Eroja voi ehkäistä. Huomio parisuhteeseen. sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Miten suhtautua kerjäämiseen?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eroja voi ehkäistä. Huomio parisuhteeseen. sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Miten suhtautua kerjäämiseen?"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Miten suhtautua kerjäämiseen? Perhetyötä tilaajatuottajamallilla Vantaalla Mentorointi auttaa jaksamaan Kynnys tehdä lastensuojeluilmoitus on aiempaa matalampi Eroja voi ehkäistä Huomio parisuhteeseen

2 Huoltaja-säätiö Sosiaaliturva-lehti on sosiaalihuollon Huoltaja-säätiö vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Vuokko Niiranen Hallitus Aulikki Kananoja, puheenjohtaja Alpo Komminaho, varapuheenjohtaja Päivi Ahonen Heikki Hiilamo Harri Jokiranta toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö Sosiaaliturva-lehti on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 96. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista yksi on kaksoisnumero. Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh. (09) faksi (09) vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) päätoimittaja Merja Moilanen vapaalla toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) toimittaja Minna Tarvainen puh. (09) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Futureimagebank Huoltaja-säätiö Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Anne-Mari Salminen puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/vuosi, kestotilaus 51 euroa/vuosi, opiskelijatilaus 28 euroa/vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumerot myytävänä toimituksessa 4,50 euroa/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Mediakortti osoitteessa Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN Sosiaaliturva 2/08 3 pääkirjoitus Tutkimukselle ja kehittämiselle tarvitaan pysyvä rahoitus Auvo Kilpeläinen 4 6 ajankohtaiset kehittämistoiminta, kriminaalihuolto, maaseudun paras uutisia lyhyesti 6 7 laina ja palaute Viimesijainen turva annetaan aina Olli Salin napsitut 8 13 Kärkiteema Parisuhteen ja vanhemmuuden vahva liitto Minna Tarvainen Lyhyt kurssi voi kantaa liittoa pitkään Minna Tarvainen Neuvola on parisuhdetyön paalupaikka Minna Tarvainen näkökulma kolumni jos minulta kysytään lukijalta pinnan alta lastensuojelu Perhetyötä tilaaja-tuottajamallilla Helena Nyman 20 nuorten turvatalot Nuorten turvatalossa keskitytään ongelmien ratkaisuun Kristiina Selin 21 tuomisia ja viemisiä Lastensuojeluperheille apua kotiin Sinikka Halttunen juristin nurkkaus Kynnys tehdä lastensuojeluilmoitus on aiempaa matalampi Tapio Räty kirjat oma ura seuraavassa numerossa 3/08 2/08 Kärkiteemana Aikuissosiaalityö Kuopiolaiset sosiaalityöntekijät Minna Kaija (vas.) ja Sanna Räsänen kehittävät aikuissosiaalityötä luvun alussa valmistuneilla sosiaalityöntekijöillä riittää virtaa ja intoa miettiä, miten asiat voisi tehdä toisin: Emme ole vielä niin monta organisaatiomuutosta käyneet läpi eikä meitä ole vielä niin monta kertaa lytätty, että mihin tahansa tyytyisimme. Tarve muutokseen on selvä. kuva: Futureimagebank

3 Pääkirjoitus 12. helmikuuta 2008 Tutkimukselle ja kehittämiselle tarvitaan pysyvä rahoitus Kannessa Jyväskylän seudulla parisuhdeongelmien ehkäisy on otettu osaksi kaikkea lapsiperhetyötä. Työntekijöitä on rohkaistu puhumaan parisuhdepulmista ennen kuin ne paisuvat ongelmiksi. Väestöliitto on kehittänyt lyhyen ja tehokkaan parisuhdekurssin mallin, Tahdolla ja taidolla -ohjelman. sivut 8 13 kuva: kuva: Futureimagebank Fxxxxxx Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä on sekava ja kallis. Asiakkailta tulee aiheellista kritiikkiä sen byrokraattisuudesta ja jopa holhouskeskeisyydestä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa keskustellaan teknis-byrokraattisista rakenteista ja vähän, jos ollenkaan, uudenlaisesta sosiaali- ja terveyspolitiikasta, joka toisaalta vastaisi kysyntään ja toisaalta vähentäisi palvelujen tarvetta esimerkiksi ongelmia ehkäisemällä. Palveluiden saatavuus- ja osin myös rahoitusongelma voidaan ratkaista sosiaalipoliittisilla linjaratkaisuilla, kuten perusturvan kokonaisuudistuksella, ja toisaalta palveluiden tuotekehittelyllä, innovaatioilla. Tästä saatiin ituja muun muassa juuri päättyneestä sosiaalialan kehityttämishankkeesta. Se pyrki palvelujen saamisen ja laadun parantamiseen koko maassa. Hanke kiinnittyi vahvasti valtionhallintoon ja jäi etäiseksi kuntatoimijoista. Lainsäädäntömuutokset paransivat kansalaisten asemaa ja toivat samalla lisäkustannuksia kunnille. Uusi kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma, Kaste kytkeytyy kiinteästi kunta- ja palvelurakenneuudistukseen ja jatkaa siitä, mihin erilliset sosiaalija terveydenhuollon kehittämishankkeet jäivät. Palvelujärjestelmän kehittämispaineet kasvavat koko ajan. Kasteen keskeisin linjaus on vahvistaa kunnallista kehittämistä. Tavoitteena on luoda aiempaa vahvemmat yhteistyörakenteet valtakunnallisesta kehittämistyöstä vastaavien toimijoiden ja kuntien välille. Jussi Huttusen ja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman selvitys ja ehdotukset sosiaali- ja terveysministeriön alaisten virastojen ja laitosten voimavarojen uudelleen suuntaamiseksi ovat kuntien näkökulmasta oikeansuuntaisia. Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat kuitenkin jääneet selvityksessä liian vähälle huomiolle. Osaamiskeskuksista ja niiden kehittämisyksiköistä on erinomaisia kokemuksia. Ne ovat vieneet kehittämistyön palvelujen äärelle niitä kehittäen ja innovaatioita luoden. Näitä pysyviä rakenteita on vahvistettava. Sosiaalihuoltoon pitäisi saada valtion korvaus tutkimustyölle samaan tapaan kuin terveydenhuollon erikoisvaltionosuus. Se mahdollistaisi uudella tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen tutkimustoiminnan ja tiedontuotannon viriämisen. Sosiaalihuollossa tarvitaan kipeästi muuttuvien palvelujärjestelmien ja palvelutarpeiden, toiminnan vaikuttavuuden sekä syrjäytymis- ja marginalisoitumiskysymysten tutkimusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma Kaste linjaa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimintaa yhteen. Sosiaalialan osaamiskeskukset tarjoavat itse asiassa alustan, johon myös terveydenhuollon kehittämistoiminta voisi resursseineen kiinnittyä. Tämä loisi nykyistä paremman perustan yhteistyön rakentumiselle myös sosiaalija terveyspalveluissa. Auvo Kilpeläinen on Rovaniemen sosiaali- ja terveysjohtaja. Hän on Huoltaja-säätiön isännistön jäsen. Osaamiskeskuksista ja niiden kehittämisyksiköistä on erinomaisia kokemuksia. Yksityistäminen ei murra hyvinvoinnin rakenteita Miten markkinoida sosiaalipalveluita? Köyhyyspolitiikka pinnan alta kuva: Futureimagebank Vuosituhannen vaihteessa suomalaiseen sosiaalipolitiikkaan nousi kuin varkain uusi termi: köyhyyspolitiikka. Pinnan alta -palstalla Susan Kuivalainen selvittää, mitä se pohjimmiltaan merkitsee. Sosiaaliturva 3/08 postitetaan lukijoille 11. maaliskuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille Sosiaaliturva 2/08 3

4 ajankohtaiset KEHITTÄMISTOIMINTA Valtakunnallinen sosiaalialan kehittämishanke päättyi viime vuoden lopussa. Uudistustyö saatiin vauhtiin kaikissa sosiaalipalveluissa. Kehittämishanke oli laajin panostus sosiaalialan järjestelmälliseen kehittämiseen. Siihen kuului 23 hankekokonaisuutta. Tavoitteena oli sosiaalipalvelujen saamisen ja laadun parantaminen koko maassa. Tähän pyrittiin lakiuudistuksin ja tehostamalla kuntien yhteistyötä palvelujen järjestämisessä. Lakiuudistuksista merkittävin on uusi lastensuojelulaki. Niin kutsutun sosiaalitakuun suuntaan edettiin säätämällä toimeentulotukihakemusten käsittelyyn määräajat. Hankkeen saavutuksia ovat muun muassa lasten ja perheiden palveluiden kehittäminen perhekeskuksilla sekä sosiaalipäivystyksen kehittäminen ja ulottaminen lähes koko maahan. Hankkeessa on tehty tärkeää tietoteknologian hyödyntämistä helpottavaa valtakunnallista määrittelytyötä, joka jatkuu edelleen. Uudistustyö ei jäänyt vain yksittäisten kuntien harteille, vaan sitä lisättiin sekä hankerahoituksella että vahvistamalla kehittämistyön alueellisia rakenteita. Kuntien valtionosuuksia lisättiin 110 miljoonalla eurolla hankkeen mukaisiin uudistuksiin. Kuntien omia kehittämishankkeita tuettiin valtionavustuksin yli 119 miljoonalla eurolla. Kehittäminen jatkuu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa, Kasteessa sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Kehittämishankkeesta on valmistunut ensimmäinen arviointiraportti ja kokonaisarvio valmistuu tämän vuoden aikana. Hanketta arvioi PricewaterhouseCoopers. Erja Saarinen Hankkeen aineistoja verkossa kuva: Erja Saarinen Sosiaalialan henkilöstökysymykset, johtaminen ja ns. sosiaalitakuu tulivat kesken jääneinä asioina esille sosiaalihankkeen päätöstilaisuuden paneelikeskustelussa. Matti Heikkilää harmitti, ettei palvelujen vähimmäistasoa yritettykään määritellä. Paneeliin osallistuivat vasemmalta Reijo Väärälä, Harri Jokiranta, Niina Korpelainen, Matti Heikkilä ja Tarja Kauppila. Salme Kallinen-Kräkin ja Reijo Väärälä luotsasivat sosiaalialan kehittämishanketta sosiaali- ja terveysministeriössä. Sen tuloksia tiivistettiin myös lyhytfilmiksi, jonka ensiesitys oli hankkeen päätöstilaisuudessa joulukuussa. Nyt filmin voi katsella sosiaalihankkeen verkkosivuilta. Lastensuojelun kehittäminen on sosiaalialan kehittämishankkeen merkittävimpiä saavutuksia. Työn tulokset on koottu uudenlaiseen sähköiseen käsikirjaan. Lastensuojelun kehittämisohjelmaa veti Kristiina Laiho (vas.). Käsikirjan päätoimittaja on Marianne Aalto (kesk.) ja käsikirjaa on ollut tekemässä Katri Vähäsoini. He kaikki työskentelevät sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy:ssa. kuvat: Erja Saarinen 4 Sosiaaliturva 2/08

5 MAASEUDUN PARAS Suomi on edelleen Euroopan maaseutumaisin maa, muistutti valtiosihteeri Timo Reina Maaseudun Paras -seminaarissa, jossa pohdittiin hyvinvointipalvelujen innovaatioita ja vaihtoehtoja. Vierastan innovaatio-sanaa. Puhun mieluummin meidän kuntaamme sopivista arjen käytännöistä, sanoo Sodankylästä tuleva Inga Mukku. uutisia lyhyesti kuva: Minna Tarcvainen Lisätietoa muistineuvolasta ja läheislomituksesta: tai Tietopankki kuntien hyvistä käytännöistä: > Kuntien hyvät käytännöt Maaseudun haasteet on Reinan mielestä otettava tosissaan myös muualla kuin maaseutupitäjissä. Vaikka kylissä asuu enää noin ihmistä, 40 prosenttia Suomen asutuksesta luokitellaan maaseutumaiseksi. Jokaisessa kunnassa on maaseutumaisia pientalolähiöitä, ja niitä näyttää nousevan lisää. Palvelut on säilytettävä kunta- ja palvelurakenneuudistuksia tehtäessä sellaisina, että ne ovat tasavertaisesti kaikkien saavutettavissa. Reina peräsi ratkaisuksi paikasta riippumattomia etäpalveluita, joita ei ole vielä hyödynnetty kunnissa riittävästi. Kaikki hoiva ja hoito ei kuitenkaan kulje mobiilien ja sähköisten sovellusten avulla. Lähipalveluita on myös vietävä maaseudun asukkaille, ja silloin suurimmat kulut koituvat pitkistä välimatkoista. Kunta ei Reinan mukaan pärjää maaseutualueella yksin, vaan se tarvitsee kumppanikseen järjestöjä ja yksityisiä palvelutuottajia. Kalevi Yliniemi Kainuun maakunta -kuntayhtymästä näki, että yhteistyön lisäämiselle kolmannen sektorin kanssa on hyvät mahdollisuudet, sillä maaseudun asukkaat tuntevat kaupunkilaisia enemmän sosiaalista vastuuta toisistaan. Sodankylässä jos missä tiedetään, millaisia haasteita harva asutus palveluille asettaa. Syrjäisimmistä kylistä on sadan kilometrin matka kirkonkylään. Yli 65-vuotiaista asukkaista 40 prosenttia asuu sivukylissä. Kunnassa on haettu uusia toimivia käytäntöjä juuri vanhuspalveluihin. Läheislomituskokeilussa omaishoitajien lakisääteisiä vapaapäiviä ovat lomittaneet läheiset, ystävät ja naapurit, kun hoidettava ei ole halunnut laitokseen. Käytäntö on poikinut Sodankylän vanhustyönjohtaja Inga Mukun mukaan tyytyväisen mielen lisäksi säästöä: sijaishoitajan palkka on 50 euroa vuorokaudessa, kun taas laitoslomituksesta kertyy kuluja 100 euroa vuorokaudessa. Paikkakunnalle on kehitetty myös oma muistineuvola ja -vastaanotto -malli. Neuvolan muistihoitaja ja terveyskeskuksen geriatri tutkivat, hoitavat ja kuntouttavat muistihäiriöisiä. Muistihoitaja ohjaa diagnoosin saaneita, näiden omaisia ja vanhustyöntekijöitä. Aiemmin muistisairauksien hoitopaikka oli Lapin keskussairaala Rovaniemellä. Uuden toimintamallin seurauksena vanhusten lääkkeidenkäyttö on vähentynyt ja vuodeosastojaksot ovat lyhentyneet. Minna Tarvainen KRIMINAALIHUOLTO Vankilasta vapautuville ja vapautuneille on avattu verkkopalvelu. Porttivapauteen.fi tukee heitä kohti päihteetöntä ja rikoksetonta elämää. Verkkopalvelu rikostaustaisille ihmisille voi kuulostaa hullulta idealta eihän vankilassa edes saa käyttää internetiä, Kriminaalihuollon tukisäätiön Kritsin toiminnanjohtaja Jukka Mäki sanoi portaalin julkistamistilaisuudessa. Nettipalvelu on kuitenkin yksi keino tavoittaa nämä ihmiset ja tutustuttaa heitä tietotekniikkaan. Palvelu on saatavissa myös CD:llä, jonka avulla vankiloissa voidaan opetella sen käyttöä Palvelun keskeistä sisältöä ovat keskustelupalsta, kriminaaliasiamies Veikko Kylämarttilan ylläpitämä kysymys ja vastaus -palsta ja kriminaalihuollon palveluita tuottavien järjestöjen hakemisto. Hyödyllinen on myös sivuilta löytyvä Vankilasta vapautuvan opas. Portaali on tuotettu Kritsin Viestintäpakki-projektissa. Sen luomaan viestintäverkostoon kuuluu useita kriminaalihuoltotyötä tekeviä järjestöjä. Niiden vapaaehtoiset ohjaavat verkkopalvelun keskustelua. Viestintäpäällikkö Juhani Ikala esitteli uutta rikostaustaisille tarkoitettua portaalia. Vastaisuudessa siihen tulee oma osionsa vankien omaisille sekä niille ammattiryhmille, joita kriminaalihuolto koskettaa. Kiikku-vauvaperhetyön koulutus siirtyy osaksi ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutusta. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön yli kymmenen vuotta jatkuneessa Kiikku-projektissa kehitettyä työmallia käytetään ehkäisevänä työmuotona vauvaperheissä, joissa vauvan ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa on riskitekijöitä. Työ on vauvalähtöistä, ja sitä toteutetaan toistuvina kotikäynteinä lapsen ollessa 0 1-vuotias. Vaikka projekti päättyy, siinä kehitetty työmalli leviää koulutuksen kautta eri puolille Suomea. Kiikku-vauvaperhetyön koulutus alkaa tänä vuonna viidessä ammattikorkeakoulussa. > Kiikku-projekti Stakes ja Jyväskylän yliopisto rahoittavat professuurin sosiaalipalvelujen tutkimukseen. Samalla Stakesin Jyväskylän alueyksikössä alkaa valtakunnallinen sosiaalipalvelujen tutkimus- ja kehittämisohjelma ParasSos. Se seuraa ja arvioi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aloittamia palvelumuutoksia ja tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Virkistys- ja harrastuspalvelu on Oulun sosiaali- ja terveystoimen hyvinvointia edistävien palveluiden uusi palvelumuoto. Se tuottaa ikääntyneille ryhmätoimintaa, jonka tavoitteena on muun muassa mahdollistaa ystävyyssuhteita, ja antaa mukavassa ja turvallisessa ilmapiirissä virikkeitä ja mielekkyyttä arkipäivään. Toiminta suunnitellaan ryhmän toiveiden ja toimintakyvyn mukaan. Se voi olla esimerkiksi teemakeskusteluja tai aivojumppaa. Toiminta on maksutonta. Har magen fungerat? Onko vatsa toiminut? Folktinget on julkaissut taskukokoisen ja selkokielisen suomi ruotsi-sanaston dementiaryhmäkodin arkea helpottamaan. Sitä voi tilata ilmaiseksi Folktingetiltä puh Sosiaaliturva 2/08 5

6 laina ja palaute kuva: Erja Saarinen Viimesijainen turva annetaan aina KERJÄÄMINEN Muista EU-maista, etenkin Romaniasta, tulevat kerjäläiset ovat ilmestyneet Helsingin kaduille. Keskustelu asiasta on melko paljon keskittynyt kerjäämiseen järjestyksenpidon ongelmana. Hannu Hakala, turvallisuus- ja valmiusosaston päällikkö, Helsingin kaupungin hallintokeskus Helsingin Sanomat Suuri huolemme on, että Helsingissä toistuu sama, mikä on nähtävissä Euroopan suurissa kaupungeissa ja esimerkiksi Oslossa. Siellä kerjäläiset ovat tuoneet mukanaan rikollisuutta ja muita lieveilmiöitä. Olli Salin, Helsingin sosiaalipäivystyksen päällikkö Tämä on EU:n tasolla ratkaistava ongelma. Kadulla kerjääviä ja enemmänkin katusoittajia on ollut Helsingissä ennenkin. Sosiaalipäivystys on joskus joutunut puuttumaan siihen, että kaduilla on ollut esiintymässä alaikäisiä lapsia. Lastensuojelun tarvetta ei ole havaittu. Romaniasta ja Bulgariasta ilmestyi romaniväestöön kuuluvia kerjäläisiä kaduille kesällä Viime kesänä kerjääminen lisääntyi. Suurimmillaan Sipoossa oli sadan hengen leiri, josta lähdettiin kerjäämään. Loppukesästä tuli perheitä, jotka ottivat eri-ikäisiä lapsiaan mukaan kerjäämään. Silloin myös telttaleiri siirtyi Sipoosta vaaralliseen paikkaan Itä-Helsinkiin moottoritien sillan alle, jossa isot tiet kulkevat molemmin puolin. Sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijät kävivät useamman kerran selvittämässä, onko lapsilla riittävän turvalliset ja terveelliset olot. Selvitimme ihmisoikeus- ja lapsen oikeuksien sopimusten sisältöä sitä, etteivät lapset saa joutua kohtuuttomiin oloihin eikä heitä saa missään nimessä käyttää välineenä, esimerkiksi kerjäämisessä. Kaupunkilaisilta tuli ilmoituksia äidistä, joka kerjäsi räntäsateessa vähissä vaatteissa olevan, apaattisen lapsen kanssa. Lasta oli lääkitty sopimattomilla lääkkeillä. Seuraavalla kerralla lapselle oli vaatteita mukana, mutta ne olivat pussissa, jotta lapsi näyttäisi kurjemmalta. Tässä pohdittiin jo asian rikollisuutta, oliko kyseessä lapsen hyväksikäyttö ja alistaminen. Joitain vanhempia ja lapsia olemme majoittaneet, mutta emme tehneet lastensuojelutoimenpiteitä. Vuoden vaihteeseen mennessä kerjäläisten määrä väheni, kun säät alkoivat kylmetä. Kerjäävät ihmiset ovat itse kyselleet sosiaalitoimesta tietoa monista asioista. He tietävät hyvin asemansa ja sitä koskevat säännökset. Kerjääminen ei ole rikollista tai kiellettyä. EU-kansalaisia voidaan käännyttää tai karkottaa maasta vain, jos he ovat syyllistyneet toistuvasti rikoksiin. Jokaisen pitäisi kyetä ensisijaisesti pitämään itsestään ja perheestään huolta ja hankkimaan laillisilla tavoilla elantonsa. Kerjäämään tulleet romanialaiset eivät ole työnhakijoita. Heillä ei myöskään ole EU:n sosiaalivakuutuskorttia, joka oikeuttaisi saamaan täällä muun muassa terveydenhuollon palveluita. Toki oleskelukunta hoitaa akuutit palvelutarpeet. Kolmen kuukauden aikana ihmisen pitää rekisteröityä oleskelukuntaan.. Kerjäläiset oleskelevat Helsingissä pitempäänkin, mutta kertovat käyneensä välillä Ruotsissa. Kerjäämistä on Helsingissä käsitelty eri hallintokuntien viranomaisten napsittua Tuukka Tammi, Yhteiskuntapolitiikka 6/2007 Stakes on leimallisesti tietyn sosiaali- ja terveyspoliittisen sukupolven aikaansaannos. Se on hyvinvointivaltion institutionalisoituma ja myös suurten ikäluokkien projekti ja 1970-luvulla aloitetut suuret sosiaalipoliittiset uudistukset etenivät ja vakiintuivat 1980-luvulla, ja 1990-luvun alussa perustettu Stakes on näiden uudistusten lipunkantaja ja vahtitorni. 6 Sosiaaliturva 2/08 Hannu Lauerma, Lääkärilehti 1 2/2008 Miehen aseman epäkohdat eivät hyvitä naisten sortamista, eikä päinvastoin. Enempää toimivassa perheessä kuin toimivassa yhteiskunnassakaan ei ole olemassa nollasummapeliä, jossa jompikumpi sukupuoli häviää, kun toisen asemaa korjataan. Olisi harvinaisen umpihullua väittää, ettei rattijuoppouksiin pidä puuttua, koska ylinopeudet tai tiestön huono kunto ovat myös ongelmia. Minna Autio, Yliopisto 1/2008 (Koulukoti)nuoret eivät lähde laskettelurinteeseen, ellei heillä ole sadan euron käsineitä. Heidän kulutusmaailmansa on aivan erilainen kuin tavallisten keskiluokkaisten lasten. Niille, jotka ovat jollakin tavoin syrjäytyneitä, kulutus on yksi tapa saada arvostusta ja tuntea kuuluvansa hyväksyttyjen joukkoon. Aini Kimpimäki, Vihreä lanka Vammaispalvelulaista on tullut vanhustenkuljetuslaki. Ikäihmisten osuus kuljetuspalveluiden saajista vain kasvaa. J.P. Roos, Dialogi 1/2008 On valtava ero siinä, jos viranhaltijan lähtökohtana on torjua etuus aina, kun laki vain sen sallii, kuin jos viranomainen ilmoittaisi noudattavansa lain pääperiaatetta aina kun voi. Kristiina Kumpula, Monitori 4/2007 Viranomaistoiminta ei voi ratkaista arjen kysymyksiä. Ihmiset sen sanovat, mistä saa kauraryynejä ja missä on päiväkoti.

7 yhteisvoimin kaupungin hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosaston johdolla. Teimme asiasta yhteenvedon apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkoselle, joka vei asian kaupunginhallitukseen. Se taas lähetti valtioneuvostolle pyynnön valtakunnallisesta ohjeistuksesta. Sen valmistelu on sisäministeriön vastuulla. Kerjäämistä Aktiivista on esiintynyt vaikuttamista Helsingin lisäksi EU:ssa muissa kaivataan suurissa kaupungeissa ja maan itärajan tuntumassa Helsingistä Lappeenrantaan asti. Tämä on vaikea asia: Nämä ihmiset elävät lähtömaissaan kurjissa oloissa syrjittyinä. Täällä ketään ei voi jättää heitteille. Viimesijainen turva annetaan aina. Yksi nuori nainen muun muassa synnyttää Suomessa. Täällä he saavat rahaa kerjäämällä, mutta elämä ei ole hyvää. Kerjäämällä saadut rahat annetaan jollekin toiselle henkilölle. Kerjääminen on hyvin organisoitua. Bertolt Brechtin Kerjäläisooppera tuli pakostakin mieleen kerjäläisten rekvisiittavarastosta. Jotkut ovat väsyneet koko kuvioon. Yksi pienen lapsen äiti halusi siitä irti. Hän tuli kertomaan rankasta tilanteestaan ja pakettiautossa majailevasta porukasta, josta joku keräsi tuotot. Autossa oli myös varastettua tavaraa ja asiassa alkoi rikostutkinta. Olemme ottaneet ihmisten tilanteet erittäin vakavasti. Olemme olleet yhteydessä Romanian suurlähetystöön, jotta nämä ihmiset eivät joutuisi kotimaassaan entistä pahemman syrjinnän kohteiksi. Selvästi näkyy, että lähtömaassa halutaan päästä romaniväestöstä eroon, mutta satojen tuhansien ihmisten kohtaloa ei voida ratkaista näin. Tämä on EU:n tasolla ratkaistava ongelma, jota ei voi lakaista maton alle. Suomi on ottanut romanikysymyksen esille, mutta siinä ei ole edetty. Meidän täytyy valtakunnallisesti miettiä sitä, miten suhtautua kielitaidottomiin, usein lukutaidottomiin ihmisiin, jotka eivät tule tänne työn eivätkä turvapaikan hakijoina. Mitä palveluita heillä on oikeus saada ilman eurooppalaista sosiaaliturvakorttia? Sosiaali- ja terveysministeriö on selvittänyt muiden Pohjoismaiden kokemuksia ja näkemyksiä asiasta. Tästä emme vielä ole kuulleet enempää. Kuntien sosiaalitoimien pitää meidän kokemuksemme perusteella varautua vastaamaan lasten kiireellisen avun tarpeeseen. Kerjäläisten verkostot toimivat hyvin. Mitä enemmän kansalaiset antavat heille almuja, sitä enemmän heitä tänne tulee. Sosiaaliturvan kyselyt verkossa Kysyimme Sosiaaliturvan nettisivuilla kävijöiden näkemyksiä siitä, miten kerjäämiseen pitäisi suhtautua. Ylivoimainen enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen pitää vaikuttaa EU: ssa aktiivisesti, jotta köyhyys saadaan uusissa EU-maissa vähenemään. Noin 10 prosenttia vastaajista katsoo, että kerjäläisten pitäisi saada Suomessa toimeentulotukea. Lähes vaille kannatusta jäivät yksittäisen ihmisen rahan antaminen kerjäläisille, kerjäämisen kieltäminen lailla ja kerjäläisten karkottaminen maasta. Stakesin julkaisuja Tilaukset ja puh. (09) klo 9-15 Toimitusmaksu 6 Reija Heinola (toim.) Asiakaslähtöinen kotihoito Opas ikääntyneiden kotihoidon laatuun Kehittäjille ja suunnittelijoille tarkoitetun oppaan lähestymistapa on moninäkökulmainen. Laadun arvioinnin keskiössä on asiakas, mutta aihetta tarkastellaan myös työprosessien, moniammatillisen yhteistyön, johtamisen ja talouden näkökulmista. Opas soveltuu myös uusien työntekijöiden perehdyttämiseen sekä oppimateriaaliksi. 2007, 112 sivua, 23 tilausnumero Op70 Vappu Taipale ja Hannu Hämäläinen Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista Kirja on monipuolinen katsaus sosiaali- ja terveysalan toistaiseksi vähän kartoitettuun ydinalueeseen. Siinä arvioidaan alan innovaatioympäristöä, pohditaan tietoyhteiskuntakehitystä ja tarkastellaan julkisen sektorin, yritysten, järjestöjen sekä tutkimuksen ja kehityksen yhteistyötä. Kirjan tarina etenee kotoisilta innovaatiovesiltä Euroopan ja maailman merille. Lopuksi raotetaan myös tulevaisuuden verhoa. 2007, 227 sivua, 38 tilausnumero M247 Sakari Hänninen, Jouko Karjalainen, Kirsi-Marja Lehtelä (toim.) Pääsy kielletty! Poiskäännyttämisen politiikka ja sosiaaliturva Kirjan artikkeleissa tarkastellaan sosiaali- ja terveysalan käytäntöjä, joissa haavoittuvassa asemassa oleva ihminen voidaan apua etsiessään ohjata muualle tai yksinkertaisesti torjua järjestelmän piiristä joko suoraan tai epäsuorasti. 2007, 269 sivua, 29 tilausnumero M245

8 kärkiteema Minna Tarvainen Kun parisuhde toimii, ovat vanhemmat toinen toisilleen paras vanhemmuuden tuki. Siksi parisuhdetyö on otettu Jyväskylän seudulla osaksi kaikkea lapsiperhetyötä. Parisuhteen ja vanhemmuuden vahva liitto Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä on kehittänyt parisuhteen roolikartan työn apuvälineeksi. > Roolikartat > Parisuhteen roolikartta kuva: Futureimagebank Ehkäisevä parisuhdetyö ei vaadi vuosikausien terapeutin koulutusta, vaan uskallusta, sanovat Jyväskylän Perhe-hankkeen neuvolan perhetyöntekijä Marja-Leena Huisko ja isätoiminnan vetäjä Jani Myllyaho. Sosiaali- ja terveystoimen perustyössä voi hyvin tehdä muutakin kuin ohjata eteenpäin, kun huomaa asiakkaiden parisuhteen kangertavan. Ei työntekijän tarvitse olla neuvova parisuhdekone, jolta vastaukset tulevat välittömästi. Nyt ratkesivat ongelmat! Sekin voi riittää, että ottaa ihmisten huolet tosissaan ja sanoo ääneen: teillä taitaa olla vähän kitkaa, Myllyaho rohkaisee. Huiskon ja Myllyahon työn ensisijainen kohde on lasten hyvinvointi, mutta vanhempien parisuhteita he eivät voi työssään kiertää. Jos parisuhde ei ole kunnossa, miten aikuiset jaksavat vanhemmuutta? Ne ovat kytköksissä toisiinsa. Kun vanhempien välillä joku hiertää, heidän on vaikea keskustella keskenään lasten kasvatuksestakaan, Huisko kertoo huomanneensa. Parisuhde villasukan alla Molemmat sosionomit tapaavat tavallisia pienten lasten perheitä, Myllyaho isäryhmissä ja Huisko useimmiten kotikäynneillä. Parisuhdeasiat kulkeutuvat asiakkaiden muun arjen seassa pulmineen ja riemuineen tapaamisiin mukaan. Puolisoiden väliset suhteet tulevat esiin ihan arkisissa jutuissa. Taas se äiti laittoi meille villasukat tänne kassiin, vaikka ei me niitä tarvita. Parisuhteet tulevat esiin silloin, kun mietitään harrastuksia, työtä ja ajankäyttöä, Myllyaho kuvaa isien ja lasten yhteisissä Isä Pappa Dad -ryhmissä käytävää keskustelua. Parisuhteen nostaminen keskustelunaiheeksi on työntekijän asia, vaikka se peittyykin usein villasukkien ja lastenhakuvuoroista kinastelemisen taakse. Saatan mennä perheeseen vaikkapa väsymyksen takia. Kun alamme työstää sitä kotikäynnillä, väsymyksen alta nousevatkin parisuhteen pulmat. Kyselen asiaa jollakin tavalla: miten teidän parisuhteenne on muuttunut vauvan tulon jälkeen tai onko teillä yhteistä aikaa, Huisko kertoo. Olen päänavaaja. Jos solmu puolisoiden välillä ei aukea vaan tiukkenee siitä, kun ongelmaa aletaan käsitellä, ohjaan parin perheneuvolaan, perheasiainneuvottelukeskukseen tai muualle. 8 Sosiaaliturva 2/08

9 Jos parisuhde ei ole kunnossa, miten voi jaksaa vanhemmuutta? Marja-Leena Huisko Ei työntekijän tarvitse olla neuvova parisuhdekone, jolta vastaukset tulevat välittömästi. Nyt ratkesivat ongelmat! Sekin voi riittää, että ottaa ihmisten huolet tosissaan ja sanoo ääneen: teillä taitaa olla vähän kitkaa. kuvat: Minna Tarvainen Jani Myllyaho Pieni apu paras apu Hiertymät vanhempien välisessä suhteessa helpottavat usein pienellä tuella. Monet perheet ovat tulleet autetuiksi jo sillä, että Huisko on sanonut ääneen: parisuhde on koetuksella lasten ollessa pieniä. Havahtuminen tähän on lisännyt yhteen hiileen puhaltamista: siitähän tässä on kyse, kyllä me selviämme! Usein Huisko käy perheiden kanssa lävitse verkostokarttaa ja pohtii, piilisikö jonkin langan päässä lastenhoitoapua niin, että pariskunnalle järjestyisi yhteistä aikaa. Joskus väsymyksen puuduttamat vanhemmat saattavat tarvita väliinsä suodattajaa pystyäkseen keskustelemaan parisuhteestaan. Yksikin pari sanoi, että eivät he näitä asioita olisi pystyneet keskenään pohtimaan. Olisi tullut riita välittömästi. Pidän huolen, että puolisot kuuntelevat toisiaan. Toisaalta tuen ei aina tarvitse olla parisuhteesta tai sen lieveilmiöistä jauhamista. Virkistystä suhteen nuutuneille lehdille saattavat tuoda silkat käytännön ratkaisut. Monet arjen asiat ratkeavat vertaistuella. Ryhmässä saa kaverilta vaikkapa vinkin oikotiestä päiväkotiin. Mene kuule tuosta suoraan metsän poikki, niin ei tarvitse kiertää kilometritolkulla. Ajansäästö saattaa helpottaa jokapäiväistä hermojenkiristelyä, Myllyaho kertoo. Ja kun isä hurauttaa illaksi lasten kanssa vertaisryhmään laskemaan mäkeä, äiti saa vapaaillan. Sekin tuo parisuhteeseen uutta eloa. Kunhan äiti ei vain siivoaisi, vaan menisi vaikkapa kahville tuttujen kanssa. Jotta ohdakkeet eivät kasvaisi Eikö hyödyllisiksi todettuja palveluja olisi sitten syytä tarjota juuri sellaisille, joilla on suurin riski erota? Onhan esimerkiksi Marika Jalovaaran tutkimuksessa todettu, että työttömyys, vähäinen koulutus ja vaimon miestä suuremmat tulot kasvattavat eroriskiä. Tietysti mietimme, tulevatko riskiperheet palveluihimme. Mutta teemme ehkäisevää työtä. Mihin rajat silloin vedettäisiin: Työhön? Työttömyyteen? Tuloihin? Myllyaho pohtii. Ehkä isäryhmiin eivät tule isät, joilla on kriisejä parisuhteessa. On kuitenkin armahdettava itseään työntekijänä. Kun eivät tule, niin eivät tule. Me kitkemme silti ituja, joista voisi kasvaa isoja ohdakkeita. Voimme vaikuttaa niin, että ei tarvitse päätyä raskaisiin ratkaisuihin. Parisuhdeongelmia ehkäisevä työ Jyväskylän seudulla l Kehitetty osana valtakunnallista kolmivuotista Perhe-hanketta,joka päättyi viime vuoden lopussa. Jyväskylän seudun hanke jatkuu tämän vuoden. l Kumppaneina ovat mukana Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta, Laukaa, Muurame, seudun seurakunnat, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Keski-Suomen piiri sekä muut lapsiperheiden kanssa työtä tekevät järjestöt ja seudulla asuvat perheet. l Parisuhdetyö on laajentunut perheneuvoloista ja perheasiainneuvottelukeskuksista sosiaalija terveystoimen sekä kirkon ja järjestöjen perustyöhön. Työntekijöitä on rohkaistu puhumaan parisuhdepulmista ennen kuin ne paisuvat ongelmiksi. l Hankkeessa on mallinnettu neuvolan perhetyötä ja isätoimintaa. Isä Pappa Dad -ryhmissä isät ja näiden pienet lapset puuhailevat vapaamuotoisesti yhdessä. Isän paikka -ryhmä puolestaan kokoaa pienen miesporukan keskustelemaan perheneuvolaan. l Hanke, seurakunta ja neuvola pitävät yhteistyönä Ekavauva-ryhmiä ensisynnyttäjäperheille. l Hanke on tarjonnut kuntien työntekijöille mahdollisuuden osallistua vuosittain järjestettäville valtakunnallisille Parisuhdepäiville. l Kuntalaisille on järjestetty eri toimijoiden kanssa kaksi avointa Minä ja sinä parisuhteen polulla -tapahtumaa, joista on tiedotettu neuvoloissa. Ne on tarkoitettu kriisittömille pareille. l Kriisiytyneille pareille puolestaan on tarjottu Kataja ry:n Solmuja parisuhteessa -kurssi. l Neuvoloiden terveydenhoitajille on järjestetty parisuhdetyön koulutusta, ja seudun neuvoloiden perhevalmennuksen sisältöjä kehitetään tämän vuoden aikana. l Parisuhdetyön verstaspäivät kokoavat kaikki alueen parisuhdetyötä tekevät tahot yhteen. l Hankkeen aikana syntyneistä toiminnoista on tarkoitus tehdä pysyviä. Sosiaaliturva 2/08 9

10 kärkiteema Minna Tarvainen 10 Sosiaaliturva 2/08 Lyhyt kurssi Kaksipäiväinen parisuhdekurssi voi opettaa parille yhteiselämän perustaidot, jotka kannattelevat liittoa vuosikymmeniä. Eroa voi ehkä sanoa turhaksi, jos parisuhde jumiutuu ja kaatuu normaaleihin kehityskriiseihin. Siksi on hyvä osata tunnistaa parisuhteen erilaiset vaiheet, silloin niistä on mahdollista päästä yli. Vuokko Malinen voi kantaa liittoa pitkään kuva: Minna Tarvainen Ajatella, ihmiset kohtelevat monesti omaa kumppaniaan huonommin kuin ystäviään, pari- ja perheterapeutti, psykologi Vuokko Malinen Väestöliitosta sanoo. Kun mennään parisuhteeseen, ajatellaan, että toista voi käyttää oman pahan olonsa purkupaikkana. Reagoidaan vain kauheasti toiseen: muuten meillä menis hyvin, mutta kun SÄ oot tommonen. Tätä pidetään parisuhteen ideana. Pitkän linjan parisuhdetutkija John Gottmann on tullut siihen tulokseen, että kestävä ja onnellinen parisuhde rakentuu ystävyyden ja positiivisen ilmapiirin varaan. Nimittely ja syyttely eivät siihen kuulu, toisen arvostaminen ja kunnioitus kylläkin. Toimiva parisuhde tarvitsee kehittyäkseen hedelmällistä vuorovaikutusta, joka sujuu luonnostaan vain kolmasosalla. Muiden on vahvistettava ja opeteltava taitoja. Väestöliiton parisuhdeongelmien ehkäisyhankkeen järjestämissä tapahtumissa osallistujat pääsivät harjoittelemaan parisuhdetaitoja. Kaksi päivää kestävä Parisuhteen lataamislauantai pidettiin yhteistyössä Espoon Perhekeskus kumppanina -hankkeen kanssa. Tästä hiukan pidennetty Tahdolla ja taidolla -ohjelma toteutui Espoon lisäksi Tampereella. Monet kokivat kumppaninsa kanssa ahaa-elämyksiä, vaikka jotkut olivat eläneet yhdessä jo vuosikymmeniä. Ohhoh, sehän alkoi suuttua, kun sanoin sille noin tökerösti. Vuorovaikutus nousi päivien aikana toiselle tasolle, Malinen kuvailee. Lyhyt satsaus kannattaa Koska ohjelmissa vasta mallinnettiin ehkäisevää työtä, osallistujilta kerättiin ahkerasti palautetta ohjelman jatkokehittelyä varten. Arviointitutkimusten tulokset olivat lupaavia. Yhdeksän kymmenestä kursseille osallistuneista ilmoitti oppineensa uusia hyödyllisiä toimintatapoja. Monet katsoivat, että opeista on hyötyä myös muissa ihmissuhteissa, vaikkapa teini-ikäisten lastensa kanssa keskusteltaessa. Ohjelmiin tuli mukaan sellaisiakin pareja, joilla oli jo eroaikeita. Vaikka päivät oli tarkoitettu ensisijaisesti ehkäiseväksi parisuhdetyöksi, isojen pulmien kanssa painiskelevat avoparit näyttivät hyötyneen opeista eniten. Joillakin kriisiytyneillä pareilla ohjelma toimi paremmin kuin

11 parisuhdeterapia. Parisuhdeonni ei jäänyt vain kurssi-innostukseksi. Pareille tehtiin seurantakysely kahdeksan kuukauden kuluttua, ja näytti, että uusi vuorovaikutustyyli oli tullut jäädäkseen. Parisuhdetutkimuksissa on todettu, että jos vaikutus pysyy yhdeksän kuukauden ajan, muutos on pysyvä. Lataamislauantai kesti kaksi lauantaipäivää ja siellä oli lähes sata paria. Seitsemän tunnin satsaus omaan parisuhteeseen ja näin hyviä tuloksia! Kustannustehokasta, eikö vain? Pariterapiassa istutaan monesti paljon sitkeämmin, kun suhde on jo niin jumissa, että tarvitaan korjaavaa työtä, Malinen riemuitsee. Hyödyllisyys muistetaan kotonakin Ihminen muistaa Malisen mukaan kerran kurssilla kokeiltuaan, että viisaasta vuorovaikutuksesta seuraa hyvää hänelle itselleen ja hänen perheelleen. Joitakin vuorovaikutuksen lainalaisuuksia on hyvä tietää, jotta suhde ei ala näivettyä. Eivät nämä niin ihmeellisiä asioita ole. Yksi tällainen on miehen ja naisen erilainen ajoitus: naiset ovat usein nopeampia vuorovaikutustilanteissa kuin miehet, etenkin kun käsitellään tunteita. Miehillä on harvemmin tunnelausuntoautomaattia päällä niin, että he voisivat kertoa tuosta vain, että minusta tuntuu nyt tältä ja tältä. Kun mies ei kykene keskustelussa sähäkkyyteen, nainen helposti kohottaa ääntään: mikset sä koskaan sano mitään! Mies menee negatiivisesta ja aggressiivisesta käytöksestä kivikasvoksi, eikä hänestä saa mitään irti. Tosiasiassa hän romahtaa sisäänpäin, tunteisiinsa. Nainen tulkitsee ilmeettömyyden emotionaaliseksi hylkäämiseksi ja lisää vain puhtia: vai pistit sä luukut kiinni! Kierre on valmis. Tilanne päättyy siihen, että mies poistuu paikalta, jotta ei räjähdä sisällä vellovista tunteista. Parisuhdekurssilla luotiin turvallinen ilmapiiri kaikille. Mies sai tietää, että naisesta on hyvä, että hän kokee voivansa vaikuttaa puheellaan puolisoonsa. Naisen puolestaan oli annettava puolisolle lupa olla hidas ja odoteltava vastauksia hoputtamatta. Niinpä nainen saattoi kuulla tutun kumppaninsa suusta asioita, joita ei koskaan olisi uskonut kuulevansa. Olemmeko me uusavuttomia? Miksi ihmiset tarvitsevat nykyisin kurssitusta parisuhteeseen? Emmekö enää pysty elämään yhdessä ilman asiantuntijoiden opastusta? Siltä näyttää. Eroluvuissa tapahtui hyppäys kaksikymmentä vuotta sitten, kun avioerolakia höllennettiin. Nyt erojen määrä on jumiutunut noin :een vuodessa. Jotkut ovat ehdotelleet lain tiukentamistakin siten, että pienten lasten vanhemmat pitäisi velvoittaa pakolliseen sovitteluun ennen eroa. Malista tämä epäilyttää: Onko Suomi mikään poliisivaltio. Hänen mielestään olisi hyödyllisempää pohtia sitä, miten perheiden ympäriltä on kadonnut parisuhdetta suojaava yhteisöllisyys. Edellinen sukupolvi asuu Kainuussa, Kiteellä ja Oulussa, eikä muuta verkostoa juuri ole. Ruuhkavuosiaan elävät pienten lasten vanhemmat jäävät usein liian yksin. Minunkin vastaanotollani käy sellaisia pareja, joilla ei ole muuta tukea kuin maksullinen lastenhoitopalvelu. He eivät saa ketään hoitamaan lapsiaan edes pariterapiaistunnon ajaksi! Myös arvomaailman muutos näkyy parisuhteissa. Heli Vaaranen lanseerasi viime vuonna julkaistussa kolmekymppisten parisuhteita kartoittaneessa tutkimuksessaan käsitteen kevytsuhde. Niissä vältellään sitoutumista ja kumppanille avautumista. Kriteereinä parin valinnalle ja suhteessa pysymiselle saattavat olla kaveripiirin mielipiteet oman harkinnan sijaan. Turhat ja tarpeelliset erot Parisuhdekurssit eivät mullista yhteiskunnan arvomaailmaa eivätkä korvaa yhteisöllisyyttä, mutta ne voivat parantaa huomattavasti parien yhteiselämän laatua. Suhteen toimivuus ja riittävä tyytyväisyys siihen ehkäisee eroja. Kaikkia suhteita eivät kurssit eivätkä terapiatkaan on- Toimivan parisuhteen kehrä -malli kehitettiin Väestöliiton Parisuhdeprojektissa. Kuvion punainen ydin on rakkaus, joka on syvempää kuin ihastuminen tai rakastuminen. Harmaassa kivijalassa olevien asioiden varassa suhde voi jatkua tyydyttävänä, vaikka ristiriitoja tuleekin. Siivekkeet pitävät sisällään elementtejä, jotka ilmentävät suhteen eri puolia. Hyvässä parisuhteessa kaikki osat toimivat riittävän hyvin. Toimivan parisuhteen ympärillä pyörii auringonkehrä, joka säteilee ennen kaikkea lapsiin. Lähde: Sinikka Kumpula & Vuokko Malinen. Unelma paremmasta parisuhteesta. Navigointiopas aikuissuhteeseen. Minerva Kustannus Parisuhdematematiikkaa l Vain 39 prosenttia parisuhteen ristiriidoista on ratkaistavissa. 61 prosenttia ristiriidoista on ikuisia, ja niihin aina palataan. Ristiriidat voivat liittyä kumppaneiden persoonallisuuksiin, perhetaustoihin tai filosofisiin tai uskonnollisiin näkemyksiin. Niistä on kuitenkin opittava käymään dialogia. l Yhtä negatiivista viestiä, joista halveksunta on tuhoisin ja kriittisyys toiseksi pahin kohti tarvitaan vähintään yksi positiivinen viesti, jotta parisuhteen ilmapiiri säilyy positiivisena. Silloin suhde kestää myös riitoja. l Ensimmäisten vakavien ongelmien ilmaannuttua pari odottaa keskimäärin kuusi vuotta ennen kuin lähtee etsimään ulkopuolista apua jollei ole jo eronnut. Tuo aika olisi ehkäisevän parisuhdetyön aikaa. Kuuden vuoden jälkeen siirrytään yleensä pitkää työstämistä vaativaan korjaavaan työhön. l Eroja tapahtuu vuodessa noin Erolapsien määrä kasvaa :lla vuosittain. Eniten eroluvut nousevat pienten lasten vanhempien ikäryhmässä, vuotiailla. Eniten riskejä liittyy ensimmäisen lapsen tuloon ja syntymän jälkeiseen vuoteen. l Erojen välittömät kulut, muun muassa yksinhuoltajille maksetut asumis-, toimeentulo- ja elatustuet aiheuttavat Väestöliiton arvion mukaan yhteiskunnalle 420 miljoonan euron menot vuodessa. Sosiaaliturva 2/08 11

12 nistu tervehdyttämään. Toisen kanssa ei pidä elää oman terveytensä ja henkensä kaupalla. Pelko ei voi olla tunne, joka hallitsee parisuhdetta. Entäpä paljon puhutut turhat erot, mitä ne ovat? Terapeutti ei menisi tuolla sanalla mollaamaan toisten päätöksiä. No ehkä silloin, jos parisuhde jumiutuu ja kaatuu normaaleihin kehityskriiseihin, ero voi olla turha. Siksi on hyvä osata tunnistaa parisuhteen erilaiset vaiheet, sillä niistä on mahdollista päästä yli: olisiko meidän suhteessamme kyse tästä. Eronneille tarvitaan tukea Erojen häviäjiä ovat usein lapset. Eroa pohtivilta vanhemmilta unohtuu helposti omassa tunnemylläkässään, että heidän keskinäinen suhteensa heijastuu myös jälkikasvuun. Aikuiset vähättelevät helposti eron merkitystä lapselle siitä ymmärrettävästä syystä, että on vaikea ajatella vaurioittavansa lapsiaan ja vaikuttavansa heidän tulevaisuuteensa omalla erollaan. Jotta ero ei vahingoittaisi lapsia, olisikin ennen eroa hyvä pysähtyä tarkastelemaan omaa vastuutaan siitä, miksi kriisiin on päädytty. Tämä vähentää kaunaa ja katkeruutta entistä puolisoa kohtaan. Jos vanhempien riidat vain jatkuvat eron jälkeen, ero ei vähennä perheenjäsenten pahaa oloa. Erovanhemmuuteen ei ole vielä tarjolla riittävästi tukea. Eroauttaminen voi olla elintärkeää, mutta Malisen mielestä vanhemmat tarvitsisivat apua eron jälkeen vuosikausia. Lyhyt kurssi ei riitä enää silloin, kun ihmisen on rakennettava koko elämänsä uudelleen. Jos vanhemmuus on haastavaa, erovanhemmuus se vasta haastavaa on. Tähän vaiheeseen ihmisillä pitäisi olla oikeus saada pitkäaikaista, ehkäisevää tukea, jotta lasten kehitys turvattaisiin. Yhteiskuntaan pitäisi luoda rakenteet tätä varten. Etätukea ja koulutusta Väestöliiton verkkosivujen tietopankki sisältää tietoa toimivasta parisuhteesta ja parisuhde- ja terapiapalveluiden hakupalvelun. Sivuilla voi myös kartoittaa omaa parisuhdettaan. > Parisuhde Ammattilaisten oman linkin alle on kerätty parisuhdeteoriaa sekä tietoa koulutuksesta ja työnohjausta antavista pariterapeuteista. > Parisuhde > Parisuhdetietoa ammattilaisille Valtakunnallisesta neuvontapuhelimesta saa tietoa ja tukea parisuhdeongelmiin numerosta ma klo 10 12, ti klo ja to klo Väestöliittoon on kehitteillä parisuhdeongelmien osaamis- ja resurssikeskus, joka kehittää myös uusia ehkäiseviä työmuotoja. Painopisteenä ovat virtuaaliset palvelut, jotta ne kattaisivat koko Suomen. Suunnitelmissa on muun muassa videokonsultaatio. Mallinnettua Tahdolla ja taidolla -parisuhdeohjelmaa levitetään ympäri Suomea kouluttamalla kuntien sosiaali- ja terveystoimen työntekijöitä ohjelmavetäjiksi. Ensimmäinen koulutus on meneillään ja seuraava alkaa syksyllä Minna Tarvainen Kun kurkkukipu on jatkunut pari viikkoa, sairas tilaa ajan lääkärille. Kun parisuhde alkaa köhiä, pari antaa ongelmien muhia helposti vuosikausia, ennen kuin hakee niihin ammattiapua. Parisuhdeongelmiin liittyy vielä häpeää. Niistä on vaikea puhua, vaikka ongelmia on meillä kaikilla. Parisuhdevaikeuksien normalisointi olisi tärkeää, jotta kukaan ei ajattelisi olevansa viallinen tai epäonnistunut hakiessaan apua, pari- ja seksiterapeutti Riitta Ala- Luhtala Kataja ry:stä sanoo. Yhdistys muun muassa järjestää koulutusta parisuhdetyöhön. Mutta vaikka pari päättäisikin rohkaista mielensä, ei avun saaminen suhteen selvittelyyn ole helppoa. Kirkkojen perheasiainneuvottelukeskuksissa on ruuhkaa. Kasvatus- ja perheneuvoloihin otetaan asiakkaiksi sellaisia perheitä, joiden ongelmat liittyvät ensisijaisesti lapsen kehitykseen. Yksityiset terapiapalvelut maksavat, joten vähävaraisilla ei ole niihin asiaa. Pallo kasvaa kaiken aikaa, jos ongelmia ei pääse ratkomaan. Lopulta tilanne kärjistyy niin räjähdysalttiiksi, että siihen ei auta enää pikkutuki, vaan tarvitaan jo kunnollista korjaavaa työtä. Järkevintä olisikin päästä ongelmien aiheuttajan ytimeen jo ennen kuin ongelmia onkaan. Pitkään neuvolassa työskennellyt Ala-Luhtala keksii helposti ehkäisevän työn täsmäkohderyhmän: ensimmäistä lastaan odottavat parit ja vauvojen vanhemmat. Lasten takia Judith Wallerstein & al. Avioeron perintö. Eron lapset aikuisina. Therapeia-säätiö Amerikkalaisen Judith Wallersteinin kirja kertoo eron pitkäaikaisista vaikutuksista lapsiin. Hänen tutkimusryhmänsä seurasi eron kokeneiden lasten elämää jopa 25 vuotta. Ero merkitsee lapselle eri asioita kuin aikuiselle. Se on lyönyt leimansa tutkittavien koko lapsuuteen. Eron varjo on seurannut heitä aikuisuuteen, ja se on mutkistanut parisuhteen solmimista ja perheen perustamista. Wallerstein murtaa myytin, jonka mukaan vanhempien onneton avioliitto tekisi myös lapsesta onnettoman. He eivät välitä, nukkuvatko isä ja äiti eri sängyissä niin kauan kuin perhe on yhdessä. Tutkija kehottaakin pareja harkitsemaan vakavasti yhdessä pysymistä, jos heillä on lapsia. Sitä kirja ei kuitenkaan kerro, kuinka paljon erojen negatiivisia vaikutuksia pystyttäisiin ehkäisemään hyvällä jälkihoidolla. kuva: Futureimagebank 12 Sosiaaliturva 2/08

13 kärkiteema Parisuhdekriisien juuret juontavat usein lasten syntymän aikoihin, Riitta Ala-Luhtala sanoo. Neuvola on parisuhdetyön paalupaikka Parisuhdetyön täsmäkohderyhmä Jos ongelmia on tullakseen, ne alkavat yleensä pian lasten syntymän jälkeen. Kun kysyn kriisiytyneeltä parilta terapiassa, milloin aloitte miettiä ensimmäisen kerran, että teidän suhteessanne on jotakin pielessä, vastaus on usein: lasten syntymän jälkeen. Neuvola ja sen järjestämä perhevalmennus ovat oivia paikkoja kertoa jo etukäteen, millaisia muutoksia tuoreiden vanhempien parisuhteeseen on odotettavissa: Vanhempien keskinäiselle suhteelle ei juuri liikene vaipanvaihdolta ja tutin kiikuttamiselta aikaa ja voimia. Tunneyhteyskin saattaa katketa, koska äidin sydän sykkii niin voimakkaasti vauvalle. Kun pariskunnat tunnistavat vaikeudet, he pystyvät tekemään niille jotakin. kuvat: Minna Tarvainen Korjaava parisuhdetyökin ehkäisee vaikeuksia Kataja ry:n Solmuja parisuhteessa -kurssi on tarkoitettu vaikeuksissa oleville ja eroa harkitseville pareille. Solmu voi aiheutua etääntymisestä, uskottomuudesta tai vaikkapa ristiriidoista. Eronneet paritkin voivat osallistua näihin ammatillisesti ohjattuihin vertaisryhmiin. Heillä opit ehkäisevät vaikeuksien kulkeutumista uusiin suhteisiin. Kurssi on syntynyt yhdistyksen ja Kirkkohallituksen perheasioiden yksikön yhteistyönä. Sen rakenne, sisältö ja työtavat on mallinnettu. Mallia levitetään vakiintuneeksi työmuodoksi kuntiin ja seurakuntiin kouluttamalla niiden työntekijöitä kurssinohjaajiksi. > Projektit > Solmuja parisuhteessa -projekti Parisuhteen hoitaminen vaatii lapsen syntymän jälkeen allakkaa. Riitta Ala-Luhtala Kun spontaanius katoaa Raskaus ja lapsen syntymä huonontavat seksielämää lähes puolella pareista. Sänkykamarin ongelmat eivät katoa itsestään, vaan jäävät usein pysyviksi. Pitää rummuttaa kulttuurin muutosta. Tarvitaan turvallisia keskustelutilaisuuksia seksuaalisuudesta, vaikka se onkin aihepiiri, joka hämmentää sekä perheitä että työntekijöitä. Avoimuus juurtuu vähitellen, Jyväskylän seudun Perhe-hankkeessa neuvolan työntekijöitä kouluttanut Ala-Luhtala vakuuttaa. Suhteen hoitaminen vaatii lapsen syntymän jälkeen allakkaa, vaikka se saattaa tuntua pariskunnista hullulta. Alkuajan romantiikka hiipuu vuosien myötä. Ongelmat eivät ratkea muuten kuin katsomalla, mikä meillä toimii ja mikä ei. Parin on otettava allakat esiin ja merkattava niihin, että tuolloin me tapaamme ja rakennamme eroottista suhdetta. Tuolloin me käymme lävitse kotityöt ja talouden. Ihmiset sanovat, että eihän eroottista kokousta voi pistää pystyyn. Sen pitää olla spontaania. Spontaaniutta on kuitenkin turha jäädä haikailemaan. Sitä hetkeä ei ehkä koskaan tule, lukuisia lukkiutuneita parisuhteita hoitanut Ala-Luhtala tietää. Sosiaaliturva 2/08 13

14 näkökulma jos minulta kysytään kolumni Tanja Kuronen on sosiaalipolitiikan (a)ikuisopiskelija, uusperheen emäntä ja parantumaton maailmanparantaja. Uusi perhe, uudet kujeet Naiselle ei yleensä lueta eduksi, jos hänellä on lapsia useamman kuin yhden miehen kanssa. kuva: Minna Tarvainen Kun tällaista haureutta harrastaa sellaisen miehen kanssa, jolla on sama vika eli lapsia edellisestä suhteesta, naiselle aukeaa huikea näköalapaikka ihmissuhteiden ihmeelliseen maailmaan. Miehen lapset ja lasten äidin puolen suku tulevat eläväksi osaksi arkea. Heidät on sovitettava työvuoroihin ja hiihtolomasuunnitelmiin. Sairastamiset ja synnyttämiset aiheuttavat härdellin, jonka selvittämisestä rauhanomaisesti uusperheen emäntä ansaitsisi mitalin. Sivistynyt kommunikointi on haastavampaa kuin koskaan vai mitä itse vastaat, kun miehesi entisen vaimon äiti huomauttaa: Silloin kun tuo Mika oli meidän Sarin kanssa niin sillä oli aina silitetty paita. Miehen ex-anopin lisäksi vastassa on järjestelmä, joka ei tiedä, miten suhtautua. Kela olettaa, että uusi miehesi osallistuu ilolla kaikkiin lasten kustannuksiin. Yksinhuoltajatuet loppuvat, joten uusi miehesi on Kelalle lasten uusi huoltaja. Koulu kuitenkin suhtautuu isäpuoleen suorastaan vihamielisesti. Koulu ei lähetä sairasta lasta kotiin sairastamaan, jos kotona on vastassa isäpuoli, tuo äidin uusi, pelottava mies. Kotiin ei edes soiteta, vaan biologisille vanhemmille vaikka nämä olisivat toisella puolella maapalloa. Raha kelpaa, ihminen ei. Lapsille ihminen sen sijaan kelpaa. Uusperheen emäntä hoitaa miehen lapsia kuin omiaan vai hoitaako? Entä silloin, kun emännän omat lapset ovat isällään, ja äidin tekisi mieli harrastaa ja kouluttautua tai tehdä ylitöitä, mutta pitäisikin hoitaa miehen lapsia? Entä jos tulee ero, miltä naisesta tuntuu se, että hän uhrasi vapaa-aikaansa lapsiin, jotka eivät jääneet osaksi elämää, vanhuuden iloksi? Valistunut työnantaja osaa arvostaa perheenäitiä monitaiturina ja diplomaattina, joka hoitaa vasemmalla kädellä kahta ja oikealla kolmea asiaa. Nyt tiedoksi: jos haluaa työntekijän, joka lisäksi kestää kaaosta ja ristiriitoja sekä sitä, että parhaansa tekemälläkään mikään ei välttämättä hittojakaan edisty, kannattaa palkata perheenäiti 2.0: Uusperheen Emäntä. Laura Lehtonen on lähihoitaja ja Vartu ry:n toiminnanjohtaja. Yhdistys valvoo lastensuojeluasiakkaiden etuja ja pyrkii parantamaan viranomaisten tarjoaman lastensuojelun laatua. Peruspalveluministeri yhteisen neuvottelukunnan kannalla Huoltaja-säätiön aloite sosiaalialan eettisen neuvottelukunnan asettamisesta luovutettiin peruspalveluministeri Paula Risikolle 16. tammikuuta. Risikko suhtautui aloitteeseen myönteisesti, joskin piti tarkoituksenmukaisena sosiaalija terveydenhuollon yhteistä eettistä neuvottelukuntaa. Asia etenee nyt ministeriössä. Lisätietoja: Sosiaaliturvan toimituksen blogi Katso blogista, mitä toimittajilla on jäänyt työssään korvan taakse ja hampaan koloon. 14 Sosiaaliturva 2/08

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA JUSSI PULLI KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITTO / NEUVOKESKUS EROFOORUMI 21.11.2012 Jos klikkaa internetistä (Google) olen eroamassa?

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6

Uudenmaan piiri. Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Uudenmaan piiri Yhdessä vanhempana toiminnan koulutus 4.6 Ohjelma Tervetuloa Tietoa Yhdessä vanhempana - toiminnasta Perustietoa parisuhteesta Tauko Toimintamallien esittely Ryhmätyöskentelyä Jatkosta

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

13.5.2013 Antero Kupiainen

13.5.2013 Antero Kupiainen 30 000 Eronneisuus 1965-2012 Ensimmäisten avioliittojen osuus kaikista avioliitoista pysyi ennallaan 76 prosentissa. Pysynyt samalla tasolla koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen (Tilastokeskus 2013)

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö YLEISTÄ Suomessa on yhteensä noin 13.000 henkilöä rikosseuraamusjärjestelmän

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Kohtaaminen mahdollistaa tunnistamisen Avoin ja aito kohtaaminen

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue 8.3.-31.3.

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue 8.3.-31.3. 1 (9) Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue Ohjelmat paikkakunnittain jäljempänä dokumentissa. PÄIVÄ AIKA KAUPUNKI PAIKKA tiistai 8. maaliskuuta 2011 klo 9.00-12.30/15.00 Helsinki Helsingin

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)

Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa

Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Laajennettu perhevalmennus Kaarinassa Toiminta vakiintunut Kehittämistyön tuloksena vuodesta 2008 alkaen laajennettu perhevalmennus on koskenut kaikkia kaarinalaisia ensisynnyttäjiä 2 Miten perhevalmennus

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu /

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin. CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Valtakunnalliset lastensuojelupäivät CASE: Perheaikaa.fi verkkopalvelu / Näkökulmia sosiaaliseen markkinointiin Kari Lankinen Kehitysjohtaja, TM Juulia Ukkonen Projektikoordinaattori, kätilö, BSc Health

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet

Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Monikkovanhemmuuden ilot ja haasteet Ulla Kumpula Suomen Monikkoperheet ry 6.6.2013 Ulla Kumpula 1 Luennon tarkoitus Tuoda esiin sitä, millaista on tulla kaksosten tai kolmosten vanhemmaksi Tuoda esiin

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012

KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012 THL/1853/5.09.00/2012 (1(6) KASVATUS JA PERHENEUVOLATOIMINTA 2012 Kysely lähetetään kuntiin. Jos kunta ei tuota palvelua itse niin, kysely pyydetään toimittamaan edelleen palvelun tuottajalle. Tilastotiedot

Lisätiedot

Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille

Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Opas on kehitetty Laurea ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä syksyllä 2012 Tekijät: Tia Luoto ja Mira Ponkilainen Sisällys Esipuhe

Lisätiedot

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Ikääntyneiden asuminen ja arki 12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Hilma mummon unelma On mukavaa, kun heräsin aamulla omassa kauniissa huoneessa, ei tullut kiire ja söin rauhassa hyvän

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

www.lapsiasia.fi 21.4.2010

www.lapsiasia.fi 21.4.2010 Lapsen oikeuksien näkökulma vanhemman vankeuteen - kommenttipuheenvuoro Maria Kaisa Aula Lapsi näkyväksi - seminaari vankien lasten huomioimisesta Ruotsissa ja Suomessa. Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA Yleistä Icehearts perustettiin vuonna 1995 Vantaalla, Ilkka ja Ville Turkan toimesta. Toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM

KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM 10. maaliskuuta 2009 Miessakit ry KOKEMUKSIA ISÄRYHM RYHMÄN INTEGROIMISESTA OSAKSI PERHEVALMENNUSTA MÄNTSM NTSÄLÄSSÄ Ilmo Saneri Isyyden tueksi hanke Jarna Elomaa Neuvolatoiminnan vastaava Mäntsälä Annankatu

Lisätiedot

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Turku 16.3.

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Turku 16.3. 3 (9) Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiaseminaari, Turku 16.3. Aika keskiviikkona 16.3. klo 9.00-12.00/14.30 Paikka Mauno Koivisto -keskus, BioCity, Tykistökatu 6 (Auditorio) Päivi Sillanaukee,

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot