VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN PALVELUTARPEEN SELVITTÄMINEN JA PALVELUSUUNNITELMALOMAKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN PALVELUTARPEEN SELVITTÄMINEN JA PALVELUSUUNNITELMALOMAKE"

Transkriptio

1 VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN PALVELUTARPEEN SELVITTÄMINEN JA PALVELUSUUNNITELMALOMAKE OHJEITA LOMAKKEEN TÄYTTÄMISEEN 2010 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom

2 YLEISTÄ PALVELUTARPEEN SELVITTÄMISESTÄ Vammaispalvelulain 3 a :n 1 momentin mukaan vammaispalvelulain tarkoittamien palvelujen ja tukitoiminen tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Laskettaessa em. määräaikaa ei yhteydenottopäivää oteta huomioon. Arkipäivänä ei myöskään pidetä pyhäpäivää eikä arkilauantaita. Kiireellisissä tapauksissa sosiaalipalvelujen tarve on arvioitava viipymättä. Palvelutarpeen arviointi vahvistaa vammaisen henkilön yksilöllisen avuntarpeen ja elämäntilanteen huomioonottamista palveluja ja tukitoimia koskevassa päätöksenteossa. Vammaispalvelulain 3 :n 2 momentti painottaa erityisesti asiakkaan yksilöllisen avun tarpeen huomioon ottamista. Palvelutarpeen selvittäminen on välttämätön osa yksilöllisen palvelusuunnitelman valmisteluprosessia. Vammaisen henkilön itsemääräämisoikeus ja yksilöllisen avuntarpeen huomioiminen korostuu erityisesti niiden vaikeavammaisten asiakkaiden kohdalla, jotka ovat oikeutettuja henkilökohtaiseen apuun. Palvelutarpeen selvittäminen koskee kaikkia vammaispalvelulaissa tarkoitettujen palvelujen tarpeessa olevia vammaisia henkilöitä. Vammaisen henkilön palvelutarve on selvitettävä hänen tilanteensa ja olosuhteidensa edellyttämässä laajuudessa. Palvelutarpeen selvittäminen aloitetaan yleensä kotikäynnillä tai muutoin asiakkaan henkilökohtaisella tapaamisella. Palvelutarpeen selvittäminen on hyvä useissa tapauksissa tehdä yhteistyössä jonkun sellaisen lähityöntekijän kanssa, jolla on olemassa hyvä suhde ja kontakti asiakkaan arkeen. Mahdollisia hyviä yhteistyökumppaneita ovat esim. päiväkodin työntekijät, koulun opettajat, perhetyöntekijät, kotipalvelun ja kotisairaanhoidon työntekijät, fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, toimintaterapeutti tai järjestön aluetyöntekijä. Palvelutarpeen selvittäminen on keskeytettävä tai sitä ei saa aloittaa, jos henkilö itse vastustaa palvelutarpeen selvittämistä. Palvelutarpeen selvityksessä on otettava huomioon sosiaalihuollon asiakaslain säännökset. Sosiaalihuollon asiakaslain 5 :n mukaisesti vammaiselle henkilölle on selvitettävä palvelujen ja tukitoimien erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset hänen asemaansa samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä asiassa. Palvelutarpeen selvittämisen jälkeen jatketaan joko palvelusuunnitelman tekemiseen tai todetaan, ettei asiakkaan palvelutarpeisiin voida vastata vammaispalveluilla ja ohjataan hänet muiden palveluiden pariin. LOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN TIETOKONEELLA Palvelutarpeen selvittämien ja palvelusuunnitelmalomake on tehty Microsoft Word tekstinkäsittelyohjelmalla. Teksti kirjoitetaan harmaana näkyviin tekstikenttä laatikoihin. Tekstin harmaa taustaväri ei näy tulostettaessa. Peruslomake sisältää 3 sivua. Lomakkeen tekstikentät laajenevat sitä mukaan kun tekstiä kirjoitetaan, joten lomakkeeseen mahtuu tekstiä juuri sen verran kuin on tarpeen. Lomakepohja on suojattu tahattoman muokkaamisen estämiseksi ja mahdollisimman hyvän toimivuuden takaamiseksi. Suojaamisen vuoksi lomakkeen ulkonäöllisiä seikkoja (otsikot ja rajaukset) ei pääse muokkaamaan. Tämä vammaistyön palvelusuunnitelmalomake jakaantuu kahteen osaan: palvelutarpeen selvittämiseen ja palvelusuunnitelmaan. 2

3 1. PALVELUTARPEEN SELVITTÄMINEN PÄIVÄYS Merkitään yhteydenoton, palvelutarpeen selvittämisen ja palvelusuunnitelman teon päivämäärä sekä kuka otti yhteyttä. HENKILÖTIEDOT JA OSALLISTUJAT Kirjataan asiakkaan perustiedot ja muiden osallistujien nimet ja tarvittaessa yhteystiedot. PALVELUTARVE ASIAKKAAN NÄKEMYS YKSILÖLLISEN AVUN JA TUEN TARPEESTA Kirjataan asiakkaan omin sanoin hänen omat toiveet ja tarpeet tukimuodoista sekä palveluista. Tähän merkitään myös toiveet muutoksista nykyisiin palveluihin sekä toive tuen tai palvelun järjestämistavasta. Tarpeet ja toiveet ovat pohjana palvelusuunnitelmakeskustelussa kun etsitään sopivia ratkaisuvaihtoehtoja palvelujen järjestämiseksi. PERHEEN/LÄHIYHTEISÖN NÄKEMYS AVUN JA TUEN TARPEESTA Kirjataan perheen ja lähiyhteisön näkemys avun ja tuen tarpeesta, mikäli asiakas itse ei kykene asiaa määrittämään iästä tai muusta toimintakyvystä johtuen. ASIAKKAAN TAUSTATIEDOT JA KUVAUS ELÄMÄNTILANTEESTA PERHE JA MUU SOSIAALINEN VERKOSTO Kirjataan tiedot perhesuhteista (yksinasuva, perheellinen, puoliso, kenen kanssa asuu jne.), perhetilanteesta (vanhempien työssä käynti, perhetilanteen muutokset, sisarukset jne.) ja muusta sosiaalisesta verkostosta (vanhemmat, sisarukset, sukulaiset kaverit jne.) ja miten usein yhteydessä. ASUNTO Kirjataan asuntotyyppi (omakotitalo, kerrostalo, rivitalo), mahdollisesti asumismuoto, onko palveluasumisen piirissä. ASUMINEN, ESTEETTÖMYYS Kirjataan asunnon ja asuinympäristön esteettömyys, kulkuyhteydet ja lähiympäristön palvelut. 3

4 AMMATTI, TYÖ, OPISKELU, PÄIVÄHOITO Kirjataan ammatti, työpaikka, opiskelupaikka, työelämään valmentavat kurssit tai päivähoitopaikka. Tässä on tarkoitus antaa yleisluonteinen kuva asiakkaan tilanteesta. Tarkempaa kuvausta voidaan tehdä kohdissa Toimintakyky ja Nykyiset palvelut ja tukimuodot. HARRASTUKSET JA VAPAA-AIKA Kirjataan mitä harrastaa ja mihin käyttää vapaa-aikansa. Tarvittaessa voidaan kiinnittää huomiota esteettömyysasioihin ja osallistumismahdollisuuksiin. TULOT JA ETUUDET Kirjataan toimentulon muoto ja mahdolliset etuudet. Euromäärät kirjataan vain tarvittaessa ja asiakkaan luvalla. Tässä voi samalla asiakkaan kanssa tarkistaa, että tuet ovat voimassa (alle 16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki, eläkettä saavan hoitotuki, kuntoutusraha, lakisääteinen tapaturma- ja liikennevakuutus). MAHDOLLINEN EDUNVALVOJA TAI EDUSTAJA Maistraatin vahvistama edunvalvoja vai esim. raha-asioita hoitava omainen tms. sekä mahdollinen maininta siitä millä oikeudella edustaa tai hoitaa ko. ihmisen asioita. TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT JA TAVOITTEET Kirjataan tarpeen mukaan ja tarpeellisella laajuudella mitä asiakas haluaa tulevaisuudelta esimerkiksi perheen, asumisen, opiskelun, työn ja harrastusten suhteen. DIAGNOOSI(T) Kirjataan tietoa asiakkaan vammasta ja sairauksista. Esitysmuotona ICD10 ja vapaata tekstiä. Tietoa löytyy kuntoutussuunnitelmasta ja lääkärinlausunnoista. LAUSUNNOT JA SELVITYKSET Kirjataan tarpeen mukaan esim. psykologin, lääkärin, fysioterapeutin, toimintaterapeutin, puheterapeutin tarkempia selvityksiä asiakkaan tilanteesta. MUUT PALVELUKOHTAISET SUUNNITELMAT Kirjataan muut voimassaolevat suunnitelmat esim. Kuntoutussuunnitelma, Omaishoidon tuen hoitoja palvelusuunnitelma, Asumisen hoito- ja palvelusuunnitelma (asumisyksikössä), Hoitosuunnitelma, Erityishuolto-ohjelma, Varhaiskasvatussuunnitelma, HOJKS, Lastensuojelusuunnitelma, Jälkihuoltosuunnitelma. Suunnitelmien osalta on hyvä kirjata näkyviin myös vastuullinen henkilö suunnitelmien teon ja päivityksen osalta. 4

5 TOIMINTAKYKY AVUN TARVE KOTONA Kirjataan ensisijaisesti asiakkaan oma kuvaus toimintakyvystä (huomioiden myös vahvuudet) ja avuntarpeesta. Voidaan käyttää hyödyksi lausuntoja ja muita suunnitelmia, joissa on kuvattu toimintakykyä. Asiakas voi hyödyntää oman arvioinnin teossa jo etukäteen PAAVO-avuntarpeen itsearviointimenetelmää (www.paavo.fi) tai arviointi voidaan tehdä yhdessä työntekijän kanssa. Oleellista on kirjata asioita, jotka vaikuttavat arkeen, tuen ja palveluiden tarpeeseen. Avun tarvetta voi olla esim. pukeutumisessa ja riisumisessa, ruokailussa, kodinhoidossa, peseytymisessä ja kauneudenhoidossa, siirtymisissä ja liikkumisessa, WC-toiminnoissa, lääkityksestä huolehtimisessa, yöllä ja muissa mahdollisissa toimissa Tähän kirjataan myös käytössä olevat tai tarvittavat apuvälineet liittyen kotiin ja apuvälineen myöntänyt taho. AVUN TARVE KODIN ULKOPUOLELLA Kirjataan mitä apua ja tukea asiakas tarvitsee harrastuksiin ja erilaisiin vapaa-ajan toimintoihin, asiointiin tai työstä ja opiskelusta suoriutumiseen. Tähän kirjataan myös käytössä olevat tai tarvittavat apuvälineet liittyen avun tarpeeseen kodin ulkopuolella ja apuvälineen myöntänyt taho. KOGNITIIVISET TAIDOT Kognitiivisilla taidoilla tarkoitetaan tiedon vastaanottamista, hankkimista, muokkaamista ja muistamista sekä tiedon hyödyntämistä toiminnoissa, ongelmanratkaisutilanteissa ja uuden tiedon oppimisessa. Tähän kirjataan kommunikaatio- ja vuorovaikutustaidot, sosiaaliset taidot, omatoimisuus ja itsestä huolehtiminen, mitä apua ja tukea tarvitsee näissä asioissa selvitäkseen arjen toiminnoista. Kirjataan myös käytössä olevat tai tarvittavat apuvälineet liittyen tämän osa-alueen toimintoihin ja apuvälineen myöntänyt taho. NYKYISET PALVELUT JA TUKIMUODOT Kirjataan tiedot asiakkaan kunnallisista, kuntayhtymän tai kolmannen sektorin palveluista sekä muista mahdollisista terapioista, kuntoutuksesta (lääkinnällinen/ammatillinen) tai tukimuodoista. Keskeiset säädökset kehitysvammaisten ja vammaisten henkiöiden palvelujen järjestämisestä on kirjattu Kehitysvammalakiin ja Vammaispalvelulakiin. Seuraavassa on lyhyesti osia lainsäädännöstä, joka koskee vammaisten henkilöiden palvelujen järjestämistä. Suomen lakien ajantasainen sisältö löytyy linkistä: LAKIEN SOVELTAMISJÄRJESTYS Yleislakeja ovat muun muassa sosiaalihuollon asiakaslaki, sosiaalihuoltolaki, päivähoitolaki sekä perusopetuslaki. Erityislakeja ovat muun muassa kehitysvammalaki sekä vammaispalvelulaki. Yleislain mukaiset palvelut ovat lähtökohtaisesti ensisijaisia suhteessa erityislain nojalla myönnettäviin palveluihin. Oikeus erityislain mukaisiin palveluihin syntyy, mikäli henkilö ei saa tarvitsemiaan palveluita yleislain perusteella. Päätöstä tehtäessä tulee soveltaa asiakkaalle edullisempaa lakia. Esimerkiksi erityishuollon palvelut 5

6 ovat yleensä asiakkaalle maksuttomia, joten kehitysvammaisten osalta tulee kehitysvammalaki sovellettavaksi useimmissa tapauksissa. Yleis- ja erityislain väliseen suhteeseen liittyy normaalisuuden periaate, joka on eräs keskeinen lähtökohta palveluita järjestettäessä. Normaalisuus tarkoittaa oikeutta elää kuten valtaosa ihmisistä elää. Normaalisuutta ja vammaispalveluiden toissijaisuutta ei ole perusteltua tulkita niin, että yleislain mukaiset palvelut katsottaisiin kategorisesti riittäviksi myös vammaisten ihmisten tarpeisiin. Normaalisuuden periaatteen ytimenä voidaan sen sijaan pitää ajatusta siitä, että vammaiselle henkilölle tulee pyrkiä palvelujen ja tukitoimien kautta turvaamaan mahdollisuus päästä samalle lähtöviivalle muiden kanssa sekä toimia ikänsä, kehitystasonsa ja yksilöllisten kykyjensä mukaisesti yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Mikäli yleislakien mukaiset palvelut ja tukitoimet eivät riitä tähän tavoitteeseen pääsemiseen, on turvauduttava erityislakeihin, joiden tarkoituksen on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Lakien soveltamisjärjestys kehitysvammalain ja vammaispalvelulain osalta muuttui vammaispalvelulain muutoksen yhteydessä. Vammaispalvelulaista tuli ensisijainen suhteessa kehitysvammalakiin. SOSIAALIHUOLLON PALVELUT Sosiaalihuoltolaki ( /710): Sosiaalihuoltolaissa säädetään kunnan tehtäväksi huolehtia sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen järjestämisen sekä toimeentulotuen ja sosiaaliavustusten myöntämisestä sekä niihin liittyvistä tehtävistä (13 ). Sosiaalihuoltolaki on yleislaki, ja sen perusteella me kaikki voimme saada tarvitsemiamme sosiaalihuollon palveluja ominaisuuksistamme tai vammoistamme riippumatta. Sosiaalihuoltolaki koskee sosiaalipalveluja, toimeentulotukea, sosiaaliavustuksia ja niihin liittyviä toimintoja, joiden tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Sosiaalihuoltolain (17 ) mukaiset palvelut: Sosiaalihuoltolaissa on erikseen määritelty sosiaalipalveluiksi sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, kotipalvelut, asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito, vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta sekä toimenpiteet elatusavun vahvistamiseksi. Laki omaishoidon tuesta ( /937): Omaishoidon tuella tarkoitetaan laissa kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista ( /380): Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä (1 ). Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toimin- 6

7 noista. Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää (3 ). Vammaispalvelulain mukaiset palvelut jaetaan määrärahasidonnaisiin ja subjektiivisiin oikeuksiin. Subjektiiviset: kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, tulkkipalvelut (järjestäminen siirtyy lukien kunnilta valtiolle, tarkemmin määriteltynä Kansaneläkelaitokselle), päivätoiminta, henkilökohtainen apu, palveluasuminen, asunnon muutostyöt ja asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Määrärahasidonnaiset: kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus, päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavat välineet, koneet ja laitteet, avustus auton hankintaan, erityisruokavaliokorvaus ja erityisvaatetuskorvaus Laki kehitysvammaisten erityishuollosta ( /519): Kehitysvammalaissa on säännökset erityishuollon antamisesta henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluja (1 ). Erityishuollon tarkoituksena on edistää tällaisen henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito. Kehitysvammalain mukaiset palvelut: 1) tutkimus, 2) terveydenhuolto, 3) tarpeellinen ohjaus, kuntoutus sekä toiminnallinen valmennus, 4) työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta, 5) henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuvälineiden järjestäminen, 6) yksilöllinen hoito ja muu huolenpito, 7) henkilön lähipiirin ohjaus sekä muu vastaava erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellinen toiminta. LÄÄKINNÄLLINEN KUNTOUTUS Jos asiakkaalla on oikeus kuntoutukseen työtapaturman, ammattitaudin, liikennevahingon, sotilasvamman tai -tapaturman perusteella, näiden erityislakien mukainen lääkinnällinen kuntoutus on ensisijainen Kelan kuntoutukseen nähden. Mikäli näiden lakien mukainen kuntoutus viivästyy, Kela voi järjestää ja korvata kuntoutusta ja periä korvauksen antamastaan kuntoutuksesta vakuutusyhtiöltä tai Valtiokonttorilta. Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista ( /566): Kela myöntää vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta alle 65-vuotiaalle vaikeavammaiselle asiakkaalle, joka ei ole julkisessa laitoshoidossa. Lisäksi edellytetään, että hakija saa korotettua tai ylintä vammaisetuutta, eikä kuntoutus liity välittömästi sairaalahoitoon. 1) Avoterapiat; fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, psykoterapia, neuropsykologinen kuntoutus ja musiikkiterapia, 2) Yksilölliset kuntoutus- ja sopeutumisvalmennusjaksot, 3) Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit ja 4) Kuntouttava hoito. Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta ( /625) 7

8 Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta ( /626): 1) kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävät tutkimukset, 2) kuntoutusjaksot avo- tai laitoshoidossa, 3) vaikeasti vammaiselle asunnon muutostyöt tai palveluasumisesta aiheutuneet lisäkustannukset sekä tulkkipalvelut, 4) tarpeellisista apuvälineistä ja kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuneet kustannukset ja 5) sopeutumisvalmennuksesta aiheutuneet asumis- ja matkakustannukset Rintamaveteraani, jolle on annettu rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnus voi saada kuntoutusta rintamaveteraanien kuntoutuksesta säädetyn lain ( /1184) nojalla. Kuntoutusta haetaan terveyskeskuksesta ja kuntoutuksen korvaa Valtiokonttori. Sotilastapaturmalain ( ) mukaisessa kuntoutuksessa noudatetaan soveltuvin osin tapaturmavakuutuslainsäädäntöä. Kuntien järjestämisvelvollisuuteen kuuluva lääkinnällinen kuntoutus Kunta vastaa lääkinnällisestä kuntoutuksesta, mikäli kuntoutusvastuu ei kuulu Kelalle tai erityislainsäädännön perusteella muulle järjestäjätaholle. 1) neuvonta ja ohjaus, 2) kuntoutustarvetta ja - mahdollisuuksia selvittävä tutkimus, työ- ja toimintakyvyn arviointi ja työkokeilu, 3) toimintakykyä parantavat ja ylläpitävät terapiat (fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus, psykoterapia ja muut näihin rinnastettavat terapiat), 4) apuvälinepalvelut, 5) sopeutumisvalmennus, 6) em. toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa, 7) kuntoutusohjaus, 8) muut näihin rinnastettavat palvelut Kansanterveyslaki 66/1972 Erikoissairaanhoitolaki 1062/1989 Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta 1015/1991 AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillista kuntoutusta järjestetään seuraavien lakien perusteella: Laki kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005) Työeläkelait (TyEl, KuEL, MYEL, YEL, MEL, VaEL, KES) Laki julkisesta työvoimapalvelusta ( /1295) Laki tapaturmavakuutuksen perusteella myönnettävästä kuntoutuksesta ( /625) Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta ( /626) Sotilasvammalaki ( /404) Sotilastapaturmalaki ( /1211) Kela järjestää ammatillista kuntoutusta, mikäli asiakkaalla ei ole ensisijaisesti oikeutta kuntoutukseen minkään näiden lakien perusteella. Jos kyseessä on liikennevahinko, työtapaturma, sotilasvamma tai sotilastapaturma, Kela voi myöntää kuntoutusta näiden lakien mukaisen kuntoutuksen viivästyessä ja periä korvaus antamastaan kuntoutuksesta vakuutusyhtiöltä tai Valtiokonttorilta. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä: 1) Kuntoutustarveselvitys, 2) Kuntoutustutkimus, 3) Työ- ja koulutuskokeilu, 4) Työhönvalmennus työpaikalla tai kuntoutusyksikössä, 5) Työkykyä ylläpitävä kuntoutus (TYK-toiminta), 6) Koulutus, 7) Apuvälineet työssä ja opiskelussa sekä 8) Elinkeinotuki 8

9 ASIAKAS KIELTÄYTYY PALVELUSUUNNITELMAN LAATIMISESTA Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä, ja tässä tapauksessa palvelutarpeen selvittäminen ei johda palvelusuunnitelmaan. PALVELUTARPEEN SELVITTÄMINEN EI JOHDA VAMMAISPALVELUN ASIAK- KUUTEEN Kirjataan perustelut. LIITTEET lääkärinlausunnot, muut suunnitelmat tai asiakkaan lisäselvitys palvelusuunnitelmaan (esim. eriävän mielipiteen johdosta) 2. PALVELUSUUNNITELMA Palvelusuunnitelma on suunnitelma niistä palveluista ja tukitoimista, joita vammainen henkilö tarvitsee selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä. Sosiaalihuollon asiakaslain 7 :n 2 momentin mukaan suunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa sekä edunvalvontatapauksissa asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa taikka asiakkaan ja hänen omaisensa tai muun läheisensä kanssa. Palvelusuunnitelmaa laadittaessa voidaan toteuttaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja asiakkaan/vanhempien luvalla palaveriin voidaan pyytää esim. perheenjäseniä, ystäviä, terapeutteja, päiväkodin, koulun ja Kelan edustajia tai muita asian kannalta tarpeellisia henkilöitä. Palvelusuunnitelman on kokonaissuunnitelma asiakkaalle haettavista ja annettavista palveluista ja tukitoimista paitsi vammaispalvelujen osalta myös muilta sosiaalihuollon sektoreilta sekä esim. terveydenhuollosta ja Kelasta. Erityishuollon tarpeessa olevalle asiakkaalle laaditaan lisäksi erityishuolto-ohjelma (Eho), johon määritellään asiakkaan kehitysvammalain nojalla tarvitsemat erityishuollon palvelut. Halutessa voidaan ottaa käyttöön verkostomaisia ja voimavarakeskeisiä työmuotoja, jolloin saadaan yhdistettyä työntekijöiden sekä asiakkaan verkostot tasavertaisesti ja toisiaan kunnioittavalla tavalla. Näin saadaan aikaan voimavarayhdistelmiä, jotka ylittävät erikseen toimimisen mahdollisuudet. Työmuodot ovat asiakkaiden ja työntekijöiden yhteistoimintaa, jossa keskeistä on asiakkaiden ratkaisua tarvitsevien asioiden hahmottuminen heidän arkensa näkökulmasta. Mukaan liitetään kunkin työntekijätahon tuki ja apu osaamisen sekä mahdollisuuksien mukaan. Verkostomenetelmistä löytyy tietoa verkosto-osaajat. Palvelusuunnitelma on tehtävä kaikille vammaispalvelun asiakkaille. Varsinkin henkilökohtainen apu palvelun kohdalla palvelusuunnitelman laatiminen liitetään kiinteästi palvelun myöntämisprosessiin. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve. Palvelusuunnitelma ei ole päätös, vaan asiakas on ohjattava hakemaan suunnitelmaan kirjattuja palveluja. Asiakkaan, joka hakee palvelusuunnitelmasta poikkeavaa palvelua, on perusteltava hakemuksensa hyvin. Vammaispalvelulain uudistus vahvisti palvelusuunnitelman asemaa. Palvelusuunnitelma sitoo kuntaa, palvelusuunnitelmasta poikkeavaa päätöstä ei voi tehdä ilman perusteltua syytä. Perusteltu syy voi olla asiakkaan avun tarpeen muuttuminen palvelusuunnitelman teon jälkeen. 9

10 Päätös palveluista on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa palvelun tai tuketoimen hakemisesta. Pidempi käsittelyaika on mahdollinen, jos asian selvittäminen vaatii erityisestä syystä pidemmän käsittelyajan. Palvelusuunnitelman laatiminen on prosessi, kaikkea ei tarvitse saada valmiiksi yhdessä neuvottelussa. ASIAKKAAN NÄKEMYS PALVELUISTA JA TUKITOIMISTA Kirjataan asiakkaan näkemys ja mielipiteet sekä toivomukset tarvittavista palveluista ja tukitoimista. Kommunikointi yms. vaikeuksissa asiakkaan näkemystä on selvitettävä esim. tulkkia käyttäen tai omaisten avulla. Erimielisyystilanteissa kunnan viranomaisen on pyydettäessä liitettävä asiakkaan esittämä kirjallinen selvitys palvelusuunnitelmaan TYÖNTEKIJÄN NÄKEMYS PALVELUISTA JA TUKITOIMISTA Kirjataan työntekijän näkemys palveluista ja tukitoimista. Mahdolliset asiakkaan ja työntekijän näkemyserot kirjataan mikäli palveluista tai palveluiden järjestämistavasta ei päästä yhteisymmärrykseen. SUUNNITELLUT PALVELUT JA TUKITOIMET PERUSTELUINEEN Laadittaessa palvelusuunnitelmaa tavoitteena on työntekijän ja asiakkaan yhteinen ymmärrys asiakkaan toimintakyvystä, tarvittavista palveluista ja niiden toteutuksesta. Palveluiden suunnittelussa otetaan huomioon asiakkaan oma näkemys avun- ja palvelutarpeestaan. Vammaispalvelulain 8 d :n mukaan henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä ja henkilökohtaista apua järjestettäessä kunnan on otettava huomioon vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset sekä palvelusuunnitelmassa määritelty yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuudessaan. Lähtökohtana pidetään sitä, ettei palvelusuunnitelmaan kirjattuja seikkoja ilman perusteltua syytä sivuuteta päätöksenteossa. Henkilökohtaisen avun tuntimäärä ja suunniteltu järjestämistapa on kirjattava. Kirjataan myös keinot, välineet, toimenpiteet, vastuunjako, vastuuhenkilöt ja toteuttamisaika suunnitelluille palveluille ja tukitoimille. MAHDOLLISIA TULEVIA PALVELUTARPEITA Kirjataan ennakoitavissa olevia palvelutarpeita, joita voidaan käyttää esim. kunnan palvelujen suunnittelussa. PALVELUSUUNNITELMAN TARKISTUS Kirjataan sovittu palvelusuunnitelman tarkistusajankohta. Tarkistusajankohdan tulee joustaa asiakkaan tarpeiden ja olosuhteiden muuttuessa, mikäli mitään erityistä muutostarvetta ei ole, suunnitelma tarkistetaan vähintään 2-3 vuoden välein. 10

11 SUUNNITELMAN JAKELU Kirjataan tieto siitä, kenelle tai mille taholle suunnitelma voidaan antaa tiedoksi asiakkaan luvalla. ASIAKKAAN SUOSTUMUS PALVELUSUUNNITELMALOMAKKEEN TIETOJEN LUOVUTUKSESTA JAKELUSSA MAINITUILLE TAHOILLE Merkintä tähän onko asiakkaan lupa luovuttaa ja vaihtaa palvelusuunnitelman toteuttamisen kannalta oleellisia ja tarpeellisia tietoja suunnitelman laatineiden ja suunnitelman tiedoksi saavien kesken. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista /812. ALLEKIRJOITUKSET Viranomaisen ja asiakkaan välisen yhteisymmärryksen palvelusuunnitelmasta voi osoittaa allekirjoituksella. Sosiaalihuollon asiakaslaissa tai vammaispalvelulaissa ei ole säädetty palvelusuunnitelman muodosta, joten allekirjoituksella ei ole sellaista oikeudellista merkitystä, jonka perusteella palvelusuunnitelman pätevyyttä tai vaikuttavuutta voitaisiin arvioida. VAMMAISTYÖN KEHITTÄMISVERKOSTON PALVELUSUUNNITELMATYÖRYHMÄ Vammaistyön palvelusuunnitelmalomakkeen ja palvelusuunnitelmaohjeen laatimiseen ovat osallistuneet sosiaaliasiamies Sirkku Bilaletdin ja Kaakkois-Suomen vammaistyön kehittämisyksikön palvelusuunnitelmatyöryhmän jäsenet: Haikara Pirkko, kehittämissuunnittelija, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy, sihteeri Holtari Sirpa, sosiaalityöntekijä, Kotka Horppu Marjatta, vammaispalvelupäällikkö, Kouvola Juntunen Ritva-Liisa, aikuissosiaalipalveluiden palvelujohtaja, Kouvola, puheenjohtaja Karhu Ritva-Liisa, kuntoutusohjaaja, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Koistinen Sirpa, sosiaalityön johtaja, Imatra Kortelainen Kai, kehittämissuunnittelija, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy Leppä Jaana, erityishuollonohjaaja, Etelä-Karjalan erityishuoltopiiri Liukkonen Heidi, sosiaalityöntekijä, Lappeenranta/Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Niemi Annukka, asumispalvelupäällikkö, CAREA Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä, Sosiaalipalvelujen vastuualue Veijalainen Virpi, asiakasedustaja, Imatra Viitanen Jouni, asiakasedustaja, Kotka 11

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen

Ensisijainen. Ensisijainen. Ensisijainen Ensisijainen Sosiaalihuoltolaki esim. sosiaalityö kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta ja vammaisten henkilöiden työtoiminta Ensisijainen Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus

Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Vammaispalvelut ja vaikeavammaisuus Lakimies Mika Välimaa, Kynnys ry Salo, 27.2.2014 1 Lait ja asetukset Sosiaalihuoltolaki Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola

Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Juha-Pekka Konttinen Lakimies, assistentti.info 10.3.2009, Kouvola Palvelusuunnitelma prosessina (laaja tulkinta) Palvelusuunnitelma lomakkeena tai sähköisenä järjestelmänä (suppea tulkinta) Ajattelutavan

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) KUNTA / KUNTAYHTYMÄ: PALVELUSUUNNITELMA Päiväys: Asiakas Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Puhelinnumero Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto

Lisätiedot

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus

Vammaispalvelut Helsingissä. Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelut Helsingissä Reija Lampinen vammaisasiamies 26.9.2013 Kampin palvelukeskus Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain mukaan vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on vamman tai

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Henkilötiedot. Päivämäärä: Suunnitelman vastuullinen rekisterinpitäjä on Suunnitelman vastuuhenkilö on Laatijat ja yhteystiedot: Nimi: Osoite:

Henkilötiedot. Päivämäärä: Suunnitelman vastuullinen rekisterinpitäjä on Suunnitelman vastuuhenkilö on Laatijat ja yhteystiedot: Nimi: Osoite: TUKI- JA PALVELUSUUNNITELMA Suunnitelmaan kirjattavat tiedot saadaan ensisijaisesti asiakkaalta. Suunnitelman alkuperäinen kappale jää rekisterinpitäjälle ja yksi kappale (kopio) annetaan asiakkaalle tai

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto Viranomaisesite Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto: Aikuissosiaalityön päällikkö Puh. 044 577 2746, ma-ti, to-pe klo 9.00 10.00 Työnjohto ja hallinto Vakituiset ja tilapäiset asumispalvelusijoitukset (sis. myös Vpl:n

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille

Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Esitys perusturvalautakunnan toimivallan siirtämisestä perusturvan viranhaltijoille Perusturvalautakunnan tehtäviin liittyvän toimivallan siirrosta tehtyä perusturvalautakunnan tekemää päätökseen 14.2.2013

Lisätiedot

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.

VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8. VAMMAISTEN HENKILÖIDEN MÄÄRÄ- RAHASIDONNAISTEN PALVELUJEN JA TUKITOIMIEN TOIMINTAOHJE ESPOOSSA Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.8.2009 Kumoaa Vammaisten henkilöiden määrärahasidonnaisten palveluiden ja

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella

Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 20.9.2011 98 Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella 1 Sisällysluettelo 1. Järjestämisvelvollisuus

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE 1 Johdanto 1.1 Mitä kuntoutus on? 1.1.1 Kuntoutuksen käsite 1.1.2 Kuntoutuksen toimintajärjestelmä 1.2 Työkyky ja toimintakyky 1.3 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA

1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA 1 Liite n:o 3, Perusturvalautakunta 27.1.2010 10 1.9.2009 VOIMAAN TULLEIDEN VAMMAISPALVELULAIN JA ASETUKSEN SOVELTAMINEN JOUTSASSA Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset 1(6) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Asumistiedot Asunto

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN

SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN SASTAMALAN KAUPUNGIN VAMMAISPALVELULAIN MUKAISEN HENKILÖKOH- TAISEN AVUN OHJEET 1.1.2015 ALKAEN 1. Kenelle henkilökohtaista apua myönnetään 1.1 Vaikeavammainen henkilö Henkilökohtaista apua myönnettäessä

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve

VAMMAISPALVELUT. Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo. Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus. Asumispalvelut Katja Vesterelve VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen palveluesimies Maija Tervo Vammaispalvelun sosiaalityö ja ohjaus Ansala Heli Juupaluoma Sauli Niemi Johanna Rapo Sirpa Asumispalvelut Katja Vesterelve Tiimivastaavat Päivätoiminta

Lisätiedot

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela 16.04.2008 Heikki Hemmilä, asiantuntijalääkäri Kela Länsi-Suomen aluekeskus Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela Seinäjoki KUNTOUTUPÄÄTÖSTEN VALVONTA Kohde: Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Suunnittelija Riikka Peltonen Terveysosaston kuntoutusryhmä 29.8.2012 2 30.8.2012 Kelan järjestämä kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO

SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO SASTAMALAN SEUDUN SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUIDEN VAMMAISPALVELUT JA KEHITYSVAMMAHUOLTO Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, jolla on vamman tai sairauden johdosta arviolta

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUT VAKKA-SUOMESSA. Pyhäranta. Laitila. Uusikaupunki. Vehmaa. Taivassalo. Kustavi

VAMMAISPALVELUT VAKKA-SUOMESSA. Pyhäranta. Laitila. Uusikaupunki. Vehmaa. Taivassalo. Kustavi VAMMAISPALVELUT Pyhäranta Laitila Uusikaupunki Vehmaa Kustavi Taivassalo VAKKA-SUOMESSA Sisällysluettelo Laki 2 Vammainen henkilö 3 Kunnan erityinen järjestämisvelvollisuus 3 -palvelusuunnitelma ja palvelutarpeen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu

Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Kuljetuspalveluhakemus 1 (5) Vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten kuljetuspalvelu Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18 yhdensuuntaista matkaa/kk) Sipoon kunnan ja lähikuntien alueilla, ei

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS

VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS VAMMAISPALVELULAIN UUDISTUS Henkilökohtainen apu ja palvelusuunnittelu Tampere 1.6.2009 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Vammaispalvelulain uudistus Osa vammaislainsäädännön

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa

Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Lainsäädäntö kehitysvammaisten henkilöiden palveluissa Satu Syrjälä Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 13.01.2016 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Satu Syrjälä, PEOL 21.1.2016

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45

KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KEITELEEN KUNTA ESITYSLISTA Nro Sivu Sosiaalilautakunta 4/2014 45 KOKOUSAIKA Tiistai 27.05.2014 kello 17.00 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto, Äyräpääntie 2, 72600 Keitele SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016

Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 1(10) Vammaispalvelulain ja asetuksen perusteella myönnettävien palveluiden ja tukitoimien ohjeet vuodelle 2016 Salon kaupunki,vammaispalvelut (Sote-lautakunta, 16.12.2015, 165) Ohj 2(10) SISÄLTÖ JOHDANTO

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

Mirva Vesamäki ja Päivi Pulli 28.9.2007

Mirva Vesamäki ja Päivi Pulli 28.9.2007 Mirva Vesamäki ja Päivi Pulli 28.9.2007 Vammaispalvelutiimi ½ vammaispalveluiden palveluohjaaja, joka toimii myös ½ asuntolan hoitajana, kaksi kehitysvammaisten kuntoutusohjaajaa, toimintakeskuksen johtaja,

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely

Lausuntopyyntökysely 1(7) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kyselyssä on mahdollista edetä vastaamatta kaikkiin kysymyksiin,

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas

Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko. Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Mitä hyvä asiakasyhteistyö on käytännössä Tähän tarvittaessa otsikko Kirkkonummen kunta, kunt.palv. johtaja Heli Kangas Kuva: Kaisa Viljanen Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä 497/2003 Yhteistyön tarkoitus

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Palvelut tutuiksi / Tietoisku palvelusuunnitelmasta ja kuntoutussuunnitelmasta

Palvelut tutuiksi / Tietoisku palvelusuunnitelmasta ja kuntoutussuunnitelmasta Palvelut tutuiksi / Tietoisku palvelusuunnitelmasta ja kuntoutussuunnitelmasta Turku 26.5.2014 Hanna-Mari Hanhiala sosiaaliturvasuunnittelija Lihastautiliitto ry PALVELUSUUNNITELMA JA KUNTOUTUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta

Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Ajankohtaisia asioita lakiuudistuksesta ja kehitysvammahuollon valvonnasta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous 8.11.2011 23.11.2011 1 Laki yksityisistä sosiaalipalveluista voimaan 1.10.2011 Lain keskeisimmät

Lisätiedot

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso Sosiaalipalvelut, mitä ja millä osaamisella? Eduskuntaseminaari 17.9.2014 Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso "sote uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

VALAS2015 2104Luonnos

VALAS2015 2104Luonnos KYSELY VAMMAISIA HENKILÖITÄ KOSKEVAN SOSIAALIHUOLLON ERITYISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA (http://stm.fi/lausuntopyynnot) VALAS2015 2104Luonnos 1. Taustatiedot 1. Vastaajatahon

Lisätiedot

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011

VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 VAMMAISPALVELULAIN PERUSTEELLA JÄRJESTETTÄVIEN PALVELUIDEN JA TUKITOIMIEN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET v. 2011 1. YLEISET PERUSTEET Vammaispalvelulain soveltamisen tavoitteena on a) edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Tampereella toukokuussa 2009 Vammaispalvelulaki uudistuu mikä muuttuu? Kysymyksiä ja vastauksia henkilökohtaisesta avusta Sisältö Mihin tarvitaan uutta vammaispalvelulakia (VPL)? 1 uudistetut säännökset

Lisätiedot

Vammaispalvelulain muutokset

Vammaispalvelulain muutokset Vammaispalvelulain muutokset Tavoitteet Uusien säännösten tavoitteena on lisätä vaikeavammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta ja itsenäisyyttä. Tavoitteena on parantaa heidän mahdollisuuksiaan osallistua

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm.

Hakemus saapunut pvm. Käsittelijä Päätös pvm. Kainuun maakunta kuntayhtymä Omaishoidontukihakemus Sosiaali- ja terveystoimiala O Kehitysvammaisen hoitoon Perhepalvelut O Vaikeavammaisen hoitoon Vanhuspalvelut O Vanhuksen hoitoon yli 65 v. Organisaatio

Lisätiedot

ALLE 16-VUOTIAITA vammaisia ja pitkäaikaissairaita lapsia ja heidän perheitään koskevista tuista ja palveluista v. 2009

ALLE 16-VUOTIAITA vammaisia ja pitkäaikaissairaita lapsia ja heidän perheitään koskevista tuista ja palveluista v. 2009 Liite 3 TARKISTUSLISTA / palvelusuunnitelma ALLE 16-VUOTIAITA vammaisia ja pitkäaikaissairaita lapsia ja heidän perheitään koskevista tuista ja palveluista v. 2009 Kela Lapsilisä Alle 16-vuotiaan vammaistuki

Lisätiedot

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain nojalla voidaan kuljetuspalvelua ja siihen liittyvää saattajapalvelua järjestää henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa

Lisätiedot