KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTON 2007 VUOSIRAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTON 2007 VUOSIRAPORTTI"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 121 0:\06\Toimintakertomukset\Kehittämisrahasto\KEHITTÄMISRAHASTO 2007 koko raportti.doc KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTON 2007 VUOSIRAPORTTI Jyväskylä 2008

2 Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, JYVÄSKYLÄ puhelin fax Kotisivu internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: Internet: X400: G=etunimi; S=sukunimi; O=ksliitto; P=reg; A=elisa; C=fi ISBN ISBN (sähköinen) ISSN Julkaisun avainsanat: Keski-Suomen Kehittämisrahasto Maakunta Painos: 100 kpl Painopaikka: Kopi-Jyvä Oy

3 1 Esipuhe Keski-Suomen Kehittämisrahasto on Keski-Suomen maakuntavaltuuston perustama rahasto, jonka tarkoituksena on tukea maakunnan henkistä ja taloudellista vaurastumista sekä yhteistyön kehittymistä rahoittamalla maakunnallisesti merkittäviä kehittämishankkeita sekä eri osapuolten yhteistyöhön perustuvia maakunnan kehittämishankkeita. Maakuntavaltuusto asetti vuoden taloussuunnitelmassa kehittämisrahaston hanketoiminnalle seuraavat tavoitteet: - edistetään maakunnan kilpailukykyä - varmennetaan maakunnan strategioiden toteutumista - tuodaan maakuntaa esille - tuetaan maakunnan vetovoimaisuutta edistäviä kohteita - varaudutaan uusiin avauksiin - tuetaan ohjelmiin liittyviä maakuntien välisiä hankkeita Jatkossa rahaston rahoituksesta suunnataan vähintään 40 % maakuntaohjelman toteuttamiseen ja valittujen klustereiden kehittämiseen. Kehittämisrahastosta rahoitetut hankkeet ovat tukeneet asetettuja tavoitteita. Hankkeilla tavoiteltiin ennen kaikkea uusia yrityksiä ja työpaikkoja, aktivoitiin toimijoita maakunnan kehitystyöhön ja tehtiin uusia kehittämistyön avauksia mm. rahoittamalla Keski-Suomen kärkielinkeinojen (klustereiden) kehittämistä. Rahastosta myönnettiin yli miljoonan euron avustukset ja niillä myötävaikutettiin yli 7 miljoonan euron hankekannan syntymiseen. Tässä Keski-Suomen Kehittämisrahaston vuosiraportissa 2007 esitellään rahaston toimintaa ja esitellään päättyneet hankkeet. Toimintavuonna päättyi 45 hanketta. Ne esitellään ja arvioidaan liitteessä 3. Arvioinnit ovat joko liiton hankkeille nimeämien yhteyshenkilöiden itse kirjoittamia tai hankkeiden vetäjien kirjoittamia ja yhteyshenkilöiden hyväksymiä. Toimistosihteeri Riitta Heiskanen on koonnut taulukot ja liitteen 3 tekstit. Jyväskylässä 10. maaliskuuta 2008 Pirjo Ahola talouspäällikkö Keski-Suomen liitto

4 2 Sisältö Keski-Suomen Kehittämisrahaston 2007 vuosiraportti Esipuhe sivu 1. Kehittämisrahaston toiminta vuonna Rahaston hallinto 3 3. Rahaston talous 4 LIITTEET 1. Rahaston säännöt Vuonna 2007 rahoitetut kehittämishankkeet 3. Vuonna 2007 päättyneet hankkeet ja keskeiset tulokset

5 3 1. Kehittämisrahaston toiminta vuonna 2007 Keski-Suomen liittoon saapui 55 Keski-Suomen Kehittämisrahaston rahoitushakemusta vuonna Liitto rahoitti 55 kehittämishanketta myöntäen näille yhteensä euron avustuksen. Keskimääräinen avustus oli kooltaan euroa. Hakijoiden kanssa käydyissä neuvotteluissa selvitettiin eri rahoitusmahdollisuuksia. Menettelyllä voitiin karsia jo ennakkoon kehittämisrahaston toimintaperiaatteisiin soveltumattomia hankkeita ja valita kehittämisrahaston tuen piiriin parhaiten soveltuvat hankkeet. Vuonna 2007 rahoitetut avustukset jakaantuivat hanketyypeittäin seuraavasti (erittely liitteessä 2): Hanketyyppi myönnetty, kpl myönnetty, euroa EU- ja muiden ohjelmien toteuttaminen, yrityshankkeet Kulttuuri- ja vetovoimahankkeet Osaamisen vahvistaminen Muut kehittämishankkeet Yhteensä Keski-Suomen kärkielinkeinojen (klustereiden) kehittämistä rahoitettiin eurolla. Hanke tuki etenkin alkaneen rakennerahastokauden EU-ohjelmien toteuttamista. Luovan foorumin liiketoimintalähtöisellä siemenrahoituksella edistettiin toimialan taiteen ja kulttuurin toimijoiden liiketoiminnan kehittämistä. Kulttuuri- ja vetovoimahankkeille myönnetyt avustukset olivat keskimäärin euroa. Suurin avustus kohdistui Petäjäveden omakotinäyttelylle. Osaamista vahvistavista hankkeista merkittävin päätös oli Työllisyyden, ennakoinnin ja koulutuksen kehittämishankkeen rahoitus. Kansalaisyhteiskunnan professuuria rahoitettiin eurolla. 2. Rahaston hallinto Hankkeita voivat toteuttaa julkiset ja yksityiset yhteisöt, säätiöt ja yksityiset henkilöt. Yhteishankkeet ovat toivottavia. Hakijan on esitettävä rahoitusta hakiessaan seikkaperäinen projektisuunnitelma, josta käyvät ilmi tavoitteet, toimenpiteet, aikataulu, hankkeen organisointi, kustannukset ja rahoitussuunnitelma. Keski-Suomen Kehittämisrahaston avustuksia voi hakea vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemuksia voi jättää jatkuvasti. Hankkeet valmistellaan Keski-Suomen liiton sisäisen työ- ja vastuualuejaon mukaisesti.

6 4 Hankepäätökset tekee maakuntahallitus maakuntajohtajan esittelystä. Maakuntajohtajalle on siirretty päätösvalta hankkeissa, joille myönnetään korkeintaan euroa ja on haettu korkeintaan euroa. Hankkeen yhteyshenkilönä toimii hankkeen valmistelija, jollei toisin päätetä. Keski-Suomen Kehittämisrahaston avustus maksetaan hankkeen toteuttajan tilille pääsääntöisesti kahdessa erässä. Avustuksen ensimmäinen erä (50 %) maksetaan hankkeen käynnistyessä. Loppuosa maksetaan hankkeen päätyttyä. Loppulaskuun on liitettävä loppuraportti, rahoitustilitys sekä hankearviointi. Lyhytkestoisten ja pienten hankkeiden raportointi ja avustuksen maksatus voidaan sopia hakijan kanssa hoidettavaksi yhdellä kertaa ja/tai muuten joustavasti. Myönnetty avustus on käytettävä hankkeelle asetettujen tulosten saavuttamisen kannalta välttämättömien, mutta kohtuullisten menojen kattamiseen. Avustusten maksatusta seuraa Keski-Suomen liiton talouspäällikkö. 3. Rahaston talous Keski-Suomen kunnat kartuttivat rahastoa eurolla vuonna Rahamäärä oli 26 prosenttia jäsenkuntien liitolle maksamista maksuosuuksista. Vuoden 2007 kirjanpitoon kirjattiin myönnettyjä avustuksia yhteensä euroa. Aiemmin myönnettyjä avustuksia jäi käyttämättä tai palautui euroa, joten nettoavustukset ovat euroa. Myönnettyjen avustusten määrää kasvatti mm. loppuvuodesta Keski-Suomen kärkielinkeinojen kehittämishankkeelle myönnetty euron avustus. Rahaston tilinpäätös vuodelta 2007 osoitti alijäämää euroa. Avustusvaraus (=myönnetyt maksamattomat avustukset) oli euroa. Keski-Suomen Kehittämisrahaston taseen loppusumma vuoden 2007 lopussa oli euroa. Keski-Suomen Kehittämisrahaston tuloslaskelma ja tase on esitetty Keski- Suomen liiton toimintakertomuksessa.

7 5 Kehittämisrahaston säännöt LIITE 1 1 Rahaston tarkoitus Keski-Suomen kehittämisrahaston tarkoituksena on tukea maakunnan henkistä ja taloudellista vaurastumista sekä yhteistyön kehittymistä rahoittamalla maakunnallisesti merkittäviä kehittämishankkeita sekä eri osapuolten yhteistyöhön perustuvia maakunnan kehittämishankkeita. 2 Pääoma ja sen kartuttaminen Rahaston pääomaa kartutetaan siirtämällä rahastoon Keski-Suomen liiton kunnilta keräämästä jäsenmaksusta vuosittain liiton talousarvion yhteydessä päätettävä summa. Rahaston pääomaa voidaan kartuttaa myös lahjoituksin. 3 Varojen säilyttäminen Rahaston varat talletetaan erilleen Keski-Suomen liiton varoista. Rahaston pääomalle lasketaan rahalaitoksen maksama korko. 4 Tukien myöntäminen ja maksatus Rahastosta voidaan myöntää avustuksia tai lainaa jatkuvasti ilman erillistä hakuaikaa kaikille maakunnallisille toimijoille projektiluonteiseen kehittämistyöhön. Keski-Suomen liiton maakuntahallitus voi antaa tuen hakijoille vuosittain tarkempia menettelytapaohjeita. Tuen hakijan on esitettävä hankkeestaan suunnitelma, josta käy selville vähintään: - tavoitteet ja merkitys - tehtävät ja toteutustapa - aikataulu - organisointi ja vastuuhenkilö - yksilöity kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Rahaston myöntämä enimmäisavustus on 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista ja avustuksen ja lainan yhteismäärä on enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Erityistapauksissa maakuntahallitus, tai maakuntahallituksen delegointipäätöksen perusteella maakuntajohtaja, voi myöntää suuremmankin tuen kuitenkin niin, että avustuksen enimmäismäärä voi olla enintään 75 % ja avustuksen ja lainan yhteismäärä enintään 90 % kokonaiskustannuksista. Tuen saajan kanssa sovitaan erikseen avustuksen maksupostista. Edellytyksenä viimeisen avustuserän maksamiselle on, että hankkeen toteuttaja esittää hankkeen tulokset ja kirjanpitoon perustuvan selvityksen hankkeen toteutuneista kustannuksista. Ellei rahaston myöntämää avustusta/tukea ole käytetty päätöksen mukaiseen tarkoitukseen, avustus/tuki voidaan periä takaisin. 5 Rahaston hoito Rahastoa hoitaa Keski-Suomen liiton maakuntahallitus. Maakuntahallituksella on valta siirtää edelleen kehittämisrahaston rahojen käyttöä koskevaa päätösvaltaa maakuntajohtajalle.

8 6 Vuonna 2007 rahoitetut kehittämishankkeet LIITE 2 MYÖNTÄ- MISPV HAKIJANIMI HANKENIMI KUST. ARVIO MYÖN- NETTY EU- JA MUIDEN OHJELMIEN TOTEUTTAMINEN Keski-Suomen liitto Luovan foorumin liiketoimintalähtöinen siemenrahoitus Jyväskylän ammattikorkeakoulu, luonnonvarainstituutti Norwat Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Innoroad Park -alueen liikenneverkkoselvi- Jykes Oy tys Suomen Käsityön museo Keskisuomalaisen käsi- ja taideteollisuusnäyttelytoiminnan käynnistäminen Jyväskylän kaupunki Jyväskylän Laajavuoren kehittämissuunnitelma vuoteen 2015 (Master Plan) Kyyjärven Mediamyllärit ry Nopola News - yhteisöllinen uusmedia yritysten ja jakelukanavien kehittäjänä Jyväskylän yliopisto Kasvuliito -hankkeen esiselvitys Keski-Suomen liitto EU:N Itämeren ohjelman hankevalmistelu Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Osallistuminen kaupunkien yhteiseen innovaatioprosessiin hyvinvointiympäristöjen kehittämiseksi Pohjoismainen tiedotustoimisto Pohjoismainen luovan alan tiedotusprojekti, 1. vaihe Villinikkarit Oy Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku Keski-Suomen liitto Keski-Suomen kärkielinkeinot Keski-Suomen liitto Foorumi - Luovan toimialan perusta, 2. jatkovaihe Keski-Suomen liitto Keski-Suomen perusteollisuuden kehittäminen, jatkovaihe Finncao Oy Metsäteollisuuden ja yhdyskuntien yhteistyömahdollisuudet metsävarojen hankinnassa ja teollisten sivutuotteiden käytössä EU- JA MUIDEN OHJELMIEN TOTEUTTAMISHANKKEET YHTEENSÄ KULTTUURI- JA VETOVOIMAHANK- KEET Tanssi-Idea ry Ismo Dance co Taidetanssifestivaalin Tanssin Aika järjestäminen J+J Teatteri Hallin Janne -kansanoopperan toteuttaminen Jämsässä Keski-Suomen konservatorion säätiö tisarja Aikamme Musiikin Juhla - periferia konsert Keski-Suomen Liikunta ry Super Wiikonloppu Paviljongissa matkailumarkkinointihanke Nuorten Keski-Suomi ry My WayA-nuorisomessujen oheisohjelman järjestäminen Kannonkosken kunta Kannonkosken kesätapahtuman kehittäminen Kanteleliitto ry Valtakunnallisen kantelekilpailun kehittämistoiminta Maakuntaviestiseurayhtymä 2007 Keski-Suomen maakuntaviesti Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy omakotinäyttely Petäjävedellä "Asu hyvin Jyväskylän seudulla" Sirkusyhdistys Circus Uusi Maailma ry Maakuntasirkus -hankkeen käynnistäminen Keski-Suomen Liikunta ry Pohjois-Päijänteen kierros -retkeilyreitin suunnitteluhanke

9 Keski-Suomen kansanopiston Rokkibreikki linja kehittämis- ja käynnistys- kannatusyhdistys ry työ Keski-Suomen Ravirata Oy Markkinointiyhteistyö Kuninkuusravienjärjestämisestä vuonna Kulttuuriyhdistys Ryhmä-07 Kesäteatteritoiminnan kehittäminen Karstulassa ry Keski-Suomen museoyhdistys ry Keski-Suomi karttakuvina -julkaisu Mieskuoro Sirkat ry Yhteistyösopimus harrastajamusiikin kehittämiseksi Keski-Suomessa Sisä-Suomen tanssin aluekeskus/keski-suomi Tanssin aluekeskustoiminnan kehittäminen Keski-Suomessa vuosina Keski-Suomen tanssin keskus/sisä-suomen Tanssin Tanssin aluekeskustoiminnan kehittäminen seutukunnittain Keski-Suomessa vuonna aluekeskus Jyväskylän seudun kansanmusiikkiyhdistys ry Yhteistyösopimus Keski-Suomen liiton ja Jyväskylän seudun kansanmusiikkiyhdistys ry:n kanssa Opetettiteatteri Bravo! Operettiteatteri Bravo!:n produktio Lepakko Humanistinen ammattikorkeakoulu Keski-Suomen lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman valmistelu Kulttuuriosuuskunta Mielleyhtymä Keskisuomalaisesta jouluperinteestä kertova TV- ja DVD dokumentti Uuraisten kunta Keski-Suomen maakuntaviesti KULTTUURI- JA VETOVOIMAHANKKEET YHTEENSÄ OSAAMISEN VAHVISTAMINEN Keski-Suomen Urheiluakatemia Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus Jyväskylän yliopistoyhdistys ry, Jyväskylän kesäyliopisto Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän koulutuskuntayh- Opintokoordinointiprojekti Ympäristöntutkimuskeskuksen kansainvälistyvä liiketoiminta Maakunnan tiede- ja kulttuurielämän etulinjassa (ns. Emeritus -luentosarja) Peruskoulun päättäville kesätyöpaikka Keski-Suomessa, 1-ohj Peruskoulun päättäville kesätyöpaikka Keski-Suomessa, 2-ohj tymä Laukaan kunta Varhaiskasvatuksen, perus- ja lukioopetuksen yrittäjyyskasvatuksen juurruttamishanke Keski-Suomen liitto EDU- JA HV-klustereiden liiketoimintaympäristöjen kehittäminen, 2-ohj Keski-Suomen liitto EDU- JA HV-klustereiden liiketoimintaympäristöjen kehittäminen, 1-ohj Jämsänkosken kaupunki Jämsän seudun toisen asteen koulutusta koskeva selvitys Jyväskylän yliopisto Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen professuurin osarahoitus Keski-Suomen liitto Työllisyyden, ennakoinnin ja koulutuksen kehittäminen Keski-Suomessa Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Taitava Next Step -hankkeen kuntarahoitus Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitohankkeen valmistelu Tosielämän oppimisympäristö - Interreg Eläkeliiton Keski-Suomen Ikäihmisten tietoyhteiskuntakoulutus piiri ry 2008, esiselvitys OSAAMISEEN VAHVISTAMISHANKKEET YHTEENSÄ MUUT Keski-Suomen ympäristökeskus Saaristoinventoinnit -pilottiprojekti

10 Keski-Suomen kansanterveyden edistämiskeskus Kantere ry Keski-Suomen kansanterveyden edistämiskeskuksen toiminnan käynnistäminen ja hankesuunnittelu Keski-Suomen liitto Turve- ja luontotutkimusten tehostaminen MUUT HANKKEET YHTEENSÄ VUONNA 2007 MYÖNNETYT YHTEEN- SÄ

11 9 Vuonna 2007 päättyneet hankkeet ja keskeiset tulokset LIITE 3 0\06\Toimintakertomukset\Kehittämisrahasto\Rahasto\2007 päättyneet hankkeet myöntämispvm hakija: HANKKEEN NIMI, myönnetty, yhteyshenkilö EU- JA MUIDEN OHJELMIEN TOTEUTTAMINEN, YRITYSHANKKEET Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy: OHJELMATYÖ POHJOISESSA KESKI-SUOMESSA , myönnetty euroa, palautunut 781,85 euroa, yhteyshenkilö Mikko Yrjönen Tavoite 1 ohjelman toteuttamiseksi Keski-Suomen liitolla ja Saarijärven Seudun Yrityspalvelulla on ollut ohjelmakauden ajan yhteinen ohjelma päällikkö. Hänen tehtävänään oli ohjelman toteuttamisen yhteen sovittaminen alueen toimijoiden kesken ja ohjelmatyöhön liittyvän hallinnon hoitaminen. Hankkeen tavoitteena vuosina oli edelleen 1) alueen edunvalvonta EU-ohjelmaasioissa, 2) sovittaa yhteen tavoite 1 ohjelman toimenpiteitä, 3) vahvistaa ohjelman toteuttajaverkostoja ja 4) varmistaa osaltaan yritysten, kuntien, rahoittajien ja muiden toimijoiden sitoutumista tavoite 1 -ohjelman toteutukseen strategian mukaisesti. Hankkeen kohderyhminä olivat Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien yritysverkostoissa mukana olevat ja mukaan haluavat yritykset, kunnat ja niiden elinkeinovastuulliset sekä muut alueen toimijat ja EU-hankkeiden toteuttajat. Ohjelmatyö Pohjoisessa Keski-Suomessa hankkeen sisältö oli laaja ja haastava. Etenkin ohjelmakauden loppuunsaattaminen hyvän projektitoiminnan muodossa ja uuden ohjelmatyön valmisteluun liittyvät tehtävät vaativat runsaasti työpanosta. Hanke- ja päätöstentekoseurantamenetelmien kehittämisellä saataisiin todennäköisesti positiivista vaikutusta ohjelmatyöhön liittyvän hallinnon keventämiseen Keski-Suomen liitto: LUOVAN TOIMINNAN PILOTTIHANKKEET 2004, myönnetty euroa, palautunut euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto käynnisti vuonna 2004 uuden rahoitusmallin luovan toimialan yrittäjille. Toiminta liittyi luovan toimialakokonaisuuden kehittämiseen. Pilottihankkeissa rahoituksen myöntämisen lähtökohtana oli, että rahoitusta myönnettäisiin kertaluonteisesti, hakijan oli osoitettava hankkeelle myös omarahoitusosuutta ja, että avustuksen saajan oli oltava yritys. Yksittäiselle henkilölle avustusta ei myönnetty. Sisällöllisesti painotettiin toimia, jotka liittyivät tuote/palveluinnovaatioiden kehittelyyn, verkostoitumiseen sekä liiketoimintasuunnitelmien laadintaan. Määräaikaan mennessä saatiin 28 hakemusta. Avustusta myönnettiin yhteensä 11 kohteeseen, avustussummien vaihdellessa euroon. Kaksi hanketta ei käynnistynyt, jolloin pilottihankkeesta toteutui euroa. Hankkeella haettiin ensimmäisenä vuonna kokemuksia kyseisen rahoitusmallin soveltuvuudesta yhdeksi kulttuurin maakunnalliseksi kehittämisinstrumentiksi. Ilmeni, että luovan alan yrittäjät olivat hankerahoitusta tottuneempia käyttämään avustustyyppistä rahoitusta toimintansa ja työskentelyedellytystensä kehittämiseen. Yrittäjille suunnattiinkin koulutusta hankkeiden toteuttamisesta. Hankkeiden toteuttamisaika mitoitettiin myös monen toimijan kohdalla liian lyhyeksi. Kokonaisuudessaan toimintamalli on kuitenkin onnistunut ja vakiintui olennaiseksi osaksi myöhempien vuosien kulttuurin kehittämistä.

12 Suolahden kaupunki: SUOJARINTEEN UUDEN TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN, myönnetty euroa, palautunut euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Suolahden kaupungin erikoistumisvalinta ja osallisuus Jyväskylän seudun aluekeskusohjelmassa liittyivät kiinteästi Suojarinteen alueen kehittämiseen. Kehitysvammapalveluiden uusi toimintamalli oli mukana myös Keski-Suomen maakuntaohjelmassa vuosille Suojarinne on aikanaan ollut merkittävä ja tunnettu erityisosaamisen palveluyksikkö ja kehitysvammahuollon edelläkävijä. Vuosien aikana laitoksen asema on muuttunut. Samalla koko kehitysvamma-alan palvelujärjestelmä on muuttunut siten, että on siirrytty enemmän korvaamaan laitosasumista asumispalveluyksiköillä sekä perhe- ja kotihoidolla. Kehitysvammapalveluiden resursoinnissa on myös tapahtunut voimakasta supistumista. Suojarinteen uudeksi toimintamalliksi laadittiin mittava konsulttiselvitys, jossa toiminta rakentui erillisten kehittämiskokonaisuuksien varaan. Uusiksi toiminnoiksi esitettiin mm. uutta teknologiaa hyödyntävät neuvontapalvelut asiakkaille ja heidän perheilleen, Älytalot ajanmukaisine kommunikaatiolaitteineen, Tutkimus- ja kehittämiskeskus, Konsultaatioportaali alan ammattilaisille, uudentyyppinen kuntoutuskeskus sekä nettineuvola. Keski-Suomen liitolta haetun rahoituksen turvin osallistuttiin hankkeen suunnittelu- ja käynnistyskuluihin ja asiantuntijapalveluiden hankintaan, paneuduttiin keskisuomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksien selvittämiseen sekä alan koulutusorganisaatioiden yhteistyön kehittämiseen ja osaamisverkoston vahvistamiseen Hankkeen aikana tavoitteet osoittautuivat liian kunnianhimoisiksi ja hanke toteutui huomattavasti suunniteltua pienempänä. Selvitystyön tavoitteet kuitenkin täyttyivät keskeisin osin. Merkittävimmin kehittämistyön etenemiseen vaikutti vetovastuisen organisaation löytyminen ja sen sitoutuminen hankkeen edistämiseen. Luovien alojen yritystoiminnan Keski-Suomen liitto: DEFRIS ( DEVELOPMENT OF FIRST DIVISION REGIONS), myönnetty euroa, yhteyshenkilö Jarmo Koskinen Defris-hankkeen tavoitteena oli tukea monikeskuksista aluerakennetta ja tiivistää hankkeessa mukana olleiden maakuntien ja metropolialueiden yhteistyötä Puolassa, Liettuassa, Ruotsissa sekä Suomessa. Hanke toteutui Keski-Suomessa aihepiiriin liittyvinä erillisselvityksinä. Projekti tuotti kaksi kehityskäytäväselvitystä (9-tien kehityskäytävä ja Hirvaskankaan kehittämissuunnitelma), kaupan palveluverkoston kehitysmahdollisuuksien selvityksen sekä maakunnan kilpailukyvyn kehittämisen näkökulmia taustoittaneen selvityksen. Hankkeen myötävaikutuksella Keski-Suomi esittäytyi näyttävästi Helsingissä tammikuussa Hankkeen kokonaisbudjetti oli euroa. josta keskisuomalaisten osuus oli euroa. Defris-hanke oli liiton tietoaineistojen tuotannon, aluesuunnittelun ja aluekehittämistyön yhdistävä moni-ilmeinen kokonaisuus, joka toteutui erinomaisesti. Alueiden käytön näkökulmasta hankkeen toteuttaminen liittyi luontevasti meneillään olleeseen maakuntakaavan valmisteluun. Samoin hanke toi maakuntaohjelman laatimiseen merkittävän lisäpanoksen kartoittamalla maakunnan kilpailukyvyn osatekijöitä. Maakunnan tilan analyysi ja kansainvälisen vertailuaineiston käyttömahdollisuus siinä täydensivät liiton tilastotuotantoa. Defris-hankkeen ansioksi on luettava myös maakunnan kehittämiseen osallistuvien toimijajoukon laajentuminen. Valtakunnallisesti ohjeistetut maakuntaohjelmiin liittyvät määrälliset tavoitteet on Keski-Suomessa asetettu koulutustason nostamiselle, työllisyysasteen parantamiselle, työpaikkojen määrän lisäämiselle, positiiviselle väestökehitykselle sekä aluetuotteen myönteiselle kehittymiselle. Defrishankkeella tehtiin tunnetuksi maakuntaa ja sen osaamista, luotiin edellytyksiä maakunnan kilpailukyvyn kehittymiselle sekä tuotiin esille maakunnan eri alueiden kehittymisen edellytyksiä. Perustellusti on arvioitavissa, että Defris-hankkeella ei suoranaisesti voitu vaikuttaa työllisyyden tai aluetuotteen paranemiseen, väestökehitykseen sen enempää kuin tutkinnon suorittaneiden määrään maakunnan koulutusorganisaatioissa. Sitä vastoin Defris-hankkeella käynnistettiin prosesseja, jotka konkretisoituessaan voivat merkittävällä tavalla tukea maakunnan teollisen, liike-elämän ja osaamisen kehityskäytävän rakentumista Jämsästä Jyväskylän kautta Äänekoskelle.

13 11 Keskisuomalainen osa DEFRIS-hankkeessa toteutui yhteistyökumppaneilta ja muilta toimijoilta saadun palautteen perusteella toivotulla tavalla ja tavoitteiden mukaisesti. Myös tapaamisten yhteydessä pääpartnerilta sekä muilta kansainvälisiltä partnereilta saatu palaute keskisuomalaisten hanketyöstä on ollut kiittävää. Onnistumisen merkitystä korostaa se, että Keski-Suomen liitto vastasi DEFRIS-hankkeen koko sisällön ja tavoitteen kannalta tärkeimmästä työvaiheesta (WP 3), johon kuului kaikkien partnereiden töiden koordinointi ja osaprojektien yhteensovitus. DEFRIS - hanke tulee tuloksillaan hyödyttämään keskisuomalaisia kuntia, kehittämisyhtiöitä ja elinkeinoelämää päättymisensä jälkeenkin. Edellä oleva Defris hankkeen ohjausryhmän yhteinen arviointi on koostettu ohjausryhmän jäsenten lausunnoista Keski-Suomen kauppakamari: KESKI-SUOMEN Y4 YRITTÄJYYSASIAMIES, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Hankkeen tavoitteena oli käynnistää Keski-Suomeen maakunnallinen yrittäjyysasiamiehen toiminta. Yrittäjyysasiamiehen tehtävänä on kehittää Keski-Suomen Y4-yrittäjyysprosesia eteenpäin seuraavien seutukunnallista yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä toimintaa kehittävien osa-alueiden mukaisesti: 1) Kuntatalouden tilanneanalyysi, 2) Olemassa olevan yrittäjyyden tukeminen, 3) Osaavan työvoiman saatavuus ja 4) Yrittäjyyskasvatus. Lisäksi yrittäjyysasiamiehen tavoitteena on 1) koordinoida Y4-prosessin kokonaisuutta, 2) viedä yrittäjyysajatusta ja yrittäjyysarvioinnin toimintatapaa laajasti läpi koko maakunnassa, 3) toimia verkottajana eri yrittäjyyteen liittyvien toimijoiden ja verkostojen kesken, 4) toimia yhteistyössä Keski- Suomen yrittäjät ry:n paikallisyhdistysten, MTK:n aluejärjestön ja kauppakamarin valiokuntien kanssa sekä 5) olla linkkinä yrityselämän ja julkisten toimijoiden sekä rahoittajien ja koulutusorganisaatioiden välissä. Hankkeen taustalla on Y4 neuvottelukunta, jossa ovat mukana Keski-Suomen liiton lisäksi Keski- Suomen kauppakamari, Keski-Suomen yrittäjät ry, Keski-Suomen TE-keskus, Keski-Suomen nuoret yrittäjät ry, Finnvera. Neuvottelukuntaan tullaan kutsumaan mukaan myös yliopiston, ammattikorkeakoulun, ammatillisen koulutuksen sekä kehittämisyhtiöiden edustajat. Hanke on Y4 ideologian toteutuksen 3. vaihe. Hankkeen tavoitteena oli toteuttaa osaltaan Keski-Suomen maakuntasuunnitelman visiota eli viedä yrittäjyyttä ylös yhteiskunnassa yhteistyöllä. Hankkeen tavoitteena oli synnyttää noin euron edestä yrittäjyyden kehittämishankkeita kunnissa ja seuduilla. Yrittäjyysasiamies hankkeen tarkoituksena oli jatkaa Y4 ideologian kehittämistä ja levittämistä. Hankkeesta on valmistunut kirja Y4-ideologian matkakertomus, jossa on analysoitu toimenpiteiden vaikutuksia. Hanke onnistui tavoitteissaan hyvin. Y4-hanke valittiin innovatiivisimmaksi ja luovimmaksi yrittäjyyttä edistäväksi aloitteeksi Euroopassa ja voitti näin ollen Yrittävä Eurooppa -kilpailun pääpalkinnon Terveys- ja sosiaalialan yrittäjät TESO ry: HOIVA-ALAN YRITTÄJYYDEN VAHVISTAMINEN VERKOSTOITUMALLA (kuntaraha), myönnetty euroa, palautunut euroa, yhteyshenkilö Pirjo Peräaho Terveys- ja sosiaalialan palvelutuotannon monipuolistuminen on lisännyt tarvetta verkostoitumiseen, tietojen vaihtoon ja koordinointiin. Kunnat ovat siirtymässä yhä enemmän palvelujen tuottajasta palvelujen järjestäjäksi. Kunnilla ja yrityksillä ei ole ollut välineitä ja tapoja hoitaa osto- ja myyntitapahtumia. Uudet toimintamallit ovat mahdollisia vasta, kun todellinen verkostoituminen kaikkien toimijoiden kesken pystytään luomaan. Projektin tarkoituksena oli verkostoida hoiva-alan yksityisiä ja julkisia toimijoita uusien palveluntuottamistapojen kehittämiseksi. Tavoitteena oli lisätä kuntien, yritysten ja muiden kentän toimijoiden osaamista uusien palveluntuottamistapojen syntymiseksi ja kehittämiseksi Länsi-Suomen alueella.

14 12 Projektissa toteutustavaksi valittiin seminaarit, joissa esiteltiin käytännön esimerkein sekä kuntien että yritysten kannalta hyviä ja huonoja ratkaisuja hankkia sosiaali- ja terveyspalveluja. Kohderyhmänä olivat alan yrittäjät, kunnat ja kuntayhtymät sekä välillisesti valvontaviranomaiset, koulutusorganisaatiot ja kehittämisyhtiöt. Hanke oli ylimaakunnallinen ja se toimi Länsi-Suomen tavoite 2- alueella Pirkanmaata lukuun ottamatta. Seminaareihin osallistujien määrä oli tuntuvasti arvioitua pienemmät. Teema oli ajankohtainen, joten myös ilmaista koulutustarjontaa esim. PARAShankkeen myötä on ollut melkoisesti tarjolla. Ongelmana oli myös se, että useat maakuntakeskukset eivät kuulu tavoite 2-alueeseen, joten osallistujat eivät olleet hankkeessa tukikelpoisia. Taloudellisesti projekti toteutui huomattavasti suunniteltua pienempänä, mikä oli seuraus vähäisestä osanottajamäärästä. Terveys- ja sosiaalialan palvelutuotannon monipuolistuminen lisää tarvetta verkostoitumiseen ja avoimeen tietojen vaihtoon, mutta toteutustapana kampanjatyyppinen seminaarisarja ei toimi. Projekti onnistui välttävästi Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy: ALUEELLINEN TYÖTORI YRITYSTEN TUOTTAVUUDEN- TUKENA, myönnetty euroa, palautunut 2.285,10 euroa, yhteyshenkilö Hilkka Laine Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy:n alueellinen työtori hankkeen RAKLU-yritysten (alueellinen rakennusteollisuuden klusteri) huolenaiheena oli ennen kaikkea osaavan työvoiman saatavuus tulevaisuudessa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää uudenlaista alueellista yhteistyöjärjestelmää yritysten rekrytoinnin ja koulutussuunnittelun tueksi. Hankkeen tavoitteena oli laatia työtori -järjestelmälle palvelustrategia ja työsuunnitelma toiminnan käynnistämiseksi sekä mallintaa se RAKLU-yritysten työssäkäyntialueelle. Hanke sisältää selkeän kytkennän seudun tulevaan osaamisohjelmaan ja Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa toteutettuihin ja käynnissä oleviin yritysten henkilöstötarvekartoituksiin. Hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin pääpiirteissään. Työtori- hanke oli mielenkiintoinen alueellinen toimintakonseptikokeilu. Hanke lähti liikkeelle todellisesta yritysverkoston tarpeesta samalla asettaen tavoitteeksi laajemman palvelukonseptitarjonnan. Selvitystyö tuotti uuden konkreettisen toimintatavan alueen RAKLU -klusterille, vaikkakaan alueellista avointa mallia ei tässä vaiheessa vielä oltu valmiit käynnistämään. Sitä kuitenkin pidettiin RAKLU -klusterin piirissä kiinnostavana toimintatapana. RAKLU -yritysten verkostoitumisen uusi muoto syntyi hankkeessa yritysten yhteisen henkilöstöpäällikkö- mallin pohjalle. Hankkeen tulos vahvistaa käsityksiä siitä, että klusteroituminen tapahtuu vaiheittain pieninä toimintakokonaisuuksina ja perustuu vahvasti keskinäiseen luottamukseen. Klusteroitumisen eteneminen vaatii myös ulkopuolista tukea. Hankkeen toimiessa maakunnassa käynnistyi myös muita työvoiman tarpeeseen kytkeytyviä EUhankkeita, mm. TE-keskuksen työvoimahallinnon hallinnoima maakunnallinen Yritysharava- hanke, joka osaltaan pyrkii vastaamaan työvoimatarpeeseen. Kehittämispanoksia tullaan tarvitsemaan jatkossakin tämän tyyppiselle toimintakonseptille Keski-Suomen liitto: LUOVAN TOIMIALAN SIEMENRAHOITUS 2006, myönnetty euroa, palautunut 3.613,71 euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto julisti maakuntahallituksen päätöksen mukaisesti haettavaksi siemenrahaa luovan toimialan yrityksille. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 55 kpl ja haettu summa oli yhteensä yli tuhatta euroa. Alueellisesti hakemukset jakautuivat maakunnan eri osiin. Hakuilmoituksen mukaisesti rahoitus myönnettiin kertaluonteisesti avustuksina kotimaisiin ja kansainvälisiin myynti-, markkinointi- ja verkottumistilaisuuksiin, tuote- ja palveluideoiden kehittämiseen, tuotantovälineiden ja tuotantotapojen kehittämiseen sekä pienimuotoisiin hankintoihin. Myönnettävä avustus oli pääsääntöisesti % hankkeen kokonaiskustannuksista ja pienin myönnettävä avustussumma oli Avustusta myönnettiin kaikkiaan 13 hankkeelle. Avustussummat vaihtelivat eurosta euroon. Koska hankkeiden valinnassa voitiin keskittyä yksinomaan alan kehittymisen kannalta toteuttamiskelpoisimpiin sekä maakunnan kehittämistyön kannalta keskeisimpiin kohteisiin, hankkeet myös toteutuivat lähes suunnitellusti. Ainoastaan yksi hanke ei toteutunut messumatkan peruunnuttua.

15 13 Keski-Suomen liiton siemenrahoitusmalli on osoittanut toimivuutensa ja tarpeellisuutensa. Keski- Suomessa omaksuttu siemenrahoituksen myöntämiskäytäntö on valtakunnallisesti poikkeuksellista ja siten Keski-Suomen imago kulttuurimyönteisenä maakuntana on saanut myös tätä kautta vahvistusta. Toimintamalli on vakiintunut osaksi keskisuomalaista vetovoimaisuuden edistämistä yhdessä muiden kulttuurin kehittämistoimien rinnalla Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy: NYRÖLÄN TÄHTIKESKUKSEN LAITTEISTOHAN- KINTA, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Pirjo Peräaho Nyrölän Tähtikeskus -hankekokonaisuuden tarkoituksena oli rakentaa ja varustaa louhittava kalliotila Nyrölän kylällä. Kokonaisuus koostui kahdesta eri hankkeesta: Tähtikeskuksen tilojen rakentamishanke ja laitehankinnat. Hankekokonaisuuden muita yhteistyötahoja ovat Jyväskylän Sirius Oy, Nyrölän kyläyhdistys ry, Jyväskylän maalaiskunta ja hanketta tukevat yritykset. Hankkeen tavoitteena oli varustaa Nyrölän Tähtikeskuksen planetaario projektorilla ja sen vaatimilla oheislaitteilla ja ohjelmilla. Hankkeen toteutti käytännössä Nyrölän Tähtikeskus Oy, joka on voittoa tavoittelematon yhteisö. Se vuokraa tilat ja laitteet Tähtipolku Oy:lle, joka tuottaa palvelut Tähtikeskuksen asiakkaille. Projektori oheislaitteineen hankittiin Yhdysvalloista. Projektorilla voidaan esittää planetaariossa tähtitaivaan ilmiöiden ohella superelokuvia ja multimediaesityksiä. Sali on käytettävissä myös erilaisten seminaarien ja esitysten pitämiseen. Hankinnat tehtiin suunnitellun mukaisesti. Tähtikeskuksen valmistuminen on kuitenkin hiukan viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta. Nyt haasteena on Tähtikeskuksen ja sen palveluiden markkinointi oikeille kohderyhmille Saarijärven kaupunki: SMALL TOWN NETWORKS EXTENSION, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Jarmo Koskinen Saarijärvellä, Jämsässä ja Viitasaarella Small Town Networks -projekti keskittyi seuraaviin kokonaisuuksiin: 1) keskusta-alueiden toimijoiden yhteistyön vakiinnuttamiseen, 2) kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien tukemiseen, 3) kehittämissuunnitelmien toteuttamisen edistämiseen ja 4) verkostoitumiseen muiden pienten kaupunkien kanssa. Lisäksi hanke jakaa ns. siemenrahaa paikallisten aloitteiden toteuttamiseen. TOWNS 2 hanke perustui Interreg IIIB Northern Periphery Ohjelmasta vuosina Skotlannissa, Suomessa, Ruotsissa ja Islannissa toteutettuun Small Town Networks Projektiin (STN). Hankkeen pääpartneri oli The Highland Coucil Skotlannista ja budjetti euroa. Keskisuomalaisten osuus oli euroa. Hankkeessa tavoiteltiin pienten kaupunkien paikallisyhteisön kehittämistä paikallista aloitteellisuutta ja aktiivisuutta kohentamalla. TOWNS 2 jatkohankkeessa haluttiin syventää ja vakiinnuttaa aiemmin aikaansaatua kehitystä ja yhteistyöverkostoa. Partnerit noudattivat periaatetta, jossa tavoitteena oli paikallisyhteistyön avulla aikaan saatu uudistuminen ( community enabled regeneration ) niin, että kukin partneri työskenteli valittujen uudistettavien näkökohtien puolesta paikkakunnilla. Kansainvälinen yhteistyö käsitti kokemusten ja tiedonvaihtoa mm. konferensseissa. Jämsän, Saarijärven ja Viitasaaren tavoitteet yhteistyön kehittämiseen ja kaupunkien keskustojen kehittämiseen toteutuivat toivotulla tavalla. Small Town Networks Projektissa luotuja keskustojen kehittämissuunnitelmien toteutumista edistettiin vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Hanke lisäsi paikallisten toimijoiden yhteistyötä ja aktiivisuutta. Pysyväluonteisen paikallisen yhteistyön organisoimiseksi luotiin kaupunkikohtaiset mallit, joiden toteuttaminen jäi hankkeen päättymisen jälkeiseen aikaan. Kaupunkien yhteistyö lisääntyi vaihdettaessa kokemuksia ja järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia. Toimenpidetasolla kaupungit määrittelivät omia painotuksia ja toteuttamismalleja ottaen oppia kumppaneiden kokemuksista. Saarijärven kaupunki vastasi keskisuomalaisen osuuden hallinnoinnista. Jämsässä, Saarijärvellä ja Viitasaarella toimivat hankkeen kuntakohtaiset kehittämisryhmät. Lisäksi perustettiin toteuttamisen

16 14 kannalta tarpeelliseksi katsottuja teemaryhmiä. Käytetty hallintomalli toimi hyvin ja soveltuu vastaaviin hankkeisiin, joihin osallistuu useita osapuolia ja hallinnollisia resursseja halutaan säästää sillä, että vain yksi osapuoli toimii kansallisena partnerina. Kokonaisuutena hanke täytti sille asetetut tavoitteet paikallisten toimijoiden yhteistyön ja osallistumisen lisäämisessä, mutta toiminnan vakiinnuttamisessa jäi parannettavaa Ratahallintokeskus/SITO Oy: JYVÄSKYLÄN ALUEEN RATAPIHA- JA TERMINAALISELVITYS, myönnetty euroa, palautunut 2.112,55 euroa, yhteyshenkilö Pekka Kokki Selvitystyön tarkoituksena oli kuvata Jyväskylän ratapihan ja lähiseudun pistoraiteiden nykykäyttöä, arvioida junaliikenteen tarpeiden kehittymistä ja sitä voidaanko jokin osa toiminnoista tulevaisuudessa siirtää muualla tehtäväksi ja millä edellytyksillä siirto olisi mahdollinen. Erikseen oli tarkoitus arvioida logistiikkakeskuksen sijaintivaihtoehtoja ja toimintaedellytyksiä Jyväskylän seudulla. Työ jakautui kolmeen osatehtävään: 1) Jyväskylän nykyisen ratapihan toiminnallinen selvitys Osatehtävän tavoitteena oli selvittää tavaraliikenteen tärkeimmät asiakkaat ja tavaralajit sekä arvioida matkustaja- ja tavaraliikenteen kehittymistä tulevaisuudessa, käydä läpi ratapihan kaikki toiminnot, raiteiden käyttö ja mahdolliset liikenteen toiminnalliset tai rakenteelliset tehostamismahdollisuudet sekä arvioida ratapihan raidekapasiteetin riittävyys nykytilanteessa sekä mahdollisuudet ja tarpeet tehostaa nykyisen raiteiston käyttöä tulevaisuudessa. 2) Tulevaisuuden logistiikkakeskusten esiselvitys ja yhdistettyjen kuljetusten terminaalin sijoittaminen alueelle. Osatehtävän tavoitteena oli selvittää maakunnan teollisuuden ja kaupan yksiköiden sekä kuljetusalan yritysten haastattelujen pohjalta uusien logistiikkakeskusten tarvetta ja toteuttamisedellytyksiä rata- ja tieliikenteen kannalta. 3) Jyväskylän alueen nykyisen rataverkon käyttö ja tulevaisuuden varaukset. Osatehtävän tavoitteena oli selvittää Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan, ja Muuramen kuntien alueelta olemassa oleva ratahallintokeskuksen ja yksityisten hallinnassa olevat rataosat, niiden nykyinen käyttö ja kunto sekä arvio rataosien tulevasta käytöstä. Ratojen käyttöpotentiaalia arvioitaessa otettiin huomioon kaavoitustilanne ja yleinen kiinnostus kyseisten alueiden käyttöön. Jyväskylän alueen ratapiha- ja terninaaliselvityksen raportti on valmistunut maaliskuussa Sito Oy:n laatima raportti on rahoituspäätöksen perustana olevien tavoite- ja sisältötietojen sekä työtä ohjanneen hankeryhmän kannan mukainen Tiehallinnon Keski-Suomen tiepiiri: SELVITYS ELINKEINOELÄMÄN KULJETUSTARPEIDEN KEHITYSNÄKYMISTÄ, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Martti Ahokas Hankkeen tavoitteena oli arvioida Keski-Suomen elinkeinoelämän kuljetustarpeiden nykytilaa ja kehitysnäkymiä sekä luoda käsitys siitä, miten julkisen hallinnon tulisi pystyä vastaamaan tulevaisuuden kuljetustarpeisiin ja tukemaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä maakunnassa. Hanke tulisi olemaan myös osa maakuntakaavan ja maakunnallisen liikennejärjestelmätyön taustaaineistoa. Tutkimuksessa kuvattiin Keski-Suomen elinkeinoelämän toimintaympäristöä ja kehitysnäkymiä kuljetusten ja maakunnan liikenneväylien näkökulmasta. Tarkastelussa korostui asiakaslähtöinen ajattelutapa; prosessissa tunnistettiin eri asiakasryhmien tarpeet väyläverkostolle (tiet, rautatiet, vesiväylät, lentoliikenne). Oleellinen osa tutkimusta oli elinkeinoelämän edustajien haastattelut. Haastattelujen ja muun Iähdeaineiston perusteella muodostettiin käsitys kuljetusten toimivuudesta ja elinkeinoelämän väylänpidolle kohdistamista tarpeista Keski-Suomessa. Logistiikkakeskukselle on Jyväskylän seudulla kuljetusyritysten näkökulmasta ilmiselvää tarvetta, ja myös julkisen sektorin (liitto, kunnat, tiepiiri) tulee omalta osaltaan luoda edellytykset logistisen solmun vahvistamiseksi. Tiekuljetukset ovat olennainen osa kuljetusjärjestelmää Keski-Suomessa. Pääväylät, erityisesti vt 4 ja 9 muodostavat elintärkeän osan koko maan tiekuljetusjärjestelmää. Keskeisin tieverkon kehittämiskohde on vt 4, mutta myös alempiasteinen tieverkko on maakunnassa korostuneessa asemassa.

17 15 Metsäteollisuuden raaka-aine- ja tuotekuljetukset muodostavat rautatiekuljetusten rungon myös lähitulevaisuudessa. Elinkeinoelämän kannalta on keskeistä, että Äänekoski-Jyväskylä-Jämsä- Tampere radan kapasiteetti ja kantavuus vastaavat tarpeita. Kiinnostus yhdistettyjen kuljetusten käyttämiseen on selvityksen tulosten mukaan kasvamassa. Konttien lisääntyvä käyttö luo tarpeita ja mahdollisuuksia logistisille palveluille, jotka voivat liittyä logistiikkakeskukseen (InnoRoad Park). Lentorahtia maakunnassa on nykyään vähän ja se kulkee reittilentokoneiden ruumassa. Rahtilentoliikenne voi kuitenkin alkaa Jyväskylässä, jos yrityksen kuljetusratkaisut sitä vaativat. Matkustajaliikenteessä lentoyhteydet Jyväskylästä ovat oleellisia elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle. Elinkeinoelämän edustajien mukaan vuoropuhelu väylänpitäjien kanssa on pääosin toimivaa. Tutkimusprosessia ja sen pohjalta tehtyä raporttia voi pitää hyvin onnistuneena ja liiton rahoitusta perusteltuna Jyväskylän Innovation Oy: KESKI-SUOMEN UUSIUTUVAN ENERGIAN TOIMINTAOHJELMA ESISELVITYS, myönnetty euroa, palautunut 461,77 euroa, yhteyshenkilö Martti Ahokas Hankkeen tavoitteena oli tuottaa uusiutuvan energian kärkiklusterisuunnitelma Bioyhteiskunnasta voimavaroja -painopistealueelle rakennerahastokaudelle Hanke-esitys kytkettiin maakuntaohjelman valmistelussa yhdeksi kärkiklusterin osaksi. Kärkiklusterin osatavoitteeksi asetettiin öljyn (4.4 TWh) korvaaminen pääosin (4 TWh) metsähakkeella (1 TWh), turpeella (1 TWh), kierrätyspolttoaineilla yms. (1 TWh) sekä hakkuusäästöjen vuotuisella kertymällä (1 TWh). Toisena osatavoitteena oli sähköomavaraisuuden parantaminen. Kolmantena osatavoitteena oli uusiutuvien energioiden teknologiaan liittyvän vientiteollisuuden synnyttäminen. Neljäntenä osatavoitteena oli bioenergiakeskittymän vahvistaminen ja siitä kertautuvat positiiviset vaikutukset muuhun yritystoimintaan. Hankkeen työsuunnitelmana oli 1) muodostaa asiantuntijaryhmä, 2) määrittää avaintoimijat, 3) käydä neuvottelukierros avaintoimijoiden kanssa (alustava sitoutuminen), 4) valmistella toimintasuunnitelmaluonnos osatavoitteittain, 5) arvioida rahoitusmahdollisuudet, 6) luonnostella kärkiklustereiden runko ja 7) laatia toimintaohjelman toteutussuunnitelma. Hanke oli tarkoitus toteuttaa kahtena samansisältöisenä hankkeena ELMA-alueella ja 1-tavoitealueella. Hankkeen tuloksena laadittiin suunnitelma Bioenergiasta voimavara klusteriohjelma (BEV). Ohjelman valmisteluun osallistui 33 alan yritystä ja yhteisöä noin 60 eri tilaisuudessa. Ohjelma esiteltiin maakunnan yhteistyöryhmälle. Ohjelma valittiin yhdeksi Keski-Suomen elinkeinopoliittiseksi ohjelmaksi. Energiateknologian osaamiskeskusohjelman toimintasuunnitelma linjattiin Bioenergiasta voimavara -klusteriohjelman mukaiseksi Jyväskylän ammattikorkeakoulu: NORWAT HANKE, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Martti Ahokas Yleistavoitteena NorWat hankkeessa oli edistää pohjoisten vesireittien varrella ja vaikutuspiirissä olevien kyläyhteisöjen (yms.) asemaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen periaattein. Keskeisimmät toimet jakautuivat kolmeen toimenpidekokonaisuuteen seuraavasti: 1) Vedenlaadun suojelun ja yhteisöjen kehittämisen edistäminen kestävän maankäytön hallinnan avulla. Toteutus pilottikohteissa/-kylissä pyrki luomaan mallin kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta, 2) Vesireittien luonnonmukaistaminen pilottikohteissa sisältäen myös virtavesikunnostuksen sosio-ekonomiset vaikutukset ja 3) Vesireittiä koskevan kasvatus-/ koulutus-/tiedonsiirtomateriaalin kehittäminen. Mallisuunnitelmien, testien, koulutusohjelmien, seminaarien ohella hankkeen teemoista koostettiin kansainväliseen käyttöön parhaat käytännöt käsikirja ja muuta informaatiota mm. web-sivujen

18 16 kautta. Käsikirjan kokoaminen ja muokkaaminen julkaisuksi on vaatinut runsaasti hankkeen voimavaroja: lopputulos jää lähinnä paikalliseen käyttöön, vaikka julkaisu sinänsä olisi kelvollinen laajaalaisempaan hyväksikäyttöön, kuntien ja maakunnantasoisten viranomaisten viitemateriaaliksi ja jopa ylikansalliseen käyttöön. NorWat hanke toteutettiin Suomen ohella Ruotsissa, Norjassa ja Skotlannissa ja siinä oli 12 yhteistyöosapuolta. Hanketta johti Jyväskylän Ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti. Hankkeen toteutuneet kustannukset olivat , josta suomalaispartnereiden osuudeksi ilmoitettiin (45.6 %). Keski-Suomen liiton näkökulmasta hanke toteutui hakemuksessa esitetyllä tavoin. Jatkossa liiton on edellytettävä hankkeiden toteuttajilta tarkempaa tiedottamista hankkeen toteutumisesta myös niissä tapauksissa, joihin liitto antaa letter of intend :n tai co-financing statement in, jotta liiton ohjaus voi toteutua edes teoreettisesti liiton haluamalla tavalla. Tässä hankkeessa liiton tavoitteiden toteutumista auttoi se, että Saarijärven kaupungin perustavoitteet olivat yhtenevät liiton tavoitteiden kanssa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun rooli jäi lähinnä konsultoivaksi, mikä näkyi myös pienenä hankkeen rahoitusosuutena Keski-Suomen tiepiiri: INNOROAD PARK ALUEEN LIIKENNEVERKKOSELVITYS, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Työn tavoitteena oli arvioida Laukaantien (mt 637) varteen Seppälänkankaan ja Tiituspohjan nykyisen sekä suunnitellun maankäytön ja logistiikkakeskuksen synnyttämät liikennevirrat sekä hahmottaa lisääntyvän liikenteen aiheuttamat kehittämistarpeet alueen tie- ja katuverkolla sekä liittymissä. Lisäksi tavoitteena oli tutkia alueen kehäväylien, kuten (Vaajakoski-Seppälänkangas-Palokka) sekä Leppävesi-Tikkamannila alueen mahdolliset lisäyhteystarpeet. Näiden perusteella työn tavoitteena oli tuottaa liikenneverkon kehittämisen periaatesuunnitelma kyseisen alueen maankäytön ja liikenneverkon jatkosuunnittelua varten. Suunnittelu liittyi Jyväskylän seudun Innoroad Park Master Plan- yleissuunnitelmakokonaisuuteen, jonka toteutuksesta vastaa Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy. Selvityksen tarkkuustaso jää melko karkeaksi, koska tarkastelualueen kaavoitustilanne on vielä avoinna. Selvitys luo lähtökohdat alueen kaavoitukselle liikenteelliseltä näkökulmalta. Hankkeessa laadittiin liikenneverkon toimivuustarkastelut nykyverkolle ja tieverkkosuunnitelman mukaiselle verkolle. Saatiin käsitys kohteista, joissa on odotettavissa kapasiteettiongelmia. Selvityksen perusteella voidaan arvioida uusien väylien rakentamistarvetta ja nykyisten väylien parantamistarvetta sekä tarvittavien teknisten ratkaisujen laajuutta Kyyjärven Mediamyllärit ry: NOPOLA NEWS VERKKOJULKAISUHANKE, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto myönsi Kyyjärven Mediamyllärit ry:lle avustusta Nopola News - verkkojulkaisuhankkeeseen. Hankkeen tavoitteena oli luoda Nopola News -verkkojulkaisun alle mahdollisimman kattava yhteistyökumppanisivusto erityisesti pohjoisen Keski-Suomen alueen pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Tarkoitus oli, että sivuston avulla yritykset pääsivät suuren ja ostavan yleisön tietoisuuteen. Erityisesti toiminnan kohteena olivat yritykset, jotka eivät vielä olleet verkottuneet minkään hankkeen tai organisaation kautta. Ensimmäisessä vaiheessa alueen yrityksestä tavoiteltiin sivustoille 150 yritystä. Hankkeen tuloksena Nopola News in sivustoille saatiin 70 kpl uusia yrityksiä seutukunnalta. Messujen ja muun tiedottamisen avulla saatiin 18 yritystä seudun ulkopuolelta. Uusien yritysten mukaantulo aktivoi myös Kyyjärveltä jo aiemmin mukana olleita yrityksiä jatkamaan lähes täysimääräisesti sopimusta verkkoyhteistyöstä. Hanke lisäsi yrittäjien mielenkiintoa kokonaisuutena verkkokauppaa kohtaan. Seutukunnan yrittäjät saivat mahdollisuuden tuoda tietojaan, taitojaan, tuotteitaan ja tarjouksiaan suuren yleisön tietoisuuteen internetissä.

19 17 Vaikka hanke toteutettiin ammattitaidolla, se ei silti päässyt aivan asetettuihin määrällisiin tavoitteisiin. Hankkeen toteutusta myös suunnattiin syksyn 2007 aikana uudelleen, koska osoittautui, että messuille ja erilaisiin tapahtumiin osallistumisten avulla ei saatu yrittäjiä verkkopalvelun käyttäjiksi. Hankkeessa keskityttiin yrityksissä suoritettavaan työhön Jyväskylän yliopisto: KASVULIITO HANKKEEN ESISELVITYS, myönnetty euroa, palautunut 888,09 euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunta haki Keski-Suomen liitolta rahoitusta yritysten kasvua tukevalle Kasvuliito hankkeen valmisteluun. Hankevalmistelun aikana oli tarkoitus mm. hankkia ja sitouttaa kaikki noin 20 avainyritystä hankkeeseen, suorittaa yrityksissä teemahaastattelut ja tarkentaa yritysten lähtötilanne ja kehittämistarpeet sekä tutustua aiempaan ja uusimpaan yrityksen kasvua käsittelevään kvantitatiiviseen tutkimukseen hankkeessa tehtävää meta-analyysia varten. Hankkeen tavoitteena oli valmistella rahoitushakemus mahdollisesti alkavaa kahden vuoden Kasvuliito -kehittämis- ja tutkimushanketta varten. Keski-Suomen liitto ei osallistu varsinaisen hankkeen rahoittamiseen. Hanke tukee osaltaan Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamista korostamalla kasvuyrittäjyyden merkitystä. Hankkeeseen sitoutui 20 keskisuomalaista yritystä. Jokaiselle yritykselle on asetettu konkreettinen ja saavutettavissa oleva kasvutavoite. Kasvutavoitteen aikajänne (visio) on 2-5 vuotta. Sen aikana yritykset mm. työllistävät noin 300 uutta työntekijää. Muut kasvutavoitteet liittyvät kannattavuuden ja liikevaihdon paranemiseen. Hankkeen tuloksena syntyi Länsi-Suomen lääninhallitukselle jätetty Kasvuliito hankkeen ESR - projektihakemus. KULTTUURI- JA VETOVOIMAHANKKEET Keski-Suomen sanataideyhdistys Rapina: SANATAIDETTA KESKI-SUOMEEN, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Sanataideyhdistys Rapinan Sanataidetta Keski-Suomeen hankkeen tavoitteena oli kehittää lasten ja nuorten kulttuurisia valmiuksia. Merkittävä osa kustannuksista aiheutui henkilökunnan palkkamenoista sekä erilaisten työpajojen toteuttamisesta maakunnassa. Tukea toimintamallille yhdistys sai työllistämisvaroista. Kolmivaiheinen hanke saavutti lähes koko Keski-Suomen. Hankkeen aikana Rapinan ohjaajat vierailivat yhteensä 24 kunnassa ja 35 koulussa. Ohjausta sai noin 2550 oppilasta ja pajoja oli noin 142 kappaletta. Hankkeen kolmannessa vaiheessa perustettiin kaksi sanataidekerhoa (Hankasalmi ja Laukaa). Hankkeen aikana onnistuttiin myös verkostoitumaan sekä rekrytoimaan lisää sanataiteen osaajia Seitsemän hunnun tanssi ry: ITÄMAISEN TANSSIN KESÄFESTIVAALI 2008 SUUNNITTELU- JA KEHITTÄMISHANKE, myönnetty euroa, palautunut euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Valtakunnallinen Seitsemän Hunnun Tanssi ry on järjestänyt Itämaisen tanssin kesäfestivaalin kuusi kertaa Jyväskylässä. Tapahtuma on koonnut Jyväskylään nelisensataa lähinnä suomalaista osallistujaa. Seuraava festivaali on Jyväskylässä. Yhdistyksen tarkoituksena oli laajentaa tapahtuma kansainväliseksi itämaisen tanssin festivaaliksi. Lisäksi yhdistys pyrkii tiiviimpään yhteistyöhön keskisuomalaisten tanssialan toimijoiden kanssa. Hankkeen tarkoituksena oli mm. kehittää kesäfestivaalin sisältö ja järjestelyt kansainvälisiä tarpeita vastaaviksi.

20 18 Keski-Suomen liitto osallistui pienellä rahoitusosuudella Itämaisen tanssin festivaalin suunnittelun ja kehittämisen kustannuksiin. Rahoituksella lisättiin tanssin toimijoiden yhteistyötä maakunnassa, ajanmukaistettiin festivaalin ilmettä kansainväliseksi, markkinoitiin festivaalia ulkomailla alan kansainvälisessä kongressissa sekä saatiin festivaaleille opettajat Virosta, Saksasta ja Egyptistä. Festivaalien markkinointi tapahtui myös englanniksi esittein ja internetin avulla. Jyväskylässä järjestettävä kesäfestivaali kokoaa suunnitelmien mukaan satojen suomalaisten lisäksi kansainvälisiä itämaisen tanssin ystäviä. Festivaalin onnistumisesta ei arviointia kirjoittaessa (tammikuu 2008) ole tietoa, sillä festivaali ajoittuu kesään Ulkomaisten festivaalivieraiden tulosta ei myöskään ole vielä tietoa, sillä ilmoittautumiset kursseille alkavat vasta helmikuussa. Mahdollisesti hankkeen toteuttamista olisi parantanut sen ajoittaminen lähemmäksi festivaalia Kuvapäät Oy: SUOMEN SOTALESKISTÄ KERTOVAN DVD-ELOKUVAN JÄLKITYÖ JA LEVI- TYS, myönnetty euroa, palautunut 343,50 euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Video- ja TV-ohjelmatuotantoyhtiö Kuvapäät haki Keski-Suomen liitolta tuotantoavustusta talvi- ja jatkosodan sotaleskistä kertovaan elokuvaan ja sen perusteella laadittavaan laajempaan DVD- tuotantoon. Keski-Suomesta ohjelmaan haastateltiin sotaleskiä Karstulasta ja Jyväskylästä. TV-dokumentti Sotalesken suru esitettiin YLE TV1:llä ja se keräsi katsojaa. Dokumentti sai runsaasti julkisuutta muutoinkin mediassa. YLE uusi ohjelman vuonna Myös Kaatuneitten omaisten liitto katsoi tuotannolle asetetut sisällölliset tavoitteet saavutetuiksi. DVD-ohjelman Sotalesken surutyö (laajempi versio TV-ohjelmasta) valmistui vuoden 2007 maaliskuussa ja sen levityksestä vastaa VL-Musiikki Oy. Projektia tukeneet saavat ohjelmakopiot käyttöönsä. Tuotanto onnistui erittäin hyvin ja hanke saavutti sille asetetut tavoitteet J+J Teatteri: HALLIN JANNE -KANSANOOPPERA, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Idea kansanoopperasta on syntynyt luvun alussa. Lähtökohtana oli synnyttää teos, jonka juuret ovat vahvasti Jämsän seudulla. Tapahtuma olisi osa paikkakunnan historiaa ja identiteettiä. Sen tarkoituksena oli elvyttää paikallista kansankulttuuria. Hanke myös tuki erinomaisella tavalla Keski- Suomen maakunnan ja Jämsän seudun strategisia linjauksia luovan alan ja yleensäkin kulttuuriyrittäjyyden vahvistamiseen. Keskeisenä kulttuuritoiminnan alueena toimi Himos. Kansanoopperan sijoittaminen Himokseen oli osana alueen muuntautumista ympärivuotiseksi sekä oleellinen osa kulttuurin ja matkailun yhteistyön vahvistamista. Produktion tuottaminen oli paikkakuntalaisten ja yhteistyön voimannäyte. Orkesteri, kuorot, esiintyjät valittiin paikkakunnan ja Keski-Suomen maakunnan osaajista ammattilaulajien lisäksi. Musiikin esitti Jyväskylän Sinfoniaorkesteri. Oopperakuoro oli koottu paikallisista kuoroista. Tuotannon katsojamäärät saavutettiin, sillä oopperaa kävi seuraamassa noin 4200 henkilöä. Produktioon osallistui lähes 100 paikallista laulun ja musiikin harrastajaa. Kesäteatterin puitteet koettiin myös toimiviksi. Haasteellisuutta lisäsi kesän sateinen sää, joka vaikeutti merkittävästi äänentoistoa ja hankaloitti puvustajien työtä. Ooppera onnistui tuotantoon osallistujien ja liiton mielestä Keski-Suomen Konservatorion säätiö: AIKAMME MUSIIKKIJUHLA PERIFERIA, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Keski-Suomen konservatorion säätiö totetutti Jyväskylässä laajan ja uuden konserttisarjan teemalla periféria. Tapahtuman toteutumisesta vastasivat Jyväskylä Sinfonia, Luovan säveltaiteen edistämissäätiö LUSES, Jyväskylä Big Band, Valtion säveltaidetoimikunta, JAMKin

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Rahoituspäätös hankehakemuksesta 2015_001 / 118167: Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen

Rahoituspäätös hankehakemuksesta 2015_001 / 118167: Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen Maakuntahallitus 28 23.02.2015 Rahoituspäätös hankehakemuksesta 2015_001 / 118167: Liikunta- ja urheilumatkailun kehittäminen 12/00.01.05.21/2015 Maakuntahallitus 23.02.2015 28 Imatran Seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Yleisten apurahojen hakuohjeet

Yleisten apurahojen hakuohjeet Yleisten apurahojen hakuohjeet 1) Mihin tarkoitukseen rahasto jakaa yleisiä apurahoja? Erilaisia hankkeita tukemalla rahasto haluaa lisätä Suomen ja Norjan välisiä kontakteja sekä lisätä molempien maiden

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE 13.04. 15.10.2010 1 Hevosvoimaa -esiselvityshanke Rahoittaja Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry., hallinnoija Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Esiselvityshanke 13.4.

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 18.9.2015 1 PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN VALTIONAVUSTUS VUONNA 2015 LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO 2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustus Valtio tukee lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Länsi-Suomen EAKR- ja ESR-ohjelmien ylimaakunnalliset hankkeet

Länsi-Suomen EAKR- ja ESR-ohjelmien ylimaakunnalliset hankkeet Länsi-Suomen EAKR- ja ESR-ohjelmien ylimaakunnalliset hankkeet Onko Sinulla on kehittämisidea, joka koskee ihmisiä tai yrityksiä Länsi-Suomessa yli maakuntarajojen? Tavoitteenamme on jalostaa Sinun ja

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

PÄÄTÖSLUETTELO 11.02.2013. Päätösluettelo. Päätöspvmväli 12.01.2013-08.02.2013 Tulosta Hakija/Vireillepanija Tulosta päätös.

PÄÄTÖSLUETTELO 11.02.2013. Päätösluettelo. Päätöspvmväli 12.01.2013-08.02.2013 Tulosta Hakija/Vireillepanija Tulosta päätös. 1/5 Hakuehto Käyttäjä pvmväli 12.01.2013-08.02.2013 Tulosta Hakija/Vireillepanija Tulosta päätös Järjestys luettelo Arvo Mirja Hiltula Viranhaltija/päätöstyyppi, pykälänumero Viranhaltijan päätöstyypit

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.!

Tiina ja Antti Herlinin säätiö myöntää sekä vapaamääräisiä että kokovuotiseen tieteelliseen työhön tarkoitettuja tutkimusavustuksia.! HAKUOHJEET 2014 Tiina ja Antti Herlinin säätiön ensimmäinen hakuaika järjestetään 1.-30.11.2014. Säätiö vastaanottaa avustushakemuksia sekä yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Avustuksia myönnetään säätiön

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Tilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pohjois-Pohjanmaalla 15.12.2015 Palveluesimies Virpi Niemi 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus

Lisätiedot

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely 7.11.2006 Pudasjärvi, Hotelli Iso-Syöte 14.11.2006 Saarijärvi, Hotelli Summassaari Ari Erkkilä 2 TAUSTA Tutkimus- ja kehitystarpeiden koonti

Lisätiedot

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus Kymenlaakson liitto täyttää Saapumispvm Hakemusnumero Valmistelija Diaari-/muu tunnus 1. HANKE Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys

Lisätiedot

Oheismateriaali Kult

Oheismateriaali Kult KANGASALAN KUNTA Avustustoiminnan yleiset periaatteet 1. Johdanto Tähän Kangasalan kunnan avustustoiminnan yleiset periaatteetasiakirjaan on koottu Kangasalan kunnan avustusten myöntämiseen liittyviä ohjeita,

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015

PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 PRO YSITIE r.y. TOIMINTA- JA HANKESUUNNITELMA 1.9.2009-31.12.2010 SEKÄ TAVOITESUUNNITELMA 2011-2015 TARKOITUS Yhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa Ysitien, valtatie 9:n ja rautatieyhteyden, kehittämiseen

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset Hankekoulutus 2011 Tuettava toiminta, hyväksyttävät Tuen myöntämisen edellytykset Hanke on valtakunnallisen sekä paikallisen ohjelman mukainen Hanke antaa hakijalle mahdollisuuden sellaisiin toimenpiteisiin,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaan TYKE 2011 KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla KAM:n koordinoima verkostohanke työelämäpalvelujen kehittämiseen koko Pohjois-Pohjanmaalla Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtionavustukset OKM myöntää avustukset ELY-keskusten kautta Avustusta

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen

YLEISAVUSTUS. 1 Avustuksen hakeminen AVUSTUSOHJESÄÄNNÖT 1 (6) YLEISAVUSTUS 1 Avustuksen hakeminen Yleisavustusta voidaan myöntää Jyväskylän ammattikorkeakoulussa koulutusalajärjestöinä tai vastaavassa asemassa toimiville rekisteröidyille

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia Yhteinen yrittäjyysstrategia Hyväksytty: Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitus 27.1.2014,

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 8.9.2016 Hannu Koponen & Raija Partanen 1 KESKI-SUOMEN KANNALTA TÄRKEIMMÄT RAHOITUSOHJELMAT Itämeri-ohjelma (Interreg Baltic Sea Programme) Pohjoinen periferia

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1

musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 musiikki elämään Musiikki elämään -aloitusseminaari / Jere Laukkanen 1 Yhdessä olemme enemmän Musiikki elämään -hankkeen aloitusseminaari Lahden ammattikorkeakoulu 26.9.2011 Jere Laukkanen, koulutuspäällikkö,

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke musiikki elämään Musiikki elämään Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke 2011 2013 Musiikki elämään Voidaanko taide-elämystä syventää taidepedagogiikan keinoin?

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

Seurojen tukitoimet. Kisakeskus 28.11.2015 Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma

Seurojen tukitoimet. Kisakeskus 28.11.2015 Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma Seurojen tukitoimet Kisakeskus 28.11.2015 Seurapalvelujohtaja Veli-Tapio Kangasluoma Seurojen tukitoimet strategiset tavoitteet jäsenistölle laadukasta kansalaistoimintaa tukevaa koulutusta seurojen toiminnan

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

CreaDemo. Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus. Diges ry 11/2011 1

CreaDemo. Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus. Diges ry 11/2011 1 CreaDemo Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus Diges ry 11/2011 1 CreaDemo on kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitusta Tuetaan luovien alojen ja luovan talouden tuote- ja palvelunkehitystoimintaa

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä yritysten välinen yhteistyö

Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä yritysten välinen yhteistyö Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä yritysten välinen yhteistyö Maaliskuu 2016 Kimmo Koskinen kimmo.koskinen@oph.fi Oppimisympäristöjen kehittäminen - yleistavoitteita Kehittää ja

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS Innovatiiviset julkiset hankinnat 18.2.2010 1 OHJELMA 12.30 Tervetuloa! 12.40

Lisätiedot

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha Rahoitushakemus Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha (AIKO) Maakunnan kehittämisraha Haettava rahoitus on Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha

Lisätiedot

NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginhallituksen toimiala NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Nastolan aluejohtokunta 23.02.2016 12 1 NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Sisällysluettelo Sivu 1. Avustuksen saajat... 2 2. Avustuksen

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot