Sisällysluettelo. Kaavaselostus / luonnos 1 (37)

Transkriptio

1 SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA HAILUODON KUNTA Pöllän osay yleiskaava Kaavaselostus / LUONNOSVAIHE (päivitetty ) FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

2 Kaavaselostus / luonnos 1 (37) Sisällysluettelo 1 Johdanto Kaavaprosessin vaiheet Osalliset ja osallistuminen Viranomaisyhteistyö Suunnittelualueen kuvaus Suunnittelualueen sijainti ja laajuus Suunnittelualueen yleiskuvaus Liikenne Palvelut Muut toiminnot alueella Yhdyskuntatekninen huolto Vesi- ja jätehuolto Energiahuolto Maanomistus Kaavoitustilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Rantayleiskaava Muut suunnitelmat Rakennusjärjestys Aluetta koskevat selvitykset Luonnonolot Maa- ja kallioperä sekä topografia Pohja- ja pintavedet Natura-alueet, suojelualueet ja suojeluohjelmien alueet Kasvillisuus ja luontotyypit Linnusto ja eläimistö Arvokkaat luontokohteet ja lajisto Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen Suunnittelun tavoitteet Suunnittelun vaiheet Vireilletulo Luonnosvaihe Osayleiskaavan kuvaus ja kaavamääräyksien perustelut... 28

3 Kaavaselostus / luonnos 2 (37) 5.1 Osayleiskaavamääräykset ja merkinnät Kaavan vaikutukset Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja maisemaan Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Liikenteelliset vaikutukset Muut vaikutukset Osayleiskaavan toteuttaminen... 34

4 Kaavaselostus 1 (34) 1 Johdanto 2 Kaavaprosessin vaiheet Hailuodon kunta käynnisti alkuvuodesta 2012 koko kunnan kattavan kehityskuvatarkastelun sekä osayleis- ja asemakaavoituksen usealla eri osa-alueella. Hailuodon kunnan tavoitteena on käynnistyvillä kaavahankkeilla toteuttaa kunnan maapoliittista ohjelmaa ja sen mukaisesti säilyttää ja kehittää kunnan arvokasta ympäristöä. Kaavahankkeiden tavoitteena on ensisijaisesti osoittaa kuntaan uusia rakennuspaikkoja kunkin suunnittelualueen erityispiirteet huomioon ottaen. Hailuodon väkiluku on viimeiset vuosikymmenet kasvanut hitaasti. Vuonna 1980 Hailuodossa asui 897 vakituista asukasta, vuonna 1990 asukasluku oli 934 asukasta ja vuonna 2012 asukasluku oli n.1000 asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Hailuodon väestönkasvu tulee vuosien välillä olemaan n. 270 asukasta. Hailuodossa kysyntä kohdistuu erityisesti pientalotontteihin. Vuosina Hailuodossa on rakennettu 80 uutta pientaloasuntoa. Pöllän alueella on nykyisin voimassa Oulun seudun yleiskaava sekä Hailuodon rantayleiskaava. Pöllän osayleiskaavan tarkoituksena on tarkentaa ja ajanmukaistaa näissä kaavoissa osoitettua maankäyttöä. Pöllän osayleiskaavan tavoitteena on muodostaa alueelle merelliseen ympäristöön soveltuva ja alueen ominaispiirteisiin tukeutuva pienimuotoinen asuin- ja vapaa-ajan asumisen sekä matkailupalveluiden alue. Osayleiskaavatyön yhteydessä tutkitaan suunniteltavan asuin- ja vapaa-ajan rakentamisen määrä ja mitoitus, asuin- ja vapaa-ajan asumisen suhde sekä rakennettavien alueiden laajuus ja luonne. Osayleiskaavan yhteydessä tutkitaan sekä lentopaikan säilyttämistä että muita vaihtoehtoja alueen maankäytölle. Pöllän osayleiskaavan tavoitteena on yleispiirteisenä maankäytön suunnitelmana ohjata alueen myöhempää asemakaavoitusta. Pöllän osayleiskaavaluonnosta ja kaavaselostusluonnosta on täydennetty Hailuodon kunnanhallituksen päätöksen mukaisella yleismääräyksellä. Osayleiskaavan laadintaan ovat Hailuodon kunnasta osallistuneet kunnanjohtaja Ari Nurkkala ja kunnaninsinööri Markku Maikkola Osayleiskaavan laadinnasta vastaa, jossa kaavan laadintaan ovat osallistuneet arkkitehti SAFA Petri Tuormala, YTM Jouni Mäkäräinen ja DI Pekka Mäkiniemi. Kaavoituksen vireilletulo (kevät kesä 2012) Osayleiskaava on ilmoitettu vireille Hailuodon kuntatiedotteessa 5/2012, joka on ilmestynyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä välisen ajan, jolloin osallisilla ja kunnan asukkailla on mahdollisuus esittää mielipiteensä siinä esitetyistä osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osayleiskaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on käyty Hailuodon kaavahankkeista ja niiden lähtökohdista järjestettiin yleisötilaisuus

5 Kaavaselostus 2 (34) 2.1 Osalliset ja osallistuminen Kaavaluonnosvaihe Kaavan luonnosaineiston valmistuttua se asetetaan nähtäville ja siitä tiedotetaan julkisesti. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta kirjallisesti tai suullisesti (MRA 30 ). Kaavaluonnos on tavoiteaikataulun mukaan nähtävillä alkuvuodesta Luonnoksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Saatu palaute käsitellään koosteeksi. Hailuodon kunnanhallitus on päättänyt luonnoksen asettamisesta nähtäville. Kaavaehdotus Kaavaluonnoksesta saadun palautteen pohjalta valmistellaan kaavaehdotus. Hailuodon kunnanhallitus päättää sen nähtäville asettamisesta 30 päivän ajaksi. Kaavan nähtävillä olosta ilmoitetaan julkisesti. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Ehdotusvaiheessa ulkopaikkakuntalaisille kaava-alueen maanomistajille tiedotetaan postitse kunnassa tiedossa olevien osoitteiden mukaisesti. Muistutus on toimitettava kirjallisena Hailuodon kaupunginhallitukselle ennen nähtävillä olon päättymistä. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen järjestetään tarvittaessa ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu. Hyväksymisvaihe Kaavaehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan perustellut vastineet. Hailuodon kunnanvaltuusto hyväksyy yleiskaavan. Kaavan hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla on myös mahdollisuus esittää neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: - kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojeluja rakennusperinneyhdistykset; elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset; Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kunnan hallintokunnat ja lautakunnat; Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois- Pohjanmaan museo, Museovirasto, Oulun seutu, Oulun seudun ympäristötoimi.

6 Kaavaselostu s 3 (34) 2.2 Viranomaisyhteistyö 3 Suunnittelualueen kuvaus Kaavaprosessin aikana on järjestetty 1. viranomaisnv neuvottelu Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään edellä esitettyjen viran- nii- omaisten lausunto. Tiivistelmä lausunnoista, niihin annetut vastineet sekä den pohjalta kaava-asiakirjoihin tehdyt muutokset ja täydennykset esitetään kaavaselostuksessa. Osayleiskaavasta järjestetään 2. viranomaisneuvottelu ehdotusvaiheessa. 3.1 Suunnittelualueen sijainti ja laajuus Osayleiskaava-alue sijaitsee luodon keskustasta etelään. Hailuodon Pöllässä noin neljä kilometriä Hai- Pöllän osayleiskaavan suunnittelualue rajautuu lännestä Pöllänlahteen ja ete- likimääräinen sijainti sinisellä aluerajauks lästä Pöllän lentokenttään. Alla olevassa kuvassa onn esitetty suunnittelualueen sella. Pohjakartta MML Pöllän suunnittelualueen sijainti.

7 Kaavaselostu s 4 (34) 3.2 Suunnittelualueen yleiskuvaus Hailuodon väkiluku tus on keskittynyt lähialueille. Hailuodon saari on kokonaisuutena valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Saaren kult- tuuriympäristön lähtökohtana ovat kalastus- ja maatalouskulttuuri sekä luon- non ja kulttuurin keskinäiset suhteet. on 1006 asukasta ( ). Nykyinenn vakituinenn asu- pääosin saaren keskivaiheille Luovontien varteen tai sen Pöllän osayleiskaava-alue rajautuu lännestä Pöllönlahteen. Alueen olemassa oleva asuin- ja loma-asuntorakentaminen on keskittynyt Pölläntien ja Pöllän- lahden väliselle alueelle sekä Pölläntienn länsipuolelle sijoittuvan Pöllänkan- Pöl- kaantien varteen. Pöllänlahdenn rannassa toimii majoituspalveluja tarjoava län mökkimajoitus. Pöllän alueelle sijoittuu harrasteilmailuunn viime aikoina käytetty Pöllän paikka. Nykyisin lentopaikka on kuitenkinn suljettu. lento- Pöllän alueen rakennukset Maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukai- sen käyttötarkoitusluokituksen mukaan.

8 Kaavaselostu s 5 (34) 3.3 Liikenne Hailuodon Kirkonkylästä Pöllään kulkeva Hailuoto-Pöllä yhdystie (8162) yhdis- Hai- tää Pöllän alueen muuhun saaren liikenneverkkoon. Pöllästä etäisyyttää luodon Kirkonkylään on noin viisi kilometriä. Pölläntien yhteydessä ei ole erillis- tä kevyen liikenteen väylää. Suunnitteilla oleva kiinteä liikenneyhteyss parantaa västi kokoo Hailuodonn saavutettavuutta. Pölläntie. Pölläntien lisäksi alueelta on edelleen yksityistieyhteys Sunikariin. Alueelle on lisäksi toteutettu lenkkimäinen tieyhteys ( Pöllänkankaantie) alueen asuinraken- liikenneverkon rungon koko Hailuodossa. Hailuodon liikenneyhteys mantereelle on nykyisin suurimman osan vuodesta lauttaliikenteen varassa. Huikun lautta- satamastaa kulkee mantereelle lautta-aluss ja vuoroja ajetaan kerran tunnissa ympäri vuoden. Vilkkaimman kesäliikenteen aikana toimii myös lisälautta. tamisen tarpeisiin. Hailuodon saaren poikki Huikusta Marjaniemeen kulkeva Luovontie muodostaa Jäätilanteen salliessaa rinnakkaisyhteytenää toimii jäätie. Jäätien aikana lautta liikennöi viisi edestakaista vuoroa päivässä. Jäätie on vuosittain ollut käytössä kuukaudesta neljään kuukauteen. tulevaisuudessa merkittä-

9 Kaavaselostu s 6 (34) 3.4 Palvelut Hailuodon keskeiset julkiset ja yksityiset palvelut ovat sijoittuneet Kirkonkylän alueelle. Kirkonkyläs ssä sijaitsevat tärkeimmät julkiset palvelut, kuten terveys- keskus ja palvelukoti, peruskoulu (opetusta vuosiluokille 1-9),, kirjasto, päivä- ja kaupalliset palvelut, kuten kaksi päivittäistavarakauppaa. Suunnittelualueella Pöllänlahden rannassa toimii majoituspalveluja tarjoava Pöllän mökkimajoitus. hoitopalvelut sekä kunnanvirasto. Kirkonkylässä on myös keskeiset yksityiset Pöllän mökkimajoituksen majoitusrakennuksia. 3.5 Muut toiminnot alueella Lentopaikka Hailuodon lentopaikka on nykyisin suljettu, koska lentopaikka ei täytä nykyisel- vuosina käytetty harrasteilmailun tarpeisiin, mutta kokonaisuutena käyttö on lään asetettuja vaatimuksia estevarauksien osalta. Lentopaikkaa on aiempina ollut varsin vähäistä.. Nykyisin lentopaikka on kiitorata-alueen kokonaispituk uudeltaan noin 500 metriä. Kynnystenn (alue, jolta noustaan ja laskeudutaan) väli on 430 metriä. Lento- kenttä-alueen leveyss on nykyisin noin 80 metriä. Mikäli lentopaikka halutaan säilyttää nykyisenkaltaisena moottorilento- sijainnin muutoksia sekä lentopaikan pitolupaa, jonka myöntäää Liikenteen tur- konepaikkana, edellyttäisi se siirtymäpin nan puuston poistamista tai kiitotien vallisuusvirasto Trafi.

10 Kaavaselostu s 7 (34) Hailuodon kunnanhallituksessa on käsitelty maaliskuussa 2010 vaihtoehtoja kentän kehittämiseksi. Vaihtoehdoissa tarkasteltiin kentän kehittämistä moot- torilentokonepaikkana, kentän muuttamista kevytlentopaikaksii sekä luopumis- ta koko lentopaikkatoiminnasta. Hailuodonn kunnanhallitus päätti edelleen kesä- kuussa 2010, että lentopaikastaa laaditaan käyttö- ja tarveselvitys. Oulunseudun yrityspalvelukeskus on laatinut vuonna 2010 selvityksen Pöllän lentopaikan kehittämisestä. Selvityksessää kentän keskeisinä kehittämisk ohtei- Selvityksen mukaan kentän käyttäjäkuntana olisivat harrastelentäjät. Hailuodon kunnanhallitus on helmikuussa 2011 päättänyt, että kunta selvittää mahdollisuudet ja tarvittaessa valmisteleee erillisen hankehakemuksen selvityk- sen perusteella. Lähtökohtana kunnan kannalta on, että kunnan velvollisuudet ylläpidon osalta eivätt lisäänny nykyisestää na on esitetty uudenn huoltorakennuksen rakentaminen ja kentän jatkamista. än. Pöllän lentopaikka kesäkuussa Yhdyskuntatekninen huolto Vesi- ja jätehuolto Kunnan vesihuollon n hoitaa Hailuodon Vesihuolto Oy, joka on Hailuodon kun- kiinteistöjen alueet. Liittymisaste on lähes 100 %. nan omistama yleinen vesihuoltolaitos. Talousvesihuollon toiminta-alue kattaa lähes kokonaan vakituisesti asuttujen Jätevesihuollon toiminta-alue kattaa keskeiset Hailuodon alueet Pöllän alue mukaan lukien. l

11 Kaavaselostu s 8 (34) Energiahuoltoo Kunnassaa on pien- ja ekojätteille omat keräyspistek eet. Oulun pitämä Hailuodon jäteasema vastaanotta a ongelmajätteitä. Jätehuollon yllä- 3.7 Maanomistus Hailuoto saa sähkönsyöttönsä Siikajoen sähköasemalta 20 kilovoltin merikaa- Marjaniemessä ja Huikunniemessä sekä dieselvoimaloita. Nämä kattavatt saa- pelin kautta. Hailuodossa on myös omaa sähköntuotantoa,, tuulivoimaloita relaisten sähköntarpeen hätätilanteessa. Hailuodon sähköverkko on Elenia Oy:n omistuksessa. Suunnittelualue on pääosin yksityisessä ja j Hailuodon jakokunnan omistukses- on alueella maanomistusta. sa. Pöllännokan aluee on valtion (Metsähallitus) omistuksessa ja myös kunnalla Kiinteistöjaotus suunnittelualueella. 3.8 Kaavoitustilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueen maankäytön n suunnittelua koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttöta- voitteet (VAT).( Ne koskevat mm. toimivaa aluerakennetta, eheytyvää yhdys-

12 Kaavaselostus 9 (34) kuntarakennetta, elinympäristön laatua, kulttuuri- ja luonnonperintöä sekä toimivia yhteysverkostoja. Suunnittelualuetta koskevat seuraavat alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailuja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon suunnittelun lähtökohtina. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat tavoitteista kohdistuvat laadittavaan osayleiskaavaan: Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luontoja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta.

13 Kaavaselostus 10 (34) Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uutta suunniteltaessa Maakuntakaava Hailuodon kunta kuuluu Pohjois-Pohjanmaan liiton alueeseen ja Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavaan, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Pöllän osayleiskaavan suunnittelualueelle ei maakuntakaavassa ole osoitettu aluevarausmerkintöjä, mutta suunnittelualueen itäosaan sijoittuva Pöllännokan alue on muun Kirkkosalmen Natura alueen tavoin osoitettu maakuntakaavassa luonnonsuojelualueeksi (SL). Pöllän aluetta koskee koko Hailuodon saaren tavoin matkailun vetovoimaalueen / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueen kehittämisperiaatemerkintä, jolla osoitetaan ympäristöarvojen, matkailun ja virkistyksen kannalta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä aluekokonaisuuksia. Liminganlahti-Hailuoto-Oulu -kohdealueen (mv-4) kehittämisperiaatteen mukaan alueen kehittäminen perustuu maankohoamisrannikon luonnon ja kulttuuriympäristöön liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Pöllän aluetta koskee myös muun Hailuodon saaren tavoin merkintä: Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt." Maakuntakaavassa on lisäksi osoitettu venesataman merkintä Pöllään.

14 Kaavaselostu s 11 (34) Yleiskaava Ote maakuntakaavasta, suunnittelualueen sijainti on osoitettu punaisellaa raja- Maakuntakaavan uudistaminen etenee vaiheittain v ja 1. vaihekaavan luonnos on ollut nähtävillä heinä-elokuussa Vaihemaakuntakaavassa käsiteltyjä aihepiirejä ovat energiantuotanto- ja siirto, kaupann palvelurakenne ja aluera- kenne, taajamat, luonnonympäristö ja liikennejärjestelmän päivitykset. Vaihemaakuntakaavassa ei ole esitetty muutoksiaa tai uusia sisältöjä Pöllän uksella. Pohjois-Pohjanmaann liitto on käynnistänyt maakuntakaavan uudistamisen. aluetta koskien voimassa olevaan maakuntakaavaann nähden. Tavoiteaikataulun mukaan 1. vaihemaakunta olisi ehdotuksena nähtävillä ke- sällä/alkusyksystä Hailuodon, Haukiputaan, Kempeleen, Kiimingin, Muhoksen ja Oulunsalonn kun Ympäristöministeriö on vahvistanut yleiskaavan ja se on tul- ta sekä Oulun kaupunki ovat laatineet yhteisen Oulun seudun yleiskaavan lut lainvoimaiseksi Yleiskaavaa toimii ohjeena laadittaessa ja muu- tettaessaa kunnan omaa yleis- ja asemakaavaa. Yleiskaavassa esitetään tavoit- teellinen yhdyskuntarakenne, keskus- ja liikenneverkko, suojelu- ja virkistys- alueet sekä merkittävät seudulliset hankkeet. Tämän lisäksi esitetään luon- non- ja kulttuuriym päristön sekä maiseman kannalta arvokkaat alueet ja koh- ja teet. Oulun seudun yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pääosin maametsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Lisäksi alueellee on esitetty pientalovaltai- sen asuntoalueen ( AP) sekä loma- ja matkailualueen (R) aluevaraus. Pöllän- nokan alue on osoitettu yleiskaavassa luonnonsuojelualueeksi (SL).

15 Kaavaselostu s 12 (34) Maa- ja metsätalou svaltaisen alueen määräyksen mukaan alue on tarkoitettu pääasiassa maa- jaa metsätalouskäyttöön. Alueelle voidaan sijoittaa maa- ja metsätalouteen tai muuhun alueelle soveltuvaan elinkeinotoimintaan liittyviä asuinrakennuksia. Erityisistä syistä alueelle voidaan sijoittaa myös muita asuinrakennuksia. Rakennukset on sijoitettava siten, ettei niistä aiheuduu mai- sema- eikä ympäristöhaittaa. Alueita koskevan k suunnittelusuosituksen mu- verkostojen piiriin. Asuinrakentamisesta ei saa aiheutua kunnalle kohtuutto- mia kustannuksia pitkälläkään aikavälillä. Pientalovaltainen asuntoalue on tarkoitettu pääasiassa tiivistä ja matalaaa sekä kaan asuinrakennukset on pyrittävä sijoittamaan olevien yhdyskuntateknisten rivitalo- ja j omakotirakentamista varten. Alueen suunnittelusuosituksen mu- kaan alueen ympäristön suunnittelussa ja j toteuttamisessa on pyrittävä yhte- näiseen ja j kunnan ominaispiirteitä tukevaan ympäristökuvaan. Alueen asuin- rakennukset on sijoitettava siten, että niistä on sujuvat kevyenliikenneyhtey- det lähipalveluihin ja joukkoliikennepysäkeille. Loma- ja matkailualueen määräyksen mukaan alue on tarkoitettu loma- osayleiskaavaan taii asemakaavaan. Alueiden suunnittelusuosituksen mukaan alueella on turvattava kevyen liikenteen pääsy ranta-alueelle sekä ympäröivil- le vapaa-alueille. Oulun seudun yleiskaavassa on myös osoitettu Kirkkosalmen luonnonsuojelu- alue sekä Hailuodonn rantayleiskaavaa koskeva rajaus. Oulun seudun yleiskaa- vassa koko Hailuodon saari on osoitettu arvokkaaksi maisema-alueeksi ja asunnoille ja ryhmäpuutarhoille. Rakentaminen perustuu yksityiskohtaiseen merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Ote Oulun seudun yleiskaavasta (kartta 1). 1

16 Kaavaselostu s 13 (34) Rantayleiskaava Pöllän osayleiskaavan suunnittelualueellaa on voimassa oikeusvaikutteinenn Hai- luodon kuntaa koskeva rantayleiskaava, jonka Pohjois-Pohjanmaan Ympäris- tökeskus vahvistanut Rantayleiskaavassa Pöllän suunnittelualueel- (RA-2), matkailupal lvelujen alue (RM), erillispientale lojen alueita (AO), lentolii- kenteen aluetta (LL), yleinen pienvenesatama/kalasatama ( LV) ja luonnon- suojelualuetta (SL-1). Kaavamääräysten mukaan loma-asuntoalueen (RA-2) rakennuspaikalle voi- le on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaista alueita (M), loma-asuntoalueita daan rakentaa loma-asunto ja kolme muuta rakennusta. Rakennusten yhteen- 60 laskettu kerrosala saa olla enintään 100 k-m2, josta loma-asunto enintään k-m2. Näiden merkintöjen n lisäksi rantayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu paikallisen pysäköintipaikan merkintöjä sekä ohjeellinen ulkoilu- ja retkeily- reitti. Ote rantayleiskaavasta Muut suunnitelmat Hailuodon kunta onn laatinut Pöllän alueelle maankäyttöluonnoksen, jonka pe- rusteella se on markkinoinut ja myynyt alueen a tontteja loma-asunto- varteen osoi- ja pien- taloasumiseen. Maankäyttöluonnoksessa on Pöllänkankaantien tettu 17 pientaloton nttia, joiden koko on 0,40 0,8 ha.

17 Kaavaselostus 14 (34) Rakennusjärjestys Hailuodon kunnanvaltuusto on hyväksynyt alueella voimassaolevan rakennusjärjestyksen Aluetta koskevat selvitykset Kokonaisuudessaan Hailuodon kulttuuri- ja luonnonympäristöä koskien on laadittu lukuisia suojeluohjelmia, suunnitelmia ja selvityksiä. Pöllän suunnittelualuetta koskien on Hailuodon rantayleiskaavan yhteydessä laadittu seuraavat selvitykset: Kasvillisuusselvitys, Ympäristötaito Oy, 1997 Luonnonolosuhteiden yleistä luonnehdintaa, Ympäristötaito Oy, 1997 Maisema- ja kulttuuriympäristö, Ympäristötaito Oy, 1997 Kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuskannan inventointi, osa 1 ja 2 Pöllän osayleiskaavoituksen yhteydessä suunnittelualueelta on laadittu seuraavat selvitykset: Maisema-analyysi olevan aineiston, kartta- ja maastotyöskentelyn pohjalta. Maastoinventoinnin yhteydessä alueelta on valokuvattu maisemallisesti merkittäviä kohteita. Selvityksen perusteella on tunnistettu maiseman kannalta tärkeitä aluekokonaisuuksia. Luontoselvitys on laadittu yleiskaavatasoisesti. Selvitys perustuu olemassa oleviin kirjallisiin taustatietoihin alueen luontoarvoista sekä kaavoitettavan alueen yleispiirteiseen maastoinventointiin. Inventoinnissa on kuvattu alueen luonnonolosuhteita yleisesti ja esitetty mahdolliset kansallisten lakien mukaiset; LsL 29, MetsäL 10, VesiL 2 luku 11 ja 3 luku 2 tai paikallisesti arvokkaat (mm. perinnebiotoopit) luontotyypit Luonnonolot Suunnittelualueella laadittiin luontoselvitys kesällä Luontoselvitys on alueen kattava yleispiirteinen selvitys, jonka tarkoituksena on tuoda esille alueen luonnonolosuhteiden yleiskuva sekä luonnon kannalta arvokkaat kohteet. Luontoselvityksen tavoitteena on paikantaa arvokkaat luontotyypit, jotka ovat joko lainsäädännöllä määriteltyjä tai muutoin alueellisesti edustavia, sekä selvittää mahdolliset uhanalaisen tai EU:n luonto- ja lintudirektiivien mukaisen kasvi- ja eläinlajiston esiintymät. Luontoselvitys on tehty perustuen olemassa olevaan, yllä mainittuun, kirjallisuuteen sekä maastoinventointeihin. Luontoselvityksen taustatietoina on käytetty lisäksi julkaisua Koirantakkua ja karupäitä, Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Hailuodon maatalousympäristölle (Merilä 2005). Suunnittelualueiden linnuston kuvaus perustuu ainoastaan käytettävissä olevaan kirjallisuustietoon Hailuodon linnustosta. Suunnittelualueelle kohdennettuja pesimälinnustoselvityksiä ei tämän työn yhteydessä ole tehty, eikä suunnittelualueen linnustosta löytynyt tuoretta ja käyttökelpoista kirjallisuustietoa. Näin ollen suunnittelualueen linnuston yleiskuvaus perustuu käytännössä Suomen kolmannen Lintuatlaksen (Valkama ym. 2011) tietoihin Hailuodon

18 Kaavaselostu s 15 (34) pesimälinnustosta sekä alueen yleiseen elinympäristöjakaumaan ja kirjoitta- jan omakohtaiseen kokemukseen Hailuodon linnustosta. Luontoselvitys on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavalle asetta- mien sisältövaatimusten (MRL 39, 1999/132) mukaisella tarkkuudella. Luontoselvityksen ovat laatineet FM biologit Aija Degerman ja Ville Suorsa (linnusto) :n O Oulun toimipisteestä Maa- ja kallioperä sekä topografia Hailuodossa hyvin syvälle sijoittuva kallioperä on valtakunnallisesti harvinai- vuotta sempaa savi- ja hiekkakiveä. Alueen peruskalliotp ta peittää 1,3 milj. vanha savi- ja hiekkakivimuodostuma eli ns. muhosmuodostuma, joka ulottuu Muhokselta Hailuotoon. Päällimmäisenä olevat o hiekkaiset maalajit ovat peräi- hyvin loivapiirteisinää kerrostumina. Paksun jäätikönn aikoinaan painama maan- sin tästä muhosmuodostumasta, ja esiintyvät alueella jääkauden muovaamina kamara kohoaa alueella suhteellisen nopeasti aiheuttaen vaikutuksensa kas- tapaan hyvin alava ja tasainen. vistoon ja eläimistöön. Topografialtaan kaavoitettava alue on Perämeren rannikkoalueelle tyypilliseen Pöllännokan mataliaa rantadyynivalleja.

19 Kaavaselostus 16 (34) Pohja- ja pintavedet Hailuoto sijaitsee Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella ja Perämeren rannikkoalueella (vesistöalue 84). Suunnittelualue sijaitsee merenrannalla Viinikanlahden rannalla. Suunnittelualueen pohjoisosaan sijoittuu Pöllanlahteen laskeva Pöllänoja, joka on uomaltaan osittain luonnontilainen. Pöllänoja saa alkunsa Hamppulampi Tiironoja välisen alueen suo-ojituksista. Suunnittelualuetta lähimmät luokitellut pohjavesialueet sijoittuvat noin 5 km etäisyydelle alueen pohjoispuolelle Natura-alueet, suojelualueet ja suojeluohjelmien alueet Pöllän suunnittelualueen itäosa (Pöllännokka ja osa Pöllänlahdesta) sekä suunnittelualueen itäpuoleinen Viinikanlahti ja eteläpuoleinen Kuivasäikän alue ympäröivine vesialueineen kuuluvat Kirkkosalmen Natura-alueeseen (FI ). Kirkkosalmen Natura-alue on sisällytetty Suomen Natura verkostoon luonto- ja lintudirektiivin (SCI = Sites of Community Importance, SPA = Specially Protected Area) mukaisena kohteena. Pöllän suunnittelualueelle sijoittuu osittain yksityinen luonnonsuojelualue Kirkkosalmen Viinikanlahden Pöllänlahden Itänenän luonnonsuojelualue (YSA118352). Suunnittelualueen etelärajalle sijoittuvat yksityiset luonnonsuojelualueet Pöllännokan luonnonsuojelualue (YSA118348), Metsärinteen luonnonsuojelualue (YSA203668), Takalon luonnonsuojelualue (YSA204708), Niemikarin luonnonsuojelualue (YSA203745), Harjulan luonnonsuojelualue (YSA203374), Väntelän luonnonsuojelualue (YSA204052) sekä Linjamäen luonnonsuojelualue (YSA203667). Suunnittelualueen ympäristöön sijoittuu myös useita muita yksityisiä luonnonsuojelualueita. Kaikki suunnittelualueen ympäristöön sijoittuvat ja suunnittelualueeseen rajautuvat yksityiset luonnonsuojelualueet sisältyvät Kirkkosalmen Natura-aluerajaukseen. Lisäksi Pöllännokan alue sisältyy osittain Hailuodon ranta-alueet (Isomatala Kirkkosalmi) lintuvesiensuojeluohjelman (LVO110231) kohteeseen Kasvillisuus ja luontotyypit Hailuoto luetaan metsäkasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa keskiboreaaliseen Pohjanmaan alueeseen. Hailuodon kasvillisuus on suhteellisen vähälajista, mihin vaikuttaa pääasiassa karu maaperä. Hailuoto on kokonaisuutena arvokkaiden rantaluontotyyppien kannalta maamme edustavinta aluetta. Myös Pöllänperän hankealueella esiintyy merkittäviä luonnonsuojelulain mukaisia sekä luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin perusteella arvokkaita rantaluontotyyppejä, jotka sijoittuvat pääosin perustetuille suojelualueille. Metsät ja luhdat Pöllän alueella mäntypuustoiset talousmetsät ovat kasvupaikkatyypiltään kuivahkoja variksenmarja puolukkatyypin (EVT) kankaita sekä kuivia variksenmarja kanervatyypin (ECT) kankaita, joilla esiintyy paikoin laajalti jäkälää. Pöllänlahden rannoilla ja suunnittelualueen eteläosassa metsäkasvillisuus on rehevämpää, ja alueella esiintyy paju leppäluhtia sekä harmaaleppävaltaisia rantametsiä.

20 Kaavaselostu s 17 (34) Suunnittelualueen havumetsät ovat eri kehitysvaiheissa olevia talousmetsiä. Vastikään hakattujaa tai nuoren taimikkovaiheen metsiä sijaitsee etenkinn alukeski- een länsiosassa. Varttuneempaa männikköä esiintyy suunnittelualueen ja pohjoisosassa. Suunnittelualueen rantametsät ovat yleisilmeeltään merenrantojen lehtipuu- ja nummimaisen deflaatiokentän jälkeen esiintyy pensasvyöhyke, joka alueel- ja pensaikkovyöhykkeelle tyypilliseen tapaan ryteikköisiä. Avoimen rantaniityn la on kiiltopajun vallitsemaa pensasluhta aa tai kuivempaa, osin ruohoista pen- jonkin verran käsiteltyjä. Runkopuita muodostava rantametsä suunnittelualu- eella voidaan tyypitellä rannikon tuoreisiin koivu- jaa tuomilehtoihin, joka ei ole sasvyöhykettä. Rantametsät ovat koivu- ja harmaaleppävaltaisia, puustoltaan luontotyyppinä uhanalainen. Havupuuvyöhykkeellee tultaessa metsät ovat jo kertaalleen harvennettuja. Suunnittelualueella ei esiinny siten rantametsien osalta edustavaa ja uhanalaista maankohoamisrannikon metsien primäärisuk- kessiosarjojen luontotyyppiä, jossa olisi edustettuna ehyet kasvillisuus- edustavaa metsälaidunta, joka elävöittäää alueen kulttuurimaisemaa. vyöhykkeet. Pöllänlahteen laskevan Pöllänojan suulla esiintyy puustoltaan harvennettua Pöllän alueen luhtaista rantapensaikkoa