Eroja voi ehkäistä. Huomio parisuhteeseen. sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Miten suhtautua kerjäämiseen?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eroja voi ehkäistä. Huomio parisuhteeseen. sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Miten suhtautua kerjäämiseen?"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Miten suhtautua kerjäämiseen? Perhetyötä tilaajatuottajamallilla Vantaalla Mentorointi auttaa jaksamaan Kynnys tehdä lastensuojeluilmoitus on aiempaa matalampi Eroja voi ehkäistä Huomio parisuhteeseen

2 Huoltaja-säätiö Sosiaaliturva-lehti on sosiaalihuollon Huoltaja-säätiö vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Vuokko Niiranen Hallitus Aulikki Kananoja, puheenjohtaja Alpo Komminaho, varapuheenjohtaja Päivi Ahonen Heikki Hiilamo Harri Jokiranta toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö Sosiaaliturva-lehti on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 96. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista yksi on kaksoisnumero. Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh. (09) faksi (09) vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) päätoimittaja Merja Moilanen vapaalla toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) toimittaja Minna Tarvainen puh. (09) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Futureimagebank Huoltaja-säätiö Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Anne-Mari Salminen puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/vuosi, kestotilaus 51 euroa/vuosi, opiskelijatilaus 28 euroa/vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumerot myytävänä toimituksessa 4,50 euroa/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Mediakortti osoitteessa Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN Sosiaaliturva 2/08 3 pääkirjoitus Tutkimukselle ja kehittämiselle tarvitaan pysyvä rahoitus Auvo Kilpeläinen 4 6 ajankohtaiset kehittämistoiminta, kriminaalihuolto, maaseudun paras uutisia lyhyesti 6 7 laina ja palaute Viimesijainen turva annetaan aina Olli Salin napsitut 8 13 Kärkiteema Parisuhteen ja vanhemmuuden vahva liitto Minna Tarvainen Lyhyt kurssi voi kantaa liittoa pitkään Minna Tarvainen Neuvola on parisuhdetyön paalupaikka Minna Tarvainen näkökulma kolumni jos minulta kysytään lukijalta pinnan alta lastensuojelu Perhetyötä tilaaja-tuottajamallilla Helena Nyman 20 nuorten turvatalot Nuorten turvatalossa keskitytään ongelmien ratkaisuun Kristiina Selin 21 tuomisia ja viemisiä Lastensuojeluperheille apua kotiin Sinikka Halttunen juristin nurkkaus Kynnys tehdä lastensuojeluilmoitus on aiempaa matalampi Tapio Räty kirjat oma ura seuraavassa numerossa 3/08 2/08 Kärkiteemana Aikuissosiaalityö Kuopiolaiset sosiaalityöntekijät Minna Kaija (vas.) ja Sanna Räsänen kehittävät aikuissosiaalityötä luvun alussa valmistuneilla sosiaalityöntekijöillä riittää virtaa ja intoa miettiä, miten asiat voisi tehdä toisin: Emme ole vielä niin monta organisaatiomuutosta käyneet läpi eikä meitä ole vielä niin monta kertaa lytätty, että mihin tahansa tyytyisimme. Tarve muutokseen on selvä. kuva: Futureimagebank

3 Pääkirjoitus 12. helmikuuta 2008 Tutkimukselle ja kehittämiselle tarvitaan pysyvä rahoitus Kannessa Jyväskylän seudulla parisuhdeongelmien ehkäisy on otettu osaksi kaikkea lapsiperhetyötä. Työntekijöitä on rohkaistu puhumaan parisuhdepulmista ennen kuin ne paisuvat ongelmiksi. Väestöliitto on kehittänyt lyhyen ja tehokkaan parisuhdekurssin mallin, Tahdolla ja taidolla -ohjelman. sivut 8 13 kuva: kuva: Futureimagebank Fxxxxxx Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä on sekava ja kallis. Asiakkailta tulee aiheellista kritiikkiä sen byrokraattisuudesta ja jopa holhouskeskeisyydestä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa keskustellaan teknis-byrokraattisista rakenteista ja vähän, jos ollenkaan, uudenlaisesta sosiaali- ja terveyspolitiikasta, joka toisaalta vastaisi kysyntään ja toisaalta vähentäisi palvelujen tarvetta esimerkiksi ongelmia ehkäisemällä. Palveluiden saatavuus- ja osin myös rahoitusongelma voidaan ratkaista sosiaalipoliittisilla linjaratkaisuilla, kuten perusturvan kokonaisuudistuksella, ja toisaalta palveluiden tuotekehittelyllä, innovaatioilla. Tästä saatiin ituja muun muassa juuri päättyneestä sosiaalialan kehityttämishankkeesta. Se pyrki palvelujen saamisen ja laadun parantamiseen koko maassa. Hanke kiinnittyi vahvasti valtionhallintoon ja jäi etäiseksi kuntatoimijoista. Lainsäädäntömuutokset paransivat kansalaisten asemaa ja toivat samalla lisäkustannuksia kunnille. Uusi kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma, Kaste kytkeytyy kiinteästi kunta- ja palvelurakenneuudistukseen ja jatkaa siitä, mihin erilliset sosiaalija terveydenhuollon kehittämishankkeet jäivät. Palvelujärjestelmän kehittämispaineet kasvavat koko ajan. Kasteen keskeisin linjaus on vahvistaa kunnallista kehittämistä. Tavoitteena on luoda aiempaa vahvemmat yhteistyörakenteet valtakunnallisesta kehittämistyöstä vastaavien toimijoiden ja kuntien välille. Jussi Huttusen ja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman selvitys ja ehdotukset sosiaali- ja terveysministeriön alaisten virastojen ja laitosten voimavarojen uudelleen suuntaamiseksi ovat kuntien näkökulmasta oikeansuuntaisia. Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat kuitenkin jääneet selvityksessä liian vähälle huomiolle. Osaamiskeskuksista ja niiden kehittämisyksiköistä on erinomaisia kokemuksia. Ne ovat vieneet kehittämistyön palvelujen äärelle niitä kehittäen ja innovaatioita luoden. Näitä pysyviä rakenteita on vahvistettava. Sosiaalihuoltoon pitäisi saada valtion korvaus tutkimustyölle samaan tapaan kuin terveydenhuollon erikoisvaltionosuus. Se mahdollistaisi uudella tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisen tutkimustoiminnan ja tiedontuotannon viriämisen. Sosiaalihuollossa tarvitaan kipeästi muuttuvien palvelujärjestelmien ja palvelutarpeiden, toiminnan vaikuttavuuden sekä syrjäytymis- ja marginalisoitumiskysymysten tutkimusta. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma Kaste linjaa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimintaa yhteen. Sosiaalialan osaamiskeskukset tarjoavat itse asiassa alustan, johon myös terveydenhuollon kehittämistoiminta voisi resursseineen kiinnittyä. Tämä loisi nykyistä paremman perustan yhteistyön rakentumiselle myös sosiaalija terveyspalveluissa. Auvo Kilpeläinen on Rovaniemen sosiaali- ja terveysjohtaja. Hän on Huoltaja-säätiön isännistön jäsen. Osaamiskeskuksista ja niiden kehittämisyksiköistä on erinomaisia kokemuksia. Yksityistäminen ei murra hyvinvoinnin rakenteita Miten markkinoida sosiaalipalveluita? Köyhyyspolitiikka pinnan alta kuva: Futureimagebank Vuosituhannen vaihteessa suomalaiseen sosiaalipolitiikkaan nousi kuin varkain uusi termi: köyhyyspolitiikka. Pinnan alta -palstalla Susan Kuivalainen selvittää, mitä se pohjimmiltaan merkitsee. Sosiaaliturva 3/08 postitetaan lukijoille 11. maaliskuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille Sosiaaliturva 2/08 3

4 ajankohtaiset KEHITTÄMISTOIMINTA Valtakunnallinen sosiaalialan kehittämishanke päättyi viime vuoden lopussa. Uudistustyö saatiin vauhtiin kaikissa sosiaalipalveluissa. Kehittämishanke oli laajin panostus sosiaalialan järjestelmälliseen kehittämiseen. Siihen kuului 23 hankekokonaisuutta. Tavoitteena oli sosiaalipalvelujen saamisen ja laadun parantaminen koko maassa. Tähän pyrittiin lakiuudistuksin ja tehostamalla kuntien yhteistyötä palvelujen järjestämisessä. Lakiuudistuksista merkittävin on uusi lastensuojelulaki. Niin kutsutun sosiaalitakuun suuntaan edettiin säätämällä toimeentulotukihakemusten käsittelyyn määräajat. Hankkeen saavutuksia ovat muun muassa lasten ja perheiden palveluiden kehittäminen perhekeskuksilla sekä sosiaalipäivystyksen kehittäminen ja ulottaminen lähes koko maahan. Hankkeessa on tehty tärkeää tietoteknologian hyödyntämistä helpottavaa valtakunnallista määrittelytyötä, joka jatkuu edelleen. Uudistustyö ei jäänyt vain yksittäisten kuntien harteille, vaan sitä lisättiin sekä hankerahoituksella että vahvistamalla kehittämistyön alueellisia rakenteita. Kuntien valtionosuuksia lisättiin 110 miljoonalla eurolla hankkeen mukaisiin uudistuksiin. Kuntien omia kehittämishankkeita tuettiin valtionavustuksin yli 119 miljoonalla eurolla. Kehittäminen jatkuu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa, Kasteessa sekä kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Kehittämishankkeesta on valmistunut ensimmäinen arviointiraportti ja kokonaisarvio valmistuu tämän vuoden aikana. Hanketta arvioi PricewaterhouseCoopers. Erja Saarinen Hankkeen aineistoja verkossa kuva: Erja Saarinen Sosiaalialan henkilöstökysymykset, johtaminen ja ns. sosiaalitakuu tulivat kesken jääneinä asioina esille sosiaalihankkeen päätöstilaisuuden paneelikeskustelussa. Matti Heikkilää harmitti, ettei palvelujen vähimmäistasoa yritettykään määritellä. Paneeliin osallistuivat vasemmalta Reijo Väärälä, Harri Jokiranta, Niina Korpelainen, Matti Heikkilä ja Tarja Kauppila. Salme Kallinen-Kräkin ja Reijo Väärälä luotsasivat sosiaalialan kehittämishanketta sosiaali- ja terveysministeriössä. Sen tuloksia tiivistettiin myös lyhytfilmiksi, jonka ensiesitys oli hankkeen päätöstilaisuudessa joulukuussa. Nyt filmin voi katsella sosiaalihankkeen verkkosivuilta. Lastensuojelun kehittäminen on sosiaalialan kehittämishankkeen merkittävimpiä saavutuksia. Työn tulokset on koottu uudenlaiseen sähköiseen käsikirjaan. Lastensuojelun kehittämisohjelmaa veti Kristiina Laiho (vas.). Käsikirjan päätoimittaja on Marianne Aalto (kesk.) ja käsikirjaa on ollut tekemässä Katri Vähäsoini. He kaikki työskentelevät sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy:ssa. kuvat: Erja Saarinen 4 Sosiaaliturva 2/08

5 MAASEUDUN PARAS Suomi on edelleen Euroopan maaseutumaisin maa, muistutti valtiosihteeri Timo Reina Maaseudun Paras -seminaarissa, jossa pohdittiin hyvinvointipalvelujen innovaatioita ja vaihtoehtoja. Vierastan innovaatio-sanaa. Puhun mieluummin meidän kuntaamme sopivista arjen käytännöistä, sanoo Sodankylästä tuleva Inga Mukku. uutisia lyhyesti kuva: Minna Tarcvainen Lisätietoa muistineuvolasta ja läheislomituksesta: tai Tietopankki kuntien hyvistä käytännöistä: > Kuntien hyvät käytännöt Maaseudun haasteet on Reinan mielestä otettava tosissaan myös muualla kuin maaseutupitäjissä. Vaikka kylissä asuu enää noin ihmistä, 40 prosenttia Suomen asutuksesta luokitellaan maaseutumaiseksi. Jokaisessa kunnassa on maaseutumaisia pientalolähiöitä, ja niitä näyttää nousevan lisää. Palvelut on säilytettävä kunta- ja palvelurakenneuudistuksia tehtäessä sellaisina, että ne ovat tasavertaisesti kaikkien saavutettavissa. Reina peräsi ratkaisuksi paikasta riippumattomia etäpalveluita, joita ei ole vielä hyödynnetty kunnissa riittävästi. Kaikki hoiva ja hoito ei kuitenkaan kulje mobiilien ja sähköisten sovellusten avulla. Lähipalveluita on myös vietävä maaseudun asukkaille, ja silloin suurimmat kulut koituvat pitkistä välimatkoista. Kunta ei Reinan mukaan pärjää maaseutualueella yksin, vaan se tarvitsee kumppanikseen järjestöjä ja yksityisiä palvelutuottajia. Kalevi Yliniemi Kainuun maakunta -kuntayhtymästä näki, että yhteistyön lisäämiselle kolmannen sektorin kanssa on hyvät mahdollisuudet, sillä maaseudun asukkaat tuntevat kaupunkilaisia enemmän sosiaalista vastuuta toisistaan. Sodankylässä jos missä tiedetään, millaisia haasteita harva asutus palveluille asettaa. Syrjäisimmistä kylistä on sadan kilometrin matka kirkonkylään. Yli 65-vuotiaista asukkaista 40 prosenttia asuu sivukylissä. Kunnassa on haettu uusia toimivia käytäntöjä juuri vanhuspalveluihin. Läheislomituskokeilussa omaishoitajien lakisääteisiä vapaapäiviä ovat lomittaneet läheiset, ystävät ja naapurit, kun hoidettava ei ole halunnut laitokseen. Käytäntö on poikinut Sodankylän vanhustyönjohtaja Inga Mukun mukaan tyytyväisen mielen lisäksi säästöä: sijaishoitajan palkka on 50 euroa vuorokaudessa, kun taas laitoslomituksesta kertyy kuluja 100 euroa vuorokaudessa. Paikkakunnalle on kehitetty myös oma muistineuvola ja -vastaanotto -malli. Neuvolan muistihoitaja ja terveyskeskuksen geriatri tutkivat, hoitavat ja kuntouttavat muistihäiriöisiä. Muistihoitaja ohjaa diagnoosin saaneita, näiden omaisia ja vanhustyöntekijöitä. Aiemmin muistisairauksien hoitopaikka oli Lapin keskussairaala Rovaniemellä. Uuden toimintamallin seurauksena vanhusten lääkkeidenkäyttö on vähentynyt ja vuodeosastojaksot ovat lyhentyneet. Minna Tarvainen KRIMINAALIHUOLTO Vankilasta vapautuville ja vapautuneille on avattu verkkopalvelu. Porttivapauteen.fi tukee heitä kohti päihteetöntä ja rikoksetonta elämää. Verkkopalvelu rikostaustaisille ihmisille voi kuulostaa hullulta idealta eihän vankilassa edes saa käyttää internetiä, Kriminaalihuollon tukisäätiön Kritsin toiminnanjohtaja Jukka Mäki sanoi portaalin julkistamistilaisuudessa. Nettipalvelu on kuitenkin yksi keino tavoittaa nämä ihmiset ja tutustuttaa heitä tietotekniikkaan. Palvelu on saatavissa myös CD:llä, jonka avulla vankiloissa voidaan opetella sen käyttöä Palvelun keskeistä sisältöä ovat keskustelupalsta, kriminaaliasiamies Veikko Kylämarttilan ylläpitämä kysymys ja vastaus -palsta ja kriminaalihuollon palveluita tuottavien järjestöjen hakemisto. Hyödyllinen on myös sivuilta löytyvä Vankilasta vapautuvan opas. Portaali on tuotettu Kritsin Viestintäpakki-projektissa. Sen luomaan viestintäverkostoon kuuluu useita kriminaalihuoltotyötä tekeviä järjestöjä. Niiden vapaaehtoiset ohjaavat verkkopalvelun keskustelua. Viestintäpäällikkö Juhani Ikala esitteli uutta rikostaustaisille tarkoitettua portaalia. Vastaisuudessa siihen tulee oma osionsa vankien omaisille sekä niille ammattiryhmille, joita kriminaalihuolto koskettaa. Kiikku-vauvaperhetyön koulutus siirtyy osaksi ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutusta. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön yli kymmenen vuotta jatkuneessa Kiikku-projektissa kehitettyä työmallia käytetään ehkäisevänä työmuotona vauvaperheissä, joissa vauvan ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa on riskitekijöitä. Työ on vauvalähtöistä, ja sitä toteutetaan toistuvina kotikäynteinä lapsen ollessa 0 1-vuotias. Vaikka projekti päättyy, siinä kehitetty työmalli leviää koulutuksen kautta eri puolille Suomea. Kiikku-vauvaperhetyön koulutus alkaa tänä vuonna viidessä ammattikorkeakoulussa. > Kiikku-projekti Stakes ja Jyväskylän yliopisto rahoittavat professuurin sosiaalipalvelujen tutkimukseen. Samalla Stakesin Jyväskylän alueyksikössä alkaa valtakunnallinen sosiaalipalvelujen tutkimus- ja kehittämisohjelma ParasSos. Se seuraa ja arvioi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aloittamia palvelumuutoksia ja tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Virkistys- ja harrastuspalvelu on Oulun sosiaali- ja terveystoimen hyvinvointia edistävien palveluiden uusi palvelumuoto. Se tuottaa ikääntyneille ryhmätoimintaa, jonka tavoitteena on muun muassa mahdollistaa ystävyyssuhteita, ja antaa mukavassa ja turvallisessa ilmapiirissä virikkeitä ja mielekkyyttä arkipäivään. Toiminta suunnitellaan ryhmän toiveiden ja toimintakyvyn mukaan. Se voi olla esimerkiksi teemakeskusteluja tai aivojumppaa. Toiminta on maksutonta. Har magen fungerat? Onko vatsa toiminut? Folktinget on julkaissut taskukokoisen ja selkokielisen suomi ruotsi-sanaston dementiaryhmäkodin arkea helpottamaan. Sitä voi tilata ilmaiseksi Folktingetiltä puh Sosiaaliturva 2/08 5

6 laina ja palaute kuva: Erja Saarinen Viimesijainen turva annetaan aina KERJÄÄMINEN Muista EU-maista, etenkin Romaniasta, tulevat kerjäläiset ovat ilmestyneet Helsingin kaduille. Keskustelu asiasta on melko paljon keskittynyt kerjäämiseen järjestyksenpidon ongelmana. Hannu Hakala, turvallisuus- ja valmiusosaston päällikkö, Helsingin kaupungin hallintokeskus Helsingin Sanomat Suuri huolemme on, että Helsingissä toistuu sama, mikä on nähtävissä Euroopan suurissa kaupungeissa ja esimerkiksi Oslossa. Siellä kerjäläiset ovat tuoneet mukanaan rikollisuutta ja muita lieveilmiöitä. Olli Salin, Helsingin sosiaalipäivystyksen päällikkö Tämä on EU:n tasolla ratkaistava ongelma. Kadulla kerjääviä ja enemmänkin katusoittajia on ollut Helsingissä ennenkin. Sosiaalipäivystys on joskus joutunut puuttumaan siihen, että kaduilla on ollut esiintymässä alaikäisiä lapsia. Lastensuojelun tarvetta ei ole havaittu. Romaniasta ja Bulgariasta ilmestyi romaniväestöön kuuluvia kerjäläisiä kaduille kesällä Viime kesänä kerjääminen lisääntyi. Suurimmillaan Sipoossa oli sadan hengen leiri, josta lähdettiin kerjäämään. Loppukesästä tuli perheitä, jotka ottivat eri-ikäisiä lapsiaan mukaan kerjäämään. Silloin myös telttaleiri siirtyi Sipoosta vaaralliseen paikkaan Itä-Helsinkiin moottoritien sillan alle, jossa isot tiet kulkevat molemmin puolin. Sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijät kävivät useamman kerran selvittämässä, onko lapsilla riittävän turvalliset ja terveelliset olot. Selvitimme ihmisoikeus- ja lapsen oikeuksien sopimusten sisältöä sitä, etteivät lapset saa joutua kohtuuttomiin oloihin eikä heitä saa missään nimessä käyttää välineenä, esimerkiksi kerjäämisessä. Kaupunkilaisilta tuli ilmoituksia äidistä, joka kerjäsi räntäsateessa vähissä vaatteissa olevan, apaattisen lapsen kanssa. Lasta oli lääkitty sopimattomilla lääkkeillä. Seuraavalla kerralla lapselle oli vaatteita mukana, mutta ne olivat pussissa, jotta lapsi näyttäisi kurjemmalta. Tässä pohdittiin jo asian rikollisuutta, oliko kyseessä lapsen hyväksikäyttö ja alistaminen. Joitain vanhempia ja lapsia olemme majoittaneet, mutta emme tehneet lastensuojelutoimenpiteitä. Vuoden vaihteeseen mennessä kerjäläisten määrä väheni, kun säät alkoivat kylmetä. Kerjäävät ihmiset ovat itse kyselleet sosiaalitoimesta tietoa monista asioista. He tietävät hyvin asemansa ja sitä koskevat säännökset. Kerjääminen ei ole rikollista tai kiellettyä. EU-kansalaisia voidaan käännyttää tai karkottaa maasta vain, jos he ovat syyllistyneet toistuvasti rikoksiin. Jokaisen pitäisi kyetä ensisijaisesti pitämään itsestään ja perheestään huolta ja hankkimaan laillisilla tavoilla elantonsa. Kerjäämään tulleet romanialaiset eivät ole työnhakijoita. Heillä ei myöskään ole EU:n sosiaalivakuutuskorttia, joka oikeuttaisi saamaan täällä muun muassa terveydenhuollon palveluita. Toki oleskelukunta hoitaa akuutit palvelutarpeet. Kolmen kuukauden aikana ihmisen pitää rekisteröityä oleskelukuntaan.. Kerjäläiset oleskelevat Helsingissä pitempäänkin, mutta kertovat käyneensä välillä Ruotsissa. Kerjäämistä on Helsingissä käsitelty eri hallintokuntien viranomaisten napsittua Tuukka Tammi, Yhteiskuntapolitiikka 6/2007 Stakes on leimallisesti tietyn sosiaali- ja terveyspoliittisen sukupolven aikaansaannos. Se on hyvinvointivaltion institutionalisoituma ja myös suurten ikäluokkien projekti ja 1970-luvulla aloitetut suuret sosiaalipoliittiset uudistukset etenivät ja vakiintuivat 1980-luvulla, ja 1990-luvun alussa perustettu Stakes on näiden uudistusten lipunkantaja ja vahtitorni. 6 Sosiaaliturva 2/08 Hannu Lauerma, Lääkärilehti 1 2/2008 Miehen aseman epäkohdat eivät hyvitä naisten sortamista, eikä päinvastoin. Enempää toimivassa perheessä kuin toimivassa yhteiskunnassakaan ei ole olemassa nollasummapeliä, jossa jompikumpi sukupuoli häviää, kun toisen asemaa korjataan. Olisi harvinaisen umpihullua väittää, ettei rattijuoppouksiin pidä puuttua, koska ylinopeudet tai tiestön huono kunto ovat myös ongelmia. Minna Autio, Yliopisto 1/2008 (Koulukoti)nuoret eivät lähde laskettelurinteeseen, ellei heillä ole sadan euron käsineitä. Heidän kulutusmaailmansa on aivan erilainen kuin tavallisten keskiluokkaisten lasten. Niille, jotka ovat jollakin tavoin syrjäytyneitä, kulutus on yksi tapa saada arvostusta ja tuntea kuuluvansa hyväksyttyjen joukkoon. Aini Kimpimäki, Vihreä lanka Vammaispalvelulaista on tullut vanhustenkuljetuslaki. Ikäihmisten osuus kuljetuspalveluiden saajista vain kasvaa. J.P. Roos, Dialogi 1/2008 On valtava ero siinä, jos viranhaltijan lähtökohtana on torjua etuus aina, kun laki vain sen sallii, kuin jos viranomainen ilmoittaisi noudattavansa lain pääperiaatetta aina kun voi. Kristiina Kumpula, Monitori 4/2007 Viranomaistoiminta ei voi ratkaista arjen kysymyksiä. Ihmiset sen sanovat, mistä saa kauraryynejä ja missä on päiväkoti.

7 yhteisvoimin kaupungin hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosaston johdolla. Teimme asiasta yhteenvedon apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkoselle, joka vei asian kaupunginhallitukseen. Se taas lähetti valtioneuvostolle pyynnön valtakunnallisesta ohjeistuksesta. Sen valmistelu on sisäministeriön vastuulla. Kerjäämistä Aktiivista on esiintynyt vaikuttamista Helsingin lisäksi EU:ssa muissa kaivataan suurissa kaupungeissa ja maan itärajan tuntumassa Helsingistä Lappeenrantaan asti. Tämä on vaikea asia: Nämä ihmiset elävät lähtömaissaan kurjissa oloissa syrjittyinä. Täällä ketään ei voi jättää heitteille. Viimesijainen turva annetaan aina. Yksi nuori nainen muun muassa synnyttää Suomessa. Täällä he saavat rahaa kerjäämällä, mutta elämä ei ole hyvää. Kerjäämällä saadut rahat annetaan jollekin toiselle henkilölle. Kerjääminen on hyvin organisoitua. Bertolt Brechtin Kerjäläisooppera tuli pakostakin mieleen kerjäläisten rekvisiittavarastosta. Jotkut ovat väsyneet koko kuvioon. Yksi pienen lapsen äiti halusi siitä irti. Hän tuli kertomaan rankasta tilanteestaan ja pakettiautossa majailevasta porukasta, josta joku keräsi tuotot. Autossa oli myös varastettua tavaraa ja asiassa alkoi rikostutkinta. Olemme ottaneet ihmisten tilanteet erittäin vakavasti. Olemme olleet yhteydessä Romanian suurlähetystöön, jotta nämä ihmiset eivät joutuisi kotimaassaan entistä pahemman syrjinnän kohteiksi. Selvästi näkyy, että lähtömaassa halutaan päästä romaniväestöstä eroon, mutta satojen tuhansien ihmisten kohtaloa ei voida ratkaista näin. Tämä on EU:n tasolla ratkaistava ongelma, jota ei voi lakaista maton alle. Suomi on ottanut romanikysymyksen esille, mutta siinä ei ole edetty. Meidän täytyy valtakunnallisesti miettiä sitä, miten suhtautua kielitaidottomiin, usein lukutaidottomiin ihmisiin, jotka eivät tule tänne työn eivätkä turvapaikan hakijoina. Mitä palveluita heillä on oikeus saada ilman eurooppalaista sosiaaliturvakorttia? Sosiaali- ja terveysministeriö on selvittänyt muiden Pohjoismaiden kokemuksia ja näkemyksiä asiasta. Tästä emme vielä ole kuulleet enempää. Kuntien sosiaalitoimien pitää meidän kokemuksemme perusteella varautua vastaamaan lasten kiireellisen avun tarpeeseen. Kerjäläisten verkostot toimivat hyvin. Mitä enemmän kansalaiset antavat heille almuja, sitä enemmän heitä tänne tulee. Sosiaaliturvan kyselyt verkossa Kysyimme Sosiaaliturvan nettisivuilla kävijöiden näkemyksiä siitä, miten kerjäämiseen pitäisi suhtautua. Ylivoimainen enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että Suomen pitää vaikuttaa EU: ssa aktiivisesti, jotta köyhyys saadaan uusissa EU-maissa vähenemään. Noin 10 prosenttia vastaajista katsoo, että kerjäläisten pitäisi saada Suomessa toimeentulotukea. Lähes vaille kannatusta jäivät yksittäisen ihmisen rahan antaminen kerjäläisille, kerjäämisen kieltäminen lailla ja kerjäläisten karkottaminen maasta. Stakesin julkaisuja Tilaukset ja puh. (09) klo 9-15 Toimitusmaksu 6 Reija Heinola (toim.) Asiakaslähtöinen kotihoito Opas ikääntyneiden kotihoidon laatuun Kehittäjille ja suunnittelijoille tarkoitetun oppaan lähestymistapa on moninäkökulmainen. Laadun arvioinnin keskiössä on asiakas, mutta aihetta tarkastellaan myös työprosessien, moniammatillisen yhteistyön, johtamisen ja talouden näkökulmista. Opas soveltuu myös uusien työntekijöiden perehdyttämiseen sekä oppimateriaaliksi. 2007, 112 sivua, 23 tilausnumero Op70 Vappu Taipale ja Hannu Hämäläinen Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista Kirja on monipuolinen katsaus sosiaali- ja terveysalan toistaiseksi vähän kartoitettuun ydinalueeseen. Siinä arvioidaan alan innovaatioympäristöä, pohditaan tietoyhteiskuntakehitystä ja tarkastellaan julkisen sektorin, yritysten, järjestöjen sekä tutkimuksen ja kehityksen yhteistyötä. Kirjan tarina etenee kotoisilta innovaatiovesiltä Euroopan ja maailman merille. Lopuksi raotetaan myös tulevaisuuden verhoa. 2007, 227 sivua, 38 tilausnumero M247 Sakari Hänninen, Jouko Karjalainen, Kirsi-Marja Lehtelä (toim.) Pääsy kielletty! Poiskäännyttämisen politiikka ja sosiaaliturva Kirjan artikkeleissa tarkastellaan sosiaali- ja terveysalan käytäntöjä, joissa haavoittuvassa asemassa oleva ihminen voidaan apua etsiessään ohjata muualle tai yksinkertaisesti torjua järjestelmän piiristä joko suoraan tai epäsuorasti. 2007, 269 sivua, 29 tilausnumero M245

8 kärkiteema Minna Tarvainen Kun parisuhde toimii, ovat vanhemmat toinen toisilleen paras vanhemmuuden tuki. Siksi parisuhdetyö on otettu Jyväskylän seudulla osaksi kaikkea lapsiperhetyötä. Parisuhteen ja vanhemmuuden vahva liitto Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä on kehittänyt parisuhteen roolikartan työn apuvälineeksi. > Roolikartat > Parisuhteen roolikartta kuva: Futureimagebank Ehkäisevä parisuhdetyö ei vaadi vuosikausien terapeutin koulutusta, vaan uskallusta, sanovat Jyväskylän Perhe-hankkeen neuvolan perhetyöntekijä Marja-Leena Huisko ja isätoiminnan vetäjä Jani Myllyaho. Sosiaali- ja terveystoimen perustyössä voi hyvin tehdä muutakin kuin ohjata eteenpäin, kun huomaa asiakkaiden parisuhteen kangertavan. Ei työntekijän tarvitse olla neuvova parisuhdekone, jolta vastaukset tulevat välittömästi. Nyt ratkesivat ongelmat! Sekin voi riittää, että ottaa ihmisten huolet tosissaan ja sanoo ääneen: teillä taitaa olla vähän kitkaa, Myllyaho rohkaisee. Huiskon ja Myllyahon työn ensisijainen kohde on lasten hyvinvointi, mutta vanhempien parisuhteita he eivät voi työssään kiertää. Jos parisuhde ei ole kunnossa, miten aikuiset jaksavat vanhemmuutta? Ne ovat kytköksissä toisiinsa. Kun vanhempien välillä joku hiertää, heidän on vaikea keskustella keskenään lasten kasvatuksestakaan, Huisko kertoo huomanneensa. Parisuhde villasukan alla Molemmat sosionomit tapaavat tavallisia pienten lasten perheitä, Myllyaho isäryhmissä ja Huisko useimmiten kotikäynneillä. Parisuhdeasiat kulkeutuvat asiakkaiden muun arjen seassa pulmineen ja riemuineen tapaamisiin mukaan. Puolisoiden väliset suhteet tulevat esiin ihan arkisissa jutuissa. Taas se äiti laittoi meille villasukat tänne kassiin, vaikka ei me niitä tarvita. Parisuhteet tulevat esiin silloin, kun mietitään harrastuksia, työtä ja ajankäyttöä, Myllyaho kuvaa isien ja lasten yhteisissä Isä Pappa Dad -ryhmissä käytävää keskustelua. Parisuhteen nostaminen keskustelunaiheeksi on työntekijän asia, vaikka se peittyykin usein villasukkien ja lastenhakuvuoroista kinastelemisen taakse. Saatan mennä perheeseen vaikkapa väsymyksen takia. Kun alamme työstää sitä kotikäynnillä, väsymyksen alta nousevatkin parisuhteen pulmat. Kyselen asiaa jollakin tavalla: miten teidän parisuhteenne on muuttunut vauvan tulon jälkeen tai onko teillä yhteistä aikaa, Huisko kertoo. Olen päänavaaja. Jos solmu puolisoiden välillä ei aukea vaan tiukkenee siitä, kun ongelmaa aletaan käsitellä, ohjaan parin perheneuvolaan, perheasiainneuvottelukeskukseen tai muualle. 8 Sosiaaliturva 2/08

9 Jos parisuhde ei ole kunnossa, miten voi jaksaa vanhemmuutta? Marja-Leena Huisko Ei työntekijän tarvitse olla neuvova parisuhdekone, jolta vastaukset tulevat välittömästi. Nyt ratkesivat ongelmat! Sekin voi riittää, että ottaa ihmisten huolet tosissaan ja sanoo ääneen: teillä taitaa olla vähän kitkaa. kuvat: Minna Tarvainen Jani Myllyaho Pieni apu paras apu Hiertymät vanhempien välisessä suhteessa helpottavat usein pienellä tuella. Monet perheet ovat tulleet autetuiksi jo sillä, että Huisko on sanonut ääneen: parisuhde on koetuksella lasten ollessa pieniä. Havahtuminen tähän on lisännyt yhteen hiileen puhaltamista: siitähän tässä on kyse, kyllä me selviämme! Usein Huisko käy perheiden kanssa lävitse verkostokarttaa ja pohtii, piilisikö jonkin langan päässä lastenhoitoapua niin, että pariskunnalle järjestyisi yhteistä aikaa. Joskus väsymyksen puuduttamat vanhemmat saattavat tarvita väliinsä suodattajaa pystyäkseen keskustelemaan parisuhteestaan. Yksikin pari sanoi, että eivät he näitä asioita olisi pystyneet keskenään pohtimaan. Olisi tullut riita välittömästi. Pidän huolen, että puolisot kuuntelevat toisiaan. Toisaalta tuen ei aina tarvitse olla parisuhteesta tai sen lieveilmiöistä jauhamista. Virkistystä suhteen nuutuneille lehdille saattavat tuoda silkat käytännön ratkaisut. Monet arjen asiat ratkeavat vertaistuella. Ryhmässä saa kaverilta vaikkapa vinkin oikotiestä päiväkotiin. Mene kuule tuosta suoraan metsän poikki, niin ei tarvitse kiertää kilometritolkulla. Ajansäästö saattaa helpottaa jokapäiväistä hermojenkiristelyä, Myllyaho kertoo. Ja kun isä hurauttaa illaksi lasten kanssa vertaisryhmään laskemaan mäkeä, äiti saa vapaaillan. Sekin tuo parisuhteeseen uutta eloa. Kunhan äiti ei vain siivoaisi, vaan menisi vaikkapa kahville tuttujen kanssa. Jotta ohdakkeet eivät kasvaisi Eikö hyödyllisiksi todettuja palveluja olisi sitten syytä tarjota juuri sellaisille, joilla on suurin riski erota? Onhan esimerkiksi Marika Jalovaaran tutkimuksessa todettu, että työttömyys, vähäinen koulutus ja vaimon miestä suuremmat tulot kasvattavat eroriskiä. Tietysti mietimme, tulevatko riskiperheet palveluihimme. Mutta teemme ehkäisevää työtä. Mihin rajat silloin vedettäisiin: Työhön? Työttömyyteen? Tuloihin? Myllyaho pohtii. Ehkä isäryhmiin eivät tule isät, joilla on kriisejä parisuhteessa. On kuitenkin armahdettava itseään työntekijänä. Kun eivät tule, niin eivät tule. Me kitkemme silti ituja, joista voisi kasvaa isoja ohdakkeita. Voimme vaikuttaa niin, että ei tarvitse päätyä raskaisiin ratkaisuihin. Parisuhdeongelmia ehkäisevä työ Jyväskylän seudulla l Kehitetty osana valtakunnallista kolmivuotista Perhe-hanketta,joka päättyi viime vuoden lopussa. Jyväskylän seudun hanke jatkuu tämän vuoden. l Kumppaneina ovat mukana Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta, Laukaa, Muurame, seudun seurakunnat, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Keski-Suomen piiri sekä muut lapsiperheiden kanssa työtä tekevät järjestöt ja seudulla asuvat perheet. l Parisuhdetyö on laajentunut perheneuvoloista ja perheasiainneuvottelukeskuksista sosiaalija terveystoimen sekä kirkon ja järjestöjen perustyöhön. Työntekijöitä on rohkaistu puhumaan parisuhdepulmista ennen kuin ne paisuvat ongelmiksi. l Hankkeessa on mallinnettu neuvolan perhetyötä ja isätoimintaa. Isä Pappa Dad -ryhmissä isät ja näiden pienet lapset puuhailevat vapaamuotoisesti yhdessä. Isän paikka -ryhmä puolestaan kokoaa pienen miesporukan keskustelemaan perheneuvolaan. l Hanke, seurakunta ja neuvola pitävät yhteistyönä Ekavauva-ryhmiä ensisynnyttäjäperheille. l Hanke on tarjonnut kuntien työntekijöille mahdollisuuden osallistua vuosittain järjestettäville valtakunnallisille Parisuhdepäiville. l Kuntalaisille on järjestetty eri toimijoiden kanssa kaksi avointa Minä ja sinä parisuhteen polulla -tapahtumaa, joista on tiedotettu neuvoloissa. Ne on tarkoitettu kriisittömille pareille. l Kriisiytyneille pareille puolestaan on tarjottu Kataja ry:n Solmuja parisuhteessa -kurssi. l Neuvoloiden terveydenhoitajille on järjestetty parisuhdetyön koulutusta, ja seudun neuvoloiden perhevalmennuksen sisältöjä kehitetään tämän vuoden aikana. l Parisuhdetyön verstaspäivät kokoavat kaikki alueen parisuhdetyötä tekevät tahot yhteen. l Hankkeen aikana syntyneistä toiminnoista on tarkoitus tehdä pysyviä. Sosiaaliturva 2/08 9

10 kärkiteema Minna Tarvainen 10 Sosiaaliturva 2/08 Lyhyt kurssi Kaksipäiväinen parisuhdekurssi voi opettaa parille yhteiselämän perustaidot, jotka kannattelevat liittoa vuosikymmeniä. Eroa voi ehkä sanoa turhaksi, jos parisuhde jumiutuu ja kaatuu normaaleihin kehityskriiseihin. Siksi on hyvä osata tunnistaa parisuhteen erilaiset vaiheet, silloin niistä on mahdollista päästä yli. Vuokko Malinen voi kantaa liittoa pitkään kuva: Minna Tarvainen Ajatella, ihmiset kohtelevat monesti omaa kumppaniaan huonommin kuin ystäviään, pari- ja perheterapeutti, psykologi Vuokko Malinen Väestöliitosta sanoo. Kun mennään parisuhteeseen, ajatellaan, että toista voi käyttää oman pahan olonsa purkupaikkana. Reagoidaan vain kauheasti toiseen: muuten meillä menis hyvin, mutta kun SÄ oot tommonen. Tätä pidetään parisuhteen ideana. Pitkän linjan parisuhdetutkija John Gottmann on tullut siihen tulokseen, että kestävä ja onnellinen parisuhde rakentuu ystävyyden ja positiivisen ilmapiirin varaan. Nimittely ja syyttely eivät siihen kuulu, toisen arvostaminen ja kunnioitus kylläkin. Toimiva parisuhde tarvitsee kehittyäkseen hedelmällistä vuorovaikutusta, joka sujuu luonnostaan vain kolmasosalla. Muiden on vahvistettava ja opeteltava taitoja. Väestöliiton parisuhdeongelmien ehkäisyhankkeen järjestämissä tapahtumissa osallistujat pääsivät harjoittelemaan parisuhdetaitoja. Kaksi päivää kestävä Parisuhteen lataamislauantai pidettiin yhteistyössä Espoon Perhekeskus kumppanina -hankkeen kanssa. Tästä hiukan pidennetty Tahdolla ja taidolla -ohjelma toteutui Espoon lisäksi Tampereella. Monet kokivat kumppaninsa kanssa ahaa-elämyksiä, vaikka jotkut olivat eläneet yhdessä jo vuosikymmeniä. Ohhoh, sehän alkoi suuttua, kun sanoin sille noin tökerösti. Vuorovaikutus nousi päivien aikana toiselle tasolle, Malinen kuvailee. Lyhyt satsaus kannattaa Koska ohjelmissa vasta mallinnettiin ehkäisevää työtä, osallistujilta kerättiin ahkerasti palautetta ohjelman jatkokehittelyä varten. Arviointitutkimusten tulokset olivat lupaavia. Yhdeksän kymmenestä kursseille osallistuneista ilmoitti oppineensa uusia hyödyllisiä toimintatapoja. Monet katsoivat, että opeista on hyötyä myös muissa ihmissuhteissa, vaikkapa teini-ikäisten lastensa kanssa keskusteltaessa. Ohjelmiin tuli mukaan sellaisiakin pareja, joilla oli jo eroaikeita. Vaikka päivät oli tarkoitettu ensisijaisesti ehkäiseväksi parisuhdetyöksi, isojen pulmien kanssa painiskelevat avoparit näyttivät hyötyneen opeista eniten. Joillakin kriisiytyneillä pareilla ohjelma toimi paremmin kuin

11 parisuhdeterapia. Parisuhdeonni ei jäänyt vain kurssi-innostukseksi. Pareille tehtiin seurantakysely kahdeksan kuukauden kuluttua, ja näytti, että uusi vuorovaikutustyyli oli tullut jäädäkseen. Parisuhdetutkimuksissa on todettu, että jos vaikutus pysyy yhdeksän kuukauden ajan, muutos on pysyvä. Lataamislauantai kesti kaksi lauantaipäivää ja siellä oli lähes sata paria. Seitsemän tunnin satsaus omaan parisuhteeseen ja näin hyviä tuloksia! Kustannustehokasta, eikö vain? Pariterapiassa istutaan monesti paljon sitkeämmin, kun suhde on jo niin jumissa, että tarvitaan korjaavaa työtä, Malinen riemuitsee. Hyödyllisyys muistetaan kotonakin Ihminen muistaa Malisen mukaan kerran kurssilla kokeiltuaan, että viisaasta vuorovaikutuksesta seuraa hyvää hänelle itselleen ja hänen perheelleen. Joitakin vuorovaikutuksen lainalaisuuksia on hyvä tietää, jotta suhde ei ala näivettyä. Eivät nämä niin ihmeellisiä asioita ole. Yksi tällainen on miehen ja naisen erilainen ajoitus: naiset ovat usein nopeampia vuorovaikutustilanteissa kuin miehet, etenkin kun käsitellään tunteita. Miehillä on harvemmin tunnelausuntoautomaattia päällä niin, että he voisivat kertoa tuosta vain, että minusta tuntuu nyt tältä ja tältä. Kun mies ei kykene keskustelussa sähäkkyyteen, nainen helposti kohottaa ääntään: mikset sä koskaan sano mitään! Mies menee negatiivisesta ja aggressiivisesta käytöksestä kivikasvoksi, eikä hänestä saa mitään irti. Tosiasiassa hän romahtaa sisäänpäin, tunteisiinsa. Nainen tulkitsee ilmeettömyyden emotionaaliseksi hylkäämiseksi ja lisää vain puhtia: vai pistit sä luukut kiinni! Kierre on valmis. Tilanne päättyy siihen, että mies poistuu paikalta, jotta ei räjähdä sisällä vellovista tunteista. Parisuhdekurssilla luotiin turvallinen ilmapiiri kaikille. Mies sai tietää, että naisesta on hyvä, että hän kokee voivansa vaikuttaa puheellaan puolisoonsa. Naisen puolestaan oli annettava puolisolle lupa olla hidas ja odoteltava vastauksia hoputtamatta. Niinpä nainen saattoi kuulla tutun kumppaninsa suusta asioita, joita ei koskaan olisi uskonut kuulevansa. Olemmeko me uusavuttomia? Miksi ihmiset tarvitsevat nykyisin kurssitusta parisuhteeseen? Emmekö enää pysty elämään yhdessä ilman asiantuntijoiden opastusta? Siltä näyttää. Eroluvuissa tapahtui hyppäys kaksikymmentä vuotta sitten, kun avioerolakia höllennettiin. Nyt erojen määrä on jumiutunut noin :een vuodessa. Jotkut ovat ehdotelleet lain tiukentamistakin siten, että pienten lasten vanhemmat pitäisi velvoittaa pakolliseen sovitteluun ennen eroa. Malista tämä epäilyttää: Onko Suomi mikään poliisivaltio. Hänen mielestään olisi hyödyllisempää pohtia sitä, miten perheiden ympäriltä on kadonnut parisuhdetta suojaava yhteisöllisyys. Edellinen sukupolvi asuu Kainuussa, Kiteellä ja Oulussa, eikä muuta verkostoa juuri ole. Ruuhkavuosiaan elävät pienten lasten vanhemmat jäävät usein liian yksin. Minunkin vastaanotollani käy sellaisia pareja, joilla ei ole muuta tukea kuin maksullinen lastenhoitopalvelu. He eivät saa ketään hoitamaan lapsiaan edes pariterapiaistunnon ajaksi! Myös arvomaailman muutos näkyy parisuhteissa. Heli Vaaranen lanseerasi viime vuonna julkaistussa kolmekymppisten parisuhteita kartoittaneessa tutkimuksessaan käsitteen kevytsuhde. Niissä vältellään sitoutumista ja kumppanille avautumista. Kriteereinä parin valinnalle ja suhteessa pysymiselle saattavat olla kaveripiirin mielipiteet oman harkinnan sijaan. Turhat ja tarpeelliset erot Parisuhdekurssit eivät mullista yhteiskunnan arvomaailmaa eivätkä korvaa yhteisöllisyyttä, mutta ne voivat parantaa huomattavasti parien yhteiselämän laatua. Suhteen toimivuus ja riittävä tyytyväisyys siihen ehkäisee eroja. Kaikkia suhteita eivät kurssit eivätkä terapiatkaan on- Toimivan parisuhteen kehrä -malli kehitettiin Väestöliiton Parisuhdeprojektissa. Kuvion punainen ydin on rakkaus, joka on syvempää kuin ihastuminen tai rakastuminen. Harmaassa kivijalassa olevien asioiden varassa suhde voi jatkua tyydyttävänä, vaikka ristiriitoja tuleekin. Siivekkeet pitävät sisällään elementtejä, jotka ilmentävät suhteen eri puolia. Hyvässä parisuhteessa kaikki osat toimivat riittävän hyvin. Toimivan parisuhteen ympärillä pyörii auringonkehrä, joka säteilee ennen kaikkea lapsiin. Lähde: Sinikka Kumpula & Vuokko Malinen. Unelma paremmasta parisuhteesta. Navigointiopas aikuissuhteeseen. Minerva Kustannus Parisuhdematematiikkaa l Vain 39 prosenttia parisuhteen ristiriidoista on ratkaistavissa. 61 prosenttia ristiriidoista on ikuisia, ja niihin aina palataan. Ristiriidat voivat liittyä kumppaneiden persoonallisuuksiin, perhetaustoihin tai filosofisiin tai uskonnollisiin näkemyksiin. Niistä on kuitenkin opittava käymään dialogia. l Yhtä negatiivista viestiä, joista halveksunta on tuhoisin ja kriittisyys toiseksi pahin kohti tarvitaan vähintään yksi positiivinen viesti, jotta parisuhteen ilmapiiri säilyy positiivisena. Silloin suhde kestää myös riitoja. l Ensimmäisten vakavien ongelmien ilmaannuttua pari odottaa keskimäärin kuusi vuotta ennen kuin lähtee etsimään ulkopuolista apua jollei ole jo eronnut. Tuo aika olisi ehkäisevän parisuhdetyön aikaa. Kuuden vuoden jälkeen siirrytään yleensä pitkää työstämistä vaativaan korjaavaan työhön. l Eroja tapahtuu vuodessa noin Erolapsien määrä kasvaa :lla vuosittain. Eniten eroluvut nousevat pienten lasten vanhempien ikäryhmässä, vuotiailla. Eniten riskejä liittyy ensimmäisen lapsen tuloon ja syntymän jälkeiseen vuoteen. l Erojen välittömät kulut, muun muassa yksinhuoltajille maksetut asumis-, toimeentulo- ja elatustuet aiheuttavat Väestöliiton arvion mukaan yhteiskunnalle 420 miljoonan euron menot vuodessa. Sosiaaliturva 2/08 11

12 nistu tervehdyttämään. Toisen kanssa ei pidä elää oman terveytensä ja henkensä kaupalla. Pelko ei voi olla tunne, joka hallitsee parisuhdetta. Entäpä paljon puhutut turhat erot, mitä ne ovat? Terapeutti ei menisi tuolla sanalla mollaamaan toisten päätöksiä. No ehkä silloin, jos parisuhde jumiutuu ja kaatuu normaaleihin kehityskriiseihin, ero voi olla turha. Siksi on hyvä osata tunnistaa parisuhteen erilaiset vaiheet, sillä niistä on mahdollista päästä yli: olisiko meidän suhteessamme kyse tästä. Eronneille tarvitaan tukea Erojen häviäjiä ovat usein lapset. Eroa pohtivilta vanhemmilta unohtuu helposti omassa tunnemylläkässään, että heidän keskinäinen suhteensa heijastuu myös jälkikasvuun. Aikuiset vähättelevät helposti eron merkitystä lapselle siitä ymmärrettävästä syystä, että on vaikea ajatella vaurioittavansa lapsiaan ja vaikuttavansa heidän tulevaisuuteensa omalla erollaan. Jotta ero ei vahingoittaisi lapsia, olisikin ennen eroa hyvä pysähtyä tarkastelemaan omaa vastuutaan siitä, miksi kriisiin on päädytty. Tämä vähentää kaunaa ja katkeruutta entistä puolisoa kohtaan. Jos vanhempien riidat vain jatkuvat eron jälkeen, ero ei vähennä perheenjäsenten pahaa oloa. Erovanhemmuuteen ei ole vielä tarjolla riittävästi tukea. Eroauttaminen voi olla elintärkeää, mutta Malisen mielestä vanhemmat tarvitsisivat apua eron jälkeen vuosikausia. Lyhyt kurssi ei riitä enää silloin, kun ihmisen on rakennettava koko elämänsä uudelleen. Jos vanhemmuus on haastavaa, erovanhemmuus se vasta haastavaa on. Tähän vaiheeseen ihmisillä pitäisi olla oikeus saada pitkäaikaista, ehkäisevää tukea, jotta lasten kehitys turvattaisiin. Yhteiskuntaan pitäisi luoda rakenteet tätä varten. Etätukea ja koulutusta Väestöliiton verkkosivujen tietopankki sisältää tietoa toimivasta parisuhteesta ja parisuhde- ja terapiapalveluiden hakupalvelun. Sivuilla voi myös kartoittaa omaa parisuhdettaan. > Parisuhde Ammattilaisten oman linkin alle on kerätty parisuhdeteoriaa sekä tietoa koulutuksesta ja työnohjausta antavista pariterapeuteista. > Parisuhde > Parisuhdetietoa ammattilaisille Valtakunnallisesta neuvontapuhelimesta saa tietoa ja tukea parisuhdeongelmiin numerosta ma klo 10 12, ti klo ja to klo Väestöliittoon on kehitteillä parisuhdeongelmien osaamis- ja resurssikeskus, joka kehittää myös uusia ehkäiseviä työmuotoja. Painopisteenä ovat virtuaaliset palvelut, jotta ne kattaisivat koko Suomen. Suunnitelmissa on muun muassa videokonsultaatio. Mallinnettua Tahdolla ja taidolla -parisuhdeohjelmaa levitetään ympäri Suomea kouluttamalla kuntien sosiaali- ja terveystoimen työntekijöitä ohjelmavetäjiksi. Ensimmäinen koulutus on meneillään ja seuraava alkaa syksyllä Minna Tarvainen Kun kurkkukipu on jatkunut pari viikkoa, sairas tilaa ajan lääkärille. Kun parisuhde alkaa köhiä, pari antaa ongelmien muhia helposti vuosikausia, ennen kuin hakee niihin ammattiapua. Parisuhdeongelmiin liittyy vielä häpeää. Niistä on vaikea puhua, vaikka ongelmia on meillä kaikilla. Parisuhdevaikeuksien normalisointi olisi tärkeää, jotta kukaan ei ajattelisi olevansa viallinen tai epäonnistunut hakiessaan apua, pari- ja seksiterapeutti Riitta Ala- Luhtala Kataja ry:stä sanoo. Yhdistys muun muassa järjestää koulutusta parisuhdetyöhön. Mutta vaikka pari päättäisikin rohkaista mielensä, ei avun saaminen suhteen selvittelyyn ole helppoa. Kirkkojen perheasiainneuvottelukeskuksissa on ruuhkaa. Kasvatus- ja perheneuvoloihin otetaan asiakkaiksi sellaisia perheitä, joiden ongelmat liittyvät ensisijaisesti lapsen kehitykseen. Yksityiset terapiapalvelut maksavat, joten vähävaraisilla ei ole niihin asiaa. Pallo kasvaa kaiken aikaa, jos ongelmia ei pääse ratkomaan. Lopulta tilanne kärjistyy niin räjähdysalttiiksi, että siihen ei auta enää pikkutuki, vaan tarvitaan jo kunnollista korjaavaa työtä. Järkevintä olisikin päästä ongelmien aiheuttajan ytimeen jo ennen kuin ongelmia onkaan. Pitkään neuvolassa työskennellyt Ala-Luhtala keksii helposti ehkäisevän työn täsmäkohderyhmän: ensimmäistä lastaan odottavat parit ja vauvojen vanhemmat. Lasten takia Judith Wallerstein & al. Avioeron perintö. Eron lapset aikuisina. Therapeia-säätiö Amerikkalaisen Judith Wallersteinin kirja kertoo eron pitkäaikaisista vaikutuksista lapsiin. Hänen tutkimusryhmänsä seurasi eron kokeneiden lasten elämää jopa 25 vuotta. Ero merkitsee lapselle eri asioita kuin aikuiselle. Se on lyönyt leimansa tutkittavien koko lapsuuteen. Eron varjo on seurannut heitä aikuisuuteen, ja se on mutkistanut parisuhteen solmimista ja perheen perustamista. Wallerstein murtaa myytin, jonka mukaan vanhempien onneton avioliitto tekisi myös lapsesta onnettoman. He eivät välitä, nukkuvatko isä ja äiti eri sängyissä niin kauan kuin perhe on yhdessä. Tutkija kehottaakin pareja harkitsemaan vakavasti yhdessä pysymistä, jos heillä on lapsia. Sitä kirja ei kuitenkaan kerro, kuinka paljon erojen negatiivisia vaikutuksia pystyttäisiin ehkäisemään hyvällä jälkihoidolla. kuva: Futureimagebank 12 Sosiaaliturva 2/08

13 kärkiteema Parisuhdekriisien juuret juontavat usein lasten syntymän aikoihin, Riitta Ala-Luhtala sanoo. Neuvola on parisuhdetyön paalupaikka Parisuhdetyön täsmäkohderyhmä Jos ongelmia on tullakseen, ne alkavat yleensä pian lasten syntymän jälkeen. Kun kysyn kriisiytyneeltä parilta terapiassa, milloin aloitte miettiä ensimmäisen kerran, että teidän suhteessanne on jotakin pielessä, vastaus on usein: lasten syntymän jälkeen. Neuvola ja sen järjestämä perhevalmennus ovat oivia paikkoja kertoa jo etukäteen, millaisia muutoksia tuoreiden vanhempien parisuhteeseen on odotettavissa: Vanhempien keskinäiselle suhteelle ei juuri liikene vaipanvaihdolta ja tutin kiikuttamiselta aikaa ja voimia. Tunneyhteyskin saattaa katketa, koska äidin sydän sykkii niin voimakkaasti vauvalle. Kun pariskunnat tunnistavat vaikeudet, he pystyvät tekemään niille jotakin. kuvat: Minna Tarvainen Korjaava parisuhdetyökin ehkäisee vaikeuksia Kataja ry:n Solmuja parisuhteessa -kurssi on tarkoitettu vaikeuksissa oleville ja eroa harkitseville pareille. Solmu voi aiheutua etääntymisestä, uskottomuudesta tai vaikkapa ristiriidoista. Eronneet paritkin voivat osallistua näihin ammatillisesti ohjattuihin vertaisryhmiin. Heillä opit ehkäisevät vaikeuksien kulkeutumista uusiin suhteisiin. Kurssi on syntynyt yhdistyksen ja Kirkkohallituksen perheasioiden yksikön yhteistyönä. Sen rakenne, sisältö ja työtavat on mallinnettu. Mallia levitetään vakiintuneeksi työmuodoksi kuntiin ja seurakuntiin kouluttamalla niiden työntekijöitä kurssinohjaajiksi. > Projektit > Solmuja parisuhteessa -projekti Parisuhteen hoitaminen vaatii lapsen syntymän jälkeen allakkaa. Riitta Ala-Luhtala Kun spontaanius katoaa Raskaus ja lapsen syntymä huonontavat seksielämää lähes puolella pareista. Sänkykamarin ongelmat eivät katoa itsestään, vaan jäävät usein pysyviksi. Pitää rummuttaa kulttuurin muutosta. Tarvitaan turvallisia keskustelutilaisuuksia seksuaalisuudesta, vaikka se onkin aihepiiri, joka hämmentää sekä perheitä että työntekijöitä. Avoimuus juurtuu vähitellen, Jyväskylän seudun Perhe-hankkeessa neuvolan työntekijöitä kouluttanut Ala-Luhtala vakuuttaa. Suhteen hoitaminen vaatii lapsen syntymän jälkeen allakkaa, vaikka se saattaa tuntua pariskunnista hullulta. Alkuajan romantiikka hiipuu vuosien myötä. Ongelmat eivät ratkea muuten kuin katsomalla, mikä meillä toimii ja mikä ei. Parin on otettava allakat esiin ja merkattava niihin, että tuolloin me tapaamme ja rakennamme eroottista suhdetta. Tuolloin me käymme lävitse kotityöt ja talouden. Ihmiset sanovat, että eihän eroottista kokousta voi pistää pystyyn. Sen pitää olla spontaania. Spontaaniutta on kuitenkin turha jäädä haikailemaan. Sitä hetkeä ei ehkä koskaan tule, lukuisia lukkiutuneita parisuhteita hoitanut Ala-Luhtala tietää. Sosiaaliturva 2/08 13

14 näkökulma jos minulta kysytään kolumni Tanja Kuronen on sosiaalipolitiikan (a)ikuisopiskelija, uusperheen emäntä ja parantumaton maailmanparantaja. Uusi perhe, uudet kujeet Naiselle ei yleensä lueta eduksi, jos hänellä on lapsia useamman kuin yhden miehen kanssa. kuva: Minna Tarvainen Kun tällaista haureutta harrastaa sellaisen miehen kanssa, jolla on sama vika eli lapsia edellisestä suhteesta, naiselle aukeaa huikea näköalapaikka ihmissuhteiden ihmeelliseen maailmaan. Miehen lapset ja lasten äidin puolen suku tulevat eläväksi osaksi arkea. Heidät on sovitettava työvuoroihin ja hiihtolomasuunnitelmiin. Sairastamiset ja synnyttämiset aiheuttavat härdellin, jonka selvittämisestä rauhanomaisesti uusperheen emäntä ansaitsisi mitalin. Sivistynyt kommunikointi on haastavampaa kuin koskaan vai mitä itse vastaat, kun miehesi entisen vaimon äiti huomauttaa: Silloin kun tuo Mika oli meidän Sarin kanssa niin sillä oli aina silitetty paita. Miehen ex-anopin lisäksi vastassa on järjestelmä, joka ei tiedä, miten suhtautua. Kela olettaa, että uusi miehesi osallistuu ilolla kaikkiin lasten kustannuksiin. Yksinhuoltajatuet loppuvat, joten uusi miehesi on Kelalle lasten uusi huoltaja. Koulu kuitenkin suhtautuu isäpuoleen suorastaan vihamielisesti. Koulu ei lähetä sairasta lasta kotiin sairastamaan, jos kotona on vastassa isäpuoli, tuo äidin uusi, pelottava mies. Kotiin ei edes soiteta, vaan biologisille vanhemmille vaikka nämä olisivat toisella puolella maapalloa. Raha kelpaa, ihminen ei. Lapsille ihminen sen sijaan kelpaa. Uusperheen emäntä hoitaa miehen lapsia kuin omiaan vai hoitaako? Entä silloin, kun emännän omat lapset ovat isällään, ja äidin tekisi mieli harrastaa ja kouluttautua tai tehdä ylitöitä, mutta pitäisikin hoitaa miehen lapsia? Entä jos tulee ero, miltä naisesta tuntuu se, että hän uhrasi vapaa-aikaansa lapsiin, jotka eivät jääneet osaksi elämää, vanhuuden iloksi? Valistunut työnantaja osaa arvostaa perheenäitiä monitaiturina ja diplomaattina, joka hoitaa vasemmalla kädellä kahta ja oikealla kolmea asiaa. Nyt tiedoksi: jos haluaa työntekijän, joka lisäksi kestää kaaosta ja ristiriitoja sekä sitä, että parhaansa tekemälläkään mikään ei välttämättä hittojakaan edisty, kannattaa palkata perheenäiti 2.0: Uusperheen Emäntä. Laura Lehtonen on lähihoitaja ja Vartu ry:n toiminnanjohtaja. Yhdistys valvoo lastensuojeluasiakkaiden etuja ja pyrkii parantamaan viranomaisten tarjoaman lastensuojelun laatua. Peruspalveluministeri yhteisen neuvottelukunnan kannalla Huoltaja-säätiön aloite sosiaalialan eettisen neuvottelukunnan asettamisesta luovutettiin peruspalveluministeri Paula Risikolle 16. tammikuuta. Risikko suhtautui aloitteeseen myönteisesti, joskin piti tarkoituksenmukaisena sosiaalija terveydenhuollon yhteistä eettistä neuvottelukuntaa. Asia etenee nyt ministeriössä. Lisätietoja: Sosiaaliturvan toimituksen blogi Katso blogista, mitä toimittajilla on jäänyt työssään korvan taakse ja hampaan koloon. 14 Sosiaaliturva 2/08

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa 14.1.2016 15.1.2016 1 Panelistit - Esittäytyminen Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho, Nurmijärvi Lastensuojelun päällikkö, Sanna

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina HE 85/2016 VP Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Erkki Papunen Anne-Mari Raassina 25.5.2016 Tausta ja tavoite Taustalla hallitusohjelman kirjaukset omaishoitajien ja

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS 18.2.2016 Juha T. Karvonen, vs.oyl 2 Miten hoitoprosesseihin liittyy yhteistyö

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasa, 5.10.2011 VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus

Lisätiedot

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi

Lisätiedot

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry www.perheenparhaaksi.fi PARISUHTEEN JA PERHEEN HYVINVOINTI Parisuhde on kahden ihmisen välinen tila, joka syntyy yhteisestä sopimuksesta ja jota molemmat tai jompikumpi

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere 10.00 Aamukahvi 10.20 Tervetuloa Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 10.00-15.30 Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 33101 Tampere 10.30 Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi!

Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Pienikin apu arjessa voi helpottaa päivääsi! Lapsiparkkiin ovat tervetulleita 0-6 vuotiaat lapset. Lapsiparkissa hoitajina toimivat perhetyöntekijät. Tee rauhassa ruokaostokset, piipahda vaatekaupassa

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta

Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani. Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvityshanke 1.5. 31.10.2010 PL 400 87070 Kainuu OHJAUSRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: tiistai 3.8.2010 kello 9.06 11.07 Paikka:, Kauppakatu 1, neuvotteluhuone 2. krs, Kajaani

Lisätiedot

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS )

VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS ) SASsiirrossa ja miten se ratkaistaan VUODEN 2015 ONGELMAT JA RATKAISUT LIITE: KOTIHOIDON SAP-TYÖSKENTELY (LUONNOS 8.12.2015) Etelän sosiaali- ja lähityön GeroMetro-kehittämisryhmä HELSINGIN SOSIAALI- JA

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

Mitä teemme vuonna 2015?

Mitä teemme vuonna 2015? Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Mitä teemme vuonna 2015? 1 2 Tärkeimmät tehtävämme 2015 1.) Vuonna 2015 voimaan tuleva uusi lainsäädäntö tuo suuret muutospaineet sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016

Kommenttipuheenvuoro. Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016 Kommenttipuheenvuoro Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016 "sote-uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille pääsee... Vaiko jostain muustakin? Sosiaalihuolto

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot