OPINTO-OPAS Nurmijärven Yhteiskoulun LUKIO

Transkriptio

1 OPINTO-OPAS Nurmijärven Yhteiskoulun LUKIO Osoite: Nurmijärven Yhteiskoulu Pratikankuja 8, Nurmijärvi Postiosoite: PL 24, Nurmijärvi Kotisivun osoite: Sähköposti:

2 SISÄLLYSLUETTELO PUHELINNUMEROT.. 3 PIDÄ HUOLTA OMAISUUDESTASI 3 KOULUN HENKILÖKUNTA. 3 Rehtori Mikko Jordman 3 Apulaisrehtori Maria Similä. 3 Lukion apulaisrehtori Pekka Linna.. 3 Ryhmänohjaajat 3 Opettajat 3-4 Muu henkilökunta. 4 Opinto-ohjaaja... 4 Erityisopetus (EO). 5 Koulun kirjasto.. 5 Koulun kanslia... 5 Vahtimestari... 5 Kouluruokala. 5 Siivous... 5 Opiskelijahuolto 5 Opiskeluterveydenhuolto.. 5 Koulukuraattori. 5 Koulupsykologi. 5 KOULUTYÖ 5 Koulun työaika ja lomat lukuvuonna Lukuvuoden jaksot.. 5 Oppituntien alkamis- ja päättymisajat.. 5 Lukion tuntijako Opiskelu lukiossa. 8 Opiskeluaika 8 Itsenäinen suorittaminen.. 8 Suoritukset muissa lukioissa 8 Kurssien keskeyttäminen ja etenemiseste 8 Opintojen hyväksilukeminen 8 Koeviikot.. 8 Lukion opiskelijan arviointi. 8 Kurssin arviointi.. 8 Oppiaineen oppimäärän arviointi. 8 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot 8 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu.. 8 Uusintakuulustelut 8-9 Suulliset kuulustelut eli tentit... 9 Lukiolaisten poissaolot. 9 Tuntikiertokaavio ja kurssitarjottimet Oppiaineiden lyhenteet. 10 Kurssijärjestykset Koulun kalenteri Koulun luokkatilat 12 Järjestyssäännöt YLIOPPILATUTKINTO.. 13 Tutkintomaksut. 13 Kirjoitusten aikataulu VANHEMPAINILLAT. 15 KANNATUSYHDISTYS LUKUJÄRJESTYSPOHJIA

3 PUHELINNUMEROT Rehtori: Mikko Jordman Apulaisrehtori: Maria Similä Apulaisrehtori (lukio-opinnot): Pekka Linna Koulusihteerit: Jaana Virkki Sari Uusitalo Sirkka Karjalainen ( asti) Opettajat: Opinto-ohjaajat: Sirpa-Liisa Takalampi (peruskoulu) Sirpa Lamminpää (peruskoulu ja lukio) Erityisopettajat: Senja Kuitunen (peruskoulu ja lukio) Sirkku Laukkanen (peruskoulu) Terveydenhoitajat: Sanna Parviainen (peruskoulu) Jaana Vaittinen (lukio) Psykologi: Heini Virtanen Koulukuraattori: Marianne Vehkalampi Keittiö: Sirpa Salminen Vahtimestari: Hilkka Parviainen Iltavahtimestari: Ülle Orlov PIDÄ HUOLTA OMAISUUDESTASI! Varusta kaikki koulutarvikkeesi nimelläsi ja luokkamerkinnällä. Mikäli tuot rahaa kouluun, pidä se koko ajan mukanasi. Älä missään tapauksessa jätä rahaa tai muuta arvokasta taskuun, koululaukkuun tai liikuntasalin pukuhuoneeseen, sillä voroja voi aina olla paikalla. Koulu ei vastaa kadonneesta tai vahingoittuneesta omaisuudesta! Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus saada lukollinen kaappi. Löytötavaroita voi tiedustella vahtimestarin huoneesta. Löydettyjä tavaroita säilytetään noin kuukauden ajan. KOULUN HENKILÖKUNTA Rehtori Mikko Jordman Rehtori ohjaa, johtaa ja valvoo koulun opetus- ja kasvatustyötä. Apulaisrehtori Maria Similä Apulaisrehtori hoitaa hänelle erikseen määrättyjä tehtäviä sekä toimii rehtorin sijaisena tämän ollessa estynyt tai esteellinen. Lukion apulaisrehtori Pekka Linna Lukion apulaisrehtori toimii rehtoreiden sijaisena näiden ollessa koulutuksissa ja vastaa lukion kehittämisestä sekä tietotekniikkaan liittyvistä asioista. Ryhmänohjaajat Kukin ryhmänohjaaja huolehtii oman ryhmänsä opiskelijoiden koulunkäynnistä ja pitää yhteyttä opiskelijoiden kotiin. Ryhmänohjaaja myöntää luvan enintään kolmen päivän poissaoloon. Lupa yli kolmen päivän poissaoloihin anotaan rehtorilta. Lukion ryhmänohjaajat A Irja Mettiäinen IME 16 B Päivi Sikkilä PSI 16 C Sari Hallikainen/Anjuska Lahtinen SHA/ALA 15 A Sami Huurinainen SHU 15 B Niko Saarinen NSA 15 C Maria Edelman MED 14 A Anna Lehtonen ALE 14 B Jyrki Leppäniemi JLE 14 C Pia Hägglund-Viljanen PHV 13 AB Pekka Linna PLI Opettajat Nimi Lyhenne Opetusryhmät Ahtikari Jonna JAH GE 16 ABC, 15 ABC, 14 ABC BI 16 ABC, 15 ABC, 14 ABC Asikainen Kati KAS LI 16 ABC, 15 ABC LI 7fghie, 8hi, 9fg, TE 7abdfg, 8hj Edelman Maria MED MAY 16 C, MAB 15 BC, 16 ABC KE 7a, 8a, 9cg, FY 7a, 8aj, 9cg, Lumo Forsström Alpo (virkavapaalla, sijainen Linnanen Ronja) AFO HI 16 ABC, 15 ABC, 14 ABC HI 7b, 8hj, YH 9dh

4 Hallikainen Sari (virkavapaalla asti, sijainen Lahtinen Anjuska) SHA ENA 16 AC, 15 ABC, 14 ABC Hirvasniemi-Haverinen Lea LHH ilmaisutaito, kerho lu+pk Huurinainen Sami SHU LI 16 ABC, 15 ABC, 14 ABC, TE 16 A, 15 ABC, 14 ABC LI 7abcdfghie, 8efgj, 9cdfg, TE 9ab, LIP 82, 83 Hägglund-Viljanen Pia PHV RUA 16 A, 15 AB, 14 A SAA 16 AB, 15 AB, 14 ABC SAB3 16 ABC, 15 ABC, 14 ABC Ikonen Paavo (virkavapaalla, sijainen Ahtikari Jonna) PIK Jokinen Leila LJO EAB3 16 ABC, 15 ABC, 14 ABC, RUB8 16 ABC RUB 8h, 9a, 9d, A2SA 8fghi, 9cdfg Jordman Mikko MJO ReMa 16 ABC, rehtori Karppinen Rauno RKA MAA 16 AB, MAB 14 ABC Korkalainen Sari KOR LI 15 ABC, TE 16 BC LI 7abcd, 8abcdfg, 9abcd, LIP 91, TE 8dfg, 9cdfh Lahtinen Anjuska ( asti) ALA ENA 16 AC, 15 ABC, 14 ABC Laine Raine ( lähtien) RLA LI 15 ABC, 16 ABC LI 8abcd, 9abhe, LIP91, 92, TE 7chi, 8abci Lamminpää Sirpa LAM OP 16 ABC, 15 ABC, 14 ABC OP 8abcdefghij Lehtonen Anna ALE ÄI 15 ABC, 14 ABC Lehtonen Arttu LEH HI 15 ABC, 14 ABC, YH 16 ABC, 15 ABC, 14 ABC FI 16 ABC, 15 ABC, 14 ABC HI 7g Lehtonen Taavi TLE MU 16 ABC, 15 ABC, 14 ABC MU 7abcdefghi, MUP 81, 82, 83, 91, 92, 93 Leppäniemi Jyrki JLE MAB 16 ABC, 15 ABC, 14 ABC FY 16 ABC, 15 AB, 14 ABC Leskinen Henna (virkavapaalla, sijainen Korkalainen Sari) LES Linna Pekka PLI UE 16 ABC, 15 ABC, 14 ABC, ET ABC PS 16 ABC, 15 ABC, 14 ABC, ReMa 16 ABC Linnanen Ronja RLI HI 16 ABC, 15 ABC, 14 ABC HI 7b, 8hj, YH 9dh Mettiäinen Irja IME MAY 16 AB, MAA 16 AB, 15 AB, 14 AB KE 16 ABC, 15 ABC, 14 ABC Pasila Anssi PAS ENA 16 B, 15 C ENA 7hi, 8bcf, 9c, A2SA8 Pottonen Mika MPO UO 7-9 luokat ja lukio Saarinen Niko NSA KU 16 ABC, 15 ABC, 14 ABC KU 7bdgi, 8acfhij, KUP 81, 82, 91 Setälä Kristiina KSE ENA 16 ABC, 14 A ENA 7ab, 8adgh, 9bf Sikkilä Päivi PSI RUB 16 ABC, 15 ABC, 14 ABC, RAA 16 ABC A2RA 7abi Similä Maria MSI apulaisrehtori Vaara Paula VAA ÄI 16 ABC ÄI 7g, 8dg, 9cd Vartia Petra PVA ÄI 16 ABC, 15 ABC ÄI 7bd, 8bi, 9g Muu henkilökunta Karjalainen Sirkka Uusitalo Sari Virkki Jaana Vehkalampi Marianne Parviainen Sanna Vaittinen Jaana Virtanen Heini Parviainen Hilkka Orlov Ülle Salminen Sirpa KOULUSIHTEERI ( asti) KOULUSIHTEERI KOULUSIHTEERI KURAATTORI TERVEYDENHOITAJA (PK) TERVEYDENHOITAJA (LU) PSYKOLOGI VAHTIMESTARI ILTAVAHTIMESTARI KEITTIÖN EMÄNTÄ Opinto-ohjaaja Lukion opinto-ohjaajana toimii Sirpa Lamminpää. Opinto-ohjaajaan voi ottaa yhteyttä jatko-opinto asioissa ja hän auttaa myös opiskelun mahdollisissa ongelmatilanteissa. Kaikista kurssivalintoihin tulevista muutoksista tulee neuvotella opinto-ohjaajan kanssa.

5 Erityisopetus (EO) Erityisopettajana toimii Senja Kuitunen. Erityisopettajan tavoittaa numerosta Koulun kirjasto Kirjastonhoitajana toimii Jani Vesanen. Koulun kirjasto sijaitsee mediateekissa, jonne lukiolaisilla on vapaa pääsy. Koulun kanslia Nurmijärven Yhteiskoulun koulusihteereinä toimivat Jaana Virkki, Sari Uusitalo ja Sirkka Karjalainen ( asti). Kansliassa hoidetaan mm. koulukuljetukset, opintotukihakemukset ja ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumiset. Kanslian puhelinnumero on Vahtimestari Vahtimestarina toimii Hilkka Parviainen. Hänen tehtävänään on valvoa ja hoitaa koulun tiloja, avata ja sulkea ovet, huolehtia postista ja pitää varauskirjaa koulun ulkopuolisista käyttäjistä. Mikäli tapahtuu vahinko, esim. ikkunan rikkoutuminen, ota välittömästi yhteyttä vahtimestariin. Vahtimestariin saa yhteyden numerosta Koulun iltavahtimestarina toimii Ülle Orlov. Häneen saa kouluajan jälkeen yhteyden numerosta Kouluruokala Ruokapalveluesimiehenä toimii Sirpa Salminen. Hänen kanssaan tulee neuvotella mm. erityisruokavaliosta. Häneen saa yhteyden numerosta Muu henkilökunta: kokki Rami Heimonen ja ruokapalvelutyöntekijät: Magdalena Dimitrova ja Soila Taipale. Ruokailu tapahtuu kolmessa vuorossa: 1. vuoro alkaa klo ja päättyy klo Siinä ruokailevat 7.-luokkalaiset. Klo ruokailevat 8. luokat. 9. luokkalaiset ruokailevat 3. vuorossa klo Lukiolaiset ruokailevat klo Siivous Koulun siivoojina toimivat Pirkko Eskola, Heidi Hietakymi, Ilse Koskinen, Ülle Orlov ja Virpi Räsänen. Heillä on päivittäin laaja alue siivottavanaan, joten älä aiheuta heille turhaa työtä heittelemällä roskia lattialle, vaan laita ne roskakoriin. Opiskelijahuolto Yhteisöllinen opiskelijahuoltotyöryhmä (YHR) kokoontuu noin kerran kuukaudessa. Siihen kuuluvat rehtori, lukion opinto-ohjaaja, lukion apulaisrehtori, kuraattori, terveydenhoitaja ja psykologi. Ryhmänohjaajat ja opiskelijat käyvät kokouksissa kutsuttuina kertomassa ryhmiensä kuulumiset. Opiskeluterveydenhuolto Lukion terveydenhoitaja Jaana Vaittinen (jaana.vaittinen(at)nurmijarvi.fi) puh: on paikalla torstaisin ja perjantaisin. Koulukuraattori Lukion kuraattorina toimii Riina Myllyniemi saakka. Hän on tavattavissa yhtenä päivänä viikossa ja hänet tavoittaa puhelinnumerosta Marianne Vehkalampi aloitti lukion kuraattorina Hän on tavattavissa maanantaina ja tiistaina sekä torstaina ja perjantaina, puhelin: , sähköposti: marianne.vehkalampi(at)nurmijarvi.fi. Koulupsykologi Koulun psykologina toimii Heini Virtanen, puh , sähköposti heini.virtanen(at)nurmijarvi.fi. KOULUTYÖ Koulun työaika lukuvuosi : Syyslukukausi Koulu alkaa ke Syysloma (viikko 42) Joululoma Kevätlukukausi Talviloma (viikko 8) Pääsiäisloma Lukuvuoden päätöspäivä la Lukuvuoden jaksot 1. jakso ke pe jakso ma ke jakso to ke jakso to pe jakso ma la 3.6. Oppituntien alkamis- ja päättymisajat Työaika lukiossa: 1. oppitunti klo PÄIVÄNAVAUS perjantaisin klo oppitunti klo oppitunti klo RUOKAILU klo oppitunti klo oppitunti klo Työaika 7. luokat: 1. oppitunti klo PÄIVÄNAVAUS keskiviikkoisin ja torstaisin klo oppitunti klo RUOKAILU klo oppitunti klo oppitunti klo Työaika 9. luokat: 1. oppitunti klo PÄIVÄNAVAUS keskiviikkoisin - torstaisin klo oppitunti klo oppitunti klo (sisältää ruokailun) RUOKAILU klo oppitunti klo luokilla valinnaisaineissa ja joissakin KO-, TN-, TS- ja LIryhmissä on käytössä 90 minuutin oppitunnit. Silloin aamupäivän oppitunti on klo Työaika 8. luokat: 1. oppitunti klo PÄIVÄNAVAUS keskiviikkoisin ja torstaisin klo oppitunti klo oppitunti klo (sisältää ruokailun) RUOKAILU klo oppitunti klo

6 Lukion tuntijako 14 ABC ja 15 ABC Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävät kurssit Koulukohtaiset soveltavat kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 Kielet: A1- kieli (yleensä ENA) A2-kielet RUA RAA 8 2 SAA 8 2 B2- ja B3 -kielet RAB 8 1 SAB 8 1 ESB 8 1 B1-kieli RUB Matematiikka: Pitkä oppimäärä Lyhyt oppimäärä Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto ET 3 2 Filosofia 1 3 Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Musiikki Kuvataide Liikunta Terveystieto OPO 1 1 Tietotekniikka 7 Ilmaisutaito 3 Pakolliset kurssit Syventävät kurssit 10- Tarjolla olevat soveltavat kurssit ilmoitetaan vuosittain. Yhteensä vähintään 75

7 Lukion tuntijako 16 ABC (uusi ops) Pakolliset Oppiaine tai aineryhmä kurssit Syventävät kurssit Koulukohtaiset soveltavat kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 Kielet: A1- kieli (yleensä ENA) A2-kielet RUA RAA 8 2 SAA 8 2 B2- ja B3 -kielet RAB 8 1 SAB 8 1 ESB 8 1 B1-kieli RUB Matematiikka: Yhteinen kurssi 1 Pitkä oppimäärä Lyhyt oppimäärä Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto ET 3 2 Filosofia 1 3 Historia Yhteiskuntaoppi Psykologia Musiikki Kuvataide Liikunta Terveystieto OPO 1 1 Tietotekniikka 7 Ilmaisutaito 3 Pakolliset kurssit Syventävät kurssit 10- Tarjolla olevat soveltavat kurssit ilmoitetaan vuosittain. Yhteensä vähintään 75

8 Opiskelu lukiossa Lukio ei ole oppivelvollisuuskoulu, vaan opiskelu lukiossa perustuu nuoren omaan haluun oppia. Lukio antaa yleissivistävää koulutusta. Se ei valmista suoraan mihinkään ammattiin, vaan antaa yleisen korkeakoulukelpoisuuden eli oikeuden pyrkiä yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Opiskelumotivaatio merkitsee kiinnostusta opiskeluun ja sen kokemista tärkeäksi. Motivaatio ei tule mistään ulkopuolelta, sen on lähdettävä omasta itsestä käsin. Lukiolaisen on opittava jäsentämään asiat monipuolisesti ja laajasti, hallitsemaan kokonaisuuksia, hankkimaan tietoa ja analysoimaan sitä sekä työskentelemään itsenäisesti. Lukioon tullessaan opiskelija valitsee pääsääntöisesti opinto-ohjelmansa koko lukiota varten. Tämän pohjalta hän laatii itselleen lukujärjestykset syyslukukauden alkaessa koko vuodeksi. Opinto-ohjelmaa voi tarkentaa opintojen aikana ja keskittää siten opinnot jatko-opiskelussa tarvittaviin oppiaineisiin. Lukusuunnitelma koostuu pakollisista ja syventävistä kursseista. Lisäksi opiskelija voi valita soveltavia kursseja, joista tarjolla olevat vaihtelevat vuosittain. Pakollisia kursseja opiskelijan tulee suorittaa koko lukion aikana vähintään 47, pitkän matematiikan lukijoille pakollisia kursseja on vähintään 51. Koko lukion opinto-ohjelmaan tulee sisältyä vähintään 75 kurssia. Kurssien enimmäismäärää ei ole. Jotta lukion pystyisi suorittamaan kolmessa vuodessa, opiskelijan tulee kunakin jaksona valita vähintään neljä kokonaista kurssia hajautettujen lisäksi. Kursseille ilmoittaudutaan pääsääntöisesti lukuvuoden alussa. Opiskelijat otetaan ryhmiin ilmoittautumisjärjestyksessä ryhmäkoon ja opetustilojen sallimissa puitteissa. Aloitettu kurssi on suoritettava kokonaan. Ensimmäisen vuoden opiskelija voi ottaa ohjelmaansa myös toisen ja kolmannen vuoden kursseja, mikäli ryhmissä on tilaa. Kurssien suoritusjärjestys on määritelty ainekohtaisissa opetussuunnitelmissa. Kunkin oppiaineen opettaja selvittää opintojen alkaessa oman oppiaineensa kurssien suoritusjärjestyksen. Opiskeluaika Lukio-opiskelu kestää kahdesta neljään vuoteen. Mikäli opiskelija aikoo suorittaa lukion kahdessa vuodessa, hänen on tehtävä heti lukion alussa opinto-ohjaajan avustuksella kirjallinen opintosuunnitelma. Samoin opiskelijan, jonka on tarkoitus käydä lukiota neljä vuotta, on tehtävä kirjallinen opintosuunnitelma yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. Itsenäinen suorittaminen Opiskelija voi suorittaa jonkin kurssin joko kokonaan tai osittain itsenäisesti opettajan kanssa etukäteen sovitulla tavalla. Tällöin sovelletaan samoja arviointiperusteita kuin normaalisti kurssia suoritettaessa. Suoritukset muissa lukioissa Opiskelija voi suorittaa pakollisia tai valtakunnallisia syventäviä opintoja myös muissa oppilaitoksissa. Asiasta on hyvä sopia ajoissa etukäteen ko. kurssia opettavan opettajan, opinto-ohjaajan ja rehtorin kanssa. Kurssien keskeyttäminen Jo aloitettua kurssia ei saa jättää kesken tai se on suoritettava kokonaisuudessaan uudestaan. Jos opiskelija on poissa kurssilta yli 3 tuntia ilman hyväksyttävää selitystä, harkitaan, onko hänellä oikeus osallistua loppukuulusteluun. Ennen vakavia seuraamuksia opiskelijaa varoitetaan. Mikäli oppilas on ollut poissa yli 25 % oppitunneista, on kurssi käytävä uudelleen. Tapauskohtaisesti (esim. sairaus) voidaan sopia, että kurssia voidaan täydentää opettajan määräämällä tavalla. Puuttuvat suoritukset (kurssilla annetut tehtävät) on toimitettava jakson loppuun mennessä tai koko suoritus hylätään. Opintojen hyväksilukeminen Ulkomailla sekä muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot luetaan hyväksi, jos ne tavoitteiltaan ja sisällöltään ovat lukion opetussuunnitelman mukaisia. Näistä opinnoista tulee esittää hyväksyttävä kirjallinen selvitys. Luettaessa opiskelijalle hyväksi muissa oppilaitoksissa suoritettuja opintoja pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Neuvottele aina ennen koulun ulkopuolisten opintojen aloittamista niiden korvaavuudesta asianomaisen oppiaineen opettajan, tai ellei ainetta opeteta koulussa, rehtorin kanssa. Saat opettajalta lomakkeen, jossa hän hyväksyy toisessa oppilaitoksessa suoritettavat opinnot. Vieraan oppilaitoksen opettaja merkitsee lomakkeeseen suoritusmerkinnän ja arvosanan. Lomake palautetaan rehtorille. Koeviikot Koeviikko on jakson 7 viimeistä koulupäivää. Koeaika on klo Koeviikolla ruokailu on alkaen. Kokeen jälkeen valmistelutunti alkaa klo Koe kestää kolme tuntia. Opiskelija sopii mahdollisesta lisäajasta kurssin opettajan kanssa. Lukion opiskelijan arviointi Arvioinnin tavoitteena on antaa opiskelijalle palautetta hänen edistymisestään ja oppimistuloksistaan, kannustaa ja ohjata opintojen suorittamisessa sekä antaa tietoja huoltajalle, jatkoopintojen järjestäjälle ja työelämän tarpeisiin. Arviointia toteutettaessa on aina pyrittävä positiiviseen palautteeseen, niin että opiskelija saa rakentavassa hengessä kannustusta omien tavoitteiden asettamiseen ja työskentelytapojen tarkentamiseen. Tavoitteena on myös kehittää opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Kurssin arviointi Kurssin alussa opettaja esittelee sen arvioinnin perusteet. Kurssin suoritus arvioidaan sen päätyttyä. Jokaisen jakson jälkeen opiskelijalle annetaan jaksoarvostelu. Arviointi perustuu mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opiskelijan tuotosten arviointiin, opiskelijan edistymisen jatkuvaan havainnointiin sekä opiskelijan itsearviointiin ja arviointikeskusteluihin. Kaikki valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Opiskelija voi halutessaan saada numeroarvosanan myös sellaisista kursseista, joista annetaan suoritusmerkintä (S = suoritettu, H = hylätty, T = täydennettävä, K = keskeytetty). Koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien arvioinnista päätetään kurssikohtaisesti oppiaineen opetussuunnitelmassa. Hylätyn kurssin voi suorittaa yhden kerran uusintakuulustelussa tai osallistumalla uudelleen kurssille ja kurssikokeeseen. Opettaja voi perustellusta syystä antaa oppilaan korottaa jo hyväksytystä kurssista saatua arvosanaa. Diagnostisoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten esim. lukemis- ja kirjoitushäiriö, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Mikäli opiskelijan havaitaan syyllistyneen vilppiin esim. kokeessa, harjoitustyössä tai muussa vastaavassa kurssin arviointiin liittyvässä tehtävässä, hänen kaikki kys. kurssin suoritukset hylätään ja kurssista ei anneta arvosanaa. Kyseinen kurssi on suoritettava myöhemmin kokonaan uudestaan. Oppiaineen oppimäärän arviointi Jokainen opiskeltu pakollinen ja syventävä kurssi on mukana oppiaineen päättöarvosanassa. Soveltavien kurssien vaikutus päättöarvosanaan määräytyy ainekohtaisesti. Opettajalla on oikeus korottaa päättöarvosanaa, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat päättövaiheessa aikaisempia suorituksia paremmat. Opiskelijalla on mahdollisuus korottaa päättöarvosanaa erillisissä kuulusteluissa. Opiskelijan on suoritettava hyväksytysti vähintään 2/3 opinto-ohjelman mukaisista oppiaineen pakollisista ja syventävistä kursseista. Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja vähimmäismäärä 75 kurssia täyttyy. Lukion kurssimäärässä ovat mukana kaikki arvioidut kurssit, eikä mitään kurssia voi jälkikäteen poistaa. Todistukset ja niihin merkittävät tiedot Lukion koko oppimäärän suorittaneelle annetaan päättötodistus. Siihen merkitään opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin tai merkintä oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta. Ylioppilastutkintolautakunta ei anna ylioppilastodistusta ennen kuin päättötodistus on saatu. Pidä siis itse huolta siitä, että lukion päättyessä olet suorittanut vaadittavat 75 kurssia! Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Lukioasetuksen 13 :n mukaan opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettaja yhdessä. Jos opiskelija on tyytymätön 1 momentissa tarkoitetusta pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, opiskelija voi pyytää arviointiin oikaisua lääninhallitukselta. Lääninhallitus voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin, määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi tai määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava. Uusintakuulustelut Uusintakuulustelusta sovitaan asianomaisen opettajan kanssa. Kunkin jakson uusintakuulustelu järjestetään kahtena eri päivänä. Yhdessä uusintakuulustelussa voi osallistua vain yhteen kokeeseen. Ilmoittautumislomakkeet on jätettävä koulusihteerille viimeistään ohessa ilmoitettuna päivänä. Myöhästyneitä ilmoittautumisia ei oteta huomioon. Kumpaankin uusintakuulusteluun ilmoittaudutaan samanaikaisesti.

9 Jakso Viim. ilm. päivä 1. koe 2. koe 1. ke ke ma pe ma ke to ma ke ke 1.3. ma 6.3. ke ke 19.4 ma ke Uusintakuulustelut pidetään klo Luokka ilmoitetaan ennen kuulustelua. Suulliset kuulustelut eli tentit Opiskelijalle on ennen päättötodistuksen antamista varattava mahdollisuus osallistua suullisiin kuulusteluihin. Ylioppilaskokelas saa halutessaan osallistua suullisiin kuulusteluihin aineissa, joiden ylioppilaskokeeseen hän on ilmoittautunut tai joiden arvosanaa hän haluaa korottaa. Arvosanan korottamisen ohella tenttien tarkoitus on valmistaa kokelasta ylioppilastutkintoon ja auttaa häntä samalla kertaamaan ja jäsentämään lukiossa opittua tietoa. Kunkin aineen kuulustelussa on hallittava koko lukion oppimäärä. Tentti saa kestää enintään kolme tuntia. Se on luonteeltaan suullinen kuulustelu, ja siihen saattaa sisältyä myös kirjallinen osio, joka voi jatkaa sitä tunnilla. Abiturientit ilmoittautuvat tentteihin koulun määräämänä aikana. Koulutyön kuluessa abiturientit laativat itse tenttijärjestyksen, jonka rehtori ja opettajat vahvistavat. Enintään 6 tenttiin voi ilmoittautua. Yhteen tenttiryhmään saa kuulua korkeintaan 10 opiskelijaa, eikä kenellekään saa tulla tenttiä perättäisiksi päiviksi. Tentit voivat vaikuttaa korottavasti mutta eivät alentavasti aineen numeroon lukion päättötodistuksessa. Korotusaikeista on hyvä ilmoittaa etukäteen opettajalle, viimeistään tentin alussa. Lukiolaisten poissaolot Kunkin oppiaineen opettaja seuraa itse ryhmänsä poissaoloja. Mikäli opiskelija on aiheetta poissa kolme tuntia saman aineen oppitunnilta, hän menettää oikeutensa osallistua kurssikokeeseen. Myöskään asiaton myöhästely oppitunnilta ei ole sallittua. Opettajan ei tarvitse päästää myöhästyjiä luokkaan. Tuntikiertokaavio ja kurssitarjottimet ma ti ke to pe jakson kurssitarjotin 16A 16B 16C 15A 15B 15C 14A 14B 14C 1 MAY1 IME A1E PAS YH LEH 1 TE3 SHU / MU22 TLE / ESB LJO / SAB3 PHV 1 ENA7 KSE ÄI82 ALE 2 OP1 (PLI/MJO/LAM) 2h (ti,to) LI (ma) 2 LI2 SHU,JEP,HMA,PMI ( ti, to) MAA7 IME (ma) 2 GE4 JAH / MAA13 IME 1h (to) 3 ENA9 KSE / RUB8 LJO / RAA2 PSI / SAA2 3 KE3 IME / FI2 LEH 3 UE31 PLI ENA72 SHA ÄI83 ALE 4 FI11 LEH MAY2 IME GE13 JAH 4 RUA2 PHV /RUB PSI HI43 AFO 4 FY7 JLE / PS41 PLI / MU7 TLE 5 FY11 JLE BI11 JAH PS13 PLI 5 MAA7 IME YH23 LEH 5 RUB PSI / RUA PHV 6 PS1 PLI FY12 JLE KU13 NSA 6 ÄI31 PVA ENA42 SHA ENA4 PAS 6 BI5 JAH / FI3 LEH / RAB PSI / ESB LJO/ SAB PHV 7 ÄI11 VAA KU1 NSA ENA13 SHA 7 BI21 JAH ÄI32 PVA RUB PSI 7 MAA10 IME / MAB6 RKA / MAB6 JLE 8 MAY1 IME ENA1 PAS YH13 LEH 8 FY4 JLE / PS21 PLI 8 ÄI81 ALE SAA9 PHV ENA7 SHA 9 EAB3 LJO SAB3 PHV8 9 9 LI / JAB3 2. jakson kurssitarjotin ei poikkeuksellisesti noudata tuntikiertokaaviota. Katso lukujärjestykset kotisivulta kohdasta Opiskelu ja 2. jakso. 3. jakson kurssitarjotin 16A 16B 16C 15A 15B 15C 14A 14B 14C 1 MU11 TLE RUB21 PSI MAY13 MED 1 FY5 JLE / EAB3 5 LJO 1 ÄI91 ALE UE32 PLI ENA113 SHA 2 LI (MA) OPO LAM* (ti/to) 2 LI4 (TI,TO) 2 MAA14 IME (1h TI) / KE1 (MA), KE2 (TO) 3 MAA31 IME FI12 LEH 3 A2RU5 PHV / BIRU41 PSI HI43 RLI 3 ENA112 SHA ÄI93 ALE 4 ÄI21 PVA MU12 TLE RUB23 PSI** 4 BI4 JAH / A1EN81 SHA 4 UE5 PLI / KE5 IME / HI9 RLI / SAB9 PHV/ ESB39 LJO 5 FY21 JLE / HI4 RLI / SAB3 PHV / EAB3 LJO (1) 5 MU22 TLE / KU22 NSA 5 ENA111 SHA ÄI92 ALE UE33 PLI 6 GE2 JAH / FI13 LEH(ma,pe) 6 A1EN51 SHA HI42 RLI B1RU43 PSI 6 MAA14 IME / MAB91 RKA / MAB92 JLE 7 UE11 PLI MAA32 IME TE13 KOR 7 HI41 RLI ÄI42 ALE A1EN23 PAS 7 RUA210 PHV / RUB10 PSI 8 YH11 LEH ÄI22 PVA ENA23 SHA 8 MAA9 IME 8 FY 9 JLE / PS52 PLI 9 EAB3 LJO (FI13 LEH) 9 9 LI6 SHU (KE)

10 4. jakson kurssitarjotin 16A 16B 16C 15A 15B 15C 1 ENA21 SHA ENA22 PAS 1 HI61 AFO / ÄI7 ALE / SAB35 PHV / SAA5 PHV /EAB6 LJO 2 LI RLA (ti), BI3 JAH/ FY31 JLE / KU3 NSA (ma,to)* /EAB3 LJO (1) 2 LI SHU (ti,to 2h) / OP1 LAM (ma) 3 RUB21 PSI / RUA21 PHV TE12 KOR BI13 JAH 3 MAA6 IME /MAB5 JLE / MAB5 MED 4 ÄI31 VAA FI22 LEH UE13 PLI 4 ÄI51 ALE ENA6 SHA RUB53 PSI 5 MAA41 IME / MAB11 JLE / MAB22 MED 5 YH41 LEH / MU22 TLE / PS32 PLI 6 GE11 JAH KE12 IME ÄI33 PVA 6 RUA26 PHV /RUB51 PSI ÄI43 ALE 7 FY22 JLE / HI5 AFO / RAA22 PSI / SAA22 PHV 7 KE4 IME / UE4 PLI 8 KE11 IME UE12 PLI FI23 LEH 8 FY 6 JLE / ENA8 SHA 9 EAB3 LJO / BI3 JAH / FY31 JLE 9 OP1 LAM 5. jakson kurssitarjotin 16A 16B 16C 15A 15B 15C 1 HI11 AFO YH12 LEH 1 RUB6 PSI / RUA7 PHV / ENA83 SHA 2 LI 3 RLA (ma) / EAB3 LJO/SAB3 PHV (ti,to) 2 LI 5 SHU (ti,to), MAA12 IME (ma) 3 RUA23 PHV/RUB31 PSI PS12 PLI ENA33 SHA 3 MAA12 IME / MAB7 MED / MAB7 JLE 4 FY32 JLE / MU3 TLE / RAA23 PSI / SAA23 PHV 4 UE2 PLI ÄI52 ALE ENA63 SHA 5 MAA5 IME/ MAB3 JLE / MAB3 MED 5 HI62 LEH/ TE3 SHU / BI6 JAH 6 ENA31 SHA ÄI32 VAA RUB33 PSI 6 YH42 LEH / EAB36 LJO / SAB36 PHV / ÄI10 ALE 7 FI21 LEH RUB32 PSI ÄI33 VAA 7 KU22 NSA / ÄI72 ALE / PS6 PLI / FY10 JLE 8 KE2 IME/UE3 PLI 8 ENA61 SHA BI22 JAH ÄI53 ALE 9 SAB3 PHV 9 KE6 IME LIIKUNTA: 15 ti,to, 16 ma Oppiaineiden lyhenteet Lukio Vanhan OPS:n mukaan alla olevat lyhenteet; Helmessä 2016 LOPS:in kurssit alkavat u_xx AT tietotekniikka BI biologia ENA englannin kieli, A1-oppimäärä EAB3 espanjan B3-oppimäärä ET elämänkatsomustieto FI filosofia FY fysiikka GE maantieto HI historia IT ilmaisutaito KE kemia KU kuvataide LAT latina LI liikunta MAA matematiikka, pitkä oppimäärä MAB matematiikka, lyhyt oppimäärä MU musiikki OP opinto-ohjaus PS psykologia RAA ranskan kieli, A-oppimäärä RAB2 ranskan kieli, B2-oppimäärä RAB3 ranskan kieli, B3-oppimäärä ReMa opiskelutekniikka RUA ruotsin kieli, A-oppimäärä RUB ruotsin kieli, B1-oppimäärä SAA saksan kieli, A-oppimäärä SAB2 saksan kieli, B2-oppimäärä SAB3 saksan kieli, B3-oppimäärä TE terveystieto UE uskonto (ev.lut ) YH yhteiskuntaoppi ÄI äidinkieli ja kirjallisuus A1-oppimäärä on 3. luokalta alkanut kieli A2-oppimäärä on 5. luokalta alkanut kieli B1-oppimäärä on 7. luokalta alkanut kieli B2-oppimäärä on 8. luokalta alkanut kieli B3-oppimäärä on lukiossa alkanut kieli

11 Kurssijärjestykset

12 Koulun kalenteri Koulu käyttää nykyään sähköistä kalenteria. Se löytyy osoitteesta Koulun luokkatilat A1 mediateekki K1 yleisluokka A2 kotitalous K2 englanti A3 matematiikka K3 erityisopetus A4 tekninen työ K4 ruotsi A5 musiikki K5 erityisopetus A6 kemia A7 fysiikka S12 yleisluokka A8 matematiikka S13 yleisluokka A9 kuvataide S25 yleisluokka A10 kuvataide S26 espanja A11 biologia/maantiede S27 terveystieto T1 historia 23 matematiikka T2 historia 24 tietotekniikka T3 historia 26 kotitalous T4 matematiikka 27 biologia/maantieto T5 ruotsi 28 biologia/maantieto T6 englanti 29 biologia/maantieto T7 englanti 30 kemia/fysiikka T8 ruotsi 31 kemia/fysiikka T9 saksa 32 kemia/fysiikka T10 kielistudio E1 E4 E5 E6 E7 E8 E9 E10 äidinkieli E11 äidinkieli tekstiilityö opo uskonto uskonto matematiikka äidinkieli äidinkieli E12 auditorio E13 tietotekniikka Järjestyssäännöt Koulun järjestyssäännöt täydentävät voimassa olevia lakeja ja asetuksia. Järjestyssäännöissä määritellään kouluyhteisön jäsenten oikeudet ja velvollisuudet, joiden avulla pyritään takaamaan järjestyksen ja työrauhan säilyminen koulussa. Järjestyssääntöjen rikkoja asetetaan vastuuseen. Säännöt ovat voimassa kouluaikana sekä koulunkäyntiin liittyvissä tilaisuuksissa sekä koulumatkoilla. 1. Kunnioitamme jokaisen henkistä ja fyysistä koskemattomuutta. "Meidän koulussa ei kiusata ketään!" 2. Pidämme hyvää huolta koulustamme - sen siisteydestä ja tavaroista. 3. Hyvät käytöstavat kuuluvat kouluumme. Huolehdimme kaikki hyvästä ilmapiiristä. On mukavampaa viihtyä! 4. Oppitunneilla annamme hyvän työrauhan kaikille. 5. Välitunnit vietämme auloissa ja ulkovälitunnit ulkona koulun alueella.

13 6. Puhelinta, tietokonetta ja muita elektronisia välineitä käytämme oppitunneilla ainoastaan opettajan suunnitelman mukaisesti. Laitteiden viihdekäyttö kuuluu oppituntien, aamunavausten sekä muiden tilaisuuksien ulkopuolelle. 7. Kameran kanssa noudatamme lakia. Emme kuvaa ketään luvatta tai levitä kuvia laittomasti. 8. Päivänavaus on koulumme yhteinen hetki, johon kaikki osallistumme ohjeiden mukaan. 9. Aterioimme ainoastaan koulun ruokasalissa. 10. Pukeudumme kouluun kaikin tavoin asiallisesti. Päähineet ja ulkovaatteet eivät kuulu oppitunneille, ruokailuun tai päivänavauksiin. 11. Mikäli koulussamme tapahtuu jotain ikävää, ilmoitamme siitä heti koulun henkilökunnalle. YLIOPPILASTUTKINTO Ylioppilastutkintoon sisältyy vähintään neljä koetta. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe on kaikille pakollinen. Kolme muuta pakollista koetta kokelas valitsee ryhmästä, johon kuuluvat toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävät kokeet. Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraassa kielessä järjestetään vaativuudeltaan kahden tasoiset kokeet. Kokelaan on sisällytettävä tutkintoonsa vähintään yksi vaativamman tason koe. Ylioppilastutkinto voidaan suorittaa joko kertakokeena tai hajautettuna, enintään kolmena peräkkäisenä tutkintokertana. Kokeet järjestetään kahdesti vuodessa ja molemmat tutkintokerrat ovat samanarvoisia. Kokelas voi osallistua kokeeseen opiskeltuaan asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. Reaaliaineen kokeeseen osallistuminen edellyttää kys. oppiaineen pakollisten kurssien opiskelua. Osa kokeista voidaan suorittaa jo lukion aikana. Koetehtävät laaditaan oppiaineen pakollisten ja syventävien kurssien perusteella. Hyvä menestyminen kokeissa edellyttää siis sekä pakollisten että syventävien kurssien opiskelua kirjoitusaineissa. Kokelas saa uusia pakollisen hylätyn kokeen kaksi kertaa kolmen seuraavan kirjoituskerran aikana. Hyväksytyn kokeen saa uusia ilman aikarajaa. Syksyn ja kevään koepäivät ovat lukuvuosikalenterissa. Ylioppilastutkintoon liittyvää tietoa on ylioppilastutkintolautakunnan nettisivuilla Tutkintomaksut Ylioppilastutkintomaksut vahvistaa opetusministeriö vuosittain. Syksyllä 2016 perusmaksu on 14,00 ja maksu kultakin kirjoitettavalta aineelta 28,00. Kokelas, joka osallistuu samaan tutkintoon useammassa eri kokelaslajissa, maksaa vain yhden perusmaksun. Kokelas, joka suorittaa tutkinnon ajallisesti hajautettuna, maksaa perusmaksun kustakin tutkintokerrasta erikseen. Maksu on suoritettava myöhemmin ilmoitettavana määräaikana koulun kansliaan. Kesäkuussa syksyn ylioppilaskirjoituksiin ilmoittauduttaessa suoritetaan tutkintomaksu postitettavalla laskulla. Syksyn 2016 ylioppilaskokeiden aikataulu Kuullunymmärtämiskokeet ma vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti ranska venäjä espanja ti toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso suomi, A- ja B-taso ke vieras kieli, lyhyt oppimäärä ranska espanja englanti venäjä italia Sähköisessä kielikokeessa kuullunymmärtämisen osuus tehdään kirjallisen kokeen koepäivänä. Kirjalliset kokeet pe äidinkieli (suomi ja ruotsi), tekstitaidon koe ma uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede (sähköinen koe), terveystieto ke vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti ranska espanja saksa (sähköinen koe) venäjä pe ma ke toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä äidinkieli (suomi ja ruotsi), esseekoe suomi/ruotsi toisena kielenä -koe matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe psykologia, filosofia (sähköinen koe), historia, fysiikka, biologia

14 ma vieras kieli, lyhyt oppimäärä englanti ranska espanja saksa (sähköinen koe) venäjä italia portugali latina saame ke saamen äidinkielen koe Kevään 2017 ylioppilaskokeiden aikataulu Kuullunymmärtämiskokeet ma toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso suomi, A- ja B-taso ti vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti venäjä espanja ke vieras kieli, lyhyt oppimäärä espanja englanti venäjä italia Sähköisessä kielikokeessa kuullunymmärtämisen osuus tehdään kirjallisen kokeen koepäivänä. Kirjalliset kokeet pe ma ke äidinkieli (suomi ja ruotsi), tekstitaidon koe äidinkieli (suomi ja ruotsi), esseekoe suomi/ruotsi toisena kielenä -koe psykologia (sähköinen koe), filosofia (sähköinen koe), historia, fysiikka, biologia pe vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti saksa (sähköinen koe) ranska (sähköinen koe) venäjä espanja ma ke toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi (sähköinen koe), kemia maantiede (sähköinen koe), terveystieto ma vieras kieli, lyhyt oppimäärä englanti ranska (sähköinen koe) espanja saksa (sähköinen koe) venäjä italia portugali latina saame ke saamen äidinkielen koe

15 VANHEMPAINILLAT Lukion ensimmäisen vuosikurssin vanhempainilta pidetään Toisen vuosikurssin yo-kirjoituksiin valmistava ilta pidetään KANNATUSYHDISTYS Nurmijärven Yhteiskoulun Kannatusyhdistys (perustettu 1929) tukee kodin ja koulun välistä yhteistyötä, vaalii koulun perinteitä ja jakaa vuosittain stipendejä ja apurahoja opiskelijoille. Vuosittain jaetaan kolme 340 euron stipendiä jatko-opiskelijoille. Hakulomake löytyy koulun kotisivuilta kohdasta Kannatusyhdistys. LUKUJÄRJESTYSPOHJIA Tunti Kello MA TI KE TO PE Tunti Kello MA TI KE TO PE Tunti Kello MA TI KE TO PE

16 Tunti Kello MA TI KE TO PE Tunti Kello MA TI KE TO PE