peruskoulutukseen sekä vahvistaa edellytyksiä suorittaa ammatillinen

Transkriptio

1

2 nuorille, jotka tarvitsevat opiskeluvalmiuksien parantamista sekä ohjausta ja tukea koulutuksen ja ammatin valinnassa. Toisena tärkeänä kohderyhmänä olisivat eri syistä koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, jotka eivät ole löytäneet paikkaansa koulutusjärjestelmässä. Koulutukseen voivat osallistua myös aikuiset, jotka tajcvitsevat valmiuksia atnmatiltiseen peruskoulutukseen siittymiseksi. Aihnskohderyhmiä olisivat erityisesti maahanmuuttajat, joiden ammattiin opiskelun edellyttämässä kielitaidossa on puutteita sekä alan vaihtajat tai uudelleen kouluttautuvat henkilöt, joiden opiskeluvalmiuksissa on puutteita. Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia hakeutua ammatilliseen peruskoulutukseen sekä vahvistaa edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Lisäksi koulutuksen tavoitteena on muodostaa perusopetuksen ja toisen asteen tutkintotavoitteisen koulutuksen väulle toimiva ja selkeä nivelvaihe, jossa huotnioidaan erilaisten kohderyhmien erityistarpeet. Koulutuksella mahdollistetaan nykyistä parenunin yksilölliset opintopolut, joustavat siirtymiset tutkintotavoitteiseen koulutukseen sekä nivelvaiheessa hankitun osaamisen tuntiistaminen ja tunnustaminen osaksi tutkintoa. Tavoitteena on yksilöllisten valintojen kautta vahvistaa sitä osaamista, jota opiskelija tarvitsee ammatilliseen peruskoulutukseen siirtymiseksi ja mahdollistaa esimerkiksi perusopetuksen arrosanojen korottaminen taikka työpajatounintaan osallistuminen osana atnmatuliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta. Opiskelijalla tulisi oua mahdollisuus suorittaa myös ammatilliseen perustutkintoon sisältyviä tutkinnon osia tai niitä pienempiä kokonaisuuksia valmentavan koulutuksen aikana. Valmentavan koulutuksen tavoitteena ovat myös joustavat siirtymät tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Tarkoituksena on, että opiskelija voi valmentavan koulutuksen kuluessa siirtyä tutkmtotavoitteiseea koulutukseen, jos koulutuksen järjestäjän on mahdollista tarjota opiskelijalle koulutuspaikka tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ja opiskelijalla on edellytykset koulutuksen aloittamiseen. TäUöia tulee noudattaa säädettyjä opiskelijaksi ottamisen perusteita. Opiskelija voi tarvittaessa siirtyä myös tutkintotavoitteisesta koulutuksesta valmentavaan koulutukseen vahvistamaan valtniuksiaaa tutkinnon suorittamiseksi. Valmentavan koulutuksen tavoitteena on lisäksi edistää opiskelijoiden tietoisuutta oppisopimuskoulutuksesta ja mahdollistaa opiskelijan siirtyminen oppisopimuskoulutukseen valmentavan koulutuksen kautta. AnunatiUiseen peruskoulutukseen valmentava koulutus on 60 osaamispisteen laajuinen koulutuskokonaisuus, jonka ajallinen kesto voi oua korkemtaan yhden lukuvuoden, tnittainen. Valtneatava koulutus on järjestettävä siten, että opiskelija voi suorittaa koulutuksen sen laajuutta -vastaavassa ajassa. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA) Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus muodostaa oman koulutuskokonaisuuden henkilöille, jolu.a. ei sairauden tai vamman vuoksi ole

3 mahdollisuutta siirtyä tutkintotavoitteiseen koulutukseen valmentavan koulutuksen jälkeen. Koulutus vastaa nykymuotoista vaäteimmin vamtaaisille opiskelijoille järjestettävää työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa ]a kuntouttavaa opetusta ja ohjausta (valmentava II). Koulutusta voivat järjestää koulutuksen järjestäjät, joilla on erityisopetus erityisenä koulutustehtävänä. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle henkilökohtaisten tavoitteiden ja vakniuksien mukaista opetusta ja ohjausta. Koulutus toteutetaan aina erityisopetuksena ja opiskelijalle tulee laatia henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitekaa. Luvan myöntäminen työhön ja itsenäiseen elämään vaknentavan koulutuksen järjestämiseen edeuyttää, että koulutuksen järjestäjällä on mahdollisuus taijota opiskelijalle myös ammatiluseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta ja ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta. Näin mahdollistetaan opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen joustavasti ja jatko-polkujen tarkoitaksenmukainen rakentamuien. Koulutuksen laajuus on 60 osaatnispistettä. Opiskelijoiden oppimisvalmiuksien ja osaamistavoitteiden saavuttamisessa ilmenevät erot talee ottaa huomioon työhön ja itsenäiseen elämään valmistavan koulutuksen ajallisessa kestossa, mikä voi olla enintään kohne vuotta. Koulutuksen järjestäjä päättää jokaisen opiskelijan kohdalla erikseen tavoitteeksi asetettavasta koulutuksen ajäuisesta kestosta henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suuaaiteknassa. Valmentavien koulutusten perusteet Opetushallitais päättää koulutuksen perusteista sekä ammatilliseen peruskoulutukseen vakaentavaan koulutukseen että työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan koulutukseen säädösten vahvistamisen jälkeen ausuvnodesta Koulutukset muodostuvat koulutuksen osista. Opiskelijan opintopoljm muodostuu pakollisista ja omien tavoitteiden mukaisista valinnaisista osista perustemääräyksea mukaisesti. Koulutasten muodostammen on kuvattu ohessa pemsteluomiosten tilanteen mukaisesti. AtnmatiUiseen peruskoulutukseen valtnentavaa koulutus (60 osp) sisältää yhden pakollisen koulutuksen osaa, joka on afflfnätiuiseen koulutukseen orieatoitutniuen ja työelämän perusvalmiudet (10 osp). Muut osaamistavoitteet opiskelija valitsee omien tavoitteideasa mukaisesti seuraavista koulutuksen osista: oppimisen vahvistaminen (10 30 osp), työssäoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen valmentautuminen (10 20 osp), arjen taitojen ja hyyinvotanin vahvistarainen (10 20 osp), ammatillisen pemstutkiuaon taitkinnon osat (1-10 osp) ja vapaasti valittavat koulutuksen osat (0-5 asp). Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (60 osp) muodostuu kolmesta pakollisesta koulutuksen osasta ja valinnaisista koulutuksen osista. PakoUiset koulutuksen osat ovat toimititakyvyn.vahvistaminen (15 25 osp), oppimisen vahvistaminen (10 15 osp) ja työelämään vakaentautuminen (15 20 asp).. Lisäksi on mahdollisuus valita valinnaisia koulutuksen osia (5-20 osp).

4 Vakaentavien koulutusten laaja valinnaisuus edellyttää, että koulutuksen järjestäjällä on mahdollisuus tarjota kaikkia koulutuksen osia opiskelijoiden yksilöllisten tavoitteiden ja jatko-opintojen edellyttämien tarpeiden mukaisesti. Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä koulutuksen perustemääi-äysten pohjalta laaditut uudet opetussuunnitelmat käyttöön mennessä. Valmentavien koulutusten rahoitus Hallituksen esityksen (HE 211/2014 vp) mukaaa vnosiea rahoituksessa ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen yksilsköhinta määrättäisiin nykytilaa vastaavasti porrastamalla ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräistä yksikköhintaa. Porrastuksista säädettäisiin nykytilaa vastaavasti valtioneuvoston asetuksella. Hallituksen esityksessä todetun mukaisesti uuden ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutuksen pomstuskerroin olisi 0,80. Lisäksi yksikköhintaa korotettaisiin erityisopetuksessa 47 prosenttia, kuten nykyisinkin. Porrastuskerrointa käytettäisiin ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa, jota järjestetään muutoiti kuin ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 20 :n 2 momentissa tarkoitetun erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella. Erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävän ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutuksen rahoituspemsteet vastaisivat opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen (1766/2009) 9 :ssä määriteltyjä vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen nykyisiä rahoitusperusteita. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää suunnitellaan uudistettavaksi vuoden 2017 alusta luiden. Vuodesta 2017 luiden ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutuksen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen rahoitus määräytyisi aminätiuisea koulutuksen uuden rahoitusjärjestelmän mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytykset Afmnätffliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen (VALMA.) järjestämisen edellytyksenä on, että koulutuksen järjestäjä järjestää anunatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta sen eri kohderyhmille (koulutusvauntansa suhteen epävarmat, puutteelliset opiskeluvakniudet, työusäiset maahanmuuttajat, erityistä tukea tarvitsevat, oppisopimuskoulutuksesta kiinnostuneet) sekä ohjaa/poluttaa valmentavaan koulutukseen osauistavat opiskelijat tutkintotavoitteiseen koulutukseen ensisijaisesti oman koulutustarjotuian puitteissa. Koulutuksen jäqestäjäuä tulee olla edellytykset ylläpitää tounintä-alueellaan riittävällä volyymiua pääasiassa monialaista koko ammatillisen koulutuksen palveluvaltkoimaa tai erikoistuneempaa

5 palveluvalikoimaa (esimerkiksi aila-uskoulutus) ja siihen liittyvää riittävän laajaa koulutustarjontaa. Koulutuksen järjestäjänä tulee lisäksi olla valmentavan koulutuksen järjestämisen edellyttämä erityisosaaminen, henkilöstö, pedagogiset menettelyt, toimintaan soveltuvat oppitnisympäristöt, tukipalvelut, laadunhallinnan menettelyt sekä monipuoliset ja toimivat työelämäyhteydet. Lisäksi koulutuksen järjestäjällä tulee olla edellytykset ylläpitää toifflinta-alueeuaaa toimipiste- ja palveluverkkoa, joka turvaa työelämän ja yksäöidea tarpeisiin vastaavan koulutuksen saavutettavuuden. Koulutuksen järjestäjän toiminnan ja koulutustarjonnan tulee mahdollistaa yksilöiden osaamistarpeisiin vastaaminen valmentavan koulutuksen äikaaa. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen (TELMA) järjestäjällä tulee olla koulutustehtävän hoitamisen edellyttämä osaaminen, oppimisympäristöt, tukipalvelut, laadunhauintian menettelyt ja muut laadukkaan koulutuksen järjestämisen edellyttämät puitteet. Koulutuksen järjestätniaea edellyttää erityisosaamista ja kokemusta paljon erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kouluttamisesta erityisopetuksena ja opiskelijoiden jatkosijoittumisen järjestämiseen. Koulutustehtävä edellyttää riittävää ja kelpoisuusehdot täyttävää henkilöstöä, esteettömiä ja saavutettavia tiloja sekä monialaista ja -ammatillista yhteistyöverkostoa. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulubiksen järjestäjällä tulee olla palveluvalikoimassaan amtnatiuiseea peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen lisäksi monialaista ja riittävää laajaa alakohtaista boulutustaijonta ja palveluvalikoimaa riittäväuä volyymilla, jolla mahdollistetaan tarvittavat opiskelijoiden joustavat siittymät ja valinnaisuus koulutuksen aikana. Luvan hakeminen ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen sekä työhön ja itsenäiseen elämääft valmentavan koulutuksen järjestämiseen Koulutuksen järjestäjä voi hakea lupaa järjestää ammatilliseen peruskoulutakseen valmentavaa koulutusta ja/tai työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta. A-mmatiUiseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen koulutustehtävää haettaessa tulee esittää miltä osia ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta haetaan erityisopetuksen erityisenä koulutustehtävänä. Työhön ja itsenäiseen elämään. valmentava koulutus järjestetään aina erityisopetuksen erityisen koulutustehtävän perusteella. Koulutuksen järjestäjän tulee toteuttaa valmentavat koulutukset järjestämislupansa eninunäisopiskelljamäärän puitteissa. Ministeriöllä ei ole osoittaa uusia opiskelijapaikkoja näitä koulutuksia varten. Järjestäjän tulee hakemuksessaan esittää hakemansa koulutusten opiskelijamääräarviot ja suunnitellut aloittajamäärät. Mikäli koulutusta järjestetään usealla paikkakunnalla, tulee esittää opiskelijapaikkamääi-än jakautuminen paikkakunoittain. Koulutuksen järjestäjät, joilla on erityisopetus erityisenä koulutustehtävänä voivat pääsääntöisesti nykytilaa vastaavasti järjestää vakneatavia koulutuksia

6 kokonaispaikkamääränsä puitteissa. Mmisteriö asettaa tarvittavin osin opiskeujamääriä koskevia rajoituksia erityisen koulutustehtävän perusteella järjestettävää ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta varten. Valmentavien koulutusten koulutustehtävien hakuaika on Jos hauituksen esityksen (HE 211/2014 vp) mukaiset lakiesitykset vahvistetaan hakuajan päättymisen jälkeen hallituksen esityksessä ehdotetusta poikkeavan sisältöisinä, opetus- ja Imlttm-Lmninisteriö tulee iknoittatnaan ammatilliseen peruskoulutukseen vakaentavan koulutuksen ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen koulutustehtäviä hakeneille tahoille lakiesitykseen tulleista muutoksista ja tarvittaessa varaamaan hakijoille mahdollisuuden hakemusten täydentämiseen tai peruuttamiseen. Opetus- ja kulttuuritninis teriä päättää uusista valmentavien koulutusten koulutustehtävistä mahdouisemman pian lain vahvistamisen jälkeen. AmmatiUiseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta koskevien hakemusten käsittelyn ja päätöksenteon yhteydessä opetus- ja kulttuuriminis teriä ei käsittele muita järjestämislupaa koskevia hakemuksia. Mikäli hallituksen esityksestä johtuvia muutoksia tulee hakuprosessiin liittyen luvan hakemiseen, opetus- ja kulttuurimmis teriä tiedottaa asiasta www-sivulla osoitteessa: http: / Av~n-xv-.minedu.fi/OPM/Koulums /ammatiuinen koulurus /?lang=fi. Koulutuksen järjestäjän tulee perustella hakemuksensa oheisen liitelomakkeen mukaisesti. Lomake on täytettävä opetus- ia kulttuuriministeriön www-sivuua osoitteessa: \\-\\-\v.mtnedu.fi/koulums/ammatillinen koulutus/lomakkeet ja päätökset. Hakemukseen tulee Uittaa kopiot päätösvaltaisten elinten lainvoimaisista päätöksistä. Hakemus liitteineen tulee toimittaa opetus- ja hilttauriministeriöön mennessä osoitteella: Opetus- ja kulttuuriminis teriä PL VALTIONEUVOSTO

7 Koulutuksen järjestämislupien uusiminen lukien Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa koskevan päivätyn päätöksen sekä päivätyn vuosia koskevan julkisen talouden suunnitelmaa mukaan ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat uusitaan lukien. Jäfjestämislupien voimassaolo mukaan lukien tässä tarkoitetut luvat päättyy Vuoden 2017 alusta voimaan tulevien järjestämislupiea hakemisesta ohjeistetaan erikseen. Lisätietoja antavat seuraavat opetus- ja kulttuuriministeriöa virkamiehet: johtaja Mika Tammilehto, puh ylitarkastaja Tarja Koskimäki, puh (Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi) opetusneuvos Jukka Lehtinen, puh (Varsinais-Suomi, Satakunta, Keski-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Pirkanmaa) opetusneuvos Anne Märtensson, puh (Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) opetusneuvos Elise Virnes, puh (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa) opetusneuvos Mari Pastila-Eklund, puh (oppis opimuskoulutuks een valtnentautuminen) hallitusneuvos Puitta Sirviö, puh (rahoitus) sähköpostiosoite: Opetus- ja viestintäministeri Kusta Kiuru Johtaja Mika Tammilehto JAKELU Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät

8 TIEDOKSI AluehaUiatovii-astot AtnmatiUiset erityis oppilaitokset AMEO-verkosto Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ry Opetaishallitais Suomea Ammattiin Opiskelevien Uitto SAKKI ry Suomen Opiskelija AlUanssi OSKU 17 Suomen Kansanopistoyhdistys ry Suomen Kuntaliitto ry Suomea Oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry Sosiaali- ja terveysmtnisteriö Tilastokeskus Työ- ja elinkeinommisteriö Yksityisten arrunatiuisten oppilaitosten liitto YAOL