III KULTTUURIYMPÄRISTÖ- SELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "III KULTTUURIYMPÄRISTÖ- SELVITYS"

Transkriptio

1 III KULTTUURIYMPÄRISTÖ- SELVITYS Riitta Yrjänheikki, arkkitehti SAFA Eija Niemelä,arkkit.yo YMPÄRISTÖTAITO OY ELOKUU SYYSKUU 2000

2 SISÄLTÖLUETTELO JOHDANTO III KULTTUURIYMPÄRISTÖN ANALYYSI 1. Suunnittelualueen muinais- ja asutushistoria suunnittelualueen muinaishistoria suunnittelualueen asutushistoria 4 2. Rakennettu ympäristö Kulttuuriympäristö Rakennusperinne 5 3. Kyläkuva-analyysi 9 4. Rakentamissuositukset Kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennuskohteet osa-alueittain I. Koivu Suukoski 14 Pohjoispuolen kylät: Koivu Eteläpuolen kylät: Aulanperä Ryynäsenranta Suukoski Niskanperä II. Loue Mattinen 27 Pohjoispuolen kylät: Loue Peura Eteläpuolen kylät: (Korpela) Liimatanperä Mattinen Ossauskoski III. Tervola Varejoki 51 Länsipuolen kylät: Siivolanperä Kaisajoki varejoki Itäpuolen kylät Lapinniemi (Tervolan kuntakeskus) Korpela IV. Yli-Paakkola Paakkola 63 Länsipuolen kylät: Yli-Paakkola (Ollitervo pohjoisin) Itäpuolen kylät: Paakkola (isonpalonperä pohjoisin) 1

3 1. Suunnittelualueen muinais- ja asutushistoria 1.1 Muinaishistoria Tervolan kunnan alueella on poikkeuksellisen paljon kiinteitä muinaisjäännöksiä, lähes sata kohdetta, joista kivikautisia asuinpaikkoja noin 90 kpl, 2 kpl röykkiöitä, pyyntikuoppia ja maakuoppia sekä 3 kpl liuskelouhoksia. Määrästä noin puolet sijoittuu suunnittelualueelle. Tervolan kohteet sijoittuvat muinaisen merenrannan tuntumaan. Maannousun vuoksi noin 3000 ekr. ajoittuvat löydöt ovat nykyisin noin 60 m merenpinnan yläpuolella. Kaava alueella merkittävimmät esiintymäalueet ovat Ossauskosken ympäristö ja Törmävaara. Kivikautinen asuinpaikka on yleisin Suomessa tavattavista kiinteistä muinaisjäännöksistä. Vuosittainen pyyntikierto synnytti useita, pitempiaikaisia asuinpaikkoja. Kaikkiin asuinpaikkoihin kerrostui vähitellen liesikiveyksiä, hiiltä, ruoantähteitä, esineitä ja niiden katkelmia sekä erilaista valmistusprosesseihin liittyvää ainesta. Toisinaan kotavallit ja muut rakenteet näkyvät maanpinnan muodoista nykyisinkin. Kohdemerkintä osoittaa löydöksen keskipisteen ja esiintymä voi ulottua huomattavasti laajemmalle. Lapin maakuntamuseo tarkasti vuoden 2000 syksyllä tiedossa olevat muinaisjäännöskohteet Ossauksen rannoilta. Tarkastuksessa määritettiin ja samalla korkeusmitattiin lähes 20 tunnettua kivikautista kohdetta, jotka on esitelty suojelukohdeluettelossa Länsi-Pohjan kiinteät muinaisjäännökset. Tarkastuksessa todettiin mm. asumuspainanteita, pyyntikuoppia, liesiä ja runsaasti löydöksiä. Kartalla esitetään kohteet, joiden numerointi viittaa Länsi-Pohjan kiinteät muinaisjäännökset - julkaisuun. Lapin seutukaavaliitto, n:o 117/1992 Kaava-alueen kartoissa on käytetty kuntakohtaisia, virallisia kohdenumeroita. ( em. lähteessä merkitty sulkumerkkien sisään) Törmävaaran muinaismuistoalueel la on säilynyt noin 300 asumuspohjaa. Kotamaisia asumuksia on tehty kivikauden lopulla noin ekr. rannanmyötäisinä ryhminä. Ylhäällä länsiosa ja alla itäpää. Piirtänyt arkeologi Hannu Kotivuori v

4 LUETTELO SUUNNITTELUALUEELLE TAI SEN TUNTUMAAN SIJOITTUVISTA MUINAISJÄÄNNÖKSISTÄ. Kohteen numero viittaa Lapin seutukaavaliiton laatimaan selvitykseen Länsi-Pohjan kiinteät muinaisjäännökset. Liitekartalla olevien kohteiden numerointi viittaa lähdekirjan suluissa olevaan inventointinumeroon, ei selvityksen järjestysnumeroon. TÖRMÄVAARA, 17 kohdetta Kaikilla rinteillä esiintyy oletettavasti muinaisjäännöksiä. Kivikautisia asuinkuoppia noin 300 kpl, liusketyökaluja kuten keihäänkärki, tuura, kirveitä, taltta, hioinkiviä, liuskeita, kvartsia, meripihkaa, kampakeramiikkaa, tikari, kiviesineitä ja palanutta luuta. - Kohteet 26,28,30,40,41,42(=24), 44:1/49, 44:2/56, 45-48, 50-53, 92 KOIVU JA OSSAUSKOSKEN YMPÄRISTÖ,14 kohdetta - Huhtaniska 20, Ryynäsenniemi, kivikautinen asuinpaikka, kaksi tuuraa ja kirves - Koivuperä 22, Ossauskoski, kivikautinen asuinpaikka, taltta, kvartsia - Hakala 23, Räihänranta, asuinpaikka, liuskekeihäänkärki, tuura - Saraoja 29, Aulanperä. Asuinpaikka, taltta, hioimen katkelmia, kvartsia - Mäkipeura 34, Raemäki, 4 kodansijaa, hioinkivi, esineen katkelma - Illinkangas 35, Suukoski, asuinkuoppia, kirves, tuura, hioinkivi, teelmä - Rahkola 36, Ryynäsenranta, asuinpaikka, suurkirves, kirves, taltta, tuura ym. - Aula 43, Aulanperä, asuinpaikka, kaksi tuuraa, kvartsia - Honka 71,103, Honkasenkangas, asuinpaikkalöytöjä, kvartsia - Tynnyripäri 117, Vammavaara, asuinpaikka, pii-iskos, kvartsia - Eresmaa 119, Vammavaara, asuinpaikka, kvartsia - Honkanen 126, Honkasenkangas, asuinpaikka, kvartsia, liusketta, tuluspii, palanutta savea - Kattilankorva 127, Honkasenkangas, asuinpaikka, kvartsia, liusketta - Hirsikangas 130, Raemäki, liuskekivilouhos PAAKKOLA YLIPAAKKOLA, 3 kohdetta - Pajarinvaara 6, Ylipaakkolan Pajarinvaara: vallin ympäröimä kuoppa - Tauriaisenperä 104, Niskavaara, kolme kivikautista asuinkuoppaa - Myllyaho 116, Perävaara, kivikautinen asuinpaikka? Muinaismuistolain mukaan kaikki kajoaminen kiinteään muinaisjäännökseen ilman lain perusteella annettua lupaa on kiellettyä. Tällaisia toimenpiteitä ovat kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen tai muu kajoaminen. Muinaismuistolaki rauhoittaa kiinteät muinaisjäännökset ilman erityistoimenpiteitä. Kaikki maaperästä löydetyt esineet, joiden omistajaa ei tunneta tai joita voidaan pitää yli sata vuotta vanhoina, on viipymättä ja puhdistamattomina toimitettava Museovirastoon (16 ). Museovirastolla on oikeus lunastaa muinaisesineet Suomen kansallismuseolle tai siirtää lunastusoikeus jollekin muulle yleiselle museolle tai laitokselle. Kivikautisen asumuksen päällysrakennetta maakunta-arkeologi Hannu Kotivuoren piirustuksen mukaan. Lähde: Lapin kulttuuriympäristö-ohjelma, Lapin Ympäristökeskus

5 1.2 Suunnittelualueen asutushistoriaa Kemijokilaakson ensimmäisiä historiallisen ajan asukkaita ovat olleet lappalaiset, joiden asutus oli pyyntikulttuuriin sidottua. Suomalaisista uudisasukkaista ensimmäisiä olivat hämäläiset, jotka Tervolan alueella asettuivat Paakkolan tienoille. Metsästys ja kalastus olivat pitkään tärkeimmät elinkeinot ja lohenkalastus oli ainakin 1100-luvulta lähtien tärkein ansiotulojen lähde. Lohenkalastus muodostikin talouden perustan vuosisatojen ajan jota turkikset ja kaskitalous täydensivät luvulla myös karjalaiset alkoivat tiukentaa otettaan alueella ja Kemijoesta muodostui hämäläisten ja karjalaisten välinen rajajoki. Tältä ajalta on peräisin joen itäpuolen karjalaisperäinen ja joen länsipuolen hämäläinen nimistö. Tervolan kunnan alueella kiinteä asutus on alkanut Koivusta 1400-luvun alkupuolella luvulla yleistynyt karjanhoito nousi yhtä tärkeäksi elinkeinoksi kalastuksen rinnalle lukujen vaihteessa Kemijokivartta asuttivat voimakkaasti myös savolaiset. Tervolan seudulla 1600-luvun puoliväliin asuneet lappalaiset joutuivat vähitellen vetäytymään, osa jäi uudisasukkaiksi ja sulautui uuteen väestöön jättäen kuitenkin merkkinsä paikalliseen nimistöön luvun alussa Suuri Pohjan sota ja ison vihan aika ( ) aiheuttivat raskaita tappioita Kemijokivarressa. Sotaa seuranneet kato- ja nälkävuodet hidastivat entisestään väestönkasvua luvun lopulla väestömäärä kääntyi kuitenkin nousuun ja uudistiloja alettiin taas rakentaa luvulla kasvu Tervolan alueella oli hidasta mm. Krimin sodan 1856 ja 1860-luvun lopun ankarien katovuosien vuoksi luvun puolivälin jälkeen puuteollisuus alkoi näkyä elinkeinoissa ja vuosidadan vaihde tunnetaankin suurina savotta- ja uittokausina Kemijoen historiassa luvun alussa Pohjois-Suomen asuttamista tutkittaessa todettiin Tervolan alueelta löytyvän asutus- ja viljelykelpoisia soita. Tämän seurauksena esimerkiksi Louejoen ja Vähäjoen väliselle alueelle perustettiin 1920-luvulla peräti 70 uudistilaa ja syntyi ns. asutuskyliä. Toisen maailmansodan jälkeen Tervolan asutus kasvoi voimakkaasti. Varejoelle rakennettiin sodassa kotinsa menettäneille asutuskylä, jonne muutti väestöä pääasiassa Petsamosta luvulle tultaessa väestö ja asutus alkoi hiljalleen vähetä kaupungistumisen ja mm. Ruotsiin muuton myötä. Nykyisin Tervolassa on n asukasta, joista suurin osa asuu Tervolan kuntakeskuksessa, mutta jokivarren molemmin puolin on myös useita eläviä kyliä. Koivun kylä. Lampelanperä Peurassa 4

6 2.Rakennettu ympäristö 2.1 Kulttuuriympäristö Lappilaista ja Tervolaista kulttuuriympäristöä leimaa pohjoinen sijainti ja ilmasto- ja elinkeinotekijät. Historiallisella ajalla ensimmäisinä Tervolaa asuttivat lappalaiset, jotka elinkeinojensa sitomina eivät muodostaneet pysyviä asuinpaikkoja. Maatalouden lisääntyessä alkoi Tervolaan muodostua nauhajokivarsikyliä Väestön kasvaessa ja elinkeinojen monipuolistuessa kirkon ympärille, Lapinniemeen, muodostui kirkonkylä. Tyypillistä tervolalaista kulttuurimaisemaa on laajat jokivarsipellot ja rakennukset joko yksittäisinä pihapiireinä tai kylinä niiden keskellä. Tulvien takia taloja ei rakennettu rantatöyräälle. Maatalous on muodostanut aina näihin päiviin saakka tärkeimmän kulttuurimaisemaa muovaavan tekijän. Voimakkain kulttuuriympäristöä muokkaava vaihe oli Kemijoen valjastaminen sähkön tuotantoon. Ossauskosken voimalaitos, joka valmistui 1961 jätti alleen pohjoisen osan Peuran kylää. Jyrkät rantatörmät hävisivät vedennoston seurauksena. Toisaalta tulvien väheneminen siirsi rakentamista entistä lähemmäs rantaa. Elinkeinojen rakennemuutos 1960-luvulta lähtien vähensi väestöä viljelyn piiristä ja perinteinen jokivarsi peltomaisema alkoi metsittyä. Nykyään Tervola onkin sekoitus perinteistä jokivarren maalaismaisemaa ja nykyaikaista kirkonkylä asutusta rivi- ja omakotitaloalueineen. Teollistumisen ympäristöhäiriöiden takia asutus ja työpaikat on eriytetty toisistaan, mikä on hajauttanut yhdyskuntarakennetta ja lisännyt työmatkaliikennettä. 2.2 Rakennusperinne Peräpohjalainen pihapiiri Rakentaminen Tervolassa noudattaa lähinnä Pohjois-Pohjalaista rakennustapaa, mutta vaikutteita on virrannut myös Itä-Suomesta. Pihapiiri on yleensä suorakaiteen muotoinen, nurkista avoin, kolmelta sivulta rakennettu kokonaisuus. Pihapiirin ulkopuolella on ollut talousrakennuksia ja palovaaran vuoksi myös saunat ja riihet. Pihat ovat olleet alkujaan kasvillisuudesta avoimia. Näkymä Ollitervon pihapiiriin. 5

7 Asuinrakennukset Savupirtit ovat olleet Lapissakin varhaisimpia talonpoikaisasumuksia. Vuosisadan puolivälin jälkeen yleisimmäksi pohjamuodoksi vakiintui paritupa suorakaiteen muotoinen, tilaratkaisultaan symmetrinen rakennus. Tämä oli aina 1700-luvulle saakka yleisin asuintalotyyppi, josta kehittyi erilaisia variaatioita. Ulospäin lämpiävä savupiipullinen tulisija alkoi yleistyä 1800-luvun alussa luvulla alettiin varakkaimpien talonpoikien taloihin rakentaa myös lautarakenteisia kuisteja, joissa rakentamisen tyylisuunnat heijastuivat. Talonpoikainen rakentamisen peruspiirteet säilyivät aina 1900-luvun alkukymmenille saakka. Toinen maailmansota katkaisi tämän rakennusperinteen. Jälleenrakennuskaudella maaseudun rakentamiseksi kehiteltiin tyyppitaloja eri suunnittelijoiden toimesta. Rakennuksissa huomioitiin jonkin verran peräpohjalaisen rakentamisen ominaispiirteitä, mutta suunnitteluperiaatteiltaan ne edustivat täysin uutta funktionaalista ja standardisoivaa suuntausta. Rakennusmateriaalit ja - tekniikat noudattivat yhä vanhaa rakennustraditiota, mutta klassiset pitkänomaiset rakennukset muuttuivat hahmoltaan kuutiomaisemmiksi. Jällenrakennuskauden talo onkin tunnistettava oma rakennustyyppinsä ja tärkeän historiallisen ajanjakson ilmentymä. Tervolan vanhimmat säilyneet asuinrakennusten osat ovat 1700-luvun lopulta, vanhimpana säilyneenä asuinrakennuksena pidetään Vanhaa Lampelaa ( osa-alue 2, kohde 32) luvun alkupuolelta on jo useampia säilyneitä asuinrakennuksia. Pääosa Tervolan perinteisestä rakennuskannasta on peräisin luvun lopulta ja 1900-luvun alusta. Suurin osa 1800-luvun rakennuksista edustaa tyyliltään talonpoikaisklassismia, joka on muotokieleltään selkeää ja niukan suoraviivaisesti koristeltua luvun vaihteesta lähtien rakennuksiin tuli piirteitä koristeellisemmasta ja monimuotoisemmasta kansallisromantiikasta sekä hyvinkin koristeellisesta nikkarityylistä. Muotokieli on nähtävissä parhaiten hyvinkin rikkaasti koristelluissa kuisteissa. Tossavan talon koristedetaljeja. 6

8 Elinkeinoihin liittyvät rakennukset Tiloihin on liittynyt lukuisa määrä käyttötarkoitukseltaan erilaisia talousrakennuksia. Ladot ovat viljelymaisemassa selkeästi erottuva rakennustyyppi. Tervolan seudulla lato on rakennettu pyöreistä hirsistä tai rangoista ja on muodoltaan hieman ylöspäin levenevä. Perinteisesti kattopäreet kasteltiin punamullassa, jolloin katto oli nuorena voimakkaan värinen. Tätä perinnettä on elvytetty joitakin vuosia sitten Koivun alueella projektilla, jossa vanhoja latoja kunnostettiin perinteiseen asuun. Lehto-Ollitervon kesänavetta ja lato Tervolassa. Kesänavetoita, joita Tervolassakin on jäljellä sanotaan länsilappilaiseksi keksinnöksi. Pyramidikattoisen rungoltaan neliömäisen navetan huipulla on venttiili. Rakennuksen muodon seurauksena syntyy hyönteisiä karkottava ilmavirta. Muita maatilan pihapiiriin kuuluvia rakennuksia ovat erilaiset aitat, puovit, riihet ja savusaunat. Puunjalostuksen voimakkaan kasvun myötä eteläisessä ja keskisessä Lapissa oli suursavotoiden aikaan (1800-luvun loppupuoliskolla ) töissä jätkää vuosittain. Tänä aikana rakennettuja uitto- ja savottakämppiä oli myös Tervolan alueella mm. Louesaaressa säilynyt kohde. 7

9 Julkiset rakennukset Alueella olevat julkiset rakennukset, kuten koulut ja nuorisoseuran talot, noudattavat yleensä vallalla olleita aikakauden rakennusihanteita. Rautatieasemat rakennettiin valtakunnallisten suunnitelmien mukaan, niin myös Koivun asema. Vanha koulurakennus Yli-Paakkolassa. Koivun rautatieasema, rakennettu Paakkolan kansakoulu, rakennettu 192_. Tervolan järjestötalo, rakennettu 195_. Kirkot ovat yleensä vanhimpia paikkakuntien rakennuksista ja tärkeimpiä maamerkkejä, kuten myös Tervolassa. Tervolan arvokkaat kirkot, vanha puukirkko vuodelta 1689 ja uudempi vuonna 1865 valmistunut kirkko sijaitsevat suunnittelualueen keskellä Lapinniemessä. Lisäksi Varejoella on Petsamon siirtolaisten rakentama ortodoksien rukoushuone, joka on rakennettu

10 3. Kyläkuva-analyysi Kyläkuvan ominaisuuksia on arvioitu Lynchin elementtien avulla, joita ovat: alueet, reitit, reunat, näkymät, maamerkit, solmukohdat, portit ja muurit. Alueina on nostettu esiin kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmat kylien osat, joilla on vanhaa rakennuskantaa, raittimaista tieympäristöä ja perinteisiä rantaviljelyksiä. Valtakunnallisesti arvokkaita kyläalueita on vanhan, erittäin arvokkaan kyläraitin varrelle sijoittuvat Yli-Paakkolan Pellonperä, Pajarinperä ja Mikkotervonperä. Keskustassa Palonperällä on perinteisesti muodostunutta asutusta, jossa on raittimainen tieosuus, mutta rakennukset ovat uudempia ja aluekokonaisuudella ei ole kulttuurihistoriallista merkitystä. Varejokivarren asutus on koko matkaltaan maakunnallisesti arvokasta asutuskyläympäristöä. Louella hienoimmat, valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ovat Kurvilansaaren nokalla, Vaajoen ja Louejoen suulla. Joen etelärannalla arvokkaimpia alueita ovat Liimatanperä, Mattisen Niemelänperä ja Runkausjokisuu. Ossauksen ympäristössä merkittävimmät alueet ovat Lampelan ympäristö, jossa on kunnan vanhin asuinrakennus ja itärannalla Kössönperä. Koivu-Franttilantörmä ja itärannan Ryynäsenniemi-Niskanperä muodostavat valtakunnallisesti merkittävän aluekokonaisuuden. Maalaiskunnan rajalla oleva Rantatien varsi on myös maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Kulttuuriympäristö-käsitettä ei ole virallisesti määritelty, mutta ympäristöministeriö on sopinut, että alueellisia kulttuuriympäristöhoitosuunnitelmia tehtäessä se koostuu kolmesta eri elementistä: rakennetusta miljööstä, perinnemaisemista ja muinaisjäännöksistä. Sen merkittävin tunnus on ihmisen toiminta alueella: viljely, rakentaminen ja asuminen. Kulttuuriympäristöön ei sisälly arvotusta. (Tarjanne 1995) Ruotsissa, missä kulttuuriympäristöjen tutkimus on pitemmällä, määrittely on seuraava: Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan niitä ajan myötä kerrostuneita jälkiä ihmisen tuotantoa ja kulutusta varten tekemistä rakennelmista, joita voidaan pitää kokonaisuuksina ja yhteyksinä maisemassa. Kulttuuriympäristö käsittää siis ihmisen vuorovaikutuksen luonnon kanssa. Toisin sanoen, kulttuuriympäristöt ovat historiallisia yhteyksiä maisemassa määriteltynä ihmisen näkökulmasta. (Johansson 1994) Koivun asemanseutu, valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, kylämiljöö ja rakennuskohde 9

11 Erilaisina reitteinä on nostettu esiin jokivarren vanhojen maanteiden raittimaiset tieosuudet ja valtatiellä olevat, ympäristöltään kylätiemäiset jaksot. Raitit sijoittuvat lähes kaikkiin edellä mainittuihin arvokkaisiin alueisiin. Komeimmat raittijaksot ovat kuitenkin Paakkolassa, missä rantatieltä avautuu erityisen komeita jokinäkymiä. Raittinäkymiä Ylipaakkolan vanhalta rantatieltä.. Kylätiemäisiä jaksoja valtatiellä on Paakkolan Karvonperällä ja Murtolassa, itäpuolella Kantolanrannassa, Keskustassa Kaisajoelta Hastinkankaalle, Louella Marmorilta Kokonrämeelle ja Koivussa Franttilantörmältä Pikkukulään. Näiden tiejaksojen päät muodostavat maisematilan reunat, missä kylän aukea peltomaisema muuttuu metsäksi. Erityisen paljon maisemallisia rajatiloja on Paakkolan kumpareisessa maastossa, missä metsäiset kummut rajautuvat selkeästi laaksojen peltoihin. Myöskin liikenteelliset ja kulttuuriympäristöjen solmukohdat liittyvät reitteihin. Liikenteellisesti tärkeitä solmukohtia ovat kaikki pääteiden risteykset. Kyläkuvallinen solmukohta on Paakkolassa Arpelantien päätteellä näkyvä vanhan, kivipintaisen, aumakattoisen kyläkoulun ympäristö Pesolanvaaran laidassa, joka on samalla paikan maamerkki. Kokonaisuuteen liittyy jokirannassa oleva vanha, autio kivinavetta, joka toimii maamerkkinä vesiltä päin katsottaessa. Keskustan maamerkki on kirkko ympäristöineen. Varejoella kulttuuriympäristön solmukohta on koulun ja kirkon ympäristössä paikalla, missä tie ylittää Varejoen. Louen koulu on maamerkki ja kulttuuriympäristön solmukohta, samoin Pisajoen suu. Koivun solmukohta on aseman ympäristö ja itärannalla Suukoski eli Vähäjoen suu. Maisemallinen reuna Paakkolassa. Pellon ja metsän raja on ihanteellinen rakennuspaikka. Maamerkki vesiltä päin tarkasteltaessa, Kemijokiyhtiön Koivun rautatieasema, vanha navetta kylän Pesolassa. keskipiste ja maamerkki. 10

12 Näkymistä tärkeimmät ovat sellaisia, jotka avautuvat yleisiltä teiltä ja niillä on siten merkitystä kaikkien kuntalaisten elinympäristön laatuun. Näitä on erityisen paljon Yli-Paakkolassa ja Koivussa. Keskustassa siltanäkymät ovat merkittävimmät samoin kun niemistä avautuvat jokinäkymät. Louella parhaat näkymät ovat Kurvilassa, Oinaansaaren molemmilla puolilla sekä Mattisessa. Vanhoilta rantateiltä jokinäkymät avautuvat lähes kaikkialla, mutta em. kohdat ovat maisemallisesti merkittävimmät. Kyläkuvallinen portti Ylipaakkolan raitilla Pesolan kohdalla. Tyypillinen jokinäkymä vanhalta rantatieltä. Vanha pihapiiri kertoo entisestä elämäntavasta ja elinkeinosta. Porttimaisia kohtia reittien varrella on Ylipaakkolan vanhan kylätien varressa Pesolan, Rantaharjulan, Kuusela-Postin, Mäkitalo-Alatalon ja Siirtolan kohdilla. Keskustassa portin muodostavat Lain talo ja kuusikuja Palonperällä ja pohjoispäässä Osuuskaupan jälkeen alkava raittimainen asutus. Mattisessa porttiaihe on Yli-Niemelän kohdalla, Runkauksessa Kankaan kohdalla ja Koivukylässä Vierelän, Huhdan ja Tervaskievarin kohdat. Muurimaisia esteitä ympäristöönsä muodostavat tällä alueella rautatie, eritasoristeykset ja voimalaitoksen patorakennelmat. Paakkolassa rautatie muodostaa maisemallisen ja toiminnallisen esteen, samoin keskustan kohdalla, missä estevaikutusta lisää radan ylittävä pengertie. Myös Louella rautatie halkaisee kylän. Peurassa Ossauskosken voimalaitos patoaltaineen sekä sähkölinjoineen ja muuntamokenttineen muodostaa suuren toiminnallisen rajoitteen, mihin liittyy vielä rautatie. Koivun puolella rautatie sijaitsee patopenkereen laidalla estäen vesirajaan pääsyn. Radan ylittävä valtatie-4:n pengersilta muodostaa maisemallisen esteen. Ympäristön ongelmia kuten hakkuuaukeita ja hoitamattomia peltoja ei ole inventoitu, sillä niillä ei toistaiseksi näyttäisi olevan laajempaa ympäristökuvallista merkitystä. Työn edetessä esiin nousevat kuitenkin tärkeimmät pelto- ja ranta-alueet, joilla maisemanhoitotyöt ovat tarpeellisia. Maisemaselvityksessä on rajattu maisemakuvaa haittaavat alueet ja rikkonaiset rantaviivat. Liikennemelualueet ovat noin sata metriä ja ne on piirretty suoraan kaavakartoille. 11

13 4. Rakentamissuositukset Kulttuuriympäristön kannalta oleellisinta on olevan, vanhan rakennuskannan säilyminen asuinkäytössä. Kyläkoulut, kaupat ja järjestötalot olisi hyvä säilyttää kyläläisten yhteiskäytössä, jos alkuperäinen käyttömuoto lakkaa. Jos uudisrakentaminen on tarpeen väestökadosta kärsivässä kunnassa, rakentaminen tulee sijoittaa metsäsaarekkeisiin tai pellon ja metsän rajalle. Vanhojen, arvokkaiden pihapiirien välittömään läheisyyteen ei tule sijoittaa uusia rakennuspaikkoja. Rantapelloille rakentamista tulee välttää, sillä jäljellä olevia harvoja näkymäpaikkoja ei saisi peittää rakentamisella. Erityisen tarkasti rakentamista on harkittava valtakunnallisesti arvokkailla kyläalueilla ja niiden lähiympäristössä. Erittäin arvokkaita kohtia ovat Paakkolan vanhan rantatien varsi ja Louen Kurvilansaari. Myös muilla alueilla rakentamishankkeen vaikutuksia kylämiljöön selkeyteen ja näkymiin tulee harkita tarkoin. Oleellista on maisemarakenteen säilyttäminen: laaksojen pellot eivät ole rakennusmaata vaan kumpareiden metsät. Myös kummuille rakennettaessa on huolehdittava maiseman avointen tilojen eli peltojen ja suljettujen tilojen eli metsien rytmin säilymisestä, eli puustoa on säilytettävä mahdollisimman paljon. Kulttuuriympäristön suurin uhka on kuitenkin peltojen käyttämättömyys ja kylämaiseman rappeutuminen. Jos pellot pajuttuvat rannoilla, koko kylän vetovoima ja viihtyisyys vähenee. Alueiden käyttöä viljelyyn tuleekin edistää ja viljelyyn sopimattomat paikat tulee hoitaa maisemanhoitotyönä. Asiaa tulee edistää myös kunnan kulttuuriympäristöohjelmassa. Maisema-alueiden arvojen säilyttäminen edellyttää, että maaseudun perinteiset elinkeinot ja asutus pidetään elinvoimaisena ja että maisemanhoitoa tuetaan. Viranomaisten tulee toiminnallaan edistää maisemanhoidon tavoitteita. Maisema-alueilla olevien ja muidenkin arvokkaiden laitumien ja niittyjen säilymistä hoidettuna edistetään lainsäädännössä, kuten maatalouden ja metsätalouden lainsäädännössä sekä muilla toimin kuten kaavoituksen ja taloudellisen tuen avulla. Valtioneuvoston periaatepäätös Parasta ja edullisinta ympäristön hoitoa on maatalouden harjoittaminen pääelinkeinona. Hankalasti hoidettavat paikat kuten jyrkät tai kiviset rannat on syytä jättää eläinten laitumiksi. Lampaat ovat parhaita vesakoiden poistajia ja saarten maisemoijia. Paikallisia eläinrotuja tulisi harrastaa geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Suomen lammas ja lapin lehmä ovat paikallista perinnekarjaa, jotka tulevat toimeen niukallakin laidunravinnolla. 12

14 4. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet osa-alueittain I Koivu Suukoski 14 Pohjoispuolen kylät: Koivu Eteläpuolen kylät: Aulanperä Ryynäsenranta Suukoski Niskanperä II Loue Mattinen 27 Pohjoispuolen kylät:loue Peura Eteläpuolen kylät: (Korpela) Liimatanperä Mattinen Ossauskoski III Tervola Varejoki 51 Länsipuolen kylät: Siivolanperä Kaisajoki Varejoki Itäpuolen kylät Lapinniemi (Tervolan kuntakeskus) Korpela IV Yli-Paakkola Paakkola 63 Länsipuolen kylät: Yli-Paakkola (Ollitervo Pohjoisin) Itäpuolen kylät: Paakkola (Isonpalonperä pohjoisin) Rakennuksista ja rakennusryhmistä on kuvattu Lapin Rakennusperintö kirjassa mainitut sikäli kuin ne on löydetty tai ovat vielä olemassa. Lisäksi on kuvattu paikallisesti merkittäviä kohteita. Rakennusten ikä on merkitetty, jos se on pystytty selvittämään lähteistä tai omistajilta. Luettelossa ensimmäinen järjestysnumero viittaa inventointi karttoihin. Seuraavana on tilannimi ja rekisteri numero. Joissakin tapauksissa on käytetty yleisesti tunnetumpaa nimeä ( esim. Uitonpirtti) 13

15 14 Osa-alue I: Koivu Suukoski

16 KOIVU 1-2. Ratapelto 2:54 Kaksi pientä paikallisesti arvokasta asuinrakennusta n luvun alusta. 3. Koivu-Kaasila 2:250 Rakennettu 1920-luvulla. 15

17 4. Koivun rautatieaseman rakennukset 7:3. Rakennettu vuonna 1909, arkkitehti Thure Hellström. 5. Lapinmaa 2:46 6. Vanhapaikka 2:222 Paikallisesti arvokas pieni asuinrakennus 1900-luvun Alkukymmeniltä. 16

18 7. Konttila 2:195 Talo on rakennettu 1800-luvulla ja on vanhimpia Koivun säilyneitä rakennuksia. Rakennus on aikoinaan toiminut myös kestikievarina. 8. Huhtala 2:218 Rakennettu 1800-luvun lopulla.. 9. Alafrantti 6:300 Tilan vanha päärakennus on purettu. Jäljellä vanhoja paikallisesti arvokkaita piharakennuksia. 17

19 10. Tiilelä I 6: Koivun koulu 6:118 Rakennettu 1928, arkkitehti Toivo Salervo. 12. Honkanen 46:2 18

20 13. Huhtafrantti 6: Tuomela 17:44 Asuinrakennus 1900-luvun alusta. 15. Alakari Kakko 17:23 Kemijoen uittoyhdistyksen vuonna 1904 rakennuttama. 19

21 16. Ylikari 68:0 Rakennettu vuosina Kiviharju 17:27 Rakennettu n, Haapalehto 22:10 Paikallisesti arvokas vanha hirsirakennus. 20

22 19. Koivuharju 18: Kangas 1:86 Rannan tien varressa sijaitsevat vanhat punamullatut asuinrakennukset. Rannan tietä. 21

23 SUUKOSKI 21. Alaniska 8:98 Rakennettu 1800-luvun Alussa. Nykyinen asu 1900-luvun alusta, rakennus oli alkujaan pitkä ja kaksikuistinen. 22. Keskihuhta 8:13 Paikallisesti arvokas asuinrakennus. 23. Uusi Ryynänen, Vierelä 1:111 Maisemallisesti arvokkaalla paikalla sijaitsevan pihapiirin päärakennus on rakennettu

24 Detaljeja Uuden Ryynäsen päärakennuksesta. 24. Niemi - Kämäräinen 1:163 Asuinrakennus vuodelta 1939, Pihapiiri on säilynyt perinteisenä kokonaisuutena. 25.Tomukka 1:152 Maisemallisesti arvokkaalla paikalla sijaitseva asuinrakennus vuodelta Törmänen 1:154 23

25 Vanha kokonaisuutena säilynyt pihapiiri. 27. Rantala 1:59 Rakennettu n.vuonna Rakennuksessa toiminut koulu sotien jälkeen. 28. Vesala 1:139 Rakennettu Lukujen vaihteessa. 24

26 29. Honkanen 39:6 30. Aula 16:8 Kokonaisuutena säilynyt pihapiiri, jossa vuosina 1902 ja 1860 rakennetut asuinrakennukset. Vanhempi on myöhemmin muutettu puoviksi. 31. Kotiranta Paikallisesti arvokas asuinrakennus 1930-luvulta. 25

27 32. Mäntyniemi 16:4 Paikallisesti arvokas asuinrakennus vuodelta Rakennus on lautarakenteinen, mutta rakennettu perinteisen hirsirakennuksen tyylisesti. 26

28 Osa-alue II: Loue-Mattinen 27

29 LOUESAARI 1. Murto 5:108 Rakennettu n Välitalo 1:72 Rakennettu n Kurvila 1:77 Rakennettu n

30 4. Niemi 1:92 Rakennettu Paikallisesti arvokas pieni asuinrakennus 1: Pihkala 2: Puntari 128:1 29

31 8. Siitonen 4:28 9.Uitonpirtti 134:0 Rakennettu v

32 LOUE 10. Mäkijounila 14:48 Rakennettu Frant 14:49 Rakennettu

33 12. VR:n maalla 1: Nikupeteri 14:40 Maisemallisesti hyvällä paikalla. Rakennettu 1870-luvulla. 32

34 14. Horma 1:965 Vanhimmat osat 1700-luvun lopulta. Kertoman mukaan Tervolan toiseksi vanhin talonpoikaisrakennus. 15. Uusi Kaapola 14:45 Siirretty tälle paikalle lukujen vaihteessa. 16. Lehto 12:81 Rakennettu vuosisadan vaihteessa 33

35 17.Nurkkala 12: Louen myymälä 7:11 19.Uusi Saari 7:52 Kylän vanhimpia taloja. Rakennettu Tehty arvoa alentavia muutoksia. 34

36 20. Ranta-Saari 7:60 Toiminut mm. Kemiyhtiön maatilan ja sahana. 21. Leinonen 3:102 Rakennettu luvun alussa. 35

37 22. Aittamaa 3:39 Rakennettu luvulla. 23. Takkula II 3: Kokko 3:41 Rakennettu luvulla. 36

38 25. Ylikokko 3: Yritys 9:8 27. Ala-Lumpus 9:62 Rakennettu

39 28. Lumpus 9:52 29.Kangas 8: Kraatari 14:42 Rak luvun alussa 38

40 31. Kivelä 14:78 Siirretty 1800-luvun lopulla tälle paikalle. 32 Vanha Lampela 4:43 Rakennettu 1700-luvun lopussa. Tervolan vanhin säilynyt asuinrakennus. 39

41 33.Uusi Lampela 4:50 Rakennettu Kumpu 4: Alakilpelä 3:34 40

42 36. Keskikilpelä 3: Vanhakilpelä 3:20 Peuranperä Kemijokivarren viimeisiä osittain säilyneitä nauhakyliä. 38.Alatolonen 48:0 Kemijoki Oy:n omistuksessa. 41

43 39. Peuran koulu 678:1 Rakennettu Ruotsalainen 11:68 41.Körkkö 77:0 42

44 42.Ollila 11:150 KOIVUKYLÄ 43. Rantakorva 5:21 Rakennettu 1800-luvun lopulla. Hyvin säilynyt pihapiiri. 44. Saari 5:31 43

45 45.Vierelä 18: Huhta, 18:61 Rakennettu 1925.Paikallisesti arvokas, tehty arvoa heikentäviä muutoksia 47. Tervaskievari 18:8 Vanha Kiviojan koulu. 44

46 48. Uusi-Kujala 10:30 Rak Hakala 10: Ala-Tolonen 10:61 Puukujan päässä. 45

47 51. Kotipiha 80:9 52. Pihlajamaa 10:43 Rakennettu 1930-luvulla.Eri-ikäisiä laajennuksia. Hyvin säilynyt pihapiiri. 53.Kangas 6:4 46

48 52. Uusikokela 9:14 Rakennettu Vanha Kokela 9:13 Maisemallisesti hienolla paikalla. Ehjä pihapiiri. 54. Uusi Lumpus 6:79 Rakennettu 1900-luvun alussa. 47

49 55. Pesonen 13:27 Ollut pitäjän seppämestarin asuintilana. 56. Mattinen (aluekokonaisuus) 57. Mukkala 2:172 48

50 58.Puistola 2: Yliliimatta 2:181 49

51 60.Alaliimatta 2: Kujala 2:39 Paikallisesti merkittävä. 62. Kumpu-Kupari 5:164 Lisäksi ei kuvattuja kohteita: Kohtalo 6:52 50

52 Osa-alue III: Tervola-Varejoki 51

53 TERVOLA Länsi 1.Alasiivola 26:32 Pihalta näkymä kirkontornille. 2. Nuorisoseura 26:29 3. Kaisajoen koulu 20:16 Alun perin Peuran kylän Kilpelän talo. Nykyiseen muotoonsa Suunnitelijoina K.Hakala ja V. Nevanheimo. 52

54 4.Rantakoivupalo 20:30 Rakennettu vuonna Kaisajoen vesimylly 20:11 (ei kuvaa) Paikallisesti arvokkaat Arfman 20:24 Lisä-Lassila 19:67 8. Tervolan asema 19:5 53

55 Riimala 19:75 Keskiriimala 19: Ruona 21:61 Rakennettu 1800-luvulla. VAREJOKI 12. Varejoen koulu 1:134 54

56 13. Topila 86:1 14. Varejoen alue TERVOLA Itä 15. Ylitalo 14:121 Päärakennus rakennettu v

57 16.Puhakka 6:7 17. Vanha Kaasila 6:41 18.Romsila 7:58 56

58 19.Romsila 7:58 20.Puistola 7: Uusitalo 8:65 57

59 22.Mäkijuopperi 9: Mäkiromsi 8:56 24.Rantavuolukka 9:234 Kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Alun perin kaksikuitinen. Rakennettu

60 25.Ruikka 9: Osuuskauppa 9:10 27.Kirkonkylän nuorisoseura 244:0 Rakennettu v Suunnittelija arkitehti Hellström. 59

61 28.Uusi Jurva 10: Tervola Lapinniemen rauhanyhdistys 10: Tervolan uusi ja vanha kirkko 16:33 Rakennettu Suunnittelija läänin arkkit. L.I.Lindqvist. Ei ole nykyisin käytössä. Rakennettu Välillä poissa käytöstä uuden kirkon valmistuttua. 60

62 31.Tervolan työväentalo 18:6 Rakennettu luvun alussa. 32. Lapinniemen kansakoulu 28:161 (nyk. Käsiteollisuuskoulu) Tervolan kunnan ensimmäinen kansakoulu. Rakennettu v

63 33.Kiviniitty 250:0 Louen kylästä Horman tilalta siirretty rakennus. Lisäksi ei kuvattuja kohteita: Kiistala (Kiistola) 1:180 Uiton pirtti 10:44 (palanut) 62

64 Osa-alue IV : Yli-Paakkola Paakkola 63

65 PAAKKOLA 1. Ahola 8: Kaarakka, Lehtola 7:54 Rakentaminen aloitettu 1938, valmistui sotien jälkeen. 3. Mäki-Raatikka 7:196 64

66 4. Alanko 19:59 Rakennettu 1903, 50-luvulla tehty muutoksia peruskorjauksen yhteydessä. 5. Lähteenmäki 17:76 6. Museoalue. 7. Mäkitalo17:86 Rakennettu 1870-luvulla. 65

67 8. Rantakallio 17:91 9. Aro 10:8 10. Autio 10:62 66

68 11. Pekkala 17: Leskelä 23:27 Päärakennus vuodelta 1904, puovi 1900-l. alusta. Kivinavetta rakennettu

69 13. Myllyaho 24: Alatossava 213:0 Rakennettu 1870-luvulla. 15. Ylitossava, Jokitossava 2:19 Rakennettu n

70 16. Tossava 2: Lehto-Ollitervo 11:75 Kesänavetta. 69

71 Pihapiiriä. Päärakennus vuodelta Mäki-Ollitervo 11:120 Rakennettu 1890-luvulla. Näkymä Yliollitervolta (kohde 20). 20.Yli-Ollitervo 20:31 Rakennettu

72 YLI-PAAKKOLA 21. Pallari 12:207 Rakennettu n. vuonna Vanhala 249:2 Rakennettu vuosina Tervolan vanhoja suurtiloja. Pihalta näkymä Tervolan kirkontornille. 71

73 23. Siirtola 3:98 Maisemallisesti arvokkaalla paikalla sijaitseva rakennus vuodelta Ilmari 3: Yrjölä 3:109 72

74 26. Ylimikkotervo 4:68 Rakennettu 1890-luvulla 27. Kiviharju 4: Uusitalo 4:52 73

75 29. Alamikkotervo 4: Sunnari 4: Mäkitalo, Alatalo 4:77 Rakennettu vuonna Vaarapajari 74

76 pihapiiri sijaitsee tiloilla Rakka-aho 238:0 ja Alitalo 237:0 Päärakennus on rakennettu vuosina Pihapiirissä oleva navetta on vuodelta Kuusela 1:157 ja Posti 1:8 Kaksi punamullattua pientä asuintaloa, jotka ovat paikallisesti arvokkaita. 35. Lepistö 1:123 75

77 36. Ylivaara 3:159 Rakennettu vuonna Kiertola 3:72 76

78 38. Hannus Rantaharjala Metsälä 5:60 77

79 41. Jurmu 25:23 Entinen koulurakennus 1920-luvulta. 42. Kallioniemi 6:131 Paikallisesti arvokas vanha asuinrakennus. 43.Mäkitähtelä24: Heikkilä 26:63 78

80 Pihapiiriin on kerätty vanhoja rakennuksia, vanha torppa vuodelta 1870, sekä kaksi aittaa luvun vaihteesta. Torppa Rakennetusta ympäristöstä suositellaan tehtäväksi Museoviraston ohjeiden mukainen inventointi. 79

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

PALONPERÄN ASEMAKAAVA-ALUE

PALONPERÄN ASEMAKAAVA-ALUE Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Sweco Ympäristö oy Tervola PALONPERÄN ASEMAKAAVA-ALUE 15.8.2015 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Kalle Luoto Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava.4.008 Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Suojeltaviksi rakennuksiksi tai pihapiireiksi (sr) on kaavassa merkitty seuraavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

LAPINNIEMEN KOULU, ERITYISOPETUS

LAPINNIEMEN KOULU, ERITYISOPETUS LAPINNIEMEN KOULU, ERITYISOPETUS Kohde : Koivu - Loue - Kaisajoki - (erit. luokka) - Toimintakeskus on yhteinen toimintakeskuksen kanssa Poliisintie, Koivu /päiväkoti :4 - luku kertoo reitillä 9 : Asevelitie,

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

JOKIVARSIEN SELVITYKSET PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 493/605/2015 Hakija: Bäckman Tarja, Bäckman Anne-Mari Tila: Riihikartano Kiinteistötunnus: 859-401-84-35 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O

KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O KYLÄTONTIT SUOJELUN NÄKÖKULMASTA V A D I M A D E L P I R K A N M A A N M A A K U N T A M U S E O M A A S E U D U N A S U T U S - J A E L I N K E I N O H I S T O R I A L L I S E T M U I N A I S J Ä Ä N

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

PAAKKOLA - YLIPAAKKOLAN KYLÄOSAYLEISKAAVA

PAAKKOLA - YLIPAAKKOLAN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Tervola PAAKKOLA - YLIPAAKKOLAN KYLÄOSAYLEISKAAVA Arkeologinen inventointi 2014 16.1.2015 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Paakkola Ylipaakkola

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 4 Maisemanhoitotoimenpiteet 8 Viljelymaisema

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010

Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010 Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010 1. Soklin rakennettu ympäristö ja maanomistus 2. Lapin kulttuuriympäristö tutuksi hankkeen inventointikohteet 3. Osayleiskaava-alueen muinaisjäännökset

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO LuA 96 / Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Maisemasuunnittelun metodit Oulun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan

Lisätiedot

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE PUUMALAN KUNTA TAAJAMAYLEISKAAVA Kaavaluonnos MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE JA/TAI PALVELUIDEN ALUE Ranta-alueen virkistyskäyttömahdollisuus sekä järvinäkymä

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 86 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 86 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008 Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 86 SR-28 3410138, 7532681 Alapalosaari 12:9 Ennen+ jälkeen sotien erityiset ympäristöarvot. Rakennus on säilyttänyt ulkoisen asunsa melko hyvin.

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA ELINKEINOT JA PALVELUT ASUMINEN JA LOMA-ASUMINEN LIIKENNE JA TEKNINEN HUOLTO VIRKISTYSALUEET JA REITIT ARVOKKAAT YMPÄRISTÖT ELINKEINOT JA PALVELUT ALKUTUOTANTO Maatalous >

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 Peruskartta vuodelta 1966 JOHDANTO Tehtävä ja työskentelymenetelmät Kulttuurihistoriallinen inventointi tehtiin yleiskaavoituksen pohjaksi

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...

Lisätiedot

Kittilän kunta. Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 71 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy 25.2.

Kittilän kunta. Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 71 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy 25.2. Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 71 Lappilainen rakentaminen noudattaa pitkälti muun Suomen, lähinnä Pohjois- Pohjanmaan rakentamistapaa. Saamelaisten asumiskulttuuria edustava

Lisätiedot

UTAJÄRVI UTAJÄRVI-VAALA OSAYLEISKAAVA

UTAJÄRVI UTAJÄRVI-VAALA OSAYLEISKAAVA UTAJÄRVI UTAJÄRVI-VAALA OSAYLEISKAAVA KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAAT KOHTEET Inventointi 2012-2013 Johdanto Esihistoria Mesoliittisellä kivikaudella (8800 5000 ekr.) Oulujokilaakso on ollut meren

Lisätiedot

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin osayleiskaavan muutos Kiinteistöjen rajautuminen rantaan Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin niemen rakennetut kiinteistöt ovat omarantaisia ja suuri osa niistä rajoittuu rannan suunnassa

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000 SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Maisema, virkistyskäyttö ja monimuotoisuus alueiden käytön suunnittelussa, Oulu 7.5.2014. Aili Jussila Maisemat, Ruotuun hanke, Kainuun ELY keskus

Lisätiedot

Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014

Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Tampere Teiskon kirkonkylän vesihuoltotyöalueen muinaisjäännösinventointi 2014 Ville Laakso Antti Bilund Tilaaja: Teiskon vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari

Lisätiedot

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan Seuraavat muutokset tehty hyväksyttyyn ( 16.9.2014 91 Rakennus- ja ympäristölautakunta ) rakennusjärjestysluonnokseen 16.9.2014: L = hyväksytty luonnos 16.9.2014 E = hyväksytty ehdotus 24.3.2015 Sisällys

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset

Lisätiedot

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg 1 Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg Kustantaja: Pälkäneen kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot...

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Käärmeniemi Kohteen nimi: Inventointinumero: Pikku paratiisi 176 Tiittala 177 Kalliola, museo 179 Aavala 180 Porukka 182 Käärmeniemen raitti

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nurmeksen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 4 Rannansiirtyminen...

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl 2.6.2015 AT-1 AT-1 a Kyläalueet AT-1 a ja b Alue varataan asumiselle, asumiseen liittyvälle toiminnalle, palveluille, yritystoiminnalle

Lisätiedot

KEMIJOKIVARREN OSAYLEISKAAVA TERVOLAN KUNTA OSA-ALUE I: KOIVU SUUKOSKI

KEMIJOKIVARREN OSAYLEISKAAVA TERVOLAN KUNTA OSA-ALUE I: KOIVU SUUKOSKI KEMIJOKIVARREN OSAYLEISKAAVA TERVOLAN KUNTA OSA-ALUE I: KOIVU SUUKOSKI LÄHTÖKOHDAT TAVOITTEET MITOITUS 8.1.2004. SELOSTUS TERVOLAN KUNTA Hyväksytty kunnanvaltuustossa 29.1.2004, 9 mukaisesti 1. LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015

NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015 YLIVIESKAN KAUPUNKI NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015 RAKENTAMISTAPAOHJEITA MAASEUDULLE Kuva: ARKKITEHTIASEMA OY R A K E N T A M I S T A P A O H J E I T A M A A S E U D U L L E POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45 kt tr 6:45 6:49 6:52 6:53 6:55 6:56 6:57 6:60 7:5 7:6 7:8 7:3 7:7 7:2 7:23 7:32 7:35 9: 0: 0:2 : :2 2:0 3:4 3:7 3:8 3:8 3:9 3:20 5:5 9:46 9:48 9:48 9:49 9:52 9:54 9:60 0: :92 :94 :95 :00 :0 2:9 2:23 2:26

Lisätiedot

Pelkosenniemen kylät ja luonto

Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kirkonkylä ja kunta Sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa Kunnan asukasluku on 963 (31.8.2012) Pinta-ala on 1 881,73 km2, josta 45,39 km2 on vesistöjä Väestötiheys

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Pöyry Environment Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Pitäjänkartta

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

RAHKORANNAN ALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI 2006

RAHKORANNAN ALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI 2006 RAHKORANNAN ALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI 2006 YLIVIESKAN KAUPUNKI Kuvassa Kohde 2: Rahkolan talo lännestä päin kuvattuna. Pekka Taskinen kaupunginarkkitehti Ylivieskan kaupunki JOHDANTO Asemakaavoitus vuoroon

Lisätiedot

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena ESITYKSEN SISÄLTÖ JOHDANTO MAISEMAHÄIRIÖ? MAA-AINESTEN OTTO METSIEN HAKKUU RAKENTAMINEN

Lisätiedot

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006

VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 VARKAUS Konnasalon asemakaavoitettavan alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Varkauden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Mastokarttaote... 3 Konnansalon muinaisjäännökset...

Lisätiedot

4. Historialliset tiet

4. Historialliset tiet 4. Historialliset tiet Muinaisten huomattavien kulkuteiden jäännökset ovat muinaismuistolain suojaamia kiinteitä muinaisjäännöksiä (Muinaismuistolaki 2 ). Lain tarkoittamien teiden lähtökohtana pidetään

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot