Puheenvuoroja Hyviä kokemuksia ja tulevaisuuden haasteita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puheenvuoroja Hyviä kokemuksia ja tulevaisuuden haasteita"

Transkriptio

1 Puheenvuoroja Hyviä kokemuksia ja tulevia haasteita Puheenvuoroja Hyviä kokemuksia ja tulevaisuuden haasteita Raportin tähän osaan on nostettu esiin erilaisia arkielämän asioita, joiden kanssa Järvenpäässä on Kasvatus tulevaisuuteen -projektin aikana työskennelty. Haastatellut ihmiset ovat olleet hankkeessa mukana tavalla tai toisella. Jokaisen ääni ja näkökulma on hiukan erilainen. Poliisi katsoo asioita eri näkökulmasta kuin vanhempi tai opettaja, mutta huolen ja huolenpidon kohde on sama eli lapsi ja nuori. Lukija voi ottaa nenälleen kasvatusyhteistyön silmälasit ja tarkentaa katseensa kohtiin, joissa hänen mielestään voisi edelleen olla yhdessä kasvattamisen paikka. Miten eri tahot voivat kantaa kortensa kekoon? Mitä kukin voi tehdä ja miten ongelmakohtiin voi tarttua? Pitäisikö murkkuikäisten vanhempien rohkeammin tehdä pelisääntöjä? Miten voimme edistää yhteisiä toimintatapoja? Puuttuminen on huolenpidon ja aikuisten keskinäisen tuen osoitus. Kun sovitaan yhteisistä toimintatavoista, yhteisö tarjoaa monesti vanhemmille heidän kaipaamaansa tukea. Kastu on tarjonnut yhdessä kasvattamisen mallin, yhteisen kasvatusvastuun, josta vahvistuu yhteinen toimintakulttuuri. Kastu päättyy, mutta työtä ei ole vielä saatu valmiiksi - sitä täytyy jatkaa. Kannattaa pitää yhtä

2 Kastun ansiosta vanhemmat saatiin mukaan Koulun näkökulmasta Kasvatus tulevaisuuteen ja sen vetämä Lastu -hanke sattuivat varsin sopivaan aikaan. Järvenpäässä opetussuunitelman uudistaminen oli juuri tekeillä ja vanhemmat aktivoituneet kertomaan Lastun tilaisuuksissa ja pajoissa käsityksensä lasten ja nuorten asioista. - Opetussuunnitelman teossa oli siten helppo aloittaa yhteistyö vanhempien kanssa, kun verkosto oli jo olemassa. Vanhemmat pääsivät kertomaan mielipiteensä ja arvioimaan opetussuunnitelmaa. Ilman Lastua ja Kastua näin ison joukon näkemystä olisi muuten ollut työlästä kerätä, sanoo sivistystoimenjohtaja Marja Taurula. Opetuspäällikkö Seppo Rantasen mukaan vanhemmilta tuli oikeita eväitä kodin ja koulun yhteistyöhön - vaikka yhteistyö sinänsä on määritelty opetussuunnitelmassa. Kodin ja koulun yhteisiä asioita voitiin peilata koko ajan vanhempien näkemyksiin eri vaiheissa. - Vasta Lastun myötä oivallettiin, että vanhempien mukana olo on luontevaa. Järvenpäässä on todella matala kynnys tehdä yhteistyötä vanhempien kanssa. - Kastun aikana on tapahtunut tärkeitä linjauksia. Kaupungin tahtotila on linjautunut niin, että lasten ja nuorten asiat ovat tärkeitä. Heidän hyvinvointinsa on merkitty strategiaan. Juuri vireille pantu lasten ja nuorten hyvinvointihanke on tälle hyvä jatkumo, kertoo Rantanen. Ilman Lastua ja Kastua näin ison joukon näkemystä olisi muuten ollut työlästä kerätä. Vanhempien foorumi syntyy Yksi hyvä Kastun hedelmä koulun kannalta on vakiinnutettu keskusteluyhteys vanhempien foorumilla. Kastun nosteessa koulujen vanhempainkerhoihin ja -yhdistyksiin syntyi uudenlaista innostusta, ja vanhempien aloitteesta perustettiin yhteinen foorumi, vanhempainverkosto. Se on keskusteleva ja kantaaottava taho ja se edustaa kaikkia järvenpääläisiä vanhempia. Sekä sen että Lastun seurantapajan kanssa toteutuu keskustelu ja tiedonkulku hallinnon ja vanhempien kanssa. Lastun seurantaryhmässä on myös vanhempien edustaja. - Tällaisia ei ollut ennen, vaan aktiiviset vanhemmat nostivat yksittäisiä asioita esiin. Tulevaisuuden haaste onkin, että miten osataan käyttää syntyneitä verkostoja. Vanhempainfoorumilta voi Seppo Rantasen mukaan esimerkiksi pyytää lausuntoja, kuten Tuusulassa tehdään. Jatkossa vanhemmat saavat olla mukana kun opetussuunnitelmaa ja kodin ja koulun välistä yhteistyötä arvioidaan. Järvenpään koulujen opetussuunnitelma on valtakunnallisten pilottien joukossa ja nyt jo koko perusopetuksessa käytössä, vaikka käyttöönoton takaraja on vasta elokuussa. Järvenpää on edellä siinäkin, että opetussuunnitelman arviointi jo alkaa. Hyviä käytänteitä, joita vanhempien mukaantulo opetussuunnitelman arviointiin tuotti, ovat kolmikantakeskustelut. Ne ottavat vanhemmatkin keskustelemaan esiopettajan ja opettajan kanssa lapsen tulevaisuudesta. Kolmikannat toteutettiin ensin pilottikouluissa, Anttilassa, Harjulassa, Mankalassa ja Vihtakadun koululla. Menetelmät ovat edenneet Järvenpäästä myös valtakunnalliselle tasolle. Turvallisuuskansion idut kasvoivat Turvallisuuskansio on ollut ponnistus ja konkreettinen aikaansaannos verkostotyöstä, jota Kastu aikana on tehty. Mukana oli eri asiantuntijatahoja. - Toki se olisi syntynyt muutenkin, koska opetussuunnitelma velvoittaa kuntaa. Nyt kansioon alettiin kerätä malleja, joista oli niin hyviä ituja joka puolella, että ne oli hyvä kasvattaa valmiiksi. Kastun ansiosta oli turvallisuuskansiota oli luontevaa tehdä yhdessä laajalla joukolla. Lastun ja Kastun kautta löytyivät verkostot ja konkreettiset puhelinnumerot. Koulujen vanhempaintoimintaan on Kastun aikana tullut oikeaa sisältöä. Yhdessä elämään -vaiheessa syntyi halu tehdä jotain huolelle lasten ja nuorten asioista. Vanhemmat järjestivät asiantuntijaluentoja ja jopa vertaistukiryhmätoimintaa. - Se on mahdollisuus, jota kannattaa jatkaa. Rahankeruun sijaan on tullut keskustelua vanhemmuudesta. Hyvä olisi jos vanhemmat rohkaistuivat luomaan myös vertaistukiryhmiä uudelleen. - Usein toiminta on muutamasta aktiivisesta äidistä kiinni. Tulevaisuuden haaste olisikin se, että isät saataisiin mukaan. Haaste on sekin, että yläkoulussa vanhemmat tekisivät enemmän yhteistyötä

3 Vanhempainilta on hyvän yhteistyön alkusysäys Yhteistyölehdykkä toimii selkärankana Pidetään huolta omien lasten lisäksi koko yhteisön lapsista. Harrastusten myötä lasten vanhemmat tulevat tutuiksi. Luokassa tehtiin työnjako Anttilan koulun tokaluokkalaisten vanhemmat pohtivat vanhempainillassaan, mitkä asiat ovat vanhemman tai vanhempien, mitkä opettajan ja mitkä oppilaan tehtäviä. Kunkin vastuut listattiin, ja opettaja lähetti vielä myöhemmin koteihin kirjeen, jossa hän kertasi vanhempainillan sisällön. Hän muistutti vastuiden jakautumisesta ja pyysi, että lapsen kanssa asiasta keskusteltaisiin. Itse hän kertoi ottavansa oman vastuualueensa huoneentaulukseen. Onnistuessaan vanhempainilta palvelee lapsen etua ja hyvää koulupäivää. Hyvästä vanhempainillasta poistuvat tyytyväiset vanhemmat, joille moni asia koulun arjessa on kirkastunut ja mahdollinen yhteistyö toisten vanhempien kanssa on virinnyt. Mutta mistä vanhempainillassa pitäisi keskustella ja mitä siellä pitäisi tehdä? Iltaan kokoontuu usein joukko hyvin erilaisia aikuisia, jotka eivät välttämättä tunne toisiaan. Yhteistyö opettajan kanssa on vasta alkanut. Siitä huolimatta pitäisi saada keskustelu sujumaan ja monia lapsen koulunkäyntiin liittyviä asioita mietittyä ja selvitettyä. Monissa Järvenpään kouluissa käytetään yhteistyölehdykkää vanhempainillan selkärankana, kertoo Anttilan koulun rehtori Leena Vuorialho. - Koulussamme opettaja suunnittelee vanhempainillan yhteistyölehdykän ja siihen liittyvän materiaalin avulla. Opettajat ovat sen havainneet hyväksi. Lehdykkään on kirjattu sekä opettajan että vanhemman tehtävät koululaisen tukijana - oppilaan velvollisuuksia unohtamatta. Leena Vuorialhon mukaan näin on tehty, jotta koulutyöskentely lähtisi hyvin käyntiin. Kunkin rooleista on hyvä keskustella. - Opettajan tietää kokemuksesta, että vanhemmalle ei aina ole selvää, mikä hänen tehtävänsä on vanhempana ja mikä taas kuuluu opettajalle. Kaikki rupattelemaan Vanhempainiltoja saattaa vaivata kohtelias hiljaisuus. Vanhempi ei tule sanoneeksi mielipidettään, vaikka mielessä olisi. - Opettaja voikin jakaa vanhemmat keskusteluryhmiin. Näin kaikki tutustuvat toisiinsa ja uskaltavat sanoa rohkeammin mielipiteensä. Erilaisia näkökulmia nousee, kun ryhmien esittämät asiat kirjoitetaan kalvoille kaikkien nähtäväksi. Asioihin sitoudutaan helpommin, kun niitä on itse mietitty, kannustaa Vuorialho. Vanhempainillassa voidaan puhua ja kysellä koulun toimintatavoista: miten luokassa työskennellään, millaiset ovat koulun juhlat, tehdäänkö retkiä, miten ilmoitetaan poissaolot ja tehdään arviointeja. Opettajan sopii esitellä koulun toimintamallit ja kertoa miten koulussa toimitaan onnettomuuden tapahtuessa ja miten suhtaudutaan päihteisiin ja kiusaamiseen. Puhelinrinki soimaan Yhteistyölehdykkä kannustaa vanhempia pitämään yhteyttä opettajan kanssa ja keskenään. He voivat muodostaa puhelin- tai sähköpostiringin ja sen ylläpitäjän nimi kirjataan yhteistyölehdykkään, samoin kuin luokan vastuuvanhemmat. Luokan pelisäännötkin on hyvä laatia samalla ja kirjata ne muistiin. Opettajan kuuluu nykyisen opetussuunnitelman mukaan olla aktiivinen kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Opettajalla on tärkeä rooli innostajana ja aloitteentekijänä. Hän voi alkuvaiheessa ideoida ja kertoa vanhemmille, että yhteistyöllä on opettajan tuki, mutta tarkoitus ei ole, että hän on koko ajan mukana. On tärkeää erottaa kodin ja koulun välinen yhteistyö, joka on jokaisen oppilaan vanhemman velvollisuus, ja yhteistyö, johon kukin osallistuu voimiensa mukaan. Vanhempainyhdistys tai vanhempainkerho on koti-koulu-yhteistyön kulmakivi. On ollut hyvä pohtia asioita yhdessä ja kuulla toisten mielipiteitä sekä jakaa ajatuksia. Yhteiset pelisäännöt käyttöön! Tokaluokan vanhempien yhdessä työstämät vastuualueet: Vanhempien vastuulla: Seuraa tehtävien tekemistä On kiinnostunut lapsensa koulunkäynnistä On tietoinen kaveripiiristä myös koulun ulkopuolella Laittaa lapsille rajat Opettajan vastuulla: Seuraa oppimisen perillemenoa Säilyttää auktoriteettinsa On linkki koulun ja kodin välillä Takaa oppimisen ilon Oppilaan vastuulla: Pakkaa repun Huolehtii tavaroista ja vaatteista Sijaa sänkynsä ja tekee muut aamutoimet Huolehtii kouluunlähdöstä itse Tekee välipalan ja läksyt Ottaa muut ja pelisäännöt huomioon 50 51

4 Murkkujen kanssa Kriisin tullessa valmis malli auttaa toimimaan Tuija Serasteella on hyviä kokemuksia pelisääntöjen tekemisestä murkkuikäisten luokan kanssa. Yhteydenpitoa vanhempien kanssa helpotti puhelinrinki. Vanhemmat sopivat, että reilusti voi soittaa niin hyvissä kuin huonoissakin asioissa. Sopiminen on yllättävän helppoa, kun oppilaat saavat itse olla sanomassa mielipiteensä asioista, sanoo Tuija Seraste. Esikoisemme luokan Kartanon koulun luokanvalvoja puhui jo ensimmäisessä luokan vanhempainillassa siitä, miten hänestä tuntui juuri tämä luokka sellaiselta, jonka kanssa olisi kiva lähteä leirikouluun. Kun luokalla oli yhteinen päämäärä, oli hyvin selkeää perustaa luokkatoimikunta, jossa oli neljä vanhempaa ja opettaja, sekä luokalta muutamia oppilaita. Puhelinrinki oli ensimmäinen toimenpide, jonka avulla me vanhemmat saimme yhteyden toisiimme, ilman että joka välissä tarvittiin opettajaa yhteydenpitoon. Kävimme yhdessä oppilaiden kanssa keilaamassa ja syömässä, tutusteltiin vähän vapaamuotoisemmin toisiimme. Yhteydenpito vanhempien kesken on aina luontevampaa, kun on nähty muutaman kerran kasvokkain. Sovimme yhdessä myös yhteydenpitoon pelisäännöt: Soittaa voi reilusti niin hyvissä kuin huonoissakin asioissa. Niitä huonoja ei sitten kuitenkaan meidän kohdallemme tullut. Kun oppilaat tietävät, että vanhemmat ovat yhdessä sopineet säännöistä, se on heillekin turvaverkko eikä ehkä tule niin helposti kokeiltua kaikkea, kun asiat tulevat kaikkien tietoon. Aikuiset ja murkut yhdessä Toinen esimerkkini on Koivusaaren koulusta. Siellä ensimmäisessä vanhempainillassa luokanvalvoja kertoi oppilaiden terveisiä: He halusivat lähteä ruotsinlaivalla luokkaretkelle. Ensimmäinen reaktio meiltä vanhemmilta oli ettei ikinä, kukaan ei ainakaan lähde sellaiselle retkelle valvojaksi. Yksi vanhemmista ehdotti tuolloin, että voimmehan tehdä vaikka yhden päivän retken melomaan keväällä koko luokan voimin. Opettaja välitti tämän tiedon oppilaille ja me vanhemmatkin puhuimme kotona lapsille, jotka sitten innostuivat taasen leirikoulusta. Tätä asiaa pohdittiin useita kertoja yhdessä ja erikseen. Opettaja keräsi vanhempien sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot, että yhteydenpito olisi sujuvaa. Olemme kehitelleet yhdessä oppilaiden kanssa rahankeräyskeinoja, joista yksi oli rock-konsertin järjestäminen koululla. Vielä ei ole päätetty, mihin yhteinen retki suuntautuu, mutta tarkoitus on, että rahaa kerätään syksyyn 2007, jolloin katsomme mihin se riittää. Yhdessä tekeminen tuntuu olevan myös oppilaille tärkeää. Vaikka he haluavat itsenäistyä, he ovat kuitenkin sellaisessa kasvun vaiheessa, että vanhempia = vanhemmuutta tarvitaan. Sen myöntäminen ei välttämättä vain ole helppoa. Tässäkin asiassa yhteistyö ja yhteisöllisyys ovat voimaa, enemmistön päätökseen on aina helpompi taipua. Leirikouluun/retkeen liittyy aina paljon vastuita, joten on selvää, että ennen matkalle lähtöä tehdään pelisäännöt ja kun ne tehdään yhteistuumin, ei kellekään jää epäselväksi miten toimitaan. Sopiminen on yllättävän helppoa, kun oppilaat saavat itse olla sanomassa mielipiteensä asioista ja asiat perustellaan heille. Lain kirjaimeen on helppo nojata, sen suhteen ei ole vaihtoehtoja. Hienosäätöä voidaan tehdä kunkin ryhmän kanssa erikseen. Kannattaa olla kiinnostunut nuoren asioista, vaikka he itse olisivat valmiit työntämään vanhemmat syrjään juuri tässä vaiheessa. Murrosikäiset ovat suuria kooltaan, mutta vielä pieniä mieleltään, yhdessä kasvaminen on antoisaa, vaikka välillä raskasta. Tässäkin vanhempien välinen yhteistyö antaa voimia ja auttaa jaksamaan. Antoisia yhteisiä hetkiä kaikille murrosikäisten vanhemmille! Tuija Seraste Onnettomuus ei tule kello kaulassa, mutta valmistautuminen pahimman varalta on viisasta. Järvenpäässä työstettiin osana perusopetuksen opetussuunnitelmaa kouluille turvallisuuskansio. Siihen sisältyvät toimintamallit traumaattisten kriisien kohtaamiseen, päihteiden käytön ehkäisyyn ja oppilaan mielenterveydellisiin vaikeuksiin. Toimintamallit auttavat työyhteisöä valmistautumaan ennalta yllättäviin tapahtumiin. Psykiatrisen erikoissairaanhoitajan ja terapeutin Maija Ingbergin mukaan tositilanteessa nähdään valmiin mallin hyöty. - Kun tilanne on päällä, ei ole aikaa miettiä kuka alkaa toimia. Mallissa vastuut on etukäteen jaettu. Kriisi voi olla pienikin selkkaus, joka voi alkaa kohtuuttomasti paisua. Esimerkkinä Maija Ingberg kertoo tapauksen, joka sattui ennen valmiin kriisimallin olemassaoloa. Eräässä koulussa oli ulkopuolinen käynyt tekemässä lievän väkivallanteon. Huhut alkoivat levitä ja lehdestä luettiin lisää sensaatiouutisia. Rauha palasi kouluun, kun rehtori lähetti tiedotteen koteihin ja kertoi seikkaperäisesti sen, mitä kotien oli hyvä tietää: Mitä tapahtui, miten asiat hoidettiin ja mikä tilanne on nyt. - Tiedottaminen oli mielestäni asian hyvää hoitamista, ei vain pelkkää tiedottamista. Huhulta katkesivat siivet, kun koulusta tuli oikeaa tietoa. Kodeistakin tuli palautetta, että hyvä kun tiedotettiin. Jos koulussa tapahtuu jotain odottamatonta, esimerkiksi lapsi saa sairauskohtauksen, olisi luontevaa, että toimimaan ryhtyy se, joka tuntee lapsen parhaiten eli lapsen opettaja. Mutta mallin mukaan tehdäänkin toisin: Rehtori ja oppilashuoltoryhmä ryhtyvät ensiavun jälkeen asian vaatimiin toimiin, jotta opettajat saavat jatkaa opetustaan ja jäädä oppilaiden kanssa. Näin otetaan huomioon muu luokka, jota ei voi jättää hämmennyksen vallassa jatkamaan tuntia ehkä paikalle hälytetyn sijaisen kanssa. Rehtorilla päävastuu Kriisitilanteissa rehtorilla on päävastuu ja silloin myös terveydenhoitaja ja kuraattori siirtyvät rehtorin alaisuuteen. Mikäli jotain todella vakavaa sattuu, tiedon on kuljettava rehtorille, vaikka hän ei sattuisi jostain syystä olemaan koululla. Vuoden 2004 Tsunami-onnettomuuden aikaan Järvenpäässä ei vielä ollut turvallisuuskansiota ja yhteistä toimintamallia. Katastrofi tapahtui joululoman aikaan, ja siten koulu sai aikaa harkita ja toimia. Ehdittiin laatia ja lähettää kouluille ohjeet siitä, miten toimitaan ja mistä osoitteista saa apua. - Hämmennyksen tilassa lisäaika oli arvokas. - Opettajien olisi hyvä perehtyä turvallisuuskansion toimintamalliin etukäteen ja sitä olisi hyvä välillä kerrata, kannustaa Maija Ingberg, vaikka tietää, että opettajilla tutustumista odottavaa paperia riittää. Liitteissä on asioita, joita voi lueskella rauhassa, kuten asiaa surusta ja kuolemasta. Kriisitilanteiden toimintamalliin on koottu esimerkkejä käytännöistä, joista eri kouluilla on ollut apua yllättävissä tilanteissa. Eräällä ala-asteella musiikinopettajaa pyydettiin valitsemaan juuri sattuneeseen kuolemantapaukseen sopivaa musiikkia. Opettaja kokosi musiikkia kokonaisen cd:llisen, ja se on nyt kaikkien käytössä tarvittaessa. Mielenterveysosiossa kuvataan muun muassa erilaisia kriisitilanteita ja opastetaan tunnistamaan tilanteen vakavuus ja annetaan ohjeet puuttumiseen

5 Roolikartta kirvoittaa oivalluksia vanhemmuudesta Vanhemmuuden roolikartta Vanhemmuuden viisi keskeistä osa-aluetta Moni vanhempi joutuu joskus pohtimaan, olenko riittävän hyvä vanhempi. Tehdäänkö meidän perheessä oikein? Viisaat vastaukset olisivat paikallaan. Useimmiten vanhempi itse on paras vastauksen antaja. Vanhemmuuden tehtävien pohdintaan ja solmujen avaamiseen on kehitetty helppo työväline, vanhemmuuden roolikartta. Sen avulla voi kuka tahansa vanhempi jäsentää omia vanhemmuuden roolejaan. Päiväkodeista tulleen palautteen mukaan roolikartan äärellä syntyy hyviä keskusteluja ja oivalluksia. Menetelmän on kehittänyt Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän henkilökunta sosiaalityön tarpeisiin, mutta sitä voidaan käyttää yhtä hyvin perheissä ja päiväkodin, koulun ja rippikoulun vanhempainilloissa. Keskusteluihin uusperheiden kanssa se on oiva väline. - Valtaosalla perheistä asiat kulkevat hyvin, mutta joskus herätään kyselemään, sillä vanhemmuus on rasittavaa vaikkakin riemullista. Vanhemmuuden roolikarttaa tutkiskellen voi todentaa, mitä ajattelee, millainen on vanhempana, mitkä ovat vahvuudet ja millainen on perheen roolijako. Tarkoitus ei ole syyllistää ketään eikä kertoa perheen puutteista, kertoo kiertävä erityislastentarhanopettaja Tarja Seppälä. Kartan kanssa kotiin Päivähoidossa vanhemmuuden roolikartta on esitelty vanhemmille kasvatuskeskusteluissa. Karttaa päiväkodin työntekijä on käyttänyt hyväksi havaitsemallaan tavalla. Se on Seppälän mukaan hyvä elää ensin. Työntekijä voi pohtia itseään ja osuuttaan työyhteisön ja tiimin jäsenenä. Roolikartta on tähänkin hyvä väline. Vanhemmat ovat saaneet viedä roolikartan myös kotiin ja jatkaa siellä tutkimuksiaan. Palaute on ollut hyvää. Eräässä kodissa oli Seppälän mukaan puhjettu railakkaaseen nauruun, kun vanhemmat olivat tajunneet, että alituinen riita kalutusta aiheesta oli täysin turha: mies ja nainen olivat vain katsoneet asiaa eri näkökulmasta. Toisessa perheessä oivalluksia syntyi, kun puolisot pohtivat, mitä vanhemmuuden osa-alueisiin oikeastaan kuuluu: Roolikartta laittoi meidät molemmat ajattelemaan omaa vanhemmuuttamme ja herätti meissä keskustelua vanhemmuuden eri osa-alueista. Se antoi uutta näkökulmaa vanhemmuuteen, kartasta näki hyvin kaikki osa-alueet ja niiden sisään kuuluvat asiat, joita ei ole liiemmin miettinyt, mutta nyt ne tulivat esiin tai omaan tietoisuuteen. Siis monet sellaisetkin asiat, mitä on itse pitänyt itsestään selvänä. Oli kiva nähdä, ettemme kokeneet kaikkia asioita omaksemme, mutta mitä toinen ei mielestään ole vanhempana, niin toinen kokee olevansa eli täydennämme toisiamme. Roolikartta herätti antoisaa keskustelua yleensäkin lapsistamme, kuten esimerkiksi heidän luonteistaan. Negatiivista palautetta ei ole. Ope on myös vanhempi Roolikartta-keskusteluun tunkee vääjäämättä myös moniroolisuus. Kastussa on tuotu esiin huomio, että esimerkiksi ammattikasvattaja on yhtä aikaa ammattiroolissaan mutta samalla hän on myös vanhempi. Moniroolisuus voidaan hyödyntää eikä sitä tarvitse sulkea pois. Kun ollaan samalla tasolla, puhuu keskusteluissakin ihminen toiselle, vanhempi vanhemmalle. Se avaa kanavia. Moniroolisuuden hyväksymisestä on etua myös päätöksenteossa: Kun päättäjä on vanhempi tai opettaja, se antaa näkökulmaa, ja hän tietää, mitä päätökset vaikuttavat käytännössä. Mutta miksi tarvitsemme karttaa, joka kertoo meille, että vanhemman tehtävä on ohjata lasta wc:n käyttöön, ruokkia hänet, suojata levon tarve, opettaa elämää ja antaa hellyyttä? Lapsiperheen arki ei nykymaailmassa ole yksiselitteistä eivätkä sitä ole äitinä ja isänä olemisen roolimallitkaan, muistuttaa Seppälä - Päivähoidossa on todettu, että pitäisi olla keinoja ja väyliä auttaa, sillä avunpyyntöjä tulee jatkuvasti. Vanhemmilta vaaditaan nykyisin paljon voimavaroja ja verkostot ovat vähissä. Murkkujen vanhempi puolestaan voi ottaa kartan esiin, kun hän pohtii itseään rajojen asettajana ja elämän opettajana. Seppälän mukaan kaveruusvanhemmuus on lisääntynyt ja roolikartta on siinäkin hyvä palauttaja: Aikuiset saavat olla aikuisia ja lapset lapsia. Kartan avulla voidaan ravistella vaikka hyvä äiti -myyttiä, joka elää sitkeästi, ja näin vapauttaa vanhempia liiallisista taakoista. Elämän opettaja Rakkauden antaja Ihmissuhdeosaaja Rajojen asettaja Huoltaja - arkielämän taitojen opettaja - oikean ja väärän opettaja - mallin antaja - arvojen välittäjä - tapojen opettaja - perinteiden vaalija - sosiaalisten taitojen opettaja - kauneuden arvostaja - itsensä rakastaja - hellyyden antaja - lohduttaja - myötäeläjä - suojelija - hyväksyjä - hyvän huomaaja - keskustelija - kuuntelija - ristiriidoissa auttaja - kannustaja - tunteiden hyväksyjä - anteeksiantaja/-pyytäjä - itsenäisyyden tukija - tasapuolisuuden toteuttaja - perheen ja lapsen ihmissuhteiden vaalija - fyysisen koskemattomuuden takaaja - turvallisuuden luoja - sääntöjen ja sopimusten noudattaja ja valvoja - ein-sanoja - vuorokausirytmistä huolehtija - omien rajojensa asettaja - ruoan antaja - vaatettaja - virikkeiden antaja - levon turvaaja - rahan käyttäjä - puhtaudesta huolehtija - ympäristöstä huolehtija - sairaudenhoitaja - ulkoiluttaja Lapsen tarpeet eri kehitysvaiheissa 54 55

6 Kampanja puri näpistelyyn ja käyrät kääntyivät laskuun Yhdessä elämään -tarra kaupan ovessa ja hyllyn reunassa on tullut vuosien aikana tutuksi monelle järvenpääläiselle. Poliisin näkökulmasta on ollut hyvä, että Kastu on herätellyt kauppiaita ja muistutellut heitä kampanjasta. Tarrat ovat olleet hyvä keino asian esillä pitämiseksi. Kastu on tehnyt pitkäjänteistä työtä, mikä on taannut onnistumisen, sillä lyhyt kokeilu ei olisi johtanut samaan. Kampanja motivoi sekä poliisia että kauppiasta: Vaikka alle 15-vuotias ei joudu rikosoikeudelliseen vastuuseen korvausvelvollinen hän on joka tapauksesta - niin näpistely nähtiin rikollisuuden muotona, josta pikkurikollisen tie alkaa. Jos kukaan ei tee mitään, lapsi tai nuori hakee rajaa ja kokeilee jotain isompaa. Lapsi: Mä ajattelin aina, että näpistelystä ei ole kenellekään haittaa, kun se on otettu hinnoissa huomioon. Ei kauppias mitään oikeasti menetä. Kerran mä jäin kiinni mun kaverin kanssa ja se oli tosi noloa. Kaikki katsoi kun poliisi tuli ja me mentiin takahuoneeseen. Nyt mä ymmärrän, että näpistelykin on rikos. Me sovittiin isän kanssa, että mä teen ylimääräisiä kotitöitä ja tienaan rahat, joilla maksetaan korvaus kauppaan karkkipusseista, joka me oltiin ehditty avata. Vähän nolotti mennä samaan kauppaan sen jälkeen, mutta toisaalta oli kiva tunne, että asia oli selvitetty. Aloitetaan kaverin repusta Aloitetaan toisen omaisuuden kunnioittaminen kaverin repusta ja taskuista. Puhutaan tavaroiden huolellisesta käyttämisestä, ja muistetaan miettiä, miten voi toimia, jos toiset houkuttelevat tyhmyyksiin. Aikuisetkin voivat kysellä itseltään, miten suhtautuvat työnantajan tai taloyhtiön omaisuuteen tai minkälaisen mallin antavat lapsille erilaisten sääntöjen noudattamisessa. Väärä epäily tulee pyytää anteeksi. Näpistysten kasvu näytti huolenpitoa Poliisi: Näpistetyn omaisuuden arvo on vaihdellut muutamasta kymmenestä sentistä useisiin satoihin euroihin. Kiinnijääneiden nuorien kuljettaminen kotiin tai poliisiasemalle, yhteydenotot vanhempiin ja sosiaalityöntekijöihin eivät tunnu kuitenkaan turhilta. On parempi jäädä heti kiinni. Eräskin lapsi totesi, että ensin näpistely tuntui pahalta, mutta siihen tottui kun ei jäänyt kiinni! Pojat näyttävät liikkuvan usein yksin, tytöt jopa viiden ryhmissä. Tavallisia nuorten näpistämiä tuotteita ovat muun muassa meikit, vaatteet, karkit, CD-levyt, olut ja kondomit. Jos partio ei ole heti näpistystiedon saatuaan ehtinyt näpistelijän kiinniottaneeseen kauppaan, kauppias täyttää kiinni jääneestä lomakkeen ja hoidamme asian myöhemmin. Välillä saa rauhoitella vanhempia siitä, etteivät nämä ylireagoisi. Useimmille kiinni jääminen on riittävä rangaistus. Uusijoiden elämässä on usein muitakin pulmia, joita lähdetään selvittelemään. Poliisille on tärkeää se, että myös kotona, kouluissa ja harrastuksissa puhutaan laillisuusasioista. Kampanjassa korostimme näpistelyjen minimoimisen lisäksi tupakan ja alkoholin myynnin ikärajoja. Kun kaikki kantavat kortensa kekoon, kukaan ei voi syyttää toista. Jokainen on vastuussa. Kampanjasta käytäntö Järvenpäässä kaksi kolmasosaa näpistyksistä tehdään kolmessa isoimmassa kauppaliikkeestä. Eniten näpistellään koulujen alkaessa ja päättyessä sekä joulun alla, jolloin kaupoissa liikkuu paljon väkeä ja valvonta on vaikeaa. Suurissa kaupoissa vartiointiliike hoitaa ilmoittamisen, mutta pienissä kaupoissa henkilökunta joutuu odottelemaan takahuoneessa epäillyn kanssa. Poliisi ei aina pääse paikalle, koska moni tehtävä voi mennä ohi, mistä johtuvaa viivettä on joskus pidetty liian pitkänä. Käytännössä kaupassa täytetään lomake, johon merkitään epäillyn tiedot. Kauppias: Näpistely on oikea ongelma ja aikaisemmin, kun soitin itse kotiin, sain välillä vanhemmilta haukkumiset: Oma vikasi, kun et vahdi tavaroitasi tai Ei meidän lapsi varasta. Nyt kun on yhdessä sovittu, että ilmoitetaan kaikki tapaukset ja poliisi hoitaa yhteyden vanhempiin, asia hoituu minun kannalta helpommin. Alussa kun valvonta tehostui, myös ammattimaisia varkaita jäi kiinni tavallista enemmän. Joskus kieltämättä mietin, kun 8-vuotias jää kiinni karkkihyllyltä, että tarvitaanko siihen todella poliisia vai riittäisikö pelkkä vanhemmille soittaminen. Se tietysti riippuisi vanhempien suhtautumisesta. Onneksi noin nuoria ei ole usein. Sekin on nähty, että murrosikäiset tytöt näpistelevät päästäkseen komeiden nuorten poliisien kyydissä poliisilaitokselle! Näpistyksiin puuttumisesta on tullut osa poliisin ja kauppiaiden yhteistyöt ja käyrät ovat jo laskussa. Suurinta osaa kiinni jääneistä ei näy enää tilastoissa seuraavina vuosina. Joukossa on kuitenkin aina muutama, joka uusii tekonsa. Järvenpään kouluilla käynyt nuorisopoliisi on tavoittanut vuosittain 8500 lasta. Poliisin resurssipulan vuoksi kouluvierailuja ei enää tehdä, mutta muuta kautta tavoitetaan noin 3000 lasta. Vuonna 2006 on kaavailtu alkavaksi nuorisopoliisitoiminta, jota kunnat tukevat. Vanhempia mukaan Poliisin mukaan nuorten turvaverkko on huomattavasti tiivistynyt Kastun myötä, mutta vanhempia pitäisi saada mukaan vielä enemmän. Kastun työryhmissä poliisi on kohdannut vanhempien edustajat, jotka ovat tuoneet esille asioita, jotka eivät muuten tulisi esiin. - Kastun myötä on syntynyt verkostosuhteita. On helppo ottaa yhteyttä kun tuntee vaikkapa nuorisotoimiston väkeä. Järvenpäässä on aina ollut yhteistä halua tehdä lapsia ja nuoria koskeville asioille jotakin. Kastussa on kerätty yhteen ne asiat, joita on pidetty tärkeinä, mitä Lastu vielä tiivisti. Vaikka kaikkea ei voi tehdä, tärkeää on, että on yhteisiä tavoitteita, sanoo ylikomisario Kari Onninen Keski- Uudenmaan poliisista. Nuoret viettävät vapaa-aikaansa mielellään kävelykadulla ja Rantapuistossa, ja suurimmaksi osaksi kaikki sujuu hyvin. Kävelykadulla kameravalvonta rauhoittaa. - Mutta vanhempien olisi hyvä käydä välillä katsomassa, että he ymmärtäisivät, missä olosuhteissa nuoret viettävät aikaansa. Usein poliisi tapaa jopa 10-vuotiaita puolenyön aikaan kadulla. Jatkuvasti törmätään myös vanhempien välinpitämättömyyteen; vanhempi voi sanoa kotiin soittavalle poliisille, että pitäkää siellä. Ei ole kummaa sekään, että nuori haluaa jäädä kiinni, sillä saa ainakin huomiota. Sitaatit: Mäkinen, Heli 2005: Kohtaamisia näpistelyn käsittelyssä. Teoksessa Pirjo Salminen (toim.) Yhdessä kasvattamaan. PS-Kustannus. Kommentti Kauppiaan terveiset vanhemmille Vanhemmat, opettakaa lapsille hyvä kauppakäytös ja toisen omaisuuden kunnioittaminen! Vanhemmat suhtautuvat kaupan tavaroihin ikään kuin ne olisivat ei kenenkään omaisuutta: He antavat lasten leikkiä leluilla ja kirjan katsottavaksi ostoskierroksen ajaksi ja jättävät sen sitten vaan jonnekin hyllylle. Pieni joukko vanhempia pitää näpistelyä kauppiaan vikana, koska tämä ei valvo tavaroitaan. Suurin osa suhtautuu asiallisesti. Jos lapsi jää kiinni, neuvokaa lapsia, rähjääminen ei auta. Missä vanhemmat voivat puhua, kun lapsi on jäänyt kiinni? Ihanaa kun saa puhua! Palautteeni poliisille: Poliisi on asiakaspalvelija ja osaa suhtautua oikein lapsiin ja nuoriin. Kaupan omavalvonta toimii: Alaikäisille ei myydä ja jokainen myynnistä kieltäytyminen kirjataan

7 Aikuinen saa puuttua lasten ja nuorten päihteiden käyttöön Kuvitellaanpa varsin mahdollinen tilanne, että oman tai toisen perheen nuoren päihteiden käyttö tulee tietoon: Aikuinen näkee tutun tai tuntemattoman nuoren tai lapsen juopuneena kadulla tai alkaa epäillä oman nuorensa käyttävän alkoholia tai huumeita. Mitä tehdä, miten toimia, miten puuttua? Kuljetaanko ohi ja suljetaanko silmät? Tilanteeseen voi joutua hyvinkin yllättäen. Järvenpäässä aikuisen ei tarvitse jäädä huolineen yksin: Neuvoja voi kysellä ja apua saada, vakuuttaa ennaltaehkäisevän työn koordinaattori Eija Mansnerus. - Jos tapaa juopuneen lapsen ja tuntee hänet, voi soittaa tämän kotiin. Jos kyse on kotibileistä ja jos rohkeutta riittää, voi ottaa yhteyttä bilepaikan vanhempiin, jotka ovat vastuullisia. Havaintonsa juopuneista lapsista tai nuorista voi kertoa myös kaupungin erityisnuorisotyöntekijöille, jotka ovat tietoisia ja kiinnostuneita paikoista, joissa nuoret juhlivat usein päihteiden kera. Erityisnuorisotyöntekijät tietävät, mitä tehdään. Koulussakin ollaan selvillä lapsen tai nuoren tilanteesta ja siellä on jo saatettu havaita muutos nuoren käytöksessä, esimerkiksi kaveripiirin muuttuminen. Koulujen kuraattorit ja kouluterveydenhoitajat ovat vaitiolovelvollisia, kuten muutkin kaupungin virkamiehet. - Lastensuojeluilmoituksenkaan tekemistä ei tarvitse pelätä. Se ei merkitse sitä, että iso pyörä huostaanottoineen alkaa pyöriä. Syyksi riittää huoli siitä, että lapsi on vaarassa tai turvaton. Ilmoituksen voi tehdä nimettömänä. Tieto alaikäisen päihtymyksestä, putkaan joutumisesta tai siitä, että poliisi on kaatanut viinat maahan Rantapuistossa, menevät aina kaupungin perhesosiaalityöntekijöille. He ottavat yhteyttä kotiin ja kertovat, että lapsesta on tullut ilmoitus. Yhteydenoton ensisijainen tarkoitus on tarjota perheelle apua. Kun lapsen tai nuoren päihteiden käyttö huolestuttaa Kun lapsen tai nuoren päihteiden käyttö huolestuttaa, yhteyttä voi ottaa Järvenpään kaupungin työntekijöihin, joilla on vaitiolovelvollisuus. Huolensa voi kertoa koulun terveydenhoitajalle, koulukuraattorille tai kaupungin ehkäisevän päihdetyön koordinaattorille. He tietävät keinot, jotka kuhunkin tilanteeseen sopivat. Kaupungin työntekijöillä on käytössään myös verkostotyön menetelmiä, joiden avulla tilanteita pohditaan ulkopuolisten ammattilaisten kanssa. Järvenpään kaupungin vaihde (09) 27191: Kouluterveydenhoitaja Koulukuraattori Erityisnuorisotyöntekijät Lastensuojelu Ehkäisevän päihdetyön koordinaattori Keski-Uudenmaan Päihdepysäkki (09) Koulussa kannetaan huolta Ilmoitus voi mennä myös koulun kuraattorille, joka omalta osaltaan selvittää nuoren tilannetta koulussa. - Jokaisessa koulussa on oppilashuoltoryhmä, jossa kannetaan huolta oppilaiden psykososiaalisesta hyvinvoinnista. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat koulun rehtorin, erityisopettajan, opintojen ohjaajan, kuraattorin ja terveydenhoitajan lisäksi myös erityisnuorisotyöntekijä. Oppilaiden asioita käsitellään siellä luottamuksellisesti ja vanhemmat saavat tiedon asioiden käsittelystä. Kouluilla nuoren juopumus otetaan aina ensin puheeksi ja sitten pohditaan jatkotoimia riippuen siitä, onko kyseessä kertakokeilu vai pitkittynyt käyttö. Jos ilmoituksia tulee useita samasta lapsesta, huoli on sitä suurempi. Vanhempi voi toivoa, että lapsen nimeä ei oteta esille asian käsittelyn yhteydessä, vaan että tilanne käsitellään esimerkiksi huolena tietyn luokan käyttäytymisestä. - Tärkeää on kodin ja koulun yhteistyö, johon kuuluu avoimuus ja hyvä tiedonvälitys, Eija Mansnerus muistuttaa. Päihdepysäkki on auttamispiste Keski-Uudellamaalla toimii Päihdepysäkki, johon kuka tahansa voi ottaa yhteyttä, kun lapsen tai nuoren juominen huolestuttaa tai epäillään huumeiden käyttöä. Päihdepysäkki on alle 18-vuotiaiden nuorten ja heidän perheidensä auttamispiste, jonka tavoitteena on ehkäistä ennalta ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Päihdepysäkillä toimitaan yhteistyössä nuoren sosiaalisen verkoston kanssa. Päihdepysäkiltä saa keskusteluapua, neuvoja ja sinne voi myös varata ajan. Keskustelu käydään luottamuksellisesti, tiedot eivät lähde eteenpäin. Se on myös paikka, jossa vanhemmat voivat saada tukea ja jakaa hätäänsä, jos lapsi tai nuori on jäänyt kiinni huumeiden käytöstä. Useinhan perhe on tilanteessa täysin yksin, koska muille ei mielellään kerrota. Päihdepysäkin asiakkaat ovat alle 18-vuotiaita, nuorimmat ovat olleet 5. luokkalaisia. Päihdepysäkillä asioineet nuoret ovat kokeilleet ja käyttäneet ensisijaisesti alkoholia, kannabista, tupakkaa ja lääkkeitä. Nykyisin erilaisia aineita liikkuu nuorten saatavilla. Yksittäiset nuoret ovat käyttäneet tai kokeilleet amfetamiinia, ekstaasia, Subutexia tai muita opiaateiksi luokiteltuja huumeita. Nuoren huumeiden käyttöön tai epäilyyn siitä pyritään aina puuttumaan nopeasti. Jos nuori jää kiinni huumeiden käytöstä poliisille, vanhemmat, nuori ja viranomainen pitävät ensin yhteisen keskustelu- ja tutkintapalaverin. Jos kyseessä on nuoren ensimmäinen huumekokeilu, hän saa varoituksen. Rekisteriin ei jää tietoa. Jos kyseessä on törkeä rikkomus eli nuoren hallusta on löytynyt suuria määriä huumeita tai jos epäillään myyntiä, asia lähtee etenemään syyteharkintaan. Huumeita käyttävän nuoren kanssa tehdään aina hoitosopimus. Ajantasaista tietoa päihteistä Kommentti Päihdemyönteinen kulttuuri Kouluterveydenhoitajien mukaan peruskoulun yläasteella olevien nuorten alkoholinkäyttö on lisääntynyt vuoden 2005 aikana Etelä-Suomessa. Syinä ovat alkoholiveron alennus, päihdemyönteinen kulttuuri ja vanhempien heikentynyt vastuunotto. Myönteistä oli, että nuoret suhtautuvat aiempaa kielteisemmin huumeiden käyttöön. Tärkeimmäksi tekijäksi ehkäisevässä päihdetyössä terveydenhoitajat nostivat moniammatillisen yhteistyön. Tiedot käyvät ilmi Etelä-Suomen lääninhallituksen julkaisemasta raportista, jossa selvitettiin kouluterveydenhoitajien näkemyksiä nuorten päihteiden käytöstä

8 Malttia mieluummin kuin viinaa Yhteiset pelisäännöt kaveripiirille luovat turvaa ongelmatilanteiden varalle Suomalaiset nuoret aloittavat alkoholin käytön paljon ennen laillista ikärajaa. Moni vanhempi ostaa tai tarjoaa alkoholijuomia alaikäiselle lapselleen eikä näe siinä mitään pahaa. Päinvastoin he perustelevat, että näin ainakin tietää mitä ja kuinka paljon nuori juo. Kaikki vanhemmat eivät kuitenkaan osta silläkään uhalla, että heitä pidetään tiukkapipoina. Kathy Metsälän mielestä laki on selkeä ja se kieltää alaikäisiltä alkoholin. Siksi hän ei osta eikä tarjoa. - Lapsi ja nuori ei ole kypsä arvioimaan ja ottamaan vastuuta juomisestaan. Ja onhan se vaikeaa, usein se on mahdotonta aikuisillekin. Meillä kotona aikuiset ottavat alkoholia, mutta emme salli sitä lapsillemme. Meillä lapset eivät juo edes juhlissa tarjottuja maljoja. - Voi kuulostaa tiukalta, mutta nämä rajat kotonamme on hyväksytty eikä asiasta tarvitse käydä juupas-eipäs-keskustelua. Metsälän perheessä lapsille on perusteltu asiat terveydellisillä, moraalisilla ja laillisilla seikoilla. Heille on painotettu malttia asiassa ja muistutettu, että järki kasvaa iän myötä ja siksi kokeilua kannattaa siirtää mahdollisimman myöhäiseksi. - Juovuksissa nuoren oma kontrollin puuttuu ja hän voi joutua tilanteisiin, joissa seuraukset voivat olla vakaviakin. Joku voi käyttää hyväksi tai pahoinpitelee. Meillä perheen sukulaiset ja lähipiiri allekirjoittavat samat arvot ja pelisäännöt ovat yhteiset. Jos aikuinen tapaa lapsen tai nuoren päihtyneenä, hän täyttää aikuisen velvollisuutensa ja toimittaa nuoren kotiin. Aikuisen on otettava vastuu lapsesta. Pelisääntöjä muiden vanhempien kanssa on vaikea tehdä - Kun sain tietää lapsen kaverien kokeiluista luottamuksellisissa keskusteluissa, en voinut luottamusta rikkoa. Olo oli usein voimaton. Kun kaverit alkoivat kokeilla juomista, käytiin meillä kotona surutyö, kun lapsi koki, että kaikki muuttuu ja yhteinen lapsuus on mennyttä. Aikuisen maailmaan on turhan kiire. Metsälän perheessäkin lapsi kokeili alkoholia rippileirin jälkeen, mutta jäi kiinni. Asiasta käytiin keskustelu sen isommitta huudoitta. Nuori tietää periaatteet ennestään. - Olen huolissani Rantapuiston viikonlopuista. Nuoret ovat melko holtittomassa kunnossa ja vaikka he pyrkivät pitämään huolta kavereistaan, ei se aina onnistu. Olen kuullut, että siellä aikuiset miehet kyttäilevät nuoria tyttöjä. Vanhempien tulisi käydä katsomassa missä nuori iltojaan viettää. Tiedän, että vanhemmat ostavat lapselle yhdestä kahteen siideriä tai olutta uskoen niiden riittävän. Totuus on kuitenkin, että nuori hankkii itselleen lisää ja vahvempaa. Näen työssäni surullisia nuorten kohtaloita; mutta en tiedä mitä pitäisi tehdä, että todellinen tieto ympäröivästä nuorten maailmasta saavuttaisi äidit ja isät. Toivoisin, että vanhemmuus, kyky rakastaa ja rajata löytyisivät. Kommentti Ihan tottako eurooppalaista? Suomessa unohtuu se tosiasia, että kun keskieuroopassa alaikäinen saa lasin viiniä, niin samalla sunnuntaipäivällisellä istuu noin neljä isovanhempaa ja sukupolvien normit, joiden mukaan nuoret eivät kännää kaduilla ja puistoissa. Muualta tuotuna yksi tapa ei toimi Suomessa, jos meillä on samaan aikaan kymmenen tapaa, jotka vievät pohjan pois siltä yhdeltä - vaikka olisikin sinänsä järkevät perustelut. Muualla ei tulisi kuuloonkaan, että lapset ovat humalassa kaduilla. Joissakin maissa alle 12-vuotiaan yksin kotiin jättäminenkin voi olla laissa kielletty! Myöskään ikätovereiden merkitys ei ole samanlainen kuin meillä, vaan perhe menee usein edelle. Päivälliseltä ei olla pois harrastuksen tai kavereiden takia. Vanhemmat kuljettavat kouluun ja muualle. Yhteiset pelisäännöt lapsen ja nuoren kaveripiirin kesken helpottavat vanhempien kasvatustyötä. Erityisen tärkeiksi ne nousevat, kun nuori alkaa liikkua kaveriporukassa kodin ulkopuolella. Jo etukäteen, ennen kuin mitään on tapahtunut, olisi hyvä puhua siitä, miten kaveripiirin perheissä suhtaudutaan päihteisiin, kotiintuloaikoihin. Entä sallitaanko kotibileet, kuka niitä valvoo ja sopiiko soittaa, kun haluaa tarkistaa onko lapsi on siellä, minne hän kertoi menevänsä yökylään. Kun kiperiä tilanteita syntyy, yhteisesti sovitut pelisäännöt nousevat arvoon arvaamattomaan esimerkiksi silloin, jos nuori tavataan humalassa. Asia olisi hyvä ajatella jo etukäteen. - Keskellä sitä kriisiä pitää olla selkärangassa jonkinlainen toimintamalli, sanoo Katja Repo, monessa mukana oleva järvenpääläinen vanhempi. Hän on aika ajoin yrittänyt herätellä keskustelua yhteisistä pelisäännöistä. - Kun lapset olivat vielä pieniä, oli helppoa keskustella kasvatusperiaatteista hiekkalaatikoilla ja vanhempainilloissa ja sopia yhteisiä pelisääntöjä kuten läksyjentekoajoista, viikkorahoista, kotiintuloajoista. Mutta sen jälkeen, kun lapset kasvoivat, eivät tällaiset pelisääntökeskustelut enää onnistuneet syystä tai toisesta. Luonteva vertaistuki Katja kertoo usein törmäävänsä vanhempiin, joiden mielestä juominen kuuluu nuoruuteen. Hän tuntee jäävänsä usein yksin mielipiteineen tai ainakin samaa mieltä ovat vain harvat. - Olen jäänyt ihmettelemään miksi pelkistä kasvatusperiaatteista keskustelukin on niin vaikeaa muiden nuorten vanhempien kanssa? Johtuuko se siitä, että jollain tavoin hävetään oman murkun edesottamuksia vai onko syynä vastakkainasettelu sallivan linjan ja nollatoleranssin välillä? - Lapset taitavat olla ainakin meille äideille niin omia ja rakkaita, ettei keskusteluissa voi edes vihjaista sellaisista ongelmallisimmista asioista, jotka saattaisivat oman lapsen kielteiseen valoon. Ja kuitenkin muiden nuorten vanhemmat olisivat niitä luonnollisimpia vertaistukiverkostoja, joissa voisi muun muassa sopia yhtenäisiä toimintamalleja ongelmatilanteiden varalta. Vanhempien yhteisissä pelisäännöissä voisi Katjan mukaan käsitellä paitsi kotiintuloaikoja myös puuttumiskynnystä ja -oikeutta. - Kukaan aikuinen ei jätä puuttumatta autotiellä leikkiviin ala-asteikäisiin, mutta yhä useampi kävelee kadulla oksentavan nuoren ohi. Puuttumisoikeudella tarkoitan sitä, että vanhempien kesken olisi sovittu oikeus - ja velvollisuus - ilmoittaa esimerkiksi tupakanpoltosta tai alkoholinkäytöstä nuoren vanhemmille, ilman että joutuu itse syntisäkiksi ja saa kurat silmille. Vanhempia ei tunne -Yhteisiä pelisääntöjä kaipaan myös yökyläilyissä, välistä tuntuu että olen ainoa lapsensa yökyläilyjä tarkistava tässä kaupungissa. Sallitaanko bileet vanhempien poissa ollessa? Jos juominen sallitaan, miten toimitaan ongelmatilanteissa? Mutta yhteisiä sopimuksia voi olla vaikea solmia, koska vanhemmat eivät tunne toisiaan. Kaveripiiri ulottuu koulusta harrastuksiin ja muuhun vapaaaikaan. - Ihanteellisinta olisikin, jos tuntisi nuoren kaveriporukan vanhemmat, mutta usein saa olla tyytyväinen, jos tuntee lapsensa kaverit edes etunimiltä vanhemmista puhumattakaan. Myöskään perheen lähipiirin, sukulaisten ja ystäväperheiden, vaikutusta ei pidä unohtaa tai vähätellä, ristiriitoja syntyy jos esimerkiksi tädin tai perheystävien luona katsotaan vaikka tupakanpolttoa läpi sormien

9 Vanhemmilla harhakäsityksiä nuorten juomisesta Aikuisten esimerkki on tärkeä Vanhemmat uskovat, että oma lapsi ei käytä alkoholia tai käyttää sitä vähemmän kuin nuoret itse kertovat. Juopuneena kaduilla esiintyvä lapsi on jonkun muun lapsi. Asia kävi ilmi vuonna 2004 toteutetussa Pakka-kyselyssä, jossa saman paikkakunnan nuorten ja vanhempien käsitykset erosivat selvästi toisistaan. Tulokset kuvastanevat myös Järvenpään tilannetta vaikka kysely ei olekaan täällä tehty. Kyselyyn vastanneista vuotiaiden nuorten vanhemmista 40 prosenttia arveli, ettei oma lapsi käytä koskaan alkoholia. Kuitenkin vastaavanikäisistä nuorista enemmistö kertoi käyttäneensä alkoholia, ja vain 21 prosenttia nuorista ilmoitti olevansa raitis. Vanhemmista 67 prosenttia arveli, ettei oma nuori ole koskaan humalassa, kun nuorista näin ilmoitti vain 27 prosenttia. Nuoret kertoivat hankkineensa alkoholijuomansa kavereilta, vanhemmiltaan, sisaruksiltaan tai tuntemattomalta. Aikuisista vain hyvin harva kertoi välittäneensä alkoholia alaikäisille. Nuorten mielestä alkoholin hankkiminen kaupasta on helppoa ja kiinnijäämisen riski on pieni. Lähde: Holmila, Marja, Karlsson, Thomas & Raitasalo, Kirsimarja. Alaikäisten alkoholiostot. Yhteiskuntapolitiikka 3/ Järvenpäässä nuorisotyöntekijä ei mene nuorten kanssa samalla tupakointipaikalle eikä nuorille tarjota tupakkaa kadulla vaikka nämä pyytäisivät. Sama pätee myös nuorisotyön vapaaehtoisiin, joiksi pääsääntöisesti otetaan aikuisia. - Se, millaisen aikuisen mallin nuorisotyöntekijä nuorille antaa, on tärkeä, korostaa erityisnuorisotyöntekijä Riitta Leskinen. Nuorisotyössä on käyty viime vuodet keskustelua työntekijän vastuusta ammatissa sekä työssä että vapaa-aikana. Työntekijöitä on ohjeistettu, että nuorten kanssa toimivat aikuiset eivät keskustelisi vapaaajastaan nuorten kuullen, jos siihen liittyy alkoholi. Heidän ei myöskään pitäisi viettää aikaa samassa paikkakunnan ravintolassa kuin aikuistuvat nuoret eli entiset asiakkaat. Kun ei olla kavereita, vaan ollaan aikuisia, se luo nuorisotilaan ja kadulle turvallisuutta ja tervettä auktoriteettia. Takavuosina nuorisotyössä puhuttiin luottamuksesta, jota ei saa rikkoa eli kertoa vanhemmille. Nyt on toisin: - Jos nuori töppää, hän kantaa myös vastuun. Nuorisotyöntekijä ei ole viranomainen eikä kaveri. Kun nuori kohdataan ensi kertaa päihtyneenä, se menee vielä kokeilun piikkiin, mutta seuraavalla kerralla asiaan puututaan ja siirretään vastuu vanhemmille. Käytännössä tieto menee kotiin. Kuudes ja seitsemäs luokka ovat pahin ikävaihe tupakoinnissa. Keinot ovat kuitenkin vähissä. Koulussa asiaan puututaan ja tupakanpoltosta kiinni jäänyt saa jälki- istuntoa, mutta se ei juurikaan auta, jos nuori on jo aloittanut. Nuorisotiloilla tupakoijat häädetään kauemmas, nurkalle ei saa jäädä, kertoo Leskinen. Se harventaa sauhuttelukertoja mutta ei edesauta lopettamista. Seiskaluokalla kiinnostus herää Vuonna 2004 toteutetun kouluterveyskyselyn mukaan nuorten päihteiden käyttö Järvenpäässä on rauhoittumassa. On viitteitä siitä, että päihteettömyydestä ja raittiudesta olisi tulossa nuorten suosima trendi. Huolestuttavaa on, että riskiryhmän nuoret, ne jotka juovat paljon, juovat yhä enemmän ja ero vähemmän juoviin ja polttaviin nuoriin kasvaa. Nuorten juominen vilkastuu vapusta koulujen päättymiseen. Syksyllä koulujen alkaessa on taas levotonta, kunnes koulunkäynti ja harrastukset alkavat rytmittää arkea. Kriittistä aikaa juomiselle on aika, jolloin nuoret siirtyvät alakoulusta yläkouluun. Seiskaluokalla kiinnostus alkoholiin herää ja silloin saatetaan kokeilla ensimmäisen kerran. Kahdeksannella juominen vakiintuu ja saattaa olla varsinkin tytöillä hurjimmillaan. Järvenpäässä vanhemmat huolestuivat 90-luvun lopussa nuorten juomisesta ja kyselevät edelleen aktiivisesti esimerkiksi vanhempainilloissa. Lukiolaisille ja 8-9 luokkalaisille teetetyn Stakesin kouluterveyskyselyn mukaan huolestuttavaa on, että järvenpääläiset nuoret (25%) vastasivat, että he eivät saa riittävästi tukea vanhemmiltaan. Vanhemmat eivät nuorten (43%) vastausten mukaan tiedä, missä nuoret viettävät viikonloppuja

10 Vieroituskurssi nuorille? Ennaltaehkäisevää päihdetyötä Nuorten tupakointi nousee usein puheenaiheeksi, kun nuori lähtee rippileirille. Vanhemmat kyselevät huolestuneita, saako leirillä polttaa. Joku ehkä pelkää, että leirillä oma lapsi aloittaa ja toinen toivoo, että hengellinen ympäristö vieroittaisi huonoista tavoista. Saako siis polttaa? Ei saa, mutta käytännössä kyllä, jos riparilaisella on vanhempien lupa. Leirillä tupakkapaikalle saa mennä vain yksi kerrallaan. Rippileirillä on tärkeää, ettei tupakkapaikasta tule seurustelupaikka ja etteivät isoset tupakoi leiriläisten kanssa. Kukaan ei saa aloittaa rippikoulussa tupakointia. Monet nuoret ovat polttaneet jo usean vuoden ennen rippikouluun tuloa, joten he ovat riippuvaisia tupakasta, jolloin lopettaminen on vaikeaa. Järvenpään seurakunnan nuorisotyö järjesti joitakin vuosia sitten nuorille vieroituskurssin. Tulijoita ei ollut - nuoret eivät olleet valmiita. Seurakunnan nuorisotyö painottaa, että nuoren tupakointi tulee ratkaista perheissä eikä odottaa, että rippikoulu ratkaisee ongelman. - Tilanne on hankala, koska yhtäältä tulee noudattaa lakia, joka kieltää tupakoinnin alle 18-vuotiailta, mutta toisaalta seurakunnan rippikoululeirejä pitävistä työntekijöistä valtaosa on todennut, että poliisiksikaan ei voi ryhtyä. Seurakunnan rippikoulussa on pääpaino kasteopetuksessa, ei tupakkalakon aloittamisessa, muistuttaa johtava nuorisotyönohjaaja Markku Ihander. Tulipalovaara Jos tupakointia ei sallita valvotuissa oloissa niille, jotka ovat siitä riippuvaisia, he menevät salatupakalle metsään. Tämä merkitsee tulipalovaaraa leirikeskuksissa, jotka ovat metsän keskellä kaukana kaikesta ja varsinkin vapaapalokunnasta. Muutama vuosi sitten salapolttajat sytyttivät vahingossa seinän tuleen. Samassa rakennuksessa sijaitsivat leiriläisten majoitustilat. Päihteiden käytön ehkäisymallin mukaan aikuiset sitoutuvat laillisuuteen eli puuttuvat alle 18-vuotiaiden tupakointiin. Käytännössä kuitenkin monet ovat arkoja puuttumaan siihen ja ilmoittamaan vanhemmille. Kouluissa välituntivalvonta on vaikeaa. Osa vanhemmista ostaa itse tupakat lapsilleen. Nuorten tupakanpolttoon puututaan harvoin ehkä senkin vuoksi, että sen katsotaan olevan päihteistä haitattomin. Nuorten tupakointi näyttäisi olevan vähentymään päin, mutta toisaalta tupakkaa kokeillaan entistä nuorempana. Hyvän pohjan tupakkavalistukselle antaa nuorten kiinnostus terveisiin elämäntapoihin. Moni nuori jo ajatteleekin, että tupakointi on junttimaista. Lisätietoa: Tupakka ja nuoret org Opetussuunnitelmaan sisällytetty ennaltaehkäisevän päihdetyön malli määrittelee, miten kouluissa nuorten päihteiden käyttöä ehkäistään ja miten siihen puututaan. Ennaltaehkäisevä päihdetyö sisältyy jo koulun kasvatustavoitteisiin ja asennekasvatus läpäisee eri oppiaineet. Se on kodin ja koulun yhteinen asia. Yhteisten toimintatapojen tarve tuli ilmeiseksi, kun vanhemmat, koulu, sosiaali- ja terveystoimi ja nuorisotoimi havahtuivat siihen, että tarvitaan yhä enemmän verkostotyöskentelyä ja yhteisiä toimintamalleja, jotta nuorten lisääntyvään tupakointiin ja runsaaseen alkoholinkäyttöön voidaan puuttua ja mieluiten ryhtyä työhön jo ennakolta. Toimintamallissa on määritelty, kuka toimii ja miten, kun tieto tai epäily nuoren päihteiden tai huumeiden käytöstä tulee kouluun. Riippuen asian vakavuudesta ja siitä, mitä apua ja tukea lapsi ja perhe tarvitsevat, toimijoina ovat koulun henkilökunta, vanhemmat, kuraattori, koulupsykologi, koululääkäri, oppilashuoltoryhmä, erityisnuorisotyö, päihdepysäkki, nuorisopoliklinikka, lastensuojelu, poliisi ja seurakunta. Huumeiden käyttöön puuttuminen edellyttää varhaisen avunannon lisäksi erityistoimia, sillä käyttö, hallussapito ja myynti ovat rikoksia. Aineistoon on koottu puheeksiottoa varten ohjeita vanhemmalle ja kasvattajalle tilanteeseen, jolloin nuoren päihteidenkäyttö on tullut ilmi. Vanhempia kannustetaan keskustelemaan asioista jo ennen kuin mitään on tapahtunut. Nuori voi etukäteen vaikkapa valmistautua tilanteeseen, jossa alkoholia tarjotaan ja miettiä, miten siitä voi kieltäytyä. Mallissa on myös faktatietoa huumeista ja yhteystietoja apua tarvitseville. Ehjäke koordinoi Järvenpäässä lasten, nuorten ja perheiden parissa tehtävää ehkäisevää päihdetyötä koordinoi ja kehittää moniammatillinen yhteistyöryhmä, Ehjäke. Ehjäkkeen tavoitteena on päihteiden käytön ennaltaehkäisy ja päihteistä aiheutuvien ongelmien vähentäminen verkostoyhteistyötä tiivistämällä. Ehjäkkeen kohderyhmänä ovat myös huumeiden kokeilijat ja käyttäjät ja lasten ja nuorten parissa työskentelevät

11 Ikärajat suojelevat lasta ja nuorta Aikuisen harkittava Kun alakoululainen kertoo pelaavansa 15+-pelejä, hän ehkä vain kerskuu saadakseen kaverien kunnioituksen. Mutta kyse voi olla myös siitä, että kukaan ei valvo: Vanhemmat eivät välitä tai ymmärrä ikärajan merkitystä tai eivät tiedä sellaista olevankaan. Tietokone- ja konsolipelien ikäsuositukset ja -rajat perustuvat pelien haitallisuuteen. Ne eivät kuvaa vaikeustasoa kuten Lego-paketeissa olevat ikämerkinnät. Aikuiset valvovat tiukasti lapsen peliaikaa mutta eivät tiedä, mitä lapset pelaavat, koska pelikulttuuri on useimmille vanhemmille täysin vieras. Suurinta osaa peleistä ei olekaan tarkoitettu lapsille vaan aikuisille. Alle 18-vuotiailta kiellettyä peliä ei saa luovuttaa alaikäiselle. Alemmat ikärajat ovat suosituksia. Pelikotelon kannessa on sisältöä kuvaavia symboleja ja ne kertovat syyn pelin saamaan ikärajaan. Peli voi sisältää väkivaltaa, seksiä, kauhua, huumeita, syrjintää tai kiroilua. Pelejä ei esitarkasteta. Laki koskee myös pelihalleissa pelattavia pelejä. Vanhempia tarvitaan rajoittamaan pelaamista ja valitsemaan ikäkaudelle sopivat pelit. Usein lapsi valitsee pelin itse kaverien suosituksesta. Valppaus on paikallaan siksikin, että peliteollisuus on jo suurempi bisnes kuin elokuvateollisuus. Pelaa lapsen kanssa Vanhempien on syytä tutustua peleihin, jotka ovat nykylapsen virtuaalinen leikkikenttä. Pelaa lapsen kanssa hänelle sopivaa peliä! Lapsi on aikuista osaavampi ja hänestä voi olla hauskaa neuvoa vanhempaansa. Tietokone- ja konsolipelit ovat nykylasten, varsinkin poikien, suosittu harrastus ja sosiaalistakin toimintaa. Pelit tarjoavat jännitystä, ne hauskuuttavat ja rentouttavat. Niiden avulla lapsi ottaa tietokoneen haltuunsa. Peleihin liittyy myös haasteita: päämäärän saavutettava ja esteet voitettava. Pelien maailman upotaan, mutta sinne ei pidä jäädä. Pelien vaikutuksia lapsiin ei ole juurikaan tutkittu. Niiden on uskottu yllyttävän väkivaltaan. Arkinen kokemus perheissä pelaamisen varjopuolista kertoo ainakin sen, että lapsi ja nuori voi uppoutua pelaamiseen niin, että se haittaa muuta arkea. Pelaaminen voi myös kaapata aikaa muulta tärkeältä lapsen toiminnalta, kuten ulkoilulta ja leikiltä. Pelaaminen on viihdettä ja jos lapsi käyttää siihen aikaa tuntitolkulla, aikuiset saavat hikeentyä. Vanhemman kanssa verkkoon Vanhemmalla on vastuu lapsen netin käytössä. Siinäkin tarvitaan valvontaa ja rajoja pitää asettaa. Kerro lapsille netin vaaroista, etsi tietoa suodatinohjelmista, neuvo netiketti ja opasta surffailemaan hyville, hyödyllisille ja hauskoille sivuille. Sopikaa etukäteen pelisäännöt. Verkko on verraton tietolähde. Tietokoneen paras paikka on siellä, missä vanhemmat voivat valvoa sen käyttöä. Ohjeita netin käyttöön pelastakaalapset.fi, mll.fi, tietoturvakoulu.fi Aika ajoin nousee keskustelu siitä, onko elokuvalle asetettu ikäraja oikea. Elokuvien ikärajat perustuvat lastensuojelullisiin näkökohtiin. Valtion elokuvatarkastamo arvioi, minkä ikäisen lapsen kehitykselle elokuvan sisältämä väkivalta, seksi, kauhu tai muu sen kaltainen aineisto on haitallista, ja tekee sen perusteella ikärajapäätöksen. Kaikki alle 18-vuotiaille tarkoitetut kuvaohjelmat tarkistetaan ennakkoon. Elokuvateatterissa esitettäviä elokuvia pääsee katsomaan täysi-ikäisen seurassa ikärajaa kaksi vuotta nuorempi. Joustoa ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä, ja siksi aikuisen olisi aina otettava huomioon lapsen luonne ja herkkyys, kun hän valitsee lapselle elokuvan. Pimeässä elokuvateatterissa jokin kohtaus voi olla liian pelottava. Vanhemmat tuntevat lapsensa. He voivat valita lapselle toisen, yhtä hyvä vaihtoehdon. Lasten kanssa voi keskustella elokuvien sisällöistä. Aikuinenkin suojelee itseään eikä halua katsoa esimerkiksi kauhua. Elokuva voidaan kieltää alle 7-vuotiailta, alle 11- vuotiailta, alle 15-vuotiailta, alle 18-vuotiailta tai sallia kaikenikäisille. Ikärajat ovat velvoittavia. Kotona saattaa olla selvää, että lapsilta kiellettyjä elokuvia ei katsella, mutta kaverien luona se onnistuu. Vanhempainilloissa voisi keskustella pelisäännöistä ja kotien erilaisista käytännöistä. Entä miten suojellaan lasta television ääressä? Lisätietoa: Valtion elokuvatarkastamo Ikärajaluokituksen perusteet on tarkoitettu myös lasten vanhemmille sekä kouluille mediakasvatuksen tueksi. Pelien ikärajat Yleiseurooppalainen ikämerkintäjärjestelmä, PEGI (Pan European Game Information) otettiin käyttöön vuoden 2003 aikana 16 Euroopan maassa, myös Suomessa. Yleiseuroopalaisessa merkinnässä on ikämerkinnän lisäksi pelin sisältöä kuvaavia symboleja. Ne kertovat syyn pelin saamaan ikärajaan. Sisältösymboleja on kuusi. Väkivalta Seksi Kauhu Huumeet Syrjintä Kiroilu Suurimmat tietokone- ja konsolipelien valmistajat ovat sitoutuneet käyttämään yleiseurooppalaista merkintää. Se on kuitenkin vapaaehtoinen, maksullinen järjestelmä, minkä takia se ei Suomessa ole ainoa merkintäjärjestelmä. Jos pelissä ei ole yleiseurooppalaista merkintää, on siinä oltava kotimainen merkintä

12 Opinnäytetyöt 1. Saukko Satu, Makkaran paistosta jaettuun aikuisuuteen kodin ja koulun yhteistyö vanhempien näkökulmasta, 2003, Laurea - amk 2. Lehtineva Eeva, Kiuru Pia, Juvonen Tiina Kodin ja koulun välinen yhteistyö luokilla Järvenpäässä, 2003 Diak- amk 3. Anttila Pia, Nevalainen Katja, Eskarista kouluun esikoulusta kouluun siirtyvien lasten vanhempien tuen tarve, 2002 Laurea -amk 4. Järvinen Tiina, Anttilan koulun vanhempien käsityksistä kodin ja koulun yhteistyöstä opetussuunnitelman perusteiden valossa, Diak -amk 5. Kettunen Miia, Viren Sanna, Vanhempien ja työntekijöiden kokemuksia kasvatusyhteistyöstä Järvenpäässä, 2004 Diak - amk 6. Suortti Henna, Kolmikantakeskustelut siltana päiväkodista kouluun, 2004 Diak -amk 7. Karppinen Ossi, Kopsala Markus, Täällä kaiku, kuuleeko kieku, 2005, Diak - amk 8. Leinonen Elina, 3-6-luokkalaisten tyttöjen pienryhmän ohjauksen kokemuksiin perustuva opinnäytetyö valmistuu keväällä 2006, Diak - amk Diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetöitä löytyy internetistä osoitteesta: kirjastot.diak.fi/opinnaytepankki Laurea-ammattikorkeakoulun uusimpien opinnäytetöiden tiivistelmiä on osoitteessa: Projektipäällikön työryhmäjäsenyyksiä ja koulutuksia Kuntaliiton Kasvatus tulevaisuuteen- projektin johtoryhmä Kuntaliiton Kasvatus tulevaisuuteen- kirjatyöryhmä, Lastutyöryhmä , Lastun seurantaryhmä 2005 Oppilaan tuki tiimin jäsen, opetussuunnitelmatyö Päihteiden käytön ehkäisymalli perusopetukseen- työryhmä Kriisitoimintamalli perusopetukseen- työryhmä Järvenpään kaupungin teknisen toimen SVA sosiaalisten vaikutusten arviointi hankkeen ohjausryhmä, Järvenpään debriefingpäivystyksen vastuutiimi sekä päivystystyö Seurakunnassa strategiatyöryhmä, JET-koulutuksen suunnittelu- ja ohjausryhmät, hoitoonohjaustyöryhmä, kriisiryhmä Yhteisötyö ja arvo-osaaminen, Diak-amk, , erikoistumisopinnot 20 ov. JET johtamisen erikoisammattitutkinto Päihteiden käytön ehkäisymallin luominen Järvenpäähän + etätehtävät (1 ov) 2002 Opeko Kuntaliiton projektin vuosiseminaarit, kriisikoulutuspäiviä, Lapsipolitiikan verstas, Arviointikoulutus, Ryhmix- käyttökoulutus, Atk-koulutusta, osallistavan suunnittelun koulutus, vanhemmuuden roolikarttakoulutuksia, lapseen kohdistuvan pahoinpitelyn ja seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisyn koulutuspäivä Ohjausryhmän jäsenten yhteystietoja nuorisosihteeri Jari Ahola, puh osastopäällikkö Jouko Ranta (myös Lastun seurantaryhmä) puh rehtori Leena Vuorialho puh kiertävä lastenohjaaja Sirkka Hietanen, seurakunta, puh komisario Kari Onninen, puh vanhempi, kiertävä erityislastentarhanopettaja Tarja Seppälä puh lehtori Kaija Tuuri, Diak, puh kirkkoneuvoston edustaja, kehittämiskonsultti Eero Väisänen puh Lastun seurantaryhmä: Kaisa Peltomaa, puheenjohtaja, puh Sivuilta löytyy vapaasti tulostettavat kalvopohjat vanhempainiltoja varten, kun halutaan käynnistää kasvatuskeskustelua sekä käytöspasseja eri ryhmille. Kuntaliiton koko hankkeen pilottien aineistoa ja loppuraportit sitä mukaa kun ne valmistuvat. Lapsia ja nuoria koskevaa tietoa, sekä lastuasiakirja ja Lastun seurantaan liittyviä asioita. Seurakunnan toimintaa Monipuolista tukea ja toimintaideoita vanhempainyhdistyksille ja -ryhmille. Käytetyt lähteet Kettunen Miia, Viren Sanna, Vanhempien ja työntekijöiden kokemuksia kasvatusyhteistyöstä Järvenpäässä 2004, Diakonia-ammattikoulu Opettaja-lehti Pulkkinen Lea, Mukavaa yhdessä, PS-kustannus 2002 Suomen Kuntaliiton kasvatus tulevaisuuteen - projektin loppuraportti, Helsinki 2005 Seppänen-Järvelä Riitta, prosessiarviointi kehittämisprojektissa - opas käytäntöihin 1/2003, Stakes Vanhemmuuden roolikartta, Varsinais - Suomen kuntayhtymä ja Suomen Kuntaliitto 68 69

13 OPPILAAN TEHTÄVÄ Hyvää tuulta

14 Kasvatusyhteistyön käytäntöjä Järvenpään Kasvatus tulevaisuuteen-projekti - kasvatusyhteistyön valtakunnallinen seminaari - esitteet, hanketiedotteet, julkaisut - verkoston sisäinen tiedotus: s-posti, paikallislehtien KASTU-liitteet (kasv.yht.työ) ammatti-, aikakausija sanomalehdet - KASTU:n, YE:n ja pilottien www-sivut - eri tahojen keskustelufoorumit radio- ja TV-haastattelut - laillisuuskampanja näpistelyn, alkoholin ja tupakan myynnin ehkäiseminen ala-ikäisille + puuttuminen - päihteettömät tapahtumat, Varpuke - eletään yhdessä -pelisäännöt - vanhempien te lat - roolikarttakoulutus, luennot - yhteiset arvot, normit, asenteet - vanhempien vertaisryhmät, - koulujen vanhempainyhdistykset - vanhempainverkosto - Lions Quest -vanhempainryhmät Kodin, koulun, päivähoidon, neuvolan ym. - kasvatusyhteistyö; yhteiset koulutukset - kolmikantakeskustelut - lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö Lastu - Lastun asiakirja ja seurantaryhmä - koulujen vanhempain verkosto - vanhempien - opetussuunnitelmatyö osallisuus, vertaistuki - tiedottaminen, yhteistyö median kanssa - vanhempien ja viranomaisten yhteistyö - laillisuus-kampanja - näpistelyteema-ilta (kauppiaat) - yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa (harjoittelut, tutkimukset) - kauppiaiden ja poliisin yhteiset menettelytavat ennaltaehkäisy- ja puuttumistilanteissa - yhteistyö yrittäjien ym. kanssa Lapsen ja perheen hyvinvointi - viranomaisten poikkihallinnollinen yhteistyö Yhteiset teemaviikot esim. - välittämisen viikko - ennaltaehkäisevä päihdetyö - vanhemmuuden roolikartta-koulutus - varhaisen puuttumisen-mallit Varpuke - poliittisten päättäjien tuki ja yhteistyö - lasten ja nuorten osallisuus - Lastutyö, yhteys strategiaan - kirkkovaltuuston ja kaupunginhallituksen yhteiset kokoukset - pilottiprojektin johtoryhmän jäsenyys - projektien yhteistyö: sisäiset/seutukunnalliset - yhteistyö vapaaehtoisjärjestöjen ja seurakunnan kanssa - kysely/kuuleminen lapsipoliittisen ohjelman Lastun teossa - yhteiset reilun pelin-säännöt julisteen suunnittelu - projektivierailut (Kuntaliitto) - eri projektien työntekijöiden verkosto - Keski-Uudenmaan pilottien yhteistyö - kunnan ja srk:n yhteinen työntekijä - asukasyhdistykset - setlementti Louhela - Lions klubit yhteistyössä, yhteiset tapahtumat Salminen/Mäkinen Kasvatuskumppanuuden ja yhteisöllisyyden tekijöitä Kasvatus tulevaisuuteen-hanke (KASTU) tiedottaminen, median kanssa vanhempien osallisuus, vertaistuki, vanhempien ja viranomaisten yhteiset arvot, normit, asenteet yhteistoiminnan rakenteelliset edellytykset yrittäjien kanssa yhteinen tarve-, tahto-ja tavoitetila yhteisesti jaettu kokemus Lapsen ja perheen hyvinvointi yhteistoiminnan organisointi kohtaaminen viranomaisten poikkihallinnollinen yhteisöhenki tutustuminen yhteisön tuki luottamus poliittisten päättäjien tuki, sitoutuminen tasavertainen dialogi lasten ja nuorten osallisuus, vertaistuki, projektien kunnan sisäiset/ seutukunnalliset järjestöjen ja srk:n kanssa Salminen

15

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Olarin koulu ja koti ry n

Olarin koulu ja koti ry n Olarin koulu ja koti ry n "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Lisää tietoa OKKY n toiminnasta: www. okky. nettisivu. org Yhteyttä voit ottaa sähköpostitse: kotijakoulu@gmail. com OLARIN KOULU JA KOTI -YHDISTYS

Lisätiedot

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Koko kylä kasvattaa -pelisäännöt Page 1 of 5 "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5 KÄYTTÄYTYMINEN Käyttäytymisessä me aikuiset olemme esimerkkejä lapsillemme. Lastemme turvallisuuden vuoksi noudatamme liikennesääntöjä ja nopeusrajoituksia.

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen

Koulukohtaiset lisätehtävät (OVTES Osio B 11-25) Laatutyö - koulun toiminnan kehittäminen Sivu 1/5 Märynummen koulu Salon kaupunki 1760/12.00.01.01/2015 Yleiset Koulu: Märynummen koulu Ylläpitäjä: Kaupungin ylläpitämä koulu Koulumuoto: Ala-asteen koulu Opetuskieli: Suomi Koulupiiri: Salo Opiskelijamäärä:

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Ihmissuhteet ja oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan vastuut sekä ajanhallinta Ryhmä 1

Ihmissuhteet ja oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan vastuut sekä ajanhallinta Ryhmä 1 Ihmissuhteet ja oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan vastuut sekä ajanhallinta Ryhmä 1 -Hyvin haasteellista, sillä perheiden arvot hyvin erilaiset -Nykyään ei ole yleispäteviä ohjeita vaan kaikesta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen

Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen Kaikille kaveri -hankkeen pilottikoulujen työntekijöiden näkemyksiä oppilaiden yksinäisyyden ja kiusaamisen ehkäisemisestä 9.11.2012 Satu Tallgren

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS

KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS AMMATILLISUUS KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS Aikuinen aikuinen vuorovaikutus Keskustele työasioista avoimesti ja sovi yhteiset käytänteet tiimeissä Vaali vuorovaikutustaitoja kuuntele ja keskustele

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 400 Pälkäneen

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin

Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin Mikko Meriläinen mikko.merilainen@ehyt.fi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, 00510 Helsinki www.ehyt.fi www.pelitaito.fi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT RY KOULUTYÖ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Mikä EHYT? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on vahva toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA SOPIMUS Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA SOPIMUS Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa PALTAMON KUNTA 1 (4) Sivistyspalvelut / Lasten päivähoito LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JA SOPIMUS Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa LAPSEN NIMI Syntymäaika Osoite Hoitopaikka ÄITI / HUOLTAJA

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot