KYL. 50 vuotta. Opas Työaika ja järjestelyt Koulun toiminta Kurssiesite UUSI OPS (05-)

Transkriptio

1 KYL 50 vuotta Opas Työaika ja järjestelyt Koulun toiminta Kurssiesite UUSI OPS (05-) Kouvolan yhteiskoulun lukio Salpausselänkatu Kouvola , (rehtori) (kanslia)

2 Sisällysluettelo 1. LUKUVUODEN TYÖAIKA JA TAPAHTUMIA KOEVIIKOT YLIOPPILASTUTKINTO Yleistä Ylioppilaskirjoitusten aikataulu OHJEITA OPISKELIJOILLE LUKUVUODEN ALKAESSA OPINTOJEN SUORITTAMINEN LUKIOSSAMME OPISKELUOHJEITA KOULUN SÄÄNTÖJÄ OPISKELUN SEURAAMINEN, OPISKELIJAHUOLTO JA OPINTOSOSIAALISET EDUT KOKOUKSET OPPIAINEET JA NIIHIN LIITTYVÄT KURSSIT, UUSI OPS (05-) ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI (RUB1), VIERAAT KIELET A, ENGLANTI A (ENA) SAKSA A (SAA) RANSKA A (RAA) VENÄJÄ A (VEA) VIERAAT KIELET B2 (perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä) SAKSA B2 (SAB2) RANSKA B2 (RAB2) VENÄJÄ B2 (VEB2) VIERAAT KIELET B3 (lukiossa alkava oppimäärä) SAKSA B3 (SAB3) RANSKA B3 (RAB3) VENÄJÄ B3 (VEB3) Muut kielet LATINA (LA) VENÄJÄ ABC (VE) MATEMATIIKKA (MA) MATEMATIIKKA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ (MAA) MATEMATIIKKA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ (MAB) BIOLOGIA (BI) MAANTIEDE (GE) FYSIIKKA (FY) KEMIA (KE) USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO (ET) FILOSOFIA (FI) HISTORIA (HI) YHTEISKUNTAOPPI (YH) PSYKOLOGIA (PS) MUSIIKKI (MU) KUVATAIDE (KU) LIIKUNTA (LI) TERVEYSTIETO (TE) OPINTO-OHJAUS (OP) Muut lukiokurssit Vieraskielinen opetus VK MATHEMATICS, ADVANCED SYLLABUS (MAA) BIOLOGY GEOGRAPHY PHYSICS (FY) RELIGION AND ETHICS (UE) HISTORY (HI) PSYCHOLOGY (PS) ARTS (KU) KURSSITARJOTIN MUISTIINPANOJA HENKILÖKUNTA , YHTEYSTIEDOT LUKUVUODEN TYÖAIKA

3 Kouvolan yhteiskoulun lukiosta Kouvolan yhteiskoulun lukion (KYL) tavoitteena on taata hyvä yleissivistys ja jatko-opintomahdollisuudet ja tukea opiskelijan kasvua aktiiviseksi ja vastuulliseksi kansalaiseksi jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Lukiomme kasvattaa nuoria arvostamaan Suomen kulttuurista omaleimaisuutta ja kansainvälisyyttä, jotka näkyvät vahvasti koulumme kasvatustyössä, tilaisuuksissa ja toiminnassa. Hyvän yleissivistyksen lisäksi lukiossamme painottuvat ilmaisuaineet ja eri aineiden englanninkielinen opetus. Oppimiseen vaikuttaa ratkaisevasti työilmapiiri. Siksi lukiomme tavoitteena on säilyttää hyvä ja kannustava työilmapiiri koko työyhteisössä. Kouvolan yhteiskoulun lukio painottaa kurssitarjonnassaan ilmaisuaineita, kansainvälisyyttä ja vahvaa kieltenopetusta, ja tarjonnassamme ovat vahvasti edustettuna myös matemaattiset aineet ja reaaliaineet laajalla kurssivalikoimalla. Osan reaaliaineiden kurssitarjonnasta opiskella osittain englannin kielellä (VK eli vieraskielinen opetus). Vieraskielisessä opetuksessa mukana olevat reaaliaineet päätetään vuosittain (lukuvuonna BI, GE, HI/HY, MAA, UE, KU, PS, FY), ja opetukseen haetaan lukion valinnan yhteydessä. Lukiossamme on kursseja ilmaisutaidossa ja tanssiaineessa. Musiikin ja kuvataiteen kurssivalikoima on laaja ja näissä aineissa voi lukiossamme suorittaa myös lukiodiplomin. Kansainvälisyys näkyy lukion toiminnassa: lukiollamme on kymmenen vuoden ajan ollut ystävyyskoulu Puolassa. ETwinning-ja PISA-hankkeessa mukana oleminen tuo koulussa oleville lisää kansainvälisiä kontakteja. 1. Lukuvuoden työaika ja tapahtumia Syyslukukausi (ti-pe) Syysloma (vko43) Joululoma Kevätlukukausi (ti-la) Talviloma (vko9) Pääsiäinen Vapaapäivät (ma), (ti), (to) Lauantaityöpäivä Jaksotus Jakso Jakso Jakso Jakso Jakso Erikoispäivät Ykkösten ryhmäyttäminen Itsenäisyys- ja ylioppilasjuhla Ammattien päivä Penkkarit Vanhojen päivä to Pääsiäismessu pe Kulttuuriretkipäivä, 1. ja 2. vuoden opiskelijat Ylioppilasjuhla klo 12:00 - Edellä mainittujen päivien lisäksi on lukuvuoden aikana konserttitapahtumia, vierailuja ja juhlapäiviä. Vanhempienillat Päiväys Taso Aihe (alustavat, to opiskeluvuosi Tutustuminen lukioon varaudu muutoksiin) ti opiskeluvuosi Yo-tutkinto, jatko-opinnot ke opiskeluvuosi Opiskelusta tulevasta Aina ajan tasalla olevat tiedot lukuvuoden toiminnasta löytyvät koulun kotisivuilta osasta Tapahtumat, Kalenteri0607. KYL/ ikäluokat 06 ja 05 1

4 2. Koeviikot Lukuvuosi Koeviikot Edellisen vuoden kokeiden uusinta Ilm. uusintaan Uusintakoe Päiväys Klo pe :00 ti :30 J1 koeviikko Päiväys Klo Huom! J4 koeviikko Päiväys Klo Huom! Koe 6 to : 8-12 tp Koe 4 ke pe to ma : 8-12 tp 5 pe ti ma KUMULI ke ti to ke pe to Jaksotodistus Ilm. uusintaan Uusintakoe J1 to Jaksotodistus to pe :00 Ilm. uusintaan pe :00 ti :30 Uusintakoe J4 ti :30 J2 koeviikko Päiväys Klo Huom! J5 koeviikko Päiväys Klo Huom! Koe 7 ma : 8-12 tp Koe 4 ke ti to ke pe to ma pe ti ma ke ti :30-11:30 juhla 12:15-3 to Jaksotodistus Ilm. uusintaan Uusintakoe J2 to Jaksotodistus la :45 pe :00 ti :30 Ilm. uusintaan Uusintakoe J5 elokuussa 2007 elokuussa 2007 J3 koeviikko Päiväys Klo Huom! Koe 7 ma : 8-12 tp 6 ti KUMULI ke Luokkatilan saat selville ilmoitustauluilta. 3 to pe Uusintakoe pidetään auditoriossa. 1 ma ti Ole tarkkana: koepäivät saattavat muuttua Jaksotodistus Ilm. uusintaan Uusintakoe J3 to lukuvuoden aikana. pe :00 ti :30 2 Esite UUSI OPS 2005

5 3. Ylioppilastutkinto Lukio-opetukseen liittyy erillisenä osana ylioppilastutkinto, johon kaikki lukiokoulutukseen osallistuvat tähtäävät. Ylioppilastutkintoon osallistuminen vaatii opiskelijan suunnittelemaan opintojaan pitkäjänteisesti. 3.1 Yleistä Tutkinnon aloittaminen Kurssitarjottimen perusteella pakollisten aineiden opiskelun voi suorittaa kahdessa vuodessa. Yo-tutkinnon voi siis halutessaan aloittaa kolmannen opiskeluvuoden syksyllä. Kokeet perustuvat oppiaineiden pakollisiin ja syventäviin kurssit, joten opiskelijan on menestyäkseen otettava opinto-ohjelmaansa myös aineiden syventäviä ja ylioppilaskirjoituksiin valmentavia kursseja. Hajauttaminen Ylioppilastutkinnon voi suorittaa kerralla tai hajauttaa enintään kolmeen peräkkäiseen suorituskertaan, esim. S07, K08, S08. Tämä tarkoittaa, että kolmen peräkkäisen kerran aikana kokelaan on osallistuttava neljän pakollisen aineen kokeeseen. Yksittäiseen kokeeseen voi yleensä osallistua suorittamalla ko. oppiaineen pakolliset kurssit. Kokeeseen osallistumisesta kannattaa varmistua ABI-tiedotteesta tai koulun kotisivuilta osasta Abi-info. Tutkintoon kuuluvat kokeet Tutkintoon kuuluu pakollisena kokeena äidinkieli. Ryhmästä toinen kotimainen kieli (ruotsin kieli,), vieras kieli, matematiikka ja reaaliaineen koe on lisäksi kirjoitettava pakollisena kolme koetta opiskelijan valinnan mukaisesti. Ruotsin kielessä, vieraassa kielessä ja matematiikassa järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason kokeet. Kokelaan on suoritettava vaativampi (A-tason koe) koe vähintään yhdessä mainituista aineista. Edellä mainittujen lisäksi ylioppilastutkintoon voi kuulua ylimääräisiä kokeita (kielissä, reaaliaineissa, matematiikassa). Reaaliaineen koe Kokelas voi suorittaa yhden valitsemansa reaaliaineen kokeen pakollisena ja halutessaan suorittaa useampia reaaliaineiden kokeita ylimääräisenä kokeena tai täydentää niillä myöhemmin ylioppilastutkintoaan. Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Koepäivät sijoitetaan tutkintoaikatauluun siten, että niiden välillä on noin viikko. Ensimmäisenä koepäivänä järjestetään psykologian, filosofian, historian, fysiikan sekä biologian kokeet ja toisena koepäivänä evankelis-luterilaisen uskonnon, ortodoksisen uskonnon, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin, kemian, maantieteen ja terveystiedon (K2007 alkaen) kokeet. Yhtenä päivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten yhdellä tutkintokerralla voi suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Tutkintoa hajauttamalla voi osallistua useampaan reaaliaineen kokeeseen. Äidinkielen koe uudistuu Keväästä 2007 alkaen äidinkielen kokeeseen kuuluu kaksi koetta, tekstitaidon koe ja esseekoe. Molemmat kokeet vaikuttavat lopulliseen tutkintoarvosanaan ja kokeen arvosana määräytyy näissä kokeissa saadun painotetun pistesumman perusteella. Maksut Ylioppilaskirjoituksiin ilmoittaudutaan annetun aikataulun mukaisesti (katso jaettava ABI-info tai kotisivut) opinto-ohjaajalle ja ilmoittautuminen on sitova. Ylioppilaskirjoitusten maksut koostuvat perusmaksusta (K , maksetaan jokaiselta kirjoituskerralta) sekä ainekohtaisista maksuista (K2006 á 24 ). Maksut laskutetaan koulun toimesta ja koulu tilittää ne Ylioppilastutkintolautakunnalle. Tiedottaminen Ylioppilastutkintoon osallistuville järjestetään lukuvuoden aikana tiedotustilaisuuksia toukokuussa, elosyyskuun vaihteessa, marraskuussa ja tammikuussa. Opettajat tiedottavat omaan oppiaineeseensa liittyvistä yo-kirjoitusasioista. Lisäksi ylioppilaskirjoituksista tiedotetaan vanhempainilloissa. Ylioppilastutkinnosta ja eri oppiaineisiin liittyvistä erityiskysymyksistä löytyy lisätietoa koulun kotisivuilta (Abi-info) ja Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta sekä ylioppilaskirjoituksiin osallistuvalle opiskelijalle marraskuussa ja toukokuussa jaettavasta Kirjoittajan oppaasta. Oppaan voi tulostaa myös koulun kotisivuilta. KYL/ ikäluokat 06 ja 05 3

6 3.2 Ylioppilaskirjoitusten aikataulu Syksyn 2006 ylioppilastutkinto Kuullunymmärtämiskokeet ma vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti klo saksa klo 11 ranska klo 13 venäjä / espanja klo 15 ti toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi klo ke vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa klo ranska klo 11 venäjä klo 13 englanti klo 14 espanja / italia klo Kirjalliset kokeet ma äidinkieli I, suomi ja ruotsi, suomi toisena kielenä -koe ke psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia pe toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ma äidinkieli II, suomi ja ruotsi ke uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede pe matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä ma vieras kieli, pitkä oppimäärä ke vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kevään 2007 ylioppilastutkinto Kirjalliset kokeet pe 9.2. äidinkieli I, tekstitaidon koe Kuullunymmärtämiskokeet ma toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi klo ti vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti klo saksa klo 11 venäjä klo 13 ranska/ espanja klo 15 ke vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa klo venäjä klo 11 englanti klo 13 ranska klo 14 espanja / italia klo Kirjalliset kokeet jatkuvat ma äidinkieli II, suomi ja ruotsi, esseekoe, suomi toisena kielenä -koe ke psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia pe matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä ma vieras kieli, pitkä oppimäärä ke uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto pe toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ma vieras kieli, lyhyt oppimäärä 4 Esite UUSI OPS 2005

7 4. Ohjeita opiskelijoille lukuvuoden alkaessa Ohjeita 1. vuoden opiskelijoille A-ryhmä opiskelee pitkää matematiikkaa, B-ryhmässä (=vieraskielinen opetus) ja C-ryhmässä on pitkän- ja lyhyen matematiikan opiskelijoita. Soveltavat ja syventävät kurssit järjestetään koulun talouden ja kurssin osallistujien mukaan. Kurssitarjottimeen ei ole merkitty sellaisia kursseja, jotka järjestetään tuntikaavion ulkopuolella. Tällaisia ovat mm. ilmaisutaidon, tanssitaiteen ja kuoron kurssit. Kurssien alkamisesta ilmoitetaan erikseen kuulutuksin ja ilmoitustauluilla. Kurssit ovat ainutlaatuisia ja pätevien opettajien vetämiä: osallistu! Jokaisen opiskelijan on tarkistettava valintansa lukuvuoden alkaessa. Pakollinen kurssi on aina sen ryhmän kohdalla, joiden opiskelijoille on opiskelupaikka ryhmään varattu. Kuvataiteen, musiikin ja liikunnan pakollisten kurssien ryhmät (KU1, MU1, LI1) löytyvät ilmoitustauluilta. Nämä kurssit sinun on käytävä annetun ryhmän mukana. Jos jätät ne nyt pois kurssiohjelmastasi, olet jatko-opiskelussa ongelmissa: ne kurssit ovat pakollisia ja joudut myöhemmin sovittelemaan itse tunneille opintopaikan. Lukion 1. vuoden opiskeluun sisältyy paljon pakollisia kursseja, ja siirtyminen 2. tai 3. vuoden opiskelijoiden ryhmiin on hankalaa. Jos työjärjestykseesi tulee hyppytunteja, niin voit täydentää työjärjestystäsi 2. ja 3. vuoden kurssitarjottimen kursseilla. Näin voit tyhjien tuntien paikalle ottaa kursseja, jotka saattavat helpottaa jatko-opintojesi järjestelyissä. Älä kuitenkaan uuvuta itseäsi: ota kohtuullisesti kursseja, 6 kurssia 1. jaksossa on hyvä alku opinnoille. HUOM HUOM Ohjeita 2. vuoden opiskelijoille Tarkista kurssivalinnat lukuvuoden alkaessa. Pakollinen kurssi on aina sen ryhmän kohdalla, joiden opiskelijoille on opiskelupaikka ryhmään varattu. Jos ryhmään sopii, on muilla valintaoikeus kurssille. Tarjotin on voinut muuttua keväästä kun suoritit valinnat! Ole tarkkana kuvataiteen/ musiikin (KU2, MU2, LI2) pakollisen kurssin suorittamisesta jaksoissa 3 ja 4. Ryhmäjako näistä kursseista tulee ilmoitustauluille, ja sinun kannattaa suorittaa kurssit annetun ryhmän mukana. Jos jätät ne pois kurssiohjelmastasi, niin tiedossasi on ongelmia. Hyppytuntien paikalle kannattaa katsoa sopivia kursseja. Myös 1. vuoden kursseja voit halutessasi valita ja myös uusia. Tarvittaessa käytä hyväksesi kolmannen vuoden kursseja. Kurssivalinnat vanhasta opsista TÄMÄN OPPAAN OPPIAINEET JA KURSSIT OVAT IKÄLUOKKIEN O5 JA 06 OPETUSSUUNNITELMAN (UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN) MUKAISIA. MIKÄLI VALITSET KURSSEJA VANHAN OPSIN TARJOTTIMESTA (IKÄLUOKAT 04 JA 03), NIIN TARKISTA KURSSIN VASTAAVUUS OMAAN VERTAAMALLA KURSSISISÄLTÖJÄ. Vanhan opsin kurssisisällöt ja vastaavuudet saat selville koulun kotisivuilta ja opettajaltasi. Liikenneopetus (autokoulu) Autokoulun teoria ja ajotunnit on pyrittävä hoitamaan kouluajan ulkopuolella. Liikenneopetukseen osallistuva voi kuitenkin ajotunnin takia olla poissa kerran kustakin aineesta. Poissaolosta on aina neuvoteltava ennakkoon opettajan/ ryhmänohjaajan kanssa. Ajokortin suorittamien hyväksytään lukion kurssisuoritukseksi (yksi kurssi, soveltavat opinnot, näytä ajokortti rehtorille). 5. Opintojen suorittaminen lukiossamme Jaksollisuus Lukion lukuvuosi jakaantuu 5 jaksoon. Yhden jakson pituus on n. 7 viikkoa. Opinto-ohjelma Lukion oppiaineita ovat kaikille yhteiset ja valinnaiset aineet. Yhteiset oppiaineet muodostuvat valtakunnallisista pakollisista ja syventävistä kursseista ja koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista. Valinnaisissa vieraissa kielissä on vain syventäviä ja mahdollisesti koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja. Muut valinnaisaineet muodostuvat koulukohtaisista kursseista. Opiskelijan opinto-ohjelma käsittää lukioaikana pakolliset kurssit ja vähintään 10 syventävää kurssia ja soveltavia kursseja, yhteensä vähintään 75 kurssia. Jokainen kouluun tuleva täyttää ainevalintalomakkeen jolla valitsee opinto-ohjelmansa. Tätä ohjelmaa opiskelija voi joutua muuttamaan kurssitarjonnan muutosten takia. KYL/ ikäluokat 06 ja 05 5

8 Kurssi Lukion eri oppiaineet suoritetaan kursseina. Oppiaine voi sisältää valtakunnallisia pakollisia ja syventäviä kursseja, ja/tai koulukohtaisia syventäviä ja/tai soveltavia kursseja. Yksi kurssi kestää yhden jakson ajan n tuntia, ja opetusta kullakin kurssilla on 5 tuntia viikossa. Eri oppiaineisiin sisältyvät kurssit löytyvät opetussuunnitelmasta. Kurssitarjotin ja työjärjestys Koulussa opiskeltavat eri oppiaineisiin liittyvät kurssit löytyvät kurssitarjottimelta. Kurssit ovat tarjottimella ainelyhenteellä, jonka perässä on kurssinumero ja tarvittaessa ryhmänumero (MA1 = pitkä matematiikka, kurssi 1; PS3\2= psykologia, kurssi 3, ryhmä 2; MB1\2= lyhyt matematiikka, kurssi 1, ryhmä 2). Opiskelija on sijoitettu opintoryhmään A, B tai C. Opintoryhmällä on kurssitarjottimessa oma sarakkeensa (A, B, C), jota seuraamalla opiskelijalla on mahdollista suorittaa pakolliset opinnot ja osa syventävistä opinnoista kolmessa vuodessa. Opiskelijan on mahdollista valinta myös muille opintoryhmille varattuja pakollisia kursseja, mutta valinnan toteutumisen ehtona on aina ryhmäkoon säilyminen kohtuullisena. Kurssitarjottimen ja siinä mukana olevan tuntikaavion avulla opiskelija voi laatia itselleen työjärjestyksen kullekin jaksolle. Tietyllä rivillä (1-7) oleva kurssi on tuntikaaviossa rivinumeroa vastaavan numeron paikalla. Opiskelijat saavat jaksoittain myös erillisen tarjotinta vastaava lukion työjärjestyksen, josta näkyvät opettajat ja luokkatilat. Liikunnan, kuvataiteen ja musiikin pakolliset kurssit (1 ja 2) on hajautettu, ja ne opetetaan kahden jakson aikana 2-3 viikkotuntia jaksossa. Valinnaisuuden takia opiskelijalle saattaa tulla työjärjestykseen vapaatunteja. Näiden paikalle kannattaa kurssitarjottimesta etsiä sopivia kursseja. Kurssille ilmoittautuminen Opiskelija voi suorittaa kursseja oman valintansa mukaan. Opiskelijat valitsevat ja samalla ilmoittautuvat seuraavan lukuvuoden kursseille edellisen lukuvuoden keväällä maalis-huhtikuussa. Ilmoittautuminen kursseille tapahtuu internetin kautta opiskelijan omalla tunnuksella. Tunnus jaetaan opiskelijalle kouluvuoden alkaessa. Kurssi-ilmoittautumiset pitää varmistaa n. kaksi viikkoa ennen uuden jakson alkua, ja samalla voi tarkastella omaa valintaansa ja opinto-ohjelmaansa. Kursseille ilmoittautuminen on auki rajallisen ajan, ja mikäli ryhmään ei pysty ilmoittautumaan (täynnä tai ilmoittautumisaika on ohi), joutuu opiskelija vaihtamaan aikomaansa valintaa. PIDÄ OMAT TUNNUKSESI VAIN OMANA TIETONASI! Kurssien valinnassa kannattaa huomioida osittain englannin kielellä opiskeltavat kurssit (merkintä e kurssinimen perässä), joihin etuoikeus on vieraskielisten linjan valinneilla opiskelijoilla. Kurssin suorittamisesta Oppiaineen kursseista on vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) suoritettava hyväksytysti (arvosana 5-10 tai S). Kurssien suoritusjärjestys määritetään aineen opetussuunnitelmassa, ja siitä voidaan poiketa perustellusta syystä aineopettajan luvalla. Kukin kurssi voidaan suorittaa 1. opiskelemalla kurssi normaalisti ja osallistumalla kurssikokeeseen. 2. suorittamalla kurssi opetukseen osittain tai kokonaan osallistumatta (itsenäinen opiskelu). Oikeudesta kurssin itsenäiseen opiskeluun päättää opettaja ja sitä on anottava kirjallisesti. Opettaja laatii ohjelman, jonka opiskelija suorittaa ja kurssikoe suoritetaan normaalisti. 3. laatimalla tutkielma kurssin sisällöstä. Myös tästä on sovittava kirjallisesti opettajan kanssa. Opettaja määrittelee tutkielman laajuuden, aikataulun ja kokeen tarpeen. Kaksi kurssia on mahdollista suorittaa samanaikaisesti osallistumalla toiseen kursseista ja suorittamalla toinen kurssi kohtien 2. tai 3. mukaan. Pakollisista kursseista voidaan suorittaa yleensä korkeintaan puolet itsenäisesti opiskellen. Saman aineen peräkkäisiä kursseja ei kuitenkaan saa opiskella itsenäisesti ilman erityisperusteita. Itseopiskelijan tulee suunnitella ohjelmansa siten, että osallistuminen normaaliin kurssikokeeseen on mahdollista. Kurssikoe Kurssikokeet järjestetään pääsääntöisesti kunkin jakson lopussa olevina koepäivinä. Koeviikkoon kuuluu 7 koepäivää, joista vähintään kahtena iltapäivänä opiskellaan myös työjärjestyksen mukaan. Koeaika on kolme tuntia. Sellaisten aineiden kokeet, joiden kurssi on jaettu kahdelle tai useammalle jaksolle tai jotka eivät kuulu koeviikkoon, järjestetään koepäivien ulkopuolella. Kielten kuuntelut eivät myöskään liity koepäiviin. Koeaikataulu on lukuvuositiedotteessa ja koulun kotisivuilla. 6 Esite UUSI OPS 2005

9 Opiskelijan, joka ei aio osallistua kurssikokeeseen, on ilmoitettava tästä opettajalle kurssin alussa. Jos poissaolojen määrä kurssilta on yli 10 tuntia, on opiskelijan sovittava opettajan kanssa lisänäytöistä ennen kurssikokeeseen osallistumista. Hyväksyttävästä syystä kurssikokeesta poissaollut, hylätyn kurssin uusija tai samaan aikaan kahta kurssia suorittava opiskelija voi suorittaa koepäivän aikana kaksi koetta. Toisen kokeista voi suorittaa myös uusintakuulustelussa. Suorittamisesta on ennakkoon sovittava opettajan kanssa. Kurssin arvostelu Kurssin arvosana voi olla numero 4-10 (4=hylätty) tai kirjainarvosana S= suoritettu, H= hylätty. Kurssin arvosteluperusteet on selvitetty kyseisen oppiaineen opetussuunnitelmassa. Kokeen uusinta Uusintakoe järjestetään niille jotka perustellusta syystä eivät voi osallistua kurssikokeeseen tai ovat kurssikokeessa saaneet hylätyn (4 tai H). Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan kirjallisesti koeaikataulussa annettuun päivään mennessä. Ilmoittautuminen on sitova ja poisjääminen kokeesta merkitsee arvosanaa 4 (H). Ilmoittautumiset jätetään opinto-ohjaajan huoneen vieressä olevaan postilaatikkoon. Hylätyn kurssin (arvosana 4) arvosanaa opiskelija saa yrittää korottaa kerran. Tämä voi tapahtua vastaavan kurssin kurssikokeessa, jolloin opiskelija voi halutessaan osallistua kurssin opiskeluun, tai uusintakuulustelussa. Hylätyn arvosanan 4 voi korottaa vain kerran kurssia seuraavassa uusintakokeessa. Hyväksytyn kurssin arvosanaa ei voi korottaa osallistumalla vain kurssikokeeseen. Arvosanaa on oikeus yrittää korottaa käymällä kurssi uudelleen. Arvosanoista parempi jää voimaan. Poissa kurssikokeesta? Mikäli opiskelija ei sairauden tai muun syyn takia voi osallistua kurssikokeeseen, on siitä ilmoitettava kurssin opettajalle. Tällöin opiskelijalla voi sopia opettajan kanssa osallistumisesta muun opintoryhmän vastaavaan kokeeseen tai uusintakokeeseen. Opinto-ohjelman muuttaminen Opintojen aikana opiskelija voi tarkistaa opinto-ohjelmaansa. Tämä edellyttää aloitetun kurssin loppuun suorittamista sekä aina keskustelua aineopettajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Opiskelija voi vaihtaa valinnaisen kielen oppimäärää (A-B2-B3). Opiskelija voi vaihtaa pitkän matematiikan lyhyeen matematiikkaan. Matematiikan arvosana määräytyy tällöin lyhyen matematiikan kurssien perusteella. Pitkästä matematiikasta luopuneen opiskelijan kurssien välinen vastaavuus on mainittu opetussuunnitelmasta. Matematiikan tason muutos tehdään aina kirjallisesti opettajan, opinto-ohjaajan ja rehtorin kautta. Opinto-ohjelman muutoksissa paras apu löytyy opinto-ohjaajalta. Tukiopetus Tukiopetusta voidaan antaa kaikissa aineissa oppimisvaikeuksien tai pitkien poissaolojen takia. Opiskelija sopii tukiopetuksesta aineopettajan kanssa. Opiskelu muissa Kouvolan lukioissa Yhteiskoulun lukiolla ja Lyseon lukiolla on lukuvuodesta riippuen yhteisiä kursseja B2-, B3-kielissä, A1-saksassa. Iltalukiossa järjestetään lisäksi opetusta ET:ssa ja UO:ssa erillisen aikataulun mukaisesti. Opiskelijamme voivat halutessaan osallistua myös Lyseon lukion italian kielen kursseille, mikäli kursseilla on tilaa. Yhteiskoulun lukion opiskelijat voivat lisäksi seuraavin ehdoin osallistua muille Lyseon lukion ja Kouvolan Iltalukion kursseille: Lyseon lukion kursseille voi osallistua perustellusta syystä. Mikäli aiot opiskella kurssin Lyseon lukiossa, niin ota yhteyttä opinto-ohjaajaan tai rehtoriin. Kouvolan Iltalukion kursseille voivat osallistua opintojaan nopeuttavat, ylioppilastutkintoon valmistautuvat sekä hylätyn kurssin uusijat. Iltalukio-opiskelu varmennetaan kansliasta saatavaan ilmoittautumislomakkeeseen rehtorin allekirjoituksella. Muut opinnot Lukio-opinnoiksi hyväksytään muissa lukioissa suoritetut opinnot. Opiskelijoiden on lisäksi mahdollisuus lukea hyväkseen lukio-opinnoiksi muualla kuin lukioissa suoritettuja opintoja seuraavasti: 1. Musiikkiopistossa lukio-aikana suoritetuista tutkinnoista enintään 5 (viisi) kurssia. 2. Liikunnan valmennusohjemaan osallistumisesta lukioaikana enintään 5 (viisi) kurssia siten, että kursseja hyväksytään enintään yksi (1) lukukaudessa. 3. Liikenneopetuksen kurssi (1 kurssi) lukioaikana suoritetusta, vähintään henkilöauton kuljettamiseen oikeuttavasta ajokorttitutkinnosta. KYL/ ikäluokat 06 ja 05 7

10 4. Yliopiston arvosanasuorituksista, joissa lukio-opintoihin hyväksyttävien kurssien määrä sovitaan erikseen suoritettujen opintojen perusteella. Kansalaisopistossa suoritettujen lukion oppimäärään liittyvien kurssien, erilaisten kielikurssien ja järjestöjen ohjaajakurssien soveltumisesta lukiokursseiksi on sovittava rehtorin kanssa tapauskohtaisesti. Kohtien 1-2 opintojen hyväksymisestä lukiokursseiksi ja menettelytavoista on ennakkoon sovittava vastaavan oppiaineen opettajan kanssa. Kohdan 4 mukaisten opintojen hyväksymisestä on sovittava rehtorin kanssa. Arvostelu ja todistukset Jaksotodistukseen merkitään kurssiarviointi opetussuunnitelman mukaisesti (joko numero tai suoritusmerkintä). Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. Lukion oppimäärä on suoritettu, kun kaikki opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden oppimäärät on hyväksytysti suoritettu. Arvioituja kursseja ei voi jälkikäteen poistaa. Opiskelijalle varataan ennen päättötodistuksen antamista mahdollisuus osallistua oppiaineen suulliseen kuulusteluun, johon voi kuulua myös kirjallisia tehtäviä. Kuulusteltavan oppimäärän laajuuden määrää opiskelijan opinto-ohjelma. Kuulustelun perusteella voidaan oppiaineen arvosanaa korottaa. Suullisia kuulusteluja (tenttejä) voidaan hyödyntää myös ylioppilastutkintoon valmistauduttaessa. Kunkin oppiaineen päättöarvosana määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmaan kuuluvien valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien keskiarvon perusteella. Opettajalla on mahdollisuus korottaa arvosanaa, mikäli opiskelijan näytöt ovat kurssiarvosanaa paremmat. Numeroarvosanoin arvostellaan päättötodistuksessa kaikki pakolliset oppiaineet lukuun ottamatta liikuntaa ja terveystietoa sekä sellaisia oppiaineita, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin, psykologia, mikäli opiskelijan oppimäärä käsittää vähintään kaksi kurssia, valinnaiset vieraat kielet, mikäli niiden oppimäärä käsittää vähintään kolme kurssia. Päättötodistukseen voidaan merkitä suoritusmerkintä (S) musiikissa, kuvataiteessa, liikunnassa ja sellaisissa oppiaineissa, joiden oppimäärä käsittää vain yhden kurssin. Suoritusmerkinnän opiskelija valitsee kirjallisesti n. kuukautta ennen päättötodistuksen antamista. Todistus lukiossa suoritetuista opinnoista (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. 6. Opiskeluohjeita Ammattitaitoinen opiskelija Lukio on vaativa koulu. Kasvava kotityömäärä ja vain koepäiviin keskittyvät kurssikokeet edellyttävät uusia asenteita ja työtapoja. Ammattitaitoinen opiskelija välttää aiheetonta poissaoloa ja myöhästelyä itsensä, mutta myös opiskelijatovereidensa vuoksi, hyödyntää oppitunnit kuunnellen, tehden muistiinpanoja, osallistuen, valmistautuu parhaiten kurssikokeeseen tekemällä kotityönsä säännöllisesti, uskaltaa pyytää tukiopetusta tarvittaessa, huolehtii oman opetussuunnitelmansa toteutumisesta, tukee opiskelijatovereitaan vaikeuksien ilmaantuessa, rakentaa ja ylläpitää ryhmänsä opiskeluilmapiiriä, varaa aikaa harrastuksille ja ystäville. Opiskelutekniikkaa Merkitse oudot käsitteet. Alleviivaa avainsanat ja -merkitykset. Numeroi ne marginaaliin. Kirjoita tekstiin liittyviä kysymyksiä ja kuulustele itseäsi niiden perusteella. Kertaa. Oppimisprosessi nopeutuu, jos kertaus suoritetaan heti ensimmäisen oppimisen jälkeen. Tee muistiinpanoja lukiessasi. Pidä muistiinpanosi järjestyksessä. Sulje viihde-elektroniikka, istu samassa paikassa ja hyvässä valaistuksessa. Lue koealue useampana päivänä, näin se jää paremmin mieleen. Älä aloita läksyjen lukua heti koulusta tultuasi, mutta älä jätä sitä liian myöhäänkään. 8 Esite UUSI OPS 2005

11 7. Koulun sääntöjä Rehtorin päätösvalta Rehtorin päätösvaltaan kuuluu mm. oppikirjojen käyttöönotto, työjärjestys, ryhmänohjaajien määrääminen, opiskelun poikkeava järjestäminen, oppilaskunnan ohjaajan määrääminen ja opiskelijan poissaololuvan myöntäminen kolmea päivää pitemmäksi ajaksi. Ryhmänohjaajan päätösvalta Ryhmänohjaaja antaa opiskelijalle poissaololuvan 1-3 päivän poissaoloille. Turvallisuus Tulipalon tai muun koulun tyhjentämistä vaativan tapahtuman vuoksi on aiheellista tutustua luokkien seinille asetettuun poistumisohjeeseen. Koulualue Koulualueeseen kuuluu koulurakennus, piha-alue sekä koulun käytössä olevat muut pysyvät tai tilapäiset opetustilat. Kouluyhteisön jäsenet pitävät koulun ja sen alueen siistinä. Kouluaika Kouluajaksi katsotaan aika 7:30-15:50. Ulko-ovet avataan n. 7:30 ja suljetaan työjärjestyksen viimeisen oppitunnin jälkeen n. 15:50. Jos työskentelet kouluajan ulkopuolella, varmista henkilökunnalta ulospääsysi. Kouluajaksi katsotaan myös kaikki koulun järjestämät tilaisuudet tapahtumisajankohdasta riippumatta. Oppitunnit Opiskelija tulee oppitunneille ajoissa mukanaan oppitunnille kuuluvat työvälineet. Opiskelija on aktiivinen ja noudattaa oppitunneilla hyviä tapoja ja huolehtii omalta osaltaan työrauhasta. Oppituntia häiritsevä opiskelija voidaan poistaa luokasta oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi. Kaksoistuntien pitämisestä sovitaan opettajan ja ryhmän kesken. Työrauha Kouluyhteisön jäsen edistää asiallisella käyttäytymisellään koulun työrauhaa. Välitunnit Välitunnit vietetään aulatiloissa tai ulkona. Myöhästyminen Opiskelija tulee oppitunneille ajoissa. Jos opiskelija myöhästyy oppitunnilta, niin syy on selvitettävä välittömästi oppitunnin päätyttyä opettajalle. Poissaolot Opiskelija selvittää aina poissaolot opettajilleen. Poissaolovihkon saat ryhmänohjaajaltasi. Äkillisestä sairauden aiheuttamasta poissaoloista tehdään poissaolovihkoon selvitys, jonka varmentaa lääkäri, terveydenhoitaja tai huoltaja. Poissaoloselvitys on tehtävä mahdollisimman nopeasti (viimeistään viikon kuluessa) ja se esitetään kaikille jakson opettajille. Opiskelija palauttaa selvityksen opettajien kuittaamana ryhmänohjaajalle. Poissaolo kurssikokeesta edellyttää yhteydenottoa kurssin opettajaan. Poissaolot vaikuttavat aina kurssiarvosanaan. Jos poissaolo johtuu sairaudesta, varataan opiskelijalle mahdollisuus antaa lisänäyttö ennen kurssiarvostelua. Ennalta tiedettyyn (mm. matkat) poissaoloon poissaololuvan myöntää enintään 3 päiväksi ryhmänohjaaja ja pidemmät luvat myöntää rehtori. Poissaolo on anottava hyvissä ajoin (viimeistään viikkoa ennen poissaoloa) erillisellä lomakkeella (saatavissa mm. kotisivuilta). Päivänavaus Päivänavaus kuunnellaan pääsääntöisesti luokissa. Erikoispäivänavaukset (Lucia-kulkue, adventti, penkkarit, vanhojen päivä, vieraat yms) pidetään koulun aulassa. Koulun juhlat j tilaisuudet Koulun juhlat ja koulun järjestämät tilaisuudet ovat opiskelijoiden työaikaa. Ilmoitustaulut Lupa koulun ulkopuolista toimintaa koskevien ilmoitusten kiinnittämiseen on AINA hankittava ennakkoon rehtorilta. KYL/ ikäluokat 06 ja 05 9

12 Kaupalliseen toimintaan ja yleisiin vaaleihin liittyvää materiaalia ei pääsääntöisesti saa kiinnittää ilmoitustauluille. Kerhotoiminta Koulun toimintaan voi kuulua kerhoja. Kerhoa perustettaessa kannattaa opiskelijoiden ottaa yhteyttä rehtoriin. Kerhojen laativat itselleen säännöt, mitkä hyväksytään opettajakunnan kokouksessa. Korvausvelvollisuus Koulun omaisuuden turmelemisesta on tekijä korvausvelvollinen. Havaitusta vahingosta on ilmoitettava opettajalle, kansliaan tai vahtimestarille. Pysäköinti Polkupyörät pidetään eteläpihalla siihen maalatun keltaisen viivan rajaamalla alueella. Moottoriajoneuvot pysäköidään Sumulaakson pysäköintialueelle ja pysäköinnissä noudatetaan liikennesääntöjä. Koulun takapihan autopaikat on tarkoitettu vain henkilökunnalle. Tupakointi, päihteet Kouluyhteisön jäsen ei saa esiintyä kouluaikana ja -alueella päihteiden vaikutuksen alaisena. Tupakointi on koulun alueella kielletty. Urheiluvälineet Jääkiekkomailoja, suksia yms. välineitä ei tuoda aulaan turvallisuussyistä. Niille on varattu säilytystila pohjakerroksesta, ja säilytyksestä opiskelija sopii liikunnanopettajan kanssa. Kauden päättyessä opiskelijat huolehtivat urheiluvälineensä kotivarastoon. Vaihto-oppilaaksi? Rehtori voi perustellusta syystä myöntää oikeuden keskeyttää lukio-opinnot jakson tai lukuvuoden ajaksi. Keskeytysoikeutta anotaan rehtorilta erityisellä lomakkeella (saat kotisivuilta tai kansliasta). Vaihtooppilaaksi aikovan on hyvissä ajoin, viimeistään lähtövuoden huhtikuussa, anottava opiskelun keskeyttämistä. Arvoesineet Opiskelija vastaa mukanaan tuomistaan arvoesineistään eikä koulun vakuutus korvaa arvoesineiden häviämistä. Koulun vakuutus ei myöskään korvaa arvoesineiden katoamista koulun retkien aikana. Liikuntatilojen pukuhuoneet eivät ole valvottuja. Liikuntatunneilla kannattaakin arvoesineet antaa opettajan säilytettäväksi. 8. Opiskelun seuraaminen, opiskelijahuolto ja opintososiaaliset edut Opinto-ohjaaja (Opo) Opo seuraa ryhmänsä opintojen edistymistä, ohjaa tarvittaessa opiskelua ja antaa tietoa jatkoopiskelusta. Opo hoitaa myös työelämään tutustuttamista sekä ammatinvalintaohjausta. Opinto-ongelmissa ja opintojen järjestelyissä samoin kuin opinto-ohjelman muutoksissa opiskelijan on syytä kysyä neuvoa opinto-ohjaajalta. Ryhmänohjaaja Ryhmänohjaaja seuraa ryhmänsä opintoja ja poissaoloja, pitää yhteyttä huoltajiin ja vastaa ryhmäänsä koskevista tiedotteista (mm. koulutiedote, jaksotodistukset, työjärjestysasiat). Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja vastaa opiskelijoiden terveystarkastuksista. Hän antaa myös ohjeet erikoisruokavalion noudattajille. Lääkärintodistuksen tarvitsijan on syytä ottaa ensin yhteyttä terveydenhoitajaan. Terveydenhoitajan vastaanottoajat ovat ma-pe klo 8:30-10:30. Koulupsykologi Koulussamme on mahdollisuus koulupsykologin palveluihin. Parhaiten hänet tavoittaa terveydenhoitajan ja opinto-ohjaajan kautta. Koululääkäri Koululääkäriin saa yhteyden terveydenhoitajan kautta. Lääkärintodistuksen ajokorttia varten saa koululääkäriltä. 10 Esite UUSI OPS 2005

13 Kouluruokailu Lukio-opiskelijan ruokailuaika on pääsääntöisesti klo 11:30-12:15. Luokkien 7-9 ruokatunnin aikana lukiolaiset ruokailevat vain erillisellä luvalla. Ruokalassa noudatetaan hyviä tapoja. Ruokailun jälkeen jakkara nostetaan kannattimilleen ja ruokailuvälineet palautetaan oikeaan paikkaan. Koulutapaturma Koulussa tai koulumatkalla tapahtuneessa koulutapaturmasta on opiskelijan otettava heti yhteyttä kansliaan tai lähimpään opettajaan. Kaupungin vakuutus korvaa opiskelijalle tapaturman hoitokulut. Hoitohenkilökunnalle on syytä mainita vakuutuksesta. Opiskelija, joka on itse maksanut hoidosta ja kuljetuksesta, saa korvauksen tositteita vastaan kanslian kautta. Koulumatkatuki Linnuntietä yli 10km:n yhdensuuntaiselle koulumatkalle on mahdollista hakea KELA:n tukea. Ohjeet ja hakulomakkeet saat kansliasta. Opintotuki Valtion opintotukea (opintorahaa ja -lainaa) voivat hakea ne opiskelijat, jotka eivät saa enää lapsilisää, eli seuraavasta kuukaudesta lukien, jona hän täyttää 17 vuotta. Lukiolaiselle myönnetään opintotuki yleensä korkeintaan kolmeksi vuodeksi. Opintotukipäätökset tehdään yleensä yhdellä kertaa koko opiskeluajaksi. Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemiskuukaudesta lukien, joten anomus kannattaa tehdä ajoissa. Hakemuslomakkeita saa koulun kansliasta. Opiskelijakortti Koulun opiskelijakortin saa maksutta kansliasta syyskuun alusta lähtien. Korttia varten tarvitaan valokuva, jonka taakse merkitään nimi, ryhmä ja henkilötunnus. Lukiolaiskortin saat Lukiolaisten liiton kautta (maksullinen) ja siitä tietoa löydät sivuilta Opiskelija-alennukset VR ja Matkahuolto myöntävät pitkille matkoille opiskelija-alennuksen. Alennusta varten opiskelijan on haettava kansliasta opiskelutodistus. 9. Kokoukset Opettajakunta Opettajakunta kokoontuu jaksoittain. Kokouksissa käsitellään ja joissain tapauksissa päätetään mm. oppilasarvostelusta. Toimintaryhmät Ryhmät (A, B ja C) valitsevat keskuudestaan luottamusopiskelijan ja kolme opiskelijaa toimintaryhmäkseen. Toimintaryhmä valitaan lukuvuoden alkaessa, yleensä elokuussa, ja sen toimikausi on lukuvuosi. Oppilaskunta Oppilaskunta järjestäytyy syyskokouksessa ja kokoontuu tarvittaessa hallituksensa tai jäsentensä kokoon kutsumana. Oppilaskunnan hallitus Hallituksen muodostavat puheenjohtaja ja toimintaryhmät. Hallitus kokoontuu tarvittaessa. Vanhempainillat Opiskelijoiden vanhemmille järjestetään vuosittain vanhempainilta, jonka aikana vanhemmilla on tilaisuus tavata toisiaan ja opettajia. Vanhempainilloista tiedotetaan erikseen ja ajankohdat löytyvät myös koulun lukuvuositiedotteesta. KYL/ ikäluokat 06 ja 05 11

14 10. Oppiaineet ja niihin liittyvät kurssit, UUSI OPS (05-) 1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ Valtakunnallisten kurssien suorittamisjärjestys Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus käsittää kuusi pakollista (kurssit 1-6) ja kolme syventävää (kurssit 7-9) kurssia. Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventävistä ÄI7:n voi suorittaa pakollisen ÄI4:n jälkeen, mutta syventäville kursseille ÄI8 ja ÄI9 on suositeltavaa osallistua vasta pakollisten kurssien jälkeen. Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvioidaan arvosanoin Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Opiskelijan käsitys, kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä. 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taidetehtävästä ja kulttuurimerkityksestä syvenee. 4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan vaikuttamaan pyrkiviä tekstejä. 5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä kirjallisuuden ja kulttuurin kehityksestä ja merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. Kurssit arvioidaan arvosanoin Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä sekä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. 8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Kurssin voi suorittaa juuri ennen ylioppilaskirjoituksia. 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) Opiskelija perehtyy ajankohtaiseen kulttuuria ja yhteiskuntaa käsittelevään keskusteluun ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. Kurssin voi opettajan harkinnan mukaan suorittaa osin itsenäisesti. Valtakunnallinen puheviestinnän koe Äidinkielessä järjestetään puheviestinnän valtakunnallinen päättökoe, joka koostuu ryhmäkeskustelusta ja yksilöesiintymisistä. Koe on vapaaehtoinen ja sen suorittamisesta saa erillisen todistuksen. Koulukohtaisten kurssien suorittamisjärjestys Kielenhuollon kurssi kannattaisi käydä ensimmäisenä lukiovuonna, jolloin luotaisiin hyvä pohja kielen käytänteiden omaksumiselle ja sisäistämiselle. Median maailma -kurssi puolestaan pohjustaisi hyvin äidinkielen neloskurssia, jossa paneudutaan kieleen ja vaikuttamiseen. Niille, jotka aikovat suorittaa mediadiplomin, Median maailma kurssi on pakollinen, jolloin se on suoritettava viimeistään ennen mediadiplomikurssia, joka suoritetaan abivuonna. Luovan kirjoittamisen kurssin voi käydä parhaaksi katsomassaan vaiheessa. KYL syventävät kurssit 10. Kielenhuollon kurssi (ÄI10) Kurssilla tutustutaan kootusti ja kattavasti kielenhuollon käytänteisiin ja tarkastellaan erilaisten tekstien kieltä, tyyliä ja rakenteita. Kurssin tavoitteena on selkiinnyttää ja sujuvoittaa kirjallista ilmaisua. Kurssi arvioidaan arvosanoin Esite UUSI OPS 2005

15 11. Luovan kirjoittamisen kurssi (ÄI11) Kurssilla opetellaan kirjoittamisen iloa. Harjoitusten tavoitteena on kokeilla sanataiteen eri muotoja ja lajeja, lisätä kirjallisuuden luonteen ja ilmaisutaitojen ymmärrystä ja erityisesti rohkaistua ilmaisemaan itseään kirjoittamalla. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. KYL soveltavat kurssit 12. Median maailma (ÄI12) Median maailma verkkokurssilla opiskelija perehtyy joukkoviestinnän kehitykseen, tutustuu mediaympäristöön ja analysoi erityyppisiä mediatekstejä. Kurssi on pakollinen niille, jotka aikovat suorittaa mediadiplomin. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 13. Mediadiplomi (ÄI13) Median lukiodiplomin tavoitteena on edistää opiskelijan viestintäsivistystä ja erilaisten viestintätaitojen hallintaa, joita mediayhteiskunnan täysivaltainen kansalainen tarvitsee. Mediadiplomi rakentuu viidestä kurssista: Median maailma kurssista, kolmesta mediaan liittyvästä pohjakurssista, jotka lukio määrittelee, ja Mediadiplomi-kurssista, jonka aikana opiskelija tekee mediadiplomityön valitsemaltaan median alalta. Diplomityö tehdään kolmantena opiskeluvuonna. Tarkat tiedot mediadiplomista saat opettajaltasi. 2. TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI (RUB1), perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä Valtakunnalliset pakolliset kurssit Pakolliset kurssit (1 5) suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Numerojärjestyksestä poikkeamisesta opiskelija neuvottelee opettajan kanssa. Kurssit arvioidaan arvosanoin Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Kurssilla totutellaan lukion työtapoihin ja kertaillaan peruskoulussa opittua. Aihepiirejä ovat vapaaaika, ruoka, rahankäyttö ja koulunkäynti. Perehdytään verbien taivutukseen, apuverbeihin, sanajärjestykseen ja lukusanoihin. 2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2) Kurssin aiheita ovat matkailu, musiikki, perhe ja suku, asuminen sekä pukeutuminen. Rakenteista keskitytään substantiivien ja adjektiivien taivutukseen ja käyttöön. 3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3) Opitaan kertomaan ruotsiksi kotiseudusta ja -maasta. Tutustutaan Suomeen pohjoismaisena ja eurooppalaisena maana niin matkailijan kuin suomalaistenkin näkökulmasta. Opiskellaan lisää ja vahvistetaan aiemmin opittuja rakenteita. Aloitetaan kuullunymmärtämiskokeiden systemaattinen harjoittelu. 4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4) Kurssin tekstit käsittelevät rakkautta ja kumppanuutta, uskontoa, eri kulttuurien ja kansallisuuksien kohtaamista sekä nykypäivän arvomaailmaa. Perehdytään infinitiivin käyttöön, indefiniitti- ja relatiivipronomineihin sekä s-passiiviin. Lisätään kuullunymmärtämisen harjoittelua. 5. Elinympäristömme (RUB5) Kurssin aiheita ovat joukkoviestintä, työelämä, liikenne, elinympäristö ja luonnonsuojelu. Opitaan mm. partisiippien muodostus ja käyttö ja syvennetään perusrakenteiden hallintaa. Syventävät kurssit suositellaan suoritettavaksi pakollisten kurssien jälkeen. Muussa tapauksessa opiskelija neuvottelee opettajan kanssa. Kurssit arvioidaan arvosanoin Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (RUB6) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan kulttuuriaiheesta tuotoksen (esim. kirja-arvostelun tai suullisen esitelmän) ja esittelevät sen. Vahvistetaan pakollisten kurssien aikana opittujen rakenteiden hallintaa ja harjoitellaan ruotsin kielen tekstin tiivistämistä äidinkielelle. 7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7) Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla sekä vahvistetaan päättökokeessa tarvittavia taitoja käyttäen harjoitusmateriaalina mm. edellisvuosien kokeita. KYL/ ikäluokat 06 ja 05 13

16 KYL syventävät kurssit 8. Abikertaus (RUB8) Kurssilla kerrataan ruotsin rakenteet ja vahvistetaan sanavarastoa erilaisten rakenneharjoitusten, tekstien ja kirjoitelmaharjoitusten avulla kuullunymmärtämistäkään unohtamatta. Eri osa-alueiden painotuksiin on myös opiskelijoilla mahdollisuus vaikuttaa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 9. Puhe- ja kuuntelukurssi (RUB9) Kurssilla rohkaistaan opiskelijaa puhumaan ruotsia. Puhumista harjoitellaan mm. roolileikkien, parikeskustelujen ja pelien avulla. Samalla kerrataan ja laajennetaan eri aihepiirien sanastoa. Kurssi sisältää runsaasti kuullunymmärtämisen harjoittelua, erityisesti avoimiin kysymyksiin vastaamista, ja kurssin aikana katsotaan ruotsinkielinen elokuva. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 10. Perusopetuksen kertaus (RUB10) Kurssilla kerrataan perusopetuksen oppimäärään kuuluvat rakenteet ja keskeinen sanasto sekä totutellaan lukiossa käytettäviin työmenetelmiin. Tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia selviytyä pakollisista kursseista. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti opiskelijoille, joiden perusopetuksen päättöarvosana on alle kahdeksan. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 3. VIERAAT KIELET A, (perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä) Pakolliset kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Painavasta syystä opiskelija voi poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua kieltä opettavan opettajan kanssa. 3.1 ENGLANTI A (ENA) Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvioidaan numeroin Nuori ja hänen maailmansa (ENA1) Opiskeltavat aihepiirit ovat valoisa elämänasenne, vapaa-aika ja harrastukset, ihmissuhteet ja niiden merkitys ihmisten välisessä viestinnässä, joita käsitellään eri tekstien avulla. Kurssin painopistealueena on suullinen viestintä. Kieliopista opiskellaan perusverbioppia ja kirjalliseen viestintään kuuluvat lyhyet henkilökohtaiset viestit ja kappalekirjoittaminen. 2. Viestintä ja vapaa-aika (ENA2) Opiskeltavana aihepiirinä on nuori ja muu maailma. Suullisen viestinnän painopistealueena ovat arkipäivän keskustelu- ja palvelutilanteet. Jatketaan perusverbiopin opiskelemista ja perehdytään substantiivioppiin. Kirjallisessa viestinnässä lyhyet henkilökohtaiset viestit. 3. Opiskelu ja työ (ENA3) Kurssin aihepiirinä on koulutus ja työelämä sekä tulevaisuuteen liittyvät unelmat ja toiveet. Aihekokonaisuudet aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä turvallisuus ja hyvinvointi ovat korostetusti esillä. Suullisen viestinnän alueella harjoitellaan aihepiiriin liittyvää viestintää suullisten esitysten, esimerkiksi haastattelujen avulla. Kirjallisessa viestinnässä harjoitellaan virallisen kirjeen laatimista, esim. työpaikan hakukirje. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4) Tekstit käsittelevät yhteiskunnan erilaisia rakenteita ja yksilöä niiden osana. Painopistealueina ovat ymmärtävä lukeminen ja puhuminen. Kurssilla kirjoitetaan erilaisia tarkoituksia varten mm. argumentoiva teksti ja harjoitellaan aihepiiriin liittyvää suullista viestintää. 5. Kulttuuri (ENA5) Aihepiirit käsittelevät kulttuuria monesta näkökulmasta eri aikakausina. Oppilaat valmistavat laajahkon pitkäjänteisyyttä ja itsenäistä työskentelyä vaativan tuotoksen sekä esittävät sen suullisesti. Kurssilla painottuu tekstin ymmärtäminen ja sen tulkinta sekä monipuolinen kirjallinen ilmaisu. Suullinen kielitaito taas korostuu itsenäisesti laaditun tuotoksen esittelyn yhteydessä. 6. Tiede, talous ja tekniikka (ENA6) Sisältöihin kuuluvat teknologia arkipäivän apuna, ihminen keksintöjen maailmassa, median ja mainonnan kriittinen tarkastelu sekä talouselämä ja yrittäjyys. Kurssin painopistealueena on tekstin ymmärtäminen. Lisäksi harjoitellaan asiapitoista kirjoittamista, esimerkiksi muodollinen kirje, artikkelin kirjoittaminen. Ylioppilaskoe perustuu pakollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin (kurssit 7 ja 8). Suositus on, että myös valtakunnalliset syventävät kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus valita päinvastainen suoritusjärjestys, ellei hänellä muuten ole 14 Esite UUSI OPS 2005

17 mahdollisuutta osallistua molemmille kursseille. Kurssit arvioidaan numeroin Luonto ja kestävä kehitys (ENA7) Kurssilla aihepiireinä ovat maapallomme ongelmat ja kestävä kehitys. Kurssilla syvennetään kielitaidon kaikkien osa-alueiden hallintaa ja painotetaan abstraktin kielen osaamista. Ymmärtävän lukemisen osuutta korostetaan kurssilla esim. tiivistelmän avulla. Muodollinen englanti on keskeistä kirjoittamisessa. Kuunteluissa pyritään myös abstraktien aiheiden ymmärtämiseen. Keskustellaan yhä muodollisemmista aihepiireistä argumentoiden. 8. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (ENA8) Kurssin aihepiireinä ovat yhteismaailmalliset ja ajankohtaiset tapahtumat sekä erilaiset maailmankuvat. Kurssin tavoitteena on syventää kielitaidon kaikkien osa-alueiden hallintaa ja painottaa abstraktin kielen osaamista. Ymmärtävän lukemisen osuus korostuu edelleen ja muodollinen englanti on keskeistä kirjoittamisessa. Kuunteluissa pyritään myös abstraktien aiheiden ymmärtämiseen. Keskustellaan yhä muodollisemmista aihepiireistä argumentoiden. KYL syventävät kurssit Kurssit voidaan valita milloin tahansa lukioaikana. Kurssi EN11 on tarkoitettu kirjoituksiin valmentautuville, ja se on hyvä suorittaa ylioppilaskirjoituksia edeltävässä jaksossa. 9. Puhumalla paras (ENA9) Kurssilla opetellaan viestintätaitoja esimerkkitilanteiden avulla ja perehdytään englanninkielisten käyttämään small talkiin. Harjoitellaan puheiden pitämistä englanniksi 10. Ajankohtaista prosessoitavaksi (ENA10) Opiskelu tapahtuu pienryhmissä, joissa harjoitellaan sekä suullista että kirjallista viestintää. Kurssilla paneudutaan kielen eri mahdollisuuksiin esimerkiksi uutisoinnissa ja opiskellaan eri tyylilajien vaikutusta lukijan huomion herättämisessä. 11. Kertauskurssi (ENA11) Muodollinen englanti on keskeistä kirjoittamisessa. Ymmärtävän lukemisen osuutta korostetaan. Opitaan hallitsemaan laajoja kielen rakenteiden kokonaisuuksia ja kerrataan lukion kieliopin keskeisimmät rakenteet ylioppilaskirjoituksia varten. 12. Kirjallisuus ja luova kirjoittaminen (ENA12) Pääpaino on luetun tekstin analyyttisessä ymmärtämisessä ja luovan kirjoitetun kielen tuottamisessa. Tehdään ryhmä- ja paritöitä, joiden puitteissa opetellaan niin tulkitsemaan kaunokirjallisuutta kuin käyttämään kaunokirjallisuuden välineitä omassa tekstissä. 13. Kirjoituskurssi (ENA13) Pääpaino on kirjallisessa tuottamisessa ja itsenäisessä työskentelyssä. Lisäksi tehdään pari- ja ryhmätöitä ja näiden arviointia. Kurssille pyritään saamaan syntyperäinen englanninkielinen opettaja mahdollisuuksien mukaan. KYL soveltavat kurssit 14. There are two sides to every picture: intercultural understanding (ENA14) Kurssilla verrataan suomalaista ja jotain englanninkielistä kulttuuria ja pyritään löytämään näistä niin eroavaisuuksia kuin samankaltaisuuksia. Pohditaan kulttuurin merkitystä viestinnässä ja tehdään projektitöitä kulttuurienväliseen viestintään liittyvistä ilmiöistä (esim. kulttuurishokki). 3.2 SAKSA A (SAA) Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvioidaan numeroin Nuori ja hänen maailmansa (SAA1) Kurssilla kerrataan peruskoulussa opittua ja tutustutaan lukiolle tyypillisiin työmuotoihin. Painopiste on puheviestinnässä. Aiheena on lähin elämänpiiri. 2. Viestintä ja vapaa-aika (SAA2) Tutustutaan saksankielisen alueen maihin ja nuorten elämäntyyliin. Kurssin painopiste on suullisessa viestinnässä, mutta tehdään myös kirjallisia tehtäviä. 3. Opiskelu ja työ (SAA3) Kurssilla tutustutaan saksankielisten maiden kouluihin. Opitaan kertomaan Suomen koulujärjestelmästä ja omasta koulusta. Tekstinymmärtämistä harjoitellaan lukemalla opiskelusta ja työelämästä kertovia tekstejä. KYL/ ikäluokat 06 ja 05 15