Apuna vanhusten löytämisessä toimii hankkeessa rakennettava lähiverkosto,

Transkriptio

1 Kajaanin seurakuntalehti No 1 torstai vsk YHTEISVASTUU 2013 AUTTAA YKSINÄISIÄ VANHUKSIA SUOMESSA Yhteisvastuu käynnistää etsivän vanhustyön projektin, jonka kohderyhmänä ovat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat yksinäiset, eristäytyneet tai syrjäytyneet vanhukset. Keräysvaroin etsitään koteihinsa yksin jääneitä heikko-osaisia vanhuksia, selvitetään heidän tilanteensa ja ohjataan heitä palvelujen piiriin. Vanhusten vertaistukihenkilöiksi koulutetaan muun muassa aktiivisia vanhuksia, jotka haluavat jakaa arkeaan ikäistensä kanssa. Apuna vanhusten löytämisessä toimii hankkeessa rakennettava lähiverkosto, jossa esimerkiksi lähikauppojen ja -liikenteen, apteekkien ja ruokajakelupisteiden työntekijät sekä naapurit, sukulaiset ja tuttavat voivat vinkata havaitsemastaan heikkoosaisesta vanhuksesta. Projekti toteutetaan yhteistyössä Kirkkopalvelujen Kehittämiskeskus Tyynelän ja seurakuntien diakoniatyön kanssa. KAMBODŽASSA Yhteisvastuu tukee syrjäisten ja köyhien maaseutualueiden kehityshanketta, jossa kyläyhteisöjä koulutetaan monin tavoin auttamaan itse itseään. Kylien elinolosuhteiden kokonaisvaltainen parantaminen helpottaa myös vanhusten arkea. Hankkeen työntekijät vierailevat kylissä lähes päivittäin. He tapaavat kylissä asuvia ihmisiä, myös vanhuksia, ja keskustelevat heidän kanssaan. Vanhusten ongelmista ja terveydentilan heikkenemisestä raportoidaan kylän päällikölle ja kannustetaan vanhusten läheisiä osallistumaan aktiivisesti kyläyhteisön kehittämiseen. Kylien vastuuhenkilöjä koulutetaan suunnittelemaan ja toteuttamaan ihmisten elämää helpottavia rakennushankkeita kuten teitä, kaivo- ja vesivarastoja sekä puuta säästäviä liesiä sekä käyttämään uudenlaisia viljelymenetelmiä ja riisilajikkeita. Kylissä järjestetään myös kansalais- ja ihmisoikeuskoulutusta sekä opetetaan ihmisiä varautumaan katastrofeihin kuten ilmastonmuutoksen myötä pahentuneeseen kuivuuteen tai hallitsemattomiin tulviin. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu. Hän antaa enkeleilleen käskyn varjella sinua, missä ikinä kuljet, ja he kantavat sinua käsillään, ettet loukkaa jalkaasi kiveen. Ps. 91:11 12

2 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI PÄÄKIRJOITUS Sielunhoidon lahja Vuoden alkaessa huomisen tapahtumien kirjo ei ole kenelläkään meistä tiedossa. Ja hyvä niin. Elämään sisältyy monta hyvää päivää, mutta myös sellaisia päiviä, joita on vaikea jaksaa yksin. Yksinäisyydessä nousee kysymys: Mistä löytyy se luotettava ihminen, jolle voi avoimesti kertoa omista ajatuksistaan ja kokemuksistaan? Missä on se ihminen, joka välittää anteeksiannon elämästä nouseviin syytöksiin? Sielunhoito on ihmisen kutsumuksena olevaa rakkauden palvelua, jossa lähimmäistä tai yhteisöä autetaan hänen todellisten tarpeidensa mukaisesti. Sielunhoito on huolenpitoa. Se voi tarjota mahdollisuuden käydä läpi niitä kokemuksia, jotka vaikuttavat arjen elämään tai muodostavat sille esteitä. Kaikkein laajimmassa mielessä kirkon jäsenet kantavat huolta toisistaan ja kaikki seurakuntalaiset harjoittavat sielunhoitoa toisiaan kohtaan. Se on auttavaa vuorovaikutusta, joka pyrkii antamaan henkistä ja hengellistä tukea keskustelun, ripin, rukouksen, Raamatun luvun ja virsien välityksellä. Myös öljyllä voitelu ja saattohartaus ovat sielunhoitoa. Kirkkojärjestyksen mukaan seurakunnat huolehtivat alueellaan asuvien sielunhoidosta, kristillisestä uskosta ja elämästä sekä tarjoavat tilaisuutta yksityiseen rippiin (KJ 4:1). Sielunhoidon toimintamuotoina kirkossa ovat yleinen sielunhoitotyö, perheneuvonta, sairaalasielunhoito ja palveleva puhelin sekä palveleva netti. Lisäksi sielunhoitoa harjoitetaan myös esimerkiksi vankiloissa ja puolustusvoimissa sekä vapaaehtoistoimintana. Kirkolliset toimituskeskustelut ovat myös sielunhoitoa. Tavallisin sielunhoidon väline on keskustelu. Ihminen on kasvokkain toisen ihmisen kanssa, joka myötätuntoisesti paneutuu siihen, mitä toinen haluaa hänelle kertoa. Sielunhoidollisessa keskustelussa autettavalle avautuu uusia näköaloja, myös mahdollisuus Jumala-suhteen pohtimiseen. Keskustelu on aina luottamuksellinen. Sielunhoitajan tärkeimpiin taitoihin kuuluu aktiivinen kuuntelu. Sielunhoitaja on kiinnostunut kuulemaan erilaisia kertomuksia elämästä ja kuolemasta, työstä ja tunteista. Hengellinen sielunhoitokeskustelu eroaa tavallisesta tukea antavasta keskustelussa siinä, että autettavan elämänpiiriin oletetaan yksi ylimääräinen persoona ja tahto, nimittäin itse Jumala. Jumalaa ei käsitellä vain autettavan subjektiivisena kokemuksena ja mielipiteenä, vaan tosiasiallisesti olemassaolevana persoonana. Hyvä hengellinen sielunhoitokeskustelu kartoittaa elämän molemmat puolet, hengellisen ja psyykkisen. Hengellistä näkökulmaa ei kuitenkaan pidä muuntaa psyykkiseksi. On oikeasti olemassa itsenäisiä hengellisiä ahdistuksia ja kysymyksiä, jotka eivät ole mielenterveyden ongelmien johdannaisia. Sielunhoitaja on kuitenkin koko ajan tietoinen siitä, että hengellisiä solmuja ei voi aina erottaa ihmisen muusta hyvinvoinnista ja tasapainosta. Jos jollakin muulla elämänalueella on ristiriitoja, ne voivat vaikuttaa siihen, miten uskonasiat koetaan. Mielen kuvat Jumalasta ovat Matti Hyrckin (2001) tutkimuksen mukaan sitä, että ihminen sijoittaa Jumalaan mielikuvan vanhemmasta ja itse hän asettuu lapsen rooliin. Sielunhoito antaa mahdollisuuden näiden mielikuvien tutkimiseen. Rukous ja keskustelu ovat lähellä toisiaan. Keskustelussa esille tulleet asiat voidaan puhua rukouksessa Jumalalle, jolloin ihmisen ahdistus saa sanat. Rukous ei aina tarvitse sanoja; hiljainen huokauskin tulee kuulluksi. Aila Kemppainen vt. kirkkoherra HENGENPITIMIKSI Sana Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.' Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa? Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut? Milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja kävimme sinun luonasi?' Kuningas vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.' Matt. 25:34 40 Pe Kristittyjen ykseyden rukouspäivä Miika 6:6 8, Hepr. 13:12 16, Matt. 25:34 40 La Piispa Henrik, uskon opettaja ja marttyyri Pyhän Henrikin muistopäivä Ps. 145:1 7, Jes. 52:7 10 tai Sir. 45:15 20, Hepr. 13:7 8 tai 2. Tim. 2:8 13, Joh 4:34 38 Su Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa 2. sunnuntai loppiaisesta Ps. 105:2 5, 39 42, 2. Kun. 4:1 7, tai Jes. 12:1 6, Room. 12:6 16, Joh. 2:1 11 Lasten kirkko Jeesuksen lapsuus Olemme juuri viettäneet joulua, Jeesuksen syntymäjuhlaa. Loppiainenkin on jo jäänyt taakse. Loppiaisenahan me muistelimme sitä, kuinka itämaan tietäjät kävivät tervehtimässä Jeesus-lasta. He toivat lapselle kallisarvoisia lahjoja; kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Raamatussa kerrotaan kertomus, jossa Jeesuksen perhe joutuu lähtemään pitkälle pakomatkalle Egyptiin. Kuningas Herodes pelkäsi Jeesuksen olevan uhka omalle kuninkuudelleen. Perhe palasi kotiin vasta sitten, kun enkeli antoi Joosefille unessa käskyn lähteä takaisin omaan maahansa. Tällöin Herodes oli jo kuollut ja perheen oli turvallista asettua asumaan Nasaretin kaupunkiin. HARTAUS Mistä tyhjät astiat? Tässä eräänä päivänä ihmettelimme keskustelukumppanini kanssa sitä, miten elämä on muuttunut kanssakäymisen suhteen. Ennen saattoi mennä piipahtamaan naapurissa noin vain. Ei tarvinnut erikseen sopia vierailusta, etsiä epätoivoisesti sopivaa aikaa ja stressata tarjoiluista. Enää ei välttämättä tunneta naapureita ollenkaan, ei edes maalla. Muistan lapsuudesta, miten mukavaa oli, kun tuon tuostakin joku tuli yllättäen kylään. Usein se oli naapuri tai sukulaisperhe. Ei ollut väliä, vaikka koti ei ollutkaan tiptop-kunnossa eikä tarjottavia varattu. Pääasia oli se, että saatiin vaihtaa kuulumisia ja muistella menneitä. Aikuisten tarinoita oli lapsen mukava kuunnella. Oli lämmin tunnelma, kun naisten sukkakutimet kilahtelivat ja juttu luisti! Rukous Herra, taivaan ja maan Luoja, rakastava ja armahtavainen. Me ylistämme sinua. Me rakastamme sinua. Me pyydämme sinulta anteeksi puutteitamme, erityisesti syntejämme ykseyttä vastaan. Me kiitämme sinua elämästä ja kaikista lahjoista, joita olet meille antanut. Kiitämme sinua jo saavutetuista askelista kohti ykseyttä. Sinulle Pyhä Kolminaisuus, Isä ja Poika ja Pyhä Henki olkoon ylistys ja kunnia nyt ja aina ja iankaikkisesti. Aamen. Su Ansaitsematon armo 3. sunnuntai ennen paastonaikaa (Septuagesima) Ps. 18:2 7, Jer. 9:22 23, 1. Kor. 9:24 27, Matt. 20:1 16 Su 3.2. Kristus, Jumalan kirkkauden säteily Kynttilänpäivä Ps. 48:11 15, Jes. 52:8 10, 2. Kor. 3:18 4:6, Luuk. 2:22 33 Ma-La Jumalan sanan kylvö ennen paaston aikaa Ps. 44:2 5, Jes. 55:6 11, Ap.t. 16:9 15, Luuk. 8:4 15 Su Jumalan rakkauden uhritie Laskiaissunnuntai (Esto mihi) Ps. 31:2 6, Jes. 58:1 9, 1. Kor. 13, Luuk 18:31 43 Ke Katumus ja paasto Tuhkakeskiviikko Ps. 57:2 4, 11 12, Joel 2:12 17, 2. Piet. 1:1 11 tai 1. Piet. 4:1 5, Matt. 6:16 21 tai Luuk. 13:22 30 Milloin olet muuten viimeksi soittanut naapurin ovikelloa lainataksesi vaikkapa suolaa tai kananmunia? Minä en edes muista. Ei sellaista ole enää tapana tehdä. Naapuriapu on lähes sukupuuttoon kuollut luonnonvara. Profeetta Elisan luo tuli leskiäiti huolineen apua pyytämään. Hän oli joutunut suureen ahdinkoon miehen kuoltua. Elanto ei tahtonut riittää, ja velkojat uhkasivat viedä hänen poikansa orjiksi. Elisa lupasi auttaa, mutta siihen tarvittaisiin myös naapureita. Elisa pyysi naista lainaamaan naapureiltaan paljon tyhjiä astioita. Kun leskiäiti pääsi astioineen kotiin, tapahtui suuri ihme: Astiat täyttyivät öljyllä. Leskiäiti myi öljyn ja rahoilla hän sai maksettua velkansa. Apu olisi jäänyt saamatta ilman Jeesuksen aikaan oli tavallista, että lapset osallistuivat paljon aikuisten töihin kykyjensä mukaan. Jeesuskin varmaan joutui auttamaan vanhempiaan arkisissa askareissa. Ehkäpä hän keräsi Marialle polttopuita ja auttoi Joosefia puusepän verstaalla. Ja taisipa hän hoidella pienempiä sisaruksiaankin. Raamatusta näet käy ilmi, että Jeesuksella oli sisaruksia. Kun Jeesus oli 12-vuotias, hän pääsi vanhempiensa mukana pääsiäisjuhlille Jerusalemiin. Raamatusta voimme lukea tästä Jeesuksen lapsuuden merkittävästä tapahtumasta. Jerusalemin temppelissähän Jeesus hämmästytti opettajia ja kirjanoppineita suurella viisaudellaan ja tiedoillaan taivaallisesta Isästämme. Vaikka Jeesuksen lapsuusvuosista ei ole paljon kirjoitettua tietoa, uskon kuitenkin, että Jeesus osasi jo pienenä turvautua taivaan Isään ja hänen rakkauteensa. Taivaan Isän rakkaus on sama yhä tänäkin päivänä ja siihen meikin saamme luottaa elämämme jokaisena hetkenä. Toivotankin teille kaikille taivaallisen Isämme siunausta jokaiselle päivällemme! Sari Korkkonen lastenohjaaja auttavaisia naapureita. Jumala kyllä auttaa, kun sitä häneltä pyydämme. Mutta auttamisessa hän käyttää meitä ihmisiä. Meidän osuutemme on pyytää apua ja antaa apua. Ketään meistä ei ole tarkoitettukaan selviämään yksin, vaan tarvitsemme toinen toistamme. Rohkeasti vaan pyytämään apua ja katselemaan innokkaasti ympärille, missä apua tarvittaisiin. Joskus saattaa käydä niinkin, että avunantajaa siunataan niin kuin sitä tuttavaa, joka lainasi viimeiset kanttarellinsa pakastimesta. Seuraavana päivänä hän löysi yllättäen kanttarellipaikan, jollaista ei ollut koskaan ennen nähnyt. Anja-Riitta Lukkari aluekappalainen

3 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI 3 Kajaanin seurakunnan jäseneksi kastettiin 363 lasta eroaminen ja muuttoliike verottavat jäsenmäärää Seurakunnan väkiluku jatkaa laskuaan. Jäsenmäärä oli vuoden 2012 lopussa henkilöä. Kahden viime vuoden aikana jäsenyydestä on eronnut lähes 800 henkilöä. Lisäksi viime vuonna menetettiin muuttoliikkeen seurauksena 100 jäsentä. Hautaan siunaamisia oli 301 (vuonna 2011; 313). Kajaanin seurakunta tarvitsee lähivuosina strategista suunnittelua, jotta jäsenmäärä saadaan säilytettyä. Laskevista jäsenkäyristä huolimatta Kajaanin seurakuntaan kuuluu yhä lähes 80 % kajaanilaisista. Myönteistä oli, että viime vuosi oli poikkeuksellisen hyvä liittymisten suhteen. Seurakuntaan liittyi 115 uutta jäsentä (71). Lisäksi seurakunnan jäseneksi kastettiin 363 lasta (343) eli lähes kaikki kajaanilaiset vastasyntyneet. Kirkollisia vihkimisiä oli 115 (105) ja siviilivihkimisiä 82 (61). Avioeroja kirjattiin 78 (87). Iloinen uutinen on, että lähes kaikki kajaanilaislapset kastettiin seurakunnan jäseneksi. Luterilaiseen kirkkoon kuuluu 76 % suomalaisista Vuoden vaihteessa Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului vakinaisesta väestöstä 76,3 prosenttia eli yhteensä suomalaista (77,2 % vuonna 2011). Kirkosta erosi selvästi vähemmän ihmisiä kuin vuotta aiemmin. Kirkon jäsenyyden jätti vuonna 2012 kaikkiaan henkilöä, kun edellisenä vuonna lukema oli Kirkkoon liittyi vuonna 2012 yhteensä uutta jäsentä. Liittyneiden määrä oli suurempi kuin koskaan aikaisemmin, ja se ylit- ti edellisvuoden ennätyksen, joka oli Seurakunnat kastoivat lasta vuonna Edellisvuonna kastettuja lapsia oli Kirkon jäseniä kuoli , kun vuonna 2011 kirkon jäsenistä kuoli Kirkon jäsenyydestä näyttää tulleen entistä tietoisempi ratkaisu. Erityisesti nuoret aikuiset tekevät tietoisia ratkaisuja, he ovat aktiivisimpia eroajia ja liittyjiä, Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo toteaa. Neljälle viidestä kirkon jäsenes- tä diakoniatyö on tärkeimpiä syitä kuulua kirkkoon. Tämä käy ilmi Gallup Ecclesiastica tutkimuksesta. Ihmiset arvostavat kirkon tekemää diakoniatyötä, sitä että kirkko auttaa vaikeuksissa olevia ihmisiä ja puolustaa köyhiä ja syrjäytyneitä, Keskitalo sanoo. Tiedot ovat väestörekisterikeskuksen ennakkotietoja Luvut vahvistetaan helmikuussa. Vuosina Kastetut Kuolleet Kirkolliset vihkimiset Siviilivihkimiset Liittyneet/eronneet 71/ /394 Srk:n tulleita Srk:sta poistuneita Avioerot Väkiluku (vuoden lopussa) Hautapaikkamaksut muuttuvat yhtenäisemmiksi vuoden alusta Kaikki seurakunnat määrittelevät hautasijan luovuttamiselle ja hautaamiseen liittyville palveluille maksut vuoden 2013 alusta. Siunaustoimitus kirkollisena toimituksena on maksuton. Hautaustoimen maksuja koskeva muutos kirkkolakiin tuli voimaan Maksujen määräämisessä otetaan huomioon seurakunnalle aiheutuvat todelliset kustannukset. Hautaustoimen maksuilla tulisi kattaa prosenttia hautaustoimen kokonaiskustannuksista. Kajaanin seurakunnassa tämä tarkoittaisi euron hautaustoimen maksua henkilöltä. Hautapaikasta ei peritä omakustannushintaa, koska seurakuntien saamaa yhteisövero-osuutta käytetään hautausmaan ylläpitämiseen. Suosituksen mukaan haudan avaamisesta ja peittämisestä perittävä maksu voi olla lähellä todellisia kustannuksia. Muutoksen tavoitteena on pienentää eri puolilla maata olevia eroja hautaustoimen maksuissa. Monet seurakunnat ovat aiemmin luovuttaneet hautapaikan maksutta tai aivan nimelliseen hintaan. Hautausmaiden ylläpitämiseen on käytetty myös kirkollisverotuloja. Näin kirkkoon kuuluvat ja kirkkoon kuulumattomat ovat voineet olla eriarvoisessa asemassa. Lainmuutoksella pyritään yhdenvertaisuuteen. Rintamaveteraanien ja heidän puolisoidensa osalta hautapaikkamaksuja ei tarvitse periä jatkossakaan. Muutoksella ei ole vaikutusta voimassa oleviin hautaoikeuksiin. Evankelis-luterilaiset seurakunnat ylläpitävät yleisiä hautausmaita, joihin kaikilla paikkakunnan asukkailla on oikeus tulla haudatuiksi. Hautapaikan voi pyynnöstä saada myös tunnustuksettomalta hauta-alueelta. Seurakunta työllistää ensi kesänä jälleen noin sata nuorta hautausmailla. Kirsi Pääkkönen

4 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI Kuulutus Kajaanin seurakunnan kirkkovaltuuston kokous pidetään keskiviikkona klo 18 seurakunnan virastotalossa, Linnankatu 12. Kirkkovaltuuston asialuettelo on seurakunnan jäsenten nähtävänä kirkkoherranvirastossa kuulutuspäivän ja kokouspäivän välisenä aikana klo Kirkkovaltuuston tarkastettu pöytäkirja on nähtävänä ajalla klo 9 15 kirkkoherranvirastossa. Käsiteltävät asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. Pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 4. Työjärjestys 5. Kirkkovaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaali vuosille Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan vaali vuosiksi Kirkkoneuvoston vaali vuosiksi Kirkkoneuvoston henkilökohtaisten varajäsenten vaali vuosiksi Johtokuntien jäsenten ja varajäsenten vaali vuosiksi Jäsenten nimeäminen rovastikunnallisen yhteistyön johtokuntaan vuosiksi Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat haudat ja hautamuistomerkit 12. Ilmoitusasiat 13. Valitusosoitus 14. Kokouksen päätös Kajaanissa Timo Hurskainen kirkkovaltuuston puheenjohtaja Julistus kahdesta ekumeenisesta rukouspäivästä vuonna 2013 "Elämän Jumala, johdata meidät oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan." Jes. 42:1-4 Copyright Tasavallan presidentin kanslia Oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys ovat Raamatun sanoman ytimessä. Niiden mukaisesti ihmisen tulisi suhtautua lähimmäisiinsä ja luomakuntaan. Profeetta Jesaja kirjoittaa Herran palvelijasta, joka tuo oikeuden kansojen keskuuteen. Hengen ohjaamana hän toteuttaa lähettäjänsä tahdon, kun hän tinkimättä suorittaa tehtävänsä ja tukee heikkoja ja horjuvia. Herran palvelija saattaa kaikkialla oikeuden voimaan. Kristinuskon mukaan tämä Herran palvelija on ennuskuva Kristuksesta. Uuden testamentin julistama sovitus ja sovinto koskevat paitsi ihmisen ja Jumalan suhdetta, myös meitä ihmiskunnan jäseninä ja osana luomakuntaa. Kristuksen seuraajien tulee olla Raamatun opettaman oikeudenmukaisuuden toteuttajia. Jumalanpalveluksessa toteutuu kristillinen ihanne yhteisöstä. Koolla on seurakunta, jonka jäsenet kohtaavat toisensa tasaveroisina. Seurakunta kohtaa Kristuksen, joka kristinuskon mukaan on läsnä Raamatun sanassa ja pyhässä ehtoollisessa. Jumalanpalvelusyhteisö on avoin. Sinne ovat kaikki tervetulleita ja sieltä palataan keskelle arkea, viemään eteenpäin palvelemisen ja yhteisön henkeä. Raamatun opetus oikeudenmukaisuudesta ja yhteisöllisyydestä voidaan ymmärtää myös eri uskontojen ja vakaumusten näkökulmista. Oikeudenmukaisuutta ja yhteisöllisyyttä toteuttavat ihmisoikeudet ovat yleismaailmalliset. Jokaisella yhteisön jäsenellä on oikeus työhön, hyvinvointiin ja ihmisarvoiseen elämään. Kan-sanvalta ja oikeusvaltio yhteiskunnan perusperiaatteina luovat parhaat mahdollisuudet ihmisoikeuksien toteutumiselle. Tavoitteena on, että jokainen meistä on osallinen kotiympäristönsä, oman maansa ja ihmiskunnan elämään. Olemme osa luomakuntaa, ja kestävä suhde siihen on elämän jatkumisen edellytys. Omassa lähiympäristössämme tarvitsemme rohkeutta oikeudentunnon toteuttamiseen ja yhteisön vahvistamiseen. Tehtävämme on rakentaa ehyttä Suomea, Eurooppaa ja maailmaa, jossa jokaisella ihmisellä on oma arvokas paikkansa. Ulkopuolisuudella ja osattomuudella on monet kasvot kadotetusta vanhemmuudesta koulukiusaamiseen ja rasismiin, päihderiippu- vuuteen ja kyvyttömyyteen pärjätä arjessa. Liian monta kertaa se on purkautunut silmittömänä väkivaltana ja peruuttamattomina veritekoina. Nuorten syrjäytyminen koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle on polttava ja velvoittava haaste meille kaikille. Työ syrjäytymistä ja osattomuutta vastaan koskettaa koko ihmiskuntaa. Oikeus ja velvollisuus tavoitella turvallista ja hyvää elämää itselleen ja lapsilleen kuuluu kaikille ihmisille. Toiveikkuus ja yritteliäisyys saavat talouden pyörät pyörimään. Se edellyttää tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia, joihin kuuluu vapaa liikkuvuus. Nämä asiat tulee nähdä kokonaisuutena, kun pohdimme siirtolaisuutta eurooppalaisena ja maailmanlaajana ilmiönä, sitä kuinka yksilöt ja perheet muuttavat työtilaisuuksien perässä toiseen kaupunkiin ja maahan, jopa toiseen maanosaan. Raamatun opetus ihmisten tasaveroisuudesta ja velvollisuudesta hyväksyä kaikki erilaiset lähimmäiset on tinkimätön. Se tuomitsee ahneuden ja kehottaa vieraanvaraisuuteen. Kristinusko haastaa huomaamaan lähimmäisen ja avaamaan ovia, jotta kaikki pääsisivät osalliseksi ihmisarvoisesta elämästä. Helsingissä 30. lokakuuta 2012 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Kirkkoneuvoston päätöksiä Taina-Maija Miettinen kehitysvammaistyön pastoriksi Kehitysvammaistyön pastorin virkaan on valittu pastori Taina-Maija Miettisen Kajaanista alkaen. Miettinen on teologian maisteri vuodelta 1986, papiksi hänet on vihitty 1989 sekä pastoraalitutkinnon hän on suorittanut vuonna Hän on käynyt mm. Hengellisen matkakumppanuus -kurssin (10 op) ja sairaalasielunhoitajan erikoistumiskoulutuksen (54 op). Miettinen on työskennellyt Pihlavan seurakunnassa vuosina lehtorina. Kajaanin seurakunnassa hän on ollut vuodesta 1990 alkaen mm. virallisena apulaisena, seurakuntapastorina, kappalaisena ja osa-aikaisena kehitysvammaistyön pastorina. Pastori Jorma Sutinen on vuosilomalla ja virkavapaalla ajalla kehitysvammaistyön pastorin virasta, jonka aikana Taina- Maija Miettinen toimii myös viransijaisena. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat haudat ja hautamuistomerkit Hoitamattomien hautojen kuulutusmenettelyn päätyttyä kirkkoneuvosto päätti julistaa Kajaanin vanhan hautausmaan osastoilla 1, 11 ja 12 olevat hoitamattomat hautapaikat menetetyiksi ja ottaa ne seurakunnan haltuun. Ylipuutarhuri Kirsi Pääkkönen on pyytänyt Kainuun museolta lausuntoa seurakunnalle siirtyvistä haudoista, onko niiden joukossa kulttuurihistoriallisesti arvokkaita hautoja tai hautamuistomerkkejä. Kainuun museon edustajat amanuenssi Raili Kauppila ja rakennustutkija Rauni Laukkanen pitivät Vanhan hautausmaan säilytettävinä hautoina tai muistomerkkeinä esimerkiksi Kajaanin historiaan olennaisesti vaikuttaneiden henkilöiden hautoja, yksilöllisiä muistomerkkejä, eri aikakausille tyypillisiä muistomerkkejä, tai muulla tavoin puhuttelevia hautoja, viime vuosisadan vaihteesta olevia hautoja tai sitä vanhempia hautoja. Heidän toiveenaan oli myös, että haudat kunnostettaisiin ja muistomerkit säilytetäisiin omilla paikoillaan, alkuperäisessä ympäristössään. Katselmuksessa käytiin läpi kaikki 81 hautaa, joita ei ollut kunnostettu kehotuksesta huolimatta. Tällä kertaa säilyttämisen perusteena oli pääasiassa muistomerkin rakenteeseen tai ulkonäköön liittyvät seikat, yhteensä 20 muistomerkissä. Hautapaikkoja näissä haudoissa on hautakirjanpidon mukaan yhteensä 33. Kyseisten hautojen arvioitu peruskunnostus maksaa noin euroa, joka sisältää myös perennaistutukset. Lisäksi ylläpitohoidosta tulee noin 700 euron vuosikustannus. Kirkkoneuvosto päätti, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden hautojen ja hautamuistomerkkien hoitamisesta tehdään esitys kirkkovaltuustolle sen jälkeen kun Kajaanin vanhan hautausmaan sukuhauta alueen hoitamattomien hautojen kuulutusmenettely vuosilta on loppuun saatettu ja kokonaistilanne niistä haudoista, jotka tulevat seurakunnan haltuun, on selvillä. Kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle, että se merkitsee asian tässä vaiheessa tiedoksi. Perheneuvojan tehtävien hoitaminen Kirkkoneuvosto valitsi sosiaalihuoltaja, ET perheterapeutti, psykoterapeutti Hilkka Määtän perheneuvojaksi (50 %) ja perheneuvojan tehtävien hoitajaksi (50 %) ajalle

5 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI 5 Vuoden vanhus Saimi Tikkanen: Ikääntyminen arvoonsa Jeesuksen esimerkkiä noudattaen kirkko ja kristilliset seurakunnat ovat olleet aloitteen tekijöinä monissa yhteiskunnallisissa uudistuksissa, kuten köyhäinhoidossa, kodittomien ja vanhusten palvelualoilla. "Suomesta löytyisi rahaa vanhusten hoitotyöhön, jos asenteet ja ikäihmisten kunnioittaminen olisivat kohdallaan", Saimi Tikkanen muistuttaa. Vuoden vanhus harrastaa monipuolisesti liikuntaa, yhtenä niistä sauvakävelyä. Työ on useimmiten saanut alkunsa avarakatseisten ja lähimmäisiään rakastavien ihmisten vapaaehtoistyöstä. Pian myös kunnat ja erilaiset järjestöt ovat tulleet mukaan samaan toimintaan. Niinpä heti sotien jälkeen, eli vuonna 1949 maahamme perustettin erityinen Vanhustyön Keskusliitto. Siihen kuuluu tällä hetkelläkin yhteensä 350 järjestöä, joiden ohjelmassa on myös vanhustyö huomioitu. Moniin kuntiin on Vanhusneuvoston alotteesta nimitetty jo erityinen vanhusneuvosto. Käytännössä sen mahdollisuudet toimia ikäihmisten hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäjinä jäävät kuitenkin verrattain vähäisiksi. Nykysessä yhteiskunnassa ikäihmisiä ei arvosteta, vaan heitä pidetään lähes kaatopaikkakamana. Raha näyttää ratkaisevan kaiken: ei ole varaa palkata kodinhoitajia eikä palvelutaloihin auttavia käsiä ja jalkoja. Yksinäiset vanhukset kärsivät melkein poikkeuksetta masennuksesta, kun ei ole ketään, joiden kanssa juttelisi. Laitoksissa taas vanhukset nääntyvät ihan konkreettisesti jopa nälkään tai janoon, kun kenelläkään ei ole aikaa syöttää eikä juottaa heitä. Kun oma äitini Pohjanmaalla yli 90-vuotiaana joutui vanhainkotiin, huomasimme siellä käydessämme, että ruoka-annokset vietiin pois, vaikka äiti ei usein ollut koskenutkaan niihin. "Ei ole nälkä, ei maistu", hän valitti, mutta kun lähiomaiset rupesivat säännöllisesti auttamaan häntä ruokailussa, niin jopas alkoivat ateriatkin maistua. Kunto kohentui, ja hän halusi pian nousta myös sängystä ylös ja liikkua. Se ei ollut suotavaa, vaan hänelle ruvettiin antamaan ruhoittavia lääkkeitä, että "mamma pysyisi pe- tissä, eikä liikkuessaan vahingoittaisi itseään". Pyynnöstämme asiaton lääkitys lopetettiin ja lähiomaiset alkoivat avustaa äitiä säännöllisesti myös liikkumisessa. Näin hän eli mielestämme verrattain tyytyväisenä peräti 94-vuotiaaksi. Uskallan väittää, että Suomessa on kyllä rahaa, ja sitä löytyisi varmasti myös vanhusten hoitotyöhön, jos asenteet ja ikäihmisten kunnioittaminen olisivat kohdallaan. Perinteiset arvot näyttävät kuitenkin päättäjiltä unohtuneen, tai ehkä ne on tietoisesti työnnetty syrjään. On paljon muita asioita, joihin päätökset on jo ennalta sidottu. Rahavirrat on ohjattava sen mukaisesti. Mielenkiintoista on nähdä, toteutuuko kauan suunnitteilla ollut vanhuspalvelulaki koskaan, ja millaisena se toteutuu, jos joskus toteutuu. Varminta on siis vanhustyössä jälleen kerran turvautua taas vapaaehtoistyöhön ja lähimmästen apuun. Siksi on todella ilahduttavaa, että kirkon tämän vuoden yhteisvastuun kotimaisen työn yksi tärkeimmistä kohteista onkin vanhustyö ja ikäihmisten auttaminen, välittävä yhteisö. Saimi Tikkanen vuoden vanhus Kaisa Rönkä Haettavana Heimo Haverinen Diakonian virka avoinna Seurakunnassa on seitsemän diakonian virkaa ja työnjakokirjalla sovitaan kullekin kuuluvat tehtävät. Ainakin aluksi valittu tulee tekemään aluetyön lisäksi yhteiskunnallista työtä sekä suru- ja omaishoitajatyötä. Virkaan valittavalta edellytetään diakonian virkatutkintoa tai sellaista ammattikorkeakoulututkintoa, joka antaa piispainkokouksen hyväksymän kelpoisuuden kirkon diakoniatyön virkaan. Palkkaus on vaativuusryhmän 502 mukainen. Valitun on ennen viran vastaanottamista esitettävä lääkärintodistus terveydentilastaan sekä rikostaustan selvittämislain (504/2002) edellyttämä rikosrekisteriote. Virka täytetään kuuden kuukauden koeajalla. Lisätietoja antavat vt. kirkkoherra Aila Kemppainen, puh ja vastaava diakonian viranhaltija Elina Ingman, puh , sähköpostilla etunimi.sukunimi@evl.fi. Kirkkoneuvostolle osoitettavat hakemukset on toimitettava per- jantaihin klo 15 mennessä osoitteella Kajaanin seurakunta, PL 87 (Linnankatu 12), Kajaani. Kuoreen merkintä "diakonian virka". Seurakunnassa kesätyötä osaaville ihmisille! Tiimeihin tarvitsemme määräaikaisiin virkoihin ja tehtäviin: yhden sairaalateologin kaksi rippikouluteologia kaksi kesätyöntekijää nuoriso-/ rippikoulutyöhön yksi/kaksi kesäkanttori(a) rippikoulutyöhön Nuorisotyössä on tehtäviä rippikoulujen lisäksi myös varhaisnuorten leireillä ja retkillä. Etusijalla valinnassa ovat kirkon virkaan opiskelevat. Palkkaus on virkaehtosopimuksen mukainen. Hakemukset on toimitettava paperitulosteina viimeistään osoitteella Kajaanin seurakunta, PL 87, Kajaani. Mukaan on liitettävä kopiot tärkeimmistä opiskelutodistuksista sekä kooste työhistoriasta. Kuoreen merkintä "kesätyöntekijä". Lisätietoja antavat sairaalapastori Teuvo Partanen, puh , teuvo.partanen@evl.fi, vastaava nuorisotyönohjaaja Heimo Haverinen, puh , heimo.haverinen@evl.fi, seurakuntapastori Antti Minkkinen, puh , antti.minkkinen@ evl.fi ja kanttori Erkki Tyni, puh , erkki.tyni@evl.fi Kesätyöhön hautausmaille Hakuaika Kajaanin seurakunnan hautausmaille kesätyöhön alkaa maanantaina ja päättyy keskiviikkoon klo 15 mennessä. Kesätyötä voivat hakea vuoden 2013 aikana 16 vuotta täyttävät tai sitä vanhemmat. Hakulomakkeita saa seurakunnan neuvonnasta, Linnankatu 12 virastotalon aukioloaikoina ma-pe klo 9 15 ja lisäksi torstaisin kirkkoherranvirastosta klo Valituille ilmoitetaan asiasta kirjeitse. Lapsityön Marita Karvinen ja Leena Karjalainen ottivat ilolla vastaan Konttorikolmio ja AV-kolmio Oy:n lahjoituksen Mika Määtältä. Kannettava tietokone ja videotykki lapsityön käyttöön Konttorikolmio ja AV-kolmio Oy:n Mika Määttä luovutti Kajaanin seurakunnan lapsityölle videoprojektorin ja kannettavan tietokoneen (arvo ). Välineet tulevat lapsityön käyttöön koulutuksissa, perhetapahtumissa ja lasten kanssa erilaisissa tilanteissa. Konttorikolmio on vuonna 1991 perustettu toimisto- ja it-tarviketukku, jolla on nykyaikaisten av-järjestelmien ja tulostusratkaisujen asiantuntemus. AV-kolmio on erikoistunut nykyaikaisiin audiovisuaalisiin järjestelmiin.

6 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI Yhteisvastuu 2013 auttaa yksinäisiä vanhuksia 30 vuoden kuluttua lähes kolmannes suomalaisista on yli 65-vuotiaita ja vanhusten määrä kaksinkertaistuu nykyiseen verrattuna eli kolmasosa tämän päivän vanhuksista kertoo kärsivänsä yksinäisyydestä. Syrjäytyneiden vanhusten todellista määrää ei tiedä kukaan. Moni iäkäs ihminen jää tahtomattaan vangiksi omaan kotiinsa, kun liikuntakyky heikkenee, eikä ulos pääse enää ilman apua. Eristyksiin jäänyt vanhus kokee suurta inhimillistä kärsimystä elämän tarkoitus ja arvo tuntuvat kadonneen. Suomessa etsitään koteihinsa jääneitä vanhuksia Vuoden 2013 Yhteisvastuukeräyksestä saadut varat käytetään vanhusten auttamiseen. Yhteisvastuukeräys käynnistää etsivän vanhustyön projektin, jonka kohderyhmänä ovat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat yksinäiset, eristäytyneet tai syrjäytyneet vanhukset. Keräyksen esimiehenä toimii Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola. Keräysvaroin etsitään koteihinsa yksin jääneitä heikko-osaisia vanhuksia, selvitetään heidän tilanteensa ja ohjataan heitä palvelujen piiriin. Vanhusten vertaistukihenkilöiksi koulutetaan vapaaehtoisia, muun muassa aktiivisia vanhuksia, jotka haluavat jakaa arkeaan ikäistensä kanssa. Apuna vanhusten löytämisessä toimii hankkeessa rakennettava lähiverkosto, joka koostuu ihmisistä, jotka kohtavaat vanhuksia arkisissa tilanteissa. Esimerkiksi lähikauppojen ja -liikenteen, apteekkien ja ruokajakelupisteiden työntekijät sekä naapurit, sukulaiset ja tuttavat voivat vinkata heikko-osaisesta vanhuksesta. Projekti toteutetaan yhteistyössä Kirkkopalvelujen Kehittämiskeskus Tyynelän ja seurakuntien diakoniatyön kanssa. Kambodžassa rakennetaan parempaa arkea Yhteisvastuun vuoden 2013 ulkomaisena esimerkkikohteena on Kambodža, jossa keräysvaroin tuetaan syrjäisten ja köyhien maaseutualueiden kehityshanketta. Erityisesti nostetaan esille kambodžalaisvanhusten arkea, jota kylien elinolosuhteiden kokonaisvaltainen parantaminen helpottaa. Kambodžassa lapset ovat perinteisesti pitäneet huolta ikääntyvistä vanhemmistaan. Jos lapsia tai lähisukulaisia ei ole, vanhusten asema on hyvin heikko. Eläkejärjestelmää tai vanhusten tukipalveluja ei ole. Selviytyäkseen joka päiväisestä arjestaan, vanhusten on työskenneltävä elämänsä viime metreille saakka, kunnostaan ja voimistaan välittämättä. Kylien vastuuhenkilöjä koulutetaan suunnittelemaan ja toteuttamaan ihmisten elämää helpottavia rakennushankkeita kuten teitä, kaivoja, vesivarastoja ja puuta säästäviä liesiä sekä käyttämään uudenlaisia viljelymenetelmiä ja riisilajikkeita. Kylissä järjestetään myös kansalais- ja ihmisoikeuskoulutusta sekä opetetaan ihmisiä varautumaan katastrofeihin, kuten ilmastonmuutoksen myötä pahentuneeseen kuivuuteen tai hallitsemattomiin tulviin. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu. Yhteisvastuukeräyksen avaus järjestetään 3.2. Kajaanissa ja Vuolijoella. Kun tulet rohkeasti mukaan arkienkelien joukkoon, palkaksi saat hyvän mielen ja kerääjänä autat konkreettisesti hädänalaisia lähimmäisiäsi. Kaisa Rönkä Keräyspäällikkö Kaija Patronen on tehnyt yli kymmenen vuotta pyyteetöntä työtä Yhteisvastuun hyväksi. Yksinäinen kambodzalaisvanhus työskentelee selviytyäkseen 82-vuotias rouva Loeng (vas.) työskentelee yhä hankkiakseen elantonsa. Moni vanhus jakaa saman kohtalon. yhteisvastuukeräys Keskimääräinen eliniänodote on Kambodžassa 63 vuotta. Muutaman vuoden takaisen tutkimuksen mukaan maaseudulla asuvista yli 60-vuotiaista kambodžalaisista peräti 68 prosenttia oli edelleen töissä. Kambodžaa 1970-luvulla kauhulla hallinneiden punakhmerien aikana naiset sinnittelivät pakkotyössä riisipelloilla ja ojankaivuussa. Me selvisimme, mutta lapsillemme ei käynyt yhtä hyvin, rouva Mieng kertoo. Aviomiehensä lisäksi hän menetti kaikki neljä lastaan. Kaksi poikaa pakotettiin punakhmerien joukkoihin, toiset kuolivat nälkään ja tauteihin. Rouva Loengin seitsemästä lapsesta kolme on elossa. Minulla ei ole omaa maata, eikä omaa kotia. Myös veden kantaminen on hankalaa. Pysyn hengissä naapureideni hyväntahtoisuudesta. He antavat minun asua tässä ta- lossa ja tuovat joskus ruokaa, rouva Mieng kertoo. Rouva Loengin kanssa autamme myös toisiamme. Kun toinen meistä saa ruokaa, jaamme sen keskenämme, vanhus kuvailee. Ennen keräsimme yhdessä metsästä kasveja, joita myimme ja joista keitimme erilaisiin vaivoihin auttavia juomia, Moeur Mieng muistelee lämmöllä yhteisiä hetkiä. Nyt en enää jaksa kävellä pitkälle ja ystäväni jatkaa työtämme yksin, hän huokaa. Ikä painaa myös hämmästyttävän pirteän oloista rouva Loengia. Välillä tunnen olevani lopen uupunut, mutta pakotan itseni ulos kävelemään. Myyn keräämiäni kasveja ja banaaninlehdistä punomiani keittiötarvikkeita, sisukas rouva Loeng täydentää. Levolle ei ole sijaa, vaikka takana on pitkä ja raskas elämä. Salla Peltonen Ole arkienkeli. Osallistu Yhteisvastuukeräykseen. OSALLISTU: Tule rohkeasti mukaan Yhteisvastuun enkelijoukkoon. Katso vinkit osoitteesta www. yhteisvastuu.fi, mitä hauskaa ja helppoa sinä voisit keksiä hädänalaisten lähimmäistemme auttamiseksi. Voit ilmoittautua myös yhteisvastuukerääjäksi, p Palkaksi saat hyvän mielen. LAHJOITA: Kajaanin seurakunnan Yhteisvastuukeräystilille FI Lähetä tekstiviesti numeroon APU5 (5 ) tai APU10 (10 ) Soita (10,18 / puh + pvm) tai (20,12 / puh + pvm) Keräyslupa 2020/2012/2493.

7 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI 7 Kamarin kevätkausi alkoi iloisissa tunnelmissa Karoliinan Kamarin kevätkauden aloitusta vietettiin torstaina 10. tammikuuta. Iloisen puheensorinan ohessa laulettiin ja vaihdettiin kuulumisia. Kaisa Rönkä Elvi Heikkinen oli tullut paikalle, koska Kamarilla vallitsee aina hyvä yhteishenki. Olen ollut Kamarin toiminnassa 12 vuotta ja vetänyt niistä kolmisen vuotta Tarinatupaa. Tarinatuvassa meillä on noin 20 henkilöä. Kahvittelemme, juttelemme ja laulamme sekä nautimme yhdessäolosta. Kaikki saavat tuottaa omaa ohjelmaa, Elvi kertoo. Tarinatuvan ja yhteislauluhetken lisäksi vanhukset voivat osallistua Kamarin järjestämään Äiti Teresa -peittopiiriin, Sotiemme veteraanien kerhoon ja Poltiovertaistukiryhmään sekä jumpparyhmiin ja hartaushetkiin. Vuosien saatossa Kamarin toiminnasta on tullut Elville henkireikä. Viikko on lyhyempi, kun käy täällä. Tervetuloa kaikki mukaan!, Elvi toivottaa. Elvi Heikkinen ja Hannele Kähkönen kutsuvat Karoliinan Kamarille iloisen toiminnan pariin. Vapaaehtoistyö antaa sisältöä elämään Hannele Kähkönen keittää kahvia ja tuo pöytään kakun. Kähkönen on aloittanut vuonna 2005 Kamarilla vapaaehtoisena. Tiesin heti, kun tulin Kamarille, että tämä on minun paikkani. Tunnelma oli lämminhenkinen, Kähkönen hymyilee. Kamarilaiset hoitavat akuutit avunpyynnöt, ystäväpalvelu sekä hoitolaitoskäynnit. Hoitolaitoskäynteihin kuuluu ikäihmisten laulattamista ja ulkoiluttamista. Hannele on osallistunut mm. vanhusten ryhmäulkoiluttamiseen. Vapaaehtoistyö antaa sisältöä elämään ja tuttuja ihmisiä. Ihmisillä on tarve kuulua johonkin, ja minulle se ryhmä on kamarilaiset. Va- paaehtoistyö antaa paljon myös itselle. Kun näkee, että toinen ilahtuu, tulee itsekin hyvälle tuulelle. Aina mukava tulla Anna Keränen on yksi Kamarin pitkäaikaisjäsenistä. Iloisesti hymyilevän 91-vuotiaan muisti toimii kirkkaasti. Kymmeniä vuosia toiminnassa mukana ollut Anna näkee ryhmissä toisia ja verkostoituu. Kamarille on aina mukava tulla. Tämä on monen yksinäisen vanhuksen kohtaamispaikka. Yhteisvastuukeräys tukee tänä vuonna yksin jääneitä heikko-osaisia vanhuksia ja ohjaa heitä palvelujen piiriin. Vaikka asunkin yksin, käyvät läheiseni katsomassa minua. Lisäksi voin tulla aina Kamarin toimintaan mukaan, jos aika käy pitkäksi, Anna toteaa. Kaisa Rönkä Karoliinan Kamarin ohjelma luettavissa sivulta 11. Teatteri ILMI Ö. ilahdutti hoivakotien ikäihmisiä Teatteri ILMI Ö. kiersi ilahduttamassa ikäihmisiä ja hoitohenkilökuntaa hoivakodeissa joulukuussa. Vanhukset kiittelivät näytelmästä, joka peilasi heidän oman elämänsä tuntoja. Ikäihmisille suunnattu joulunäytelmä sisälsi hyvää mieltä ja ajatuksia joulun merkityksestä. Varsinkin miesten keskuudessa kiinnostusta ja keskustelua herätti näytelmässä käytetty bussilavaste: bussin ikä ja vuosimalli sekä valmistuspaikka, diakoniatyöntekijä Anneli Kemppainen kertoo. Seurakunnan kutsusta Kajaaniin saapunut teatteriryhmä esitti Enää kilometri jouluun -näytelmän Arvola-koti 1:n, hoitokoti Kallion ja palvelukeskus Ulpukan vanhuksille ja hoitohenkilökunnalle. Teatteriryhmä piti myös esityksen Karoliinan Kamarin ja Palvelevan Puhelimen vapaaehtoisille. Yksi esitys oli avoin kaikille ja se järjestettiin yhteistyössä Kajaanin seurakunnan ja kaupunginteatterin kanssa. Näytelmän käsikirjoituksesta ja musiikista vastasi Jari Rättyä. Muita esiintyjiä olivat Anne Korhonen, Kaisa Koskinen ja Minna Savin. Teatteriryhmä otettiin ilolla vastaan hoivakodeissa. Vanhukset kiittelivät näytelmästä ja olivat ilahtuneita, kun saivat esityksen jälkeen jakaa kokemuksiaan näyttelijöiden ja työntekijöiden kanssa. Moni peilasi keskustelussa oman elämänsä tuntoja näytelmän tarinan pohjalta, Kemppainen kertoo. Idea hoivakodeissa kiertävästä teatteriesityksestä lähti aidosta tarpeesta käsin. Hoitohenkilökunta oli mielissään siitä, että vanhuksille järjestetään tällaista virkistystä. Näytelmiä toteutetaan harvemmin laitoksissa asuville vanhuksille, Kemppainen sanoo. Kaisa Rönkä Anneli Kemppainen Vanhukset kiittelivät näytelmästä ja olivat ilahtuneita, kun saivat esityksen jälkeen jakaa kokemuksiaan näyttelijöiden ja työntekijöiden kanssa.

8 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI Kaisa Rönkä "Kehitysvammaiset ovat olleet elämäni ihmisiä", Jorma Sutinen sanoo. Kuvassa Hanna Komulainen kynttiläristillä rippikoululeirin jumalanpalveluksessa. Jätän taakseni upean työn ja upeat ihmiset Oli tammikuu 1986, kun toimiessani vielä Vieremän seurakunnan kirkkoherrana minut valittiin Kainuuseen kehitysvammaistyön papin virkaan. Tieto herätti laajaa ihmetystä ja eri puolilta kuulemani kommentit olivat jopa tylyjä: "Kuinka saatat lähteä noin halpaarvoiseen virkaan? Kehitysvammaisen opettamisen hyöty on plus miinus nolla. Kuinka luulet jaksavasi tehdä koko pitkän työhistoriasi ajan sellaista työtä?" Aloitin työni Kainuussa lähes nollapisteestä, sillä olin vasta perustetun viran ensimmäinen viranhaltija. Työkenttä, työnkuva ja työmetodit olivat sumun peitossa. Oli pakko lähteä liikkeelle hahmottamaan paikkoja, ihmisiä ja työn rakennetta. Tarvitsin yhteyttä kehitysvamma-alan osaajiin. Samalla kun tapasin kehitysvammaisia, keskustelin paljon omaisten, hoitajien, erityisopettajien ja hallintoväen kanssa. Hain ammattitaitoa ja työkokemusta kirkon kehitysvammatyöntekijöiden neuvottelupäiviltä sekä muista alan koulutustapahtumista. Erämaa alkoi vähitellen jäsentyä. Tietämättömyys ja epävarmuus muuttuivat aktiiviseksi, oma-aloitteiseksi työksi ja aloin löytää myös persoonallista työtapaani. Valtakunnan tasolla kehitysvammatyön avainsanoja olivat normaaliuden ja integraation käsitteet. Ne merkitsivät sitä, että kehitysvammainen sai yhteiskunnassa osakseen normaalipalvelut ja että hän luontevasti liittyi täysivaltaisena ja tasavertaisena kansalaisena muiden joukkoon. Myös kirkko seurasi yhteiskunnan tekemiä linjauksia. Se näkyi erityisesti kehitysvammaisten jumalanpalvelusten ja rippikoulujen kehittämisenä heidän osallistumisja ymmärtämiskykyänsä vastaaviksi erityistilanteiksi, joissa kaikki mahdolliset kynnyskysymykset pyrittiin selvittämään tarkkaan. Rippikoulut huikaiseva haaste Tulin kirkon kehitysvammatyöhön vaiheessa, jolloin etenkin rippikoulutyössä mentiin rohkeasti eteenpäin. Kirkon kehitysvammatyöntekijät olivat nopeasti ajan tasalla soveltaessaan vaikeasti vammaisten harjaantumisopetuksessa käytettyjä menetelmiä tuoreeltaan aloitettaviin vaikeasti vammaisten rippikouluihin. Vaikeasti vammaisten rippikoulusuunnitelman hyväksyminen piispainkokouksessa 1988 motivoi minua henkilökohtaisten työtaitojeni syventämiseen. Suunnitelma sisälsi muutamia konkreettisia tavoitteita jumalanpalvelusta, ehtoollista ja konfirmaatiota koskien, mutta muuten siinä todettiin vain yleisellä tasolla, että rippikoulussa käytettäisiin "ruumiinkieltä" ja sanat korvattaisiin ihmisillä. Uskon kaikkien kollegojeni joutuneen vaikeasti vammaisten rippikoulun aloittamisvaiheessa luovaan kriisiin. Itse pohdin paljon sitä, miten pappi voi ylipäänsä toimia informaatioon perustuvan sanojen käytön ulkopuolella. Noissa pohdinnoissani jouduin etsimään raamatun yksinkertaisinta perusajatusta, "raamattua parin sanan paketissa" oman lempiajatukseni mukaan. Tultuani vakuuttuneeksi, että raamatun teoreettinen uskonlause "Jumala on rakkaus" voidaan teologisesti vaivatta muuntaa käytännölliseksi uskonlauseeksi "Rakkaus on Jumala", sain työhöni tarvittavan rohkeuden. Ymmärsin, että vain rakkautta, hyväksymistä ja huolenpitoa osoittamalla kehitysvammaiselle tulee konkreettiseksi Jumala. Käytännössä se merkitsi evankeliumin välittämistä aistien kautta ja kehonkielen kytkemistä jumalanpalveluselementtien yhteyteen. Ehdin pitää työparieni Anja Koskisen ja Anneli Kemppaisen kanssa toiminta-aikanani lähes 50 kehitysvammaisten erityisrippikoulua. Alkuaikoina rippikoululeirit olivat kymmenen vuorokauden mittaisia. Niiden pitämiseen oli erityinen tarve, sillä suuri osa Kainuun kaikista kehitysvammaisista oli rippikoulun käymättömiä. Vasta 2000 luvun alussa alkoi olla tilanne, että rippikoulut täyttyivät varsinaisen rippikouluikäluokan oppilaista. Rippikoulutyöstä ovat erityisesti jääneet mieleen Kuusanmäen hauraat ja hennot henkilöhahmot, joista moni on jo siirtynyt enkelten seuraan. Oli liikuttavaa kantaa näitä kevyitä, kasvoiltaan tavattoman kauniita ja suurisilmäisiä rippikoululaisia kynttiläristille. Monissa niissä hetkissä oli mykistävän syvää pyhän tuntua. Nämä ystävät todistivat Kristuksesta ruumiillaan. He olivat pieniä ja haavoittuneita viinipuun versoja, jotka tiukasti kiertyivät Kristuksen ristinpuun ympärille. Yhteyttä ja iloa työssä Työkenttänäni ovat olleet kaikki Kainuun kunnat ja seurakunnat. On ollut suuri lahja saada vierailla kaikissa niissä kehitysvammahuollon toimintakohteissa, joihin olen käyntejäni pyytänyt. En ole kertaakaan kokenut, että olisin ollut työkohteissani jokin ulkopuolelta tullut kummajainen. Sitä vastoin olen tuntenut, että jo varhain käsitteeksi tullut "oma pappi" on synnyttänyt niin kehitysvammaisissa kuin heidän omaisissaan ja hoitohenkilökunnassaan paljon iloa ja turvallisuutta. Muistan, kuinka moniin juhlatilaisuuksiin saapuessani kehitysvammaiset ystävät juoksivat syliini ja sain tuntea jatkuvaa läpsettä itseäni vasten. Kehitysvammaisten työyhteisöt ovat olleet erinomaisen hienoja yhteyden paikkoja senkin takia, että meitä on kantanut kokemus samais- tumisesta yhteiskunnan pieniin ja vähäosaisiin. Olemme myös kokeneet tekevämme työtä, jonka arvostus perushoitotasolla on vaatimaton ja palkkataso matala. Mutta siitä huolimatta me monet olemme vuosikymmenten ajan pysyneet paikallamme, sietäneet usein hyvin vaativia ja raskaitakin tilanteita. Olemme tarvinneet ja tukeneet toisiamme, säilyttäneet myönteisyytemme ja huumorimme elämän pienten ilojen avulla. Olemme tarvinneet toisiamme myös Kuusanmäen palvelukeskuksessa ja avohuollon palvelukodeissa tapahtuneissa surun ja kuoleman kohtaamisissa. Olemme usein toimittaneet saattohartauden avoimen arkun ääressä omaisten, hoitohenkilökunnan ja asukastovereiden läsnä ollessa. Olemme yhdessä kunnioittaneet jokaisen kehitysvammaisen ainutlaatuista elämää ja tunteneet monesti pitkän hoitosuhteen mukanaan tuomaa aitoa surua. Kehitysvammaiset ihmisyyden ytimessä Myönteisyyden lähteitä ovat syvimmässä mielessä olleet kehitysvammaiset itse. Oman työni puolesta olen katsonut heitä tietoisesti ihmisarvon, fransiskaanisen usus pauper periaatteen ja hengellisen esikuvallisuuden näkökulmasta, vaikka tiedän että työalasta riippuen näkökulmia on monta. Kehitysvammaisten suoruus, mutkattomuus ja vilpittömyys ovat roolitonta ja läpinäkyvää yhden kuvan ihmisyyttä. Sellaisena se on vastakohta älyl-

9 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI 9 listen ihmisten valheellisuudelle, petollisuudelle ja monimielisyydelle. Siellä missä on vähemmän maineikkuutta, on enemmän vapautta. On lupa olla oma itsensä, ei tarvitse yltää omien rajojensa ulkopuolelle. Uskon vahvasti, kuten Albert Schweitzer on sanonut, että "kehitysvammaiset ovat lahja ihmiskunnalle". He pehmentävät, inhimillistävät ja yhteisvastuullistavat elämää ympärillämme. He haastavat meitä vastakulttuuriin, ponnistelemaan yleisen, yksisuuntaisen elämänmenon vastavirtaan. "Mikään ei ole niin ikävää kuin elämänmenon tasasuhtaisuus, ei mitään vaihtelua maastossa, ei ainoatakaan oikkua rakennustavassa, ei yhtään poukamaa. Tasasuhtaisuus on ikävyyttä, ja ikävyys on surun sisin syvyys. Epätoivo haukottelee", kirjoittaa Victor Hugo. Kehitysvammaiset ovat eturivin ihmisiä, ensimmäisiksi asetettuja viimeisiä. Seurakunnassa he ovat yhteisön sydämessä, ytimessä ja keskuksessa. He eivät jätä meitä elämään pinnalle, vaan haastavat meitä etsimään elämän syvyyttä. Jumala itse on Syvyys. Syvemmälle elämässä ihminen voi mennä vain yhä uusiksi tulevien pintojen kautta. Syvyyden äärimmäisellä pohjalla on Yksinkertaisuus. Se on Syvyyden ainoa synonyymi. Uskon, että kehitysvammaiset ovat tätä Syvyyttä kaikkein lähimpänä eläviä ihmisiä. Onko pappi parempi olla mitenkään? Ensimmäisenä työpäivänäni liki 27 vuotta sitten kuljin Kuusanmäen pihakäytävillä ja mietin, miten selviäisin uusien elämäni ihmisten kanssa. Siinä hetkessä vastaani käveli eräs Väinö, joka tiesi minun olevan uusi pappi ja teki hämmentävän kysymyksen: "Onko pappi parempi olla mitenkään?" Olin pökertynyt ja yritin sanoa jotakin huitovien liikkeitteni ja kielelle juuttuneiden sanojeni kautta. Sitten kuitenkin kiersin käteni Väinön ympärille tiukkaan halausotteeseen ja sanoin: "Tässä ja nyt meidän on hyvä olla!" Väinön kasvot levisivät onnelliseen, tyytyväiseen hymyyn. Siitä lähtien tämä jo edesmennyt opastajani on ikään kuin aina huutanut perääni ja sanonut: "Jatka vain pappi tällä linjalla!" Tämän Väinön upean esimerkin kautta haluan kiittää kaikkia kehitysvammaisten omaisia, työtovereita, yhteistyössä mukana olleita yhdistyksiä, Kainuun seurakuntia ja Kajaanin ortodoksista seurakuntaa todella antoisan yhteistyön vuosikymmenistä! Jätän taakseni upean työn ja upeat ihmiset. Erityisesti kiitän vielä valtavan hienoa Kajaanin seurakuntaa, sen työtovereita ja luottamushenkilöitä. On ollut ilo ja siunaus tehdä työtä täällä. Parempaa työyhteisöä pystyisin tuskin kuvittelemaan. Jääkäämme kaikki Pyhän Kolmiyhteisen Jumalamme huomaan! Jorma Sutinen kehitysvammaistyön pastori Messu ja Jorma Sutisen eläkkeellelähtöjuhla järjestetään su klo 12 alkaen Lehtikankaan kirkossa. Ero ei ole kenellekään helppo ratkaisu. Siksi olisi viisautta uskaltautua avoimesti pohtimaan, vieläkö suhteen jatkumisen hyväksi voisi tehdä jotakin, ja myös sitä, mitä kaikkea ero käytännössä toisi tullessaan. Loma-aikoina tarkastellaan parisuhdetta Parisuhde on ihan erityinen ihmissuhde. Parhaimmillaan se on elämämme antoisin, mutta samalla myös haastavin ihmissuhde erilaisine vaikeuksineen ja kriiseineen. Tutkimusten mukaan parisuhdetyytyväisyys laskee 4-5 vuoden kuluttua yhteen menosta. Tämä voi johtaa vuosikausien etääntymiseen tai lopulliseen eroon. Monesti ajatus erosta syntyy epäonnistumisen kokemuksesta parisuhteessa. Yrityksistä huolimatta ongelmia ei ole saatu ratkaistua. Loman jälkeen ero Avioerohakemuksia tulee käräjäoikeuteen eniten tammi- ja elokuussa, loman tai pitemmän vapaan jälkeen. Siihen löytynee erilaisia syitä. Joko: "Olen odottanut sopivaa aikaa ottaa ero puheeksi puolison kanssa. Nyt lomalla, joulunpyhien aikana, on aikaa istahtaa ja keskustella erosta." Tai: "Odotin niin yhteistä aikaa ja tekemistä puolison kanssa, nyt kun olis ollut siihen mahdollisuus. Mutta ei se onnistunut. Ei tästä taida mitään tulla. Parempi lähteä eri suuntiin." Apua kannattaa hakea Selvityksen mukaan parit odottavat ongelmissaan keskimäärin kuusi vuotta, ennen kuin lähtevät hakemaan apua. Jos vaikeuksiin tartuttaisiin vähän aikaisemmin, niiden työstäminen tuottaisi paremmin tulosta. Ero on aina raskas, aikaa ja voimia vievä prosessi. Parisuhteen päättyminen on usein valtava pettymys epäonnistumisen tunne voi olla musertava. Siinä joutuu käymään läpi monenlaisia tunteita - surua, syyllisyyttä, hylätyksi tulemista, arvottomuuden tunnetta, yksinäisyyttä. Erityisesti pienten lasten vanhemmat joutuvat miettimään, miten lasten asiat järjestetään ja miten olla tukena heille. Miten on mahdollista kyetä jatkamaan yhteisten lasten vanhempina, äitinä ja isänä, toistensa vanhemmuutta arvostaen ja tukien. Ero ei ole kenellekään helppo ratkaisu. Siksi olisi viisautta uskaltautua avoimesti pohtimaan, vieläkö suhteen jatkumisen hyväksi voisi tehdä jotakin, ja myös sitä, mitä kaikkea ero käytännössä toisi tullessaan. Tässä tilanteessa keskusteleminen yhdessä ulkopuolisen kanssa voi antaa uusia näkökulmia ja auttaa katselemaan asioita vähän etäämmältä. Onneksi nykyisin lähdetään yhä enenevässä määrin hakemaan apua. Olisi tärkeää, että pari antaisi itselleen aikaa, ennen kuin tehdään suuria päätöksiä mahdollisesta erosta. Kirkon perheneuvonnassa käy vuosittain ihmistä. Siellä tuetaan välillisesti perheiden lasten hyvinvointia ja kehitystä, kun autetaan vanhempia selvittelemään keskinäisiä vaikeuksiaan. Eräs kirkon perheneuvonnan ominaispiirre on se, että miehet lähtevät helpommin mukaan kirkon kuin yhteiskunnan auttamispalveluihin. Kajaanin seurakunnan Clipart perheasiain neuvottelukeskuksessa työskentelee tällä hetkellä kaksi naista ja yksi mies. Keskustelut ovat luottamuksellisia ja asiakkaille maksuttomia. Mistä on kysymys Vaikka parisuhteen ongelmat tuntuisivat uuvuttavilta, kannattaa kuitenkin selvittää, mitä on tunnekuohujen tai tunteen puuttumisen takana. Rakkaus ei pysy ennallaan se muuttuu, mutta ei välttämättä vähene. Tärkeää on pysyä mukana muutoksessa ja ymmärtää, mistä siinä on kysymys. Usein suhteen alkuaikoina rakkauden kohde on elämän keskipiste. Puolisot elävät kuin symbioosissa, asioita tehdään yhdessä ja koko elämä suunnitellaan suhteesta käsin. Joidenkin vuosien jälkeen tulee vaihe, jolloin eriydytään toisesta ja aletaan miettiä, kuka ja mitä minä oikein olen, sen lisäksi, että olen tämän parisuhteen osapuoli. Tämä on tarpeellinen vaihe, sillä ihmisen tehtävänä on jatkaa kehittymistä myös yksilönä. Helposti käy niin, että tässä vaiheessa puolisot etääntyvät toisistaan. Parhaimmillaan he kuitenkin löytävät paitsi itsestään, myös toisistaan, uutta ja kiinnostavaa ja oppivat myös jakamaan löytämäänsä puolison kanssa. Toistensa kumppaneina puolisot kunnioittavat ja arvostavat toisiaan juuri sellaisina kuin ovat puutteineenkin. Uusi yhteys on mahdollinen "Onko meillä enää mitään toivoa? Kun tuntuu, että ei ole yhtään lämpimiä tunteita toista kohtaan. Periaatteessa asiat ovat muuten ihan hyvin. Ei ole väkivaltaa, eikä alkoholin väärinkäyttöä. Toinen ei vaan sytytä enää." Oleellista on, että pariskunta osaisi pysähtyä ajoissa ja toteaisi rohkeasti, että kaikki ei ole hyvin. Vuosikausien jahkaamiseen mahtuu paljon loukatuksi ja torjutuksi tulemisen tunteita puolin ja toisin. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä vaikeampi on saada takaisin rakkaudentunteita toista kohtaan. Rakkaudentunnetta voi yrittää houkutella esiin. Yhteinen aika on elintärkeää parisuhteelle, sitä on vaalittava. Pariskunta voi tietoisesti lähteä etsimään yhteistä iloa, hauskuutta ja sitä, ettei aina kaikkea tarvitse suorittaa. Se luo mukavaa ilmapiiriä. Kannattaa pitää mielessä se, ettei toinen ole itsestään selvyys. Arjen kohteliaisuus, toisen huomioiminen, pienet eleet ja lämpimät sanat rakentavat hyvää tunnetta toista kohtaan. On tärkeää huolehtia myös omasta hyvinvoinnista, levosta ja virkistyksestä. Jotta voi antaa, pitää itsellä olla jotakin. Silloin jaksaa paremmin yrittää eteenpäin, eikä olo tunnu niin uuvuttavalta. Uuden yhteyden rakentaminen lähes tyhjästä on mahdollista, jos pari kykenee katsomaan eteenpäin ja löytämään yhteisen unelman, jota tavoitella. Siitä voi tulla yhdistävä linkki rakkauden tunteisiin. Parisuhteen jatkamisen edellytyksenä on, että molemmilla puolisoilla on tilaa, aikaa ja luottamusta kasvaa omanlaiseksi, uudenlaiseksi yksilöksi. Kriisi kasvun paikkana Erokriisi voi toimia myös niin, ettei parisuhdetta tarvitsekaan purkaa. Puolisot voivat huomata, että heidän välilleen on syntymässä uudenlainen suhde, kun ehkä ensimmäistä kertaa osataan ja uskalletaan rehellisesti puhua asioista ääneen. Ongelmien selvittämisen kautta parisuhteeseen voi löytyä jotain syvempää ja kestävämpää. Tällainen aikalisä voi auttaa huomaamaan toisen merkityksen ja tärkeyden. Riippumatta siitä, mikä on työskentelyn lopputulos, jatketaanko yhdessä vai erotaanko, asioiden läpikäyminen on aina parempi vaihtoehto kuin niiden lakaiseminen maton alle. Vaikka kumppani ei haluaisikaan lähteä mukaan, on silti tärkeää käydä läpi mielessä olevia asioita ja tunteita oman jaksamisen ja tulevan elämän kannalta. Ero ei ratkaise kaikkia ongelmia, vaan käsittelemättömät asiat saattavat nousta uudelleen esiin ja siirtyä seuraavaan suhteeseen. Kysy suhteestasi Seurakunnan perheneuvonnan nettisivuilta on linkki suhdeklinikkaan. Se on uusi, ajanmukainen toimintamuoto, joka käynnistyi viime vuonna. Siellä kirkon perheneuvojat vastaavat parisuhdetta ja perhe-elämää koskeviin kysymyksiin. Sieltä saa neuvoa ja näkemystä omaan vaikeaan tilanteeseen. Annettua vastausta voi käydä myös kommentoimassa. Palvelu on ollut varsin suosittu sivuilla on tähän mennessä ollut jo yli kävijää ja jokaista kysymys-vastaus paria käy lukemassa noin 2000 ihmistä. Sivuilta voi löytyä vastaavanlaisia kysymyksiä, joita juuri itsellä on mielessä. Aune Hiltunen Perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja, perheneuvoja

10 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI Minna Tuhkala soittaa konsertissa barokkiviulua ja perinteistä viulua. Kirkkokonsertti Aikojen läpi Minna Tuhkala, barokkiviulu/viulu ja Kaisa Alasaarela, urut pitävät Aikojen läpi -konsertin Kajaanin kirkossa sunnuntaina klo 15. Konsertin ohjelma on kuusi euroa. Konsertin idea lähti liikkeelle kesällä 2012 Runoviikon aikaan Veikko Sinisalon stipendikonsertin yhteydessä, jossa Minna ja Kaisa soittivat yhdessä. He huomasivat kuinka hienosti soittimet soivat Kajaanin kirkon akustiikassa ja yhteistyöhön löytyi heti saumaton ilo tehdä yhdessä musiikkia. Minna Tuhkala konsertoi ensimmäisen kerran kokonaisen konsertin urkujen kanssa. Lisäksi hän yhdistää myös ensimmäisen kerran konsertissa kaksi eri soitinta. Barokkiviulu johdattaa myöhäisrenessanssin ajalta barokin aikaan. Urkujen solistiosuuksien aikana soitin vaihtuu viuluksi johdattaen meidät lähemmäksi musiikin tätä päivää. Erja Kalpio iltapäiväkahveilla Suomen Karmel-yhdistyksen työntekijä Erja Kalpio puhuu sunnuntain iltapäiväkahvitilaisuudessa ravintola Siriuksessa klo 15 aiheesta "Miten elämästä selviää hengissä?" Musiikista vastaa Emilia Mikkonen. Kahvi ja kahvileipä maksaa viisi euroa. Karmel-yhdistys tekee työtä Raamatun ja Israelin puolesta. Kalpio itse toimii yhdistyksessä julistustyöntekijänä. Olen pappi ja olen työskennellyt suurimman osan työurastani Lappeenrannassa, seurakuntayhtymän sairaalapappina. Tuona aikana, jonka vietin sairailta ja kuolevilta oppimassa, olen perehtynyt varsin syvällisesti elämän ja kuoleman kysymyksiin. Kuoleman läheisyys pakottaa ihmisen havahtumaan oman elämänsä äärelle, mutta voisiko tuo omalle elämälle herääminen tapahtua jo aimemminkin, ilman kuoleman kaikuja? Näitä kysymyksiä pohdimme Kajaanissa. Yhteisvastuutempaus 14.2: Tervetuloa Koko kansan hernekeitolle Erja Kalpio johdattaa aiheeseen: "Miten elämästä selviää hengissä?" Ystävänpäivänä on kajaanilaisilla ja muillakin kainuulaisilla mahdollisuus tukea mukavalla tavalla yhteisvastuukeräystä. Kajaanin keskusseurakuntakodilla tarjotaan silloin perinteistä hernekeittoa paikanpäällä syötäväksi ja myös omilla astioilla kotiin vietäväksi. Keiton hinta on kuusi euroa. Hernekeitto valmistetaan Kajaanin Työttömien ruokala Eineksessä, jossa se on vuosia ollut yksi ruokalan suosikkiruuista. Se kertoo, että perinteisellä tavalla valmistettu keitto on hyvää. Keiton ainekset kustantaa seurakunta ja näin samalla jatketaan hyvää yhteistyötä seurakunnan, ruokala Eineksen ja Työttömien yhdistyksen kanssa. Kasvisvaihtoehtona on tarjolla Raili Myllylän valmistamaa Aurinkokeittoa. Yhteisvastuukeittoja tarjotaan Keskusseurakuntakodilla klo Tämän vuoden teemana on "Vain tätä Jumala sinulta odottaa". Ekumeenisella rukousviikolla kohdataan! Kansainvälistä ekumeenista viikkoa vietetään kaikkialla maailmassa Ekumenian päämääränä on kirkkojen näkyvä ykseys. Voimme oppia näkemään, että kirkoilla ja kristityillä on paljon enemmän yhteistä kuin erottavaa ja voimme eroista huolimatta hyväksyä toinen toisemme aitoina kristittyinä. Ekumeeninen liike korostaa, ettei oma vahva identiteetti sulje pois avointa suhtautumista muihin. Kristittyjen kohtaamiseen kuuluu yhteinen rukous. Ekumeeninen rukousviikko on yksi syvimmistä ja laajimmalle levinneistä hengellisistä liikkeistä, jonka juuret ovat viime vuosisadan alkupuolella. Tä- Koetko joskus elämäsi "jumiutuneen" paikoilleen? Arkiset asiat voivat käydä liian rutiininomaiseksi, rakkaus, huolenpito jää toissijaiseksi. Jos näin käy jokapäiväiselle elämällemme, miten voi vastaavasti käydä Jumala-suhteellemme? Huomaamatta näemme, että Jumalan Sanan vaikutus elämässämme ohenee, tilalle tulee itsekkyys, omanedun tavoittelu ei ihme, että meillä ja lähimmäisillämme on paha olla. Silloin sisimmästämme voi nousta hiljainen kaipaus; Herra tarvitsen uudistumisen armon uudista Herra minut! Uudistumisen aika! -luentosarja alkaa Keskusseurakuntakodilla keskiviikkona klo 18. Ensimmäisenä aiheena on Rutinoitunut elämä! Riittääkö se? män vuoden rukousviikon 2013 teemana on Vain tätä Jumala sinulta odottaa. Viikolle osallistuvia kehotetaan perehtymään Raamatun kohtaan Miika 6: 6 8. Rukousviikon aineisto on valmisteltu Intiassa. Ekumeenisesta kehityksestä huolimatta ihmisarvoa polkeva kastijärjestelmä asettaa vakavia haasteita Intian kristityille ja kirkkojen hengelliselle todistukselle siitä, että kristityt ovat Kristuksen ruumis. Kajaanissa ekumeenisen rukousviikon avaus on kuultavissa torstaina klo 14 Radio Kajauksen kautta. Viikon aikana kristilliset seurakunnat vierailevat toistensa tiloissa, sekä terveydenhuolto- Uudistumisen aika! -luentosarja alkaa Ihminen kuluttaa suurimman osan ajastaan huolehtimalla jokapäiväisestä toimeentulosta. Toinen keskeinen asia huolehtimisessa ovat ihmisten väliset suhteet ja kolmas asia on ajan käyttäminen. Tässäkö on ihmisen elämän sisältö, tämäkö meille riittää vai voisiko tämän keskelle tulla uusi näkökulma, jonka Jumala Sanassaan meille avaa, mitä se merkitsisi meidän elämäämme? Opetuksesta ja musiikista vastaa aluetyöntekijä, Jouko Puhakka. Puheenvuoron ja juonnon pitää kappalainen Marko Miettinen. Tapahtumassa kerätään vapaaehtoinen kolehti Raamattuopiston Kainuun evankelioimistyölle. Tilaisuuden jälkeen on mahdollisuus kahdenkeskiseen rukoukseen ja keskusteluun. oppilaitoksessa ja Lyseossa tuoden ekumeenisen tervehdyksensä. Tilaisuuksissa viitataan tasavallan presidentti Sauli Niinistön allekirjoittamaan vuoden 2013 rukouspäiväjulistukseen, jossa kehotetaan oikeudenmukaisuuteen ja yhteisöllisyyteen Raamatun viitoittamalla tiellä. Tehtävämme on rakentaa ehyttä maata ja maailmaa, jossa jokaisella ihmisella on oma arvokas paikkansa. Toivotamme kaikki lämpimästi tervetulleiksi tutustumaan eri kristillisiin kirkkokuntiin rikkaassa ja avarassa ekumeenisessa hengessä! Rukouspäiväjulistus sivulla 4 ja rukousviikon tilaisuudet sivulla 15.

11 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI 11 Saara Kinnunen puhuu naistenpäivillä aiheista "Naiseksi, joka olet, Nuoruuden lähteillä ja Äitien eväät". Naistenpäivät Kajaanissa Caminantas-yhtyeeseen kuuluvat Kalle Kangas, sello, Nina Loimusalo, pianisti, Tuija Kiviranta, laulu ja Sirpa Berg, oboe. Caminantas-yhtye esiintyy yhteisvastuukonsertissa Caminantas-yhtye esiintyy yhteisvastuukonsertissa Kajaanin kirkossa sunnuntaina klo 18. Caminantas-yhtyeeseen kuuluvat Tuija Kiviranta, laulu, Kalle Kangas, sello, Sirpa Berg, oboe ja Nina Loimusalo, pianisti. Ohjelma 10 euroa Yhteisvastuun hyväksi. Konsertti koostuu virsistä, hengellisistä lauluista sekä klassisen kirkkomusiikin helmistä. Oboe, sello, laulu, piano ja eri rytmisoittimet muodostavat omaleimaisen sointimaailman. Yhtyeen sovitukset ovat raikkaita. Tunnelmat liikkuvat tutusta ja hartaasta uudempaan, vapaaseen improvisaatioon. Sopraano Tuija Kiviranta on työskennellyt laulupedagogina Jyväskylässä sekä Mikkelissä. Opetustyön ohessa hän esiintyy myös laulajana/näyttelijänä erilaisten kokoonpanojen myötä. Kalle Kangas on ollut mukana sellistinä orkesteri- ja yhtyetoiminnassa. Sellon lisäksi hän soittaa kontrabassoa. Opetustyössä työnantajina Tällä hetkellä hän toimii opettajana Jyväskylän ammattiopistossa. Sirpa Berg on monipuolinen muusikko ja esiintyy useiden eri kamarimusiikkiryhmien kanssa. Berg opettaa oboensoittoa ja kamarimusiikkia Jyväskylän ammattiopistossa ja Ala-Keiteleen musiikkiopistossa. Pianisti Nina Loimusalo on tehnyt ammattiopintonsa ja jatko-opintonsa Keski-Suomen konservatoriossa. Lisäksi hän on opiskellut stipendiaattina Tukholman kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa. Loimusalo on pianonsoitonopettaja ja kamarimusiikkin erikoistumisopintojensa myötä hän on myös toiminut säestäjänä useissa musiikkioppilaitoksissa ja tehnyt konsertteja useiden eri taiteilijoiden kanssa. Loimusalo opettaa pianonsoittoa Muuramen kansalaisopistossa. Filosofian ja valtiotieteen maisteri sekä Vaasan seurakuntayhtymän perheneuvoja Saara Kinnunen vierailee Naistenpäivillä Kajaanissa. Päivien teemana on Hetken ehjempi. Naistenpäivät alkavat Jukka Leppilammen konsertilla Kajaanin kirkossa perjantaina klo 18. Leppilampi on uransa progebändi Tabula Rasassa tehnyt ja menestyksekkäälle soolouralle siirtynyt gospel-laulaja. Konsertissa hän soittaa ja laulaa itsesäveltämiään hengellisiä kappaleita. Konsertti on kaikille avoin. Naistenpäivien ohjelmassa on raamattutunti, luentoja, kanavatyöskentelyä ja musiikkia Keskusseurakuntakodilla. Kanavien vetäjinä toimivat Saara Kinnusen lisäksi eläkkeellä oleva rehtori Raili Kemppainen, diakoniatyöntekijä Irma Lampinen, lapsityönohjaaja Marita Karvinen sekä vastaava dia- koniatyöntekijä Elina Ingman ja Palvelevan Puhelimen toiminnanohjaaja Tuula Haataja. Päivien juontajina toimivat vs. toimistosihteeri Marjo Manninen ja sairaalapastori Jaana Rautio-Wacklin. Tarkka ohjelma on sivulla 15. Päivillä on mahdollisuus ruokailla. Lauantain ruokailun hinta 13 euroa (sis. aamukahvi, lounas ja päiväkahvi) ja sunnuntain yhteisvastuulounaan 8 euroa. Lauantaina on mahdollisuus keskusteluun ja rukoukseen sielunhoitajan kanssa. Kristillisten kirjojen, korttien ja äänitteiden myynti on päivien ajan aulassa. Arpajaisten tuotto käytetään lähetystyön hyväksi. Naistenpäivät järjestävät Kajaanin seurakunta, Kainuun Kansanlähetys, Yhteisvastuu ja Kainuun Ammattiopisto. Suomen Pipliaseura Brahenkatu 14 Puh tai / marja.heikkinen@evl.fi Vapaaehtoista lähimmäispalvelua Avoimet ovet Maanantaisin klo 8 10 Tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 8 13 Torstaisin klo 8 12 Lähimmäisavun välitys Maanantaista perjantaihin klo 8 9 Puh , marja.heikkinen@evl.fi Viikko-ohjelma Maanantai klo 17 Poliovertaistukiryhmä Keskusseurakuntakodilla. Harri Enwald luennoi Kajaanin linnan vaiheista. Tiistai klo 9.30 Sotiemme veteraanien kerho Keskusseurakuntakodilla, Kirkkokatu 26. Sointu ja Veli-Matti Sallinen vierailevat. Sointu Salliselta on ilmestynyt uusi runoteos, Kukkien aika on kaunis muisto. Runoteosta on myytävänä tilaisuudessa 20 /kpl klo 10 Tarinatupa, Elvi Heikkinen 5.2. klo 9.30 Sotiemme veteraanien kerho Keskusseurakuntakodilla, Kirkkokatu 26. Kaks Kisälliä, Mikko Jauru ja Timo Koskelo vieraileva klo 10 Tarinatupa, Elvi Heikkinen Keskiviikko klo 10 Paulan jumppa Keskusseurakuntakodin takkahuoneessa klo 11 tuolijumppa Keskusseurakuntakodilla, Kaarina Vaalama klo 10 Paulan jumppa Keskusseurakuntakodin takkahuoneessa klo 11 tuolijumppa Keskusseurakuntakodilla, Kaarina Vaalama 6.2. klo 10 Paulan jumppa Keskusseurakuntakodin takkahuoneessa 6.2. klo 11 tuolijumppa Keskusseurakuntakodilla, Kaarina Vaalama klo 10 Paulan jumppa Keskusseurakuntakodin takkahuoneessa klo 11 tuolijumppa Keskusseurakuntakodilla, Kaarina Vaalama Torstai klo 10 Yhteislaulu, Sulo Kyllönen klo 10 Hartaus, Teuvo Partanen 7.2. klo 10 Yhteislaulu, Sulo Kyllönen klo 10 Hartaus, Maija Räihä ja Pia Repo Perjantai 18.1., 25.1., 1.2., 8.2. ja klo 10 Äiti Teresa -peittopiiri Palvelukotivierailut Maanantaisin klo Tervakartano klo Hoitokoti Kallio klo Sammonkadun palvelutalo Tiistaisin ja keskiviikkoisin Tiistaisin klo 14 Hoitokoti Toppila Vuoroviikoin klo 14 hoitokodit: Toppila, Syvälampi, Pekkala, Satama, Hoivakoti Onni, Marian Kartano/Hovi ja Marian Kamari Keskiviikkoisin klo 13 Tulliniemen vanhainkoti, parittomien viikkojen tiistaina klo 14 Kotimännyn ryhmäkoti ja parillisten viikkojen keskiviikkona klo Peikontien ryhmäkoti Perjantaisin klo 17 Arvola I, Ylätalo, klo Arvola I, Välitalo Lämpöisesti Tervetuloa Kamarille kylään tai mukaan toimintoihin! Ma klo 17 Poliovertaistukiryhmä Keskusseurakuntakodilla, Kirkkokatu 26. Harri Enwald luennoi Kajaanin linnan vaiheista. Pipliaseura aloitti lukutaitokoulutuksen naisille, kun uudistettu sangonkielinen raamatunkäännös valmistui kolme vuotta sitten. Myyjäistuotolla tuetaan afrikkalaisten lukutaitoa Lähetysmyyjäisten tuotto kohdennetaan lukutaidon edistämiseen Afrikassa Suomen Pipiliaseuran kautta. Pipliaseura aloitti lukutaitokoulutuksen naisille, kun uudistettu sangonkielinen raamatunkäännös valmistui kolme vuotta sitten. Monet kirkot pyysivät Pipliaseuralta lukutaito-opetusta, sillä vain joka kolmas nainen on lukutaitoinen. Osa naisista ei ole käynyt lapsena koulua lainkaan. Koulutus on suunnattu yli 15-vuotiaille. Lukutaidon lisäksi kurssiohjelmaan kuuluu perustietoa terveydenhoidosta ja laskutaitoa. Pipliaseura kouluttaa opettajat ja antaa oppilaille liitutaulut ja lukutaitokirjaset. Lähetysmyyjäiset järjestetään lauantaina 9.2. klo Keskusseurakuntakodilla. Myynnissä on leivonnaisia, käsitöitä ja puutuotteita. Myynnissä hernekeittoa myös omiin astiohin.

12 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI SEURAKUNTA ELÄÄ SEURAKUNTA TOIMII Kasteen armoliittoon Kalle Aarne Akseli Hyvärinen Unna Saana Adalmiina Kiviniemi Lilli Lyyti Katariina Kähkönen Lidia Meela Amelia Vähäsöyrinki Henni Minttu Helmiina Mustonen Jere Rami Antero Heikkinen Leevi Nicholas Juntunen Luka Toivo Viljami Schroderus Nella-Noora Kristiina Parkkisenniemi Olivia Sigrid Roininen Sisu Ukko Oscar Räty Vilho Mikael Knuuti Eemeli Arttu Hermanni Oikarinen Emmi Peppi Matilda Häyrynen Hiski Sylvester Antinpoika Haikala Iina Anniina Kemppainen Meri Sofia Mitikka Neea Johanna Pulkkinen Sanni Maria Parkkinen Inkeri Aliisa Heikkinen Peetu Arto Ilmari Kinnunen Julia Isabella Laiho Isla Elisabet Parkkinen Hans Silvo Rautiainen Avioliittoon vihityt Kari Tapani Siivola ja Päivi Anneli Gallén Esa Kullervo Kaurijoki ja Mervi Elisabet Paananen Aimo Oskari Leinonen ja Katri Anneli Kainulainen Ismo Antero Möttönen ja Tuula Marjaana Ohtonen Ossi Matti Edvard Räty ja Heidi Marika Korhonen Ismo Jari Makkonen ja Anna-Liisa Kinnunen Ville Ragnar Grundmark ja Kaisu-Sisko Helena Shnoro Kimmo Sakari Hoffren ja Sari Margit Anneli Rissanen Ajasta iäisyyteen Aino Elsa Esteri Oikarinen e Mustonen 87 v Erkki Olavi Siipola 64 v Lyydi Leinonen e Komulainen 86 v Pentti Jukka Petteri Pääkkönen 62 v Veikko Paavali Huotari 68 v Anja Kaarina Tamminen e Huotari 82 v Helvi Anna Katri Koskelo e Juntunen 81 v Kauko Olavi Laitinen 93 v Uuno Armas Kyllönen 89 v Lempi Juntunen e Kyllönen 92 v Rauha Anja Hänninen e Rautiainen 87 v Salme Annikki Heikkinen e Kananen 76 v Vappu Johanna Klemetti e Karjalainen 93 v Maija Liisa Valtanen e Tegelberg 71 v Maija-Liisa Mustonen 62 v Matti Tapani Kinnunen 80 v Sirkka Liisa Patronen e Pirhonen 77 v Aarne Risto Riihimäki 89 v Ari Kustaa Kananen 56 v Elma Irene Kinnunen e Kukkonen 84 v Hanna Kemppainen e Heikkinen 84 v Irja Annikki Aihio e Savolainen 77 v Irja Liisa Sivonen e Pääkkö 70 v Jyrki Kullervo Halonen 50 v Maija Liisa Kovalainen 82 v Taina Marjatta Leinonen e Karppinen 79 v Tyyne Maria Elisabet Idström e Heikkinen 84 v Vuohengin alue Kirkko Kirkkokatu 19 To klo 18 iltamessu, Sanna Oikarinen, Juha Mikkonen, Laulavat ystävykset Su klo 10 messu, Sakari Lehmuskallio, Aila Kemppainen, Päivi Rimpiläinen, Kirkkokuoro, Kajaanin merimieskirkkopiiri 80 vuotta, klo 18 ekumeenisen rukousviikon seurat, ks. sivu 10 Ma klo 7 aamurukous To klo 18 iltamessu, Markus Hytönen, Erkki Tyni Pe klo 18 Naistenpäivien konsertti, Jukka Leppilampi, kaikille avoin La klo 18 Hiljaisuuden messu, Risto Räihä Su klo 10 messu, Jaana Rautio- Wacklin, Sanna Oikarinen, Juha Mikkonen, klo 15 konsertti, Minna Tuhkala, viulu, Kaisa Alasaarela, urut, ks. sivu 10, klo 18 Herättäjä-yhdistyksen radioseurat Linnantauksen alue Linnantauksen kirkko Kaplastie 2 Su klo 12 messu ja pyhäkoulu, Hannu Haverinen Ma klo miesten raamattu- ja keskustelupiiri Ma klo 7 aamurukous To klo 18 iltamessu, Markus Hytönen, Erkki Tyni Su 3.2. klo 10 messu, Markus Hytönen, Hannu Haverinen, Erkki Tyni, klo 15 urkuvartti ja urkujen esittely, Erkki Tyni, klo 18 Kansanlähetyksen radioseurat, Ville Hokkanen ja Matti Manninen Ma 4.2. klo 7 aamurukous To 7.2. klo 18 iltamessu, Marko Miettinen Su klo 10 messu, Hannu Haverinen, Risto Räihä, Päivi Rimpiläinen, klo 18 Rauhanyhdistyksen radioseurat, Seppo Rönkkö, Hannu Haverinen Ma klo 7 aamurukous To klo 18 iltamessu, teologirarjoittelija Pia Repo, Maija Räihä, Erkki Tyni Keskusseurakuntakoti Kirkkokatu 26 To klo perhekerho, klo 18 kirkkokuoro Su klo maksullinen ruokailu, 10e/henkilö, 20 e/perhe ja Ti klo 14 raamattupiiri, Hilkka Kananen Ke klo perhekerho, klo 13 rukoushetki ja päiväkahvit, Hannu Haverinen, klo 16 Elämänkartta-ryhmä To klo Laulavat ystävykset Su klo 12 messu ja pyhäkoulu, Kajaanin Merimieskirkkopiirin 80-vuotisjuhla Ke klo perhekerho, klo seurakuntakerho, Kaisa Lehtisaari, klo 18 Uudistumisen aika -raamattuluentosarja, Marko Miettinen, Jouko Puhakka, ks. sivu 10 To klo 13 merimieskirkkopiiri, klo perhekerho, klo 18 kirkkokuoro la su Naistenpäivät Hetken ehjempi, ks. sivu 11 ja 15 Ma klo 12 mielenterveys-porinapiiri rippikoulusalissa, klo 13 lähetyspiiri Ti klo 18 Pipliaa ja puhaa -ilta lapsille Ke klo perhekerho, klo seurakuntakerho, Marko Miettinen To klo perhekerho, klo 18 kirkkokuoro Su 3.2. klo kirkkokahvit ja Yhteisvastuukeräyksen avaustilaisuus Ke 6.2. klo perhekerho, klo seurakuntakerho, Riitta Laatikainen To 7.2. klo 13 merimieskirkkopiiri, klo perhekerho, klo 18 kirkkokuoro La 9.2. klo lähetysmyyjäiset, ks. sivu 11 Ma klo leskiryhmä rippikoulusalissa, klo 13 lähetyspiiri Ti klo 17 pyhäkouluohjaajien palaveri Ke klo perhekerho, klo seurakuntakerho, Sanna Oikarinen, klo 18 Uudistumisen aika Raamattuluentosarja, Marko Miettinen, Jouko Puhakka To klo ystävänpäivän yhteisvastuutilaisuus, keitto 6 e, ks. sivu 10, klo perhekerho, klo 18 kirkkokuoro Pe klo 18 vai klo Kristittyjen yhteinen Kajaani rukoilee -ilta Pappilan neuvotteluhuone Kirkkokatu 26 Ma klo 13 Kajaanin kaatuneitten omaisten kokoontuminen Veijo Lauronen, Juha Mikkonen Ma klo 12 lähetyspiiri, klo miesten raamattu- ja keskustelupiiri Ke klo perhekerho, klo 13 rukoushetki ja päiväkahvit To klo Laulavat ystävykset Su 3.2. klo 12 pyhäkoulu, Huom! Ei Linnantauksessa messua, vaan Nakertajan seurakuntakodilla, 10-vuotisjuhlamessu Ma 4.2. klo 17 kuurojen lähetyspiiri, klo miesten raamattu- ja keskustelupiiri Ti 5.2. klo 14 raamattupiiri, Hilkka Kananen Ke 6.2. klo perhekerho, klo 13 rukoushetki ja päiväkahvit, teologiharjoittelija Pia Repo, klo 16 Elämänkartta-ryhmä To 7.2. klo Laulavat ystävykset Su klo 12 perhemessu ja kirkkokahvit, Aila Kemppainen Ma klo 12 lähetyspiiri, klo miesten raamattu- ja keskustelupiiri Ke klo perhekerho, klo 13 rukoushetki ja päiväkahvit, tuhkakeskiviikko To klo Laulavat ystävykset Nakertajan seurakuntakoti Muramaantie 6 Ma klo pyhäkoulu Karoliinan Kamari Brahenkatu 14 A To klo 10 hartaustilaisuus Pe klo 17 Sansan lähetyspiiri Ma klo 13 omaishoitajaryhmä Ti klo 14 raamattu- ja keskustelupiiri To klo 10 hartaustilaisuus Ma 4.2. klo 13 omaishoitajaryhmä Ti 5.2. klo 14 raamattu- ja keskustelupiiri Ti klo 14 raamattu- ja keskustelupiiri To klo 10 hartaustilaisuus Pe klo 17 Sansan lähetyspiiri- PuPula Kansakoulunkatu 17 A Ma 14.1., 21.1., 28.1., 4.2. ja klo 9.30 perhekerho Lohtajan kerhotila Satumaantie 4 Pe klo perhekerho Ti klo naisten raamattuja keskustelupiiri Pe klo perhekerho Ti klo naisten raamattuja keskustelupiiri Pe 1.2. klo perhekerho Ti 5.2. klo naisten raamattuja keskustelupiiri Pe 8.2. klo perhekerho Ti klo naisten raamattuja keskustelupiiri Muualla Vuohengin alueella To klo 14 ehtoollishartaus, Hoitokoti Kallio, Markus Hytönen, klo 15 ehtoollishartaus, Sammonkadun palvelukoti, Markus Hytönen, klo 16 ehtoollishartaus, Isotupa, Markus Hytönen Su klo 14 ehtoollishartaus, Onnela-koti, Marko Miettinen, Erkki Tyni, klo 15 sunnuntain iltapäiväkahvit, ravintola Sirius, Brahenkatu 5, Erja Kalpio: "Miten elämästä selviää hengissä?" musiikista vastaa Emilia Mikkonen ks. sivu 10 Ti klo perhekerho Ke klo 11 viikkomessu, Risto Räihä, klo 18 rukouspiiri, Aila Rimpiläinen Ma klo pyhäkoulu Ti klo perhekerho Ke klo 18 rukouspiiri, Aila Rimpiläinen Su 3.2. klo 12 Nakertajan seurakuntakodin 10-vuotisjuhlamessu, kirkkokahvit, yhteisvastuu-keräyksen avaus, Juha Kainulainen, Juha Mikkonen, Kainuun kanttorien vaskiyhtye Ma 4.2. klo pyhäkoulu Ti 5.2. klo perhekerho Ke 6.2. klo 11 seurakuntakerho, Anne Matilainen, klo 18 rukouspiiri, Aila Rimpiläinen Ma klo pyhäkoulu Ti klo perhekerho Ke klo 18 rukouspiiri, Aila Rimpiläinen Kuurnan kerhotila Linnantaustie 55 A Ma 21.1., 28.1., 4.2. ja klo 9-11 perhekerho Muualla Linnantauksen alueella Ke klo 13 hartaus Marian Kartanossa ja klo 14 Toppilassa, Hannu Haverinen

13 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI 13 Lehtikankaan alue Lehtikankaan kirkko Mäntykatu 6 To klo 18 Linnan laulu -kuoro ja pyhäkoulu Su klo 12 messu, Anja-Riitta Lukkari, Erkki Tyni, klo 17 Puistomessu ja pyhäkoulu, Jeesus muutti veden viiniksi, saarna Matti Manninen ja Marko Miettinen Ma klo 18 raamattupiiri Pirkkolassa Ti klo 9 11 perhekerho Ke klo 12 seurakuntakerho, Päivi Rimpiläinen, klo 16 lapsikuoro To klo 18 Linnan laulu -kuoro ja pyhäkoulu Vuolijoki-Otanmäen alue Pe klo 9.30 perhekerho Otanmäen srk-talossa Su ei jumalanpalvelusta kirkossa, klo 16 Paula Tapionmäen lohtulauluja-konsertti kirkossa Ti klo 12 muistelupiiri Koskikartanossa Ke klo 9 perhekerho Vuolijoen srk-talossa To klo 12 peittopiiri Vuolijoen srk-talossa Pe klo 9.30 perhekerho Otanmäen srk-talossa, klo 12 peittopiiri Otanmäen srk-talossa Su klo 10 sanajumalanpalvelus kirkossa, Antti Minkkinen Ke klo 9 perhekerho Vuolijoen srk-talossa, klo hartaus Ulpukassa, klo 14 hartaus hoivaosastolla Su klo 12 messu, Jyri Kitti, Erkki Tyni Ma klo 18 raamattupiiri Pirkkolassa Ti klo 9 11 perhekerho, klo 11 lähetyspiiri Ke klo 12 seurakuntakerho, Jyri Kitti, klo 16 lapsikuoro To klo 18 Linnan laulu -kuoro ja pyhäkoulu Su 3.2. klo 12 messu, kirkkokahvit ja yhteisvastuukeräyksen avaus, Anja-Riitta Lukkari, Päivi Rimpiläinen, Anneli Kemppainen, Kaija Patronen, Lauri Suorsa Ma 4.2. klo 18 raamattupiiri Pirkkolassa Ti 5.2. klo 9 11 perhekerho, klo lukupiiri Pirkkolassa, kirjana Luik Vii- ja klo Emma-kodissa To klo 12 kivikirkkopiiri Vuolijoen srk-talossa Pe 1.2. klo 9.30 perhekerho Otanmäen srk-talossa, klo 12 seurakuntapiiri Otanmäen srk-talossa Su 3.2. klo 10 messu kirkossa, kyläyhdistysten ja 80 vuotta täyttävien kirkkopyhä, Veijo Lauronen, Antti Minkkinen, Kaisa Alasaarela ja Linnan laulu -kuoro Ti 5.2. klo 12 muistelupiiri Koskikartanossa Ke 6.2. klo 9 perhekerho Vuolijoen srk-talossa To 7.2. klo 12 peittopiiri Vuolijoen srk-talossa Pe 8.2. klo 9.30 perhekerho Otanmäen srk-talossa, klo 12 peittopiiri Otanmäen srk-talossa Su klo 10 laskiaissunnuntain vi: Varjoteatteri Ke 6.2. klo 12 seurakuntakerho, Risto Räihä, klo 16 lapsikuoro To 7.2. klo 18 Linnan laulu -kuoro ja pyhäkoulu Su klo 12 messu, Jyri Kitti, Päivi Rimpiläinen Ma klo 18 raamattupiiri Pirkkolassa Ti klo 9 11 perhekerho, klo 11 lähetyspiiri Ke klo 16 lapsikuoro, klo 18 Tuhkakeskiviikon messu, Anja-Riitta Lukkari, Jyri Kitti, Päivi Rimpiläinen To klo 18 Linnan laulu -kuoro ja pyhäkoulu Laajankankaan kerhotila Laajankankaankatu 13 ke 23.1., 30.1., 6.2. ja klo perhekerho Rajalähiön kerhotila Sirkunpolku 3 Ma klo 18 pyhäkoulu Ti klo 9 11 perhekerho Ti klo 9 11 perhekerho Ma 4.2. klo 18 pyhäkoulu Ti 5.2. klo 9 11 perhekerho Ti klo 9 11 perhekerho Muualla Lehtikankaan alueella To klo hartaus, Arvola I, Anja- Riitta Lukkari, klo 15 hartaus, Anja-Riitta Lukkari, Arvola II To klo ehtoollinen, Jyri Kitti ja Päivi Rimpiläinen, Arvola I, klo 15 ehtoollinen, Arvola II, Jyri Kitti ja Päivi Rimpiläinen To klo hartaus, Arvola I, Risto Räihä, klo 15 hartaus, Arvola II, Risto Räihä messu kirkossa, yhteisvastuukeräyksen avaus, Antti Minkkinen, klo 12 messu Otanmäen kirkossa, Minkkinen, yhteisvastuukeräyksen avaustilaisuus, kirkkokahvit, arvontaa ja vuoden 2013 keräyskohteiden esittely. Ke klo 9 perhekerho Vuolijoen srk-talossa, klo elämäntarinapiiri Ulpukassa, klo 14 hartaus hoivaosastolla ja klo Emmakodissa To klo 12 kivikirkkopiiri Vuolijoen srk-talossa Keskusteluapua parisuhteen ym. lähi-ihmissuhteiden solmukohdissa ja elämän kriisitilanteissa. Asiakkaaksi voi hakeutua kaikkialta Kainuusta yksin tai yhdessä. Ajanvaraus ti ja to klo 9 11, puh ja Kajaanin perheasiain neuvottelukeskus Yhdistystoiminta Herättäjä-yhdistys Pe klo 17 Kajaanin paikallisosaston paikallistoimikunnan kokous Pappilan kokoushuoneella Su klo 18 Siioninvirsiseurat kirkossa Pe 8.2. klo 18 Kajaanin paikallisosaston vuosikokous ja seurat Karoliinan kamarilla Kansanlähetys Kansanlähetyskoti, Sammonkatu 5 Toimisto puh Keittiö puh (talkoiden ja myyjäisten aikana) Sunnuntaiseurat klo 17 Lähetyspiiri ma klo pariton viikko Nuttupiiri ma klo 15 parillinen viikko Raamattupiiri ti klo 17 Rukouspiiri to klo 11 Toimisto avoinna ti-to klo 9 12 Su klo 17 Puistomessu Lehtikankaan seurakuntakeskuksessa. Ti klo 18 Raamattuluento 4. Moos Naistenpäivät Ks. sivu 15 Su klo 17 Kutsuva evankeliumin ilta, Erkki Heikkinen ja Heikon Ihmisen lauluryhmä Kuhmosta Su 3.2. klo 18 Radioseurat kirkossa, Ville Hokkanen ja Matti Manninen Ti 5.2. klo 18 Raamattuluento 5. Moos Su klo 17 Raamattuilta Jumalan rakkauden uhritie, Kalle Seppänen Ti klo 18 Raamattuluento 5. Moos Su klo 17 Puistomessu Lehtikankaan seurakuntakeskuksessa Kajaanin rauhanyhdistys Katiskatie 2 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI Julkaisija Kajaanin seurakunnan kirkkoneuvosto Päätoimittaja Aila Kemppainen Toimitussihteeri Kaisa Rönkä Toimitus Linnankatu Kajaani kaisa.ronka@evl.fi kansikuva: Stefan Bremer La klo 19 seurat, Penna Parviainen Su klo 12 perhepyhäkoulut: Lohtaja; Oikarinen Mika. Paltaniemi ja keskusta; Parviainen Penna. Kylmä ja kankaat; Leinonen Lauri. Kuluntalahti 1 ja Paltamo, Korteniemi Markku. Kuluntalahti 2 ja Salmijärvi; Heikkilä Yrjö. Klo seurat Sammonkadun palvelutalossa, Juuso Kopperoinen. Klo 17 seurat, Jari Kupsala, Erkki Alasaarela. Ti klo 12 varttuneiden kerho Ke klo 19 seurat, Timo Mauno Pe klo 19 kirjekuorimyyjäiset La klo 19 seurat, Pekka Tölli. Su klo 12 perhepyhäkoulut: Lohtaja; Laurila Juha. Paltaniemi ja keskusta; Mustonen Jukka. Kylmä ja kankaat; Karppinen Timo. Kuluntalahti 1 ja Paltamo, Myllymäki Jaakko. Kuluntalahti 2 ja Salmijärvi; Kopperoinen Juuso. Klo 17 seurat, Tapani Karhumaa, Hannu Haverinen Ke klo 19 seurat, Seppo Konttila Pe 1.2. klo 19 aikuisten raamattuilta La 2.2. klo 19 seurat, Seppo Rönkkö Su 3.2. klo 12 perhepyhäkoulut: Lohtaja; Kukkola Matti. Paltaniemi ja keskusta; Kämäräinen Harri. Kylmä ja kankaat; Junttila Jani. Kuluntalahti 1 ja Paltamo, Aittamaa Paavo. Kuluntalahti 2 ja Salmijärvi; Kivilompolo Ari. Klo 17 seurat, Esko Ojanaho, Raimo Kananen. Ti 5.2. klo 12 varttuneiden kerho Ke 6.1. klo 19 seurat, Tapani Kangas La 9.2. klo 19 seurat, Mika Mutanen Su klo 12 perhepyhäkoulut: Lohtaja; Ruuska Petteri. Kylmä ja kankaat; Nuorala Taina. Kuluntalahti 1 ja Paltamo, Tuohineva Kari. Kuluntalahti 2 ja Salmijärvi; Holappa Mikko. Klo 14 seurat Arvola-koti 2 kerhohuoneessa, Seppo Rönkkö. Klo 18 seurat Kajaanin kirkossa, Seppo Rönkkö, Hannu Haverinen. Ke klo 19 nuortenilta, Seppo Rönkkö To klo 10 seurat Tutun Tuvalla, Juhani Haverinen, klo naistenilta Vuolijoen rauhanyhdistys Ouluntie 20 La klo 18 myyjäiset Ry:llä Su klo 13 pyhäkoulu A. ja L. Lappalaisella Su klo 13 lähetysseurat Takalossa, P. Leinonen ja T. Mustonen Ke klo 12 keskiviikkokerho Ry:llä Su 3.2. klo 13 pyhäkoulu Lesosella Pe 8.2. klo 18 ompeluseurat Ry:llä Su klo 13 pyhäkoulu Ke klo 12 keskiviikkokerho Ry:llä Yv-avaus 3.2. Kajaanissa ja Vuolijoella Yhteisvastuukeräyksen avaus järjestetään eri puolella Kajaania sunnuntaina 3.2. Kajaanin kirkossa alkaa klo 10 messu, jonka jälkeen ovat kirkkokahvit ja yv-avaus Keskusseurakuntakodilla. Lehtikankaan kirkossa on messu ja yvavaus klo 12 alkaen. Linnantauksen kirkossa ei järjestetä poikkeuksellisesti messua, vaan seurakuntalaiset kutsutaan klo 12 alkavaan 10-vuo- tisjuhlamessuun Nakertajan seurakuntakodille. Samassa yhteydessä vietetään yhteisvastuun avausta. Vuolijoella yhteisvastuukeräyksen avaus järjestetään sunnuntaina Laskiaissunnuntain messu alkaa klo 10 Vuolijoen kirkossa ja klo 12 Otanmäen kirkossa. Yhteisvastuukeräyksen avaustilaisuudessa on kirkkokahvit, arvontaa ja vuoden 2013 keräyskohteiden esittelyä. Tilaukset ja osoitteenmuutokset Seurakunnan virasto Linnankatu 12, Kajaani Puh Tilaushinta vuonna 2013 on 12 e Jakelu: Posti Jakeluhuomautukset puh Seuraava numero ilmestyy Painopaikka Suomalainen lehtipaino, Kajaani

14 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI PALVELU Yv-keräyksen avaus su 3.2. Kajaanissa klo 10 messu Kajaanin kirkossa, jonka jälkeen kirkkokahvit ja yv-avaus Keskusseurakuntakodilla klo 12 messu Lehtikankaan kirkossa, jonka jälkeen kirkkokahvit ja yv-avaus klo 12 Nakertajan seurakuntakodin 10-vuotisjuhlamessu, jonka jälkeen kirkkokahvit, yv-avaus su Vuolijoella klo 10 laskiaissunnuntain messu Vuolijoen kirkossa, yhteisvastuukeräyksen avaus, klo 12 messu Otanmäen kirkossa, yhteisvastuukeräyksen avaustilaisuus, kirkkokahvit, arvontaa ja vuoden 2013 keräyskohteiden esittely. PALVELU Tervetuloa Koko kansan hernekeitolle to klo Keskusseurakuntakodille Tarjolla hernekeitto tai vaihtoehtoisesti kasvisaurinkokeitto. Hinta 6 euroa yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Keittoa voi ostaa omiin astoihin kotiin vietäväksi. Järjestäjinä Kajaanin seurakunta ja Kajaanin Työttömien yhdistys. Retki Louhelaan pe Rimpilänniemeen Lähtö klo Keskusseurakuntakodilta ja paluu viimeistään klo Hinta 25 e sisältäen linja-automatkan, keittolounaan lisukkeineen ja täytekakkukahvit. Lapset, alle 4-v. ilmaiseksi. Ohjelmassa mm. arvontaa, yhteislaulua ja hiljentyminen. Retkestä vastaavat Anneli Kemppainen, Päivi Rimpiläinen, Kaija Patronen ja Hilkka Rusanen. Ilmoittautuminen srk:n vaihteeseen, puh viimeistään Retkelläkin olemme arkienkeleitä! Kajaanin rovastikunnan retki Lähetysjuhlille Helsinkiin Majoitus Salon Kiskossa, Bergvikin kartanossa (Helsingistä 100 km). Retken hinta 190 /hlö. Hinta sis. bussimatkat, majoituksen, aamu- ja iltapalan, päivällisen perjantaina. Maksu peritään 3. erässä. Ilmoittautuneille lähetetään retkikirje. Ilmoittautuminen ja tiedustelut to mennessä: Ulla Anttonen puh tai ullaester.anttonen@evl.fi Sururyhmä miehille Ryhmä on tarkoitettu miehille, jotka ovat kokeneet läheisen kuoleman ja haluavat jakaa ja käsitellä surun tuomia tunteita vertaistuen keinoin. Ilmoittautuminen srk:n vaihteeseen, p viimeistään mennessä. Ensimmäinen kokoontuminen alustavan suunnitelman mukaan 6.2. klo Joutenlammen saunatuvalla. Ryhmän vetäjinä toimivat sairaalapastori Teuvo Partanen ja diakoniatyöntekijä Kaisa Lehtisaari. Ryhmän toiminta alkaa mikäli ilmoittautumisia tulee tarpeeksi! Mahdollisiin tiedusteluihin vastaa Kaisa Lehtisaari, p Mies- ja naisomaishoitajien yhteinen vertaistukiryhmä ma klo , Karoliinan kamarilla, Brahenkatu 14 Lisätietoa: diakoniatyöntekijä Riitta Laatikaisen kautta puh (vaihde). Yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset Ry sekä Kainuun maakunta -kuntayhtymä Leskiryhmän aamupäivä Ma klo Keskusseurakuntakodin rippikoulusalissa, Kirkkokatu 26. Aiheena Yhteisvastuu Kevään muut kokoontumiset: ma ja ma Toukokuun kokoontuminen ilmoitetaan myöhemmin. KASVATUS Lähetysmyyjäiset la 9.2. klo Keskusseurakuntakodilla Leivonnaisia, käsitöitä ja puutuotteita. Myynnissä hernekeittoa myös omiin astioihin. Tuotto lukutaidon edistämiseen Afrikassa Suomen pipliaseuran kautta. Kajaanin Merimieskirkkopiiri 80 vuotta su klo 10 messu Kajaanin kirkossa Saarnaa Suomen Merimieskirkon pääsihteeri Sakari Lehmuskallio, liturgina Aila Kemppainen, kanttorina Päivi Rimpiläinen, Kirkkokuoro klo Pääjuhla Keskusseurakuntakodilla, Kirkkokatu 26. Juhlalounas 10 e/henkilö tai 20 e/perhe. Kouluikäisten kerhot pyörivät taas eri kerhopisteissä ja kouluilla. Lisätietoja kajaaninseurakunta.fi/varkkarit Pipliaa ja puuhaa toiminnallinen ilta lapsiperheille Ti klo Keskusseurakuntakoti Illassa lapset kiertävät eri toimintapisteissä itsenäisesti tai aikuisen kanssa. Toimintapisteissä leikkimielisiä kilpailuja. Kahvilasta: Sämpylä ja juoma, lapset 1, aikuiset 2. Tuotto lähetystyölle. Kajaanin seurakunnan lapsityö Lapset saavat tilaisuudesta kirkkopolkumerkin. Lapsityön perhemessut keväällä 2013 su klo 12 Linnantauksen kirkko su klo 15 Lehtikankaan kirkko su 7.4. klo 12 Lehtikankaan kirkko su klo 12 Linnantauksen kirkko su 5.5. klo 15 Kajaanin kirkossa su 9.6. klo 12 Linnantauksen kirkko Lapset saavat tilaisuudesta kirkkopolkumerkin.

15 JULISTUS KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI 15 Tänä vuonna 70, 75, 80 ja 85 vuotta täyttävät kutsutaan saattajineen SYNTYMÄPÄIVÄ- KIRKKOON JA KAHVILLE su 3.2. klo 10 Vuolijoen kirkkoon MUUT Puistomessu ja pyhäkoulu Su klo 17 Lehtikankaan kirkossa, Jeesus muutti veden viiniksi, Matti Manninen, Marko Miettinen Lapset saavat tilaisuudesta kirkkopolkumerkin. Kajaanin seurakunnan kevään 2013 Konsertit ja urkuvartit Tammi-helmikuussa: Su klo 15 Aikojen läpi -konsertti Kajaanin kirkossa Minna Tuhkala, barokkiviulu / viulu ja Kaisa Alasaarela, urut. Ohjelma 6 Su 3.2. klo 15 Urkuvartti ja urkujen esittely Kajaanin kirkossa Erkki Tyni Su klo 18 yhteisvastuukonsertti Kajaanin kirkossa Caminantas-yhtye: Tuija Kiviranta, laulu Kalle Kangas, sello Sirpa Berg, oboe Nina Loimusalo Ohjelma 10 yhteisvastuun hyväksi Su klo 15 Kajaanin kirkossa Urkuvartti ja urkujen esittely, Erkki Tyni Maalis-huhtikuussa: Su klo 15 Urkuvartti ja urkujen esittely Kajaanin kirkossa Erkki Tyni Su klo 18 Pääsiäiskonsertti Kajaanin kirkossa Ari Honkanen, laulu ja Erkki Tyni, urut Ohjelma 6 Su klo 18 Linnantauksen kirkossa Juha Runsala, alttoviulu ja Alexander Skorodumov, piano Ohjelma 6 Nakertajan seurakuntakodin 10-vuotisjuhlamessu Su 3.2. klo 12 Nakertajan seurakuntakodilla, jonka jälkeen kirkkokahvit, yhteisvastuukeräyksen avaus. Mukana Juha Kainulainen, Juha Mikkonen ja Kainuun kanttorien vaskiyhtye. Hiljaisuuden messu la klo 18 Kajaanin kirkossa Lämpimästi tervetuloa! Rukousviikon tilaisuudet To Viikon esittely klo 14 Radio Kajaus Pe Vaeltaminen keskustellen klo 19 Pelastusarmeija, Kirkkokatu 14, puhujina lisäksi ev.lut. Marko Miettinen, ort. Isä Pentti Hakkarainen La Vaeltaminen Kristuksen murretun ruumiin kanssa klo 17 Ortodoksikirkko, Väinämöisenkatu 29, puhujina lisäksi edustajat helluntaiseurakunnasta ja ev.lut. kirkosta Su Vaeltaminen kohti vapautta klo 18 Kajaanin ev.lut. kirkko, Kirkkokatu 19, yhteinen tilaisuus kirkkokuntien edustajille Ti Vaeltaminen Jeesuksen ystävinä klo Kajaanin ammattikorkeakoulu, Sosiaali ja terveys, Taito 2, kaikki, klo 19 Baptistikirkko, Hoikankatu 38, puhujina lisäksi ort. Isä Pentti Hakkarainen, ev.lut. Marko Miettinen Ke Vaeltaminen raja-aitojen tuolle puolen klo 19 Helluntaiseurakunta, Savonkatu 17, puhujina lisäksi ev.lut. Markus Hytönen, bapt. Kauko Malin To 24.1 Vaeltaminen toisen rinnalla klo 10 Kajaanin Lyseo, Urho Kekkosen katu 1, klo 19 Vapaakirkko, puhujina lisäksi ort. Isä Andreas Larikka, Pelastusarmeijan edustaja Naistenpäivien aloitus: Jukka Leppilammen konsertti pe 25.1 klo 18 Kajaanin kirkossa Kaikille avoin. Vapaa pääsy. Järj. Kajaanin seurakunta & Kainuun ev.lut. kansanlähetys Lohtulauluja-konsertti su klo 16 Vuolijoen kirkossa Käsikirjoitus ja laulu Paula Tapionmäki, säestys ja laulu Marika Mustajärvi. Konsertti kestää noin puoli tuntia. Tilaisuus on tuoksuton. Sunnuntain iltapäiväkahvit su klo 15 Siriuksessa, Brahenkatu 5 Mukana Suomen Karmelyhdistyksen Erja Kalpio. Aiheena on Miten elämästä selviää hengissä? Kahvi ja kahvileipä 5 e. Musiikista vastaa Emilia Mikkonen. Naistenpäivät Perjantai klo Jukka Leppilammen konsertti Kajaanin kirkossa, kaikille avoin Lauantai klo 9 Aamukahvit Keskusseurakuntakodilla klo 9.30 Aamun sana Jaana Rautio-Wacklin ja Marjo Manninen klo Naiseksi, joka olet Saara Kinnunen klo 11 Raamattutunti Sarpatin leski Jaana Rautio-Wacklin klo 12 Lounas ja kahvi klo Kanava 1 1. Hyvä paha anoppi Saara Kinnunen, srk-sali (ei ilmoittautumista) klo Kanavat Äidistä kunnon mummoksi Rallu Kemppainen, Karoliinan Kamari 3. Kohtaamisia bibliodraama Irma Lampinen, takkahuone 4. Rukoilkaa toistenne puolesta Marita Karvinen, päiväkerhohuone 5. Palasista koottu, kuvataiteen keinoin Elina Ingman ja Tuula Haataja, rippikoulusali klo 14.30/14.45 Kahvit klo Musiikkia Juha Mikkonen klo Nuoruuden lähteillä Saara Kinnunen Kanaviin ilmoittautuminen lauantaiaamuna Keskusseurakuntakodin aulassa. Sunnuntai klo 10 messu Kajaanin kirkossa, saarna Jaana Rautio-Wacklin klo YV-lounas ja kahvit Keskusseurakuntakodilla klo Äitien eväät Saara Kinnunen klo Rukous ja päätös

16 KAJAANIN SEURAKUNTALEHTI