Ihminen - Talous - Ympäristö. Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ihminen - Talous - Ympäristö. Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi"

Transkriptio

1 Ihminen - Talous - Ympäristö Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 1 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

2 Sisältövalintojen asema Tekesin strategiassa Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja vientiä ja siten luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tekesin arvot ovat hyvinvointi, näkemys, luottamus, yhteistyö ja kehittyminen. Tekesin työssä on kolme tärkeää päämäärää, joiden toteutumiseen se vaikuttaa välillisesti, asiakkaiden toiminnan kautta. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vahva osaamispohja. Tavoitetilassa tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrä ja laatu ovat Suomessa korkealla tasolla. Osaamispohja ja sitä tukevat verkostot ovat vahvoja Suomen keskeisillä toimialoilla ja klustereissa. Tekes kiinnittää erityistä huomiota innovaatiotoiminnan kansainvälistymiseen ja vahvoihin verkottuneisiin osaamisen keskittymiin. Tuottavuus ja elinkeinoelämän uudistuminen. Tavoitetilassa tuottavuus kansantalouden ja yhteiskunnan kannalta tärkeillä aloilla ja klustereissa on innovaatioiden ansiosta kansainvälistä huippua ja yritykset globaalisti kilpailukykyisiä. Tekes kiinnittää erityistä huomiota nuoriin innovatiivisiin yrityksiin ja kasvuyrityksiin. Hyvinvointi. Tavoitetilassa taloudellinen kasvu yhdistyy ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin. Teknologia ja innovaatiot muodostavat perustan yhteiskunnan hyvinvointi- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiselle. Tekes kiinnittää erityistä huomiota kestävään energiatalouteen, laadukkaaseen terveydenhuollon palvelujärjestelmään ja alueiden elinvoimaisuuteen. Jäljempänä tässä julkaisussa esitellyt valinnat ovat osa Tekesin strategiaa. Strategia pyrkii toiminta-ajatuksen ja päämäärien toteuttamiseen arvojen mukaisella toiminnalla. Tekesin ohjelmien sisältö määräytyy pääosin näiden valintojen perusteella.

3 Hyvinvointi ja terveys -teema luo edellytyksiä hyvälle elämänlaadulle, johon kuuluvat terveyden edistäminen ja kokonaisvaltainen hoito ajasta ja paikasta riippumattomasti, inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla toteutettuna. Samalla edistetään yksityisten ja julkisten toimijoiden työjakoa ja toimivien markkinoiden syntymistä. Tavoitteena on, että Suomi pysyy hyvinvoinnin edelläkävijämaana. Kaikkien tietämysyhteiskunta -teema kehittää edellytyksiä uudistumiseen, oppimiseen ja luovuuteen. Se luo edellytykset tuottaa sirpaleisesta ja hajallaan olevasta tiedosta hyödyllistä osaamista, ymmärrystä ja tietämystä sekä auttaa vastuullisuuteen ja toisista välittämiseen. Tavoitteena on hyvä elämä. Puhdas energia -teemaan kuuluvat kestävä kehitys ja ympäristöstä huolehtiminen, energian hinnannousu ja ilmastonmuutoksen hillitseminen. Nämä ilmiöt sekä luovat tarpeita että synnyttävät mahdollisuuksia. Tavoitteena on erityisesti löytää ratkaisuja yhdyskuntien puhtaan energian tarpeeseen. Niukkaresurssiset ratkaisut -teema rakentuu ajatukselle, että ympäristötietoisuudesta, regulaatiosta sekä raaka-aineiden ja energian hinnasta nousee uusia haasteita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Tavoitteena on saada niukkaresurssisuudesta kilpailuetua suomalaiselle elinkeinoelämälle.

4 Rakennettu ympäristö -teema hyödyntää ja kehittää rakennettua ympäristöä elinkeinorakenteen uudistumisen mahdollistajana ja kilpailuedellytysten luojana sekä elämänlaadun parantajana. Tavoitteena on kehittää tästä ympäristöstä käyttäjäkeskeistä fyysistä ja virtuaalista palvelualustaa, joka lisäksi säästää luonnonvaroja. Älykkäät järjestelmät ja ympäristöt -teema hyödyntää eri sovellutuksissa niitä mahdollisuuksia, joita tietotekniikka ja digitalisointi tarjoavat älykkyyden ja käyttäjäkeskeisyyden noustessa. Tavoitteena on ihmisen ja toimintaympäristön luonnollinen yhteistoiminta järjestelmiin lisättävän älykkyyden avulla. Palveluliiketoiminta ja palveluinnovaatiot -teema kehittää palveluliiketoimintaa ja -osaamista sekä perinteisillä palvelualoilla että muilla toimialoilla. Palveluita ja tuotteita yhdistämällä kehitetään kokonaisratkaisuja. Tavoitteena on, että Suomi menestyy asiakaskeskeisen palveluliiketoiminnan laadun parantuessa ja määrän lisääntyessä. Vuorovaikutteinen viestintä -teema tunnistaa ja kehittää niitä liiketoiminnan, verkottumisen, hyödyn ja viihteen mahdollisuuksia, joita avautuu digitaalisen median ja vuorovaikutteisuuden yleistyessä. Tavoitteena on toimiva ja luotettava digitaalinen mediainfrastruktuuri.

5 ESIPUHE... 2 YHTEENVETO... 4 MUUTOSAJURIT... 8 TEEMAT Hyvinvointi ja terveys Kaikkien tietämysyhteiskunta Puhdas energia Niukkaresurssiset ratkaisut Rakennettu ympäristö Älykkäät järjestelmät ja ympäristöt Palveluliiketoiminta ja -innovaatiot Vuorovaikutteinen viestintä LÄPILEIKKAAVAT OSAAMISET JA TOIMINTATAVAT KLUSTERIT Hyvinvointiklusteri Palvelutoimialat Tieto- ja viestintäklusteri Energia- ja ympäristöklusteri Metsäklusteri Metalliklusteri Kiinteistö- ja rakennusklusteri Elintarvikeklusteri TOTEUTUS LIITE Klusterien strategiset osa-alueet ja osaamiset... 55

6 Esipuhe Hyvä lukija asiakkaamme, yhteistyökumppanimme, sidosryhmämme edustaja, Tämä julkaisu esittelee tiiviissä muodossa Tekesin strategian sisältölinjaustyön tulokset. Tuloksena ovat ne sisällölliset valinnat, joihin nojautuen Tekes yhdessä asiakkaidensa ja sidosryhmiensä kanssa ohjaa lähivuosina merkittäviä kansallisia resursseja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Tämän työn pohjimmaisena tarkoituksena on varmistaa, että suomalaisten hyvinvointi ja elinkeinoelämämme kilpailukyky kehittyvät hyvin myös vastaisuudessa, vaikka avoin globalisaatiokehitys tuo eteemme uusia haasteita. Valinnat on tehty tiiviissä vuorovaikutuksessa Tekesin asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa sekä yhteydessä kansalliseen innovaatiostrategiaan. Jo itse prosessi on ollut tärkeä, koska se on auttanut yhteisen näkemyksen ja tahtotilan muodostamisessa. Tekes toteuttaa strategian sisältölinjauksia ohjelmien ja strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) avulla. Työmme lähtökohtana ovat ihminen ja ihmisten yhteisöt tarpeineen ja mahdollisuuksineen. Elämänpiiri muuttuu: Suomi elää osana globaalia taloutta. Maailmantalouden muutokset, väestökehitys, ympäristöasiat, kulttuurien ja arvojen kehitys sekä esimerkiksi turvallisuuteen liittyvät kysymykset tuovat eteemme monenlaisia uudistumisen haasteita. Suomen ja suomalaisten kaikkien Suomessa elävien ihmisten hyvinvointi edellyttää työtä, osaamista, yhteistoimintaa, tasapainoa elämän eri osa-alueiden välillä ja elämän mielekkyyden kokemusta. Tarvitsemme kaikenikäisten ja kaikenlaisten ihmisten tarpeiden kuulemista ja toisaalta heidän mahdollisuuksiaan hyödyntää kykynsä ja osaamisensa erilaisissa elämäntilanteissa. Tarvitsemme yhteisiä tulevaisuudennäkyjä ja uskoa kykyymme saavuttaa tavoitteet. Globaalit arvoverkostot muotoutuvat nopeasti uusilla tavoilla. Arvoverkostojen muutoksia on osattava ennakoida ja analysoida, jotta oikea-aikainen ja oikeanlainen uudistuminen ja mukaanpääsy olisi mahdollista. Loppukäyttäjien tar- IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 2 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

7 peet sekä tieteen ja teknologian kehitys luovat jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, joita suomalaisten toimijoiden tulee olla eturivissä hyödyntämässä. Mahdollisuuksiin tarttuminen ja haasteisiin vastaaminen edellyttää uutta ajattelua, ketteryyttä ja uudistumisen tahtoa kansantalouden ja yhteiskunnan eri osa-alueilla sekä jokaisen yksilön aktiivisuutta ja yrittäjyyttä. Voimme kehittää innovaatio-osaamisestamme ylivoimaisen kilpailuedun. Tieteellis-teknologisen kehityksen sovellusten tarjoamisesta siirrytään yhä selvemmin asiakas- ja kysyntävetoisiin arvonmuodostuksen malleihin: yhä useampi uusi innovaatio syntyy kansainvälisissä verkostoissa, joissa käyttäjät ovat mukana aktiivisina toimijoina. Tämä edellyttää kaikilta osapuolilta uudenlaisia osaamisia. Muun muassa asiakaskäyttäytymisen, vuorovaikutuksen ja verkostojen hallinnan osaaminen nousee arvoonsa. Tarvitaan myös tahtoa uudistaa vakiintuneita toimintatapoja ja rohkeutta tarttua rakenteellisiinkin uudistuksiin. Innovaatiotoiminta on ymmärrettävä laajana kokonaisuutena, joka kattaa sekä yritykset ja tutkimusmaailman että yhteiskunnan muut sektorit, kuten ympäristö-, hyvinvointi- ja koulutustoimialat sekä kolmannen sektorin. Innovaatioiden edistämiseen liittyy yhä useammin toimintatapoihin, organisointiin, kannusteisiin, julkisiin hankintoihin tai regulaatioon liittyviä kysymyksiä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Työelämän haasteet ovat tärkeä innovaatioiden kohde. Suomalaisen innovaatioympäristön vahvuuksia ovat monialaisuus ja kyky avoimeen vuorovaikutukseen toimijoiden välillä. Myös julkinen ja yksityinen sektori osaavat kohdata toisensa. Tällaista osaamista tarvitaan, kun rakennetaan vahvuuksia uudenlaisista kumppanuuksista systeemisiksi ja sosiaalisiksi innovaatioiksi. Tekesillä on innovaatioympäristössämme keskeinen rooli. Merkittävine resursseineen, tiiviine verkostoineen ja syvään asiantuntijuutensa nojautuen Tekesillä on suuri vastuu vaikuttamisessa paitsi omien, myös yhteistyökumppaneiden resurssien käyttöön. Tämän asiantuntijuuden uudistumisen ja kasvun ytimen muodostaa avoin ja luottamuksellinen, jatkuva vuorovaikutus eri alojen yritysten, tutkijoiden ja sidosryhmien kanssa. Strategian sisältölinjaustyö, jonka tulokset tässä esittelemme, on Tekesin tulkinta näistä keskusteluista. Tekes kiittää asiakkaitaan, sidosryhmiään ja kaikkia tähän prosessiin osallistuneita henkilöitä ja organisaatioita. Haastamme kaikki mukaan uudistamaan ja mukaan uudistuviin arvoverkostoihin! Yhteisvoimin toimien ja tulevaa ennakoiden Suomi menestyy. Tekes IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 3 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

8 Yhteenveto Tekesin strategian sisältölinjaustyössä elinkeinoelämän, tutkimusorganisaatioiden ja sidosryhmien yhteistyön ja vuorovaikutuksen tuloksena on syntynyt näkemys Suomelle tärkeistä strategisista valinnoista. Näillä valinnoilla Tekes yhdessä asiakkaidensa ja sidosryhmiensä kanssa ohjaa merkittäviä kansallisia resursseja. Valinnoilla suunnataan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sellaisille alueille, joissa suomalaisella elinkeinoelämällä on tulevaisuudessa parhaat kasvun ja kilpailun edellytykset globaalisti. Valinnat suuntautuvat pitkälle tulevaisuuteen, usein yli kymmenen vuoden päähän. Tällaisella aikajänteellä on otettava huomioon hitaatkin ilmiöt, kuten arvojen muutokset. Tehtyihin valintoihin vaikuttaa entistä voimakkaammin kolme tekijää: ihmisestä ja ihmisen hyvinvoinnista nousevat haasteet ja mahdollisuudet, teknologian ja talouden mahdollisuudet sekä ympäristön rajoitteet, haasteet ja mahdollisuudet. Voimistuessaan nämä tekijät vaikuttavat kysynnän, arvojen ja regulaation kautta yhä selkeämmin markkinoihin. Ne vaikuttavat elinkeinoelämän kilpailun edellytyksiin ja niihin valintoihin, joita tässä sisältölinjaustyössä on tehty. Talous & Teknologia VUOROVAIKUTUS JA KOKONAISUUS DIGITAALINEN MAAILMA Ihminen henkisine voimavaroineen ja valintoineen on kaiken keskiössä. Hyvinvoivat ja osaavat yksilöt ovat luovia ja innovatiivisia ja pystyvät hyödyntämään niin työssä kuin vapaa-aikanaan monipuolisia tietolähteitä ja työnjakoa sekä erilaisia kumppanuuksia ja verkostoja. Terve ja hyvinvoiva maailma edellyttää Yhteiskunta TERVE HYVINVOIVA MAAILMA IHMINEN KESTÄVÄ MAAILMA Ympäristö panostuksia myös terveys- ja hyvinvointipalveluiden kehittämiseen kansallisesti ja globaalisti. Loppukäyttäjän tarpeiden ymmärtäminen ja inhimillinen vuorovaikutus korostuvat. Teknologian ja talouden kehittyminen on edelleen keskeinen tekijä hyvinvoinnin ja sen taloudellisten edel- IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 4 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

9 lytysten luojana. Digitaalinen maailma mahdollistaa uudenlaisia toimintatapoja, uudenlaisia organisaatiomalleja ja liiketoimintakonsepteja. Samalla digitaalisuus luo tuottavuuden kasvua ja uusien innovaatioiden käyttöönottoa sekä lisää kokonaisuuksien hallintaa, työnjakoa ja verkottunutta toimintaa. Ympäristön sietokyvyn rajallisuuden tiedostaminen vie arvoja ja liiketoimintaa kestävän maailman suuntaan. Taustalla on kansalaisten kasvava tietoisuus ympäristön rajallisuudesta ja erityisesti ilmastonmuutoksesta ja sen mukanaan tuomista energian ja raakaaineiden hinnannousuista. Kestävä toiminta merkitsee sitä, että toiminnan eettisyys ja organisaatioiden, yhteisöjen ja yksilöiden sosiaalinen vastuu nousevat toiminnan arvottamisen yhdeksi vahvaksi perustaksi. Valitut teemat ja toimintatapapainotukset ovat niitä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan alueita, joiden avulla ihmisen, teknologian ja talouden sekä ympäristön tarpeiden yhdistymistä viedään proaktiivisin toimin eteenpäin. Valintoja tehtäessä on kiinnitetty huomiota erityisesti globaalin toimintaympäristön kilpailukykyedellytyksiin, joskin joissain valinnoissa, esimerkkinä terveydenhuolto, myös kansalliset erityistarpeet painottuvat merkittävästi. Toimintatavat edellyttävät yksilöiltä aktiivisuutta, yrittäjyyttä, luovuutta ja vuorovaikutustaitoja. Yhteistyöltä edellytetään monialaisuutta, erilaisuuden kunnioitusta ja avointa oppimista toiselta. Organisaatioilta edellytetään ennakointikykyä, ketteryyttä ja jatkuvaa uudistumista. Liiketoimintakonseptit monimuotoistuvat ja arvonmuodostus syntyy usein aineettomien arvojen kautta; esimerkkeinä brändit ja organisaation maine. Haasteena on kannustava ja motivoiva johtajuus usein hajautetuissa ja monikulttuurisissa organisaatioissa kompleksisten asioiden ympärillä. Uudistuvassa innovaatiotoiminnassa asiakastarpeet ja luovat ideat jalostetaan hyötykäyttöön laaja-alaisen, usein käyttäjälähtöisen yhteistyön avulla eri osaamisia yhdistämällä. Käyttäjä tarvitaan mukaan luomaan innovaatioita. Haasteet ovat kompleksisia. Hajautetun/avoimen innovaatiotoiminnan myötä myös aineettoman pääoman arvotus muuttuu. Testaus, pilotointi ja koealustat ovat entistä tärkeämmissä rooleissa. Käyttäjätarpeiden ennakointi tarkoittaa ajattelua, jossa kaiken toiminnan keskiöön nostetaan loppukäyttäjä. Merkitystä on käytettävyydellä, toiminnallisuudella, inhimillisyydellä, terveellisyydellä, ympäristömyötäisyydellä ja vuorovaikutteisuudella. Lisääntyvä käyttäjävuorovaikutus haastaa myös yritysten sosiaalisen ja eettisen vastuun. Globaalit arvoverkostot -toimintamallissa toiminta-alueet laajentuvat luontevasti maantieteellisten ja kulttuuristen rajojen yli. Yrityksiltä edellytetään kykyä luoda globaaleja uusia arvoverkostoja tai hakeutua olemassa oleviin verkostoihin ja toimia niissä kilpailukykyisesti. Tämä edellyttää jatkuvaa ennakointia ja analysointia sekä strategista ketteryyttä suhteessa muutoksiin. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö tähtää siihen, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on jäsenilleen hyvä ja turvallinen ympäristö ja kokonaisuutena merkittävä kansallinen voimavara, kilpailutekijä ja uudistumisen mahdollistaja. Julkinen sektori voi toimia monella tapaa myös innovaatioiden rohkaisijana tai joskus jopa ensimarkkinoiden luojana. Tieto- ja viestintäteknologian merkitys eri sovellusaloilla on uusia toimintatapoja mahdollistava. Se uudistaa klustereita, organisaatioita ja johtamista, mahdollistaa liiketoimintakonsepteja monimuotoisesti sekä lisää tuottavuutta. Kaikki tämä näkyy kansalaisten arjessa. Suomen on mahdollista nousta kansainväliseen kärkeen mm. työelämän laadussa ja tuottavuudessa sekä oppimisen sovelluksissa. Teemoja viedään eteenpäin ennen kaikkea Tekesin ohjelmien ja muun proaktiivisen toiminnan avulla. Joitakin teemoja edistetään jo käynnissä olevin ohjelmin, joillekin on ohjelmia tai muita aktiivisia toimenpiteitä valmisteilla. Ohjelmiin ja muuhun proaktiiviseen toimintaan haastetaan mukaan myös yhteistyökumppanit. Käynnistymässä olevat strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) nostavatkin esiin ohjelmiin luontuvia, sovelluslähtöisiä kehitystarpeita. Tässä esitetyt teemavalinnat on pyritty sovittamaan yhteen SHOK-valintojen kanssa. Hyvinvointi ja terveys -teema luo edellytyksiä hyvälle elämänlaadulle, johon kuuluvat terveyden edistäminen ja kokonaisvaltainen hoito ajasta ja paikasta riippumattomasti, inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla toteutettuna. Samalla edistetään yksityisten ja julkisten toimijoiden työnjakoa ja toimivien markkinoiden syntymistä. Tavoitteena on, että Suomi pysyy hyvinvoinnin edelläkävijämaana. Kaikkien tietämysyhteiskunta -teema kehittää edellytyksiä uudistumiseen, oppimiseen ja luovuuteen. IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 5 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

10 Globaalit arvoverkostot TEEMAT JA JA TOIMINTATAVAT Yhteenveto YHTEENVETO Uudistuva innovaatiotoiminta Hyvinvointi ja terveys Puhdas energia Niukkaresurssiset ratkaisut Rakennettu ympäristö Palveluliiketoiminta ja palveluinnovaatiot Älykkäät järjestelmät ja ympäristöt Kaikkien tietämysyhteiskunta Vuorovaikutteinen viestintä Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö Käyttäjätarpeiden ennakointi ICT:n tarjoamat mahdollisuudet Se luo edellytykset tuottaa sirpaleisesta ja hajallaan olevasta tiedosta hyödyllistä osaamista, ymmärrystä ja tietämystä sekä auttaa vastuullisuuteen ja toisista välittämiseen. Tavoitteena on hyvä elämä. Puhdas energia -teemaan kuuluvat kestävä kehitys ja ympäristöstä huolehtiminen, energian hinnannousu ja ilmastonmuutoksen hillitseminen. Nämä ilmiöt sekä luovat tarpeita että synnyttävät mahdollisuuksia. Tavoitteena on erityisesti löytää ratkaisuja yhdyskuntien puhtaan energian tarpeeseen. Niukkaresurssiset ratkaisut -teema rakentuu ajatukselle, että ympäristötietoisuudesta, regulaatiosta sekä raaka-aineiden ja energian hinnasta nousee uusia haasteita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Tavoitteena on saada niukkaresurssisuudesta kilpailuetua suomalaiselle elinkeinoelämälle. Rakennettu ympäristö -teema hyödyntää ja kehittää rakennettua ympäristöä elinkeinorakenteen uudistumisen mahdollistajana ja kilpailuedellytysten luojana sekä elämänlaadun parantajana. Tavoitteena on kehittää tästä ympäristöstä käyttäjäkeskeistä fyysistä ja virtuaalista palvelualustaa, joka lisäksi säästää luonnonvaroja. Älykkäät järjestelmät ja ympäristöt -teema hyödyntää eri sovellutuksissa niitä mahdollisuuksia, joita tietotekniikka ja digitalisointi tarjoavat älykkyyden ja käyttäjäkeskeisyyden noustessa. Tavoitteena on ihmisen ja toimintaympäristön luonnollinen yhteistoiminta järjestelmiin lisättävän älykkyyden avulla. Palveluliiketoiminta ja palveluinnovaatiot -teema kehittää palveluliiketoimintaa ja -osaamista sekä perinteisillä palvelualoilla että muilla toimialoilla. Palveluita ja tuotteita yhdistämällä kehitetään kokonaisratkaisuja. Tavoitteena on, että Suomi menestyy asiakaskeskeisen palveluliiketoiminnan laadun parantuessa ja määrän lisääntyessä. Vuorovaikutteinen viestintä -teema tunnistaa ja kehittää niitä liiketoiminnan, verkottumisen, hyödyn ja viihteen mahdollisuuksia, joita avautuu digitaalisen median ja vuorovaikutteisuuden yleistyessä. Tavoitteena on toimiva ja luotettava digitaalinen mediainfrastruktuuri. Läpileikkaavia osaamistarpeita on tunnistettu kahta kautta: mitä osaamista teemavalinnat ja toimintatapapainotukset edellyttävät ja mitä sellaista IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 6 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

11 LÄPILEIKKAAVAT OSAAMISET YHTEENVETO Yhteenveto MATERIAALIT materiaalien läpimurtosovellukset nanoteknologian sovellukset TIETO- JA VIESTINTÄ järjestelmäosaaminen ja sulautettu tietotekniikka tulevaisuuden tietoverkkoratkaisut tietämyksen ja sisällön hallinta ohjelmistot ja digitaaliset palvelut LIIKETOIMINTA- OSAAMINEN ansaintalogiikat arvoverkostoissa innovaatio-osaaminen monikulttuurisuuden hallinta johtaminen design BIOTEKNOLOGIA bioteknologian soveltaminen energia-, ympäristö- sekä hyvinvointialoilla systeemibiologia ja laskennalliset menetelmät bioprosessiteknologia PALVELUOSAAMINEN asiakaskeskeiset palveluinnovaatiot palvelujen konseptointi ja teknologian soveltaminen YHTEISKUNNALLINEN OSAAMINEN ennakointiosaaminen regulaatio- ja standardointiosaaminen tuottavuus ja työelämän laatu elinikäinen oppiminen osaamista on kehittymässä, joka itsessään uudistaa toimintakenttää. Tarpeen mukaan osaamisia on lisäksi ryhmitelty sen mukaan, tarvitaanko onnistumiseen kansainvälisesti ajatellen huipputason osaamista vai riittääkö kansallisen tason osaaminen. Tieto- ja viestintäteknologian osaamisvalinnat, joissa halutaan olla kansainvälisessä kärjessä ovat järjestelmäosaaminen ja sulautettu tietotekniikka, tulevaisuuden tietoverkkoratkaisut, tietämyksen ja sisällön hallinta sekä ohjelmistot ja digitaaliset palvelut. Materiaalien sovellusosaaminen ja nanoteknologian sovellukset ovat horisontaalisia osaamisalueita, joissa Suomi haluaa päästä maailman kärkeen ja pysyä huipulla. Niihin panostetaan vastaisuudessakin. Bioalan sovellusosaaminen energia-, ympäristö- sekä hyvinvointialoilla on tärkeä panostuskohde. Systeemibiologian laskennalliset menetelmät ja bioprosessiteknologia panostuskohteina mahdollistavat hyppäyksiä valituilla sovellusaloilla. Liiketoimintaosaamisen ja liiketoiminnan kehittämisen kannalta oleellisia osaamisen painopisteitä ovat ansaintalogiikat arvoverkostoissa, innovaatio-osaaminen, johtaminen, monikulttuurisuuden hallinta ja design. Näissä Suomi haluaa pysyä maailman kärjessä jatkuvasti uudistuvana ja kehittyvänä toimijana. Palveluosaamisessa puolestaan asiakaskeskeisten palveluiden konseptointi ja teknologioiden täysmittainen hyödyntäminen tunnistetaan tärkeiksi osa-alueiksi. Yhteiskunnan tärkeinä läpileikkaavina osaamisina nousevat ennakointiosaaminen, regulaatio- ja standardointiosaaminen, tuottavuus sekä työelämän laatu. Väistämätön muutos ja uudistuminen edellyttävät mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskuntamme tarvitsee menestyäkseen monipuolista osaamista. Osaamisia voi kehittyä sekä yksilöille että organisaatioille, mutta myös rakenteisiin ja toimintatapoihin. IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 7 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

12 Muutosajurit Maailman muutoksen ymmärtämisen avainsanoja ovat globalisaatio, teknologia, energia, väestö ja ympäristö. Nämä luonnehtivat kehityksen ja muutoksen pitkiä trendejä; pitkään jatkuneita ja pitkään jatkuvia muutoksia, jotka muokkaavat maailman rakenteita ja markkinoita. Monista muutoksen suurista linjoista ollaan varsin yksimielisiä. Muutosten vauhti, ajoitus, seuraukset ja sopeutumistarve ovat vaikeasti ennakoitavissa. Historia on opettanut, että myös yllättäviä, kehityksen suuntaa muuttavia tai epäjatkuvuutta aiheuttavia asioita voi tapahtua. Muutosten merkkejä etsitään ja niitä pyritään tulkitsemaan. Samalla koetetaan ennakoida myös vaihtoehtoisia kehityskulkuja. Tavoite on joustava varautuminen erilaisiin tulevaisuuksiin. Tulevaisuus on vain osin annettu osin se on otettavissa. Muuttuva maailma, muuttuva Suomi IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 8 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

13 Kulttuurit yhdentyvät Maailmaa muokkaavat 2000-luvun alkupuolella voimatekijät, joista huomattava osa on nähtävissä jo nyt. Väestönkasvu jatkuu, mutta kehittyneissä maissa väestön koko pysyy ennallaan ja iäkkäiden osuus väestöstä kasvaa. Kehittyvien maiden väkiluvun ennakoidaan kasvavan puolitoistakertaiseksi ja kehitysmaiden väestön kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Samaan aikaan vauraus maapallolla lisääntyy, ja keskituloisten osuus kasvaa myös kehittyvissä ja kehitysmaissa. Tämä mahdollistaa sen, että kulutusvaltainen elämäntapa on yhä useampien saavutettavissa. Vastavoimana vahvistuvat myös kuluttamista vastustavat arvot. Aasian kasvava merkitys maailmantaloudelle on jo pitkään ollut tiedossa. Nyt katseet ovat kääntymässä Afrikkaan. Kulttuurien kohtaaminen, verkottuminen ja ihmisten liikkuvuus luovat mahdollisuuksia uudenlaisiin identiteetteihin ja elämäntapoihin. Kaikkinainen valinnanvapaus kasvaa. Huoli ympäristön tilasta ja luonnonvaroista nostaa kestävän kehityksen arvoonsa. Eettinen kuluttaminen voi eri kulttuureissa tarkoittaa erilaisia asioita se voi perustua ympäristöystävällisyyteen, mutta myös esimerkiksi uskonnollisiin tai poliittisiin valintoihin. Myös huoli turvallisuudesta vaivaa yhä useamman mieltä. Kuluttajien ja loppukäyttäjien rooli nousee entistä keskeisemmäksi. Kehitystä vauhdittavat lähivuosikymmeninä toisiaan ruokkien sekä tarjonta että kysyntä samalla, kun teknologia muuntuu tärkeään mahdollistajan rooliin. Käyttäjien ja tuottajien, tuotteen ja palvelun, käytön ja tuotantoprosessin rajapinnat ja vuorovaikutusmuodot muuttuvat. Tämä merkitsee jatkuvaa ja merkittävää innovaatiotoiminnan muutosta. Globaalien muutosten lisäksi Suomen tulevaisuuteen vaikuttavia erilliskysymyksiä ovat EU:n ja Venäjän kehitys ja suomalaisen yhteiskunnan oma uudistumiskyky. Väestön ikääntyminen, elinkeinorakenteen muutokset, muuttuva työelämä ja jaksaminen, rakennetun ympäristön ikääntyminen ja julkisen sektorin tuottavuus ovat suomalaisen yhteiskunnan ja talouden erityisiä haasteita. Vastapainona tunnistetaan merkittävää talouden kasvun potentiaalia esimerkiksi palveluissa, vapaa-ajan ja harrastamisen lisääntymisessä, kestävän kehityksen ja eettisen kulutuksen markkinoissa sekä luovissa aloissa. Suomalaisten nuorten mielissä tulevaisuuden unelmat ja hyvän elämän eväät löytyvät läheltä ystävistä ja perheestä. Arvoina tärkeitä ovat luotettavuus ja ahkeruus. Identiteettiä luonnehtii ylpeys suomalaisista juurista sekä avarakatseisuus maailmanmatkaajana. Kansainvälisyys on itsestään selvä osa elämää. Suomi on monen nuoren mielessä mukava mutta vähän tylsä. Heikot signaalit Signaalikartoituksen mukaan suomalaiset uskovat vahvaan innovaatiojärjestelmäänsä tulevaisuuden turvaajana. Toisaalta tämä yksimielisyys on vahvuus, toisaalta siihenkin on osattava suhtautua kriittisesti: järjestelmän hyvät puolet eivät saa estää näkemästä sen puutteita ja tarttumasta sen kehittämiskohteisiin. Maailman muuttuessa suomalaistoimijat tarvitsevat uudenlaista ketteryyttä ja joustavuutta sekä monimuotoisuutta ajatteluun reagoidakseen ajoissa ja oikealla tavalla. Osana Tekesin strategiaprosessia kartoitettiin heikkoja muutoksen merkkejä, jotka voivat kuitenkin merkittävästi muuttaa kehityksen suuntaa. Kartoitus osoitti, miten vaikea näitä on havaita ja tulkita. Milloin ilmastonmuutos oli heikko signaali? Milloin sen vaikutuksia ymmärrettiin, osattiin tulkita ja hyödyntää politiikan, yritysten, liiketoimintojen tai energiankulutuksen muutoksissa? Uusia heikkoja signaaleja innovaatiopohjaisen tulevaisuuden rakentamiseen löytyi kulttuurin ja taiteen, IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 9 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

14 toimintatapa- ja johtamisosaamisen, yhteisöllisyyden ja avoimuuden sekä suomalaisuuden hyödyntämisestä globaaleilla markkinoilla. Myös se viesti tuli selväksi, että muutosantureita pitää rakentaa ja tulkintakykyä kehittää. Tekes laati vaihtoehtoisia kehityspolkuja tulevaisuudesta - kolme epäjatkuvuus- ja kolme jatkuvuusskenaariota. Epäjatkuvuusmallit perustuvat pääosin heikkoihin signaaleihin, jatkuvuusmallit megatrendeihin. Tavoitteena oli kuvata hyvinkin erilaisia, mutta kuitenkin mahdollisia tulevaisuuden maailmoja. Mahdolliset maailmat ovat yhtäältä lähtökohtia kehitysimpulsseille, toisaalta niiden avulla voidaan testata omien valintojen toimivuutta. Pärjätäänkö valituilla linjauksilla kaikissa oloissa toivotuissa, mahdollisissa, maailman mullistuessa? Merkittäviä innovaatioalueita ja kehityssuuntia Mistä löytyvät potentiaalisimmat innovaatiomarkkinat ja missä on suurinta kysyntää uudistumiselle? Kyselyn tulosten mukaan lähivuosien ja -vuosikymmenien merkittävimpien globaalien innovaatioalueiden arvioidaan löytyvän energia-alalta (mm. hiilidioksidin hallinta), logistiikasta, luontoon ja luonnonvaroihin liittyvistä aloista (mm. vesi, maatalous, biopolttoaineet), viestinnästä sekä ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä aloista. Yhtä tärkeää kuin on luoda innovaatiotoiminnalle suotuisa ympäristö, on myös kehittää innovatiivisia toimintatapoja ja markkinoita. Tämä tulee olemaan suomalaisen innovaatioympäristön seuraava haaste. KUVA IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 10 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

15 Teemat Globaalit arvoverkostot TEEMAT JA TOIMINTATAVAT YHTEENVETO TEEMAT JA TOIMINTATAVAT YHTEENVETO Uudistuva innovaatiotoiminta Hyvinvointi ja terveys Puhdas energia Niukkaresurssiset ratkaisut Rakennettu ympäristö Palveluliiketoiminta ja palveluinnovaatiot Älykkäät järjestelmät ja ympäristöt Kaikkien tietämysyhteiskunta Vuorovaikutteinen viestintä Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö Käyttäjätarpeiden ennakointi ICT:n tarjoamat mahdollisuudet Teemat ovat Tekesin strategian sisällöllisiä valintoja. Niitä viedään eteenpäin ennen kaikkea Tekesin ohjelmien ja muun proaktiivisen toiminnan avulla. Suurimmassa osassa teemoja on jo ohjelmia käynnissä, osaan on ohjelman valmisteluja käynnissä ja osaan niitä aletaan valmistella. Teemoja toteuttamaan haastetaan mukaan kaikki yhteistyökumppanit. Teemavalinnat on pyritty sovittamaan yhteen käynnistymässä olevien strategisen huippuosaamisten keskittymien tiedossa olevien valintojen kanssa. IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 11 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

16 Hyvinvointi ja terveys Tavoite: Suomesta hyvinvoinnin edelläkävijämaa Tavoitetilassa Suomi on hyvinvoinnin edelläkävijämaa, jossa kansalaiset kokevat saavansa hyvään elämänlaatuun ja kokonaisvaltaiseen hoitoon ja hoivaan liittyvät palvelut ja tuotteet ajasta ja paikasta riippumattomasti, inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla. Suomalainen yhteiskunta huolehtii työvoimastaan, houkuttelee maahan huippuosaajia, hyödyntää hyvinvointimarkkinapotentiaalia sekä edistää yksityisten ja julkisten toimijoiden välistä kumppanuutta. Hyvinvointituotteille ja -palveluille on syntynyt toimivat markkinat, yritysten määrä on kasvanut ja niiden valikoima on monipuolistunut, valtakunnallistunut ja kansainvälistynyt. Asiakaslähtöisyys ja kumppanuus Ymmärrys ja kuuntelu Organisaatiokeskeisyys Hyvinvointi HYVINVOINTI JA ja TERVEYS terveys TAVOITETILA tavoitetila Yksilöllinen ja kokonaisvaltainen hoito ja hoiva Terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy Pienten yritysten kasvuhalukkuus ja julkisen sektorin innovaatiotoiminta ovat lisääntyneet. Verkostomainen toimintatapa ja kumppanuusmalli ovat muodostuneet alalle tyypilliseksi tavaksi toimia. Uudenlaiset kumppanuudet ja toimintamallit Ajurina inhimilliset tarpeet ja hyvinvointiyhteiskunnan toimivuus Hyvinvointi HYVINVOINTI ja JA terveys TERVEYS Yhteenveto YHTEENVETO SUOMI HYVINVOINNIN EDELLÄKÄVIJÄMAA Yksilöllisen ja inhimillisen näkökulman huomioiminen tehokkaiden palveluiden luomisessa Tiedon, osaamisen ja teknologian hyödyntämisen mahdollisuudet kokonaisvaltaisen elämänlaadun ja hoidon edistäjinä AIKA Palvelujen saatavuuden turvaamiseksi palvelujärjestelmää on uudistettu, ja useat palvelut ovat saatavilla aika-, paikka- ja kanavariippumattomasti. Teknologia on laajasti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä yksilön palveluksessa. Ikääntyminen ja väestörakenteen muutos - Vaikutus huoltosuhteeseen ja terveyteen Miksi? Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen -Yksilöllinen ja inhimillinen näkökulma -Palvelujen sekä hoidon ja hoivan saatavuuden näkökulma -Palvelujärjestelmän toimivuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden näkökulma Tiedon, osaamisen ja teknologian hyödyntämisen mahdollisuudet yksilöllisen ja kokonaisvaltaisen elämänlaadun, terveyden edistämisen sekä hoidon ja hoivan edistäjänä Sosiaali- ja terveyspalvelut Elämän laatu ja hallinta Oppiminen ja koulutus Mitä? Teeman osa-alueet Kumppanuuksista hyvinvointia ja kilpailukykyä Sairauksien yksilöllinen, kokonaisvaltainen hoito Terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy Harrastus & vapaa-aika Arki & työelämä Elinikäinen oppiminen ja opetus Miten? osaamiset toimintatavat yhteistyö Rakenteellisten ja asenteellisten esteiden poistaminen Verkostojen ja kumppanuuksien johtaminen ja hallinta Osaamisten yhdistäminen Uudenlaiset asiakaslähtöiset arvoketjut Kompleksisuuden hallinta Yksityisen, julkisen ja 3.sektorin win-win kumppanuus Verkosto-, arvoketjuja asiakasrajapintainnovaatiot Palveluliiketoiminta Teknologioiden hyödyntäminen Asiakastarpeiden ennakointi ja huomioiminen IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 12 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

17 Muutosajureina inhimilliset tarpeet ja hyvinvointiyhteiskunnan toimivuus Väestön ikääntyminen, varallisuus- ja koulutustason nousu sekä kulutustottumusten muutokset lisäävät hyvinvointipalvelujen kysyntää tulevina vuosikymmeninä. Julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevaan palvelutuotantoon tarvitaan uusia ja uudistuvia toimintamalleja, jotta kasvava kysyntä ja tarpeet voidaan tyydyttää. Suomalainen hyvinvointiyhteiskuntamalli on muutoksessa. Jotta palvelujen sekä hoidon ja hoivan saatavuus voitaisiin varmistaa, tarvitaan uudenlaista ajattelutapaa ja hyvinvointiyhteiskunnan uudelleenrakentamista. Yksilöllinen ja inhimillinen näkökulma korostuu samalla, kun palvelujärjestelmän toimivuus, tehokkuus ja vaikuttavuus on taattava. Uusien yhteistyömallien ja kumppanuuksien rakentaminen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välille on tässä työssä välttämätöntä. Kilpailun kiristyminen edellyttää palvelutoimittajilta valtakunnallista ja entistä useammin myös globaalia toimintatapaa. Oleellista on voida hyödyntää olemassa olevaa tietoa, osaamista ja teknologioita yksilöllisessä ja kokonaisvaltaisessa elämänlaadun parantamisessa, terveyden edistämisessä ja sairauksien hoidossa. Näiden avulla voidaan parantaa koko toimialueen toiminnan laatua ja vaikuttavuutta muun muassa vapauttamalla henkilöstön aikaa varsinaiseen hoito- ja hoivatyöhön. Kehittämiskohteina kumppanuudet ja arvoverkot Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen ja uudistamisen mahdollistajina ovat uudenlaisten arvoverkkojen, kumppanuuksien ja toimintamallien kehittäminen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välille. Kump- Globaali yhteistyö EU-yhteistyö Kansallinen yhteistyö Tekesin ohjelmat Hyvinvointi HYVINVOINTI ja JA terveys TERVEYS YHTEISTYÖ Yhteistyö JA ja TEKESIN Tekesin ohjelmat OHJELMAT Diabetes, Canadian Institute of Health Research - CHR Painonhallinta, US Department of Agriculture - USDA EU:n 7. puiteohjelma -> 8. puiteohjelma Teknologiayhteisöt: Innovative Medcines for Europe - IMI Era-Net: EUROTRANS-BIO - ETB Ambient assisted living - AAL Terveys ja hyvinvointi - SHOK Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys - Elvira (SA) Terveydenhuollon ohjelma - TEHO (Sitra) Kunta- ja palvelurakenteen uudistamishanke - PARAS-hanke (SIS) Palveluinnovaatiohanke (STM) HealthBio OSKE FinnWell Terveydenhuollon laatu ja tuottavuus Pharma Kilpailuetua uusista toimintatavoista Vapaa-ajan palvelut panuudet luovat uutta hyvinvointia ja kilpailukykyä. Terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn on panostettava. Sairaudet todetaan varhaisessa vaiheessa, ja yksilöillä on käytettävissään vaikuttavat diagnosointi-, hoito-, hoivaja palvelukokonaisuudet kansantaloudellisesti kestävällä tavalla toteutettuina. Sairauksien hoidossa ja hoivatyössä lähtökohtana voivat olla yksilöllisyys ja kokonaisvaltaisuus. Sosiaali- ja terveyspalvelujen korjaavien toimenpiteiden tarvetta voidaan minimoida panostamalla sosiaalisten ongelmien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen. Elämänlaatuun ja -hallintaan liittyvät tuotteet ja palvelut ovat oleellisesti kasvattaneet merkitystään sekä kansalaisten arjessa että yritysten markkinapotentiaalina. Myös arjen ja työelämän yhteensovittamisen uudenlaisia ratkaisuja on käytettävissä. Harrastus-, hemmottelu- ja elämyshakuinen toiminta lisääntyy voimakkaasti. Elinikäinen oppiminen ja koulutus ovat luonteva osa ihmisten arkea ja työelämää. Uudistettuun hyvinvointipalvelujen järjestämismalliin liittyy kiinteästi myös perus- ja ammatillisen opetuksen ja koulutuksen kehittäminen. Oppiminen ja koulutus nivoutuvat vapaa-ajan virkistäytymiseen ja itsensä kehittämiseen. Innovaatioita kokonaisvaltaisiin uudistuksiin Hyvinvointiyhteiskunnan uudistaminen, julkisen sektorin tehokkuuden ja vaikuttavuuden kasvattaminen sekä elinkeinoelämän mahdollisuuksien ja kilpailukyvyn lisääminen edellyttävät uudenlaisia ajattelumalleja. Rakenteellisia ja asenteellisia esteitä on poistettava aktiivisesti ja yhteistyössä. Uudistusten lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, systeemiset uudistukset. Uudenlaisia innovaatioita tarvitaan erityisesti verkostoihin, arvoketjuihin ja asiakasrajapintoihin. Keskeistä on myös teknologioiden ja tiedon systemaattinen hyödyntäminen ja soveltaminen sekä niiden kehittäminen rinnakkain toimintamallien kanssa. Innovaatiotoiminnassa korostuu asiakastarpeiden ennakointi, tuotteiden ja palveluiden yhdistäminen, palveluliiketoiminta sekä tiedon, osaamisen ja teknologioiden hyödyntäminen ja jalostaminen. IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 13 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

18 Kaikkien tietämysyhteiskunta Tavoite: Suomessa on hyvä elää Tavoitetilan Suomi on hyvä yhteiskunta elää. Suomessa elävät ihmiset pystyvät osaamisensa, taitojensa ja luovuutensa turvin ylläpitämään hyvinvointi-, tieto-, osaamis- ja palveluyhteiskuntaa, jonka kaikilla jäsenillä on mahdollisuus hyvään elämään. Työtä tekevät ihmiset pystyvät elättämään lapset, vanhukset ja ne työikäiset, jotka syystä tai toisesta eivät voi vastata omasta elatuksestaan. Työn, perheen ja vapaa-ajan yhdistämiseen löydetään mielekkäitä ja toimivia ratkaisuja, jotka mahdollistavat ihmisten aktiivisen toiminnan erilaisissa rooleissa ja yhteisöissä. Kaikkien KAIKKIEN tietämysyhteiskunta TIETÄMYSYHTEISKUNTA TAVOITETILA tavoitetila Hyvä elämä Avoin uudistuminen ja oppiminen Suomi on tietoja hyvinvointiyhteiskuntana edelläkävijä Yhteensopivat ja kaikkialla toimivat palvelut Yksityisen ja julkisen sektorin kehittyneet toimintatavat ja yhteistyö Osaavat yksilöt, yhteisöt, menestyvät yritykset ja tuottava julkinen sektori Työn ja vapaa-ajan tasapaino Luovuus ja osaamisten soveltaminen menestyksen perustana HYVÄ ELÄMÄ Hyvä elämä, hyvinvointi ja luovuus vaativat työn ja vapaa-ajan tasapainoa Uusille tuotteille ja palveluille kasvava kysyntä Työelämä ja globaali työnjako muuttuvat AIKA KAIKKIEN Kaikkien TIETÄMYSYHTEISKUNTA tietämysyhteiskunta Yhteenveto YHTEENVETO Avoin uudistuminen, nopea oppiminen, luovuus ja osaamisten soveltaminen menestyksen perustana. Miksi? Tuottavuus ja kilpailukyky vaatimuksina, ICT mahdollistajana. Työelämä ja globaali työnjako muuttuvat. Hyvä elämä, hyvinvointi ja luovuus vaativat työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Valtava ja nopeasti kasvava määrä tietoa digitaalisessa muodossa on helposti saatavilla. Tarvitaan hyviä tallennus-, käsittely- ja hakumenetelmiä sekä ymmärrystä. Uusille tuotteille ja palveluille on kasvavaa kysyntää. Mitä? Teeman osa-alueet Työn ja vapaa-ajan tasapaino Harrastukset ja itsensä toteuttaminen Avoin uudistuminen ja elinikäinen oppiminen Digitaaliset palvelut, luottamus, turvallisuus ja tunnistaminen Yhteisöt ja sosiaaliset verkostot Miten? osaamiset toimintatavat yhteistyö Organisointi, johtaminen ja uudet toimintatavat Uudistuva innovaatiotoiminta ja liiketoimintaosaaminen Osaamisen hallinta Yhteistyö, vuorovaikutus ja ymmärrys Työn ja vapaa-ajan hallinta Joustavuus ja ketteryys Tiedon hallinta ja haku Regulaatio, lainsäädäntö ja standardointi ICT:n mahdollisuuksien hyödyntäminen Kansainvälinen yhteistyö ja benchmarking Sulautettu tietoja viestintätekniikka IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 14 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

19 Suomalaiset suhtautuvat muutostarpeisiin avoimesti ja tulevaisuuteen luottaen. Uudistuminen, oppimisen halu, luovuus, vastuullisuus ja toisista välittäminen ovat keskeisiä arvoja. Sirpaleisesta informaatiosta ja hajallaan olevasta tiedosta osataan muodostaa osaamista, ymmärrystä ja tietämystä. Suomalaisessa kaikkien tietämysyhteiskunnassa osaavat yksilöt ja yhteisöt sekä menestyvät yritykset toimivat tuottaen yhteiskuntaan uutta hyvää. Julkinen sektori on tuottava ja palveleva ja turvaa osaltaan yhteiskunnan perusrakenteiden toiminnan. Yksilöiden ja yhteisöjen hyvän elämän perusta on hyvinvointi työssä ja elämän osa-alueiden tasapaino. Hyviä asioita vahvistetaan edelleen Suomalaisten tieto- ja hyvinvointiyhteiskunnan hyvän tilanteen ja kansainvälisen aseman säilyttäminen ja kehittäminen on yhä vaativampaa maailmantalouden vuorovaikutusrakenteiden uudistuessa. Kansainvälinen kilpailu sekä houkuttaa että pakottaa uudistumaan. Muuttuvassa tilanteessa on tärkeää, että kaikki suomalaiset tukeutuvat osaamisiinsa ja kehittävät niitä edelleen. Tieto- ja viestintäteknologian kehitys mahdollistaa uusia ratkaisuja ja toimintamalleja. Tietoverkoissa ja tietokannoissa on kasvava määrä informaatiota. Tästä on mahdollista luoda uusia innovaatioita, toimintatapoja ja liiketoimintoja elinkeinoelämän eri aloilla. Samalla yksittäisten ihmisten ja pienryhmien vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät. Kehityksen negatiiviset puolet on tunnistettava, ja ongelmien ratkaisemiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Haasteita liittyy esimerkiksi yksilön suojaan, turvallisuuteen ja erilaisten järjestelmien luotettavuuteen ja toisaalta haavoittuvuuteen. Globaali yhteistyö EU-yhteistyö Kansallinen yhteistyö Tekesin ohjelmat KAIKKIEN Kaikkien TIETÄMYSYHTEISKUNTA tietämysyhteiskunta YHTEISTYÖ Yhteistyö JA ja TEKESIN Tekesin ohjelmat OHJELMAT U-Japan U-Korea EU:n i2010 strategia EU:n 7. puiteohjelma -> 8. puiteohjelma EU:n Competitiveness and Innovation framework Programme (CIP) ICT, Terveys ja hyvinvointi, Energia ja ympäristö, Kone SHOKit OSKE (Jokapaikan tietotekniikka, Digitaaliset sisällöt) Forum Virium Helsinki Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia Arjen tietoyhteiskuntapolitiikan toimintaohjelma GIGA Konvergoituvat verkot Ubicom Sulautettu tietotekniikka Verso Vertical Software Solutions Ihmisten halu elää hyvää elämää yksilöinä ja yhdessä on yhteiskunnassa keskeinen voimavara. Se motivoi toimintaan myös muutosten keskellä ja haasteiden edessä. Kehittämiskohteina elämän ja yhteiskunnan eri osa-alueet Työn ja vapaa-ajan tasapainoon pyrittäessä tavoitteena on järjestää riittävästi aikaa eri asioille: ajattelulle, tekemiselle ja yhteisöllisyydelle, niin työlle kuin siitä palautumisellekin. Tämä mielekäs ajankäyttö koskee kaikkia muitakin kuin työelämässä olevia ihmisiä. Avoin uudistuminen ja elinikäinen oppiminen on kehittämisalue, joka liittyy sekä asenteisiin että toiminnallisiin rakenteisiin ja järjestelmiin. Yhteiskunnassa, jossa uudistumiseen ja uuden oppimiseen suhtaudutaan myönteisesti, on tarjottava myös elinikäistä oppimista tukevia palveluja, rakenteita ja järjestelmiä. Yhteisöt ja sosiaaliset verkostot tarkoittavat kehittämisalueena sekä jo olemassa olevien ihmisyhteisöjen vuorovaikutuksen kehittämistä että kokonaan uusia yhteisöllisyyden muotoja. Yhteisöt ovat ihmisyydelle välttämätön voimavara, ja yhteisöllisyyttä voidaan tukea monin keinoin esimerkiksi hyödyntämällä tietotekniikan ja sosiaalisen median mahdollisuuksia. Harrastusten ja itsensä toteuttamisen kehittämisalue tarkoittaa edellytysten luomista monipuoliselle, henkisesti rikkaalle elämälle, jossa ihminen voi toteuttaa erilaisia taipumuksiaan ja saada iloa ja hyötyä luovuudesta, toiminnallisuudesta, uuden oppimisesta ja yhdessä tekemisestä. Digitaaliset palvelut, luottamus, turvallisuus ja tunnistaminen tarkoittavat kehittämisalueena toimintoja, joiden turvin yksilöt ja yhteisöt voivat entistä paremmin ja joustavammin elää elämäänsä ja toteuttaa pyrkimyksiään. IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 15 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

20 Keinoja monitieteisyydestä ja yhteistyöstä Kaikkien tietämysyhteiskunta -teeman edistäminen edellyttää monitieteisyyttä ja eri alojen yhteistyötä. Tietämysyhteiskunnan toimintatapojen kehittämiseen tarvitaan organisointi- ja johtamistaitoja. Yhtenä keskeisenä näiden osaamisten sovelluskohteena on työelämän muutos, jossa tarvitaan työn, vapaa-ajan ja yhteisöllisyyden hallinnan osaamista. Tarvitaan osaamisten monipuolista yhdistämistä. Kehittyneen tietotekniikan avulla yhdistetään uudella tavalla teknologiset, osaamisiin perustuvat, taloudelliset ja yhteiskunnalliset verkostot. Tällöin tarvitaan esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologian, taloustieteiden, luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden yhteistyötä. Tiedon hallintaan, hakuun ja jalostamiseen liittyvän osaamisen merkitys ja arvo kasvaa, kun digitaalisessa muodossa oleva tieto jatkuvasti lisääntyy. Tarvitaan sellaista uudistuvaa innovaatiotoimintaa, joka yhdistää luovuutta, erilaisia osaamisia ja tarpeita ja joka hyödyttää ihmisiä, yrityksiä ja yhteiskuntaa. Yhteistyö ja vuorovaikutustaidot korostuvat, koska harvoja asioita tehdään yksin. Tarvitaan myös eri kulttuurien ja kielien osaamista sekä yleisesti kansainväliseen yhteistyöhön liittyvää osaamista. Tärkeitä ovat samoin regulaatio-, lainsäädäntö- ja standardointiosaamiset. Lisäksi tarvitaan asenteiden kehittämistä ja asenteisiin vaikuttamista; keskeisinä arvoina ovat yhteistyö, vuorovaikutus, joustavuus ja ketteryys. Tieto- ja tietämysyhteiskunta on meille kaikille arkista toimintaa ja tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksien hyödyntämistä. Puhdas energia Tavoite: Suomi edelläkävijä puhtaiden energiaratkaisujen tarjoajana Tavoitetilassa suomalaiset toimijat tuottavat ratkaisuja kasvavaan puhtaan energian tarpeeseen sekä Suomessa että globaalisti. Puhtaan energian ratkaisut ja innovaatiot ovat uusia prosesseja, järjestelmiä ja laitteita sekä palvelukokonaisuuksia. Kansainvälisen ilmastosopimuksen tavoitteet ja siihen liittyvät rahoitusjärjestelmät sekä laajenevat päästökauppamekanismit tuottavat suomalaiselle osaamiselle merkittäviä uusia markkinoita. Samalla ne luovat investointiedellytyksiä kansalliseen energiajärjestelmään. Puhdas energia tuottaa kilpailuetua sekä liiketoimintana itsessään että välillisesti. Niinpä puhtaan energian hyödyntäminen liiketoiminnas- Kestävän yhdyskunnan ratkaisut Asiakasratkaisut ja järjestelmät Laitteet ja komponentit Puhdas PUHDAS ENERGIA Energia TAVOITETILA tavoitetila Paikallisiin olosuhteisiin sovitetut energianhankinnan kokonaisratkaisut uusiutuvia energialähteitä ja jätteitä hyödyntäen Laitteita ja järjestelmäkomponentteja puhtaaseen energiantuotantoon sa on yrityksille merkittävä kilpailuetu. Suomalaiset toimijat ovatkin painopisteiksi valituilla alueilla johtavassa asemassa puhtaiden energiaratkaisujen tarjoajina. CO 2 -neutraali energiajärjestelmä Energiajärjestelmien kuluttajalähtöinen suunnittelu ja toiminta, asiakaslähtöisiä energiapalveluja Ajurina ilmastosopimuksen päästötavoitteet regulaation kautta ja öljyn hinnan nousu RATKAISUJA YHTEISKUNNAN PUHTAAN ENERGIAN TARPEESEEN Ajurina päästöjen radikaali vähentämisen pakko ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ajurina lisäksi kansalaisten kasvava ympäristötietoisuus ja energian saannin turvaaminen Muutosajureina energian tarve ja ympäristö AIKA Energian kysyntä on maailmanlaajuisesti vahvassa kasvussa. Koko maailman energiatarpeen ja samalla hiilidioksidi- IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 16 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

21 PUHDAS ENERGIA Yhteenveto YHTEENVETO Energian kasvavan tarpeen ja ympäristönäkökohtien yhteensovittaminen taloudelliset ja hyvinvoinnin reunaehdot huomioiden Miksi? Tärkeä kansallisten energiaratkaisujen kehittämisen kannalta Merkittäviä globaaleja liiketoimintamahdollisuuksia ennakoiden kannustavaa lainsäädäntöä Omat olosuhteet luovat hyvän kilpailukykyisen kehitysalustan Kansallisen turvallisuuden ja energian saannin turvaaminen Mitä? Teeman osa-alueet Teollisuuteen integroitu bioenergia ja monituotelaitokset Kuluttajakeskeiset energiapalvelut Nollapäästöinen energiantuotanto Yhdyskuntien kestävät energiaratkaisut Tulevaisuuden radikaalit energiainnovaatiot Miten? osaamiset toimintatavat yhteistyö Tulevaisuuden energiamuotojen ja mullistavien keksintöjen aikainen tunnistaminen Perusteknologiat hallussa energiantuotannon prosesseihin sekä energiankäytön hallintaan Kokeiluhankkeiden aikaansaaminen. Julkisen sektorin esimerkkihankkeet. Asiakastarpeiden tunnistaminen, personoidut asiakasratkaisut, konseptointi Uusien arvoverkostojen hallinta (esim. biojalostamot) Markkinoiden ennakointi. Vahva kytkentä keskeisten maiden ja EU:n olosuhteisiin, tutkimukseen ja regulaatioon. Kansainvälinen partneroituminen osaamisaukoissa päästöjen arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin 60 prosenttia. Maailman väestöstä edelleen yli kaksi miljardia kolmannes kaikista elää ilman tai lähes ilman energiapalveluita. Ilmastonmuutoksen hillintä muokkaa lainsäädännön keinoin energiantuotantoa eri puolilla maailmaa. Samaan suuntaan vaikuttavat myös kasvava energian tarve, energiaresurssien kuten öljyn kallistuminen ja uusiutuvan energian kysynnän kasvu. Uusien, nykyistä puhtaampien energiaratkaisujen kysyntä kasvaa, sillä ihmiset ja yritykset ovat yhä tietoisempia muutoksen välttämättömyydestä. Kohtuuhintainen ja puhtaasti tuotettu energia on välttämätön edellytys talouden kasvulle, tulevaisuuden energiainvestoinneille ja koko maapallon hyvinvoinnille. Kehittämiskohteina monentyyppiset ratkaisut Kuluttajakeskeiset energiapalvelut. Päästöjen vähentämisessä ensisijaista on energiankäytön tehostaminen. Lähtökohtana ovat ihmisten tarpeet. Heille on tarjottava energiatehokkaita valintoja helposti siten, että valinnoista koituvat taloudelliset ja ympäristöön liittyvät hyödyt ovat selvästi nähtävissä. Valintojen tekemistä tukevat myös yhteiskunnan säätelykeinot ja taloudellinen ohjaus. Kuluttajalaitteissa ja asumiseen liittyvissä ratkaisuissa energiatehokkuus on etusijalla. Palvelutuotteet sisältävät paitsi energianhankintapalveluita, myös järjestelmätoimituksia esimerkiksi rakennusprojekteihin tai korjausrakentamiseen liitettyinä. Näillä palvelutuotteilla on myös merkittävää vientipotentiaalia. Suomessa varhaisessa vaiheessa avatut energiamarkkinat sekä energiankäytön hallintatyökalut ja mittausteknologiat luovat menestymisen mahdollisuuksia energiapalveluiden tuottamisessa. Yhdyskuntien kestävät energiaratkaisut. Päästöjen vähentämisessä keskeinen alue on yhdyskuntien energiatehokkuuden huomattava parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden käyttö. Tulevaisuuden haasteet koostuvat pitkälle viedyistä asumisen ja tuotannon prosessi-integraatioratkaisuista, joissa energian tarve ja hankinta sovitetaan kestävällä tavalla yhteen. Energiantuotannon ratkaisut pohjautuvat pitkälti paikallisiin energialähteisiin; myös erilaiset jätevirrat hyödynnetään. Puolet ihmiskunnasta asuu kaupungeissa. Päästöjen vähentäminen erityisesti megakaupungeissa on haaste IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 17 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

Tekes hankkeet Pohjois-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja Terveyden näkökulmasta 29.10.2009

Tekes hankkeet Pohjois-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja Terveyden näkökulmasta 29.10.2009 Tekes hankkeet Pohjois-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja Terveyden näkökulmasta 29.10.2009 Maritta Perälä-Heape Vastuualueen päällikkö, Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan Te-keskus

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

Ennakointi ja systeeminen muutos. Pirjo Kyläkoski, Tekes Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kevätkokous, 16.4.2009 klo 19-21, Tieteiden talo

Ennakointi ja systeeminen muutos. Pirjo Kyläkoski, Tekes Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kevätkokous, 16.4.2009 klo 19-21, Tieteiden talo Ennakointi ja systeeminen muutos Pirjo Kyläkoski, Tekes Tulevaisuuden tutkimuksen seuran kevätkokous, 16.4.2009 klo 19-21, Tieteiden talo Ennakointi strategiatyön tukena Ennakointi - Foresight Ennustaminen

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010

Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke Teknologia, tutkimus ja innovaatiot Professori Vesa Harmaakorpi 31.3.2010 1 Uusi innovaatioparadigma innovaatioiden painopisteen muutos käytäntölähtöisyyden korostuminen

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Innovaatiostrategian haasteet KTY - Visiopäivä 28.1.2009

Innovaatiostrategian haasteet KTY - Visiopäivä 28.1.2009 Innovaatiostrategian haasteet KTY - Visiopäivä 28.1.2009 Mikko Kosonen yliasiamies, Sitra Kansallinen innovaatiostrategia - päämäärät Innovaatioperusteinen tuottavuuskehitys Hyvinvoinnin lisääminen edellyttää

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset. Petri Peltonen TEM / INNO

Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset. Petri Peltonen TEM / INNO Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset Petri Peltonen TEM / INNO Kansallinen innovaatiostrategia - päämäärät Innovaatioperusteinen tuottavuuskehitys Hyvinvoinnin lisääminen edellyttää innovaatioihin

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi Eeva Ollila Koivusalo M, Ollila E, Alanko A. Kansalaisesta kuluttajaksi Markkinat ja muutos terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä 2008-2015 Tekesin toiminta-ajatus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palvelut Ovat palveluita, jotka ovat luonteeltaan

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007

Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Leif Fagernäs EK:n toimintasuunnitelma 2008 PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Mikä muuttunut eniten yritysten toimintaympäristössä 1. Osaavan työvoiman saatavuus heikentynyt 2. Julkishallinnon ja hyvinvointiyhteiskunnan

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Iskun sisältö Mitä Tekes tarjoaa Tekesin ohjelmat työkaluna Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Tekesin strategian sisältölinjaukset. DM 368338 03-2008 Copyright Tekes

Tekesin strategian sisältölinjaukset. DM 368338 03-2008 Copyright Tekes Tekesin strategian sisältölinjaukset Vuorovaikutus ja kokonaisuus Yhteiskunta Terve hyvinvoiva maailma Ihminen Talous ja teknologia Digitaalinen maailma Kestävä maailma Ympäristö Yhteenveto Tekesin strategian

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Terveydenhuolto innovaatioiden lähteenä. Petri Peltonen TEM / INNO

Terveydenhuolto innovaatioiden lähteenä. Petri Peltonen TEM / INNO Terveydenhuolto innovaatioiden lähteenä Petri Peltonen TEM / INNO Kaupallisesti Yhteiskunnallisesti Hyvinvoinnillisesti Innovaatio = hyödynnetty osaamislähtöinen kilpailuetu Uusi tieto, osaaminen, teknologia

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA 2017 2021 Strategian laadinta Toiminta-ajatus Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän toiminta-ajatus ja arvot toimivat toimintaamme ohjaavina tekijöinä ja antavat

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Strateginen tutkimus yhteiskunnallisen uudistamisen välineenä 3.6.2014 Riikka Heikinheimo 1 Miten instrumentin rakentamisessa on lähdetty liikkeelle? Avoin

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa

Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Palveluiden järjestäminen ja yhteisötoiminta uudessa, avoimen tiedon Oulussa Pasi Laukka 27.3.2014 Palvelut on järjestettävä Kaupunkistrategian kuntalaisten hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Risto Hietala 10.11.2009 Miksi Valio Olo? Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Valio-konsernin visio 2015 määrittää vahvasti Valion tahtotilaa Valio on alansa johtava brändi Suomessa

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Metsäsektorin muutosajurit Teknologinen kehitys ja markkinoiden muutos (1) 2 Paperin ja sähköisen

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

RASTU 2006-2008 Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka

RASTU 2006-2008 Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka RASTU 2006-2008 Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka Tutkimusseminaari 9.5.2006 Innopoli 2, Espoo Martti Korkiakoski Tekes Finnish Funding Agency for Technology and Innovation Tekesin

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo

tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien teknisen sektorin tulevaisuuden haasteet Kehto-foorumi Jyväskylässä 12.11.2009 Leena Karessuo Kuntien tekninen sektori - osana suurta muutosta Miten Suomi pärjää? -ikääntyvä väestö Globaali kehitys

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot