Lannan ravinteiden tehokas kierrätys nyt ja tulevaisuudessa
|
|
- Niko Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pentti Seuri vanhempi tutkija MTT Mikkeli Lönnrotinkatu MIKKELI pentti.seuri@mtt.fi Oulu Lannan ravinteiden tehokas kierrätys nyt ja tulevaisuudessa Karjanlannan merkitys maatalouden ravinnetaloudessa Suomen peltoviljelyn kaikesta sadosta n. 80 % käytetään karjan rehuna. Nautakarjatalous on Suomessa hallitseva kotieläintuotantomuoto, n. 3/4 kaikesta karjanrehusta syötetään naudoille ja 1/4 sioille ja siipikarjalle. Sadon mukana korjataan pelloilta vuosittain keskimäärin typpeä 70 kg/ha ja fosforia 11 kg/ha; lannassa typpeä on jokseenkin puolet (35 kg/ha) koko sadon typpisisällöstä, fosforia lannassa on hieman yli puolet (6,3 kg/ha) koko sadon fosforisisällöstä. Voidaan siis todeta, että karjanlannassa on merkittävä määrä kasvinravinteita koko maataloutta ajatellen. Vielä merkittävämmäksi ravinnelähteeksi lanta osoittautuu, kun tarkastellaan lannan jakautumista Suomen maataloudessa. Karkeasti ottaen puolet (1 milj. ha) Suomen pelloista on karjatilojen hallinnassa, toinen puoli on karjattomien tilojen hallinnassa. Näin ollen niillä tiloilla, joilla lantaa esiintyy, voidaan hehtaarikohtaiset lannan ravinnemäärät kertoa kahdella, tällöin siis keskimäärin suomalaisella karjatilalla on lannassa 70 kg/ha typpeä ja 13 kg fosforia. Ravinnemäärät ovat jokseenkin samansuuruiset kuin mitä karjattomat tilat ostavat lannoitteissa keskimäärin vuosittain. Määriä voi verrata myös karjatilojen omaan toimintaan: lypsykarjatilalta tuotteiden (maito ja liha) mukana ravinteita poistuu vuosittain vain puolet tästä määrästä. Karjanlannan suuresta ravinnemäärästä huolimatta karjatilat kuitenkin ostavat vielä lisäksi merkittävän määrän (lähes 100 kg/ha) typpiväkilannoitteita, lannoitefosforin osto on viime vuosina selvästi vähentynyt. Karjanlannan ravinteet, erityisesti typpi, tulee tällä hetkellä hyvin heikosti hyödynnetyksi. Voidaan arvioida, että väkilannoitetypen hyötysuhde (talteenkorjatun sadon ottama osuus) maataloudessamme on n. 70 %; kun sitä vastoin karjanlannan typestä vain n. 20 % kyetään korjaamaan satona talteen. Karjanlannan ravinteista merkittävä osa joutuukin nykyisin hukkaan ja kuormittaa erityisesti vesistöjä. Lannan ravinteiden heikko hyödyntäminen aiheuttaa myös välillistä ympäristökuormitusta, koska hukkaan joutunut typpi joudutaan korvaamaan väkilannoitetypellä, jonka tuotanto ja käsittely aiheuttaa merkittävää ympäristörasitusta. Koska lannan hukkaan menneet ravinteet joudutaan korvaamaan ostolannoitteilla, kyse on myös taloudellisesta menetyksestä. Karjanlannan hyödyntämisen suurimmat ongelmat Lannan ravinteiden heikko hyödyntäminen kulminoituu kolmeen keskeiseen tekijään: 1) lannan keskittyminen suhteessa peltoalaan 2) korkea satotavoite 3) lannan levitys kasvavalle nurmelle
2 1) Lannan keskittyminen suhteessa peltoalaan Suomen maatalouden ehkä merkittävin muutos viimeisen sukupolven aikana on ollut tuotannon erikoistuminen. Vielä 1960-luvun alussa jokseenkin kaikilla maatiloilla oli kotieläimiä; nykyisin kotieläimiä on vain kolmanneksella maatiloja, pelloista kotieläintilat hallitsevat noin puolta. Kotieläintalous on erikoistunut sekä alueellisesti että tilakohtaisesti. Alueellinen erikoistuminen ilmenee pohjoisen ja itäisen Suomen maito-suomena eteläisen vilja-suomen vastapainona. Alueellisen keskittymisen ohella yksittäiset maatilat ovat lisänneet karjamääräänsä ostorehujen avulla suuremmaksi kuin mitä omien peltojen rehulla pystyisivät karjaa pitämään. Noin kolmannes karjan rehusta on nykyisin ostorehua. Tällaiseen tilakohtaiseen erikoistumiseen on viime aikoina liittynyt samanaikaisesti myös voimakas tilakoon kasvu. Seurauksena on, että aiemmin tasaisesti ympäri kylää pidetty karja on nykyisin keskittynyt yhä harvempiin suuriin kotieläinyksiköihin. Tuotannon erikoistumisella haetaan yleensä kustannussäästöjä. Maatalouden taloudellinen toimintaympäristö on monessa mielessä kuitenkin muuttunut niin, että erikoistuminen ei lannan hyväksikäytön kannalta tuo erityisiä kustannussäästöjä. Satotuotteiden markkinahinta on EU-aikana voimakkaasti vääristynyt pinta-alasidonnaisten suorien tulotukien vuoksi. Vielä 1980-luvulla laskettiin yleisesti niin, että karjanlannan avulla tuotetun lisäsadon arvo kattoi lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvat kustannukset. Suomen toteuttaessa EU:n yleistä maatalouspolitiikkaa tuotteiden markkinahinnat kuitenkin ovat selvästi alentuneet, ilman että lannan käsittelyn ja levityksen kustannukset olisivat alentuneet samassa suhteessa. Näin ollen lannan hyödyntämisestä on EU-jäsenyyden aikana tullut Suomessa taloudellinen rasite. Tilakoon kasvun ja karjanlannan levitykseen tulleiden ympäristönormien tiukentumisen myötä karjanlannan levityskaluston ja levityskapasiteetin lisäkustannukset syövät keskittymisen taloudellisia hyötyjä. Koska levityskapasiteettia ei ole enää taloudellisesti mielekästä kasvattaa kevätlevityksen toteuttamiseksi, on rinnalle tullut vaihtoehtoisia levitysaikoja ja tapoja. Useimmiten kevätlevityksen vaihtoehdot merkitsevät heikompaa lannan ravinteiden hyödyntämistä. EU:n maatalous- ja ympäristöpolitiikka eivät ole onnistuneet jakamaan tällä hetkellä tarkoituksenmukaisesti kasvinravinteiden kierrätysvelvollisuutta: vaikka merkittävä osa karjanlannan ravinteista on peräisin kasvinviljelytiloilta, kasvinviljelytiloilla ei ole mitään velvoitteita ei taloudellisia eikä teknisiä hyödyntää kierrätysravinteita omassa toiminnassaan. Päinvastoin, toteutettu EU:n maatalouspolitiikka tarjoaa väkilannoitteiden käyttäjille merkittävää kustannusetua karjanlannan kierrätysravinteiden käyttäjiin nähden. Vaikka fosforilannoituksessa valtakunnallisesti on saavutettu nyt kohtuullinen tasapaino, on vaarana, että tulevaisuudessa karjatalouden ja kasvintuotannon eriytymisen seurauksena osaa pelloista fosforilannoitetaan karjanlannan muodossa tarpeettoman voimakkaasti ja samanaikaisesti kierrätysfosforia käyttämättömät kasvinviljelytilat ajautuvat fosforiniukkuuteen. Kannattaa pitää mielessä, että fosforin kertyminen maahan on hidas prosessi. Ei ole luultavaa, että nykyisten karjatilojen tämänhetkinen karjanlannan käyttö heijastaisi heidän peltomaidensa fosforitilaa pitkän ajan kuluessa. On erittäin todennäköistä, että jatkuva fosforin ylilannoitus merkitsee voimakasta fosforihuuhtoutumien lisääntymistä tällaisilla mailla tietyn kyllästymispisteen jälkeen. Maassa on siis luonnostaan rajallinen määrä fosforin sitomiskapasiteettia, joka täytyttyään johtaa fosforihuuhtoutuman voimakkaaseen nousuun.
3 2) Korkea satotavoite Kasvien sadon määrään eniten vaikuttava ravinne on typpi. Typpiväkilannoituksen avulla kyetään nykyisin melko tarkasti ennustamaan tulevan sadon määrä. Vaikka typpilannoituksen lisääminen pääsääntöisesti lisää myös sadon määrää, ei lannoitetyppeä kannata lisätä määräänsä enempää, koska jokainen lisätyppikilo antaa aina pienemmän ja pienemmän sadonlisän (alenevan rajatuotoksen laki). Typpilannoituksen taloudellinen optimi on löydetty silloin, kun viimeisellä typpikilolla saatu sadonlisä kattaa lannoituksen kustannuksen (rajatuotto = rajakustannus). Mitä kalliimpaa lannoite on suhteessa tuotteen hintaan, sitä alemmalla tasolla lannoituksen taloudellinen optimi on. Ympäristölainsäädäntö ja ympäristötukijärjestelmä rajoittavat typen käyttöä (nitraattidirektiivi, kasvikohtaiset typpilannoitusrajat) maatiloilla. Tähänastisen Suomen EU-jäsenyyden aikana väkilannoitetypen hinta suhteessa sadon hintaan on pääsääntöisesti ollut sellainen, että typpilannoituksen ylärajan on asettanut ensisijaisesti ympäristönormit eikä rajakustannus. Näin ollen viljelijät ovat jatkuvasti tilanteessa, jossa typen käyttörajoitukset leikkaavat heidän tulojaan (alentavat satoa). Kaikissa tapauksissa viljantuotannossa ei näin ole, mutta korkealaatuisen säilörehunurmen tuotannossa tilanne on selvimmin näin. Karjanlannan ravinteet poikkeavat väkilannoitteiden ravinteista merkittävästi. Kun pääosa väkilannoitteiden ravinteista on suoraan vesiliukoisessa muodossa (mineraalimuodossa), on lannan ravinteista suuri osa sitoutunut orgaaniseen materiaaliin eikä ole sellaisenaan kasvien käytettävissä. Sitä mukaa kun lannan orgaaninen aines hajoaa mikrobien hajotustoiminnan seurauksena maassa, vapautuvat ravinteet kasvien käyttöön. Neuvonnallisessa materiaalissa puhutaan usein lannan osalta vain liukoisista ravinteista (erityisesti typen osalla). Lannoitussuositukset laaditaan pääsääntöisesti juuri typen liukoisen määrän perusteella. Tämä merkitsee sitä, että tavoiteltaessa jotakin tiettyä typpilannoitusvaikutusta karjanlannan avulla, annetaan lannan muodossa kokonaistyppeä aina selvästi enemmän kuin väkilannoitteina annettaisiin. Tyypillisesti lietelannassa liukoisen typen osuus on noin puolet ja kuivikelannassa noin kolmannes. Koska maatalouden toimintaympäristössä typpilannoituksen rajoittamisella leikataan tällä hetkellä sadon määrää, pyrkivät viljelijät luonnollisesti maksimoimaan typpilannoituksen. Koska väkilannoitetyppikilon tuotantovaikutus on selvästi parempi kuin karjanlannan kokonaistypppikilon, priorisoivat viljelijät voimakkaasti väkilannoitetypen käytön suhteessa karjanlantaan. Elämme siis tilanteessa, jossa viljelijällä on taloudellinen motiivi korvata karjanlannan typpikilo väkilannoitetypellä eikä päinvastoin! Tämä selittää helposti sen, miksi karjatilat ostavat väkilannoitetyppeä (jopa enemmän kuin kasvinviljelytilat konsanaan), vaikka heillä jo on miltei tarpeeksi typpeä (70 kg/ha) karjanlannan muodossa. Mikäli tilanne olisi toisin päin - typen hinnalla rajoitettaisiin typen käyttöä muodostuisi viljelijöille voimakas taloudellinen kannustin hyödyntää olemassa oleva typpilannoitus (karjanlanta) mahdollisimman tehokkaasti ja pidättäytyä mahdollisimman pitkälle väkilannoitetypen käytöstä. Näkisin, että ympäristöperustein ennen pitkää joudutaan tilanteeseen, jossa typpilannoituksen kustannus oleellisesti kohoaa nykyisestä.
4 3) Lannan levitys kasvavalle nurmelle Kotieläintuotannon erikoistuminen on johtanut paitsi suureen eläinmäärään hehtaaria kohti myös siihen, että kotieläintiloilla entistä suurempi osa pelloista on pelkästään (monivuotisilla) nurmilla, ääritapauksissa koko peltoala. Tällöin joudutaan väistämättä tilanteeseen, jossa lantaa joudutaan levittämään myös kasvavalle nurmelle. Tilanne on äärimmäisen huono lannan ravinteiden hyväksikäyttöä ajatellen. Pääsääntöisesti kasvavalle nurmelle annettu karjanlanta tulee aina huonommin hyödynnetyksi kuin kevätmuokkauksen yhteydessä viljoille annettu karjanlanta. Tiloilla, joilla lypsykarjan korkean maitotuotoksen vuoksi ei ole mitään edellytyksiä ottaa riskiä nurmirehun laadun suhteen (korkea sulavuus, korkea valkuaispitoisuus), ei käytännössä ole mahdollista tuottaa nurmirehua ilman väkilannoitetyppeä, vaikka lannan muodossa typpeä määrällisesti olisi miten runsaasti hyvänsä. Usein on vielä niin, että korkea tuotos yhdistyy runsaaseen ostorehun käyttöön, mikä merkitsee entistä suurempaa syntyvän lannan määrää hehtaaria kohti. Tällaisilla tiloilla lannan typen hyödyntämisaste saattaa jäädä alle kymmenenkin prosentin. Monivuotinen nurmi sinänsä on ravinnetalouden kannalta varsin ihanteellinen, oleellisesti parempi kuin vuosittain muokattavat viljapellot. Ympärivuotinen kasvipeitteisyys estää tehokkaasti eroosiota ja elävä kasvusto pystyy hyödyntämään maan ravinteita jo aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä, toisin kuin viljapellot. Monivuotisten nurmien juuristo on myös omaa luokkaansa, voimakas juuristo kykenee tehokkaaseen ravinteiden ja veden ottoon. Nurmen ravinnetalouden ongelmat yhdistyvät aiemmin kuvattuun korkeaan satotavoitteeseen, sekä määrällisen että laadullisen tavoitteen vuoksi. Heinänurmissa nurmen fysiologisen iän karttuessa tapahtuu kaksi voimakasta muutosta: nurmirehun sulavuus alenee jyrkästi ja samanaikaisesti nurmirehun valkuaispitoisuus laskee voimakkaasti nämä siis tapahtuvat jo paljon ennen kuin kasvusto on saavuttanut kuiva-ainesatomaksiminsa. Yleensä korjuuajankohta määrittyy ensisijaisesti sulavuuden perusteella. Jos typen saanti on niukkaa, ehtii sadon valkuaispitoisuus laskea tavoiteltua alemmaksi liian aikaisin. Jos taas korjuu tapahtuisi tavoitevalkuaisen perusteella, saattaisi kuiva-ainesato jäädä liian alhaiseksi. Yleensä riittävä typen saanti varmistetaan joko suurella karjanlannan määrällä, tai antamalla karjanlannan lisäksi väkilannoitetyppeä. Kummassakin tapauksessa typen tappiot muodostuvat suuriksi. Keinoja tehostaa karjanlannan ravinteiden hyödyntämistä Kuten edellä kävi ilmi, karjanlannan ravinteiden hyödyntäminen jää heikoksi paljolti itse tuotannon toiminnallisten heikkouksien vuoksi ei niinkään heikon teknologian tai tahallisten laiminlyöntien vuoksi. Keskeiset tuotannon toiminnalliset heikkoudet ovat taloudellisen kannusteen puute lannan tehokkaaseen hyväksikäyttöön sekä tuotannon rakenteellinen heikkous (kasvintuotannon ja kotieläintuotannon eriytyminen). Esitän kaksi ratkaisukeinoa. Kummankin laajamittainen toteuttaminen yhdessä merkitsisi koko Suomen maatalouden ravinteiden hyväksikäytön merkittävää tehostumista. Typen osalta maatalouteen lisättävän ulkopuolisen typen (väkilannoitetyppi, biologinen typensidontatyppi) tarve vähenisi noin kolmanneksen. Vesistökuormituksen osalta vähennys olisi luultavasti tätäkin suurempi, koska todennäköisesti vähennys vaikuttaisi huuhtoumatappioihin suhteellisesti enemmän kuin typen kaasumaisiin tappioihin.
5 A) Kasvintuotannon ja kotieläintuotannon integrointi Maatalouden tilakohtaiselle erikoistumiselle on vahvat taloudellis-tekniset perusteensa. Sen sijaan alueellisen erikoistumisen on vaikea nähdä tuottavan mitään erityisiä hyötyjä. Tämän perusteella maatilat voisivat tulevaisuudessa tehdä eri tuotantosuuntien kesken tiiviimpää yhteistyötä ja näin karjanlannan hyväksikäyttö viljanviljelyssä tulisi mahdolliseksi. Niin kauan kun samalla seutukunnalla tilojen enemmistö edustaa vain jompaakumpaa tuotantosuuntaa, ei yhteistyö ole mahdollista. Ehdotus merkitsisi siis alueellisen erikoistumisen purkamista. Suomessa oli jonkin aikaa käytössä karjanlannan käytön tehostamistoimi, jossa vastaanottava tila sai erityistä ympäristötukea. Toimi edustaa oikeanlaista ajattelua ja olisi ensi askel oikeaan suuntaan. Jostakin syystä Brysselissä asia käännettiin päälaelleen ja menettelyn ei katsottu noudattavan aiheuttaja-periaatetta. Näkisin, että asia on täsmälleen päinvastoin: karjattomat tilat eivät kanna aiheuttaja-periaatteen mukaista vastuutaan kierrättää ravinteitaan, jotka karjattomien tilojen toiminta on maatalouteen maatalouden ulkopuolelta pumpannut. Ilman erillistä ympäristötukeakin kasvinviljelytilojen ja kotieläintilojen olisi kannattavaa (siis kannattavampaa kuin nykyinen toiminta) hyödyntää lanta yhdessä. Jokseenkin kaikissa tapauksissa saman karjanlannan käyttö viljanviljelyssä antaisi paremman sadonlisän kuin sama lanta karjatilan nurmiviljelyssä. Parhaimmillaan viljanviljelyssä karjanlannan typen hyödyntämisaste voidaan kaksin - kolminkertaistaa karjatilan nurmilevitykseen verrattuna. Hyvin toimiva naapuriyhteistyö mahdollistaisi myös yhteisen viljelykierron käyttämistä. Tällöin viljatila saisi kiertoon kaivattua nurmiviljelyä ja vastaavasti karjatila viljaa. Jos tilat haluaisivat pitää sitkeästi kiinni omasta erikoistumisalastaan, mikään ei estäisi karjatilaa edelleenkin korjaamasta vain nurmirehua (nyt siis sekä omalta että naapurin lohkoilta) ja viljatilaa puolestaan puimasta viljaa (vaihtovuokraus). B) Nurmipalkokasvien viljely (apila-heinänurmet) Keskeisin mekanismi lannan heikkoon hyödyntämiseen on heinänurmien korkea typpilannoitusvaatimus tuotettaessa korkealaatuista nurmirehua. Käytettäessä nurmipalkokasveja (apilaa, mailasia) kyetään saavuttamaan lähes yhtä korkea valkuaispitoisuus kokonaan ilman typpiväkilannoitusta. Toki biologinen typensidontatyppikin on lisätyppeä maatalouteen ja aiheuttaa ympäristörasitusta, mutta biologisen typensidonnan typpi saadaan nurmisatoon kokonaan ilman tappioita. Kun siis väkilannoitetypen hyödyntämisaste on voimaperäisessä nurmiviljelyssä noin 70 % luokkaa, tapahtuu nurmirehun tuotanto typensitojakasvien avulla 100 prosentin hyödyntämisasteella. Biologisen typensidonnan typpeä ei voi tulla peltoon ilman, että syntyy biomassaa (nurmisatoa) sitä vastaavasti. Nurmiviljelyn perustuminen palkokasveihin sisältää jonkin verran suuremman laaturiskin kuin väkilannoitettu heinänurmi. Eri korjuukertojen ja eri vuosien väliset laatuvaihtelut ovat jonkin verran suuremmat. Tämä merkitsee tinkimistä karjan keskituotoksen osalta. Apilanurmien viljely on usein myös selkeä pakettiratkaisu. Menestyksekäs apilanviljely edellyttää kohtuullista kasvinvuorotusta, arviolta maksimissaan 60 % pellosta voi olla jatkuvasti apilanurmilla apilan tautien ehkäisemiseksi. Tällainen kasvinvuorotus luo automaattisesti tilaa karjanlannan levitykselle kevätmuokkauksen yhteydessä, jolloin vältytään automaattisesti kasvavalle nurmelle levittämiseltä. Vastapainona apilan aiheuttamalle sato- ja laatuvaihteluille sekä siitä aiheutuville menetyksille maidontuotannossa, voi karjatila luopua kokonaan väkilannoitetypen hankinnasta. Uskoisin, että korkeiden typpilannoitteiden hintojen vallitessa biologiseen typensidontaan pohjautuva karjatalous on varteenotettava viljelystrategia lähitulevaisuudessa.
6
Ravinteiden tehokas hyödyntäminen Ravinnetasepäivä, RAE ravinnehävikit euroiksi ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli
Ravinteiden tehokas hyödyntäminen Ravinnetasepäivä, RAE ravinnehävikit euroiksi 22.11.2013 ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli Pentti Seuri MTT Mikkeli pentti.seuri@mtt.fi 21.01.2014 Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotKarjanlannan hyödyntäminen
Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti
LisätiedotTuotantosuuntien välisestä yhteistyöstä monenlaisia hyötyjä
Tuotantosuuntien välisestä yhteistyöstä monenlaisia hyötyjä Pentti Seuri, MTT Luomupäivät 12.11.201, Mikkeli 15.11.201 1 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 15.11.201 2 Erikoistumisella tavoitellaan
LisätiedotMiksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt
Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta -työpaja Aika: 12.12.2016
LisätiedotPentti Seuri MTT Mikkeli pentti.seuri@mtt.fi 0400-120968. Ympäristökuiskaaja, Oulu 26-27.1.2011
Pentti Seuri MTT Mikkeli pentti.seuri@mtt.fi 0400-120968 Ympäristökuiskaaja, Oulu 26-27.1.2011 Ympäristökuiskaaja, Jyväskylä, 3.-4.2.2011 Järkevä maataloustuotanto, lannan hyötykäyttö ja ympäristönäkökulmat
LisätiedotBiologinen typensidonta
Biologinen typensidonta Tutkija Pentti Seuri, Luke Mikkeli 15.1.2018 Mikkeli / webinaari Palkokasvit kykenevät biologiseen typensidontaan Ilmakehässä on runsaasti typpeä (78 %), mutta vain harvat kasvit
LisätiedotKarjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotPalkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen
Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä Maatalouden trendit, Mustiala 3.6.2014 Hannu Känkänen 10.11.2017 Palkokasveja on varaa lisätä rajusti Biologista typensidontaa hyödynnetään heikosti,
LisätiedotRavinnetase ja ravinteiden kierto
Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa
LisätiedotMaitotilan resurssitehokkuus
Maitotilan resurssitehokkuus Sari Kajava Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta 9.4.2019 Iisalmi Johdanto Tuotantoon sijoitetut panokset vs. tuotannosta saatava
LisätiedotYmpäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
LisätiedotHyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo
Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu Ilkka Mustonen Oulunsalo 28.1.2018 Viljojen satopotentiaali on noussut merkittävästi muutamassa vuodessa Suomen keskisadot eivät ole juurikaan
LisätiedotTARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari
TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta
LisätiedotProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
LisätiedotRavinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT
Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto
LisätiedotKuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.
Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotRavinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 11.3.2010 Luomun ravinnehuollossa korostuu 3 Viljelykierto.. 2 11.3.2010 Kuvat: Jukka
LisätiedotKestävä ravinnetalous Kaarina, 1.11.2012. Pentti Seuri MTT Mikkeli pentti.seuri@mtt.fi
Kestävä ravinnetalous Kaarina, 1.11.2012 Pentti Seuri MTT Mikkeli pentti.seuri@mtt.fi Mitä tarkoittaa kestävä ravinnetalous? Ravinteet eivät häviä mihinkään (aineen häviämättömyyden laki), mutta silti
LisätiedotYmpäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008
Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotKierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus
LisätiedotNurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala
Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen
LisätiedotLuomu50. Toimittajatilaisuus, Säätytalo Kauko Koikkalainen, MTT.
Luomu50 - mitä tarkoittaisi, jos 50 % viljelyalasta siirtyisi luomuun Toimittajatilaisuus, Säätytalo 30.01.2012 Kauko Koikkalainen, MTT kauko.koikkalainen@mtt.fi 27.1.2012 Taustaa selvitykselle MMM:n tilaama
LisätiedotLuomuliiton ympäristöstrategia
Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle
LisätiedotKokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
LisätiedotValkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen
Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun
LisätiedotMonipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy
LisätiedotNurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala
Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?
LisätiedotMiten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä
Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki
LisätiedotTilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen
LisätiedotEnergian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen
Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen 22.3.2013 Fossiilisen energian säästöön palkokasvien avulla (väkilannoitetypen käytön vähenemisen
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty
LisätiedotRavinteiden kierrätys
Ravinteiden kierrätys ravinteita kierrättävä luomuviljely Uutta tuotantoon - Luomupäivä 14.11.2012 Jukka Kivelä Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Sisältö 1. Ravinteiden kierrätys 2. Ruokajärjestelmän
LisätiedotMiten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio
Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000
LisätiedotPeltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin
Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal
LisätiedotMikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)
Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen
LisätiedotLannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa
Kaisa Riiko, BSAG 11/2014 Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Tiivistelmä Eri lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi. Siksi myös lannan käytön taloudellisten
LisätiedotRaHa-hankeen kokemuksia
RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön
LisätiedotRaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä
LisätiedotPellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden.
Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden. Risto Jokela Erityisasiantuntija, kasvintuotanto ja ympäristö ProAgria Oulu Maanviljelyä Oulun seudulla Maatalous
LisätiedotKarjanlannan levityksen teknologiat ja talous
Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet
LisätiedotYmpäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
LisätiedotKannattavuutta ravinnetaseiden avulla
Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka
LisätiedotMaidontuotannon kannattavuus
Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon
LisätiedotTasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen
Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
LisätiedotLietelannan separoinnin taloudellinen merkitys
Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017 Yleistä Lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi Kun lannan käyttöä taloudellisia tekijöitä
LisätiedotRAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS
RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien
LisätiedotMärehtijät osana ruokaturvaa
Märehtijät osana ruokaturvaa Kuopio 18.1.2018 Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus Mikkeli Märehtijät Suomen maataloudessa Naudat, lampaat ja vuohet ovat märehtijöitä Lypsylehmien tuottama maito tärkein
LisätiedotMaamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto
LisätiedotMyllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK
Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotEila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari
Ravinnetaseilla typpitalous kuntoon (Typpitaselaskuri) Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Tavoite Mitä uutta tietoa? Kehitetään
LisätiedotYmpäristöpalvelut ProAgriassa
Ympäristöpalvelut ProAgriassa Sari Peltonen ProAgria Maaseutukeskusten Liitto Tärkeitä teemojamme 1)Kilpailukyky - maatilojen ja maaseutuyritysten kilpailukyvyn parantaminen 2)Ympäristö - suomalaisen maaseudun
LisätiedotBionurmi-loppuseminaari Säätytalo
Bionurmi-loppuseminaari 13.3.2014 Säätytalo Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva Lehtonen, Jukka
LisätiedotTUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN
1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon
LisätiedotTERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin!
Kuva: Kaisa Riiko TERVETULOA JÄRKI LANTA -loppuseminaariin! Eija Hagelberg, projektijohtaja JÄRKI-hanke Baltic Sea Action Group Järki Lanta loppuseminaari 13.11.2014 Tuorlassa BSAG Elävä Itämeri säätiö
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus
Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotKerääjäkasvit talouden näkökulmasta
Kerääjäkasvit talouden näkökulmasta Erika Winquist (Luke) Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017 Mustialassa Kerääjäkasvisadon hyötykäyttö 1. Korjuu rehukäyttöön 2. Laidunnus lampailla 3. Korjuu biokaasun raaka-aineeksi
LisätiedotMiltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta?
Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta? Miten Suomen rannikkovesien rehevöityminen pysäytetään? poliittisista linjauksista käytännön toimiin Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7. - Projektikoordinaattori
LisätiedotApuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön
TEHO Plus Apuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön Anu Lillunen, TEHO Plus -hanke Lantamarkkinat ja ravinteiden kestävä käyttö Paimionjoella -työpaja 19.1.2012 Koski Tl Varsinais-Suomi ja Satakunta
LisätiedotVesistövaikutusten arviointi
19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille
LisätiedotKumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta
Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa
LisätiedotYmpäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
LisätiedotTyppi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
LisätiedotRavinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen
Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,
LisätiedotTuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy
Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotTurvepeltojen viljely. Merja Myllys
Turvepeltojen viljely Merja Myllys Suoseuran seminaari 23.3.2011 Turvepeltojen määrä Eripaksuisten turvemaiden määrä turpeen paksuus ha % peltoalasta alle 30 cm 9 000 0,4 30-60 cm 80 000 3,3 yli 60 cm
LisätiedotMiten onnistua muuttuvilla markkinoilla?
Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:
LisätiedotSuot maataloudessa. Martti Esala ja Merja Myllys, MTT. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari
Suot maataloudessa Martti Esala ja Merja Myllys, MTT Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Alussa oli suo, kuokka ja Jussi (soiden maatalouskäytön historiaa) Satunnaisia mainintoja soiden raivauksesta pelloiksi
LisätiedotLannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
LisätiedotHARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE. REISKONE OY/Tero Savela
HARMISTA HYÖDYKKEEKSI ELI SEPAROINNIN MERKITYS MAATILALLE JA YMPÄRISTÖLLE REISKONE OY/Tero Savela 26.02.2013 REISKONE OY Separointiurakointia sekä lannankäsittelylaitteiden myyntiä harjoittava yritys Myy
LisätiedotApilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta
Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta Pohjois-Savon maatalouden sopeutuminen ilmastonmuutokseen, Kuopio 20.11.2014 4.12.2014 Hannu Känkänen Lämpötilan nousu Lämpenevät
LisätiedotViljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010
Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi
LisätiedotLannan matka jätteestä myyntituotteeksi
Lannan matka jätteestä myyntituotteeksi Tapio Salo ja Maarit Hellstedt Luonnonvarakeskus Biomaakunta-seminaari 30.10.2017, Kälviä Kotieläintuotannon sijoittuminen Kotieläintuotanto on voimakasta Pohjanmaalla
LisätiedotPellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius
Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.2017 Hannu Känkänen,
LisätiedotRavinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit
Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit MTK Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pirkanmaa Tuottajayhdistysten pj ja sihteeri -neuvottelupäivät Viking Grace 30.10.2013 Kaisa Riiko BSAG/Järki
LisätiedotAluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa
Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa Huomisen osaajat hankkeen asiantuntijaluentopäivä Mustiala 27.9.2013 Hannu Känkänen Aluskasvi Kylvetään samalla kuin pääkasvi tai sen kasvun aikana
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa
Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa Osa 1 Kerääjäkasvien hyödyt ja kasvu Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen loppuseminaari Mustiala, 11.4.217 Hannu Känkänen,
LisätiedotMitä ravinnetehokkuus tarkoittaa?
Mitä ravinnetehokkuus tarkoittaa? Pentti Seuri pentti.seuri@luke.fi Hämeen ammattikorkeakoulu, Mustiala 27.10.2017 Miten kuvata ravinteiden hyödyntämistä? kg kg kg kg % % % % kg Tila lannoite panos lanta
LisätiedotTukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot
Tukiehdot kuminanviljelyssä Lepaa 8.3.2014 Vanhat ehdot Kuminanviljely ja ympäristötuki Kumina on ympäristötuessa puutarhakasvi ja kuuluu eräät siemenmausteet -ryhmään Kuminalohkolle maksetaan ympäristötukea
LisätiedotRavinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
LisätiedotNaudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa
Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa Perttu Virkajärvi & Kirsi Järvenranta, LUKE, Maaninka FootPrintBeef-hankkeen loppuseminaari 21-4-2016 Helsinki Naudanlihantuotannon ympäristöhaitat Kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotENPOS Maaseudun Energiaakatemia
ENPOS Maaseudun Energiaakatemia Jukka Ahokas Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Hannu Mikkola Energian käyttö ja säästö maataloudessa 1.3.2011 1 Maaseudun
LisätiedotMädätysjäännösten hyötykäyttö maataloudessa ja vaihtoehdot niiden sisältämien ravinteiden ja hiilen kierrättämiselle. Turku 21.9
Mädätysjäännösten hyötykäyttö maataloudessa ja vaihtoehdot niiden sisältämien ravinteiden ja hiilen kierrättämiselle. Turku 21.9 Lannoituskustannukset eivät ole nousseet yhteistyön aikana Soilfood tänään
LisätiedotMikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen
Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden
LisätiedotMahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus
Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus 4.9.2019 IPCC raportit 10/2018 ja 8/2019: Ilmasto lämpenee hälyttävällä
LisätiedotViljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi
Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot
LisätiedotLannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa
Lannoituksen kannattavuus Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja 12.12.2017 Hollola Luomuasiantuntija Pekka Lannoituksen kannattavuus Luomutuotannossa lannoitus kannattaa hyvin,
LisätiedotViljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala
Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä
LisätiedotYmpäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Ympäristökorvauksen valinnat maitotilalla Paljon ehtoja, mutta myös joustavuutta Toimenpiteiden valinnan avulla ja
LisätiedotTypestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8
1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)
LisätiedotViljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen
Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen 13.10.2011 Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, Kari Koppelmäki, Luonto ja maaseutu yksikkö 1 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun
Lisätiedot18.3.2013. Lannan typpi
tehokkaasti käyttöön Lannan ravinteet käyttöön hyötyjä tilan taloudelle ja ympäristönsuojelulle, 21.3.2013, Ylistaro-talo, Kaukolanraitti 5, Ylistaro Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie
LisätiedotSADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA
SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN
Lisätiedot