Framil ry. Teatterilähtöiset menetelmät vanhustyössä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Framil ry. Teatterilähtöiset menetelmät vanhustyössä"

Transkriptio

1 Framil ry Teatterilähtöiset menetelmät vanhustyössä

2 Johdanto Tässä julkaisussa esitellään kokemuksia esittävän taiteen menetelmien soveltamisesta vanhustyössä. Esimerkit ovat vuosina turkulaisissa vanhainkodeissa toteutetusta Hymykuopat-hankkeesta, jossa Varsinais-Suomen näyttämö- ja esitystaiteen yhdistys Framil ry oli yhtenä osatoteuttajana. Tavoitteena oli kehittää taidelähtöisten menetelmien käyttöä vanhusten parissa. Neljä Framil ry:n avoimen haun perusteella mukaan valitsemaa esittävän taiteen ammattilaisista koostuvaa ryhmää kiersi turkulaisia vanhainkoteja ja palvelutaloja toteuttaen niissä kulttuurihoitopaketteja. Paketit sisälsivät esityksiä, osallistavia työpajoja sekä musiikkiterapiaa. Taiteilijaryhmät pohtivat työssään sitä, miten esittävä taide voi edistää hoitolaitoksessa asuvan vanhuksen hyvinvointia. Vanhainkoti muistojen näyttämönä Teatteri tarjoaa meille kosketuspinnan ihmisenä olemiseen. Se virittää meidät taajuudelle, jolla voimme kokea ja tulkita tarinoita, ilmiöitä, tunteita sekä ihmissuhteita. Teatteriin taidemuotona liittyvät vahvasti kertomukset ja tunteet sekä fyysinen läsnäolo, suora kontakti ja vuorovaikutus. Seuraamalla näytelmää tai tekemällä itse teatteria sukellamme tarinoihin ja kokemuksiin. Heijastamme omaa elämäämme näyttämön tapahtumiin ja eläydymme niihin. Vanhustyön puitteissa teatteri tarjoaa mahdollisuuden palata omiin muistoihin, tehdä niistä tulkintoja tai rakentaa niitä uudelleen. Esittävää taidetta vietiin osastoille paitsi esitysten muodossa, myös käyttämällä draamaa työvälineenä ryhmissä. Vanhukset seurustelivat teatterinukkien kanssa, seurasivat omia kertomuksiaan näyttelijöiden tai toisten osallistujien esittämänä ja eläytyivät pieniin rooleihin. Vaikeasti dementoituneet osallistujat virkistyivät muistamalla lauluja, kuuntelemalla, taputtamalla tahtia ja pukeutumalla rooliasuihin. Ohjaajat kokivat työn hyvin antoisaksi ja sitoutumista vaativaksi. Kaikki oppivat uusia puolia omasta työstään ja taiteilijuudestaan. Suurin osa vanhuksista oli muistisairaita, mikä edellytti tavallistakin enemmän kuuntelua ja eläytymiskykyä. Jokainen koki myös jossakin kohdassa putoavansa tyhjän päälle: tehtävää ei voitu tehdä, sitä ei ymmärretty tai kohtaamista ei tapahtunut. Omaa tekemistä piti reflektoida usein tilanteessa nopeasti. Joskus ei auttanut muuta kuin pysähtyä, kuunnella ja heittää suunnitelmat sikseen. Jokaisella on tärkeä tarina Mitä teatterilla saatiin aikaan? Pääroolissa olivat vanhukset itse, heidän tärkeät ja kuulluksi tulemisen arvoiset kertomuksensa ja toiveensa. Jokaisen tarinalle annettiin ryhmissä tilaa. Vaikka osallistuja ei olisi muistanut ohjaajien käyneen paikalla jo kahdeksana edeltävänä viikkona, esityksessä nähty tuttu lehmä tai oma lempisävelmä saattoi antaa iloa ja turvaa juuri sillä hetkellä. Ehkä tärkein ja arvokkain havainto koko kulttuurihoitotyön kannalta oli se, että kohtaamiseen tarvitaan aikaa, useita toistoja, luottamusta, kuuntelemista ja herkkyyttä. Asiakaslähtöinen työtapa vaati sulattelemista myös osallistujilta. Vanhuksille itselleen saattoi olla aluksi vaikea ymmärtää, että heidän kertomuksissaan saattaisi olla mitään kiinnostavaa. Sitäkin hienommalta tuntui, kun he saivat nähdä omia tarinoitaan toisten esittäminä. Ne olivat jännittäviä, hauskoja ja mielenkiintoisia! Kiitollisina näistä tarinoista ja tunteista, joita saimme jakaa osallistujien kanssa, jatkamme matkaa eteenpäin. Marja Susi, projektikoordinaattori Framil ry Kannen kuvat: Tiina Puranen, Timo Marila, Marja Susi, Anna-Maria Toivonen

3 Turinoista tarinoiksi IdeaTeatteri Osuuskunta on vuoden 2008 lopulla perustettu yritys, jonka työntekijät koostuvat teatterin, sosiaali- ja terveysalan, esitystekniikan ja markkinoinnin ammattilaisista. Tähän hankkeeseen nimettiin kolme työntekijää, teatteriilmaisun ohjaajat (AMK) Camilla Gustafsson, Mikko Semi ja Jaakko Loukkola. Hyppy tuntemattomaan Olimme jo kauan ajatelleet tekevämme vanhuksille esityksen, sillä kohderyhmänä ikäihmiset on laaja ja tarve kulttuuripalveluille suurta. Kun Framil ry etsi yhteistyökumppaneita Hymykuopat-hankkeeseen, tartuimme luonnollisesti heti tarjoukseen. Meille tarjoutui loistava mahdollisuus päästä työskentelemään ikäihmisten kanssa ja saada näin kosketusta kohderyhmään. Hankkeen alku herätti ryhmässämme paljon ajatuksia ja ideoita, mutta toisaalta epätietoisuutta. Kaikki olivat tahoillaan toimineet vetäjinä ja tehneet soveltavaa draamaa. Olimme työskennelleet ja viettäneet aikaa ikäihmisten kanssa, mutta kukaan meistä ei ollut näitä ennen yhdistänyt. Edessä oli hyppy tuntemattomaan. Suunnitteluvaiheessa pohdimme monia asioita: kuinka teatterilähtöisiä menetelmiä, joihin usein liittyy toiminnallisuus, osallistaminen ja fyysinen tekeminen, voi käytännössä toteuttaa ikäihmisten kanssa? Jos osallistujien fyysinen osallistuminen on rajallista, minkälaisia menetelmiä voimme työssämme käyttää? Fyysisten rajoitteiden lisäksi osallistujat voivat olla muistisairaita. Miten voisimme hyödyntää teatteria, omaa erikoisalaamme? Lähtökohtaisesti tahdoimme säilyttää ajatuksen siitä, että työpajatyöskentelyssämme osallistujat sekä tuottavat materiaalia että osallistuvat itse. Tahdoimme siis suunnitella ja toteuttaa työpajoja, joissa tekijöinä ja sisällön tuottajina ovat nimenomaan osallistujat. Tutustumisesta toteutukseen Pääsimme vierailemaan tulevassa työympäristössämme ennakkoon. Ensimmäinen vierailu avasi silmämme. Tulevat osallistujamme olivat muistisairaita, ja fyysistä osallistumista vaativat tehtävät osoittautuivat haastaviksi toteuttaa. Vetäydyimme siis suunnittelemaan toimintaa uudelleen. Suunnitteleminen helpottui, kun kohderyhmä tuli tutummaksi. Suurimmiksi ongelmiksi koimme edelleen sen, miten voisimme hyödyntää nimenomaan teatterilähtöisiä menetelmiä, omaa erikoisosaamistamme, ja sen, mitä roolia taide tulisi työskentelyssämme näyttelemään. Päädyimme toimintamalliin, jossa oma työskentelymme jakautui kahdeksi erilliseksi vaiheeksi: työpajatyöskentelyksi ja työpajojen pohjalta toteutettavaksi esitykseksi. Työpajatyöskentelyvaiheessa keskityimme tarinoihin, mielipiteisiin ja näkemyksiin, joita osallistujilla oli. Keskustelua heräteltiin toiminnallisilla tehtävillä ja keskustelut dokumentoitiin tarkasti. Talteen kerätystä materiaalista valmistimme osallistujien omista tarinoista koostuvan esityksen, joka esitettiin vanhainkodissa. Näin meille kerrotut tarinat ja mielipiteet palautettiin lahjana takaisin teatterin keinoin. Työpajoissa tahdoimme keskittyä aitoon kohtaamiseen, kertomiseen, kuulemiseen, kiireettömyyteen ja hyvään ilmapiiriin. Tarinat olivat arvokkaita, toden totta taideteoksen arvoisia. Mikko Semi ja Camilla Gustafsson tulkitsevat vanhusten tarinoita esityksessään Minun kenkäni ovat aina avonaiset. Kuva: Timo Marila Teksti: Jaakko Loukkola

4 Teemat ja menetelmät Toteutimme hankkeen aikana työpajoja kolmessa eri vanhainkodissa. Ryhmäkoko vaihteli viidestätoista kolmeenkymmeneen. Tapasimme ryhmän kahdeksan kertaa. Tapaamisen kesto vaihteli 45 minuutista tuntiin. Jaoimme työpajojen aiheet ihmisen elinkaarta mukailevaksi. Ensimmäisellä kerralla tutustuimme, toisella kerralla puhuimme lapsuudesta, kolmannella nuoruudesta, neljännellä työelämästä. Viimeinen, kahdeksas työpaja oli nimeltään minä ja maailma, jossa tarkastelun kohteena oli maailma juuri tänään: oma elämä ja tilanne maailmalla juuri nyt. Käytimme työskentelyssämme apuna kuvatehtäviä, draamaharjoitteita sekä musiikkia. Työpaja aloitettiin aina aiheeseen kuljettavalla musiikilla. Jo ensimmäisessä työpajassa totesimme musiikin äärettömän voimakkaaksi työkaluksi. Sen avulla tavoitettiin asioita, joita muistisairaat ihmiset eivät ehkä muuten olisi enää tavoittaneet. Laulu saattoi kuljettaa lapsuuden jouluun tai kesäiselle järvenrannalle. Tarinat, joita laulu synnytti, saattoivat olla pitkiä, yksityiskohtaisia ja kokonaisia, vaikka kertoja ei enää tunnistanut paikkaa, jossa oli sitä kertoessaan. Tarinaa oli kuunneltava, sillä pienikin häiriö saattoi katkaista tarinan ja kertoja saattoi kadottaa oman muistonsa. Laulun jälkeen teimme toiminnallisia tehtäviä, mm. äänestyksiä, joissa esitimme kärjistettyjä väitteitä työpajan aihetta koskien. Osallistujat saivat ilmaista mielipiteensä punaisella ja vihreällä paperilla. Mielipiteistä ja niiden eroista herätettiin keskustelua. Kuvatehtävissä käytimme työpajan aihetta sivuavia kuvia, joista osallistujat kertoivat ajatuksiaan ja mielipiteitään. Tarinoista teatteriksi Työpajoissa käytettyjen kuvien avulla alettiin hahmotella tulevaa teatteriesitystä. Osallistujat keksivät lehtikuvan pohjalta roolihahmon, jolle he kehittelivät kokonaisen elämäntarinan. Tästä roolihahmosta kehittyi tarinoihin pohjautuvan esityksen päähenkilö. Käytimme forum-teatterista tuttuja tekniikoita, joissa esitetään kohtaus, joka päättyy konfliktitilanteeseen. Esimerkkikohtauksessa nuori tyttö haaveilee laulajanurasta ja pyytää isältään lupaa päästä laulutunneille. Isä kuitenkin kieltää laulutunnit vedoten siihen, että tytön olisi tavoiteltava ensin koulumenestystä ja sitten työtä. Laulaminen ei siihen kuvioon sopisi. Kohtauksessa tilanne jäi pahimpaan konfliktikohtaan. Osallistujat saivat ehdottaa ratkaisumalleja, joiden avulla tilannetta yritettiin ratkaista. Mielipiteet vaihtelivat rajusti ja taas syntyi keskustelua. Oikeat arvot, jotka toiminnassa toteutuvat, ovat kohtaaminen ja kiireettömyys. Jokaisen tarina on tärkeä. Työpajoista kertyneen käsittämättömän materiaalimäärän kanssa vetäydyimme käsikirjoittamaan ja harjoittelemaan esitystä. Toivoimme, että esitys tulisi olemaan merkityksellinen vanhuksille, joiden tarinat näkyivät näyttämöllä. Samalla se oli merkityksellinen myös meille. Tarinoita kuunnellessamme olimme saaneet kokea kertojien mielentilan ja tunteet ja tahdoimme säilyttää ne esityksessä. Upeat jakamisen hetket tuntuivat arvokkailta ja haurailta. Esityksessä tarinat etäännytettiin kertojistaan. Niissä esiintyvien ihmisten nimet muutettiin ja kertojaksi tuli roolihenkilö. Kertomukset itsessään säilyivät lähes sanasta sanaan alkuperäisinä. Mietimme harjoituksissa sitä, kuinka suuria tarinoita olimme kuulleet. Samanlaisen kokemuksen tahdoimme palauttaa kertojille. Tahdoimme, että he tunnistavat oman tarinansa ja näkevät sen arvokkaana ja ainutlaatuisena. Osallistujat olivat eri paikoissa kunnoltaan hieman eritasoisia, joten olemme soveltaneet tehtäviä tilanteen mukaan. Kaikki ovat työpajaamme tervetulleita kunnosta riippumatta. Jos joku on halunnut tulla vain kuuntelemaan, sekin on sopinut. Olemme huomanneet, että tehtävät toimivat eri paikoissa eri tavalla. Yhdessä paikassa kuvatehtävät toimivat, kun taas toisessa paikassa toiminnallisemmat tehtävät ovat enemmän mieleen. Tämän mukaan olemme muokanneet työpajoja. Yhteistä kaikkialla on ollut se, että vanhukset on todella helppo saada innostumaan ja kertomaan tarinoitaan. Tarinoita kuunnellessamme olimme saaneet kokea kertojien mielentilan ja tunteet ja tahdoimme säilyttää ne esityksessä.

5 Esimerkki työpajakerrasta Työpajakerta 2., Aihe: Lapsuus 1. Esittely: kerromme lyhyesti keitä olemme ja mitä teemme. Lyhyt johdatus päivän aiheeseen. 2. Alkujumppa: helppoja jumppaliikkeitä, esim. käsien, hartioiden ja nilkkojen pyörittely, laatikon nostelu puolelta toiselle, kylkien venytys, kasvojen vääntely. 3. Laulu: Oravan pesä, soitetaan kitaralla, osallistujat saavat laulaa mukana. 4. Kuvat keskustelun herättäjänä: kuvia vanhoista leluista (nukke, nalle, auto, pallo, keinuhevonen ). Osallistujat saavat kertoa millaisia muistoja kuvat herättävät, millaisia leluja itsellä on lapsena ollut, mikä oli kaikista tärkein lelu ja mistä se oli saatu. 5. Hahmon keksiminen: esitellään lehdestä leikattu kuva pienestä tytöstä ja luodaan kuvan pohjalta kokonainen hahmo. Osallistujat keksivät tytön nimen, millainen perhe hänellä on, missä hän asuu, mitä harrastaa, mikä on lempiaine koulussa, mikä on haaveammatti, lempilelu tai millaisia ystäviä hänellä on. Näin hahmosta syntyy päähenkilö esitykseemme ja hahmoon palataan myöhemmillä työpajakerroilla mm. forumteatterikohtauksilla, jolloin osallistujat saavat keksiä lisää elämäntarinaa tälle. 6. Kerrotaan sana/lause kerrallaan tarinaa: Sana tai lause kerrallaan keksitään tarina siitä, millainen äsken kehitellyn hahmon yksi päivä voisi olla. 7. Loppuverryttely: helppoja verryttelyliikkeitä, esim. käsien ja jalkojen silittely, vatsan taputtelu, kasvojen hierominen. 8. Laulu: Päivänsäde ja menninkäinen. Vastaanotto Kaikissa kolmessa hoitolaitoksessa olemme yllättyneet siitä, kuinka tarpeellista tällainen toiminta on. Työpajojen ilmapiirissä on jotakin uskomatonta. Osallistujat odottavat tapaamisiamme, hetkeä jolloin saa puhua ja joku kuuntelee. Teatteri ja toiminnalliset tehtävät ovat työpajoissa ehdottomasti vain työväline. Oikeat arvot, jotka toiminnassa toteutuvat, ovat kohtaaminen ja kiireettömyys. Jokaisen tarina on tärkeä. Dokumentointi ja muistiinkirjoittaminen työpajoissa on selvästi saanut osallistujat tuntemaan omat mielipiteensä arvokkaiksi. Omien tarinoiden arvo konkretisoituu, kun ne nähdään näyttämöllä. Työryhmällemme tärkeä hetki oli ensimmäisestä prosessistamme muodostuneen esityksen ensi-ilta. Esitystä oli saapunut seuraamaan suuri määrä vanhainkodin asukkaita. Eturivissä istuivat meille tarinoita kertoneen osaston asukkaat. Pitkin esitystä eturivistä kuului iloisia hihkauksia Toihan on juuri niin kuin meillä oli lapsena. tai Olisin itse voinut sanoa juuri noin. Esityksen jälkeen tapasimme katsojia, jotka olivat yhtä hymyä. He olivat tunnistaneet esityksestä omia tarinoitaan. Mieleenpainuvin oli kuitenkin silmäkulmaansa pyyhkivän hoitajan kommentti. Näitä samoja tarinoita me ollaan kuunneltu vuosikaudet, enkä mä ole koskaan ymmärtänyt kuinka hienoja ne ovat. Työpajojen pohjalta syntyneiden esitysten kautta kertojat saavat tunnistaa oman tarinansa arvokkaana ja ainutlaatuisena. Kuva: Timo Marila

6 Muistojen koti Kolme nukketeatteritaiteilijaa, Laura Hallantie, Roosa Halme ja Nanna Mäkinen toteuttivat työpajakokonaisuutta Muistojen koti. He kaikki ovat valmistuneet Turun ammattikorkeakoulusta teatteri-ilmaisun ohjaajiksi suuntautumisvaihtoehtonaan nukketeatteri. nuket lähtevät vierailulle Lähdimme mukaan hankkeeseen, sillä halusimme soveltaa ja laajentaa ammattitaitoamme. Halusimme kohdata vanhuksia nukkien kanssa ja aktivoida heitä kertomaan omia muistojaan erilaisista aiheista. Meillä oli valittuna jokaiselle käyntikerralle eri aihepiiri, jonka pohjalta valitsimme laulettavat laulut sekä vierailevat nuket. Syksyllä tapasimme ryhmää kymmenen kertaa. Ryhmäkoko vaihteli osallistujan välillä. Tapaamisemme kestivät n. 45 minuuttia. Jokainen kerta oli rakennettu hieman eri tavoin, mutta toistuvina elementteinä käytimme aloituslaulua (Jos sun lysti on), yhteislauluja harmonikan säestyksellä, nukkien esittäytymistä sekä nuken ja vanhuksen kohtaamista. Aiheemme valitsimme kalenterijuhlien, vuodenajan ja myös toivomusten (mm. oma koti, uni, lavatanssit, joulu) mukaan. Vuorovaikutteisuus nuken kautta Tapaamisissamme monet osallistujat käyttäytyivät kuin nuket olisivat olleet eläviä olentoja. Ne saivat vanhuksilta nimiä, joista osa oli peräisin heidän lapsuuden muistoistaan. Eräs rouva antoi lehmänukellemme uuden nimen, Kekko. Hän kertoi meille tarinan, kuinka lapsena oli yrittänyt lypsää Kekko -lehmää, mutta lehmä ei ollut suostunut. Kun lypsäjä sitten antoi lehmälle heiniä, suostui lehmäkin antamaan maitoa. Vanhukset halusivat pitää hahmoista huolta ja hoitaa niitä. He pitivät nukkeja hellästi sylissään, juttelivat niille ja olisivat ottaneet monet hahmot mukaan huoneisiinsa, ellemme olisi pyytäneet niitä takaisin. Eräällä rouvalla oli omia kissapehmoleluja, joista hän huolehti kuin elävistä eläimistä. Vaikka nukkeja pidettiinkin elävinä, olivat vanhukset silti hyvin tarkkoja yksityiskohdista. Varjonukke -lehmää tutkittiin tarkkaan ja se todettiin usein huonoksi lypsylehmäksi pienten utareiden takia. Joidenkin nukkien nuketuskepit saivat aikaan ohimenevän ihmetyksen, mutta unohtuivat kuitenkin pian, kun oli jotakin tärkeää kerrottavaa nukelle. Nuket istahtivat vanhusten syliin ja kuuntelivat paljon erilaisia tarinoita. Joitakin aiheita, kuten hurjasti tanssivia isovanhempia, nuket innostuivat kuvittamaan lavalla. Työpajoissa nuket istahtivat osallistujien syliin ja kuuntelivat paljon erilaisia tarinoita. Kuva: Roman Chauzov Teksti: Nanna Mäkinen Esimerkki kulttuurihoitopaketista Osallistujia ryhmässä 6-8. Tarvittavat välineet ja rekvisiitta: eri eläinhahmo-teatterinukkeja tai leluja, musiikkiinstrumentti (esim. haitari) tai eläinaiheisia lauluja cd:llä kuunneltavaksi, cd-soitin. Tila: rauhallinen, vanhukset istuvat, pöytä eläinten esittäytymiseen, apupöytä cd-soittimelle ym. tavaroille. Tehdään istumajärjestys niin, että kaikki näkevät lavalle, eli pöydän, ja että heidän luonaan pääsee käymään vaivattomasti. 1.Aloitetaan tutustumalla sanomalla kaikille henkilökohtaisesti käsipäivää ja toivotetaan osallistujat tervetulleiksi. Voidaan hieman kuulostella ja kysellä kuulumisia. Kerrotaan, että tällä kertaa mukana on lauma eri eläimiä ja avataan avointa keskustelua eläinaiheen ympäriltä. Keskustelua voi aloittaa esimerkiksi kyselemällä mitä eläimiä vanhuksilla itsellään on ollut tai muistavatko he joitakin eläinlauluja. 2. Laululla (Piippolan vaari) kutsutaan eläinvieraat paikalle. Joku eläinhahmoista voi esittäytyä ja kertoa mikä eläin on, nimensä, ikänsä, missä asuu, sekä esittää itsestään kertovan laulun (esim. Mää mää lampaani). Vanhukset voivat myös laulaa laulua ja eläinhahmo voi käydä van-

7 husten polvella istahtamassa. Myös muita eläinhahmoja voidaan esitellä tällä tavalla, niin että esittäymisnumero on etukäteen mietitty. 3. Esittäytyneet hahmot voivat kysellä vanhuksilta osaavatko he vaikkapa keriä tai lypsää ja pyytää heitä näyttämään. Hahmot jatkavat keskustelua, jota aloiteltiin aivan alussa. Lauletaan yhdessä eläinaiheinen laulu. Uusia hahmoja saapuu paikalle ja vanhuksilta kysytään hahmoille nimi, rotu ja ikä. Nämä faktat hahmosta ovat usein vanhusten omia muistoja. 4. Hahmo, joka saa identiteetin joltakin vanhukselta, voidaan antaa tämän vanhuksen hoidettavaksi. Kosketus eläimeen saattaa tuoda lisää muistoja. On tärkeää, että kaikki vanhukset saavat mahdollisuuden kertoa ja koskea. Alun istumajärjestys helpottaa ryhmässä keskustelua sekä eläinten liikkumista vanhuksen luota toiselle. 5. Lopuksi lauletaan eläinlauluja yhdessä niin, että vanhukset voivat pitää eläinhahmoja sylissään, tanssittaa tai silitellä niitä. Kerätään eläinhahmot rauhassa pois vanhuksilta. Vanhusta kiitetään eläimen hoidosta ja mukavista tarinoista. Kiitetään kaikkia yhteisestä hetkestä ja tarvittaessa autetaan vanhukset liikkeelle tai käydään ilmoittamassa hoitajalle. Myöhempää käyttöä varten voi itselle kirjoittaa muistiin tarinoita, joita on kuullut. Näitä voi hyödyntää seuraavilla kerroilla, jos jokin eläimistä tulee uudelleen vieraaksi, tai jos valmistetaan esitystä vanhusten kertomien tarinoiden pohjalta. Saimme kokea paljon onnistumisia, hyviä hetkiä vanhusten kanssa. Saimme kuulla ihania muistoja sekä hauskoja tarinoita. onnistunut kohtaaminen Keskustelun voi aloittaa esimerkiksi kyselemällä, mitä eläimiä vanhuksilla itsellään on ollut tai muistavatko he joitakin eläinlauluja. Tapaamisissa osallistujat pitivät nukkeja hellästi sylissään, juttelivat niille ja olisivat mielellään ottaneet monet hahmot mukaan huoneisiinsa. Kuva: Roman Chauzov Yhteenvetona projektista totesimme, että saimme kokea paljon onnistumisia ja hyviä hetkiä vanhusten kanssa. Saimme kuulla ihania muistoja sekä hauskoja tarinoita. Toisaalta olimme usein hukassa, kun emme tienneet mikä olisi hoitavaa kulttuuria, jota meidän pitäisi tarjota. Huomasimme myös, että osallistujat innostuivat eri hetkistä. Onneksi harvoin kukaan tylsistyi. Joskus joku nukahti, mutta siitä emme loukkaantuneet. Monella vanhuksella oli puutetta juttukaverista ja sitä me tarjosimme. Olimme läsnä ja kuuntelimme. Oli hienoa huomata, kuinka jotkut vanhuksista juttelivat avoimesti nukelle. Esineet ja hahmot herättivät helpommin muistoja ja mielikuvia kuin pelkät kysymykset ja jutustelu. Kulttuurihoito voi yksinkertaisimmillaan olla kahden ihmisen kohtaaminen, improvisoitu dialogi, jota seuraa kolmas henkilö eli katsoja. Vanhukselle voi olla mieluisampaa jutella avoimesti nukelle tai nallelle kuin ihmiselle. Esineet ja hahmot tuovat helpommin muistoja ja mielikuvia kuin pelkät kysymykset ja jutustelu.

8 Muistoja matkalaukusta Teksti: Tiina Puranen ja Heidi Fredriksson Nukketeatteritaiteilija Tiina Puranen ja näyttelijä Heidi Fredriksson ovat Rahtiteatteri - Fraktteatern. Teatteri toimii kahdella kielellä ja tuottaa kahdesta kolmeen produktiota vuodessa. kiinnostus soveltavaan teatteriin Keväällä 2010 aloimme työstää apurahojen turvin vanhuksille suunnattua Muisto-esitystä. Samoihin aikoihin Framil etsi tekijöitä Hymykuopat-projektiin. Päätimme hakea Muistoesityksellämme ja työpajaehdotuksellamme mukaan hankkeeseen. Molemmilla oli kasvava mielenkiinto soveltavaa teatteria kohtaan. Hankkeen aikana olemme suunnitelleet kaksi kulttuurihoitopakettia, jotka esittelemme tässä lyhyesti. Ensimmäinen työpajapaketti sopii kaikenlaisille vanhuksille, myös hieman huonokuntoisemmillekin. Toinen sisältää sekä esityksen että työpajan, jotka perustuvat vanhoihin valokuviin. Työpaja: Muistojen matkalaukku Muistojen matkalaukku on matkalaukku, josta jokaisena työpajakertana paljastuu uusi muisteltava tapahtuma tai tarina. Aihetta muistellaan vanhusten kanssa teatterin keinoin. Laukusta ilmestyy aiheeseen liittyvää rekvisiittaa: musiikkia, teatterinukkeja sekä kuvallista materiaalia. Vanhukset pääsevät itse elävöittämään tarinan kulkua omassa roolissaan. Roolityön ei tarvitse olla suurta, vaan vanhus voi istua pyörätuolissaan ja eläytyä vaikkapa hattu päässään omaan rooliinsa. Tärkeintä on päästä leikkimään muistoihin. Muisto-esityksessä vanhan rouvan valokuva-albumin tapahtumat alkavat elää. Kuva: Timo Väntsi Muistojen matkalaukun aiheita ovat erilaiset juhlat, vanhat sadut ja arkiset tapahtumat kuten saunominen tai torilla käyminen. Työpajoissa käsitellään myös vuodenaikoja ja tehdään kuvitteellisia retkiä esim. talviseen metsään, jossa pehmometsäneläimet voivat hypätä yksitellen työpajalaisten syliin. Työpaja sisältää tarinan ja sen elävöittämisen draamallisin, visuaalisin ja aistillisin keinoin. Vanhukset saavat itse osallistua tarinan kulkuun, jolloin suunnitellussa rungossa on aina paikka improvisaatiolle. Aiheita pyritään valitsemaan myös ryhmäläisten intressien ja kykyjen mukaan. Esitys ja työpaja: Muistojen näyttämö Esitys kertoo erään vanhuksen, Muiston, elämästä ja muistoista. Lavastus on olohuoneen nurkka keinutuoleineen ja tavaroita pursuavine pöytineen ja hyllyineen. Muisto selaa valokuvaalbumiaan, jonka kuvat ilmestyvät projisoituina hänen takanaan olevaan kehykseen. Jokaiseen kuvaan liittyy oma äänimaailmansa ja kuvan tapahtumat alkavat elää Muistolle esineistä muodostuvien nukkien kautta. Muisto lähtee mukaan muistojensa leikkiin, kunnes albumin kuvat on katseltu läpi ja tunnelma palaa alun arkisuuteen. Esitys on lähes sanaton, runollisen koskettava, mutta paikoin myös naurulihaksia kuntouttava teos. Näytelmän kollaasimaista rakennetta on myös dementiapotilaiden helppo seurata. Työpajojen lähtökohtana ovat niin ikään valokuvat sekä mahdollisesti vanhat lehdet ja muu kuvamateriaali. Työpajan ensimmäinen kerta on joko heti esityksen jälkeen tai seuraavana päivänä. Ensimmäisellä kerralla keskustellaan esityksestä, ajatuksista ja muistoista, joita esitys on katsojassaan herättänyt. Esityksen maailmasta siirrytään sulavasti katsojien omakohtaisiin muistoihin. Kotiläksyksi pyydämme vanhuksia tuomaan seuraavalle kerralle omia kuvia tärkeistä muistoista. Niistä lähdemme rakentamaan pieniä paperiteatterikohtauksia. Kuvia voidaan skannata ja tulostaa sekä tietenkin piirtää itse. Tulostetut kuvat liimataan ohuelle pahville ja niissä olevia henkilöitä leikataan paperiteatterinukeiksi. Nukkeja voi kukin myös parannella. Jos muistaa esimerkiksi mustavalkokuvassa olevan leningin värin, sen voi värittää. Niin ikään taustakuvat voidaan skannata ja tulostaa tai maalata itse. Työpaja sisältää tarinan ja sen elävöittämisen draamallisin, visuaalisin ja aistillisin keinoin.

9 Ohjaajat valmistavat paperiteatterinäyttämöt etukäteen. Niitä tarvitaan muutama riippuen työpajan osallistujamäärästä. Valmiit kohtaukset esitetään työpajan viimeisellä kerralla koko ryhmälle ja jos intoa ja uskallusta riittää, voidaan esitys järjestää myös muulle yleisölle. Paperiteatteri sopii hyvin vanhuksille, sillä sitä voi esittää pöydän ääressä istuen. Näin ollen myös pyörätuolipotilaiden on helppo ottaa siihen osaa. Rahtiteatterin Heidi Fredriksson (oik.) ja Tiina Puranen kertomassa työmetodeistaan Turun AMK:n taideakatemian teatteri-ilmaisun opiskelijoille. Kuva: Timo Marila Muistelumatkan kulku Ensimmäisillä osastoilla jouduimme lähes heti muuttamaan alkuperäisiä suunnitelmia. Totesimme vanhusten olevan liian huonossa kunnossa suunnittelemamme paperiteatterityöpajan vaatimiin toimintoihin. Rakensimme siis työpajakokonaisuutemme uuteen uskoon. Päädyimme muistelemaan arkisia askareita ja juhlapyhiä draaman keinoin; teimme mielikuvamatkoja. Toimme mukanamme Muistojen matkalaukun. Muistelumatkoilla käytimme apuna aiheisiin liittyvää musiikkia ja lauluja. Aiheitamme olivat vuodenajat juhlapyhineen, saunominen, siivoaminen, lapsuuden sadut ja tarinat, matkustelu ja mattopyykki. Työpajoissa vanhukset saivat muistella ja näytellä miten näissä tilanteissa toimittiin. Välillä viiletettiin potkukelkalla (omalla pyörätuolilla) ympäri osastoa ja toisinaan taas vihdottiin viikon liat pois. Työn jatkuessa toisilla osastoilla pääsimme kokeilemaan alkuperäistä paperiteatteri-ideaa. Ryhmäläiset toivat mukaan kuviaan, joita skannasimme ja tulostimme. Tulosteista rakensimme yksinkertaisia nukkeja sekä lavasteita ja teimme niistä paperiteatteriesityksen. Käsikirjoitus muotoutui ryhmäläisten muistoista, jotka nivottiin fiktiivisesti yhteen. Eläviä esimerkkejä työstä Kävimme esitystämme varten haastattelemassa vanhuksia. Olimme tuoneet mukanamme pinon kuvia, jotka levitimme pöydälle. Pöydän ympärillä istui kuusi vanhusta ja kyselimme heiltä, mitä kaikkea kuvat heidän mielessään herättävät. Eräs nainen istui koko ajan aivan hiljaa ja itseensä sulkeutuneena, kunnes aloimme keskustella lapsuuden leikkikaluista ja nukeista. Kysyimme viimein häneltä, oliko rouvalla ollut lapsena nukkea. Tapahtui ihmeherääminen. Koko tunnin hiljaa ollut nainen nosti päänsä, hymyili ja sanoi Tuulikki. Kyselimme häneltä Tuulikista ja hän vastaili iloisesti, minkä jälkeen hän taas vaipui omaan maailmaansa. Tämä oli hätkähdyttävä kokemus ja Tuulikki päätyi esitykseemme. Samainen nainen oli usein työpajassamme ja osallistui niihin omalla hiljaisella, mutta positiiivisella tavallaan. Kerran keskustelimme hoitohenkilökunnan kanssa ruotsinkielisistä asukeista ja he mainitsivat tämän rouvan osaavan ruotsia. Kun menimme jututtamaan häntä ruotsiksi, hänen kasvonsa alkoivat säteillä ja hän puhui enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Harmi, ettemme aiemmin tienneet hänen kielitaustaansa. Koko tunnin hiljaa ollut nainen nosti päänsä, hymyili ja sanoi: Tuulikki. Työpajojemme vakio-osallistujiin kuului noin 60-vuotias nainen, jolla on vaikea afasia. Hän selvästi nautti työpajoista, koska tuli paikalle huonokuntoisenakin vuoteessaan. Aluksi oli vaikea kommunikoida hänen kanssaan, mutta työpajojen edetessä hänen puheen tuottamisensa parantui, ja pystyimme jo jokseenkin ymmärrettävästi kommunikoimaan keskenämme.

10 Vanhan rouvan valokuva-albumin tapahtumat alkavat elää Rahtiteatterin esityksessä Muisto. Kuva: Rasmus Puranen Yksilöhuonekäynneillä käytimme paljon kellopeliä yksinkertaisten laulujen säestyksessä ja äänimaailmojen luomisessa. Kerran jututimme miestä, joka oli aktiivisesti ollut mukana työpajoissamme. Soittelimme jotain laulua, kun tuli puheeksi, että mies oli soittanut nuorena harmonikkaa ja rumpuja tanssiyhtyeessä. Kysyimmekin häneltä, haluaako hän soittaa kellopeliä ja asetimme soittimen pöydälle hänen eteensä. Hän vastusteli ensin, mutta otti kuitenkin soittokepit käteensä. Hän piteli keppejä käsissään ja kamppaili selvästi itsensä kanssa: uskaltaako soittaa vai ei. Hänen ilmeensä oli hyvin liikuttava ja se hetki niin särkyvä ja herkkä. Liikutuimme molemmat ja harmiksemme uskallusta ei hänellä sillä kertaa ollut tarpeeksi. muistojen merkitys Kun aloitimme paperiteatterin työstämisen, monet olivat sitä mieltä, etteivät he osaisi kertoa mielenkiintoisia tarinoita. Kun aloimme tutkia heidän kuviaan ja keskustella heidän muistoistaan, he vähitellen tajusivat, kuinka rikkaita omat arkipäiväiset muistot ja tarinat olivat. Tämä tuntui meistä merkittävältä ja tärkeältä. Muistojen näyttämö -pajasta jäikin mieliin eniten ihmisten tarve kertoa muistoistaan ja valokuvistaan sekä kuinka tärkeää on se, että toiset aidosti kuuntelevat ja ovat kiinnostuneita näistä tarinoista. Tämä työrupeama on ollut hyvin opettavainen ja mielenkiintoinen, mutta myös raskas. Kaikki työtavat eivät toimi kaikkien ryhmien kanssa yhtä hyvin ja omaa työtapaa pitää joskus muuttaa silmänräpäyksessä. Onneksi tätä työtä on voinut tehdä parin kanssa. Yksin tämä tuntuisi ainakin huonokuntoisten vanhusten kanssa aivan mahdottomalta. Ei ole olemassa mitään valmista mallia. Tämä antaa toisaalta vapauden kokeilla erilaisia tapoja ja epäonnistumiset ovat hyväksyttyjä. Tärkeintä on muistaa kenelle ja kenen ehdoilla työtä tehdään. Päällimmäiseksi kuluneesta puolestatoista vuodesta on jäänyt tunne työn tärkeydestä ja siitä, että tällaisia kontakteja tulisi muodostaa enemmän. Ikäihmiset on integroitava yhteiskuntaan tai meidät on paremminkin integroitava heidän todellisuuteensa. Emme saa vieraantua toisistamme ja antaa sukupolvien välisen kuilun kasvaa entisestään. Oppikaamme elämään yhdessä, kunnioittaen toisiamme, oppien toisiltamme. Uskomme että tämä tuottaisi mielihyvää, hyvinvointia ja elinvoimaa kaikille! Työpajoihin osallistuvien vanhusten omista valokuvista valmistetaan paperinukkeja, jotka esittävät pieniä paperiteatterikohtauksia. Nuket: Tiina Puranen & Heidi Fredriksson. Kuva: Marja Susi

11 Teksti: Terhi Lehtovaara ja Anna-Maria Toivonen Hoilaari Terhi Lehtovaara musiikin opettaja, laulupedagogi, musiikkiterapian opiskelija Anna-Maria Toivonen sosiaalikasvattaja, kansanmuusikko, musiikkiterapian opiskelija musiikkiterapia aktivoi ja virkistää Kiinnostuimme hakemaan mukaan Hymykuopathankkeeseen, koska olemme molemmat työskennelleet jo aiemmin vanhusten parissa: Terhillä on kokemusta esiintymisistä ja vanhainkodin laulupiireistä kansalaisopiston musiikinopettajan ja kesäkanttorin töittensä kautta, Anna-Maria puolestaan on esiintynyt usein vanhainkodeissa esittäen vanhoja suomalaisia kansanrunoja ja -lauluja. Musiikkiterapiaopiskelijoina pääsimme hankkeessa yhdistämään hanketyöntekijän ja terapiaharjoittelijan työn mitä mainioimmalla tavalla. Pääsimme välittömästi hyödyntämään ja kokeilemaan opintojemme kautta saatuja ideoita ja näkökulmia käytännössä. Saimme myös osal- listua hanketyöntekijöinä taiteilijatapaamisiin ja yhteistyöpalavereihin, joiden kautta saimme arvokasta oppia ja tietoa kulttuuri- ja taidetoiminnan hoitavista vaikutuksista laajemminkin. työskentely dementiaosastolla Aloitimme dementiapienryhmäkodissa työskentelyn tapaamalla ensin henkilökuntaa. Halusimme alusta asti tehdä selväksi, että emme ole vierailevia esiintyjiä, vaan nimenomaan musiikkiterapeutteja. Sovimme toimintatavoista ja tavoitteista. Musiikkiterapian tavoitteena oli aktivoida muistia, puhetta ja itseilmaisua virkistää aktivoida kehon toimintoja Tavoitteenamme oli myös pyrkiä kannustamaan henkilökuntaa musiikin käyttöön ja erityisesti laulamiseen arkisten hoitotilanteiden lomassa. Lisäksi halusimme päästä kokeilemaan perinteisen laulupiirin ohella muita musiikkiterapiaan pohjautuvia työskentelytapoja. Toiminta oli suunnattu osaston kaikille kuudelletoista asukkaalle, jotka olivatkin lähes poikkeuksetta aina paikalla. Kokoonnuimme osaston päivähuoneessa, jossa he istuivat valitsemillaan paikoilla löyhästi piirissä. Yritimme aina järjestäytyä niin, että kaikki näkivät toisensa, mikä tosin oli joskus haasteellista tilan pienuuden vuoksi. Aloitimme jokaisen tapaamisen alkulaululla, jossa toivotettiin jokainen omalla nimellä tervetulleeksi. Henkilökohtaisen huomion saaminen laulamisen kautta tuntui olevan tärkeää ja lauluun osallistuivat pikkuhiljaa kaikki. Laulu oli meidän keksimämme, joten mielestämme oli merkittävä huomio, että dementiasta huolimatta ryhmäläiset pystyivät oppimaan vielä aivan uuden laulun. Koko osaston musiikkiterapiatuokion tärkein menetelmä oli laulaminen. Se osoittautui virkistystä antavaksi ja aktivoivaksi toiminnaksi. Usein liitimme lauluun myös kehoa aktivoivaa pientä musiikkiliikuntaa. Joskus toimme mukanamme pieniä soittimia (marakasseja, kulkusia, rytmikapuloita), muutaman kerran jopa tanssimme. Varsinaisia laulutoiveita asukkaat pystyivät esittämään hyvin vähän. Lauluvalinnoissa pyrimme hieman myötäilemään vuodenaikoja ja lisäksi lauloimme vanhoja tuttuja kansanlauluja, koululauluja ja iskelmiä. Usein hämmästelimme sitä, miten hyvin vanhat laulut kuitenkin olivat muistissa. Sellaisetkin asukkaat, jotka eivät kyenneet enää muistelemaan asioita puheen tasolla, lauloivat sujuvasti ulkomuistista pitkiäkin lauluja. Emme jakaneet laulumonisteita emmekä laulukirjoja, vaan pyrimme laulattamaan laulut ulkoa. Osallistumista tukivat selvästi esim. sellaiset lauluvalinnat, joissa oli selkeä, usein kertautuva kertosäe, johon oli helppo yhtyä mukaan. Laulaminen osoittautui virkistystä antavaksi ja aktivoivaksi toiminnaksi. Kuva: Anna-Maria Toivonen Kerran järjestimme henkilökunnan kanssa Perjantaitanssit. Kun saavuimme osastolle, oli kaikilla naisilla helmikaulakorut, joita he olivat askarrelleet aikaisemmin viikolla. Ilmassa oli selvästi kihelmöivää jännitystä ja parketti täyttyikin nopeasti tanssijoista, kun saimme hoitajiakin mukaan tanssittajiksi. Niin kuin kunnon lavatansseissa aina, tuli meilläkin pientä kolmiodraamaa, sillä yksi naisista oli selvästi mustasukkainen yhdestä miehestä tämän tanssiessa meidän kanssamme. Tämä kyseinen herra muuten yhtäkkiä kaatui kesken tanssin, mikä oli tanssiparina olleen Anna-Marian mielestä tietysti hyvinkin pe-

12 lottava tilanne (hän ehti juuri ja juuri sujauttaakätensä miehen takaraivon alle, ettei tämä lyönyt päätään lattiaan) mutta mies nousi istumaan ja nauroi sydämensä kyllyydestä sanoen: Voi että kun en olekaan pitkään, pitkään, pitkään aikaan tanssinut näin! Läheisyyttä, kosketusta, henkilökohtaista huomiota näitä huomasimme asukkaiden meiltä pyytävän lisää ja suuressa ryhmässä emme pystyneet vastaamaan kaikkien tarpeisiin. Koska halusimme myös tutkailla musiikin ja laulamisen vaikutuksia syvemmin ja henkilökohtaisemmin, ehdotimme pienryhmätyöskentelyä kevätkaudeksi. Pienryhmä Pienryhmässä halusimme korostaa läheisyyttä. Kosketus, kuten kädestä pitäminen ja silittäminen, nousi tärkeäksi osaksi toimintaa. Tekemistä helpotti kun mukana oli myös osaston henkilökuntaa. Tuntui tärkeältä pystyä ottamaan kontaktia kosketuksen ja katseen kautta. Pienryhmässä ohjaajien oma soittaminen väheni ja soittimien käytössä korostui soittaminen yhdessä potilaiden kanssa. Pieni ryhmä mahdollisti rummun kierrättämisen kädestä käteen. Eräs ryhmän rouvista, jolla oli tapana usein hakata pöytää tai tuolin kaiteita sai selvästi purettua tunteitaan rummuttamalla. Laulamisen lisäksi kuuntelimme paljon musiikkia, tanssitimme huiveja ja soitimme, tanssimme itse tai jumppasimme kuunneltavan musiikin tahtiin. Seurasimme vuodenkiertoa lauluillamme ja rekvisiitalla. Vapun aikaan heittelimme ilmapalloja ja puhaltelimme serpentiinejä. Ennakkoon asettamistamme tavoitteista selkeimmin toteutui mielen virkistyminen. Puhuminen oli vanhuksilla vähäistä, joten verbaalitasolla muisteleminen oli hyvin vaikeaa. Muistoja kyllä selvästi nousi pintaan. Erityisesti yksi rouva kertoi lapsuudestaan, muisteli usein elämäänsä pappilassa ja sitä miten isä lähti metsätöihin. Elämäntarinoihin tai merkityksellisiin lauluihin kiinni pääseminen oli kuitenkin mahdotonta. Ne jäivät omien tulkintojemme varaan. Merkityksellisiksi lauluiksi tulkitsimme sellaiset, joiden kohdalla ryhmän jäsenissä tapahtui joku reaktio, kuten naurahdus tai mukana laulaminen. musiikkiterapeuttina vanhainkodissa Syksyllä Terhi jatkoi työskentelyä toisessa vanhainkodissa. Työnkuva muistutti yhteisöllisen musiikkiterapeutin toimenkuvaa, jossa terapeutin tehtävänä on palvella koko yhteisöä ja käynnistää sen sisällä itsehoitavia toimintoja. Rooli vaihtui toiminnan mukaan musiikkipedagogista ja musiikkiterapeutista muusikkoon, jopa kanttoriin. Tavoitteena oli päästä sisälle hoitoyhteisöön työskentelemällä talossa yksi päivä viikossa n. klo Musiikkitoiminta suunniteltiin yhdessä sairaanhoitajan ja aktivointiterapeutin kanssa. He valitsivat mukaan potilaat, joiden he katsoivat hyötyvän eniten musiikkiterapeutin kanssa työskentelystä. Päivän aikatauluissa oli aina pientä väljyyttä, jotta tarvittaessa olisi mahdollista reagoida ajankohtaisiin tilanteisiin vaikkapa laulamalla onnittelulauluja päivänsankarille tai auttaa aktivointiterapeutteja musiikkiin liittyvien toimintojen valmistelussa. Yksilötyöskentely Yksilötyöskentelyssä keskeisimmät menetelmät olivat pianon soittaminen ja musiikin kuuntelu. Kaksi asukkaista halusi soittaa pianoa ja soittopaikka järjestyi ruokasalista. Kumpikin oli harrastanut aiemmin musiikkia, toinen kuorolaulua ja toinen harmonikan soittoa ja kummallakin oli palava halu oppia vielä jotain uutta. He huomasivat, että soittaminen oli yhä mahdollista ja toimi hyvänä jumppana paitsi käsille ja sormille myös aivoille, kun oikea ja vasen käsi haastettiin toimimaan yhtä aikaa. Tärkein tavoite ei ollut opettaa pianonsoittoa vaan voimaannuttaa sen kautta vahvistaen ja tukien heidän jo olemassa olevia taitojaan ja tuoda toiminnalla mielekkyyttä ja elämyksiä esimerkiksi raskaaseen intervallihoitojaksoon. Potilaat kokivat jopa hämmentävänä sen henkilökohtaisen huomion ja palvelun, jonka Teimme yhdessä työtä, jotta suhde musiikkiin ei katkeaisi, vaan toisi vanhuksille elämänhalua ja rikastuttaisi heidän arkeaan. Kuva: Anna-Maria Toivonen

13 he soittotilanteessa saivat. Tärkeintä oli yhdessäolon hetki itselle tärkeän ja rakkaan asian, musiikin äärellä, ei lopputulos. Työskentelyn kruunasi kuitenkin mahdollisuus jakaa työskentelyn tuloksia myös muiden talon asukkaiden ja henkilökunnan kanssa esiintyminen ja yhteislaulujen säestäminen joulujuhlassa. Yksi viikottainen tapaaminen toteutettiin asukkaan omassa asunnossa, koska liikkuminen ja vuoteesta nouseminen olivat hänelle vaikeita. Hänellä oli huoneessa oma piano ja toteutin hänen musiikkitoiveitaan laulamalla ja soittamalla. Kuuntelimme myös yhdessä musiikkia cd:iltä ja teimme muistelutyötä niiden virittäminä. Sain kuulla hänen elämäntarinaansa ja muistojaan teattereiden ja oopperan lavoilta ja jakaa niihin liittyviä tunteita ja kokemuksia. Laulutuokiot Pitkäaikaishoidon osaston potilaista musiikkiterapeuttiseen laulutuokioon osallistumaan valittiin hoitajien kanssa alun perin sellaisia vanhuksia, jotka tuntuivat nauttivan musiikista tai jotka heikosti jaksoivat lähteä mukaan muuhun viriketoimintaan. Tuokiot pidettiin osaston tv-aulassa, käytäväsyvennyksessä. Monet vanhuksista olivat fyysisesti hyvin iäkkäitä ja huonokuntoisia, mutta eivät muistisairaita, ja suuri osa heistä tuotiin paikalle vuoteissaan. Toiminnassa painottui yhdessä laulaminen ja jutteleminen. Jopa taputtaminen tai käsien heiluttaminen oli monelle jo liian vaikeaa. Myös tässä ryhmässä huomasin henkilökohtaisen huomion ja kosketuksen tärkeyden. Pyrin kiertämään välillä jokaisen luona, kädestä pitäen laulaen. Joskus lauluvalintani eivät kuitenkaan ole olleet ihan tutuimmasta päästä: Tätä laulua en ole kyllä kuullut ainakaan sataan vuoteen, kommentoi kerran Hertta, 102 v. Laulut herättävät usein haikeitakin muistoja lapsuudesta ja kotiseuduilta. Erään tuokion päätteeksi yksi rouvista jäi kovasti itkemään ja ikävöimään kotiseudulle Karjalaan ja pohdiskelin ääneen, miten saisin hänet vähän piristymään. Viereisen sängyn rouva tokaisi: Soita Säkkijärven-polkka! ja minä soitin ja heti kaikkien mieliala koheni. Myös osastolla vierailuilla olleet omaiset ja hoitohenkilökunnan jäsenet osallistuivat usein toimintaan. Joka toinen viikko laulatin lisäksi ruokalassa yhteislauluja ja tähän tilaisuuteen osallistui vanhuksia ja henkilökuntaa myös muilta vanhainkodin osastoilta. Musiikkiterapeutti osana hoitotiimiä Koko päivän kestävä työskentely vanhainkodissa antoi jo pienen aavistuksen siitä, millaiseksi toimenkuva voisi muodostua, jos kokopäiväinen muusikko/musiikkiterapeutti olisi tällaisen hoitoyksikön käytössä pidempään yhtenä tai useam-

14 pana päivänä viikossa. Musiikkiterapeutti voisi olla osana moniammatillista vanhusten hoitotiimiä. Laitosmaailmassa on usein haastavaa vastata potilaiden henkilökohtaisiin tarpeisiin. Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimi on ottanut vuonna 2011 käyttöön kulttuurisuunnitelman vanhusten ympärivuorokautisissa hoitopaikoissa. Vanhusten kulttuuriset tottumukset ja odotukset kirjataan yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Omalla työlläni katson pystyneeni vastaamaan juuri asukkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Kohtaamieni vanhusten elämässä musiikilla on aina ollut erityisen suuri merkitys. Teimme yhdessä työtä, jotta suhde musiikkiin ei katkeaisi, vaan toisi heille elämänhalua ja rikastuttaisi heidän arkeaan. Musiikkituokioiden yhteydessä minulla oli aikaa vaihtaa ajatuksia ja kuulla asukkaiden joskus kipeitäkin elämäntarinoita. löllisiä tarpeita. Muusikkoina/musiikkiterapeutteina toivomme, että voisimme jatkossa olla myös jakamassa kokemuksiamme ja tietämystämme hoitohenkilökunnalle koulutuksen muodossa. Muistisairaiden määrä tulee tulevaisuudessa kasvamaan nykyisestä, joten musiikkiin pohjautuvaa kuntoutusta ja hoitoa ei ole realistista rakentaa pelkästään muusikoiden ja musiikkiterapeuttien varaan. Avuksi tarvitaan potilaiden omaiset ja hoitajat, jotta musiikkipillerin säännöllinen ja päivittäinen käyttö saadaan osaksi hoitokulttuuria. Varmasti monella on jo omakohtaisiakin kokemuksia siitä, miten musiikki vaikuttaa, mutta myös tieteellisiä tutkimustuloksia saadaan koko ajan lisää. Näiden tutkimustulosten varassa toimintaa voidaan jatkossa järjestää suunnitelmallisemmin ja tavoitteellisesti. Silloin toimintaa toteuttamaan tarvitaan ammattilaisia eikä se voi rakentua pelkästään vapaaehtoistoiminan varaan. Työ on toteutettu vuosina seuraavissa paikoissa Turussa: Mäntyrinteen vanhainkoti Kaskenlinnan sairaala Dementiaryhmäkoti Pohjantähti Kurjenmäkikoti Lehmusvalkaman hyvinvointikeskus Kerttulin vanhainkoti Portsakoti Ruusukorttelin palvelukeskus Lämmin kiitos kaikille osallistujille ja osastojen hoitohenkilökunnalle. Musiikkiterapia osana kuntoutusta Musiikkitoimintaa on käytetty osana esim. muistisairaiden kuntoutusta jo pitkään. Usein se kuitenkin jää ulkopuolisten tahojen konserttivierailuiksi tai satunnaisiksi lauluhetkiksi, joissa ei pystytä huomioimaan vanhusten yksi-

15 Framil ry, Framil rf on vuonna 2006 perustettu Varsinais-Suomen näyttämö- ja esitystaiteen yhdistys, joka toimii teatterin, sirkuksen, nukketeatterin, performanssin ja soveltavan draaman tekijöiden omana äänenä. Framil kehittää esittävän taiteen ammattilaisten toiminta- ja työmahdollisuuksia projektien ja koulutusten avulla. Yhdistys toimii erityisesti vapaan kentän tukena. Tämä julkaisu on tehty osana Hymykuopat-hanketta ( ). Hymykuopat on Euroopan sosiaalirahaston ja Lapin ELY-keskuksen rahoittama hanke, jota hallinnoi Salon kaupunki. Hankkeessa kehitetään kulttuurialan kolmannen sektorin ja kuntien välistä palvelutuotantoa. Framil ry on yksi hankkeessa toimivista monista yhdistyksistä. Framilin hankkeessa tuottamat palvelut on toteutettu yhteistyössä Turun kaupungin KUVA-hankkeen kanssa. Esitteen toimitus: Marja Susi Tekstit: Jaakko Loukkola, Tiina Puranen, Heidi Fredriksson, Nanna Mäkinen, Terhi Lehtovaara, Anna-Maria Toivonen Visuaalinen suunnittelu ja taitto: Maija Nyström Julkaisija: Framil ry, 2012 Kiitokset: Turun kaupunki, KUVA-hanke, Salon kaupunki, Varsinais-Suomen taidetoimikunta, Tuulia Koponen, Olli Hirvonen, Helena Malmivirta, Pirjo Rajakangas, Annamari Karjalainen, Fiikka Forsman, Timo Väntsi, Henri Terho, Anu Taivainen, Sari Äikää-Torkkeli, Katriina Lamberg

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Musiikkiteatteri-ilmaisun opetussuunnitelma

Musiikkiteatteri-ilmaisun opetussuunnitelma Vantaan musiikkiopisto 1 Musiikkiteatteri-ilmaisun opetussuunnitelma Musiikkiteatteri-ilmaisu on oppiaine, jonka tavoitteena on oppilaan musiikkikäsityksen monipuolistuminen sekä esiintymisvarmuuden ja

Lisätiedot

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä Palveluinnovaatio virikkeelliseen ja kuntouttavaan vanhustyöhön. Kehitetty Tekesin iwell hankkeessa vanhustyön toimijoiden

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa

Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa AIKATAULU VIRITÄ! -tapahtumista Perhonjokilaakson alueella Aikataulu päivittyy edelleen riippuen kunkin yhteisön toiveista ja tarpeista. Osa tilaisuuksista on avoimia,

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

EFEKTI -työpajat ja -vierailut Orimattila

EFEKTI -työpajat ja -vierailut Orimattila EFEKTI -työpajat ja -vierailut Orimattila Ilmoittautumisohjeet: EFEKTIn kautta tilattavat esitykset ja työpajat ovat kouluille ja päiväkodeille maksuttomia. Yksi henkilö voi hakea max. kolmea eri esityskokonaisuutta

Lisätiedot

Lasten tekemiin kuviin omasta perheestä tuli mukaan paljon eläimiä.

Lasten tekemiin kuviin omasta perheestä tuli mukaan paljon eläimiä. TYÖYHTEISÖTEHTÄVÄ 3 AIHEEN VALINTA Esiopetusvuoden ensimmäisessä vanhempainillassa (13.8.) kerroimme vanhemmille, että toivoimme heidän kirjoittavan vapaamuotoisen tarinan omasta eskarilaisestaan. Kerroimme,

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle MONSTERIN JÄLJILLÄ ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle Kiasmassa asuu ujo monsteri, joka rakastaa taidetta. Se on merkannut Kiasman neljännen kerroksen Face to Face-näyttelyyn (13.3.2015-7.2.2016) viisi

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

TODE@OPPIA Todellista todenmukaista oppimista TERHYn opinnoissa

TODE@OPPIA Todellista todenmukaista oppimista TERHYn opinnoissa TODE@OPPIA Todellista todenmukaista oppimista TERHYn opinnoissa Anu Havisto, Katriina Niemelä, Katja Heikkinen ja Anna-Kaisa Sjölund (Turun yliopisto) Kuviin ja videoihin on Turun AMK/TERHYllä kaikki tekijänoikeudet

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kallion musiikkikoulu 2014-2015

Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Palaute Nyytin ja SPR:n Hengailuillasta 4.11.2011 Yhteenvetoraportti Osallistujia 31, joista 8 miestä. Palautteita 24 Sukupuoli Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Nainen 16 66,67% 2. Mies

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN VANHUSTENKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen, Sari Joensuu & Kirsi Salmi Vanhustyön

Lisätiedot

Satuhenkilön uudet vaatteet

Satuhenkilön uudet vaatteet Kulttuuritalo Valve, Taiteilija koulussa -hanke Marianne Sotti Satuhenkilön uudet vaatteet Pukusuunnittelu -työpaja Kesto: 1x3h. Tiiviimpänä pakettina sopii kestoksi 1x2h. Työpajan sisällöt: Työpajassa

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN Jenni Tuomi, Jasmin Roslund, Jenna Lahdelma, Maija Tiisanoja & Tiina Yli-Hongisto VAM 1 Ihan epänormaalia! Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak, Porin toimipiste Sosiaalialan

Lisätiedot

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on: Kotikonsertti Sunnuntaina, 26.1.2014 klo 15.00 oli kotikonsertin aikaa. Konsertti järjestettiin 94-vuotispäivän kunniaaksi. Päivänsankarin vieraina olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Mukana

Lisätiedot

lehtipajaan! Esiopettajan aineisto

lehtipajaan! Esiopettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Esiopettajan aineisto Esiopettajalle Lehtipaja sopii osaksi esiopetuksen mediakasvatusta Menetelmä on alun perin tehty alakoululaisten l l käyttöön, tämä versio on muokattu siitä

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Antti Haaranen, Valveen elokuvakoulu 18.11.2010 GRAFIIKKA: HENNA TOPPI Hittivideo lyhyesti - Elokuva- ja mediakasvatuksen

Lisätiedot

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN

AISTIT AVOINNA YMPÄRI VUODEN Aistikahvilan saattaminen ympärivuotiseksi Deme-passi koulutus 2012-2013 LOMAKOTI ILONPISARA Toiminnan alku Aistikahvila sai alkunsa THL (terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen) Mental healthprojektista,

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Koko kaupungin henkilö V

Koko kaupungin henkilö V Koko kaupungin henkilö V Kuva: Reija Hirvikoski Lasten ja aikuisten näytelmä Aapelin romaanista Koko kaupungin Vinski Aapelin lastenkirjojen rakastettu sankari Vinski kiertää Suomea kesällä 2014 nimellä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa

OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro. Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa OSALLISUUSTUTKIMUKSEN SATOA TUULIKKI VENNINEN JA JONNA LEINONEN, VKK-Metro Lapsen osallisuus pääkaupunkiseudun päiväkodeissa Tulosten pohjalta lasten osallisuus voidaan kuvata seuraavalla tavalla: Lapsella

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista

Esimerkkejä hyvinvointipalveluista Esimerkkejä hyvinvointipalveluista ESR-kehittämisohjelmasta Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tarjoajana 2007-2013 Espoon esittävän taiteen koulu Mitä? Sirkusopetusta

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle Idea ja rakenne Lähde: Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalupakki (1993, Painatuskeskus Oy) 1. Valitse aihe joka todella kiinnostaa sinua. Päätä teema. Mikä on

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

John Steinbeck HIIRIÄ JA IHMISIÄ DRAAMATEHTÄVÄT. Heli Alku, Disa Kamula, Virpi Matala

John Steinbeck HIIRIÄ JA IHMISIÄ DRAAMATEHTÄVÄT. Heli Alku, Disa Kamula, Virpi Matala John Steinbeck HIIRIÄ JA IHMISIÄ DRAAMATEHTÄVÄT Heli Alku, Disa Kamula, Virpi Matala Ennen näiden harjoitusten tekemistä opiskelijoiden olisi hyvä tuntea näytelmän tarina. Voitte esimerkiksi käydä katsomassa

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS Elävä veistos -taidepaja Elävä veistos -taidepajan teemoina ovat ihmiskeho, liike ja roolit. Työskentelymuodot ovat leikillisiä ja pajan sisältö suhteutetaan lasten

Lisätiedot

1. Helppo ja hauska pöytäteatteri

1. Helppo ja hauska pöytäteatteri 1. Helppo ja hauska pöytäteatteri Nukketeatteri inspiroi ja rikastuttaa niin lasten kuin aikuisten mielikuvitusta. Pöytäteatteri on yksi nukketeatterin muoto. Pöytäteatteria esitetään sananmukaisesti pöydän

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Neljännen luokan opetettavat asiat

Neljännen luokan opetettavat asiat Neljännen luokan opetettavat asiat MTOIOS Rytinää LULMINN hyvä asento seisten ja istuen asennon vaikutus ääneen äänen synty äänen voimakkuuden säätely hengityksen voimakkuuden säätely selkeä artikulaatio

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan

Lisätiedot

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa

Lisätiedot