiativ av markägaren eller markinnehavaren, har kommunen rätt att av denne uppbära kostnaderna för utarbetandet och behandlingen av planen. Maankäyttö- ja rakennuslaki 59 : Asemakaavan laatimisesta perittävä korvaus Jos asemakaava tai kaavan muutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai -haltijan aloitteesta, kunnalla on oikeus periä tältä kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset. PLANERINGSOMRÅDET Planeringsområdet ligger öster om stadskärnan, ca 400 meter från torget. Området innefattar järnvägsområdet, detaljplanerade områden i stadsdelarna centrum, 2 och Sikören, 33, samt icke planlagda markområden mellan Österleden och Fabriksgatan (se gällande detaljplan, sidan 17). Jakobstads järnvägsstation med omgivning ingår i byggda kulturmiljöer av riksintresse (RKY). Järnvägsstationsområdet avspeglar industrialiseringen. Omkring järnvägsstationen finns tull- och packhus, samt magasinbyggnader från början av 1900-talet. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee kaupunkikeskustan itälaidalla, noin 400 metriä torilta. Alue käsittää rautatiealueen, kaavoitetut maa-alueet kaupunginosissa keskusta, 2 ja Siikaluoto, 33, sekä kaavoittamattomia maa-alueita Itäväylän ja Tehtaankadun välissä (katso sivu 17, ajantasainen asemakaava). Pietarsaaren rautatieasemanseutu kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY). Rautatieasema-alue kuvastaa teollistumisen aikaa. Rautatien ympärillä on tulli- ja pakkahuoneita, sekä makasiinirakennuksia 1900-luvun alusta. Planeringsområdet Suunnittelualue Jakobstads järnvägsstation Pietarsaaren rautatieasemanseutu (RKY)

8 Sivu 3 / Snedbilder: Detaljplaneområdet och delområdet för underfarten. Viistoilmakuvia: Asemakaava-alue ja alikulkuväylän osa-alue.

9 Sivu 4 / UTREDNINGAR En naturinventering har gjorts på området år Inventeringen uppdateras vid behov. I januari 2007 gjordes en utredning av handeln i Jakobstads centrum. År 2014 gjordes en utredning över marknadsläget för handeln i Jakobstad. SELVITYKSET Alueelta on tehty luontoselvitys vuonna 2006 ja Selvitys päivitetään tarvittaessa. Tammikuussa 2007 tehtiin Pietarsaaren keskustan kaupallinen selvitys. Vuonna 2014 tehtiin selvityksen kaupan markkinatilanteesta Pietarsaaressa. Handeln i Jakobstad Pietarsaaren kaupallinen rakenne 2014.

10 Sivu 5 / VARFÖR BEHÖVS PLANEN? Syftet med detaljplanen och detaljplaneändringen är att möjliggöra en underfart för en led mellan centrum och Sikören och byggande på det icke planlagda markområdet intill järnvägen. De områden som behövs för detaljplanen är i gällande detaljplan anvisade delvis för annat bruk än vad som avses i den nya detaljplanen och på en del av området finns ingen detaljplan. Att genomföra förändringarna nu skulle således vara lagstridigt och därför behövs en ny detaljplan och en ändring av detaljplanen för området. MIKSI KAAVAA TARVITAAN? Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa alikulkuyhteys keskustan ja Siikaluodon välissä ja rakentaminen kaavoittamattomilla maa-alueilla. Asemakaavaa varten tarvittavat alueet on voimassaolevassa asemakaavassa osittain osoitettu muuhun käyttöön kuin uudessa kaavassa tarkoitetaan, osalla alueesta ei ole asemakaavaa. Muutoksien toteuttaminen tällä hetkellä olisi lain vastaista ja siksi alueelle tarvitaan uutta asemakaavaa ja asemakaavan muutos. Markanvändnings- och bygglagen 58 Detaljplanens rättsverkningar En byggnad får inte uppföras i strid med detaljplanen (bygginskränkning). Beträffande andra åtgärder som förändrar miljön skall detaljplanen beaktas på det sätt som bestäms nedan. På ett detaljplaneområde får inte placeras sådana funktioner som medför olägenheter för den användning av andra områden som anvisats i planen. På ett detaljplaneområde får inte heller placeras funktioner som strider mot detaljplanebestämmelser som avser att förhindra eller begränsa miljökonsekvenser som är skadliga eller förorsakar störningar. Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 Asemakaavan oikeusvaikutukset Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon siten kuin jäljempänä säädetään. Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaava-alueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia. INTRESSENTER 1. Intressenter Intressenter vid detaljplanen och detaljplaneändringen är markägarna samt kringliggande områdens markägare, företag och invånare. I planförslagsskedet avser vi begära utlåtande av följande parter: räddningsmyndigheten, hälsoinspektionen, miljö- och byggnadsnämnden, Jakobstads Vatten, energiverket Herrfors, Österbottens museum, NTM-centralen i Södra Österbotten och Österbottens förbund. 2. Är jag intressent? Du är intressent, om dina förhållanden eller intressen i avsevärd mån kan påverkas av planen. Markanvändnings- och bygglagen 62 : Växelverkan när planer bereds Planläggningsförfarandet samt informationen om utgångspunkterna, målen och eventuella alternativ för planeringen när planer bereds skall ordnas så att markägarna på området och de vars boende, arbete eller övriga förhållanden kan påverkas betydligt av planen samt de myndigheter och sammanslutningar vars verksamhetsområde behandlas vid planeringen (intressent) har möjlighet att delta i beredningen av planen, bedöma verkningarna av planläggningen och skriftligen eller muntligen uttala sin åsikt om saken. OSALLISET 1. Osalliset Kaavan ja kaavamuutoksen osallisia ovat maanomistajat sekä ympäröivien alueiden maanomistajat, yritykset ja asukkaat. Kaavaehdotusvaiheessa aiotaan pyytää lausuntoja seuraavilta osapuolilta: pelastusviranomainen, terveysvalvonta, ympäristö-, ja rakennuslautakunta, Pietarsaaren Vesi, energialaitos Herrfors, Pohjanmaan museo, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Pohjanmaan liitto. 2. Olenko osallinen? Olet osallinen, jos tämä kaava tulee vaikuttamaan huomattavasti sinun etuihisi tai oloihisi. Maankäyttö- ja rakennuslaki 62 : Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.

11 Sivu 6 / HUR KAN JAG PÅVERKA? Som intressent har du nu det bästa tillfället att påverka beredningen av planen genom att framföra dina åsikter till planläggaren per brev eller e-post (melinda.lyttbacka@jakobstad.fi och pekka.elomaa@jakobstad.fi) eller genom att komma och diskutera till planläggningsavdelningen. Ju snabbare planläggaren får kännedom om dina åsikter, desto bättre kan de tas i beaktande vid beredningen av planen. Markanvändnings- och bygglagen 63 : Program för deltagande och bedömning När en plan utarbetas skall ett med avseende på planens syfte och betydelse nödvändigt program för deltagande och växelverkan samt för bedömning av planens konsekvenser utarbetas i ett tillräckligt tidigt stadium. När frågan om planläggning har väckts ska detta meddelas så att intressenterna har möjlighet att få information om utgångspunkterna för planläggningen, den planerade tidtabellen samt förfarandet för deltagande och bedömning. KUINKA VOIN VAIKUTTAA? Osallisena sinulla on nyt hyvä tilaisuus vaikuttaa kaavan valmisteluun tuomalla omat mielipiteesi kaavanlaatijan tietoon kirjallisesti, joko kirjeitse, sähköpostitse (melinda.lyttbacka@pietarsaari.fi ja pekka.elomaa@pietarsaari.fi) tai käymällä keskustelua kaavoitusosastolla. Mitä nopeammin mielipiteesi tulee kaavoittajan tietoon, sitä paremmin ne voidaan ottaa huomioon kaavaa valmisteltaessa. Maankäyttö- ja rakennuslaki 63 : Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. HUR FÅR JAG INFORMATION OM PLANENS FRAMSKRIDANDE? Information om att planläggningen anhängiggjorts, att planförslaget framläggs till påseende och att planen träder i kraft ingår i lokaltidningarna: Österbottens Tidning och Pietarsaaren Sanomat. KUINKA SAAN TIETOA KAAVAHANKKEEN ETENEMISESTÄ? Kaavoituksen vireille tulosta, kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta ja kaavan voimaan tulosta ilmoitetaan paikallisissa sanomalehdissä, Pietarsaaren Sanomissa ja Österbottens Tidningissä. HUR FRAMSKRIDER PLANPROJEKTET? 1. Planens beredningsskede I beredningsskedet undersöker man behovet av utrymme för trafikarrangemangen. För de områden som ska planläggas görs beroende på områdesanvändningen de miljöutredningar som krävs, så som bullerutredning, naturutredning och vibrationsutredning. Av intressenterna får man också upplysningar i form av åsikter via e-post. Utgående från de här utredningarna och intressenternas åsikter ger planläggaren detaljplaneförslaget dess slutliga form. Vid behov delas planområdet in i mindre helheter av tidtabellsmässiga skäl. 2. Planens behandlingsskeden 2.1 Tekniska nämnden behandlar planförslaget och framlägger det till påseende under 30 dagar. Under den här tiden kan vem som helst av stadens invånare eller intressenter göra en anmärkning mot planförslaget, riktad till stadsstyrelsen. Planläggaren undersöker anmärkningarna och utlåtandena KUINKA KAAVAHANKE ETENEE? 1. Kaavan valmisteluvaihe Kaavan valmisteluvaiheessa selvitetään liikennejärjestelyiden tilan tarve. Tehdään kaavoitettavien alueiden käytön edellyttämät ympäristöselvitykset, kuten esimerkiksi meluselvitys, luontoselvitys ja tärinäselvitys. Lisäksi saadaan osallisilta tietoa mielipiteiden muodossa sähköpostitse. Näiden selvitysten ja osallisten mielipiteiden pohjalta kaavanlaatija antaa asemakaavaehdotukselle sen lopullisen muotonsa. Tarvittaessa kaava-alue jaetaan pienempiin kokonaisuuksiin aikataulullisista syistä. 2. Kaavan käsittelyvaiheet 2.1 Tekninen lautakunta käsittelee kaavaehdotuksen ja asettaa sen nähtäville 30 päivän ajaksi. Nähtävillä oloaikana voi kuka tahansa kaupungin asukas tai osallinen tehdä muistutuksen kaavaehdotuksesta kaupunginhallitukselle osoitettuna. Kaavanlaatija tutkii muistutukset sekä lausunnot ja an-

12 Sivu 7 / och bemöter dem. Om planen ändras väsentligt, framläggs den till påseende på nytt. Om de väsentliga ändringarna gäller ett privat intresse och denne ger sitt skriftliga samtycke till ändringarna, behöver planen likväl inte framläggas till påseende på nytt. Tekniska nämnden skickar planförslaget till stadsstyrelsen för behandling Stadsstyrelsen behandlar planförslaget och föreslår för stadsfullmäktige att planen ska godkännas eller återremitterar planärendet med motiveringar till planläggningsavdelningen för ny beredning. Stadsstyrelsen kan inte ändra innehållet i planen, utan ändringarna måste med tanke på intressenternas rättsskydd processas på nytt, så att berörda parter kan framföra sin åsikt om ändringarna. Det här sker genom att planförslaget framläggs till påseende på nytt. Stadsstyrelsens medlemmar är alltid intressenter i planprojekt och deras åsikter tas emot under beredningsskedet av planläggningsarbetet. De har också rätt att inlämna en anmärkning medan planen är framlagd till påseende, och då får de ett skriftligt bemötande av den; varför deras sak har beaktats eller lämnats obeaktad. 2.3 Stadsfullmäktige behandlar planförslaget och godkänner det som ny detaljplan för området eller återremitterar ärendet till planläggningsavdelningen för ny beredning. Beslut om godkännande belägger planområdet med byggförbud tills den nya planen har vunnit laga kraft. Beslut om godkännande av detaljplan har man rätt att överklaga till förvaltningsdomstolen under 30 dagar från det att protokollet justerats. Stadsfullmäktiges ledamöter är alltid intressenter i planprojekt och deras åsikter tas emot under beredningsskedet av planläggningsarbetet. De har också rätt att inlämna en anmärkning under den tid planen är framlagd till påseende och då får de ett skriftligt bemötande av den; varför deras åsikt har beaktats eller lämnats obeaktad. 2.4 Detaljplanens ikraftträdande kungörs. Om det inte har inlämnats några besvär över planen till förvaltningsdomstolen, ingår kungörelse om planens ikraftträdande i Österbottens Tidning och Pietarsaaren Sanomat. Om det har kommit besvär till förvaltningsdomstolen, kan man kungöra att de delar av planen, som inte berörs av besvären, har trätt i kraft. Efter kungörelsen kan byggandet inledas i enlighet med detaljplanen som trätt i kraft. taa niihin vastineet. Jos kaavaa muutetaan olennaisesti, se asetetaan uudelleen nähtäville. Jos olennaiset muutokset koskevat yksityistä etua ja tämä antaa kirjallisen suostumuksen muutosten tekoon, ei kaavaa kuitenkaan tarvitse asettaa uudelleen nähtäville. Tekninen lautakunta lähettää kaavaehdotuksen kaupunginhallitukselle käsiteltäväksi. 2.2 Kaupunginhallitus käsittelee kaavaehdotuksen ja tekee kaupunginvaltuustolle ehdotuksen kaavan hyväksymiseksi tai palauttaa kaava-asian perusteluineen uudelleen valmisteltavaksi kaavoitusosastolle. Kaupunginhallitus ei voi tehdä kaavan sisältöä koskevia muutoksia, vaan ne joudutaan viemään osallisten oikeusturvan vuoksi uudelleen prosessoitaviksi, jotta asianomaiset voivat esittää oman mielipiteensä tehtäviin muutoksiin. Tämä tapahtuu kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville panon kautta. Kaupunginhallituksen jäsenet ovat aina osallisia kaavahankkeissa ja heidän mielipiteensä otetaan vastaan kaavoitustyön valmisteluvaiheessa. Heillä on myös oikeus tehdä kaavan nähtävillä oloaikana muistutus, jolloin he saavat kirjallisen vastineen siihen, miksi heidän asiansa on otettu tai jätetty ottamatta huomioon. 2.3 Kaupunginvaltuusto käsittelee kaavaehdotuksen ja hyväksyy sen alueen uudeksi asemakaavaksi tai palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi kaavoitusosastolle. Hyväksymispäätös aiheuttaa kaava-alueelle rakennuskiellon siihen asti kunnes uusi kaava on lainvoimainen. Asemakaavan hyväksymispäätöksestä on oikeus valittaa hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastuksesta. Kaupunginvaltuuston jäsenet ovat aina osallisia kaavahankkeissa ja heidän mielipiteensä otetaan vastaan kaavoitustyön valmisteluvaiheessa. Heillä on myös oikeus tehdä kaavan nähtävillä oloaikana muistutus, jolloin he saavat kirjallisen vastineen siihen, miksi heidän asiansa on otettu tai jätetty ottamatta huomioon. 2.4 Asemakaava kuulutetaan voimaan tulleeksi. Jos kaavasta ei ole jätetty valituksia hallinto-oikeuteen, kaava kuulutetaan voimaan tulleeksi Pietarsaaren Sanomissa ja Österbottens Tidningissä. Jos hallinto-oikeuteen on tullut valituksia, voidaan kaava kuuluttaa voimaan tulevaksi siltä osin, jota valitukset eivät koske. Kuulutuksen jälkeen voidaan aloittaa rakentaminen voimaan tulleen kaavan mukaisesti.

13 Sivu 8 / TIDTABELL Vår strävan är att planförslaget ska vara färdigt för behandling i tekniska nämnden innan sommaren 2016 och att den nya detaljplanen får laga kraft under senhösten AIKATAULU Pyrkimyksenä on, että kaavaehdotus valmistuu ennen kesää 2016 teknisen lautakunnan käsiteltäväksi, ja että uusi asemakaava saa lain voiman myöhäissyksyllä BEHÖVS MARKANVÄNDNINGSAVTAL? Inget markanvändningsavtal behövs. TARVITAANKO MAANKÄYTTÖ-SOPI- MUSTA? Maankäyttösopimusta ei tarvita. Markanvändnings- och bygglagen 91 a ( /222): Markägares skyldighet att delta i kostnaderna för samhällsbyggande De markägare inom ett område som detaljplaneras vilka har avsevärd nytta av detaljplanen är skyldiga att på det sätt som anges nedan delta i kommunens kostnader för samhällsbyggande. Strävan skall vara att avtala med markägaren om dennes deltagande i kostnaderna. Maankäyttö- ja rakennuslaki 91 a ( /222): Maanomistajan velvollisuus osallistua yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin Asemakaavoitettavan alueen maanomistajalla, jolle asemakaavasta aiheutuu merkittävää hyötyä, on velvollisuus osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin siten kuin jäljempänä säädetään. Kustannuksiin osallistumisesta on pyrittävä sopimaan maanomistajan kanssa. Markanvändnings- och bygglagen 91 b : Markanvändningsavtal En kommun kan ingå avtal om planläggning och om genomförandet av planerna (markanvändningsavtal). I markanvändningsavtalen kan dock inte med bindande verkan avtalas om innehållet i planerna. Ett markanvändningsavtal kan ingås med bindande verkan för parterna först när ett utkast eller förslag till plan har varit offentligt framlagt. Detta gäller inte avtal om inledande av planläggning. Genom markanvändningsavtal kan det utan hinder av bestämmelserna om utvecklingskostnadsersättning i detta kapitel även ingås mer utförliga överenskommelser om parternas inbördes rättigheter och skyldigheter. Information om markanvändningsavtal skall ges i samband med att en plan utarbetas. Avsikten att ingå ett markanvändningsavtal skall meddelas i programmet för deltagande och bedömning. Framgår avsikten att ingå ett markanvändningsavtal först efter det att programmet för deltagande och bedömning har utarbetats, skall information i frågan ges vid utarbetandet av planen på ett sätt som är lämpligt med hänsyn till intressenternas tillgång till information. Maankäyttö- ja rakennuslaki 91 b : Maankäyttösopimukset Kunta voi tehdä kaavoitukseen ja kaavojen toteuttamiseen liittyviä sopimuksia (maankäyttösopimus). Maankäyttösopimuksissa ei voida kuitenkaan sitovasti sopia kaavojen sisällöstä. Maankäyttösopimus voidaan osapuolia sitovasti tehdä vasta sen jälkeen, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. Tämä ei koske sopimusten tekemistä kaavoituksen käynnistämisestä. Maankäyttösopimuksilla voidaan tämän luvun kehittämiskorvausta koskevien säännösten rajoittamatta laajemminkin sopia osapuolten välisistä oikeuksista ja velvoitteista. Maankäyttösopimuksesta tiedotetaan kaavan laatimisen yhteydessä. Tarkoituksesta tehdä maankäyttösopimus on tiedotettava osallistumisja arviointisuunnitelmassa. Jos tarkoitus tehdä maankäyttösopimus tulee esille vasta sen jälkeen, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu, asiasta tulee kaavan laatimisen yhteydessä tiedottaa osallisten tiedonsaannin kannalta sopivalla tavalla. Markanvändnings- och bygglagen 91 c ( /222): Utvecklingskostnadsersättning Har ingen överenskommelse nåtts med markägaren om dennes deltagande i kostnaderna för samhällsbyggande, kan kommunen hos markägaren ta ut en sådan andel av de uppskattade kostnaderna för samhällsbyggandet som betjänar bebyggandet av ett planområde vilken har avpassats enligt den värdestegring på en tomt enligt detaljplanen som har uppstått på grund av byggrätt, utökad byggrätt eller ändrade användningsmöjligheter som i detaljplanen har anvisats för tomten (utvecklingskostnadsersättning). Maankäyttö- ja rakennuslaki 91 c ( /222): Kehittämiskorvaus Jos maanomistajan kanssa ei ole syntynyt sopimusta hänen osallistumisestaan yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin, kunta voi periä maanomistajalta asemakaavan mukaiselle tontille asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden, rakennusoikeuden lisäyksen tai käyttömahdollisuuden muutoksen aiheuttamaan tontin arvonnousuun suhteutetun osuuden kaava-alueen rakentamista palvelevan yhdyskuntarakentamisen arvioiduista kustannuksista (kehittämiskorvaus).

14 48, TL :30 / :s bilaga: Liite 48 A, TL Sivu 9 / 21 Ratapiha sekä alikulkuväylä keskustan ja Siikaluodon välissä Markanvändnings- och bygglagen 91 g : Maankäyttö- ja rakennuslaki 91 g : Kommunen beslutar om fastställande av utvecklingskostnadsersättningen. Beslutet skall fattas utan dröjsmål efter det att detaljplanen har godkänts. Av beslutet skall grunderna för fastställandet av ersättningen framgå. Kehittämiskorvauksen määräämisestä päättää kunta. Päätös on tehtävä viipymättä asemakaavan hyväksymisen jälkeen. Päätöksestä tulee ilmetä korvauksen määräämisen perusteet. Utvecklingskostnadsersättning kan fastställas endast om en bindande tomtindelning anges i detaljplanen. Utvecklingskostnadsersättningen fastställs separat för varje tomt enligt planen. För ett kvartersområde som har anvisats för ett visst användningsändamål och som tillhör en och samma ägare behöver tomtindelningen inte anges i detaljplanen. Härvid kan utvecklingskostnadsersättningen fastställas kvartersvis. Kehittämiskorvaus voidaan määrätä vain, jos sitova tonttijako on osoitettu asemakaavassa. Kehittämiskorvaus määrätään kullekin kaavan mukaiselle tontille erikseen. Yhteen käyttötarkoitukseen osoitetulla korttelialueella, jolla on yksi omistaja, ei tonttijaon osoittaminen asemakaavassa ole tarpeen. Tällöin kehittämiskorvaus voidaan määrätä korttelikohtaisesti. UTGÅNGSPUNKTERNA FÖR PLANERINGEN SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT MARKÄGO PÅ PLANERINGSOMRÅDET SUUNNITTELUALUEEN MAANOMISTUS Planeringsområdets mark ägs av staden Jakobstad, staten samt privata markägare. Suunnittelualue on Pietarsaaren kaupungin, valtion sekä yksityisten maanomistajien omistuksessa.

15 Sivu 10 / Staden Jakobstad ämnar förvärva de av statens markområden intill järnvägen som blir lediga i samband med elektrifieringen av järnvägen. Pietarsaaren kaupunki aikoo hankkia omistukseensa radan sähköistyksen yhteydessä rautateiltä vapautuvat, valtion omistamia alueet.

16 Sivu 11 / LANDSKAPSPLANEN MAAKUNTAKAAVA Markanvändnings- och bygglagen 32 : Landskapsplanen skall tjäna till ledning när generalplaner och detaljplaner utarbetas och ändras samt när åtgärder annars vidtas för att reglera områdesanvändningen. När myndigheterna planerar åtgärder som gäller områdesanvändningen och beslutar om att vidta dessa åtgärder, skall de beakta landskapsplanen, försöka främja genomförandet av planen och se till att åtgärderna inte försvårar genomförandet av planen. Maankäyttö- ja rakennuslaki 32 : Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. ÖSTERBOTTENS LANDSKAPSPLAN 2030 Österbottens landskapsplan 2030, som fastställdes av miljöministeriet , ska tjäna till ledning och ska beaktas vid detaljplanering. POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2030 Ympäristöministeriön vahvistama Pohjanmaan maakuntakaava 2030 on ohjeena ja otettava huomioon asemakaavoituksessa. Landskapsplanen styr planeringen på planeringsområdet med följande beteckningar och bestämmelser: Maakuntakaava ohjaa suunnittelualueen suunnittelua seuraavin merkinnöin ja määräyksin:

17 Sivu 12 / Område för centrumfunktioner Med beteckningen anges ett område för servicefunktioner i stadscentrum med centruminriktade förvaltnings-, handels-, välfärds- och fritidstjänster samt boende. Planeringsbestämmelse: Vid områdesplanering och planläggning bör förutsättningar skapas för utveckling av ett kommersiellt sett attraktivt och trivsamt stadscentrum genom att områden för tätt stadsbyggande och mångsidig service reserveras samt genom att principer för utveckling av en högklassig stadsbild fastställs. Dimensioneringen av stora detaljhandelsenheter bör anpassas till miljön och utredas genom mer detaljerad planläggning. Stadsutvecklingszon Med beteckningen anges zoner för urban utveckling. Beteckningarna för utvecklingsprinciperna omfattar beteckningar för områdesreserveringar för tätortsfunktioner, områdes- och objektbeteckningar för centrumklasser samt andra centrala beteckningar. kk-2 JAKOBSTADS STADSREGION Med beteckningen anges området med enhetlig samhällsstruktur i Jakobstad. Planeringsbestämmelse: Jakobstads ställning som ett regioncentrum i landskapet bör främjas. Vid områdesplanering skall stadsregionens nuvarande struktur vara utgångspunkt samtidigt som möjligheterna att utveckla produktions- och affärsverksamheterna säkerställs. Nya bostadsområden bör placeras fördelaktigt med hänsyn till kollektivtrafiken. Vid utvecklandet av Jakobstads centrum bör vidareutveckling av promenadcentrumet främjas och den gamla trästadsmiljön bevaras. Vid planering av markanvändning bör hänsyn tas till arkeologiskt och kulturhistoriskt värdefulla områden och objekt. Vid planering av markanvändning bör samarbete över kommungränserna utvecklas och gemensam kommunal generalplanering möjliggöras. Vid utveckling av stadens attraktionskraft som en havsnära boendemiljö bör man trygga den regionala typbilden av naturens succession i ett kustområde med landhöjning. Keskustatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan kaupunkikeskustojen palvelutoimintojen alue, johon sijoittuu keskustahakuisia hallinto-, kauppa-, hyvinvointi- ja vapaa-ajan palveluja sekä asumista. Suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee luoda edellytyksiä kaupallisesti vetovoimaisen ja viihtyisän kaupunkikeskustan kehittymiselle varaamalla alueita tiivistä kaupunkirakentamista ja monipuolisia palveluja varten sekä määrittelemällä korkeatasoisen kaupunkikuvan kehittämisen periaatteet. Vähittäiskaupan suuryksikön mitoitus tulee sopeuttaa ympäristöön ja selvittää tarkemmalla kaavoituksella. Kaupunkikehittämisen vyöhyke Merkinnällä osoitetaan kaupunkimaisen kehittämisen vyöhykkeet. Kehittämisperiaatemerkinnät sisältävät taajamatoimintojen aluevarausmerkinnät sekä keskusten luokittelua kuvaavat alue- ja kohdemerkinnät sekä muita keskeisiä merkintöjä. kk-2 PIETARSAAREN KAUPUNKISEUTU Merkinnällä osoitetaan Pietarsaaren yhtenäisen yhdyskuntarakenteen aluetta. Suunnittelumääräys: Pietarsaaren asemaa maakunnan aluekeskuksena tulee edistää. Alueidenkäytön suunnittelussa on pidettävä lähtökohtana kaupunkiseudun nykyistä rakennetta ja turvattava tuotanto- ja liiketoimintojen kehittämismahdollisuudet. Uudet asuntoalueet tulee sijoittaa joukkoliikenteen kannalta edullisesti. Pietarsaaren keskustan kehittämisessä tulee edistää kävelykeskustan jatkokehittämistä ja vanhan puukaupunkimiljöön säilymistä. Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida arkeologisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet. Maankäytön suunnittelussa tulee kehittää kuntarajoja ylittävää yhteistyötä ja mahdollistaa kuntien yhteistä yleiskaavoitusta. Kehitettäessä kaupungin vetovoimaa merenläheisenä asumisympäristönä tulee maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus turvata.

18 Sivu 13 / Objekt som är nationellt värdefullt med tanke på kulturmiljön eller landskapsvården Med beteckningen anges nationellt värdefulla objekt i den byggda kulturmiljön. Planeringsbestämmelse: Vid planering och användning av samt byggande i områdena skall bevarandet av de värden som hänför sig till kultur- och naturarvet främjas. Förbindelsebana På banområden gäller bygginskränkning¹ enligt 33 i markanvändnings- och bygglagen. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokas kohde Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee edistää kohteen kulttuuriperintöarvojen ja maisema-arvojen säilymistä. Förbindelsebana Rata-alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus¹. Cykelled Pyöräilyreitti Markanvändnings- och bygglagen 33 : På dessa områden får tillstånd för uppförande av byggnad inte beviljas så att det försvårar genomförandet av landskapsplanen. Maankäyttö- ja rakennuslaki 33 : Näille alueille lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää niin, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista.

19 Sivu 14 / GENERALPLANEN YLEISKAAVA Markanvändnings- och bygglagen 54 : När en detaljplan utarbetas skall landskapsplanen och en generalplan med rättsverkningar beaktas på det sätt som bestäms ovan. Om det utarbetas en detaljplan för ett område där det inte finns någon generalplan med rättsverkningar, skall vid utarbetandet av detaljplanen i tillämpliga delar beaktas även vad som bestäms om kraven på generalplanens innehåll. Maankäyttö- ja rakennuslaki 54 : Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. JAKOBSTADS GENERALPLAN 2020 PIETARSAAREN YLEISKAAVA 2020 Denna generalplan saknar rättsverkan. Generalplanen har inga andra rättsverkningar än den i markanvändnings- och bygglagen 99.3 avsedda inlösningsrätten på basen av miljöministeriets tillstånd. Landskapsplanen styr planläggningen. Pietarsaaren yleiskaava on oikeusvaikutukseton. Yleiskaavalla ei ole muita oikeusvaikutuksia, kuin maankäyttö- ja rakennuslain 99.3 :ssä tarkoitettu ympäristöministeriön lupaan perustuva lunastusoikeus. Maakuntakaava ohjaa kaavoitusta.

20 Sivu 15 / Markanvändnings- och bygglagen 99.3 : Vederbörande ministerium kan dessutom bevilja kommunen tillstånd att lösa in ett område som i generalplanen har anvisats som trafikled, för bostadsbyggande eller för samhällsbyggande som ansluter sig till bostadsbyggande och som behövs för kommunens planenliga samhällsutveckling, samt ett område som är avsett för en inrättning för kommunen eller samkommunen eller för deras övriga behov. I ett område som inlöses för bostadsbyggande eller för samhällsbyggande som ansluter sig till bostadsbyggande kan även ingå ett rekreationsoch skyddsområde. Maankäyttö- ja rakennuslaki 99.3 : Asianomainen ministeriö voi lisäksi myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelmanmukaiseen yhdyskuntakehitykseen, sekä alueen, joka on tarkoitettu kunnan tai kuntayhtymän laitokselle tai muihin näiden tarpeisiin. Asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen lunastettavaan alueeseen voi sisältyä myös virkistys- ja suojelualuetta. Jakobstads generalplan 2020 är godkänd av stadsfullmäktige och ska beaktas som utgångspunkt för detaljplanering. Pietarsaaren yleiskaava 2020 on kaupunginvaltuuston hyväksymä ja se tulee ottaa huomioon asemakaavoituksen lähtökohtana. Generalplanens beteckningar och bestämmelser vilka styr detaljplaneringen av planområdet: Suunnittelualueen asemakaavoitusta ohjaavat yleiskaavamerkinnät ja määräykset: anger ETT OMRÅDE FÖR SERVICE Vi vill anvisa dessa områden för offentliga och privata tjänster och produktion, samt för sådana stadsrum och sådant boende som har direkt relation till dessa verksamheter. Vi vill att det som sker på området skall stödja stadskärnan, vitalisera staden och hålla den samman. osoittaa PALVELUJEN ALUEEN Haluamme osoittaa nämä alueet julkisia ja yksityisiä palveluja ja tuotantoa, sekä näihin välittömässä yhteydessä olevia kaupunkitiloja ja asuntoja varten. Haluamme, että se mitä alueella tapahtuu tukee ydinkeskustan asemaa, elävöittää kaupunkia ja pitää sitä koossa. anger ETT OMRÅDE FÖR PRODUKTION OCH LAGER- HÅLLNING osoittaa TUOTANNON JA VARASTOINNIN ALUEEN

21 Sivu 16 / Vi vill anvisa dessa områden för produktion och upplagring, samt för stadsrum och verksamheter som betjänar denna hantering. Haluamme osoittaa nämä alueet tuotantoa ja varastointia sekä niitä palvelevia kaupunkitiloja ja toimintoja varten. anger ETT UTREDNINGSOMRÅDE Vi avgör områdets slutliga inriktning först när omgivningens utveckling närmare klarlagts och när stadsbyggandet kräver nya ställningstaganden och planeringsinsatser. RUTTER FÖR LÄTT TRAFIK osoittaa SELVITYSALUEEN Ratkaisemme alueen lopullisen käyttötarkoituksen vasta, kun ympäröivien alueiden kehitys on tarkemmin selvitetty ja kun kaupungin rakentaminen edellyttää uusia kannanottoja ja suunnitelmia. KEVYEN LIIKENTEEN REITIT anger ETT VÄRDEFULLT STADSOMRÅDE Vi vill upprätthålla en levande miljö förenlig med områdets egen särart. I våra strävanden att utveckla och förfina stadsbygget vill vi utgå från den föreliggande verkligheten. När vi förändrar och förvandlar byggnader, gator, torg och parker vill vi göra detta i respekt och vördnad för deras unika egenskaper och för deras förmåga att ge näring åt moderna värden, värderingar och upplevelser. osoittaa ARVOKKAAN KAUPUNKIALUEEN Haluamme säilyttää näiden alueiden erikoislaadusta johtuvan elävän ympäristön. Kaupunkikokonaisuuden kehittämis- ja jalostamispyrkimyksissämme haluamme pitää lähtökohtana olemassa olevaa todellisuutta. Rakennusten, katujen, torien ja puistojen muuttamisen haluamme toteuttaa kunnioittaen niiden ainutlaatuisuutta ja kykyä tarjota virikkeitä nykyajan arvoille, arvostuksille ja kokemuksille.

22 Sivu 17 / GÄLLANDE DETALJPLAN AJANTASAINEN ASEMAKAAVA Gällande detaljplaner på området är från åren 1959, 1990, 2004, 2005 och I den sydöstra delen av planeringsområdet finns i den gällande detaljplanen från år 2007 ett kvartersområde för affärsbyggnader, samt ett kvartersområde för byggnader och anläggningar för samhällsteknisk försörjning. En del av planeringsområdets norra del är i den gällande detaljplanen från år 2005 ett kvartersområde för affärsbyggnader där en stor detaljhandelsenhet får placeras (på området finns också en skyddad byggnad). I den västra delen finns i den gällande detaljplanen från år 2005 ett kvartersområde för person- och godstrafikterminal. I planeringsområdets nordvästra del anvisas två små områden i gällande detaljplan från år 1990 som park och kvartersområde för affärs- och kontorsbyggnader samt industribyggnader. För området mellan järnvägen och Fabriksgatan gjordes år 2011 ett detaljplaneförslag, vilket inte fastställts. Alueen voimassa olevia asemakaavoja ovat vuosilta 1959, 1990, 2004, 2005 ja Suunnittelualueen kaakkoisosassa on voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 2007 liikerakennusten korttelialue ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue. Osa suunnittelualueen pohjoisosasta on asemakaavassa vuodelta 2005 liikerakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (alueella sijaitsee lisäksi suojeltu rakennus). Alueen lännessä asemakaavassa vuodelta 2005, henkilö- ja tavaraliikenneterminaalin korttelialue. Suunnittelualueen luoteisosassa osoitetaan voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1990 kaksi pientä aluetta; puisto, ja liikeja toimistorakennusten sekä teollisuusrakennusten korttelialue. Rautatien ja Tehtaankadun välisestä alueesta on laadittu asemakaavaehdotus vuonna 2011, ehdotusta ei ole vahvistettu.

23 Sivu 18 / SIKÖRENS IDÉTÄVLING SIIKALUODON AATEKILPAILU I och med att den tunga industrin flyttades bort genomfördes 2015 som en del av arbetet med generalplanen en betydande arkitekturtävling för att förbinda stadsdelen Sikören med stadens nuvarande centrum och skapa en levande stadsdel. Prisnämnden beslutade enhälligt att det vinnande förslaget används som utgångspunkt för den fortsatta planeringen. Raskaan teollisuuden väistyessä on yleiskaavallisena tarkasteluna 2015 käyty merkittävä arkkitehtuurikilpailu Siikaluodon kaupunginosan yhdistämiseksi kaupungin nykyiseen keskustaan elävänä kaupunginosana. Palkintolautakunta päätti yksimielisesti ottaa voittaneen ehdotuksen jatkosuunnittelun lähtökohdaksi.

24 Sivu 19 / Förslaget Rubikon, UKI Arkkitehdit - Ehdotus Rubikon, UKI Arkkitehdit Förslaget Rubikon, UKI Arkkitehdit - Ehdotus Rubikon, UKI Arkkitehdit

25 Sivu 20 / VIBRATIONSUTREDNING TÄRINÄSELVITYS En vibrationsutredning har gjorts på området Sito Oy:s underkonsult Kalliotekniikka Consulting Engineers Oy svarade för mätningsarrangemanget. Mätningspunkternas läge visas på kartan. Vibrationskällan är järnvägen och de godståg som går genom området några gånger per dygn. Vibrationen förhindrar inte byggande, men utredningen ska beaktas i samband med byggande. Alueella tehtiin tärinämittaukset Mittausjärjestelyistä vastasi Sito Oy:n alikonsulttina Kalliotekniikka Consulting Engineers Oy. Mittauspisteiden sijainnit esitetään kartassa. Tärinän lähde on rata ja muutaman kerran vuorokaudessa alueen läpi siinä kulkeva puutavarajuna. Tärinä ei estä rakentamista mutta tulee ottaa huomioon rakentamisessa selvityksen.

26 Sivu 21 / LEDNINGSKARTA JOHTOKARTTA Utdrag ur stadens ledningskarta. Avfallvatten Dagvatten Hushållsvattenledning El Fjärrvärme Telefonledning Genom järnvägsområdet går en ledning för avfallsvatten och genom planeringsområdets södra del går el- och telefonledningar. I övrigt följer ledningarna gatorna. Ote kaupungin johtokartasta. Jätevesi Sadevesi Talousvesijohto Sähköjohdot Kaukolämpöverkosto Puhelinjohto Rautatiealueen läpi kulkee jätevesiviemäri ja suunnittelualueen eteläosan läpi kulkee sähkö- ja puhelinjohtoja. Muuten johdot kulkee katuja pitkin.

27 49, TL :30 TV: 271/2015 H & T LIIMATAINEN OY: VUOKRASOPIMUKSEN UUSIMINEN Hakemus: Liite 49 A Kartta: Liite 49 B Asemakaava: Liite 49 C Valmistelu: Vt. kaupungingeodeetti Christer Tonberg, puh H & T Liimatainen Oy vuokraa noin 895 m² suuruisen alueen Fattigviken-nimisestä tilasta Karhusaaren kaupunginosassa Pietarsaaressa. Vanha 10-vuotinen vuokrasopimus päättyi Markus Liimatainen hakee yhtiön lukuun vuokrasopimuksen uusimista. Vuokraaja on rakentanut alueelle noin 157 m² suuruisen autotallin. Vuokra-alue sijaitsee viheralueella voimassa olevan asemakaavan mukaan. Kun viimeinen vuokrasopimus tehtiin vuonna 2005, todettiin, että viheralue ei tule toteutumaan ja asemakaavaa tulisi muuttaa nykyisen maankäytön mukaisesti. Alueen vuokra on hinnoiteltu pienteollisuustontin hinnaston mukaisesti hintavyöhykkeessä III, jossa vuokra tänä päivänä on noin 0,343 euroa/m²/vuosi. Vuosivuokra tulee näin ollen olemaan 307,00 euroa. Teknisellä lautakunnalla on oikeus päättää vuokraamisesta korkeintaan 10 vuodeksi kaavoittamattomalla alueella. Vt. kaupungingeodeetti: Tekninen lautakunta päättää vuokrata noin 895 m² suuruisen alueen Fattigviken-nimisestä tilasta Pietarsaaressa H & T Liimatainen Oy:lle (Y-numero ) ajalle vuotuisesta vuokrasta 307,00 euroa, sidottuna elinkustannusindeksiin, jossa vuoden 2015 keskiindeksi on perusindeksinä. Ehdotus Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää vt. kaupungingeodeetin ehdotuksen mukaisesti.

28 49, TL :30 / :s bilaga: Liite 49 A, TL

29 49, TL :30 / :s bilaga: Liite 49 B, TL

30 49, TL :30 / :s bilaga: Liite 49 C, TL

31 50, TL :30 TV: 276/2016 LAUSUNTO KOSKIEN CHRISTER JA MARIANNE ASPIN ETELÄPOHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE OSOIT- TAMAA POIKKEUSLUPA-ANOMUSTA Sijaintikartta: Liite 50 A Yleiskaavaote: Liite 50 B: Asemapiirrosote: Liite 50 C Pohjapiirros: Liite 50 D Valmistelu: Asemakaava-arkkitehti Pekka Elomaa puh Hakemus koskee vierasmajan laajennusta, olemassa olevalle rakennuspaikalle Fäbodassa, kiinteistö 8:181. Vierasmajassa on sauna ja aikomuksena on rakentaa olemassa olevalle kuistille pukeutumistila 3.1 m 2. Poikkeuslupa tarvitaan koska Pietarsaaren kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan vierastuvan korkein sallittu kerrosala ylitetään. Rakennuspaikka sijaitsee Fäbodassa ja osoitetaan yleiskaavassa kesäasuntojen alueeksi (RA). Rakennuspaikalla on neljä olemassa olevaa rakennusta; kesämökki m 2 (kesämökin ja vierasmajan suurin sallittu yhteenlaskettu kerrosala 90 m 2 miltei täyttyy), vierasmaja 27,6 m 2, lato 11 m 2 ja varasto 20 m 2. Pietarsaaren kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan saa vierasmaja olla enintään 20 m² rakennuspaikalla, joka on ranta-alueella. Vierasmaja ja suunniteltu laajennus ovat yhteensä 31,4 m² ja siten rakennusoikeus ylitettäisiin 11,4 m²:llä. Rakennusjärjestyksen mukaan saa rakennuspaikalla rantaalueella olla saunarakennus, enintään 25 m². Vierasmajaa ei voida pitää saunarakennuksena, sillä löylyhuoneesta ei ole yhteyttä muihin tiloihin, jotka muodostavat pääosan kerrosalasta. Rakennuspaikan rakennuksilla on useampia käyttötarkoituksia samassa rakennuksessa ja kun lasketaan yhteen kesämökin, vierastuvan ja saunan kerrosalat, se ylittää sallitun yhteenlasketun rakennusoikeuden 0,6m 2. Suunnitellun pukeutumistilan 3,1 m 2 laajennusta voidaan pitää vähäisenä rakennusoikeuden ylityksenä. Hakemus täyttää poikkeamisen edellytykset maankäyttö- ja rakennuslain 172 mukaan; suunniteltu rakennus ei aiheuta

32 50, TL :30 TV: 276/2016 haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeus ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaavoitusosasto puoltaa poikkeusluvan myöntämistä. Asemakaava-arkkitehti: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että tämä lausunnossaan ELY-keskukselle puoltaisi Christer ja Marianne Aspin poikkeuslupahakemusta. Ehdotus Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää asemakaava-arkkitehdin ehdotuksen mukaisesti.

33 50, TL :30 / :s bilaga: Liite 50 A, TL m Fågelträskintie LÄGESKARTA - SIJAINTIKARTTA Asp Christer och Marianne Paskarstensgrundet Sejpgrundet Träskudden Skavahällan Brunngrundet Träskuddsvägen Bergkullaväg en Träskuddintie Tallmo Lillsundsberget Näseskatavägen Getporsv V. 7 Sand Hietakankaantie.v Sand m ov Tallmo västravillaväg Tallmon mökkitie Tallmo villaväg 39 Tallmo östra villav Västra Mjölvackavägen Mjölvackavägen Västra Lillsundsvägen Lillsundintie 64 Antas villav. Bergk ullantie Nätihamnen Näsiskata Sandmo Pikkuhiekantie Mjölvacka 277 Solbod av Nätiha Krokopottsvägen 142 Kärnvägen 25 Lillsundsvägen Kirnutie ungan 49 Krokopottarna 81 L Stålasvägen illsandsvägen Ängsladuv. 52 Katt Torkholmantie 5 Kattörat Lötbäcksv Holmen Torkholmsvägen 6 3 Kattsvansen 7 12 Fäbo 515 daviksv Fäbodavägen Fäboda 13 Slåttervägen Niittotie 7 Fäb odabyvägen 9 Brunniberget 26 Fäbodankylätie Fäboträsket Dalhagen Fågelträsket Fågelträskvägen Pörkenäsväg en :

34 50, TL :30 / :s bilaga: Liite 50 B, TL UTDRAG UR GENERALPLAN - YLEISKAAVAOTE Asp Christer och Marianne I Brunngr Lillsundsberge Tallmo ndmo Mjölvacka RA RA Fäboviken RA Holmen RA 1 Fäboda 1:

35 50, TL :30 / :s bilaga: Liite 50 C, TL UTDRAG UR SITUATIONSPLAN - ASEMAPIIRROSOTE Asp Christer och Marianne

36 50, TL :30 / :s bilaga: Liite 50 D, TL PLAN - POHJAPIIRROS Asp Christer och Marianne

37 51, TL :30 TV: 290/2016 RIVITALOTONTTIEN VARAUSMAKSUT LAPINNEVAN KAUPUNGINOSASSA Kartta: Liite 51 Valmistelu: Vt. kaupungingeodeetti Christer Tonberg, puh Tekninen lautakunta päätti , ilmoittaa lehdessä 4 kpl. rivitalotonttia varattavaksi ja vuokrattavaksi Lapinnevan kaupunginosassa. Hakuaika päättyy Samalla alueella on tämän lisäksi 2 3 rivitalotonttia jaettavana myöhemmässä vaiheessa. Kaupunginvaltuuston hinnoittelupäätöksessä kaupunginhallitus vahvistaa rivitalotonttien hinnat ja vuokran tapauskohtaisesti ottaen huomioon, että vuokrahinta asuntoa kohden tulee olla alhaisempi kuin samassa hintavyöhykkeessä olevan omakotitontin. Hinta ja vuokramaksu voidaan näin ollen laskea vasta sitten kun hakija esittää tarkemmat tiedot rakennussuunnitelmasta tontille. Jotta saadaan joustavampi ja nopeampi tontinvarauskäsittely koskien nyt ajankohtaisia tontteja, voitaisiin alueelle määrätä erillinen varausmaksu. Tontit sijaitsevat hintavyöhykkeellä III. Kustannuskehitys huomioon ottaen on tällä vyöhykkeellä aiemmin varattu tai vuokrattu rivitalotontteja yksikköhintaan noin 0,60 /m²/vuosi. Vt. kaupungingeodeetin ehdotus: Tekninen lautakunta päättää, että varausmaksu rivitalotonteille Lapinnevan kaupunginosassa (nro 31), kortteleissa nrot on 0,60 /m². Varausaika on yksi (1) vuosi ja tänä aikana on vuokrasopimus allekirjoitettava, jotta varausmaksu voidaan hyvittää ensimmäisen varsinaisen vuokramaksun yhteydessä. Ennen vuokrasopimuksen tekemistä on näytettävä tarkemmat rakennussuunnitelmat varsinaisen vuokramaksun vahvistamiseksi. Ehdotus Vt. tekninen johtaja: Tekninen lautakunta päättää vt. kaupungingeodeetin ehdotuksen mukaisesti.

38 51, TL :30 / :s bilaga: Liite 51, TL Utdrag från detaljplan 187 Ote asemakaavasta 1 AP 42 II e=0.35 a VL a II DSVÄ FJÄR LAPP AR GEN 2 a e=0.35 ND SGRÄ ÅKER BJÖRS A NKUJ PELLO OTSO pp pp NTIE NEVA LAPIN 1 VL a GEN KSVÄ BÄC LAPP AR a 43 VL II VL e=0.35 a 2 pp/t a NTIE PURO LAPIN 112 ND BGRÄ PNAB JA ENKU INIEM KÄRK SKAR a 1 a pp/t AR AR VL II VL e= a 2 II a e=0.35 LAPP RÄND DSG FJÄR JA ANKU NNEV LAPI a a LA PP FJ ÄR LA DS PIN KR NE Ö VA KE N NM UT KA a VL pp/t AR II hk a 45 e=0.35 a II a a AP 46 e=0.35 1:2000 VL VL VL / 2016 LAPPFJÄRDSLEDEN LAPINNEVANVÄYLÄ TN TL