Lannan ravinteiden tehokas kierrätys nyt ja tulevaisuudessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lannan ravinteiden tehokas kierrätys nyt ja tulevaisuudessa"

Transkriptio

1 Pentti Seuri vanhempi tutkija MTT Mikkeli Lönnrotinkatu MIKKELI Oulu Lannan ravinteiden tehokas kierrätys nyt ja tulevaisuudessa Karjanlannan merkitys maatalouden ravinnetaloudessa Suomen peltoviljelyn kaikesta sadosta n. 80 % käytetään karjan rehuna. Nautakarjatalous on Suomessa hallitseva kotieläintuotantomuoto, n. 3/4 kaikesta karjanrehusta syötetään naudoille ja 1/4 sioille ja siipikarjalle. Sadon mukana korjataan pelloilta vuosittain keskimäärin typpeä 70 kg/ha ja fosforia 11 kg/ha; lannassa typpeä on jokseenkin puolet (35 kg/ha) koko sadon typpisisällöstä, fosforia lannassa on hieman yli puolet (6,3 kg/ha) koko sadon fosforisisällöstä. Voidaan siis todeta, että karjanlannassa on merkittävä määrä kasvinravinteita koko maataloutta ajatellen. Vielä merkittävämmäksi ravinnelähteeksi lanta osoittautuu, kun tarkastellaan lannan jakautumista Suomen maataloudessa. Karkeasti ottaen puolet (1 milj. ha) Suomen pelloista on karjatilojen hallinnassa, toinen puoli on karjattomien tilojen hallinnassa. Näin ollen niillä tiloilla, joilla lantaa esiintyy, voidaan hehtaarikohtaiset lannan ravinnemäärät kertoa kahdella, tällöin siis keskimäärin suomalaisella karjatilalla on lannassa 70 kg/ha typpeä ja 13 kg fosforia. Ravinnemäärät ovat jokseenkin samansuuruiset kuin mitä karjattomat tilat ostavat lannoitteissa keskimäärin vuosittain. Määriä voi verrata myös karjatilojen omaan toimintaan: lypsykarjatilalta tuotteiden (maito ja liha) mukana ravinteita poistuu vuosittain vain puolet tästä määrästä. Karjanlannan suuresta ravinnemäärästä huolimatta karjatilat kuitenkin ostavat vielä lisäksi merkittävän määrän (lähes 100 kg/ha) typpiväkilannoitteita, lannoitefosforin osto on viime vuosina selvästi vähentynyt. Karjanlannan ravinteet, erityisesti typpi, tulee tällä hetkellä hyvin heikosti hyödynnetyksi. Voidaan arvioida, että väkilannoitetypen hyötysuhde (talteenkorjatun sadon ottama osuus) maataloudessamme on n. 70 %; kun sitä vastoin karjanlannan typestä vain n. 20 % kyetään korjaamaan satona talteen. Karjanlannan ravinteista merkittävä osa joutuukin nykyisin hukkaan ja kuormittaa erityisesti vesistöjä. Lannan ravinteiden heikko hyödyntäminen aiheuttaa myös välillistä ympäristökuormitusta, koska hukkaan joutunut typpi joudutaan korvaamaan väkilannoitetypellä, jonka tuotanto ja käsittely aiheuttaa merkittävää ympäristörasitusta. Koska lannan hukkaan menneet ravinteet joudutaan korvaamaan ostolannoitteilla, kyse on myös taloudellisesta menetyksestä. Karjanlannan hyödyntämisen suurimmat ongelmat Lannan ravinteiden heikko hyödyntäminen kulminoituu kolmeen keskeiseen tekijään: 1) lannan keskittyminen suhteessa peltoalaan 2) korkea satotavoite 3) lannan levitys kasvavalle nurmelle

2 1) Lannan keskittyminen suhteessa peltoalaan Suomen maatalouden ehkä merkittävin muutos viimeisen sukupolven aikana on ollut tuotannon erikoistuminen. Vielä 1960-luvun alussa jokseenkin kaikilla maatiloilla oli kotieläimiä; nykyisin kotieläimiä on vain kolmanneksella maatiloja, pelloista kotieläintilat hallitsevat noin puolta. Kotieläintalous on erikoistunut sekä alueellisesti että tilakohtaisesti. Alueellinen erikoistuminen ilmenee pohjoisen ja itäisen Suomen maito-suomena eteläisen vilja-suomen vastapainona. Alueellisen keskittymisen ohella yksittäiset maatilat ovat lisänneet karjamääräänsä ostorehujen avulla suuremmaksi kuin mitä omien peltojen rehulla pystyisivät karjaa pitämään. Noin kolmannes karjan rehusta on nykyisin ostorehua. Tällaiseen tilakohtaiseen erikoistumiseen on viime aikoina liittynyt samanaikaisesti myös voimakas tilakoon kasvu. Seurauksena on, että aiemmin tasaisesti ympäri kylää pidetty karja on nykyisin keskittynyt yhä harvempiin suuriin kotieläinyksiköihin. Tuotannon erikoistumisella haetaan yleensä kustannussäästöjä. Maatalouden taloudellinen toimintaympäristö on monessa mielessä kuitenkin muuttunut niin, että erikoistuminen ei lannan hyväksikäytön kannalta tuo erityisiä kustannussäästöjä. Satotuotteiden markkinahinta on EU-aikana voimakkaasti vääristynyt pinta-alasidonnaisten suorien tulotukien vuoksi. Vielä 1980-luvulla laskettiin yleisesti niin, että karjanlannan avulla tuotetun lisäsadon arvo kattoi lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvat kustannukset. Suomen toteuttaessa EU:n yleistä maatalouspolitiikkaa tuotteiden markkinahinnat kuitenkin ovat selvästi alentuneet, ilman että lannan käsittelyn ja levityksen kustannukset olisivat alentuneet samassa suhteessa. Näin ollen lannan hyödyntämisestä on EU-jäsenyyden aikana tullut Suomessa taloudellinen rasite. Tilakoon kasvun ja karjanlannan levitykseen tulleiden ympäristönormien tiukentumisen myötä karjanlannan levityskaluston ja levityskapasiteetin lisäkustannukset syövät keskittymisen taloudellisia hyötyjä. Koska levityskapasiteettia ei ole enää taloudellisesti mielekästä kasvattaa kevätlevityksen toteuttamiseksi, on rinnalle tullut vaihtoehtoisia levitysaikoja ja tapoja. Useimmiten kevätlevityksen vaihtoehdot merkitsevät heikompaa lannan ravinteiden hyödyntämistä. EU:n maatalous- ja ympäristöpolitiikka eivät ole onnistuneet jakamaan tällä hetkellä tarkoituksenmukaisesti kasvinravinteiden kierrätysvelvollisuutta: vaikka merkittävä osa karjanlannan ravinteista on peräisin kasvinviljelytiloilta, kasvinviljelytiloilla ei ole mitään velvoitteita ei taloudellisia eikä teknisiä hyödyntää kierrätysravinteita omassa toiminnassaan. Päinvastoin, toteutettu EU:n maatalouspolitiikka tarjoaa väkilannoitteiden käyttäjille merkittävää kustannusetua karjanlannan kierrätysravinteiden käyttäjiin nähden. Vaikka fosforilannoituksessa valtakunnallisesti on saavutettu nyt kohtuullinen tasapaino, on vaarana, että tulevaisuudessa karjatalouden ja kasvintuotannon eriytymisen seurauksena osaa pelloista fosforilannoitetaan karjanlannan muodossa tarpeettoman voimakkaasti ja samanaikaisesti kierrätysfosforia käyttämättömät kasvinviljelytilat ajautuvat fosforiniukkuuteen. Kannattaa pitää mielessä, että fosforin kertyminen maahan on hidas prosessi. Ei ole luultavaa, että nykyisten karjatilojen tämänhetkinen karjanlannan käyttö heijastaisi heidän peltomaidensa fosforitilaa pitkän ajan kuluessa. On erittäin todennäköistä, että jatkuva fosforin ylilannoitus merkitsee voimakasta fosforihuuhtoutumien lisääntymistä tällaisilla mailla tietyn kyllästymispisteen jälkeen. Maassa on siis luonnostaan rajallinen määrä fosforin sitomiskapasiteettia, joka täytyttyään johtaa fosforihuuhtoutuman voimakkaaseen nousuun.

3 2) Korkea satotavoite Kasvien sadon määrään eniten vaikuttava ravinne on typpi. Typpiväkilannoituksen avulla kyetään nykyisin melko tarkasti ennustamaan tulevan sadon määrä. Vaikka typpilannoituksen lisääminen pääsääntöisesti lisää myös sadon määrää, ei lannoitetyppeä kannata lisätä määräänsä enempää, koska jokainen lisätyppikilo antaa aina pienemmän ja pienemmän sadonlisän (alenevan rajatuotoksen laki). Typpilannoituksen taloudellinen optimi on löydetty silloin, kun viimeisellä typpikilolla saatu sadonlisä kattaa lannoituksen kustannuksen (rajatuotto = rajakustannus). Mitä kalliimpaa lannoite on suhteessa tuotteen hintaan, sitä alemmalla tasolla lannoituksen taloudellinen optimi on. Ympäristölainsäädäntö ja ympäristötukijärjestelmä rajoittavat typen käyttöä (nitraattidirektiivi, kasvikohtaiset typpilannoitusrajat) maatiloilla. Tähänastisen Suomen EU-jäsenyyden aikana väkilannoitetypen hinta suhteessa sadon hintaan on pääsääntöisesti ollut sellainen, että typpilannoituksen ylärajan on asettanut ensisijaisesti ympäristönormit eikä rajakustannus. Näin ollen viljelijät ovat jatkuvasti tilanteessa, jossa typen käyttörajoitukset leikkaavat heidän tulojaan (alentavat satoa). Kaikissa tapauksissa viljantuotannossa ei näin ole, mutta korkealaatuisen säilörehunurmen tuotannossa tilanne on selvimmin näin. Karjanlannan ravinteet poikkeavat väkilannoitteiden ravinteista merkittävästi. Kun pääosa väkilannoitteiden ravinteista on suoraan vesiliukoisessa muodossa (mineraalimuodossa), on lannan ravinteista suuri osa sitoutunut orgaaniseen materiaaliin eikä ole sellaisenaan kasvien käytettävissä. Sitä mukaa kun lannan orgaaninen aines hajoaa mikrobien hajotustoiminnan seurauksena maassa, vapautuvat ravinteet kasvien käyttöön. Neuvonnallisessa materiaalissa puhutaan usein lannan osalta vain liukoisista ravinteista (erityisesti typen osalla). Lannoitussuositukset laaditaan pääsääntöisesti juuri typen liukoisen määrän perusteella. Tämä merkitsee sitä, että tavoiteltaessa jotakin tiettyä typpilannoitusvaikutusta karjanlannan avulla, annetaan lannan muodossa kokonaistyppeä aina selvästi enemmän kuin väkilannoitteina annettaisiin. Tyypillisesti lietelannassa liukoisen typen osuus on noin puolet ja kuivikelannassa noin kolmannes. Koska maatalouden toimintaympäristössä typpilannoituksen rajoittamisella leikataan tällä hetkellä sadon määrää, pyrkivät viljelijät luonnollisesti maksimoimaan typpilannoituksen. Koska väkilannoitetyppikilon tuotantovaikutus on selvästi parempi kuin karjanlannan kokonaistypppikilon, priorisoivat viljelijät voimakkaasti väkilannoitetypen käytön suhteessa karjanlantaan. Elämme siis tilanteessa, jossa viljelijällä on taloudellinen motiivi korvata karjanlannan typpikilo väkilannoitetypellä eikä päinvastoin! Tämä selittää helposti sen, miksi karjatilat ostavat väkilannoitetyppeä (jopa enemmän kuin kasvinviljelytilat konsanaan), vaikka heillä jo on miltei tarpeeksi typpeä (70 kg/ha) karjanlannan muodossa. Mikäli tilanne olisi toisin päin - typen hinnalla rajoitettaisiin typen käyttöä muodostuisi viljelijöille voimakas taloudellinen kannustin hyödyntää olemassa oleva typpilannoitus (karjanlanta) mahdollisimman tehokkaasti ja pidättäytyä mahdollisimman pitkälle väkilannoitetypen käytöstä. Näkisin, että ympäristöperustein ennen pitkää joudutaan tilanteeseen, jossa typpilannoituksen kustannus oleellisesti kohoaa nykyisestä.

4 3) Lannan levitys kasvavalle nurmelle Kotieläintuotannon erikoistuminen on johtanut paitsi suureen eläinmäärään hehtaaria kohti myös siihen, että kotieläintiloilla entistä suurempi osa pelloista on pelkästään (monivuotisilla) nurmilla, ääritapauksissa koko peltoala. Tällöin joudutaan väistämättä tilanteeseen, jossa lantaa joudutaan levittämään myös kasvavalle nurmelle. Tilanne on äärimmäisen huono lannan ravinteiden hyväksikäyttöä ajatellen. Pääsääntöisesti kasvavalle nurmelle annettu karjanlanta tulee aina huonommin hyödynnetyksi kuin kevätmuokkauksen yhteydessä viljoille annettu karjanlanta. Tiloilla, joilla lypsykarjan korkean maitotuotoksen vuoksi ei ole mitään edellytyksiä ottaa riskiä nurmirehun laadun suhteen (korkea sulavuus, korkea valkuaispitoisuus), ei käytännössä ole mahdollista tuottaa nurmirehua ilman väkilannoitetyppeä, vaikka lannan muodossa typpeä määrällisesti olisi miten runsaasti hyvänsä. Usein on vielä niin, että korkea tuotos yhdistyy runsaaseen ostorehun käyttöön, mikä merkitsee entistä suurempaa syntyvän lannan määrää hehtaaria kohti. Tällaisilla tiloilla lannan typen hyödyntämisaste saattaa jäädä alle kymmenenkin prosentin. Monivuotinen nurmi sinänsä on ravinnetalouden kannalta varsin ihanteellinen, oleellisesti parempi kuin vuosittain muokattavat viljapellot. Ympärivuotinen kasvipeitteisyys estää tehokkaasti eroosiota ja elävä kasvusto pystyy hyödyntämään maan ravinteita jo aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä, toisin kuin viljapellot. Monivuotisten nurmien juuristo on myös omaa luokkaansa, voimakas juuristo kykenee tehokkaaseen ravinteiden ja veden ottoon. Nurmen ravinnetalouden ongelmat yhdistyvät aiemmin kuvattuun korkeaan satotavoitteeseen, sekä määrällisen että laadullisen tavoitteen vuoksi. Heinänurmissa nurmen fysiologisen iän karttuessa tapahtuu kaksi voimakasta muutosta: nurmirehun sulavuus alenee jyrkästi ja samanaikaisesti nurmirehun valkuaispitoisuus laskee voimakkaasti nämä siis tapahtuvat jo paljon ennen kuin kasvusto on saavuttanut kuiva-ainesatomaksiminsa. Yleensä korjuuajankohta määrittyy ensisijaisesti sulavuuden perusteella. Jos typen saanti on niukkaa, ehtii sadon valkuaispitoisuus laskea tavoiteltua alemmaksi liian aikaisin. Jos taas korjuu tapahtuisi tavoitevalkuaisen perusteella, saattaisi kuiva-ainesato jäädä liian alhaiseksi. Yleensä riittävä typen saanti varmistetaan joko suurella karjanlannan määrällä, tai antamalla karjanlannan lisäksi väkilannoitetyppeä. Kummassakin tapauksessa typen tappiot muodostuvat suuriksi. Keinoja tehostaa karjanlannan ravinteiden hyödyntämistä Kuten edellä kävi ilmi, karjanlannan ravinteiden hyödyntäminen jää heikoksi paljolti itse tuotannon toiminnallisten heikkouksien vuoksi ei niinkään heikon teknologian tai tahallisten laiminlyöntien vuoksi. Keskeiset tuotannon toiminnalliset heikkoudet ovat taloudellisen kannusteen puute lannan tehokkaaseen hyväksikäyttöön sekä tuotannon rakenteellinen heikkous (kasvintuotannon ja kotieläintuotannon eriytyminen). Esitän kaksi ratkaisukeinoa. Kummankin laajamittainen toteuttaminen yhdessä merkitsisi koko Suomen maatalouden ravinteiden hyväksikäytön merkittävää tehostumista. Typen osalta maatalouteen lisättävän ulkopuolisen typen (väkilannoitetyppi, biologinen typensidontatyppi) tarve vähenisi noin kolmanneksen. Vesistökuormituksen osalta vähennys olisi luultavasti tätäkin suurempi, koska todennäköisesti vähennys vaikuttaisi huuhtoumatappioihin suhteellisesti enemmän kuin typen kaasumaisiin tappioihin.

5 A) Kasvintuotannon ja kotieläintuotannon integrointi Maatalouden tilakohtaiselle erikoistumiselle on vahvat taloudellis-tekniset perusteensa. Sen sijaan alueellisen erikoistumisen on vaikea nähdä tuottavan mitään erityisiä hyötyjä. Tämän perusteella maatilat voisivat tulevaisuudessa tehdä eri tuotantosuuntien kesken tiiviimpää yhteistyötä ja näin karjanlannan hyväksikäyttö viljanviljelyssä tulisi mahdolliseksi. Niin kauan kun samalla seutukunnalla tilojen enemmistö edustaa vain jompaakumpaa tuotantosuuntaa, ei yhteistyö ole mahdollista. Ehdotus merkitsisi siis alueellisen erikoistumisen purkamista. Suomessa oli jonkin aikaa käytössä karjanlannan käytön tehostamistoimi, jossa vastaanottava tila sai erityistä ympäristötukea. Toimi edustaa oikeanlaista ajattelua ja olisi ensi askel oikeaan suuntaan. Jostakin syystä Brysselissä asia käännettiin päälaelleen ja menettelyn ei katsottu noudattavan aiheuttaja-periaatetta. Näkisin, että asia on täsmälleen päinvastoin: karjattomat tilat eivät kanna aiheuttaja-periaatteen mukaista vastuutaan kierrättää ravinteitaan, jotka karjattomien tilojen toiminta on maatalouteen maatalouden ulkopuolelta pumpannut. Ilman erillistä ympäristötukeakin kasvinviljelytilojen ja kotieläintilojen olisi kannattavaa (siis kannattavampaa kuin nykyinen toiminta) hyödyntää lanta yhdessä. Jokseenkin kaikissa tapauksissa saman karjanlannan käyttö viljanviljelyssä antaisi paremman sadonlisän kuin sama lanta karjatilan nurmiviljelyssä. Parhaimmillaan viljanviljelyssä karjanlannan typen hyödyntämisaste voidaan kaksin - kolminkertaistaa karjatilan nurmilevitykseen verrattuna. Hyvin toimiva naapuriyhteistyö mahdollistaisi myös yhteisen viljelykierron käyttämistä. Tällöin viljatila saisi kiertoon kaivattua nurmiviljelyä ja vastaavasti karjatila viljaa. Jos tilat haluaisivat pitää sitkeästi kiinni omasta erikoistumisalastaan, mikään ei estäisi karjatilaa edelleenkin korjaamasta vain nurmirehua (nyt siis sekä omalta että naapurin lohkoilta) ja viljatilaa puolestaan puimasta viljaa (vaihtovuokraus). B) Nurmipalkokasvien viljely (apila-heinänurmet) Keskeisin mekanismi lannan heikkoon hyödyntämiseen on heinänurmien korkea typpilannoitusvaatimus tuotettaessa korkealaatuista nurmirehua. Käytettäessä nurmipalkokasveja (apilaa, mailasia) kyetään saavuttamaan lähes yhtä korkea valkuaispitoisuus kokonaan ilman typpiväkilannoitusta. Toki biologinen typensidontatyppikin on lisätyppeä maatalouteen ja aiheuttaa ympäristörasitusta, mutta biologisen typensidonnan typpi saadaan nurmisatoon kokonaan ilman tappioita. Kun siis väkilannoitetypen hyödyntämisaste on voimaperäisessä nurmiviljelyssä noin 70 % luokkaa, tapahtuu nurmirehun tuotanto typensitojakasvien avulla 100 prosentin hyödyntämisasteella. Biologisen typensidonnan typpeä ei voi tulla peltoon ilman, että syntyy biomassaa (nurmisatoa) sitä vastaavasti. Nurmiviljelyn perustuminen palkokasveihin sisältää jonkin verran suuremman laaturiskin kuin väkilannoitettu heinänurmi. Eri korjuukertojen ja eri vuosien väliset laatuvaihtelut ovat jonkin verran suuremmat. Tämä merkitsee tinkimistä karjan keskituotoksen osalta. Apilanurmien viljely on usein myös selkeä pakettiratkaisu. Menestyksekäs apilanviljely edellyttää kohtuullista kasvinvuorotusta, arviolta maksimissaan 60 % pellosta voi olla jatkuvasti apilanurmilla apilan tautien ehkäisemiseksi. Tällainen kasvinvuorotus luo automaattisesti tilaa karjanlannan levitykselle kevätmuokkauksen yhteydessä, jolloin vältytään automaattisesti kasvavalle nurmelle levittämiseltä. Vastapainona apilan aiheuttamalle sato- ja laatuvaihteluille sekä siitä aiheutuville menetyksille maidontuotannossa, voi karjatila luopua kokonaan väkilannoitetypen hankinnasta. Uskoisin, että korkeiden typpilannoitteiden hintojen vallitessa biologiseen typensidontaan pohjautuva karjatalous on varteenotettava viljelystrategia lähitulevaisuudessa.

6

Ravinteiden tehokas hyödyntäminen Ravinnetasepäivä, RAE ravinnehävikit euroiksi ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli

Ravinteiden tehokas hyödyntäminen Ravinnetasepäivä, RAE ravinnehävikit euroiksi ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli Ravinteiden tehokas hyödyntäminen Ravinnetasepäivä, RAE ravinnehävikit euroiksi 22.11.2013 ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli Pentti Seuri MTT Mikkeli pentti.seuri@mtt.fi 21.01.2014 Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,

Lisätiedot

Bionurmi-loppuseminaari Säätytalo

Bionurmi-loppuseminaari Säätytalo Bionurmi-loppuseminaari 13.3.2014 Säätytalo Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva Lehtonen, Jukka

Lisätiedot

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari

Suot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Suot maataloudessa Martti Esala ja Merja Myllys, MTT Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Alussa oli suo, kuokka ja Jussi (soiden maatalouskäytön historiaa) Satunnaisia mainintoja soiden raivauksesta pelloiksi

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki

Lisätiedot

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän

Lisätiedot

Kerääjäkasvikokemuksia

Kerääjäkasvikokemuksia Kerääjäkasvikokemuksia Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2016 Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto

Lisätiedot

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa Huomisen osaajat hankkeen asiantuntijaluentopäivä Mustiala 27.9.2013 Hannu Känkänen Aluskasvi Kylvetään samalla kuin pääkasvi tai sen kasvun aikana

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Tuotantorakenne ja ravinnetehokkuus vanhempi tutkija, MMM Pentti Seuri, MTT 15.4.2014 Maataloustuotannon ja luonnon ekosysteemin toimintaero 1) ulkopuolinen tuotantopanos KASVI

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta

Lisätiedot

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja

Lisätiedot

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Säilörehut rahaksi Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ja pienryhmätoiminta; Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi Valtakunnallinen nurmen

Lisätiedot

Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa

Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta, LUKE, Maaninka FootPrintBeef-hankkeen loppuseminaari 21-4-2016 Helsinki Naudanlihantuotannon ympäristöhaitat Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?

Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn? Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn? Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Lannan ravinteet kiertoon Vesiviisas kiertotalous seminaari Säkylä 11.3.2016 Sisältö Muutokset maaseudulla

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot

Lisätiedot

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta?

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Erityisasiantuntija, kasvintuotanto ja ympäristö ProAgria Oulu Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Tarvitsemme oikeisiin asioihin paneutuvaa perusteellista tutkimusta,

Lisätiedot

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa

Lisätiedot

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana

Lisätiedot

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kasvinviljely- ja kotieläintilojen yhteistyö - avain tuotannon kestävään tehostamiseen

Kasvinviljely- ja kotieläintilojen yhteistyö - avain tuotannon kestävään tehostamiseen Kasvinviljely- ja kotieläintilojen yhteistyö - avain tuotannon kestävään tehostamiseen Elintarviketuotannon kestävyys seminaari Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos 25.4.2016 1

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot

Maatalouden keinot ravinnekierrätyksessä

Maatalouden keinot ravinnekierrätyksessä Maatalouden keinot ravinnekierrätyksessä Itämerihaasteen valtakunnallinen seminaari Kaarina 14.12.2016 Aino Launto-Tiuttu & Airi Kulmala Kierrätys on vanha juttu Kierrätys ei ole uutta maataloudessa Viljelyksiä

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat

Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Ainutlaatuinen Energiaseminaari Hämeenlinna Maaseudun energia-akatemia Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Strategisia valintoja Operatiivisia toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen Lypsykarjatilojen

Lisätiedot

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041

Lisätiedot

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus Palkokasvi tutkimus Suomessa Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus arja.nykanen@mtt.fi Arja Nykänen Erikoistutkija Tutkimusaiheet - palkokasvinurmet - palkoviljat kokoviljasäilörehuna

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden

Lisätiedot

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Milloin maatilalla tuotanto toimii hyvin? Kun lehmä voi hyvin se tuottaa

Lisätiedot

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen

Lisätiedot

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa

Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Teho plus: Maatalous ja ympäristö talousseminaari 9.4. 2013 Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen

Lisätiedot

Ympäristöministeriö 1(5) LAUSUNTO 2.9.2013

Ympäristöministeriö 1(5) LAUSUNTO 2.9.2013 1(5) Ympäristöministeriö Viite: Lausuntopyyntö luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) Luomuviljelyn keinot ravinnekierrätyksessä 14.12.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Luomun tavoitteet ja keinot ravinnekierrätyksessä

Lisätiedot

Yara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta

Yara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta Maa- ja metsätalousministeriö maaseudun kehittämisyksikkö kirjaamo, PL 30, 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@mmm.fi Yara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta 7.7. Ympäristökorvaukset

Lisätiedot

MTT:n monimuotoisuusseminaari Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa?

MTT:n monimuotoisuusseminaari Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa? MTT:n monimuotoisuusseminaari 2006 Miltä maatalouden monimuotoisuus vaikuttaa eri tulevaisuusskenaarioiden valossa? - peilausta tulevaisuudentutkimuksen näkökulmasta Pasi Rikkonen (MTT Taloustutkimus)

Lisätiedot

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,

Lisätiedot

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

Kerääjäkasveista biokaasua

Kerääjäkasveista biokaasua Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 2.12.2016 Valtioneuvosto hyväksyi uuden

Lisätiedot

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Elintarvike ja Maatalous Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Luonnonvara-alan yksikkö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Lisätiedot

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 11.3.2010 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus

Lisätiedot

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö

Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K

Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi & Sanna Kykkänen, Maaninka Miika Hartikainen, Ruukki Kiitokset: Minna Toivakka, Raimo Kauppila & Juha Liespuu,

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot

Tukihaku 2016. Täydentävät ehdot Tukihaku 2016 Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputken torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Kesantojen

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen

Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot. Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Maatalouden muuttuvat tuotantomuodot Maatalousyrittäjien työhyvinvointi Työpaja, Tampere 6.2.2013 Perttu Pyykkönen Teemat 1. Kotieläintuotannon rakennemuutos 2. Viljelijäperheen työpanoksen riittävyys

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 23.9.15 Valtioneuvoston asetus eräiden

Lisätiedot

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan

Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Tieteen päivät 9.1. 2013 TALOUS KRIISIN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Päärakennus, sali 13 Talouskriisin vaikutukset Itämeren tilaan Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin

Lisätiedot

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö

Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI JULKAISUJA 29

HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI JULKAISUJA 29 HELSINGIN YLIOPISTO RURALIA-INSTITUUTTI JULKAISUJA 29 ENERGIAOMAVARAINEN MAATILA SARI IIVONEN, EERO JÄPPINEN, MIKA LAIHANEN, SAMI LUSTE, ARJA NYKÄNEN, TUIJA RANTA-KORHONEN, SARI SEPPÄLÄINEN, PENTTI SEURI,

Lisätiedot

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä

Lisätiedot