VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN PALVELUTARPEEN SELVITTÄMINEN JA PALVELUSUUNNITELMALOMAKE

Transkriptio

1 VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN PALVELUTARPEEN SELVITTÄMINEN JA PALVELUSUUNNITELMALOMAKE OHJEITA LOMAKKEEN TÄYTTÄMISEEN 2010 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom

2 YLEISTÄ PALVELUTARPEEN SELVITTÄMISESTÄ Vammaispalvelulain 3 a :n 1 momentin mukaan vammaispalvelulain tarkoittamien palvelujen ja tukitoiminen tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Laskettaessa em. määräaikaa ei yhteydenottopäivää oteta huomioon. Arkipäivänä ei myöskään pidetä pyhäpäivää eikä arkilauantaita. Kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä. Palvelutarpeen arviointi vahvistaa vammaisen henkilön yksilöllisen avuntarpeen ja elämäntilanteen huomioonottamista palveluja ja tukitoimia koskevassa päätöksenteossa. Vammaispalvelulain 3 :n 2 momentti painottaa erityisesti asiakkaan yksilöllisen avun tarpeen huomioon ottamista. Palvelutarpeen selvittäminen on välttämätön osa yksilöllisen palvelusuunnitelman valmisteluprosessia. Vammaisen henkilön itsemääräämisoikeus ja yksilöllisen avuntarpeen huomioiminen korostuu erityisesti niiden vaikeavammaisten asiakkaiden kohdalla, jotka ovat oikeutettuja henkilökohtaiseen apuun. Palvelutarpeen selvittäminen koskee kaikkia vammaispalvelulaissa tarkoitettujen palvelujen tarpeessa olevia vammaisia henkilöitä. Vammaisen henkilön palvelutarve on selvitettävä hänen tilanteensa ja olosuhteidensa edellyttämässä laajuudessa. Palvelutarpeen selvittäminen aloitetaan yleensä kotikäynnillä tai muutoin asiakkaan henkilökohtaisella tapaamisella. Palvelutarpeen selvittäminen on hyvä useissa tapauksissa tehdä yhteistyössä jonkun sellaisen lähityöntekijän kanssa, jolla on olemassa hyvä suhde ja kontakti asiakkaan arkeen. Mahdollisia hyviä yhteistyökumppaneita ovat esim. päiväkodin työntekijät, koulun opettajat, perhetyöntekijät, kotipalvelun ja kotisairaanhoidon työntekijät, fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, toimintaterapeutti tai järjestön aluetyöntekijä. Palvelutarpeen selvittäminen on keskeytettävä tai sitä ei saa aloittaa, jos henkilö itse vastustaa palvelutarpeen selvittämistä. Palvelutarpeen selvityksessä on otettava huomioon sosiaalihuollon asiakaslain säännökset. Sosiaalihuollon asiakaslain 5 :n mukaisesti vammaiselle henkilölle on selvitettävä palvelujen ja tukitoimien erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset hänen asemaansa samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä asiassa. Palvelutarpeen selvittämisen jälkeen jatketaan joko palvelusuunnitelman tekemiseen tai todetaan, ettei asiakkaan palvelutarpeisiin voida vastata vammaispalveluilla ja ohjataan hänet muiden palveluiden pariin. LOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN TIETOKONEELLA Palvelutarpeen selvittämien ja palvelusuunnitelmalomake on tehty Microsoft Word tekstinkäsittelyohjelmalla. Teksti kirjoitetaan harmaana näkyviin tekstikenttä laatikoihin. Tekstin harmaa taustaväri ei näy tulostettaessa. Peruslomake sisältää 3 sivua. Lomakkeen tekstikentät laajenevat sitä mukaan kun tekstiä kirjoitetaan, joten lomakkeeseen mahtuu tekstiä juuri sen verran kuin on tarpeen. Lomakepohja on suojattu tahattoman muokkaamisen estämiseksi ja mahdollisimman hyvän toimivuuden takaamiseksi. Suojaamisen vuoksi lomakkeen ulkonäöllisiä seikkoja (otsikot ja rajaukset) ei pääse muokkaamaan. Tämä vammaistyön palvelusuunnitelmalomake jakaantuu kahteen osaan: palvelutarpeen selvittämiseen ja palvelusuunnitelmaan. 2

3 1. PALVELUTARPEEN SELVITTÄMINEN PÄIVÄYS Merkitään yhteydenoton, palvelutarpeen selvittämisen ja palvelusuunnitelman teon päivämäärä sekä kuka otti yhteyttä. HENKILÖTIEDOT JA OSALLISTUJAT Kirjataan asiakkaan perustiedot ja muiden osallistujien nimet ja tarvittaessa yhteystiedot. PALVELUTARVE ASIAKKAAN NÄKEMYS YKSILÖLLISEN AVUN JA TUEN TARPEESTA Kirjataan asiakkaan omin sanoin hänen omat toiveet ja tarpeet tukimuodoista sekä palveluista. Tähän merkitään myös toiveet muutoksista nykyisiin palveluihin sekä toive tuen tai palvelun järjestämistavasta. Tarpeet ja toiveet ovat pohjana palvelusuunnitelmakeskustelussa kun etsitään sopivia ratkaisuvaihtoehtoja palvelujen järjestämiseksi. PERHEEN/LÄHIYHTEISÖN NÄKEMYS AVUN JA TUEN TARPEESTA Kirjataan perheen ja lähiyhteisön näkemys avun ja tuen tarpeesta, mikäli asiakas itse ei kykene asiaa määrittämään iästä tai muusta toimintakyvystä johtuen. ASIAKKAAN TAUSTATIEDOT JA KUVAUS ELÄMÄNTILANTEESTA PERHE JA MUU SOSIAALINEN VERKOSTO Kirjataan tiedot perhesuhteista (yksinasuva, perheellinen, puoliso, kenen kanssa asuu jne.), perhetilanteesta (vanhempien työssä käynti, perhetilanteen muutokset, sisarukset jne.) ja muusta sosiaalisesta verkostosta (vanhemmat, sisarukset, sukulaiset kaverit jne.) ja miten usein yhteydessä. ASUNTO Kirjataan asuntotyyppi (omakotitalo, kerrostalo, rivitalo), mahdollisesti asumismuoto, onko palveluasumisen piirissä. ASUMINEN, ESTEETTÖMYYS Kirjataan asunnon ja asuinympäristön esteettömyys, kulkuyhteydet ja lähiympäristön palvelut. 3

4 AMMATTI, TYÖ, OPISKELU, PÄIVÄHOITO Kirjataan ammatti, työpaikka, opiskelupaikka, työelämään valmentavat kurssit tai päivähoitopaikka. Tässä on tarkoitus antaa yleisluonteinen kuva asiakkaan tilanteesta. Tarkempaa kuvausta voidaan tehdä kohdissa Toimintakyky ja Nykyiset palvelut ja tukimuodot. HARRASTUKSET JA VAPAA-AIKA Kirjataan mitä harrastaa ja mihin käyttää vapaa-aikansa. Tarvittaessa voidaan kiinnittää huomiota esteettömyysasioihin ja osallistumismahdollisuuksiin. TULOT JA ETUUDET Kirjataan toimentulon muoto ja mahdolliset etuudet. Euromäärät kirjataan vain tarvittaessa ja asiakkaan luvalla. Tässä voi samalla asiakkaan kanssa tarkistaa, että tuet ovat voimassa (alle 16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki, eläkettä saavan hoitotuki, kuntoutusraha, lakisääteinen tapaturma- ja liikennevakuutus). MAHDOLLINEN EDUNVALVOJA TAI EDUSTAJA Maistraatin vahvistama edunvalvoja vai esim. raha-asioita hoitava omainen tms. sekä mahdollinen maininta siitä millä oikeudella edustaa tai hoitaa ko. ihmisen asioita. TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT JA TAVOITTEET Kirjataan tarpeen mukaan ja tarpeellisella laajuudella mitä asiakas haluaa tulevaisuudelta esimerkiksi perheen, asumisen, opiskelun, työn ja harrastusten suhteen. DIAGNOOSI(T) Kirjataan tietoa asiakkaan vammasta ja sairauksista. Esitysmuotona ICD10 ja vapaata tekstiä. Tietoa löytyy kuntoutussuunnitelmasta ja lääkärinlausunnoista. LAUSUNNOT JA SELVITYKSET Kirjataan tarpeen mukaan esim. psykologin, lääkärin, fysioterapeutin, toimintaterapeutin, puheterapeutin tarkempia selvityksiä asiakkaan tilanteesta. MUUT PALVELUKOHTAISET SUUNNITELMAT Kirjataan muut voimassaolevat suunnitelmat esim. Kuntoutussuunnitelma, Omaishoidon tuen hoitoja palvelusuunnitelma, Asumisen hoito- ja palvelusuunnitelma (asumisyksikössä), Hoitosuunnitelma, Erityishuolto-ohjelma, Varhaiskasvatussuunnitelma, HOJKS, Lastensuojelusuunnitelma, Jälkihuoltosuunnitelma. Suunnitelmien osalta on hyvä kirjata näkyviin myös vastuullinen henkilö suunnitelmien teon ja päivityksen osalta. 4

5 TOIMINTAKYKY AVUN TARVE KOTONA Kirjataan ensisijaisesti asiakkaan oma kuvaus toimintakyvystä (huomioiden myös vahvuudet) ja avuntarpeesta. Voidaan käyttää hyödyksi lausuntoja ja muita suunnitelmia, joissa on kuvattu toimintakykyä. Asiakas voi hyödyntää oman arvioinnin teossa jo etukäteen PAAVO-avuntarpeen itsearviointimenetelmää ( tai arviointi voidaan tehdä yhdessä työntekijän kanssa. Oleellista on kirjata asioita, jotka vaikuttavat arkeen, tuen ja palveluiden tarpeeseen. Avun tarvetta voi olla esim. pukeutumisessa ja riisumisessa, ruokailussa, kodinhoidossa, peseytymisessä ja kauneudenhoidossa, siirtymisissä ja liikkumisessa, WC-toiminnoissa, lääkityksestä huolehtimisessa, yöllä ja muissa mahdollisissa toimissa Tähän kirjataan myös käytössä olevat tai tarvittavat apuvälineet liittyen kotiin ja apuvälineen myöntänyt taho. AVUN TARVE KODIN ULKOPUOLELLA Kirjataan mitä apua ja tukea asiakas tarvitsee harrastuksiin ja erilaisiin vapaa-ajan toimintoihin, asiointiin tai työstä ja opiskelusta suoriutumiseen. Tähän kirjataan myös käytössä olevat tai tarvittavat apuvälineet liittyen avun tarpeeseen kodin ulkopuolella ja apuvälineen myöntänyt taho. KOGNITIIVISET TAIDOT Kognitiivisilla taidoilla tarkoitetaan tiedon vastaanottamista, hankkimista, muokkaamista ja muistamista sekä tiedon hyödyntämistä toiminnoissa, ongelmanratkaisutilanteissa ja uuden tiedon oppimisessa. Tähän kirjataan kommunikaatio- ja vuorovaikutustaidot, sosiaaliset taidot, omatoimisuus ja itsestä huolehtiminen, mitä apua ja tukea tarvitsee näissä asioissa selvitäkseen arjen toiminnoista. Kirjataan myös käytössä olevat tai tarvittavat apuvälineet liittyen tämän osa-alueen toimintoihin ja apuvälineen myöntänyt taho. NYKYISET PALVELUT JA TUKIMUODOT Kirjataan tiedot asiakkaan kunnallisista, kuntayhtymän tai kolmannen sektorin palveluista sekä muista mahdollisista terapioista, kuntoutuksesta (lääkinnällinen/ammatillinen) tai tukimuodoista. Keskeiset säädökset kehitysvammaisten ja vammaisten henkiöiden palvelujen järjestämisestä on kirjattu Kehitysvammalakiin ja Vammaispalvelulakiin. Seuraavassa on lyhyesti osia lainsäädännöstä, joka koskee vammaisten henkilöiden palvelujen järjestämistä. Suomen lakien ajantasainen sisältö löytyy linkistä: LAKIEN SOVELTAMISJÄRJESTYS Yleislakeja ovat muun muassa sosiaalihuollon asiakaslaki, sosiaalihuoltolaki, päivähoitolaki sekä perusopetuslaki. Erityislakeja ovat muun muassa kehitysvammalaki sekä vammaispalvelulaki. Yleislain mukaiset palvelut ovat lähtökohtaisesti ensisijaisia suhteessa erityislain nojalla myönnettäviin palveluihin. Oikeus erityislain mukaisiin palveluihin syntyy, mikäli henkilö ei saa tarvitsemiaan palveluita yleislain perusteella. Päätöstä tehtäessä tulee soveltaa asiakkaalle edullisempaa lakia. Esimerkiksi erityishuollon palvelut 5

6 ovat yleensä asiakkaalle maksuttomia, joten kehitysvammaisten osalta tulee kehitysvammalaki sovellettavaksi useimmissa tapauksissa. Yleis- ja erityislain väliseen suhteeseen liittyy normaalisuuden periaate, joka on eräs keskeinen lähtökohta palveluita järjestettäessä. Normaalisuus tarkoittaa oikeutta elää kuten valtaosa ihmisistä elää. Normaalisuutta ja vammaispalveluiden toissijaisuutta ei ole perusteltua tulkita niin, että yleislain mukaiset palvelut katsottaisiin kategorisesti riittäviksi myös vammaisten ihmisten tarpeisiin. Normaalisuuden periaatteen ytimenä voidaan sen sijaan pitää ajatusta siitä, että vammaiselle henkilölle tulee pyrkiä palvelujen ja tukitoimien kautta turvaamaan mahdollisuus päästä samalle lähtöviivalle muiden kanssa sekä toimia ikänsä, kehitystasonsa ja yksilöllisten kykyjensä mukaisesti yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Mikäli yleislakien mukaiset palvelut ja tukitoimet eivät riitä tähän tavoitteeseen pääsemiseen, on turvauduttava erityislakeihin, joiden tarkoituksen on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Lakien soveltamisjärjestys kehitysvammalain ja vammaispalvelulain osalta muuttui vammaispalvelulain muutoksen yhteydessä. Vammaispalvelulaista tuli ensisijainen suhteessa kehitysvammalakiin. SOSIAALIHUOLLON PALVELUT Sosiaalihuoltolaki ( /710): Sosiaalihuoltolaissa säädetään kunnan tehtäväksi huolehtia sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen järjestämisen sekä toimeentulotuen ja sosiaaliavustusten myöntämisestä sekä niihin liittyvistä tehtävistä (13 ). Sosiaalihuoltolaki on yleislaki, ja sen perusteella me kaikki voimme saada tarvitsemiamme sosiaalihuollon palveluja ominaisuuksistamme tai vammoistamme riippumatta. Sosiaalihuoltolaki koskee sosiaalipalveluja, toimeentulotukea, sosiaaliavustuksia ja niihin liittyviä toimintoja, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Sosiaalihuoltolain (17 ) mukaiset palvelut: Sosiaalihuoltolaissa on erikseen määritelty sosiaalipalveluiksi sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelut, asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito, vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta sekä toimenpiteet elatusavun vahvistamiseksi. Laki omaishoidon tuesta ( /937): Omaishoidon tuella tarkoitetaan laissa kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista ( /380): Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä (1 ). Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toimin- 6

7 noista. Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää (3 ). Vammaispalvelulain mukaiset palvelut jaetaan määrärahasidonnaisiin ja subjektiivisiin oikeuksiin. Subjektiiviset: kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, tulkkipalvelut (järjestäminen siirtyy lukien kunnilta valtiolle, tarkemmin määriteltynä Kansaneläkelaitokselle), päivätoiminta, henkilökohtainen apu, palveluasuminen, asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Määrärahasidonnaiset: kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus, päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet, avustus auton hankintaan, erityisruokavaliokorvaus ja erityisvaatetuskorvaus Laki kehitysvammaisten erityishuollosta ( /519): Kehitysvammalaissa on säännökset erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja (1 ). Erityishuollon tarkoituksena on edistää tällaisen henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito. Kehitysvammalain mukaiset palvelut: 1) tutkimus, 2) terveydenhuolto, 3) tarpeellinen ohjaus, kuntoutus sekä toiminnallinen valmennus, 4) työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta, 5) henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuvälineiden järjestäminen, 6) yksilöllinen hoito ja muu huolenpito, 7) henkilön lähipiirin ohjaus sekä muu vastaava erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellinen toiminta. LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS Jos asiakkaalla on oikeus kuntoutukseen työtapaturman, ammattitaudin, liikennevahingon, sotilasvamman tai -tapaturman perusteella, näiden erityislakien mukainen lääkinnällinen kuntoutus on ensisijainen Kelan kuntoutukseen nähden. Mikäli näiden lakien mukainen kuntoutus viivästyy, Kela voi järjestää ja korvata kuntoutusta ja periä korvauksen antamastaan kuntoutuksesta vakuutusyhtiöltä tai Valtiokonttorilta. Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista ( /566): Kela myöntää vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta alle 65-vuotiaalle vaikeavammaiselle asiakkaalle, joka ei ole julkisessa laitoshoidossa. Lisäksi edellytetään, että hakija saa korotettua tai ylintä vammaisetuutta, eikä kuntoutus liity välittömästi sairaalahoitoon. 1) Avoterapiat; fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, psykoterapia, neuropsykologinen kuntoutus ja musiikkiterapia, 2) Yksilölliset kuntoutus- ja sopeutumisvalmennusjaksot, 3) Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit ja 4) Kuntouttava hoito. Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta ( /625) 7

8 Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta ( /626): 1) kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävät tutkimukset, 2) kuntoutusjaksot avo- tai laitoshoidossa, 3) vaikeasti vammaiselle asunnon muutostyöt tai palveluasumisesta aiheutuneet lisäkustannukset sekä tulkkipalvelut, 4) tarpeellisista apuvälineistä ja kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuneet kustannukset ja 5) sopeutumisvalmennuksesta aiheutuneet asumis- ja matkakustannukset Rintamaveteraani, jolle on annettu rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnus voi saada kuntoutusta rintamaveteraanien kuntoutuksesta säädetyn lain ( /1184) nojalla. Kuntoutusta haetaan terveyskeskuksesta ja kuntoutuksen korvaa Valtiokonttori. Sotilastapaturmalain ( ) mukaisessa kuntoutuksessa noudatetaan soveltuvin osin tapaturmavakuutuslainsäädäntöä. Kuntien järjestämisvelvollisuuteen kuuluva lääkinnällinen kuntoutus Kunta vastaa lääkinnällisestä kuntoutuksesta, mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelalle tai erityislainsäädännön perusteella muulle järjestäjätaholle. 1) neuvonta ja ohjaus, 2) kuntoutustarvetta ja - mahdollisuuksia selvittävä tutkimus, työ- ja toimintakyvyn arviointi ja työkokeilu, 3) toimintakykyä parantavat ja ylläpitävät terapiat (fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus, psykoterapia ja muut näihin rinnastettavat terapiat), 4) apuvälinepalvelut, 5) sopeutumisvalmennus, 6) em. toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa, 7) kuntoutusohjaus, 8) muut näihin rinnastettavat palvelut Kansanterveyslaki 66/1972 Erikoissairaanhoitolaki 1062/1989 Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta 1015/1991 AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillista kuntoutusta järjestetään seuraavien lakien perusteella: Laki kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005) Työeläkelait (TyEl, KuEL, MYEL, YEL, MEL, VaEL, KES) Laki julkisesta työvoimapalvelusta ( /1295) Laki tapaturmavakuutuksen perusteella myönnettävästä kuntoutuksesta ( /625) Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta ( /626) Sotilasvammalaki ( /404) Sotilastapaturmalaki ( /1211) Kela järjestää ammatillista kuntoutusta, mikäli asiakkaalla ei ole ensisijaisesti oikeutta kuntoutukseen minkään näiden lakien perusteella. Jos kyseessä on liikennevahinko, työtapaturma, sotilasvamma tai sotilastapaturma, Kela voi myöntää kuntoutusta näiden lakien mukaisen kuntoutuksen viivästyessä ja periä korvaus antamastaan kuntoutuksesta vakuutusyhtiöltä tai Valtiokonttorilta. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä: 1) Kuntoutustarveselvitys, 2) Kuntoutustutkimus, 3) Työ- ja koulutuskokeilu, 4) Työhönvalmennus työpaikalla tai kuntoutusyksikössä, 5) Työkykyä ylläpitävä kuntoutus (TYK-toiminta), 6) Koulutus, 7) Apuvälineet työssä ja opiskelussa sekä 8) Elinkeinotuki 8

9 ASIAKAS KIELTÄYTYY PALVELUSUUNNITELMAN LAATIMISESTA Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä, ja tässä tapauksessa palvelutarpeen selvittäminen ei johda palvelusuunnitelmaan. PALVELUTARPEEN SELVITTÄMINEN EI JOHDA VAMMAISPALVELUN ASIAK- KUUTEEN Kirjataan perustelut. LIITTEET lääkärinlausunnot, muut suunnitelmat tai asiakkaan lisäselvitys palvelusuunnitelmaan (esim. eriävän mielipiteen johdosta) 2. PALVELUSUUNNITELMA Palvelusuunnitelma on suunnitelma niistä palveluista ja tukitoimista, joita vammainen henkilö tarvitsee selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä. Sosiaalihuollon asiakaslain 7 :n 2 momentin mukaan suunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa sekä edunvalvontatapauksissa asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa taikka asiakkaan ja hänen omaisensa tai muun läheisensä kanssa. Palvelusuunnitelmaa laadittaessa voidaan toteuttaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja asiakkaan/vanhempien luvalla palaveriin voidaan pyytää esim. perheenjäseniä, ystäviä, terapeutteja, päiväkodin, koulun ja Kelan edustajia tai muita asian kannalta tarpeellisia henkilöitä. Palvelusuunnitelman on kokonaissuunnitelma asiakkaalle haettavista ja annettavista palveluista ja tukitoimista paitsi vammaispalvelujen osalta myös muilta sosiaalihuollon sektoreilta sekä esim. terveydenhuollosta ja Kelasta. Erityishuollon tarpeessa olevalle asiakkaalle laaditaan lisäksi erityishuolto-ohjelma (Eho), johon määritellään asiakkaan kehitysvammalain nojalla tarvitsemat erityishuollon palvelut. Halutessa voidaan ottaa käyttöön verkostomaisia ja voimavarakeskeisiä työmuotoja, jolloin saadaan yhdistettyä työntekijöiden sekä asiakkaan verkostot tasavertaisesti ja toisiaan kunnioittavalla tavalla. Näin saadaan aikaan voimavarayhdistelmiä, jotka ylittävät erikseen toimimisen mahdollisuudet. Työmuodot ovat asiakkaiden ja työntekijöiden yhteistoimintaa, jossa keskeistä on asiakkaiden ratkaisua tarvitsevien asioiden hahmottuminen heidän arkensa näkökulmasta. Mukaan liitetään kunkin työntekijätahon tuki ja apu osaamisen sekä mahdollisuuksien mukaan. Verkostomenetelmistä löytyy tietoa verkosto-osaajat. Palvelusuunnitelma on tehtävä kaikille vammaispalvelun asiakkaille. Varsinkin henkilökohtainen apu palvelun kohdalla palvelusuunnitelman laatiminen liitetään kiinteästi palvelun myöntämisprosessiin. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve. Palvelusuunnitelma ei ole päätös, vaan asiakas on ohjattava hakemaan suunnitelmaan kirjattuja palveluja. Asiakkaan, joka hakee palvelusuunnitelmasta poikkeavaa palvelua, on perusteltava hakemuksensa hyvin. Vammaispalvelulain uudistus vahvisti palvelusuunnitelman asemaa. Palvelusuunnitelma sitoo kuntaa, palvelusuunnitelmasta poikkeavaa päätöstä ei voi tehdä ilman perusteltua syytä. Perusteltu syy voi olla asiakkaan avun tarpeen muuttuminen palvelusuunnitelman teon jälkeen. 9

10 Päätös palveluista on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa palvelun tai tuketoimen hakemisesta. Pidempi käsittelyaika on mahdollinen, jos asian selvittäminen vaatii erityisestä syystä pidemmän käsittelyajan. Palvelusuunnitelman laatiminen on prosessi, kaikkea ei tarvitse saada valmiiksi yhdessä neuvottelussa. ASIAKKAAN NÄKEMYS PALVELUISTA JA TUKITOIMISTA Kirjataan asiakkaan näkemys ja mielipiteet sekä toivomukset tarvittavista palveluista ja tukitoimista. Kommunikointi yms. vaikeuksissa asiakkaan näkemystä on selvitettävä esim. tulkkia käyttäen tai omaisten avulla. Erimielisyystilanteissa kunnan viranomaisen on pyydettäessä liitettävä asiakkaan esittämä kirjallinen selvitys palvelusuunnitelmaan TYÖNTEKIJÄN NÄKEMYS PALVELUISTA JA TUKITOIMISTA Kirjataan työntekijän näkemys palveluista ja tukitoimista. Mahdolliset asiakkaan ja työntekijän näkemyserot kirjataan mikäli palveluista tai palveluiden järjestämistavasta ei päästä yhteisymmärrykseen. SUUNNITELLUT PALVELUT JA TUKITOIMET PERUSTELUINEEN Laadittaessa palvelusuunnitelmaa tavoitteena on työntekijän ja asiakkaan yhteinen ymmärrys asiakkaan toimintakyvystä, tarvittavista palveluista ja niiden toteutuksesta. Palveluiden suunnittelussa otetaan huomioon asiakkaan oma näkemys avun- ja palvelutarpeestaan. Vammaispalvelulain 8 d :n mukaan henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. Lähtökohtana pidetään sitä, ettei palvelusuunnitelmaan kirjattuja seikkoja ilman perusteltua syytä sivuuteta päätöksenteossa. Henkilökohtaisen avun tuntimäärä ja suunniteltu järjestämistapa on kirjattava. Kirjataan myös keinot, välineet, toimenpiteet, vastuunjako, vastuuhenkilöt ja toteuttamisaika suunnitelluille palveluille ja tukitoimille. MAHDOLLISIA TULEVIA PALVELUTARPEITA Kirjataan ennakoitavissa olevia palvelutarpeita, joita voidaan käyttää esim. kunnan palvelujen suunnittelussa. PALVELUSUUNNITELMAN TARKISTUS Kirjataan sovittu palvelusuunnitelman tarkistusajankohta. Tarkistusajankohdan tulee joustaa asiakkaan tarpeiden ja olosuhteiden muuttuessa, mikäli mitään erityistä muutostarvetta ei ole, suunnitelma tarkistetaan vähintään 2-3 vuoden välein. 10

11 SUUNNITELMAN JAKELU Kirjataan tieto siitä, kenelle tai mille taholle suunnitelma voidaan antaa tiedoksi asiakkaan luvalla. ASIAKKAAN SUOSTUMUS PALVELUSUUNNITELMALOMAKKEEN TIETOJEN LUOVUTUKSESTA JAKELUSSA MAINITUILLE TAHOILLE Merkintä tähän onko asiakkaan lupa luovuttaa ja vaihtaa palvelusuunnitelman toteuttamisen kannalta oleellisia ja tarpeellisia tietoja suunnitelman laatineiden ja suunnitelman tiedoksi saavien kesken. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista /812. ALLEKIRJOITUKSET Viranomaisen ja asiakkaan välisen yhteisymmärryksen palvelusuunnitelmasta voi osoittaa allekirjoituksella. Sosiaalihuollon asiakaslaissa tai vammaispalvelulaissa ei ole säädetty palvelusuunnitelman muodosta, joten allekirjoituksella ei ole sellaista oikeudellista merkitystä, jonka perusteella palvelusuunnitelman pätevyyttä tai vaikuttavuutta voitaisiin arvioida. VAMMAISTYÖN KEHITTÄMISVERKOSTON PALVELUSUUNNITELMATYÖRYHMÄ Vammaistyön palvelusuunnitelmalomakkeen ja palvelusuunnitelmaohjeen laatimiseen ovat osallistuneet sosiaaliasiamies Sirkku Bilaletdin ja Kaakkois-Suomen vammaistyön kehittämisyksikön palvelusuunnitelmatyöryhmän jäsenet: Haikara Pirkko, kehittämissuunnittelija, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy, sihteeri Holtari Sirpa, sosiaalityöntekijä, Kotka Horppu Marjatta, vammaispalvelupäällikkö, Kouvola Juntunen Ritva-Liisa, aikuissosiaalipalveluiden palvelujohtaja, Kouvola, puheenjohtaja Karhu Ritva-Liisa, kuntoutusohjaaja, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Koistinen Sirpa, sosiaalityön johtaja, Imatra Kortelainen Kai, kehittämissuunnittelija, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy Leppä Jaana, erityishuollonohjaaja, Etelä-Karjalan erityishuoltopiiri Liukkonen Heidi, sosiaalityöntekijä, Lappeenranta/Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Niemi Annukka, asumispalvelupäällikkö, CAREA Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä, Sosiaalipalvelujen vastuualue Veijalainen Virpi, asiakasedustaja, Imatra Viitanen Jouni, asiakasedustaja, Kotka 11