SISÄLLYSLUETTELO MH, :00, Pöytäkirja

Transkriptio

1 i SISÄLLYSLUETTELO MH, :00, Pöytäkirja -1 Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen Pöytäkirjan tarkastaminen Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus Varsinais-Suomen kulttuuristrategia Pykälän liite: 6.1. Varsinais-Suomen kulttuuristrategia pähkinänkuoressa Pykälän liite: Varsinais-Suomen kulttuuristrategia maakuntahallituks Nousiaisten kunnan päätös maakuntavaltuuston jäsenen valinnasta Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen muuttaminen Talousarvion 2015 käyttösuunnitelma Pykälän liite: Käyttö2015MR Varsinais-Suomen liiton viraston pitäminen suljettuna Lausunto Perttu Vartiaisen selvitykseen kaupunki-, maaseutu- ja saaristopolitiikan kehittämistarpeista Lausunto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Pykälän liite: ELY-asetusmuutos 2015 taitettu Pykälän liite: Muistio muutos Europe Direct Varsinais-Suomi -tiedotuspisteen toiminta vuonna Pykälän liite: va Eurooppa-toimiston vuoden 2014 toimintakertomus ja keskustelupaperi vuoden 2015 toiminnasta Pykälän liite: Eurooppa-toimiston toimintakertomus 2014 final Pykälän liite: Eurooppa-toimiston toimintasuunnitelma 2015 keskustelupaperi Varsinais-Suomen liiton viestinnän tavoitteet Pykälän liite: V-S liitto_viestintä_mkhallitus_ Kommentit ympäristöministeriölle Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan luonnoksesta Maakuntakaavojen vahvistusmenettelyn vaihtoehtoja koskeva selvitys Pykälän liite: Maakuntakaavojen vahvistusmanettelyn vaihtoehdot Pykälän liite: Maakuntaliittojen maakuntahallitusten puheenjohtajien ja maakun Lausunto korkeimmalle hallinto-oikeudelle Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavan vahvistuspäätöksestä tehtyihin valituksiin Pykälän liite: Lausunto Varsinais-Suomen tuulivoimakaavan vahvistamisesta Viranhaltijapäätökset Tiedoksi annettavat asiat Kokouksen päättäminen Oikaisuvaatimussivu

2 -1, MH :00 Sivu 2

3 -1, MH :00 Sivu 3 Maakuntahallitus Pöytäkirja 2/2015 KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA Maakuntatalo PYKÄLÄT Sivut 29- SAAPUVILLA Kanerva Ilkka, pj. Alatalo Juuso, 1. vpj. Haijanen Pauliina Heikkilä Lauri Kiviranta Esko Koskinen Talvikki Kurvinen Jani, 2. vpj. Lehtinen Riitta Kattelus Lauri Massinen Aimo Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Saario Mari Söderlund Nina Virolainen Anne-Mari Vuola Hanna Wallin Stefan poistui 26 klo poistui 36 klo ESITTELIJÄ Häkämies Kari Maakuntajohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Roto Markku Hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Myllymäki Pekka Antola Jouko Nuotio Tarja Palmunen Lauri Saarento Heikki Terho Henri, 27 Ålgars-Åkerholm Jessica Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja Aluekehitysjohtaja Edunvalvontajohtaja Suunnittelujohtaja Kulttuuritoimikunnan puheenjohtaja Viestintävastaava Ilkka Kanerva puheenjohtaja Markku Roto sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Maakuntavirasto Juhani Nummentalo Tiina Perho PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Todistaa Maakuntavirasto Hallintojohtaja

4 24, MH :00 Sivu 4 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 58 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 86 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty edellä mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija MR/mk Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista. Päätös Puheenjohtaja Ilkka Kanerva totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi, koska läsnä oli 18 maakuntahallituksen jäsentä. Ehdotus hyväksyttiin.

5 25, MH :00 Sivu 5 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 mukaan: Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan , että pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti seuraavasti: 1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen kokouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten. 2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksymisestään. 3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjan tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallintosihteerille. 4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtaja allekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 :n mukaisesti. Valmistelija MR/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Raimo Nieminen ja Juhani Nummentalo. Päätös Lisätietoja Maakuntahallitus valitsi pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Juhani Nummentalo ja Tiina Perho. hallintojohtaja Markku Roto p , etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

6 26, MH :00 Sivu 6 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Valmistelija Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. KH/ml Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi. Päätös Maakuntajohtaja Kari Häkämies: Tunnin juna Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari kehityskäytävä on ainoa yhteys Suomessa, joka mahtuu Euroopan unionin TENT-T verkon ydinverkkokäytäviin yhdessä Helsinki-Tallinna välin kanssa. TEN-T-päätös sisältää määrittelyt kolmen tason verkoille: 1) kattava verkko, 2) ydinverkko ja 3) ydinverkkokäytävä. TEN-T tuki kohdennetaan 85 % ydinverkkokäytäviin ja loput ydinverkoille. Kattavan verkon hankkeet eivät käytännössä saa tukea vaan ainoastaan statuksen. Tähän mennessä tapahtunutta: : Stubbin hallituksen EU-ministerivaliokunnan päätös koskien EU:n komission investointiohjelmaa: edistetään nopeaa ratayhteyttä Helsingin ja Turun välillä : Liikenneministeri Paula Risikko pyysi Liikennevirastoa arvioimaan Helsinki-Turku ratayhteyden kehittämistä. Arviosta tulee ilmetä mitä suoria ja epäsuoria vaikutuksia eri kehittämisvaihtoehdoilla on aluetalouteen, aluerakenteeseen ja liikennejärjestelmään. Työn tulisi olla valmis 2015 loppupuolella. Hanketta koskeva suunnitteluraha ei mahtunut viimeiseen lisätalousarvioon, mutta tarvittava summa, euroa, löytynee varmasi Liikenneviraston, Turun kaupungin ja Varsinais- Suomen liiton budjeteista. Kevään hallitusneuvotteluiden tavoite on suorasti tai epäsuorasti, 45 miljoonaa euroa maksava jatkosuunnittelu ajalla Tuohon summaan voidaan hakea TEN-T tukea EU:lta 50 %. Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies p ja kehittämispäällikkö Janne Virtanen p Lentoliikennestrategian linjaukset eivät uhkaa Turun lentoaseman toimintaedellytyksiä Liikenne- ja viestintäministeriö esittää helmikuussa valmistuneessa lentoliikennestrategiassa ( ) lentoasemien ylläpidossa verkostoperiaatteen jatkoa, mutta myös aiempaa vahvempaa lentoliikenteen ja maakuntakenttien kehittämistä viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyönä. Jatkossa Finavia ylläpitää ja kehittää lentoasema- ja ilmaliikennepalveluja kaupallisesti kannattavalle liikenteelle sekä sotilasilmailulle, valtion ilmailulle ja yleisilmailulle. Kaupallisesti kannattamattomien lentoasemien ylläpitovastuusta Finavia voi jatkossa luopua. Turun lentoasema on lentorahtiliikenteessä kiistatta Suomen toiseksi merkittävin lentoasema jatkossa Turun lentoasemalle asetetaan Helsinki-Vantaan lentoaseman rahtikuljetusten varalentoaseman rooli. On muistettava, että elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta suorat kansainväliset lentoyhteydet ovat maakunnallemme elintärkeät. Nopea junayhteys Turusta Helsinkiin ei kilpaile suorien kansainvälisten lentoyhteyksien kanssa molemmille on oma, erityinen roolinsa!

7 26, MH :00 Sivu 7 Strategian toimeenpanoa varten on sovittu perustettavan viisi alueellista työryhmää, joiden tehtävänä on luoda kysyntää alueellisille lentokentille ja niiden palveluille. Turun lentoasema kuuluu Keski- ja Länsi-Suomen ryhmään yhdessä Tampere-Pirkkalan, Porin, Jyväskylän, Jämsän (Halli) ja Maarianhaminan kanssa. Työryhmään on kutsuttu edustajat kaupungeista, maakuntaliitoista, yrittäjistä ja kauppakamarista. Lisätietoja: maakuntajohtaja Kari Häkämies p ja kehittämispäällikkö Janne Virtanen p Hankkeilla lisäpuhtia maakuntastrategian toteuttamiseen EU:n uusi ohjelmakausi on käynnistynyt niin kansallisten kuin keskitetysti EU:n komission kautta hallinnoitujen rahoitusohjelmien osalta. Kansallisen rahoituksen merkittävä väheneminen ja rahoitusohjelmien fokusoituminen asettaa hanketoimijat uuden haasteen eteen. Myös Varsinais-Suomen liiton rooli on osittain muuttunut hankerahoituksen myöntäjästä hankerahoituksesta tiedottavaksi ja paikallisia kumppanuuksia tukevaksi ja aktivoivaksi toimijaksi. Liitto alueellisena viranomaisena ja aluekehittäjänä on useissa hankerahoitushakemuksissa haluttu kumppani ja osatoteuttaja. Jotta näistä lukuisista hankeideoista ja esityksistä valikoitusi liiton toiminnan ja maakuntastrategian kannalta keskeisimmät ja oleellisimmat hankkeet, on liiton sisälle perustettu asiaa valmisteleva asiantuntijaryhmä. Ryhmän tehtävänä on valmistella ja arvioida kunkin hanke-esityksen sisältöä erityisesti maakuntastrategian toimeenpanon kannalta ja arvioida liiton resurssien (suora rahoitus, työpanos) sitomista kuhunkin projektiesitykseen. Parhaimmillaan hankkeiden kautta saatava lisäresurssi mahdollistaa toiminnan aidon kehittämisen, uuden luomisen ja kumppanuuden vahvistumisen. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, että resurssit sidotaan juuri liiton ja jäsenkuntien kannalta keskeisiin projekteihin ja teemoihin ja toisaalta huolehditaan hankkeiden taloudellisesta kestävyydestä. Lisätietoja: aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio p Varsinais-Suomen työllisyyden kasvu nopeaa VATT:n ennusteessa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT on laatinut ennusteen maakuntien työllisyysnäkymistä vuoteen 2030 saakka. Ennuste on laadittu valtakunnallinen koulutustarve-ennakoinnin tarpeisiin. Kevään aikana määritellään opetushallituksen vetämänä oppilaitosten aloittajapaikkajako lähivuosiksi, ja tässä prosessissa Varsinais-Suomen liitto on muiden maakuntien liittojen ohella vahvasti mukana. VATT:n ennusteessa Varsinais-Suomen työllisyyskehitys lähtee nopeaan kasvuun vuoden 2016 jälkeen. Ennusteen mukaan Varsinais-Suomen kasvunäkymät ovat samalla tasolla Uudenmaan ja Pirkanmaan kanssa ja selvästi koko maan tasoa paremmat. Työllisyyden kasvu on aluksi nopeaa, koska korkean työttömyysasteen vuoksi työvoimaa on runsaasti saatavana luvulla työllisyyden kasvu taittuu johtuen ennen kaikkea työvoimareservien niukkuudesta.

8 26, MH :00 Sivu 8 VATT:n ennusteessa on huomioitu eläkeuudistuksen ja valtion tuottavuusohjelman työllisyysvaikutukset. Lisäksi ennusteen taustaoletuksissa kotimaisen kysynnän ja investointien uskotaan kasvavan vientiä nopeammin ja yhteiskunnan palveluvaltaistumisen oletetaan jatkuvan. Suuri osa Varsinais-Suomen ennustetusta työllisyyskasvusta suuntautuukin palvelualoille. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ohella merkittävää kasvua ennustetaan liike-elämän palveluihin, niin asiantuntijapalveluihin (esim. insinööritoimistot) kuin suorittavan tason töihinkin (esim. kiinteistöhuolto). Palvelujen lisäksi myös teollisuuden ja alkutuotannon ennustetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä. Nopeimmin kasvavia teollisuudenaloja Varsinais-Suomessa olisivat mm. metallien jalostus, kulkuneuvojen valmistus sekä elintarvike- ja kemianteollisuus. Merkittävimpiä taantuvia toimialoja VATT:n ennusteessa ovat kauppa, julkinen hallinto, rakentaminen sekä pankkiala. Rakennusalalle tosin ennustetaan tasaista kasvua, mutta nykyinen taantuma on ollut alalla niin syvä, ettei siitä ole täysin toivuttu vielä vuonna 2020.

9 26, MH :00 Sivu 9 Vaikka työllisyysnäkymät ovat VATT:n ennusteessa myönteisiä, on Varsinais-Suomen työttömyystilanne yhä synkkä. Työttömyysaste on kasvanut yhtämittaisesti jo yli kaksi vuotta, ja etenkin pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut nopeasti. Marraskuun 2014 lopussa Varsinais-Suomen työttömyysaste oli 13,9 %, mikä on yli prosenttiyksikön korkeampi kuin vuotta aiemmin. Maakunnan väestökehitys on sen sijaan ollut tasaisessa kasvussa. Viime vuonna Varsinais-Suomen asukasluku kasvoi reilulla uudella asukkaalla ollen vuoden lopussa noin Valtaosa väestönkasvusta selittyy maahanmuutolla, mutta myös muualta Suomesta muutti Varsinais-Suomeen lähes 500 uutta asukasta. Lisätietoja: erikoissuunnittelija Antti Vasanen, p Central Baltic -ohjelman ensimmäisessä haussa yhteensä 177 hankehakemusta Edellisviikolla päättynyt Central Baltic -ohjelman ensimmäinen hakukierros poiki ennätyksellisen määrän hakemuksia ohjelman historiassa. Kiinnostus jakaantui melko tasaisesti ohjelman neljän teeman välillä ympäristöhankkeiden ollessa niukassa enemmistössä. Varsinaissuomalaiset toimijat ovat hakemuksissa hyvin edustettuina niin pääpartnereina kuin tavallisinakin projektipartnereina. Hakuprosessia on uudistettu edelliseltä ohjelmakaudelta monin tavoin. Nyt arvioitavista hankehakemuksista 141 on niin kutsuttujen "tavallisten" hankkeiden ensimmäisen, "ideahakuvaiheen" hakemuksia, joista vain osa hyväksytään toiseen hakuvaiheeseen. Toinen hakuvaihe on auki kesällä ja rahoituspäätökset tehdään elokuussa. Loput 36 nyt saapunutta hakemusta tavoittelee "pienhanketta", joiden rahoituspäätökset tehdään jo huhtikuussa. Rahoituksesta päättävä jäsenvaltioiden edustajista koottava hallintokomitea kokoontuu ensimmäisen kerran huhtikuussa Ahvenanmaalla. Lisätietoja: Head of Managing Authority Merike Niitepõld, p Ehdotus hyväksyttiin.

10 27, MH :00 EDUNV: 20/2014 Sivu 10 VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTRATEGIA Asia Varsinais-Suomen liitto ja alueellinen taidetoimikunta laativat vuonna 2005 maakunnallisen kulttuuristrategian. Tavoitteena oli muun mm. Turun saaminen Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Kymmenen vuotta sitten tehty ohjelma on keskeisiltä osin vanhentunut, ja on syntynyt tarve laatia uusi maakunnan kulttuuristrategia. Varsinais-Suomen liiton kulttuuritoimikunnan aloitteesta strategiatyö käynnistyi kulttuurin tulevaisuusfoorumissa syyskuussa Tilaisuuden puheenvuoroista ja osallistujilta kerätyn palautteen pohjalta nousi esiin viisi teemaa, joiden ympärille rakennettiin alueelliset teematyöpajat. Työpajoihin, jotka järjestettiin seutukunnittain, Turun seutu, Turunmaa, Vakka- Suomi, Loimaan seutu ja Salon seutu, osallistui yhteensä yli 200 kunkin alueen taiteilijaa ja kulttuurivaikuttajaa. Työpajojen materiaali on koottu strategian liitteiksi. Liiteaineistosta löytyvät myös kulttuurin tulevaisuusfoorumin materiaali sekä jokaisella alueella järjestetyn kunnalliset kulttuuripalvelut -paneelikeskustelun koonti. Työpajojen jälkeen strategiatyöryhmä käsitteli tulokset ja tiivisti työpajoista nousseet keskeisimmät painopisteet ja toimenpide-ehdotukset. Samalla strategia yhdenmukaistettiin ja kytkettiin yhteen maakuntastrategian kanssa. Tässä työskentelyvaiheessa strategialle muodostui neljä sisällöllistä teemaa, jotka ovat; Vastuullisuus - kulttuuri luo hyvinvointia läpi elämän, Yhteistyötaidot - Yhteistyötaidot - yhdessä kulttuuritekoja, Saavutettavuus - kulttuuri kuuluu kaikille sekä Resurssiviisaus - vauhtia luovan talouden kasvulle. Kulttuuristrategiassa ei ole keskitytty nykytilan kuvaamiseen eikä swot-analyysiin, sillä Varsinais-Suomen maakuntastrategiassa maakunnan eri osien erityispiirteet ja arvot ovat jo kattavasti koottuna. Maakuntastrategiassa on myös esitetty kansainväliset, kansalliset ja alueelliset erityisohjelmat, joihin kulttuurin kehittämistyökin kytkeytyy. Kulttuuristrategia korostaa kentältä nousseita vahvoja tulevaisuuden kehittämisteemoja ja niiden ympärille nousseita tavoitteita ja toimenpiteitä. Strategiatyössä tärkeänä koettiin myös itse prosessi. Useat strategiaprosessiin osallistuneet tahot ja henkilöt ovat ilmoittaneet halunsa toteuttaa kulttuuristrategiassa esitettyjä toimenpiteitä yhdessä Varsinais-Suomen liiton kanssa. Tällaista konkreettista kulttuurin kumppanuusfoorumityötä ja ajankohtaisten teemojen ympärille koottavia tilaisuuksien järjestämistä jatketaan strategian toteutuskaudella Tapaamisissa maakunnan kulttuuri- ja taidealan toimijoille annetaan mahdollisuus kohdata toisiaan säännöllisesti ja luoda uusia kontakteja ja yhteistyötä myös uutta rahoituskautta silmällä pitäen. Talven aikana strategialuonnoksesta on pyydetty eri tahojen (Kulttuuristrategia, liite 6.10) kommentit. Nyt maakuntahallitus päättää pyytää vielä ehdotuksesta kuntien lausunnot. Oheismateriaalina 1 on Varsinais-Suomen kulttuuristrategia ja oheismateriaalina 2 Kulttuuristrategia pähkinänkuoressa. Kulttuuristrategian esittelee kulttuuritoimikunnan puheenjohtaja Henri Terho. Valmistelija LP/HH/PO Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus keskustelee kulttuuristrategiasta ja päättää pyytää strategiasta lausunnon Varsinais-Suomen kunnilta. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. erityisasiantuntija Hannele Hartikainen,p , hannele.hartikainen@varsinais-suomi.fi

11 27, MH :00 / Pykälän liite: 6.1. Varsinais-Suomen kulttuuristrategia pähkinänkuoressa YHDESSÄ KULTTUURITEKOJA YHTEISTYÖTAIDOT Uudenlainen toimintakulttuuri lisää monialaisten työryhmien yhteistyötä ja uusien toimialarajat ylittävien tuotteiden ja palveluiden syntyä. Kulttuurialan järjestöt, asukkaat ja kunnat hyötyvät maakunnan järjestöportaalista, joka nostaa esiin kansalaisyhteiskunnan toimijat ja palvelut. Kuntien ja kulttuurilaitosten välinen yhteistyö on mahdollistanut kattavamman kulttuuripalveluiden tarjonnan. TULE MUKAAN KULTTUURIN KUMPPANUUSFOORUMIIN! OTA YHTEYTTÄ! LUOVA VARSINAIS-SUOMI 2025 VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTRATEGIA KULTTUURI LUO HYVINVOINTIA LÄPI ELÄMÄN VASTUULLISUUS Sivu 10 Varsinaissuomalaiset päättäjät ymmärtävät jo lapsuudessa syntyvän taidesuhteen merkityksen ihmisen koko elämänkaaren läpi jatkuvalle eheälle, inhimilliselle ja luovalle kasvulle. Varsinais-Suomen kuntien uudenlaiset hyvinvointistrategiat ovat tuottaneet kulttuuri- sekä sosiaali- ja terveyspalvelualojen välille tiiviimpää yhteistyötä ja uusia avauksia. Varsinais-Suomessa paikallisilla taiteilijoilla ja kulttuuritoimijoilla on hyvät työskentelymahdollisuudet ja hankinnoissa käytetään paikallisia toimijoita, lähipalveluita ja tuotteita. Varsinais-Suomessa arvostetaan ja tuetaan paikallisen kulttuuriperinnön ja -ympäristön säilymistä, kehittymistä ja niistä nousevia uudenlaisia tuotteita ja palveluja. VAUHTIA LUOVAN TALOUDEN KASVULLE RESURSSIVIISAUS Varsinais-Suomi on luovan talouden ja yrittäjyyden kansainvälisesti houkutteleva ja vetovoimainen keskus. Varsinais-Suomessa toteutuu uudenlainen monialainen yhteistyö ja resurssitehokas tilojen käyttö. Varsinais-Suomessa on hyvät tukirakenteet ja edellytykset luovan alan yrittäjyyden käynnistämiseen ja yritysten liiketoiminnan kasvuun sekä kansainvälistymiseen. KULTTUURI KUULUU KAIKILLE SAAVUTETTAVUUS Varsinaissuomalaiset kirjastot toimivat kaupunginosissa ja kuntakeskuksissa asukkaiden toiminnallisina tiloina, joista kaikki ikäryhmät löytävät monipuolisesti erilaiset palvelut. Varsinais-Suomi on edelläkävijä digitaalisuuden ja avoimen datan hyödyntämisessä kulttuuripalveluiden tuottamisessa ja luovan alan yritysten liiketoiminnan kehittämisessä. Maakunnallinen kulttuurikasvatussuunnitelma takaa kaikille varsinaissuomalaisille lapsille ja nuorille yhtäläiset mahdollisuudet kulttuurin kokemiseen ja osallisuuteen.

12 27, MH :00 / Pykälän liite: 6.1. Varsinais-Suomen kulttuuristrategia pähkinänkuoressa LUOVA VARSINAIS-SUOMI 2025 Sivu 11 Varsinaissuomalaisen kulttuurin edelläkävijyys perustuu alueen erityispiirteisiin pohjautuvaan luovaan osaamiseen ja vahvaan kulttuuri-identiteettiin, uuteen innovatiiviseen ja avoimeen toimintakulttuuriin sekä monialaiseen yhteistyöhön, jossa kansalaisyhteiskunnalla on entistä vahvempi rooli. Varsinais-Suomessa kulttuuri ja taide nähdään perusoikeutena ja ymmärretään kulttuurin moninaiset hyvinvointivaikutukset sekä kulttuuri- ja taidekasvatuksen luoma perusta henkilökohtaisen taidesuhteen syntymiselle ja läpi elämänkaaren jatkuvaksi mahdollisuudeksi. Luova yrittäjyys nähdään maakunnan kasvun ja kilpailukyvyn edellytyksenä, jossa digitalisoitumisen avaamat mahdollisuudet muuttuvassa tietoyhteiskunnassa on laajasti hyödynnetty. Luova Varsinais- Suomi on innovatiivinen kumppani myös kansainvälisessä yhteistyössä. Sen imago ja vetovoima matkailijoiden, asukkaiden, taide- ja kulttuurinalan ammattilaisten sekä investointien houkuttelemisessa alueelle pohjautuu pitkään historiaan ja rikkaaseen kulttuuriperintöön, laadukkaaseen ja korkeatasoiseen kulttuurin perustoimintaan yhdistettynä elävään kaupunkikulttuuriin, kylien vireään kotiseututyöhön sekä luovaan ja innovatiiviseen ilmapiiriin. Moniarvoisessa ja monikulttuurisessa Varsinais-Suomessa kaikilla asukkailla on helposti saavutettavat ja tasapuoliset mahdollisuudet kulttuurin ja taiteen kokemiseen ja harrastamiseen. Taiteen ja kulttuurin ammattilaisia arvostetaan, he ovat hyvin verkostoituneita ja heillä on hyvät työskentely- ja toimintaedellytykset. KULTTUURI LUO HYVINVOINTIA LÄPI ELÄMÄN VASTUULLISUUS YHDESSÄ KULTTUURITEKOJA YHTEISTYÖTAIDOT KULTTUURI KUULUU KAIKILLE SAAVUTETTAVUUS VAUHTIA LUOVAN TALOUDEN KASVULLE RESURSSIVIISAUS Kulttuurin ja taiteen merkitys on ymmärretty päätöksenteossa. Kulttuuri- ja taidesuhde kantavat läpi ihmisen elämänkaaren lapsuudesta vanhuuteen. Kulttuuri ja taide luovat pohjan sivistykselle sekä inhimilliselle ja luovalle kasvulle. Koulutuksen ja kehittämistyön monialaisuus on osa varsinaissuomalaista edelläkävijyyttä. Kulttuuri on resursoitu keskeiseksi osaksi kuntien perus- ja hyvinvointipalveluita. Taataan kuntalaisille laadukkaat peruskulttuuripalvelut ja henkilöt toteuttamaan työtä. Taiteilijoiden moniammatillista yhteistyötä edistetään ja taiteen kohtaamisen edellytyksiä laitoksissa ja yhteisöissä vahvistetaan. Kulttuurin ja taiteen rajat ylittävät kumppanuusverkostot, uudet yhdessä tekemisen muodot ja osaaminen ovat vahvistuneet. Kulttuurin ammattilaiset ja harrastajat toimivat yhdessä ja yhä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän kanssa. Yhteisöllisyys lisääntyy ja kohtaamisia ja törmäytyksiä tapahtuu eri ikäryhmien välillä yli kunta-, hallinto- ja toimialarajojen. Yleisötyöllä kehitetään uusia helposti saavutettavia kulttuuripalveluja niin lapsille, senioreille, vanhuksille, maahanmuuttajille kuin muillekin erityisryhmille. Erikokoisten toimijoiden ja tapahtumien yhteistyö varmistaa kuntien ja alueiden vireyttä ja kasvua. Kulttuuripalveluiden alueellinen tasa-arvo sekä fyysinen ja sosiaalinen saavutettavuus toteutuvat Varsinais-Suomen kunnissa. Väliin tulevat tekijät on tunnistettu ja esteisiin on puututtu. Taidetta viedään sinne, missä ihmiset ovat. Vaikutetaan asenteisiin ja osallisuuden lisäämiseen. Kulttuurikasvatussuunnitelmat toteutuvat varsinaissuomalaisten koulujen opetussuunnitelmissa. Lasten ja nuorten kulttuuriymmärrystä vahvistetaan taide- ja kulttuuriperintökasvatuksen avulla. Kulttuurinen moninaisuus ja maahanmuuttajat huomioidaan palveluissa ja kulttuuria rikastuttavana vetovoimatekijänä. Luova osaaminen ja talous nähdään alueemme kilpailukyvyn kärkiarvona ja alana, jolla luodaan kasvua ja työllisyyttä. Yrittäjyyden edellytyksiä lisätään ja esteitä karsitaan. Kasvun ja kehittymisen kannalta kulttuurivienti on merkittävässä osassa. Varsinaissuomalaiset kunnat toimivat mahdollistajina, sekä tiiviissä yhteistyössä toistensa kanssa kulttuuripalveluiden tuottamisessa. Yhteistyö on vahvaa kolmannen sektorin, yritysten ja oppilaitosten kanssa. Osaamisen, olemassa olevien tilojen sekä työpanoksien tehokas käyttö on resurssiviisasta. Maakunnan erityisosaamista ja vahvuuksia hyödynnetään vahvasti profiloitumisessa. KTP V1. Vahvistetaan päätöksenteossa maakunnan kulttuurikentän tuntemusta. KTP V2. Luodaan uudenlainen varsinaissuomalaisten kuntien yhteinen hyvinvointistrategia, joka yhdistää kulttuurin ja sote-sektorin. KTP V3. Tunnistetaan kulttuurin merkitys alueiden kehittämisessä ja tuetaan siihen liittyvää toimintaa ja uusia avauksia. KTP V4. Käytetään taidetta hyvän ympäristön rakentamisessa mm. prosenttiperiaatteella. KTP V5. Varmistetaan alueen monipuolinen taidealan koulutuspohja ja vahvistetaan kulttuurialan koulutus- ja tutkimuskeskittymän toimintaedellytyksiä sekä alueellista vuorovaikutteisuutta. KTP V6. Lisätään ja vahvistetaan taiteilijoiden kummitoimintaa kouluissa ja vanhusten palvelutaloissa. KTP V7. Ymmärretään paikallisen kulttuuriperinnön merkitys ja tuetaan kulttuuriympäristöjen säilymistä ja kehittymistä. KTP Y1. Rakennetaan verkostomaista yhteistyötä eri kulttuurin ja taiteen teemaosaajien välille. KTP Y2. Tuodaan myös Varsinais-Suomen kulttuurikenttä ja sen palvelut osaksi maakunnan järjestöportaalia. KTP Y3. Mahdollistetaan luovien alojen yllättävät törmäytykset edistämällä kulttuurin ja taiteen ammattilaisten kohtaamisia muiden alojen ammattilaisten kanssa ja tuetaan taiteilijoiden työskentelyä yhdessä harrastajien kanssa. KTP Y4. Kunnat ja kulttuurilaitokset mahdollistavat ja koordinoivat yhdessä kuntarajat ylittävää kulttuuritoimijoiden yhteistyötä. KTP Y5. Kehitetään kulttuurin kumppanuusfoorumityötä. KTP Y6. Käytetään ja hyödynnetään uusia ja olemassa olevia tiloja monipuolisesti ja innovatiivisesti. VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTRATEGIA PÄHKINÄNKUORESSA K = Kulttuuri TP = Toimenpide V = Vastuullisuus S= Saavutettavuus Y = Yhteistyötaidot R = Resurssiviisaus KTP S1. Säilytetään kirjastopalvelut ja kirjastoverkko asukkaiden toiminnallisina tiloina kaupunginosissa, kylissä ja kuntakeskuksissa sekä edistetään niiden käyttöä monipuolisina palveluiden tarjoajina. KTP S2. Lisätään taide- ja kulttuuriperintökasvatusta kouluissa. KTP S3. Tuetaan koko Varsinais-Suomen kulttuuripalvelujen tasapainoista kehittämistä myös kaupunginosissa ja kylissä. Vahvistetaan joustavan koulupäivän rakentamista lisäämällä kulttuurin ja taiteen harrastamisen edellytyksiä varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja kerhotoiminnassa. KTP S4. Luodaan maakunnallinen kulttuuripolkumalli ja kaikkiin kuntiin kulttuurikasvatussuunnitelma osaksi opetussuunnitelmaa. KTP S5. Kehitetään matalan kynnyksen kulttuuritoimintaa pilotoimalla uusia tuotteita ja palveluja. KTP S6. Hyödynnetään virtuaalisuutta ja digitaalisuutta tapahtumatuotannossa ja laajemmin kulttuuripalveluissa. KTP S7. Tehdään kulttuurin ja taiteen merkitys ja mahdollisuudet näkyväksi viestinnällä, markkinoinnilla, yleisötyöllä ja taataan ajantasainen tieto päätöksenteossa. KTP S8. Varmistetaan laaja taiteen perusopetuksen tarjonta ja taiteen harrastamisen mahdollisuudet kunnissa kaikille ryhmille. KTP R1. Profiloidaan kulttuurin ja taiteen avulla Varsinais- Suomesta kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen maakunta. KTP R2. Tunnistetaan taidealojen mahdollisuudet luovan talouden perustana. Kartoitetaan osaamisalat ja mahdollistetaan tarvittava yhteistyö. KTP R3. Luodaan rahoitus- ja muita resurssointikäytäntöjä, jotka rohkaisevat monialaiseen yhteistyöhön ja tilojen käyttöön. KTP R4. Tunnistetaan ja mahdollistetaan alueiden vahvuuksista ja erityispiirteistä sekä moniammatillisista taiteen ja kulttuurin kumppanuuksista nouseva liiketoiminnan ja työpaikkojen syntyminen. KTP R5. Turvataan luovan yrittäjyyden tukipalvelut. KTP R6. Hyödynnetään tehokkaasti maakunnan kulttuurimatkailutuotteita, tapahtumia ja myyntikanavia yhteistyöllä ja niitä näkyväksi tekemällä.

13 27, MH :00 / Pykälän liite: Varsinais-Suomen kulttuuristrategia maakunt Sivu 12 LUOVA VARSINAIS-SUOMI 2025 VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTRATEGIA VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

14 27, MH :00 / Pykälän liite: Varsinais-Suomen kulttuuristrategia maakunt Sivu 13 Varsinais-Suomen kulttuuristrategia ISBN Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku (02)

15 27, MH :00 / Pykälän liite: Varsinais-Suomen kulttuuristrategia maakunt Sivu 14 VARSINAIS-SUOMEN KULTTUURISTRATEGIA

16 27, MH :00 / Pykälän liite: Varsinais-Suomen kulttuuristrategia maakunt Sivu 15 ESIPUHE - STRATEGIASTA TEKOIHIN Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen taidetoimikunta laativat yhteisvoimin edellisen maakunnallisen kulttuuristrategian vuonna Sen jälkeen Varsinais-Suomen maakuntaohjelman kulttuurin painopisteet ovat liittyneet etenkin Turun kulttuuripääkaupunkivuoteen ja sen vaikutusten jatkuvuuteen sekä rakennetun ympäristön ja julkisten taidehankintojen edistämiseen. Uusi kulttuuristrategia pohjautuu laajaan työpajojen sarjaan. Työ alkoi kulttuurifoorumilla Sibelius-museossa syyskuussa 2014 ja sen jälkeen jokaisessa seutukunnassa järjestettiin temaattinen työpaja. Tärkeitä olivat sekä muistiin kirjatut ajatukset, aloitteet ja toiveet että kulttuuriväen kohtaamiset. Strategiatyössä prosessillakin on merkitystä ja keskustelu yhteisen asian ääressä saa yhteisiä ideoita liikkeelle jo välittömästi. Mukana on ollut parisataa kulttuurin ammattilaista, harrastajaa ja yleisöjen edustajaa. Strategian rakenne pohjautuu vuonna 2014 valmistuneeseen Varsinais-Suomen maakuntastrategiaan. Yhteisinä teemoina molemmissa strategioissa ovat kumppanuus ja sitä tarkentavat näkökulmat vastuullisuus, yhteistyötaidot, saavutettavuus ja resurssiviisaus. On tärkeää, että kulttuuristrategialla on sama rakenne kuin maakuntastrategialla, sillä ne liittyvät toinen toisiinsa ja täydentävät toisiaan. Vuonna 2015 kulttuurin tavoitteet ovat jo jokseenkin toisenlaiset kuin kymmenen vuotta sitten. Tärkeintä on turvata riittävät resurssit ja kulttuuri on nähtävä yhteiskunnan peruspalveluna. Kuntalaisilla on oikeus toimiviin ja laadukkaisiin kulttuuripalveluihin, minkä pitäisi näkyä muun muassa kattavana ja monipuolisena kirjastoverkkona, koulujen ja kulttuuritoimijoiden yhteistyönä, taiteen perusopetuksen laajuutena ja maakunnan eri kolkissa järjestettävinä laadukkaina tapahtumina. Kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta on vahvistettava! Kulttuuri näyttäytyy myös voimavarana, minkä pohjalle voi rakentua monenlaista yrittäjyyttä ja liiketoimintaa. Kaiken taustalla ovat taitavat tekijät: Varsinais-Suomi on ollut ja tulee jatkossakin olemaan korkeatasoisen taiteen maakunta, jossa on laadukkaita tekijöitä sekä laadukasta taiteen opetusta ja tutkimusta. Strategialla on merkitystä vain, jos se johtaa tekoihin. Siinä on tämän asiakirjan yhteinen velvollisuus. Henri Terho Varsinais-Suomen liiton kulttuuritoimikunnan pj. Erityisasiantuntija, Taiteen edistämiskeskus 4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

17 27, MH :00 / Pykälän liite: Varsinais-Suomen kulttuuristrategia maakunt Sivu 16 SISÄLLYSLUETTELO 1. Esipuhe - strategiasta tekoihin 4 2. Strategian kautta tulevaisuuden kehittämisen suuntia kulttuurityöhön Kumppanuus Strategiatyön painopisteet Strategiaprosessista 7 3. Toimintaympäristö muutoksessa 9 4. Luova Varsinais-Suomi Vastuullisuus - kulttuuri luo hyvinvointia läpi elämän Yhteistyötaidot - yhdessä kulttuuritekoja Saavutettavuus - kulttuuri kuuluu kaikille Resurssiviisaus - vauhtia luovan talouden kasvulle Strategiatyössä käytetyt keskeiset käsitteet Liitteet Kulttuuristrategia pähkinänkuoressa 6.2. Varsinais-Suomen kulttuurin, taiteen ja luovien alojen toimijakartta 6.3. Kunnan kulttuuripalvelut 6.4. Kulttuurin tulevaisuusfoorumi 6.5. Taiteilijan asema ja taidekoulutus 6.6. Tapahtumat ja yleisötyö 6.7. Kulttuurin saavutettavuus ja lastenkulttuuri 6.8. Kulttuurin ja taiteen rajapinnat 6.9. Luova talous ja kulttuuriyrittäjyys Kulttuuristrategiatyöhön osallistuneet toimijat VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 5

18 27, MH :00 / Pykälän liite: Varsinais-Suomen kulttuuristrategia maakunt Sivu STRATEGIAN KAUTTA TULEVAISUUDEN KEHITTÄMISEN SUUNTIA KULTTUURITYÖHÖN Varsinais-Suomen liiton kulttuuritoimikunnan ja Taiteen edistämiskeskuksen Lounais- Suomen toimipisteen käynnistämä kulttuuristrategiatyö vuosille oli mittava ponnistus. Kulttuuristrategiatyö kokosi yhteen varsinaissuomalaisia luovan alan yritysten ja yhdistysten edustajia, julkisen sektorin toimijoita, korkeakoulukehittäjiä, taiteilijoita ja kulttuurin ammattilaisia, yhteensä yli 200 toimijaa. Yhdessä luotu strategia linjaa tulevaisuuden kehittämissuuntia kulttuurin ja taiteen ammattilaisille ja päätöksentekijöille koko maakuntaan. Se ohjaa osaltaan myös kuntien työtä ja antaa linjauksia rahoituksen kanavointiin KUMPPANUUS Kantava kattoteema strategiassa on kumppanuus, joka läpileikkaa koko strategian. Se tarkoittaa uutta innovatiivista toimintakulttuuria, jossa avoimessa ilmapiirissä on mahdollista tehdä kokeiluja ja toimia uusilla tavoilla. Kulttuuristrategialla halutaan edistää maakunnan monialaista ja moniammatillista ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä sekä verkostomaisen yhteistyön edistämistä eri teemojen mm. kulttuurihyvinvoinnin, luovan yrittäjyyden ja tapahtumatyön osalta. Kaikkia osallisuutta, avoimuutta, vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä edistäviä toimenpiteitä pidetään tärkeänä. Varsinais-Suomen maakuntastrategiassa ja kulttuuristrategiassa kumppanuus nähdään ajattelutapana, jossa yhteinen päämäärä nähdään tärkeämpänä kuin yksittäinen hyöty. Jokaisella alueella on oma identiteettinsä ja vahvuutensa kokonaisuudessa, jossa toisten osaamista käytetään joustavasti ja resurssitehokkaasti hyödyksi, yhteiseksi hyväksi. Kumppanuuden perusjalkana toimii kulttuurin ja taiteen laadukas ja korkeatasoinen perustoiminta, jonka päälle yhteistyökumppanuudet ja uudenlainen ajattelu rakennetaan. Kumppanuudella halutaan lisäksi edistää matalan kynnyksen osallisuutta ja lähivaikuttamista, jossa asukaslähtöisen kansalaisyhteiskunnan aktiivisuutta ja luovuutta tuetaan ja kehitetään STRATEGIATYÖN PAINOPISTEET Strategiatyö käynnistyi kulttuurin tulevaisuusfoorumissa syyskuussa Tilaisuuden puheenvuoroista ja osallistujilta kerätyn palautteen pohjalta nousi esille viisi teemaa, joiden ympärille rakennettiin alueelliset teematyöpajat. Turun seudun teema oli taidekoulutus ja taiteilijan asema. Teematyöpaja Nauvossa keräsi yhteen saariston toimijoita pohtimaan tapahtumien ja yleisötyön roolia. Vakka-Suomessa, Laitilassa, keskustelun aiheina olivat kulttuurin saavutettavuus ja lasten ja nuorten kulttuuri. Loimaan seudulla pureuduttiin kulttuurin ja taiteen rajapintatyöhön matkailun, hyvinvoinnin ja kotiseututyön näkökulmista. Aluekiertue päätyi Saloon, jossa teemana oli luova talous ja kulttuuriyrittäjyys. Työpajojen materiaali on koottu strategian liitteiksi. Liiteaineistosta löytyvät myös kulttuurin tulevaisuusfoorumin materiaali sekä jokaisella alueella järjestetyn kunnalliset kulttuuripalvelut -paneelikeskustelun koonti. Varsinais-Suomen liiton kulttuuritoimikunta halusi kulttuuristrategiatyön kautta avata kulttuurin tilaa maakunnassa ja kartoittaa, mitkä ovat sen tulevaisuuden kehittämisen suuntia. Strategia katsoo kymmenen vuoden päähän, vuoteen Viimeisin varsinaissuomalainen kulttuuristrategia on laadittu kymmenen vuotta sitten (vuosille ), joten uudelle strategiselle keskustelulle oli jo selkeästi tarvetta. Varsinais-Suomen kulttuuritoimikunta halusi lisäksi konkretisoida sitä, mitä juuri valmistunut maakunnan kumppanuusstrategia tarkoittaa kulttuurin kentällä. Temaattisten aiheiden lisäksi alueellisissa teematyöpajoissa oli toistuva rakenne, jossa pohdittiin kunnallisten kulttuuripalveluiden asemaa ja tulevaisuutta: Mitä tuotetaan, kuka tuottaa ja kenelle vuonna Paneelin keskustelijat olivat keskeisiä kunnan, yksityisen ja kolmannen sektorin kulttuurivaikuttajia. Kulttuuritoiminnan rahoituksessa on suuria eroja kuntien välillä koko Suomessa ja myös maakunnassamme. Vuonna 2013 Turussa rahaa kulttuuriin käytettiin 205 euroa asukasta kohden ja Salossa vastaava luku oli 105 euroa. Kaikista kulttuurikustannuksista 75 % meni kirjastojen sekä taide- ja kulttuurilaitosten ylläpitämiseen. Tiedot käyvät ilmi Suomen Kuntaliiton kulttuuritoimintaan käytetystä kustannusvertailusta. 6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

19 27, MH :00 / Pykälän liite: Varsinais-Suomen kulttuuristrategia maakunt Sivu 18 Työpajojen yksi selkeä viesti oli, että kuntien rahoitus ja valtionosuudet vähenevät jatkossakin ja että yksityisen ja kolmannen sektorin rooli korostuu entisestään. Vuorovaikutteisella kansalaisyhteiskunnalla on merkittävä rooli kulttuurin kentällä tulevaisuudessa. Tukea ja uusia avauksia tarvitaan työn edistämisessä. Tulevaisuudessa tilaaja-tuottajamalli ja kuntien kulttuuripalveluiden tuottamisen ulkoistaminen ja yhteistyö vapaan kentän kanssa tehostuu ja hallinnolliset raja-aidat kaatuvat. Myös kuntien välinen yhteistyö kulttuuripalveluissa lisääntyy. Kirjastojen rooli on edelleen merkittävä. Ne takaavat pienissä kunnissa tasa-arvoisen saavutettavuuden kaikille asukkaille. Kirjastot muutetaan kansalaisten toiminnallisina tiloiksi, joissa on tarjolla monipuolisia palveluita. Myös muita kuntien kulttuuritiloja hyödynnetään tehokkaasti ja niitä avataan myös vapaan kentän käyttöön. Lasten ja nuorten kulttuurikasvatus ja kulttuurin hyvinvointityö korostuvat tulevaisuudessa. Yhtenä kärkitavoitteena nähtiin maakunnallisen kulttuuripolkumallin luominen, joka olisi sisällytetty varsinaissuomalaisten koulujen opetussuunnitelmiin sekä lastenkulttuuripoliittisen ohjelmaehdotuksen toteutuminen kunnissa STRATEGIAPROSESSISTA Osallistavien teematyöpajojen kautta kuultiin kentän ääntä ja kerättiin materiaalia kulttuuristrategiaa varten. Varsinais-Suomen liiton verkkosivuilla oli myös avoinna strategiatyön sähköinen ideapankki, jota kautta oli mahdollista vaikuttaa strategiatyöhön. Materiaalia kerättiin lisäksi lokakuussa 2014 järjestetyillä Turun kansainvälisillä kirjamessuilla. Työpajoissa käytettiin pääsääntöisesti me-we-us -fasilitointimenetelmää, jossa jokaiselle toimijalle annettiin mahdollisuus oman näkemyksen esille tuomiseen. Työpajoissa kuultiin ajankohtaisia asiantuntijapuheenvuoroja valituista aiheista, joiden pohjalta työskenneltiin fasilitointimenetelmän avulla tuottaen kunkin teeman ympärille tulevaisuuden tavoitteita, visioita ja käytännönläheisiä toimenpiteitä. Useat alan asiantuntijat tarjosivat osaamistaan työpajojen käyttöön. Strategiatyöryhmä esittää lämpimät kiitokset kaikille työskentelyyn osallistuneille toimijoille. Työpajojen materiaalista tehdyn koonnin jälkeen strategiatyöryhmä käsitteli tulokset ja tiivisti työpajoista nousseet keskeisimmät painopisteet ja toimenpide-ehdotukset. Samalla strategia myös ristiinpölytettiin Varsinais-Suomen maakuntastrategian kanssa. Tässä työskentelyvaiheessa strategialle muodostui neljä sisällöllistä teemaa, jotka ovat; Vastuullisuus kulttuuri luo hyvinvointia läpi elämän, Yhteistyötaidot Yhteistyötaidot - yhdessä kulttuuritekoja, Saavutettavuus kulttuuri kuuluu kaikille sekä Resurssiviisaus vauhtia luovan talouden kasvulle. Kulttuuristrategiassa ei ole keskitytty nykytilan kuvaamiseen eikä swot-analyysiin, sillä maakuntastrategiassa maakunnan eri osien erityispiirteet ja arvot ovat jo kattavasti koottuna. Maakuntastrategiassa on esitetty kansainväliset, kansalliset ja alueelliset erityisohjelmat, joihin myös kulttuurin kehittämistyö kytkeytyy. Kulttuuristrategia korostaa kentältä nousseita vahvoja tulevaisuuden kehittämisteemoja ja niiden ympärille nousseita tavoitteita ja toimenpiteitä. Strategia-asiakirjan luonnosvaiheessa, tammikuussa 2015, järjestettiin työpaja maakuntahallituksen jäsenille ja kulttuuritoimikunnalle. Sen jälkeen päivitetty strategia kävi vielä sidosryhmien lausuntokierroksella Samassa yhteydessä kartoitettiin toimijoiden kiinnostuksen kohteita ja halua toteuttaa esitettyjä toimenpiteitä. Sidosryhmien lausuntokierroksen jälkeen strategia-asiakirja käsiteltiin Varsinais-Suomen maakuntahallituksessa , jonka jälkeen strategia lähetettiin vielä viralliselle lausuntokierrokselle kuntiin ennen lopullista maakuntahallituksen käsittelyä huhtikuussa Strategiatyöhön osallistuneista ja maakunnan kannalta tärkeistä kulttuuri- ja taidealan sekä luovan talouden toimijoista ja kehittäjistä koottiin vielä toimijakartta selkeyttämään Varsinais- Suomen kulttuurin monipuolista toimintaympäristöä ja verkostoja. Kartta on alku ja toivomme, että toimijat löytävät ja täydentävät oman paikkansa osana kulttuurin kumppanuusfoorumiverkostoa kauden aikana. (Liite 6.2). VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 7

20 27, MH :00 / Pykälän liite: Varsinais-Suomen kulttuuristrategia maakunt Sivu 19 Strategiatyössä tärkeänä koettiin myös itse prosessi. Tällaista konkreettista kulttuurin kumppanuusfoorumityötä, ajankohtaisten teemojen ympärille koottavia tilaisuuksia, jatketaan myös strategian toteutuskaudella Tapaamisissa maakunnan kulttuuri- ja taidealan toimijoille annetaan mahdollisuus kohdata toisiaan säännöllisesti ja luoda uusia kontakteja ja yhteistyötä myös uutta rahoituskautta silmällä pitäen. Strategiallahan on merkitystä vain, jos se johtaa strategiseen päätökseen ja konkreettisiin toimiin. Maakuntahallituksen hyväksymänä asiakirjana strategia ohjaa myös osaltaan kuntien työtä. Se on maakunnan toimijoiden yhdessä luoma asiakirja, johon toimijat ovat sitoutuneet ja jonka tavoitteita ja toimenpiteitä eri sidosryhmät voivat toteuttaa omilla tahoillaan. Varsinais-Suomen kulttuuritoimikunta seuraa strategian toteutusta ja päivittää strategiaa tarvittaessa. Tästä syystä strategia-asiakirja on tehty pääosin digitaalisesti. Strategiatyöstä vastasi Varsinais-Suomen liiton kulttuuritoimikunnan keskuudestaan nimeämä strategiaryhmä, johon kuuluivat kulttuuritoimikunnan puheenjohtaja, erityisasiantuntija Henri Terho Taiteen edistämiskeskuksen Lounais-Suomen toimipisteestä, TKI-päällikkö Liisa-Maria Lilja-Viherlampi Turun AMK Taideakatemiasta, hallintojohtaja Liisa Lemmetyinen Turku Touring Oy:stä, tutkija Kimi Kärki Turun yliopistosta. Lisäksi työryhmään kuuluivat Varsinais- Suomen liitosta erityisasiantuntija Hannele Hartikainen, maakunta-arkkitehti Kaisa Äijö sekä erikoissuunnittelija Veli-Matti Kauppinen. Strategiatyön koordinaattorina, työpajojen toteuttajana ja strategian kirjoittajana toimi suunnittelija Päivi Oliva Varsinais-Suomen liitosta. 8 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

21 27, MH :00 / Pykälän liite: Varsinais-Suomen kulttuuristrategia maakunt Sivu TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTOKSESSA Teknologian nopea kehitys ja digitalisoituminen, liikkumisen helppous, kansainvälistyminen ja globalisaatio sekä ekologinen tasapaino vaativat jatkuvia muutoksia toimintaympäristöön. Väestörakenteen muutokset, kuten väestön ikääntyminen, monikulttuuristuminen ja taloudellinen epävarmuus vaikuttavat voimakkaasti myös varsinaissuomalaiseen taide- ja kulttuurikentän toimintaan 2015-luvulla ja erityisesti tultaessa vuoteen Esimerkiksi maahanmuuttajien kotouttaminen tuo muutoksia ja vaatii erityisosaamista. Kulttuurikentällä on oltava valmius reagoida joustavasti muuttuviin toimintaympäristöihin ja yhteiskunnan muutoksiin. Tuotannon ja kulutuksen arvioidaan tulevaisuudessa suuntautuvan materiaalisten hyödykkeiden sijaan yhä enemmän immateriaalisiin hyödykkeisiin ja palveluihin, jossa kulttuurinen ja luova osaaminen korostuvat. Tämä avaa jatkossa uusia haasteita ja mahdollisuuksia myös luovan alan osaajille ja päätöksentekijöille kehitettäessä osallisuuteen pohjautuvaa kansalaisyhteiskuntaa. Kulttuuri- ja luovat alat kuuluvat koko Euroopassa suurimpiin työllistäjiin. Alat ovat myös kasvaneet talouskriisistä huolimatta. Luova työ tuo alueille kasvua ja uutta työtä, etenkin nuorison keskuuteen. Kulttuurista ja luovista aloista ennustetaankin EU:n suunnannäyttäjää talouskriisin ratkaisussa. (Creating growth: Measuring Cultural and Creative markets in the EU, EY, joulukuu 2014). Luovien alojen merkitys taloudelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille tulee ymmärtää vahvemmin myös Varsinais-Suomen elinkeinopolitiikan kehittämisessä ja päätöksenteossa. Turku on toiminut veturina luovien alojen kehittämisessä jo pitkään. Peliala, muotoilu, design, musiikki, elokuva- ja tv-tuontanto ja mainonta- ja viestintäala sekä vilkas ravintola- ja ruokakulttuuri ovat olleet vahvassa nosteessa Turun seudulla ja koko maakunnassa. Euroopan kulttuuripääkaupunkivuosi 2011 vahvisti ja kansainvälisti alaa. Vuoden kerrannaisvaikutukset ulottuivat koko talousalueelle. Kulttuuripääkaupunkivuotena nousi vahvasti esiin taide- ja kaupunkitilan kehittämisen merkitys alueen elinvoimaisuuden turvaamisessa. Taide- ja kulttuurialan ammattilaisten toimintaedellytysten vahvistamisessa avainasemassa ovat alan oppilaitokset. Alueen omaleimaisen ja laadukkaan taidealan koulutuksella ja kaupunkitilan kehittämisellä vahvistetaan alueen elinvoimaisuutta ja vetovoimaa myös kansainvälisesti. Itämeren alue on luonnollinen kansainvälinen toimintaympäristö myös kulttuuriviennin osalta. Laadukkailla ja korkeatasoisilla peruskulttuuripalveluilla ja tapahtumilla on oma erityisasemansa tässä kokonaisuudessa. Saavutettavuus ja yleisötyö korostuvat kulttuuripalveluiden kehittämisessä, se on nähtävä laajasti huomioiden lapset, nuoret, seniorit, vanhukset ja kaikki erityisryhmät kuten maahanmuuttajat. Saaristossa jo fyysinen saavutettavuus tuo oman haasteensa. Tähän voidaan vastata hyödyntämällä digitaalisuutta. Myös monikulttuurisuus ja -kielisyys tulee huomioida kulttuuripalveluissa. Yleisötyö aloitetaan jo varhaislapsuudessa ja se jatkuu koko elämänkaaren ajan. Osallisuus ja vuorovaikutteisuuden vahvistaminen on tärkeää. Kulttuuri- ja hyvinvointialojen välinen yhteistyö oli yksi vahva teema kulttuuripääkaupunkivuonna. Toiminnan edistämiseen kaivataankin pysyviä käytäntöjä yhteistyön voimistamiseksi ja kehittämisen tueksi. Luovan toimialan merkitys työllistäjänä ja elinkeinoelämän vireyttäjänä kasvoi vuoden 2011 aikana. Logomon kaltaiset luovan talouden sekä kulttuurin ja taiteen keskukset sekä uudet vuorovaikutukseen perustuvat yhteistyöavaukset ja -alustat luovat alueelle kasvua ja vireyttä ja tuovat toimintaedellytyksiä luovan talouden tekijöille. Vastaavia uusia ja rohkeita avauksia toivotaan myös tulevaisuudessa, samalla kun vanhat tukitoimet, mm. luovien alojen yrityshautomot ja tukirakenteet, tulee säilyttää. Luovien alojen liiketoiminta tapahtuu yhä useammin verkostomaisesti, nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja usean eri toimijan yhteistyönä. Verkostojen toimintaedellytyksiä tuleekin vahvistaa. Kunnat ja muut julkiset organisaatiot voivat toimia mahdollistajina. Taiteellisen korkeatasoisuuden ja ammattimaisuuden säilyminen kulttuuripalveluissa niin vapaan kentän ammattilaisten tuotannoissa kuin taidelaitoksissa korostuu erityisesti alueen vetovoimaisuuden näkökulmasta. On tärkeää varmistaa kulttuurin määrärahojen säilyminen vähintään nykytasolla tulevalla toimintakaudella Kulttuuri on tunnistettava strategisesti merkittäväksi toimialaksi ja sitouduttava toimintaan myös riittävällä resursoinnilla. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 9

22 27, MH :00 / Pykälän liite: Varsinais-Suomen kulttuuristrategia maakunt Sivu LUOVA VARSINAIS-SUOMI 2025 Varsinaissuomalaisen kulttuurin edelläkävijyys perustuu alueen erityispiirteisiin, luovaan osaamiseen ja vahvaan kulttuuri-identiteettiin, uuteen innovatiiviseen ja avoimeen toimintakulttuuriin sekä monialaiseen yhteistyöhön, jossa kansalaisyhteiskunnalla on entistä vahvempi rooli. Varsinais-Suomessa kulttuuri ja taide nähdään perusoikeutena ja ymmärretään kulttuurin moninaiset hyvinvointivaikutukset sekä kulttuuri- ja taidekasvatuksen luoma perusta henkilökohtaisen taidesuhteen syntymiselle ja läpi elämänkaaren jatkuvaksi mahdollisuudeksi. Luova yrittäjyys on maakunnan kasvun ja kilpailukyvyn edellytys, jossa digitalisoitumisen avaamat mahdollisuudet muuttuvassa tietoyhteiskunnassa on laajasti hyödynnetty. Luova Varsinais-Suomi on innovatiivinen kumppani myös kansainvälisessä yhteistyössä. Sen imago ja vetovoima matkailijoiden, asukkaiden, taide- ja kulttuurialan ammattilaisten sekä investointien houkuttelemisessa alueelle pohjautuu pitkään historiaan ja rikkaaseen kulttuuriperintöön, laadukkaaseen ja korkeatasoiseen kulttuurin perustoimintaan yhdistettynä elävään kaupunkikulttuuriin, kylien vireään kotiseututyöhön sekä luovaan ja innovatiiviseen ilmapiiriin. Moniarvoisessa ja monikulttuurisessa Varsinais-Suomessa kaikilla asukkailla on helposti saavutettavat ja tasapuoliset mahdollisuudet kulttuurin ja taiteen kokemiseen ja harrastamiseen. Taiteen ja kulttuurin ammattilaisia arvostetaan, he ovat hyvin verkostoituneita ja heillä on hyvät työskentely- ja toimintaedellytykset. 10 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND