KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTON 2007 VUOSIRAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTON 2007 VUOSIRAPORTTI"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 121 0:\06\Toimintakertomukset\Kehittämisrahasto\KEHITTÄMISRAHASTO 2007 koko raportti.doc KESKI-SUOMEN KEHITTÄMISRAHASTON 2007 VUOSIRAPORTTI Jyväskylä 2008

2 Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, JYVÄSKYLÄ puhelin fax Kotisivu internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: Internet: X400: G=etunimi; S=sukunimi; O=ksliitto; P=reg; A=elisa; C=fi ISBN ISBN (sähköinen) ISSN Julkaisun avainsanat: Keski-Suomen Kehittämisrahasto Maakunta Painos: 100 kpl Painopaikka: Kopi-Jyvä Oy

3 1 Esipuhe Keski-Suomen Kehittämisrahasto on Keski-Suomen maakuntavaltuuston perustama rahasto, jonka tarkoituksena on tukea maakunnan henkistä ja taloudellista vaurastumista sekä yhteistyön kehittymistä rahoittamalla maakunnallisesti merkittäviä kehittämishankkeita sekä eri osapuolten yhteistyöhön perustuvia maakunnan kehittämishankkeita. Maakuntavaltuusto asetti vuoden taloussuunnitelmassa kehittämisrahaston hanketoiminnalle seuraavat tavoitteet: - edistetään maakunnan kilpailukykyä - varmennetaan maakunnan strategioiden toteutumista - tuodaan maakuntaa esille - tuetaan maakunnan vetovoimaisuutta edistäviä kohteita - varaudutaan uusiin avauksiin - tuetaan ohjelmiin liittyviä maakuntien välisiä hankkeita Jatkossa rahaston rahoituksesta suunnataan vähintään 40 % maakuntaohjelman toteuttamiseen ja valittujen klustereiden kehittämiseen. Kehittämisrahastosta rahoitetut hankkeet ovat tukeneet asetettuja tavoitteita. Hankkeilla tavoiteltiin ennen kaikkea uusia yrityksiä ja työpaikkoja, aktivoitiin toimijoita maakunnan kehitystyöhön ja tehtiin uusia kehittämistyön avauksia mm. rahoittamalla Keski-Suomen kärkielinkeinojen (klustereiden) kehittämistä. Rahastosta myönnettiin yli miljoonan euron avustukset ja niillä myötävaikutettiin yli 7 miljoonan euron hankekannan syntymiseen. Tässä Keski-Suomen Kehittämisrahaston vuosiraportissa 2007 esitellään rahaston toimintaa ja esitellään päättyneet hankkeet. Toimintavuonna päättyi 45 hanketta. Ne esitellään ja arvioidaan liitteessä 3. Arvioinnit ovat joko liiton hankkeille nimeämien yhteyshenkilöiden itse kirjoittamia tai hankkeiden vetäjien kirjoittamia ja yhteyshenkilöiden hyväksymiä. Toimistosihteeri Riitta Heiskanen on koonnut taulukot ja liitteen 3 tekstit. Jyväskylässä 10. maaliskuuta 2008 Pirjo Ahola talouspäällikkö Keski-Suomen liitto

4 2 Sisältö Keski-Suomen Kehittämisrahaston 2007 vuosiraportti Esipuhe sivu 1. Kehittämisrahaston toiminta vuonna Rahaston hallinto 3 3. Rahaston talous 4 LIITTEET 1. Rahaston säännöt Vuonna 2007 rahoitetut kehittämishankkeet 3. Vuonna 2007 päättyneet hankkeet ja keskeiset tulokset

5 3 1. Kehittämisrahaston toiminta vuonna 2007 Keski-Suomen liittoon saapui 55 Keski-Suomen Kehittämisrahaston rahoitushakemusta vuonna Liitto rahoitti 55 kehittämishanketta myöntäen näille yhteensä euron avustuksen. Keskimääräinen avustus oli kooltaan euroa. Hakijoiden kanssa käydyissä neuvotteluissa selvitettiin eri rahoitusmahdollisuuksia. Menettelyllä voitiin karsia jo ennakkoon kehittämisrahaston toimintaperiaatteisiin soveltumattomia hankkeita ja valita kehittämisrahaston tuen piiriin parhaiten soveltuvat hankkeet. Vuonna 2007 rahoitetut avustukset jakaantuivat hanketyypeittäin seuraavasti (erittely liitteessä 2): Hanketyyppi myönnetty, kpl myönnetty, euroa EU- ja muiden ohjelmien toteuttaminen, yrityshankkeet Kulttuuri- ja vetovoimahankkeet Osaamisen vahvistaminen Muut kehittämishankkeet Yhteensä Keski-Suomen kärkielinkeinojen (klustereiden) kehittämistä rahoitettiin eurolla. Hanke tuki etenkin alkaneen rakennerahastokauden EU-ohjelmien toteuttamista. Luovan foorumin liiketoimintalähtöisellä siemenrahoituksella edistettiin toimialan taiteen ja kulttuurin toimijoiden liiketoiminnan kehittämistä. Kulttuuri- ja vetovoimahankkeille myönnetyt avustukset olivat keskimäärin euroa. Suurin avustus kohdistui Petäjäveden omakotinäyttelylle. Osaamista vahvistavista hankkeista merkittävin päätös oli Työllisyyden, ennakoinnin ja koulutuksen kehittämishankkeen rahoitus. Kansalaisyhteiskunnan professuuria rahoitettiin eurolla. 2. Rahaston hallinto Hankkeita voivat toteuttaa julkiset ja yksityiset yhteisöt, säätiöt ja yksityiset henkilöt. Yhteishankkeet ovat toivottavia. Hakijan on esitettävä rahoitusta hakiessaan seikkaperäinen projektisuunnitelma, josta käyvät ilmi tavoitteet, toimenpiteet, aikataulu, hankkeen organisointi, kustannukset ja rahoitussuunnitelma. Keski-Suomen Kehittämisrahaston avustuksia voi hakea vapaamuotoisella hakemuksella. Hakemuksia voi jättää jatkuvasti. Hankkeet valmistellaan Keski-Suomen liiton sisäisen työ- ja vastuualuejaon mukaisesti.

6 4 Hankepäätökset tekee maakuntahallitus maakuntajohtajan esittelystä. Maakuntajohtajalle on siirretty päätösvalta hankkeissa, joille myönnetään korkeintaan euroa ja on haettu korkeintaan euroa. Hankkeen yhteyshenkilönä toimii hankkeen valmistelija, jollei toisin päätetä. Keski-Suomen Kehittämisrahaston avustus maksetaan hankkeen toteuttajan tilille pääsääntöisesti kahdessa erässä. Avustuksen ensimmäinen erä (50 %) maksetaan hankkeen käynnistyessä. Loppuosa maksetaan hankkeen päätyttyä. Loppulaskuun on liitettävä loppuraportti, rahoitustilitys sekä hankearviointi. Lyhytkestoisten ja pienten hankkeiden raportointi ja avustuksen maksatus voidaan sopia hakijan kanssa hoidettavaksi yhdellä kertaa ja/tai muuten joustavasti. Myönnetty avustus on käytettävä hankkeelle asetettujen tulosten saavuttamisen kannalta välttämättömien, mutta kohtuullisten menojen kattamiseen. Avustusten maksatusta seuraa Keski-Suomen liiton talouspäällikkö. 3. Rahaston talous Keski-Suomen kunnat kartuttivat rahastoa eurolla vuonna Rahamäärä oli 26 prosenttia jäsenkuntien liitolle maksamista maksuosuuksista. Vuoden 2007 kirjanpitoon kirjattiin myönnettyjä avustuksia yhteensä euroa. Aiemmin myönnettyjä avustuksia jäi käyttämättä tai palautui euroa, joten nettoavustukset ovat euroa. Myönnettyjen avustusten määrää kasvatti mm. loppuvuodesta Keski-Suomen kärkielinkeinojen kehittämishankkeelle myönnetty euron avustus. Rahaston tilinpäätös vuodelta 2007 osoitti alijäämää euroa. Avustusvaraus (=myönnetyt maksamattomat avustukset) oli euroa. Keski-Suomen Kehittämisrahaston taseen loppusumma vuoden 2007 lopussa oli euroa. Keski-Suomen Kehittämisrahaston tuloslaskelma ja tase on esitetty Keski- Suomen liiton toimintakertomuksessa.

7 5 Kehittämisrahaston säännöt LIITE 1 1 Rahaston tarkoitus Keski-Suomen kehittämisrahaston tarkoituksena on tukea maakunnan henkistä ja taloudellista vaurastumista sekä yhteistyön kehittymistä rahoittamalla maakunnallisesti merkittäviä kehittämishankkeita sekä eri osapuolten yhteistyöhön perustuvia maakunnan kehittämishankkeita. 2 Pääoma ja sen kartuttaminen Rahaston pääomaa kartutetaan siirtämällä rahastoon Keski-Suomen liiton kunnilta keräämästä jäsenmaksusta vuosittain liiton talousarvion yhteydessä päätettävä summa. Rahaston pääomaa voidaan kartuttaa myös lahjoituksin. 3 Varojen säilyttäminen Rahaston varat talletetaan erilleen Keski-Suomen liiton varoista. Rahaston pääomalle lasketaan rahalaitoksen maksama korko. 4 Tukien myöntäminen ja maksatus Rahastosta voidaan myöntää avustuksia tai lainaa jatkuvasti ilman erillistä hakuaikaa kaikille maakunnallisille toimijoille projektiluonteiseen kehittämistyöhön. Keski-Suomen liiton maakuntahallitus voi antaa tuen hakijoille vuosittain tarkempia menettelytapaohjeita. Tuen hakijan on esitettävä hankkeestaan suunnitelma, josta käy selville vähintään: - tavoitteet ja merkitys - tehtävät ja toteutustapa - aikataulu - organisointi ja vastuuhenkilö - yksilöity kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma Rahaston myöntämä enimmäisavustus on 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista ja avustuksen ja lainan yhteismäärä on enintään 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Erityistapauksissa maakuntahallitus, tai maakuntahallituksen delegointipäätöksen perusteella maakuntajohtaja, voi myöntää suuremmankin tuen kuitenkin niin, että avustuksen enimmäismäärä voi olla enintään 75 % ja avustuksen ja lainan yhteismäärä enintään 90 % kokonaiskustannuksista. Tuen saajan kanssa sovitaan erikseen avustuksen maksupostista. Edellytyksenä viimeisen avustuserän maksamiselle on, että hankkeen toteuttaja esittää hankkeen tulokset ja kirjanpitoon perustuvan selvityksen hankkeen toteutuneista kustannuksista. Ellei rahaston myöntämää avustusta/tukea ole käytetty päätöksen mukaiseen tarkoitukseen, avustus/tuki voidaan periä takaisin. 5 Rahaston hoito Rahastoa hoitaa Keski-Suomen liiton maakuntahallitus. Maakuntahallituksella on valta siirtää edelleen kehittämisrahaston rahojen käyttöä koskevaa päätösvaltaa maakuntajohtajalle.

8 6 Vuonna 2007 rahoitetut kehittämishankkeet LIITE 2 MYÖNTÄ- MISPV HAKIJANIMI HANKENIMI KUST. ARVIO MYÖN- NETTY EU- JA MUIDEN OHJELMIEN TOTEUTTAMINEN Keski-Suomen liitto Luovan foorumin liiketoimintalähtöinen siemenrahoitus Jyväskylän ammattikorkeakoulu, luonnonvarainstituutti Norwat Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Innoroad Park -alueen liikenneverkkoselvi- Jykes Oy tys Suomen Käsityön museo Keskisuomalaisen käsi- ja taideteollisuusnäyttelytoiminnan käynnistäminen Jyväskylän kaupunki Jyväskylän Laajavuoren kehittämissuunnitelma vuoteen 2015 (Master Plan) Kyyjärven Mediamyllärit ry Nopola News - yhteisöllinen uusmedia yritysten ja jakelukanavien kehittäjänä Jyväskylän yliopisto Kasvuliito -hankkeen esiselvitys Keski-Suomen liitto EU:N Itämeren ohjelman hankevalmistelu Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Osallistuminen kaupunkien yhteiseen innovaatioprosessiin hyvinvointiympäristöjen kehittämiseksi Pohjoismainen tiedotustoimisto Pohjoismainen luovan alan tiedotusprojekti, 1. vaihe Villinikkarit Oy Yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku Keski-Suomen liitto Keski-Suomen kärkielinkeinot Keski-Suomen liitto Foorumi - Luovan toimialan perusta, 2. jatkovaihe Keski-Suomen liitto Keski-Suomen perusteollisuuden kehittäminen, jatkovaihe Finncao Oy Metsäteollisuuden ja yhdyskuntien yhteistyömahdollisuudet metsävarojen hankinnassa ja teollisten sivutuotteiden käytössä EU- JA MUIDEN OHJELMIEN TOTEUTTAMISHANKKEET YHTEENSÄ KULTTUURI- JA VETOVOIMAHANK- KEET Tanssi-Idea ry Ismo Dance co Taidetanssifestivaalin Tanssin Aika järjestäminen J+J Teatteri Hallin Janne -kansanoopperan toteuttaminen Jämsässä Keski-Suomen konservatorion säätiö tisarja Aikamme Musiikin Juhla - periferia konsert Keski-Suomen Liikunta ry Super Wiikonloppu Paviljongissa matkailumarkkinointihanke Nuorten Keski-Suomi ry My WayA-nuorisomessujen oheisohjelman järjestäminen Kannonkosken kunta Kannonkosken kesätapahtuman kehittäminen Kanteleliitto ry Valtakunnallisen kantelekilpailun kehittämistoiminta Maakuntaviestiseurayhtymä 2007 Keski-Suomen maakuntaviesti Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy omakotinäyttely Petäjävedellä "Asu hyvin Jyväskylän seudulla" Sirkusyhdistys Circus Uusi Maailma ry Maakuntasirkus -hankkeen käynnistäminen Keski-Suomen Liikunta ry Pohjois-Päijänteen kierros -retkeilyreitin suunnitteluhanke

9 Keski-Suomen kansanopiston Rokkibreikki linja kehittämis- ja käynnistys- kannatusyhdistys ry työ Keski-Suomen Ravirata Oy Markkinointiyhteistyö Kuninkuusravienjärjestämisestä vuonna Kulttuuriyhdistys Ryhmä-07 Kesäteatteritoiminnan kehittäminen Karstulassa ry Keski-Suomen museoyhdistys ry Keski-Suomi karttakuvina -julkaisu Mieskuoro Sirkat ry Yhteistyösopimus harrastajamusiikin kehittämiseksi Keski-Suomessa Sisä-Suomen tanssin aluekeskus/keski-suomi Tanssin aluekeskustoiminnan kehittäminen Keski-Suomessa vuosina Keski-Suomen tanssin keskus/sisä-suomen Tanssin Tanssin aluekeskustoiminnan kehittäminen seutukunnittain Keski-Suomessa vuonna aluekeskus Jyväskylän seudun kansanmusiikkiyhdistys ry Yhteistyösopimus Keski-Suomen liiton ja Jyväskylän seudun kansanmusiikkiyhdistys ry:n kanssa Opetettiteatteri Bravo! Operettiteatteri Bravo!:n produktio Lepakko Humanistinen ammattikorkeakoulu Keski-Suomen lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman valmistelu Kulttuuriosuuskunta Mielleyhtymä Keskisuomalaisesta jouluperinteestä kertova TV- ja DVD dokumentti Uuraisten kunta Keski-Suomen maakuntaviesti KULTTUURI- JA VETOVOIMAHANKKEET YHTEENSÄ OSAAMISEN VAHVISTAMINEN Keski-Suomen Urheiluakatemia Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus Jyväskylän yliopistoyhdistys ry, Jyväskylän kesäyliopisto Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Jyväskylän koulutuskuntayh- Opintokoordinointiprojekti Ympäristöntutkimuskeskuksen kansainvälistyvä liiketoiminta Maakunnan tiede- ja kulttuurielämän etulinjassa (ns. Emeritus -luentosarja) Peruskoulun päättäville kesätyöpaikka Keski-Suomessa, 1-ohj Peruskoulun päättäville kesätyöpaikka Keski-Suomessa, 2-ohj tymä Laukaan kunta Varhaiskasvatuksen, perus- ja lukioopetuksen yrittäjyyskasvatuksen juurruttamishanke Keski-Suomen liitto EDU- JA HV-klustereiden liiketoimintaympäristöjen kehittäminen, 2-ohj Keski-Suomen liitto EDU- JA HV-klustereiden liiketoimintaympäristöjen kehittäminen, 1-ohj Jämsänkosken kaupunki Jämsän seudun toisen asteen koulutusta koskeva selvitys Jyväskylän yliopisto Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen professuurin osarahoitus Keski-Suomen liitto Työllisyyden, ennakoinnin ja koulutuksen kehittäminen Keski-Suomessa Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Taitava Next Step -hankkeen kuntarahoitus Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitohankkeen valmistelu Tosielämän oppimisympäristö - Interreg Eläkeliiton Keski-Suomen Ikäihmisten tietoyhteiskuntakoulutus piiri ry 2008, esiselvitys OSAAMISEEN VAHVISTAMISHANKKEET YHTEENSÄ MUUT Keski-Suomen ympäristökeskus Saaristoinventoinnit -pilottiprojekti

10 Keski-Suomen kansanterveyden edistämiskeskus Kantere ry Keski-Suomen kansanterveyden edistämiskeskuksen toiminnan käynnistäminen ja hankesuunnittelu Keski-Suomen liitto Turve- ja luontotutkimusten tehostaminen MUUT HANKKEET YHTEENSÄ VUONNA 2007 MYÖNNETYT YHTEEN- SÄ

11 9 Vuonna 2007 päättyneet hankkeet ja keskeiset tulokset LIITE 3 0\06\Toimintakertomukset\Kehittämisrahasto\Rahasto\2007 päättyneet hankkeet myöntämispvm hakija: HANKKEEN NIMI, myönnetty, yhteyshenkilö EU- JA MUIDEN OHJELMIEN TOTEUTTAMINEN, YRITYSHANKKEET Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy: OHJELMATYÖ POHJOISESSA KESKI-SUOMESSA , myönnetty euroa, palautunut 781,85 euroa, yhteyshenkilö Mikko Yrjönen Tavoite 1 ohjelman toteuttamiseksi Keski-Suomen liitolla ja Saarijärven Seudun Yrityspalvelulla on ollut ohjelmakauden ajan yhteinen ohjelma päällikkö. Hänen tehtävänään oli ohjelman toteuttamisen yhteen sovittaminen alueen toimijoiden kesken ja ohjelmatyöhön liittyvän hallinnon hoitaminen. Hankkeen tavoitteena vuosina oli edelleen 1) alueen edunvalvonta EU-ohjelmaasioissa, 2) sovittaa yhteen tavoite 1 ohjelman toimenpiteitä, 3) vahvistaa ohjelman toteuttajaverkostoja ja 4) varmistaa osaltaan yritysten, kuntien, rahoittajien ja muiden toimijoiden sitoutumista tavoite 1 -ohjelman toteutukseen strategian mukaisesti. Hankkeen kohderyhminä olivat Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien yritysverkostoissa mukana olevat ja mukaan haluavat yritykset, kunnat ja niiden elinkeinovastuulliset sekä muut alueen toimijat ja EU-hankkeiden toteuttajat. Ohjelmatyö Pohjoisessa Keski-Suomessa hankkeen sisältö oli laaja ja haastava. Etenkin ohjelmakauden loppuunsaattaminen hyvän projektitoiminnan muodossa ja uuden ohjelmatyön valmisteluun liittyvät tehtävät vaativat runsaasti työpanosta. Hanke- ja päätöstentekoseurantamenetelmien kehittämisellä saataisiin todennäköisesti positiivista vaikutusta ohjelmatyöhön liittyvän hallinnon keventämiseen Keski-Suomen liitto: LUOVAN TOIMINNAN PILOTTIHANKKEET 2004, myönnetty euroa, palautunut euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto käynnisti vuonna 2004 uuden rahoitusmallin luovan toimialan yrittäjille. Toiminta liittyi luovan toimialakokonaisuuden kehittämiseen. Pilottihankkeissa rahoituksen myöntämisen lähtökohtana oli, että rahoitusta myönnettäisiin kertaluonteisesti, hakijan oli osoitettava hankkeelle myös omarahoitusosuutta ja, että avustuksen saajan oli oltava yritys. Yksittäiselle henkilölle avustusta ei myönnetty. Sisällöllisesti painotettiin toimia, jotka liittyivät tuote/palveluinnovaatioiden kehittelyyn, verkostoitumiseen sekä liiketoimintasuunnitelmien laadintaan. Määräaikaan mennessä saatiin 28 hakemusta. Avustusta myönnettiin yhteensä 11 kohteeseen, avustussummien vaihdellessa euroon. Kaksi hanketta ei käynnistynyt, jolloin pilottihankkeesta toteutui euroa. Hankkeella haettiin ensimmäisenä vuonna kokemuksia kyseisen rahoitusmallin soveltuvuudesta yhdeksi kulttuurin maakunnalliseksi kehittämisinstrumentiksi. Ilmeni, että luovan alan yrittäjät olivat hankerahoitusta tottuneempia käyttämään avustustyyppistä rahoitusta toimintansa ja työskentelyedellytystensä kehittämiseen. Yrittäjille suunnattiinkin koulutusta hankkeiden toteuttamisesta. Hankkeiden toteuttamisaika mitoitettiin myös monen toimijan kohdalla liian lyhyeksi. Kokonaisuudessaan toimintamalli on kuitenkin onnistunut ja vakiintui olennaiseksi osaksi myöhempien vuosien kulttuurin kehittämistä.

12 Suolahden kaupunki: SUOJARINTEEN UUDEN TOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN, myönnetty euroa, palautunut euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Suolahden kaupungin erikoistumisvalinta ja osallisuus Jyväskylän seudun aluekeskusohjelmassa liittyivät kiinteästi Suojarinteen alueen kehittämiseen. Kehitysvammapalveluiden uusi toimintamalli oli mukana myös Keski-Suomen maakuntaohjelmassa vuosille Suojarinne on aikanaan ollut merkittävä ja tunnettu erityisosaamisen palveluyksikkö ja kehitysvammahuollon edelläkävijä. Vuosien aikana laitoksen asema on muuttunut. Samalla koko kehitysvamma-alan palvelujärjestelmä on muuttunut siten, että on siirrytty enemmän korvaamaan laitosasumista asumispalveluyksiköillä sekä perhe- ja kotihoidolla. Kehitysvammapalveluiden resursoinnissa on myös tapahtunut voimakasta supistumista. Suojarinteen uudeksi toimintamalliksi laadittiin mittava konsulttiselvitys, jossa toiminta rakentui erillisten kehittämiskokonaisuuksien varaan. Uusiksi toiminnoiksi esitettiin mm. uutta teknologiaa hyödyntävät neuvontapalvelut asiakkaille ja heidän perheilleen, Älytalot ajanmukaisine kommunikaatiolaitteineen, Tutkimus- ja kehittämiskeskus, Konsultaatioportaali alan ammattilaisille, uudentyyppinen kuntoutuskeskus sekä nettineuvola. Keski-Suomen liitolta haetun rahoituksen turvin osallistuttiin hankkeen suunnittelu- ja käynnistyskuluihin ja asiantuntijapalveluiden hankintaan, paneuduttiin keskisuomalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksien selvittämiseen sekä alan koulutusorganisaatioiden yhteistyön kehittämiseen ja osaamisverkoston vahvistamiseen Hankkeen aikana tavoitteet osoittautuivat liian kunnianhimoisiksi ja hanke toteutui huomattavasti suunniteltua pienempänä. Selvitystyön tavoitteet kuitenkin täyttyivät keskeisin osin. Merkittävimmin kehittämistyön etenemiseen vaikutti vetovastuisen organisaation löytyminen ja sen sitoutuminen hankkeen edistämiseen. Luovien alojen yritystoiminnan Keski-Suomen liitto: DEFRIS ( DEVELOPMENT OF FIRST DIVISION REGIONS), myönnetty euroa, yhteyshenkilö Jarmo Koskinen Defris-hankkeen tavoitteena oli tukea monikeskuksista aluerakennetta ja tiivistää hankkeessa mukana olleiden maakuntien ja metropolialueiden yhteistyötä Puolassa, Liettuassa, Ruotsissa sekä Suomessa. Hanke toteutui Keski-Suomessa aihepiiriin liittyvinä erillisselvityksinä. Projekti tuotti kaksi kehityskäytäväselvitystä (9-tien kehityskäytävä ja Hirvaskankaan kehittämissuunnitelma), kaupan palveluverkoston kehitysmahdollisuuksien selvityksen sekä maakunnan kilpailukyvyn kehittämisen näkökulmia taustoittaneen selvityksen. Hankkeen myötävaikutuksella Keski-Suomi esittäytyi näyttävästi Helsingissä tammikuussa Hankkeen kokonaisbudjetti oli euroa. josta keskisuomalaisten osuus oli euroa. Defris-hanke oli liiton tietoaineistojen tuotannon, aluesuunnittelun ja aluekehittämistyön yhdistävä moni-ilmeinen kokonaisuus, joka toteutui erinomaisesti. Alueiden käytön näkökulmasta hankkeen toteuttaminen liittyi luontevasti meneillään olleeseen maakuntakaavan valmisteluun. Samoin hanke toi maakuntaohjelman laatimiseen merkittävän lisäpanoksen kartoittamalla maakunnan kilpailukyvyn osatekijöitä. Maakunnan tilan analyysi ja kansainvälisen vertailuaineiston käyttömahdollisuus siinä täydensivät liiton tilastotuotantoa. Defris-hankkeen ansioksi on luettava myös maakunnan kehittämiseen osallistuvien toimijajoukon laajentuminen. Valtakunnallisesti ohjeistetut maakuntaohjelmiin liittyvät määrälliset tavoitteet on Keski-Suomessa asetettu koulutustason nostamiselle, työllisyysasteen parantamiselle, työpaikkojen määrän lisäämiselle, positiiviselle väestökehitykselle sekä aluetuotteen myönteiselle kehittymiselle. Defrishankkeella tehtiin tunnetuksi maakuntaa ja sen osaamista, luotiin edellytyksiä maakunnan kilpailukyvyn kehittymiselle sekä tuotiin esille maakunnan eri alueiden kehittymisen edellytyksiä. Perustellusti on arvioitavissa, että Defris-hankkeella ei suoranaisesti voitu vaikuttaa työllisyyden tai aluetuotteen paranemiseen, väestökehitykseen sen enempää kuin tutkinnon suorittaneiden määrään maakunnan koulutusorganisaatioissa. Sitä vastoin Defris-hankkeella käynnistettiin prosesseja, jotka konkretisoituessaan voivat merkittävällä tavalla tukea maakunnan teollisen, liike-elämän ja osaamisen kehityskäytävän rakentumista Jämsästä Jyväskylän kautta Äänekoskelle.

13 11 Keskisuomalainen osa DEFRIS-hankkeessa toteutui yhteistyökumppaneilta ja muilta toimijoilta saadun palautteen perusteella toivotulla tavalla ja tavoitteiden mukaisesti. Myös tapaamisten yhteydessä pääpartnerilta sekä muilta kansainvälisiltä partnereilta saatu palaute keskisuomalaisten hanketyöstä on ollut kiittävää. Onnistumisen merkitystä korostaa se, että Keski-Suomen liitto vastasi DEFRIS-hankkeen koko sisällön ja tavoitteen kannalta tärkeimmästä työvaiheesta (WP 3), johon kuului kaikkien partnereiden töiden koordinointi ja osaprojektien yhteensovitus. DEFRIS - hanke tulee tuloksillaan hyödyttämään keskisuomalaisia kuntia, kehittämisyhtiöitä ja elinkeinoelämää päättymisensä jälkeenkin. Edellä oleva Defris hankkeen ohjausryhmän yhteinen arviointi on koostettu ohjausryhmän jäsenten lausunnoista Keski-Suomen kauppakamari: KESKI-SUOMEN Y4 YRITTÄJYYSASIAMIES, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Hankkeen tavoitteena oli käynnistää Keski-Suomeen maakunnallinen yrittäjyysasiamiehen toiminta. Yrittäjyysasiamiehen tehtävänä on kehittää Keski-Suomen Y4-yrittäjyysprosesia eteenpäin seuraavien seutukunnallista yrittäjyyttä ja yrittäjämäistä toimintaa kehittävien osa-alueiden mukaisesti: 1) Kuntatalouden tilanneanalyysi, 2) Olemassa olevan yrittäjyyden tukeminen, 3) Osaavan työvoiman saatavuus ja 4) Yrittäjyyskasvatus. Lisäksi yrittäjyysasiamiehen tavoitteena on 1) koordinoida Y4-prosessin kokonaisuutta, 2) viedä yrittäjyysajatusta ja yrittäjyysarvioinnin toimintatapaa laajasti läpi koko maakunnassa, 3) toimia verkottajana eri yrittäjyyteen liittyvien toimijoiden ja verkostojen kesken, 4) toimia yhteistyössä Keski- Suomen yrittäjät ry:n paikallisyhdistysten, MTK:n aluejärjestön ja kauppakamarin valiokuntien kanssa sekä 5) olla linkkinä yrityselämän ja julkisten toimijoiden sekä rahoittajien ja koulutusorganisaatioiden välissä. Hankkeen taustalla on Y4 neuvottelukunta, jossa ovat mukana Keski-Suomen liiton lisäksi Keski- Suomen kauppakamari, Keski-Suomen yrittäjät ry, Keski-Suomen TE-keskus, Keski-Suomen nuoret yrittäjät ry, Finnvera. Neuvottelukuntaan tullaan kutsumaan mukaan myös yliopiston, ammattikorkeakoulun, ammatillisen koulutuksen sekä kehittämisyhtiöiden edustajat. Hanke on Y4 ideologian toteutuksen 3. vaihe. Hankkeen tavoitteena oli toteuttaa osaltaan Keski-Suomen maakuntasuunnitelman visiota eli viedä yrittäjyyttä ylös yhteiskunnassa yhteistyöllä. Hankkeen tavoitteena oli synnyttää noin euron edestä yrittäjyyden kehittämishankkeita kunnissa ja seuduilla. Yrittäjyysasiamies hankkeen tarkoituksena oli jatkaa Y4 ideologian kehittämistä ja levittämistä. Hankkeesta on valmistunut kirja Y4-ideologian matkakertomus, jossa on analysoitu toimenpiteiden vaikutuksia. Hanke onnistui tavoitteissaan hyvin. Y4-hanke valittiin innovatiivisimmaksi ja luovimmaksi yrittäjyyttä edistäväksi aloitteeksi Euroopassa ja voitti näin ollen Yrittävä Eurooppa -kilpailun pääpalkinnon Terveys- ja sosiaalialan yrittäjät TESO ry: HOIVA-ALAN YRITTÄJYYDEN VAHVISTAMINEN VERKOSTOITUMALLA (kuntaraha), myönnetty euroa, palautunut euroa, yhteyshenkilö Pirjo Peräaho Terveys- ja sosiaalialan palvelutuotannon monipuolistuminen on lisännyt tarvetta verkostoitumiseen, tietojen vaihtoon ja koordinointiin. Kunnat ovat siirtymässä yhä enemmän palvelujen tuottajasta palvelujen järjestäjäksi. Kunnilla ja yrityksillä ei ole ollut välineitä ja tapoja hoitaa osto- ja myyntitapahtumia. Uudet toimintamallit ovat mahdollisia vasta, kun todellinen verkostoituminen kaikkien toimijoiden kesken pystytään luomaan. Projektin tarkoituksena oli verkostoida hoiva-alan yksityisiä ja julkisia toimijoita uusien palveluntuottamistapojen kehittämiseksi. Tavoitteena oli lisätä kuntien, yritysten ja muiden kentän toimijoiden osaamista uusien palveluntuottamistapojen syntymiseksi ja kehittämiseksi Länsi-Suomen alueella.

14 12 Projektissa toteutustavaksi valittiin seminaarit, joissa esiteltiin käytännön esimerkein sekä kuntien että yritysten kannalta hyviä ja huonoja ratkaisuja hankkia sosiaali- ja terveyspalveluja. Kohderyhmänä olivat alan yrittäjät, kunnat ja kuntayhtymät sekä välillisesti valvontaviranomaiset, koulutusorganisaatiot ja kehittämisyhtiöt. Hanke oli ylimaakunnallinen ja se toimi Länsi-Suomen tavoite 2- alueella Pirkanmaata lukuun ottamatta. Seminaareihin osallistujien määrä oli tuntuvasti arvioitua pienemmät. Teema oli ajankohtainen, joten myös ilmaista koulutustarjontaa esim. PARAShankkeen myötä on ollut melkoisesti tarjolla. Ongelmana oli myös se, että useat maakuntakeskukset eivät kuulu tavoite 2-alueeseen, joten osallistujat eivät olleet hankkeessa tukikelpoisia. Taloudellisesti projekti toteutui huomattavasti suunniteltua pienempänä, mikä oli seuraus vähäisestä osanottajamäärästä. Terveys- ja sosiaalialan palvelutuotannon monipuolistuminen lisää tarvetta verkostoitumiseen ja avoimeen tietojen vaihtoon, mutta toteutustapana kampanjatyyppinen seminaarisarja ei toimi. Projekti onnistui välttävästi Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy: ALUEELLINEN TYÖTORI YRITYSTEN TUOTTAVUUDEN- TUKENA, myönnetty euroa, palautunut 2.285,10 euroa, yhteyshenkilö Hilkka Laine Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy:n alueellinen työtori hankkeen RAKLU-yritysten (alueellinen rakennusteollisuuden klusteri) huolenaiheena oli ennen kaikkea osaavan työvoiman saatavuus tulevaisuudessa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää uudenlaista alueellista yhteistyöjärjestelmää yritysten rekrytoinnin ja koulutussuunnittelun tueksi. Hankkeen tavoitteena oli laatia työtori -järjestelmälle palvelustrategia ja työsuunnitelma toiminnan käynnistämiseksi sekä mallintaa se RAKLU-yritysten työssäkäyntialueelle. Hanke sisältää selkeän kytkennän seudun tulevaan osaamisohjelmaan ja Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa toteutettuihin ja käynnissä oleviin yritysten henkilöstötarvekartoituksiin. Hankkeelle asetetut tavoitteet saavutettiin pääpiirteissään. Työtori- hanke oli mielenkiintoinen alueellinen toimintakonseptikokeilu. Hanke lähti liikkeelle todellisesta yritysverkoston tarpeesta samalla asettaen tavoitteeksi laajemman palvelukonseptitarjonnan. Selvitystyö tuotti uuden konkreettisen toimintatavan alueen RAKLU -klusterille, vaikkakaan alueellista avointa mallia ei tässä vaiheessa vielä oltu valmiit käynnistämään. Sitä kuitenkin pidettiin RAKLU -klusterin piirissä kiinnostavana toimintatapana. RAKLU -yritysten verkostoitumisen uusi muoto syntyi hankkeessa yritysten yhteisen henkilöstöpäällikkö- mallin pohjalle. Hankkeen tulos vahvistaa käsityksiä siitä, että klusteroituminen tapahtuu vaiheittain pieninä toimintakokonaisuuksina ja perustuu vahvasti keskinäiseen luottamukseen. Klusteroitumisen eteneminen vaatii myös ulkopuolista tukea. Hankkeen toimiessa maakunnassa käynnistyi myös muita työvoiman tarpeeseen kytkeytyviä EUhankkeita, mm. TE-keskuksen työvoimahallinnon hallinnoima maakunnallinen Yritysharava- hanke, joka osaltaan pyrkii vastaamaan työvoimatarpeeseen. Kehittämispanoksia tullaan tarvitsemaan jatkossakin tämän tyyppiselle toimintakonseptille Keski-Suomen liitto: LUOVAN TOIMIALAN SIEMENRAHOITUS 2006, myönnetty euroa, palautunut 3.613,71 euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto julisti maakuntahallituksen päätöksen mukaisesti haettavaksi siemenrahaa luovan toimialan yrityksille. Hakemuksia saapui määräaikaan mennessä 55 kpl ja haettu summa oli yhteensä yli tuhatta euroa. Alueellisesti hakemukset jakautuivat maakunnan eri osiin. Hakuilmoituksen mukaisesti rahoitus myönnettiin kertaluonteisesti avustuksina kotimaisiin ja kansainvälisiin myynti-, markkinointi- ja verkottumistilaisuuksiin, tuote- ja palveluideoiden kehittämiseen, tuotantovälineiden ja tuotantotapojen kehittämiseen sekä pienimuotoisiin hankintoihin. Myönnettävä avustus oli pääsääntöisesti % hankkeen kokonaiskustannuksista ja pienin myönnettävä avustussumma oli Avustusta myönnettiin kaikkiaan 13 hankkeelle. Avustussummat vaihtelivat eurosta euroon. Koska hankkeiden valinnassa voitiin keskittyä yksinomaan alan kehittymisen kannalta toteuttamiskelpoisimpiin sekä maakunnan kehittämistyön kannalta keskeisimpiin kohteisiin, hankkeet myös toteutuivat lähes suunnitellusti. Ainoastaan yksi hanke ei toteutunut messumatkan peruunnuttua.

15 13 Keski-Suomen liiton siemenrahoitusmalli on osoittanut toimivuutensa ja tarpeellisuutensa. Keski- Suomessa omaksuttu siemenrahoituksen myöntämiskäytäntö on valtakunnallisesti poikkeuksellista ja siten Keski-Suomen imago kulttuurimyönteisenä maakuntana on saanut myös tätä kautta vahvistusta. Toimintamalli on vakiintunut osaksi keskisuomalaista vetovoimaisuuden edistämistä yhdessä muiden kulttuurin kehittämistoimien rinnalla Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy: NYRÖLÄN TÄHTIKESKUKSEN LAITTEISTOHAN- KINTA, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Pirjo Peräaho Nyrölän Tähtikeskus -hankekokonaisuuden tarkoituksena oli rakentaa ja varustaa louhittava kalliotila Nyrölän kylällä. Kokonaisuus koostui kahdesta eri hankkeesta: Tähtikeskuksen tilojen rakentamishanke ja laitehankinnat. Hankekokonaisuuden muita yhteistyötahoja ovat Jyväskylän Sirius Oy, Nyrölän kyläyhdistys ry, Jyväskylän maalaiskunta ja hanketta tukevat yritykset. Hankkeen tavoitteena oli varustaa Nyrölän Tähtikeskuksen planetaario projektorilla ja sen vaatimilla oheislaitteilla ja ohjelmilla. Hankkeen toteutti käytännössä Nyrölän Tähtikeskus Oy, joka on voittoa tavoittelematon yhteisö. Se vuokraa tilat ja laitteet Tähtipolku Oy:lle, joka tuottaa palvelut Tähtikeskuksen asiakkaille. Projektori oheislaitteineen hankittiin Yhdysvalloista. Projektorilla voidaan esittää planetaariossa tähtitaivaan ilmiöiden ohella superelokuvia ja multimediaesityksiä. Sali on käytettävissä myös erilaisten seminaarien ja esitysten pitämiseen. Hankinnat tehtiin suunnitellun mukaisesti. Tähtikeskuksen valmistuminen on kuitenkin hiukan viivästynyt alkuperäisestä aikataulusta. Nyt haasteena on Tähtikeskuksen ja sen palveluiden markkinointi oikeille kohderyhmille Saarijärven kaupunki: SMALL TOWN NETWORKS EXTENSION, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Jarmo Koskinen Saarijärvellä, Jämsässä ja Viitasaarella Small Town Networks -projekti keskittyi seuraaviin kokonaisuuksiin: 1) keskusta-alueiden toimijoiden yhteistyön vakiinnuttamiseen, 2) kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien tukemiseen, 3) kehittämissuunnitelmien toteuttamisen edistämiseen ja 4) verkostoitumiseen muiden pienten kaupunkien kanssa. Lisäksi hanke jakaa ns. siemenrahaa paikallisten aloitteiden toteuttamiseen. TOWNS 2 hanke perustui Interreg IIIB Northern Periphery Ohjelmasta vuosina Skotlannissa, Suomessa, Ruotsissa ja Islannissa toteutettuun Small Town Networks Projektiin (STN). Hankkeen pääpartneri oli The Highland Coucil Skotlannista ja budjetti euroa. Keskisuomalaisten osuus oli euroa. Hankkeessa tavoiteltiin pienten kaupunkien paikallisyhteisön kehittämistä paikallista aloitteellisuutta ja aktiivisuutta kohentamalla. TOWNS 2 jatkohankkeessa haluttiin syventää ja vakiinnuttaa aiemmin aikaansaatua kehitystä ja yhteistyöverkostoa. Partnerit noudattivat periaatetta, jossa tavoitteena oli paikallisyhteistyön avulla aikaan saatu uudistuminen ( community enabled regeneration ) niin, että kukin partneri työskenteli valittujen uudistettavien näkökohtien puolesta paikkakunnilla. Kansainvälinen yhteistyö käsitti kokemusten ja tiedonvaihtoa mm. konferensseissa. Jämsän, Saarijärven ja Viitasaaren tavoitteet yhteistyön kehittämiseen ja kaupunkien keskustojen kehittämiseen toteutuivat toivotulla tavalla. Small Town Networks Projektissa luotuja keskustojen kehittämissuunnitelmien toteutumista edistettiin vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Hanke lisäsi paikallisten toimijoiden yhteistyötä ja aktiivisuutta. Pysyväluonteisen paikallisen yhteistyön organisoimiseksi luotiin kaupunkikohtaiset mallit, joiden toteuttaminen jäi hankkeen päättymisen jälkeiseen aikaan. Kaupunkien yhteistyö lisääntyi vaihdettaessa kokemuksia ja järjestämällä yhteisiä tilaisuuksia. Toimenpidetasolla kaupungit määrittelivät omia painotuksia ja toteuttamismalleja ottaen oppia kumppaneiden kokemuksista. Saarijärven kaupunki vastasi keskisuomalaisen osuuden hallinnoinnista. Jämsässä, Saarijärvellä ja Viitasaarella toimivat hankkeen kuntakohtaiset kehittämisryhmät. Lisäksi perustettiin toteuttamisen

16 14 kannalta tarpeelliseksi katsottuja teemaryhmiä. Käytetty hallintomalli toimi hyvin ja soveltuu vastaaviin hankkeisiin, joihin osallistuu useita osapuolia ja hallinnollisia resursseja halutaan säästää sillä, että vain yksi osapuoli toimii kansallisena partnerina. Kokonaisuutena hanke täytti sille asetetut tavoitteet paikallisten toimijoiden yhteistyön ja osallistumisen lisäämisessä, mutta toiminnan vakiinnuttamisessa jäi parannettavaa Ratahallintokeskus/SITO Oy: JYVÄSKYLÄN ALUEEN RATAPIHA- JA TERMINAALISELVITYS, myönnetty euroa, palautunut 2.112,55 euroa, yhteyshenkilö Pekka Kokki Selvitystyön tarkoituksena oli kuvata Jyväskylän ratapihan ja lähiseudun pistoraiteiden nykykäyttöä, arvioida junaliikenteen tarpeiden kehittymistä ja sitä voidaanko jokin osa toiminnoista tulevaisuudessa siirtää muualla tehtäväksi ja millä edellytyksillä siirto olisi mahdollinen. Erikseen oli tarkoitus arvioida logistiikkakeskuksen sijaintivaihtoehtoja ja toimintaedellytyksiä Jyväskylän seudulla. Työ jakautui kolmeen osatehtävään: 1) Jyväskylän nykyisen ratapihan toiminnallinen selvitys Osatehtävän tavoitteena oli selvittää tavaraliikenteen tärkeimmät asiakkaat ja tavaralajit sekä arvioida matkustaja- ja tavaraliikenteen kehittymistä tulevaisuudessa, käydä läpi ratapihan kaikki toiminnot, raiteiden käyttö ja mahdolliset liikenteen toiminnalliset tai rakenteelliset tehostamismahdollisuudet sekä arvioida ratapihan raidekapasiteetin riittävyys nykytilanteessa sekä mahdollisuudet ja tarpeet tehostaa nykyisen raiteiston käyttöä tulevaisuudessa. 2) Tulevaisuuden logistiikkakeskusten esiselvitys ja yhdistettyjen kuljetusten terminaalin sijoittaminen alueelle. Osatehtävän tavoitteena oli selvittää maakunnan teollisuuden ja kaupan yksiköiden sekä kuljetusalan yritysten haastattelujen pohjalta uusien logistiikkakeskusten tarvetta ja toteuttamisedellytyksiä rata- ja tieliikenteen kannalta. 3) Jyväskylän alueen nykyisen rataverkon käyttö ja tulevaisuuden varaukset. Osatehtävän tavoitteena oli selvittää Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan, Laukaan, ja Muuramen kuntien alueelta olemassa oleva ratahallintokeskuksen ja yksityisten hallinnassa olevat rataosat, niiden nykyinen käyttö ja kunto sekä arvio rataosien tulevasta käytöstä. Ratojen käyttöpotentiaalia arvioitaessa otettiin huomioon kaavoitustilanne ja yleinen kiinnostus kyseisten alueiden käyttöön. Jyväskylän alueen ratapiha- ja terninaaliselvityksen raportti on valmistunut maaliskuussa Sito Oy:n laatima raportti on rahoituspäätöksen perustana olevien tavoite- ja sisältötietojen sekä työtä ohjanneen hankeryhmän kannan mukainen Tiehallinnon Keski-Suomen tiepiiri: SELVITYS ELINKEINOELÄMÄN KULJETUSTARPEIDEN KEHITYSNÄKYMISTÄ, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Martti Ahokas Hankkeen tavoitteena oli arvioida Keski-Suomen elinkeinoelämän kuljetustarpeiden nykytilaa ja kehitysnäkymiä sekä luoda käsitys siitä, miten julkisen hallinnon tulisi pystyä vastaamaan tulevaisuuden kuljetustarpeisiin ja tukemaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä maakunnassa. Hanke tulisi olemaan myös osa maakuntakaavan ja maakunnallisen liikennejärjestelmätyön taustaaineistoa. Tutkimuksessa kuvattiin Keski-Suomen elinkeinoelämän toimintaympäristöä ja kehitysnäkymiä kuljetusten ja maakunnan liikenneväylien näkökulmasta. Tarkastelussa korostui asiakaslähtöinen ajattelutapa; prosessissa tunnistettiin eri asiakasryhmien tarpeet väyläverkostolle (tiet, rautatiet, vesiväylät, lentoliikenne). Oleellinen osa tutkimusta oli elinkeinoelämän edustajien haastattelut. Haastattelujen ja muun Iähdeaineiston perusteella muodostettiin käsitys kuljetusten toimivuudesta ja elinkeinoelämän väylänpidolle kohdistamista tarpeista Keski-Suomessa. Logistiikkakeskukselle on Jyväskylän seudulla kuljetusyritysten näkökulmasta ilmiselvää tarvetta, ja myös julkisen sektorin (liitto, kunnat, tiepiiri) tulee omalta osaltaan luoda edellytykset logistisen solmun vahvistamiseksi. Tiekuljetukset ovat olennainen osa kuljetusjärjestelmää Keski-Suomessa. Pääväylät, erityisesti vt 4 ja 9 muodostavat elintärkeän osan koko maan tiekuljetusjärjestelmää. Keskeisin tieverkon kehittämiskohde on vt 4, mutta myös alempiasteinen tieverkko on maakunnassa korostuneessa asemassa.

17 15 Metsäteollisuuden raaka-aine- ja tuotekuljetukset muodostavat rautatiekuljetusten rungon myös lähitulevaisuudessa. Elinkeinoelämän kannalta on keskeistä, että Äänekoski-Jyväskylä-Jämsä- Tampere radan kapasiteetti ja kantavuus vastaavat tarpeita. Kiinnostus yhdistettyjen kuljetusten käyttämiseen on selvityksen tulosten mukaan kasvamassa. Konttien lisääntyvä käyttö luo tarpeita ja mahdollisuuksia logistisille palveluille, jotka voivat liittyä logistiikkakeskukseen (InnoRoad Park). Lentorahtia maakunnassa on nykyään vähän ja se kulkee reittilentokoneiden ruumassa. Rahtilentoliikenne voi kuitenkin alkaa Jyväskylässä, jos yrityksen kuljetusratkaisut sitä vaativat. Matkustajaliikenteessä lentoyhteydet Jyväskylästä ovat oleellisia elinkeinoelämälle ja julkishallinnolle. Elinkeinoelämän edustajien mukaan vuoropuhelu väylänpitäjien kanssa on pääosin toimivaa. Tutkimusprosessia ja sen pohjalta tehtyä raporttia voi pitää hyvin onnistuneena ja liiton rahoitusta perusteltuna Jyväskylän Innovation Oy: KESKI-SUOMEN UUSIUTUVAN ENERGIAN TOIMINTAOHJELMA ESISELVITYS, myönnetty euroa, palautunut 461,77 euroa, yhteyshenkilö Martti Ahokas Hankkeen tavoitteena oli tuottaa uusiutuvan energian kärkiklusterisuunnitelma Bioyhteiskunnasta voimavaroja -painopistealueelle rakennerahastokaudelle Hanke-esitys kytkettiin maakuntaohjelman valmistelussa yhdeksi kärkiklusterin osaksi. Kärkiklusterin osatavoitteeksi asetettiin öljyn (4.4 TWh) korvaaminen pääosin (4 TWh) metsähakkeella (1 TWh), turpeella (1 TWh), kierrätyspolttoaineilla yms. (1 TWh) sekä hakkuusäästöjen vuotuisella kertymällä (1 TWh). Toisena osatavoitteena oli sähköomavaraisuuden parantaminen. Kolmantena osatavoitteena oli uusiutuvien energioiden teknologiaan liittyvän vientiteollisuuden synnyttäminen. Neljäntenä osatavoitteena oli bioenergiakeskittymän vahvistaminen ja siitä kertautuvat positiiviset vaikutukset muuhun yritystoimintaan. Hankkeen työsuunnitelmana oli 1) muodostaa asiantuntijaryhmä, 2) määrittää avaintoimijat, 3) käydä neuvottelukierros avaintoimijoiden kanssa (alustava sitoutuminen), 4) valmistella toimintasuunnitelmaluonnos osatavoitteittain, 5) arvioida rahoitusmahdollisuudet, 6) luonnostella kärkiklustereiden runko ja 7) laatia toimintaohjelman toteutussuunnitelma. Hanke oli tarkoitus toteuttaa kahtena samansisältöisenä hankkeena ELMA-alueella ja 1-tavoitealueella. Hankkeen tuloksena laadittiin suunnitelma Bioenergiasta voimavara klusteriohjelma (BEV). Ohjelman valmisteluun osallistui 33 alan yritystä ja yhteisöä noin 60 eri tilaisuudessa. Ohjelma esiteltiin maakunnan yhteistyöryhmälle. Ohjelma valittiin yhdeksi Keski-Suomen elinkeinopoliittiseksi ohjelmaksi. Energiateknologian osaamiskeskusohjelman toimintasuunnitelma linjattiin Bioenergiasta voimavara -klusteriohjelman mukaiseksi Jyväskylän ammattikorkeakoulu: NORWAT HANKE, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Martti Ahokas Yleistavoitteena NorWat hankkeessa oli edistää pohjoisten vesireittien varrella ja vaikutuspiirissä olevien kyläyhteisöjen (yms.) asemaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen periaattein. Keskeisimmät toimet jakautuivat kolmeen toimenpidekokonaisuuteen seuraavasti: 1) Vedenlaadun suojelun ja yhteisöjen kehittämisen edistäminen kestävän maankäytön hallinnan avulla. Toteutus pilottikohteissa/-kylissä pyrki luomaan mallin kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta, 2) Vesireittien luonnonmukaistaminen pilottikohteissa sisältäen myös virtavesikunnostuksen sosio-ekonomiset vaikutukset ja 3) Vesireittiä koskevan kasvatus-/ koulutus-/tiedonsiirtomateriaalin kehittäminen. Mallisuunnitelmien, testien, koulutusohjelmien, seminaarien ohella hankkeen teemoista koostettiin kansainväliseen käyttöön parhaat käytännöt käsikirja ja muuta informaatiota mm. web-sivujen

18 16 kautta. Käsikirjan kokoaminen ja muokkaaminen julkaisuksi on vaatinut runsaasti hankkeen voimavaroja: lopputulos jää lähinnä paikalliseen käyttöön, vaikka julkaisu sinänsä olisi kelvollinen laajaalaisempaan hyväksikäyttöön, kuntien ja maakunnantasoisten viranomaisten viitemateriaaliksi ja jopa ylikansalliseen käyttöön. NorWat hanke toteutettiin Suomen ohella Ruotsissa, Norjassa ja Skotlannissa ja siinä oli 12 yhteistyöosapuolta. Hanketta johti Jyväskylän Ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti. Hankkeen toteutuneet kustannukset olivat , josta suomalaispartnereiden osuudeksi ilmoitettiin (45.6 %). Keski-Suomen liiton näkökulmasta hanke toteutui hakemuksessa esitetyllä tavoin. Jatkossa liiton on edellytettävä hankkeiden toteuttajilta tarkempaa tiedottamista hankkeen toteutumisesta myös niissä tapauksissa, joihin liitto antaa letter of intend :n tai co-financing statement in, jotta liiton ohjaus voi toteutua edes teoreettisesti liiton haluamalla tavalla. Tässä hankkeessa liiton tavoitteiden toteutumista auttoi se, että Saarijärven kaupungin perustavoitteet olivat yhtenevät liiton tavoitteiden kanssa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun rooli jäi lähinnä konsultoivaksi, mikä näkyi myös pienenä hankkeen rahoitusosuutena Keski-Suomen tiepiiri: INNOROAD PARK ALUEEN LIIKENNEVERKKOSELVITYS, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Työn tavoitteena oli arvioida Laukaantien (mt 637) varteen Seppälänkankaan ja Tiituspohjan nykyisen sekä suunnitellun maankäytön ja logistiikkakeskuksen synnyttämät liikennevirrat sekä hahmottaa lisääntyvän liikenteen aiheuttamat kehittämistarpeet alueen tie- ja katuverkolla sekä liittymissä. Lisäksi tavoitteena oli tutkia alueen kehäväylien, kuten (Vaajakoski-Seppälänkangas-Palokka) sekä Leppävesi-Tikkamannila alueen mahdolliset lisäyhteystarpeet. Näiden perusteella työn tavoitteena oli tuottaa liikenneverkon kehittämisen periaatesuunnitelma kyseisen alueen maankäytön ja liikenneverkon jatkosuunnittelua varten. Suunnittelu liittyi Jyväskylän seudun Innoroad Park Master Plan- yleissuunnitelmakokonaisuuteen, jonka toteutuksesta vastaa Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy. Selvityksen tarkkuustaso jää melko karkeaksi, koska tarkastelualueen kaavoitustilanne on vielä avoinna. Selvitys luo lähtökohdat alueen kaavoitukselle liikenteelliseltä näkökulmalta. Hankkeessa laadittiin liikenneverkon toimivuustarkastelut nykyverkolle ja tieverkkosuunnitelman mukaiselle verkolle. Saatiin käsitys kohteista, joissa on odotettavissa kapasiteettiongelmia. Selvityksen perusteella voidaan arvioida uusien väylien rakentamistarvetta ja nykyisten väylien parantamistarvetta sekä tarvittavien teknisten ratkaisujen laajuutta Kyyjärven Mediamyllärit ry: NOPOLA NEWS VERKKOJULKAISUHANKE, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto myönsi Kyyjärven Mediamyllärit ry:lle avustusta Nopola News - verkkojulkaisuhankkeeseen. Hankkeen tavoitteena oli luoda Nopola News -verkkojulkaisun alle mahdollisimman kattava yhteistyökumppanisivusto erityisesti pohjoisen Keski-Suomen alueen pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Tarkoitus oli, että sivuston avulla yritykset pääsivät suuren ja ostavan yleisön tietoisuuteen. Erityisesti toiminnan kohteena olivat yritykset, jotka eivät vielä olleet verkottuneet minkään hankkeen tai organisaation kautta. Ensimmäisessä vaiheessa alueen yrityksestä tavoiteltiin sivustoille 150 yritystä. Hankkeen tuloksena Nopola News in sivustoille saatiin 70 kpl uusia yrityksiä seutukunnalta. Messujen ja muun tiedottamisen avulla saatiin 18 yritystä seudun ulkopuolelta. Uusien yritysten mukaantulo aktivoi myös Kyyjärveltä jo aiemmin mukana olleita yrityksiä jatkamaan lähes täysimääräisesti sopimusta verkkoyhteistyöstä. Hanke lisäsi yrittäjien mielenkiintoa kokonaisuutena verkkokauppaa kohtaan. Seutukunnan yrittäjät saivat mahdollisuuden tuoda tietojaan, taitojaan, tuotteitaan ja tarjouksiaan suuren yleisön tietoisuuteen internetissä.

19 17 Vaikka hanke toteutettiin ammattitaidolla, se ei silti päässyt aivan asetettuihin määrällisiin tavoitteisiin. Hankkeen toteutusta myös suunnattiin syksyn 2007 aikana uudelleen, koska osoittautui, että messuille ja erilaisiin tapahtumiin osallistumisten avulla ei saatu yrittäjiä verkkopalvelun käyttäjiksi. Hankkeessa keskityttiin yrityksissä suoritettavaan työhön Jyväskylän yliopisto: KASVULIITO HANKKEEN ESISELVITYS, myönnetty euroa, palautunut 888,09 euroa, yhteyshenkilö Veli-Pekka Päivänen Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunta haki Keski-Suomen liitolta rahoitusta yritysten kasvua tukevalle Kasvuliito hankkeen valmisteluun. Hankevalmistelun aikana oli tarkoitus mm. hankkia ja sitouttaa kaikki noin 20 avainyritystä hankkeeseen, suorittaa yrityksissä teemahaastattelut ja tarkentaa yritysten lähtötilanne ja kehittämistarpeet sekä tutustua aiempaan ja uusimpaan yrityksen kasvua käsittelevään kvantitatiiviseen tutkimukseen hankkeessa tehtävää meta-analyysia varten. Hankkeen tavoitteena oli valmistella rahoitushakemus mahdollisesti alkavaa kahden vuoden Kasvuliito -kehittämis- ja tutkimushanketta varten. Keski-Suomen liitto ei osallistu varsinaisen hankkeen rahoittamiseen. Hanke tukee osaltaan Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamista korostamalla kasvuyrittäjyyden merkitystä. Hankkeeseen sitoutui 20 keskisuomalaista yritystä. Jokaiselle yritykselle on asetettu konkreettinen ja saavutettavissa oleva kasvutavoite. Kasvutavoitteen aikajänne (visio) on 2-5 vuotta. Sen aikana yritykset mm. työllistävät noin 300 uutta työntekijää. Muut kasvutavoitteet liittyvät kannattavuuden ja liikevaihdon paranemiseen. Hankkeen tuloksena syntyi Länsi-Suomen lääninhallitukselle jätetty Kasvuliito hankkeen ESR - projektihakemus. KULTTUURI- JA VETOVOIMAHANKKEET Keski-Suomen sanataideyhdistys Rapina: SANATAIDETTA KESKI-SUOMEEN, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Sanataideyhdistys Rapinan Sanataidetta Keski-Suomeen hankkeen tavoitteena oli kehittää lasten ja nuorten kulttuurisia valmiuksia. Merkittävä osa kustannuksista aiheutui henkilökunnan palkkamenoista sekä erilaisten työpajojen toteuttamisesta maakunnassa. Tukea toimintamallille yhdistys sai työllistämisvaroista. Kolmivaiheinen hanke saavutti lähes koko Keski-Suomen. Hankkeen aikana Rapinan ohjaajat vierailivat yhteensä 24 kunnassa ja 35 koulussa. Ohjausta sai noin 2550 oppilasta ja pajoja oli noin 142 kappaletta. Hankkeen kolmannessa vaiheessa perustettiin kaksi sanataidekerhoa (Hankasalmi ja Laukaa). Hankkeen aikana onnistuttiin myös verkostoitumaan sekä rekrytoimaan lisää sanataiteen osaajia Seitsemän hunnun tanssi ry: ITÄMAISEN TANSSIN KESÄFESTIVAALI 2008 SUUNNITTELU- JA KEHITTÄMISHANKE, myönnetty euroa, palautunut euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Valtakunnallinen Seitsemän Hunnun Tanssi ry on järjestänyt Itämaisen tanssin kesäfestivaalin kuusi kertaa Jyväskylässä. Tapahtuma on koonnut Jyväskylään nelisensataa lähinnä suomalaista osallistujaa. Seuraava festivaali on Jyväskylässä. Yhdistyksen tarkoituksena oli laajentaa tapahtuma kansainväliseksi itämaisen tanssin festivaaliksi. Lisäksi yhdistys pyrkii tiiviimpään yhteistyöhön keskisuomalaisten tanssialan toimijoiden kanssa. Hankkeen tarkoituksena oli mm. kehittää kesäfestivaalin sisältö ja järjestelyt kansainvälisiä tarpeita vastaaviksi.

20 18 Keski-Suomen liitto osallistui pienellä rahoitusosuudella Itämaisen tanssin festivaalin suunnittelun ja kehittämisen kustannuksiin. Rahoituksella lisättiin tanssin toimijoiden yhteistyötä maakunnassa, ajanmukaistettiin festivaalin ilmettä kansainväliseksi, markkinoitiin festivaalia ulkomailla alan kansainvälisessä kongressissa sekä saatiin festivaaleille opettajat Virosta, Saksasta ja Egyptistä. Festivaalien markkinointi tapahtui myös englanniksi esittein ja internetin avulla. Jyväskylässä järjestettävä kesäfestivaali kokoaa suunnitelmien mukaan satojen suomalaisten lisäksi kansainvälisiä itämaisen tanssin ystäviä. Festivaalin onnistumisesta ei arviointia kirjoittaessa (tammikuu 2008) ole tietoa, sillä festivaali ajoittuu kesään Ulkomaisten festivaalivieraiden tulosta ei myöskään ole vielä tietoa, sillä ilmoittautumiset kursseille alkavat vasta helmikuussa. Mahdollisesti hankkeen toteuttamista olisi parantanut sen ajoittaminen lähemmäksi festivaalia Kuvapäät Oy: SUOMEN SOTALESKISTÄ KERTOVAN DVD-ELOKUVAN JÄLKITYÖ JA LEVI- TYS, myönnetty euroa, palautunut 343,50 euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Video- ja TV-ohjelmatuotantoyhtiö Kuvapäät haki Keski-Suomen liitolta tuotantoavustusta talvi- ja jatkosodan sotaleskistä kertovaan elokuvaan ja sen perusteella laadittavaan laajempaan DVD- tuotantoon. Keski-Suomesta ohjelmaan haastateltiin sotaleskiä Karstulasta ja Jyväskylästä. TV-dokumentti Sotalesken suru esitettiin YLE TV1:llä ja se keräsi katsojaa. Dokumentti sai runsaasti julkisuutta muutoinkin mediassa. YLE uusi ohjelman vuonna Myös Kaatuneitten omaisten liitto katsoi tuotannolle asetetut sisällölliset tavoitteet saavutetuiksi. DVD-ohjelman Sotalesken surutyö (laajempi versio TV-ohjelmasta) valmistui vuoden 2007 maaliskuussa ja sen levityksestä vastaa VL-Musiikki Oy. Projektia tukeneet saavat ohjelmakopiot käyttöönsä. Tuotanto onnistui erittäin hyvin ja hanke saavutti sille asetetut tavoitteet J+J Teatteri: HALLIN JANNE -KANSANOOPPERA, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Idea kansanoopperasta on syntynyt luvun alussa. Lähtökohtana oli synnyttää teos, jonka juuret ovat vahvasti Jämsän seudulla. Tapahtuma olisi osa paikkakunnan historiaa ja identiteettiä. Sen tarkoituksena oli elvyttää paikallista kansankulttuuria. Hanke myös tuki erinomaisella tavalla Keski- Suomen maakunnan ja Jämsän seudun strategisia linjauksia luovan alan ja yleensäkin kulttuuriyrittäjyyden vahvistamiseen. Keskeisenä kulttuuritoiminnan alueena toimi Himos. Kansanoopperan sijoittaminen Himokseen oli osana alueen muuntautumista ympärivuotiseksi sekä oleellinen osa kulttuurin ja matkailun yhteistyön vahvistamista. Produktion tuottaminen oli paikkakuntalaisten ja yhteistyön voimannäyte. Orkesteri, kuorot, esiintyjät valittiin paikkakunnan ja Keski-Suomen maakunnan osaajista ammattilaulajien lisäksi. Musiikin esitti Jyväskylän Sinfoniaorkesteri. Oopperakuoro oli koottu paikallisista kuoroista. Tuotannon katsojamäärät saavutettiin, sillä oopperaa kävi seuraamassa noin 4200 henkilöä. Produktioon osallistui lähes 100 paikallista laulun ja musiikin harrastajaa. Kesäteatterin puitteet koettiin myös toimiviksi. Haasteellisuutta lisäsi kesän sateinen sää, joka vaikeutti merkittävästi äänentoistoa ja hankaloitti puvustajien työtä. Ooppera onnistui tuotantoon osallistujien ja liiton mielestä Keski-Suomen Konservatorion säätiö: AIKAMME MUSIIKKIJUHLA PERIFERIA, myönnetty euroa, yhteyshenkilö Hannu Korhonen Keski-Suomen konservatorion säätiö totetutti Jyväskylässä laajan ja uuden konserttisarjan teemalla periféria. Tapahtuman toteutumisesta vastasivat Jyväskylä Sinfonia, Luovan säveltaiteen edistämissäätiö LUSES, Jyväskylä Big Band, Valtion säveltaidetoimikunta, JAMKin

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 25.2.2016 1 LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KÄRKIHANKE: LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Lapin aluehallintovirasto 25.2.2016 2 o OKM toimeenpanee Sipilän

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto

Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Vesi ja yhdyskuntien kehitys-seminaari, 17.2.2012, Tampere Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto TkT Riina Liikanen 17.2.2012 1 Esiintyjän nimi Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto Perustettu v. 2003

Lisätiedot

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 18.9.2015 1 PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN VALTIONAVUSTUS VUONNA 2015 LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO 2 Lasten ja nuorten liikunnan kehittämisavustus Valtio tukee lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009)

Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009) ja asetus (1766/2009) HAKUTIEDOTE 45/2010 4.5.2010 Asia HAKUTIEDOTE 2010 Yleissivistävä koulutus Oppilaanohjauksen kehittäminen Taustaa Valtionavustuslaki (688/2001) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki (1705/2009)

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2016 Tilaisuus välityömarkkinatoimijoille Pohjois-Pohjanmaalla 15.12.2015 Palveluesimies Virpi Niemi 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus

Lisätiedot

Oheismateriaali Kult

Oheismateriaali Kult KANGASALAN KUNTA Avustustoiminnan yleiset periaatteet 1. Johdanto Tähän Kangasalan kunnan avustustoiminnan yleiset periaatteetasiakirjaan on koottu Kangasalan kunnan avustusten myöntämiseen liittyviä ohjeita,

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille

Näitä avustuksia myönnetään kylä- tai asukasyhdistyksille ja muille yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tekeville yhdistyksille 10.11.2015 1 Karstulan kunnanvaltuusto varaa vuotuiseen talousarvioon määrärahan harkinnanvaraisia avustuksia varten, joilla tuetaan ja luodaan edellytyksiä paikalliselle kansalais-, liikunta-, nuoriso-,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus Kymenlaakson liitto täyttää Saapumispvm Hakemusnumero Valmistelija Diaari-/muu tunnus 1. HANKE Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ

NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginhallituksen toimiala NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Nastolan aluejohtokunta 23.02.2016 12 1 NASTOLAN ALUEJOHTOKUNNAN AVUSTUSSÄÄNTÖ Sisällysluettelo Sivu 1. Avustuksen saajat... 2 2. Avustuksen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman 007-013 toteutuminen Ohjausryhmä ja hankkeiden yhteistapaaminen Helsinki 1.9.009 Kirsi Kaunisharju Kehittämisohjelman strateginen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Opiskelijahuoltolain toimeenpano tuki Uudistettujen valintaperusteiden käyttöönoton tuki Opetusneuvos

Lisätiedot

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen

Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus Hannu Koponen & Raija Partanen Keski-Suomi ja kansainvälinen hankerahoitus 8.9.2016 Hannu Koponen & Raija Partanen 1 KESKI-SUOMEN KANNALTA TÄRKEIMMÄT RAHOITUSOHJELMAT Itämeri-ohjelma (Interreg Baltic Sea Programme) Pohjoinen periferia

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus

Green Net Finland ry. Toimintasuunnitelma Green Net Finland ry, Elannontie 3, VANTAA Y-tunnus Green Net Finland ry Toimintasuunnitelma 2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Green Net Finlandin missio... 3 3 Green Net Finlandin visio 2020... 3 4 Green Net Finlandin toimintaympäristö... 3 5 Green Net Finlandin

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 - jälkiarviointi Henrik Helenius, liikennesuunnittelija / KUUMA-seutu KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Jälkiarvioinnin toteutus MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 -yhteisvalmistelua

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke

Musiikki elämään. Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke musiikki elämään Musiikki elämään Osallistavan konserttitoiminnan ja yleisöyhteistyön alueellinen kehittämishanke 2011 2013 Musiikki elämään Voidaanko taide-elämystä syventää taidepedagogiikan keinoin?

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Ylitalo Arto Kuntayhtymän johtaja

Ylitalo Arto Kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Muu, mikä? Mikä? * Laatustrategian

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä yritysten välinen yhteistyö

Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä yritysten välinen yhteistyö Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen sekä yritysten välinen yhteistyö Maaliskuu 2016 Kimmo Koskinen kimmo.koskinen@oph.fi Oppimisympäristöjen kehittäminen - yleistavoitteita Kehittää ja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET 2017-2018 Taide- ja kulttuuriavustukset Kehittämisavustukset Taide- ja kulttuuripalkinnot Helsingin kulttuuripalkinto Helsingin

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke

LIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, messut ja muut tapahtumat 6. Tiedotus 7. Muu toiminta

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Raili Haaki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot