Lannan ravinteiden tehokas kierrätys nyt ja tulevaisuudessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lannan ravinteiden tehokas kierrätys nyt ja tulevaisuudessa"

Transkriptio

1 Pentti Seuri vanhempi tutkija MTT Mikkeli Lönnrotinkatu MIKKELI Oulu Lannan ravinteiden tehokas kierrätys nyt ja tulevaisuudessa Karjanlannan merkitys maatalouden ravinnetaloudessa Suomen peltoviljelyn kaikesta sadosta n. 80 % käytetään karjan rehuna. Nautakarjatalous on Suomessa hallitseva kotieläintuotantomuoto, n. 3/4 kaikesta karjanrehusta syötetään naudoille ja 1/4 sioille ja siipikarjalle. Sadon mukana korjataan pelloilta vuosittain keskimäärin typpeä 70 kg/ha ja fosforia 11 kg/ha; lannassa typpeä on jokseenkin puolet (35 kg/ha) koko sadon typpisisällöstä, fosforia lannassa on hieman yli puolet (6,3 kg/ha) koko sadon fosforisisällöstä. Voidaan siis todeta, että karjanlannassa on merkittävä määrä kasvinravinteita koko maataloutta ajatellen. Vielä merkittävämmäksi ravinnelähteeksi lanta osoittautuu, kun tarkastellaan lannan jakautumista Suomen maataloudessa. Karkeasti ottaen puolet (1 milj. ha) Suomen pelloista on karjatilojen hallinnassa, toinen puoli on karjattomien tilojen hallinnassa. Näin ollen niillä tiloilla, joilla lantaa esiintyy, voidaan hehtaarikohtaiset lannan ravinnemäärät kertoa kahdella, tällöin siis keskimäärin suomalaisella karjatilalla on lannassa 70 kg/ha typpeä ja 13 kg fosforia. Ravinnemäärät ovat jokseenkin samansuuruiset kuin mitä karjattomat tilat ostavat lannoitteissa keskimäärin vuosittain. Määriä voi verrata myös karjatilojen omaan toimintaan: lypsykarjatilalta tuotteiden (maito ja liha) mukana ravinteita poistuu vuosittain vain puolet tästä määrästä. Karjanlannan suuresta ravinnemäärästä huolimatta karjatilat kuitenkin ostavat vielä lisäksi merkittävän määrän (lähes 100 kg/ha) typpiväkilannoitteita, lannoitefosforin osto on viime vuosina selvästi vähentynyt. Karjanlannan ravinteet, erityisesti typpi, tulee tällä hetkellä hyvin heikosti hyödynnetyksi. Voidaan arvioida, että väkilannoitetypen hyötysuhde (talteenkorjatun sadon ottama osuus) maataloudessamme on n. 70 %; kun sitä vastoin karjanlannan typestä vain n. 20 % kyetään korjaamaan satona talteen. Karjanlannan ravinteista merkittävä osa joutuukin nykyisin hukkaan ja kuormittaa erityisesti vesistöjä. Lannan ravinteiden heikko hyödyntäminen aiheuttaa myös välillistä ympäristökuormitusta, koska hukkaan joutunut typpi joudutaan korvaamaan väkilannoitetypellä, jonka tuotanto ja käsittely aiheuttaa merkittävää ympäristörasitusta. Koska lannan hukkaan menneet ravinteet joudutaan korvaamaan ostolannoitteilla, kyse on myös taloudellisesta menetyksestä. Karjanlannan hyödyntämisen suurimmat ongelmat Lannan ravinteiden heikko hyödyntäminen kulminoituu kolmeen keskeiseen tekijään: 1) lannan keskittyminen suhteessa peltoalaan 2) korkea satotavoite 3) lannan levitys kasvavalle nurmelle

2 1) Lannan keskittyminen suhteessa peltoalaan Suomen maatalouden ehkä merkittävin muutos viimeisen sukupolven aikana on ollut tuotannon erikoistuminen. Vielä 1960-luvun alussa jokseenkin kaikilla maatiloilla oli kotieläimiä; nykyisin kotieläimiä on vain kolmanneksella maatiloja, pelloista kotieläintilat hallitsevat noin puolta. Kotieläintalous on erikoistunut sekä alueellisesti että tilakohtaisesti. Alueellinen erikoistuminen ilmenee pohjoisen ja itäisen Suomen maito-suomena eteläisen vilja-suomen vastapainona. Alueellisen keskittymisen ohella yksittäiset maatilat ovat lisänneet karjamääräänsä ostorehujen avulla suuremmaksi kuin mitä omien peltojen rehulla pystyisivät karjaa pitämään. Noin kolmannes karjan rehusta on nykyisin ostorehua. Tällaiseen tilakohtaiseen erikoistumiseen on viime aikoina liittynyt samanaikaisesti myös voimakas tilakoon kasvu. Seurauksena on, että aiemmin tasaisesti ympäri kylää pidetty karja on nykyisin keskittynyt yhä harvempiin suuriin kotieläinyksiköihin. Tuotannon erikoistumisella haetaan yleensä kustannussäästöjä. Maatalouden taloudellinen toimintaympäristö on monessa mielessä kuitenkin muuttunut niin, että erikoistuminen ei lannan hyväksikäytön kannalta tuo erityisiä kustannussäästöjä. Satotuotteiden markkinahinta on EU-aikana voimakkaasti vääristynyt pinta-alasidonnaisten suorien tulotukien vuoksi. Vielä 1980-luvulla laskettiin yleisesti niin, että karjanlannan avulla tuotetun lisäsadon arvo kattoi lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvat kustannukset. Suomen toteuttaessa EU:n yleistä maatalouspolitiikkaa tuotteiden markkinahinnat kuitenkin ovat selvästi alentuneet, ilman että lannan käsittelyn ja levityksen kustannukset olisivat alentuneet samassa suhteessa. Näin ollen lannan hyödyntämisestä on EU-jäsenyyden aikana tullut Suomessa taloudellinen rasite. Tilakoon kasvun ja karjanlannan levitykseen tulleiden ympäristönormien tiukentumisen myötä karjanlannan levityskaluston ja levityskapasiteetin lisäkustannukset syövät keskittymisen taloudellisia hyötyjä. Koska levityskapasiteettia ei ole enää taloudellisesti mielekästä kasvattaa kevätlevityksen toteuttamiseksi, on rinnalle tullut vaihtoehtoisia levitysaikoja ja tapoja. Useimmiten kevätlevityksen vaihtoehdot merkitsevät heikompaa lannan ravinteiden hyödyntämistä. EU:n maatalous- ja ympäristöpolitiikka eivät ole onnistuneet jakamaan tällä hetkellä tarkoituksenmukaisesti kasvinravinteiden kierrätysvelvollisuutta: vaikka merkittävä osa karjanlannan ravinteista on peräisin kasvinviljelytiloilta, kasvinviljelytiloilla ei ole mitään velvoitteita ei taloudellisia eikä teknisiä hyödyntää kierrätysravinteita omassa toiminnassaan. Päinvastoin, toteutettu EU:n maatalouspolitiikka tarjoaa väkilannoitteiden käyttäjille merkittävää kustannusetua karjanlannan kierrätysravinteiden käyttäjiin nähden. Vaikka fosforilannoituksessa valtakunnallisesti on saavutettu nyt kohtuullinen tasapaino, on vaarana, että tulevaisuudessa karjatalouden ja kasvintuotannon eriytymisen seurauksena osaa pelloista fosforilannoitetaan karjanlannan muodossa tarpeettoman voimakkaasti ja samanaikaisesti kierrätysfosforia käyttämättömät kasvinviljelytilat ajautuvat fosforiniukkuuteen. Kannattaa pitää mielessä, että fosforin kertyminen maahan on hidas prosessi. Ei ole luultavaa, että nykyisten karjatilojen tämänhetkinen karjanlannan käyttö heijastaisi heidän peltomaidensa fosforitilaa pitkän ajan kuluessa. On erittäin todennäköistä, että jatkuva fosforin ylilannoitus merkitsee voimakasta fosforihuuhtoutumien lisääntymistä tällaisilla mailla tietyn kyllästymispisteen jälkeen. Maassa on siis luonnostaan rajallinen määrä fosforin sitomiskapasiteettia, joka täytyttyään johtaa fosforihuuhtoutuman voimakkaaseen nousuun.

3 2) Korkea satotavoite Kasvien sadon määrään eniten vaikuttava ravinne on typpi. Typpiväkilannoituksen avulla kyetään nykyisin melko tarkasti ennustamaan tulevan sadon määrä. Vaikka typpilannoituksen lisääminen pääsääntöisesti lisää myös sadon määrää, ei lannoitetyppeä kannata lisätä määräänsä enempää, koska jokainen lisätyppikilo antaa aina pienemmän ja pienemmän sadonlisän (alenevan rajatuotoksen laki). Typpilannoituksen taloudellinen optimi on löydetty silloin, kun viimeisellä typpikilolla saatu sadonlisä kattaa lannoituksen kustannuksen (rajatuotto = rajakustannus). Mitä kalliimpaa lannoite on suhteessa tuotteen hintaan, sitä alemmalla tasolla lannoituksen taloudellinen optimi on. Ympäristölainsäädäntö ja ympäristötukijärjestelmä rajoittavat typen käyttöä (nitraattidirektiivi, kasvikohtaiset typpilannoitusrajat) maatiloilla. Tähänastisen Suomen EU-jäsenyyden aikana väkilannoitetypen hinta suhteessa sadon hintaan on pääsääntöisesti ollut sellainen, että typpilannoituksen ylärajan on asettanut ensisijaisesti ympäristönormit eikä rajakustannus. Näin ollen viljelijät ovat jatkuvasti tilanteessa, jossa typen käyttörajoitukset leikkaavat heidän tulojaan (alentavat satoa). Kaikissa tapauksissa viljantuotannossa ei näin ole, mutta korkealaatuisen säilörehunurmen tuotannossa tilanne on selvimmin näin. Karjanlannan ravinteet poikkeavat väkilannoitteiden ravinteista merkittävästi. Kun pääosa väkilannoitteiden ravinteista on suoraan vesiliukoisessa muodossa (mineraalimuodossa), on lannan ravinteista suuri osa sitoutunut orgaaniseen materiaaliin eikä ole sellaisenaan kasvien käytettävissä. Sitä mukaa kun lannan orgaaninen aines hajoaa mikrobien hajotustoiminnan seurauksena maassa, vapautuvat ravinteet kasvien käyttöön. Neuvonnallisessa materiaalissa puhutaan usein lannan osalta vain liukoisista ravinteista (erityisesti typen osalla). Lannoitussuositukset laaditaan pääsääntöisesti juuri typen liukoisen määrän perusteella. Tämä merkitsee sitä, että tavoiteltaessa jotakin tiettyä typpilannoitusvaikutusta karjanlannan avulla, annetaan lannan muodossa kokonaistyppeä aina selvästi enemmän kuin väkilannoitteina annettaisiin. Tyypillisesti lietelannassa liukoisen typen osuus on noin puolet ja kuivikelannassa noin kolmannes. Koska maatalouden toimintaympäristössä typpilannoituksen rajoittamisella leikataan tällä hetkellä sadon määrää, pyrkivät viljelijät luonnollisesti maksimoimaan typpilannoituksen. Koska väkilannoitetyppikilon tuotantovaikutus on selvästi parempi kuin karjanlannan kokonaistypppikilon, priorisoivat viljelijät voimakkaasti väkilannoitetypen käytön suhteessa karjanlantaan. Elämme siis tilanteessa, jossa viljelijällä on taloudellinen motiivi korvata karjanlannan typpikilo väkilannoitetypellä eikä päinvastoin! Tämä selittää helposti sen, miksi karjatilat ostavat väkilannoitetyppeä (jopa enemmän kuin kasvinviljelytilat konsanaan), vaikka heillä jo on miltei tarpeeksi typpeä (70 kg/ha) karjanlannan muodossa. Mikäli tilanne olisi toisin päin - typen hinnalla rajoitettaisiin typen käyttöä muodostuisi viljelijöille voimakas taloudellinen kannustin hyödyntää olemassa oleva typpilannoitus (karjanlanta) mahdollisimman tehokkaasti ja pidättäytyä mahdollisimman pitkälle väkilannoitetypen käytöstä. Näkisin, että ympäristöperustein ennen pitkää joudutaan tilanteeseen, jossa typpilannoituksen kustannus oleellisesti kohoaa nykyisestä.

4 3) Lannan levitys kasvavalle nurmelle Kotieläintuotannon erikoistuminen on johtanut paitsi suureen eläinmäärään hehtaaria kohti myös siihen, että kotieläintiloilla entistä suurempi osa pelloista on pelkästään (monivuotisilla) nurmilla, ääritapauksissa koko peltoala. Tällöin joudutaan väistämättä tilanteeseen, jossa lantaa joudutaan levittämään myös kasvavalle nurmelle. Tilanne on äärimmäisen huono lannan ravinteiden hyväksikäyttöä ajatellen. Pääsääntöisesti kasvavalle nurmelle annettu karjanlanta tulee aina huonommin hyödynnetyksi kuin kevätmuokkauksen yhteydessä viljoille annettu karjanlanta. Tiloilla, joilla lypsykarjan korkean maitotuotoksen vuoksi ei ole mitään edellytyksiä ottaa riskiä nurmirehun laadun suhteen (korkea sulavuus, korkea valkuaispitoisuus), ei käytännössä ole mahdollista tuottaa nurmirehua ilman väkilannoitetyppeä, vaikka lannan muodossa typpeä määrällisesti olisi miten runsaasti hyvänsä. Usein on vielä niin, että korkea tuotos yhdistyy runsaaseen ostorehun käyttöön, mikä merkitsee entistä suurempaa syntyvän lannan määrää hehtaaria kohti. Tällaisilla tiloilla lannan typen hyödyntämisaste saattaa jäädä alle kymmenenkin prosentin. Monivuotinen nurmi sinänsä on ravinnetalouden kannalta varsin ihanteellinen, oleellisesti parempi kuin vuosittain muokattavat viljapellot. Ympärivuotinen kasvipeitteisyys estää tehokkaasti eroosiota ja elävä kasvusto pystyy hyödyntämään maan ravinteita jo aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä, toisin kuin viljapellot. Monivuotisten nurmien juuristo on myös omaa luokkaansa, voimakas juuristo kykenee tehokkaaseen ravinteiden ja veden ottoon. Nurmen ravinnetalouden ongelmat yhdistyvät aiemmin kuvattuun korkeaan satotavoitteeseen, sekä määrällisen että laadullisen tavoitteen vuoksi. Heinänurmissa nurmen fysiologisen iän karttuessa tapahtuu kaksi voimakasta muutosta: nurmirehun sulavuus alenee jyrkästi ja samanaikaisesti nurmirehun valkuaispitoisuus laskee voimakkaasti nämä siis tapahtuvat jo paljon ennen kuin kasvusto on saavuttanut kuiva-ainesatomaksiminsa. Yleensä korjuuajankohta määrittyy ensisijaisesti sulavuuden perusteella. Jos typen saanti on niukkaa, ehtii sadon valkuaispitoisuus laskea tavoiteltua alemmaksi liian aikaisin. Jos taas korjuu tapahtuisi tavoitevalkuaisen perusteella, saattaisi kuiva-ainesato jäädä liian alhaiseksi. Yleensä riittävä typen saanti varmistetaan joko suurella karjanlannan määrällä, tai antamalla karjanlannan lisäksi väkilannoitetyppeä. Kummassakin tapauksessa typen tappiot muodostuvat suuriksi. Keinoja tehostaa karjanlannan ravinteiden hyödyntämistä Kuten edellä kävi ilmi, karjanlannan ravinteiden hyödyntäminen jää heikoksi paljolti itse tuotannon toiminnallisten heikkouksien vuoksi ei niinkään heikon teknologian tai tahallisten laiminlyöntien vuoksi. Keskeiset tuotannon toiminnalliset heikkoudet ovat taloudellisen kannusteen puute lannan tehokkaaseen hyväksikäyttöön sekä tuotannon rakenteellinen heikkous (kasvintuotannon ja kotieläintuotannon eriytyminen). Esitän kaksi ratkaisukeinoa. Kummankin laajamittainen toteuttaminen yhdessä merkitsisi koko Suomen maatalouden ravinteiden hyväksikäytön merkittävää tehostumista. Typen osalta maatalouteen lisättävän ulkopuolisen typen (väkilannoitetyppi, biologinen typensidontatyppi) tarve vähenisi noin kolmanneksen. Vesistökuormituksen osalta vähennys olisi luultavasti tätäkin suurempi, koska todennäköisesti vähennys vaikuttaisi huuhtoumatappioihin suhteellisesti enemmän kuin typen kaasumaisiin tappioihin.

5 A) Kasvintuotannon ja kotieläintuotannon integrointi Maatalouden tilakohtaiselle erikoistumiselle on vahvat taloudellis-tekniset perusteensa. Sen sijaan alueellisen erikoistumisen on vaikea nähdä tuottavan mitään erityisiä hyötyjä. Tämän perusteella maatilat voisivat tulevaisuudessa tehdä eri tuotantosuuntien kesken tiiviimpää yhteistyötä ja näin karjanlannan hyväksikäyttö viljanviljelyssä tulisi mahdolliseksi. Niin kauan kun samalla seutukunnalla tilojen enemmistö edustaa vain jompaakumpaa tuotantosuuntaa, ei yhteistyö ole mahdollista. Ehdotus merkitsisi siis alueellisen erikoistumisen purkamista. Suomessa oli jonkin aikaa käytössä karjanlannan käytön tehostamistoimi, jossa vastaanottava tila sai erityistä ympäristötukea. Toimi edustaa oikeanlaista ajattelua ja olisi ensi askel oikeaan suuntaan. Jostakin syystä Brysselissä asia käännettiin päälaelleen ja menettelyn ei katsottu noudattavan aiheuttaja-periaatetta. Näkisin, että asia on täsmälleen päinvastoin: karjattomat tilat eivät kanna aiheuttaja-periaatteen mukaista vastuutaan kierrättää ravinteitaan, jotka karjattomien tilojen toiminta on maatalouteen maatalouden ulkopuolelta pumpannut. Ilman erillistä ympäristötukeakin kasvinviljelytilojen ja kotieläintilojen olisi kannattavaa (siis kannattavampaa kuin nykyinen toiminta) hyödyntää lanta yhdessä. Jokseenkin kaikissa tapauksissa saman karjanlannan käyttö viljanviljelyssä antaisi paremman sadonlisän kuin sama lanta karjatilan nurmiviljelyssä. Parhaimmillaan viljanviljelyssä karjanlannan typen hyödyntämisaste voidaan kaksin - kolminkertaistaa karjatilan nurmilevitykseen verrattuna. Hyvin toimiva naapuriyhteistyö mahdollistaisi myös yhteisen viljelykierron käyttämistä. Tällöin viljatila saisi kiertoon kaivattua nurmiviljelyä ja vastaavasti karjatila viljaa. Jos tilat haluaisivat pitää sitkeästi kiinni omasta erikoistumisalastaan, mikään ei estäisi karjatilaa edelleenkin korjaamasta vain nurmirehua (nyt siis sekä omalta että naapurin lohkoilta) ja viljatilaa puolestaan puimasta viljaa (vaihtovuokraus). B) Nurmipalkokasvien viljely (apila-heinänurmet) Keskeisin mekanismi lannan heikkoon hyödyntämiseen on heinänurmien korkea typpilannoitusvaatimus tuotettaessa korkealaatuista nurmirehua. Käytettäessä nurmipalkokasveja (apilaa, mailasia) kyetään saavuttamaan lähes yhtä korkea valkuaispitoisuus kokonaan ilman typpiväkilannoitusta. Toki biologinen typensidontatyppikin on lisätyppeä maatalouteen ja aiheuttaa ympäristörasitusta, mutta biologisen typensidonnan typpi saadaan nurmisatoon kokonaan ilman tappioita. Kun siis väkilannoitetypen hyödyntämisaste on voimaperäisessä nurmiviljelyssä noin 70 % luokkaa, tapahtuu nurmirehun tuotanto typensitojakasvien avulla 100 prosentin hyödyntämisasteella. Biologisen typensidonnan typpeä ei voi tulla peltoon ilman, että syntyy biomassaa (nurmisatoa) sitä vastaavasti. Nurmiviljelyn perustuminen palkokasveihin sisältää jonkin verran suuremman laaturiskin kuin väkilannoitettu heinänurmi. Eri korjuukertojen ja eri vuosien väliset laatuvaihtelut ovat jonkin verran suuremmat. Tämä merkitsee tinkimistä karjan keskituotoksen osalta. Apilanurmien viljely on usein myös selkeä pakettiratkaisu. Menestyksekäs apilanviljely edellyttää kohtuullista kasvinvuorotusta, arviolta maksimissaan 60 % pellosta voi olla jatkuvasti apilanurmilla apilan tautien ehkäisemiseksi. Tällainen kasvinvuorotus luo automaattisesti tilaa karjanlannan levitykselle kevätmuokkauksen yhteydessä, jolloin vältytään automaattisesti kasvavalle nurmelle levittämiseltä. Vastapainona apilan aiheuttamalle sato- ja laatuvaihteluille sekä siitä aiheutuville menetyksille maidontuotannossa, voi karjatila luopua kokonaan väkilannoitetypen hankinnasta. Uskoisin, että korkeiden typpilannoitteiden hintojen vallitessa biologiseen typensidontaan pohjautuva karjatalous on varteenotettava viljelystrategia lähitulevaisuudessa.

6

Pentti Seuri MTT Mikkeli pentti.seuri@mtt.fi 0400-120968. Ympäristökuiskaaja, Oulu 26-27.1.2011

Pentti Seuri MTT Mikkeli pentti.seuri@mtt.fi 0400-120968. Ympäristökuiskaaja, Oulu 26-27.1.2011 Pentti Seuri MTT Mikkeli pentti.seuri@mtt.fi 0400-120968 Ympäristökuiskaaja, Oulu 26-27.1.2011 Ympäristökuiskaaja, Jyväskylä, 3.-4.2.2011 Järkevä maataloustuotanto, lannan hyötykäyttö ja ympäristönäkökulmat

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Kestävä ravinnetalous Kaarina, 1.11.2012. Pentti Seuri MTT Mikkeli pentti.seuri@mtt.fi

Kestävä ravinnetalous Kaarina, 1.11.2012. Pentti Seuri MTT Mikkeli pentti.seuri@mtt.fi Kestävä ravinnetalous Kaarina, 1.11.2012 Pentti Seuri MTT Mikkeli pentti.seuri@mtt.fi Mitä tarkoittaa kestävä ravinnetalous? Ravinteet eivät häviä mihinkään (aineen häviämättömyyden laki), mutta silti

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Luomuliiton ympäristöstrategia

Luomuliiton ympäristöstrategia Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen 22.3.2013 Fossiilisen energian säästöön palkokasvien avulla (väkilannoitetypen käytön vähenemisen

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys

Ravinteiden kierrätys Ravinteiden kierrätys ravinteita kierrättävä luomuviljely Uutta tuotantoon - Luomupäivä 14.11.2012 Jukka Kivelä Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Sisältö 1. Ravinteiden kierrätys 2. Ruokajärjestelmän

Lisätiedot

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa

Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Kaisa Riiko, BSAG 11/2014 Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Tiivistelmä Eri lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi. Siksi myös lannan käytön taloudellisten

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Apuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön

Apuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön TEHO Plus Apuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön Anu Lillunen, TEHO Plus -hanke Lantamarkkinat ja ravinteiden kestävä käyttö Paimionjoella -työpaja 19.1.2012 Koski Tl Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet

Lisätiedot

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!

TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta?

Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta? Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta? Miten Suomen rannikkovesien rehevöityminen pysäytetään? poliittisista linjauksista käytännön toimiin Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7. - Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys Turvepeltojen viljely Merja Myllys Suoseuran seminaari 23.3.2011 Turvepeltojen määrä Eripaksuisten turvemaiden määrä turpeen paksuus ha % peltoalasta alle 30 cm 9 000 0,4 30-60 cm 80 000 3,3 yli 60 cm

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,

Lisätiedot

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Suot maataloudessa Martti Esala ja Merja Myllys, MTT Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Alussa oli suo, kuokka ja Jussi (soiden maatalouskäytön historiaa) Satunnaisia mainintoja soiden raivauksesta pelloiksi

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki

Lisätiedot

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Ympäristökorvauksen valinnat maitotilalla Paljon ehtoja, mutta myös joustavuutta Toimenpiteiden valinnan avulla ja

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen, Kuopio 20.11.2014 4.12.2014 Hannu Känkänen Lämpötilan nousu Lämpenevät

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn? Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn? Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Lannan ravinteet kiertoon Vesiviisas kiertotalous seminaari Säkylä 11.3.2016 Sisältö Muutokset maaseudulla

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia ENPOS Maaseudun Energiaakatemia Jukka Ahokas Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Hannu Mikkola Energian käyttö ja säästö maataloudessa 1.3.2011 1 Maaseudun

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

18.3.2013. Lannan typpi

18.3.2013. Lannan typpi tehokkaasti käyttöön Lannan ravinteet käyttöön hyötyjä tilan taloudelle ja ympäristönsuojelulle, 21.3.2013, Ylistaro-talo, Kaukolanraitti 5, Ylistaro Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Tuotantorakenne ja ravinnetehokkuus vanhempi tutkija, MMM Pentti Seuri, MTT 15.4.2014 Maataloustuotannon ja luonnon ekosysteemin toimintaero 1) ulkopuolinen tuotantopanos KASVI

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Airi Kulmala Baltic Deal -hanke, MTK Aurajoen monet kasvot seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 27.9.2011 Baltic Deal Putting best agricultural

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN

Lisätiedot

Ympäristösitoumus 2015

Ympäristösitoumus 2015 Ympäristösitoumus 2015 Viljelijätukihakukoulutus kevät 2015 Tiedot ovat koulutuspäivän tilanteen mukaisia Esityksen sisältö Sitoumusala ja sen muutokset Sitoutuminen ja lohkokohtainen korvaus Toimenpiteiden

Lisätiedot

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot Tukiehdot kuminanviljelyssä Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot Kuminanviljely ja ympäristötuki Kumina on ympäristötuessa puutarhakasvi ja kuuluu eräät siemenmausteet -ryhmään Kuminalohkolle maksetaan ympäristötukea

Lisätiedot

Tilakohtaisia esimerkkejä

Tilakohtaisia esimerkkejä 02.04.2015 Tilakohtaisia esimerkkejä Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä muuttuu 2015 -hanke Ympäristökorvausjärjestelmä Täydentävät ehdot, maatalousmaan

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

Turkistarhojen Zeolit-Ego Kärpästorjunta ja typensidonta

Turkistarhojen Zeolit-Ego Kärpästorjunta ja typensidonta Turkistarhojen Zeolit-Ego Kärpästorjunta ja typensidonta Zeoliitin tuonti EU-alueen ulkopuolelta Sähköpostikeskustelu toukokuussa 2014 Kärpästoukkien eliminointi Kärpästoukkien tuhoamiseen Turkistarhojen

Lisätiedot

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta

Lisätiedot

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi

Lisätiedot

Kasvinviljely- ja kotieläintilojen yhteistyö - avain tuotannon kestävään tehostamiseen

Kasvinviljely- ja kotieläintilojen yhteistyö - avain tuotannon kestävään tehostamiseen Kasvinviljely- ja kotieläintilojen yhteistyö - avain tuotannon kestävään tehostamiseen Elintarviketuotannon kestävyys seminaari Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos 25.4.2016 1

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Ratkaisuna luomun lisääminen? Mistä kannattavuutta kestävästi? Juva 16.4.2012 Kauko Koikkalainen, MTT

Ratkaisuna luomun lisääminen? Mistä kannattavuutta kestävästi? Juva 16.4.2012 Kauko Koikkalainen, MTT Ratkaisuna luomun lisääminen? Mistä kannattavuutta kestävästi? Juva 16.4.2012 Kauko Koikkalainen, MTT 23.4.2012 www.mt t.f i MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki puh. 020 772 004 s-posti:

Lisätiedot

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Sinimailanen viljelykierrossa Viherlannoitus taloudellinen vaihtoehto yksipuoliseen viljanviljelyyn

Sinimailanen viljelykierrossa Viherlannoitus taloudellinen vaihtoehto yksipuoliseen viljanviljelyyn Sinimailanen viljelykierrossa Viherlannoitus taloudellinen vaihtoehto yksipuoliseen viljanviljelyyn Kasvintuotannon ajankohtaispäivät 8.-9.11.2011 Peter Fritzén/ ProAgria-Finska Hushållningssällskapet

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuus

Luomutuotannon kannattavuus Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen

Lisätiedot

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta

Lisätiedot

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,

Lisätiedot

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen

Lisätiedot

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Ainutlaatuinen Energiaseminaari Hämeenlinna Maaseudun energia-akatemia Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Strategisia valintoja Operatiivisia toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen Lypsykarjatilojen

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI JULKAISUJA 29

HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI JULKAISUJA 29 HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI JULKAISUJA 29 ENERGIAOMAVARAINEN MAATILA SARI IIVONEN, EERO JÄPPINEN, MIKA LAIHANEN, SAMI LUSTE, ARJA NYKÄNEN, TUIJA RANTA-KORHONEN, SARI SEPPÄLÄINEN, PENTTI SEURI,

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?

Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot

Lisätiedot

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

1 Ravinnetaseet Tuusulanjärven valuma-alueen

1 Ravinnetaseet Tuusulanjärven valuma-alueen 1 Ravinnetaseet Tuusulanjärven valuma-alueen tiloilla 25 29 Paula Muukkonen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä 1.1 Johdanto Tuusulanjärveen huuhtoutuu ympäröiviltä maa-alueilta vuosittain noin

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Alus- ja kerääjäkasvipäivä 11.11.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot