TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN TOIMINTAMALLI SIILINJÄRVEN KUNNAN HOIVA- JA VANHUSPALVELUISSA

Transkriptio

1 TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN TOIMINTAMALLI SIILINJÄRVEN KUNNAN HOIVA- JA VANHUSPALVELUISSA Kavilo Marja Heiskanen Anne Kähkönen Anne-Maria Pentikäinen Marja Ruotsalainen Teija

2 SISÄLTÖ sivu JOHDANTO 3 TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN 4 Asukkaaksi tulo Asukkaan hoiva ja terveydentilan seuranta a. Lääkehoito b. Ravitsemus Asiointi Aktiivinen arki Asiakasmaksut Läheiset osana hyvää hoitoa Turvallinen ja kuntoutumista edistävä asuinympäristö RISULIINAN PALVELUKOTI 10 Asuminen Henkilöstö Vaatehuolto ja siivous KAARIPOLUN PALVELUKOTI 12 Asuminen Henkilöstö Vaatehuolto ja siivous Lyhytaikais- eli intervallihoito Tukipalvelumaksu 2

3 JOHDANTO Ikäihmisten palvelujen laatusuositus sekä kesällä 2013 voimaan tullut laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista tukevat ja ohjaavat kuntia kehittämään ikäihmisten palveluja paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien. Laatusuositus ja laki ohjaavat kuntia linjauksissaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja palvelurakenteen kehittämiseen, henkilöstön määrään ja osaamiseen sekä asumis- ja hoivaympäristöihin. Keskeisille ikääntyneiden palveluille asetetaan laatusuosituksessa valtakunnalliset määrälliset tavoitteet, joiden pohjalta kunnat asettavat kuntakohtaiset tavoitteensa. Väestön ikärakenteen muuttuessa koko yhteiskunnan on sopeuduttava entistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin. Myös Siilinjärven kunnan väestörakenne muuttuu. Ikääntyvien määrä kasvaa sekä lukumäärältään että suhteellisesti kunnan väestöstä. Siilinjärvellä vuosittainen kasvu on noin 0,5 % eli yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa noin 100 henkilöä/vuosi. Ennusteen mukainen kehitys jatkuu vuoteen 2025, joka tarkoittaa yli 75-vuotiaiden määrän kasvavan Siilinjärvellä henkilöä nykyiseen verrattuna. Ikärakenteen muutosta vastaavasti palveluntarve kasvaa entistä suurempien vanhusryhmien seurauksena, tämä tuo haasteensa palvelujen järjestämiselle. Palvelujen kehittämisessä korostuvat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ja toimintakykyä tukeva ja edistävä työote. Näiden asiakokonaisuuksien toteutumisen mahdollistumiseen vaikuttaa ammattitaitoisen ja motivoituneen henkilökunnan lisäksi myös toimintaympäristö, jonka tulee olla turvallinen ja esteetön. Siilinjärvellä tehostetun palveluasumisen toimintayksiköissä on pystytty hyvin huomioimaan asumis- ja hoivaympäristön turvallisuuteen ja esteettömyyteen liittyviä asioita. Risuliinan palvelukoti on pienehkö viihtyisä yksikkö ja Kaaripolun palvelukoti moderni vuonna 2012 valmistunut yksikkö, jossa huomioitu nykypäivänä asumispalveluille asetetut vaatimukset. Lisäksi keväällä 2015 on Siilinjärvelle valmistumassa uusi tehostetun palveluasumisen yksikkö Vanhan Pappilan palvelukoti. Yksikön valmistuttua Siilinjärven kunnan hoiva- ja vanhuspalveluissa tapahtuu palvelurakenteen muutos, jonka seurauksena ikäihmisille suunnatut ympärivuorokautiset hoitoyksiköt ovat tehostettua palveluasumista. Sitten kun en enää muista nimeäni, sitten kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten kun en enää ole tuottava yksilö! Kohdelkaa minua silloinkin ihmisenä, välittäkää minusta, antakaa rakkautta, koskettakaa hellästi. Kello hidastaa, eräänä päivänä se pysähtyy kokonaan, mutta siihen on vielä aikaa! Antakaa minulle arvokas vanhuus! (kirjoittaja tuntematon) 3

4 TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan sosiaalihuoltolain 17 :n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja asumispalveluja ikääntyneille palvelukodissa. Tehostettu palveluasuminen sisältää asukkaan ympärivuorokautisen hoivan, hoidon ja huolenpidon asumispalveluyksikössä sekä sitä tukevat palvelut. Turvallisen asumisen takaa kokonaisvaltainen palvelu, osaava henkilökunta, asiakasturvallisuus, esteetön liikkuminen, viihtyisä asuinympäristö ja monipuolinen viriketoiminta. Tehostetussa palveluasumisessa asukas asuu vuokrasuhteessa omassa asuinhuoneistossa, josta laaditaan huoneenvuokralain mukainen vuokrasopimus vuokraajan ja tehostetun palveluasumisen yksikössä asuvan asukkaan kesken. Tehostettua palveluasumista tuotetaan sekä kunnan omana toimintana että ostopalveluna. Tehostetun palveluasumisen maksut muodostuvat asiakkaalle 1. asumispalveluista, 2. hoiva- ja hoitopalveluista sekä 3. ateriapalveluista. Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu henkilöille, joilla on fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakyvyn alentumista niin, että he eivät selviydy enää kotona asumisesta itsenäisesti, omaisten ja/tai kotihoidon palvelujen turvin. Siilinjärven kunnan tuottamana palveluna tehostettua palveluasumista järjestetään kahdessa yksikössä; Risuliinan palvelukodissa sekä Kaaripolun palvelukodissa, jossa hoidetaan muistisairaat ikäihmiset. Asukkaaksi tulo Asiakasvalinnat tehostettuun palveluasumiseen tehdään asiakkaan toimintakyvyn arvioinnin perusteella kiireellisyysjärjestyksessä. Palvelujen järjestämisen lähtökohtana on asiakkaiden tasavertainen ja oikeudenmukainen kohtelu palvelutarpeen määrittelyssä. Tehostetun palveluasumisen tarvetta arvioitaessa huomioidaan aiemmin kotiin tuotettujen kotihoidon palvelujen maksimimäärä ja toimintakyvyn heikkeneminen sekä se, että kotihoitoa ei voida enää turvallisesti omaan kotiin järjestää. Päätöksen asiakkaan valinnasta tehostettuun palveluasumiseen tekee SAS-työryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella palvelu- tai laitosasumista tarvitsevan ikääntyvän ihmisen sijoittaminen hoitopaikkaan siten, että ikääntyvä saa juuri hänelle sopivan hoitopaikan. Näin vältetään tarpeettomat siirrot hoitopaikasta toiseen. SAS (lyhenne sanoista selvitä, arvioi ja sijoita)- työryhmään kuuluvat vanhustyön johtaja, SAS-hoitaja, kotiutushoitaja, sosiaalityöntekijä, mielenterveys- ja päihdepalveluiden vastaava hoitaja sekä kotihoidon ja vuodeosaston osastonhoitajat. Päätöksenteon tukena työryhmä käyttää asiakkaan hoitoon osallistuvien henkilöiden ja tahojen, kuten kotihoidon asiantuntemusta. Toimintakyvyn arviointimenetelminä ovat havainnointi, haastattelu ja erilaiset arviointimittarit, kuten Rava (toimintakyvyn ja päivittäisen avun tarpeen arviointimittari) ja MMSE (muistin ja älyllisen toimintakyvyn arviointimenetelmä). Palveluasumisen tarpeen selvittämisessä otetaan huomioon asiakkaan kokonaisvaltainen tilanne eli arvioidaan asiakkaan fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Yhteydenotto tehostetun palveluasumisen tarpeesta voi tulla kotihoidon henkilöstöltä, asiakkaalta itseltään tai hänen omaisiltaan. 4

5 Asiakasta ja hänen omaistaan opastetaan palveluasuntoon muuttamiseen liittyvissä asioissa, kuten vuokrasopimuksen tekemisessä, palveluasumisen käytäntöihin vaikuttavissa asioissa sekä pyydetään palveluasumisen hoitomaksuihin tarvittavat selvitykset. Asukkaan hoiva ja terveydentilan seuranta Hoitotyö sisältää yksilölliset ja selkeät toimintakyvyn ja elämänlaadun ylläpitämiseen tähtäävät tavoitteet. Jokaiselle asukkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma yhdessä asukkaan ja omaisten kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelma ohjaa päivittäistä hoitotyötä ja sisältää asiakkaan hoidon tarpeen sekä muut yhteisesti sovitut hoitoon liittyvät asiat. Omahoitaja tarkistaa suunnitelman sovitusti, esim. puolen vuoden välein ja aina toimintakyvyn muuttuessa. Henkilökohtaiseen perushoitoon ja hoivaan kuuluu asukkaan voinnin tarkkailu ja hoito, psyykkinen hoiva, avustaminen pukeutumisessa ja päivittäisissä hygieniatoimissa, ruokailussa ja liikkumisessa. Lisäksi asukkaita aktivoidaan ja kannustetaan omien voimavarojen ylläpitämiseen sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen. Hoitohenkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden kaikkina viikon päivinä ja hoito toteutetaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Asukkaiden terveydentilaa seurataan jatkuvasti ja tarvittaessa yksikön hoitaja voi ottaa yhteyttä lääkäriin, muutoin yksikössä lääkäri käy yhtenä päivänä viikossa. Asukkaan terveyden/sairauden hoitoon sisältyvät erilaiset hoitotoimenpiteet sekä lääkärin määräämät tutkimukset. Tavoitteena on että asukas voidaan hoitaa elämänsä loppuun saakka arvokkaasti omassa kodissaan. a. Lääkehoito Lääkkeiden ja lääkehoidon tavoitteena on ehkäistä ja parantaa sairauksia tai hidastaa niiden etenemistä, ehkäistä sairauksien aiheuttamia komplikaatioita sekä lievittää sairauden aiheuttamia oireita. Asukkaan lääkehoito perustuu lääkärin tekemään diagnoosiin ja tietotaitoon. Lääkevalinnoissa asukkaan hyvä hoito sekä lääke- ja potilasturvallisuus tulee olla etusijalla. Lääkehoidon toteuttaminen edellyttää hoitohenkilöstöltä lääkehoidon eri vaiheiden ja kokonaisuuden hallintaa. Tehostetun palveluasumisen yksikössä asiakas asuu omassa asunnossaan, ja hänellä on oikeus päättää tarvitsemistaan palveluista. Asiakas voi siten päättää, järjestääkö hän terveydenhuoltonsa ja lääkehoitonsa toimintayksikön antamana palveluna tai muulla tavoin. Asiakkaalla on halutessaan oikeus myös säilyttää omia lääkkeitään omassa asunnossaan ja huolehtia lääkkeiden annostelusta itse tai esimerkiksi omaisensa avulla. Tällöin kokonaisvastuu lääkehoidosta on asiakkaalla itsellään, ei toimintayksikön lääkehoidosta vastaavalla. Lääkejakelu apteekin kautta: Tällöin asiakas tai valtuuttamansa omainen avaa tilin apteekkiin ja lääkkeiden jakelu tapahtuu apteekin annosjakeluna. Jos lääkkeisiin tulee muutoksia, hoitaja ilmoittaa asiasta apteekkiin ja toimittaa reseptin sinne. Reseptien uusimisen hoitaa apteekki suoraan lääkärin kanssa. Annosjakeluna tulleet lääkkeet annetaan henkilökunnan toimesta. Lääkkeet 5

6 säilytetään pääsääntöisesti asukkaan huoneessa sijaitsevassa lääkekaapissa tai asumisyksikköjen toimistossa lukitussa kaapissa. Lääkehoidon toteuttaminen perustuu työyksikössä laadittuun lääkehoitosuunnitelmaan, joka kattaa yksikön lääkehoidon kokonaisuuden suunnittelun ja toteutuksen sekä tapahtuneiden poikkeamien seurannan ja raportoinnin b. Ravitsemus Ravitsemushoito on tärkeä osa asukkaan hoitoa. Hoitohenkilökunnalla on tietoa ja valmiutta ravitsemustilanteen arvioimiseen ja ongelmien tunnistamiseen. Asukkaiden ravitsemustilaa arvioidaan säännöllisesti oman ravitsemushoito-ohjeen mukaisesti. Ruoka valmistetaan kunnan omassa keittiössä, joten ruoka-aineallergioiden sekä muiden ravitsemustarpeiden huomiointi on mahdollista järjestää. Lisäksi ruoanvalmistuksessa noudatetaan valtakunnallisia ravitsemussuosituksia. Ruokahuoltoa koskien on omavalvontasuunnitelma, joka sisältää mm. henkilöstön hygieniapassit. Mahdolliset esille tulleet laatupoikkeamat raportoidaan pyydettäessä kunnalle/valvovalle taholle. Ruokailutilanteista pyritään luomaan kiireettömiä ja yhteisöllisyyttä tukevia hetkiä, sillä ruokailu on päivän tärkeä tapahtuma. Asukkaat voivat ruokailla joko palvelukodin yhteisessä ruokailutilassa tai myös pyytää tarvittaessa valmiin ruoan omaan asuntoonsa. Asukkaalle annetaan syömisessä tarvitsema tuki ja apu. Ruokailuajat: aamiainen klo lounas klo päivällinen klo iltapala klo Omaisilla on mahdollisuus ruokailla asukkaiden seurassa maksua vastaan. Asiointi Asukkaat voivat asioida asumisyksiköiden ulkopuolella joko omatoimisesti tai omaistensa kanssa. Omaa saattajaa asumisyksiköiden ulkopuolisiin asioimiskäynteihin ei voida järjestää henkilökunnan toteuttamana. Suurimmalle osalle asukkaista omaiset hoitavat kauppaym. asioinnit. Asukkaalla on myös mahdollisuus kysyä tarvitessaan saattajaa tai muuta asiointiapua esim. yksityisiltä palveluntuottajilta tai järjestöiltä. 6

7 Aktiivinen arki Ikäihmisen toimintakykyä, itsenäistä liikkumista ja elämän mielekkyyttä voidaan tukea erilaisilla aktiivisen arjen toiminnoilla. Ikäihmisen mielekäs arki on kuitenkin paitsi viihtyvyyttä lisäävää, myös kuntoutumista edistävää yksilöllisesti tavoitteellista toimintaa. Aktiivisuuteen kannustetaan tavallisissa arjen toiminnoissa, kuten pukeutumisessa, syömisessä ja hygienian hoidossa. Ohjattua viriketoimintaa järjestetään mahdollisuuksien mukaan sekä retkiä tai muuta ohjelmaa yksikön ulkopuolelle. Asukkaiden omaiset voivat vapaasti vierailla ja osallistua asukkaiden toimintoihin ja virkistäytymiseen. Palvelukodilla työskentelee osa-aikainen virikeohjaaja, joka suunnittelee ja toteuttaa yhdessä hoitajien kanssa erilaista viriketoimintaa kuten askartelua, leipomista, pelejä, musiikki- ja laulutuokioita sekä ryhmäjumppaa. Myös erilaiset juhlapyhät huomioidaan ja järjestetään ohjelmaa. Kaikille asukkaille ja heidän omaisilleen avoimia hartaustilaisuuksia ja laulupiirejä järjestetään seurakuntien ja vapaaehtoisten toimesta palvelukodeissa. Henkilökunta avustaa osallistumisessa näihin tilaisuuksiin asukkaan niin halutessa. Ulkoilu tukee toimintakykyä monipuolisella tavalla ja siellä on monenlaisia aistivirikkeitä. Sairauden edetessä ulkoiluun tarvitaan enemmän tukea ja ohjausta. Tällöin kävelylenkki voi muodostua mukavaksi yhdessäolon hetkeksi. Ulkoilua on myös retki pyörätuolissa istuen tai iltapäivähetki osaston parvekkeella tai terassilla Kuntoutumista edistävä hoitotyö huomioi myös ihmisen tarpeen levätä ja olla välillä omassa rauhassa. Toiminnan seuraaminen aktivoi aivoja, vaikka siihen ei muutoin aktiivisesti osallistuisikaan. Asukkailla tulee olla myös mahdollisuus kieltäytyä ja jättäytyä yhteisen toiminnan ulkopuolelle. Asukkaiden syntymäpäiväjuhlia on mahdollista järjestää palvelukodin tiloissa. Asiakasmaksut Tehostettu palveluasuminen sisältää asukkaan ympärivuorokautisen hoivan, hoidon ja huolenpidon asumispalveluyksikössä sekä sitä tukevat palvelut. Tehostetussa palveluasumisessa asiakas maksaa asunnosta vuokran, hoivan ja hoidon osalta kotona annettavien palveluiden maksutaksan mukaisen maksun ja muut tukipalvelumaksut. Lisäksi asiakas maksaa henkilökohtaiset menonsa, kuten lääkehoidon kustannukset. Hoivan ja hoidon maksun määritys Jatkuvasti ja säännöllisesti annetusta kotisairaanhoidosta ja sosiaalihuoltoasetuksen (607/83) 9 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta kotipalvelusta voidaan periä palvelun laadun ja määrän, palvelun käyttäjän maksukyvyn sekä perheen koon mukaan määräytyvä kohtuullinen kuukausimaksu. Euromääräiset tulorajat ovat maksuasetuksen 3 :n mukaan seuraavat: Maksutaulukko: Perhekoko / tuloraja /kuukausi

8 Tunnit viikossa ja perittävä maksu tulorajan ylittävältä osalta prosentteina: enintään 2 tuntia enintään 4 tuntia enintään 6 tuntia enintään 8 tuntia yli 8 tuntia Hoivan ja hoidon osalta kohtuullinen asiakasmaksu määräytyy palvelun laadun ja määrän, palvelunkäyttäjän maksukyvyn sekä perheen koon mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että yhden hengen taloudessa asiakkaan bruttotuloista tehdään 563,00 tulorajavähennys ja sen ylittävältä osalta peritään tehostetussa palveluasumisessa, jossa palvelua tuotetaan yli 8 tuntia viikossa, 35 % asiakasmaksua (bruttotulot - 563,00 = X, josta asiakasmaksu on 35 %). Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaalla on mahdollisuus hakea Kelalta eläkkeensaajan asumistukea. Läheiset osana hyvää hoitoa Ikäihmisen hyvän hoidon kannalta on tärkeää, että hoitohenkilökunnalla on mahdollisimman paljon tietoa ja ymmärrystä hoidettavan persoonasta ja elämästä. Tuntemalla ihmisen historiaa pystytään paremmin vastaamaan hänen tarpeisiinsa ja järjestämään juuri hänelle mielekästä toimintaa. Läheisten avulla vanhuksen oma ääni kuuluu hoidon suunnittelussa silloinkin, kun hän ei itse pysty ilmaisemaan omaa tahtoaan eikä hänellä ole kirjallista hoitotahtoa. Läheiset ovat tervetulleita vierailemaan omaisensa luona silloin kun se heille parhaiten sopii ja heille annetaan mahdollisuus osallistua arjen toimintoihin hoitopaikassa heidän niin halutessaan. Ruokailutilanteissa ja ulkoilemisessa läheiset voivat olla merkittävänä apuna, sillä he tuntevat ikäihmisen parhaiten ja luovat turvallisuuden läsnäolollaan. On kuitenkin hyvä kannustaa läheisiä myös pitämään huolta omasta levostaan ja jaksamisestaan. Yksiköissämme ei ole erillisiä vierailuaikoja, vaan läheiset ja ystävät voivat vierailla yksiköissä päiväsaikaan. Myös yöpyminen on mahdollista lähiomaisille erikseen sovittaessa esimerkiksi saattohoitotilanteissa. Turvallinen ja kuntoutumista edistävä asuinympäristö Tarkoituksenmukaiset toimitilat ja toimintaympäristö mahdollistavat asiakkaiden viihtyisän, turvallisen ja esteettömän liikkumisen ja asumisen. Hyvin suunniteltu yksikkö asukkaiden kotina ja elintilana tukee elämänhallinnan ja turvallisuuden tunnetta, tilan hahmottamista ja tärkeiden paikkojen löytämistä omin avuin. Hyvä ympäristö tarjoaa sopivassa määrin virikkeitä, tilaa liikkumiselle ja mahdollisuuden rauhoittumiseen. Asukasturvallisuuden vuoksi ulko-ovet ovat hyvin valvottuja sekä lukittuina muistisairaiden hoitoyksikössä. Tehostetun palveluasumisen ympäristö sisältää asukkaan asuintilat, wc- ja peseytymistilat sekä yhteiset ruokailu-, oleskelu-, viriketoimintatilat sekä ulkoilutilat. 8

9 Jokaisessa asunnossa on hoitajakutsujärjestelmä. Asukkaan kotiin voidaan tarvittaessa lisätä muita valvontalaitteita tarpeen mukaan. Tupakointi ja kynttilöiden poltto on kielletty asukkaiden kodeissa ja yleisissä tiloissa turvallisuuden vuoksi. Jokaisessa huoneistossa ja yleisissä tiloissa on paloilmaisimet sekä Kaaripolun palvelukodissa lisäksi sprinklausjärjestelmä. Vanhusten hyvä ja turvallinen hoito edellyttää sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammatillista koulutusta. Henkilökunnan erityisosaamista vanhustyöhön, dementiatyöhön sekä kuntoutumista edistävään hoitotyöhön ylläpidetään täydennyskoulutuksilla. Koko hoiva- ja vanhuspalveluiden alueen yhteiset täydennyskoulutukset antavat hyvän pohjan juurruttaa uusia asiakasturvallisuutta lisääviä työtapoja ja toimintakäytäntöjä yksiköihimme. 9

10 RISULIINAN PALVELUKOTI Risulantie 8, Siilinjärvi puh Risuliinassa on kahdessa kerroksessa 14 huoneistoa, jotka ovat 42 neliön kaksioita joissa on tupakeittiö, makuuhuone ja kylpyhuone. Yläkerran asunnoissa on oma parveke ja alakerran asunnoissa pieni ulkoterassi. Asunnot sopivat hyvin myös pariskuntien asunnoiksi. Huoneistoissa on palo- ja savuilmaisimet. Talossa on hissi. Yhteinen oleskelu- ja ruokailutila on alakerrassa. Rakennuksessa ei ole saunaa. Asuminen Asukkaat Palvelukoti Risuliinaan valitsee Siilinjärven sosiaali- ja terveyspalveluiden alaisuudessa toimiva SAS-työryhmä hakemuksen perusteella. Risuliinan palvelukoti on Kotipolku oy:n omistama kiinteistö, jossa asukkaat asuvat vuokra-asunnoissa. Asukas kalustaa omaistensa kanssa huoneiston omilla huonekalusteillaan ja tarvikkeillaan. 10

11 Asukkailla on mahdollisuus hakea Kelan eläkkeensaajan asumistukea sekä eläkkeensaajan hoitotukea. Asukkaalle tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma, jonka mukaan hänelle järjestetään hänen tarvitsemansa hoivapalvelut. Suunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan, omaisen ja henkilökunnan kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelma sisältää sopimuksen mm. ruokailusta, lääkehuollosta, siivouksesta, pyykkihuollosta sekä asioiden hoitamisesta. Asukkailla on turvapalveluna hoitaja kutsuranneke ja puheyhteys hoitajaan Henkilöstö Risuliinan palvelukodissa työskentelee 9 vakinaista työntekijää; yksi sairaanhoitaja ja 8 lähihoitajaa. Lääkäri käy Risuliinassa kerran viikossa, jolloin hoitajat kertovat lääkärille asukkaiden terveystilanteen ja tarvittaessa lääkäri tekee kotikäynnin asukkaan luo. Lääkärin määräämien seurantatutkimusten, mittausten ja laboratorionäytteiden ottamisesta huolehtivat hoitajat. Lääkäriä on mahdollista konsultoida tarvittaessa myös muina aikoina. Virikeohjaaja sekä fysioterapeutti käyvät Risuliinassa joka toinen viikko. Yksikön sairaanhoitaja tekee päivävuoroja ja vastaa asukkaiden sairaanhoidollisista asioista, huolehtii lääkkeiden jakamisesta niille asukkaille, jotka eivät ole apteekin koneellisessa lääkkeidenjaossa. Lisäksi sairaanhoitajan vastuulla on asukkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat jotka tehdään yhdessä asukkaan, omahoitajan ja omaisten kanssa. Aamuvuorossa arkisin työskentelee 3 hoitajaa ja viikonloppuisin 2-3 hoitajaa. Iltavuoroissa sekä yövuorossa on kaksi hoitajaa joista toinen lähtee tarvittaessa kotihoidon yöhoitajan kanssa kotikäynneille. Henkilökunta käyttää toiminnassaan kuntouttavaa työotetta. Asukkaiden tarvitsemia apuvälineitä, kuten sähkösänkyjä, pyörätuoleja, nostureita sekä muita siirtymisen apuvälineitä on mahdollisuus saada fysioterapian apuvälinehuollosta. Asukkaiden terveydentilan seurantaan sisältyy myös säännöllinen ravitsemustilan arviointi MNA- arviointiohjelman mukaisesti. Yksikössä ovat käytössä omahoitajamalli. Risuliinan palvelukoti toimii hoito-alan opiskelijoiden työssä oppimispaikkana ennalta sovitusti. Vaatehuolto ja siivous Palvelukoti Risuliinan asukkailla on omat henkilökohtaiset vaatteet sekä vuodevaatteet. Vaatteiden nimikoinnista tulee huolehtia ennen asukkaan muuttoa Risuliinaan, sillä asukkaiden pyykit pesetetään Siilinjärvellä toimivassa Iisipesun pesulassa. Asukkaiden tulee hankkia itse omat hygieniatarvikkeensa sekä asuntonsa siivoustarvikkeet. Asukas/omainen huolehtii asunnon siivouksesta. Siivouspalvelun voi hankkia tarvittaessa myös yksityiseltä palveluntuottajalta. Hoitajat auttavat huoneiston päivittäisestä siistimisestä ja yleisestä viihtyvyydestä. Yleisten tilojen siivouksesta sekä rakennuksen kiinteistöhuollosta vastaa ISS-palvelut. 11

12 KAARIPOLUN PALVELUKOTI Jännepolku 9, Siilinjärvi puh , Kaaripolun palvelukoti on lokakuussa 2012 valmistunut tehostetun palveluasumisen yksikkö muistisairaille ikäihmisille. Pysyviä asukaspaikkoja on 25 ja intervallipaikkoja 5. Huoneistoja on yhteensä 27, kaikki yhdessä kerroksessa. Asumisyksikkö on jaettu kahteen erilliseen siipeen, Ryhmäkotiin ja A-tiimiin. A-tiimin huoneistot on varustettu minikeittiöillä. Kaikkiin huoneistoihin kuuluu oma wc ja suihku ja lisäksi yksikön molemmista siivistä löytyy saunaosasto. 12

13 Asuminen Asukkaat Kaaripolun palvelukotiin valitsee Siilinjärven sosiaali- ja terveyspalveluissa toimiva SAS-työryhmä hakemuksen perusteella. Kaaripolun palvelukoti on Kotipolku oy:n omistama kiinteistö, jossa asukkaat asuvat vuokra-asunnoissa. Asukas voi halutessaan kalusta huoneistonsa omaistensa kanssa haluamillaan huonekaluilla ja tarvikkeilla. Sänky ja yöpöytä ovat valmiina kaikissa huoneissa. Yksikön toiminta perustuu muistisairaan ja hänen sairautensa ymmärtämiseen sekä jäljellä olevan toimintakyvyn kartoittamiseen ja ylläpitämiseen. Omaisten ohjaus, tukeminen ja tiedon jakaminen kunkin asukkaan muistisairauden erityispiirteistä ovat olennainen osa hoitotyötä. Palvelukodissamme hoito toteutetaan asukkaalle/asiakkaalle laaditun yksilöllisen palvelusopimuksen mukaisesti, joka sisältää jokaiselle laaditun yksilöllisen hoito ja palvelusuunnitelman. Henkilöstö Osastollamme työskentelee 4-5 hoitajaa aamu ja iltavuoroissa, sekä kaksi hoitajaa yövuoroissa. Henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden vastaamassa asukkaiden tarpeisiin ja toiveisiin. Hoitotiimiimme kuuluu 2½ sairaanhoitajaa ja 17 lähihoitajaa. Virikeohjaaja käy Kaaripolun palvelukodissa kerran viikossa ja fysioterapeutti kaksi kertaa viikossa. Lääkäri käy palvelukodissa kerran viikossa ja tekee tarvittaessa kotikäynnin asukkaan luo. Yksikössä ovat käytössä omahoitaja- ja tiimityön mallit. Hoitotyön tavoitteena on luoda yhteistyössä omahoitajan, tiimin ja omaisten kanssa kaikille asukkaille/asiakkaille turvallinen, viihtyisä ja kodinomainen asumisympäristö. Toimintaajatuksemme on toteuttaa yksilöllistä hoitoa leppoisassa ja kodinomaisessa ympäristössä. Kuntouttava työote mahdollistaa ikäihmisen vielä jäljellä olevien voimavarojen käytön yksilöllisyyttä ja itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Vaatehuolto ja siivous Jokainen asukas hankkii itse tarvitsemansa vaatteet ja osan hygieniatarvikkeista. Nimikoidut pyykit toimitetaan kaksi kertaa viikossa Siilinjärvellä toimivaan Iisipesun pesulaan, josta puhtaat pyykit toimitetaan pusseissa takaisin. Vuodevaatteet, liinavaatteet sekä pyyhkeet tulevat talon puolesta. Asukkaiden huoneistot siivotaan Siilinjärven kunnan toimesta kaksi kertaa viikossa, siivous kattaa perusteellisen siivouksen ja tarkistus siivouksen. Hoitohenkilökunta huolehtii päivittäin yleisestä siisteydestä ja viihtyvyydestä yksikössä. ISS siivoaa yleiset tilat kaksi kertaa viikossa. Lyhytaikais- eli intervallihoito Intervalliasiakkaan osastolle saapumisen syynä on usein omaisen/puolison levon ja virkistäytymisen tarve. Osastolla oloaika vaihtelee muutamasta päivästä kahteen viikkoon. Intervallihuoneet ovat valmiiksi kalustettuja. Kaikista huoneista löytyy minikeittiö. Käytössä on kaksi kahden hengen huonetta ja yksi yhden hengen huone. Intervallijaksolle jokainen 13

14 asiakas tuo omat nimikoidut vaatteet ja tarvitsemansa hygienia tarvikkeet. Intervalli asiakkaiden pyykit pestään Kaaripolulla. Tukipalvelumaksu Tukipalvelumaksu on kiinteä kuukausittain perittävä maksu, johon sisältyy asukashuoneiden siivous kerran viikossa, siivoustarvikkeet, perushygienia tarvikkeet (wc-paperit, peruspesuaine) sekä pyykkihuolto, kuten asukaskohtaisten liinavaatteiden vaatteiden pyykkihuolto tai lyhytaikaishoitoyksikön asukasvaihdosta aiheutuva lisä siivous ja pyykkihuollon tarve. 14