nimi on ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Opetus- ja kulttuuriministerio Undervisnings- och kulturministeriet

Transkriptio

1 1 Pvm Dnro 129/531/2014 Ammatillisen koulutuksen jarjestajat Asia: Luvan hakeminen kaynnistettavien ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen seld tyohon ja itsenaiseen elamaan valmentavan koulutuksen jarjestamiseen Saadospohja Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen ammatillisesta pemskoulutuksesta annetun lain ja eraiden muiden lakien muuttamisesta (HE 211/2014 vp), jossa ehdotetaan lisattavaksi lainsaadantoon ammatilliseen pemskoulutukseen valmentavaa koulutusta seka tyohon ja itsenaiseen elamaan valmentavaa koulutusta koskevat saannokset. Hallituksen esityksen mukaan ennen lain voimaantuloa myonnettyjen valmistavien ja valmentavien koulutusten jarjestamislupien voimassaolo paattyy , kotitalousopetuksen kuitenkin jo Uusien valmentavien koulutusten jarjestaminen lukien edellyttaa ministerion lupaa. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (V ALMA) Hallituksen esityksen mukaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 3 :n 2 momentissa tarkoitetut ammatilliseen pem skoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, maahanmuuttajien ammatilliseen pemskoulutukseen valmistava koulutus, vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (valmentava I) seka 3 :n 3 momentissa tarkoitettu kotitalousopetus yhdistettaisiin yhdeksi yhtenaiseksi koulutuskokonaisuudeksi. Uuden koulutuskokonaisuuden nimi on ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Ammatilliseen pemskoulutukseen valmentava koulutus on tutkintoon johtamaton koulutuskokonaisuus, joka on tarkoitettu ensisijaisesti pemsopetuksen paattaneille Opetus- ja kulttuuriministerio Undervisnings- och kulturministeriet Meritullinkatu 1 0, Helsinki I PL 29, Valtioneuvosto Puh I kirjaamo@minedu.fi Sjotullsgatan 1 0, Helsingfors I PB 29, Statsriidet Tfn I kirjaamo@minedu.fi

2 2 nuorille, jotka tarvitsevat opiskeluvalmiuksien parantamista seka ohjausta ja tukea koulutuksen ja ammatin valinnassa. Toisena tarkeana kohderyhmana olisivat eri syista koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, jotka eivat ole loytaneet paikkaansa koulutusjarjestelmassii. Koulutukseen voivat osallistua myos aikuiset, jotka tarvitsevat valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen siirtymiseksi. Aikuiskohderyhmia olisivat er1ty1sesti maahanmuuttajat, joiden ammattiin opiskelun edellyttamassa kielitaidossa on puutteita seka alan vaihtajat tai uudelleen kouluttautuvat henkilot, joiden opiskeluvalmiuksissa on puutteita. Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiuksia hakeutua ammatilliseen peruskoulutukseen seka vahvistaa edellytyksia suorittaa ammatillinen perustutkinto. Lisaksi koulutuksen tavoitteena on muodostaa perusopetuksen ja toisen asteen tutkintotavoitteisen koulutuksen valille toimiva ja selkea nivelvaihe, jossa huomioidaan erilaisten kohderyhmien erityistarpeet. Koulutuksella mahdollistetaan nykyista paremmin yksilolliset opintopolut, joustavat siirtymiset tutkintotavoitteiseen koulutukseen seka nivelvaiheessa hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen osaksi tutkintoa. Tavoitteena on yksilollisten valintojen kautta vahvistaa sita osaamista, jota opiskelija tarvitsee ammatilliseen peruskoulutukseen siirtymiseksi Ja mahdollistaa esimerkiksi perusopetuksen arvosanojen korottaminen taikka tyopajatoimintaan osallistuminen osana ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta. Opiskelijalla tulisi olla mahdollisuus suorittaa myos ammatilliseen perustutkintoon sisaltyvia tutkinnon osia tai niita pienempia kokonaisuuksia valmentavan koulutuksen aikana. Valmentavan koulutuksen tavoitteena ovat myos joustavat siirtymat tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Tarkoituksena on, etta opiskelija voi valmentavan koulutuksen kuluessa siirtya tutkintotavoitteiseen koulutukseen, jos koulutuksen jarjestajan on mahdollista tarjota opiskelijalle koulutuspaikka tutlcintotavoitteisessa koulutuksessa ja opiskelijalla on edellytykset koulutuksen aloittamiseen. Talloin tulee noudattaa saadettyja opiskelijaksi ottamisen perusteita. Opiskelija voi tarvittaessa siirtya myos tutkintotavoitteisesta koulutuksesta valmentavaan koulutukseen vahvistamaan valmiuksiaan tutkinnon suorittamiseksi. Valmentavan koulutuksen tavoitteena on lisaksi edistaa opiskelijoiden tietoisuutta oppisopimuskoulutuksesta ja mahdollistaa opiskelijan siirtyminen oppisopimuskoulutukseen valmentavan koulutuksen kautta. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus on 60 osaamispisteen laajuinen koulutuskokonaisuus, jonka ajallinen kesto voi olla korkeintaan yhden lukuvuoden mittainen. Valmentava koulutus on jatiestettava siten, etta opiskelija voi suorittaa koulutuksen sen laajuutta vastaavassa ajassa. Tyohon ja itsenaiseen elamaan valmentava koulutus (TELMA) Tyohon ja itsenaiseen elamaan valmentava koulutus muodostaa oman koulutuskokonaisuuden henkiloille, joilla ei sairauden tai vamman vuoksi ole

3 3 mahdollisuutta siirtya tutkintotavoitteiseen koulutukseen valmentavan koulutuksen jalkeen. Koulutus vastaa nyk:ymuotoista vaikeimmin vammaisille opiskelijoille jarjestettavaa tyohon ja itsenaiseen elamaan valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta (valmentava II). Koulutusta voivat jii1iestaa koulutuksen jarjestajat, joilla on erityisopetus erityisena koulutustehtavana. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle henkilokohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien mukaista opetusta ja ohjausta. Koulutus toteutetaan ama erityisopetuksena Ja opiskelijalle tulee laatia henkilokohtainen opetuksen jarjestiimista koskeva suunnitelma. Luvan myontaminen tyohon ja itseniiiseen elamaan valmentavan koulutuksen jarjestamiseen edellyttaa, etta koulutuksen jarjestajalla on mahdollisuus tarjota opiskelijalle myos ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta ja ammatilliseen pemstutkintoon johtavaa koulutusta. Niiin mahdollistetaan opiskelijoiden yksilollisiin tarpeisiin vastaaminen joustavasti ja jadm-polkujen tarkoituksenmukainen rakentaminen. Koulutuksen laajuus on 60 osaamispistetta. Opiskelijoiden oppimisvalmiuksien ja osaamistavoitteiden saavuttamisessa ilmenevat erot tulee ottaa huomioon tyohon ja itseniiiseen elamaan valmistavan koulutuksen ajallisessa kestossa, mika voi olla enintiian kolme vuotta. Koulutuksen jarjestaja paattaa jokaisen opiskelijan kohdalla erikseen tavoitteeksi asetettavasta koulutuksen ajallisesta kestosta henkilokohtaisessa opetuksen jarjestamista koskevassa suunnitelmassa. V almentavien koulutusten perusteet Opetushallitus paattiia koulutuksen pemsteista seka ammatilliseen pemskoulutukseen valmentavaan koulutukseen etta tyohon ja itsenaiseen elamaan valmentavaan koulutukseen saadosten vahvistamisen jalkeen alkuvuodesta Koulutukset muodostuvat koulutuksen osista. Opiskelijan opintopolku muodostuu pakollisista ja omien tavoitteiden mukaisista valinnaisista osista pemstemaarayksen mukaisesti. Koulutusten muodostuminen on kuvattu ohessa pemsteluonnosten tilanteen mukaisesti. Ammatilliseen pemskoulutukseen valmentavan koulutus (60 osp) sisaltaa yhden pakollisen koulutuksen osan, joka on ammatilliseen koulutukseen orientoituminen ja tyoelaman pemsvalmiudet (10 osp). Muut osaamistavoitteet opiskelija valitsee omien tavoitteidensa mukaisesti seuraavista koulutuksen osista: oppimisen vahvistaminen (10-30 osp), tyossaoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen valmentautuminen (10-20 osp), arjen taitojen ja hyvinvoinnin vahvistaminen (10-20 osp), ammatillisen pemstutkinnon tutkinnon osat (1-10 osp) ja vapaasti valittavat koulutuksen osat (0-5 osp). Tyohon ja itseniiiseen elamaan valmentava koulutus (60 osp) muodostuu kolmesta pakollisesta koulutuksen osasta ja valinnaisista koulutuksen osista. Pakolliset koulutuksen osat ovat toimintakyvyn vahvistaminen (15-25 osp), oppimisen vahvistaminen (10-15 osp) ja tyoelamaan valmentautuminen (15-20 osp). Lisaksi on mahdollisuus valita valinnaisia koulutuksen asia (5-20 osp).

4 4 Valmentavien koulutusten laaja valinnaisuus edellyttaa, etta koulutuksen jarjestajalla on mahdollisuus tarjota kaikkia koulutuksen osia opiskelijoiden yksilollisten tavoitteiden ja jatko-opintojen edellyttamien tarpeiden mukaisesti. Koulutuksen jarjestajan tulee hyvaksya koulutuksen pemstemaariiysten pohjalta laaditut uudet opetussuunnitelmat kiiyttoon mennessa. Valmentavien koulutusten rahoitus Hallituksen esityksen (HE 211/2014 vp) mukaan vuos1en rahoituksessa ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen yksikkohinta maarattaisiin nykytilaa vastaavasti porrastamalla ammatillisen pemskoulutuksen keskimaaraista yksikkohintaa. Porrastuksista saadettaisiin nykytilaa vastaavasti valtioneuvoston asetuksella. Hallituksen esityksessa todetun mukaisesti uuden ammatilliseen pemskoulutukseen valmentavan koulutuksen porrastuskerroin olisi 0,80. Lisaksi yksikkohintaa korotettaisiin erityisopetuksessa 47 prosenttia, kuten nykyisinkin. Porrastuskerrointa kaytettaisiin ammatilliseen pemskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa, jota jarjestetaan muutoin kuin ammatillisesta pemskoulutuksesta annetun lain 20 :n 2 momentissa tarkoitetun erityisopetuksen erityisen koulutustehtavan pemsteella. Erityisopetuksen enty1sen koulutustehtavan pemsteella jarjestettavan ammatilliseen pemskoulutukseen valmentavan koulutuksen seka tyohon ja itsenaiseen elamaan valmentavan koulutuksen rahoituspemsteet vastaisivat opetusja lmlttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen (1766/2009) 9 :ssa maariteltyja vammaisille opiskelijoille jarjestettavan valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen nykyisia rahoitusperusteita. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjarjestelmaa suunnitellaan uudistettavaksi vuoden 2017 alusta lukien. Vuodesta 2017 lukien ammatilliseen pemskoulutukseen valmentavan koulutuksen seka tyohon ja itsenaiseen elamaan valmentavan koulutuksen rahoitus maaraytyisi ammatillisen koulutuksen uuden rahoitusjarjestelman mukaisesti. Luvan myontamisen edellytykset Ammatilliseen pemskoulutukseen valmentavan koulutuksen (V ALIVIA) jarjestamisen edellytyksena on, etta koulutuksen jarjestaja jarjestaa ammatilliseen pemskoulutukseen valmentavaa koulutusta sen er1 kohderyhmille Omulutusvalintansa suhteen epavarmat, puutteelliset opiskeluvalmiudet, tyoildiset maahanmuuttajat, enty1sta tukea tarvitsevat, oppisopimuskoulutuksesta kiinnostuneet) seka ohjaa/poluttaa valmentavaan koulutukseen osallistuvat opiskelijat tutkintotavoitteiseen koulutukseen ens1s1ja1sesti oman koulutustarjonnan puitteissa. Koulutuksen jarjestajalla tulee olla edellytykset yllapitaa toiminta-alueellaan riittavalla volyymilla paaasiassa monialaista koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoimaa tai erikoistuneempaa

5 5 palveluvalikoimaa ( esimerkiksi aikuiskoulutus) ja siihen liittyvaa riittavan laajaa koulutustarjontaa. Koulutuksen jarjestajalla tulee lisaksi olla valmentavan koulutuksen jarjestamisen edellyttama erityisosaaminen, henkilosto, pedagogiset menettelyt, toimintaan soveltuvat oppimisymparistot, tukipalvelut, laadunhallinnan menettelyt seka monipuoliset ja toimivat tyoelamayhteydet. Lisaksi koulutuksen jarjestajalla tulee olla edellytykset yllapitaa toiminta-alueellaan toimipiste- ja palveluverkkoa, joka turvaa tyoelaman ja yksiloiden tarpeisiin vastaavan koulutuksen saavutettavuuden. Koulutuksen jarjestajan toiminnan ja koulutustarjonnan tulee mahdollistaa yksiloiden osaamistarpeisiin vastaaminen valmentavan koulutuksen aikana. Tyohon ja itsenaiseen elamaan valmentavan koulutuksen (TELMA) jarjestajalla tulee olla koulutustehtavan hoitamisen edellyttama osaaminen, oppimisymparistot, tukipalvelut, laadunhallinnan menettelyt ja muut laadukkaan koulutuksen jarjestamisen edellyttamat puitteet. Koulutuksen jarjestaminen edellyttaa e1-ityisosaamista ja kokemusta paljon erityista tukea tarvitsevien opiskelijoiden kouluttamisesta erityisopetuksena ja opiskelijoiden jatkosijoittumisen jarjestamiseen. Koulutustehtava edellyttaa riittavaa ja kelpoisuusehdot tayttavaa henkilostoa, esteettomia ja saavutettavia tiloja seka monialaista ja -ammatillista yhteistyoverkostoa. Tyohon ja itsenaiseen elamaan valmentavan koulutuksen jarjestajalla tulee olla palveluvalikoimassaan ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen lisaksi monialaista ja riittavan laajaa alakohtaista koulutustarjonta ja palveluvalikoimaa riittavalla volyymilla, jolla mahdollistetaan tarvittavat opiskelijoiden joustavat siirtymat ja valinnaisuus koulutuksen aikana. Luvan hakeminen ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen seka tyohon ja itsenaiseen elamaan valmentavan koulutuksen jarjestamiseen Koulutuksen jarjestaja voi hakea lupaa jarjestaa ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta ja/tai tyohon ja itsenaiseen elamaan valmentavaa koulutusta. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen koulutustehtavaa haettaessa tulee esittaa milta osm ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta haetaan erityisopetuksen erityisena koulutustehtavana. Tyohon ja itsenaiseen elamaan valmentava koulutus jarjestetaan aina erityisopetuksen erityisen koulutustehtavan perusteella. Koulutuksen jarjestajan tulee toteuttaa valmentavat koulutukset jarjestamislupansa enimmaisopiskelijamaaran puitteissa. Ministeriolla ei ole osoittaa uus1a opiskelijapaikkoja naita koulutuksia varten. Jarjestajan tulee hakemuksessaan esittaa hakemansa koulutusten opiskelijamaaraarviot ja suunnitellut aloittajamaarat. IVfikali koulutusta Jatjestetaan usealla paikkakunnalla, tulee esittaa opiskelijapaikkamaaran jakautuminen paikkakunnittain. Koulutuksen jarjestajat, joilla on erityisopetus erityisena koulutustehtavana voivat paasaantoisesti nykytilaa vastaavasti jarjestaa valmentavia koulutuksia

6 6 kokonaispaikkamaaransa puitteissa. Ivlinisterio asettaa tarvittavin osin opiskelijamaaria koskevia rajoituksia erityisen koulutustehtavan pemsteella jarjestettavaa ammatilliseen pemskoulutukseen valmentavaa ja tyohon ja itsenaiseen elamaan valmentavaa koulutusta varten. Valmentavien koulutusten koulutustehtavien hakuaika on Jos hallituksen esityksen (HE 211/2014 vp) mukaiset lakiesitykset vahvistetaan hakuajan paattymisen jalkeen hallituksen esityksessa ehdotetusta poikkeavan sisaltoisina, opetus- ja kulttuuriministerio tulee ilmoittamaan ammatilliseen pemskoulutukseen valmentavan koulutuksen ja tyohon ja itsenaiseen elamaan valmentavan koulutuksen koulutustehtavia hakeneille tahoille lakiesitykseen tulleista muutoksista p tarvittaessa varaamaan hakijoille mahdollisuuden hakemusten taydentamiseen tai pemuttamiseen. Opetus- Ja kulttuuriministerio paattaa uusista valmentavien koulutusten koulutustehtavista mahdollisemman p1an lain vahvistamisen jalkeen. Ammatilliseen pemskoulutukseen valmentavaa koulutusta ja tyohon ja itsenaiseen elamaan valmentavaa koulutusta koskevien hakemusten kiisittelyn ja paatoksenteon yhteydessa opetus- jarjestamislupaa koskevia hakemuksia. ja kulttuuriministerio ei kasittele muita Mikali hallituksen esityksesta johtuvia muutoksia tulee hakuprosessiin liittyen luvan hakemiseen, opetus- ja kulttuuriministerio tiedottaa asiasta www-sivulla osoitteessa: koulutus/?lang= fi. Koulutuksen jarjestajan tulee perustella hakemuksensa oheisen liitelomakkeen mukaisesti. Lomake on tiiytettava opetus- ja kulttuuriministerion www-sivulla osoitteessa: koulutus/lomakkeet ja paatokset. Hakemukseen tulee liittaa kopiot paatosvaltaisten elinten lainvoimaisista paatoksista. Hakemus liitteineen tulee toimittaa opetus- Ja kulttuuriministerioon mennessa osoitteella: Opetus- ja kulttuuriministerio PL V ALTIONEUVOSTO

7 7 Koulutuksen jarjestamislupien uusiminen lukien Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa koskevan paivatyn paatoksen seka paivatyn vuosia koskevan julkisen talouden suunnitelman mukaan ammatillisen koulutuksen jarjestamisluvat uusitaan lukien. Jarjestamislupien voimassaolo mukaan lukien tassa tarkoitetut luvat paattyy Vuoden 2017 alusta voimaan tulevien jarjestamislupien hakemisesta ohjeistetaan erikseen. Lisatietoja antavat seuraavat opetus- ja kulttuuriministerion virkamiehet: johtaja Mika Tammilehto, puh ylitarkastaja Tarja Koskimalci, puh (Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa, I<:ainuu, Lappi) opetusneuvos Jukka Lehtinen, puh (Varsinais-Suomi, Satakunta, Keski-Suomi, I<:anta-Hame, Paijat-Hame, Pirkanmaa) opetusneuvos Anne Martensson, puh (I<:ymenlaakso, Etela-Karjala, Etela-Savo, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala) opetusneuvos Elise Virnes, puh (Etela-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa) opetusneuvos Mari Pastila-Eklund, puh ( oppisopimuskoulutukseen valmentautuminen) hallitusneuvos Piritta Sirvio, puh (rahoitus) sahkopostiosoite: etunimi.sukunimi@minedu.fi Opetus- ja viestintaministeri Johtaja Krista Kium J-tJ f) -:-.rv Mika Tammilehto JAKELU Ammatillisen peruskoulutuksen jarjestajat

8 8 TIEDOKSI Aluehallintovirastot Arnmatilliset erityisoppilaitokset AlvffiO-verkosto Ammattiosaamisen kehittamisyhc:listys AMKE 1y Elinkeino-, liikenne- ja ymparistokeskukset Opetusalan Arnmattijarjesto OAJ ry Opetushallitus Suomen Arnmattiin Opiskelevien liitto SAKI<I 1y Suomen Opiskelija - Allianssi OSKU ry Suomen I<::ansanopistoyhc:listys ry Suomen Kuntaliitto ry Suomen Oppisopimuskoulutuksen jarjestajat ry Sosiaali- ja terveysministerio Tilastokeskus Tyo- ja elinkeinoministerio Yksityisten arnmatillisten oppilaitosten liitto YAOL