Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Transkriptio

1 S e l v i t y s o s a : Toiminta-ajatus Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Oikeusministeriö osana valtioneuvostoa luo oikeuspolitiikan linjoja, kehittää säädöspolitiikkaa ja ohjaa hallinnonalaansa. Oikeusministeriö vastaa toimivan demokratian edellytyksistä, oikeusjärjestyksen laadusta ja oikeussuhteiden selkeydestä, ihmisten ja yhteisöjen tehokkaista keinoista saada oikeutensa toteutetuiksi, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin edellytyksistä, tehokkaasta rikosten torjunnasta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa, oikeudenmukaisesta ja tehokkaasta rikosoikeudellisesta järjestelmästä ja rangaistusten täytäntöönpanosta sekä alansa kansainvälisestä yhteistyöstä. Lähivuosien painopistealueet ja kehittämislinjat oikeuspolitiikassa Sujuva ja kohtuuhintainen pääsy oikeuksiin ja luotettava oikeusturva Oikeudenkäyntiuudistuksissa on pääosin onnistuttu. Riita-asioissa oikeudenkäyntikulujen kasvu on kuitenkin nostanut oikeudenkäyntikynnystä ja varsinaisessa oikeudenkäynnissä käsiteltyjen asioiden määrä on alentunut. Rikosasioissa erityisesti syyttäjien työmäärä on selvästi kasvanut. Suurissa käräjäoikeuksissa ja hovioikeuksissa jutturuuhkat ovat pahenemassa. Lähivuosien painopiste on niissä lainsäädäntö- ja muissa toimenpiteissä, joilla voidaan parantaa oikeudenkäyntien sujuvuutta ja joutuisuutta tuomioistuimissa sekä varmistaa, että tuomioistuimien käsittelemissä asioissa käytetään kunkin asian käsittelyyn parhaiten soveltuvia menettelyjä. Tässä myös tuomarikoulutuksen ja työmenetelmien kehittäminen sekä laatutyö ovat tärkeällä sijalla. Rikoksentorjunta sekä kriminaalipolitiikan vaikuttavuuden ja kohdentumisen parantaminen Rikollisuuden ja rikollisuudesta aiheutuvien haittojen vähentämisen kannalta keskeisiä painopisteitä ovat rikoksentorjunta, erityisesti nuorten rikokset, väkivalta-, huume- ja uusintarikollisuus, talousrikollisuus sekä rikoksen uhrien tukija korvausjärjestelmät. Keskeisiä keinoja kriminaalipolitiikan vaikuttavuuden parantamiseksi ovat tehostuva paikallistason turvallisuustyö, varhainen puuttuminen rikoskierteeseen ja rikosvastuun joutuisa toteuttaminen, nuorille rikoksentekijöille soveltuvien seuraamusten ja niihin liittyvien tukitoimien kehittäminen rikoksettoman elämäntavan tukemiseksi sekä seuraamusjärjestelmän ja yhteiskunnan tukijärjestelmien yhteentoimivuuden parantaminen. Avoin ja johdonmukainen maksuhäiriöpolitiikka Lamavuosina syntyneitä hoitamattomia ylivelkaongelmia on edelleen runsaasti jäljellä. Pitkäaikaisiin velkavaikeuksiin joutuneiden henkilöiden ongelmien vähentämiseksi on toteutettu tai on vireillä velkajärjestely-, viivästyskorko- ja ulosottolainsäädännön muutoksia sekä hallituksen muita toimenpiteitä. Tavoitteena ovat toimivat järjestelyt, joilla velkojien edut ja velallisen asema voidaan turvata tasapainoisesti ja ylivelkaantumisesta johtuvat yhteiskunnalliset haittavaikutukset voidaan minimoida sekä talousrikollisuutta ja harmaata taloutta voidaan tehokkaasti ehkäistä. Valtioneuvoston säädösvalmistelun kehittäminen Säädösvalmistelun kehittämistyö on ollut järjestelmällisesti käynnissä 1990-luvun ajan. Sen avulla voidaan tukea hyvälaatuista lainvalmistelua ja saada aikaan hallituksen toimintaan kiinteästi liittyvät, valmistelukoneiston ja eduskunnan kannalta realistiset lainsäädäntöohjelmat. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Demokratia ja kansalaisten osallistuminen Äänestysaktiivisuus on eduskuntavaaleissa ja muissa yleisissä vaaleissa tasavallan presidentin vaaleja lukuunottamatta pitkään laskenut. Äänestysaktiivisuudessa erityinen ongelma on tutkimuksissa esiin tuotu väestön polarisaatio; köyhät ja syrjäytyneet eivät äänestä. Erityisen alhainen on aktiivisuus ollut EU-parlamenttivaaleissa. Tavoitteena on käynnistää laaja keskustelu ja tältä pohjalta valtioneuvoston yhteinen valmistelu demokratian ja kansalaisten osallistumisen kehittämisestä. EU- ja kansainvälinen oikeusyhteistyö Oikeusministeriö edistää eurooppalaisen oikeusalueen ripeää luomista ja toimii esimerkkinä omien valmiuksiensa luomisessa tuomioiden ja päätösten vastavuoroisessa tunnustamisessa unionin jäsenmaiden kesken. Tavoitteena on, että kansalaiset voivat käyttää oikeuksiaan yhtenäisin perustein Euroopan oikeusalueella ja niissä maissa, joiden kanssa suomalaisilla on runsaasti yhteyksiä. Strategisiin painopisteisiin kuuluu myös oikeusvaltiokehityksen määrätietoinen edistäminen EU:n hakijavaltioissa ja Venäjällä. Unionin tulevaisuuskeskustelussa tavoitteet liittyvät perusoikeusulottuvuuden, avoimuuden ja hyvän hallinnon periaatteiden vahvistamiseen sekä kansalaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseen eurooppalaisella tasolla. Hallinnonalan määrärahat luvuittain vuosina v tilinpäätös 1000 v varsinainen talousarvio 1000 v varsinainen talousarvio 1000 Muutos % 01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset Tuomioistuinlaitos Oikeusapu Ulosottolaitos Rangaistusten täytäntöönpano Syyttäjälaitos Vaalimenot Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä S e l v i t y s o s a : Ministeriön keskeiset tulostavoitteet vuonna Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset Huolehditaan uuden hallintolain ja kielilain toimeenpanon edellyttämästä tiedotuksesta ja koulutuksesta sekä vastataan lakien vaatimien lainsäädäntömuutosten yhteensovittamisesta. Annetaan eduskunnalle selonteko uuden julkisuuslain soveltamisesta ja toimivuudesta. Lainsäädännön laadun parantamiseksi säädösvalmistelun johtaminen kytketään kiinteämmin osaksi valtioneuvoston muuta toimintapoliittista suunnittelua ja sen toteuttamista. Otetaan huomioon Euroopan unionin piirissä sovittavat toimenpiteet sääntelyn laadun parantamiseksi sekä OECD:n suositukset Suomeen kohdistetussa vuonna 2002 toteutetussa maatutkinnassa. Pyritään vaikuttamaan EU:n oikeusalueen ripeään kehittymiseen. EU:n tulevaisuutta koskevassa prosessissa osallistutaan Suomen kantojen valmisteluun erityisesti EU:n perusluonnetta ja sen kehittämistä koskevissa kysymyksissä. Näitä ovat unionin ja jäsenvaltioiden välisen toimivallanjaon täsmentäminen ja unionin toimivallan käytön valvonta, unionin säädösinstrumenttien kehittäminen, perusoikeusulottuvuuden vahvistaminen unionin toiminnassa, perussopimusten Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 selkeyttäminen sekä avoimuuden ja hyvän hallinnon periaatteiden vahvistaminen unionissa. EU:n laajentumisprosessissa osallistutaan tiiviisti hakijamaita koskevaan arviointi- ja neuvotteluprosessiin painottaen erityisesti Baltian maihin liittyviä kysymyksiä. Jatketaan oikeudellisen yhteistyön syventämistä Venäjän kanssa. Yhtiölainsäädännön kehittämistä jatketaan osakeyhtiölain kokonaisuudistukseen tähtäävällä valmistelulla. Perintöoikeuden osalta annetaan esitys kuolinpesän velkavastuuta koskevien säännösten uudistamisesta ja arvioidaan kokonaisuudessaan perintökaaren uudistamistarpeet. Konkurssilainsäädännön kokonaisuudistus saatetaan päätökseen antamalla sitä koskeva esitys. Vahingonkorvauslainsäädäntöä uudistetaan antamalla henkilövahinkoja koskeva esitys. Selvitetään tarvetta uudistaa puhdasta varallisuusvahinkoa koskevat säännökset. Jatketaan ulosottolain kokonaisuudistusta antamalla uudistuksen kolmantena vaiheena ulosmittausta, myyntiä ja tilitystä koskeva hallituksen esitys. Oikeusturvan kehittämiseen liittyen annetaan hallituksen esitys eräiden rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyä koskevien säännösten uudistamisesta ja esitys oikeudenkäynnin julkisuudesta. Aloitetaan uudistetun rikoslain koontityö. Annetaan hallituksen esitykset sopimushoidosta sekä rangaistuksen täytäntöönpanoa ja tutkintavankeutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Valmistellaan Euroopan neuvoston tietokonerikollisuutta koskevan yleissopimuksen ratifiointia koskevaa hallituksen esitystä. Annetaan esitys YK:n järjestäytyneen rikollisuuden vastustamista koskevan yleissopimuksen ratifioinnista. Jatketaan yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa uuden palkkausjärjestelmän kehittämistä tavoitteena sen laajentaminen ensi vaiheessa ministeriöön ja sen yhteydessä toimiviin virastoihin sekä asteittain koko hallinnonalalle. Jatketaan toimenpiteitä hallinnonalan koulutusjärjestelmien kehittämiseksi sekä henkilöstöpolitiikan yhtenäistämiseksi valtion henkilöstöpolitiikan linjauksia koskevan periaatepäätöksen mukaisesti samoin kuin toimenpiteitä päätöksenteon tietopohjan parantamiseksi. Hallinnonalan organisaation kehittämistä jatketaan rangaistusten täytäntöönpanojärjestelmää koskevien selvitysten pohjalta. Ministeriön tietohallintotehtävät järjestetään uudelleen perustamalla ministeriöön tietohallintoyksikkö ja koko hallinnonalaa palveleva oikeushallinnon tietotekniikkakeskus. Tietohallinnossa painopisteenä on sähköisen asioinnin edellytysten ja sähköisten palvelujen kehittäminen sekä ministeriön ja sen hallinnonalan eri toimintoja koskevan tiedon saatavuuden parantaminen johtamisen ja ohjauksen tueksi. Ministeriön viestinnässä tehostetaan sähköisten viestintävälineiden hyväksikäyttöä tavoitteena parantaa tietojen saatavuutta ja lisätä vuorovaikutteisuutta valmistelussa. Keskeiset toiminnan arviointikohteet ovat julkisuuslainsäädännön, velkajärjestelylainsäädännön, oikeusapulainsäädännön ja huumausainerikoksia koskevan lainsäädännön toimivuus. 19. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. Määräraha on siirtoa momentilta (23) talousarvio Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Tietohallinnon uudelleenjärjestelyyn liittyen voidaan lukien perustaa tietohallintojohtajan virka (A30). S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon euroa kolmen henkilön palkkausmenojen siirtona momentilta oikeushallinnon tietotekniikkakeskukseen sekä vähennyksenä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 euroa palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet Muut tulot Nettomenot Nettoutettavia tuloja ovat julkaisutoiminnasta sekä EU:lta saatavat tulot. Lainvalmistelun osuus ministeriön menoista on noin 20 %, kansainvälisen toiminnan 8 %, muiden ministeriötehtävien 37 % ja hallinnonalan yhteisten tukipalvelujen (tieto-, talous- ja henkilöstöhallinto) 35 % talousarvio talousarvio I lisätalousarvio 2002 II lisätalousarvio tilinpäätös Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös konkurssien raukeamisen estämiseksi tai muuten konkurssivalvonnan toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuviin menoihin sekä Kriminaalipolitiikan instituutin apurahojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon Oikeusrekisterikeskuksen uusista tehtävistä aiheutuvat menot. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Muut tulot Nettomenot Nettoutettavia tuloja ovat Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen, Oikeusrekisterikeskuksen ja tietosuojavaltuutetun toimiston maksullisen toiminnan tulot sekä konkurssiasiamiehen toimiston erityistilintarkastuksista takaisin perittävät korvaukset. Toimintamenojen arvioitu jakautuminen: Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Kriminaalipolitiikan instituutti Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojalautakunta Konkurssiasiamiehen toimisto Onnettomuustutkintakeskus Oikeusrekisterikeskus Yhteensä Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos harjoittaa puolueetonta oikeuspoliittista tutkimusta. Tutkimuslaitos pyrkii muodostamaan entistä tarkemman ja oikeasuhtaisemman kokonaiskuvan oikeusoloista, rikollisuustilanteesta ja kriminaalipoliittisen järjestelmän toiminnasta. Laitos kehittää rikollisuuden ja oikeusolojen osoittimia sekä seuraa oikeuspoliittisia uudistuksia ja oikeusviranomaisten toimintaa. Laitoksen perustutkimuksen keskeiset vakiintuneet tuotokset ovat rikollisuustilannekatsaus ja oikeusolokatsaus. Erityisiä painopistealueita perustutkimuksessa ovat rikollisuuden määrän ja muutosten mittaaminen, yleisön rikoskokemukset ja rikollisuuspelot, henkirikollisuus, rikoksentorjunnan vaikuttavuus, oikeudenkäyntiuudistusten seuranta, velkaongelmien hallintajärjestelmien toimivuus ja perheoikeus. Palvelututkimuksessa keskeisiä ovat monivuotiset julkisuus-, oikeusapu-, velkaneuvonta- ja huumausainerikossäännösten seurantahankkeet. Kriminaalipolitiikan instituutti tuottaa kansainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipolitiikan alalla. Laitoksen toimintaa ohjaa keskeisesti YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma ja siihen vuosittain liittyvät linjapäätökset. Tietosuojavaltuutetun toimisto ohjaa, neuvoo sekä valvoo henkilötietojen käsittelyä henkilötietolainsäädännön tavoitteiden toteuttamiseksi. Toiminnan pääpaino on edelleen ennaltaehkäisevässä toiminnassa, missä painottuvat Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 yhä enemmän tietotekniikan käyttöön ja verkottumiseen liittyvät tietosuojakysymykset. Kirjallisesti vireille tulleiden toimenpide-, ohjaus- ja lausuntopyyntöjen kokonaismääräksi vuonna 2003 arvioidaan asiaa (v asiaa). Rekisteröityjen vireille saatettujen asioiden keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 6 kuukautta (v kk). Tavoitteena on myös, ettei asioiden käsittely ilman erityistä syytä kestä yli 12 kuukautta. Rekisterinpitoon kohdistuvien tarkastusten määrää lisätään ja se tulee olemaan noin 40 tarkastusta (v yhteensä 34 tarkastusta). EU-tehtävistä keskeisiä ovat toiminta EY:n tietosuojadirektiivin tietosuojaryhmässä, Schengenin tietojärjestelmän valvontaelimessä, Europolin valvonta- ja muutoksenhakuelimessä sekä tullitietojärjestelmän valvontaelimessä. Vuonna 2001 ennaltaehkäisevän toiminnan (ohjaus, lausunnot eri viranomaisille, eri toimialojen käytännesääntötyö, neuvonta, koulutus, tiedotus) osuus menoista oli 43 %, oikeusturvatehtävien osuus 23 % (mm. tarkastusja virheenoikaisu- sekä muut laillisuusvalvonta-asiat), EU- tehtävien osuus 5 %, tarkastustoiminnan osuus 5 % sekä tukitoimintojen osuus 24 %. Vuonna 2003 arvioidaan EU- tehtävien sekä tarkastustoiminnan osuuden jonkin verran kasvavan. Tietosuojalautakunta käyttää henkilötietolainsäädännön mukaisissa lupa- ja muissa asioissa päätösvaltaa ja käsittelee lainsäädännön soveltamiseen liittyviä periaatteellisia kysymyksiä. Asioiden keskimääräinen käsittelyaika pidetään alle kolmessa kuukaudessa. Konkurssiasiamiehen tehtävänä on seurata konkurssipesien toimintaa sekä edistää ja valvoa hyvän pesänhoitotavan noudattamista. Konkurssiasiamiehen apuna toimii konkurssiasiain neuvottelukunta. Konkurssiasiamies kiinnittää tarkastustoiminnassaan edelleen erityistä huomiota raukeaviin konkurssipesiin ja talousrikosten selvittämiseen vähävaraisissa pesissä. Valmisteltavana olevan uuden konkurssilain myötä konkurssiasiamiehelle tulee uusia tehtäviä, mihin on valmistauduttava mm. ohjeistoa uudistamalla sekä koulutuksella. Konkurssiasiamiehen menoista noin puolet kohdistuu konkurssipesien tarkastukseen. Konkurssipesien tarkastuksesta aiheutuvista menoista % saadaan perittyä takaisin. Onnettomuustutkintakeskuksen tavoitteena on jouduttaa tutkintaselostusten valmistumista ja raportointia sekä käynnistää annettujen turvallisuussuositusten toteutumisen järjestelmällinen seuranta. Tavoitteena on, että suuronnettomuuden tutkinta (A-tutkinta) tai suuronnettomuuden vaaratilanteen tai vakavan onnettomuuden tutkinta (Btutkinta; vuonna 2001 valmistuneita tutkintaraportteja 13 kpl) valmistuu keskimäärin alle yhdessä vuodessa (vuonna 2001: 15 kk) ja vähäisen onnettomuuden tutkinta (C-tutkinta) keskimäärin alle puolessa vuodessa (vuonna 2001: 16 kk). Onnettomuustutkinnan erityismenot (mom ) vuonna 2001 olivat euroa (A-tutkinnat 3 %, B- tutkinnat 51 %, C- ja D-tutkinnat 38 % sekä päättyneitä tapauksia koskevat myöhemmät selvitykset 8 %). Oikeusrekisterikeskus vastaa sakko- ja muuntorangaistusten täytäntöönpanosta, valtiolle tuomittujen korvausten ja ylikuormamaksujen perinnästä sekä valtion varoista maksettujen rikosvahinkokorvausten takaisinperinnästä. Vuonna 2001 täytäntöönpantavaksi saapui rangaistusmääräystä ja rikesakkoa. Sakkotuloja perittiin yhteensä 58 milj. euroa. Lisäksi virasto ylläpitää oikeushallinnon rekistereitä. Näitä ovat rikosrekisteri, velkajärjestelyrekisteri, avioehtoasiainrekisteri sekä eräät muut oikeudelliset rekisterit. Rikosrekisteristä luovutettiin otetta ja muuta tietoa. Yleistavoitteena on, että perintä- ja rekisteröintitehtävät sekä tietojen luovutus hoidetaan nopeasti ja oikeusturvanäkökohdat huomioon ottaen. Erityistavoitteita vuonna 2003 ovat rikosvahinkokorvausten takaisinperintämenettelyn tehostaminen ja takaisinperintäaikojen olennainen lyhentäminen sekä lasten kanssa työskentelevien henkilöiden rikostaustan selvittämistä koskevan lain sujuva toimeenpano rikosrekisteritietojen luovuttamisessa. Vuonna 2001 täytäntöönpanon osuus menoista oli noin 59 %, rekisteritoiminnan 21 % ja tukitoimintojen 20 % talousarvio talousarvio I lisätalousarvio tilinpäätös Erityismenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää taloushallinnon järjestelmistä aiheutuvien menojen ja oikeusministeriön päättämässä laajuudessa erityisen painavasta syystä Suomen kansalaisen tai ulkomaalaisen oikeusturvan toteuttamisesta vieraassa valtiossa aiheutuviin välttämättömiin kustannuksiin. Määrärahaa saa käyttää myös onnettomuuksien tutkinnasta annetun lain (373/1985) mukaan onnettomuustutkintaa varten asetetuista tutkintalautakunnista sekä valtioneuvoston päättämässä laajuudessa kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. Määrä- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 rahaa saa lisäksi käyttää konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon euroa aiemmin Valtiokonttorille maksettuna korvauksena rikosvahinkokorvausten sekä syyttömästi tuomituille ja vangituille maksettavien korvausten hoidosta. Hoitokorvausten maksamisesta Valtiokonttorille luovutaan ja menot on tämän vuoksi huomioitu lisäyksenä momentilla talousarvio talousarvio tilinpäätös Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain (935/ 1973) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin sekä syyttömästi vangituille tai tuomituille valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavista korvauksista annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin, avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille, avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen, avustuksiin Julkisen Sanan Neuvostolle ja säädösaineistoa julkaiseville yhteisöille. Määrärahaa saa käyttää myös avustuksiin maakuntien liitoille, jotka alueellaan huolehtivat lainopillisen asiantuntija-avun hankkimisesta kalatalousyhteisöille eräisiin laajoihin vesiasioihin liittyvissä kysymyksissä, sekä oikeusjärjestyksen kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevan toiminnan avustamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää painavasta syystä avustuksiin ympäristövahingoista johtuvien oikeudenkäyntien korvaamiseen sekä ympäristönsuojelua koskevissa hallintoasioissa aiheutuneisiin tarpeellisiin edunvalvontakustannuksiin. Avustusta voidaan suorittaa, jos asialla voidaan katsoa olevan tärkeää merkitystä yleisen ympäristönsuojelun edun kannalta tai huomattavaa vaikutusta lukuisten henkilöiden oloihin ja asianosaiselle tai kantajalle aiheutuvia kuluja ei voida pitää kohtuullisina ottaen huomioon hänen maksukykynsä. Käyttösuunnitelma: Rikosvahinkokorvaukset sekä syyttömästi vangituille ja tuomituille maksettavat korvaukset Avustukset rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen Muut avustukset Yhteensä V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : S a a m e l a i s t e n k u l t t u u r i - i t s e h a l l i n t o. Kuluvan vuoden talousarviosta antamassaan mietinnössä valtiovarainvaliokunta kiinnitti huomiota saamen kielen asemaan ja tarvittaviin kielipalveluihin. Laki saamen kielen käyttämisestä viranomaisissa (516/1991) tuli voimaan vuoden 1992 alusta. Käännös- ja tulkkaustoimintaan varattiin ko. vuonna noin euroa, kun kuluvalle vuodelle tarkoitukseen on varattu euroa. Reaalisesti muutos on ollut tätäkin huomattavampi. Nykyinen määräraha riittää kolmen kielenkääntäjän palkkaus- ja muihin toimintakuluihin saamen kielen toimistoon, joka toimii Saamelaiskäräjien yhteydessä. Tämän lisäksi on varattu vajaat euroa kielilain mukaisiin avustuksiin saamelaisalueen kunnille ja muille itsehallintoyhdyskunnille. Euroopan neuvoston ministerikomitea on runsas vuosi sitten suosittanut Suomen hallitusta muun ohella järjestämään suotuisat olosuhteet saamen kielen käytön edistämiseksi oikeus- ja hallintoviranomaisissa saamelaisten kotiseutualueella. Se on myös suosittanut ryhtymään erityisesti toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on parantaa tuomioistuimien ja hallintoviranomaisten henkilökunnan saamen kielen taitoa. Hallitus onkin ryhtynyt toimenpiteisiin ja uusi kielilaki on valmis annettavaksi eduskunnalle ensi kevään aikana. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että tässä yhteydessä tulee varautua myös resurssien osalta kielilain edellyttämiin toimiin. Vuoden 2002 talousarvion käsittelyn yhteydessä valtiovarainvaliokunta katsoi myös, että oikeusministeriön tulee seurata saamelaisten kulttuurikeskus -hankeselvityksen valmistumista ja antaa tukea toteuttamisvaihtoehtojen, esimerkiksi EU-tukien kartoittamisessa. Saadun selvityksen mukaan Saamelaiskäräjät ja Lapin liitto laativat yhdessä valtiovarainvaliokunnan tarkoittaman selvityksen helmikuussa Tässä selvityksessä lähdetään siitä, että Saamelaiskulttuurikeskus tulisi rahoittaa suunnittelun, rakentamisen ja kalustamisen osalta valtion talousarviovaroin. Perusteluna kansalliselle erityishankkeelle esitettiin, että siinä on kyse saamelaisten Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 alkuperäiskansan toimintaedellytysten turvaamisesta. Lisäksi selvityksessä arvioidaan, että näin suurta hanketta on vaikea toteuttaa lähivuosina pelkästään Lapin maakunnalle osoitettujen EU-varojen avulla. Hallitus on iltakoulussaan todennut, että Saamelaiskulttuurikeskuksen rahoitusmahdollisuudet ja toteuttamisaikataulu voidaan selvittää sen jälkeen, kun kulttuurikeskusta koskeva tarkennettu hankeselvitys on valmistunut. Tällainen hankeselvitys on myöhemmin laadittu ja toimitettu oikeusministeriölle. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että hankkeen suunnittelun käynnistämisen edellyttämä rahoitus tulee turvata talousarvio talousarvio tilinpäätös Tuomioistuinlaitos S e l v i t y s o s a : Jokaisen perusoikeuksiin kuuluvan oikeusturvan toteutuminen edellyttää, että oikeudenkäynti on varmaa, nopeaa, luotettavaa ja kustannuksiltaan kohtuullista. Eduskunta on hyväksynyt esityksen riita-asioiden käsittelyä koskevien eräiden säännösten uudistamisesta menettelyn keventämiseksi ja joustavoittamiseksi. Eduskunnan käsiteltävänä on myös esitys hovioikeusmenettelyn ongelmien vähentämiseksi. Koko muutoksenhakujärjestelmän perusteita pohtivan toimikunnan välimietinnön pohjalta on annettu eduskunnalle hallituksen esitys, jonka tavoitteena on nopeuttaa valitusten käsittelyä. Tavoitteena on lainsäädännön muutosten ja työmenetelmien kehittämishankkeen avulla estää valitusten ruuhkautuminen hovioikeuksissa sekä lyhentää käsittelyaikoja. Myös hallinto-oikeuksien pidentyneitä käsittelyaikoja pyritään lyhentämään työmenetelmiä kehittämällä. Asetettu komitea valmistelee pidemmän aikavälin tavoitteet tuomioistuinlaitoksen kehittämislinjoiksi. Oikeusturvan kehittämiseen liittyen annetaan hallituksen esitys eräiden rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyä koskevien säännösten uudistamisesta ja esitys oikeudenkäynnin julkisuudesta. Komiteanmietinnön ja siitä saatujen lausuntojen pohjalta laaditaan hallituksen esitys tuomarien pätevöitymisjärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi. Tarkoituksena on laatia joustava koulutusmalli, joka voidaan luontevasti liittää nykyiseen tuomarin uraan. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vakuutusoikeuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi. Esityksen tavoitteena on vakuutusoikeuden toiminnan kehittäminen toimeentuloturvan muutoksenhakukomitean ehdotusten pohjalta. Käräjäoikeuksien tuomiopiirien uudelleen järjestelyä jatketaan. Myös hovioikeuspiireihin tehdään joitakin muutoksia asiamäärien tasaamiseksi hovioikeuksien kesken. Tuomioistuimissa kiinnitetään huomiota suurten juttujen joutuisaan käsittelyyn ja asianosaisten informointiin jutun käsittelyvaiheista. Rovaniemen hovioikeuspiirissä käynnistettyä tuomioistuintyön laadunkehittämishanketta jatketaan ja sitä laajennetaan muihin hovioikeuspiireihin käyttämällä hyväksi Rovaniemeltä saatuja kokemuksia. Oikeusministeriö tukee laatutyön syventämistä ja laajentamista muun muassa koulutuksella. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Lukuperusteluissa on todettu jokaisen perusoikeuksiin kuuluvan oikeusturvan toteutumisen edellyttävän, että oikeudenkäynti on varmaa, nopeaa, luotettavaa ja kustannuksiltaan kohtuullista. Valiokunta toteaa, että kansalaisten oikeusturvaa parantavia lainsäädäntöuudistuksia on tehty ja niitä on edelleen vireillä. Uudistukset ovat tuoneet ja tuovat tuomioistuinlaitokselle samalla uusia tehtäviä. Lainsäädäntöuudistusten yhteydessä on pääsääntöisesti todettu, ettei niillä ole vaikutusta tuomioistuinten henkilöstön määrään tai henkilöstörakenteeseen. Oikeusministeriön hallinnonalan toimintamenojen rahoituksen kiristyminen on heijastunut myös tuomioistuinlaitokseen. Saadun selvityksen mukaan tuomioistuinten toimintamenoihin vuoden 2003 talousarvioesityksessä varattu määräraha on noin 3,6 miljoonaa euroa oikeusministeriön esittämää pienempi. Ero on huomattava ja aiheuttaa sopeuttamistoimia, joilla on kauaskantoiset vaikutukset. Talousarvioesityksen valmistuttua tuomioistuimissa otettiin käyttöön avointen virkojen täyttölupamenettely, joka rajattiin koskemaan tiettyjä henkilöstöryhmiä. Menettely ei oikeusministeriöstä saadun selvityksen mukaan koske sellaisia ruuhkautuneita tuomioistuimia, joissa on kuluvana vuonna palkattu määräaikaista lisähenkilöstöä. Määräaikaisten osuus tuomioistuinten kokonaishenkilöstömäärästä on tällä hetkellä vajaat kolme prosenttia. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä, että tuomioistuinlaitoksen resurssit turvataan uusia tehtäviä vastaavasti ja että nykyiset määräaikaiset virat voidaan pitää täytettyinä myös vuonna Korkeimman oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Voidaan lakkauttaa yksi oikeusneuvoksen virka. Kahden oikeussihteerin viran (T12) nimike muutetaan lukien vanhemmaksi oikeussihteeriksi (T12). S e l v i t y s o s a : Korkeimman oikeuden päätehtävänä on antaa oikeusturvaa ja kehittää oikeusjärjestystä tuottamalla vakuuttavasti, avoimesti ja ymmärrettävästi perusteltuja ennakkoratkaisuja. Lisäksi korkein oikeus antaa oikeusturvaa tutkimalla kanteluja, purkuhakemuksia ja menetetyn määräajan palauttamista koskevia hakemuksia. Korkeimman oikeuden tehtävänä on myös valvoa lainkäyttöä omalla toimialallaan. Lainkäytön tavoitteena on oikeudenmukaiseen lopputulokseen päättyvien ratkaisujen antaminen kohtuullisessa ajassa sekä ratkaisujen laadun ylläpitäminen ja kehittäminen. Korkein oikeus osallistuu myös tuomioistuinten väliseen kansainväliseen yhteistyöhön muun muassa Pohjoismaisen yhteistyön, Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin puitteissa. Vuonna 2001 korkeimpaan oikeuteen saapui ja ratkaistiin asiaa, myönnettiin 188 valituslupaa ja julkaistiin 140 ratkaisua. Keskimääräinen käsittelyaika valituslupa-asioissa oli 5,9 kk ja asiaratkaisuissa 18 kk. Vuonna 2003 arvioidaan saapuvan ja ratkaistavan asiaa. Käsittelyajaksi arvioidaan valituslupa-asioissa 5 kk ja asiaratkaisuissa 16 kk. Korkeimman oikeuden päätöksistä lain (701/1993) mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän euroa momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Kahden hallintosihteerin viran (T12) nimike muutetaan lukien vanhemmaksi hallintosihteeriksi (T12). S e l v i t y s o s a : Korkein hallinto-oikeus (KHO) on ylin hallintotuomioistuin. Sen käsiteltäväksi tulevista asioista pääosa on valituksia alueellisten hallinto-oikeuksien sekä valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksistä. Suurimpia asiaryhmiä ovat verotus, sosiaalitoimi ja terveydenhuolto, rakentaminen ja kaavoitus, ympäristöasiat, kunnallishallinto, kilpailuasiat ja julkiset hankinnat, virkamiesasiat sekä ulkomaalaisasiat. Vuonna 2001 KHO ratkaisi asiaa, joista oli asiaratkaisuja. Päätöksillä on usein laajoja yhteiskunnallisia ja kansantaloudellisia vaikutuksia. Nyt vireillä olevista yhteensä noin asiasta tällaisia vaikutuksia on mm. useilla kilpailuasioilla, eräillä sosiaaliasioilla ja veroasioilla. Kaava-asioissa, joita on myös paljon vireillä, joutuisuus vaikuttaa asumiseen ja työllisyystilanteeseen. Aineistoltaan laajojen ja oikeudellisesti vaativien asioiden arvioidaan entisestään lisääntyvän. Yleisenä kehityspiirteenä on lisäksi oikeusjärjestyksen kansainvälistyminen. Noin kolmasosassa KHO:n käsittelemistä asioista sovelletaan EY-oikeutta. Vuonna 2001 ratkaistujen asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 11 kk. Edellisten vuosien Natura-asioiden määrästä aiheutunutta viivästystä on pyritty korjaamaan. Vuonna 2003 arvioidaan saapuvan noin asiaa ja tavoitteena on ratkaista sama määrä asioita. Keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 8 kk. KHO:n suoritteista lain (701/1993) mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän euroa momentille talousarvio talousarvio tilinpäätös Muiden tuomioistuinten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Kemin ja Tornion käräjäoikeuksien yhdistämiseen sekä Pietarsaaren käräjäoikeuden lakkauttamiseen liittyen voidaan lukien perustaa kaksi käräjätuomarin virkaa (1 T11 ja 1 T13) edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan kaksi laamannin virkaa (T15). Vastaavasti Vammalan käräjäoikeuden lakkauttamiseen liittyen voidaan lukien perustaa yksi käräjätuomarin virka (T13) edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien lakkautetaan yksi laamannin virka (T15). Vakuutusoikeuden organisaation kehittämiseen liittyen voidaan lukien lakkauttaa kolme vanhemman vakuutustuomarin virkaa (T13) edellyttäen, että samasta ajankohdasta lukien perustetaan kolme vakuutusoikeuden laamannin virkaa (T15). Neljän vanhemman vakuutustuo- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 marin (T13), yhden ylimääräisen vanhemman vakuutustuomarin (T13), kahden nuoremman vakuutustuomarin (T13) ja kuuden nuoremman vakuutustuomarin (T11) sekä yhden ylimääräisen nuoremman vakuutustuomarin (T11) nimikkeet muutetaan lukien seitsemäksi vakuutusoikeustuomariksi (T13) ja seitsemäksi vakuutusoikeustuomariksi (T11). Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon kiinteistötietojärjestelmästä suorakäyttöyhteyden avulla luovutetuista otteista ja todistuksista perityt maksut. S e l v i t y s o s a : Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Maksullisen tietopalvelun erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen tietopalvelun tulot julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Muut tulot Nettomenot Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon euroa yhden henkilön palkkausmenojen siirtona momentilta Hovioikeuksiin saapui vuonna 2001 noin asiaa, joista oli riita-asioita 23 % ja rikosasioita 68 %. Riita-asioiden määrä väheni 5 % ja rikosasioiden kasvoi 6 %. Hovioikeudet ratkaisivat noin asiaa. Uuden hovioikeusmenettelyn myötä suulliset pääkäsittelyt lisääntyivät edelleen ja vuonna 2001 pääkäsittelyjä järjestettiin noin Hovioikeuspaikkakunnan ulkopuolisilla matkakäräjillä näitä oli noin 400. Keskimääräinen käsittelyaika oli 7,8 kuukautta vaihdellen hovioikeuksittain 5,6 kuukaudesta 9,1 kuukauteen. Keskimääräiselle käsittelyajalle asetetun tavoitteen lisäksi tavoitteena on, ettei hovioikeudessa ole vireillä vuotta vanhempia asioita; vuonna 2001 ratkaistuissa asioissa yli vuoden viipyneiden asioiden osuus oli 20 %. Vuosina 2002 ja 2003 asiamäärien arvioidaan hieman kasvavan. Hallinto-oikeuksiin saapuneiden asioiden määrä väheni verotuksen oikaisu- ja muutoksenhakujärjestelmän kehittämisen johdosta 1990-luvun loppupuolella, mutta on nyt kasvanut. Vuonna 2001 hallinto-oikeuksiin saapui noin ja ratkaistiin noin asiaa. Keskimääräinen käsittelyaika piteni yli kuukaudella ja oli 8 kuukautta vaihdellen hallinto-oikeuksittain 5,3 kuukaudesta 9,2 kuukauteen. Keskimääräiselle käsittelyajalle asetetun tavoitteen lisäksi tavoitteena on, ettei hallinto-oikeudessa ole vireillä vuotta vanhempia asioita; vuonna 2001 ratkaistuissa asioissa yli vuoden viipyneiden asioiden osuus oli 21 %. Vuosina 2002 ja 2003 asiamäärien arvioidaan hieman kasvavan. Käräjäoikeuksiin saapui vuonna 2001 yhteensä asiaa, 6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Asioita ratkaistiin noin Rikosasioiden määrä kasvoi ja niitä ratkaistiin noin Riita-asioiden määrä , vastasi edellisvuoden tasoa. Suurimman asiaryhmän (62 % asioista) muodostivat kiinteistöasiat, joita ratkaistiin noin Keskimääräiset käsittelyajat pysyivät vuonna 2001 suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Käsittelyajat vaihtelivat kuitenkin käräjäoikeuksittain. Keskimääräinen käsittelyaika rikosasioissa oli 3,6 kk ja pääkaupunkiseudun suurissa käräjäoikeuksissa 4 8 kk. Kirjallisessa valmistelussa ratkaistujen riita-asioiden käsittelyaika oli 2,3 kk, mutta istunnossa käsiteltyjen noin riita-asian (3 % riita-asioista) 9,9 kk. Vuonna 2003 tavoitteena on lyhentää istunnossa ratkaistavien riita-asioiden käsittelyaikaa siten, että valtakunnallinen keskiarvo lyhenisi 9 kuukauteen. Tämä edellyttää, että erityisesti Helsingin ja Vaasan hovioikeuspiireissä käräjäoikeudet pystyvät lyhentämään käsittelyaikoja. Vuosina 2002 ja 2003 rikosasioiden ja riita-asioiden yhteismäärän arvioidaan pysyvän aiempien vuosien tasolla. Kiinteistöasioita arvioidaan saapuvan vuonna 2002 hieman edellisvuotta enemmän, mutta määrän vähentyvän jonkin verran vuonna Rovaniemen hovioikeuden ja hovioikeuspiirin käräjäoikeuksien yhteisessä laatuhankkeessa kiinnitetään vuonna 2003 erityishuomiota velkajärjestelyasioiden käsittelyyn ja käsittelyaikojen lyhentämiseen sekä tuomarin aineelliseen prosessinjohtoon riita-asioissa. Vastaavantyyppinen laadun kehittämishanke käynnistettiin Turun hovioikeuspiirissä vuonna 2002 ja toimintaa jatketaan vuonna Markkinaoikeus aloitti toimintansa Markkinaoikeus muodostettiin yhdistämällä markkinatuomioistuimen ja kilpailuneuvoston tehtävät. Vuonna 2001 saapuneiden asioiden yhteismäärä oli 250, joista valtaosa (84 %) julkisia hankintoja koskevia asioita. Markkinaoikeuden tavoitteena on järjestää toimintansa siten, että asioiden tehokas käsittely turvataan. Vakuutusoikeuteen saapuneiden asioiden määrä kasvoi 1990-luvun puoliväliin saakka jatkuvasti, mutta on sen jälkeen jonkin verran vähentynyt. Vuonna 2001 saapui Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 noin ja ratkaistiin noin asiaa. Asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 13 kuukautta. Vuosina 2002 ja 2003 asiamäärien arvioidaan jonkin verran vähenevän. Tunnuslukutaulukko Vakuutusoikeuden organisaatiota uudistetaan vuonna Työtuomioistuimessa käsiteltävien asioiden määrä väheni 1990-luvulla. Vuonna 2001 asiamäärä kuitenkin kasvoi ja oli 104 asiaa. Oikeusministeriö on talousarvion valmistelun yhteydessä alustavasti asettanut tuomioistuimille vuodeksi 2003 seuraavat tulostavoitteet: toteutuma tavoite tavoite Tunnusluvut: Keskimääräinen käsittelyaika, kk Hovioikeudet 7,8 8,2 8 Hallinto-oikeudet 8,0 7,7 8 Käräjäoikeudet rikosasiat 3,6 3,8 3,5 kirjallisessa menettelyssä ratkaistavat riita-asiat 2,3 2,3 istunnossa ratkaistavat riita-asiat 9,9 9 velkajärjestelyasiat 6,6 6,3 7 Vakuutusoikeus 12, Työtuomioistuin 6 4,5 5 Taloudellisuus ( /ratkaistu asia): Hovioikeudet Hallinto-oikeudet Käräjäoikeudet ( /painotettu suorite) Vakuutusoikeus Työtuomioistuin Tuomioistuinten suoritteista lain (701/1993) mukaisesti perittävinä maksuina arvioidaan kertyvän noin euroa momentille Maksuilla katetaan 43 % tuomioistuinten maksullisen toiminnan kokonaiskustannuksista. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Muutos talousarvioesitykseen nähden aiheutuu siitä, että Kemin ja Tornion käräjäoikeuksien yhdistämisen lisäksi Pietarsaaren käräjäoikeus lakkautetaan lukien ja liitetään Mustasaaren käräjäoikeuteen samasta ajankohdasta lukien. Vastaavasti Vammalan käräjäoikeus lakkautetaan lukien talousarvio talousarvio II lisätalousarvio tilinpäätös Erityismenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen sekä valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen talousarvio talousarvio II lisätalousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 30. Oikeusapu S e l v i t y s o s a : Kesäkuun alussa 2002 voimaan tulleen oikeusapulain myötä oikeusapu laajenee nykyistä huomattavasti suurempaan osaan kansalaisia. Samalla oikeusturvavakuutus tulee ensisijaiseksi valtion kustantamaan oikeusapuun nähden. Vuoden 2003 aikana uuden oikeusapulain oikeuspoliittisten tavoitteiden toteutumisen seurantaa suunnitellaan ja toteutetaan oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja oikeusministeriön projektina. Seurannassa on tarkoitus selvittää muun muassa oikeusapupalvelujen saatavuutta ja kohdentumista, julkisen oikeusavun kustannuskehitystä ja laatua sekä asiakastyytyväisyyttä. Oikeusaputoimistojen toimintaan uudistus tuo lisää tehtäviä, kun oikeusavun yhteydessä tehdään oikeusturvavakuutuksiin liittyvät selvitykset. Lisäksi päätöksenteko yksityisen avustajan määräämisestä edellyttää aikaisempaa tarkempaa selvitystä pääasiasta. Seurannassa onkin tarpeen huomioida oikeusapua koskevan päätöksenteon ja muutoksenhaun kehittymistä. Lisäksi oikeusaputoimistojen resurssien riittävyyttä tulee seurata asiakaspohjan huomattavan laajenemisen tuoman lisätyön johdosta. 21. Oikeusaputoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Nettoutettavia tuloja ovat maksullisen toiminnan tulot oikeusapumaksusta, oikeusavun saajan osittaiset korvaukset samoin kuin hävinneen vastapuolen korvaukset oikeudenkäyntikuluista. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot Muut tulot Nettomenot Edelliseltä vuodelta siirtyvä määräraha Määrärahan tarve Oikeusaputoimistojen asiakkailta perittyjen osakorvausten ja oikeusapumaksujen tunnuslukutaulukko 2001 toteuma 2002 ennakoitu 2003 arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t ) Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) Käyttöjäämä (t ) % tuotoista Osuus yhteiskustannuksista (t ) Alijäämä (t ) % tuotoista Tuotot % kokonaiskustannuksista yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 Vuonna 2001 oikeusaputoimistoihin saapui noin asiaa, mikä oli hiukan vähemmän kuin edellisenä vuonna. Asioista valtaosa oli perhe- ja perintöoikeudellisia asioita. Asioita käsiteltiin saapuneita asioita vastaava määrä. Maksuttomien oikeudenkäyntien taloudellisia myöntämisedellytyksiä koskevia selvityksiä tehtiin vuonna 2001 noin kappaletta. Uuden oikeusapulain myötä oikeusaputoimisto tekee edelleen hakijan taloudellista asemaa koskevat selvitykset ja päättää oikeusavun myöntämisestä paitsi omien asiakkaidensa myös yksityistä asiamiestä käyttävien asiakkaiden osalta. Tämä uusi tehtävä samoin kuin asiamäärien kasvu oikeusavun laajentuessa koskemaan uusia asiakasryhmiä lisää oikeusaputoimistojen työmäärää. Talousarvion valmisteluun liittyen taloudellisuustavoitteeksi vuodelle 2003 on alustavasti asetettu 75 euroa/ painotettu suorite (toteutuma 75 euroa v ja tavoite 77 euroa v. 2002) talousarvio talousarvio tilinpäätös Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää oikeusapulain (257/2002) sekä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) soveltamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Käyttösuunnitelma: Oikeusapu ja puolustus Asianomistajan avustaminen Yksityishenkilön velkajärjestely Syytteestä vapautetun oikeuden- käyntikulujen korvaus Yhteensä S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon euroa voimaan tulleen oikeusapulainsäädännön uudistuksen johdosta sekä euroa yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta (HE 98/2002) aiheutuvina selvittäjän korvauksina talousarvio talousarvio tilinpäätös S e l v i t y s o s a : Luvun nimike on muutettu. 40. (25.40, osa) Ulosottolaitos Ulosottoviranomaisten päätehtävänä on rahasaatavien periminen maksuvelvollisuutensa laiminlyöneiltä ulosottomenettelyssä, joka perustuu yksityisoikeudellisten saatavien osalta tuomioistuimen riita-asioissa antamaan maksupäätökseen ja verojen ja muiden suoraan ulosottokelpoisten saatavien osalta niiden maksuunpanoon. Talousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi ulosottolaitoksen resursseja suunnataan edelleen vuonna 2003 erikoisperintään ja rikoshyödyn jäljittämiseen hallituksen periaatepäätöksen mukaisesti. Ulosottomenettelyä sääntelevän ulosottolainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelua jatketaan. Hallituksen esitykseen perustuvan lain ulosottolain muuttamisesta on tarkoitus tulla voimaan Esityksen keskeisenä tavoitteena on ulosoton yleisten menettelysäännösten kehittäminen kohti nykyaikaista, tarkoituksenmukaista ja hyväksyttäviin toimintaperiaatteisiin perustuvaa ulosottoa. Esityksessä on pyritty ottamaan huomioon yhtäältä menettelyn tehokkuus, nopeus ja joustavuus, toisaalta täyttämään asianmukaisuuden, puolueettomuuden, avoimuuden, perusoikeuksien ja oikeusturvan vaatimukset. Ulosottotointa kehitetään hyväksytyn kehittämissuunnitelman mukaisesti. Kehittämissuunnitelmassa on toiminnallisiksi tavoitteiksi asetettu sähköisen asioinnin mahdollistaminen velkojille ja perimistoimenpiteitten mitoittaminen mahdollisimman hyvin kunkin velallisen olosuhteita vastaavaksi. Rutiiniasioissa tavoitteena on, että velallisen rekisteröidyt tulo- ja varallisuustiedot ovat teknisen käyttöyhteyden kautta ulosoton käytettävissä jo siinä vaiheessa, kun perimiskeino valitaan. Erikoisperinnässä pyritään kehittämään ulosoton työmenetelmiä sellaisissa tapauksissa, joissa ulosottoa yritetään välttää lainvastaisin ja epäasiallisin keinoin. Asetetut tavoitteet toteutetaan toisaalta uudistamalla ulosoton tietojärjestelmä siten, että se on käytössä samanaikaisesti ulosottolain kokonaisuudistukseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 liittyvän ulosottolain muutoksen voimaan tulon kanssa, ja toisaalta kouluttamalla ulosoton henkilöstö uuden lainsäädännön mukaiseen toimintaan. 21. ( , osa) Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kihlakuntien ulosottovirastojen ja Ahvenanmaan maakunnanvoudinviraston toimintamenojen sekä kihlakunnanvirastojen ulosotto-osastojen palkkaus-, matka-, ammattikirjallisuus- ja koulutusmenojen sekä posti-, pankkipalvelu- ja lomakemenojen maksamiseen. Momentin määrärahasta maksetaan myös ulosottolaitoksen osuus keskitettyjen tietojärjestelmien käytöstä, ylläpidosta ja kehittämisestä aiheutuvista menoista sekä uuden perintäjärjestelmän rakentamisesta aiheutuvat menot. Tunnuslukutaulukko S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon euroa yhden henkilön palkkausmenojen siirtona momentilta Ulosottoon saapui perittäväksi vuonna 2001 noin 2,4 milj. asiaa ja 3,2 mrd. euroa. Ulosoton asiamäärien ja perittävien rahamäärien arvioidaan hieman lisääntyvän. Oikeusministeriö on talousarvion valmistelun yhteydessä asettanut ulosottolaitoksen toiminnalle vuodelle 2003 alustavasti seuraavat tulostavoitteet: toteutuma tavoite tavoite Täytäntöönpanon onnistuminen osuus käsitellyistä asioista, % osuus käsitellyistä markkamääristä, % Keskimääräinen käsittelyaika, kk 7,3 6,8 6,8 Taloudellisuus (toimintamenot/käsitellyt asiat) Ulosottovirastot, Ulosotto-osastot, Ulosottomaksutuloina arvioidaan momentille kertyvän noin euroa. Maksuilla katetaan noin 90 % ulosoton maksullisen toiminnan kokonaiskustannuksista talousarvio talousarvio II lisätalousarvio tilinpäätös Rangaistusten täytäntöönpano S e l v i t y s o s a : Vankeinhoito ja kriminaalihuolto ovat osa rikosoikeudellista seuraamusjärjestelmää. Rangaistusten täytäntöönpanon hallinto uudistettiin voimaantulleella lainsäädännöllä. Oikeusministeriön alainen rikosseuraamusvirasto johtaa kriminaalihuoltolaitosta ja vankeinhoitolaitosta sekä huolehtii näiden kehittämis- ja keskushallintotehtävistä. Kriminaalihuoltolaitokselle kuuluu yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpano, mistä pääosin vastaavat kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimistot. Vankeinhoitolaitos huolehtii vankeusrangaistusten ja sakon muuntorangaistusten täytäntöönpanosta, tutkintavankeuden toimeenpanosta sekä osasta vanginkuljetustehtäviä. Vankeinhoidon koulutuskeskus vastaa vankeinhoitohenkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksesta. Eduskunta on hyväksynyt esitykset sopimushoidosta sekä rangaistuksen täytäntöönpanoa ja tutkintavankeutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Ulkomaalaisten vankien määrän nopean kasvun johdosta tehostetaan erityisesti virolaisten vankien palauttamista kotimaahansa rangaistusta suorittamaan samoin kuin syyttäjäyhteistyötä Viron ja Venäjän kanssa. Vankien määrä on vuodesta 2000 alkaen lisääntynyt. Vankeja oli vuonna 2001 keskimäärin Vuonna 2002 vankien määrän arvioidaan nousevan 3 400:een ja vuonna 2003 noin 3 450:een. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Keskeiset tavoitteet vuonna 2003 Vuonna 2002 tehtävän vankeinhoidon organisaatiota ja toimintatapoja koskevan selvityksen pohjalta käynnistetään toimenpiteet, joilla voidaan parantaa toiminnan taloudellisuutta uusintarikollisuuteen vaikuttavan toiminnan tehostamistavoitteista tinkimättä. Vankien määrän kasvaessa on tavoitteena säilyttää päivittäin toiminnassa olevien osuus keskimäärin vähintään 60 %:na vankien kokonaismäärästä. Resursseja kohdennettaessa on erityisenä tavoitteena varmistaa jo käynnistettyjen päihteiden torjuntaa ja päihdekuntoutusta sekä uusintarikollisuuden vähentämistä koskevien toimintaohjelmien ja alueellisten yhteistyöhankkeiden toteuttaminen. Avolaitoksissa olevien osuus on keskimäärin 29 % (28,9 % vuonna 2001) rangaistusta suorittavien vankien määrästä. Vankeinhoitolaitoksen toimintamenot yhtä vankia kohti vuodessa ovat euroa ( euroa vuonna 2002 ja euroa vuonna 2001). Toiminnan laajuus: toteutuma arvio arvio Keskivankiluku Täytäntöönpantaviksi tulevat yhdyskuntapalvelutuomiot Täytäntöönpantavia yhdyskuntapalvelutunteja Valvonnassa olevia ehdonalaisesti vapautuneita keskimäärin Valvonnassa olevia ehdollisesti rangaistuja nuoria keskimäärin Uusia nuorisorangaistuksia Toimintamenojen arvioitu jakautuminen: Vankeinhoitolaitos Kriminaalihuoltolaitos Yhteiset täytäntöönpano- ja hallintotehtävät Koulutuskeskus Yhteensä Vankeinhoitolaitoksen työtoiminnan vuoden 2003 kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa): tilinpäätös varsinainen talousarvio varsinainen talousarvio Tuotot Myyntitulot Muut tulot Erilliskustannukset yhteensä Raaka-aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Muut erilliskustannukset Kiinteistöjen vuokrat ja käyttö Vankeinhoitolaitoksen sisäinen käyttö Käyttöjäämä Tukitoimintojen kustannukset Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14