Ihminen - Talous - Ympäristö. Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ihminen - Talous - Ympäristö. Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi"

Transkriptio

1 Ihminen - Talous - Ympäristö Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 1 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

2 Sisältövalintojen asema Tekesin strategiassa Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja vientiä ja siten luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tekesin arvot ovat hyvinvointi, näkemys, luottamus, yhteistyö ja kehittyminen. Tekesin työssä on kolme tärkeää päämäärää, joiden toteutumiseen se vaikuttaa välillisesti, asiakkaiden toiminnan kautta. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vahva osaamispohja. Tavoitetilassa tutkimus- ja kehittämistoiminnan määrä ja laatu ovat Suomessa korkealla tasolla. Osaamispohja ja sitä tukevat verkostot ovat vahvoja Suomen keskeisillä toimialoilla ja klustereissa. Tekes kiinnittää erityistä huomiota innovaatiotoiminnan kansainvälistymiseen ja vahvoihin verkottuneisiin osaamisen keskittymiin. Tuottavuus ja elinkeinoelämän uudistuminen. Tavoitetilassa tuottavuus kansantalouden ja yhteiskunnan kannalta tärkeillä aloilla ja klustereissa on innovaatioiden ansiosta kansainvälistä huippua ja yritykset globaalisti kilpailukykyisiä. Tekes kiinnittää erityistä huomiota nuoriin innovatiivisiin yrityksiin ja kasvuyrityksiin. Hyvinvointi. Tavoitetilassa taloudellinen kasvu yhdistyy ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin. Teknologia ja innovaatiot muodostavat perustan yhteiskunnan hyvinvointi- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiselle. Tekes kiinnittää erityistä huomiota kestävään energiatalouteen, laadukkaaseen terveydenhuollon palvelujärjestelmään ja alueiden elinvoimaisuuteen. Jäljempänä tässä julkaisussa esitellyt valinnat ovat osa Tekesin strategiaa. Strategia pyrkii toiminta-ajatuksen ja päämäärien toteuttamiseen arvojen mukaisella toiminnalla. Tekesin ohjelmien sisältö määräytyy pääosin näiden valintojen perusteella.

3 Hyvinvointi ja terveys -teema luo edellytyksiä hyvälle elämänlaadulle, johon kuuluvat terveyden edistäminen ja kokonaisvaltainen hoito ajasta ja paikasta riippumattomasti, inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla toteutettuna. Samalla edistetään yksityisten ja julkisten toimijoiden työjakoa ja toimivien markkinoiden syntymistä. Tavoitteena on, että Suomi pysyy hyvinvoinnin edelläkävijämaana. Kaikkien tietämysyhteiskunta -teema kehittää edellytyksiä uudistumiseen, oppimiseen ja luovuuteen. Se luo edellytykset tuottaa sirpaleisesta ja hajallaan olevasta tiedosta hyödyllistä osaamista, ymmärrystä ja tietämystä sekä auttaa vastuullisuuteen ja toisista välittämiseen. Tavoitteena on hyvä elämä. Puhdas energia -teemaan kuuluvat kestävä kehitys ja ympäristöstä huolehtiminen, energian hinnannousu ja ilmastonmuutoksen hillitseminen. Nämä ilmiöt sekä luovat tarpeita että synnyttävät mahdollisuuksia. Tavoitteena on erityisesti löytää ratkaisuja yhdyskuntien puhtaan energian tarpeeseen. Niukkaresurssiset ratkaisut -teema rakentuu ajatukselle, että ympäristötietoisuudesta, regulaatiosta sekä raaka-aineiden ja energian hinnasta nousee uusia haasteita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Tavoitteena on saada niukkaresurssisuudesta kilpailuetua suomalaiselle elinkeinoelämälle.

4 Rakennettu ympäristö -teema hyödyntää ja kehittää rakennettua ympäristöä elinkeinorakenteen uudistumisen mahdollistajana ja kilpailuedellytysten luojana sekä elämänlaadun parantajana. Tavoitteena on kehittää tästä ympäristöstä käyttäjäkeskeistä fyysistä ja virtuaalista palvelualustaa, joka lisäksi säästää luonnonvaroja. Älykkäät järjestelmät ja ympäristöt -teema hyödyntää eri sovellutuksissa niitä mahdollisuuksia, joita tietotekniikka ja digitalisointi tarjoavat älykkyyden ja käyttäjäkeskeisyyden noustessa. Tavoitteena on ihmisen ja toimintaympäristön luonnollinen yhteistoiminta järjestelmiin lisättävän älykkyyden avulla. Palveluliiketoiminta ja palveluinnovaatiot -teema kehittää palveluliiketoimintaa ja -osaamista sekä perinteisillä palvelualoilla että muilla toimialoilla. Palveluita ja tuotteita yhdistämällä kehitetään kokonaisratkaisuja. Tavoitteena on, että Suomi menestyy asiakaskeskeisen palveluliiketoiminnan laadun parantuessa ja määrän lisääntyessä. Vuorovaikutteinen viestintä -teema tunnistaa ja kehittää niitä liiketoiminnan, verkottumisen, hyödyn ja viihteen mahdollisuuksia, joita avautuu digitaalisen median ja vuorovaikutteisuuden yleistyessä. Tavoitteena on toimiva ja luotettava digitaalinen mediainfrastruktuuri.

5 ESIPUHE... 2 YHTEENVETO... 4 MUUTOSAJURIT... 8 TEEMAT Hyvinvointi ja terveys Kaikkien tietämysyhteiskunta Puhdas energia Niukkaresurssiset ratkaisut Rakennettu ympäristö Älykkäät järjestelmät ja ympäristöt Palveluliiketoiminta ja -innovaatiot Vuorovaikutteinen viestintä LÄPILEIKKAAVAT OSAAMISET JA TOIMINTATAVAT KLUSTERIT Hyvinvointiklusteri Palvelutoimialat Tieto- ja viestintäklusteri Energia- ja ympäristöklusteri Metsäklusteri Metalliklusteri Kiinteistö- ja rakennusklusteri Elintarvikeklusteri TOTEUTUS LIITE Klusterien strategiset osa-alueet ja osaamiset... 55

6 Esipuhe Hyvä lukija asiakkaamme, yhteistyökumppanimme, sidosryhmämme edustaja, Tämä julkaisu esittelee tiiviissä muodossa Tekesin strategian sisältölinjaustyön tulokset. Tuloksena ovat ne sisällölliset valinnat, joihin nojautuen Tekes yhdessä asiakkaidensa ja sidosryhmiensä kanssa ohjaa lähivuosina merkittäviä kansallisia resursseja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Tämän työn pohjimmaisena tarkoituksena on varmistaa, että suomalaisten hyvinvointi ja elinkeinoelämämme kilpailukyky kehittyvät hyvin myös vastaisuudessa, vaikka avoin globalisaatiokehitys tuo eteemme uusia haasteita. Valinnat on tehty tiiviissä vuorovaikutuksessa Tekesin asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa sekä yhteydessä kansalliseen innovaatiostrategiaan. Jo itse prosessi on ollut tärkeä, koska se on auttanut yhteisen näkemyksen ja tahtotilan muodostamisessa. Tekes toteuttaa strategian sisältölinjauksia ohjelmien ja strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) avulla. Työmme lähtökohtana ovat ihminen ja ihmisten yhteisöt tarpeineen ja mahdollisuuksineen. Elämänpiiri muuttuu: Suomi elää osana globaalia taloutta. Maailmantalouden muutokset, väestökehitys, ympäristöasiat, kulttuurien ja arvojen kehitys sekä esimerkiksi turvallisuuteen liittyvät kysymykset tuovat eteemme monenlaisia uudistumisen haasteita. Suomen ja suomalaisten kaikkien Suomessa elävien ihmisten hyvinvointi edellyttää työtä, osaamista, yhteistoimintaa, tasapainoa elämän eri osa-alueiden välillä ja elämän mielekkyyden kokemusta. Tarvitsemme kaikenikäisten ja kaikenlaisten ihmisten tarpeiden kuulemista ja toisaalta heidän mahdollisuuksiaan hyödyntää kykynsä ja osaamisensa erilaisissa elämäntilanteissa. Tarvitsemme yhteisiä tulevaisuudennäkyjä ja uskoa kykyymme saavuttaa tavoitteet. Globaalit arvoverkostot muotoutuvat nopeasti uusilla tavoilla. Arvoverkostojen muutoksia on osattava ennakoida ja analysoida, jotta oikea-aikainen ja oikeanlainen uudistuminen ja mukaanpääsy olisi mahdollista. Loppukäyttäjien tar- IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 2 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

7 peet sekä tieteen ja teknologian kehitys luovat jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, joita suomalaisten toimijoiden tulee olla eturivissä hyödyntämässä. Mahdollisuuksiin tarttuminen ja haasteisiin vastaaminen edellyttää uutta ajattelua, ketteryyttä ja uudistumisen tahtoa kansantalouden ja yhteiskunnan eri osa-alueilla sekä jokaisen yksilön aktiivisuutta ja yrittäjyyttä. Voimme kehittää innovaatio-osaamisestamme ylivoimaisen kilpailuedun. Tieteellis-teknologisen kehityksen sovellusten tarjoamisesta siirrytään yhä selvemmin asiakas- ja kysyntävetoisiin arvonmuodostuksen malleihin: yhä useampi uusi innovaatio syntyy kansainvälisissä verkostoissa, joissa käyttäjät ovat mukana aktiivisina toimijoina. Tämä edellyttää kaikilta osapuolilta uudenlaisia osaamisia. Muun muassa asiakaskäyttäytymisen, vuorovaikutuksen ja verkostojen hallinnan osaaminen nousee arvoonsa. Tarvitaan myös tahtoa uudistaa vakiintuneita toimintatapoja ja rohkeutta tarttua rakenteellisiinkin uudistuksiin. Innovaatiotoiminta on ymmärrettävä laajana kokonaisuutena, joka kattaa sekä yritykset ja tutkimusmaailman että yhteiskunnan muut sektorit, kuten ympäristö-, hyvinvointi- ja koulutustoimialat sekä kolmannen sektorin. Innovaatioiden edistämiseen liittyy yhä useammin toimintatapoihin, organisointiin, kannusteisiin, julkisiin hankintoihin tai regulaatioon liittyviä kysymyksiä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Työelämän haasteet ovat tärkeä innovaatioiden kohde. Suomalaisen innovaatioympäristön vahvuuksia ovat monialaisuus ja kyky avoimeen vuorovaikutukseen toimijoiden välillä. Myös julkinen ja yksityinen sektori osaavat kohdata toisensa. Tällaista osaamista tarvitaan, kun rakennetaan vahvuuksia uudenlaisista kumppanuuksista systeemisiksi ja sosiaalisiksi innovaatioiksi. Tekesillä on innovaatioympäristössämme keskeinen rooli. Merkittävine resursseineen, tiiviine verkostoineen ja syvään asiantuntijuutensa nojautuen Tekesillä on suuri vastuu vaikuttamisessa paitsi omien, myös yhteistyökumppaneiden resurssien käyttöön. Tämän asiantuntijuuden uudistumisen ja kasvun ytimen muodostaa avoin ja luottamuksellinen, jatkuva vuorovaikutus eri alojen yritysten, tutkijoiden ja sidosryhmien kanssa. Strategian sisältölinjaustyö, jonka tulokset tässä esittelemme, on Tekesin tulkinta näistä keskusteluista. Tekes kiittää asiakkaitaan, sidosryhmiään ja kaikkia tähän prosessiin osallistuneita henkilöitä ja organisaatioita. Haastamme kaikki mukaan uudistamaan ja mukaan uudistuviin arvoverkostoihin! Yhteisvoimin toimien ja tulevaa ennakoiden Suomi menestyy. Tekes IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 3 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

8 Yhteenveto Tekesin strategian sisältölinjaustyössä elinkeinoelämän, tutkimusorganisaatioiden ja sidosryhmien yhteistyön ja vuorovaikutuksen tuloksena on syntynyt näkemys Suomelle tärkeistä strategisista valinnoista. Näillä valinnoilla Tekes yhdessä asiakkaidensa ja sidosryhmiensä kanssa ohjaa merkittäviä kansallisia resursseja. Valinnoilla suunnataan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sellaisille alueille, joissa suomalaisella elinkeinoelämällä on tulevaisuudessa parhaat kasvun ja kilpailun edellytykset globaalisti. Valinnat suuntautuvat pitkälle tulevaisuuteen, usein yli kymmenen vuoden päähän. Tällaisella aikajänteellä on otettava huomioon hitaatkin ilmiöt, kuten arvojen muutokset. Tehtyihin valintoihin vaikuttaa entistä voimakkaammin kolme tekijää: ihmisestä ja ihmisen hyvinvoinnista nousevat haasteet ja mahdollisuudet, teknologian ja talouden mahdollisuudet sekä ympäristön rajoitteet, haasteet ja mahdollisuudet. Voimistuessaan nämä tekijät vaikuttavat kysynnän, arvojen ja regulaation kautta yhä selkeämmin markkinoihin. Ne vaikuttavat elinkeinoelämän kilpailun edellytyksiin ja niihin valintoihin, joita tässä sisältölinjaustyössä on tehty. Talous & Teknologia VUOROVAIKUTUS JA KOKONAISUUS DIGITAALINEN MAAILMA Ihminen henkisine voimavaroineen ja valintoineen on kaiken keskiössä. Hyvinvoivat ja osaavat yksilöt ovat luovia ja innovatiivisia ja pystyvät hyödyntämään niin työssä kuin vapaa-aikanaan monipuolisia tietolähteitä ja työnjakoa sekä erilaisia kumppanuuksia ja verkostoja. Terve ja hyvinvoiva maailma edellyttää Yhteiskunta TERVE HYVINVOIVA MAAILMA IHMINEN KESTÄVÄ MAAILMA Ympäristö panostuksia myös terveys- ja hyvinvointipalveluiden kehittämiseen kansallisesti ja globaalisti. Loppukäyttäjän tarpeiden ymmärtäminen ja inhimillinen vuorovaikutus korostuvat. Teknologian ja talouden kehittyminen on edelleen keskeinen tekijä hyvinvoinnin ja sen taloudellisten edel- IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 4 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

9 lytysten luojana. Digitaalinen maailma mahdollistaa uudenlaisia toimintatapoja, uudenlaisia organisaatiomalleja ja liiketoimintakonsepteja. Samalla digitaalisuus luo tuottavuuden kasvua ja uusien innovaatioiden käyttöönottoa sekä lisää kokonaisuuksien hallintaa, työnjakoa ja verkottunutta toimintaa. Ympäristön sietokyvyn rajallisuuden tiedostaminen vie arvoja ja liiketoimintaa kestävän maailman suuntaan. Taustalla on kansalaisten kasvava tietoisuus ympäristön rajallisuudesta ja erityisesti ilmastonmuutoksesta ja sen mukanaan tuomista energian ja raakaaineiden hinnannousuista. Kestävä toiminta merkitsee sitä, että toiminnan eettisyys ja organisaatioiden, yhteisöjen ja yksilöiden sosiaalinen vastuu nousevat toiminnan arvottamisen yhdeksi vahvaksi perustaksi. Valitut teemat ja toimintatapapainotukset ovat niitä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan alueita, joiden avulla ihmisen, teknologian ja talouden sekä ympäristön tarpeiden yhdistymistä viedään proaktiivisin toimin eteenpäin. Valintoja tehtäessä on kiinnitetty huomiota erityisesti globaalin toimintaympäristön kilpailukykyedellytyksiin, joskin joissain valinnoissa, esimerkkinä terveydenhuolto, myös kansalliset erityistarpeet painottuvat merkittävästi. Toimintatavat edellyttävät yksilöiltä aktiivisuutta, yrittäjyyttä, luovuutta ja vuorovaikutustaitoja. Yhteistyöltä edellytetään monialaisuutta, erilaisuuden kunnioitusta ja avointa oppimista toiselta. Organisaatioilta edellytetään ennakointikykyä, ketteryyttä ja jatkuvaa uudistumista. Liiketoimintakonseptit monimuotoistuvat ja arvonmuodostus syntyy usein aineettomien arvojen kautta; esimerkkeinä brändit ja organisaation maine. Haasteena on kannustava ja motivoiva johtajuus usein hajautetuissa ja monikulttuurisissa organisaatioissa kompleksisten asioiden ympärillä. Uudistuvassa innovaatiotoiminnassa asiakastarpeet ja luovat ideat jalostetaan hyötykäyttöön laaja-alaisen, usein käyttäjälähtöisen yhteistyön avulla eri osaamisia yhdistämällä. Käyttäjä tarvitaan mukaan luomaan innovaatioita. Haasteet ovat kompleksisia. Hajautetun/avoimen innovaatiotoiminnan myötä myös aineettoman pääoman arvotus muuttuu. Testaus, pilotointi ja koealustat ovat entistä tärkeämmissä rooleissa. Käyttäjätarpeiden ennakointi tarkoittaa ajattelua, jossa kaiken toiminnan keskiöön nostetaan loppukäyttäjä. Merkitystä on käytettävyydellä, toiminnallisuudella, inhimillisyydellä, terveellisyydellä, ympäristömyötäisyydellä ja vuorovaikutteisuudella. Lisääntyvä käyttäjävuorovaikutus haastaa myös yritysten sosiaalisen ja eettisen vastuun. Globaalit arvoverkostot -toimintamallissa toiminta-alueet laajentuvat luontevasti maantieteellisten ja kulttuuristen rajojen yli. Yrityksiltä edellytetään kykyä luoda globaaleja uusia arvoverkostoja tai hakeutua olemassa oleviin verkostoihin ja toimia niissä kilpailukykyisesti. Tämä edellyttää jatkuvaa ennakointia ja analysointia sekä strategista ketteryyttä suhteessa muutoksiin. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö tähtää siihen, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on jäsenilleen hyvä ja turvallinen ympäristö ja kokonaisuutena merkittävä kansallinen voimavara, kilpailutekijä ja uudistumisen mahdollistaja. Julkinen sektori voi toimia monella tapaa myös innovaatioiden rohkaisijana tai joskus jopa ensimarkkinoiden luojana. Tieto- ja viestintäteknologian merkitys eri sovellusaloilla on uusia toimintatapoja mahdollistava. Se uudistaa klustereita, organisaatioita ja johtamista, mahdollistaa liiketoimintakonsepteja monimuotoisesti sekä lisää tuottavuutta. Kaikki tämä näkyy kansalaisten arjessa. Suomen on mahdollista nousta kansainväliseen kärkeen mm. työelämän laadussa ja tuottavuudessa sekä oppimisen sovelluksissa. Teemoja viedään eteenpäin ennen kaikkea Tekesin ohjelmien ja muun proaktiivisen toiminnan avulla. Joitakin teemoja edistetään jo käynnissä olevin ohjelmin, joillekin on ohjelmia tai muita aktiivisia toimenpiteitä valmisteilla. Ohjelmiin ja muuhun proaktiiviseen toimintaan haastetaan mukaan myös yhteistyökumppanit. Käynnistymässä olevat strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) nostavatkin esiin ohjelmiin luontuvia, sovelluslähtöisiä kehitystarpeita. Tässä esitetyt teemavalinnat on pyritty sovittamaan yhteen SHOK-valintojen kanssa. Hyvinvointi ja terveys -teema luo edellytyksiä hyvälle elämänlaadulle, johon kuuluvat terveyden edistäminen ja kokonaisvaltainen hoito ajasta ja paikasta riippumattomasti, inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla toteutettuna. Samalla edistetään yksityisten ja julkisten toimijoiden työnjakoa ja toimivien markkinoiden syntymistä. Tavoitteena on, että Suomi pysyy hyvinvoinnin edelläkävijämaana. Kaikkien tietämysyhteiskunta -teema kehittää edellytyksiä uudistumiseen, oppimiseen ja luovuuteen. IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 5 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

10 Globaalit arvoverkostot TEEMAT JA JA TOIMINTATAVAT Yhteenveto YHTEENVETO Uudistuva innovaatiotoiminta Hyvinvointi ja terveys Puhdas energia Niukkaresurssiset ratkaisut Rakennettu ympäristö Palveluliiketoiminta ja palveluinnovaatiot Älykkäät järjestelmät ja ympäristöt Kaikkien tietämysyhteiskunta Vuorovaikutteinen viestintä Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö Käyttäjätarpeiden ennakointi ICT:n tarjoamat mahdollisuudet Se luo edellytykset tuottaa sirpaleisesta ja hajallaan olevasta tiedosta hyödyllistä osaamista, ymmärrystä ja tietämystä sekä auttaa vastuullisuuteen ja toisista välittämiseen. Tavoitteena on hyvä elämä. Puhdas energia -teemaan kuuluvat kestävä kehitys ja ympäristöstä huolehtiminen, energian hinnannousu ja ilmastonmuutoksen hillitseminen. Nämä ilmiöt sekä luovat tarpeita että synnyttävät mahdollisuuksia. Tavoitteena on erityisesti löytää ratkaisuja yhdyskuntien puhtaan energian tarpeeseen. Niukkaresurssiset ratkaisut -teema rakentuu ajatukselle, että ympäristötietoisuudesta, regulaatiosta sekä raaka-aineiden ja energian hinnasta nousee uusia haasteita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Tavoitteena on saada niukkaresurssisuudesta kilpailuetua suomalaiselle elinkeinoelämälle. Rakennettu ympäristö -teema hyödyntää ja kehittää rakennettua ympäristöä elinkeinorakenteen uudistumisen mahdollistajana ja kilpailuedellytysten luojana sekä elämänlaadun parantajana. Tavoitteena on kehittää tästä ympäristöstä käyttäjäkeskeistä fyysistä ja virtuaalista palvelualustaa, joka lisäksi säästää luonnonvaroja. Älykkäät järjestelmät ja ympäristöt -teema hyödyntää eri sovellutuksissa niitä mahdollisuuksia, joita tietotekniikka ja digitalisointi tarjoavat älykkyyden ja käyttäjäkeskeisyyden noustessa. Tavoitteena on ihmisen ja toimintaympäristön luonnollinen yhteistoiminta järjestelmiin lisättävän älykkyyden avulla. Palveluliiketoiminta ja palveluinnovaatiot -teema kehittää palveluliiketoimintaa ja -osaamista sekä perinteisillä palvelualoilla että muilla toimialoilla. Palveluita ja tuotteita yhdistämällä kehitetään kokonaisratkaisuja. Tavoitteena on, että Suomi menestyy asiakaskeskeisen palveluliiketoiminnan laadun parantuessa ja määrän lisääntyessä. Vuorovaikutteinen viestintä -teema tunnistaa ja kehittää niitä liiketoiminnan, verkottumisen, hyödyn ja viihteen mahdollisuuksia, joita avautuu digitaalisen median ja vuorovaikutteisuuden yleistyessä. Tavoitteena on toimiva ja luotettava digitaalinen mediainfrastruktuuri. Läpileikkaavia osaamistarpeita on tunnistettu kahta kautta: mitä osaamista teemavalinnat ja toimintatapapainotukset edellyttävät ja mitä sellaista IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 6 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

11 LÄPILEIKKAAVAT OSAAMISET YHTEENVETO Yhteenveto MATERIAALIT materiaalien läpimurtosovellukset nanoteknologian sovellukset TIETO- JA VIESTINTÄ järjestelmäosaaminen ja sulautettu tietotekniikka tulevaisuuden tietoverkkoratkaisut tietämyksen ja sisällön hallinta ohjelmistot ja digitaaliset palvelut LIIKETOIMINTA- OSAAMINEN ansaintalogiikat arvoverkostoissa innovaatio-osaaminen monikulttuurisuuden hallinta johtaminen design BIOTEKNOLOGIA bioteknologian soveltaminen energia-, ympäristö- sekä hyvinvointialoilla systeemibiologia ja laskennalliset menetelmät bioprosessiteknologia PALVELUOSAAMINEN asiakaskeskeiset palveluinnovaatiot palvelujen konseptointi ja teknologian soveltaminen YHTEISKUNNALLINEN OSAAMINEN ennakointiosaaminen regulaatio- ja standardointiosaaminen tuottavuus ja työelämän laatu elinikäinen oppiminen osaamista on kehittymässä, joka itsessään uudistaa toimintakenttää. Tarpeen mukaan osaamisia on lisäksi ryhmitelty sen mukaan, tarvitaanko onnistumiseen kansainvälisesti ajatellen huipputason osaamista vai riittääkö kansallisen tason osaaminen. Tieto- ja viestintäteknologian osaamisvalinnat, joissa halutaan olla kansainvälisessä kärjessä ovat järjestelmäosaaminen ja sulautettu tietotekniikka, tulevaisuuden tietoverkkoratkaisut, tietämyksen ja sisällön hallinta sekä ohjelmistot ja digitaaliset palvelut. Materiaalien sovellusosaaminen ja nanoteknologian sovellukset ovat horisontaalisia osaamisalueita, joissa Suomi haluaa päästä maailman kärkeen ja pysyä huipulla. Niihin panostetaan vastaisuudessakin. Bioalan sovellusosaaminen energia-, ympäristö- sekä hyvinvointialoilla on tärkeä panostuskohde. Systeemibiologian laskennalliset menetelmät ja bioprosessiteknologia panostuskohteina mahdollistavat hyppäyksiä valituilla sovellusaloilla. Liiketoimintaosaamisen ja liiketoiminnan kehittämisen kannalta oleellisia osaamisen painopisteitä ovat ansaintalogiikat arvoverkostoissa, innovaatio-osaaminen, johtaminen, monikulttuurisuuden hallinta ja design. Näissä Suomi haluaa pysyä maailman kärjessä jatkuvasti uudistuvana ja kehittyvänä toimijana. Palveluosaamisessa puolestaan asiakaskeskeisten palveluiden konseptointi ja teknologioiden täysmittainen hyödyntäminen tunnistetaan tärkeiksi osa-alueiksi. Yhteiskunnan tärkeinä läpileikkaavina osaamisina nousevat ennakointiosaaminen, regulaatio- ja standardointiosaaminen, tuottavuus sekä työelämän laatu. Väistämätön muutos ja uudistuminen edellyttävät mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskuntamme tarvitsee menestyäkseen monipuolista osaamista. Osaamisia voi kehittyä sekä yksilöille että organisaatioille, mutta myös rakenteisiin ja toimintatapoihin. IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 7 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

12 Muutosajurit Maailman muutoksen ymmärtämisen avainsanoja ovat globalisaatio, teknologia, energia, väestö ja ympäristö. Nämä luonnehtivat kehityksen ja muutoksen pitkiä trendejä; pitkään jatkuneita ja pitkään jatkuvia muutoksia, jotka muokkaavat maailman rakenteita ja markkinoita. Monista muutoksen suurista linjoista ollaan varsin yksimielisiä. Muutosten vauhti, ajoitus, seuraukset ja sopeutumistarve ovat vaikeasti ennakoitavissa. Historia on opettanut, että myös yllättäviä, kehityksen suuntaa muuttavia tai epäjatkuvuutta aiheuttavia asioita voi tapahtua. Muutosten merkkejä etsitään ja niitä pyritään tulkitsemaan. Samalla koetetaan ennakoida myös vaihtoehtoisia kehityskulkuja. Tavoite on joustava varautuminen erilaisiin tulevaisuuksiin. Tulevaisuus on vain osin annettu osin se on otettavissa. Muuttuva maailma, muuttuva Suomi IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 8 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

13 Kulttuurit yhdentyvät Maailmaa muokkaavat 2000-luvun alkupuolella voimatekijät, joista huomattava osa on nähtävissä jo nyt. Väestönkasvu jatkuu, mutta kehittyneissä maissa väestön koko pysyy ennallaan ja iäkkäiden osuus väestöstä kasvaa. Kehittyvien maiden väkiluvun ennakoidaan kasvavan puolitoistakertaiseksi ja kehitysmaiden väestön kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Samaan aikaan vauraus maapallolla lisääntyy, ja keskituloisten osuus kasvaa myös kehittyvissä ja kehitysmaissa. Tämä mahdollistaa sen, että kulutusvaltainen elämäntapa on yhä useampien saavutettavissa. Vastavoimana vahvistuvat myös kuluttamista vastustavat arvot. Aasian kasvava merkitys maailmantaloudelle on jo pitkään ollut tiedossa. Nyt katseet ovat kääntymässä Afrikkaan. Kulttuurien kohtaaminen, verkottuminen ja ihmisten liikkuvuus luovat mahdollisuuksia uudenlaisiin identiteetteihin ja elämäntapoihin. Kaikkinainen valinnanvapaus kasvaa. Huoli ympäristön tilasta ja luonnonvaroista nostaa kestävän kehityksen arvoonsa. Eettinen kuluttaminen voi eri kulttuureissa tarkoittaa erilaisia asioita se voi perustua ympäristöystävällisyyteen, mutta myös esimerkiksi uskonnollisiin tai poliittisiin valintoihin. Myös huoli turvallisuudesta vaivaa yhä useamman mieltä. Kuluttajien ja loppukäyttäjien rooli nousee entistä keskeisemmäksi. Kehitystä vauhdittavat lähivuosikymmeninä toisiaan ruokkien sekä tarjonta että kysyntä samalla, kun teknologia muuntuu tärkeään mahdollistajan rooliin. Käyttäjien ja tuottajien, tuotteen ja palvelun, käytön ja tuotantoprosessin rajapinnat ja vuorovaikutusmuodot muuttuvat. Tämä merkitsee jatkuvaa ja merkittävää innovaatiotoiminnan muutosta. Globaalien muutosten lisäksi Suomen tulevaisuuteen vaikuttavia erilliskysymyksiä ovat EU:n ja Venäjän kehitys ja suomalaisen yhteiskunnan oma uudistumiskyky. Väestön ikääntyminen, elinkeinorakenteen muutokset, muuttuva työelämä ja jaksaminen, rakennetun ympäristön ikääntyminen ja julkisen sektorin tuottavuus ovat suomalaisen yhteiskunnan ja talouden erityisiä haasteita. Vastapainona tunnistetaan merkittävää talouden kasvun potentiaalia esimerkiksi palveluissa, vapaa-ajan ja harrastamisen lisääntymisessä, kestävän kehityksen ja eettisen kulutuksen markkinoissa sekä luovissa aloissa. Suomalaisten nuorten mielissä tulevaisuuden unelmat ja hyvän elämän eväät löytyvät läheltä ystävistä ja perheestä. Arvoina tärkeitä ovat luotettavuus ja ahkeruus. Identiteettiä luonnehtii ylpeys suomalaisista juurista sekä avarakatseisuus maailmanmatkaajana. Kansainvälisyys on itsestään selvä osa elämää. Suomi on monen nuoren mielessä mukava mutta vähän tylsä. Heikot signaalit Signaalikartoituksen mukaan suomalaiset uskovat vahvaan innovaatiojärjestelmäänsä tulevaisuuden turvaajana. Toisaalta tämä yksimielisyys on vahvuus, toisaalta siihenkin on osattava suhtautua kriittisesti: järjestelmän hyvät puolet eivät saa estää näkemästä sen puutteita ja tarttumasta sen kehittämiskohteisiin. Maailman muuttuessa suomalaistoimijat tarvitsevat uudenlaista ketteryyttä ja joustavuutta sekä monimuotoisuutta ajatteluun reagoidakseen ajoissa ja oikealla tavalla. Osana Tekesin strategiaprosessia kartoitettiin heikkoja muutoksen merkkejä, jotka voivat kuitenkin merkittävästi muuttaa kehityksen suuntaa. Kartoitus osoitti, miten vaikea näitä on havaita ja tulkita. Milloin ilmastonmuutos oli heikko signaali? Milloin sen vaikutuksia ymmärrettiin, osattiin tulkita ja hyödyntää politiikan, yritysten, liiketoimintojen tai energiankulutuksen muutoksissa? Uusia heikkoja signaaleja innovaatiopohjaisen tulevaisuuden rakentamiseen löytyi kulttuurin ja taiteen, IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 9 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

14 toimintatapa- ja johtamisosaamisen, yhteisöllisyyden ja avoimuuden sekä suomalaisuuden hyödyntämisestä globaaleilla markkinoilla. Myös se viesti tuli selväksi, että muutosantureita pitää rakentaa ja tulkintakykyä kehittää. Tekes laati vaihtoehtoisia kehityspolkuja tulevaisuudesta - kolme epäjatkuvuus- ja kolme jatkuvuusskenaariota. Epäjatkuvuusmallit perustuvat pääosin heikkoihin signaaleihin, jatkuvuusmallit megatrendeihin. Tavoitteena oli kuvata hyvinkin erilaisia, mutta kuitenkin mahdollisia tulevaisuuden maailmoja. Mahdolliset maailmat ovat yhtäältä lähtökohtia kehitysimpulsseille, toisaalta niiden avulla voidaan testata omien valintojen toimivuutta. Pärjätäänkö valituilla linjauksilla kaikissa oloissa toivotuissa, mahdollisissa, maailman mullistuessa? Merkittäviä innovaatioalueita ja kehityssuuntia Mistä löytyvät potentiaalisimmat innovaatiomarkkinat ja missä on suurinta kysyntää uudistumiselle? Kyselyn tulosten mukaan lähivuosien ja -vuosikymmenien merkittävimpien globaalien innovaatioalueiden arvioidaan löytyvän energia-alalta (mm. hiilidioksidin hallinta), logistiikasta, luontoon ja luonnonvaroihin liittyvistä aloista (mm. vesi, maatalous, biopolttoaineet), viestinnästä sekä ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä aloista. Yhtä tärkeää kuin on luoda innovaatiotoiminnalle suotuisa ympäristö, on myös kehittää innovatiivisia toimintatapoja ja markkinoita. Tämä tulee olemaan suomalaisen innovaatioympäristön seuraava haaste. KUVA IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 10 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

15 Teemat Globaalit arvoverkostot TEEMAT JA TOIMINTATAVAT YHTEENVETO TEEMAT JA TOIMINTATAVAT YHTEENVETO Uudistuva innovaatiotoiminta Hyvinvointi ja terveys Puhdas energia Niukkaresurssiset ratkaisut Rakennettu ympäristö Palveluliiketoiminta ja palveluinnovaatiot Älykkäät järjestelmät ja ympäristöt Kaikkien tietämysyhteiskunta Vuorovaikutteinen viestintä Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö Käyttäjätarpeiden ennakointi ICT:n tarjoamat mahdollisuudet Teemat ovat Tekesin strategian sisällöllisiä valintoja. Niitä viedään eteenpäin ennen kaikkea Tekesin ohjelmien ja muun proaktiivisen toiminnan avulla. Suurimmassa osassa teemoja on jo ohjelmia käynnissä, osaan on ohjelman valmisteluja käynnissä ja osaan niitä aletaan valmistella. Teemoja toteuttamaan haastetaan mukaan kaikki yhteistyökumppanit. Teemavalinnat on pyritty sovittamaan yhteen käynnistymässä olevien strategisen huippuosaamisten keskittymien tiedossa olevien valintojen kanssa. IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 11 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

16 Hyvinvointi ja terveys Tavoite: Suomesta hyvinvoinnin edelläkävijämaa Tavoitetilassa Suomi on hyvinvoinnin edelläkävijämaa, jossa kansalaiset kokevat saavansa hyvään elämänlaatuun ja kokonaisvaltaiseen hoitoon ja hoivaan liittyvät palvelut ja tuotteet ajasta ja paikasta riippumattomasti, inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla. Suomalainen yhteiskunta huolehtii työvoimastaan, houkuttelee maahan huippuosaajia, hyödyntää hyvinvointimarkkinapotentiaalia sekä edistää yksityisten ja julkisten toimijoiden välistä kumppanuutta. Hyvinvointituotteille ja -palveluille on syntynyt toimivat markkinat, yritysten määrä on kasvanut ja niiden valikoima on monipuolistunut, valtakunnallistunut ja kansainvälistynyt. Asiakaslähtöisyys ja kumppanuus Ymmärrys ja kuuntelu Organisaatiokeskeisyys Hyvinvointi HYVINVOINTI JA ja TERVEYS terveys TAVOITETILA tavoitetila Yksilöllinen ja kokonaisvaltainen hoito ja hoiva Terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy Pienten yritysten kasvuhalukkuus ja julkisen sektorin innovaatiotoiminta ovat lisääntyneet. Verkostomainen toimintatapa ja kumppanuusmalli ovat muodostuneet alalle tyypilliseksi tavaksi toimia. Uudenlaiset kumppanuudet ja toimintamallit Ajurina inhimilliset tarpeet ja hyvinvointiyhteiskunnan toimivuus Hyvinvointi HYVINVOINTI ja JA terveys TERVEYS Yhteenveto YHTEENVETO SUOMI HYVINVOINNIN EDELLÄKÄVIJÄMAA Yksilöllisen ja inhimillisen näkökulman huomioiminen tehokkaiden palveluiden luomisessa Tiedon, osaamisen ja teknologian hyödyntämisen mahdollisuudet kokonaisvaltaisen elämänlaadun ja hoidon edistäjinä AIKA Palvelujen saatavuuden turvaamiseksi palvelujärjestelmää on uudistettu, ja useat palvelut ovat saatavilla aika-, paikka- ja kanavariippumattomasti. Teknologia on laajasti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä yksilön palveluksessa. Ikääntyminen ja väestörakenteen muutos - Vaikutus huoltosuhteeseen ja terveyteen Miksi? Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen -Yksilöllinen ja inhimillinen näkökulma -Palvelujen sekä hoidon ja hoivan saatavuuden näkökulma -Palvelujärjestelmän toimivuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden näkökulma Tiedon, osaamisen ja teknologian hyödyntämisen mahdollisuudet yksilöllisen ja kokonaisvaltaisen elämänlaadun, terveyden edistämisen sekä hoidon ja hoivan edistäjänä Sosiaali- ja terveyspalvelut Elämän laatu ja hallinta Oppiminen ja koulutus Mitä? Teeman osa-alueet Kumppanuuksista hyvinvointia ja kilpailukykyä Sairauksien yksilöllinen, kokonaisvaltainen hoito Terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy Harrastus & vapaa-aika Arki & työelämä Elinikäinen oppiminen ja opetus Miten? osaamiset toimintatavat yhteistyö Rakenteellisten ja asenteellisten esteiden poistaminen Verkostojen ja kumppanuuksien johtaminen ja hallinta Osaamisten yhdistäminen Uudenlaiset asiakaslähtöiset arvoketjut Kompleksisuuden hallinta Yksityisen, julkisen ja 3.sektorin win-win kumppanuus Verkosto-, arvoketjuja asiakasrajapintainnovaatiot Palveluliiketoiminta Teknologioiden hyödyntäminen Asiakastarpeiden ennakointi ja huomioiminen IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 12 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

17 Muutosajureina inhimilliset tarpeet ja hyvinvointiyhteiskunnan toimivuus Väestön ikääntyminen, varallisuus- ja koulutustason nousu sekä kulutustottumusten muutokset lisäävät hyvinvointipalvelujen kysyntää tulevina vuosikymmeninä. Julkisen sektorin järjestämisvastuulla olevaan palvelutuotantoon tarvitaan uusia ja uudistuvia toimintamalleja, jotta kasvava kysyntä ja tarpeet voidaan tyydyttää. Suomalainen hyvinvointiyhteiskuntamalli on muutoksessa. Jotta palvelujen sekä hoidon ja hoivan saatavuus voitaisiin varmistaa, tarvitaan uudenlaista ajattelutapaa ja hyvinvointiyhteiskunnan uudelleenrakentamista. Yksilöllinen ja inhimillinen näkökulma korostuu samalla, kun palvelujärjestelmän toimivuus, tehokkuus ja vaikuttavuus on taattava. Uusien yhteistyömallien ja kumppanuuksien rakentaminen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välille on tässä työssä välttämätöntä. Kilpailun kiristyminen edellyttää palvelutoimittajilta valtakunnallista ja entistä useammin myös globaalia toimintatapaa. Oleellista on voida hyödyntää olemassa olevaa tietoa, osaamista ja teknologioita yksilöllisessä ja kokonaisvaltaisessa elämänlaadun parantamisessa, terveyden edistämisessä ja sairauksien hoidossa. Näiden avulla voidaan parantaa koko toimialueen toiminnan laatua ja vaikuttavuutta muun muassa vapauttamalla henkilöstön aikaa varsinaiseen hoito- ja hoivatyöhön. Kehittämiskohteina kumppanuudet ja arvoverkot Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisen ja uudistamisen mahdollistajina ovat uudenlaisten arvoverkkojen, kumppanuuksien ja toimintamallien kehittäminen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välille. Kump- Globaali yhteistyö EU-yhteistyö Kansallinen yhteistyö Tekesin ohjelmat Hyvinvointi HYVINVOINTI ja JA terveys TERVEYS YHTEISTYÖ Yhteistyö JA ja TEKESIN Tekesin ohjelmat OHJELMAT Diabetes, Canadian Institute of Health Research - CHR Painonhallinta, US Department of Agriculture - USDA EU:n 7. puiteohjelma -> 8. puiteohjelma Teknologiayhteisöt: Innovative Medcines for Europe - IMI Era-Net: EUROTRANS-BIO - ETB Ambient assisted living - AAL Terveys ja hyvinvointi - SHOK Ravitsemus, elintarvikkeet ja terveys - Elvira (SA) Terveydenhuollon ohjelma - TEHO (Sitra) Kunta- ja palvelurakenteen uudistamishanke - PARAS-hanke (SIS) Palveluinnovaatiohanke (STM) HealthBio OSKE FinnWell Terveydenhuollon laatu ja tuottavuus Pharma Kilpailuetua uusista toimintatavoista Vapaa-ajan palvelut panuudet luovat uutta hyvinvointia ja kilpailukykyä. Terveyden edistämiseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn on panostettava. Sairaudet todetaan varhaisessa vaiheessa, ja yksilöillä on käytettävissään vaikuttavat diagnosointi-, hoito-, hoivaja palvelukokonaisuudet kansantaloudellisesti kestävällä tavalla toteutettuina. Sairauksien hoidossa ja hoivatyössä lähtökohtana voivat olla yksilöllisyys ja kokonaisvaltaisuus. Sosiaali- ja terveyspalvelujen korjaavien toimenpiteiden tarvetta voidaan minimoida panostamalla sosiaalisten ongelmien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen. Elämänlaatuun ja -hallintaan liittyvät tuotteet ja palvelut ovat oleellisesti kasvattaneet merkitystään sekä kansalaisten arjessa että yritysten markkinapotentiaalina. Myös arjen ja työelämän yhteensovittamisen uudenlaisia ratkaisuja on käytettävissä. Harrastus-, hemmottelu- ja elämyshakuinen toiminta lisääntyy voimakkaasti. Elinikäinen oppiminen ja koulutus ovat luonteva osa ihmisten arkea ja työelämää. Uudistettuun hyvinvointipalvelujen järjestämismalliin liittyy kiinteästi myös perus- ja ammatillisen opetuksen ja koulutuksen kehittäminen. Oppiminen ja koulutus nivoutuvat vapaa-ajan virkistäytymiseen ja itsensä kehittämiseen. Innovaatioita kokonaisvaltaisiin uudistuksiin Hyvinvointiyhteiskunnan uudistaminen, julkisen sektorin tehokkuuden ja vaikuttavuuden kasvattaminen sekä elinkeinoelämän mahdollisuuksien ja kilpailukyvyn lisääminen edellyttävät uudenlaisia ajattelumalleja. Rakenteellisia ja asenteellisia esteitä on poistettava aktiivisesti ja yhteistyössä. Uudistusten lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, systeemiset uudistukset. Uudenlaisia innovaatioita tarvitaan erityisesti verkostoihin, arvoketjuihin ja asiakasrajapintoihin. Keskeistä on myös teknologioiden ja tiedon systemaattinen hyödyntäminen ja soveltaminen sekä niiden kehittäminen rinnakkain toimintamallien kanssa. Innovaatiotoiminnassa korostuu asiakastarpeiden ennakointi, tuotteiden ja palveluiden yhdistäminen, palveluliiketoiminta sekä tiedon, osaamisen ja teknologioiden hyödyntäminen ja jalostaminen. IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 13 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

18 Kaikkien tietämysyhteiskunta Tavoite: Suomessa on hyvä elää Tavoitetilan Suomi on hyvä yhteiskunta elää. Suomessa elävät ihmiset pystyvät osaamisensa, taitojensa ja luovuutensa turvin ylläpitämään hyvinvointi-, tieto-, osaamis- ja palveluyhteiskuntaa, jonka kaikilla jäsenillä on mahdollisuus hyvään elämään. Työtä tekevät ihmiset pystyvät elättämään lapset, vanhukset ja ne työikäiset, jotka syystä tai toisesta eivät voi vastata omasta elatuksestaan. Työn, perheen ja vapaa-ajan yhdistämiseen löydetään mielekkäitä ja toimivia ratkaisuja, jotka mahdollistavat ihmisten aktiivisen toiminnan erilaisissa rooleissa ja yhteisöissä. Kaikkien KAIKKIEN tietämysyhteiskunta TIETÄMYSYHTEISKUNTA TAVOITETILA tavoitetila Hyvä elämä Avoin uudistuminen ja oppiminen Suomi on tietoja hyvinvointiyhteiskuntana edelläkävijä Yhteensopivat ja kaikkialla toimivat palvelut Yksityisen ja julkisen sektorin kehittyneet toimintatavat ja yhteistyö Osaavat yksilöt, yhteisöt, menestyvät yritykset ja tuottava julkinen sektori Työn ja vapaa-ajan tasapaino Luovuus ja osaamisten soveltaminen menestyksen perustana HYVÄ ELÄMÄ Hyvä elämä, hyvinvointi ja luovuus vaativat työn ja vapaa-ajan tasapainoa Uusille tuotteille ja palveluille kasvava kysyntä Työelämä ja globaali työnjako muuttuvat AIKA KAIKKIEN Kaikkien TIETÄMYSYHTEISKUNTA tietämysyhteiskunta Yhteenveto YHTEENVETO Avoin uudistuminen, nopea oppiminen, luovuus ja osaamisten soveltaminen menestyksen perustana. Miksi? Tuottavuus ja kilpailukyky vaatimuksina, ICT mahdollistajana. Työelämä ja globaali työnjako muuttuvat. Hyvä elämä, hyvinvointi ja luovuus vaativat työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Valtava ja nopeasti kasvava määrä tietoa digitaalisessa muodossa on helposti saatavilla. Tarvitaan hyviä tallennus-, käsittely- ja hakumenetelmiä sekä ymmärrystä. Uusille tuotteille ja palveluille on kasvavaa kysyntää. Mitä? Teeman osa-alueet Työn ja vapaa-ajan tasapaino Harrastukset ja itsensä toteuttaminen Avoin uudistuminen ja elinikäinen oppiminen Digitaaliset palvelut, luottamus, turvallisuus ja tunnistaminen Yhteisöt ja sosiaaliset verkostot Miten? osaamiset toimintatavat yhteistyö Organisointi, johtaminen ja uudet toimintatavat Uudistuva innovaatiotoiminta ja liiketoimintaosaaminen Osaamisen hallinta Yhteistyö, vuorovaikutus ja ymmärrys Työn ja vapaa-ajan hallinta Joustavuus ja ketteryys Tiedon hallinta ja haku Regulaatio, lainsäädäntö ja standardointi ICT:n mahdollisuuksien hyödyntäminen Kansainvälinen yhteistyö ja benchmarking Sulautettu tietoja viestintätekniikka IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 14 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

19 Suomalaiset suhtautuvat muutostarpeisiin avoimesti ja tulevaisuuteen luottaen. Uudistuminen, oppimisen halu, luovuus, vastuullisuus ja toisista välittäminen ovat keskeisiä arvoja. Sirpaleisesta informaatiosta ja hajallaan olevasta tiedosta osataan muodostaa osaamista, ymmärrystä ja tietämystä. Suomalaisessa kaikkien tietämysyhteiskunnassa osaavat yksilöt ja yhteisöt sekä menestyvät yritykset toimivat tuottaen yhteiskuntaan uutta hyvää. Julkinen sektori on tuottava ja palveleva ja turvaa osaltaan yhteiskunnan perusrakenteiden toiminnan. Yksilöiden ja yhteisöjen hyvän elämän perusta on hyvinvointi työssä ja elämän osa-alueiden tasapaino. Hyviä asioita vahvistetaan edelleen Suomalaisten tieto- ja hyvinvointiyhteiskunnan hyvän tilanteen ja kansainvälisen aseman säilyttäminen ja kehittäminen on yhä vaativampaa maailmantalouden vuorovaikutusrakenteiden uudistuessa. Kansainvälinen kilpailu sekä houkuttaa että pakottaa uudistumaan. Muuttuvassa tilanteessa on tärkeää, että kaikki suomalaiset tukeutuvat osaamisiinsa ja kehittävät niitä edelleen. Tieto- ja viestintäteknologian kehitys mahdollistaa uusia ratkaisuja ja toimintamalleja. Tietoverkoissa ja tietokannoissa on kasvava määrä informaatiota. Tästä on mahdollista luoda uusia innovaatioita, toimintatapoja ja liiketoimintoja elinkeinoelämän eri aloilla. Samalla yksittäisten ihmisten ja pienryhmien vaikutusmahdollisuudet lisääntyvät. Kehityksen negatiiviset puolet on tunnistettava, ja ongelmien ratkaisemiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Haasteita liittyy esimerkiksi yksilön suojaan, turvallisuuteen ja erilaisten järjestelmien luotettavuuteen ja toisaalta haavoittuvuuteen. Globaali yhteistyö EU-yhteistyö Kansallinen yhteistyö Tekesin ohjelmat KAIKKIEN Kaikkien TIETÄMYSYHTEISKUNTA tietämysyhteiskunta YHTEISTYÖ Yhteistyö JA ja TEKESIN Tekesin ohjelmat OHJELMAT U-Japan U-Korea EU:n i2010 strategia EU:n 7. puiteohjelma -> 8. puiteohjelma EU:n Competitiveness and Innovation framework Programme (CIP) ICT, Terveys ja hyvinvointi, Energia ja ympäristö, Kone SHOKit OSKE (Jokapaikan tietotekniikka, Digitaaliset sisällöt) Forum Virium Helsinki Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia Arjen tietoyhteiskuntapolitiikan toimintaohjelma GIGA Konvergoituvat verkot Ubicom Sulautettu tietotekniikka Verso Vertical Software Solutions Ihmisten halu elää hyvää elämää yksilöinä ja yhdessä on yhteiskunnassa keskeinen voimavara. Se motivoi toimintaan myös muutosten keskellä ja haasteiden edessä. Kehittämiskohteina elämän ja yhteiskunnan eri osa-alueet Työn ja vapaa-ajan tasapainoon pyrittäessä tavoitteena on järjestää riittävästi aikaa eri asioille: ajattelulle, tekemiselle ja yhteisöllisyydelle, niin työlle kuin siitä palautumisellekin. Tämä mielekäs ajankäyttö koskee kaikkia muitakin kuin työelämässä olevia ihmisiä. Avoin uudistuminen ja elinikäinen oppiminen on kehittämisalue, joka liittyy sekä asenteisiin että toiminnallisiin rakenteisiin ja järjestelmiin. Yhteiskunnassa, jossa uudistumiseen ja uuden oppimiseen suhtaudutaan myönteisesti, on tarjottava myös elinikäistä oppimista tukevia palveluja, rakenteita ja järjestelmiä. Yhteisöt ja sosiaaliset verkostot tarkoittavat kehittämisalueena sekä jo olemassa olevien ihmisyhteisöjen vuorovaikutuksen kehittämistä että kokonaan uusia yhteisöllisyyden muotoja. Yhteisöt ovat ihmisyydelle välttämätön voimavara, ja yhteisöllisyyttä voidaan tukea monin keinoin esimerkiksi hyödyntämällä tietotekniikan ja sosiaalisen median mahdollisuuksia. Harrastusten ja itsensä toteuttamisen kehittämisalue tarkoittaa edellytysten luomista monipuoliselle, henkisesti rikkaalle elämälle, jossa ihminen voi toteuttaa erilaisia taipumuksiaan ja saada iloa ja hyötyä luovuudesta, toiminnallisuudesta, uuden oppimisesta ja yhdessä tekemisestä. Digitaaliset palvelut, luottamus, turvallisuus ja tunnistaminen tarkoittavat kehittämisalueena toimintoja, joiden turvin yksilöt ja yhteisöt voivat entistä paremmin ja joustavammin elää elämäänsä ja toteuttaa pyrkimyksiään. IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 15 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

20 Keinoja monitieteisyydestä ja yhteistyöstä Kaikkien tietämysyhteiskunta -teeman edistäminen edellyttää monitieteisyyttä ja eri alojen yhteistyötä. Tietämysyhteiskunnan toimintatapojen kehittämiseen tarvitaan organisointi- ja johtamistaitoja. Yhtenä keskeisenä näiden osaamisten sovelluskohteena on työelämän muutos, jossa tarvitaan työn, vapaa-ajan ja yhteisöllisyyden hallinnan osaamista. Tarvitaan osaamisten monipuolista yhdistämistä. Kehittyneen tietotekniikan avulla yhdistetään uudella tavalla teknologiset, osaamisiin perustuvat, taloudelliset ja yhteiskunnalliset verkostot. Tällöin tarvitaan esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologian, taloustieteiden, luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden yhteistyötä. Tiedon hallintaan, hakuun ja jalostamiseen liittyvän osaamisen merkitys ja arvo kasvaa, kun digitaalisessa muodossa oleva tieto jatkuvasti lisääntyy. Tarvitaan sellaista uudistuvaa innovaatiotoimintaa, joka yhdistää luovuutta, erilaisia osaamisia ja tarpeita ja joka hyödyttää ihmisiä, yrityksiä ja yhteiskuntaa. Yhteistyö ja vuorovaikutustaidot korostuvat, koska harvoja asioita tehdään yksin. Tarvitaan myös eri kulttuurien ja kielien osaamista sekä yleisesti kansainväliseen yhteistyöhön liittyvää osaamista. Tärkeitä ovat samoin regulaatio-, lainsäädäntö- ja standardointiosaamiset. Lisäksi tarvitaan asenteiden kehittämistä ja asenteisiin vaikuttamista; keskeisinä arvoina ovat yhteistyö, vuorovaikutus, joustavuus ja ketteryys. Tieto- ja tietämysyhteiskunta on meille kaikille arkista toimintaa ja tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksien hyödyntämistä. Puhdas energia Tavoite: Suomi edelläkävijä puhtaiden energiaratkaisujen tarjoajana Tavoitetilassa suomalaiset toimijat tuottavat ratkaisuja kasvavaan puhtaan energian tarpeeseen sekä Suomessa että globaalisti. Puhtaan energian ratkaisut ja innovaatiot ovat uusia prosesseja, järjestelmiä ja laitteita sekä palvelukokonaisuuksia. Kansainvälisen ilmastosopimuksen tavoitteet ja siihen liittyvät rahoitusjärjestelmät sekä laajenevat päästökauppamekanismit tuottavat suomalaiselle osaamiselle merkittäviä uusia markkinoita. Samalla ne luovat investointiedellytyksiä kansalliseen energiajärjestelmään. Puhdas energia tuottaa kilpailuetua sekä liiketoimintana itsessään että välillisesti. Niinpä puhtaan energian hyödyntäminen liiketoiminnas- Kestävän yhdyskunnan ratkaisut Asiakasratkaisut ja järjestelmät Laitteet ja komponentit Puhdas PUHDAS ENERGIA Energia TAVOITETILA tavoitetila Paikallisiin olosuhteisiin sovitetut energianhankinnan kokonaisratkaisut uusiutuvia energialähteitä ja jätteitä hyödyntäen Laitteita ja järjestelmäkomponentteja puhtaaseen energiantuotantoon sa on yrityksille merkittävä kilpailuetu. Suomalaiset toimijat ovatkin painopisteiksi valituilla alueilla johtavassa asemassa puhtaiden energiaratkaisujen tarjoajina. CO 2 -neutraali energiajärjestelmä Energiajärjestelmien kuluttajalähtöinen suunnittelu ja toiminta, asiakaslähtöisiä energiapalveluja Ajurina ilmastosopimuksen päästötavoitteet regulaation kautta ja öljyn hinnan nousu RATKAISUJA YHTEISKUNNAN PUHTAAN ENERGIAN TARPEESEEN Ajurina päästöjen radikaali vähentämisen pakko ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ajurina lisäksi kansalaisten kasvava ympäristötietoisuus ja energian saannin turvaaminen Muutosajureina energian tarve ja ympäristö AIKA Energian kysyntä on maailmanlaajuisesti vahvassa kasvussa. Koko maailman energiatarpeen ja samalla hiilidioksidi- IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 16 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

21 PUHDAS ENERGIA Yhteenveto YHTEENVETO Energian kasvavan tarpeen ja ympäristönäkökohtien yhteensovittaminen taloudelliset ja hyvinvoinnin reunaehdot huomioiden Miksi? Tärkeä kansallisten energiaratkaisujen kehittämisen kannalta Merkittäviä globaaleja liiketoimintamahdollisuuksia ennakoiden kannustavaa lainsäädäntöä Omat olosuhteet luovat hyvän kilpailukykyisen kehitysalustan Kansallisen turvallisuuden ja energian saannin turvaaminen Mitä? Teeman osa-alueet Teollisuuteen integroitu bioenergia ja monituotelaitokset Kuluttajakeskeiset energiapalvelut Nollapäästöinen energiantuotanto Yhdyskuntien kestävät energiaratkaisut Tulevaisuuden radikaalit energiainnovaatiot Miten? osaamiset toimintatavat yhteistyö Tulevaisuuden energiamuotojen ja mullistavien keksintöjen aikainen tunnistaminen Perusteknologiat hallussa energiantuotannon prosesseihin sekä energiankäytön hallintaan Kokeiluhankkeiden aikaansaaminen. Julkisen sektorin esimerkkihankkeet. Asiakastarpeiden tunnistaminen, personoidut asiakasratkaisut, konseptointi Uusien arvoverkostojen hallinta (esim. biojalostamot) Markkinoiden ennakointi. Vahva kytkentä keskeisten maiden ja EU:n olosuhteisiin, tutkimukseen ja regulaatioon. Kansainvälinen partneroituminen osaamisaukoissa päästöjen arvioidaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin 60 prosenttia. Maailman väestöstä edelleen yli kaksi miljardia kolmannes kaikista elää ilman tai lähes ilman energiapalveluita. Ilmastonmuutoksen hillintä muokkaa lainsäädännön keinoin energiantuotantoa eri puolilla maailmaa. Samaan suuntaan vaikuttavat myös kasvava energian tarve, energiaresurssien kuten öljyn kallistuminen ja uusiutuvan energian kysynnän kasvu. Uusien, nykyistä puhtaampien energiaratkaisujen kysyntä kasvaa, sillä ihmiset ja yritykset ovat yhä tietoisempia muutoksen välttämättömyydestä. Kohtuuhintainen ja puhtaasti tuotettu energia on välttämätön edellytys talouden kasvulle, tulevaisuuden energiainvestoinneille ja koko maapallon hyvinvoinnille. Kehittämiskohteina monentyyppiset ratkaisut Kuluttajakeskeiset energiapalvelut. Päästöjen vähentämisessä ensisijaista on energiankäytön tehostaminen. Lähtökohtana ovat ihmisten tarpeet. Heille on tarjottava energiatehokkaita valintoja helposti siten, että valinnoista koituvat taloudelliset ja ympäristöön liittyvät hyödyt ovat selvästi nähtävissä. Valintojen tekemistä tukevat myös yhteiskunnan säätelykeinot ja taloudellinen ohjaus. Kuluttajalaitteissa ja asumiseen liittyvissä ratkaisuissa energiatehokkuus on etusijalla. Palvelutuotteet sisältävät paitsi energianhankintapalveluita, myös järjestelmätoimituksia esimerkiksi rakennusprojekteihin tai korjausrakentamiseen liitettyinä. Näillä palvelutuotteilla on myös merkittävää vientipotentiaalia. Suomessa varhaisessa vaiheessa avatut energiamarkkinat sekä energiankäytön hallintatyökalut ja mittausteknologiat luovat menestymisen mahdollisuuksia energiapalveluiden tuottamisessa. Yhdyskuntien kestävät energiaratkaisut. Päästöjen vähentämisessä keskeinen alue on yhdyskuntien energiatehokkuuden huomattava parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden käyttö. Tulevaisuuden haasteet koostuvat pitkälle viedyistä asumisen ja tuotannon prosessi-integraatioratkaisuista, joissa energian tarve ja hankinta sovitetaan kestävällä tavalla yhteen. Energiantuotannon ratkaisut pohjautuvat pitkälti paikallisiin energialähteisiin; myös erilaiset jätevirrat hyödynnetään. Puolet ihmiskunnasta asuu kaupungeissa. Päästöjen vähentäminen erityisesti megakaupungeissa on haaste IHMINEN TALOUS YMPÄRISTÖ 17 Valinnat tulevaisuuden rakentamiseksi 2008

Tekesin valinnat Tulevaisuuden rakentamiseksi - Uudenlaiset osaamiset ja kyvykkyydet suomalaisten yritysten kilpailukykynä

Tekesin valinnat Tulevaisuuden rakentamiseksi - Uudenlaiset osaamiset ja kyvykkyydet suomalaisten yritysten kilpailukykynä Tekesin valinnat Tulevaisuuden rakentamiseksi - Uudenlaiset osaamiset ja kyvykkyydet suomalaisten yritysten kilpailukykynä FIHTAn pikkujouluseminaari 11.12.2008 Pia Harju-Autti Toimialajohtaja Palvelut

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 12.3.2013 Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Perustelut Organisaatioiden kokonaisvaltainen uudistaminen prosesseja

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa Miten toimintaympäristö haastaa toimintamallin uudistuksen? Tampere 2017 -seminaari 23.3.2015 Matias Ansaharju Strategiasuunnittelija Yhteinen Tampere kaupunkistrategia:

Lisätiedot

Uudistumisella tuottavuusloikka

Uudistumisella tuottavuusloikka Uudistumisella tuottavuusloikka Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 18.8.2016 www.alueuudistus.fi 17.8.2016 1 Miksi maakuntauudistus tarvitaan mitä tavoitellaan? Toimivammat palvelut Hallinnon sujuvoittaminen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes

Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille. Tekes Tutkimushaun verkottumistilaisuus 14.1.2014 Huippuostajat Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille 2013-2016 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Fiksu

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta

Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta Fintrip -tulevaisuuden liikenteen tutkimus-, ennakointi- ja innovaatiotoiminta Paneelikeskustelu 7.9.2012 Mikko Niini Suomen kestävä kasvu ja hyvinvointi 2030 : Ennakointi 10-12/012 12/2012-3/2013 5-10

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA 2017 2021 Strategian laadinta Toiminta-ajatus Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän toiminta-ajatus ja arvot toimivat toimintaamme ohjaavina tekijöinä ja antavat

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

ikääntyneiden asumisen ja palvelujen tutkimus-,

ikääntyneiden asumisen ja palvelujen tutkimus-, Tekesin panostukset t ja toimenpiteet it t ikääntyneiden asumisen ja palvelujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukemiseksi Kansallinen Ikääntymisen Foorumi 2008 12.11.2008, Finlandia talo

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia

Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Näkökulmia kansallisen yhteistyön tärkeydestä Tekesin Green Growth ohjelman kokemuksia Suomen kestävän kehityksen toimikunta 6.6.2012 Kimmo Kanto yksikön johtaja ympäristötieto ja avaruussovellukset Tekes

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

Terveydenhuolto innovaatioiden lähteenä. Petri Peltonen TEM / INNO

Terveydenhuolto innovaatioiden lähteenä. Petri Peltonen TEM / INNO Terveydenhuolto innovaatioiden lähteenä Petri Peltonen TEM / INNO Kaupallisesti Yhteiskunnallisesti Hyvinvoinnillisesti Innovaatio = hyödynnetty osaamislähtöinen kilpailuetu Uusi tieto, osaaminen, teknologia

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Arkkitehtuurinäkökulma

Arkkitehtuurinäkökulma Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma JHS-seminaari 14.11.2006, Satakuntatalo Aki Siponen Valtiovarainministeriö Valtion IT-toiminnan johtamisyksikkö Sähköisen arkistoinnin haasteet Arkkitehtuurinäkökulma

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen

Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Maailmantalouden tulevaisuusnäkymät ja Suomen asema maailmassa: markat takas vai miten tästä selvitään? Nuoran seminaari 29.3. 2012 Mikko Kosonen Sitran trendilista 1. Ennakoimattomien tapahtumien tiheys

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi?

Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi? Markkinoiden luominen ja huoltaminen - ALIS Kuntien tulevaisuusfoorumi VII / Kuntaliitto 6.5.2014 Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi? Pasi-Heikki Rannisto,

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla?

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan liikenteen alalla? Liikennepoliittiset teemat Ari-Pekka Manninen Liikennepolitiikan päämäärä ja uuden ajan liikennepolitiikka Liikennepolitiikan päämäärä on

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus

Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Hyvinvointipalveluiden tulevaisuus Nuoruusikäisten toimivat palvelu seminaari 16.2.2012 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040 indeksi 80 indeksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kuntaliiton tulevaisuustyö Polku pienestä pilotista kansalliseksi muutostueksi kunnille?

Kuntaliiton tulevaisuustyö Polku pienestä pilotista kansalliseksi muutostueksi kunnille? Kuntaliiton tulevaisuustyö Polku pienestä pilotista kansalliseksi muutostueksi kunnille? Voimmeko palvella? Kuntapalvelujen tulevaisuus Kuma 11.9.2014 Elina Laamanen Polku kohti tulevaisuutta? 2 15.9.2014

Lisätiedot

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet

Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Matkalla kohti alustataloutta yrittäjän osaamistarpeet Tutkintotoimikuntaseminaari 16.2.2017 Mikko Dufva mikko.dufva@vtt.fi @mdufva Yrittäjä alustataloudessa?

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi

Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Finnish Transport Research and Innovation Partnership Miten tästä eteenpäin? Tavoitteita osaamisen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi Osaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen, Fintrip-seminaari 27.8.2013

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin Kiinteistö- ja rakennusalasta vetovoimaa Keski-Suomeen Jyväskylä 13.1.2016 Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, RAKLI ry Murroskartta Kaupan murros

Lisätiedot

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä,

SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ. Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, SUUNNITTELUN MUUTTUVA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Markku Moilanen, hallituksen puheenjohtaja, SKOL SKOL konsulttipäivä, 18.4.2016 MEGATRENDIT MUOKKAAVAT MAAILMAA ARVOT JA ARVOKETJUT MUUTTUVAT MINKÄ PITÄÄ MUUTTUA

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot