Opas Työaika ja järjestelyt Koulun toiminta Kurssiesite UUSI OPS (05-)

Transkriptio

1 Kouvolan yhteiskoulun lukio Opas Työaika ja järjestelyt Koulun toiminta Kurssiesite UUSI OPS (05-) Kouvolan yhteiskoulun lukio Salpausselänkatu Kouvola , (rehtori) (kanslia)

2 KYL/ ikäluokka 05 1 Sisällysluettelo KOUVOLAN YHTEISKOULUN LUKIOSTA LUKUVUODEN TYÖAIKA JA TAPAHTUMIA KOEVIIKOT T YLIOPPILASTUTKINTO YLEISTÄ YLIOPPILASKIRJOITUKSISTA YLIOPPILASKIRJOITUSTEN AIKATAULU OHJEITA OPISKELIJOILLE LUKUVUODEN ALKAESSA...5 OHJEITA 1. VUODEN OPISKELIJOILLE...5 KURSSIVALINNAT VANHASTA OPSISTA...5 LIIKENNEOPETUS (AUTOKOULU) OPINTOJEN SUORITTAMINEN LUKIOSSAMME OPISKELUOHJEITA KOULUN SÄÄNTÖJÄ OPISKELUN SEURAAMINEN, OPISKELIJAHUOLTO JA OPINTOSOSIAALISET EDUT KOKOUKSET OPPIAINEET JA NIIHIN LIITTYVÄT KURSSIT, UUSI OPS (05-) ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI (RUB1), VIERAAT KIELET A, ENGLANTI A (ENA) SAKSA A (SAA) RANSKA A (RAA) VENÄJÄ A (VEA) VIERAAT KIELET B2 (PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 7 9 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ) SAKSA B2 (SAB2) RANSKA B2 (RAB2) VENÄJÄ B2 (VEB2) VIERAAT KIELET B3 (LUKIOSSA ALKAVA OPPIMÄÄRÄ) SAKSA B3 (SAB3) RANSKA B3 (RAB3) VENÄJÄ B3 (VEB3) MUUT KIELET LATINA (LA) VENÄJÄ ABC (VE) MATEMATIIKKA (MA) MATEMATIIKKA, pitkä oppimäärä (MAA) MATEMATIIKKA, lyhyt oppimäärä (MAB) BIOLOGIA (BI) MAANTIEDE (GE) FYSIIKKA (FY) KEMIA (KE) USKONTO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO (ET) FILOSOFIA (FI) HISTORIA (HI) YHTEISKUNTAOPPI (YH) PSYKOLOGIA (PS) MUSIIKKI (MU) KUVATAIDE (KU) LIIKUNTA (LI) TERVEYSTIETO (TE) OPINTO-OHJAUS (OP) MUUT LUKIOKURSSIT OPS2005, VIERASKIELINEN OPETUS VK Mathematics, advanced syllabus (MAA) Biology Geography Physics Religion and ethics History Psychology Arts Kurssitarjotin Henkilökunta , yhteystiedot Lukuvuoden työaika

3

4 Kouvolan yhteiskoulun lukiosta Kouvolan yhteiskoulun lukion (KYL) tavoitteena on taata hyvä yleissivistys ja jatko-opintomahdollisuudet ja tukea opiskelijan kasvua aktiiviseksi ja vastuulliseksi kansalaiseksi jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Lukiomme kasvattaa nuoria arvostamaan Suomen kulttuurista omaleimaisuutta ja kansainvälisyyttä, jotka näkyvät vahvasti koulumme kasvatustyössä, tilaisuuksissa ja toiminnassa. Hyvän yleissivistyksen lisäksi lukiossamme painottuvat ilmaisuaineet ja eri aineiden englanninkielinen opetus. Oppimiseen vaikuttaa ratkaisevasti työilmapiiri. Siksi lukiomme tavoitteena on säilyttää hyvä ja kannustava työilmapiiri koko työyhteisössä. Kouvolan yhteiskoulun lukio painottaa kurssitarjonnassaan ilmaisuaineita, kansainvälisyyttä ja vahvaa kieltenopetusta, ja tarjonnassamme ovat vahvasti edustettuna myös matemaattiset aineet ja reaaliaineet laajalla kurssivalikoimalla. Osan reaaliaineiden kurssitarjonnasta opiskella osittain englannin kielellä (VK eli vieraskielinen opetus). Vieraskielisessä opetuksessa mukana olevat reaaliaineet päätetään vuosittain (lukuvuonna BI, GE, HI/HY, MAA, UE, KU, PS, FY), ja opetukseen haetaan lukion valinnan yhteydessä. Teemme vieraskielisen opetuksen alueella yhteistyötä Kulosaaren yhteiskoulun kanssa. Lukiossamme on kursseja ilmaisutaidossa ja tanssiaineessa. Musiikin ja kuvataiteen kurssivalikoima on laaja ja näissä aineissa voi lukiossamme suorittaa myös lukiodiplomin. Kansainvälisyys näkyy lukion toiminnassa: lukiollamme on kymmenen vuoden ajan ollut ystävyyskoulu Puolassa. etwinning-ja PISA-hankkeessa mukana oleminen tuo koulussa oleville lisää kansainvälisiä kontakteja. 1. Lukuvuoden työaika ja tapahtumia Syyslukukausi (to-to) Syysloma (vko43) Joululoma Kevätlukukausi (ma-la) Talviloma (vko9) Pääsiäinen Vapaapäivät (ma), (to) Lauantaityöpäivä Jaksotus Jakso Jakso Jakso Jakso Jakso Erikoispäivät Ykkösten ryhmäyttäminen (alustava) pe 50-vuotisjuhlat: päiväjuhla koulussa la 50-vuotisjuhlat: luokkakokoukset, näyttelyt, luentosarja, konsertti, iltajuhla su 50-vuotisjulat juhlakirkko, pääjuhla, historiikin julkistaminen Itsenäisyys- ja ylioppilasjuhla Ammattien päivä to Penkkarit pe Vanhojen päivä to Pääsiäismessu Kulttuuriretkipäivä Ylioppilasjuhla klo 12:00 - Edellä mainittujen päivien lisäksi on lukuvuoden aikana konserttitapahtumia, vierailuja ja juhlapäiviä. Vanhempienillat Päiväys Taso Aihe (alustavat, to opiskeluvuosi Tutustuminen lukioon varaudu muutoksiin) ti opiskeluvuosi Yo-kirjoitukset, jatko-opinnot ke opiskeluvuosi Opiskelusta tulevasta to opiskeluvuosi Yo-tutkinnon hajauttaminen Aina ajan tasalla olevat tiedot lukuvuoden toiminnasta löytyvät koulun kotisivuilta osasta Tapahtumat, Kalenteri0506. KYL/ ikäluokka 05 1

5 2. Koeviikot Edellisen vuoden kokeiden uusinta Ilm. uusintaan Uusintakoe Päiväys Klo ma :00 to :30 J1 koeviikko Päiväys Klo Huom! J4 koeviikko Päiväys Klo Huom! Koe 6 to työpäivä Koe 6 to KUMULI pe pe ma työpäivä 7 ma ti ti ke ke to to pe pe Jaksotodistus Ilm. uusintaan Uusintakoe J1 to Jaksotodistus to pe :00 Ilm. uusintaan pe :00 ti :30 Uusintakoe J4 ti :30 J2 koeviikko Päiväys Klo Huom! J5 koeviikko Päiväys Klo Huom! Koe 7 ma työpäivä Koe 6 ti ti ke ke pe to ma pe ti ma ke muuttunut 2 ti to Jaksotodistus Ilm. uusintaan Uusintakoe J2 to Jaksotodistus la :45 pe :00 Ilm. uusintaan elokuussa 2006 ti :30 Uusintakoe J5 elokuussa 2006 J3 koeviikko Päiväys Klo Huom! Koe 7 ma työpäivä Jaksotodistus Ilm. uusintaan Uusintakoe J3 6 ti KUMULI ke Luokkatilan saat selville kotisivuilta tai 3 to ilmoitustauluilta. 5 pe ma Uusintakoe pidetään auditoriossa. 2 ti Ole tarkkana: koepäivät saattavat muuttua to lukuvuoden aikana. pe :00 ti :30 2 Esite UUSI OPS 2005

6 3. Ylioppilastutkinto Lukio-opetukseen liittyy erillisenä osana ylioppilastutkinto, johon kaikki lukiokoulutukseen osallistuvat tähtäävät. Ylioppilastutkintoon osallistuminen vaatii opiskelijan suunnittelemaan opintojaan entistä tarkemmin. 3.1 Yleistä ylioppilaskirjoituksista Hajauttaminen Ylioppilastutkinnon voi suorittaa kerralla tai hajauttaa enintään kolmeen peräkkäiseen suorituskertaan, esim. S07, K08, S09. Tämä tarkoittaa, että kolmen peräkkäisen kerran aikana kokelaan on osallistuttava neljän pakollisen aineen kokeeseen. Yksittäiseen kokeeseen voi yleensä osallistua suorittamalla ko. oppiaineen pakolliset kurssit. Kokeeseen osallistumisesta kannattaa varmistua ABI-tiedotteesta tai koulun kotisivuilta. Tutkintoon kuuluvat kokeet Tutkintoon kuuluu pakollisena kokeena äidinkieli ja ryhmästä toinen kotimainen kieli (ruotsin kieli), vieras kieli, matematiikka ja reaalikoe on pakollisena kirjoitettava kolme koetta, siis yhteensä neljä koetta. Kokelaan on suoritettava vaativampi (laajemman oppimäärän) koe vähintään yhdessä mainituista aineista. Edellä mainittujen lisäksi ylioppilastutkintoon voi kuulua ylimääräisiä kokeita (kielissä, reaaliaineissa, matematiikassa). Ruotsin kielessä, vieraassa kielessä ja matematiikassa järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason kokeet. Pitkän matematiikan opiskelija voi siis suorittaa halutessaan lyhyen matematiikan kokeen suorittamalla vaativamman kokeen vieraassa kielessä. Vastaavasti vieraan kielen opiskelija voi suorittaa A-tason kokeen sijaan B-tason kokeen suorittamalla matematiikassa vaativamman kokeen. Reaalikoe ja äidinkielen koe uudistuvat Keväästä 2006 alkaen reaalikoe muuttuu yksittäisten reaaliaineiden kokeiksi. Kokelas voi suorittaa yhden valitsemansa reaaliaineen kokeen pakollisena ja halutessaan suorittaa useampia reaaliaineiden kokeita ylimääräisenä kokeena tai täydentää niillä myöhemmin ylioppilastutkintoaan. Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Koepäivät sijoitetaan tutkintoaikatauluun siten, että niiden välillä on noin viikko. Ensimmäisenä koepäivänä järjestetään psykologian, filosofian, historian, fysiikan sekä biologian kokeet ja toisena koepäivänä evankelis-luterilaisen uskonnon, ortodoksisen uskonnon, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin, kemian, maantieteen ja terveystiedon (K2007 alkaen) kokeet. Yhtenä päivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten yhdellä tutkintokerralla voi suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Tutkinnon hajauttamalla voi halutessaan osallistua usean reaaliaineen kokeeseen. Terveystiedon koe järjestetään ensimmäisen kerran kevään 2007 tutkinnossa. Keväästä 2007 alkaen äidinkielen kokeeseen kuuluu kaksi koetta, tekstitaidon koe ja esseekoe. Molemmat kokeet vaikuttavat lopulliseen tutkintoarvosanaan ja kokeen arvosana määräytyy näissä kokeissa saadun painotetun pistesumman perusteella. Maksut Ylioppilaskirjoituksiin ilmoittaudutaan annetun aikataulun mukaisesti (katso jaettava ABI-info tai kotisivut) kansliaan ja ilmoittautuminen on sitova. Ylioppilaskirjoitusten maksut koostuvat perusmaksusta (K , maksetaan jokaiselta kirjoituskerralta) sekä ainekohtaisista maksuista (K2005 á 21 ). Maksut laskutetaan koulun toimesta ja tilitetään Ylioppilastutkintolautakunnalle. Tiedottaminen Ylioppilastutkintoon osallistuville järjestetään lukuvuoden aikana tiedotustilaisuuksia toukokuussa, elosyyskuun vaihteessa, marraskuussa ja tammikuussa. Opettajat tiedottavat omaan oppiaineeseensa liittyvistä yo-kirjoitusasioista. Lisäksi ylioppilaskirjoituksista tiedotetaan vanhemmille vanhempainilloissa. Lisätietoa ylioppilastutkinnosta ja eri oppiaineisiin liittyvistä erityiskysymyksistä löytyy koulun kotisivuilta (Abi-info) ja Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta sekä ylioppilaskirjoituksiin osallistuvalle opiskelijalle marraskuussa ja toukokuussa jaettavasta Abi-info-tiedotteesta. Tiedotteen voi tulostaa myös koulun kotisivuilta. Tutkinnon aloittaminen Kurssitarjottimen perusteella pakollisten aineiden opiskelun voi suorittaa kahdessa vuodessa. Yo-tutkinnon voi siis halutessaan aloittaa kolmannen opiskeluvuoden syksyllä. Kokeet perustuvat oppiaineiden pakollisiin ja syventäviin kurssit, joten opiskelijan kannattaa menestyäkseen ottaa opinto-ohjelmaansa myös aineiden syventäviä ja ylioppilaskirjoituksiin valmentavia kursseja. KYL/ ikäluokka 05 3

7 3.2 Ylioppilaskirjoitusten aikataulu Syksyn 2005 ylioppilastutkinto Kuullunymmärtämiskokeet (KYL) ma toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi klo ti vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti klo saksa klo 11 venäjä klo 13 ranska/espanja klo 15 ke vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa klo englanti klo 11 ranska klo 13 venäjä klo 14 espanja/italia klo Kirjalliset kokeet ma äidinkieli I, suomi ja ruotsi ke reaalikoe pe vieras kieli, pitkä oppimäärä ma äidinkieli II, suomi ja ruotsi ke toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä pe matematiikka ma vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kevään 2006 ylioppilastutkinto Kuullunymmärtämiskokeet ma vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti klo saksa klo 11 ranska klo 13 venäjä / espanja klo 15 ti toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi klo ke vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa klo ranska klo 11 venäjä klo 13 englanti klo 14 espanja / italia klo Kirjalliset kokeet ma äidinkieli I ke psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia pe toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ma äidinkieli II ke uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede pe matematiikka ma vieras kieli, pitkä oppimäärä ke vieras kieli, lyhyt oppimäärä 4 Esite UUSI OPS 2005

8 4. Ohjeita opiskelijoille lukuvuoden alkaessa Ohjeita 1. vuoden opiskelijoille A-ryhmä opiskelee pitkää matematiikka, B-ryhmässä pitkän tai lyhyen matematiikan opiskelijoita (=vieraskielinen opetus)- ja C-ryhmissä on lyhyen matematiikan opiskelijoita. Soveltavat ja syventävät kurssit järjestetään koulun talouden ja kurssin osallistujien mukaan. Kurssitarjottimeen ei ole merkitty sellaisia kursseja, jotka järjestetään tuntikaavion ulkopuolella. Tällaisia ovat mm. ilmaisutaidon ja tanssiaineen kurssit. Kurssien alkamisesta ilmoitetaan erikseen kuulutuksin ja ilmoitustauluilla. Kurssit ovat ainutlaatuisia ja pätevien opettajien vetämiä: osallistu! Jokaisen opiskelijan on tarkistettava valintansa lukuvuoden alkaessa. Opiskelija joutuu tässä vaiheessa tekemään soveltavien kurssien lopullisen valinnan kurssitarjottimesta. Kuvataiteen, musiikin ja liikunnan pakollisten kurssien ryhmät (KU1, MU1, LI1) löytyvät ilmoitustauluilta. Nämä kurssit sinun on käytävä annetun ryhmän mukana. Jos jätät ne nyt pois kurssiohjelmastasi, olet jatko-opiskelussa ongelmissa: ne kurssit ovat pakollisia ja joudut myöhemmin sovittelemaan itse tunneille opintopaikan. Lukion 1. vuoden opiskeluun sisältyy paljon pakollisia kursseja, ja siirtyminen 2. tai 3. vuoden opiskelijoiden ryhmiin on hankalaa. Jos työjärjestykseesi tulee hyppytunteja, niin voit täydentää työjärjestystäsi 2. ja 3. vuoden kurssitarjottimen kursseilla. Näin voit tyhjien tuntien paikalle ottaa kursseja, jotka saattavat helpottaa jatko-opintojesi järjestelyissä. Älä kuitenkaan uuvuta itseäsi: ota kohtuullisesti kursseja, 6 kurssia 1. jaksossa on hyvä alku opinnoille. Kurssivalinnat vanhasta opsista TÄSSÄ OPPAASSA ON OPPIAINEET JA KURSSIT IKÄLUOKAN O5 OPETUSSUUNNITELMAN (UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN) MUKAISESTI. HUOM MIKÄLI VALITSET KURSSEJA VANHAN OPSIN TARJOTTIMESTA (IKÄLUOKAT 03, 04), NIIN TARKISTA KURSSIN VASTAAVUUS OMAAN OPSIISI VERTAAMALLA KURSSISISÄLTÖJÄ. Vanhan opsin kurssisisällöt ja vastaavuudet saat selville koulun kotisivuilta ja opettajaltasi. Liikenneopetus (autokoulu) Autokoulun teoria ja ajotunnit on pyrittävä hoitamaan kouluajan ulkopuolella. Liikenneopetukseen osallistuva voi kuitenkin ajotunnin takia olla poissa kerran kustakin aineesta. Poissaolosta on aina neuvoteltava ennakkoon opettajan/ ryhmänohjaajan kanssa. Ajokortin suorittamien hyväksytään lukion kurssisuoritukseksi (yksi kurssi, soveltavat opinnot, näytä ajokortti rehtorille). 5. Opintojen suorittaminen lukiossamme Jaksollisuus Lukion lukuvuosi jakaantuu 5 jaksoon. Yhden jakson pituus on n. 7 viikkoa. Opinto-ohjelma Lukion oppiaineita ovat kaikille yhteiset ja valinnaiset aineet. Yhteiset oppiaineet muodostuvat valtakunnallisista pakollisista ja syventävistä kursseista ja koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista. Valinnaisissa vieraissa kielissä on vain syventäviä ja mahdollisesti koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja. Muut valinnaisaineet muodostuvat koulukohtaisista kursseista. Opiskelijan opinto-ohjelma käsittää lukioaikana pakolliset kurssit ja vähintään 10 syventävää kurssia ja soveltavia kursseja, yhteensä vähintään 75 kurssia. Jokainen kouluun tuleva täyttää ainevalintalomakkeen jolla valitsee opinto-ohjelmansa. Tätä ohjelmaa opiskelija voi joutua muuttamaan kurssitarjonnan muutosten takia. Kurssi Lukion eri oppiaineet suoritetaan kursseina. Oppiaine voi sisältää valtakunnallisia pakollisia ja syventäviä kursseja, ja/tai koulukohtaisia syventäviä ja/tai soveltavia kursseja. Yksi kurssi kestää yhden jakson ajan n tuntia, ja opetusta kullakin kurssilla on 5 tuntia viikossa. Eri oppiaineisiin sisältyvät kurssit löytyvät opetussuunnitelmasta. Kurssitarjotin ja työjärjestys Koulussa opiskeltavat eri oppiaineisiin liittyvät kurssit löytyvät kurssitarjottimelta. Kurssit ovat tarjottimella ainelyhenteellä, jonka perässä on kurssinumero ja tarvittaessa ryhmänumero (MA1 = pitkä matematiikka, kurssi 1; MA111= pitkä matematiikka, kurssi 11, ryhmä 1; MB12= lyhyt matematiikka, kurssi 1, ryhmä 2). Opiskelija on sijoitettu opintoryhmään A, B tai C. Opintoryhmällä on kurssitarjottimessa oma sarakkeensa (A, B, C), jota seuraamalla opiskelijalla on mahdollista suorittaa pakolliset opinnot ja osa KYL/ ikäluokka 05 5

9 syventävistä opinnoista kolmessa vuodessa. Opiskelijan on mahdollista valinta myös muille opintoryhmille varattuja pakollisia kursseja, mutta valinnan toteutumisen ehtona on aina ryhmäkoon säilyminen kohtuullisena. Kurssitarjottimen ja siinä mukana olevan tuntikaavion avulla opiskelija voi laatia itselleen työjärjestyksen kullekin jaksolle. Kunkin kurssin rivinumero (1-7) vastaa tuntikaaviossa olevaa numeroa. Opiskelijat saavat jaksoittain myös erillisen tarjotinta vastaava lukion työjärjestyksen, josta näkyvät opettajat ja luokkatilat. Liikunnan, kuvataiteen ja musiikin pakolliset kurssit (1 ja 2) on hajautettu, ja ne opetetaan kahden jakson aikana 2-3 viikkotuntia jaksossa. Valinnaisuuden takia opiskelijalle saattaa tulla työjärjestykseen vapaatunteja. Näiden paikalle kannattaa kurssitarjottimesta etsiä sopivia kursseja. Kurssille ilmoittautuminen Opiskelija voi suorittaa kursseja oman valintansa mukaan. Opiskelijat valitsevat ja samalla ilmoittautuvat seuraavan lukuvuoden kursseille edellisen lukuvuoden keväällä maalis-huhtikuussa. Valinnassa kannattaa huomioida osittain englannin kielellä opiskeltavat kurssit, joihin etuoikeus on vieraskielisten ryhmien (B) opiskelijoilla. Kursseille voi ilmoittautua myös jaksoittain kurssin ensimmäisellä oppitunnilla, mutta etusijalla ovat kurssin ennakkoon valinneet. Kurssin suorittamisesta Oppiaineen oppimäärän kursseista on vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) suoritettava hyväksytysti (arvosana 5-10 tai S). Kurssien suoritusjärjestys määritetään aineen opetussuunnitelmassa, ja siitä voidaan poiketa perustellusta syystä aineopettajan luvalla. Kukin kurssi voidaan suorittaa 1. opiskelemalla kurssi normaalisti ja osallistumalla kurssikokeeseen. 2. suorittamalla kurssi opetukseen osittain tai kokonaan osallistumatta (itsenäinen opiskelu). Oikeudesta kurssin itsenäiseen opiskeluun päättää opettaja ja sitä on anottava kirjallisesti. Opettaja laatii ohjelman, jonka opiskelija suorittaa ja kurssikoe suoritetaan normaalisti. 3. laatimalla tutkielma kurssin sisällöstä. Myös tästä on sovittava kirjallisesti opettajan kanssa. Opettaja määrittelee tutkielman laajuuden, aikataulun ja kokeen tarpeen. Kaksi kurssia on mahdollista suorittaa samanaikaisesti osallistumalla toiseen kursseista ja suorittamalla toinen kurssi kohtien 2. tai 3. mukaan. Pakollisista kursseista voidaan suorittaa yleensä korkeintaan puolet itsenäisesti opiskellen. Saman aineen peräkkäisiä kursseja ei kuitenkaan saa opiskella itsenäisesti ilman erityisperusteita. Itseopiskelijan tulee suunnitella ohjelmansa siten, että osallistuminen normaaliin kurssikokeeseen on mahdollista. Kurssikoe Kurssikokeet järjestetään pääsääntöisesti kunkin jakson lopussa olevina koepäivinä. Koeviikkoon kuuluu 7 koepäivää, joista vähintään kahtena iltapäivänä opiskellaan myös työjärjestyksen mukaan. Koeaika on kolme tuntia. Sellaisten aineiden kokeet, joiden kurssi on jaettu kahdelle tai useammalle jaksolle tai jotka eivät kuulu koeviikkoon, järjestetään koepäivien ulkopuolella. Kielten kuuntelut eivät myöskään liity koepäiviin. Koeaikataulu on lukuvuositiedotteessa ja koulun kotisivuilla. Hyväksyttävästä syystä kurssikokeesta poissaollut, hylätyn kurssin uusija tai samaan aikaan kahta kurssia suorittava opiskelija voi suorittaa koepäivän aikana kaksi koetta. Toisen kokeista voi suorittaa myös uusintakuulustelussa. Opiskelijan, joka ei aio osallistua kurssikokeeseen, on ilmoitettava tästä opettajalle kurssin alussa. Jos poissaolojen määrä kurssilta on yli 10 tuntia, on opiskelijan sovittava opettajan kanssa lisänäytöistä ennen kurssikokeeseen osallistumista. Kahta kurssia suorittava opiskelija voi suorittaa koepäivän aikana kaksi koetta. Koejärjestelyistä on sovittava opettajien kanssa. Kurssin arvostelu Kurssin arvosana voi olla numero 4-10 (4=hylätty) tai kirjainarvosana S=suoritettu, H=hylätty. Kurssin arvosteluperusteet on selvitetty kyseisen oppiaineen opetussuunnitelmassa. 6 Esite UUSI OPS 2005

10 Kokeen uusinta Uusintakoe järjestetään niille jotka perustellusta syystä eivät voi osallistua kurssikokeeseen tai ovat kurssikokeessa saaneet hylätyn (4 tai H). Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan kirjallisesti koeaikataulussa annettuun päivään mennessä. Ilmoittautuminen on sitova ja poisjääminen kokeesta merkitsee arvosanaa 4 (H). Ilmoittautumiset jätetään opinto-ohjaajan huoneen vieressä olevaan postilaatikkoon. Hylätyn kurssin (arvosana 4) arvosanaa opiskelija saa yrittää korottaa kerran. Tämä voi tapahtua vastaavan kurssin kurssikokeessa, jolloin opiskelija voi halutessaan osallistua kurssin opiskeluun, tai uusintakuulustelussa. Hylätyn arvosanan 4 voi korottaa vain kerran kurssia seuraavassa uusintakokeessa. Hyväksytyn kurssin arvosanaa ei voi korottaa osallistumalla vain kurssikokeeseen. Arvosanaa on oikeus yrittää korottaa käymällä kurssi uudelleen. Arvosanoista parempi jää voimaan. Poissa kurssikokeesta? Mikäli opiskelija ei sairauden tai muun syyn takia voi osallistua kurssikokeeseen, on siitä ilmoitettava kurssin opettajalle. Tällöin opiskelijalla on mahdollisuus osallistua muun opintoryhmän vastaavaan kokeeseen tai uusintakokeeseen. Opiskelija sopii järjestelyistä kurssin opettajan kanssa. Opinto-ohjelman muuttaminen Opintojen aikana opiskelija voi tarkistaa opinto-ohjelmaansa. Tämä edellyttää aloitetun kurssin loppuun suorittamista sekä aina keskustelua aineopettajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Opiskelija voi vaihtaa valinnaisen kielen oppimäärää (A-B2-B3). Opiskelija voi vaihtaa pitkän matematiikan lyhyeen matematiikkaan. Matematiikan arvosana määräytyy tällöin lyhyen matematiikan kurssien perusteella. Pitkästä matematiikasta luopuneen opiskelijan kurssien välinen vastaavuus on mainittu opetussuunnitelmasta. Matematiikan tason muutos tehdään aina kirjallisesti opettajan, opinto-ohjaajan ja rehtorin kautta. Opinto-ohjelman muutoksissa paras apu löytyy opinto-ohjaajalta. Tukiopetus Tukiopetusta voidaan antaa kaikissa aineissa oppimisvaikeuksien tai pitkien poissaolojen takia. Opiskelija sopii tukiopetuksesta aineopettajan kanssa. Opiskelu muissa Kouvolan lukioissa Yhteiskoulun lukiolla ja Lyseon lukiolla on lukuvuodesta riippuen yhteisiä kursseja B2-, B3-kielissä, A1-saksassa, ET:ssa ja UO:ssa. Opiskelijamme voivat halutessaan osallistua myös Lyseon lukion viron, italian ja kreikan kielen kursseille, mikäli kursseilla on tilaa. Yhteiskoulun lukion opiskelijat voivat lisäksi seuraavin ehdoin osallistua muille Lyseon lukion ja Kouvolan Iltalukion kursseille: Lyseon lukion kursseille voi osallistua perustellusta syystä. Mikäli aiot opiskella kurssin Lyseon lukiossa, niin ota yhteyttä opinto-ohjaajaan tai rehtoriin. Kouvolan Iltalukion kursseille voivat osallistua opintojaan nopeuttavat, ylioppilastutkintoon valmistautuvat sekä hylätyn kurssin uusijat. Iltalukio-opiskelu varmennetaan kansliasta saatavaan ilmoittautumislomakkeeseen rehtorin allekirjoituksella. Muut opinnot Lukio-opinnoiksi hyväksytään muissa lukioissa suoritetut opinnot. Opiskelijoiden on lisäksi mahdollisuus lukea hyväkseen lukio-opinnoiksi muualla kuin lukioissa suoritettuja opintoja seuraavasti: 1. Musiikkiopistossa lukio-aikana suoritetuista tutkinnoista enintään 5 (viisi) kurssia. 2. Liikunnan valmennusohjemaan osallistumisesta lukioaikana enintään 5 (viisi) kurssia siten, että kursseja hyväksytään enintään yksi (1) lukukaudessa. 3. Liikenneopetuksen kurssi (1 kurssi) lukioaikana suoritetusta, vähintään henkilöauton kuljettamiseen oikeuttavasta ajokorttitutkinnosta. 4. Yliopiston arvosanasuorituksista, joissa lukio-opintoihin hyväksyttävien kurssien määrä sovitaan erikseen suoritettujen opintojen perusteella. Kansalaisopistossa suoritettujen lukion oppimäärään liittyvien kurssien, erilaisten kielikurssien ja järjestöjen ohjaajakurssien soveltumisesta lukiokursseiksi on sovittava rehtorin kanssa tapauskohtaisesti. Kohtien 1-2 opintojen hyväksymisestä lukiokursseiksi ja menettelytavoista on ennakkoon sovittava vastaavan oppiaineen opettajan kanssa. Kohdan 4 mukaisten opintojen hyväksymisestä on sovittava rehtorin kanssa. KYL/ ikäluokka 05 7

11 Arvostelu ja todistukset Jaksotodistukseen merkitään kurssiarviointi opetussuunnitelman mukaisesti (joko numero tai suoritusmerkintä). Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. Lukion oppimäärä on suoritettu, kun kaikki opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden oppimäärät on hyväksytysti suoritettu. Arvioituja kursseja ei voi jälkikäteen poistaa. Opiskelijalle varataan ennen päättötodistuksen antamista mahdollisuus osallistua oppiaineen suulliseen kuulusteluun, johon voi kuulua myös kirjallisia tehtäviä. Kuulusteltavan oppimäärän laajuuden määrää opiskelijan opinto-ohjelma. Kuulustelun perusteella voidaan oppiaineen arvosanaa korottaa. Suullisia kuulusteluja (tenttejä) voidaan hyödyntää myös ylioppilastutkintoon valmistauduttaessa. Kunkin oppiaineen päättöarvosana määräytyy opiskelijan opinto-ohjelmaan kuuluvien valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien keskiarvon perusteella. Opettajalla on mahdollisuus korottaa arvosanaa, mikäli opiskelijan näytöt ovat kurssiarvosanaa paremmat. Numeroarvosanoin arvostellaan päättötodistuksessa kaikki pakolliset oppiaineet lukuun ottamatta liikuntaa ja terveystietoa sekä sellaisia oppiaineita, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin, psykologia, mikäli opiskelijan oppimäärä käsittää vähintään kaksi kurssia, valinnaiset vieraat kielet, mikäli niiden oppimäärä käsittää vähintään kolme kurssia. Päättötodistukseen voidaan merkitä suoritusmerkintä (S) musiikissa, kuvataiteessa, liikunnassa ja sellaisissa oppiaineissa, joiden oppimäärä käsittää vain yhden kurssin. Suoritusmerkinnän opiskelija valitsee kirjallisesti n. kuukautta ennen päättötodistuksen antamista. Todistus lukiossa suoritetuista opinnoista (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. 6. Opiskeluohjeita Ammattitaitoinen opiskelija Lukio on vaativa koulu. Kasvava kotityömäärä ja vain koepäiviin keskittyvät kurssikokeet edellyttävät uusia asenteita ja työtapoja. Ammattitaitoinen opiskelija välttää aiheetonta poissaoloa ja myöhästelyä itsensä, mutta myös opiskelijatovereidensa vuoksi, hyödyntää oppitunnit kuunnellen, tehden muistiinpanoja, osallistuen, valmistautuu parhaiten kurssikokeeseen tekemällä kotityönsä säännöllisesti, uskaltaa pyytää tukiopetusta tarvittaessa, huolehtii oman opetussuunnitelmansa toteutumisesta, tukee opiskelijatovereitaan vaikeuksien ilmaantuessa, rakentaa ja ylläpitää ryhmänsä opiskeluilmapiiriä, varaa aikaa harrastuksille ja ystäville. Opiskelutekniikkaa Merkitse oudot käsitteet. Alleviivaa avainsanat ja -merkitykset. Numeroi ne marginaaliin. Kirjoita tekstiin liittyviä kysymyksiä ja kuulustele itseäsi niiden perusteella. Kertaa. Oppimisprosessi nopeutuu, jos kertaus suoritetaan heti ensimmäisen oppimisen jälkeen. Tee muistiinpanoja lukiessasi. Pidä muistiinpanosi järjestyksessä. Sulje viihde-elektroniikka, istu samassa paikassa ja hyvässä valaistuksessa. Lue koealue useampana päivänä, näin se jää paremmin mieleen. Älä aloita läksyjen lukua heti koulusta tultuasi, mutta älä jätä sitä liian myöhäänkään. 8 Esite UUSI OPS 2005

12 7. Koulun sääntöjä Rehtorin päätösvalta Rehtorin päätösvaltaan kuuluu mm. oppikirjojen käyttöönotto, työjärjestys, ryhmänohjaajien määrääminen, opiskelun poikkeava järjestäminen, oppilaskunnan ohjaajan määrääminen ja opiskelijan poissaololuvan myöntäminen kolmea päivää pitemmäksi ajaksi. Ryhmänohjaajan päätösvalta Ryhmänohjaaja antaa opiskelijalle poissaololuvan 1-3 päivän poissaoloille. Turvallisuus Tulipalon tai muun koulun tyhjentämistä vaativan tapahtuman vuoksi on aiheellista tutustua luokkien seinille asetettuun poistumisohjeeseen. Koulualue Koulualueeseen kuuluu koulurakennus, piha-alue sekä koulun käytössä olevat muut pysyvät tai tilapäiset opetustilat. Kouluyhteisön jäsenet pitävät koulun ja sen alueen siistinä. Kouluaika Kouluajaksi katsotaan aika 7:30-15:50. Ulko-ovet avataan n. 7:30 ja suljetaan työjärjestyksen viimeisen oppitunnin jälkeen n. 15:50. Jos työskentelet kouluajan ulkopuolella, varmista henkilökunnalta ulospääsysi. Kouluajaksi katsotaan myös kaikki koulun järjestämät tilaisuudet tapahtumisajankohdasta riippumatta. Oppitunnit Opiskelija tulee oppitunneille ajoissa mukanaan oppitunnille kuuluvat työvälineet. Opiskelija on aktiivinen ja noudattaa oppitunneilla hyviä tapoja ja huolehtii omalta osaltaan työrauhasta. Oppituntia häiritsevä opiskelija voidaan poistaa luokasta oppitunnin jäljellä olevaksi ajaksi. Kaksoistuntien pitämisestä sovitaan opettajan ja ryhmän kesken. Työrauha Kouluyhteisön jäsen edistää asiallisella käyttäytymisellään koulun työrauhaa. Välitunnit Välitunnit vietetään aulatiloissa tai ulkona. Myöhästyminen Opiskelija tulee oppitunneille ajoissa. Mikäli opiskelija myöhästyy oppitunnilta selvitetään syy välittömästi oppitunnin päätyttyä opettajalle. Poissaolot Opiskelija selvittää aina poissaolot opettajilleen. Poissaolovihkon saat ryhmänohjaajaltasi. Äkillisestä sairauden aiheuttamasta poissaoloista tehdään poissaolovihkoon selvitys, jonka varmentaa lääkäri, terveydenhoitaja tai huoltaja. Poissaoloselvitys on tehtävä mahdollisimman nopeasti (viimeistään viikon kuluessa) ja se esitetään kaikille jakson opettajille. Opiskelija palauttaa selvityksen opettajien kuittaamana ryhmänohjaajalle. Poissaolo kurssikokeesta edellyttää yhteydenottoa kansliaan, terveydenhoitajaan, ryhmänohjaajaan tai kurssin opettajaan. Poissaolot vaikuttavat aina kurssiarvosanaan. Jos poissaolo johtuu sairaudesta, varataan opiskelijalle mahdollisuus antaa lisänäyttö ennen kurssiarvostelua. Ennalta tiedettyyn (mm. matkat) poissaoloon poissaololuvan myöntää enintään 3 päiväksi ryhmänohjaaja ja pidemmät luvat myöntää rehtori. Poissaolo on anottava hyvissä ajoin (viimeistään viikkoa ennen poissaoloa) erillisellä lomakkeella (saatavissa mm. kotisivuilta). Päivänavaus Päivänavaus kuunnellaan pääsääntöisesti luokissa. Erikoispäivänavaukset (Lucia-kulkue, adventti, penkkarit, vanhojen päivä, vieraat yms) ovat aulassa. Koulun juhlat j tilaisuudet Koulun juhlat ja koulun järjestämät tilaisuudet ovat opiskelijoiden työaikaa. Ilmoitustaulut Lupa koulun ulkopuolista toimintaa koskevien ilmoitusten kiinnittämiseen on AINA hankittava ennakkoon rehtorilta. KYL/ ikäluokka 05 9

13 Kaupalliseen toimintaan ja yleisiin vaaleihin liittyvää materiaalia ei pääsääntöisesti saa kiinnittää ilmoitustauluille. Kerhotoiminta Koulun toimintaan voi kuulua kerhoja. Kerhoa perustettaessa kannattaa opiskelijoiden ottaa yhteyttä rehtoriin. Kerhojen laativat itselleen säännöt, mitkä hyväksytään opettajakunnan kokouksessa. Korvausvelvollisuus Koulun omaisuuden turmelemisesta on tekijä korvausvelvollinen. Havaitusta vahingosta on ilmoitettava opettajalle, kansliaan tai vahtimestarille. Pysäköinti Polkupyörät pidetään eteläpihalla siihen maalatun keltaisen viivan rajaamalla alueella. Moottoriajoneuvot pysäköidään Sumulaakson pysäköintialueelle ja pysäköinnissä noudatetaan liikennesääntöjä. Koulun takapihan autopaikat on tarkoitettu vain henkilökunnalle. Tupakointi, päihteet Kouluyhteisön jäsen ei saa esiintyä kouluaikana ja -alueella päihteiden vaikutuksen alaisena. Tupakointi on koulun alueella kielletty. Urheiluvälineet Jääkiekkomailoja, suksia yms. välineitä ei tuoda aulaan turvallisuussyistä. Niille on varattu säilytystila pohjakerroksesta, ja säilytyksestä opiskelija sopii liikunnanopettajan kanssa. Kauden päättyessä opiskelijat huolehtivat urheiluvälineensä kotivarastoon. Vaihto-oppilaat, opintojen keskeytys Rehtori voi perustellusta syystä myöntää oikeuden keskeyttää lukio-opinnot jakson tai lukuvuoden ajaksi. Keskeytysoikeutta anotaan rehtorilta erityisellä lomakkeella (saat kotisivuilta tai kansliasta). Vaihtooppilaaksi aikovan on hyvissä ajoin, viimeistään lähtövuoden huhtikuussa, anottava opiskelun keskeyttämistä. Arvoesineet Opiskelija vastaa mukanaan tuomistaan arvoesineistään eikä koulun vakuutus korvaa arvoesineiden häviämistä. Koulun vakuutus ei myöskään korvaa arvoesineiden katoamista koulun retkien aikana. Liikuntatilojen pukuhuoneet eivät ole valvottuja. Liikuntatunneilla kannattaakin arvoesineet antaa opettajan säilytettäväksi. 8. Opiskelun seuraaminen, opiskelijahuolto ja opintososiaaliset edut Opinto-ohjaaja (Opo) Opo seuraa ryhmänsä opintojen edistymistä, ohjaa tarvittaessa opiskelua ja antaa tietoa jatkoopiskelusta. Opo hoitaa myös työelämään tutustuttamista sekä ammatinvalintaohjausta. Opinto-ongelmissa ja opintojen järjestelyissä samoin kuin opinto-ohjelman muutoksissa opiskelijan on syytä kysyä neuvoa opinto-ohjaajalta. Ryhmänohjaaja Ryhmänohjaaja seuraa ryhmänsä opintoja ja poissaoloja, pitää yhteyttä huoltajiin ja vastaa ryhmäänsä koskevista tiedotteista (mm. koulutiedote, jaksotodistukset, työjärjestysasiat). Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja vastaa opiskelijoiden terveystarkastuksista. Hän antaa myös ohjeet erikoisruokavalion noudattajille. Lääkärintodistuksen tarvitsijan on syytä ottaa ensin yhteyttä terveydenhoitajaan. Terveydenhoitajan vastaanottoajat ovat ma-pe klo 8:30-10:30. Koulupsykologi Koulussamme on mahdollisuus koulupsykologin palveluihin. Parhaiten hänet tavoittaa terveydenhoitajan ja opinto-ohjaajan kautta. Koululääkäri Koululääkäriin saa yhteyden terveydenhoitajan kautta. Lääkärintodistuksen ajokorttia varten saa koululääkäriltä. 10 Esite UUSI OPS 2005

14 Kouluruokailu Lukio-opiskelijan ruokailuaika on pääsääntöisesti klo 11:30-12:15. Luokkien 7-9 ruokatunnin aikana lukiolaiset ruokailevat vain erillisellä luvalla. Ruokalassa noudatetaan hyviä tapoja. Ruokailun jälkeen jakkara nostetaan kannattimilleen ja ruokailuvälineet palautetaan oikeaan paikkaan. Koulutapaturma Koulussa tai koulumatkalla tapahtuneessa koulutapaturmasta on opiskelijan otettava heti yhteyttä kansliaan tai lähimpään opettajaan. Kaupungin vakuutus korvaa opiskelijalle tapaturman hoitokulut. Hoitohenkilökunnalle on syytä mainita vakuutuksesta. Opiskelija, joka on itse maksanut hoidosta ja kuljetuksesta, saa korvauksen tositteita vastaan kanslian kautta. Koulumatkatuki Linnuntietä yli 10km:n yhdensuuntaiselle koulumatkalle on mahdollista hakea KELA:n tukea. Ohjeet ja hakulomakkeet saat kansliasta. Opintotuki Valtion opintotukea (opintorahaa ja -lainaa) voivat hakea ne opiskelijat, jotka eivät saa enää lapsilisää, eli seuraavasta kuukaudesta lukien, jona hän täyttää 17 vuotta. Lukiolaiselle myönnetään opintotuki yleensä korkeintaan kolmeksi vuodeksi. Opintotukipäätökset tehdään yleensä yhdellä kertaa koko opiskeluajaksi. Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemiskuukaudesta lukien, joten anomus kannattaa tehdä ajoissa. Hakemuslomakkeita saa koulun kansliasta. Opiskelijakortti Koulun opiskelijakortin saa maksutta kansliasta syyskuun alusta lähtien. Korttia varten tarvitaan valokuva, jonka taakse merkitään nimi, ryhmä ja henkilötunnus. Lukiolaiskortin saat Lukiolaisten liiton kautta (maksullinen) ja siitä tietoa löydät sivuilta Opiskelija-alennukset VR ja Matkahuolto myöntävät pitkille matkoille opiskelija-alennuksen. Alennusta varten opiskelijan on haettava kansliasta opiskelutodistus. 9. Kokoukset Opettajakunta Opettajakunta kokoontuu jaksoittain. Kokouksissa käsitellään ja joissain tapauksissa päätetään mm. oppilasarvostelusta. Toimintaryhmät Ryhmät (A, B ja C) valitsevat keskuudestaan luottamusopiskelijan ja kolme opiskelijaa toimintaryhmäkseen. Toimintaryhmä valitaan lukuvuoden alkaessa, yleensä elokuussa, ja sen toimikausi on lukuvuosi. Oppilaskunta Oppilaskunta järjestäytyy syyskokouksessa ja kokoontuu tarvittaessa hallituksensa tai jäsentensä kokoon kutsumana. Oppilaskunnan hallitus Hallituksen muodostavat puheenjohtaja ja toimintaryhmät. Hallitus kokoontuu tarvittaessa. Vanhempainillat Opiskelijoiden vanhemmille järjestetään vuosittain vanhempainilta, jonka aikana vanhemmilla on tilaisuus tavata toisiaan ja opettajia. Vanhempainilloista tiedotetaan erikseen ja ajankohdat löytyvät myös koulun lukuvuositiedotteesta. KYL/ ikäluokka 05 11

15 10. Oppiaineet ja niihin liittyvät kurssit, UUSI OPS (05-) 1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ Valtakunnallisten kurssien suorittamisjärjestys Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus käsittää kuusi pakollista (kurssit 1-6) ja kolme syventävää (kurssit 7-9) kurssia. Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Syventävistä ÄI7:n voi suorittaa pakollisen ÄI4:n jälkeen, mutta syventäville kursseille ÄI8 ja ÄI9 on suositeltavaa osallistua vasta pakollisten kurssien jälkeen. Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvioidaan arvosanoin Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Opiskelijan käsitys, kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä. 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taidetehtävästä ja kulttuurimerkityksestä syvenee. 4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan vaikuttamaan pyrkiviä tekstejä. 5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5) Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä kirjallisuuden ja kulttuurin kehityksestä ja merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. Kurssit arvioidaan arvosanoin Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä sekä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. 8. Tekstitaitojen syventäminen (ÄI8) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Kurssin voi suorittaa juuri ennen ylioppilaskirjoituksia. 9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (ÄI9) Opiskelija perehtyy ajankohtaiseen kulttuuria ja yhteiskuntaa käsittelevään keskusteluun ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. Kurssin voi opettajan harkinnan mukaan suorittaa osin itsenäisesti. Valtakunnallinen puheviestinnän koe Äidinkielessä järjestetään puheviestinnän valtakunnallinen päättökoe, joka koostuu ryhmäkeskustelusta ja yksilöesiintymisistä. Koe on vapaaehtoinen ja sen suorittamisesta saa erillisen todistuksen. Koulukohtaisten kurssien suorittamisjärjestys Kielenhuollon kurssi kannattaisi käydä ensimmäisenä lukiovuonna, jolloin luotaisiin hyvä pohja kielen käytänteiden omaksumiselle ja sisäistämiselle. Median maailma -kurssi puolestaan pohjustaisi hyvin äidinkielen neloskurssia, jossa paneudutaan kieleen ja vaikuttamiseen. Niille, jotka aikovat suorittaa mediadiplomin, Median maailma kurssi on pakollinen, jolloin se on suoritettava viimeistään ennen mediadiplomikurssia, joka suoritetaan abivuonna. Luovan kirjoittamisen kurssin voi käydä parhaaksi katsomassaan vaiheessa. KYL syventävät kurssit 10. Kielenhuollon kurssi (ÄI10) Kurssilla tutustutaan kootusti ja kattavasti kielenhuollon käytänteisiin ja tarkastellaan erilaisten tekstien kieltä, tyyliä ja rakenteita. Kurssin tavoitteena on selkiinnyttää ja sujuvoittaa kirjallista ilmaisua. 12 Esite UUSI OPS 2005

16 Kurssi arvioidaan arvosanoin Luovan kirjoittamisen kurssi (ÄI11) Kurssilla opetellaan kirjoittamisen iloa. Harjoitusten tavoitteena on kokeilla sanataiteen eri muotoja ja lajeja, lisätä kirjallisuuden luonteen ja ilmaisutaitojen ymmärrystä ja erityisesti rohkaistua ilmaisemaan itseään kirjoittamalla. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. KYL soveltavat kurssit 12. Median maailma (ÄI12) Median maailma verkkokurssilla opiskelija perehtyy joukkoviestinnän kehitykseen, tutustuu mediaympäristöön ja analysoi erityyppisiä mediatekstejä. Kurssi on pakollinen niille, jotka aikovat suorittaa mediadiplomin. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 13. Mediadiplomi (ÄI13) Median lukiodiplomin tavoitteena on edistää opiskelijan viestintäsivistystä ja erilaisten viestintätaitojen hallintaa, joita mediayhteiskunnan täysivaltainen kansalainen tarvitsee. Mediadiplomi rakentuu viidestä kurssista: Median maailma kurssista, kolmesta mediaan liittyvästä pohjakurssista, jotka lukio määrittelee, ja Mediadiplomi-kurssista, jonka aikana opiskelija tekee mediadiplomityön valitsemaltaan median alalta. Diplomityö tehdään kolmantena opiskeluvuonna. Tarkat tiedot mediadiplomista saat opettajaltasi. 2. TOINEN KOTIMAINEN KIELI RUOTSI (RUB1), perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä Valtakunnalliset pakolliset kurssit Pakolliset kurssit (1 5) suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Numerojärjestyksestä poikkeamisesta opiskelija neuvottelee opettajan kanssa. Kurssit arvioidaan arvosanoin Koulu ja vapaa-aika (RUB1) Kurssilla totutellaan lukion työtapoihin ja kertaillaan peruskoulussa opittua. Aihepiirejä ovat vapaaaika, ruoka, rahankäyttö ja koulunkäynti. Perehdytään verbien taivutukseen, apuverbeihin, sanajärjestykseen ja lukusanoihin. 2. Arkielämää Pohjoismaissa (RUB2) Kurssin aiheita ovat matkailu, musiikki, perhe ja suku, asuminen sekä pukeutuminen. Rakenteista keskitytään substantiivien ja adjektiivien taivutukseen ja käyttöön. 3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa (RUB3) Opitaan kertomaan ruotsiksi kotiseudusta ja -maasta. Tutustutaan Suomeen niin matkailijan kuin suomalaistenkin näkökulmasta. Opiskellaan lisää ja vahvistetaan aiemmin opittuja rakenteita. Aloitetaan kuullunymmärtämiskokeiden systemaattinen harjoittelu. 4. Elämää yhdessä ja erikseen (RUB4) Kurssin tekstit käsittelevät joukkoviestintää, työelämää, liikennettä, elinympäristöä ja luonnonsuojelua. Perehdytään infinitiivin käyttöön, indefiniitti- ja relatiivipronomineihin sekä s- passiiviin. Lisätään kuullunymmärtämisen harjoittelua. 5. Elinympäristömme (RUB5) Kurssin aiheita ovat rakkaus ja kumppanuus, uskonto, eri kulttuurien ja kansallisuuksien kohtaaminen sekä nykypäivän arvomaailma. Opitaan mm. partisiippien muodostus ja käyttö ja syvennetään perusrakenteiden hallintaa. Syventävät kurssit suositellaan suoritettavaksi pakollisten kurssien jälkeen. Muussa tapauksessa opiskelija neuvottelee opettajan kanssa. Kurssit arvioidaan arvosanoin Kulttuurin tekijöitä ja näkijöitä (RUB6) Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan kulttuuriaiheesta tuotoksen (esim. kirja-arvostelun tai suullisen esitelmän) ja esittelevät sen. Vahvistetaan pakollisten kurssien aikana opittujen rakenteiden hallintaa ja harjoitellaan ruotsin kielen tekstin tiivistämistä äidinkielelle. 7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RUB7) Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla sekä vahvistetaan päättökokeessa tarvittavia taitoja käyttäen harjoitusmateriaalina mm. edellisvuosien kokeita. KYL/ ikäluokka 05 13

17 KYL syventävät kurssit 8. Abikertaus (RUB8) Kurssilla kerrataan ruotsin rakenteet ja vahvistetaan sanavarastoa erilaisten rakenneharjoitusten, tekstien ja kirjoitelmaharjoitusten avulla kuullunymmärtämistäkään unohtamatta. Eri osa-alueiden painotuksiin on myös opiskelijoilla mahdollisuus vaikuttaa. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 9. Puhe- ja kuuntelukurssi (RUB9) Kurssilla rohkaistaan opiskelijaa puhumaan ruotsia. Puhumista harjoitellaan mm. roolileikkien, parikeskustelujen ja pelien avulla. Samalla kerrataan ja laajennetaan eri aihepiirien sanastoa. Kurssi sisältää runsaasti kuullunymmärtämisen harjoittelua, erityisesti avoimiin kysymyksiin vastaamista, ja kurssin aikana katsotaan ruotsinkielinen elokuva. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 10. Perusopetuksen kertaus (RUB10) Kurssilla kerrataan perusopetuksen oppimäärään kuuluvat rakenteet ja keskeinen sanasto sekä totutellaan lukiossa käytettäviin työmenetelmiin. Tavoitteena on parantaa opiskelijan valmiuksia selviytyä pakollisista kursseista. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti opiskelijoille, joiden perusopetuksen päättöarvosana on alle kahdeksan. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 3. VIERAAT KIELET A, perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä) Pakolliset kurssit suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä. Painavasta syystä opiskelija voi poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua kieltä opettavan opettajan kanssa. 3.1 ENGLANTI A (ENA) Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvioidaan numeroin Nuori ja hänen maailmansa (ENA1) Opiskeltavat aihepiirit ovat valoisa elämänasenne, vapaa-aika ja harrastukset, ihmissuhteet ja niiden merkitys ihmisten välisessä viestinnässä, joita käsitellään eri tekstien avulla. Kurssin painopistealueena on suullinen viestintä. Kieliopista opiskellaan perusverbioppia ja kirjalliseen viestintään kuuluvat lyhyet henkilökohtaiset viestit ja kappalekirjoittaminen. 2. Viestintä ja vapaa-aika (ENA2) Opiskeltavana aihepiirinä on nuori ja muu maailma. Suullisen viestinnän painopistealueena ovat arkipäivän keskustelu- ja palvelutilanteet. Jatketaan perusverbiopin opiskelemista ja perehdytään substantiivioppiin. Kirjallisessa viestinnässä lyhyet henkilökohtaiset viestit. 3. Opiskelu ja työ (ENA3) Kurssin aihepiirinä on koulutus ja työelämä sekä tulevaisuuteen liittyvät unelmat ja toiveet. Aihekokonaisuudet aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys sekä turvallisuus ja hyvinvointi ovat korostetusti esillä. Suullisen viestinnän alueella harjoitellaan aihepiiriin liittyvää viestintää suullisten esitysten, esimerkiksi haastattelujen avulla. Kirjallisessa viestinnässä harjoitellaan virallisen kirjeen laatimista, esim. työpaikan hakukirje. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA4) Tekstit käsittelevät yhteiskunnan erilaisia rakenteita ja yksilöä niiden osana. Painopistealueina ovat ymmärtävä lukeminen ja puhuminen. Kurssilla kirjoitetaan erilaisia tarkoituksia varten mm. argumentoiva teksti ja harjoitellaan aihepiiriin liittyvää suullista viestintää. 5. Kulttuuri (ENA5) Aihepiirit käsittelevät kulttuuria monesta näkökulmasta eri aikakausina. Oppilaat valmistavat laajahkon pitkäjänteisyyttä ja itsenäistä työskentelyä vaativan tuotoksen sekä esittävät sen suullisesti. Kurssilla painottuu tekstin ymmärtäminen ja sen tulkinta sekä monipuolinen kirjallinen ilmaisu. Suullinen kielitaito taas korostuu itsenäisesti laaditun tuotoksen esittelyn yhteydessä. 6. Tiede, talous ja tekniikka (ENA6) Sisältöihin kuuluvat teknologia arkipäivän apuna, ihminen keksintöjen maailmassa, median ja mainonnan kriittinen tarkastelu sekä talouselämä ja yrittäjyys. Kurssin painopistealueena on tekstin ymmärtäminen. Lisäksi harjoitellaan asiapitoista kirjoittamista, esimerkiksi muodollinen kirje, artikkelin kirjoittaminen. Ylioppilaskoe perustuu pakollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin (kurssit 7 ja 8). Suositus on, että myös valtakunnalliset syventävät kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus valita päinvastainen suoritusjärjestys, ellei hänellä muuten ole 14 Esite UUSI OPS 2005

18 mahdollisuutta osallistua molemmille kursseille. Kurssit arvioidaan numeroin Luonto ja kestävä kehitys (ENA7) Kurssilla aihepiireinä ovat maapallomme ongelmat ja kestävä kehitys. Kurssilla syvennetään kielitaidon kaikkien osa-alueiden hallintaa ja painotetaan abstraktin kielen osaamista. Ymmärtävän lukemisen osuutta korostetaan kurssilla esim. tiivistelmän avulla. Muodollinen englanti on keskeistä kirjoittamisessa. Kuunteluissa pyritään myös abstraktien aiheiden ymmärtämiseen. Keskustellaan yhä muodollisemmista aihepiireistä argumentoiden. 8. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (ENA8) Kurssin aihepiireinä ovat yhteismaailmalliset ja ajankohtaiset tapahtumat sekä erilaiset maailmankuvat. Kurssin tavoitteena on syventää kielitaidon kaikkien osa-alueiden hallintaa ja painottaa abstraktin kielen osaamista. Ymmärtävän lukemisen osuus korostuu edelleen ja muodollinen englanti on keskeistä kirjoittamisessa. Kuunteluissa pyritään myös abstraktien aiheiden ymmärtämiseen. Keskustellaan yhä muodollisemmista aihepiireistä argumentoiden. KYL syventävät kurssit Kurssit voidaan valita milloin tahansa lukioaikana. Kurssi EN11 on tarkoitettu kirjoituksiin valmentautuville, ja se on hyvä suorittaa ylioppilaskirjoituksia edeltävässä jaksossa. 9. Puhumalla paras (ENA9) Kurssilla opetellaan viestintätaitoja esimerkkitilanteiden avulla ja perehdytään englanninkielisten käyttämään small talkiin. Harjoitellaan puheiden pitämistä englanniksi 10. Ajankohtaista prosessoitavaksi (ENA10) Opiskelu tapahtuu pienryhmissä, joissa harjoitellaan sekä suullista että kirjallista viestintää. Kurssilla paneudutaan kielen eri mahdollisuuksiin esimerkiksi uutisoinnissa ja opiskellaan eri tyylilajien vaikutusta lukijan huomion herättämisessä. 11. Kertauskurssi (ENA11) Muodollinen englanti on keskeistä kirjoittamisessa. Ymmärtävän lukemisen osuutta korostetaan. Opitaan hallitsemaan laajoja kielen rakenteiden kokonaisuuksia ja kerrataan lukion kieliopin keskeisimmät rakenteet ylioppilaskirjoituksia varten. 12. Kirjallisuus ja luova kirjoittaminen (ENA12) Pääpaino on luetun tekstin analyyttisessä ymmärtämisessä ja luovan kirjoitetun kielen tuottamisessa. Tehdään ryhmä- ja paritöitä, joiden puitteissa opetellaan niin tulkitsemaan kaunokirjallisuutta kuin käyttämään kaunokirjallisuuden välineitä omassa tekstissä. 13. Kirjoituskurssi (ENA13) Pääpaino kirjallisessa tuottamisessa ja itsenäisessä työskentelyssä. Lisäksi pari- ja ryhmätöitä ja näiden arviointia. Kurssille pyritään saamaan syntyperäinen englanninkielinen opettaja mahdollisuuksien mukaan. KYL soveltavat kurssit 14. There are two sides to every picture: intercultural understanding (ENA14) Kurssilla verrataan suomalaista ja jotain englanninkielistä kulttuuria ja pyritään löytämään näistä niin eroavaisuuksia kuin samankaltaisuuksia. Pohditaan kulttuurin merkitystä viestinnässä ja tehdään projektitöitä kulttuurienväliseen viestintään liittyvistä ilmiöistä (esim. kulttuurishokki). 3.2 SAKSA A (SAA) Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvioidaan numeroin Nuori ja hänen maailmansa (SAA1) Kurssilla kerrataan peruskoulussa opittua ja tutustutaan lukiolle tyypillisiin työmuotoihin. Painopiste on puheviestinnässä. Aiheena on lähin elämänpiiri. 2. Viestintä ja vapaa-aika (SAA2) Tutustutaan saksankielisen alueen maihin ja nuorten elämäntyyliin. Kurssin painopiste on suullisessa viestinnässä, mutta tehdään myös kirjallisia tehtäviä. 3. Opiskelu ja työ (SAA3) Kurssilla tutustutaan saksankielisten maiden kouluihin. Opitaan kertomaan Suomen koulujärjestelmästä ja omasta koulusta. Tekstinymmärtämistä harjoitellaan lukemalla opiskelusta ja työelämästä kertovia tekstejä. KYL/ ikäluokka 05 15

19 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (SAA4) Aihepiirinä ovat yksilön ja yhteiskunnan välinen vuorovaikutus sekä nuorten omat ratkaisut. Puheviestinnän lisäksi harjoitellaan kirjoittamista. Opetellaan kertomaan Suomesta ja suomalaisuudesta. 5. Kulttuuri (SAA5) Kurssilla tutkitaan, mitä kaikkea kulttuuri on. Tutustutaan saksankielisen kirjallisuuden, elokuvan ja julkaisutaiteen aloihin sekä kommunikaatiokulttuuriin. Laaditaan laajahko portfoliotyö kurssin aiheista. Painopiste on kirjallisessa tuottamisessa. Tutustaan Saksan ja Berliinin historiaan. 6. Tiede, talous ja tekniikka (SAA6) Kurssilla tutustutaan erilaisiin elinympäristöihin ja ympäristön tilaan. Aihepiiriin kuuluvat Myös tuotantoelämä, kuluttajuus sekä terveyden- että sairaudenhoito. Tieteen uudet mahdollisuudet saavat taustan historian kulusta. Kurssilla painotetaan vaativamman kieliaineksen ymmärtämistä. Kurssit arvioidaan numeroin Luonto ja kestävä kehitys (SAA7) Antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä Kurssilla jatketaan ymmärtävän lukemisen ja tiivistämisen harjoittelua loppukokeeseen suuntautuen. Painopistealue on tekstin ymmärtämisessä, mutta kirjallista viestintää, esim. perustellun mielipiteen laatimista harjoitellaan myös. 8. Yhteinen maailmamme ja kansainvälistyminen (SAA8) Kurssilla opitaan sanastoa, jolla voi keskustella ja kertoa maapallon ja ihmisen mahdollisuuksista tulevaisuudessa, tutkitaan erilaisten maailmankuvien takana olevia arvoja, tutkitaan eurooppalaista ja globaalia vastuuta. Kurssilla on luontevaa painottaa kaikkien kielen eri osa-alueiden hallintaa ja harjoittaa päättökokeessa tarvittavia taitoja. KYL syventävät kurssit 9. Kommunikatiivinen kurssi (SAA9) Harjoitellaan käyttämään rohkeasti saksan kieltä aidontuntuisissa tilanteissa parikeskusteluissa, roolileikkien ja kommunikatiivisten pelien avulla. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 10. Saksan kertauskurssi (SAA10) Kurssilla kerrataan kaikki keskeiset saksan kielen rakenteet ja harjoitellaan päättökokeen eri tehtävätyyppejä. Kurssi soveltuu myös B2- ja B3-kielten kertauskurssiksi. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. 3.3 RANSKA A (RAA) Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvioidaan numeroin Nuori ja hänen maailmansa (RAA1) Aiheina nuorten jokapäiväinen elämä ja ihmissuhteet, itsestä, perheestä ja harrastuksista kertominen. 2. Viestintä ja vapaa-aika (RAA2) Aiheina mm. viestintä- ja mediaosaaminen ja nuorten vapaa-aika. 3. Opiskelu ja työ (RAA3) Kurssin aiheet liittyvät opiskeluun, työelämään, aktiiviseen kansalaisuuteen ja yrittäjyyteen. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (RAA14) Kurssilla perehdytään oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyviin aihepiireihin. 5. Kulttuuri (RAA5) Perehdytään kohdemaiden kulttuurin eri osa-alueisiin, esim.kuvataiteeseen, kirjallisuuteen, musiikkiin, elokuvaan, teatteriin tai urheiluun. 6. Tiede, talous ja tekniikka (RAA6) Aihepiireinä eri tieteen alat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. 16 Esite UUSI OPS 2005

20 Kurssit arvioidaan numeroin Luonto ja kestävä kehitys (RAA7) Oppilas perehtyy ympäröivään luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiirin liittyvään kieleen. 8. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (RAA8) Aihepiireinä ovat ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. KYL syventävät kurssit 9. Ylioppilaskirjoituksiin valmentava kurssi (RAA9) Kurssilla kerrataan keskeiset rakenteet ja tehdään tekstinymmärtämistehtäviä ja harjoitellaan päättökokeen eri tehtävätyyppejä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä eikä sitä voi suorittaa itsenäisesti. 3.4 VENÄJÄ A (VEA) Perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkanut oppimäärä Valtakunnalliset pakolliset kurssit Kurssit arvioidaan numeroin Nuori ja hänen maailmansa (VEA1) Niveltävä kurssi, jolla kerrataan peruskoulussa opittua ainesta. Aiheena on tutustuminen ja perheestä ja ystävistä kertominen. Kurssilla pääpaino on suullisessa viestinnässä. 2. Viestintä ja vapaa-aika (VEA2) Opitaan kertomaan nuorten elämästä, vapaa-ajan viettotavoista ja asuinympäristöstä. Harjoitellaan edelleen puheviestinnän eri strategioita. 3. Opiskelu ja työ (VEA3) Opitaan kertomaan Suomen koulujärjestelmästä ja tutustutaan Venäjän koululaitokseen. Harjoitellaan myös kirjallista viestintää ja laaditaan suullisesti ja kirjallisesti oman koulun esittely. 4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (VEA14) Opitaan kertomaan kotimaasta ja seudusta. Pohditaan kulttuurista johtuvia eroja yksilön ja yhteisöjen elämässä. Harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. 5. Kulttuuri (VEA5) Opitaan kertomaan suomalaisesta kulttuurista ja tutustutaan venäläisen kulttuurin ominaispiirteisiin. Keskitytään tekstien ymmärtämiseen ja tiivistelmien laatimiseen. Kirjallisen viestinnän lisäksi laaditaan suullinen esitys. 6. Tiede, talous ja tekniikka (VEA6) Harjoitellaan vaativienkin tekstien ymmärtää lukemista. Aiheina ovat tieteen ja tekniikan saavutukset, liikenne, talouselämä ja kulutus. Pohdimme myös yksilön vastuuta ja vaikutusmahdollisuuksia. Kurssit arvioidaan numeroin Luonto ja kestävä kehitys (VEA7) Kurssilla perehdytään ympäröivään luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvään sanastoon. Painopistealue on tekstin ymmärtämisessä. Harjoitellaan perustellun mielipiteen laatimista. 8. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen (VEA8) Aihepiireinä ovat ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. Kurssilla harjoitellaan päättökokeessa tarvittavia taitoja. 4. VIERAAT KIELET B2 (perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä) Kurssien suorittamisjärjestys Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Painavasta syystä opiskelija voi poiketa normaalista suoritusjärjestyksestä. Tämä edellyttää neuvottelua kieltä opettavan opettajan kanssa. KYL/ ikäluokka 05 17