Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2641 Kivimaa/Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku)

Transkriptio

1 SELOSTUS A D/3409/ /2015 Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2641 Kivimaa/Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku) kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio Mukkulan matkailualue1,5km Mukkulan keskus 1km ohikulkutielle 6 km Niemen satama 0,8km Tiedepuisto 0,5 km Sijainti kaupunkirakenteessa. keskusta 3 km matkakeskus 5 km

2 SELOSTUS A D/3409/ /2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 8. PÄIVÄNÄ SYYSKUUTA 2016 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA NRO A-2641, Niemi/Kivimaa/Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavamuutos koskee: Lahden kaupungin Niemen (4.) kaupunginosan rautatiealuetta, Kivimaan (6.) kaupunginosan korttelin 385 tonttia 18, korttelia 6034, rautatie-, katu-, puisto- ja vesialuetta sekä Mukkulan (7.) kaupunginosan korttelin 5100 tontteja 2 ja 7, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku). Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu: Niemen (4.) kaupunginosan rautatiealue, Kivimaan (6.) kaupunginosan korttelin 385 tontit 20, 21 ja 22 sekä rautatiealue, Mukkulan (7.) kaupunginosan korttelin 5100 tontit 8, 9 ja 10 sekä puisto- ja vesialue. Asemakaavan pohjalta on tehtävä sitova tonttijako: korttelin 385 tontteja 20, 21 ja 22 sekä korttelin 5100 tontteja 8, 9 ja 10 tonteille. Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2015 kaavoitusohjelmaan. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä (kohde 31). 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI 1.3 KAAVAN TARKOITUS Suunnittelualue sijaitsee Mukkulankadun varrella Kivimaan (6.) ja Mukkulan (7.) kaupunginosissa, noin 2,5 kilometrin päässä Lahden kauppatorilta ja noin 3,5 kilometrin päässä kaukoliikenneterminaalista. Vt 24:n liittymään on matkaa noin 2 km ja E75:n liittymään n. 6 km. Alueen pinta-ala on noin 29,4 ha. Asemakaavamuutoksen tavoite on mahdollistaa paikoitusjärjestelyjä ja kulkuyhteyksiä Mukkulankatu 19 tontilla kiinteistön käytön muuttuessa yhä enemmän teollisuusrakennuksesta toimitila- ja koulutustilarakennukseksi (Kiinteistö Oy Keskusportti). Rakennukseen sijoittuu pääosa (80%)Lahden ammattikorkeakoulun koulutustiloista vuoteen 2018 mennessä, noin 5000 opiskelijaa, joista noin 70 5 on fyysisesti yhtä aikaa paikalla. Lisäksi Lamk:n toimintoja sijoittuu Tiedepuistoon (20%) ja Fellmanniaan keskustaan. Kiinteistön muut osat säilyvät edelleen yritys-, toimitila- ja logistiikka/varastotoimintojen käytössä. Mukkulankatu 21:n kiinteistön rakentamattoman tontin käyttötarkoitusta radan pohjoispuolella on myös tarpeen muuttaa toimitilarakennusten tontiksi. Mukkulankatu 23 radan pohjoispuolella säilyy edelleen teollisuus- ja varastotoimintojen käytössä (Isku tuotanto).

3 SELOSTUS A D/3409/ /2015 Työn yhteydessä on selvitetty yleiskaavaehdotuksen mukaista yhteystarvetta Holmasta Mukkulankadulle, joka vähentäisi Niemen raskaan liikenteen suuntautumista keskustaan sekä Mukkulan asuinalueen läpi Vanhaatietä pitkin. 1.4 KAUPUNGIN STRATEGIA Kaupungin strategian mukaisesti kaavamuutos vahvistaa kaupungin kilpailukykyä mahdollistamalla nykyisen yritystoiminnan kehittämisen, tukemalla uusien yritysten sijoittumista alueelle sekä mahdollistamalla Niemen osaamiskeskittymän kehittämistä.

4 1.5 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT TUNNISTETIEDOT KAAVA ALUEEN SIJAINTI KAAVAN TARKOITUS KAUPUNGIN STRATEGIA SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA TIIVISTELMÄ KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVA TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Aloite Sopimukset Pohjakartan tarkistaminen OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 19

5 SELOSTUS A D/3409/ / Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet KUVAUS ASEMAKAAVAN RAKENNE Kokonaisrakenne ja ratkaisun pääperiaatteet Mitoitus ja aluevaraukset YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muut vaikutukset YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS SEURANTALOMAKE LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1. osallistumis- ja arviointisuunnitelma

6 SELOSTUS A D/3409/ / TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muutos on laadittu yksityisten maanomistajien aloitteesta. Vireille tulo vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa Liikenneselvitys, uudet katulinjausvaihtoehdot 1-3, WSP ja Neuvottelut Liikenneviraston kanssa uudesta katulinjauksesta 2015 Vaihtoehtojen vertailu/kunnallistekniikka 2015 Mukkulankatu 21 liitettiin kaavamuutokseen mukaan 2016 Valmisteluvaiheen kuuleminen, kaavaluonnos Ehdotus tekniseen ja ympäristölautakuntaan Kaavamuutosta on käsitelty yhteistyökokouksissa Hämeen Ely-keskuksen kanssa sekä neuvoteltu Liikenneviraston kanssa mm radan ylityksistä ja tonttialueen rajauksista. 2.2 ASEMAKAAVA Suunnittelualueen pinta-ala 29,4 ha. Asemakaavan tarve on syntynyt tarpeesta mahdollistaa Lahden ammattikorkeakoulun toimintojen keskittäminen NiemiCampukseen, josta noin 80% toiminnoista sijoittuu Iskun entisen tehdasrakennuksen tiloihin ja noin 20 % Tiedepuistoon. Lisäksi FellmanniCampus ydinkeskustassa tarjoaa yhteiskäyttöisiä oppimis- ja ryhmätyötiloja kaikille koulutusaloille. Lamk:ssa on opiskelijoita 5000, joista laskennallisesti n on yhtä aikaa fyysisesti paikalla Iskun tehdasrakennukseen sijoittuvissa kampustiloissa. Henkilökuntaa on yhteensä 400 henkilöä. Lahden Ammattikorkeakoulu, Lamk, opintotarjonta aloittain Liiketalous ja matkailun ala muuttanut 2014 Muotoilu ja media-ala muutto kesällä 2018 Sosiaali- ja terveysala muutto kesällä 2018 Tekniikka ja ympäristö muutto 2017 Kuvaesittää Lahden Ammattikorkean tulevaa pääsisäänkäyntiä Mukkulankadun varressa. Kuva:

7 SELOSTUS A D/3409/ / Iskun vanhaa teollisuusrakennusta kehitetään edelleen vuokrattavina yritystiloina niitä tukevine palveluineen. Lamk:n toiminnot täyttävät rakennuksesta noin 1/3. Iskun teollisuustoiminta keskittyy radan pohjoispuolelle teollisuustontille. Teollisuustontin vieressä oleva pienempi eri maanomistajan tontti muutetaan toimitilatontiksi. Ratkaisun pääperiaatteet Uuden katuyhteyden esittämistä Holmasta Mukkulankatu 19, 21, 23 tonttien läpi on tutkittu työn yhteydessä, mutta siitä on luovuttu. Tutkitut linjaukset: Uusi yhteys vähentäisi Mukkulan asutusalueille ja keskustaan suuntatuvasta raskaasta liikenteestä aiheutuvia haittoja. Uuden Lahden läntisten osien yleiskaavaehdotuksen mukaista yhteystarvetta ajoneuvoliikenteelle on selvitetty työn yhteydessä sekä radan pohjoispuolelta Kahdenkallionkadun päästä länteen nykyisten teollisuustonttien läpi että radan eteläpuolelta Verstaskadun päästä länteen sekä edelleen radan yli pohjoiseen ja Mukkulankadulle. Linjausvaihtoehdot on esitetty raporttiluonnoksissa Lahdenkatu-Niemi teollisuuskatuyhteys, liikenneselvitys, WSP 2015., vaihtoehdot 1-3. ve 1 ve 2 ve 3 ve 4 Vaihtoehto 3:n linjaus Kiitokadun päähän on paras Holman liikennejärjestelyjen suhteen. Vaihtoehdot 1-2 johtavat Prisman liittymään, joka on ahtaampi. Vaihtoehto 4:ssä on esitetty Liikenneviraston vaatimat muutokset, kohtisuora ylitys radan yli, mikä johtaa mutkaisuuteen ja vähentää kadun houkuttelevuutta raskaalle liikenteelle. Isku jätti yleiskaavaehdotuksesta muistutuksen, jonka mukaan se ei hyväksy esitettyä uutta katuyhteyttä tonttinsa läpi teollisuustoimintojen tarpeista johtuen. Kokoojakatuyhteys on virallisen nähtävillä olon jälkeen poistettu yleiskaavaehdotuksesta, mutta jätetty yhteystarpeena karttaan.

8 SELOSTUS A D/3409/ / Teollisuustoimintojen tontinkäyttötarpeen, radan ja Joutjoen ylityksestä johtuvien erityisjärjestelyjen, jyrkän maaston sekä korkeiden toteutuskustannusten takia uuden katuyhteyden varaamisesta kaavakarttaan on luovuttu tässä vaiheessa. Alueen asemakaavaa esitetään muutettavaksi seuraavasti: 1. Radan pohjoispuoli, Mukkulankatu 23, on teollisuutta, varastointia ja niihin liittyvää liiketoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (TL-1). Tontin eteläosasta erotetaan aluetta autopaikkojen korttelialueeksi (LPA-1), joka osoitetaan kaavassa Mukkulankatu 19:n toimitila- ja koulutusrakennusten tonttia varten (KTYO-1). 2. Mukkulankatu 21 rakentamoton tontti esitetään muutettavaksi teollisuustontista (T-6) toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY-2), jolla mahdollistetaan uuden toimitilan rakentaminen alueelle. 3. Radan eteläpuoli, Mukkulankatu 19, on muutettu jo vuonna 2011 asemakaavamuutoksella toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY-1). Tontin käyttötarkoitus laajenee toimitila-alueesta myös koulutustoimintojen alueeksi (KTYO-1). 4. Kulkuyhteyksille sekä auto- ja polkupyöräpaikoitukselle varataan lisäalueita (LPA-1) radan pohjoispuolelta teollisuustontista (Mukkulankatu 23), jotka osoitetaan kaavassa Mukkulankatu 19:n tontin (KTYO-1) käyttöön. Paikoitusnormia ja muita kaavamääräyksiä on tarkistettu. 5. Tontin etelä- ja itäosaan on erotettu pienemät toimitilatontit (KTYO-1) ja (KTY-1). 6. Alueen halkaisee Vesijärveen laskeva Joutjoki (W), sen puistoalueella (VP) sijaitseva huoltotie sekä Niemen teollisuusraide (LR). Iskun pistoraide ei ole käytössä, mutta sille jätetään tilavaraus edelleen LPA-1 tontin ja Joutjoen yli. Polttimon raidekuljetukset kulkevat noin 2-3 kertaa viikossa. Mukkulankadun länsipuolella on myös VT-Transpointin puutavaran lastausalue, josta puutavarakuljetukset lähtevät. Puutavaran lastaustoiminto on pitkällä tähtäimellä poistuva toiminto Niemen alueelta Joutjoki 6. Rata-alue Niemen teollisuusrata

9 SELOSTUS A D/3409/ / TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteutuksesta vastaa yleisten alueiden osalta kaupunki. Yleisten alueiden osalta Joutjoen uoman mahdollinen avaaminen avouomaksi ja toteutusvastuut selvitetään erikseen. Asemakaavan toteutuksesta tonttien osalta vastaavat kiinteistöjen omistajat. Kiinteistön sisäinen ajoyhteys radan yli edellyttää, että kiinteistön omistaja hakee tasoristeysluvan Liikennevirastolta. Radan ylittävä jalankulun sillan toteutuksesta vastaa kiinteistön omistaja. Verkostojen mahdollisesta siirrosta tonteilla vastaa kiinteistön omistaja.

10 SELOSTUS A D/3409/ / LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee 3,5 km päässä Lahden keskustasta pohjoiseen Mukkulankadun itäpuolella Kivimaan ja Mukkulan välisen Niemen teollisuusalueen itäpäässä. Radan pohjoispuoli on teollisuusaluetta ja eteläpuoli toimitila-aluetta Luonnonympäristö Maisema: Alue kuuluu Joutjoen alavaan laaksopainanteeseen. Laaksoa ympäröivät moreeni- ja kallioselänteet. Iskun tontit sijoittuvat laaksopainanteen itäpäähän. Suunnittelualueella ei ole viheralueita. Maastomuodot, maaperä, rakennettavuus: Maaperä on pääosin kartoittamaton. Maaperäkartta (GTK) ( ) Pinta- ja pohjavedet Kaava-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kaava-alue on Joutjoen valuma-aluetta. Alueen läpi virtaa Vesijärveen laskeva Joutjoki, jonka uoma on oikaistu teollisuusraiteen rakentamisen yhteydessä ja se toimii Kymijärven voimalaitoksen lauhdeveden purkujokena. Viheralueet Suunnittelualueella ei ole viheralueita. Alueella ei ole luonnon monimuotoisuuskohteita. Nykyisten teollisuustonttien itäpuolella on suurehkot metsäiset puisto- ja virkistysalueet, Mukkulanpuisto ja Ruotsilanpuisto. Alueet on luokiteltu virkistyspainotuksen vyöhykkeeseen yleiskaavan arvoluokituksessa. Joutjoen varren viheralueet muodostavat ekologisen, joskin epäyhtenäisen, viherkäytävän. Alueella ei ole nykyisin juurikaan virkistyskäyttöä. Lahden kaupungin lepakkokartoitus yleiskaavaa varten on tehty 2009, Mikko Erkinaro Lepakkoselvityksen mukaan Niemen alueen pohjois-eteläsuuntainen viherkäytävä on menetetty. Siksi Joutjoen itä-länsi-

11 SELOSTUS A D/3409/ / suuntaista viherkäytäväluonnetta tulisi vahvistaa. Jokivarren reunoille olisi jätettävä puuvartista kasvillisuutta aina kun mahdollista. Joutjoen vartta tulisi kehittää sekä ekologisena että virkistysyhteytenä. Joutjokisuu on maakunnallisesti tärkeää linnuston kerääntymisaluetta johtuen sen sulana pysymisestä, mihin on syynä Kymijärven voimalan laudeveden juoksutus jokea myöten. Joutjokivarsi muodostaa paikallisen ekologisen yhteyden. Luonnonsuojelu Alueella ei ole luonnonsuojelukohteita Rakennettu ympäristö Väestö: Suunnittelualue on teollisuusaluetta, jossa ei ole asumista lukuun ottamatta mahdollista kiinteistönhoitoon liittyvää asumista. Yhdyskuntarakenne: Alue on teollisuus ja varastotoimintojen sekä toimitila-aluetta. Ympäristössä on useita rakentamattomia tontteja. Alueella on pontentiaalia kehittää ja tehostaa aluetta toimitila-alueena. Työpaikat, elinkeinotoiminta, palvelut, virkistys: Toimitilatontilla, Isku Centerin yrityskeskuksessa, Mukkulankatu 19, toimii mm. Iskun pääkonttori, yritysten toimitiloja mm. Itella logistics, henkilöstöravintola, toimitilapalveluita, kokoustiloja, auditorio ja koulutustiloja, joita on tavoitteena laajentaa ja kehittää vuoteen 2018 mennessä. Teollisuustontilla, Mukkulankatu 23, on Iskun huonekalutuotanto. Kuvassa Mukkulankatu 19 kiinteistö. Kuva: Mukkulankatu 21 tontti on rakentamaton ja ollut varastoalueena. Sosiaalinen ympäristö: Alueen pohjoisosa on leimallisesti teollisuusaluetta. Eteläinen osa on muutosvaiheessa olevaa toimitila-aluetta, jonne on sijoittumassa uutena koulutustoimintaa. Lamk:n toimintojen sijoittuminen pääosin Iskun kortteliin (80%) sekä Tiedepuistoon (20%) vuoteen 2018 mennessä muuttaa alueen, pysäköintitilojen sekä liikkumisympäristön luonnetta ja tarvetta nykyisestä. Tiedepuistossa on jo Lamk:n koulutustoimintaa. Suunnittelualueen eteläpuolelle Vuoripojankadun varteen on tehty viime vuosina kaavamuutos, jolla teollisuustontit on muutettu asuinkerrostalojen alueeksi.

12 SELOSTUS A D/3409/ / Niemen rantavyöhyke on teollisuus- ja satamatoimintojen aluetta, jolla on myös matkailua ja virkistystä palvelevien toimintojen kehittämistarvetta. Satamassa on muutamia vierasvenepaikkoja ja laivareitti. Liikenne Liittyminen tiealueisiin: Kaava ei liity tiealueisiin. Iskun pohjoisen tontin itärajalle on asemakaavoitettu katuyhteys, Kahdenkalliontie, Vanhatieltä. Katua ei ole rakennettu, mutta sen alkuosalla on ajoyhteys kaupungin maankaatopaikalle. Ajoneuvoliikenne Mukkulankatu on pääkatu keskustasta Mukkulaan. Joukkoliikenne Mukkulankadulla on kaksi pysäkkiparia. Alue kuuluu intensiivisen joukkoliikennevyöhykkeen alueeseen. Bussilinjat 31, 32 ja 35 ajavat Mukkulankatua pitkin. Vuoroväli on noin 10 min. Pyöräily ja kävelyreitit on esitetty kuvassa. Niemenkadun varrella on pääpyöräreitti. Alueella ei erotettuja kävely- ja pyöräreittejä. Raskas liikenne Ympäristössä on mm. Iskun ja Viking Malt n raskasta liikennettä, puutavaran kuljetusta, lastausja purkutoimintaa, venekuljetuksia ja Niemenpienpelastusaseman pelastusajoa. kaavoitettu katu (ei rakennettu) Teollisuusraide Niemen teollisuusraide päättyy Viking Malt lle. Raide risteää Mukkulankadun ajoneuvo-, jalankulku- ja pyöräliikenteen kanssa. Liikenne on viikoittaista tavarankuljetusta VR:n ohjauksessa. Iskun pohjoiselle tontille on pistoraide radalta, joka säilytetään. Pyörätiet Teollisuusraide Rakennettu kulttuuriympäristö (RKY, MARY, LaRY) ja muinaismuistot: Alueella ei ole asemakaavassa suojeltuja kohteita. Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti (RKY) eikä maakunnallisesti (MARY) arvokkaiksi luokiteltuja kohteita. Iskun eteläinen tehdasrakennus on paikallisesti (LaRY) kulttuurihistoriallisesti merkittäviksi luokiteltu kohde. LaRy-kohteita (paikallisesti merkittäviä) Isku 1. Suojelukohteet ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei ole muinaismuistoja.

13 SELOSTUS A D/3409/ / Yhdyskuntatekninen huolto: Alue on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon. Pysäköintialueen läpi kulkee itä-länsisuuntainen pääviemärilinja. Joutjoen avouoman ja putkituksen tuntumassa on merkittävä maakaasun runkojohto, joka on osa Lahden alueen tärkeää kaasun jakelun rengasyhteyttä. Alueen itäosassa runkojohto kulkee myös Iskun lämpökeskukselle. Mukkulankadulla sijaitsee merkittävä kaukolämmön runkojohto. Kaukolämmön kapasiteetti alueen tuntumassa on erinomainen. Joutjoki Erityistoiminnot: Ei ole.suunnittelualue kuuluu Seveso-kohteen konsultointivyöhykkeeseen 1000 m (Nor- Maali Oy). Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt: Alueella on toiminut varastointia, puusepänteollisuutta ja lautatavaran käsittelyä vuodesta 1928 alkaen. Alueella on tarpeen selvittää maaperän puhdistustarve. EU-meluselvitys 2012, Tie-, katu-, raideliikenne ja teollisuus Mukkulankadun liikennemelutaso jää suunnittelualueen tonteilla alle ohjearvojen. Melu jää päivällä tonteilla alle 60 dba. Melutason ohjearvo ulkona uusilla asuinalueilla, oppilaitoksissa päivällä on alle 55 dba. Sisällä ohjearvo on alle 35 dba asuinhuone/opetus- ja kokoontumistila, muut tilat ja keittiö alle 40 dba päivällä, liikeja toimistohuoneistot alle 45 dba. Normaali ulkoseinärakenne eristää vähintään dba.

14 SELOSTUS A D/3409/ / Melu jää yöllä alle 45 dba. Melutason ohjearvo ulkona uusilla asuinalueilla yöllä on alle 45 dba, oppilaitoksilla ei rajoitusta. Sisällä ohjearvo on alle 30 dba, muut tilat ja keittiö yöllä alle 35 dba päivällä. Opetus- ja kokoontumistilat, liike- ja toimistohuoneistot ei rajoitusta. Normaali ulkoseinärakenne eristää vähintään dba. Suunnittelua rajoittavat tekijät: Joutjoki toimii Lahti Energian Kymijärven voimalaitoksen lauhdeveden purkuväylänä, jonka huollettavuus on turvattava. Tulevaisuudessa joen virtaavan veden määrä on prosessin muutoksesta johtuen vähenemässä noin 1/7 osaan. Niemen teollisuusraide rajoittaa suunnittelua Maanomistus Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa. tai valtio Alueella on valtion omistamaa rata-aluetta. Tonttialueet ovat yksityisessä omistuksessa (valkoinen). Rata-alueen omistaa valtio (valkoinen). Kaupunki omistaa Joutjoen varren sekä kapean suikaleen Iskun eteläisen tontin ja rata-alueen välissä (vihreä). kaupunki Maanomistus

15 SELOSTUS A D/3409/ / SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava 2006 Maakuntakaavassa 2006 alue on Teollisuus- ja varasto-aluetta (T). Alueen läpi kulkee teollisuusrata. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta Maakuntakaavan 2014 laadinta on ehdotusvaiheessa. Korjattu kaavaehdotus on nähtävillä Muutokset voimassa olevaan maakuntakaavaan kohdistuvat seuraaviin alueisiin: Suunnittelualue kuuluu kehittämisen kohdealueeseen kk7. Alueelle kohdistuu maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita. Kk7 Niemi-Mukkula on asteittain muuttuva maakuntakeskuksen merkittävä osaamiskeskittymä. Alue on kehittymässä kampusalueena osaamiskeskittymäksi, jossa on myös asumisen ja elinkeinoelämän kehittämistarpeita. Radan eteläpuolella oleva teollisuustontti on muutettu kuuluvaksi taajamatoimintojen aluevaraukseen, A77. Voimassa oleva Yleiskaava Lahden oikeusvaikutteinen yleiskaava 2025, on saanut lainvoiman Lahden yleiskaavassa 2025 alue on Elinkeinoelämän aluetta (T-11). Mukkulankatu on pääkatu ja sille on merkitty kevyen liikenteen pääväylä. Ruotsilanpuiston ja Mukkulanpuiston viheralueen kautta kulkee ulkoilureitin pääväylä. Holmasta kohti Vesijärven rantaa on merkitty viheryhteystarve. Yleiskaavamerkinnät ja määräykset

16 SELOSTUS A D/3409/ / KAUPALLISTEN PALVELUJEN ALUE. Alue varataan alueellisesti merkittäville kaupan palveluille. Ympäristön tulee olla viihtyisä, turvallinen ja esteettisesti laadukas, niin autoilijan, pyöräilijän kuin jalankulkijankin näkökulmasta. ELINKEINOELÄMÄN ALUE Alue varataan yrityksille ja työpaikoille, jotka eivät vaaranna pohjaveden laatua ja määrää. Kaupungin sisääntuloväylien varrella vaalitaan maiseman ominaispiirteitä kuten Lahdelle leimallisten maamerkkien näkyvyyttä. Ympäristön tulee olla viihtyisää ja esteettisesti laadukasta niin autoilijan kuin jalankulkijankin näkökulmasta. PÄÄKATU KOKOOJAKATU TAI YHDYSTIE KEVYEN LIIKENTEEN PÄÄVÄYLÄ ULKOILUREITISTÖN PÄÄVÄYLÄ VIHERYHTEYSTARVE Merkinnällä osoitetaan ekologiseen verkostoon liittyviä yhteystarpeita. Indeksi + alueen nimi: T-11 Niemen, Holman, Mukkulan alue Alueen nykytilan kuvaus: Alue on muuttunut teollisuudesta palvelujen suuntaan. Länsiosassa on merkittävä työpaikka-alue. Alueen itäosiin on laadittu kaavarunko. Alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita (LaRY). Alueella sijaitsee tuotantolaitos, joka on luokiteltu suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaksi (Nor-Maali Oy). Suunnitteluohje: Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon tarkemmat suunnitelmat ja selvitykset. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen. Laadittaessa asemakaavaa suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavan laitoksen konsultaatioalueella (1 km etäisyys) on pyydettävä kunnan palo- ja pelastusviranomaiselta lausunto ja tarvittaessa TUKES:n lausunto. Vireillä oleva Lahden läntisten osien osayleiskaava Yleiskaavan päivityskierroksen , mukainen ehdotus, Lahden läntisten osien osayleiskaava, (kuvassa) on vuonna 2016 menossa valtuuston päätettäväksi. Kokoojakatu Kiitokatu-Vanhatie on luonnoksessa esitetty kokoojakatuna. Keskustasta Mukkulaan on esitetty pyöräilyn laatukäytävä. Katuyhteys Holmasta Niemenkadulle on esitetty yhteystarpeena. Ote Lahden läntisten osien osayleiskaavaehdotuksesta, joka menee valtuuston päätettäväksi kesäkuussa Kaavaehdotukseen on lisätty pyöräilyn pääreitti Niemenkadulta Mukkulaan, ohjeellinen pyöräilyn pääreitti Mukkulankadulta Holmaan sekä tieliikenteen yhteystarve välille Niemenkatu- Lahdenkatu.

17 SELOSTUS A D/3409/ / Voimassa oleva asemakaava T-6 Eteläisellä tontilla on hyväksytty asemakaava A Alue on toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY). Pohjoisella tontilla on hyväksytty asemakaava 55335/A. Alue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-6). LP KTY PL ja W LR Joutjoen varressa on hyväksytty asemakaava 33878/A. Alueella on kapea viheraluekaista (PL) ja Joutjoen vesialue (W). Iskun pysäköintialueella (LPA) on hyväksytty asemakaava 55336/A. Rata-alueella (LR) on hyväksytty asemakaava 22838/A. Ote ajantasa-asemakaavasta ( ) Rakennusjärjestys: Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Nastolan osalta voimaan sekä Lahden ja Kärkölän osalta voimaan Muut suunnitelmat: Kävelyn ja pyöräilyn yhteyden kehittäminen kampusalueella välillä Isku-Tiedepuisto etenee eri suunnitelmalla. Olemassa olevat selvitykset ja suunnitelmat: 1. Yleiskaavan 2025 selvitysaineisto 2. EU-meluselvitys 2012, Tie-, katu-, raideliikenne ja teollisuus 3. Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista, Selvitys Lahden sodanjälkeisestä rakennusperinnöstä, Muinaismuistojen osalta tukeudutaan Museoviraston selvityksiin. Kaavatyön aikana laaditut selvitykset ja tutkimukset: 1. Lahdenkatu-Niemi teollisuuskatuyhteys, liikenneselvitykset, WSP linjausvaihtoehdot 1-4, pvm ja

18 SELOSTUS A D/3409/ / ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan muutos on tullut vireille yksityisten kiinteistön omistajien aloitteesta. Asemakaavamuutos on syntynyt tarpeesta tutkia paikoitusjärjestelyjä ja kulkuyhteyksiä Isku Centerin (Mukkulankatu 19) tontilla. Rakennukseen sijoittuu pääosa Lahden ammattikorkeakoulun koulutustiloista. Lisäksi Lamk:n toimintoja sijoittuu Tiedepuistoon ja Fellmanniaan keskustaan. Isku Centerin muut osat säilyvät edelleen toimitila- sekä logistiikka/varastotoimintojen käytössä. Mukkulankatu 21:n kiinteistön rakentamattoman tontin käyttötarkoitusta radan pohjoispuolella on myös tarpeen muuttaa toimitilarakennusten tontiksi. Mukkulankatu 23 säilyy edelleen teollisuus- ja varastotoimintojen käytössä (Isku tuotanto). Työn yhteydessä on selvitetty yleiskaavaehdotuksen mukaista yhteystarvetta Holmasta Mukkulankadulle, joka vähentäisi Niemen raskaan liikenteen suuntautumista keskustaan sekä Mukkulan asuinalueen läpi Vanhaatietä pitkin. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Aloite Asemakaavan muutos on tullut vireille yksityisten kiinteistön omistajien aloitteesta. Asemakaavan muutos on tullut vireille kaupungin kaavoituskatsauksen julkaisemisen yhteydessä Sopimukset Asemakaavan yhteydessä tehdään yksityisten maanomistajien kanssa maankäyttösopimukset Pohjakartan tarkistaminen Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - Kaupungin hallintokunnat - Hämeen ELY-keskus / ympäristö Uudenmaan Ely-keskus / liikenne - Liikennevirasto, VR, VR-Transpoint - Lahden kaupunginmuseo

19 SELOSTUS A D/3409/ / Erityistehtäviä hoitavat yhteisöt, Lahti Aqua Oy, Lahti Energia Oy/lämpö, Le-Sähköverkko Oy/siirtoverkko, Päijät-Hämeen pelastuslaitos, Itella Oy, DNA Oy, Telia- Sonera Oyj, Elisa - Päijät-Hämeen yrittäjät ry, Lahden yrittäjät ry, Ladec - Salpausselän luonnonsuojelijat ry, Mukkula-seura Vireilletulo Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63, 2 mom. mukaisesti julkaistussa Lahden kaupungin vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa (kohde 39) Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin Valmisteluvaiheen kuuleminen pidettiin Alueen naapurikiinteistöille ja maanomistajille on toimitettu postitse kaavaluonnos, OAS ja muu valmisteluaineisto. Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on ollut nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla internetissä, Lahti-pisteessä kirjastossa ja Nastolassa. Lausunnon ovat jättäneet seuraavat tahot: Hämeen Ely-keskus (sisältää Uudenmaan Elykeskus/liikenne), liikennevirasto, kaupunginmuseo, Lahden seudun ympäristöpalvelut, Lahti Energia, LE Sähköverkko, Päijät-Hämeen yrittäjät ry. Päijät-Hämeen liitto ei anna lausuntoa, koska asemakaavamuutos on lainvoimaisen yleiskaavan mukainen. Kiinteistö Oy Keskusportti ja Isku Invest Oy ovat jättäneet yhteisen mielipiteen. Alla on lausuntojen ja mielipiteiden keskeinen sisältö tiivistettynä sekä kaavoittajan vastine (>>), miten on otettu huomioon ehdotuksessa. Lausunnot 1. Hämeen Ely-keskus, joka sisältää Uudenmaan Ely-keskuksen lausunnon liikenteen osalta: Kaavaluonnos noudattaa Lahden oikeusvaikutteista yleiskaavaa ja sen valmisteilla olevaa muutosta. Uudenmaan Ely-keskuksen liikennevastuualue kommentoi: Lisääntyvän maankäytön yhteydessä, kaava-alueen monipuolisesta toiminnasta johtuen, alueella tulee kiinnittää huomiota liikenneturvallisuuden ylläpitämiseen ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin (yhteydet ja pysäkit). Erityisesti jalankulun ja pyöräilyn risteäminen muun liikenteen kanssa tulee suunnitella turvalliseksi. Alueen luonteen huomioiden kuljetusten sujuvuus ja toimivuus on myös tärkeää. Ei muuta kommentoitavaa. 2. Liikenneviraston lausunnon perusteella Mukkulankadun tasoristeys ja uusi tieliittymä: Uusi liittymä saattoliikennettä varten Mukkulankadulta radan eteläpuolelta tulee sijoittaa Liikenneviraston Tiesuunnittelu tasoristeyksessä 3/2012 ohjeen mukaan, etäisyys 55 m raiteesta. >> Saattoliittymän paikkaa tontille on siirretty 40 m päähän raiteesta. Tontin liittymäliikenne on rajoitettu vain saattoliikennettä ja henkilöautoliikennettä varten. >>LPA-1 tontin liittymän sijainnissa on pitäydytty liittymän nykyisessä käytössä olevassa paikassa 35 metrin päässä raiteesta. Iskun tasoristeys: Liikennevirasto huomauttaa, että kiinteistön tulee hakea uutta tasoristeyslupaa. Mahdolliset kustannukset tasoristeyksen muutosta tulevat kiinteistölle.

20 SELOSTUS A D/3409/ / Tasoristeyksen näkemäalue on merkittävä KTYO-1 tontille kaarteesta johtuen itään päin katsottaessa. >> Kiinteistön omistajan tulee hakea uutta tasoristeyslupaa kiinteistön sisäiselle ajoyhteydelle. Kaavamerkintä mahdollistaa sen. Alueen käyttötarkoitus ei olennaisesti muutu, eikä ajoyhteys johda esim uudelle asuinalueelle. >>LR-alueen rajausta on muutettu niin, että näkemäalue sijoittuu LR-alueelle. Rautatiealueen rajaukset: Pääsääntöisesti asemakaavoissa rautatiekäytössä olevien alueiden pääkäyttötarkoitukseksi tulee osoittaa rautatiealue (LR). Kaavamerkintä tulisi pyrkiä korjaamaan Mukkulankadun tasoristeyksen kohdalla osoittamalla Liikenneviraston hallinnoima alue nykyisten kiinteistörajojen mukaisesti. >>Mukkulankadun katualue on pidetty tasoristeyksen kohdalla nykyisellään, noudattaa samaa periaatetta kuin Niemenkadulla, jossa kaavamuutos on saanut lainvoiman Raide ei ole yleisessä junaliikenteessä. Rata-alueen rajaa on tarkistettu lausunnon mukaisesti raiteen eteläpuolella. Samoin oja jää rata-alueen puolelle. Rata-alueen pohjoisreunan rajaa on tarkistettu lausunnon mukaisesti aitaan asti. Aita jää Iskun puolelle. Rautatien ylittävä kevyen liikenteen yhteys: >>Ylikulun määräyksessä vapaan alikulkukorkeus mittaus nykyisen raiteen kiskon selästä on lisätty kaavamerkintään. Rautatiealueen aitaaminen: >>Rata-alueen aitausmerkintä on lisätty lausunnon mukaisestikaavakarttaan. 3. Kaupunginmuseo Museolla ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. 4. Lahden Ympäristöpalvelut >>hu-määräykset on lisätty lausunnon mukaisesti kaavakarttaan TL-1 ja LPA-1 korttelialueille. 5. Lahti Energia Lahti Energia suosittelee putkituksen poistamista ja joen muuttamista avouomaksi. Vuoden 2017 syksyllä on harvinainen ja merkittävä seisokki lauhdevesien johtamisessa huoltotöiden takia. Ajankohta mahdollistaisi putkituksen poistamisen. Joutjoen avouoman ja putkituksen tuntumassa on merkittävä maakaasun runkojohto, joka on osa Lahden alueen tärkeää kaasun jakelun rengasyhteyttä. Alueen itäosassa runkojohto kulkee myös Iskun lämpökeskukselle. Mukkulankadulla sijaitsee merkittävä kaukolämmön runkojohto. Kaukolämmön kapasiteetti alueen tuntumassa on erinomainen. >> johtoaluevaraukset on lisätty kaavaan. 6. Le-Sähköverkko Radan eteläpuolella Iskun vanhan tehdasrakennuksen läpi itä-länsisuunnassa kulkee keskijänniteverkon runkoyhteys, joka pyritään säilyttämään joko nykyisellä paikallaan tai siirrettynä kiinteistöllä toiseen kohtaan. Mahdolliset siirtokustannukset on korvattava johtojen omistajalle. >>lisätty johtoaluevaraus kaavaan radan eteläpuoleiselle tontille >>lisätty ohjeellinen puistomuuntamon paikka lausunnon perusteella 7. Päijät-Hämeen yrittäjät ry Ei ole lausuttavaa.

21 SELOSTUS A D/3409/ / Korttelin 5100, tontin 9 maanomistajan kannanoton perusteella tontin rakennusoikeus on pienennetty kem kem2. Luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä yhteisen mielipiteen jätti Kiinteistö Oy Keskusportti ja Isku Invest Oy. Alla on tiivistettynä mielipiteen keskeinen sisältö. 1. Kiinteistö Oy Keskusportti ja Isku Invest Oy KTYO-1 >> Mielipiteen mukaisesti kellaripaikoitus on lisätty kaavatekstiin, rakennusalalle voi sijoittaa paikoitusta ilman eri merkintää Tontin käyttöä rajoittaa Le-sähköverkon keskijänniteverkon runkoyhteys. Yhteyttä on mahdollista siirtää kiinteistöllä toiseen paikkaan, mutta siirtokustannukset tulevat kiinteistölle vrt Le-Sähköverkon lausunto. T-6 Korttelialueelle halutaan sijoittaa myös toimistotiloja. Uusi mahdollinen liikenneyhteys tontin itäpuolelta. Merkinnän tulisi sallia tehtaanmyymälän ja huonekalumyymälän sijoittamisen. Alueelle tulisi voida sijoittaa tehtaan käyttötarpeisiin soveltuva lämpövoimalaitos. Tehdastontin pysäköintipaikkojen tulisi voida sijoittua lähemmäksi rakennusta. >>Pääkäyttötarkoitusmerkintä on päivitetty, TL-1, teollisuutta, varastointia ja niihin liittyvää liiketoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa toiminnan edellyttämiä toimistotiloja. Alueelle saa sijoittaa toimintaan liittyvää myymälätilaa enintään 2000 kem2. >> Itäpuolella on asemakaavoitettu Kahdenkallionkatu, mutta sen toteuttaminen ei ole kaupungin toteutusohjelmassa. >>Tehdasalueiden lämpövoimaloita ei ole merkitty erikseen kaavaan, niitä sijaitsee teollisuustonteilla. Joutjoen avouoman ja putkituksen tuntumassa on merkittävä maakaasun runkojohto, joka on osa Lahden alueen tärkeää kaasun jakelun rengasyhteyttä. Alueen itäosassa runkojohto kulkee myös Iskun lämpökeskukselle. Maakaasujohto ja sen sijainti on otettava huomioon tontin käytössä vrt Lahti Energian lausunto. >>Tehdasalueen pysäköintipaikkoja voi sijoittaa rakennusalalle. 1ap/60 autopaikkavaade Toimistotilojen osalta tahtotila olisi 1ap/100 ke-m2 >> 1ap/60 ke-m2 on yleinen kaupungissa käytössä oleva toimistotilojen autopaikkanormi maasto Maasto-merkinnän rajauksen sijainti on tarkennettu kaavaan is-1 ja istutettavat puurivit Istutettavat tontin osat Mukkulankadun vieressä ja pohjoisen suuntaan ovat liian laajat ja liian tiheällä jaotuksella. >>Istutettava puurivimerkintä on symbolimerkintä, eikä kuvaa suoraan istutusväliä. >>Pohjoisosassa Mukkulankadun vieressä istutusaluemerkintä on voimassa olevan asemakaavan mukainen. ai Vaatimusta varastointialueiden näkösuoja-aidoista halutaan keventää. >> Mukkulankatu on merkittävä Mukkulan asuinalueelle johtava kokoojakatu. Yleisilmeeltään siisti näkymä kadun suuntaan on tärkeä. Vain mahdollinen varastointialue tulee aidata, ei koko pihaa. js julkisivun osa, johon ei saa tehdä muutoksia >> Kaavamääräystekstiä on muutettu seuraavasti:

22 SELOSTUS A D/3409/ / js Julkisivun korjaustoimenpiteet ja kehittämisen muutokset tulee toteuttaa kulttuurihistoriallisia ja arkkitehtonisia arvoja kunnioittaen. sr-1 Suojelu kohdistuu Mukkulankadun puoleiseen julkisivuun. Korjaustoimenpiteet ja kehittämisen muutokset tulee toteuttaa kulttuurihistoriallisia ja arkkitehtonisia arvoja kunnioittaen. >>Muutokset ovat tapauskohtaisia ja käsitellään rakennusluvan haun yhteydessä. Kaavamääräykseen on vaikea kirjoittaa yksiselitteisesti mitä voi tai ei voi tehdä. Eli toiminnan vaatimat muutokset ovat mahdollisia, mutta suojeluarvot huomioon ottaen. Joutjoki Kapea puistosuikale Joutjoen vieressä estää Iskun teollisen tontin kehittämisen, puistoalue jää nimelliseksi, kun keskelle on linjattu kevyen liikenteen reitti. Vanhan ja uuden tehtaan välistä ajoyhteyttä ei saa katkaista. >>Joutjoki ja rata-alue katkaisevat nykyisin tehdasalueen kolmeen osaan. Joutjoen uoma on säilytetty vesialueena (W) ja rata-alue on säilytetty (LR). Rataa käyttää tällä hetkellä Polttimo tuotteidensa kuljetuksiin ja VR-Transpoint puutavarakuljetuksiin. Joutjoki toimii Kymijärven voimalan laudevesien purkukanavana ja sen huollettavuus huoltoteineen tulee turvata. Jokiuoman pohjoisreunassa olevaa puistoaluetta on levennetty 4 m tontin puolelle Mukkulankadun puoleisessa päässä. Tällä mahdollistetaan huoltotien ja Lamk:n tilojen ja paikoituksen (LPA-1) väliset kulkuyhteydet. Jokiuoman itäpäässä teollisuustontin raja on pidetty nykyisessä kohdassa ja kaupungin omistama jokiuoman alue penkereineen on esitetty vesialueena (W). Jokiuoman huoltotielle on esitetty aluevaraus teollisuustontin puolella (TL-1). LPA-1 tontin suunnittelussa on huomioitava Joutjoen uoman mahdollinen avaaminen avouomaksi tulevaisuudessa vrt. Lahti Energian lausunto. Kaavamerkintä mahdollistaa ajoyhteyden Joutjoen yli. Ajoyhteyden alue Joutjoen yli kuuluu tonttiin. Sen läpi on yleinen kulkualuevaraus pp/h. Kiinteistön sisäinen ajoyhteys radan yli vaatii Liikenneviraston tasoristeysluvan. Kaavamerkintä mahdollistaa, että kiinteistön omistaja voi hakea tasoristeyslupaa. >>Rinteestä johtuen tontin rajalle on varattu istutusaluetta, koska mahdollisten maaston leikkauksien tulee sijoittua tontin puolelle. Itäsivulla tontista erotettu VP-alue on poistettu. junarata >>Kaava mahdollistaa Iskun pistoraiteen, kaavamerkintää on tarkistettu. Risteysalue ja junarata Mukkulankadun ja junan risteysaluetta tulee kehittää. Tiedepuiston ja Iskun kampusalueen välistä yhteyttä Mukkulankadun yli tulee parantaa. Jalankulun ylikulkusilta tulee tutkia vielä uudelleen. >>Tiedepuiston ja IskuCampuksen välistä kävelyn ja pyöräilyn yhteyttä kehitetään, toteutus on ohjelmassa kesällä Ylikulkusiltaa Mukkulankadun yli ei pidetä tällä hetkellä realistisena. Polkupyöräyhteys vaatii joka tapauksessa suojatiejärjestelyt kadun yli. Mukkulankatu on pääkatu, jolla kulkee korkeita kuljetuksia. Ylikulkusillalle tulisi hyvin pitkä nousuluiska, joka vähentää sen houkuttelevuutta, kun suorin ylitys kulkee tasossa. Uudet suojatiet Mukkulankadun yli ja turvallisuus tutkitaan katusuunnitelman yhteydessä. Verstaskatu >> KTY-1 tonttia on pienennetty lausunnon mukaisesti. Tontin käyttöä rajoittaa Le-sähköverkon keskijänniteverkon runkoyhteys. Yhteyttä on mahdollista siirtää kiinteistöllä toiseen paikkaan, mutta siirtokustannukset tulevat kiinteistölle vrt Le-Sähköverkon lausunto.

23 SELOSTUS A D/3409/ / Viranomaisyhteistyö OAS lähetettiin Hämeen Ely-keskukselle tiedoksi. Valmisteluvaiheen kuuleminen on suoritettu , jolloin pyydettiin myös viranomaislausunnot. Lausunnot ovat listatekstin liitteenä. Kaavamuutosta on käsitelty eri vaiheissaan kaupungin ja Ely-keskuksen välisissä yhteistyökokouksissa sekä maastokäynneillä. 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Turvata olemassa olevan teollisuustoiminnan toimintaedellytykset Mahdollistaa ammattikorkeakoulun toimintojen sijoittuminen suunnittelualueelle radan eteläpuolelle Iskun tehdaskiinteistöön Kaupungin strategiassa on elinvoiman lisääminen Maakuntakaavaehdotuksessa Niemi-Mukkula on asteittain muuttuva maakuntakeskuksen merkittävä osaamiskeskittymä. Lahden yleiskaavan 2025 tavoitteissa on kehittää Niemeä Elinkeinoelämän alueena. Laadittavan olevassa yleiskaavaehdotuksessa keskustasta Mukkulaan on esitetty pyöräilyn laatukäytävä, joka sivuaa suunnittelualuetta. Holmasta Niemenkadulle on esitetty yhteystarve Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, pyöräilyn laatukäytävän sivuaminen IskuCampusta Joukkoliikenneyhteyksien parantaminen NiemiCampukselle, suora yhteys Tiedepuiston ja Iskun välisen kampusyhteyden kehittäminen Teollisuustoiminnan vaatimien edellytysten säilyttäminen radan pohjoispuolella Mukkulankatu 21 tontin liittäminen mukaan suunnittelualueeseen

24 SELOSTUS A D/3409/ / KUVAUS 5.1 ASEMAKAAVAN RAKENNE Kokonaisrakenne ja ratkaisun pääperiaatteet Liikenneverkko Uuden Lahden läntisten osien yleiskaavaehdotuksen mukaista yhteystarvetta ajoneuvoliikenteelle on selvitetty työn yhteydessä sekä radan pohjoispuolelta Kahdenkallionkadun päästä länteen nykyisten teollisuustonttien läpi että radan eteläpuolelta Verstaskadun päästä länteen ja edelleen radan yli pohjoiseen ja Mukkulankadulle. Uusi yhteys vähentäisi Mukkulan asutusalueille ja keskustaan suuntatuvasta raskaasta liikenteestä aiheutuvia haittoja. Linjausvaihtoehdot on esitetty raporttiluonnoksissa Lahdenkatu-Niemi teollisuuskatuyhteys, liikenneselvitys, WSP Isku jätti yleiskaavaehdotuksesta muistutuksen, missä ei hyväksy esitettyä uutta katuyhteyttä tonttinsa läpi teollisuustoimintojen tontinkäyttötarpeesta johtuen. Kokoojakatuyhteys on virallisen nähtävillä olon jälkeen poistettu yleiskaavaehdotuksesta, muuta jätetty yhteystarpeena karttaan. Teollisuustoimintojen tontinkäyttötarpeen, maasto-olosuhteiden, radan ja Joutjoen ylityksestä johtuvien erityisjärjestelyjen, jyrkän maaston ja korkeiden toteutuskustannusten takia mm. uuden yhteyden varaamisesta kaavakarttaan on luovuttu tässä vaiheessa. Saavutettavuus Saapuminen ja ajoneuvoyhteydet tonteille ovat Mukkulankadulta sekä radan eteläpuolella olevalle kiinteistölle myös idästä Kiitokadun kautta. Joukkoliikennepysäkit ovat Mukkulankadulla. Kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä kehitetään ns. laatukäytävänä keskustasta Niemenkadun kautta ja edelleen radan vartta pitkin radan pohjoispuolella Mukkulankadulle, jossa on ylitys suojateiden kautta mm ammattikorkeakoulun pääsisäänkäynnin suuntaan. Toimitila- ja koulutustilarakennuksen paikoitusta on laajennettu myös radan pohjoispuolelle kiinteistölle osoitetuille yksityisille pysäköintitonteille (LPA-1). Polkupyörien säilytyspaikkamääräyksellä tuetaan pyöräilyn lisäämistä kulkumuotona kampusalueelle. Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Radan pohjoispuoli, Mukkulankatu 23, on teollisuutta, varastointia ja niihin liittyvää liiketoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (TL-1). Tontin eteläosasta erotetaan aluetta autopaikkojen korttelialueeksi (LPA-1), joka osoitetaan kaavassa Mukkulankatu 19:n toimitila- ja koulutusrakennusten tonttia varten (KTYO-1). 2. Mukkulankatu 21 rakentamoton tontti esitetään muutettavaksi teollisuustontista toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY-2), jolla mahdollistetaan uuden toimitilan rakentaminen alueelle. 3. Radan eteläpuoli, Mukkulankatu 19, on muutettu jo vuonna 2011 asemakaavamuutoksella toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY-1). Tontin käyttötarkoitus laajenee toimitila-alueesta myös koulutustoimintojen alueeksi (KTYO-1). 4. Kulkuyhteyksille sekä auto- ja polkupyöräpaikoitukselle varataan lisäalueita (LPA-1) radan pohjoispuolelta teollisuustontista (Mukkulankatu 23), jotka osoitetaan kaavassa Mukkulan-

25 SELOSTUS A D/3409/ / katu 19:n tontin (KTYO-1) käyttöön. Paikoitusnormia ja muita kaavamääräyksiä on tarkistettu. 5. Tontin etelä- ja itäosaan on erotettu pienemät toimitilatontit (KTYO-1) ja (KTY-1). 6. Alueen halkaisee Vesijärveen laskeva Joutjoki (W), sen puistoalueella (VP) sijaitseva huoltotie sekä Niemen teollisuusraide (LR). Iskun pistoraiteelle jätetään tilavaraus edelleen LPA-1 tontille ja joen yli. Polttimon raidekuljetukset kulkevat noin 2-3 kertaa viikossa. Mukkulankadun länsipuolella on myös VT-Transpointin puutavaran lastausalue, josta puutavarakuljetukset lähtevät. Puutavaran lastaustoiminto on pitkällä tähtäimellä poistuva toiminto Niemen alueelta.

26 SELOSTUS A D/3409/ / Mitoitus ja aluevaraukset Teollisuutta, varastointia ja niihin liittyvää liiketoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa toiminnan edellyttämiä toimistotiloja. Alueelle saa sijoittaa toimintaan liittyvää myymälätilaa enintään 2000 kem2. Asuinhuoneistoja sallitaan vain kiinteistön hoidon vuoksi alituisesti läsnä olevaa henkilökuntaa varten. Rakennuksen etäisyyden naapuritontin rajalta tulee olla vähintään 6m. Osa nykyisestä teollisuustontin eteläosasta on osoitettu Mukkulankatu 19:n (Isku Center) paikoitustontiksi (LPA-1) sekä paikoitusalueen länsiosassa 4m kaista puistoalueeksi (VP Joutjoen huoltotie). Korttelin 5100 tonttia 8 varten on merkitty Verstaskadulle johtava ajoyhteys-aluevaraus korttelin 385 tontille 20. Kaavamääräyksiin on tehty pieniä päivityksiä, muuten käyttötarkoitus pysyy ennallaan. Tontti 8 Pinta-ala m2 Tehokkuus e= 1 Kok.rak.oikeus kem2 autopaikkoja 1ap/2tt 2. Toimitilarakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa toimisto- ja liikerakennuksia, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia ja julkisia palvelutiloja. Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa myymälätiloja ja muita siihen verrattavia tiloja. Yksittäisen myymälän koko saa olla enintään 2000 kem2. Rakennukseen saa sijoittaa liikuntatiloja. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavaramyymälää, eikä vähittäiskaupan suuryksikköä. Mukkulankatu 21:n kiinteistön, rakentamattoman tontin käyttötarkoitus muutetaan teollisuus- varastotoimintojen tontista toimitilarakennusten tontiksi. Tontin eteläreunasta on osoitettu noin 4 m kaista puistoalueeksi (Joutjoen huoltotie). 2. Tontti 9 Pinta-ala m2 Kokonaisrakennusoikeus kem2 tehokkuus e=0,28 autopaikkoja 1ap/60 toimisto-/liiketilat ym autopaikkoja 1ap/2tt teollisuus- ja varastotilat Pyöräpaikat 1ppp/100

27 SELOSTUS A D/3409/ / Toimitila- ja koulutusrakennusten korttelialue. Rakennuksiin saa sijoittaa toimisto- ja liiketiloja, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastotiloja, julkisia palvelutiloja, oppilaitos- sekä muita opetus-, koulutus- ja tutkimustiloja. Rakennukseen saa sijoittaa pääkäyttötarkoituksen mukaisia toimintoja tukevia kokoontumistiloja, kuten liikunta- ja vapaaajan toimintaa palvelevia tiloja, studio- ja näyttelytiloja, kahvila- ja ravintolatiloja sekä liiketiloja. Rakennuksen kellariin saa sijoittaa autopaikoitustiloja. Rakennukseen saa sijoittaa myymälätiloja max 20 % toteutetusta rakennusoikeudesta. Yksittäisen myymälän koko saa olla enintään 2000 kem2. Päivittäismyymälätilaa saa olla enintään 400 kem2. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Rakennuksessa toimii nyt Iskun pääkonttori ja muita toimisto-/yritystiloja, tehtaanmyymälä sekä logistiikkatiloja. Tuotanto siirtyy radan pohjoispuolen teollisuustontille ja eteläinen, nykyisinkin jo toimitilaksi kaavoitettu alue muuttuu yhä enemmän toimitila- ja koulutuskäyttöön. Asemakaavamuutoksessa on tarkistettu kaavamääräyksiä, paikoitusnormeja ja paikoitusalueita mm. koulutustoiminnan tarpeisiin liittyen. Tontille sijoittuu noin 300 autopaikkaa, lisäksi autopaikat sijoittuvat korttelin 5100 tontille 10 (LPA-1) n ap.lpa-1 tontille on mahdollista sijoittaa autoja osin kahteen tasoon. Tontti 20 ja 21 yhteensä: Pinta-ala m2 Tehokkuus e= 1,45 Kok.rak.oikeus kem2 autopaikkoja 1 ap /100 kem2 koulutustilat, niihin liittyvät muut opetus-, koulutus-, tutkimustilat autopaikkoja 1ap/k60kem2 muut tilat (kuten toimistotilat) autopaikkoja 1ap/2tt teollisuus- ja varasto- ja logistiikkatilat polkupyörien säil./ koulutustilat 800ppp/yo yli 50 % tulee olla katettuja polkupyörien säil./muut tilat 150ppp/yo yli 50 % tulee olla katettuja Tontin käytetyn rakennusoikeuden määrä on noin kem2. Kaavamuutoksessa on ositettu rata-alueesta lisämaata tontille (kaupungin omistamaa maata) sekä kaupungin omistamasta katualueesta n. 500 m2. Rakennukseen on merkitty suojelumerkintä sr-1. Suojelu kohdistuu Mukkulankadun puoleiseen julkisivuun ja seinärakenteeseen. Tontille on merkitty ajoyhteys-aluevaraus radan pohjoispuolelta Verstaskadun päähän korttelin 5100 tonttia 8 varten. Vuoripojankadun varressa on erotettu erillinen tontti 21 (KTYO-1), jonka rakennusoikeus on kem2. Muuten tonttia koskee samat määräykset kuin tonttia Autopaikkojen korttelialue. Mukkulankadun ja Joutjoen avouoman reunaan on jätettävä vähintään 5 metriä leveä istutuskaista. Autopaikoitusalue on jäsennöitävä puurivein. Maanalaisten verkostojen suojaetäisyydet tulee ottaa huomioon puuistutuksissa. Paikoitustontti on osoitettu kaavassa korttelin 385 tontin 20 käyttöön. Tontille on mahdollista rakentaa kaksikerroksinen pysäköintilaitos. Tontille on merkitty ajoyhteys-aluevaraus korttelin 5100 tonttia 8 varten.

28 SELOSTUS A D/3409/ / Tontti 10 Pinta-ala Autopaikkoja alueelle mahtuu yhteen tasoon Lisäksi toiseen tasoon m2 n. 800 ap n. 250 ap. 5. Toimitilarakennusten korttelialue. Alueelle saa rakentaa toimistorakennuksia, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia sekä niihin liittyvää liiketoimintaa palvelevia rakennuksia. Liiketilaa sallitaan enintään 40 % käytetystä rakennusoikeudesta. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavaramyymälää, eikä vähittäiskaupan suuryksikköä. Tonnti 22 Pinta-ala Kokonaisrakennusoikeus tehokkuus autopaikkoja autopaikkoja/myymälätilat m kem2 e=0,5 1ap/2tt 1ap/m50 Ajo tontille on tontin 20 kautta. Kaavamuutoksessa on ositettu rata-alueesta lisämaata tontille. 6. Yleiset alueet Rautatiealue (LR) m2 Rautatiealueesta on osoitettu lisämaata korttelin 385 tonteille 20 ja 22 (kaupungin). Korttelin 385 tontilta 20 on mahdollisuus rakentaa radan yli toisen kerroksen tasolta ylikulkusilta radan pohjoispuolelle pysäköintialueelle. Nykyinen Iskun toiminnassa ollut ajoyhteys radan yli on merkitty kaavaan ajo-aluevarausmerkinnällä. Rautatiealueen yli on merkitty jalankulun ylikulkusillan rakentamismahdollisuus kaavaan y/jk. Vesialue (W) Joutjoki Joutjoen uoma on säilytetty vesialueella (W) kaavassa kuten aikaisemminkin. Uoma kulkee nykyään pääosin putkessa ja maanpäällinen osa on ollut Iskun teollisuuspihakäytössä. Lähellä Mukkulankatua noin 50 metrin matkalla Joutjoki on avouomana. Kaava mahdollistaa Joutjoen avaamisen avouomaksi tarvittaessa lukuunottamatta Iskun pistoraiteen kohtaa ja kiinteistön sisäistä ajoyhteyttä radan yli. Puistoalue (VP) Puistoaluetta on levennetty alueen länsipäässä n. 4 m, mikä mahdollistaa puistokäytävän/joen huoltotien joen pohjoispuolelle. Väylää voi käyttää kampustilojen ja paikoituksen välisenä kulkuyhteytenä. Puistoalueelle on osoitettu paikka puistomuuntamolle. Sijainti on ohjeellinen.