S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HAILUODON KUNTA. Pöllän osayleiskaava. Kaavaselostus /ehdotusvaihe FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HAILUODON KUNTA Pöllän osayleiskaava Kaavaselostus /ehdotusvaihe FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

2 Kaavaselostus / ehdotus 1 (51) Sisällysluettelo 1 Johdanto Kaavaprosessin vaiheet Osalliset ja osallistuminen Viranomaisyhteistyö Suunnittelualueen kuvaus Suunnittelualueen sijainti ja laajuus Suunnittelualueen yleiskuvaus Liikenne Palvelut Muut toiminnot alueella Yhdyskuntatekninen huolto Vesi- ja jätehuolto Energiahuolto Maanomistus Kaavoitustilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Rantayleiskaava Muut suunnitelmat Rakennusjärjestys Aluetta koskevat selvitykset Luonnonolot Maa- ja kallioperä sekä topografia Pohja- ja pintavedet Natura-alueet, suojelualueet ja suojeluohjelmien alueet Kasvillisuus ja luontotyypit Linnusto ja eläimistö Arvokkaat luontokohteet ja lajisto Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen Suunnittelun tavoitteet Suunnittelun vaiheet Vireilletulo Luonnosvaihe... 28

3 Kaavaselostus / ehdotus 2 (51) 5 Osayleiskaavan kuvaus ja kaavamääräyksien perustelut Osayleiskaavakartta, määräykset ja merkinnät Kaavan vaikutukset Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja maisemaan Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Liikenteelliset vaikutukset Muut vaikutukset Osayleiskaavan toteuttaminen... 37

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 1 (48) 1 Johdanto 2 Kaavaprosessin vaiheet Hailuodon kunta käynnisti alkuvuodesta 2012 koko kunnan kattavan kehityskuvatarkastelun sekä osayleis- ja asemakaavoituksen usealla eri osa-alueella. Hailuodon kunnan tavoitteena on käynnistyvillä kaavahankkeilla toteuttaa kunnan maapoliittista ohjelmaa ja sen mukaisesti säilyttää ja kehittää kunnan arvokasta ympäristöä. Kaavahankkeiden tavoitteena on ensisijaisesti osoittaa kuntaan uusia rakennuspaikkoja kunkin suunnittelualueen erityispiirteet huomioon ottaen. Hailuodon väkiluku on viimeiset vuosikymmenet kasvanut hitaasti. Vuonna 1980 Hailuodossa asui 897 vakituista asukasta, vuonna 1990 asukasluku oli 934 asukasta ja vuonna 2012 asukasluku oli n.1000 asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Hailuodon väestönkasvu tulee vuosien välillä olemaan n. 270 asukasta. Hailuodossa kysyntä kohdistuu erityisesti pientalotontteihin. Vuosina Hailuodossa on rakennettu 80 uutta pientaloasuntoa. Pöllän alueella on nykyisin voimassa Oulun seudun yleiskaava sekä Hailuodon rantayleiskaava. Pöllän osayleiskaavan tarkoituksena on tarkentaa ja ajanmukaistaa näissä kaavoissa osoitettua maankäyttöä. Pöllän osayleiskaavan tavoitteena on muodostaa alueelle merelliseen ympäristöön soveltuva ja alueen ominaispiirteisiin tukeutuva pienimuotoinen asuin- ja vapaa-ajan asumisen sekä matkailupalveluiden alue. Osayleiskaavatyön yhteydessä tutkitaan suunniteltavan asuin- ja vapaa-ajan rakentamisen määrä ja mitoitus, asuin- ja vapaa-ajan asumisen suhde sekä rakennettavien alueiden laajuus ja luonne. Osayleiskaavan yhteydessä tutkitaan sekä lentopaikan säilyttämistä että muita vaihtoehtoja alueen maankäytölle. Pöllän osayleiskaavan tavoitteena on yleispiirteisenä maankäytön suunnitelmana ohjata alueen myöhempää asemakaavoitusta. Pöllän osayleiskaavaluonnosta ja kaavaselostusluonnosta on täydennetty Hailuodon kunnanhallituksen päätöksen mukaisella yleismääräyksellä. Osayleiskaavan laadintaan ovat Hailuodon kunnasta osallistuneet kunnanjohtaja Ari Nurkkala ja kunnaninsinööri Markku Maikkola Osayleiskaavan laadinnasta vastaa, jossa kaavan laadintaan ovat osallistuneet arkkitehti SAFA Petri Tuormala, YTM Jouni Mäkäräinen ja DI Pekka Mäkiniemi ja ehdotusvaiheesta arkkitehti YKS 532 Kimmo Hartikainen. Kaavoituksen vireilletulo (kevät kesä 2012) Osayleiskaava on ilmoitettu vireille Hailuodon kuntatiedotteessa 5/2012, joka on ilmestynyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä välisen ajan, jolloin osallisilla ja kunnan asukkailla on mahdollisuus esittää mielipiteensä siinä esitetyistä osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osayleiskaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on käyty Hailuodon kaavahankkeista ja niiden lähtökohdista järjestettiin yleisötilaisuus

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 2 (48) 2.1 Osalliset ja osallistuminen Kaavaluonnosvaihe Kaavan luonnosaineiston valmistuttua se asetetaan nähtäville ja siitä tiedotetaan julkisesti. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta kirjallisesti tai suullisesti (MRA 30 ). Kaavaluonnos on tavoiteaikataulun mukaan nähtävillä alkuvuodesta Luonnoksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Saatu palaute käsitellään koosteeksi. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä Luonnoksesta saatiin 5 lausuntoa ja 11 mielipidettä. Tekninen lautakunta käsitteli luonnosvastineet ja linjasi kaavaehdotuksen valmistelun. Tärkeimmät kysymykset liittyvät Pöllän kalasataman säilymiseen ja kehittymiseen sisältäen mm. aluerajauksen tarkistuksen ja väyläaukon ruoppaamisen mahdollisuuden. Lentopaikan osalta laaditaan lentomeluselvitys, jonka pohjalta määritetään lentopaikkaan välittömästi liittyvät maankäytön toiminnot. Kaavaehdotus Kaavaluonnoksesta saadun palautteen pohjalta valmistellaan kaavaehdotus. Hailuodon kunnanhallitus päättää sen nähtäville asettamisesta 30 päivän ajaksi Kaavan nähtävillä olosta ilmoitetaan julkisesti. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Ehdotusvaiheessa ulkopaikkakuntalaisille kaava-alueen maanomistajille tiedotetaan postitse kunnassa tiedossa olevien osoitteiden mukaisesti. Muistutus on toimitettava kirjallisena Hailuodon kaupunginhallitukselle ennen nähtävillä olon päättymistä. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen järjestetään tarvittaessa ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu. Hyväksymisvaihe Kaavaehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan perustellut vastineet. Hailuodon kunnanvaltuusto hyväksyy yleiskaavan. Kaavan hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisilla on myös mahdollisuus esittää neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista (MRL 64 ). Osallisia ovat ne, joiden asumiseen, työhön tai muihin oloihin valmisteilla oleva kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: - kaavan vaikutusalueen asukkaat, yritykset ja elinkeinonharjoittajat, virkistysalueiden käyttäjät, kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: asukkaita edustavat yhteisöt kuten asukasyhdistykset sekä kylätoimikunnat tiettyä intressiä tai väestöryhmää edustavat yhteisöt kuten luonnonsuojeluja rakennusperinneyhdistykset; elinkeinonharjoittajia ja yrityksiä edustavat yhteisöt erityistehtäviä hoitavat yhteisöt tai yritykset kuten energia- ja vesilaitokset;

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 3 (48) Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: kunnan hallintokunnat ja lautakunnat; Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois- Pohjanmaan museo, Museovirasto, Oulun seutu, Oulun seudun ympäristötoimi. 2.2 Viranomaisyhteistyö 3 Suunnittelualueen kuvaus Kaavaprosessin aikana on järjestetty 1. viranomaisneuvottelu Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään edellä esitettyjen viranomaisten lausunto. Tiivistelmä lausunnoista, niihin annetut vastineet sekä niiden pohjalta kaava-asiakirjoihin tehdyt muutokset ja täydennykset esitetään kaavaselostuksessa. Osayleiskaavasta järjestetään 2. viranomaisneuvottelu ehdotusvaiheessa. 3.1 Suunnittelualueen sijainti ja laajuus Osayleiskaava-alue sijaitsee Hailuodon Pöllässä noin neljä kilometriä Hailuodon keskustasta etelään. Pöllän osayleiskaavan suunnittelualue rajautuu lännestä Pöllänlahteen ja etelästä Pöllän lentokenttään. Alla olevassa kuvassa on esitetty suunnittelualueen likimääräinen sijainti sinisellä aluerajauksella. Kuva 1: Pöllän suunnittelualueen sijainti. Pohjakartta MML

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 4 (48) 3.2 Suunnittelualueen yleiskuvaus Hailuodon saari on kokonaisuutena valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ja valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Saaren kulttuuriympäristön lähtökohtana ovat kalastus- ja maatalouskulttuuri sekä luonnon ja kulttuurin keskinäiset suhteet. Hailuodon väkiluku on 1006 asukasta ( ). Nykyinen vakituinen asutus on keskittynyt pääosin saaren keskivaiheille Luovontien varteen tai sen lähialueille. Pöllän osayleiskaava-alue rajautuu lännestä Pöllönlahteen. Alueen olemassa oleva asuin- ja loma-asuntorakentaminen on keskittynyt Pölläntien ja Pöllänlahden väliselle alueelle sekä Pölläntien länsipuolelle sijoittuvan Pöllänkankaantien varteen. Pöllänlahden rannassa toimii majoituspalveluja tarjoava Pöllän mökkimajoitus. Pöllän alueelle sijoittuu harrasteilmailuun viime aikoina käytetty Pöllän lentopaikka. Nykyisin lentopaikka on kuitenkin suljettu. Kuva 2: Pöllän alueen rakennukset Maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaisen käyttötarkoitusluokituksen mukaan.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 5 (48) 3.3 Liikenne Hailuodon Kirkonkylästä Pöllään kulkeva Hailuoto-Pöllä yhdystie (8162) yhdistää Pöllän alueen muuhun saaren liikenneverkkoon. Pöllästä etäisyyttä Hailuodon Kirkonkylään on noin viisi kilometriä. Pölläntien yhteydessä ei ole erillistä kevyen liikenteen väylää. Kuva 3: Pölläntie. Pölläntien lisäksi alueelta on edelleen yksityistieyhteys Sunikariin. Alueelle on lisäksi toteutettu lenkkimäinen tieyhteys (Pöllänkankaantie) alueen asuinrakentamisen tarpeisiin. Hailuodon saaren poikki Huikusta Marjaniemeen kulkeva Luovontie muodostaa liikenneverkon rungon koko Hailuodossa. Hailuodon liikenneyhteys mantereelle on nykyisin suurimman osan vuodesta lauttaliikenteen varassa. Huikun lauttasatamasta kulkee mantereelle lautta-alus ja vuoroja ajetaan kerran tunnissa ympäri vuoden. Vilkkaimman kesäliikenteen aikana toimii myös lisälautta. Jäätilanteen salliessa rinnakkaisyhteytenä toimii jäätie. Jäätien aikana lautta liikennöi viisi edestakaista vuoroa päivässä. Jäätie on vuosittain ollut käytössä kuukaudesta neljään kuukauteen. Suunnitteilla oleva kiinteä liikenneyhteys parantaa tulevaisuudessa merkittävästi koko Hailuodon saavutettavuutta.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 6 (48) 3.4 Palvelut Hailuodon keskeiset julkiset ja yksityiset palvelut ovat sijoittuneet Kirkonkylän alueelle. Kirkonkylässä sijaitsevat tärkeimmät julkiset palvelut, kuten terveyskeskus ja palvelukoti, peruskoulu (opetusta vuosiluokille 1-9), kirjasto, päivähoitopalvelut sekä kunnanvirasto. Kirkonkylässä on myös keskeiset yksityiset ja kaupalliset palvelut, kuten kaksi päivittäistavarakauppaa. Suunnittelualueella Pöllänlahden rannassa toimii majoituspalveluja tarjoava Pöllän mökkimajoitus. 3.5 Muut toiminnot alueella Kuva 4: Pöllän mökkimajoituksen majoitusrakennuksia. Lentopaikka Hailuodon lentopaikka on nykyisin suljettu, koska lentopaikka ei täytä nykyisellään asetettuja vaatimuksia estevarauksien osalta. Lentopaikkaa on aiempina vuosina käytetty harrasteilmailun tarpeisiin, mutta kokonaisuutena käyttö on ollut varsin vähäistä. Nykyisin lentopaikka on kiitorata-alueen kokonaispituudeltaan noin 500 metriä. Kynnysten (alue, jolta noustaan ja laskeudutaan) väli on 430 metriä. Lentokenttä-alueen leveys on nykyisin noin 80 metriä. Mikäli lentopaikka halutaan säilyttää nykyisenkaltaisena moottorilentokonepaikkana, edellyttäisi se siirtymäpinnan puuston poistamista tai kiitotien sijainnin muutoksia sekä lentopaikan pitolupaa, jonka myöntää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 7 (48) Hailuodon kunnanhallituksessa on käsitelty maaliskuussa 2010 vaihtoehtoja kentän kehittämiseksi. Vaihtoehdoissa tarkasteltiin kentän kehittämistä moottorilentokonepaikkana, kentän muuttamista kevytlentopaikaksi sekä luopumista koko lentopaikkatoiminnasta. Hailuodon kunnanhallitus päätti edelleen kesäkuussa 2010, että lentopaikasta laaditaan käyttö- ja tarveselvitys. Oulunseudun yrityspalvelukeskus on laatinut vuonna 2010 selvityksen Pöllän lentopaikan kehittämisestä. Selvityksessä kentän keskeisinä kehittämiskohteina on esitetty uuden huoltorakennuksen rakentaminen ja kentän jatkamista. Selvityksen mukaan kentän käyttäjäkuntana olisivat harrastelentäjät. Hailuodon kunnanhallitus on helmikuussa 2011 päättänyt, että kunta selvittää mahdollisuudet ja tarvittaessa valmistelee erillisen hankehakemuksen selvityksen perusteella. Lähtökohtana kunnan kannalta on, että kunnan velvollisuudet ylläpidon osalta eivät lisäänny nykyisestään. Kuva 5: Pöllän lentopaikka kesäkuussa Lentopaikan meluselvitys Osana osayleiskaavavalmistelua laadittiin Pöllän lentopaikan ympäristömeluselvitys ; Mauno Aho DI. Lentopaikka on valvomaton eikä sillä ole vakituista toimintaa. Kentän käyttäjiä ovat pääosin harrastuslentäjät. Ympäristömelun ohjearvot: Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Lentomelun suhteen käytetään näiden asemesta yleisesti EU meludirektiivin tunnuslukua L DEN, johon on huomioitu ilta-aika korottamalla kello välistä melutasoa 5 db ja yöaika korottamalla meluta-

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 8 (48) soa kello välisenä aikana 10 db. Taulukossa 1 on esitetty kyseiset ohjearvot ulkona. Taulukko 1: Yleiset melutasojen ohjearvot Ulkona (VNp 993/1992) L Aeq, klo 7-22 L Aeq, klo 22-7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 1) 2) 55 db 50 db 45 db 40 db Sisällä Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus ja kokoontumistilat 35 db - Liike ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. 3) 4) Uudella alueella tarkoitetaan pääsääntöisesti vähintään korttelin kokoista, kaavaa laadittaessa rakentamatonta aluetta, joille luodaan uutta infrastruktuuria ja jolla laajennetaan kaavoitettua aluetta tai luodaan uutta. Tulkintaan vaikuttaa lisäksi alueen sijainti muihin alueisiin nähden. Tulokset ja johtopäätökset: Edellä esitetyin olettamuksin kentän käyttömääristä jää vuorokauden yli laskettu keskiäänitaso LDEN kaikkialla kiitotien ulkopuolella alle 55 db ja alle 45 db kiitotien jatkeita sekä länteen päin lähdettäessä vasemmalle suuntautuvaa kaarrosta lukuun ottamatta. Käytetyillä liikennemäärillä ja liikenteen jakautumalla arviointisuure LDEN on noin 0,5 db päiväajalle laskettua keskiäänitasoa LAeq,7-22 alempi, eli käytännössä melukäyrät kuvaavat myös päiväajan keskiäänitasoa. Laskennoissa käytetyin operaatioiden määrin laskeutumisista aiheutuva melu on erittäin vähäistä eikä sen lähestymissuunnalla enempää kuin vasemmalla tai oikealla kaarroksella ole vaikutusta. Käyttäjiltä saadun tiedon mukaan kaarrokset tehtäisiin pääsääntöisesti vasemmalle. Koska melu on suurimmillaan lähdössä ja nousussa, länteen suunnassa tapahtuvissa nousuissa vasemmalle tapahtuva käännös on myös melun kannalta toivottava ratkaisu. Itätuulilla taas normaali vasemmalle tapahtuva käännös tuottaen Pöllänlahden pohjoispuolelle Kulukarin kohdalle pienen db äänitasoalueen. Se ei ylitä ohjearvoa, mutta kaartamalla pääsääntöisesti oikealle tämä alue olisi Pöllännokan ja meren yllä.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 9 (48) Kuva 6: Pöllän lentopaikan määritetyt melualueet Lden_ Yhdyskuntatekninen huolto Vesi- ja jätehuolto Energiahuolto Kunnan vesihuollon hoitaa Hailuodon Vesihuolto Oy, joka on Hailuodon kunnan omistama yleinen vesihuoltolaitos. Talousvesihuollon toiminta-alue kattaa lähes kokonaan vakituisesti asuttujen kiinteistöjen alueet. Liittymisaste on lähes 100 %. Jätevesihuollon toiminta-alue kattaa keskeiset Hailuodon alueet Pöllän alue mukaan lukien. Kunnassa on pien- ja ekojätteille omat keräyspisteet. Oulun Jätehuollon ylläpitämä Hailuodon jäteasema vastaanottaa ongelmajätteitä. Hailuoto saa sähkönsyöttönsä Siikajoen sähköasemalta 20 kilovoltin merikaapelin kautta. Hailuodossa on myös omaa sähköntuotantoa, tuulivoimaloita Marjaniemessä ja Huikunniemessä sekä dieselvoimaloita. Nämä kattavat saa-

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 10 (48) 3.7 Maanomistus relaisten sähköntarpeen hätätilanteessa. Hailuodon sähköverkko on Elenia Oy:n omistuksessa. Suunnittelualue on pääosin yksityisessä ja Hailuodon jakokunnan omistuksessa. Pöllännokan alue on valtion (Metsähallitus) omistuksessa ja myös kunnalla on alueella maanomistusta. Kuva 7: Kiinteistöjaotus suunnittelualueella.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 11 (48) 3.8 Kaavoitustilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueen maankäytön suunnittelua koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Ne koskevat mm. toimivaa aluerakennetta, eheytyvää yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, kulttuuri- ja luonnonperintöä sekä toimivia yhteysverkostoja. Suunnittelualuetta koskevat seuraavat alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne: Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailuja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon suunnittelun lähtökohtina. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 12 (48) tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat tavoitteista kohdistuvat laadittavaan osayleiskaavaan: Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luontoja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uutta suunniteltaessa Maakuntakaava Hailuodon kunta kuuluu Pohjois-Pohjanmaan liiton alueeseen ja Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavaan, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Pöllän osayleiskaavan suunnittelualueelle ei maakuntakaavassa ole osoitettu aluevarausmerkintöjä, mutta suunnittelualueen itäosaan sijoittuva Pöllännokan alue on muun Kirkkosalmen Natura alueen tavoin osoitettu maakuntakaavassa luonnonsuojelualueeksi (SL). Pöllän aluetta koskee koko Hailuodon saaren tavoin matkailun vetovoimaalueen / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueen kehittämisperiaatemerkintä, jolla osoitetaan ympäristöarvojen, matkailun ja virkistyksen kannalta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä aluekokonaisuuksia. Liminganlahti-Hailuoto-Oulu -kohdealueen (mv-4) kehittämisperiaatteen mukaan alueen kehittäminen perustuu maankohoamisrannikon luonnon ja kulttuuriympäristöön liittyviin virkistys- ja vapaa-aikatoimintoihin. Pöllän aluetta koskee myös muun Hailuodon saaren tavoin merkintä: Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt." Maakuntakaavassa on lisäksi osoitettu venesataman merkintä Pöllään.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 13 (48) Yleiskaava Kuva 8: Ote maakuntakaavasta, suunnittelualueen sijainti on osoitettu punaisella rajauksella. Pohjois-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt maakuntakaavan uudistamisen. Maakuntakaavan uudistaminen etenee vaiheittain ja 1. vaihekaavan luonnos on ollut nähtävillä heinä-elokuussa Vaihemaakuntakaavassa käsiteltyjä aihepiirejä ovat energiantuotanto- ja siirto, kaupan palvelurakenne ja aluerakenne, taajamat, luonnonympäristö ja liikennejärjestelmän päivitykset. Vaihemaakuntakaavassa ei ole esitetty muutoksia tai uusia sisältöjä Pöllän aluetta koskien voimassa olevaan maakuntakaavaan nähden. Tavoiteaikataulun mukaan 1. vaihemaakunta olisi ehdotuksena nähtävillä kesällä/alkusyksystä Hailuodon, Haukiputaan, Kempeleen, Kiimingin, Muhoksen ja Oulunsalon kunta sekä Oulun kaupunki ovat laatineet yhteisen Oulun seudun yleiskaavan Ympäristöministeriö on vahvistanut yleiskaavan ja se on tullut lainvoimaiseksi Yleiskaava toimii ohjeena laadittaessa ja muutettaessa kunnan omaa yleis- ja asemakaavaa. Yleiskaavassa esitetään tavoitteellinen yhdyskuntarakenne, keskus- ja liikenneverkko, suojelu- ja virkistysalueet sekä merkittävät seudulliset hankkeet. Tämän lisäksi esitetään luonnon- ja kulttuuriympäristön sekä maiseman kannalta arvokkaat alueet ja kohteet. Oulun seudun yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pääosin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Lisäksi alueelle on esitetty pientalovaltaisen asuntoalueen (AP) sekä loma- ja matkailualueen (R) aluevaraus. Pöllännokan alue on osoitettu yleiskaavassa luonnonsuojelualueeksi (SL).

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 14 (48) Maa- ja metsätalousvaltaisen alueen määräyksen mukaan alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Alueelle voidaan sijoittaa maa- ja metsätalouteen tai muuhun alueelle soveltuvaan elinkeinotoimintaan liittyviä asuinrakennuksia. Erityisistä syistä alueelle voidaan sijoittaa myös muita asuinrakennuksia. Rakennukset on sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu maisema- eikä ympäristöhaittaa. Alueita koskevan suunnittelusuosituksen mukaan asuinrakennukset on pyrittävä sijoittamaan olevien yhdyskuntateknisten verkostojen piiriin. Asuinrakentamisesta ei saa aiheutua kunnalle kohtuuttomia kustannuksia pitkälläkään aikavälillä. Pientalovaltainen asuntoalue on tarkoitettu pääasiassa tiivistä ja matalaa sekä rivitalo- ja omakotirakentamista varten. Alueen suunnittelusuosituksen mukaan alueen ympäristön suunnittelussa ja toteuttamisessa on pyrittävä yhtenäiseen ja kunnan ominaispiirteitä tukevaan ympäristökuvaan. Alueen asuinrakennukset on sijoitettava siten, että niistä on sujuvat kevyenliikenneyhteydet lähipalveluihin ja joukkoliikennepysäkeille. Loma- ja matkailualueen määräyksen mukaan alue on tarkoitettu lomaasunnoille ja ryhmäpuutarhoille. Rakentaminen perustuu yksityiskohtaiseen osayleiskaavaan tai asemakaavaan. Alueiden suunnittelusuosituksen mukaan alueella on turvattava kevyen liikenteen pääsy ranta-alueelle sekä ympäröiville vapaa-alueille. Oulun seudun yleiskaavassa on myös osoitettu Kirkkosalmen luonnonsuojelualue sekä Hailuodon rantayleiskaavaa koskeva rajaus. Oulun seudun yleiskaavassa koko Hailuodon saari on osoitettu arvokkaaksi maisema-alueeksi ja merkittäväksi kulttuurihistorialliseksi ympäristöksi. Kuva 9: Ote Oulun seudun yleiskaavasta (kartta 1).

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 15 (48) Rantayleiskaava Pöllän osayleiskaavan suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen Hailuodon kuntaa koskeva rantayleiskaava, jonka Pohjois-Pohjanmaan Ympäristökeskus vahvistanut Rantayleiskaavassa Pöllän suunnittelualueelle on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaista alueita (M), loma-asuntoalueita (RA-2), matkailupalvelujen alue (RM), erillispientalojen alueita (AO), lentoliikenteen aluetta (LL), yleinen pienvenesatama/kalasatama (LV) ja luonnonsuojelualuetta (SL-1). Kaavamääräysten mukaan loma-asuntoalueen (RA-2) rakennuspaikalle voidaan rakentaa loma-asunto ja kolme muuta rakennusta. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 100 k-m2, josta loma-asunto enintään 60 k-m2. Näiden merkintöjen lisäksi rantayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu paikallisen pysäköintipaikan merkintöjä sekä ohjeellinen ulkoilu- ja retkeilyreitti. Kuva 10: Ote rantayleiskaavasta Muut suunnitelmat Hailuodon kunta on laatinut Pöllän alueelle maankäyttöluonnoksen, jonka perusteella se on markkinoinut ja myynyt alueen tontteja loma-asunto- ja pientaloasumiseen. Maankäyttöluonnoksessa on Pöllänkankaantien varteen osoitettu 17 pientalotonttia, joiden koko on 0,4 0,8 ha.

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 16 (48) Rakennusjärjestys 3.9 Aluetta koskevat selvitykset Hailuodon kunnanvaltuusto on hyväksynyt alueella voimassaolevan rakennusjärjestyksen Kokonaisuudessaan Hailuodon kulttuuri- ja luonnonympäristöä koskien on laadittu lukuisia suojeluohjelmia, suunnitelmia ja selvityksiä. Pöllän suunnittelualuetta koskien on Hailuodon rantayleiskaavan yhteydessä laadittu seuraavat selvitykset: Kasvillisuusselvitys, Ympäristötaito Oy, 1997 Luonnonolosuhteiden yleistä luonnehdintaa, Ympäristötaito Oy, 1997 Maisema- ja kulttuuriympäristö, Ympäristötaito Oy, 1997 Kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuskannan inventointi, osa 1 ja 2 Pöllän osayleiskaavoituksen yhteydessä suunnittelualueelta on laadittu seuraavat selvitykset: 3.10 Luonnonolot Maisema-analyysi olevan aineiston, kartta- ja maastotyöskentelyn pohjalta. Maastoinventoinnin yhteydessä alueelta on valokuvattu maisemallisesti merkittäviä kohteita. Selvityksen perusteella on tunnistettu maiseman kannalta tärkeitä aluekokonaisuuksia. Luontoselvitys on laadittu yleiskaavatasoisesti. Selvitys perustuu olemassa oleviin kirjallisiin taustatietoihin alueen luontoarvoista sekä kaavoitettavan alueen yleispiirteiseen maastoinventointiin. Inventoinnissa on kuvattu alueen luonnonolosuhteita yleisesti ja esitetty mahdolliset kansallisten lakien mukaiset; LsL 29, MetsäL 10, VesiL 2 luku 11 ja 3 luku 2 tai paikallisesti arvokkaat (mm. perinnebiotoopit) luontotyypit. Pöllän osayleiskaava, pienlentokentän meluselvitys. Työssä on selvitetty kentän suunniteltu käyttö ja lähtö- ja laskumenetelmäkaarrosten paikat ja lentokorkeudet. Kolmiulotteisen maastomallin avulla on laadittu melualuelaskennat ja vastaavat lentoliikenteen melualuekartat. Suunnittelualueella laadittiin luontoselvitys kesällä Luontoselvitys on alueen kattava yleispiirteinen selvitys, jonka tarkoituksena on tuoda esille alueen luonnonolosuhteiden yleiskuva sekä luonnon kannalta arvokkaat kohteet. Luontoselvityksen tavoitteena on paikantaa arvokkaat luontotyypit, jotka ovat joko lainsäädännöllä määriteltyjä tai muutoin alueellisesti edustavia, sekä selvittää mahdolliset uhanalaisen tai EU:n luonto- ja lintudirektiivien mukaisen kasvi- ja eläinlajiston esiintymät. Luontoselvitys on tehty perustuen olemassa olevaan, yllä mainittuun, kirjallisuuteen sekä maastoinventointeihin. Luontoselvityksen taustatietoina on käytetty lisäksi julkaisua Koirantakkua ja karupäitä, Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma Hailuodon maatalousympäristölle (Merilä 2005). Suunnittelualueiden linnuston kuvaus perustuu ainoastaan käytettävissä olevaan kirjallisuustietoon Hailuodon linnustosta. Suunnittelualueelle kohdennet-

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 17 (48) tuja pesimälinnustoselvityksiä ei tämän työn yhteydessä ole tehty, eikä suunnittelualueen linnustosta löytynyt tuoretta ja käyttökelpoista kirjallisuustietoa. Näin ollen suunnittelualueen linnuston yleiskuvaus perustuu käytännössä Suomen kolmannen Lintuatlaksen (Valkama ym. 2011) tietoihin Hailuodon pesimälinnustosta sekä alueen yleiseen elinympäristöjakaumaan ja kirjoittajan omakohtaiseen kokemukseen Hailuodon linnustosta. Luontoselvitys on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavalle asettamien sisältövaatimusten (MRL 39, 1999/132) mukaisella tarkkuudella. Luontoselvityksen ovat laatineet FM biologit Aija Degerman ja Ville Suorsa (linnusto) :n Oulun toimipisteestä Maa- ja kallioperä sekä topografia Hailuodossa hyvin syvälle sijoittuva kallioperä on valtakunnallisesti harvinaisempaa savi- ja hiekkakiveä. Alueen peruskalliota peittää 1,3 milj. vuotta vanha savi- ja hiekkakivimuodostuma eli ns. muhosmuodostuma, joka ulottuu Muhokselta Hailuotoon. Päällimmäisenä olevat hiekkaiset maalajit ovat peräisin tästä muhosmuodostumasta, ja esiintyvät alueella jääkauden muovaamina hyvin loivapiirteisinä kerrostumina. Paksun jäätikön aikoinaan painama maankamara kohoaa alueella suhteellisen nopeasti aiheuttaen vaikutuksensa kasvistoon ja eläimistöön. Topografialtaan kaavoitettava alue on Perämeren rannikkoalueelle tyypilliseen tapaan hyvin alava ja tasainen. Kuva 11: Pöllännokan matalia rantadyynivalleja.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 18 (48) Pohja- ja pintavedet Hailuoto sijaitsee Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella ja Perämeren rannikkoalueella (vesistöalue 84). Suunnittelualue sijaitsee merenrannalla Viinikanlahden rannalla. Suunnittelualueen pohjoisosaan sijoittuu Pöllanlahteen laskeva Pöllänoja, joka on uomaltaan osittain luonnontilainen. Pöllänoja saa alkunsa Hamppulampi Tiironoja välisen alueen suo-ojituksista. Suunnittelualuetta lähimmät luokitellut pohjavesialueet sijoittuvat noin 5 km etäisyydelle alueen pohjoispuolelle Natura-alueet, suojelualueet ja suojeluohjelmien alueet Pöllän suunnittelualueen itäosa (Pöllännokka ja osa Pöllänlahdesta) sekä suunnittelualueen itäpuoleinen Viinikanlahti ja eteläpuoleinen Kuivasäikän alue ympäröivine vesialueineen kuuluvat Kirkkosalmen Natura-alueeseen (FI ). Kirkkosalmen Natura-alue on sisällytetty Suomen Natura verkostoon luonto- ja lintudirektiivin (SCI = Sites of Community Importance, SPA = Specially Protected Area) mukaisena kohteena. Pöllän suunnittelualueelle sijoittuu osittain yksityinen luonnonsuojelualue Kirkkosalmen Viinikanlahden Pöllänlahden Itänenän luonnonsuojelualue (YSA118352). Suunnittelualueen etelärajalle sijoittuvat yksityiset luonnonsuojelualueet Pöllännokan luonnonsuojelualue (YSA118348), Metsärinteen luonnonsuojelualue (YSA203668), Takalon luonnonsuojelualue (YSA204708), Niemikarin luonnonsuojelualue (YSA203745), Harjulan luonnonsuojelualue (YSA203374), Väntelän luonnonsuojelualue (YSA204052) sekä Linjamäen luonnonsuojelualue (YSA203667). Suunnittelualueen ympäristöön sijoittuu myös useita muita yksityisiä luonnonsuojelualueita. Kaikki suunnittelualueen ympäristöön sijoittuvat ja suunnittelualueeseen rajautuvat yksityiset luonnonsuojelualueet sisältyvät Kirkkosalmen Natura-aluerajaukseen. Lisäksi Pöllännokan alue sisältyy osittain Hailuodon ranta-alueet (Isomatala Kirkkosalmi) lintuvesiensuojeluohjelman (LVO110231) kohteeseen Kasvillisuus ja luontotyypit Hailuoto luetaan metsäkasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa keskiboreaaliseen Pohjanmaan alueeseen. Hailuodon kasvillisuus on suhteellisen vähälajista, mihin vaikuttaa pääasiassa karu maaperä. Hailuoto on kokonaisuutena arvokkaiden rantaluontotyyppien kannalta maamme edustavinta aluetta. Myös Pöllänperän hankealueella esiintyy merkittäviä luonnonsuojelulain mukaisia sekä luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin perusteella arvokkaita rantaluontotyyppejä, jotka sijoittuvat pääosin perustetuille suojelualueille. Metsät ja luhdat Pöllän alueella mäntypuustoiset talousmetsät ovat kasvupaikkatyypiltään kuivahkoja variksenmarja puolukkatyypin (EVT) kankaita sekä kuivia variksenmarja kanervatyypin (ECT) kankaita, joilla esiintyy paikoin laajalti jäkälää. Pöllänlahden rannoilla ja suunnittelualueen eteläosassa metsäkasvillisuus on rehevämpää, ja alueella esiintyy paju leppäluhtia sekä harmaaleppävaltaisia rantametsiä.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 19 (48) Suunnittelualueen havumetsät ovat eri kehitysvaiheissa olevia talousmetsiä. Vastikään hakattuja tai nuoren taimikkovaiheen metsiä sijaitsee etenkin alueen länsiosassa. Varttuneempaa männikköä esiintyy suunnittelualueen keskija pohjoisosassa. Suunnittelualueen rantametsät ovat yleisilmeeltään merenrantojen lehtipuuja pensaikkovyöhykkeelle tyypilliseen tapaan ryteikköisiä. Avoimen rantaniityn ja nummimaisen deflaatiokentän jälkeen esiintyy pensasvyöhyke, joka alueella on kiiltopajun vallitsemaa pensasluhtaa tai kuivempaa, osin ruohoista pensasvyöhykettä. Rantametsät ovat koivu- ja harmaaleppävaltaisia, puustoltaan jonkin verran käsiteltyjä. Runkopuita muodostava rantametsä suunnittelualueella voidaan tyypitellä rannikon tuoreisiin koivu- ja tuomilehtoihin, joka ei ole luontotyyppinä uhanalainen. Havupuuvyöhykkeelle tultaessa metsät ovat jo kertaalleen harvennettuja. Suunnittelualueella ei esiinny siten rantametsien osalta edustavaa ja uhanalaista maankohoamisrannikon metsien primäärisukkessiosarjojen luontotyyppiä, jossa olisi edustettuna ehyet kasvillisuusvyöhykkeet. Pöllänlahteen laskevan Pöllänojan suulla esiintyy puustoltaan harvennettua edustavaa metsälaidunta, joka elävöittää alueen kulttuurimaisemaa. Kuva 12: Pöllän alueen luhtaista rantapensaikkoa

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 20 (48) Rannat Suunnittelualueelle sijoittuu runsaasti rantavyöhykettä Pöllännokan alueen luonnontilaista karuista hiekkarannoista rakennettuihin rantoihin ja Pöllanlahden saravaltaisiin rantaniittyihin. Pöllännokan alue sisältyy Kirkkosalmen Natura-alueeseen ja on matalaa, lietteistä hiekka- ja hiesurantaa, missä maankohoamisen vaikutukset tulevat hyvin esille. Alueen matalikko ulottuu 1,5 km etäisyydelle rantaviivasta. Alueella on liikkuvan hiekan muodostamaa rantaa sekä matalien dyynivallien taakse syntynyttä deflaatiokenttää. Hiekkadyynit ja deflaatiotasanne ovat erittäin kulutusherkkiä. Pöllännokan alueella on 2000-luvulla aloitettu lammaslaidunnusta, mikä pitää pensasvyöhykkeen avoimena ja hillitsee järviruokokasvustoja. Laitumen alueelta on myös raivattu puustoa, harmaiden dyynien alueelle on deflaatiokentän laidunnuksesta muodostunut katajaa kasvavaa nummimaista kasvillisuustyyppiä, joka on alueella erityinen luontotyyppinsä. Pöllännokan hiekkarannat Natura-alueella sisältyvät luonnonsuojelulain 29 :n luontotyyppiin luonnontilaiset hiekkarannat. Lisäksi Pöllännokan alueelle sijoittuu luonnonsuojelulain luontotyyppejä puuttomat ja luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit ja merenrantaniityt. Alueen rantaluontotyypeissä on useita merkittäviä luontotyyppejä. Uhanalaisuusluokituksessa Itämeren hiekkarannat, Itämeren dyynisarjat ja liikkuvat alkiovaiheen dyynit on arvioitu erittäin uhanalaiseksi (EN). Liikkuvat rantavehnädyynit ja harmaat dyynit on luokiteltu luontotyyppeinä vaarantuneiksi (VU). Arvokkaat hiekkarantojen luontotyypit sijoittuvat Natura-alueelle. Meriveden korkeusvaihtelu alueella voi olla jopa kolme metriä, joten rantamaisema muuttuu merkittävästi veden korkeusvaihtelun mukaan. Vedenkorkeudenvaihtelut ja jääeroosio ylläpitävät alueen erityisiä luontotyyppejä ja uhanalaisen lajiston kasvupaikkoja. Kulttuuriympäristöt Suunnittelualueen pohjoisosassa Pöllänlahden perukassa on laidunkäytössä olevaa saravaltaista rantaniittyä, joka on perinteisen maankäytön eli laidunnuksen seurauksena säilynyt avoimena. Rantaniitty voidaan lukea luontotyyppiin korkeakasvuiset merenrantaniityt, joka on arvioitu erittäin uhanalaiseksi (EN) sekä osittain luontotyyppiin kosteat heinätulvaniityt, joka on luontotyyppinä vaarantuntu (VU). Rantalaidunnus Pöllänlahden alueella ulottuu rantametsiin ja on kokonaisuutena perinnebiotooppien luontoarvojen ja maiseman kannalta edustava kokonaisuus. Havumetsälaitumet luokitellaan luontotyyppeinä erittäin uhanalaiseksi (EN). Perinneluontotyypin edustavuus säilyy vain, mikäli laidunnus alueella jatkuu. Pöllännokan lammaslaitumet nummimaisine ympäristöineen luovat osaltaan alueelle edustavaa perinnemaisemaa. Suunnittelualueen eteläosaan sijoittuu pienlentokenttä, jonka matalakasvuisena pidetty varpuvaltainen alue on hyönteislajiston kannalta edullinen elinympäristö. Pöllännokan pohjoisrannalla on kesämökkejä ja venerantaa, missä rantaa on muokattu. Kasvillisuus asutuilla aluilla on karua ja kulumisvaikutukset on selvästi havaittavissa.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 21 (48) Kuva 13: Pöllänojan lasku-uoman ympäristöön sijoittuu ranta- ja metsälaidun Linnusto ja eläimistö Linnusto Hailuoto on linnustonsa puolesta Pohjois-Pohjanmaan monipuolisimpia alueita, johtuen mm. saaren vaihtelevista ja monipuolisista elinympäristöistä sekä ihmistoiminnan ja mm. laidunnuksen vaikutuksesta. Alue on koko Suomen mittakaavassa merkittävä etenkin vesi- ja rantalintujen elinympäristö. Hailuodossa on tavattu tähän mennessä 309 lintulajia (Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys 2012), joista saaressa on mahdollisesti pesinyt yli 200 lajia (Ohtonen & Kakko 1996). Hailuodon saari jakaantuu Lintuatlaksessa yhteensä kahdeksan atlasruudun alueelle, missä tavattiin viimeisimmän Lintuatlaksen aikaan vuosina yhteensä 189 pesivää lintulajia (Valkama ym. 2011), joista 164 lajia tulkittiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Hailuodon kautta muuttaa keväällä ja syksyllä lukuisa joukko pohjoisen Fennoskandian ja Venäjän pesimälintuja, jotka ruokailevat ja lepäilevät muuttomatkallaan alueella. Saaren alavat rannat sekä suojaisat lahdet ja eräät peltoalueet ovat muuttajien suosiossa. Hailuodon rannoille ja saarta ympäröiville vesialueille kerääntyy kesällä suuri joukko lähialueella pesineitä vesilintupoikueita sekä sulkivia aikuisia lintuja. Laajoja alueita Hailuotoa ympäröivistä vesialueista, saaren rannoista, lahdista ja kosteikoista on luettu kuuluvaksi kansainvälisesti merkittäviin lintualueisiin osana Oulunseudun kerääntymisalueen IBA -aluetta (FI028). Oulunseudun kerääntymisalueen FINIBA -alue käsittää lisäksi vesi- ja ranta-alueita saaren

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 22 (48) lounaiskulmalla sekä laajemmin myös kirkonkylää ympäröiviä viljelyalueita. Lisäksi useat Hailuodon Natura-alueista on sisällytetty Natura 2000-ohjelmaan myös lintudirektiivin (SPA) mukaisina kohteina. Suunnittelualueen metsien pesimälinnusto koostunee enimmäkseen alueellisesti yleisistä ja runsaslukuisista havupuuvaltaisten metsien yleislajeista. Suunnittelualueen ranta-alueilla ja sen eteläosissa kasvaa enemmän myös lehtipuuvaltaisia metsiä, joiden lajisto eroaa hieman havumetsien lajistosta. Suunnittelualueen linnustollisesti merkittävimmät alueet ovat Pöllänlahti ja sen ranta-alueet sekä Pöllännokka, missä pesii todennäköisesti useampiakin vesi- ja rantalinnuston uhanalaisista lajeista. Pöllänlahti ja Pöllännokkaa ympäröivät alueet ovat muuttoaikoina merkittäviä vesilintujen kerääntymispaikkoja ja ruokailualueita. Eläimistö Hailuoto kuuluu Oulun Pohjanmaan eliömaakuntaan. Hankealueella tavattava nisäkäslajisto on tyypillistä merenrantojen rantametsissä viihtyvää lajistoa. Hirvi viihtyy etenkin rantojen pensasvyöhykkeellä ja sen kannat vaihtelevat vuosittain. Hirven vaellukset saareen ylläpitävät Hailuodon hirvikantaa. Myös metsäkaurista saaressa on tavattu vuodesta 1995 lähtien. Piennisäkäslajisto on tyypillistä talousmetsien ja kulttuuriympäristöjen lajistoa; metsäjäniksen, pienten näätäeläinten sekä pienjyrsijöiden ollessa runsaimpia. EU:n luontodirektiiviin liitteessä IV (a) mainitusta lajistosta hankealueella esiintyy todennäköisesti viitasammakkoa ja pohjanlepakkoa. Viitasammakon on todettu olevan yleinen Hailuodon kosteikoilla (Merilä 2003). Liito-oravaa saaressa ei ole todettu esiintyvän Arvokkaat luontokohteet ja lajisto Arvokkaat luontokohteet Pöllän kaava-alueella ei esiinny vesilain tai metsälain mukaisia luontokohteita. Suunnittelualueen merkittävimmät luontokohteet sijoittuvat suojelualueille suunnittelualueen eteläosassa. Luonnonsuojelulain (29 ) mukaisia luontotyyppejä ovat Pöllännokan luonnontilaiset hiekkarannat, puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit sekä merenrantaniityt. Pöllän alueella näistä luontotyypeistä ei ole Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rajauspäätöstä. Lähimmät rajauspäätöksen saaneet rantaluontotyypit sijoittuvat Sunikariin. Natura-alueeseen sisältyvä osa Pöllännokkaa on uhanalaisten rantaluontotyyppien aluetta. Lentokentän ja suojelualueiden välissä on rehevää rantametsää, joka on rajattu luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaana kohteena. Alueen rantametsät eivät ole edustavia Hailuodon merkittävimpiin rantametsiin verrattuna, eivätkä ne lukeudu uhanalaisiin luontotyyppeihin. Pöllän eteläranta rantametsineen sisältyy luonnonsuojelualueeseen. Pöllänojan suulle sijoittuva ranta- ja metsälaidun on perinnebiotooppien luontokohteena merkittävä ja siksi rajattu luontokohteeksi. Lisäksi Pöllänojan luonnontilainen alaosa ja sen välitön rantavyöhyke on rajattu luonnon monimuotoisuuskohteeksi myös laidunalueen ulkopuolella. Luonnonsuojelualueiden

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 23 (48) ulkopuoliset arvokkaat luontokohteet olisi hyvä huomioida suunnittelussa. Pöllänojan ranta- ja metsälaidun säilyy arvokkaana perinnebiotooppina mikäli laidunnus jatkuu. Hiekkarantojen kasvittuneet dyynialueet ja etenkin deflaatiokentät ovat erittäin kulutusherkkiä. Pöllännokan venepaikkojen tuntumassa ajoneuvoliikenne on aiheuttanut rannan eroosiota. Rantaluontotyyppien eroosioherkkyys on syytä huomioida alueen toimintoja suunniteltaessa. Kuva 14: Arvokkaat luontokohteet. Merkittävä lajisto Suunnittelualueen uhanalaislajiston esiintymät sijoittuvat Pöllännokalle suojelualuerajausten sisäpuolelle. Natura-alueella esiintyy erittäin uhanalaista (EN) nelilehtivesikuusta sekä vaarantunutta (VU) ruijanesikkoa. Nelilehtivesikuusen kasvupaikkoja ovat pehmeäpohjaiset rannat, joilla se kasvaa matalassa vedessä. Ruijanesikko on maassamme rauhoitettu (LSL 42 ) ja EU:n luontodirektiivin liitteen II kasvilaji, jota esiintyy nykyisin enää edustavilla matalakasvuisilla rantaniityillä. Molemmat lajit ovat taantuneet laidunnuksen loputtua umpeenkasvun myötä. Huomionarvoisena lajina Pöllän niityllä kasvaa käärmeenkieltä, joka ei kuitenkaan ole uhanalainen tai silmälläpidettävä laji. Kaikki suunnittelualueen tai

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 24 (48) sen lähistön tiedossa olevat uhanalaisesiintymät sijoittuvat Natura-alueen rantaniityille tai rantavesiin, kohteita ei ole erikseen esitetty julkisella kartalla. Pöllänlahden alue on potentiaalista esiintymisaluetta uhanalaiselle upossarpiolle. Vesikasvillisuusinventointeja alueelle ei ole laadittu. Kuva 15: Lähimmät suojelualueet, suojeluohjelmien alueet ja Natura-alueet 3.11 Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Yleiset lähtökohdat Hailuoto on kokonaisuudessaan merkittävä kulttuuriympäristö ja myös tunnistettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kuvauksen mukaan Hailuoto kokonaisuutena on merkittävä kulttuuriympäristö. Saaren maisemissa ilmentyvät ainutlaatuisella tavalla luonnon ja kulttuurin keskinäiset suhteet. Rakennettu ympäristö koostuu Ojakylän ja Kirkonkylän maanviljelyskylistä, kalastukseen liittyvistä Pajuperän, Iso Sunikarin ja Fiskin Sunikarin alueista sekä merenkulkuun liittyneestä Marjaniemen asutuksesta.

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 25 (48) Hailuodon saari on myös kokonaisuudessaan valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue. Hailuodon saariyhdyskunta kalastukseen, laiduntamiseen ja maanviljelyyn liittyvine omaleimaisine kulttuuripiirteineen on erikoislaatuinen Pohjois-Pohjanmaan jokiseutua ja rannikkoa edustava maisema-alue. Hailuodon perinteinen kulttuurimaisema on maanviljelymaisemaa rakennuksineen ja rakenteineen. Laajimmillaan ja edustavimmillaan viljelymaisema on Ojakylän-Keskikylän sekä Kirkonkylän alueella. Maisemaa leimaa tasainen, metsän rajaama peltoaukea, jota elävöittävät tilojen rakennusryhmät, ladot sekä puita ja pensaita kasvavat saarekkeet. Hailuodon kylämaisema on säilynyt harvinaisen eheänä ja tasapainoisena. Hailuodon maisemassa näkyy lähes kaikkialla ihmistoiminnan jäljet. Monipuolinen luonnonniittyjen käyttö päättyi 1950-luvulla, mistä lähtien avoimet laidunrannat ja rehevät lehdesniityt ovat kasvaneet umpeen. Erityisesti Kirkkosalmen rannoilla vanhan asutuksen liepeillä näkyy hyvin myös laidunnuksen loppumisesta johtuva kulttuurimaiseman umpeenkasvu. Niityt ja rannat ovat risuttuneet. Perinteiseen maisemakuvaan olennaisesti kuuluvat ladot ja niittymajat sekä kesänavetat ovat lahoamassa. Saaren maisemassa näkyy voimakkaasti myös vanha kalastuskulttuuri. Pienten kalastajakylien vanha rakennuskanta on kuitenkin rapistumassa ammattikalastuksen siirryttyä isompiin satamiin. Kesämökkiasutus aiheuttaa rannoille suuren maisemallisen muutoksen. Pöllän alue Pöllän alueen maisemakuvaa on tarkasteltu Hailuodon rantayleiskaavan yhteydessä laaditussa Maisema ja kulttuuriympäristö -selvityksessä. Selvityksessä on käsitelty alueen maisemaa erityisesti ranta-alueiden näkökulmasta. Selvityksen mukaan Hailuodon ranta-alueen ovat pääosin alavia ja rantojen yleinen piirre on niiden laakeus, eli ne kohoavat varsin hitaasti sisämaata kohti. Rantadyynien ja -vallien muodostumisalueilla maasto saattaa kuitenkin kohota hyvinkin nopeasti rannasta etäännyttäessä, kuten Pöllässä. Hailuodon rantoja kiertää yhtenäinen avoimien maisematilojen vyöhyke, joka muodostuu vesirajan ja pensasto-/puustovyöhykkeen väliin jäävistä rantahietikoista ja -niityistä. Avointa rantamaisemavyöhykettä rajaa suljetun taustamaiseman alue, mutta maisematilojen raja ei aina ole kovin selkeä mm. pensastojen kuvioimilla rantaniityillä. Pöllän alueella rantamaisematila on pääosin avoin. Hailuodon rantayleiskaavan maisemaselvityksen yhteydessä Pöllänlahden maisemakuvaa on kuvattu seuraavasti: Maasto kohoaa rannasta etäännyttäessä nopeasti 1,5 metrin korkeudelle ja leirintäalueen kohdalla kohoaminen jatkuu jyrkkänä 2,5 metrin korkeustasolle saakka. Rannat ovat hiekkaa ja niitä reunustaa kapea niittovyöhyke. Etenkin Pöllännokalla avoin rantamaisema on hyvin laaja. Pensasvyöhyke on kapea ja taustametsä on tiheäkasvuinen havumetsä. Rannan saavutettavuus sekä visuaalisesti että fyysisesti on hyvä. Alueen rakentaminen muodostuu leirintäalueen rakentamisesta. Alue on maisemallisesti melko merkittävä ja sen sietokyky on tyydyttävä. Pöllän osayleiskaavan yhteydessä osayleiskaavatyötä varten laadittiin maisema-analyysi, jossa on osoitettu maisemakuvan kannalta keskeisiä alueita. Analyysin mukaisesti avoimet rantamaisemat muodostavat tärkeän lähtökoh-

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus 26 (48) dan alueen maisemille, jota korostaa Pöllännokan alue. Ranta-alueiden lisäksi maisemakuvassa keskeisinä tunnistettiin Pöllänlahden pohjukan ja Pöllänojan avoin rantaniittyalue sekä olemassa oleva lentokenttä. Pöllän alueen maisemakuvassa perinteistä Hailuodon kulttuurimaisemaa edustaa Pöllänlahden perukassa oleva luonnonniitty (Aittaletto). Eino Merilän laatiman luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelman (Koirantakkua ja karupäitä 2005) mukaan maantielle avautuva laidunnäkymä on raivattu luvulla ja alueen perinnebiotooppia on hoidettu lammaslaidunnuksella. Nykyinen rakentaminen Pöllän alueella ei sijoitu rantamökkejä lukuun ottamatta avoimelle rantavyöhykkeelle, vaan rakennukset sijoittuvat rantamaiseman taustametsään. Alueen mäntyvaltainen puusto muodostuu luonnonympäristön ominaispiirteiden vuoksi myös maiseman kannalta keskeiseksi. Kuva 16: Pöllän osayleiskaava-alueen maisema-analyysi Rakennusinventointi Hailuodon kaavahankkeisiin on toteutettu rakennusinventointi kesällä Inventoinnissa käytiin läpi kaikki alueella oleva vähintään ja 60-lukujen