1. Sivistysjärjestöjen ylläpitämien opintokeskusten tuet järjestöille

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN JÄRJESTÖAREENA MUISTIO Järjestöjen yhteistapaaminen Keski-Suomen Liitto, Sepänkatu 4, Dioriitti (2. kerros) Aika: Puheenjohtajana Kimmo Lind/HUMAK Muistion kirjasi Matti Tervaniemi/KYT Läsnä: Pirjo Ikäheimonen/JyväsRiihi ry Minna Jääskeläinen/Japa ry Anu Kaukonen/Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiö Maarit Korva/Jyväskylän ammattikorkeakoulu Leena Kuhno/Maaseudun sivistysliitto Raija Kumpula/Keski-Suomen 4H -piiri Ilkka Kuukka/ Keski-Suomen Elokuvakeskus ry Riina Kylmälahti/Keski-Suomen Nuorisoseurain liitto Tiina-Riitta Lappi/Jyväskylän yliopisto, Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuus - maisteriohjelma Jukka Laukkanen/ Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Reena Laukkanen-Abbey/Keski-Suomen Kylät ry Mirja Lavonen-Niinistö/Mannerheimin lastensuojeluliiton Keski-Suomen Piiri ry Kimmo Lind/Humanistinen ammattikorkeakoulu Antero Mikonranta/Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Martti Siisiäinen/Jyväskylän yliopisto Tiina Sivonen/Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Matti Tervaniemi/Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Eeva-Liisa Tilkanen/Nuorten Keski-Suomi ry Aimo Walamies/Keski-Suomen Nuorisoseurain liitto 1. Sivistysjärjestöjen ylläpitämien opintokeskusten tuet järjestöille Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n kehittämispäällikkö Tiina Sivonen esitteli koosteen sivistysjärjestöjen ylläpitämien opintokeskusten tarjoamista järjestötoiminnan tukimahdollisuuksista. Yhteenvetona voidaan sanoa, että sivistysjärjestöt tarjoavat

2 monipuolisesti rahoitusta erilaisiin koulutuksiin, mutta pääsääntöisesti tukea annetaan järjestöjen jäsenjärjestöille. Tukea voidaan myöntää myös muille järjestöille, joiden arvopohja ja tavoitteet vastaavat sivistysjärjestön vastaavaa. Sivistysliittojen jäsenyyttä voi hakea, ja sitä kautta varmemmin pääsee tuen piiriin. Käytössä olevien opintotuntien eli valtionavustuksen määrä vaikuttaa asiaan. Sivistysjärjestöjen myöntämä tuki kattaa yleensä 50 % hyväksytyistä kustannuksista, joita ovat mm. kouluttajan palkkiot, matkakulut, osallistujien matkakustannukset, ilmoitus- ja monistuskulut, opetustila ja välinevuokrat. Tukeen liittyvät käytännöt vaihtelevat sivistysliittojen kesken, pääsääntöisesti tuki maksetaan jälkikäteen tilitystä vastaan. (Liitetiedosto: Sivistysjärjestöjen ylläpitämiä koulutuskeskuksia.ppt). Keskustelussa tuli ilmi, että monet yhdistykset voivat olla jonkin sivistysliiton jäseninä omien keskusjärjestöjensä kautta. Esimerkiksi monet kylätoimijat ovat jäseninä Maaseudun sivistysliitossa SYTYn jäsenyyden kautta. Jyväskylän yliopiston kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelman kehyksen sisällä on jo nyt mahdollista räätälöidä järjestöjen tarpeiden mukaista koulutusta, ja uusi yliopistolaki mahdollistaa erillisten opintokokonaisuuksien osien tarjoamisen myös ulkopuolisille. Järjestöjen oma aktiivisuus ja tarpeet ovat tässä avainasemassa. 2. Järjestöjen koulutustarpeita: kartoitusta ja keskustelua Kokouskutsun yhteydessä osallistujia pyydettiin miettimään valmiiksi koulutusteemoja kuluvalle ja seuraavalle vuodelle, työntekijöille ja vapaaehtoisille erikseen. Etukäteen toimitettiin seuraavat teemat: Viestintä ja toiminnan kehittäminen Miten aktivoin luottamushenkilöitä Kantere ry:n taholta tärkeiksi kehittämisteemoiksi vuodelle 2009 mainittiin väestön seksuaaliterveys (tunnistaa kansantautien vaikutus seksuaaliterveyteen) sekä nuorten tupakoimattomuuden edistäminen sekä viestinnän kehittäminen väestötason terveyden edistämisessä ja vuodelle 2010 mielenterveystyö (linkitettynä esim. liikuntaan).

3 Kokouksessa osallistujilta kerätyt koulutusteemat Vapaaehtoiset - Vaihtuva hallitusväki työnantajana - Viestintä, sisäinen ja ulkoinen - Vapaaehtoistoimintaan innostaminen - Ammatillisuuden ja vapaaehtoisuuden rajapinnat - Vapaaehtoistyössä jaksaminen - Yhdistyslaki ja sen muutokset - Sosiaalinen yritys - Kyläpäällikkökoulutus Työntekijät - Talouden suunnittelu, seuranta ja kehittäminen - Alaistaidot - Motivointi - Johtamiskoulutus monimuotoisessa vaativassa järjestötyössä - Monitoimijainen kehittämisyhteistyö - Strategisuus toiminnan suunnittelussa - Järjestöt julkisen ja yksityisen sektorin kumppaneina - Lainsäädäntö, erityisesti yhdistyslaki ja sen muutokset ja muutosmahdollisuudet - Tuotteistaminen ja hinnoittelu, myynti yms. - Ajanhallinta Koulutustarpeet jakaantuvat ajankohtaisiin, lyhyen aikavälin tarpeisiin ja toisaalta pitkiin tai toistuviin tarpeisiin. Osaan nyt esille tulleista tarpeista on jo olemassa olevaa koulutusta, mutta koulutusten ja koulutettavien kohtaaminen voi joko kustannussyistä tai aikataulujen yhteensopimattomuuden takia toteutua huonosti. Myös tiedonsaanti koulutuksista voi olla hankalaa. Toistuviin koulutustarpeisiin voitaisiin vastata järjestämällä säännöllisesti vuosittain toistuvat koulutustapahtumat tietyistä aihealueista. Määrätietoisemman strategisen kumppanuustoiminnan ja kehittämisyhteistyön taloudellinen resursointi todettiin haasteelliseksi.

4 Järjestöareenan työryhmälle annettiin tehtäväksi miettiä ratkaisuehdotuksia koulutusten toteuttamiselle, ja selvittää myös, mille nyt esitetyistä tarpeista on jo olemassa koulutusta. Koulutusteemaan liittyen Jyväskylän kaupungin ympäristöasiantuntijalta on tarjolla ympäristökoulutusta, sisältönä mitä ympäristötoimessa tehdään, kaupungin ympäristöpolitiikka ja päämäärät, kaupungin ympäristöjärjestelmä ja kuinka järjestöt voisivat osallistua toimintaan. Lisätietoja: Mervi Saukko puh , 3. Järjestöjen toimitilat Erikoissuunnittelija Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksesta kertoi pitkään vireillä olleen Järjestöjen toimitilasuunnitelman nykytilasta. Järjestöjen toimitilojen tarve on entisestään korostunut kun tiloja on jouduttu poistamaan käytöstä erilaisten sisäilma- ja muiden ongelmien vuoksi, erityisesti Kumppanuustalo on sellaisessa kunnossa, että toiminta ei nykyisissä tiloissa enää pitkään ole mahdollista. Vuoden 2008 aikana suunnitelma Heikinkadun entisen verotoimiston tilojen ottamisesta järjestöjen käyttöön eteni jo tilaohjelmatasolle, mutta uuden Jyväskylän järjestelytoimikunnan palautettua asian uudelleen valmisteluun hanke käytännössä kariutui. Suunnittelussa mukana olleet toimijat olivat pakotettuja etsimään akuutteihin tilatarpeisiinsa muita ratkaisuja, mutta pitkäaikainen tarve ei ole kadonnut. Tällä hetkellä suunnittelua jatketaan tavoitteena saada aikaiseksi RAY:lle hakemus investointiavustuksesta, joka mahdollistaisi joko olemassa olevien tilojen hankkimisen tai uuden rakentamisen tarkoitusta varten. Selvitystyöhön on haettu 4 kuukauden rahoitusta Keski-Suomen Liitolta ja Jyväskylän kaupungilta. Suunnittelussa lähtökohtana on yhteisten toimitilojen sisällöllinen funktio mitä etua yhteiskunnalle ja järjestöille on siitä, että toimitaan saman katon alla. Suunnitelmassa on mukana kasvava joukko eri järjestöjä sekä kaupungin toimintoja, joita yhteiset toimitilat palvelisivat paitsi resurssien tehokkaampana käyttönä myös yhteisöllisen

5 toiminnan ja kansalaisten kohtaamisen mahdollistajana. Keskuksen paikallinen ja maakunnallinen vaikuttavuus ovat katsottu myös merkittäväksi, keskuksen tiloja hyödyntää vakituisten toimijoiden lisäksi huomattavasti suurempi joukko yhdistyksiä ja ihmisiä, joilla ei ole kokoaikaista tarvetta toimitiloille. (Liitetiedosto: Kansalaistoiminnan keskus ppt) 4. Järjestöjen tiedotusalusta Tiedottaja/kehittäjä Matti Tervaniemi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuesta esitteli maakunnallista Yhdistystori portaalia. Yhdistystori on KYT:n tuottamien järjestöjen tuki-ja kehittämispalveluiden yksi toteutusmuoto. Yhdistystori-portaalin tarkoituksena on palvella Keski-Suomen maakunnan yhdistyksiä, järjestöjä sekä näissä toimivia henkilöitä erilaisissa tiedotukseen, koulutukseen ja yhdistystoiminnan kehittämiseen liittyvissä asioissa. Sivuston käyttö on maksutonta, ja käyttäjät voivat (rekisteröitymisen jälkeen) itse lisätä sivustolla olevan tiedon määrää. Käyttäjiltä saatu palaute tulee olemaan ensiarvoisen tärkeää sivuston tulevassa kehittämisessä. Yhdistystorilla on monenlaista sisältöä: - Koulutuskalenterista löytyvät tiedot ajankohtaisista koulutuksista - Tietopankki-osioon tulee aihealueittain jaettuna perustietoa esimerkiksi erilaisista rahoitusmahdollisuuksista, oppaita yhdistyksen toiminnan kehittämiseen tai työnantajana toimimiseen. Tietopankissa voi myös julkaista erilaisia selvityksiä ja raportteja, ja se tarjoaa pysyvän osoitteen näiden saatavilla pitämiseen. Usein kysyttyjen kysymysten lisäksi osiosta löytyy myös valikoima hyödyllisiä linkkejä. Uutiskirjeen tilaamalla saa kuukausittain ajankohtaista tietoa järjestöjä koskevista asioista. - Yhdistykset ja järjestöt järjestävät monenlaista toimintaa, tapahtumakalenteri kertoo mitä ja missä. - Mistä löytyy lähin metsästysseura? Mikä olikaan se eläkeläisyhdistyksen osoite? Tietokanta maakunnan rekisteröidyistä järjestöistä on paikka, jossa järjestöt näkyvät ja jota kautta ne tavoitetaan. Yhdistystietokannassa on valmiina perustiedot (nimi ja kotipaikka) yli 3000 keskisuomalaisesta järjestöstä. Tieto-

6 jen täydentämisestä, päivittämisestä ja ylläpitämisestä vastaavat yhdistykset itse. Yhdistystorin alkuvaiheessa tiedot yhdistyksistä löytyvät parhaiten hakemalla yhdistyksiä postitoimipaikan perusteella. Muut hakumahdollisuudet paranevat, kunhan yhdistykset ehtivät täydentämään tietojaan esimerkiksi toimintakategorioiden osalta. - Portaalin etusivulta löytyvät ajankohtaiset uutiset järjestöille ja järjestöiltä. - Keski-Suomen Järjestöareenan tiedotussivut löytyvät myös Yhdistystorilta. Yhdistystori on ollut testikäytössä vuoden 2008 alusta, ja virallinen käyttöönotto tapahtuu helmi-maaliskuun vaihteessa. Testivaiheessa sivustolle on rekisteröitynyt jo kolmisenkymmentä käyttäjää, ja suurimmat ongelmakohdat uuden alustan käyttöönottovaiheessa on saatu korjattua. Laajempi tiedotuskampana Yhdistystorista toteutetaan maaliskuun loppupuolella, heti kun portaalin vakaasta toiminnasta on saatu varmuus. (Liitetiedosto: Yhdistystoriesite.pdf) 5. Maakuntafoorumin toteuttaminen Keski-Suomen järjestöjen maakuntafoorumi on Keski-Suomen Järjestöareenan toteuttama avoin keskustelu- ja vaikuttamistilaisuus kaikille keskisuomalaisille järjestöille ja järjestötoiminnasta kiinnostuneille. Järjestöjen maakuntafoorumi tullaan järjestämään kerran vuodessa. Ensimmäinen maakuntafoorumi järjestetään Järjestöareenan työryhmän jäsen Kimmo Lind /HUMAK esitteli maakuntafoorumin suunniteltua sisältöä. Suunnitelmat ovat vielä alustavia, ja niihin tulee muutoksia. Tapahtumapaikaksi on mietitty esim. Yliopiston juhlasalia ja illaksi Ylioppilastaloa. Tapahtuma on suunniteltu alkamaan iltapäivällä kello 13.00, ja se koostuisi virallisemmasta iltapäivän luento/seminaariosuudesta sekä illalla järjestettävästä vapaamuotoisesta illanvietosta. Tapahtuman teemana on Järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä, ja Hannu Korhonen Keski-Suomen Liitosta on lupautunut yhdeksi puhujaksi. Seminaarissa halutaan saada maakunnan yhdistysten ääni kuuluviin, ja tavoitteena on osaltaan vaikuttaa myös maakuntaohjelmaan. Lyhyitä puheenvuoroja kuntien ja järjestöjen yh-

7 teistyöstä, sekä mahdollisesti järjestötoiminnan näyttely on myös suunnittelussa ollut esillä. Iltaohjelman tavoitteena on paitsi mukava yhdessäolo, myös verkostoituminen koko maakunnan alueen toimijoiden kesken. Keskustelussa esiin nousi mm. seuraavia toiveita ja asioita Maakuntafoorumia koskien: - Tavoitteena läpileikkaus koko maakunnan järjestökentästä - Järjestöjen omat tavoitteet kuuluviin - Tapahtuma tulisi olla kansalaisten osallistumisväylä - ei tuotteistettua toimintaa - Elävä kansalaistoiminta näkyviin! - Työnimi: kansalaistoiminnan vanhat ja uudet haasteet - Pienet toimijat foorumille - Nuorten yhteisöllisyys, Vanhusten yhteisöllisyys - Monimuotoinen kansalaistoiminta Tilakysymyksen kohdalla keskusteltiin, löytyisikö alueelta kansalaisjärjestöjen kokoontumiselle luontevampaa tilaa kuin yliopiston tarjoamat vaihtoehdot. Ainakin Agora koettiin tähän tarkoitukseen liian prameaksi. Myös tilaisuuden kustannuksista keskusteltiin. Tällä hetkellä tiedossa ei ole mitään rahoitusta tilaisuuden järjestämiseksi, ja keskustelussa todettiin, että ainakin iltatilaisuuden osalta on kohtuullista jonkinlainen osallistumismaksu periä, mikäli muuta ratkaisua kustannusten kattamiseksi ei löydy. Järjestöareenan työryhmä jatkaa Maakuntafoorumin suunnittelua. Yhdistystorille laaditaan tiedote tapahtumien järjestelyistä ja kysely halukkaista puhujista/esiintyjistä. 6. Muut esille tulevat asiat Helmikuun alussa järjestetty valtakunnallinen kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämisseminaari saa jatkoa kahden vuoden päästä, jolloin järjestämis-

8 vastuussa on Jyväskylän Yliopisto. Seminaari todettiin erittäin onnistuneeksi ja tarpeelliseksi, mutta toisaalta hyvin haasteelliseksi: käsittelemisen arvoista asiaa on niin paljon, että aika ei yksinkertaisesti riitä, ja karsintaa on syytä tehdä vieläkin kovemmalla kädellä kuin nyt tehtiin. Jyväskylän kaupungissa on mietitty, onko tarpeellista perustaa erillinen kansalaistoiminnan neuvottelukunta. Kokouksessa keskusteltiin asiasta, ja todettiin, että koska ajateltu neuvottelukunta on kaupungin sisällä toimiva, se ei ole sikäli päällekkäinen koko maakunnan kattavan Järjestöareenan kanssa. Katsottiin, että neuvottelukunta ja Järjestöareena täydentävät toisiaan, mutta tiedonkulusta molempiin suuntiin on syytä pitää huolta. Keskustelussa tuotiin esiin myös huoli siitä, vievätkö rinnakkaiset toiminnot jo ennestäänkin pieniä resursseja vielä heikompaan suuntaan. Aimo Walamies Keski-Suomen Nuorisoseurain Liitosta totesi, että enemmän kuin virallisia toimintoja nuoret kaipaavat paikkoja ja tekemistä, jossa päästään olemaan markkinavoimien ulkopuolella, omaehtoisessa toiminnassa jolla ei välttämättä ole poliittisia tai muita tavoitteita. Järjestöareenan työryhmälle annettiin tehtäväksi pohtia neuvottelukunnan ja järjestöareenan suhdetta, varsinkin areenan maakunnallisesta näkökulmasta. Keski-Suomen Kylät ry on saanut hankerahoituksen kylä- ja asukasyhdistysten toiminnan ja verkostoitumisen kehittämiseen. Hanke käynnistyy maalishuhtikuun aikana. Lisätietoja Keski-Suomen Kylien www-sivulta Keski-Suomen Järjestöareenan seuraava tapaaminen päätettiin järjestää perjantaina, Keski-Suomen Liiton tiloissa.