Kunnallisvaalit 2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnallisvaalit 2008"

Transkriptio

1 Väestöliitto 3/08 Puoluesihteerit piinapenkissä! - Mihin euroja jaetaan? Maahanmuuttajanuoret haaste seksuaalikasvatukselle Lapset ja perheet palvelujen keskiöön Saneleeko talous, kuka lapsesi kasvattaa Lähisuhdeväkivalta vastuunkantajat haussa Kunnallisvaalit 2008 Kehitä kuntaasi äänestä ja vaikuta!

2 päätoimittajalta PÄÄTOIMITTAJA Helena Hiila Toimitussihteeri Paula Alkio Ulkoasu ja taitto Innocorp Oy/Milla Toro Toimitusneuvosto Paula Alkio Kirsikka Bonsdorff Ida Hakola Helena Hiila Elina Korhonen Päivi Seppälä Pirjo Somerkivi Jaana Syrjälä Heli Vaaranen Toimituksen osoite Kalevankatu 16 A PL 849, Helsinki Puh. (09) Kansikuva Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Kustantaja Väestöliitto ry. Painopaikka Edita Oy Tilaukset ja osoitteenmuutokset Kaarina Happo, (09) ISSN X (Painettu) ISSN (Verkkolehti) Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Toinen vuosikerta Kannattaako äänestää Kunnallisvaalit kiinnostavat tilastojen valossa suomalaisia kaikkein vähiten. Viime vaaleissa vain 58 % kansalaisista vaivautui uurnille. Kunnilla on Suomessa kansainvälisessä vertailussa harvinaisen suuri valta ja vastuu ihmisten jokapäiväisistä palveluista. Pikkulapsiperheelle on tärkeää, miten lasten päivähoito kotikunnassa järjestetään, vähän isompien lasten vanhemmille, miten peruskoulu kunnassa toimii. Useimpia koskettaa terveyskeskuspalvelut ja julkinen liikenne vain tärkeimpiä palveluja mainitakseni. Kunnilla on kaavoitusmonopoli, joten sekin millaiseksi rakennettu ympäristö muodostuu, on hyvin paljon kunnan päättäjien käsissä. Jos sinulle on samantekevää, miten kuntasi neuvola toimii, millaisia vaihtoehtoja lastesi päivähoidolle on olemassa, mitä kieliä koulussa lapsillesi opetetaan, onko koulun oppilashuolto järjestyksessä, mitä nuorille kotikunnassasi on tarjolla tai ovatko vanhukset oman onnensa nojassa, niin jätä kaikin mokomin äänestämättä! Jos taas tuntuu, että puolueet ovat liikaa toinen toistensa kaltaisia, kannattaa tarkistaa oletko oikeassa. Pari & perhe kyseli puoluesihteereiltä konkreettisia, lapsiin, nuoriin, perheisiin ja parisuhteisiin ja maahanmuuttajiin liittyviä kysymyksiä. Vastauksista voi päätellä, että monista perusasioista ollaan samaa mieltä, mutta kyllä erojakin löytyy. Ainakin jos lukee paitsi riviltä myös niiden välistä. Moni puolue tuntuu olevan huolissaan nuorten äänestyspassivisuudesta. Keinoksi on ehdotettu äänestysiän laskemista kuuteentoista. Minusta se kuulostaa kosiskelulta. Sopii kysyä, jos eivät kahdeksantoistavuotiaatkaan ole kiinnostuneita politiikasta, miten heitä kaksi vuotta nuoremmat oli- sivat. Nuoret voisivat innostua äänestämään, jos puolueilla olisi tarjota nuoria ehdokkaita, joihin puolueet itsekin uskovat ja ovat valmiita panostamaan. Agendalla pitää myös olla nuoria kiinnostavia asioita. Nuoret ovat taitavia näkemään, milloin ollaan tosissaan ja milloin vain toistetaan poliittista liturgiaa. Nykynuoret ovat fiksuja, mutta hekin tarvitsevat aikaa ja rauhaa kypsyä aikuiseksi. Edes äänestysinnon takia ei lapsuutta ja nuoruutta tulisi ehdoin tahdoin lyhentää. Ääni-ikärajan alentamisen sijasta huomio kannattaa kiinnittää vaikkapa siihen, mitä me aikuiset vaadimme lapsillemme ja nuorillemme vaalien alla ja niiden välillä. Itsellemme vaadimme mielellään erikoislääkäritasoisia työterveyspalveluja, mutta lastemme kouluterveydenhuoltoon kelpaa kuka tahansa keikkalääkäri. Vanhemmat ovat lastensa edunvalvojia ja voivat halutessaan vaikuttaa siihen, millaiset ryhmät päiväkodissa on tai onko kouluterveydenhuolto suositusten mukainen. Kannattako äänestää? No, kyllä kannattaa ja juuri kunnallisvaaleissa jos haluaa vaikuttaa oman elämänsä arkipäivän sujumiseen. Helena Hiila Kare Bonsdorff 2 pari & perhe 3/2008

3 pari & perhe 3/ Huoltajuusriitojen sovittelussa rakennetaan silta vanhempien välille 12 Paula Risikon haastattelu 14 4 Saneleeko talous, kuka lapsesi kasvattaa? 8 Puoluesihteerit piinapenkissä 12 Peruspalveluministeri Paula Risikko: Lapset ja perheet palvelujen keskiöön. 14 Mistä apua, kun kotona mättää Toisilla päivärumba sujuu, toisille arjesta voi muodostua valtava taakka. 16 Sex In The City Nuoret juhlivat Taiteiden yönä. 18 Maahanmuuttajanuoret haastavat suomalaisen seksuaalikasvatuksen Henkilökohtaisia tapaamisia kirjallisen materiaalin sijaan. 20 Nuoret miehet antavat seksuaalisuuskasvatusta Tansaniassa 22 Alakoulujen terveydenhuolto retuperällä 24 Tukea kotoutumiseen 26 Sovittelu on lapsen etu huoltajuuskiistoissa 29 Vain samassa tilanteessa ollut voi ymmärtää Mistä apua kun kotona mättää Kunnallisvaalit 2008 Kunnissa päätetään konkreettisista ihmisiä koskettavista asioista. Katso, mitä mieltä puoluesihteerit ovat. Sivu 8 pari & perhe 3/2008 3

4 Teksti Ida Hakola Saneleeko talous, kuka lapsesi kasvattaa? Lastenhoidon eri muotojen hyvistä ja huonoista puolista riittää keskusteltavaa. Työelämä, vanhemmat, perhepäivähoitajat ja kunnat, kaikilla on intressejä, budjetteja sekä omia tahtotiloja pelissä. Lapsenhoitokysymykset tulisi kuitenkin ratkaista vanhemman ja lapsen tarpeiden pohjalta. Lastenhoidon eri vaihtoehdoista keskusteleminen on tulenarkaa puuhaa. Moni asiantuntijakaan ei uskalla tai tohdi lähteä ilmaisemaan kantaansa kotihoitoon tai päivähoitoon. Kotihoidon puolesta puhuva pelkää syyllistävänsä töihin lähteneitä äitejä ja päivähoidon hyviä seikkoja listaava kokee astuvansa lastenpsykologien tontille. Talouskasvu ja työelämä houkuttelevat Tilastot osoittavat, että naiset kouluttautuvat yhä pidemmälle. Tämä näkyy myös siinä, että synnytyksen jälkeen naiset jäävät kotiin yhä lyhyemmäksi ajaksi. Kymmenkuiset hoitolapset eivät ole enää harvinaisuus etenkään pääkaupunkiseudun päivähoitopaikoissa. Ensikatsauksella näyttääkin siltä, että Suomen talouskehitys säätelee työelämän imun lisäksi myös lastenkasvatuksen suuntaviivoja. Naiset säntäävät töihin hyvän työllisyyden aikoina, työpaikkojen vähetessä kotihoito yleistyy. Päivähoitotarpeiden kasvu on ollut havaittavissa viime aikoina. Siitäkin huolimatta Suomessa vietetään vielä pitkä aika kotona synnytyksen jälkeen muihin maihin verrattuna, muistuttaa päivähoidon erityisasiantuntija Anna-Maija Haliseva- Lahtinen Kuntaliitosta. Naisen sopeutuminen yhteiskunnan vaatimuksiin on kaikkea muuta kuin uusi asia. Äidit ovat lähteneet kotoa yhteiskunnan hälytyskellojen soidessa kerran jos toisenkin. Nykyisen verotus- sekä tukijärjestelmän ansiosta suomalaiset elävät kuitenkin yhteiskunnassa, jossa valinnanvaraa on tai ainakin kuuluisi olla. On tärkeää pohtia, ohjaako talouden kasvu vanhempien valintoja sen sijaan, että nämä tekisivät päätöksiä omista henkilökohtaisista tarpeistaan ja haluistaan. Hoitovaihtoehdot vetävät kuntaan asukkaita Kunnallisessa päivähoidossa on lapsista 54 prosenttia. Määrä on ollut kasvamaan päin. Kuntia hirvittää suuri päivähoitopaikkojen tarpeen kasvu, sillä se merkitsee päivähoidon resurssien lisäämistä. Hoitokertoimet ovat sitä suuremmat mitä nuorempi hoidettava on. Viime aikoina päivähoitoon on tuotu yhä enemmän todella pieniä lapsia. Tämä vaatii kunnilta myös moninkertaisia resursseja. Pienten lasten kanssa täytyy olla huomattavasti kiinteämmin ja ihan pienten lasten päivärytmi myös eroaa jo vähän vanhempien lasten päivärytmistä, kuvailee Helsingin kaupungin päivähoitoalueen päällikkö Marica Schulman. Puhtaasti taloudelliselta kannalta katsoen päivähoito on vanhemmille kotihoitoa houkuttelevampi vaihtoehto. Ryhmämuotoista päivähoitoa on saatu vielä toistaiseksi järjestettyä riittävästi, mutta suositun perhepäivähoidon kohdalla kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Perhepäivähoitajista on pula jo nyt, ja vuoteen 2020 mennessä 60 prosenttia heistä jää eläkkeelle. Vanhemmat käyttävät mielellään perhepäivähoitoa, sillä kotihoito koetaan luotettavaksi ja hyväksi. Hoitajat taas haluavat aikaisempaa useammin rauhoittaa kodin omalle perheelleen, eivätkä aukaise kotejaan helposti jos muitakin vaihtoehtoja on. Tällä hetkellä esimerkiksi ryhmäperhepäivähoitoon vielä saadaan hoitajia, Haliseva-Lahtinen analysoi tilannetta. Perhepäivähoitajan työ voi olla myös yksinäistä. Kuntiin pitäisi saada tiiviimpi yhteistyö perhepäivähoitajien kesken. 4 pari & perhe 3/2008

5 Kotihoidon puolesta puhuva pelkää syyllistävänsä töihin lähteneitä äitejä ja päivähoidon hyviä seikkoja listaava kokee astuvansa lastenpsykologien tontille. Haliseva-Lahtinen tarjoilee ratkaisuksi ohjausta, tukea ja parityötä. Se on tullut selväksi, että pula perhepäivähoitajista ei ole niinkään palkkakysymys. Kuntien pitäisi järjestää erilaisia projekteja, jotka toisivat perhepäivähoitajia yhteen ja joiden avulla he voisivat monimuotoistaa omaa työnkuvaansa. Kaiken kaikkiaan päivähoito on kunnille tärkeä kilpailutekijä. Kunnat ovat panostaneet entistä enemmän, jotta niistä tulisi vetovoimaisia asumispaikkoja. Tärkeintä on, että valinnanvaraa riittää ja että kukin voi valita halutessaan kotihoidon, perhepäivähoidon tai päiväkotihoidon väliltä, Haliseva- Lahtinen listaa. KUVALIITERI/TERO PAJUKALLIO Oma hoitovalinta paras valinta Mikä ohjaa nykyisellään eniten äidin valintaa jäädä kotiin tai palata töihin? Ovatko taloudelliset rasitteet keskiössä vai eivätkö vanhemmat vain viihdy kotona? Äidit saattavat olla erityksissä ja yksinäisiä jäädessään kotiin. Kun päätetään palata töihin, ei etunenässä ole suinkaan aina lapsen intressi. Tärkeintä onkin löytää ja tukea perheen heikointa lenkkiä. Jos lapsi ei voi hyvin ryhmässä, on parempi siirtyä kotihoitoon. Jos äiti masentuu kotona, on parempi palata työhön, Väestöliiton perhetoimintojen vs. johtaja Heli Vaaranen summaa erilaisia vaihtoehtoja. Kolmevuotinen kotihoitosuositus perustuu kiintymyssuhdeteoriaan, jonka mukaan lapsi on muodostanut siihen mennessä kiintymyksen vanhempaan. 3-vuotias lapsi pystyy jo ylläpitämään mielikuvaa vanhemmasta, joka palaa takaisin. Teorian mukaan ihmissuhteiden pysyvyys on sitä tärkeämpää, mitä pienemmästä lapsesta on kyse. Teoriasta huolimatta tutkimuksista on käynyt ilmi, että päivähoitolapsilla ei ole heikompia tiedollisia tai sosiaalisia taitoja. Monien päivähoitolapsien sosiaaliset taidot ovat jopa kehittyneempiä kuin kotihoidossa olleiden. Lähtökohtaisesti Suomen hoitojärjestelmä toimii hyvin ja koulutuksen taso on korkea. Kyllä vanhemmat voivat jättää ihan huoletta päivähoitoon lapsensa, Suomessa hoidon taso on korkeaa ja hoitajat koulutettuja, Haliseva-Lahtinen vakuuttelee. Ehkäpä mielikuva huonon omatunnon kanssa kamppailevista äideistä alkaa olla jo hieman vanhentunut. Ei nuoria lapsia hoitoon jättävillä vanhemmilla tunnu olevan sen kummemmin huonoa omaatuntoa, eikä sitä pitäisikään olla. Monet sanovat, että olisi kiva olla kotona, mutta mahdollisuuksia tähän vain ei ole. Osa vanhemmista yrittää järjestää lapselleen hoitoa kolmivuotiaaksi asti, välillä työelämän paineet tai päälle painava asuntolaina kuitenkin pakottavat naiset työkentille, toteaa Schulman. l pari & perhe 3/2008 5

6 Teksti ja kuvat Ida Hakola Arkkitehtitoimisto vaihtui kotiympäristöön Arkkitehti Tiina Reponen, 38, päätti jäädä muutamaksi vuodeksi kotiin odottaessaan ensimmäistä poikaansa vuonna Tätä nykyä nainen toppuuttelee kahta pyörremyrskynpoikasta täysipäiväisesti Espoon Tapiolassa. Reponen on perheineen juuri muuttanut uuteen asuntoon, ja osa huoneista on vielä muuttomallilla. Vajaa 4-vuotias Juuso ja 2-vuotias Jesse laittavat kodin järjestystä aktiivisesti uuteen uskoon. Onhan tämä aina välillä aika rankkaa, ja välillä huomaa kaipaavansa aikuiskontakteja. En kuitenkaan kadu missään määrin ratkaisuani jäädä kotiin, Reponen huikkaa iloisesti. Olin päättänyt jäädä kotiin koko kolmeksi vuodeksi jo hyvissä ajoin ennen Juuson syntymää. Ja kun Jesse ilmoitti tulostaan, päätin jatkaa kotona oloa. Opiskelin itseni arkkitehdiksi, sillä jotain piti lähteä lukemaan. En ole kuitenkaan koskaan tehnyt työtä sillä intohimolla kun luovan alan ihmiset yleensä. Niinpä päätös jäädä hetkeksi pois työelämästä ei ollut vaikea, Reponen selittää. Tällä erää nelivuotinen kotiäiti tuumaa myös päivähoitojärjestelmän toimivan Suomessa hyvin. Nainen on käyttänyt esikoistaan puoliviikkoisesti kunnallisessa päivähoidossa kaksi ja puoli -vuotiaasta lähtien. Oli tärkeää, että Juusokin sai omanikäisiään kontakteja, sillä pihapiirissä ei ollut saman ikäistä kaveria. Samalla pystyin antamaan Jesselle samanlaista huomiota, jota ensimmäinenkin lapsi oli saanut. Se on mielestäni tärkeää. Reposen on tarkoitus palata työelämään vuoden päästä eli Jesse-pojan lähestyessä kolmen vuoden ikää. Miltä naisesta tuntuu palata takaisin piirtopöydän ääreen monen vuoden tauon jälkeen? Kaiken kaikkiaan arkkitehdin työ on tätä nykyä kovin tietokonepainotteista. Ohjelmaan, jolla suunnittelen, on tullut tänä aikana jo ainakin viisi päivitystä ja lukuisia uusia toimintoja. Minun täytyy joka tapauksessa kertailla ja opiskella vähän ennen kun palaan töihin. Olen vakuuttunut, että oikealla asenteella saa aina töitä, Reponen hymähtää. l 6 pari & perhe 3/2008

7 Graafinen suunnittelija Sara Bengts hörppää lasista vichyä ja muistelee tuntemuksiaan vuosi taakse päin, kun hän vei yhdeksän ja puolikuukautisen Alva-tyttärensä päivähoitoon. Oli ikävää jättää niin nuori vauva hoitoon, mutta silloin ei ollut muuta vaihtoehtoa. Helsingin keskusta-alueella ei yksinkertaisesti pysty elämään äidille suotavien tukien varassa. Tyttö oli aluksi viitisen tuntia hoidossa päivittäin. Onneksi hän viihtyi hoitopaikassaan hyvin, eikä alkanut esimerkiksi itkeä jättäessäni hänet sinne, Bengts muistelee. Helsingin päivähoidon tasoa nainen kehuu hyväksi, vaikka isot hoitoryhmät ja suuri tunku ryhmiin välillä huolestuttavat. Meilläkin kesti todella pitkään saada hoitopaikka läheltä kotia. Lisäksi alku oli hankalaa, sillä niin pienen tytön rutiinit eivät vielä sopineet yhteen päivähoitopaikan rytmiin. Muuten meidän kanssamme tekemisissä olleet hoitajat ovat olleet todella ammattitaitoisia ja kivoja. Lontoosta Helsinkiin kaksi vuotta sitten paluumuuttanut graafikko päätti perustaa oman yrityksen välittömästi äitiysloman loputtua, sillä Helsingissä ei vielä ollut muotiin erikoistunutta mainostoimistoa. Bengtsin pitkän haaveen tulos, Perfect White, on ollut nyt pystyssä vuoden ajan ja työt ovat lähteneet hyvin käyntiin. Äitiyden ja yrittäjyyden yhteensovittamisessa tosin riittää hommia. Hyvä puoli tässä on, että pystyn pitämään Alvaa vähemmän aikaa hoidossa, sillä päiväni ovat joustavat. Toisaalta huomaan, että viikonloppuina taas nähdään vähemmän kun muut lapset ja vanhemmat, sillä iltaisin ja viikonloppuisinkin pitää usein tehdä hommia. Vaikka taloudellinen tilanne olisikin ollut suotuisampi, Bengts uskoo, että olisi Yrittäjäksi äitiyden ohessa Joillekin pelkässä äidiksi tulemisessa on mullistusta kerrakseen. Sara Bengts päätti pistää samaan syssyyn pystyyn oman mainostoimiston. palannut suhteellisen pian takaisin työelämään synnytyksen jälkeen. En usko, että kaikille sopii kotona olo. Työni on minulle lähes elämäntapa, se on luonnollinen osa minua. Jos mahdollisuus olisi ollut, olisin kuitenkin ollut mieluusti tytön ensimmäisen vuoden kotona. Tosin välillä tuntuu vähän hassulta valittaa. Lontoossa olisin joutunut palaamaan äitiyslomilta töihin kolmen kuukauden jälkeen. New Yorkissa moni on töissä jopa neljän viikon kuluttua synnytyksestä, Bengts tuumii. l Pikakatsaus pääkaupungin päivähoitoon Helsingin päivähoidon johtaja Satu Järvenkallas Mitä yleisiä huolenaiheita vanhemmilla on päivähoitoon liittyvissä kysymyksissä? Vanhempien aktiivisuus on lisääntynyt, mikä on hyvä asia. Vanhemmat ovat kiinnostuneita varhaiskasvatuksen laadusta, eivätkä halua sen heikkenevän. Teimme viime vuonna otantapohjaisen kyselyn uusille päivähoidon asiakasperheille. Kyselyyn vastanneista 95 prosenttia oli tyytyväisiä lapsensa päivähoitopaikkaan. Päivähoitopaikka halutaan läheltä kotia ja henkilöstön merkitys on suuri. Miten Helsingin päivähoitoa kehitetään juuri nyt? Tällä hetkellä painopiste on lapsen henkilökohtaisessa suunnitelmassa, joka tehdään yhdessä vanhempien kanssa. Helsingissä henkilöstö on saanut kasvatuskumppanuuskoulutusta ja se on koettu hyväksi ja tarpeelliseksi asiaksi. Lisäksi yksityisen päivähoidon osuutta yhtenä päivähoidon vaihtoehtona on pyritty korostamaan päivähoidon palveluverkkoa kehitettäessä. Helsingin päivähoidon erityiskysymykset liittyvät yleensäkin ison kaupungin haasteisiin, kuten maahanmuuttajalasten tarpeisiin, syrjäytymisen ehkäisyyn, yhteisöllisyyden kehittämiseen ja ylläpitämiseen. l pari & perhe 3/2008 7

8 kunnallisvaalit kunnallisvaalit kunnallisvaalit kunnallisvaalit Teksti Outi Romero Puoluesihteerit piinapenkissä Kunnissa päätetään konkreettisista lapsiin ja nuoriin, perheisiin, parisuhteisiin sekä maahanmuuttajiin liittyvistä asioista. Kartoitimme puolueiden mielipiteet Väestöliiton esiin nostamista kysymyksistä kuntavaalien alla. 1. Pitäisikö alle 20-vuotiaiden saada ehkäisyvälineet maksutta? 2. Miten perheille voitaisiin tarjota todellinen mahdollisuus valita heille itselleen parhaiten sopiva vaihtoehto lastensa hoidon järjestämiseksi? 3. Pitäisikö vastuu parisuhdepalveluiden järjestämisestä olla kunnilla? 4. Miten maahanmuuttajaperheiden sekä -lasten ja -nuorten kotoutumista voitaisiin edistää kunnissa parhaiten? 1 Jarmo Korhonen, Keskusta 1. Tärkeintä on, että nuoret saavat terveys- ja ehkäisytietoa kouluopetuksen ja -terveydenhuollon sekä tiedotusvälineiden kautta. Ilmaisten ehkäisyvälineiden jakaminen voisi olla yksi keino nuorten ei-toivottujen raskauksien ja sukupuolitautien ehkäisyssä. 2. Lapsiperheiden tulonsiirtojen ja perhepalvelujen avulla. Kuntien pitää turvata laadukas ja joustava päivähoito niin, että esimerkiksi yksinhuoltajien työssäkäyntiä ja työllistymistä voidaan tukea. Kotona tapahtuva hoito on vanhemmille aito vaihtoehto vain, jos siihen on taloudelliset edellytykset. Vanhasen hallitukset I ja II ovat korottaneet kotihoidon ja yksityisen hoidon tukia sekä osittaisen hoidon tukea. Osa-aikaisen hoidon mahdollisuutta sekä avoimia päiväkoteja ja kerhotoimintaa tulee ke hittää. Avoin toiminta vähentää kokopäiväisen päivähoidon tarvetta. Perheellisten opiskelijoiden asemaa pitää parantaa. Tärkeintä on vahvistaa parisuhdeneuvonnassa ennaltaehkäisevää työtä. Yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä on lisättävä. Kuntiin tarvitaan tukihenkilöitä auttamaan maahanmuuttajia jo aivan perusasioista lähtien: osallisuus, oikeudet, mahdollisuudet ja velvollisuudet suomalaisessa yhteiskunnassa. Maahanmuuttajien kieli- ja kulttuuriopetuksesta on huolehdittava ja syrjäytymisvaarassa olevien maahanmuuttajanuorten (esimerkiksi ns. koulupudokkaat) ongelmiin puututtava ajoissa. Vanhempien työelämään pääsy on tärkeimpiä keinoja turvata perheen hyvinvointi. Siksi kuntien on palkatta pari & perhe 3/2008

9 kunnallisvaalit kunnallisvaalit kunnallisvaalit kunnallisvaalit va työntekijöikseen aiempaa enemmän muiden erityisryhmien lisäksi myös maahanmuuttajia. 2 Taru Tujunen, Kokoomus 1. Ehkäisyvälineiden mahdollinen maksuton jakelu on kunkin kunnan itse päätettävissä oleva kysymys. Tärkeää on, että nuorille on tarjolla oikeaa tietoa ja maksutonta ohjeistusta ehkäisyyn liittyvissä kysymyksissä. 2. Kokoomukselle on tärkeää, että perheet voivat valita itselleen sopivimman päivähoitomuodon. Tämän varmistamiseksi tarvitaan lisää perhepäivähoitajia ja monipuolista päiväkotitarjontaa. Lisäksi Kokoomus haluaa korotukset kotihoidon ja yksityisen hoidon tukiin. 3. Tarjontaa tarvitaan julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla. Perheneuvontaa, siihen liittyvää vanhemmuuden tukea ja vertaisryhmätoimintaa on kehitettävä ja resursoitava riittävästi. 4. Kotoutumisen keskeinen elementti on pitkäkestoinen ja perusteellinen suomen tai ruotsin kielen opetus. Tähän on löydyttävä kunnista resursseja. Olisi tärkeää, että kaikki maahanmuuttajat saisivat opiskelu-, työ- tai harjoittelupaikan ja että maahanmuuttajalapset kiinnittyisivät suomalaiseen arkeen harrastusten, ystävien ja lähiympäristön avulla. 3 Ari Korhonen, SDP 1. Ehkäisyvälineiden saatavuus ei toistaiseksi ole esiintynyt mittavana ongelmana, joten ehkäisyvälineiden maksuttomuudella ei ehkä saavuteta haluttuja hyötyjä. Valistuskampanjat, joissa ehkäisyvälineitä jaetaan maksutta, ovat tervetulleita. 2. Siten, että lapsille löytyy päivähoitopaikka riittävän läheltä kotia silloin, kun työ tai elämäntilanne sitä vaatii. Siten, että päivähoidossa tarjotaan valin nan mahdollisuuksia voit esimerkiksi hoitaa lapsiasi kotona, viedä lapsesi perhepäivähoitoon, kolmiperhepäivähoitoon tai päiväkotiin. Suhtaudumme ajatukseen suurella mielenkiinnolla, ensiksi olisi selvitettävä toiminnan järjestämisen mahdollisuuksia ja edellytyksiä kunnissa. Parisuhteen tukeminen osana vanhemmuuden tukemista voisi alkaa jo neuvolassa. Maahanmuuttajien asumiskeskittymäalueiden syntymistä ja kasvamista on aktiivisesti pyrittävä välttämään. On pyrittävä siihen, että maahanmuuttajat käyttävät samoja palveluja kantaväestön kanssa. Maahanmuuttajille tarjottavat palvelut tarvitsevat kuitenkin lisäresursointia mm. ajankäytön osalta. Hyvä ja laadukas kielenopetus auttaa maahanmuuttajia parhaiten integroitumaan yhteiskuntaan ja työelämään. 4 Panu Laturi, Vihreät 1. Nuorten tulisi saada ehkäisyvälineet maksutta. Tätä voisi aluksi kokeilla nuorten kokoontumispaikoilla, kesätapahtumissa ja festivaaleilla. Kondomien arvonlisäveron voisi poistaa, se maksaisi todennäköisesti itsensä nopeasti paranevan seksuaaliterveyden kautta (puoluesihteerin oma henkilökohtainen näkemys). 2. Vihreät ovat kunnallispolitiikassa kannattaneet kotihoidon kuntalisiä, jotka mahdollistavat monelle aidon valintatilanteen lasten kotihoidon ja päivähoidon välillä. 3. Kuntien tulisi tarjota riittävät neuvonta- ja terapiapalvelut mm. neuvoloissa, terveyskeskuksissa ja perheneuvoloissa. Kuntien pitäisi samalla pohtia, miten näillä palveluilla voitaisiin tukea parisuhteita ja auttaa parisuhdeongelmissa. Samalla on tuettava kansalais- 4. järjestöjä, jotka tekevät ensiarvoisen tärkeää työtä parisuhdeongelmia ratkottaessa ja parisuhteita tuettaessa. Maahanmuuttajille tulee taata subjektiivinen oikeus kielikoulutukseen. Tavoitetasoksi on asetettava se, että jokainen maahanmuuttaja pärjää kielitaidollaan itsenäisesti. Koulutus- tai työpaikan saaminen vähentää maahanmuuttajien asiakkuutta sosiaalitoimessa. Viranomaisten tulee saada koulutusta, jotta maahanmuuttajien asioita ei nähtäisi erillisinä "erityistarpeina". Yksi esimerkki vihreiden kannattamasta menettelystä on Helsingin ns. positiivisen diskriminaation raha, jota kohdennetaan kouluihin, joissa on erityisiä resurssitarpeita. 5 Sirpa Puhakka, Vasemmistoliitto 1. Suhtaudumme myönteisesti alle 18-vuotiaille tarjottavaan maksuttomaan ehkäisyyn, mutta sen ohella on tarjottava säännöllistä terveysneuvontaa. Nuorille on oltava matalan kynnyksen neuvontapisteitä, joissa huomioidaan myös pojat. Ensisijaisesti nuorille tulisi tarjota maksuttomana ehkäisynä kondomeja. 2. Päivähoitotapoja koskevaa tiedottamista on parannettava. Perheen omia näkemyksiä tarvitusta päivähoitomuodosta ja -ajasta on kunnioitettava. Kunnissa on tarjottava monipuolisia päivähoidon muotoja: päiväkoteja, ryhmäperhepäiväkoteja, perhepäivähoitoa ja kerhotoimintaa. Päiväkotien on sijaittava hyvien julkisten liikenneyhteyksien lähellä. Varsinkin vuorotyötä tekevien huoltajien (erityisesti yksinhuoltajien) kannalta on tärkeää, että myös ympärivuorokautista päivähoitoa on tarjolla riittävästi pari & perhe 3/2008 9

10 kunnallisvaalit kunnallisvaalit kunnallisvaalit kunnallisvaalit 3. Kunnilla tulee olla mahdollisuus tarjota yksilöille tukea akuuteissa kriiseissä ja eroa mietittäessä. Myös seksuaalineuvojia ja -terapeutteja tarvitaan julkiseen terveydenhuoltoon. Erityisen tärkeää on huomioida perheiden moninaisuus (esim. sateenkaariperheet ja uusperheet). Kuntien on huomioitava myös pari- ja perheterapiapalvelut jakaessaan avustuksia järjestöille. 4. Kuntien henkilöstölle on tarjottava koulutusta, ja maahanmuuttajien tarvitsema aika on huomioitava palveluissa. Kouluihin, joissa on paljon maahanmuuttajataustaisia lapsia, on saatava enemmän avustajia. Ryhmäkokoja on pienennettävä. Päivähoidossa maahanmuuttajalapsille on tarjottava riittävää suomen kielen opetusta, jotta kouluun siirtyminen sujuu mahdollisimman kitkattomasti. Myös kotikielen kerhoja on oltava tarjolla. Vanhemmille on tarjottava kielen opetusta ja mahdollisuus lasten hoitoon. Asuinalueita suunniteltaessa tavoitteena on oltava erilaisten väestönosien mahdollisimman tasainen sekoittuminen. 6 Sari Essayah, Kristillisdemokraatit 1. Ilmaista ehkäisyvälineiden jakelua tärkeämpää on panostaa kouluissa perhekasvatukseen ja kouluterveydenhuollon resursseihin. Maksuton jakelu saattaisi lisätä paineita varhaisen seksielämän aloittamiseen. Ehkäisyvälineiden jakoon tulisi aina liittyä keskustelu terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, jolloin varmistutaan mm. terveydentilasta ja oikeasta käytöstä sekä henkisestä kypsyydestä. 2. Kotihoidon tukea tulisi nostaa, jolloin se antaisi myös pieni- ja keskituloiselle perheelle todellisen valinnan mahdollisuuden. Kristillisdemokraatit ovat ajaneet isovanhemmille oikeutta hoitovapaaseen, jos vanhemmat eivät voi sitä käyttää. Perhepäivähoitajien palkkauksen epäkohdat tulisi korjata. 3. Parisuhdepalveluiden paras asiantuntemus on seurakunnilla ja kolmannen sektorin järjestöillä, joilta kunnat voisivat ostaa palveluita tai järjestää ne palvelusetelillä esim. sosiaalitoimen kautta. 4. Maahanmuuttajien erityistarpeet tulisi huomioida mm. päiväkotien ja koulujen ryhmäkoossa, kotouttamissuunnitelmien laatimisessa maahanmuuttajat tulisi saada mukaan. Nuorten opiskelu- ja työpaikkojen saamiseen sekä harrastustoiminnan tukemiseen tulee kiinnittää huomiota. Kuntien tulisi palkata aktiivisesti maahanmuuttajia. 7 Ulla Achrén, RKP 1. Kyllä. 2. Kuntien tulee tarjota erilaisia vaihtoehtoja osapäivähoidosta ympärivuorokautiseen hoitoon ja kielikylpyyn. Perheiden tarpeet ovat erilaiset. 3. Parisuhdepalvelut hoidetaan järjestöjen ja seurakuntien kautta hyvin. Seurakuntia ja järjestöjä voitaisiin tukea niin, että palvelujen saatavuus paranisi. Kunnat voivat toimia aktiivisina kanavina järjestöihin päin, jotta tieto palveluista kulkisi nopeasti. 4. Uussuomalaisille on annettava oikeus valita opetuskieleksi suomi tai ruotsi kaksikielisissä kunnissa. Kielen osaaminen on avain sopeutumiseen ja kotouttamisen onnistumiseen.kannustamme kuntia neuvolan, päivähoidon ja sosiaalihuollon yhteistyön lisäämiseen. Kunnan on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että maahanmuuttajatyttöjen ja -naisten oikeus vapauteen, yhteisöllisyyteen ja koulutukseen toteutuu. Kansalaisopistojen mahdollisuudet kotouttamisprosessissa on hyödynnettävä ja tulkkipalveluja tarjottava kunnissa riittävästi. 8 Ossi Sandvik, Perussuomalaiset 1. Nuoret tarvitsevat ehkäisyvälineistä ja niiden käytöstä riittävät tiedot, mutta ei ehkäisyvälineiden maksuttomia tarvitse olla. Tärkeämpää on huolehtia seksuaalikasvatuksesta ja tehostaa tiedottamista nuorille. 2. Tarvitaan riittävä kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki sekä noin 300 euron kuntalisä kuukaudessa, jotta olisi vaihtoehto kunnalliselle päivähoitopaikalle perheiden päättäessä tavastaan hoitaa lapsensa. 3. Ei, ainakaan ilman valtion rahoitusta. 4. Maahanmuuttajaperheet julkisten palvelujen asiakaskuntana tarvitsevat tietoa palveluiden saatavuudesta ja lain velvoitteista. Kuntien tarjoamat palvelut ovat ensiarvoisia niin suomalaisille kuin maahanmuuttajillekin. Perussuomalaisten mielestä maahanmuuttajia ei tule missään tilanteessa asettaa erilaisin yhteiskunnallisin tuin parempaan asemaan kuin suomalaisia. l KUVALIITERI/E.J. Laamanen Päivähoitoon vaihtoehtoja Valtaosa perheistä haluaa hoitaa pientä lasta kotona ainakin jonkin aikaa vielä vanhempainloman jälkeen. Kunnat voivat tukea pienten lasten kotona tapahtuvaa hoitoa maksamalla alle 3-vuotiaan lapsen perheelle lakisääteisen kotihoidontuen lisäksi nk. kuntalisää. Vuonna kuntaa (18 % kunnista) maksoi kuntalisää, joka vaihteli /kk välillä. Korkeimmillaan kuntalisä on lähes tuplannut kotihoidontuen määrän (kotihoidontuki 294 /kk). Työllistymisen parantuessa ja asumisen kallistuessa moni perhe valitsee päivähoidon kotihoidon sijaan. Syksyn alkaessa moni kunta onkin joutunut tiukoille, kun päivähoitohakemusten määrä on kasvanut odotettua nopeammin, eikä perheille ole aina pystytty osoittamaan paikkaa juuri halutusta päiväkodista. Lakisääteinen velvollisuus tarjota päivähoitopaikka kohtuullisessa ajassa on käytännössä merkinnyt sitä, että lopettavaksi määrättyjä päiväkoteja on pitänyt avata uudelleen ja henkilöstö- ja tilamitoitukset on kiristetty äärimmilleen. Kokoaikaisen päivähoidon ohella kunnat voivat tarjota myös osa-aikaista hoitoa. Joissakin kunnissa osa-aikaisen hoitopaikan rajana on viisi tuntia, ja jos hoitoaika on tätä pidempi, hoidosta peritään kokopäiväisen hoidon maksu. Alle viiden tunnin hoitoajan yhdistäminen työssäkäyntiin voi olla vaikeaa, kun myös työmatkoihin 10 pari & perhe 3/2008

11 kunnallisvaalit kunnallisvaalit kunnallisvaalit kunnallisvaalit Teksti Anneli Miettinen Kuntien välillä eroja lapsiperheiden palvelujen ja etuuksien tarjonnassa Keväällä 2008 Kuntaliiton tekemän selvityksen perusteella lähes 50 kuntaa ilmoitti maksavansa lapsiperheelle vauvarahaa tai huomioivansa muulla tavoin uuden kuntalaisen syntymän. Vaikka vauvaraha onkin mukava yllätys monessa perheessä ja kertoo ehkä kyseisten kuntien halusta panostaa lapsiperheiden hyvinvointiin, perheet tarvitsevat tukea ja palveluja myös vauvavaiheen jälkeen. kuluu aikaa. Esimerkiksi Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat porrastaneet osa-aikaisen hoidon aikaa (ja hintaa) liukuvammin. Lisäksi säännöllisistä poissaolopäivistä on mahdollista saada hyvitystä päivähoidon maksuihin. Moni vanhempi haluaa kodinomaisempaa hoitopaikkaa aivan pienelle lapselle. Perhepäivähoitopaikan saaminen on usein kuitenkin kiven takana. Vuonna 2001 perhepäivähoidossa oli vielä 35 % päivähoitolapsista, nyt enää alle 30 %. Perhepäivähoitajien määrä vähenee koko ajan, matala palkkataso ja pitkät työpäivät eivät juuri houkuttele. Hoitajan palkka on sidottu hoitolasten määrään, eikä palkkatakuuta ole, vaan lapsen loma-aika tai pidempi vapaa merkitsee palkatonta jaksoa hoitajalle. Kunnat ovat olleet myös varsin nihkeitä korvaamaan hoitajille ruoasta, asunnon käytöstä tai erilaisten tarvikkeiden hankkimisesta syntyviä kuluja. Ryhmäperhepäiväkodit ovat olleet välimuoto perhepäivähoidon ja päiväkodin välillä. Niissä toimii 2 3 hoitajaa, usein kunnan omistamassa tilassa. Hoitolapsia ryhmäperhepäivähoidossa voi olla enimmillään 12. STM:n tekemän selvityksen mukaan lapsiryhmien koko ylitti kuitenkin 12 henkeä lähes kahdessa kolmasosassa niistä kuntia, joissa ryhmäperhepäivähoitoa oli tarjolla. Kuntien mukaan syynä ylisuuriin ryhmiin oli hoitoaikojen vaihtelu, vuorohoidon tarve tai rekrytointivaikeudet. Ryhmäperhepäivähoito ei toistaiseksi ole kovin yleistä; vain alle 10 prosenttia päivähoitolapsista hoidetaan ryhmäperhepäivähoidossa. Työntekijän näkökulmasta ryhmäperhepäivähoito on kuitenkin perhepäivähoitoa houkuttelevampi vaihtoehto, työntekijä on silloin normaalissa työsuhteessa kuntaan, työaikalain piirissä, ja työtä on päivittäin jakamassa ainakin yksi toinen aikuinen. Päiväkodin ja koulun henkilöstö lujilla Ryhmäkoon ylitykset sekä päiväkodeissa että ryhmäperhepäivähoidossa kielivät siitä, että henkilöstöä on nipistetty lain sallimaan minimiin ja päivähoitopaikat on täytetty ääriään myöten. Poikkeuksellisiin tilanteisiin ei ole varaa. Äkilliset muutokset päivähoitotarpeessa, hoitajien sairastumiset, sijaispula ja hallinnollisen työn määrän aliarviointi henkilöstömitoituksessa johtavat usein siihen, että hoitajia on paikalla liian vähän lapsilukuun nähden. Lain sallima tilapäinen ryhmäkoon ylitys on monessa kunnassa muuttunut arkipäiväksi. Kiireen ohella työntekijöiden hyvinvointiin vaikuttaa myös työsuhteeseen liittyvä epävarmuus. Määräaikaisten työsuhteiden käyttö on yleistä varsinkin sosiaali- ja terveysalalla sekä opetustoimessa. Osalle lyhytaikaisista työsuhteista on luonnollinen selitys: naisvaltaisilla aloilla perhevapaiden pitäminen on runsasta, ja sijaistarve siten suuri. Määräaikaisia työsuhteita on kuitenkin käytetty kunnissa myös säästökeinona, kun työntekijän työsuhde on katkaistu esimerkiksi koulun tai päiväkodin kesäloman ajaksi. Vanhempien osallistumista kaivataan Sekä vuoden alusta voimaan tullut lastensuojelulaki, oppilashuoltolaki että vuoden vaihteessa työnsä päättänyt varhaiskasvatuksen neuvottelukunta ovat suositelleet vanhempien osallistumisen lisäämistä ja tukemista kasvatustyössä. Vaikka vanhemmat ovatkin yleensä mukana omaa lasta koskevissa keskusteluissa ja neuvonpidoissa, harva vanhempi kuitenkaan osaa tai jaksaa perehtyä esimerkiksi eri hallinnonalojen suosituksiin tai ohjeistuksiin perheiden palveluiden järjestämisestä ja kysellä puuttuvien palvelujen perään. Kunnat voisivat palvella asukkaitaan myös seuraamalla itse suositusten toteutumista kunnassa ja tiedottamalla kehittämistarpeista asukkaille. Ehkä oman koulun tai päiväkodin asiat tulisivat läheisemmiksi myös sitä kautta, että vanhempienilloissa ja toimikunnissa keskusteltaisiin myös koulun tai päiväkodin toimintaan liittyvistä yleisemmistä kehittämistarpeista ja ongelmista. l Kirjoittaja työskentelee perhetutkijana Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksella. pari & perhe 3/

12 kunnallisvaalit kunnallisvaalit kunnallisvaalit kunnallisvaalit Peruspalveluministeri Paula Risikko: Varhaiskasvatuslaki valmisteluun, lapsiperheille lisää vaihtoehtoja ja kunnille viisautta panostaa ennaltaehkäisyyn. Teksti Tiina Kirkas Lapset ja perheet palvelujen keskiöön Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok) haluaa koota päivähoitoa ja esiopetusta koskevat lait yhdeksi varhaiskasvatuslaiksi. Laaja-alainen, hallintorajat ylittävä valmistelutyö on jo käynnissä. Tavoitteena on luoda laki, joka kuvaa lapsen polkua kokonaisuudessaan alun hoitopainotteisista palvelujärjestelmistä kohti koulua. Lain on tarkoitus kattaa myös kotihoidossa oleville lapsille tuotetut avoimet varhaiskasvatuspalvelut kuten leikkipuistot. Lain valmistumisajankohta on vielä avoin. Kuluvana syksynä on kuitenkin määrä puuttua jo nykyiseen päivähoitolakiin. Risikko kaipaa esimerkiksi lakitekstiä kuntien ja päivähoitoyksiköiden varhaiskasvatussuunnitelmista. Päiväkotiryhmien kokoa hän ei sitä vastoin säätäisi edelleenkään liian jäykäksi. Lapsilla ja kunnilla on erityistarpeita, joten ryhmäkoon määritelmän on kyettävä joustamaan ja elämään lapsen parhaaksi. Muutoin Risikko ei ole opetusministeri Sari Sarkomaan (kok) tavoin kiirehtimässä päivähoidon hallinnon siirtoa sosiaali- ja terveysministeriöstä opetusministeriöön. Hallitusohjelman mukaisesti asiaa ryhdytään kuitenkin selvittämään syksyllä Tärkeintä on katsoa sitä, mikä parhaiten palvelee päivähoidon keskiössä olevaa lasta ja myös kuntia, Risikko muistuttaa. Hänen mielestään mallia ei aina tarvitse hakea ulkomailta, joissa päivähoito on usein myös toteutukseltaan lähellä koulumaailmaa. Suomalaiset voivat olla ylpeitä omasta järjestelmästään, joka painottaa hoitoa ja kasvatusta (educare) lapsen kehitysvaiheiden mukaisesti. Itse asiassa EU-kokouksissa tapaan kollegoita, jotka ovat kiinnostuneita meidän mallistamme. Perheystävällisyyttä yrityksiin Nykyhallitus on linjannut lapsiperheet sosiaali- ja terveyspolitiikkansa keskiöön. Käytännössä se on tarkoittanut taloudellisia panostuksia muiden muassa lapsilisiin, vanhempainrahoihin ja kotihoidontukeen. Tarkoituksena on luoda perheille valinnanvaraa heidän omien tarpeidensa mukaisesti, Paula Risikko kuvaa. Esimerkiksi lapsen kotihoidon pitäisi olla perheille todellinen vaihtoehto, mitä 12 pari & perhe 3/2008

13 kunnallisvaalit kunnallisvaalit kunnallisvaalit kunnallisvaalit se ei taloudellisesti vielä ole. Samoin lastenhoidon ja työnteon yhdistämisen pitäisi sujua nykyistä jouhevammin. Siksi kotihoidontuen osittaista hoitorahaa korotetaan ja laajennetaan yrittäjille vuonna 2010, Risikko mainitsee. Hänen mielestään työn ja perheen yhteensovittaminen ei ole kuitenkaan vain päivähoidon tai edes yhteiskunnan vastuulla. Myös yritykset ja muut työnantajat voivat nimetä perheystävällisyyden arvokseen siinä missä ympäristönsuojelun tai yhteiskuntavastuun. Perhe on yhteiskunnan kivijalka, joten parasta yhteiskuntavastuuta on huolehtia perheiden hyvinvoinnista. Toivonkin, että se olisi tulevaisuudessa yritysten kilpailuvaltti hyvien työntekijöiden markkinoilla. Risikko muistuttaa, että jo nyt Suomi tarvitsee kaikki työntekijänsä varsinkin naisvaltaisilla hoitoaloilla. Siksi työnantajien soisi ymmärtävän, että nainen tai mies voi jäädä joksikin aikaa kotiin hoitamaan lastaan ja palata takaisin kelpo työntekijänä. Perheystävällinen työnantaja tarjoaa myös pienten lasten vanhemmille tilaisuuden lyhentää tai joustaa työaikaansa. Erilaisilla perheillä, myös sinkuilla on omat tarpeensa. Niiden huomioon Myös yritykset ja muut työnantajat voivat nimetä perheystävällisyyden arvokseen siinä missä ympäristönsuojelun tai yhteiskuntavastuun. ottaminen tarkoittaa mahdollisuutta vaikuttaa omaan työhönsä ja aikatauluihinsa perheen hyväksi. Kunnat säästävät ennaltaehkäisystä Valtaosa lapsiperheiden palveluista tuotetaan kunnissa, jotka hallinnollisen rakennemyllerryksensä lisäksi kärsivät rahapulasta. Paula Risikko on huomannut, kuinka yhä suurempi osa kuntien sosiaali- ja terveysmenoista ohjautuu ongelmien jälkihoitoon eikä niiden ennaltaehkäisemiseen. Esimerkkinä hän mainitsee lapsiperheiden lakisääteisen kotipalvelun, joka monissa kunnissa on jo historiaa. Hankalassa tilanteessa perhettä saattaa parhaiten auttaa tomera kodinhoitaja, joka kehottaa nousemaan sängystä, pukemaan vaatteet ja keittämään puuroa. Perhetyöntekijän vierailu sitä vastoin voi vaikuttaa lastensuojelulliselta toimenpiteeltä ja nostaa kynnystä avun vastaanottamiseen. Risikko tähdentää ennaltaehkäisyä myös taloudellisista syistä, sillä lasten tapauksessa se tulee huostaanottoa halvemmaksi. Silti hallitus ei ole korvamerkitsemässä kunnille jaettavia valtionosuusrahoja vaan tyytyy tiedolla ja lainsäädännöllä ohjaamiseen. Päätökset rahankäytöstä tehdään kunnissa, ja toivoisin niiltä viisautta huolehtia lapsiperheiden palveluista monipuolisesti ja ennaltaehkäisevästi. Myös laki edellyttää kunnilta lastensuojelusuunnitelmaa, joten jokaisen valtuutetun on otettava kantaa kuntansa lastensuojelun avopalveluiden toimivuuteen. l KUVALIITERI/MATTI YLITUPA Väestöliiton kuntavaaliohjelma: Lapsi- ja perheystävällisyys on kuntien kilpailuvaltti! Väestöliitto kutsuu kuntavaaliohjelmassaan kunnallisvaaliehdokkaita sitoutumaan työhön lapsiperheiden, nuorten ja parien hyvinvoinnin edistämiseksi. Väestöliitto esittää, että kouluterveydenhuoltoon, nuorten pahoinvointia ennalta ehkäisevään työhön sekä ammattilaisten koulutukseen lisätään voimavaroja. Lapsiperheille Väestöliitto esittää mm. kotipalvelua ja parempia mahdollisuuksia valita haluttu päivähoitomuoto. Maahanmuuttajaperheiden hyvä kotoutuminen on huomioitava kunnissa entistä paremmin niin, että muuttajien psykososiaaliset tarpeet sekä niihin liittyvät palvelut ovat kunnossa. Lue koko ohjelma: kunnallisvaalit l pari & perhe 3/

14 Teksti Sirpa Kurvinen Mistä apua, kun kotona mättää Lapsiperheen elämässä riittää haasteita. Toisilla päivärumba sujuu, toisille arjesta voi muodostua valtava taakka. Mistä perhe saa apua arjen järjestymiseen, jos omat voimat ja keinot eivät riitä? Perheverkko 10 v. Väestöliiton Perheverkosta alle kouluikäisten lasten vanhemmat voivat hakea keskusteluapua ja neuvontaa pikkulapsivaiheen kasvatus- ja perheongelmiin. Neuvoja kysytään paljon myös perheen suunnitteluvaiheessa, tai uusperhettä perustettaessa, jolloin lapsia voi olla vauvasta murrosikäisiin. Yleisin syy hakeutua Perheverkon asiakkaaksi liittyy parisuhteen toimimattomuuteen, riitelyyn ja kodin huonoon ilmapiiriin. Kunnalliselta puolelta voidaan ohjata apua tarvitsevia vanhempia ottamaan yhteyttä Perheverkkoon, tai asiakkaaksi voi hakeutua suoraan. Mitään lähetettä ei tarvita. Neuvoloiden tarjoamat palvelut eivät aina riitä kaikille. Jotkut vanhemmat voivat kokea, että neuvolakäynnillä ei ole tilaisuutta keskustella mieltä vaivaavista asioista. Etenkin lapseen ja parisuhteeseen liittyvät keskustelut on hyvä käydä aikuisten kesken, selvittää projektikoordinaattori Minna Oulasmaa. Uusimpana toimintamuotona meillä on nettivastaanotto. Se on palveluistamme ehkä kaikkein helpoimmin lähestyttävä. Siinä keskustellaan chat-tyyppisesti nimettömänä. Silloin on helppo ottaa esille asioita, joita ei uskalla sanoa ääneen tai joista ei ole ennen puhunut kenellekään. Oulasmaa rohkaisee vanhempia ottamaan yhteyttä, sillä esimerkiksi henkilökohtaisella vastaanottokäynnillä pystyy avautumaan aivan eri tavalla, kun toinen osapuoli on perheen ulkopuolinen. KUVALIITERI/Ismo pekkarinen KUVALIITERI/tero pajukallio 14 pari & perhe 3/2008

15 Haluamme korostaa, että pikkulapsivaiheesta selviää. Vähäksi aikaa niin isän kuin äidinkin on sysättävä omat tarpeensa sivuun ei kokonaan, mutta jossain määrin, Oulasmaa muistuttaa. Mikä Perheverkko? Väestöliiton Perheverkossa tarjolla ovat lääkärin, psykologin, perhetyöntekijän, koulutussuunnittelijan ja projektikoordinaattorin palvelut. Raha-automaattiyhdistys tukee toimintaa. Perheverkossa tehdään yhteistyötä myös sosiaalisektorin kanssa. Sieltä käydään kouluttamassa neuvolatyöntekijöitä ja muita kasvatusalan ammattilaisia. Lisäksi tärkeä osa Perheverkon toimintaa on materiaalituotanto. Lastenhoitoon ja -kasvatukseen, parisuhteeseen, eroon ja esimerkiksi äitien tunne-elämään liittyvät opasvihkoset ovat tuttuja äitiyspakkauksista sekä neuvoloista ja perheneuvoloista. Niitä voi myös tilata Väestöliitosta. Kelluva arki haltuun ammattilaisten avulla Väestöliitossa on myös käynnissä Arki Haltuun -projekti, joka pyrkii korjaamaan perheissä jo kaaokseksi muuttunutta elämää ja tuottamaan arjesta puuttuvat rakenteet. Projekti on suunnattu perheille, joiden arki kelluu ilman suuntaa. Perheissä ongelmia voi olla muun muassa ruoan, vaatetuksen ja lasten nukkumaaikojen suhteen. Perustarpeet jäävät huomiotta. Säännöllisten rakenteiden puuttuminen tekee arjen ei-ennustettavaksi. Ennustettavuus on kuitenkin lapsen hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeää. Kelluva arki on lapselle hyvin turvaton rakenne. Vanhemmilla voi olla myös mielenterveys- tai päihdeongelmia. Usein uupumuskin voi olla syynä arjen rakenteen sortumiseen, projektikoordinaattori Antero Kupiainen kertoo. Loimme uuden työvälineen, arjen jaksotusmenetelmän, jota kutsumme sekvenssikartaksi. Siinä vuorokausi ja viikko pilkotaan osiin ajan avulla. Arkea rakennetaan yhdessä perheen kanssa tarkastelemalla aamua, päivää, iltaa ja yötä jaksoina, sekvensseinä. Tarkastelu tehdään lapsen näkökulmasta, osastopäällikkö Mona Jonsson selvittää. Kyse on eräänlaisesta tarkasta päiväkalenterista. Jonsson korostaa, että kartan avulla ongelmiin tarttuminen konkretisoituu ja helpottuu. Kun arkeen luodaan selkeä rakenne, myös muut elämänalueet löytävät paikkansa arjen kuvioissa. Asiakasperheet ovat tulleet pääkaupunkiseudun lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kautta. Ajatuksena on, että perhe työskentelee itse aktiivisesti tilanteen korjaamiseksi. Projektityöntekijät avustavat ja ohjaavat työskentelyä. Hankkeen tarkoituksena on luoda uusi perhetyön menetelmä. Nykyiset menetelmät keskittyvät selvittelemään perheen koko ongelmakenttää laajasti, ja sitä kautta saamaan arjen hallintaan. Arki Haltuun puolestaan pyrkii ensin järjestämään arjen riittävän toimivaksi, sitten voidaan ratkoa elämänhallinnan muita ongelmia. Olemme saaneet hyviä tuloksia. Perheissä on tapahtunut heidän itsensä ja sosiaalityöntekijöiden arvioiden mukaan jopa isoja muutoksia. Eräs perheenäiti totesi, että hänen lapsensa ovat nyt ensimmäistä kertaa kehdanneet pyytää kavereitaan yökylään, Kupiainen toteaa. Projekti käynnistyi vuonna 2007, ja sillä on Rahaautomaattiyhdistyksen tuki vuoden 2009 loppuun. l KUVALIITERI/helena tuomaala Teksti: Sirpa Kurvinen Lastensuojelu on pelottava peikko Perheiden huonovointisuus ja lasten ongelmat työllistävät kuntasektoria. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla perhetyön ja lastensuojelun tarve on jatkuvasti kasvanut, ja asiakkaaksi pääsy saattaa kestää. Vantaalla Korso-Koivukylä -alueella lastensuojelun sosiaalityöntekijänä työskentelevä Ritva Leijala on tehnyt yhteistyötä Arki Haltuun -projektin kanssa. Hänen mukaansa lastensuojelulain muutoksen myötä ilmoitusten määrä on jatkuvasti kasvanut. Tämän vuoden toukokuuhun mennessä Leijalan toimialueella lastensuojeluilmoituksia oli tehty jo 700. Lastensuojelu on käsitteenä edelleen pelottava asia. Yleensä ihmiset ajattelevat, että se tarkoittaa lasten huostaanottoa. Näinhän ei suinkaan aina tapahdu. Lastensuojelun yhteydenotto on aina kutsu yhteistyöhön. Ensin mietitään, millaista apua tai tukea tarvitaan. Vantaalla ongelmia ratkotaan esimerkiksi perhetyön, perheneuvolan tai perhekuntoutuskeskuksen kautta. Kaupungilla on myös oma intensiivisen perhetyön projekti. Intensiivityössä mukana olevissa perheissä käydään tiiviisti, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tavoitteet ovat aika samankaltaiset kuin Arki Haltuun -projektilla. Projekti painottuu huostaanoton alla oleviin perheisiin tai sellaisiin, joissa odotetaan huostaanoton purkua. Kunnan ulkopuolisia järjestöjä ja organisaatioita käytämme apuna silloin, kun kunnalliset palvelut ovat ruuhkautuneet tai sopivaa hoitoa ei löydy. Väestöliitonkin palveluja tarjotaan kunnille ostopalveluina. Yhteistyö liittojen ja järjestöjen kanssa on ollut toimivaa, Leijala mainitsee. l pari & perhe 3/

16 Teksti Pia Tornikoski Kuvat Kirsikka Bonsdorff Väestöliiton Nuorten Avoimet Ovet, NAO juhli Taiteiden Yönä 20-vuotissynttäreitään järjestämällä tapahtuman yli 12-vuotiaille nuorille. NAO edistää nuorten seksuaaliterveyttä ja -oikeuksia Suomessa. Sex In The City -tapahtumassa nukketeatteriryhmä Kuuma Ankanpoikanen esitti otteita seksuaalikasvatusnäytelmästä Fragile. Väestöliiton sisäpihalla nautittiin myös musiikista ja tarjoiltiin tietoa seksistä ja seksuaalisuudesta mm. kyselyn, tietovisan, esitteiden ja keskustelujen muodossa. Sex In The City -tapahtumassa vieraili lähes 200 nuorta. Heistä 100 vastasi kyselyymme. Tyttöjen mielestä (95 %) kondomeja on helposti saatavilla. Pojista viidennes vastaavasti piti kondomien saatavuutta vaikeana. Tytöt tiesivät (90 95 %) mistä saa neuvoa ja tietoa ehkäisyasioista, murrosiän kehityksestä ja seksitaudeista. 16 % ei kuitenkaan tiennyt minne hakeutua, jos tarvitsisi apua seurusteluun liittyvissä kysymyksissä. Alle 18-vuotiaat pojat tiesivät hyvin, mistä hakea neuvoa ja tietoa ehkäisyasioista, murrosiän kehityksestä tai seksitaudeista. Puolet alle 15-vuotiaista pojista ei tiennyt, mistä saada apua seurusteluun liittyviin asioihin. 16 pari & perhe 3/2008

17 Teksti Tiina Kirkas Nuorten avoimet ovet 20 vuotta Väestöliitto avasi ovensa nuorille vuonna NAOn 20-vuotissynttäreissä olivat mukana myös GSK, Demi, NRJ, o.b., Schering-Plough ja Suomen RFSU. 15 % tytöistä piti totena väittämää: Mediassa esitetty seksi on samanlaista kuin todellisuudessa. Alle 15-vuotiaat oli ehdottomasti sitä mieltä, että se ei pidä paikkaansa. Alle 18-vuotiaiden poikien mielestä väittämä oli väärin. Sen sijaan lähes puolet täysi-ikäisistä pojista piti väittämää totena. l Ajatuksena oli edistää nuorten hyvinvointia ja siinä sivussa heidän seksuaaliterveyttään, Nuorten Avoimien Ovien perustaja, dosentti Juhani Toivonen kiteyttää. Nuorille suunnattujen seksuaalisuusterveyspalveluiden tarve ilmeni jo varhain 1970-luvulla, kun abortti oli säädetty vapaaksi, mutta kuntien perhesuunnittelu- ja ehkäisyneuvolat keskittyivät aikuisiin. Niiden ajanvaraus- ja sisäänkirjautumiskäytännöt olivat kankeita, eikä yksityisyydestä ollut takeita varsinkaan pienillä paikkakunnilla. Nuorten kynnys hakeutua aikuisten palveluihin oli korkea. Muutoin he tiesivät paljonkin seksuaalisuudesta ja siitä, miten raskaus alkaa ja lapset syntyvät. Omassa elämässä ehkäisyn toteuttaminen kuitenkin ontui, ja ristiriita heijastui tyttöjen aborttilukuihin vuonna 1975, Väestöliiton keskusneuvolan osa-aikaisena vastaavana lääkärinä aloittanut Juhani Toivonen taustoittaa. Nuorten Avoimista Ovista (NAO) olikin määrä luoda paikka, jonne vuotiaiden nuorten oli helppo tulla. Terveydenhoitajan vastaanotolle pääsi ilman ajanvarausta, ja lääkäri oli paikalla kaksi kertaa viikossa. Tarvittaessa sai keskustella psykologin kanssa. Nuorten oli tärkeä päästä puhumaan ongelmistaan heti, kun ne olivat ajankohtaisia. Viikon kuluttua se oli usein myöhäistä, Toivonen tietää. Raha-automaattiyhdistyksen projektirahoitus takasi palvelun maksuttomuuden sekä ehkäisypillerit, kondomit ja raskaustestit koekäyttöön. Asiakkaista 90 prosenttia oli tyttöjä, jotka useimmiten pohtivat ehkäisyään. Joskus pojat tulivat tyttöystäviensä mukana, mutta yleensä he ottivat yhteyttä puhelimitse. Pojat huolehtivat normaaliudestaan tai tulehdusepäilyistään, Toivonen kuvaa. Nykytilanne huolestuttaa Alusta lähtien NAO:n henkilökunta jalkautui nuorten ja heidän vanhempiensa pariin kouluihin ja muihin tapahtumiin. Vastaanotto oli hyvä, jopa pelottavan hyvä, Juhani Toivonen muistaa. Myös vanhemmat kiittelivät Väestöliiton tarjoamaa palvelua, minkä Toivonen hyvin ymmärtää. Lasten ja vanhempien välit voivat olla läheiset, mutta nuorten on usein helpointa puhua seksuaalisuudestaan ulkopuolisen aikuisen kanssa. NAO:n menestyksestä huolimatta Väestöliitolla ei ollut aikeita laajentaa toimintaa muualle Suomeen. Järjestöjen tehtävä on kehittää uusia toimintamuotoja ja tehdä itsensä sen jälkeen tarpeettomaksi. NAO osoittautui toimivaksi konseptiksi, jonka toivoimme muiden tahojen kuten esimerkiksi terveyskeskusten omaksuvan. Kovin hyvin toive ei toteutunut, sillä laman jälkeen nuorten aborttiluvut ja seksuaalivälitteiset tulehdukset lisääntyivät merkittävästi. Yhdeksi tärkeimmistä syistä Toivonen nimeää kouluterveydenhuollon alasajon. Yhdellä terveydenhoitajalla on tavaton määrä oppilaita ja useita kouluja, eikä hänellä ole aikaa keskustella nuorten kanssa seksuaaliterveydestä. Nuorten erillispalvelut eivät muutenkaan ole olleet kurssissa. Toivonen itse siirtyi Väestöliitosta muihin tehtäviin 1990-luvun puolivälissä ja jäi vuosi sitten eläkkeelle virkatyöstään Jorvin sairaalan naistentautien ja synnytysten yksikön johtajana. l pari & perhe 3/

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä

Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012. Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Sosiaali- ja terveysyksikkö 19.6.2012 Selvitys lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen kuntalisistä sekä palvelusetelistä Kuntaliitto selvitti keväällä 2012, kuinka monessa Manner-Suomen kunnassa

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015)

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015) Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015) Päivähoitoikäisten (10kk 6v) lasten määrän muutos vuosina 2010 2014, kun vuosi 2010=1 1,140 1,120

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 2 ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki alle 3-vuotiaista

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

PPH tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivät

PPH tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivät PPH tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivät 20.3.2015 Helsinki Jarkko Lahtinen Päivähoitoa lukuina (2013) Vuonna 2013 0-6 vuotiaista lapsia 424 402 Päivähoidossa yhteensä 229 127 lasta Kokopäivähoidossa oli

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/4 29.04.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/4 29.04.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Päätettävä tässä kokouksessa 4 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

Perhepalikat uusiksi

Perhepalikat uusiksi Perhepalikat uusiksi 1. 2. 3. 4. 5. Joustavoittaa perhevapaita Helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista Kannustaa isiä perhevapaille Kohtelee perheitä tasapuolisesti Ei lisää kustannuksia 1. Joustavoittaa

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

Asiakaspalautekysely hakuprosessista ja lapsen päivähoidon aloittamisesta 2011-2012

Asiakaspalautekysely hakuprosessista ja lapsen päivähoidon aloittamisesta 2011-2012 Asiakaspalautekysely hakuprosessista ja lapsen päivähoidon aloittamisesta 2011-2012 Kyselyn koonti ja tulokset L.H. 22.2.2013 Vastaajat ja vastausprosentit Vastauksia kunnallisista yksiköistä 110 / 76,4

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

Suomalainen perhepäivähoito 50 vuotta A N N A - L E E N A V Ä L I M Ä K I K T, Y T M, T I E T O K I R J A I L I J A 2 4. 9.

Suomalainen perhepäivähoito 50 vuotta A N N A - L E E N A V Ä L I M Ä K I K T, Y T M, T I E T O K I R J A I L I J A 2 4. 9. Suomalainen perhepäivähoito 50 vuotta A N N A - L E E N A V Ä L I M Ä K I K T, Y T M, T I E T O K I R J A I L I J A 2 4. 9. 2 0 1 4 Juurensa on hyvä tuntea Historia on kiinnostava itsessään On mielenkiintoista

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

TERVETULOA PERHEPÄIVÄHOITOON

TERVETULOA PERHEPÄIVÄHOITOON TERVETULOA PERHEPÄIVÄHOITOON Perhepäivähoito tarjoaa kodinomaista, joustavaa ja yksilöllistä päivähoitoa hoitajan kotona. Selänteen alueella työskentelee noin 40 perhepäivähoitajaa. Hoitoryhmään voidaan

Lisätiedot

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Sosiaaliturvan abc Anita Haataja 31.5.2012 Sisältö Kotihoidon tuki Tukimuodoista, käyttäjämääristä ja kustannuksista Osittainen hoitoraha Kuntalisät 2 Lakisääteistä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Asiakaspalautekysely hakuprosessista ja lapsen päivähoidon aloittamisesta 09/2010 01/2011

Asiakaspalautekysely hakuprosessista ja lapsen päivähoidon aloittamisesta 09/2010 01/2011 Asiakaspalautekysely hakuprosessista ja lapsen päivähoidon aloittamisesta 09/2010 01/2011 Palvelualuetyöryhmän yhteenveto ja ehdotukset Riitta Heinonen, Liisa Hynninen, Ritva Mutanen, Maisa Rantanen, Kirsi

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

Perheen tunnesuhteet - pyörteitä ja suvantoja

Perheen tunnesuhteet - pyörteitä ja suvantoja Perheen tunnesuhteet - pyörteitä ja suvantoja Lapsen eduksi, perheen parhaaksi 6.11.2008 Jyväskylä Perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa, Väestöliitto Perheverkko toiminut 1998 alkaen Kohderyhmät:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Pyydettynä lausuntona hallituksen esityksestä laiksi lastenhoidon tuista (STM062:00/2014) Väestöliitto ry lausuu kunnioittaen seuraavaa: Väestöliitto ei kannata ehdotusta

Lisätiedot

Pyhäjoen kunnan varhaiskasvatusstrategia

Pyhäjoen kunnan varhaiskasvatusstrategia Pyhäjoen kunnan varhaiskasvatusstrategia Kunnanhallitus 10.12.2012 Kunnanvaltuusto 19.12.2012 Sisällys Johdanto...3 1. Päivähoitoon liittyvät käsitteet...3 2. Päivähoidon toimintaympäristön lähimenneisyyden

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

PÄIVITTÄNYT Mariannika Auvinen Päiväkodin johtaja 044 417 5320 mariannika.auvinen@sulkava.fi

PÄIVITTÄNYT Mariannika Auvinen Päiväkodin johtaja 044 417 5320 mariannika.auvinen@sulkava.fi PÄIVITTÄNYT Mariannika Auvinen Päiväkodin johtaja 044 417 5320 mariannika.auvinen@sulkava.fi Vanhemmille Tämä opas on tarkoitettu avuksi Teille hakiessanne lapsellenne päivähoitopaikkaa. Oppaassa kerrotaan

Lisätiedot

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 26.4.2013 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Lapsi- ja perheystävällisyys on kuntien kilpailuvaltti!

Lapsi- ja perheystävällisyys on kuntien kilpailuvaltti! Lapsi- ja perheystävällisyys on kuntien kilpailuvaltti! Kunta lasten, nuorten ja perheiden asialla Lapset, nuoret ja perheet ovat voimavara kunnille. Onkin tärkeää, että heidän hyvinvoinnistaan huolehditaan

Lisätiedot

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin

Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Pablo-vaari pääsee hoivakotiin Tämä on tarina kunnan hoivakodin rakentamisesta. Päättävistä kunnan sedistä ja tädeistä, hoivakotipaikkaa tarvitsevista vanhuksista ja hoivakotien rakentajasta. Tämä tarina

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

ARKI HALTUUN Väestöliiton perhetyön kehittämishanke 2007-2010

ARKI HALTUUN Väestöliiton perhetyön kehittämishanke 2007-2010 ARKI HALTUUN Väestöliiton perhetyön kehittämishanke 2007-2010 Antero Kupiainen Arki Haltuun - hankeen tausta Väestöliiton lastenhoitopalvelun perhetyössä tehty havainto: joissakin perheissä käytiin hyvin

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Selvitys varhaiskasvatuspalveluiden toimintojen järjestämiseksi Koivulehto II:n valmistuttua

Selvitys varhaiskasvatuspalveluiden toimintojen järjestämiseksi Koivulehto II:n valmistuttua Selvitys varhaiskasvatuspalveluiden toimintojen järjestämiseksi Koivulehto II:n valmistuttua 2 1 Muhoksen varhaiskasvatuksen hoitopaikat Toukokuussa 2014 on kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ollut yhteensä

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla 06.06.2013 Sivu 1 / 1 2608/01.03.00/2013 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. (09) 816

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot