MV/1/ /2014 MUSEOVIRASTON TYÖJÄRJESTYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MV/1/00.00.01/2014 MUSEOVIRASTON TYÖJÄRJESTYS"

Transkriptio

1 MV/1/ /2014 MUSEOVIRASTON TYÖJÄRJESTYS

2 1 MUSEOVIRASTON TYÖJÄRJESTYS 1 SÄÄDÖSPERUSTA Museoviraston toimintaa säätelevät laki Museovirastosta (282/2004, jäljempänä LM) ja valtioneuvoston asetus Museovirastosta (407/2004, jäljempänä AM). Lisäksi Museoviraston toimintaa ohjaa työjärjestys, jonka pääjohtaja vahvistaa. Pääjohtaja vahvistaa myös muita sisäisiä sääntöjä ja ohjeita, kuten taloussäännön, hankintaohjeen ja matkustussäännön, joita on noudatettava voimassaolevan lainsäädännön ja sitovien määräysten ja ohjeiden lisäksi. Lisäksi viranomaisten on kaikessa toiminnassaan noudatettava hyvän hallinnon periaatteita. 2 TEHTÄVÄ Museovirasto on perustettu kulttuuriperinnön suojelua ja maan yleistä museotointa varten. Museovirasto toimii opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa. (LM 1 ) Museovirastosta annetun lain mukaan Museoviraston tehtävänä on huolehtia kulttuurihistoriallisen kansallisomaisuuden kartuttamisesta, hoidosta ja näytteilläpidosta. Museovirasto toimii kulttuuriperinnön ja - ympäristön suojelusta vastaavana asiantuntijaviranomaisena. Museovirasto vastaa muinaisjäännösten ja, jollei asia kuulu muun viranomaisen toimialaan, kulttuuriympäristön hoidosta ja valvonnasta. Museovirasto huolehtii kulttuuriperinnön tutkimisesta ja kulttuuriperintöä koskevan tiedon tallentamisesta, säilyttämisestä ja käytettäväksi saattamisesta. (LM 2 ) Museovirastosta annetun asetuksen 1 :n mukaan Museovirasto johtaa ja kehittää maan yleistä museotointa. Museoviraston tehtävänä on huolehtia kulttuuriympäristön suojelusta ja sen valvonnasta sekä alan kehittämisestä, jollei asia kuulu muun viranomaisen toimialaan. Museovirasto ylläpitää museoita ja järjestää näyttelyitä. Museovirasto suorittaa arkeologian, historian, kansatieteen, merihistorian, numismatiikan, rakennushistorian ja taidehistorian alaan kuuluvaa tallennusta ja tutkimusta ja harjoittaa alan julkaisutoimintaa. Museovirasto huolehtii arkeologisen, meriarkeologisen ja kulttuurihistoriallisen aineiston konservoinnista sekä antaa restaurointialan ohjausta. Museoviraston tehtävänä on toimia valtion kiinteistövarallisuuden haltijavirastona ja rakennuttajana muinaisjäännöskohteissa ja viraston kiinteistöissä. Museovirasto ylläpitää ja edistää alansa kansainvälisiä yhteyksiä sekä suomalaisen kulttuuriperinnön tunnettuutta ulkomailla. Museovirasto tuottaa ja välittää tietoa kulttuuriperinnöstä ja edistää yleisön tietoisuutta kulttuuriperinnöstä, sekä myös muiden kansojen kulttuurien tuntemusta. Museoviraston tehtävänä on huolehtia viraston toimialaa koskevan lainsäädännön toteutumisesta yhdessä muiden viranomaisten ja muun museolaitoksen kanssa. Museovirasto hoitaa valtionavustusten myöntämiseen liittyvät tehtävät sekä hoitaa muita tehtäviä, jotka on säädetty tai määrätty sen tehtäväksi. Museoviraston strategiassa on määritelty Museoviraston toiminta-ajatus. Toiminta-ajatuksen mukaan Museovirasto tunnistaa ja vaalii muuttuvaa kulttuuria. Lisäksi Museovirasto huolehtii kulttuuriperinnön säilymisestä ja saavutettavuudesta, tuottaa ja välittää uutta tietoa kulttuuriperinnöstä kumppaniensa kanssa ja osallistuu yhteiskunnalliseen arvokeskusteluun kulttuurin merkityksestä, kulttuuriperinnön tilasta ja kehittämisen suunnasta.

3 Museoviraston toiminta perustuu voimaan tulleeseen Museoviraston organisaatioon sekä voimaan tulleeseen Suomen kansallismuseon organisaatioon. Tehtäviä käsitellessään toimintayksiköt toimivat yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa muiden toimintayksikköjen kanssa ja huolehtivat toimialaansa liittyvästä kansallisesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. 3 JOHTAMINEN Museovirastossa on pääjohtaja, ylijohtaja, osastonjohtajia, osastojen ja yksiköiden johtajia ja päälliköitä sekä muita virkamiehiä ja työsopimussuhteista henkilöstöä. 3.1 Pääjohtaja Tehtävä Pääjohtaja johtaa Museovirastoa ja vastaa siitä, että Museovirastolle kuuluvat tehtävät hoidetaan tuloksellisesti (AM 5 ). Pääjohtajan tehtävänä on Museoviraston strateginen johtaminen ja strategisten linjausten määrittely. Pääjohtaja vastaa Museoviraston toiminnan taloudellisuudesta ja tuloksellisuudesta. Pääjohtaja huolehtii strategian toteutumisesta sopimusohjauksen kautta laatimalla palvelusopimukset opetusja kulttuuriministeriön kanssa. Pääjohtajaa avustavat Suomen kansallismuseon ylijohtaja ja Museoviraston osastonjohtajat. Pääjohtajan välittömässä alaisuudessa toimivat Suomen kansallismuseo, osastot ja tukipalveluyksiköt. Pääjohtajaa on informoitava periaatteellisesti merkittävistä esille tulevista ja vireillä olevista asioista. Pääjohtaja ratkaisee Museovirastossa ratkaistavat asiat, joita ei ole säädetty tai työjärjestyksellä määrätty Museoviraston muun virkamiehen ratkaistaviksi (LM 4 ). Asiat, joiden ratkaisemisesta on valtioneuvoston asetuksella määrätty, on ratkaistava asetuksen määrittämässä järjestyksessä. Asetuksen mukaan pääjohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) Museoviraston toiminta- ja taloussuunnitelmaa; 2) Museoviraston talousarvioehdotusta ja esitystä viraston tulostavoitteiksi; 3) Museoviraston tilinpäätöksen hyväksymistä; 4) näyttelytoiminnan yleisiä periaatteita; 5) ylijohtajan ja osastonjohtajien sijaisten määräämistä; osastonjohtajien nimittämistä sekä näiden sijaisten määräämistä; 6) muita asioita sen mukaan kuin työjärjestyksessä tarkemmin määrätään (AM 8 ) Lisäksi pääjohtaja: 1) vahvistaa työjärjestyksen sekä koko Museoviraston toimintaa ohjaavat sisäiset säännöt ja ohjeet; 2) asettaa Suomen kansallismuseolle ja osastoille ja niiden toiminnoille tavoitteita sopimusohjauksen mukaisesti; 3) ratkaisee vähintään kahden osaston tai Suomen kansallismuseon ja muun Museoviraston osaston toimintaan vaikuttavat asiat kuultuaan johtoryhmää; 4) asettaa toimintayksiköiden yhteisiä toimintoja koordinoivat työryhmät; 5) päättää ulkomaisten hankerahoitusten hakemisesta; 6) päättää merkittävistä, yhteiskunnallisesti vaikuttavista, koko Museoviraston toimintaa koskevista kulttuuripoliittisista kannanotoista; 2

4 3 7) päättää ulkopuolisille yhteisöille annettavista lausunnoista, jotka ovat periaatteellisesti, taloudellisesti tai muuten merkittäviä, mikäli asiat eivät ole luonteeltaan tai laadultaan sellaisia, että ne olisi päätettävä erityisistunnossa; 8) esittää Museoviraston edustajan nimeämistä muun viranomaisen tai yhteisön asettamaan toimielimeen; 9) ratkaisee Museoviraston palvelujen ja tuotteiden hinnoittelua koskevat tulkintakysymykset; 10) päättää Museoviraston ja Suomen kansallismuseon virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta; 11) päättää virkanimikkeistä ja virkojen kohdentamisesta vastuualueille 12) päättää Museoviraston palkkausjärjestelmään kuuluvasta henkilökohtaisesta palkanosasta; 13) ratkaisee Museoviraston palvelussuhteiden irtisanomista ja purkamista koskevat asiat; 14) päättää virkarikoksiin ja kurinpitoon liittyvistä asioista; sekä 15) päättää ylijohtajan, osastonjohtajien ja tukipalvelujen päällikköjen virkamatkoista. 16) vastaa Museoviraston sisäisestä valvonnasta taloussäännön mukaisesti. 3.2 Ylijohtaja Tehtävä Ylijohtaja avustaa pääjohtajaa viraston johtamisessa sekä johtaa Suomen kansallismuseota. Ylijohtaja vastaa siitä, että Suomen kansallismuseolle ja sen toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. (AM 5 ) Ylijohtaja huolehtii sisäisestä valvonnasta. Ylijohtajan tehtävänä on Suomen kansallismuseon strateginen johtaminen ja strategisten linjausten määrittely pääjohtajan kanssa tehdyn palvelusopimuksen mukaisesti. Ylijohtaja kehittää toimialansa toimintaa ja vastaa Suomen kansallismuseon hankkeiden käynnistämisestä ja seurannasta. Ylijohtajan välittömässä alaisuudessa toimivat Suomen kansallismuseon kokoelmajohtaja, museopalvelujohtaja ja Suomen merimuseon museonjohtaja. Kokoelmajohtaja, museopalvelujohtaja ja Suomen merimuseon johtaja avustavat ylijohtajaa. Ylijohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) toimintapolitiikkaa Suomen kansallismuseon palvelusopimuksessa sovittujen tavoitteiden täyttämiseksi; 2) esitystä seuraavaksi Suomen kansallismuseon toiminta- ja taloussuunnitelmaksi; 3) esitystä Suomen kansallismuseon talousarvioksi; 4) Suomen kansallismuseon kokonaisbudjetin käyttöä 5) kokoelmien kartuttamista, lainaamista ja tallettamista silloin kun ratkaisu on periaatteellisesti tai taloudellisesti merkittävä; 6) henkilökunnan työnjakoa, sijoittelua ja siirtoa Suomen kansallismuseon osastojen välillä; 7) SKM:n johtajien virkamatkamääräyksiä sekä koko SKM:n henkilöstön ulkomaan matkojen virkamatkamääräyksiä. 8) SKM:n johtajien lomia 9) pääjohtajan lomia ja virkamatkoja 10) Suomen kansallismuseon toimialaan kuuluvia viranomaislupia ja lausuntoja, ellei niistä ole toisin määrätty 11) Suomen kansallismuseon osastojen välisten työryhmien asettamista; Ylijohtaja esittelee pääjohtajalle seuraavat Suomen kansallismuseota koskevat asiat: 1) palvelusopimuksen, toiminta- ja taloussuunnitelman, talousarvioesityksen, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä näyttelytoiminnan yleiset periaatteet

5 4 Lisäksi ylijohtaja esittelee 1) erityistunnolle merkittävät ja laajakantoiset asiat; sekä 2) johtoryhmälle johtoryhmän toimintaohjeessa määritellyt asiat 3.3 Erityisistunto Tehtävä Erityisistunto käsittelee merkittävät ja laajakantoiset asiat (LM 4 ). Erityisistunnon jäseniä ovat pääjohtaja, ylijohtaja, osastonjohtajat, pääjohtajan nimeämä lainopillinen asiantuntija ja pääjohtajan erikseen erityisistuntoon kutsumat henkilöt. Erityisistunto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään kaksi muuta jäsentä ovat saapuvilla. Erityisistunnossa on kuitenkin aina oltava läsnä oikeustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut jäsen ja sen toimintayksikön päällikkö, jonka toimialaan käsiteltävä asia pääasiassa kuuluu. (AM 7 ) Asetuksen (AM 7 ) mukaan erityisistunto ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) Museoviraston päätöksen alistamista ylemmälle viranomaiselle sekä viraston vahvistettaviksi alistettuja päätöksiä; 2) merkittävää rakennussuojelua ja muinaisjäännösten suojelua koskevat asiat, joita ovat esimerkiksi: - viraston esitykset rakennusperinnön suojelusta annetun lain mukaan; - valtakunnallisesti merkittäviä rakennuksia ja alueita koskevien lausunto- ym. asioiden käsittely erityisissä tapauksissa; - strategisesti tai suojelulle erityisen merkittävät muut maakäytön suunnittelun asiat, kuten maakuntakaavoitusta koskevien lausuntoasioiden käsittely pääsääntöisesti; - Museoviraston käyttämissä kiinteistöissä suoritettavat merkittävät rakennus- ja korjaushankkeet; - taloudellisesti tai periaatteellisesti merkittäviä korvauksia koskevat sopimukset; - muinaismuistolain 5 :n mukaiset esitykset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen rajojen määrittämiseksi; - tärkeät muinaisjäännösten suojelua ja niihin kajoamista koskevat asiat; - Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/91) 23 :n mukaiset lausunnot kiinteään muinaisjäännökseen kajoamisesta. 3) merkittävät kulttuuriesineiden maastavientihakemukset; - Merkittävillä maastavientihakemuksilla tarkoitetaan kielteisiä maastavientilupaesityksiä sekä sellaista maastavientilupahakemuksia, joilla on lain soveltamisen kannalta ohjaavaa vaikutusta. 4) merkittävien muinaisesineiden lunastamista ja lunastusoikeuden siirtämistä koskevat asiat. Lisäksi erityisistunnossa ratkaistaan muut laajakantoiset ja merkittävät asiat, kuten kielteiset ja laittomasti maasta vietyjä esineitä tai kokoelmia koskevat asiat sekä palautusasiat. Jos erityisistunnossa ilmenee erimielisyyttä asian ratkaisemisesta, päätetään asia äänestämällä noudattaen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa. (AM 7 ) 3.4 Osastonjohtajat Tehtävä Osastonjohtajat avustavat pääjohtajaa viraston johtamisessa. Osastonjohtajat vastaavat siitä, että heidän johdettavakseen kuuluvalle toimintayksikölle tai toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaasti ja

6 taloudellisesti. (AM 5 ) Osastonjohtajat myös huolehtivat sisäisestä valvonnasta. Osastonjohtajat johtavat asetettujen toimintalinjojen mukaisesti osastonsa ja toimintayksiköidensä toimintaa. Osastonjohtajat kehittävät toimialansa toimintaa ja vastaavat osastonsa hankkeiden käynnistämisestä ja seurannasta. Osastonjohtajat ratkaisevat asiat, jotka koskevat: 1) yksiköiden sisäisten työryhmien asettamista; 2) osaston esitystä seuraavaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi; 3) osaston esitystä talousarvioksi; 4) viranomaislupia ja lausuntoja omalla toimialallaan, ellei niitä koskevia asioita ole määrätty käsiteltäväksi erityisistunnossa; 5) yksikköä, jos käsiteltävänä olevalla asialla on vaikutusta useamman yksikön toimintaan ja strategian toteuttamiseen; 6) osaston henkilökunnan työnjakoa, sijoittelua ja siirtoa osaston sisällä; 7) virkamatkamääräyksiä osaston henkilökunnalle ulkomaanmatkojen osalta ja virkamatkamääräyksiä yksiköiden päälliköiden kotimaanmatkojen osalta; sekä 8) yksiköiden päälliköiden lomia Osastonjohtajat esittelevät seuraavat asiat: 1) pääjohtajalle vähintään kahden osaston toimintaan vaikuttavat asiat; 2) pääjohtajalle palvelusopimukset, esityksen osaston toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja talousarvioksi; 3) erityisistunnolle merkittävät ja laajakantoiset asiat; sekä 4) johtoryhmälle johtoryhmän toimintaohjeessa määritellyt asiat 3.5 Suomen kansallismuseon johtajat Tehtävä Suomen kansallismuseon johtajia ovat kokoelmajohtaja, museopalvelujohtaja ja Suomen merimuseon johtaja, jotka toimivat ylijohtajan alaisuudessa. Johtajat avustavat ylijohtajaa Suomen kansallismuseon johtamisessa. Johtajat vastaavat omalla toiminta-alueellaan siitä, että heidän johdettavakseen kuuluvalle toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. Johtajat seuraavat johdettavanaan olevan toiminnan yleistä kehitystä ja tekevät aloitteita tarpeellisten uudistusten tekemiseksi ja huolehtivat sisäisestä valvonnasta. Suomen kansallismuseon johtajat ratkaisevat asiat, jotka koskevat: 1) osaston esitystä seuraavaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi; 2) osaston esitystä talousarvioksi; 3) kokoelmien kartuttamista, lainaamista ja tallettamista, paitsi jos kyseessä on periaatteellisesti tai taloudellisesti merkittävä asia 4) yksikköä, jos käsiteltävänä olevalla asialla on vaikutusta useamman yksikön toimintaan ja strategian toteuttamiseen; 5) osaston henkilökunnan työnjakoa, sijoittelua ja siirtoa osaston sisällä; 6) osastojen sisäisten työryhmien asettamista; sekä 7) yksiköiden päälliköiden lomia 5

7 6 Suomen kansallismuseon johtajat esittelevät seuraavat asiat ylijohtajalle: 1) vähintään kahden Suomen kansallismuseon osaston toimintaan vaikuttavat asiat; 2) osaston palvelusopimukset, esityksen osaston toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja talousarvioksi; 3) periaatteellisesti tai taloudellisesti merkittävät kartuttamiseen, lainaamiseen ja tallettamiseen liittyvät asiat 4) erityisistuntoon vietävät merkittävät ja laajakantoiset asiat; sekä 5) johtoryhmälle vietävät johtoryhmän toimintaohjeessa määritellyt asiat 3.6 Tukipalveluyksiköiden päälliköt ja johtajat Tehtävä Tukipalvelujen päälliköt ja johtajat avustavat pääjohtajaa viraston johtamisessa. Päälliköt ja johtajat vastaavat siitä, että heidän johdettavakseen kuuluvalle toimintayksikölle tai toiminnalle asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaasti ja taloudellisesti. (AM 5 ) Tukipalveluyksiköiden päälliköt ja johtajat vastaavat myös sisäisestä valvonnasta. Tukipalveluiden johtajia ovat kehittämispalvelut yksikön johtaja, laki- ja henkilöstöpalvelut-yksikön johtaja ja päälliköitä ovat talouspalvelut-yksikön päällikkö ja viestintä- ja markkinointipalvelut-yksikön päällikkö Kehittämispalvelut yksikön johtaja Kehittämispalvelut- yksikön johtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1. yksikön sisäisten työryhmien asettamista; 2. yksikön esitystä seuraavaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi; 3. yksikön esitystä talousarvioksi; 4. yksikön henkilökunnan työnjakoa, sijoittelua ja siirtoa yksikön sisällä; 5. kotimaan virkamatkamääräyksiä yksikön henkilökunnalle; sekä 6. yksikön henkilökunnan lomia. Lisäksi yksikön päällikkö esittelee pääjohtajalle merkittävät Museoviraston sisäisen toiminnan sekä hallinnon suunnittelua, toteutusta ja kehittämistä koskevat asiat sekä koko henkilöstöä koskevat yhteiset kehittämis-, osaamis- ja työhyvinvointihankkeet Laki- ja henkilöstöpalvelut -yksikön johtaja Laki- ja henkilöstöpalvelut- yksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1. yksikön sisäisten työryhmien asettamista; 2. yksikön esitystä seuraavaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi; 3. yksikön esitystä talousarvioksi; 4. yksikön henkilökunnan työnjakoa, sijoittelua ja siirtoa yksikön sisällä; 5. kotimaan virkamatkamääräyksiä yksikön henkilökunnalle; sekä 6. yksikön henkilökunnan lomia.

8 7 Laki- ja henkilöstöpalvelut -yksikön päällikkö ratkaisee myös asiat, jotka koskevat: 1) lakien, asetusten, ohjeiden, määräysten ja muiden säännösten kuten työ- ja virkaehtosopimusten ja sopimusten soveltamista ja tulkintaa; 2) Museoviraston henkilökunnalle myönnettäviä vuosilomakorvauksia sekä muita erilliskorvauksia; 3) Museoviraston toimintaa työmarkkinalaitoksessa ja muissa henkilöstöhallintoon liittyvissä oikeudellisissa toimielimissä; 4) todistusten antamista irtisanoutumisten ja virkasuhteen päättymisten osalta; sekä 5) harjoittelijoiden ja siviilipalvelusvelvollisten ottamista Lisäksi laki- ja henkilöstöpalvelut yksikön päällikkö toimii rahastoissa Museoviraston edustajana ja käyttää tähän asemaansa kuuluvaa ratkaisuvaltaa. Lisäksi Laki- ja henkilöstöpalvelut -yksikön päällikkö esittelee pääjohtajalle seuraavat asiat: 1) henkilökohtaiset palkan osuudet; 2) virkamiesten ja työsuhteisten nimittämistä ja palvelussuhteiden päättämistä koskevat asiat; 3) virkojen perustamiset ja lakkauttamiset; sekä 4) sivutoimilupia koskevat asiat Talouspalvelut -yksikön päällikkö Talouspalvelut- yksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1. yksikön sisäisten työryhmien asettamista; 2. yksikön esitystä seuraavaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi; 3. yksikön esitystä talousarvioksi; 4. yksikön henkilökunnan työnjakoa, sijoittelua ja siirtoa yksikön sisällä; 5. kotimaan virkamatkamääräyksiä yksikön henkilökunnalle; sekä 6. yksikön henkilökunnan lomia. Lisäksi Talouspalvelut -yksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) ostoreskontraa ja ostolaskujen käsittelyä; 2) maksuliikennettä ja maksamisratkaisuja; 3) maksupisteitä ja näihin liittyviä kassa- ja maksupäätteitä; 4) tositteiden käsittelyä; 5) myyntireskontraa, laskutusprosessia ja saatavien valvonnan prosesseja; 6) kirjanpitoa ja tilinpäätöksen laadintaa; 7) sisäistä laskentaa ja raportointia; 8) budjetointia ja taloussuunnittelua; 9) tilipuitteita; sekä 10) talousohjeita. Talouspäällikön ratkaisuvallasta ja asioiden käsittelystä on määrätty tarkemmin Museoviraston taloussäännössä. Talouspäällikkö esittelee pääjohtajalle merkittävät taloudellista päätöksentekoa koskevat asiat.

9 Viestintä- ja markkinointipalvelut -yksikön päällikkö Viestintä- ja markkinointipalvelut -yksikön päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1. yksikön sisäisten työryhmien asettamista; 2. yksikön esitystä seuraavaksi toiminta- ja taloussuunnitelmaksi; 3. yksikön esitystä talousarvioksi; 4. yksikön henkilökunnan työnjakoa, sijoittelua ja siirtoa yksikön sisällä; 5. kotimaan virkamatkamääräyksiä yksikön henkilökunnalle; sekä 6. yksikön henkilökunnan lomia. Lisäksi viestintä ja markkinointipalvelut yksikön päällikkö esittelee pääjohtajalle merkittävät viestinnän ja markkinoinnin suunnittelua, toteutusta ja kehittämistä koskevat asiat sekä hankkeet, jotka koskevat sisäisen viestinnän strategista suunnittelua, ylläpitoa ja kehitystä; verkkoviestinnän, ml. sosiaalinen media, suunnittelua ylläpitoa ja kehitystä; mediaviestinnän suunnittelua, tuotantoa ja kehitystä sekä markkinointiviestinnän suunnittelua, toteutusta ja kehitystä. 3.7 Yksiköiden päälliköt Tehtävä Yksiköiden päälliköt vastaavat siitä, että heidän johdettavakseen kuuluvalle yksikölle tai ryhmälle asetetut tavoitteet saavutetaan tehokkaasti ja tuloksellisesti. Yksiköiden päälliköt huolehtivat myös sisäisestä valvonnasta. Yksiköiden päälliköt seuraavat johdettavanaan olevan toiminnan yleistä kehitystä ja tekevät aloitteita tarpeellisten uudistusten tekemiseksi. Yksiköiden päälliköt päättävät asioista, jotka koskevat: 1) toiminnan tarkoituksenmukaista ja taloudellista järjestämistä ja kehittämistä; 2) yksikkönsä johtamista, esityksiä tulostavoitteiksi ja määrärahojen käyttöä; 3) yksikön henkilöstön vuosilomia; 4) virkamatkamääräyksiä yksikön henkilökunnalle kotimaan matkojen osalta; sekä 5) yksikön toimialueeseen kuuluvia asioita, joita ei valtioneuvoston asetuksessa tai tässä työjärjestyksessä ole määrätty pääjohtajan, ylijohtajan, osastonjohtajien, Suomen kansallismuseon johtajien tai tukipalveluyksiköiden päällikköjen ratkaistaviksi. Yksiköiden päälliköt esittelevät osastonjohtajille tai Suomen kansallismuseon yksiköissä Suomen kansallismuseon johtajille seuraavat asiat: 1) yksikössä käsiteltävänä olevat asiat, joilla on vaikutusta useamman toimintayksikön toimintaan ja strategian toteuttamiseen; sekä 2) palvelusopimukset.

10 9 4 MUSEOVIRASTON JA SUOMEN KANSALLISMUSEON ORGANISAATIO JA PALVELUT 4.1 Yleistä Museoviraston toiminta jakaantuu seuraaviin osastoihin Kulttuuriympäristön suojelu (KYS), Kulttuuriympäristön hoito (KYH) ja Arkisto- ja tietopalvelut (ARTI) ja Suomen kansallismuseo (SKM). Suomen kansallismuseo jakaantuu seuraaviin osastoihin: Kokoelmat, Museopalvelut ja Suomen merimuseo. Osastojen ja toimintayksiköiden toimintaa tukevat tukipalveluyksiköt: Kehittämispalvelut, Laki- ja henkilöstöpalvelut, Talouspalvelut ja Viestintä- ja markkinointipalvelut. 4.2 Suomen kansallismuseo Suomen kansallismuseon tehtävänä on tutkia, kartuttaa, hoitaa ja pitää esillä aineellista kulttuuriperintöä sekä välittää sitä koskevaa tietoa. Museon näyttelyt, palvelut ja yleisötoiminta syventävät väestön ymmärrystä omasta historiastaan ja kulttuuristaan osana maailman kulttuuriperintöä. Suomen kansallismuseo toimii kulttuurihistoriallisena keskusmuseona. Suomen kansallismuseo osallistuu oman alansa museotoiminnan kehittämiseen. Suomen kansallismuseon osastoja ovat: Kokoelmat, Museopalvelut ja Suomen merimuseo Kokoelmat Kokoelmat-osaston toimintayksiköt ovat: Konservointi- ja kokoelmakeskus, Kulttuurihistorialliset kokoelmat ja asiantuntijapalvelut, Kulttuurien museon kokoelmat ja asiantuntijapalvelut. Osaston toimintaa johtaa kokoelmajohtaja Museopalvelut Museopalvelut-osaston toimintayksiköt ovat: Näyttelypalvelut, Museopedagogiikka- ja ohjelmapalvelut, Palvelumyynti ja -viestintä, Kansallismuseo, Seurasaari, Linnat sekä Kartano- ja kotimuseot. Osaston toimintaa johtaa museopalvelujohtaja Suomen merimuseo Suomen merimuseo vastaa Suomen kansallismuseon merellisistä kokoelmista ja museopalveluista. Museo toimii Merikeskus Vellamossa Kotkassa. Museota kehitetään yhteistyössä Suomen kansallismuseon Kokoelmat ja Museopalvelut -osastojen kanssa. Suomen merimuseon toimintaa johtaa museonjohtaja. 4.3 Museoviraston osastot Kulttuuriympäristön suojelu Kulttuuriympäristön suojelu -osaston tehtävänä on vastata kulttuuriympäristöön, arkeologiseen kulttuuriperintöön, rakennusperintöön, kulttuurimaisemaan ja perinnelaivoihin sekä restauroinnin ohjaukseen liittyvistä asiantuntija- ja viranomaistehtävistä, tuottaa tietoa ja lisää tietoisuutta kulttuuriympäristön arvoista ja suojelusta, kehittää työalaansa museokentän ja sidosryhmien tarpeisiin, toteuttaa suojeluohjelmia ja - hankkeita, osallistua kulttuuriympäristöön liittyvään kansainväliseen toimintaan sekä seurata kulttuuriympäristön tilaa. Osasto vastaa työalansa avustusten valmistelusta (rakennusperintö, maailmanperintö, muinaisjäännösten hoito, perinnelaivat) ja avustusten käytön seurannasta yhteistyössä muiden osastojen kanssa.

11 10 Kulttuuriympäristön suojelu osaston yksiköt ovat: - Ohjaus ja tuki - Länsi-Suomen kulttuuriympäristöpalvelut - Itä- ja Pohjois-Suomen kulttuuriympäristöpalvelut Kulttuuriympäristön hoito Kulttuuriympäristön hoito-osaston tehtävänä on muinaisjäännösten hoito, kohteiden saavutettavuuden edistäminen, kulttuuriympäristöä koskevan rakennusarkeologisen ja kuvallisen tiedon tuottaminen sekä arkeologisten koe- ja tutkimuskaivausten ja inventointien organisointi ja suorittaminen. Lisäksi osasto tarjoaa rakennuskonservointia, restaurointimenetelmien kehittämistä ja restauroinnin asiantuntijapalveluita sekä kiinteistöjen käyttäjäpalveluita Kulttuuriympäristön hoito - osaston yksiköt ovat: - Restaurointi - Kohteiden hoito ja saavutettavuus - Arkeologiset kenttäpalvelut Arkisto- ja tietopalvelut Arkisto- ja tietopalvelut -osaston tehtävänä on kartuttaa ja hoitaa arkistoja, arkeologisten kokoelmia, kuvakokoelmia ja kirjaston kokoelmia. Osasto välittää kokoelma- ja arkistoaineistoja asiakkaille sekä tuottaa tieto- ja kuvapalveluja. Lisäksi osasto huolehtii toimialaansa kuuluvien asioiden ohjeistamisesta Museovirastossa ja kulttuuriperintöalalla. Osasto vastaa Museoviraston tietojärjestelmistä ja tukee museoiden tietojärjestelmien kehitystä valtakunnallisesti. Arkisto- ja tietopalvelut - osaston yksiköt ovat: - Arkisto ja arkeologiset kokoelmat - Kirjasto - Kuvakokoelmat - Tiedonhallinta Tukipalvelut Kehittämispalvelut Kehittämispalvelut -yksikkö vastaa museoalan yleisestä kehittämisestä, mukaan luettuna museolain mukaisesta sopimusohjauksesta, museotilaston ylläpidosta ja valtion talousarviossa Museovirastolle siirrettyjen valtionavustusten koordinoinnista ja jakamisesta. Yksikkö tukee ja kehittää Museoviraston toiminnan suunnittelua, seurantaa, arviointia ja tulosohjausta sekä vastaa Museoviraston osaamisen kehittämisestä ja työhyvinvoinnista Laki- ja henkilöstöpalvelut Laki- ja henkilöstöpalvelut -yksikkö tukee osastojen ja toimintayksiköiden toimintaa antamalla oikeudellista neuvontaa, edistää toimintojen lainmukaisuutta ja hyvää hallintoa sekä vastaa sopimusten, säännösten ja muiden normien ja ohjeiden tulkinnasta. Lisäksi yksikkö kehittää ja ylläpitää palkkausjärjestelmää, matkustusja hankintaprosesseja sekä vastaa henkilöstöhallinnosta ja siihen liittyvien rekisterien ylläpidosta, työnantajatoiminnasta, rekrytoinnista, harjoittelu- ja siviilipalvelusasioista sekä yhteistoiminnan, työsuojelun ja työterveyshuollon järjestämisestä. Yksikkö edistää hyvää hallintoa Museovirastossa

12 Talouspalvelut Talouspalvelut -yksikkö tukee Museoviraston strategisten tavoitteiden saavuttamista tuottamalla taloushallintopalveluita, talouteen liittyvää suunnittelua ja seurantaa sekä ohjeistusta ja valvontaa. Museovirastolle kirjanpitoyksikkönä kuuluvat taloushallintoon liittyvät tehtävät hoitaa ja niistä vastaa talouspalvelut -yksikkö, ellei taloussäännössä tai työjärjestyksessä joidenkin tehtävien osalta ole toisin määrätty. Talouspalvelut -yksikkö kokoaa Museoviraston talousarvioehdotuksen ja lisätalousarvioehdotuksen esitysten perusteella. Yksikkö antaa myös ohjeet kirjanpidon käytännöistä viraston talousohjeissa. Talouspalvelut-yksikkö laatii vuosittain suunnitelman tilinpäätöksen laatimisesta ja vastaa asiakirjan jakelusta Viestintä- ja markkinointipalvelut Viestintä- ja markkinointipalvelut -yksikkö tukee Museoviraston strategisten tavoitteiden saavuttamista toimivilla, tuloksellisilla ja kehittyvillä viestintä- ja markkinointipalveluilla. Yksikkö vastaa Museoviraston sisäisen viestinnän, media- ja verkkoviestinnän sekä markkinointiviestinnän suunnittelusta, toteutuksesta, kehittämisestä, koordinoinnista ja konsultoinnista. Yksikkö antaa markkinointiviestinnän suunnittelu- ja asiantuntija-apua osastoille sekä koordinoi Museoviraston painotuotteiden tuottamista ja julkaisutoimintaa. 5 VUOROVAIKUTTEINEN JOHTAMINEN JA JOHDON TUKI 5.1 Johtoryhmä Johtoryhmän jäseniä ovat pääjohtaja, ylijohtaja, osastonjohtajat ja tukipalveluiden päälliköt. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii pääjohtaja. Johtoryhmälle nimetään erikseen sihteeri. Johtoryhmän tehtävänä on toimia Museoviraston päätöksentekoa tukevana ja toimintaa ohjaavana toimielimenä. Johtoryhmä toimii strategisena suunnitteluryhmänä, joka kokoontuu säännöllisesti ja joka valmistelee ja käsittelee erityisesti Museoviraston talouteen vaikuttavat hankkeet, kuten Museoviraston ulkopuolisella rahoituksella järjestettävät kansalliset ja kansainväliset hankkeet sekä Museoviraston myöntämät avustukset. Johtoryhmässä käsitellään Museoviraston talous- ja toimintasuunnitelma, palvelusopimukset sekä tilinpäätös ja toimintakertomus. Lisäksi johtoryhmässä käsitellään yleisiä toiminnallisia asioita. Johtoryhmä ohjaa tarvittaessa asioita toimintayksiköille ja virkamiehille valmisteltavaksi. 5.2 Kulttuuriperintöalan neuvottelukunta Kulttuuriperintöalan neuvottelukunnan tehtävänä on tukea Museoviraston toiminnan kehittämistä ottaen huomioon koko kulttuuriperintöalan tarpeet ja toimintaedellytysten kehittäminen. Lisäksi neuvottelukunnan tehtävänä on edistää Museoviraston sekä kulttuuriperintöalan toimijoiden ja muiden sidosryhmien välistä yhteistoimintaa ja valmistella muita Museoviraston pääjohtajan esittämiä periaatteellisia, laajakantoisia tai muuten tärkeitä kysymyksiä. Neuvottelukuntaan kuuluu pääjohtajan lisäksi enintään 11 muuta jäsentä, joista yksi on Museoviraston henkilöstön keskuudestaan valitsema henkilö. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää Museoviraston esityksestä neuvottelukunnan muut jäsenet määräajaksi, kuitenkin enintään neljäksi vuodeksi. (AM 13 ) 5.3 Esimieskokous Esimieskokouksen tehtävänä on tukea toimintayksiköissä harjoitettavaa esimiestoimintaa. Esimieskokouksissa käsitellään toimintayksikköjen toimintatapoja ja niiden yhdenmukaistamista sekä Museoviraston strategian ja operatiivisten toimintojen toteuttamisen kannalta tarpeellisia kysymyksiä. Erityisesti esimieskokouksissa

13 12 informoidaan esimiehiä Museoviraston toimintaan tai toimintaympäristöön liittyvistä asioista ja henkilöstöjohtamiseen ja -hallintoon liittyvistä asioista. Esimieskokous kokoontuu säännöllisesti. Esimieskokoukseen kuuluvat pääjohtajan lisäksi ylijohtaja, osastojen ja yksiköiden johtajat, SKM:n johtajat, toimintayksiköiden päälliköt ja muut työnantajavirkamiehet. Esimieskokouksen puheenjohtajana toimii pääjohtaja. Esimieskokous kokoontuu työnantajavirkamiesten kutsusta. 5.4 Työryhmät Museovirastossa on toimintayksiköiden yhteisiä toimintoja koordinoivia työryhmiä, joiden jäsenistä ja tehtävistä päättää pääjohtaja. Pääjohtaja nimittää sellaiset työryhmät, joiden tarkoituksena on käsitellä taloudellisia ja strategisia kysymyksiä. Osastoilla voi olla toimintayksiköiden sisäisiä väliaikaisia tai pysyväisluonteisia työryhmiä, joiden asettamisesta päättää ylijohtaja ja osastonjohtajat tai heidän määräämänsä henkilö. Toimintayksiköiden sisäisistä työryhmistä on ilmoitettava johtoryhmälle. 5.5 Osastojen päällikkökokoukset Museoviraston osastojen ja Suomen kansallismuseon tulee toimia niiden käsiteltäviksi kuuluvissa asioissa yhteistyössä keskenään siten, että osastojen ja toimintayksiköiden toimialan tai tehtävien määrittelyjen estämättä tehtävät hoidetaan tehokkaasti, laadukkaasti ja vaikuttavasti. Lisäksi osastoilla sekä Suomen kansallismuseossa pidetään osastojen päällikkökokouksia, joissa käsitellään kunkin toimintayksikön strategisia kysymyksiä. Osastojen päällikkökokoukset ohjaavat toimintayksikköjen operatiivista toimintaa. Osastojen päällikkökokousten puheenjohtajana toimii ylijohtaja tai osastonjohtaja, SKM:n johtajat ja niihin osallistuvat toimintayksiköiden päälliköt. 5.6 Sopimusohjaus Museovirastossa noudatetaan sopimusohjausta, joka perustuu vastavuoroiseen, keskustelevaan sopimiseen. Sopimusohjauksen osalta noudatetaan Museoviraston sopimusohjauksen käsikirjaa: opas vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja seurantaan. Pääjohtaja tekee opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa Museoviraston toimintaa ohjaavan palvelusopimuksen. Pääjohtaja tekee ylijohtajan, osastonjohtajien ja tukipalvelujen päälliköiden kanssa palvelusopimukset ja ylijohtaja SKM:n johtajien kanssa. Pääjohtaja käy ylijohtajan, osastonjohtajien ja tukipalveluiden päälliköiden kanssa vuosittain arviointi- ja kehityskeskustelut tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Ylijohtaja ja osastonjohtajat tekevät palvelusopimuksen toimintayksiköiden päälliköiden kanssa. Ylijohtaja ja osastonjohtajat käyvät toimintayksiköiden päälliköiden kanssa vuosittain tulos- ja kehityskeskustelut toimintayksiköiden tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Suomen kansallismuseossa SKM:n johtajat käyvät keskustelut SKM:n yksiköiden päälliköiden kanssa. Tukipalvelujen päälliköt ja toimintayksiköiden päälliköt käyvät toimintayksikön ja ryhmien henkilöstön kanssa vuosittain tulos- ja kehityskeskustelut yksiköiden tavoitteista ja niiden toteutumisesta.

14 Yhteistoiminta ja työsuojelu Museoviraston sisäiset asiat valmistellaan yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Museovirastossa toimii yhteistyötoimikunta, joka käsittelee yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvat asiat. Yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia asioita ovat mm. Museoviraston organisaatioon ja tehtäviin sekä keskeisiin säännöksiin ja määräyksiin kohdistuvat muutokset, toimintaa ja taloutta koskevat suunnitelmat ja muutokset, henkilöstösuunnitelmat ja henkilöstöhallintoa koskevat periaatteet, henkilöstön työhön ja työoloihin kohdistuvat olennaiset muutokset, lomautukset ja irtisanomiset taloudellisista ja tuotannollisista syistä, työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistoimintaan kuuluvat asiat sekä tiedotustoiminnan periaatteet. Päätöksenteossa, asioiden esittelyssä ja työ- ja virkatehtäviä suoritettaessa muutoinkin tulee Museoviraston henkilökunnan noudattaa yhteistoiminnasta annettuja säännöksiä ja määräyksiä. 6 ASIOIDEN KÄSITTELY 6.1 Toimintayksiköiden talousarvioista päättäminen Pääjohtaja vahvistaa Museoviraston sisäisen talousarvion. Ylijohtaja ja osastonjohtajat päättävät toimintamäärärahojen jakamisesta vastuualueittain palvelusopimusten yhteydessä sopimusohjauksen mukaisesti. SKM:n johtajat päättävät toimintamäärärahojen käyttämisestä palvelusopimusten mukaisesti. Yksiköiden päälliköt päättävät toimintamäärärahojen käyttämisestä palvelusopimusten mukaisesti. Toimintayksiköiden talousarviot voidaan taloudellisista syistä tarkistaa tilivuoden kuluessa. Päätetyistä toimintayksiköiden talousarvioista ja niiden tarkistamisesta on ilmoitettava välittömästi pääjohtajalle tai ylijohtajalle. 6.2 Tulo- ja menopäätökset Pääjohtaja, ylijohtaja, osastonjohtajat, SKM:n johtajat ja yksiköiden päälliköt allekirjoittavat tuloja ja menoja koskevat sopimukset sekä tekevät tulo- ja menopäätökset asioissa, jotka valtioneuvoston asetuksen ja tämän työjärjestyksen mukaan kuuluvat heidän ratkaisuvaltaansa. Pääjohtaja, ylijohtaja, osastonjohtajat ja SKM:n johtajat voivat määrätä toimintayksikkönsä päällikön allekirjoittamaan ko. talousarvion menoja koskevan sopimuksen ja tekemään menopäätöksen. Saman kaavan mukaisesti toimintayksiköiden päälliköt voivat delegoida myös toistuvia, taloudelliselta merkitykseltään vähäisiä tulo- ja menopäätöksiä. Museovirasto voi antaa tulo- ja menopäätösten tekemisestä tarkempia määräyksiä hankintaohjeessa ja taloussäännössä. 6.3 Sisäisten toimivaltakysymysten ratkaiseminen Jos syntyy epätietoisuutta siitä, minkä toimintayksikön tehtäviin jokin asia kuuluu, pääjohtaja ratkaisee toimivaltakysymyksen kuultuaan ylijohtajaa ja asianomaisia osastonjohtajia, SKM:n johtajia tai toimintayksiköiden päälliköitä. 6.4 Ratkaisuvallan siirto ja pidättäminen Pääjohtajan antamalla kirjallisella määräyksellä voidaan sitä ratkaisuvaltaa, joka muutoin kuuluisi pääjohtajalle, siirtää ylijohtajalle, osastonjohtajalle tai SKM:n johtajille. Pääjohtaja voi päättää kirjallisella määräyksellä muutoin ylijohtajalle, osastonjohtajalle tai SKM:n johtajalle kuuluvan ratkaisun siirtämisestä toimintayksikön päällikölle tai ryhmän esimiehelle.

15 14 Pääjohtaja, ylijohtaja, osastonjohtaja, SKM:n johtaja tai toimintayksikön päällikkö voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistavana. 6.5 Palvelukseen ottaminen, virkavapaudet, viransijaisuudet ja sivutyöluvat Museoviraston kaikki virat ovat yhteisiä, ellei virkaa koskevassa viran perustamispäätöksessä toisin määrätä. Pääjohtajan nimittää valtioneuvosto virkaa haettavaksi julistamatta. Ylijohtajan nimittää opetus- ja kulttuuriministeriö. Pääjohtaja nimittää Museoviraston virkamiehet ja ottaa työntekijät työsuhteisiin lukuun ottamatta Suomen kansallismuseon virkamiehiä ja työsuhteisia, jotka nimittää ja ottaa ylijohtaja. Virkamiehet nimitetään ja työsuhteiset otetaan Laki- ja henkilöstöpalvelut -yksikön päällikön esityksestä. Pääjohtaja myöntää virkavapaudet Museoviraston virkamiehille ja työssäolovapauden Museoviraston työsuhteisille lukuun ottamatta Suomen kansallismuseon virkamiehiä ja työsuhteisia, joille virkavapaudet ja työssäolovapaudet myöntää ylijohtaja. Virkavapaudet ja työssäolovapaudet myönnetään Laki- ja henkilöstöpalvelut -yksikön päällikön esityksestä. Pääjohtaja päättää Museoviraston viransijaisuuksista lukuun ottamatta viransijaisuuksia Suomen kansallismuseon osalta, joista päättää ylijohtaja. Viransijaisuudet ratkaistaan Laki- ja henkilöstöpalvelut - yksikön päällikön esityksestä. Pääjohtajan sijaisen nimittää opetus- ja kulttuuriministeriö. Pääjohtaja nimittää ylijohtajan sijaisen. Pääjohtajan ollessa vuosilomalla tai muuten estynyt hoitamasta virkaansa hänen sijaisenaan toimii opetus- ja kulttuuriministeriön määräämä viranhaltija. Pääjohtaja ratkaisee sivutoimiluvat muiden kuin Suomen kansallismuseon henkilökunnan osalta, jotka ratkaisee ylijohtaja. Sivutoimiluvat ratkaistaan Laki- ja henkilöstöpalvelut -yksikön päällikön esityksestä. 6.6 Pöytäkirjat ja muistiot Pöytäkirjaa tai muistioita on pidettävä osastojen päällikkökokouksista ja asetettujen työryhmien kokouksista. Virkamiesten ja työsuhteisten on huolehdittava virka- ja työtehtäviä suorittaessaan siitä, että tehdyt päätökset ja niiden perusteet kirjataan ja arkistoidaan lainsäädännön ja Museoviraston sisäisten toimintaohjeiden ja muiden sitovien määräysten ja ohjeiden mukaisesti. 6.7 Esiteltävät asiat Päätöksentekoa edellyttävät asiat ratkaistaan esittelystä, jos niiden luonne sitä edellyttää. Virkamiehen ratkaisemassa asiassa toimituskirjan allekirjoittaa ratkaisija, ja milloin ratkaiseminen tapahtuu esittelystä, varmentaa esittelijä. Milloin esittelijän mielipide eroaa päätöksestä, hänellä on oikeus saada mielipiteensä merkityksi asiakirjan taltiokappaleeseen. Taltiokappaleeseen merkitty eriävä mielipide on asian esittelijän allekirjoitettava ja ratkaisijan samaan asiakirjaan tekemällään merkinnällä todettava. 7 ULKOPUOLISELLA RAHOITUKSELLA TOTEUTETTAVAT MUSEOVIRASTON TOIMINTAA TUKEVAT HANKKEET 7.1 Kansainvälinen rahoitus Kansainvälisen rahoituksen hankkimisesta päättää pääjohtaja ylijohtajan, osastonjohtajien, SKM:n johtajien ja tukipalvelujen päällikön, yksikön päällikön tai yksittäisen virkamiehen tai työntekijän esityksestä.

16 Kansainvälisen rahoituksen hankkiminen perustuu hyväksyttyyn palvelusopimukseen. Palvelusopimuksista on käytävä ilmi hankkeen tulosvaikutus Museoviraston toimintaan. Hanketta käsitellään johtoryhmässä ennen hankerahoituksen hakemista. Kullekin hankkeelle asetetaan ohjausryhmä hankkeen ohjausta ja tarvittaessa erillinen seurantaryhmä hankkeen seurantaa varten. Ohjausryhmä ohjaa hanketta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Seurantaryhmä tarkastaa hankesuunnitelman sekä käsittelee hanketta koskevat hankinnat ja raportit. 7.2 Kansallinen rahoitus Kansallisen rahoituksen hankkimisesta päättävät vastuualueittain ylijohtaja, osastonjohtajat, SKM:n johtajat ja tukipalveluyksiköiden päälliköt. Kansallisen rahoituksen hankkiminen perustuu hyväksyttyyn palvelusopimukseen. Palvelusopimuksista on käytävä ilmi hankkeen tulosvaikutus Museoviraston toimintaan. Hanketta käsitellään johtoryhmässä ennen hankerahoituksen hakemista. Kullekin hankkeelle asetetaan ohjausryhmä hankkeen ohjausta ja tarvittaessa erillinen seurantaryhmä hankkeen seurantaa varten. Ohjausryhmä ohjaa hanketta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Seurantaryhmä tarkastaa hankesuunnitelman sekä käsittelee hanketta koskevat hankinnat ja raportit. 8 MUSEOVIRASTON MÄÄRÄÄMIN AVUSTUKSIN TOTEUTETTAVAT HANKKEET 8.1 Myönnettävät valtion avustukset Museovirasto jakaa valtion talousarviossa vuosittain osoitetut siirtomäärärahat avustuksina seuraaviin kohteisiin: 1) kulttuurihistoriallisten arvokkaiden rakennusten kunnossapitoa tai parantamista varten (L rakennusperinnön suojelusta 498/2010); - Rakennusten entistämisavustuksia myönnetään rakennussuojelulailla suojeltujen sekä muiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korjauksiin. 2) Maailmanperintösopimuksen sekä Haagin 1954 yleissopimuksen mukaiseen suojelu-, entistämis-, tutkimus- ja valistustoimintaan; 3) kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden alusten entistämis- ja korjausavustuksiin; - Perinnelaivojen entistämisavustuksia myönnetään yksityisomistuksessa olevien, perinnelaivarekisteriin merkittyjen alusten korjaus- ja entistämistöihin. 4) museoiden valtionavustuksiin; - Sellaiset museot, jotka ovat kunnan, yhdistyksen tai säätiön omistuksessa ja jotka eivät kuulu lakisääteisen valtionosuuden piiriin; sekä - ammatillisten museoiden innovatiiviset hankkeet 5) kulttuuriperinteen tallentamiseen ja tutkimiseen; - Avustuksia myönnetään ensisijaisesti suomalaisen maaseutu- ja työväenkulttuurin tallentamiseen ja tutkimiseen; 6) muinaisjäännösalueiden hoitotukiin; 7) kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuviin muinaismuistolain (295/1963) mukaisiin menoihin; sekä 8) muihin Museoviraston jaettavaksi osoitettuihin kohteisiin. 8.2 Avustusten käsittelyprosessi Avustusten myöntämisellä toteutetaan Museoviraston voimassa olevaa strategiaa. Avustusten vuosittaisista painopistealueista päätetään johtoryhmässä ennen avustusten haettavaksi julistamista. Johtoryhmä päättää avustusten linjaukset ja käsittelyä koordinoidaan ja kehitetään sisäisen avustustoimikunnan kautta. Osastot vastaavat itse niille kuuluvien avustusten käsittelystä. 15

17 16 9 MUUT MÄÄRÄYKSET 9.1 Valtion edunvalvonta Museovirasto kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimessa, välimiesmenettelyssä ja muissa viranomaisissa valtion etua ja oikeutta virastoa koskevissa asioissa. Pääjohtajalla ja hänen määräämällään virkamiehellä on oikeus ilman eri valtuutusta valvoa tai valtuuttaa asiamies valvomaan valtion etua ja oikeutta edellä mainituissa asioissa sekä ottaa viraston puolesta vastaan haasteen tiedoksianto. (AM 14 ) 9.2 Virkamiesten ja työsuhteisten muut tehtävät Virkamiehen ja työsuhteisen on sen lisäksi, mitä hänen tehtävistään on muualla säädetty tai määrätty, suoritettava ne tehtävät, jotka pääjohtaja, ylijohtaja, osastonjohtaja, SKM:n johtaja, tukipalvelujen päällikkö tai toimintayksikön päällikkö määrää. 9.3 Työjärjestyksen voimaantulo Tämä työjärjestys tulee heti voimaan. Helsingissä, 22. päivänä tammikuuta 2014 Pääjohtaja Juhani Kostet Laki- ja henkilöstöasiainjohtaja Carolina Ansinn

Suomenlinnan hoitokunnan työjärjestys

Suomenlinnan hoitokunnan työjärjestys Suomenlinnan hoitokunnan työjärjestys Päivitetty 16.12.2015 Dnro 2 (15) Sisällysluettelo 1 Säädösperusta... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 3 Organisaation tehtävät ja sisäinen organisointi... 4 3.1 Organisaatio

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011

Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Dnro 52/03/11 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2011 Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Finanssivalvonnan työjärjestys

Finanssivalvonnan työjärjestys 1 Finanssivalvonnan työjärjestys Johdanto Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 8 :n mukaan pankkivaltuusto vahvistaa Finanssivalvonnalle työjärjestyksen. Pankkivaltuuston tehtävänä on 1) valvoa

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1

JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 YLIVIESKAN KAUPUNKI Ylivieskan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 25.9.2012 64 Voimaantulopäivä 1.11.2012 I LUKU JOKILAAKSOJEN PELASTUSLAITOKSEN YLEISET PERUSTEET

Lisätiedot

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija.

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija. 1 KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KESKUSHALLINNON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutos: 1.1.2007 Muutos: 8.12.2008 Voimaantulo: 1.1.2009 Muutos: 15.11.2010 Voimaantulo: 1.1.2011

Lisätiedot

30.11.2009 Dnro 90/123/09

30.11.2009 Dnro 90/123/09 1 (6) Niuvanniemen sairaalan johtosääntö 1.1.2010 1. Luku Sairaalan toiminta, ohjaus ja valvonta 1 Sairaalan toiminta Johtokunta on 30.11.2009 hyväksynyt johtosäännön valtion mielisairaaloista annetun

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (6) Taloushallintopalvelu-liikelaitos 18.06.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (6) Taloushallintopalvelu-liikelaitos 18.06.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (6) 15 Taloushallintopalvelu -liikelaitoksen toimintasääntöjen muuttaminen 1.6.2015 alkaen HEL 2015-001191 T 00 01 00 Päätös Päätöksen perustelut Taloushallintopalvelu

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 1 LUKU TUKIPALVELUIDEN TOIMINTA-AJATUS, RAKENNE JA TEHTÄVÄT 1 Toiminta-ajatus Jyväskylän seurakunnan tukipalveluiden

Lisätiedot

Oikeuskanslerinviraston työjärjestys

Oikeuskanslerinviraston työjärjestys Oikeuskanslerinviraston työjärjestys Annettu Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2007 Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain (193/2000) 12 :n 2 momentin ja oikeuskanslerinvirastosta annetun valtioneuvoston

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. 1 Viraston yksiköt ja henkilöstö. 2 Avaintoiminnot ja asiantuntijaryhmät

Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. 1 Viraston yksiköt ja henkilöstö. 2 Avaintoiminnot ja asiantuntijaryhmät 1 (7) VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS Annettu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015. Syyttäjälaitoksesta annetun lain (439/2011) 16 :n nojalla vahvistan, apulaisvaltakunnansyyttäjää ja viraston

Lisätiedot

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö

Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Ympäristöterveydenhuollon toimintasääntö Johtokunta 29.5.2009 91 Yhtymäkokous 24.6.2009 91 Johtokunta 18.2.2011 23 Sisältö 1 Tavoitteet 2 2 Monijäseninen toimielin 2 3 Toimielimen tehtävät 2 4 Ympäristöterveydenhuollon

Lisätiedot

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.9.2012 57. Voimassa 1.1.2013 alkaen. 1. Yleistä 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan

Lisätiedot

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus 1 Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisena järjestää varhaiskasvatuspalveluita,

Lisätiedot

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori.

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori. 1(5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 7 hyväksymä. Voimassa 1.9.2015 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on 1 (5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymä. Voimassa 1.3.2008 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS Johtosääntö Sipoon kunta Sisällys 1 Liikelaitoksen nimi... 2 2 Liikelaitoksen toimiala... 2 3 Johtokunnan kokoonpano... 2 4 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 2 5 Esittely...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö

Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö Sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö Valtuusto hyväksynyt 18.2.2013 22, muutokset 26.10.2015 107 Seinäjoen kaupungin sosiaali- ja terveyskeskuksen johtosääntö I LUKU SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSEN

Lisätiedot

KESKUSVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ 1 YLIVIESKAN KAUPUNKI KESKUSVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ. Voimaantulo Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 15.12.2008 69 1.1.

KESKUSVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ 1 YLIVIESKAN KAUPUNKI KESKUSVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ. Voimaantulo Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 15.12.2008 69 1.1. KESKUSVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ 1 YLIVIESKAN KAUPUNKI KESKUSVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ Voimaantulo Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 15.12.2008 69 1.1.2009 Toiminta-ajatus 1 Keskusvirasto huolehtii kaupunginvaltuuston,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8)

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ja jaoston sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(8) johtosääntö 1(8) SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JA JAOSTON SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 103 ja tulee voimaan 1.1.2013 Muutos KV 10.12.2012

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERI - OULUN LÄÄNIN ALUETEATTERI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERI - OULUN LÄÄNIN ALUETEATTERI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERI - OULUN LÄÄNIN ALUETEATTERI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.11.2007 71 Muutos: 3 kv 25.2.2013 31 I YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä ja nimi Liikelaitoksen

Lisätiedot

Markkinaoikeuden työjärjestys

Markkinaoikeuden työjärjestys Markkinaoikeuden työjärjestys 2 (10) SISÄLLYS 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET... 3 1 Soveltamisala... 3 2. TOIMINNAN JOHTAMINEN... 3 2 Johtamistoiminta... 3 3 Johtamisen perusperiaatteet... 3 4 Tavoitteiden asettaminen...

Lisätiedot

Museovirasto sekä Turun kaupunki, jota edustaa tätä sopimusta koskevissa asioissa Turun maakuntamuseo.

Museovirasto sekä Turun kaupunki, jota edustaa tätä sopimusta koskevissa asioissa Turun maakuntamuseo. YHTEISTYÖSOPIMUS Sopijapuolet: Museovirasto sekä Turun kaupunki, jota edustaa tätä sopimusta koskevissa asioissa Turun maakuntamuseo. Turun maakuntamuseosta käytetään jäljempänä nimitystä maakuntamuseo.

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ Astuu voimaan 12.5.2014 PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 Perusturvalautakunta ja jaostot Perusturvan toimialalla on perusturvalautakunta. Perusturvalautakunnalla

Lisätiedot

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. LUONNOS 17.11.2015 SAIMAAN LENTOASEMA -SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 26.11.2013. 1 Meri-Lapin kehittämiskeskus ry

JOHTOSÄÄNTÖ 26.11.2013. 1 Meri-Lapin kehittämiskeskus ry MERI-LAPIN KEHITTÄMISKESKUS RY 1 (4) JOHTOSÄÄNTÖ 26.11.2013 1 Meri-Lapin kehittämiskeskus ry Meri-Lapin kehittämiskeskus ry (jäljempänä kehittämiskeskus) on Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan,

Lisätiedot

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ 1. LUKU Varkauden sivistyslautakunta päättää toimintasäännöllä alaistensa palvelualueiden tehtävistä

Lisätiedot

RAY:N TYÖJÄRJESTYS 1

RAY:N TYÖJÄRJESTYS 1 RAY:N TYÖJÄRJESTYS 1 RAY:N TYÖJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1 RAY:N TOIMINTA JA SEN PERUSTA 4 1.1 RAY:n asema 4 1.2 RAY:n tehtävä 5 1.3 RAY:n päämäärät 5 1.4 RAY:n ydintoiminnat 5 1.4.1 Rahapelitoiminta

Lisätiedot

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 ja tulee voimaan 1.1.2013. Muutoksia KV 25.2.2013, 49 6, 7 Muutoksia

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Asetusluonnos Valtioneuvoston asetus rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 200 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 14.10.2013 118 Voimaan 1.1.2014 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimiala... 2 II LUKU... 2 2 Johtokunta... 2 III LUKU...

Lisätiedot

3 Valtuuskunta Valtuuskunnan tehtävistä säädetään kunnallisen eläkelain 138 :ssä.

3 Valtuuskunta Valtuuskunnan tehtävistä säädetään kunnallisen eläkelain 138 :ssä. 1 (5) Kevan johtosääntö Valtuuskunnan 13.3.2014 hyväksymä, voimaan 13.5.2014 I YLEISTÄ 1 Soveltaminen Tässä johtosäännössä annetaan kunnallisen eläkelain 168 :ssä tarkoitetut määräykset Keva-nimisen kunnallisen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A 2009 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN KONSERNIPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Kaupunginjohtajan päätös nro 15/5.2.2009 Konsernipalvelujen toimintasääntö

Lisätiedot

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 x.xx.2013 xx ja tulee voimaan 1.1.2013 1.1.2014 Muutos KV 10.12.2012 134

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Järvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan.

Järvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan. JÄRVENPÄÄN, KERAVAN JA TUUSULAN SEURAKUNTIEN PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUKSEN OHJESÄÄNTÖ Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakutien perheasiain neuvottelukeskuksen tehtävänä on kirkkomme tunnustuksen pohjalla

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

PERUSTURVAKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.12.2012 ( 61)

PERUSTURVAKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.12.2012 ( 61) Kristiinankaupunki Perusturvakeskuksen johtosääntö 1 Yhteistoimintamenettely 7.12.2010 Perusturvalautakunta 7.12.2010 ( 101) Kaupunginhallitus 13.1.2011( 16) Perusturvalautakunta 25.10.2011 ( 73) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

KAUPUNGINHALLITUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 KAUPUNGINHALLITUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ Kaupunginhallitus on hyväksynyt 17.12.2012 288 Noudatetaan 1.1.2013 Kaupunginhallitus on hyväksynyt muutoksen 13.1.2014 4 Noudatetaan 1.1.2014 Kaupunginhallitus on

Lisätiedot

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kulttuurilautakunta 1.4.2009 Liite B 3 20 ULVILAN KULTTUURILAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Voimaantulo: SISÄLLYSLUETTELO SISÅLLYSLUETTELO... l 1 TOIMIALA JA KOKOONPAN0... 2 2 KIRJASTOLAITOS... 2 3

Lisätiedot

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA SISÄLTÖ Sivu I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA 1 Tehtävä 1 2 Toimiala 1 3 Toimivalta 1 4 Toimivallan siirtäminen 3 5 Lautakunnan kokoonpano 3 6 Esittely lautakunnassa 3 II PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN

YHTEISTOIMINNAN JA TYÖSUOJELUN JÄRJESTÄMINEN ITÄ-SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2014 ALKAEN 2 1. YHTEISTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Yhteistoiminnan taustaa Yhtymähallituksen päätös 21.6.2006/ 82 vanha sopimus irtisanottiin 31.7.2007 tilalle valtakunnallinen yhteistoimintalaki 2007 / 449

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Kh 18.3.2012 53 LIITE 15 YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Hyväksytty: Voimaantulo: 1 YLEISTÄ 1.1 Määrittelyt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan ja yhden tai useamman muun yhteisön muodostamaa taloudellista

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 3/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Museovirastosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Museovirastosta, joka korvaisi nykyisen museovirastosta annetun

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt

POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt 1. LUKU TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT 2. LUKU ORGANISAATIO 1 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN KESKUSHALLINNON JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN KESKUSHALLINNON JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN KESKUSHALLINNON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 4.11.2013 96 1 Soveltamisala Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan alaisuudessa toimivan keskushallinnon toimintaan sovelletaan

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Korkeasaaren eläintarhan johtosäännön uudistus

Korkeasaaren eläintarhan johtosäännön uudistus Korkeasaaren eläintarhan johtosäännön uudistus Nykyinen johtosääntö Ehdotus Perustelut 1 Toimiala 1 Toimiala 1 Toimiala Helsingin kaupungin eläintarhan johtokunta ja sen alainen Korkeasaaren eläintarha

Lisätiedot

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ.

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ. Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n

Lisätiedot

Kuopion alueellisen rakennuslautakunnan johtosääntö

Kuopion alueellisen rakennuslautakunnan johtosääntö Kuopion alueellinen rakennuslautakunta Johtosääntö Kuopion kaupunginvaltuusto 25.10.2010 112 Suonenjoen kaupunginvaltuusto 25.10.2010 59 Voimaantulo 1.1.2011 Kuopion alueellisen rakennuslautakunnan johtosääntö

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015

Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015 Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015 Toimitusjohtajan päätös 1.7.2015 136 1.7.2015 Tampereen Ateria Sisältö Organisaatio Liiketoiminta-alueen/tukitoiminnon päällikön tehtävät Liiketoiminta-alueiden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun neljä ydinprosessia ovat tutkintotavoitteinen koulutus, täydennyskoulutus ja yrityspalvelut, tutkimus- ja kehitystoiminta sekä

Ammattikorkeakoulun neljä ydinprosessia ovat tutkintotavoitteinen koulutus, täydennyskoulutus ja yrityspalvelut, tutkimus- ja kehitystoiminta sekä 1.9.2006 1 (6) N 1 Organisaatio Tampereen ammattikorkeakoulun organisaatio muodostuu seuraavasti: Johto Ydinprosessit Rehtorin johtama tehtäväalue vastaa ammattikorkeakoulun johtamisesta, kehittämisestä,

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2014 Nro 9. Kotkan kaupungin. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014)

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2014 Nro 9. Kotkan kaupungin. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014) Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2014 Nro 9 YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014) 1 Lautakunnan erityinen tehtävä 2 Lautakunnan kokoonpano 3 Lautakunnan yleinen tehtävä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Lautakunnan 5.5.2009 hyväksymä versio SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Yleiset määräykset Pietarsaaren sosiaali- ja terveyslautakunta on se toimielin, jolla sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädännön

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto EMO. Johtosääntö

EMO. Espoon musiikkiopisto EMO. Johtosääntö EMO Espoon musiikkiopisto EMO Johtosääntö ESPOON MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ jonka Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys r.y. on hyväksynyt 12.4.2007. Johtosääntö korvaa 1989 hyväksytyn ohjesäännön.

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ Pelastusosasto 14.9.2010 Pelastusylitarkastaja Veli-Pekka Hautamäki

SISÄASIAINMINISTERIÖ Pelastusosasto 14.9.2010 Pelastusylitarkastaja Veli-Pekka Hautamäki SISÄASIAINMINISTERIÖ MUISTIO Pelastusosasto 14.9.2010 Pelastusylitarkastaja Veli-Pekka Hautamäki SM014:00/2010 SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS PALOSUOJELURAHASTON TYÖJÄRJESTYKSESTÄ Toimivalta Palosuojelurahastolain

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Mäntsälän kunta. Hallintopalvelut toimialan toimintasääntö

Mäntsälän kunta. Hallintopalvelut toimialan toimintasääntö Mäntsälän kunta Hallintopalvelut toimialan toimintasääntö Toimintasääntö tulee voimaan 1.2.2013 Sisällysluettelo Hallintopalvelut toimialan toimintasääntö... 2 1. Toimintasäännön perusta ja tarkoitus...

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Finanssivalvonnan työjärjestys

Finanssivalvonnan työjärjestys Finanssivalvonnan työjärjestys Johdanto (1) Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 8 :n mukaan pankkivaltuusto vahvistaa Finanssivalvonnalle työjärjestyksen. (2) Pankkivaltuuston tehtävänä on 1. Soveltamisala.

Lisätiedot

Säätiön nimi on Suomen Metsäsäätiö, ruotsiksi Finlands Skogsstiftelse ja sen kotipaikka on Helsinki.

Säätiön nimi on Suomen Metsäsäätiö, ruotsiksi Finlands Skogsstiftelse ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 SUOMEN METSÄSÄÄTIÖ 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toteuttamistavat 4 Varojen hankinta Säätiön nimi on Suomen Metsäsäätiö, ruotsiksi Finlands Skogsstiftelse ja sen kotipaikka on Helsinki. Säätiön

Lisätiedot

Ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallituksen työjärjestys

Ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallituksen työjärjestys Ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallituksen työjärjestys Kirkollishallitus on ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun asetuksen 165 :n (134/98) nojalla laatinut näin kuuluvan työjärjestyksen: 1 luku.

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI VAKKA-SUOMEN VEDEN JOHTOSÄÄNTÖ 1.1.2009

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI VAKKA-SUOMEN VEDEN JOHTOSÄÄNTÖ 1.1.2009 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI VAKKA-SUOMEN VEDEN JOHTOSÄÄNTÖ 1.1.2009 Kaupunginvaltuusto 20.10.2008 VAKKA-SUOMEN VEDEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Nimi ja tehtävät Vakka-Suomen Vesi LIIKELAITOS on KUNTALAIN MUKAINEN Uudenkaupungin

Lisätiedot

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

1 (8) NUORISOASIAINKESKUS. Nuorisotoimenjohtaja/PS 1.2.2014. Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (8) Ntj 27.1.2014 4 NUORISOASIAINKESKUKSEN 1. Strategiaperusta Nuorisoasiainkeskuksen toimintasääntö perustuu kaupunginvaltuuston 27.11.2002 hyväksymään nuorisotoimen johtosääntöön. Siinä nuorisoasiainkeskuksen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN Tampereen kaupungin valtuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten johtosäännön. Johtosääntö tuli voimaan

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA

VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA 1 VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA KV 11.11.2013 Voimaan 1.1.2014 VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Soveltamisala Toiminta-ajatus Organisaatio 1 Kasvatus- ja opetuslautakunnan

Lisätiedot

KAJAANIN MAMSELLI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN MAMSELLI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN MAMSELLI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 08.02.2016 6 I YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena liikelaitoksena

Lisätiedot

HELSINGIN SANOMAIN SÄÄTIÖ. 1 Säätiön nimi on Helsingin Sanomain Säätiö ja kotipaikka Helsinki.

HELSINGIN SANOMAIN SÄÄTIÖ. 1 Säätiön nimi on Helsingin Sanomain Säätiö ja kotipaikka Helsinki. HELSINGIN SANOMAIN SÄÄTIÖ SÄÄNNÖT: 1 Säätiön nimi on Helsingin Sanomain Säätiö ja kotipaikka Helsinki. 2 Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea korkeatasoista tieteellistä tutkimustyötä, erityisesti

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Tätä johtajasopimusta voidaan tarkistaa sopijaosapuolten yhtäpitävällä suostumuksella. Iin kunta edustajanaan kunnanhallitus (jäljempänä kunta)

Tätä johtajasopimusta voidaan tarkistaa sopijaosapuolten yhtäpitävällä suostumuksella. Iin kunta edustajanaan kunnanhallitus (jäljempänä kunta) 1 IIN KUNTA JOHTAJASOPIMUS 1. SOPIMUKSEN TARKOITUS Tällä johtajasopimuksella sovitaan kunnanjohtajan avaintehtävistä, työn painopistealueista, niiden arvioinnista, palkkauksesta sekä muista palvelussuhteen

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA 1279/2013. Maanmittauslaitoksen työjärjestys

SÄÄDÖSKOKOELMA 1279/2013. Maanmittauslaitoksen työjärjestys SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2013 1279/2013 Maanmittauslaitoksen työjärjestys Annettu Helsingissä joulukuun 20 päivänä 2013 Maanmittauslaitoksesta annetun lain (900/2013)

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKKALIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ. 1 Toimintasäännön tehtävä. 2 Toiminnan tarkoitus ja yleiset määräykset. 3 Esimiehen yleiset tehtävät

KUNTATEKNIIKKALIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ. 1 Toimintasäännön tehtävä. 2 Toiminnan tarkoitus ja yleiset määräykset. 3 Esimiehen yleiset tehtävät KUNTATEKNIIKKALIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Toimintasäännön tehtävä Tässä toimisäännössä määrätään johtosääntöjä täydentävästi Kuntatekniikkaliikelaitoksen organisaatiosta, tehtävistä, esimiesasemassa

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

1 SEURAN ORGANISAATIO JA PÄÄTÖKSENTEKO

1 SEURAN ORGANISAATIO JA PÄÄTÖKSENTEKO 1 SEURAN ORGANISAATIO JA PÄÄTÖKSENTEKO Seurassa päätösvaltaa käyttää seuran sääntömääräinen yleinen kokous. Noormarkun Koitossa yleinen kokous on syksyllä ja keväällä. Toimeenpanevana elimenä on johtokunta.

Lisätiedot

Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta

Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta KERAVAN KAUPUNKI Keravan Kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta KERAVAN KAUPUNKITEKNIIKAN TOIMINTASÄÄNTÖ Hyväksytty: 19.1.2010 Voimaantulo: 1.1.2010 Muutettu: 21.12.2010 Voimaantulo: 1.1.2011 Muutettu:

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö. Heinolan kaupunki Kunnallinen johtosääntö III/SIV Sivistystoimi Kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 hyväksymä Sivistystoimen johtosääntö

Lisätiedot

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus Filha ry Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yleishyödyllisen yhdistyksen tarkoituksena on edistää kansanterveyttä

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PÄÄTEHTÄVÄALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

MIKKELIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PÄÄTEHTÄVÄALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ MIKKELIN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN PÄÄTEHTÄVÄALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 02.05.2005 83 Voimaantulo: 1.1.2006 Muutos: Kaupunginvaltuusto 15.1.2007 8 Voimaantulo: 15.1.2007

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

KUNNANHALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KUNNANHALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 (5) NASTOLAN KUNTA KUNNANHALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kunnanvaltuusto: 17.1.1994 7 Voimaantulo: 1.2.1994 Muutos: Kunnanvaltuusto 12.12.1994 61 Valtuusto 25.8.1997 57 Valtuusto 24.1.2000 5 Valtuusto 17.6.2002

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa koordinoi johtoryhmä, jonka nimeää apulaiskaupunginjohtaja. Vanhus- ja vammaispalvelujen vastuualue vastaa - seuraavien sosiaalihuoltolain 17. :ssä tarkoitettujen palvelujen järjestämisestä vanhuksille ja vammaisille: omaishoidon tuki, kotipalvelut, sosiaalityö,

Lisätiedot