LAPSET JA VANHUKSET. Sukupolvien yhteys elämän rikastuttajana

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSET JA VANHUKSET. Sukupolvien yhteys elämän rikastuttajana"

Transkriptio

1 LAPSET JA VANHUKSET Sukupolvien yhteys elämän rikastuttajana Pauliina Martikainen ja Essi Uusitalo Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Pori Sosiaalialan koulutusohjelma Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) + diakoni

2 TIIVISTELMÄ Martikainen, Pauliina ja Uusitalo, Essi. Lapset ja vanhukset. Sukupolvien yhteys elämän rikastuttajana. Pori, kevät 2009, 52s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi Pori. Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakoni. Tutkimuksessa kartoitettiin lasten ja vanhusten välisen vuorovaikutuksen toteutumista lasten vanhempien näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka usein lapset tapaavat yli 65-vuotiaita vanhuksia ja mitä he tekevät vanhusten kanssa. Lisäksi selvitettiin ovatko lapset tekemisissä vanhusten kanssa vanhempien mielestä sopivasti ja toivoisivatko vanhemmat ulkopuolisen tahon järjestävän lapsille mahdollisuuden tavata vanhuksia. Tutkimusta vahvistamaan järjestettiin Auran seurakunnassa päiväkerho, jossa lapset ja vanhukset puuhailivat yhdessä. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla. Lomake koostui strukturoiduista ja sekamuotoisista kysymyksistä. Kyselylomake jaettiin Auran kunnan päivähoidossa, esikoulussa ja seurakunnan päiväkerhossa käyvien 4-7 -vuotiaiden lasten koteihin. Vastauksia palautettiin 44 kappaletta. Vastausprosentti oli 40 %. Kerätty aineisto analysoitiin SPSS 16.0 for Windows -tilasto-ohjelman avulla. Tutkimustulosten mukaan noin 50 prosenttia lapsista tapasi vanhuksia vähintään kerran kuukaudessa. Isovanhempiaan lapset tapasivat huomattavasti useammin kuin muita vanhuksia. Lapset tapasivat vanhuksia enimmäkseen ohimennen. Tavatessaan vanhuksia lapset ensisijaisesti juttelivat tai puuhailivat omiaan. Arvojen siirtäminen toteutui useimmiten lapsen ja vanhuksen välisessä vuorovaikutuksessa. Vanhemmat toivoivat vuorovaikutuksessa toteutuvan arvojen lisäksi myös perinteiden siirtämisen. Vanhempien mielestä olisi hyvä, että lapset tapaisivat enemmän sekä omia isovanhempiaan että muita vanhuksia. Eniten vanhuksia toivottiin tavattavan erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa sekä vanhuksen kotona. Sosiaalipedagoginen ja sosiokulttuuriseen innostamiseen perustuva työskentely painottaa yksilön tukemista yhteisöllisyyteen. Lasten ja vanhusten väliselle kanssakäymiselle ei aina löydy tapaa luonnostaan. Noin puolet vastaajista toivoi ulkopuolisen tahon järjestävän lapselle mahdollisuuden tavata vanhuksia. Toimintaa toivottiin järjestettävän eniten päivähoidon ja seurakunnan kautta. Lähes 70 prosenttia toimintaa toivoneista vastaajista voisi jollakin tavalla osallistua toiminnan toteuttamiseen. Asiasanat: lapset, vanhukset, vuorovaikutus, yhteisöllisyys, kvantitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Martikainen, Pauliina and Uusitalo, Essi Children and Old People. Connection of Generations Enriches Life. 52p., 2 appendices. Language: Finnish. Pori, Spring Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services and Education, Option in Diaconal Social Work. Degree: Barchelor of Social Services + Deacon. The study found out interaction between children and old people. The study surveyed how often children met over 65-year-old people and what they did together and what the parents though about the time that children were in connection with old people. In addition, it was charted if the parents wanted that some organization would make it possible for their children to meet old people. To make the study more overall, a children s day club in the Parish of Aura was organized, in which children and old people met. The study was quantitative. Data were collected by questionnaires, which included structured questions. The questionnaires were delivered to the parents of 4-7-year-old children who are in day care, preschool or the children s day club in Aura. In all, 44 responded. The response rate was 40 %. The data were analyzed by SPSS 16.0 for Windows statistics program. According to the results, approximately 50 per cent of the children meet old people at least once a month. The children met their grandparents more often than other old people. The children usually met old people in passing. When meeting old people, children usually talk with them or just have their own activities. When children and old people are together, especially the influence of values is strong. Parents also wished that both values and traditions would influence when generations meet. Parents wished that children could meet grandparents but also other old people more often. They wished Old people could be met often in different kinds of happenings or in the homes of old people. Both social-pedagogical work and work based on socio-cultural stimulation emphasize the supporting of a person to reach community spirit. Families do not always find natural connections with old people. Approximately 50 per cent of the respondents wished that some organization would make it possible for their children to meet old people. The respondents mostly wished that day care and the Parish would organize some activities. Almost 70 per cent of the respondents, who wished for activities, could take part in organizing activities. Keywords: children, old people, interaction, community spirit, quantitative study

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 2 ABSTRACT 3 1 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT 5 2 SUKUPOLVIEN VÄLINEN YHTEYS 6 3 LAPSET JA VANHUKSET KASVAMINEN YHTEISÖLLISYYTEEN Eväitä elämään lapsuudessa Lapsuuden muuttuva kasvualusta Näkökulmia vanhuuteen 13 4 YHTEISÖLLISYYDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN LISÄÄMINEN Sosiaalipedagogiikka tukemassa yksilöä yhteisöllisyyteen Sosiokulttuurinen innostaminen olemassa olevat voimavarat käytäntöön 17 5 AIKAISEMPIA TUTKIMUKSIA JA HANKKEITA 18 6 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimuksen tavoitteet Tutkimusympäristö ja tutkimuksen kohderyhmä Aineistonkeruu ja analyysimenetelmät 23 7 TUTKIMUSTULOKSET Lasten suhteet isovanhempiin Lasten ja vanhusten välinen vuorovaikutus Kehittämistarpeet 31 8 LASTEN JA VANHUSTEN KOHTAAMINEN PÄIVÄKERHOSSA 33 9 JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus Suhde isovanhempaan ja suhde vanhukseen Arvojen ja käytännön ristiriita Sukupolvien yhteyden vahvistaminen toiminnan ja tutkimuksen avulla Opinnäytetyöprosessin anti työn tekijöille 43 LÄHTEET 45 LIITTEET 48 Liite 1: Kyselylomakkeen saatekirje päiväkerholaisten koteihin 48 Liite 2: Kyselylomake 49

5 1 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Viime vuosina on herätty siihen, että on ryhdyttävä tukemaan lasten ja vanhusten välistä vuorovaikutusta. Aihe on ollut paljon esillä mediassa. Lapsen ja isovanhemman väliseen vuorovaikutukseen liittyen on tehty etenkin kvalitatiivisia tutkimuksia ja toiminnallisia opinnäytetöitä. Kuitenkin on tutkittu hyvin vähän sitä, kuinka usein lapset ovat tekemisissä vanhusten kanssa tai kokevatko vanhemmat tärkeäksi olla rakentamassa siltaa sukupolvien välille. Kiireinen ja yksilöllisyyttä korostava kulttuurimme ei kannusta sukupolvien väliseen vuorovaikutukseen. Nykyään puhutaan paljon siitä, että ihmiset eivät ole enää tekemisissä keskenään. Elämänpiiri on kaventunut koskettamaan vain pientä aluetta. Vaikka nykyään alle kouluikäinen lapsi on voinut jo matkustaa maapallon toiselle puolelle katsomaan nähtävyyksiä, hän ei välttämättä ole edes nähnyt naapurissa asuvaa vanhusta. Olisi tärkeää, että lapset ja vanhukset voisivat kohdata arkisessa kanssakäymisessä. Luonnollinen ja spontaani vuorovaikutus ei synny hetkessä. Molemmilla sukupolvilla on paljon annettavaa toisilleen. Lapset eivät yleensä pysty vaikuttamaan siihen, kuinka usein he tapaavat vanhuksia. Vanhukset voivat olla myös arkoja lähestymään lapsia, jos he eivät tiedä mitä lasten vanhemmat siitä ajattelevat. Tässä opinnäytetyössä keskitytään selvittämään tämän päivän tilannetta Varsinais- Suomessa Auran kunnassa. Tutkimustulokset kertovat, miten lasten ja vanhusten vuorovaikutus toteutuu ja miten vanhemmat toivovat sen toteutuvan, toivotaanko ulkopuolisen tahon järjestämää toimintaa ja minkälaista sen toivottaisiin olevan. Tutkimuksen avulla toivotaan löydettävän keinoja lisätä vanhusten ja lasten välistä vuorovaikutusta. Esimerkiksi seurakunta voisi olla taho, joka tukee sukupolvien yhteyttä. Opinnäytetyössä kerrotaan, miten vanhusten vierailu päiväkerhossa toteutettiin. Työssä pohditaan myös sitä, millainen vaikutus yksilöllisyyden korostamisella tai yhteisöllisyyden lisäämisellä voi olla perheiden hyvinvoinnin kannalta.

6 6 2 SUKUPOLVIEN VÄLINEN YHTEYS Sukupolvi-käsitettä voidaan käyttää monessa merkityksessä. Käsitteellä voidaan tarkoittaa sukupolvea sukulaisuusjärjestelmän osana, sitä voidaan käyttää synonyyminä ikäluokalle tai sillä voidaan tarkoittaa yhteiskunnallisen tason sukupolvea, jolloin yhteiset kokemukset ovat yhdistävänä (tai erottavana) tekijänä. (Purhonen 2008.) Sukupolvia määrittäviä tekijöitä tulisi sosiologi Leena Alasen mukaan (Alanen 2001, ) hakea niiden välisistä suhteista. Erilaiset sisäiset ja välttämättömät suhteet sitovat sukupolvet vastavuoroisiin riippuvuussuhteisiin toisiinsa. Sitä kautta ne määrittävät toisiaan eikä ilman toista voi olla toistakaan. (Alanen 2001, ) Myös lasten ja vanhusten välisissä suhteissa kummankin sukupolven edustajalla on oma asemansa, joka tavallaan erottaa nämä toisistaan, mutta voi toimia samalla yhdistävänä tekijänä. Tässä opinnäytetyössä käytämme sukupolven käsitettä synonyyminä ikäluokille. Sukupolvina tutkimuksessa ovat siis alle kouluikäiset 4-7-vuotiaat lapset sekä yli 65-vuotiaat vanhukset. Tässä työssä käytetään yli 65-vuotiaista pääsääntöisesti sanaa vanhus. Kaikki yli 65- vuotiaat eivät koe itseään vielä vanhuksiksi, mutta vanhus on kuitenkin yleisesti käytössä oleva käsite vanhoista ihmisistä. Vanhus-sanan tilalla käytetään usein seniorikansalaista, ikäihmistä, vanhempaa aikuista tai kolmatta ikäkautta (Kurki 2007, 16-19). Käytetty termi kertoo, millä tavalla ikääntynyttä ihmistä halutaan kuvata. Tämän työn käsite vanhus viittaa ihmiseen, joka on vanha siinä mielessä, että hänelle on kertynyt jo paljon elettyjä vuosia ja elämänkokemusta. Useimmat yli 65-vuotiaat eivät ole myöskään enää työelämässä ja sen kiireet ovat jääneet taakse. Sosiaalinen vuorovaikutus on erilaisissa ympäristöissä tapahtuvaa ihmisten välistä toimintaa. Ihmisen sosiaalisten taitojen kehittyminen alkaa jo varhain lapsuudessa. Sosiaaliset taidot ja suhteet kuuluvat sosiaalisen vuorovaikutuksen käsitteeseen. Vuorovaikutustaitojen

7 7 osa-alueet, kuten yhteistoimintataito, kommunikaatio tai sanallinen tai sanaton viestintä, kehittyvät erilaisten ihmisten ollessa yhdessä. (Kauppila 2005, ) Ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen ihmisille ollakseen itse ihminen (Tabermann 1987, 63.) Sukupolvien välinen yhteys rikastuttaa molempien osapuolten elämää. Lapselle se tuo mahdollisuuden hahmottaa paikkansa osana suurempaa kokonaisuutta. Sukupolvien välinen kanssakäyminen on lapselle hyvin merkityksellistä - hän saa aikaa, turvallisuutta, elämyksiä ja elämänkokemusta. Vanhemmat puolestaan saavat tukea omaan vanhemmuuteensa. Myös vanhukset saavat piristystä ja uutta merkitystä arkeen, jonka myötä heidän hyvinvointinsa lisääntyy. (Mannerheimin lastensuojeluliitto i.a.) Isovanhempien välittämät arvot ovat luonnollinen osa lasten sosialisaatiota. Lapsenlapset kokevat saavansa isovanhemmiltaan tarvitsemaansa omanarvontuntoa ja luottamusta. Myös historian, elämänkokemuksen ja tradition välittäminen on tärkeää. Isovanhemmilla voi olla paljon aikaa lapsille. Ikääntymisen kriisissään isovanhemmat voivat saada helpotusta suhteista lapsenlapsiin saadessaan tuntea itsensä hyödylliseksi ja arvostetuksi. Isovanhempien ja lastenlasten yhteenkuuluvuuden tunne tunnetasolla on tärkeää. (Kurki 2007, 146.) Jos lapsen omat isovanhemmat asuvat kaukana tai heitä ei ole ollenkaan, eri sukupolvien kohtaaminen ei välttämättä kuulu arkipäivään. Ennen isovanhemmat asuivat usein nuoremman polven kanssa samassa pihapiirissä ja vuorovaikutus eri sukupolvien välille syntyi luontevasti. Kolmen polven perheissä asuminen on nykyään harvinaista. Alle kaksi prosenttia lapsista asui vuonna 2005 kolmen sukupolven perheessä. (Kartovaara 2007 a, ) Suurperhe-elämästä on siirrytty korostamaan yksilöllisyyttä ja ydinperhettä (Dieckmann 2002, 134). Yhteisöllisen isovanhemmuuden kehittäminen voisi tukea heikkeneviä lapsuuden verkostoja.

8 8 Vanhusten nuorille antamissa elämänohjeissa esiintyvät usein suhteellisuudentaju, rehellisyys, oman paikan löytäminen elämässä, toinen toisistaan huolehtiminen ja välittäminen sekä rakkauden voima. Vanhukset ovat huolissaan erityisesti lasten ja nuorten aseman muuttumisesta. Välittämisen ja yhteisöllisyyden koetaan vähentyneen yksilöllisyyden ja uusliberalismin vallatessa alaa. (Koivunen 2001, )

9 9 3 LAPSET JA VANHUKSET KASVAMINEN YHTEISÖLLISYYTEEN Ihminen on ainutlaatuinen persoona, mutta tulee täydeksi vasta yhteisössä yhdessä toisten yhtä ainutlaatuisten persoonien kanssa (Kurki 2007, 59). Yhteisöllisyyteen kasvun perusedellytys on persoonaksi kasvun tukeminen. Samalla kun kasvatetaan itsenäinen ja vapaa persoona, autetaan ihmistä liittymään yhteisöön, jossa hän elää. (Kurki 2007, ) Edes perhe ei välttämättä ole aito yhteisö. Aito yhteisö vaatii syntyäkseen kasvun prosessin, joka tapahtuu normaaliin kehityskaareen ja sen mahdollisuuksiin liittyvien taitekohtien kautta. Kasvu yhteisöllisyyteen lähtee liikkeelle jo pienenä lapsena, jolloin muut ihmiset ovat lapselle persoonatonta massaa. Moni ihminen elää nykyään tällä tasolla sosiaalisesti ajatellen. Modernille maailmalle anonyymisyys, depersonalisaatio (itsensä kokeminen epätodelliseksi) ja yhdenmukaisuuden vaatimus ovat tyypillisiä ilmaisuja. (Kurki 2007, 40.) Yksilön ja yhteisön välisen suhteen rakentuminen on yksi varhaiskasvatuksen keskeisistä kysymyksistä. Yhteisöllisyyteen kasvaminen niin persoonallisella kuin yhteisölliselläkin tasolla on pitkä prosessi. Lapsen sosiaalisen kehityksen vaiheet on otettava huomioon pohdittaessa lapsen sosiaalista kasvatusta. Ensimmäisessä vaiheessa lapsi elää itseensä keskittynyttä, epäpersoonallista vaihetta. Lapsi kokee maailman itsensä laajentumana ja muut ihmiset hahmottamattomana massana. Seuraavassa vaiheessa on kasvaminen Minän ja Toisen suhteeseen. Selkeimmin tämä näkyy lapsen ja yleensä äidin suhteessa mukaan lukien lapsen perusympäristön. (Kurki 2001, 118, 128.) Kun pieni lapsi siirtyy Minän ja Toisen suhteeseen, persoonallinen ja sosiaalinen minä alkavat eriytyä. Lapsi erottaa itsensä muista ihmisistä. Sosiaalisuus syntyy ja kehittyy Minän ja Toisen välisessä vuorovaikutuksessa. Myös yhteisö välittyy näiden sosiaalisten suhteiden kautta. (Kurki 2007, 41.) Kolmanteen vaiheeseen lapsi siirtyy noin 6-vuotiaana, ja siinä lapsi siirtyy Minän ja Toisen suhteesta Meihin. Tämä vaihe vaatii edellisen vaiheen toteutumista. Lapsen on kyettävä ainakin osittain ylittämään yksilöllinen itsekkyytensä. (Kurki 2001, 129.) Tähän kuuluu yhteenkuuluvuuden tunne ja yhteisten päämäärien omaksuminen. Me-hengen merkitys korostuu ja yh-

10 10 teisö on suljettu. Myönteisestä kehityksestä seuraa Minä-Sinä ystävyys. Tässä vaiheessa siirrytään kollektiivisuudesta kohti aitoja vuorovaikutussuhteita, tietoisen ja vapaaehtoisen osallistumisen yhteisöön. Vasta nuoruusiässä on mahdollista, että kehittyneissä muodoissaan ystävyys alkaa laajentua ja kehittyä aitoa yhteisöä kohti. (Kurki 2007, ) Viimeisessä vaiheessa toteutuu aito yhteisöllisyys, kaikkien Sinujen ystävyys. Jotta viimeinen vaihe saavutetaan, on kaikki edelliset vaiheet käytävä läpi. (Kurki 2001,129.) Ryhmän jäsenet eivät ole hävittäneet yksilöllisyyttään, mutta eivät ole myöskään eristäytyneitä. Ryhmän jäsenillä on yhteisiä kokemuksia, he jakavat arvoja ja ilmaisevat solidaarisuuttaan. (Kurki 2007, 42.) 3.1 Eväitä elämään lapsuudessa Lapsen ikä vaikuttaa siihen, miten lasten ja vanhusten välinen vuorovaikutus toteutuu. Alle kouluikäisen lapsen kasvu ja kehitys on valtavan nopeaa. Tässä iässä lapsi oppii uusia taitoja enemmän kuin missään muussa elämän vaiheessa. Hänen taitonsa kehittyvät ajattelun, tunne-elämän, havaintokyvyn, motoriikan, kielen ja sosiaalisten taitojen alueella. Kehityksessä on kaikille yhteisiä lainalaisuuksia, mutta jokainen lapsi on kuitenkin yksilö, ainutlaatuinen persoona ja tämä näkyy myös kehityksessä. Aiemmat kokemukset eri kehitysvaiheissa heijastuvat myöhempään kehitykseen. Näin ollen on mahdotonta luoda täysin yhtenäistä kuvaa tietyn ikäisen lapsen kehityksestä. Yksilön ominaisuudet ovat pääosin perinnöllisyyden ja ympäristön monimutkaisen vuorovaikutuksen tulos. Perimä antaa puitteet kehitykselle. Ympäristö vaikuttaa siihen missä määrin perimän suomia mahdollisuuksia käytetään hyödyksi ja mitkä perintötekijät painottuvat. (Jarasto & Sinervo 1997, ) 4-5-vuotiaiden ikäkauteen liittyy vahvasti sisäisen maailman rikastuminen ja mielikuvitusmaailma. Uudenlainen mielenkiinto satuihin herää tässä ikäkaudessa. Lapsi alkaa myös itse keksiä omia kertomuksia. Voimaa vaativa liikunta kiinnostaa lapsia. Liikunta tässä iässä on omien kykyjensä kokeilemista ja voiman säätelyn opettelemista. Lapsella käden ja silmän yhteistyö paranee. Uudenlainen askarteleminen kiinnostaa lasta, kuten viivan mukaan leik-

11 11 kaaminen ja ompelun alkeet. Lapsen ajattelu on vielä hyvin konkreettista. Tämä ikävaihe on lapsuuden kielellisesti aktiivisin vaihe. (Jarasto & Sinervo 1997, 52 53, ) Jo vuoden ikäisen lapsen voidaan sanoa olevan sosiaalinen olento. Hän hakee aikuisen huomiota. Lapsen sosiaalinen kehitys on voimakasta 4-5-vuoden ikävaiheessa. Lapsi kokeilee erilaisia sosiaalisia rooleja. Lapsen kiinnostus toisia lapsia kohtaan kasvaa. Myös oman ikäisten lasten seura on tärkeää tässä ikävaiheessa. (Jarasto & Sinervo 1997, 31, ) Viisivuotiaalla lapsella näkyy kypsyneisyys kehityksen eri osa-alueilla. 5-6-vuotisvaihe on usein aika tyyni kausi. Ikäkautta luonnehtii uuden luominen ja työn ilo. Lapsi osaa ilmaista tunnelmia ja elämyksiä ilmein ja elein. Sopeutuminen uusiin ja yllättäviin tilanteisiin on kehittynyt. Lapsi haluaa oppia ymmärtämään ilmiöiden välisiä yhteyksiä, syitä ja seurauksia. Lapsen kieli on kehittynyt jo hyvin pitkälle. Lapset ovat sosiaalisesti kiinnostuneita ja puheliaita. Ryhmäleikit kiehtovat lasta yhä enemmän. Lapsi osaa ottaa huomioon toisen ihmisen tunteita. (Jarasto & Sinervo 1997, ) Sosiaalisen elämän pelisääntöjä ja valmiuksia toimia erilaisissa tilanteissa lapsi oppii perheessänsä. Lapsi oppii ryhmään kuulumisen merkityksellisyyden kotonaan. Pohja tuleville ihmissuhteille muotoutuu lapsuuden kodista saatujen kokemusten pohjalta. (Jarasto & Sinervo 1997, 127, 129.) 3.2 Lapsuuden muuttuva kasvualusta Suomalainen lapsi tutkimuksen mukaan lapsiperheen vanhemmat olivat työelämässä lapsettomia perheitä useammin. Noin 82 prosenttia alle 18-vuotiaiden lasten vanhemmista oli työelämässä vuonna Perheen nuorimman lapsen ollessa 6-vuotias äideistä noin 80 prosenttia oli työelämässä. Isillä vastaava luku oli noin 90 prosenttia. Parisuhteessa elävät äidit ja isät olivat yksinhuoltajavanhempia useammin työelämässä. (Hulkko 2007, , 252.)

12 12 Avoliittojen määrä näytti kasvavan avioliittojen vähentyessä. Avoliitot päättyivät avioliittoja useammin eroon. Noin 20 prosenttia lapsiperheistä oli yksinhuoltajaperheitä. Uusperheiden osuus lapsiperheistä oli 9 prosenttia. (Kartovaara 2007 b, 34-35, 37.) Vuonna 2005 syntyneiden lasten äitien keskimääräinen ikä oli 30 vuotta (Kartovaara 2007 c, 56). 68- vuotiaista naisista noin 70 prosentilla oli alaikäisiä lapsenlapsia. Vastaava luku miesten kohdalla oli vähän vajaa 70 prosenttia. (Kartovaara 2007 a, 75.) Vanhemmuus koostuu palasista. Omien vanhempien lisäksi monilla muilla ihmisillä on suuri merkitys lapselle. Naapurin tädillä, päivähoitajalla tai kummilla voi olla tietämättään tärkeä osa vanhemmuuden palapelissä. Perhe ei kykene itse tuottamaan kaikkia tarvitsemiaan voimavaroja vaan se tarvitsee tukea, aineellisia ja henkisiä edellytyksiä selviytyäkseen tulevaisuuden mukana tuomista tehtävistä. (Jarasto & Sinervo 1997, 134, 156.) Elintason kohotessa yhä useammalla lapsella on myös isoisoäiti ja isoisoisä elossa (Ijäs 2004,101). Monet asiat kuitenkin vaikeuttavat lapsen ja isovanhemman välistä yhteyttä. Pitkä välimatka, työelämä ja sairaudet voivat hankaloittaa tapaamisia. Avio- ja avoerot saattavat etäännyttää lapset isovanhemmistaan. Lapset tapaavat lähellä asuvia isovanhempiaan usein. Isovanhemmat pääsevät mukaan lapsen arkiseen elämään ja seuraamaan lapsen kehitystä. (Dieckmann 2002, 13, 56.) Kolmasosalla lapsista lähin isovanhempi asuu kolmen kilometrin säteellä. Kahdenkymmenen kilometrin säteellä kahdella kolmesta lapsesta asuu vähintään yksi isovanhemmista. Keskimääräinen matka mummolaan nousee kuitenkin yli seitsemäänkymmeneen kilometriin. Vuosi vuodelta yhä harvemmalla lapsella isovanhemmat asuvat samassa osoitteessa. Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä useammin mummi ja ukki asuvat eri osoitteissa. (Kartovaara 2007 a, ) Lapsella ei ole välttämättä mahdollisuutta tutustua sukuunsa syystä tai toisesta. Halu irtaantua kahlitsevista perhe- ja sukusiteistä on voinut olla yksi syy välien katkeamiseen. Näin on katkottu lapselle merkityksekkäitä ja elämän voimaa antavia siteitä romuttaen vanhoja traditioita. Juurettomuus ja perheen yksinäistyminen ovat osaltaan seurausta juurten katkaisemisesta. Ihminen kuitenkin tarvitsee ympärilleen sosiaalisen verkoston elämänmenon keskellä. (Jarasto & Sinervo 1997, )

13 Näkökulmia vanhuuteen Vanhusten määrä on lisääntynyt eliniän kohoamisen ja lääketieteen kehityksen myötä. Vanhukset marginalisoituvat taloudellista voittoa tavoittelevissa yhteiskunnissa. (Koivunen 2001, 24.) Yhteiskunnallisen kehityksen myötä suhde vanhuuteen on muuttunut. Vanhuksia tarvittiin tekemään talousaskareita, hoitamaan lapsia ja välittämään suullista perintöä metsästykseen perustuvissa yhteiskunnissa. Maanviljelysyhteiskunnissa heitä tarvittiin opettamaan taitoja seuraaville työntekijöille. Teollisessa yhteiskunnassa vanhuksia ei enää koeta välttämättöminä vaan heitä jopa yritetään pitää huomaamattomasti pois tieltä. Tarvitaan asennemuutosta; vanha ihminen on nähtävä persoonana. Alkuperäiskulttuureissa vanhan ihmisen tehtävänä on välittää arvokkaasti viisautta ja ihmisyyttä nuorille polville. Vanhuutta voi odottaa iloiten, koska se tuo mukanaan arvokkuusroolin. Vanhuksella on aikaa pysähtyä dialogiin lapsen kanssa ja jakaa viisauden siemeniä. Suomessa esimerkiksi romanien ja saamelaisten kulttuureissa vanhoilla ihmisillä on vielä tärkeä rooli. (Kurki 2007, ) Kulttuuriantropologisen modernisaatioteorian mukaan vanhusten yhteisöllisen aseman odotetaan jälleen vahvistuvan, kun ikääntyneiden määrä lisääntyy, koulutustaso nousee ja kulutuspotentiaali kasvaa. (Koivunen 2001, 24.) Vanhuutta voidaan lähestyä monenlaisista näkökulmista. Vanhuuden myyttejä ovat tuottamattomuus, mielenkiinnon, sitoutumisen ja innostuksen puute, joustamattomuus, kyvyttömyys mukautua muuttuviin olosuhteisiin, ajatusten sekaantuminen, konservatiivisuuden tai toisaalta rauhan ja tyyneyden myytti. Vanhan ihmisen ajatellaan olevan hyödytön. Nuoruutta yliarvostetaan ja vanhuutta peilataan sen kautta. Vanhuus voidaan ymmärtää kronologisena (eläkkeelle siirtyminen tarkoittaa vanhuuteen astumista), funktionaalisena (vanhuus mielletään kyvyttömyydeksi) tai vitaalisena (vanhuus on kokemuksen mukanaan tuomaa yhteiskunnalle arvokasta ja sitä rakentavaa voimaa). Usein ihmistä arvioidaan ja mitataan hänen ikävuosiensa mukaan. Jokaisella ikäkaudella on omia erityispiirteitä, mutta vanhuus ei kuitenkaan ole mikään objektiivinen numeroina ilmaistava asia, jota voitaisiin mitata. Vanheneminen on yksilöllistä ja vaihtelee. Kolmas ikäkausi on elämistä ja kokemista yh-

14 14 dessä, dialogissa, sosiaalisissa ja yhteisöllisissä suhteissa, niin kuin muutkin ikäkaudet. (Kurki 2007, 13, ) Kuten sosiaalipedagogiikka, myös sosiaaligerontologia tarkastelee ikääntymistä yhteiskunnallisena, sosiaalisena, kulttuurisena ja kokemuksellisena ilmiönä. Sosiaalipedagogiikan kasvatusgerontologinen näkökulma on omaleimainen. Sen kysymykset ovat laajempia eivätkä kapeudu vain kasvatuksen ja koulutuksen kysymyksiksi. Ikääntyminen ymmärretään prosessina eikä tiettyyn ikään liittyvänä kysymyksenä; näkökulma on sukupolvienvälinen. (Kurki 2007, 9-13.) Ikääntyneiden ihmisten tekemän vapaaehtoistyön merkitys kasvanee entisestään tulevaisuudessa. Vapaaehtoistoiminnan keskeisimpiä etuja on hyvä mahdollisuus sukupolvien väliseen vuorovaikutukseen. Kun ikäihmisten maailma yhdistetään lasten ja nuorten maailmaan, he ovat enemmän tekemisissä keskenään ja asenteet molempiin suuntiin voivat muuttua. Käytännön projekteissa on havaittu, että ikäihmiset ovat omimmillaan muun muassa juuri lasten ja nuorten yhteisöissä, omassa yhteisössään: naapurustossa, kylässä, lähiössä, tai korvaavina isovanhempina. (Kurki 2007, , 146.) Vanhuksetkaan eivät ole samanlaisia; heillä jokaisella on omat tarpeensa ja elämäntilanteensa. Yhteisönsä keskellä he ovat persoonia ja ainutlaatuisia yksilöitä. Siksi ei ole olemassa mitään valmista kaavaa, jonka avulla löydettäisiin jokaiselle mielekäs paikka yhteisössään. (Kurki 2007, 55.) Yhteisöllisyyden kokemisen edistäminen on myös kirkon vanhustyön perusperiaatteita (Kirkon vanhustyön strategia 2005, 16).

15 15 4 YHTEISÖLLISYYDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN LISÄÄMINEN Sosiaalipedagogiikka kasvatusoppina ja teoriana painottaa kasvatuksen yhteiskunnallisia kytkentöjä sekä yhteisöllisyyttä ja ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta koskevia kysymyksiä. Sosiokulttuurinen innostaminen on lähtenyt sosiaalipedagogiikan perustalta. Osallistuminen on erittäin tiiviisti sidoksissa innostamiseen. (Hämäläinen & Kurki 1997, 16, ) 4.1 Sosiaalipedagogiikka tukemassa yksilöä yhteisöllisyyteen Sosiaalipedagogiikassa yhdistyy sosiaalinen ja pedagoginen ulottuvuus. Se on yhteiskuntatieteisiin perustuva kasvatuksellinen oppiala. (Kurki 2007, 30.) Sosiaalipedagogiikka kattaa koko elämänkaaren (Hämäläinen 1999, 77). Kussakin maassa sosiaalipedagogiikan painotukset ovat syntyneet poliittisten, taloudellisten ja inhimillisten tilanteiden kautta (Kurki 1996, 163). Yhteiskunnassa tapahtuvilla muutoksilla on vaikutuksensa sosiaalipedagogiikkaan (Hämäläinen 1999, 12). Sanalla sosiaalinen voidaan tarkoittaa ihmisten välistä vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä. Lapsen sosiaalisella kehittymisellä tarkoitetaan toisten ihmisten kanssa sekä erilaisissa yhteisössä tarvittavien valmiuksien, kuten vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen kehittymistä. (Hämäläinen & Kurki 1997, 15.) Sosiaalipedagogiikan yleinen tehtävä on tukea sellaista sosiaalista kasvatusta, joka auttaa yksilöä kasvamaan yhteiskuntaan ja yhteiselämään toisten kanssa. Tätä on siis muun muassa isovanhemmuuden tukeminen ja vanhuuden vahvistaminen normaalina elämänvaiheena. (Kurki 2007, ) Sosiaalipedagogiikan perusongelma on luonteeltaan sosiaalieettinen koskien yhteiskuntaan integroitumista (Hämäläinen & Kurki 1997, 14). Pedagoginen vaikuttaminen tapahtuu yhteisöjen kautta. Sosiaalipedagogiikassa kiinnitetään huomiota yhteiskunnallisiin ja yhteisöl-

16 16 lisiin näkökulmiin kasvatuksessa ja kehityksessä. Siinä tarkastellaan miten ihminen kiinnittyy yhteiskuntaan ja yhteisöihin. (Hämäläinen 1999, ) Sosiaalipedagogiikan on määritelty kasvatustieteen näkökulmasta painottavan yhteisöllisyyteen kasvattamista sekä yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden keskinäisen yhteyden pohtimista (Kurki 1996, ). Sosiaalipedagogiikan erityistehtävä on tukea syrjäytyneitä ja onnettomia heidän arkipäivässään, tavoitteena täydempi ja inhimillisempi elämä. Tämä tehtävä koskettaa erityisesti laitoksissa tai yksinäisiä kotonaan eläviä vanhuksia, mutta myös niitä, jotka ovat joutuneet ottamaan päävastuun lapsenlapsistaan. Sosiaalipedagogiikalla on myös normatiivinen luonne. Mitä on hyvä elämä, hyvä vanhuus? Ihmisen ainutkertaisen arvokkuuden säilyttäminen on perustavoite. (Kurki 2007, 31, 54.) Sosiaalipedagogisen työskentelyn keskeinen periaate ja tavoite on itseapuun ohjaaminen ja itsekasvatuksellisten prosessien käynnistäminen ja vahvistaminen niin yksilötasolla kuin ryhmissä ja yhteisöissä (Hämäläinen & Kurki 1997, 18-19). Ajattelun ja toiminnan yhdistäminen on osa sosiaalipedagogiikkaa. Sosiaalipedagogista työtä tehdään pääosin ihmisten arjessa. Keskeistä on ihmisten kohtaaminen niin keskustelujen, toiminnan kuin yhteisöjenkin kautta. (Hämäläinen 1999, 5, 61, 68.) Ylisukupolvinen näkökulma kuuluu vahvasti pedagogisiin strategioihin, joilla tähdätään sosiaalisten ongelmien lievittämiseen. Ongelmien syntymistä, ilmenemismuotoja, niiden vaikutuksia ja ratkaisemismahdollisuuksia tarkasteltaessa painotetaan sukupolvien rajat ylittävää näkökulmaa pitkällä aikavälillä. Kasvatuksen kautta siirtyy sukupolvelta toiselle kulttuuriperintöä ja yhteiskunnan arvoja, rooleja, normeja ja tapoja. Se luo edellytykset yksilön kehittymiselle ainutkertaiseksi oman elämänsä subjektiksi. (Hämäläinen & Kurki 1997, 15, 24.)

17 Sosiokulttuurinen innostaminen olemassa olevat voimavarat käytäntöön Sosiokulttuurinen innostaminen on hyvin laaja-alaista toimintaa. Sen tavoitteena on saada sosiaalista muutosta aikaan suhteessa yksilöiden arkiseen elämään, työhön, naapuruuteen ja kansalaisaktiivisuuteen. Innostamista kuvataan monesta eri perspektiivistä riippuen katsojan näkökannasta. Innostaminen kohdistuu sosiaalisen kommunikaation edistämiseen, yhteiskunnan muutoksiin ja sopeutumisen muotoutumiseen. Tavoitteena on, että ihmiset kasvavat aktiivisiksi toimijoiksi niin omassa kuin yhteisöjenkin kehityksessä. (Hämäläinen & Kurki 1997, 199, ) Sosiokulttuurinen innostaminen on tukemista, joka pyrkii persoonallisten ja yhteisöllisten suhteiden elvyttämiseen, kehittämiseen ja lujittamiseen. Myös iäkkäät ihmiset tarvitsevat arvostetuksi ja rakastetuksi tulemisen kokemista. Ihmisen tulisi voida tuntea, että hänen elämänsä muodostaa jatkumon ja kokonaisuuden. (Kurki 2007, 43.) Argentiinassa aloitettiin sosiokulttuurisen innostamisen kehyksessä vuonna 2002 Narracuentos -projekti kahdessa vanhusten päiväkeskuksessa. Projektissa keskityttiin tarinoiden kertomiseen. Sen yhtenä tavoitteena oli vahvistaa sukupolvien välistä ja sisäistä vuorovaikutusta. Projekti laajentui edetessään. Vanhuksia kutsuttiin päiväkoteihin ja kouluihin. He alkoivat tallentaa kertomuksia ja myydä sitten cd-levyjä, joita vuoteen 2007 mennessä oli kertynyt jo monta kappaletta. Kokemus on ollut erittäin positiivinen ja osoittanut, että on hyvin tärkeää saada vanhuksia yhteen nuorten kanssa. Molemmat oppivat toisiltaan. (Kurki 2007, )

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Vauhtivaarit ja mobiilimummot -Nykyaikaista isovanhemmuutta

Vauhtivaarit ja mobiilimummot -Nykyaikaista isovanhemmuutta Vauhtivaarit ja mobiilimummot -Nykyaikaista isovanhemmuutta -Isovanhemman -Lapsiperheen vanhemman -Ammattilaisen näkökulmista tarkasteltuna 23.5.2014 klo 13-13.30 Väestöliiton perheneuvonnan koordinaattori

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA

UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA UTOPIA MAAILMAA MUUTTAVISTA NUORISTA SOSIOKULTTUURISEN INNOSTAMISEN MAHDOLLISUUDET GLOBALISOITUVASSA MAAILMASSA Nuorten Palvelu ry:n 40-vuotisjuhlaseminaari 7.11.2009 Kuopiossa Elina Nivala, YTT UTOPIA

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Me olemme nyt muodissa! Vanhat ihmiset

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Marjaana Seppänen ja Ilkka Haapola 10.11.2015 1 Yhteisöllisyys Poliittisessa keskustelussa yhteisöllisyys

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K Yhteinen matka Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K maakuntaliitto Toimijaverkosto: Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Ristinkantajat ry:n Green Care -toiminta ja toiminnan vaikutusten arviointi vuonna 2015

Ristinkantajat ry:n Green Care -toiminta ja toiminnan vaikutusten arviointi vuonna 2015 Ristinkantajat ry:n Green Care -toiminta ja toiminnan vaikutusten arviointi vuonna 2015 Sisällys Toiminnan kuvaus... 1 Palautekysely... 2 Kyselyn tulokset... 3 1 Toiminnan kuvaus Ristinkantajat ry:n vuosi

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan?

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Vapaaehtoistoiminta on mittaamattoman arvokas voimavara yhteiskunnassamme, ja meidän on syytä ymmärtää sitä syvemmin ja paremmin. Tässä pohdinnassa

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2013 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2013. Osalle vanhemmista päiväkodin johtaja lähetti kyselylinkin sähköpostilla. Kyselyyn

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus

Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus..0 Juho Rahkonen/Marko Mäkinen 1 Tutkimuksen toteutus Täm tutkimuksen on tehnyt Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen

Lisätiedot

Vanhuus ja yksinäisyys

Vanhuus ja yksinäisyys Vanhuus ja yksinäisyys TtT Hanna Uotila hanna.uotila@uta.fi Yksinäisyyden käsite ja tapoja tutkia yksinäisyyttä Yksinäisyys ja ikääntyminen Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä Yksinäisyyden kokemus

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Johtamisen haasteena asiakkaan ja läheisen äänen kuuleminen. Maria Borg ja Rauha Pulliainen

Johtamisen haasteena asiakkaan ja läheisen äänen kuuleminen. Maria Borg ja Rauha Pulliainen Johtamisen haasteena asiakkaan ja läheisen äänen kuuleminen Maria Borg ja Rauha Pulliainen Asiakaspalautteesta kehitämme toimintaa saadun asiakaspalautteen mukaisesti Miten palautetta on kerätty ja miten

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN FOORUMI 22.5.2014 Palvelukeskus Sarahovi, Laukaantie 6

IKÄIHMISTEN FOORUMI 22.5.2014 Palvelukeskus Sarahovi, Laukaantie 6 IKÄIHMISTEN FOORUMI 22.5.2014 Palvelukeskus Sarahovi, Laukaantie 6 Kuinka ikäihmiset voivat itse tukea kotona asumistaan Laukaassa järjestettiin ensimmäinen ikäihmisten foorumi. Tilaisuuteen oli kutsuttu

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Arvosta ja innosta vaikuttamaan! Hanna Lilja Yhteisöllisyyskoordinaattori 4V-hanke/Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy 3.12.2009

Arvosta ja innosta vaikuttamaan! Hanna Lilja Yhteisöllisyyskoordinaattori 4V-hanke/Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy 3.12.2009 Arvosta ja innosta vaikuttamaan! Hanna Lilja Yhteisöllisyyskoordinaattori 4V-hanke/Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy 3.12.2009 Osallisuus hyvä elinympäristö kestävä elämäntapa kestävä kehitys asukastoiminta

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot