LAPSET JA VANHUKSET. Sukupolvien yhteys elämän rikastuttajana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSET JA VANHUKSET. Sukupolvien yhteys elämän rikastuttajana"

Transkriptio

1 LAPSET JA VANHUKSET Sukupolvien yhteys elämän rikastuttajana Pauliina Martikainen ja Essi Uusitalo Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Pori Sosiaalialan koulutusohjelma Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) + diakoni

2 TIIVISTELMÄ Martikainen, Pauliina ja Uusitalo, Essi. Lapset ja vanhukset. Sukupolvien yhteys elämän rikastuttajana. Pori, kevät 2009, 52s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi Pori. Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakoni. Tutkimuksessa kartoitettiin lasten ja vanhusten välisen vuorovaikutuksen toteutumista lasten vanhempien näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka usein lapset tapaavat yli 65-vuotiaita vanhuksia ja mitä he tekevät vanhusten kanssa. Lisäksi selvitettiin ovatko lapset tekemisissä vanhusten kanssa vanhempien mielestä sopivasti ja toivoisivatko vanhemmat ulkopuolisen tahon järjestävän lapsille mahdollisuuden tavata vanhuksia. Tutkimusta vahvistamaan järjestettiin Auran seurakunnassa päiväkerho, jossa lapset ja vanhukset puuhailivat yhdessä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla. Lomake koostui strukturoiduista ja sekamuotoisista kysymyksistä. Kyselylomake jaettiin Auran kunnan päivähoidossa, esikoulussa ja seurakunnan päiväkerhossa käyvien 4-7 -vuotiaiden lasten koteihin. Vastauksia palautettiin 44 kappaletta. Vastausprosentti oli 40 %. Kerätty aineisto analysoitiin SPSS 16.0 for Windows -tilasto-ohjelman avulla. Tutkimustulosten mukaan noin 50 prosenttia lapsista tapasi vanhuksia vähintään kerran kuukaudessa. Isovanhempiaan lapset tapasivat huomattavasti useammin kuin muita vanhuksia. Lapset tapasivat vanhuksia enimmäkseen ohimennen. Tavatessaan vanhuksia lapset ensisijaisesti juttelivat tai puuhailivat omiaan. Arvojen siirtäminen toteutui useimmiten lapsen ja vanhuksen välisessä vuorovaikutuksessa. Vanhemmat toivoivat vuorovaikutuksessa toteutuvan arvojen lisäksi myös perinteiden siirtämisen. Vanhempien mielestä olisi hyvä, että lapset tapaisivat enemmän sekä omia isovanhempiaan että muita vanhuksia. Eniten vanhuksia toivottiin tavattavan erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa sekä vanhuksen kotona. Sosiaalipedagoginen ja sosiokulttuuriseen innostamiseen perustuva työskentely painottaa yksilön tukemista yhteisöllisyyteen. Lasten ja vanhusten väliselle kanssakäymiselle ei aina löydy tapaa luonnostaan. Noin puolet vastaajista toivoi ulkopuolisen tahon järjestävän lapselle mahdollisuuden tavata vanhuksia. Toimintaa toivottiin järjestettävän eniten päivähoidon ja seurakunnan kautta. Lähes 70 prosenttia toimintaa toivoneista vastaajista voisi jollakin tavalla osallistua toiminnan toteuttamiseen. Asiasanat: lapset, vanhukset, vuorovaikutus, yhteisöllisyys, kvantitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Martikainen, Pauliina and Uusitalo, Essi Children and Old People. Connection of Generations Enriches Life. 52p., 2 appendices. Language: Finnish. Pori, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services and Education, Option in Diaconal Social Work. Degree: Barchelor of Social Services + Deacon. The study found out interaction between children and old people. The study surveyed how often children met over 65-year-old people and what they did together and what the parents though about the time that children were in connection with old people. In addition, it was charted if the parents wanted that some organization would make it possible for their children to meet old people. To make the study more overall, a children s day club in the Parish of Aura was organized, in which children and old people met. The study was quantitative. Data were collected by questionnaires, which included structured questions. The questionnaires were delivered to the parents of 4-7-year-old children who are in day care, preschool or the children s day club in Aura. In all, 44 responded. The response rate was 40 %. The data were analyzed by SPSS 16.0 for Windows statistics program. According to the results, approximately 50 per cent of the children meet old people at least once a month. The children met their grandparents more often than other old people. The children usually met old people in passing. When meeting old people, children usually talk with them or just have their own activities. When children and old people are together, especially the influence of values is strong. Parents also wished that both values and traditions would influence when generations meet. Parents wished that children could meet grandparents but also other old people more often. They wished Old people could be met often in different kinds of happenings or in the homes of old people. Both social-pedagogical work and work based on socio-cultural stimulation emphasize the supporting of a person to reach community spirit. Families do not always find natural connections with old people. Approximately 50 per cent of the respondents wished that some organization would make it possible for their children to meet old people. The respondents mostly wished that day care and the Parish would organize some activities. Almost 70 per cent of the respondents, who wished for activities, could take part in organizing activities. Keywords: children, old people, interaction, community spirit, quantitative study

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 2 ABSTRACT 3 1 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT 5 2 SUKUPOLVIEN VÄLINEN YHTEYS 6 3 LAPSET JA VANHUKSET KASVAMINEN YHTEISÖLLISYYTEEN Eväitä elämään lapsuudessa Lapsuuden muuttuva kasvualusta Näkökulmia vanhuuteen 13 4 YHTEISÖLLISYYDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN LISÄÄMINEN Sosiaalipedagogiikka tukemassa yksilöä yhteisöllisyyteen Sosiokulttuurinen innostaminen olemassa olevat voimavarat käytäntöön 17 5 AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA JA HANKKEITA 18 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusympäristö ja tutkimuksen kohderyhmä Aineistonkeruu ja analyysimenetelmät 23 7 TUTKIMUSTULOKSET Lasten suhteet isovanhempiin Lasten ja vanhusten välinen vuorovaikutus Kehittämistarpeet 31 8 LASTEN JA VANHUSTEN KOHTAAMINEN PÄIVÄKERHOSSA 33 9 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus Suhde isovanhempaan ja suhde vanhukseen Arvojen ja käytännön ristiriita Sukupolvien yhteyden vahvistaminen toiminnan ja tutkimuksen avulla Opinnäytetyöprosessin anti työn tekijöille 43 LÄHTEET 45 LIITTEET 48 Liite 1: Kyselylomakkeen saatekirje päiväkerholaisten koteihin 48 Liite 2: Kyselylomake 49

5 1 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Viime vuosina on herätty siihen, että on ryhdyttävä tukemaan lasten ja vanhusten välistä vuorovaikutusta. Aihe on ollut paljon esillä mediassa. Lapsen ja isovanhemman väliseen vuorovaikutukseen liittyen on tehty etenkin kvalitatiivisia tutkimuksia ja toiminnallisia opinnäytetöitä. Kuitenkin on tutkittu hyvin vähän sitä, kuinka usein lapset ovat tekemisissä vanhusten kanssa tai kokevatko vanhemmat tärkeäksi olla rakentamassa siltaa sukupolvien välille. Kiireinen ja yksilöllisyyttä korostava kulttuurimme ei kannusta sukupolvien väliseen vuorovaikutukseen. Nykyään puhutaan paljon siitä, että ihmiset eivät ole enää tekemisissä keskenään. Elämänpiiri on kaventunut koskettamaan vain pientä aluetta. Vaikka nykyään alle kouluikäinen lapsi on voinut jo matkustaa maapallon toiselle puolelle katsomaan nähtävyyksiä, hän ei välttämättä ole edes nähnyt naapurissa asuvaa vanhusta. Olisi tärkeää, että lapset ja vanhukset voisivat kohdata arkisessa kanssakäymisessä. Luonnollinen ja spontaani vuorovaikutus ei synny hetkessä. Molemmilla sukupolvilla on paljon annettavaa toisilleen. Lapset eivät yleensä pysty vaikuttamaan siihen, kuinka usein he tapaavat vanhuksia. Vanhukset voivat olla myös arkoja lähestymään lapsia, jos he eivät tiedä mitä lasten vanhemmat siitä ajattelevat. Tässä opinnäytetyössä keskitytään selvittämään tämän päivän tilannetta Varsinais- Suomessa Auran kunnassa. Tutkimustulokset kertovat, miten lasten ja vanhusten vuorovaikutus toteutuu ja miten vanhemmat toivovat sen toteutuvan, toivotaanko ulkopuolisen tahon järjestämää toimintaa ja minkälaista sen toivottaisiin olevan. Tutkimuksen avulla toivotaan löydettävän keinoja lisätä vanhusten ja lasten välistä vuorovaikutusta. Esimerkiksi seurakunta voisi olla taho, joka tukee sukupolvien yhteyttä. Opinnäytetyössä kerrotaan, miten vanhusten vierailu päiväkerhossa toteutettiin. Työssä pohditaan myös sitä, millainen vaikutus yksilöllisyyden korostamisella tai yhteisöllisyyden lisäämisellä voi olla perheiden hyvinvoinnin kannalta.

6 6 2 SUKUPOLVIEN VÄLINEN YHTEYS Sukupolvi-käsitettä voidaan käyttää monessa merkityksessä. Käsitteellä voidaan tarkoittaa sukupolvea sukulaisuusjärjestelmän osana, sitä voidaan käyttää synonyyminä ikäluokalle tai sillä voidaan tarkoittaa yhteiskunnallisen tason sukupolvea, jolloin yhteiset kokemukset ovat yhdistävänä (tai erottavana) tekijänä. (Purhonen 2008.) Sukupolvia määrittäviä tekijöitä tulisi sosiologi Leena Alasen mukaan (Alanen 2001, ) hakea niiden välisistä suhteista. Erilaiset sisäiset ja välttämättömät suhteet sitovat sukupolvet vastavuoroisiin riippuvuussuhteisiin toisiinsa. Sitä kautta ne määrittävät toisiaan eikä ilman toista voi olla toistakaan. (Alanen 2001, ) Myös lasten ja vanhusten välisissä suhteissa kummankin sukupolven edustajalla on oma asemansa, joka tavallaan erottaa nämä toisistaan, mutta voi toimia samalla yhdistävänä tekijänä. Tässä opinnäytetyössä käytämme sukupolven käsitettä synonyyminä ikäluokille. Sukupolvina tutkimuksessa ovat siis alle kouluikäiset 4-7-vuotiaat lapset sekä yli 65-vuotiaat vanhukset. Tässä työssä käytetään yli 65-vuotiaista pääsääntöisesti sanaa vanhus. Kaikki yli 65- vuotiaat eivät koe itseään vielä vanhuksiksi, mutta vanhus on kuitenkin yleisesti käytössä oleva käsite vanhoista ihmisistä. Vanhus-sanan tilalla käytetään usein seniorikansalaista, ikäihmistä, vanhempaa aikuista tai kolmatta ikäkautta (Kurki 2007, 16-19). Käytetty termi kertoo, millä tavalla ikääntynyttä ihmistä halutaan kuvata. Tämän työn käsite vanhus viittaa ihmiseen, joka on vanha siinä mielessä, että hänelle on kertynyt jo paljon elettyjä vuosia ja elämänkokemusta. Useimmat yli 65-vuotiaat eivät ole myöskään enää työelämässä ja sen kiireet ovat jääneet taakse. Sosiaalinen vuorovaikutus on erilaisissa ympäristöissä tapahtuvaa ihmisten välistä toimintaa. Ihmisen sosiaalisten taitojen kehittyminen alkaa jo varhain lapsuudessa. Sosiaaliset taidot ja suhteet kuuluvat sosiaalisen vuorovaikutuksen käsitteeseen. Vuorovaikutustaitojen

7 7 osa-alueet, kuten yhteistoimintataito, kommunikaatio tai sanallinen tai sanaton viestintä, kehittyvät erilaisten ihmisten ollessa yhdessä. (Kauppila 2005, ) Ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen ihmisille ollakseen itse ihminen (Tabermann 1987, 63.) Sukupolvien välinen yhteys rikastuttaa molempien osapuolten elämää. Lapselle se tuo mahdollisuuden hahmottaa paikkansa osana suurempaa kokonaisuutta. Sukupolvien välinen kanssakäyminen on lapselle hyvin merkityksellistä - hän saa aikaa, turvallisuutta, elämyksiä ja elämänkokemusta. Vanhemmat puolestaan saavat tukea omaan vanhemmuuteensa. Myös vanhukset saavat piristystä ja uutta merkitystä arkeen, jonka myötä heidän hyvinvointinsa lisääntyy. (Mannerheimin lastensuojeluliitto i.a.) Isovanhempien välittämät arvot ovat luonnollinen osa lasten sosialisaatiota. Lapsenlapset kokevat saavansa isovanhemmiltaan tarvitsemaansa omanarvontuntoa ja luottamusta. Myös historian, elämänkokemuksen ja tradition välittäminen on tärkeää. Isovanhemmilla voi olla paljon aikaa lapsille. Ikääntymisen kriisissään isovanhemmat voivat saada helpotusta suhteista lapsenlapsiin saadessaan tuntea itsensä hyödylliseksi ja arvostetuksi. Isovanhempien ja lastenlasten yhteenkuuluvuuden tunne tunnetasolla on tärkeää. (Kurki 2007, 146.) Jos lapsen omat isovanhemmat asuvat kaukana tai heitä ei ole ollenkaan, eri sukupolvien kohtaaminen ei välttämättä kuulu arkipäivään. Ennen isovanhemmat asuivat usein nuoremman polven kanssa samassa pihapiirissä ja vuorovaikutus eri sukupolvien välille syntyi luontevasti. Kolmen polven perheissä asuminen on nykyään harvinaista. Alle kaksi prosenttia lapsista asui vuonna 2005 kolmen sukupolven perheessä. (Kartovaara 2007 a, ) Suurperhe-elämästä on siirrytty korostamaan yksilöllisyyttä ja ydinperhettä (Dieckmann 2002, 134). Yhteisöllisen isovanhemmuuden kehittäminen voisi tukea heikkeneviä lapsuuden verkostoja.

8 8 Vanhusten nuorille antamissa elämänohjeissa esiintyvät usein suhteellisuudentaju, rehellisyys, oman paikan löytäminen elämässä, toinen toisistaan huolehtiminen ja välittäminen sekä rakkauden voima. Vanhukset ovat huolissaan erityisesti lasten ja nuorten aseman muuttumisesta. Välittämisen ja yhteisöllisyyden koetaan vähentyneen yksilöllisyyden ja uusliberalismin vallatessa alaa. (Koivunen 2001, )

9 9 3 LAPSET JA VANHUKSET KASVAMINEN YHTEISÖLLISYYTEEN Ihminen on ainutlaatuinen persoona, mutta tulee täydeksi vasta yhteisössä yhdessä toisten yhtä ainutlaatuisten persoonien kanssa (Kurki 2007, 59). Yhteisöllisyyteen kasvun perusedellytys on persoonaksi kasvun tukeminen. Samalla kun kasvatetaan itsenäinen ja vapaa persoona, autetaan ihmistä liittymään yhteisöön, jossa hän elää. (Kurki 2007, ) Edes perhe ei välttämättä ole aito yhteisö. Aito yhteisö vaatii syntyäkseen kasvun prosessin, joka tapahtuu normaaliin kehityskaareen ja sen mahdollisuuksiin liittyvien taitekohtien kautta. Kasvu yhteisöllisyyteen lähtee liikkeelle jo pienenä lapsena, jolloin muut ihmiset ovat lapselle persoonatonta massaa. Moni ihminen elää nykyään tällä tasolla sosiaalisesti ajatellen. Modernille maailmalle anonyymisyys, depersonalisaatio (itsensä kokeminen epätodelliseksi) ja yhdenmukaisuuden vaatimus ovat tyypillisiä ilmaisuja. (Kurki 2007, 40.) Yksilön ja yhteisön välisen suhteen rakentuminen on yksi varhaiskasvatuksen keskeisistä kysymyksistä. Yhteisöllisyyteen kasvaminen niin persoonallisella kuin yhteisölliselläkin tasolla on pitkä prosessi. Lapsen sosiaalisen kehityksen vaiheet on otettava huomioon pohdittaessa lapsen sosiaalista kasvatusta. Ensimmäisessä vaiheessa lapsi elää itseensä keskittynyttä, epäpersoonallista vaihetta. Lapsi kokee maailman itsensä laajentumana ja muut ihmiset hahmottamattomana massana. Seuraavassa vaiheessa on kasvaminen Minän ja Toisen suhteeseen. Selkeimmin tämä näkyy lapsen ja yleensä äidin suhteessa mukaan lukien lapsen perusympäristön. (Kurki 2001, 118, 128.) Kun pieni lapsi siirtyy Minän ja Toisen suhteeseen, persoonallinen ja sosiaalinen minä alkavat eriytyä. Lapsi erottaa itsensä muista ihmisistä. Sosiaalisuus syntyy ja kehittyy Minän ja Toisen välisessä vuorovaikutuksessa. Myös yhteisö välittyy näiden sosiaalisten suhteiden kautta. (Kurki 2007, 41.) Kolmanteen vaiheeseen lapsi siirtyy noin 6-vuotiaana, ja siinä lapsi siirtyy Minän ja Toisen suhteesta Meihin. Tämä vaihe vaatii edellisen vaiheen toteutumista. Lapsen on kyettävä ainakin osittain ylittämään yksilöllinen itsekkyytensä. (Kurki 2001, 129.) Tähän kuuluu yhteenkuuluvuuden tunne ja yhteisten päämäärien omaksuminen. Me-hengen merkitys korostuu ja yh-

10 10 teisö on suljettu. Myönteisestä kehityksestä seuraa Minä-Sinä ystävyys. Tässä vaiheessa siirrytään kollektiivisuudesta kohti aitoja vuorovaikutussuhteita, tietoisen ja vapaaehtoisen osallistumisen yhteisöön. Vasta nuoruusiässä on mahdollista, että kehittyneissä muodoissaan ystävyys alkaa laajentua ja kehittyä aitoa yhteisöä kohti. (Kurki 2007, ) Viimeisessä vaiheessa toteutuu aito yhteisöllisyys, kaikkien Sinujen ystävyys. Jotta viimeinen vaihe saavutetaan, on kaikki edelliset vaiheet käytävä läpi. (Kurki 2001,129.) Ryhmän jäsenet eivät ole hävittäneet yksilöllisyyttään, mutta eivät ole myöskään eristäytyneitä. Ryhmän jäsenillä on yhteisiä kokemuksia, he jakavat arvoja ja ilmaisevat solidaarisuuttaan. (Kurki 2007, 42.) 3.1 Eväitä elämään lapsuudessa Lapsen ikä vaikuttaa siihen, miten lasten ja vanhusten välinen vuorovaikutus toteutuu. Alle kouluikäisen lapsen kasvu ja kehitys on valtavan nopeaa. Tässä iässä lapsi oppii uusia taitoja enemmän kuin missään muussa elämän vaiheessa. Hänen taitonsa kehittyvät ajattelun, tunne-elämän, havaintokyvyn, motoriikan, kielen ja sosiaalisten taitojen alueella. Kehityksessä on kaikille yhteisiä lainalaisuuksia, mutta jokainen lapsi on kuitenkin yksilö, ainutlaatuinen persoona ja tämä näkyy myös kehityksessä. Aiemmat kokemukset eri kehitysvaiheissa heijastuvat myöhempään kehitykseen. Näin ollen on mahdotonta luoda täysin yhtenäistä kuvaa tietyn ikäisen lapsen kehityksestä. Yksilön ominaisuudet ovat pääosin perinnöllisyyden ja ympäristön monimutkaisen vuorovaikutuksen tulos. Perimä antaa puitteet kehitykselle. Ympäristö vaikuttaa siihen missä määrin perimän suomia mahdollisuuksia käytetään hyödyksi ja mitkä perintötekijät painottuvat. (Jarasto & Sinervo 1997, ) 4-5-vuotiaiden ikäkauteen liittyy vahvasti sisäisen maailman rikastuminen ja mielikuvitusmaailma. Uudenlainen mielenkiinto satuihin herää tässä ikäkaudessa. Lapsi alkaa myös itse keksiä omia kertomuksia. Voimaa vaativa liikunta kiinnostaa lapsia. Liikunta tässä iässä on omien kykyjensä kokeilemista ja voiman säätelyn opettelemista. Lapsella käden ja silmän yhteistyö paranee. Uudenlainen askarteleminen kiinnostaa lasta, kuten viivan mukaan leik-

11 11 kaaminen ja ompelun alkeet. Lapsen ajattelu on vielä hyvin konkreettista. Tämä ikävaihe on lapsuuden kielellisesti aktiivisin vaihe. (Jarasto & Sinervo 1997, 52 53, ) Jo vuoden ikäisen lapsen voidaan sanoa olevan sosiaalinen olento. Hän hakee aikuisen huomiota. Lapsen sosiaalinen kehitys on voimakasta 4-5-vuoden ikävaiheessa. Lapsi kokeilee erilaisia sosiaalisia rooleja. Lapsen kiinnostus toisia lapsia kohtaan kasvaa. Myös oman ikäisten lasten seura on tärkeää tässä ikävaiheessa. (Jarasto & Sinervo 1997, 31, ) Viisivuotiaalla lapsella näkyy kypsyneisyys kehityksen eri osa-alueilla. 5-6-vuotisvaihe on usein aika tyyni kausi. Ikäkautta luonnehtii uuden luominen ja työn ilo. Lapsi osaa ilmaista tunnelmia ja elämyksiä ilmein ja elein. Sopeutuminen uusiin ja yllättäviin tilanteisiin on kehittynyt. Lapsi haluaa oppia ymmärtämään ilmiöiden välisiä yhteyksiä, syitä ja seurauksia. Lapsen kieli on kehittynyt jo hyvin pitkälle. Lapset ovat sosiaalisesti kiinnostuneita ja puheliaita. Ryhmäleikit kiehtovat lasta yhä enemmän. Lapsi osaa ottaa huomioon toisen ihmisen tunteita. (Jarasto & Sinervo 1997, ) Sosiaalisen elämän pelisääntöjä ja valmiuksia toimia erilaisissa tilanteissa lapsi oppii perheessänsä. Lapsi oppii ryhmään kuulumisen merkityksellisyyden kotonaan. Pohja tuleville ihmissuhteille muotoutuu lapsuuden kodista saatujen kokemusten pohjalta. (Jarasto & Sinervo 1997, 127, 129.) 3.2 Lapsuuden muuttuva kasvualusta Suomalainen lapsi tutkimuksen mukaan lapsiperheen vanhemmat olivat työelämässä lapsettomia perheitä useammin. Noin 82 prosenttia alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmista oli työelämässä vuonna Perheen nuorimman lapsen ollessa 6-vuotias äideistä noin 80 prosenttia oli työelämässä. Isillä vastaava luku oli noin 90 prosenttia. Parisuhteessa elävät äidit ja isät olivat yksinhuoltajavanhempia useammin työelämässä. (Hulkko 2007, , 252.)

12 12 Avoliittojen määrä näytti kasvavan avioliittojen vähentyessä. Avoliitot päättyivät avioliittoja useammin eroon. Noin 20 prosenttia lapsiperheistä oli yksinhuoltajaperheitä. Uusperheiden osuus lapsiperheistä oli 9 prosenttia. (Kartovaara 2007 b, 34-35, 37.) Vuonna 2005 syntyneiden lasten äitien keskimääräinen ikä oli 30 vuotta (Kartovaara 2007 c, 56). 68- vuotiaista naisista noin 70 prosentilla oli alaikäisiä lapsenlapsia. Vastaava luku miesten kohdalla oli vähän vajaa 70 prosenttia. (Kartovaara 2007 a, 75.) Vanhemmuus koostuu palasista. Omien vanhempien lisäksi monilla muilla ihmisillä on suuri merkitys lapselle. Naapurin tädillä, päivähoitajalla tai kummilla voi olla tietämättään tärkeä osa vanhemmuuden palapelissä. Perhe ei kykene itse tuottamaan kaikkia tarvitsemiaan voimavaroja vaan se tarvitsee tukea, aineellisia ja henkisiä edellytyksiä selviytyäkseen tulevaisuuden mukana tuomista tehtävistä. (Jarasto & Sinervo 1997, 134, 156.) Elintason kohotessa yhä useammalla lapsella on myös isoisoäiti ja isoisoisä elossa (Ijäs 2004,101). Monet asiat kuitenkin vaikeuttavat lapsen ja isovanhemman välistä yhteyttä. Pitkä välimatka, työelämä ja sairaudet voivat hankaloittaa tapaamisia. Avio- ja avoerot saattavat etäännyttää lapset isovanhemmistaan. Lapset tapaavat lähellä asuvia isovanhempiaan usein. Isovanhemmat pääsevät mukaan lapsen arkiseen elämään ja seuraamaan lapsen kehitystä. (Dieckmann 2002, 13, 56.) Kolmasosalla lapsista lähin isovanhempi asuu kolmen kilometrin säteellä. Kahdenkymmenen kilometrin säteellä kahdella kolmesta lapsesta asuu vähintään yksi isovanhemmista. Keskimääräinen matka mummolaan nousee kuitenkin yli seitsemäänkymmeneen kilometriin. Vuosi vuodelta yhä harvemmalla lapsella isovanhemmat asuvat samassa osoitteessa. Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä useammin mummi ja ukki asuvat eri osoitteissa. (Kartovaara 2007 a, ) Lapsella ei ole välttämättä mahdollisuutta tutustua sukuunsa syystä tai toisesta. Halu irtaantua kahlitsevista perhe- ja sukusiteistä on voinut olla yksi syy välien katkeamiseen. Näin on katkottu lapselle merkityksekkäitä ja elämän voimaa antavia siteitä romuttaen vanhoja traditioita. Juurettomuus ja perheen yksinäistyminen ovat osaltaan seurausta juurten katkaisemisesta. Ihminen kuitenkin tarvitsee ympärilleen sosiaalisen verkoston elämänmenon keskellä. (Jarasto & Sinervo 1997, )

13 Näkökulmia vanhuuteen Vanhusten määrä on lisääntynyt eliniän kohoamisen ja lääketieteen kehityksen myötä. Vanhukset marginalisoituvat taloudellista voittoa tavoittelevissa yhteiskunnissa. (Koivunen 2001, 24.) Yhteiskunnallisen kehityksen myötä suhde vanhuuteen on muuttunut. Vanhuksia tarvittiin tekemään talousaskareita, hoitamaan lapsia ja välittämään suullista perintöä metsästykseen perustuvissa yhteiskunnissa. Maanviljelysyhteiskunnissa heitä tarvittiin opettamaan taitoja seuraaville työntekijöille. Teollisessa yhteiskunnassa vanhuksia ei enää koeta välttämättöminä vaan heitä jopa yritetään pitää huomaamattomasti pois tieltä. Tarvitaan asennemuutosta; vanha ihminen on nähtävä persoonana. Alkuperäiskulttuureissa vanhan ihmisen tehtävänä on välittää arvokkaasti viisautta ja ihmisyyttä nuorille polville. Vanhuutta voi odottaa iloiten, koska se tuo mukanaan arvokkuusroolin. Vanhuksella on aikaa pysähtyä dialogiin lapsen kanssa ja jakaa viisauden siemeniä. Suomessa esimerkiksi romanien ja saamelaisten kulttuureissa vanhoilla ihmisillä on vielä tärkeä rooli. (Kurki 2007, ) Kulttuuriantropologisen modernisaatioteorian mukaan vanhusten yhteisöllisen aseman odotetaan jälleen vahvistuvan, kun ikääntyneiden määrä lisääntyy, koulutustaso nousee ja kulutuspotentiaali kasvaa. (Koivunen 2001, 24.) Vanhuutta voidaan lähestyä monenlaisista näkökulmista. Vanhuuden myyttejä ovat tuottamattomuus, mielenkiinnon, sitoutumisen ja innostuksen puute, joustamattomuus, kyvyttömyys mukautua muuttuviin olosuhteisiin, ajatusten sekaantuminen, konservatiivisuuden tai toisaalta rauhan ja tyyneyden myytti. Vanhan ihmisen ajatellaan olevan hyödytön. Nuoruutta yliarvostetaan ja vanhuutta peilataan sen kautta. Vanhuus voidaan ymmärtää kronologisena (eläkkeelle siirtyminen tarkoittaa vanhuuteen astumista), funktionaalisena (vanhuus mielletään kyvyttömyydeksi) tai vitaalisena (vanhuus on kokemuksen mukanaan tuomaa yhteiskunnalle arvokasta ja sitä rakentavaa voimaa). Usein ihmistä arvioidaan ja mitataan hänen ikävuosiensa mukaan. Jokaisella ikäkaudella on omia erityispiirteitä, mutta vanhuus ei kuitenkaan ole mikään objektiivinen numeroina ilmaistava asia, jota voitaisiin mitata. Vanheneminen on yksilöllistä ja vaihtelee. Kolmas ikäkausi on elämistä ja kokemista yh-

14 14 dessä, dialogissa, sosiaalisissa ja yhteisöllisissä suhteissa, niin kuin muutkin ikäkaudet. (Kurki 2007, 13, ) Kuten sosiaalipedagogiikka, myös sosiaaligerontologia tarkastelee ikääntymistä yhteiskunnallisena, sosiaalisena, kulttuurisena ja kokemuksellisena ilmiönä. Sosiaalipedagogiikan kasvatusgerontologinen näkökulma on omaleimainen. Sen kysymykset ovat laajempia eivätkä kapeudu vain kasvatuksen ja koulutuksen kysymyksiksi. Ikääntyminen ymmärretään prosessina eikä tiettyyn ikään liittyvänä kysymyksenä; näkökulma on sukupolvienvälinen. (Kurki 2007, 9-13.) Ikääntyneiden ihmisten tekemän vapaaehtoistyön merkitys kasvanee entisestään tulevaisuudessa. Vapaaehtoistoiminnan keskeisimpiä etuja on hyvä mahdollisuus sukupolvien väliseen vuorovaikutukseen. Kun ikäihmisten maailma yhdistetään lasten ja nuorten maailmaan, he ovat enemmän tekemisissä keskenään ja asenteet molempiin suuntiin voivat muuttua. Käytännön projekteissa on havaittu, että ikäihmiset ovat omimmillaan muun muassa juuri lasten ja nuorten yhteisöissä, omassa yhteisössään: naapurustossa, kylässä, lähiössä, tai korvaavina isovanhempina. (Kurki 2007, , 146.) Vanhuksetkaan eivät ole samanlaisia; heillä jokaisella on omat tarpeensa ja elämäntilanteensa. Yhteisönsä keskellä he ovat persoonia ja ainutlaatuisia yksilöitä. Siksi ei ole olemassa mitään valmista kaavaa, jonka avulla löydettäisiin jokaiselle mielekäs paikka yhteisössään. (Kurki 2007, 55.) Yhteisöllisyyden kokemisen edistäminen on myös kirkon vanhustyön perusperiaatteita (Kirkon vanhustyön strategia 2005, 16).

15 15 4 YHTEISÖLLISYYDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN LISÄÄMINEN Sosiaalipedagogiikka kasvatusoppina ja teoriana painottaa kasvatuksen yhteiskunnallisia kytkentöjä sekä yhteisöllisyyttä ja ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta koskevia kysymyksiä. Sosiokulttuurinen innostaminen on lähtenyt sosiaalipedagogiikan perustalta. Osallistuminen on erittäin tiiviisti sidoksissa innostamiseen. (Hämäläinen & Kurki 1997, 16, ) 4.1 Sosiaalipedagogiikka tukemassa yksilöä yhteisöllisyyteen Sosiaalipedagogiikassa yhdistyy sosiaalinen ja pedagoginen ulottuvuus. Se on yhteiskuntatieteisiin perustuva kasvatuksellinen oppiala. (Kurki 2007, 30.) Sosiaalipedagogiikka kattaa koko elämänkaaren (Hämäläinen 1999, 77). Kussakin maassa sosiaalipedagogiikan painotukset ovat syntyneet poliittisten, taloudellisten ja inhimillisten tilanteiden kautta (Kurki 1996, 163). Yhteiskunnassa tapahtuvilla muutoksilla on vaikutuksensa sosiaalipedagogiikkaan (Hämäläinen 1999, 12). Sanalla sosiaalinen voidaan tarkoittaa ihmisten välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Lapsen sosiaalisella kehittymisellä tarkoitetaan toisten ihmisten kanssa sekä erilaisissa yhteisössä tarvittavien valmiuksien, kuten vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen kehittymistä. (Hämäläinen & Kurki 1997, 15.) Sosiaalipedagogiikan yleinen tehtävä on tukea sellaista sosiaalista kasvatusta, joka auttaa yksilöä kasvamaan yhteiskuntaan ja yhteiselämään toisten kanssa. Tätä on siis muun muassa isovanhemmuuden tukeminen ja vanhuuden vahvistaminen normaalina elämänvaiheena. (Kurki 2007, ) Sosiaalipedagogiikan perusongelma on luonteeltaan sosiaalieettinen koskien yhteiskuntaan integroitumista (Hämäläinen & Kurki 1997, 14). Pedagoginen vaikuttaminen tapahtuu yhteisöjen kautta. Sosiaalipedagogiikassa kiinnitetään huomiota yhteiskunnallisiin ja yhteisöl-

16 16 lisiin näkökulmiin kasvatuksessa ja kehityksessä. Siinä tarkastellaan miten ihminen kiinnittyy yhteiskuntaan ja yhteisöihin. (Hämäläinen 1999, ) Sosiaalipedagogiikan on määritelty kasvatustieteen näkökulmasta painottavan yhteisöllisyyteen kasvattamista sekä yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden keskinäisen yhteyden pohtimista (Kurki 1996, ). Sosiaalipedagogiikan erityistehtävä on tukea syrjäytyneitä ja onnettomia heidän arkipäivässään, tavoitteena täydempi ja inhimillisempi elämä. Tämä tehtävä koskettaa erityisesti laitoksissa tai yksinäisiä kotonaan eläviä vanhuksia, mutta myös niitä, jotka ovat joutuneet ottamaan päävastuun lapsenlapsistaan. Sosiaalipedagogiikalla on myös normatiivinen luonne. Mitä on hyvä elämä, hyvä vanhuus? Ihmisen ainutkertaisen arvokkuuden säilyttäminen on perustavoite. (Kurki 2007, 31, 54.) Sosiaalipedagogisen työskentelyn keskeinen periaate ja tavoite on itseapuun ohjaaminen ja itsekasvatuksellisten prosessien käynnistäminen ja vahvistaminen niin yksilötasolla kuin ryhmissä ja yhteisöissä (Hämäläinen & Kurki 1997, 18-19). Ajattelun ja toiminnan yhdistäminen on osa sosiaalipedagogiikkaa. Sosiaalipedagogista työtä tehdään pääosin ihmisten arjessa. Keskeistä on ihmisten kohtaaminen niin keskustelujen, toiminnan kuin yhteisöjenkin kautta. (Hämäläinen 1999, 5, 61, 68.) Ylisukupolvinen näkökulma kuuluu vahvasti pedagogisiin strategioihin, joilla tähdätään sosiaalisten ongelmien lievittämiseen. Ongelmien syntymistä, ilmenemismuotoja, niiden vaikutuksia ja ratkaisemismahdollisuuksia tarkasteltaessa painotetaan sukupolvien rajat ylittävää näkökulmaa pitkällä aikavälillä. Kasvatuksen kautta siirtyy sukupolvelta toiselle kulttuuriperintöä ja yhteiskunnan arvoja, rooleja, normeja ja tapoja. Se luo edellytykset yksilön kehittymiselle ainutkertaiseksi oman elämänsä subjektiksi. (Hämäläinen & Kurki 1997, 15, 24.)

17 Sosiokulttuurinen innostaminen olemassa olevat voimavarat käytäntöön Sosiokulttuurinen innostaminen on hyvin laaja-alaista toimintaa. Sen tavoitteena on saada sosiaalista muutosta aikaan suhteessa yksilöiden arkiseen elämään, työhön, naapuruuteen ja kansalaisaktiivisuuteen. Innostamista kuvataan monesta eri perspektiivistä riippuen katsojan näkökannasta. Innostaminen kohdistuu sosiaalisen kommunikaation edistämiseen, yhteiskunnan muutoksiin ja sopeutumisen muotoutumiseen. Tavoitteena on, että ihmiset kasvavat aktiivisiksi toimijoiksi niin omassa kuin yhteisöjenkin kehityksessä. (Hämäläinen & Kurki 1997, 199, ) Sosiokulttuurinen innostaminen on tukemista, joka pyrkii persoonallisten ja yhteisöllisten suhteiden elvyttämiseen, kehittämiseen ja lujittamiseen. Myös iäkkäät ihmiset tarvitsevat arvostetuksi ja rakastetuksi tulemisen kokemista. Ihmisen tulisi voida tuntea, että hänen elämänsä muodostaa jatkumon ja kokonaisuuden. (Kurki 2007, 43.) Argentiinassa aloitettiin sosiokulttuurisen innostamisen kehyksessä vuonna 2002 Narracuentos -projekti kahdessa vanhusten päiväkeskuksessa. Projektissa keskityttiin tarinoiden kertomiseen. Sen yhtenä tavoitteena oli vahvistaa sukupolvien välistä ja sisäistä vuorovaikutusta. Projekti laajentui edetessään. Vanhuksia kutsuttiin päiväkoteihin ja kouluihin. He alkoivat tallentaa kertomuksia ja myydä sitten cd-levyjä, joita vuoteen 2007 mennessä oli kertynyt jo monta kappaletta. Kokemus on ollut erittäin positiivinen ja osoittanut, että on hyvin tärkeää saada vanhuksia yhteen nuorten kanssa. Molemmat oppivat toisiltaan. (Kurki 2007, )

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014 Hyvinvoinnin lähteitä Yhteisöllisyys Koillismaan ikäihmisten voimavarana Syrjäinen maaseutukin on vielä hyvä paikka ikääntyä Eevi Jaakkola 2014 Yhteisöllisyyden ja voimavarojen rakentumisen elementit,

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Me olemme nyt muodissa! Vanhat ihmiset

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN PYSYVYYS JA KULUTUSTOTTUMUKSET KÄKÄTE-seminaari 6.9.2012 Sirpa Kärnä YTT, Lehtori (ent.) Savonia-amk, Iisalmen yksikkö LUENNON NÄKÖKULMA JA AIHEALUEET (1) Suomalaisten ikääntyminen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä Saija Turunen, tutkija, Ph.D. 1 Esityksen rakenne Tutkimuksen esittely Tutkimustulokset Aikuisen

Lisätiedot

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset

Luennon aiheita: Vanhenemisen tutkimus. Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi, 4.11.2014 Antti Karisto Ikä ja iäkkäitä koskevat nimitykset Luennon aiheita: * Vanhenemisen tutkimuksen koko kenttä * Sosiaaligerontologia * Ikä ja iäkkäitä ihmisiä

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Ristinkantajat ry:n Green Care -toiminta ja toiminnan vaikutusten arviointi vuonna 2015

Ristinkantajat ry:n Green Care -toiminta ja toiminnan vaikutusten arviointi vuonna 2015 Ristinkantajat ry:n Green Care -toiminta ja toiminnan vaikutusten arviointi vuonna 2015 Sisällys Toiminnan kuvaus... 1 Palautekysely... 2 Kyselyn tulokset... 3 1 Toiminnan kuvaus Ristinkantajat ry:n vuosi

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA

KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA KALAJOEN TERVEYSKESKUS NEUVOLA 1 LAPSEN NIMI: OSOITE: HETU: PUHELIN: LAPSEN HUOLTAJAT: LAPSI ASUU: vanhempien luona äidin luona isän luona muualla, missä: PERHEEN MUUT LAPSET (Nimet ja syntymävuosi): MUUT

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

Lapsen/Nuoren kysymykset

Lapsen/Nuoren kysymykset PALAUTE LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESTÄ 2015 Lastensuojelun työntekijät ovat selvittäneet perheenne mahdollista lastensuojelun tarvetta. Lastensuojeluntarpeen selvityksen tavoitteena on arvioida lapsen

Lisätiedot

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA Varhaiskasvatusjohdon päivä 15.52014 Eila Estola 1 Kaksi tutkimushanketta TELL I S - H A N K E (2010-2013) - Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? Kohdistuu

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Kipinää, liekkiä ja roihua

Kipinää, liekkiä ja roihua Kipinää, liekkiä ja roihua Sosiokulttuurinen innostaminen ja aito dialogisuus nuoren kohtaamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät, Nurmes 28.9.2016 Anita Mäntynen-Hakem Kohti innostusta ja innostamista

Lisätiedot

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo

Yksilö ja yhteisö. Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014. Pirkko Salo Yksilö ja yhteisö Luennot opintojakso Yhteisöt ja yhteisötyö 2 2013-2014 Pirkko Salo Yksilö - yhteisö - yhteiskunta Sosiaalipedagoginen yhteisökäsitys Yksilön suhde yhteiskuntaan - kehittyy yhteisöissä,

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot