Helsingin katupuurivit vuosina

Transkriptio

1 Helsingin katupuurivit vuosina puurivien ja kujanteiden uudistaminen ja täydennysistuttaminen Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2013:2

2

3 Minna Terho Helsingin katupuurivit vuosina puurivien ja kujanteiden uudistaminen ja täydennysistuttaminen Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2013:2

4 Julkaisija Helsingin kaupungin rakennusvirasto Kirjoittaja Minna Terho Taitto Olli Turunen Tovia Design Oy Kuvat Minna Terho, ellei toisin mainita Paino Kopio Niini Oy, Helsinki 2013 Painosmäärä 150 kpl ISBN (painettu versio), (verkkoversio) ISSN

5 Sisällys Lukijalle Tiivistelmä Johdanto ja työn tavoite Materiaali ja menetelmät Aineiston rajaus Raportissa käytetyt käsitteet Maastotyöt Uudistamis- ja täydennysistutustarpeen määrittäminen Tulokset Aineiston yleiskuvaus Toimenpidetarpeen arviointi Tulosten tarkastelu Helsingin puurivien tila vuosina Tulosten vertailu edellisen katupuuraportin (1994) tuloksiin Uusien puurivien perustaminen Taimilaatu ja lajistovaatimukset Kasvuympäristön haasteita Täydennysistuttaminen ja puurivien yhtenäisyydestä huolehtiminen Uudistamisen kriteerejä Puurivien omaisuudenhallinta tietojen kerääminen ja rekisteröinti Yhteenveto ja toimenpiteet...34 Ohjeita ja ohjeistuksia...37 Raportit, joihin tekstissä viitataan...37 Liitetaulukot Liite 1 Aakkosellinen kohdetaulukko / M. Terho...39 Liite 2 Alueellinen toimenpidetaulukko / M. Terho...57 Liite 3 Kohteisiin liittyvät huomautukset / M. Terho...73 Sammanfattning...89 Kuvailulehti...90

6 Lukijalle Katupuurivien ja kujanteiden arvo tunnustetaan monella tapaa tärkeäksi osaksi Helsingin kaupunkikuvaa. Se näkyy mm. työssä, jota säännöllisesti tehdään puurivien kunnon selvittämiseksi. Nyt käsillä oleva raportti on jo kolmas puurivien uudistamisen ja täydennysistuttamisen tarvetta selvittävä inventointityö. Ensimmäinen raportti valmistui vuonna 1984 ja toinen kymmenen vuotta myöhemmin vuonna Kaikissa kolmessa työssä ensisijaisena tarkoituksena on ollut helpottaa puurivien hoidossa ja uudistamisessa tarvittavaa pitkäjänteistä työtä taimitarpeen ja resurssien arvioimiseksi. Tämän raportin maastotyöt aloitettiin keväällä Maastotöitä suunnitellessani huomasin pian, että työmenetelmissä olisi paljon kehittämisen tarvetta eri vuosina tehtyjen töiden toistettavuuden ja tulosten vertailukelpoisuuden kannalta. Helsingin kokoisen kaupungin puurivien ja kujanteiden inventointi on valtava työ, ja jos sama työ tehdään kymmenen vuoden välein, tulisi myös työmenetelmiä tehostaa ja parantaa. Puurivien hoitoon liittyvien toimenpidesuositusten ohella olenkin tässä työssä pyrkinyt pitämään mielessä myös mahdollisen seuraavan kerran työn tekijän/tekijät, ja kirjaamaan ylös asioita, joita itse olisin kaivannut maastotöitä suunnitellessani. Tämä koskee aivan erityisesti puurivikokonaisuuksien tarkempaa kuvaamista kuin vain kadun nimen ja puulajin perusteella. Raportin rakenne noudattaa tutkimusraportoinnista tuttua tyyliä, missä johdanto, työmenetelmien kuvaus, tulokset ja tulosten tarkastelu on erotettu omiksi kokonaisuuksikseen. Lukija voi itse valita, missä järjestyksessä raportin sisältöön tutustuu. Tiivistelmästä ja yhteenvedosta löytyvät puurivien uudistamisen ja täydennysistuttamisen kannalta keskeisimmät tulokset ja toimenpidesuositukset. Työn käynnisti vuonna 2010 Juha Raisio. Raportin loppuunsaattaminen on ollut iso urakka, jota ovat helpottaneet monet eri henkilöt työn eri vaiheissa. Kiitän kaikkia työhön osallistuneita, erityisesti Satu Tegeliä ja Tuuli Ylikotilaa, jotka paransivat raportin luettavuutta merkittävästi. Helsingissä joulukuussa 2012 Minna Terho 4 Helsingin katupuurivit vuosina

7 1 Tiivistelmä Helsingissä on satoja katupuurivejä ja kujanteita. Ne vaikuttavat Helsingin kaupunkikuvaan ja ovat tärkeä osa kaupunkipuuomaisuutta. Erityisen arvokkaita ovat vanhat puukujanteet, jotka ovat osa meidän kulttuurihistoriaamme ja luonnon monimuotoisuuden aarreaittoja. Tämän arvokkaan puuomaisuuden hallinnointi vaatii tietoa sekä puurivien määrästä että niiden kunnosta. Nyt tehdyn selvityksen tarkoituksena on helpottaa Helsingin katupuurivien ja kujanteiden hoidon suunnittelua ja uudistamistarpeen ennakointia rakennusvirastossa. Raportissa annetaan puurivien uudistamisen ja täydennysistuttamisen toimenpidesuosituksia. Työssä on arvioitu yhteensä 810 puurivikokonaisuuden tämänhetkinen tila puuttuvien puiden, ikärakenteen yhtenäisyyden ja puiden elinvoimaisuuden näkökulmasta. Aineisto keskittyy ensisijaisesti katupuuriveihin, mutta mukana on myös joitakin keskeisiä puistokujanteita. Koko puuriviä koskevaa kerralla tehtävää uudistamista ehdotetaan yhteensä 36 puurivikokonaisuudelle. Täydennysistutuksia suositellaan ensisijaisesti tehtäväksi nuoriin ja varttuviin puuriveihin. Raportti sisältää luettelon täydennysistutettavaksi ehdotetuista puurivikokonaisuuksista, joita on yhteensä 157 kpl. Selvityksen perusteella laskettu lähitulevaisuuden (10 15 vuotta) taimitarve on uudistamisen ja täydennysistuttamisen osalta yli puuta. Aineistossa oli lisäksi paljon kohteita, jotka tarvitsevat lisäarviointia. Näiden kohteiden osuus oli 33 % kohteiden kokonaismäärästä. Helsingissä on paljon varttuvassa ikävaiheessa olevia kasvuhäiriöisiä puurivejä. Syy kehityshäiriöihin on useimmiten huonossa kasvualustassa. Monessa kohteessa onkin tarpeen arvioida mm. sitä, riittääkö kasvuolosuhteiden parantaminen vai joudutaanko kohde uudistamaan kokonaan. Toimenpidesuositusten lisäksi tulosten tarkastelussa käydään laajemmin läpi puuomaisuuden hallintaan liittyviä asioita, erityisesti puurivien hoidon näkökulmasta tarkasteltuna. Tulosten tarkastelussa pohditaan kokonaisen puurivin uudistamisen haasteellisuutta ja siihen liittyviä erilaisia näkökulmia. Työssä nostetaan esille myös puurivien hoitoon liittyviä epäkohtia. Näitä ovat mm. katupuiden riittämättömät tilavaraukset, kaivutyöt puiden juuristoalueilla, puulajiston yksipuolisuus, taimilaatu sekä puutietojen rekisteröinti ja tietojen päivitys. Lisäksi kiinnitetään huomiota puurivien kaupunkikuvallisen arvon säilyttämiseen. Puuttuvien puiden muodostuma ns. täydennysistutusvelka on viime vuosina kasvanut. Tämä kehitys tulisi pysäyttää ja tyhjät puun paikat täydentää uusilla puilla, jotta rivikokonaisuudet kehittyvät yhtenäisiksi. Raportin yhteenveto-osioon on myös koottu suunnitelma tarvittavista jatkotöistä. Lyhyellä tähtäimellä näistä keskeisimpiä ovat puurivien uudistamisohjelman laatiminen ja täydennysistutusten ohjeistaminen. Selvityksen tuloksia hyödynnetään myös valmisteilla olevan kaupunkipuiden strategisen linjauksen laatimisessa. Vuonna 2011 aloitettua linjaustyötä on tehty rinnakkain tämän raportin työstämisen kanssa. Raportissa työstetyt jatkotyöt tullaan kirjaamaan myös kaupunkipuiden strategisen linjauksen jatkotöiksi. Raportin tulokset on tarkoitettu koko rakennusviraston käyttöön. Kaupunkipuiden strategisen linjauksen ohella, laajaa koko Helsingin kattavaa puurivi-inventointia voidaan hyödyntää lähtötietona monissa muissakin eri aihepiirien yksityiskohtaisemmissa suunnitelmissa. Raportin liitteenä ovat taulukot maastoinventoinnin tuloksista. Helsingin katupuurivit vuosina

8 2 Johdanto ja työn tavoite Puurivit ja kujanteet muodostavat tärkeän kaupunkikuvallisen elementin, ja niillä on pitkät perinteet kaupunkiympäristön suunnittelussa. Ne ovat tärkeä osa kulttuurihistoriaamme. Suomeen ensimmäiset puistokadut on perustettu jo 1700-luvulla, jolloin niillä pyrittiin esteettisyyden lisäksi myös lisäämään kaupunkien paloturvallisuutta. Nykyään kaupunkipuille voidaan nimetä monta muutakin tärkeää tehtävää. Ekosysteemipalveluiksi kutsutaan luonnon ihmiselle tuottamia aineettomia ja aineellisia hyötyjä. Puiden osalta niitä voidaan luetella lukuisia. Puut vaikututtavat myönteisesti kaupunkien ilmanlaatuun, hiilidioksidipitoisuuteen, vesitalouteen ja luonnon monimuotoisuuteen. Ne sitovat pölyä ja ilman epäpuhtauksia, torjuvat melua ja tarjoavat elinympäristöjä muille lajeille kuten linnuille. Lisäksi puut parantavat kaupunkiympäristön viihtyisyyttä, joka vaikuttaa niin asukkaiden terveyteen kuin tonttien ja kiinteistöjen arvoon. Vanhojen puiden muodostama aukoton ja tasaikäinen puurivi tai kujanne keskellä kaupunkia ei ole itsestäänselvyys, vaan tällaisen kokonaisuuden saavuttamiseksi monen, varsinkin tilankäytön hallintaan liittyvän asian on täytynyt onnistua useiden vuosikymmenten, jopa vuosisatojen ajan. Ei siis ole ihme, että vanhojen puiden muodostamat ehjät rivikokonaisuudet löytyvät kaupungeissa lähinnä puistoista. Kaduilla liikenne, rakentaminen, talvikunnossapito ja kaivutyöt verottavat väistämättä puiden hyvinvointia. Puita joudutaan poistamaan ja muodostuneita aukkoja täydentämään. Puurivien hoito edellyttää sekä yksilöiden että kokonaisuuden huomioon ottamista. Yksilötasolla kyse on puun hyvinvoinnin, rakenteen ja ympäristön turvalli- 6 Helsingin katupuurivit vuosina

9 Yhtenäinen ja ehjä katupuukujanne Koskelantiellä (vas.) ja uudistamista odottava katupuurivi Munkkiniemenrannassa (oik.). suuden huolehtimisesta. Rivikokonaisuuden hoidossa puolestaan pyritään aukottomaan ja mahdollisimman tasaikäisen kokonaisuuden kehittymiseen. Onnistuakseen tämä vaatii huolellista suunnittelua ja puiden huomioimista kaikissa niiden kasvuympäristöön kohdistuvissa toimenpiteissä. Kujanteiden kaupunkikuvallinen ja visuaalinen arvo on niiden yhtenäisyydessä. Puuriviin syntyneiden aukkojen täydentäminen ei riko kokonaisuuden yhtenäisyyttä, jos puurivin puut ovat nuoria tai varttuvia. Mitä vanhempia puut ovat, sen ongelmallisempaa täydennysistuttaminen on. Suuri ikä- ja kokoero alkuperäisten ja uusien istutettujen puiden välillä rikkoo yhtenäisyyttä, eivätkä istutetut taimet yleensä menesty vanhojen puiden varjossa. Aukkoisuus ja epäonnistuneiden täydennysistutusten lisäämä epäyhtenäisyys johtavat lopulta puurivin uudistamiseen ennenaikaisesti. Puurivin uudistamisessa on käytännössä kaksi vaihtoehtoa: joko vaiheittain tai kerralla kokonaan. Molemmissa vaihtoehdoissa on sekä hyviä että huonoja puolia (Taulukko 1). Mitä vanhemmat puut ja mitä keskeisemmällä paikalla kohde on, sen haastavammasta toimenpiteestä on kysymys. Maisemallisesti kyse on suuresta muutoksesta. Vanhojen puiden kaataminen herättää paljon tunteita ja julkista keskustelua. Kyse on myös luontoarvoista, sillä nuoriin puihin verrattuna vanhojen puiden monimuotoisuus on moninkertainen, eikä niiden muille eliöille tarjoamaa elinympäristöä voida pitkään aikaan korvata. Toisaalta yhdellä kertaa tehty uudistaminen tarjoaa nuorille taimille paremmat kehitysnäkymät. Kasvualustan kunnostaminen voidaan hoitaa kerralla kuntoon, eikä joukkoon jätettyjen vanhojen puiden myöhemmin tapahtuvasta poistamisesta aiheudu riskiä uusille puille. Kokonaisen puurivin uudistaminen on pitkä prosessi, jossa on erilaisia vaiheita. Uudistamisen ennakointi alkaa jo vanhojen puiden kuntoarvioinneista, joilla pyritään ensisijaisesti ennaltaehkäisemään huonokuntoisten puiden aiheuttamia vahinkoja. Samasta kohteesta toistuvasti tehdyt arvioinnit antavat arvokasta tietoa rivikokonaisuuden yhtenäisyyden kehittymisestä. Nämä tiedot auttavat uudistamisen ajankohdan suunnittelussa. Kuntoarviointien seurantatiedot ohjaavat myös taimihankinnan ajoittamista. Taimitarve on kartoitettava Helsingin katupuurivit vuosina

10 Vaiheittain tehty uudistaminen (= puita poistetaan sitä mukaa kun niiden kunto heikkenee ja syntyneet aukkokohdat täydennetään uusilla puilla) Edut Hyväkuntoiset vanhat puut voidaan säilyttää mahdollisimman pitkään. Vanhoista puista riippuvaisten eliölajien, kuten hyönteisten ja sienten, elinympäristöt voidaan säilyttää. Kaupunkikuvallinen muutos on vaiheittainen. Uudistamistyöt ovat pistemäisiä, eivätkä vaadi mittavia liikenne- tms. järjestelyitä. Puurivin geneettinen monimuotoisuus lisääntyy, kun täydennettyjen puiden alkuperä vaihtuu. Tämä on eduksi esim. taudinkestävyydelle. Yhdellä kerralla tehty uudistaminen (= kaikki puut kaadetaan ja rivikokonaisuus istutetaan uudelleen) Edut Uusittavasta puurivistä tai kujanteesta kehittyy yhtenäinen, mikä vaikuttaa kaupunkikuvaan. Puiden hankinta voidaan tehdä yhdellä kertaa ja varmistaa taimien yhtenäinen alkuperä, taimikoko ja taimilaatu. Puiden kasvuedellytyksistä voidaan huolehtia tasapuolisesti koko kokonaisuus huomioiden (kasvualusta, valo). Puiden istuttamisessa voidaan huomioida ympäristön muuttuneet rakenteet esim. liikennejärjestelyt ja maanalaiset rakenteet. Uudistaminen voidaan yhdistää muihin peruskunnostustöihin ja työmaasta koituva haitta ympäristölle on kertaluontoinen. Tulevat puuhoitotoimenpiteet ovat yhtenäiset, kun puut ovat samanikäisiä. Haitat Täydennysistutusten onnistuminen on haasteellista vanhojen ja suurikokoisten puiden väleihin. Puiden kaatamiset ja uusien istuttamiset voivat vahingoittaa jätettäviä vanhempia puita ja etenkin niiden juuristoja. Saman puurivin puunhoidon toimenpiteet vaihtelevat, kun samassa puurivissä on eri-ikäisiä puita. Puurivi kehittyy epäyhtenäisenä, mikä vaikuttaa kaupunkikuvaan. Täydennettävien puiden hankintaa ei voida keskittää, jolloin puiden alkuperä, taimikoko ja taimilaatu, jopa laji tai lajike, voivat vaihdella. Haitat Hyväkuntoisiakin vanhoja puita joudutaan poistamaan. Luonnon monimuotoisuus heikkenee. Vanhojen puiden tarjoamat ekosysteemipalvelut häviävät tilapäisesti, kun puiden muodostama viherverkoston osa poistetaan. Tämä on merkittävää erityisesti pitkien puurivien ja kujanteiden uudistamisessa. Kaupunkikuvallinen muutos on suuri ja asukkaiden reagointi on usein voimakasta. Uudistamisen aikainen työmaa ja siitä aiheutuva häiriö ovat mittavat. Uudistamistoimenpiteitä joudutaan tekemään monta eri kertaa, jolloin työmaa-aika moninkertaistuu, eikä kohde välttämättä näytä koskaan valmiilta. Taulukko 1. Erilaisten uudistamistapojen vertailua. 8 Helsingin katupuurivit vuosina

11 hyvissä ajoin, jopa vuotta ennen uudistamisen ajankohtaa, koska puurivien uudistamiseen vaadittavia suuria taimieriä ei välttämättä ole taimistoilla saatavina ilman erillistä kasvatussopimusta. Puuriveissä tulee käyttää alkuperältään yhtenäistä, katupuiksi kasvatettua taimimateriaalia. Tarvittavat puuntaimet ovat kookkaita, rinnanympärysmitaltaan vähintään cm. Kaupunkikuvallisesti merkittävissä kohteissa käytetään rinnanympärysmitaltaan jopa 35 cm taimia. Päätöksenteko puurivin uudistamisesta ei ole helppoa, ja päätös on aina perusteltava hyvin. Yhdellä kerralla tehty uudistaminen johtuu yleensä joko puurivin puiden ja rivikokonaisuuden huonosta kunnosta. Tämän lisäksi puiden kasvuympäristössä tapahtuvat rakennus- ja peruskunnostustyöt voivat ohjata puurivien uudistamisen aikataulutusta, jos muutosten arvioidaan vahingoittavan merkittävästi olemassa olevia puita. Mitä paremmat lähtötiedot puista on olemassa, sen helpompaa päätöksenteko on. Täydennysistuttamisen haasteita, rivin yhtenäisyys kärsii puiden suuren kokoeron vuoksi (vas. Kaisaniemenranta) ja istutetut puut joutuvat vanhempien puiden varjostamiksi (oik. Munkkiniemen puistotie). Tämän selvityksen tarkoituksena on saada käsitys Helsingin katupuurivien ja kujanteiden kunnon kokonaiskuvasta omaisuudenhallinnan tarpeisiin. Työn tavoitteena on arvioida uudistamis- ja täydennysistutustarpeita katupuurivien hoidon suunnittelun ja ennakoinnin helpottamiseksi. Selvityksen lähtökohtana on puiden ja puurivien kunto. Raportin tulokset ovat ohjeellisia ja ne on tarkoitettu lähtötiedoksi yksityiskohtaisemmille suunnitelmille. Tuloksia hyödynnetään myös jo käynnissä olevan kaupunkipuiden strategisen linjauksen tekemisessä (vuonna 2012 työnimenä kaupunkipuustrategia). Helsingin katupuurivit vuosina

12 Puurivin uudistaminen voidaan tehdä vaiheittain kuten Hietaniemenkadulla (ylh.) tai kerralla kokonaan kuten Isolla puistotiellä (alh.). 10 Helsingin katupuurivit vuosina

13 3 Materiaali ja menetelmät 3.1 Aineiston rajaus Aineiston rajaamisen tietolähteenä oli rakennusviraston puurekisteri. Puurekisteriin on tallennettu yhteensä n kaupunkipuun tiedot. Katupuut on rekisteröity kattavammin kuin puistopuut. Rekisterissä on katupuita noin kpl ja puistopuita noin kpl. Arviointiin otettiin mukaan kaikki rekisterissä olevat katupuurivit, joissa puita on vähintään viisi kappaletta. Näiden lisäksi maastotöiden aikana löytyi katupuurivejä, joiden tietoja ei ole vielä viety puurekisteriin. Myös nämä kohteet analysoitiin, mutta työn laajuuden vuoksi puuttuvien tietojen päivittämistä puurekisteriin ei tehty tämän työn aikana. Aineistossa on myös mukana noin 40 puuriviä tai kujannetta, jotka asemakaavan mukaan kasvavat puistossa. Tähän ryhmään kuuluu keskeisten puistojen ja kartanopihojen kujanteita. Selvyyden vuoksi katu- ja puistokohteita ei ole tuloksissa eritelty, vaan aineistoa esitellään yhtenä kokonaisuutena. 3.2 Raportissa käytetyt käsitteet Uudistamisella tarkoitetaan tässä työssä investointia vaativaa, kokonaisen puurivi- ja kujannekokonaisuuden kaikkien puiden vaihtamista koskevaa toimenpidettä, johon tarvitaan toteutussuunnitelma. Uudistaminen voidaan toteuttaa kertaluontoisena, jolloin kaikki puut vaihdetaan yhdellä kerralla, tai se voidaan tehdä vaiheittain esimerkiksi rivi tai kortteli kerrallaan. Uudistamisen tavoitteena on palauttaa kaupunkikuvallisesti yhtenäinen puurivikokonaisuus. Toimenpiteeseen liittyy oleellisesti kasvualustan kunnostaminen. Täydennysistuttamisella (= paikkausistutus tai korvausistutus) tarkoitetaan tässä työssä puurivissä olevien aukkokohtien paikkaamista suurikokoisilla taimilla. Täydennysistuttaminen on ensisijaisesti nuorissa ja varttuvissa puuriveissä tehtävä toimenpide, jolla pyritään turvaamaan kohteen yhtenäinen kasvu ja kehittyminen. Täydennysistutuksen ohjeistamisessa keskeisiä tekijöitä on suunnitella täydennettävien taimien kokoluokka ja arvioida toimenpiteen tarkoituksenmukaisuus kohteissa, joissa ikä- ja kokoero alkuperäisten ja täydennettävien puiden välillä on suuri. Raportin muut keskeiset muuttujat määritelmineen on koottu taulukkoon 2. Raporttia lukiessa ja sen tuloksia yleistettäessä ja viitattaessa tulee muistaa, että aineiston tulokset eivät ole suoraan verrattavissa puurekisterin ilmoittaman katupuuaineiston avulla laskettuihin kokonaismääriin, koska tässä selvityksessä on keskitytty nimenomaan puurivi- tai kujannekokonaisuuksiin kuuluviin katupuihin (puurekisterin katupuumäärät selvityksen katupuumäärät). 3.3 Maastotyöt Maastoarvioinnit tehtiin vuosina 2010 ja 2011, touko- ja lokakuun välisenä aikana. Maastossa kukin puurivi arvioitiin silmävaraisesti kävelemällä kohde päästä päähän. Aineiston arvioi Minna Terho. Maastotietoja verrattiin puurekisterin tietoihin. Poikkeavat tiedot puuttuvista ja täydennetyistä puista kirjattiin ylös. Lisäksi arvioitiin silmämääräisesti puiden kunto, kiinnittäen erityistä huomiota kasvuhäiriöisiin ja rakennevikaisiin, sekä elinvoimaltaan selvästi heikentyneisiin ja kuoleviin puihin. Puiden kunto arvioitiin vain latvusto-oireiden perusteella, eikä siihen sisältänyt yksittäisten puiden yksityiskohtaista kuntokartoitusta. Kaikki kohteet valokuvattiin. Aineiston käsittelyyn liittyi oleellisesti puiden muodostamien kokonaisuuksien määritteleminen, joka tehtiin maastoarvioinnin perusteella. Kokonaisuuksille määritettiin myös istutustyyppi rivien määrän (esim. 2-rivinen) tai muun tilankäyttöön liittyvän asetelman tai ryhmittelyn perusteella (kehystävä, ryhmä, vaihteleva tai vapaamuotoinen). Liitetaulukoissa kokonaisuuksien nimeämisessä käytetään kadunnimeä ja juoksevaa numerointia. Helsingin katupuurivit vuosina

14 Muuttuja Kokonaisuus / Kohde Istutustyyppi Vallitseva ikäluokka Nuoret puut Varttuvat puut Täysikasvuiset puut Vanhat puut Istutuspaikat / Puun paikat Aukko Aukkoisuus % Täydennys % Määritelmä 5 n (kpl) puun suunnitelmallinen istutuskokonaisuus. Nimeämisessä on käytetty kadun/puiston nimiä ja juoksevaa numerointia. Monet raportin tuloksista on ilmoitettu puurivikokonaisuuksina, ei puuyksilöittäin. Muuttujista mm. ikäluokka, pääpuulaji, toimenpidearvio on arvioitu tällä tarkkuudella. Kuvaus puiden istutusasetelmasta tai ryhmittelystä (esimerkiksi yksirivinen, kaksirivinen jne.) Se ikäluokka, mihin suurin osa kohteen puista kuuluu. Ikäluokat: 1=nuoret, 2=varttuvat, 3=täysikasvuiset, 4=vanhat Vastaistutetut puut, tai puut joiden istutuksesta on kulunut 1-5 vuotta. Rakenneleikkausvaiheessa olevat puut, jolloin puun latvuksen muodon kehittymistä seurataan aktiivisesti. Rakenneleikkauksilla huolehditaan siitä, että puille kehittyy selkeä ja kestävä latvusrakenne. Kaupunkipuun elinkaaren tavoitteellinen ikävaihe, ns. toiminnallinen vaihe, jolloin hoitotoimenpiteiden määrä on vähäinen. Katupuilla rakenneleikkaukset on tehty ja minimivaatimukset oksattomalle runkokorkeudelle on saavutettu. Puut, joilla ikänsä puolesta on riski sellaisiin rakenteellisiin heikkouksiin, kuten vauriot ja laho, joista voi koitua vahinkoa ympäristölle. Silmävaraisen arvioinnin lisäksi tällaisille puille tehdään tarvittaessa yksityiskohtainen kuntoselvitys. Kohteen / kokonaisuuden oletettu maksimipuumäärä, jota käytetään tuloksissa systemaattisesti kun puhutaan kokonaispuumääristä. Puuttuva puu Puuttuvien puiden suhteellinen osuus kaikista puun paikoista eli Aukkojen määrä / Istutuspaikat * 100 Täydennettyjen puiden suhteellinen osuus kaikista puun paikoista eli Täydennettyjen puiden määrä / Istutuspaikat * 100 Taulukko 2. Aineiston käsittelyssä ja tulosten raportoinnissa käytettyjä käsitteitä määritelmineen. Puut muodostavat kaupunkikuvassa erilaisia suunnitelmallisia kokonaisuuksia vaihdellen esimerkiksi yksirivisistä monirivisiin kokonaisuuksiin. Rivien määrän vaihtelun lisäksi puiden istutusväliä rytmitetään eri tavoin. Näillä tiedoilla on merkitystä puiden muodostamien kokonaisuuksien hoidon hahmottamisessa. Mannerheimintietä ei esimerkiksi voi ajatella vain yhtenä kokonaisuutena. Siellä on useita eri rivi- tai kujannekokonaisuuksia, joissa puulaji, ikäluokka, puiden kunto ja niiden myötä toimenpidesuositukset vaihtelevat. Puurivikokonaisuuksia ei ole rakennusvirastossa aiemmin tässä tarkoituksessa yhtenäisesti sovituilla periaatteilla määritelty ja nimetty, eikä niitä löydy puurekisteristä kokonaisuuksina. Puurekisterissä puut on luokiteltu asemakaavan (katu/puisto), suurpiirin sekä kadun tai puiston nimen mukaan. 3.4 Uudistamis- ja täydennysistutustarpeen määrittäminen Puurivien ja kujanteiden toimenpidetarpeen arviointi perustui taulukossa 3 esitettyyn aineiston ryhmittelyyn. Maastoarviointiin perustuvassa ryhmittelyssä painotettiin aukkoisuuden, ikärakenteen ja puiden elinvoimaisuuden vaikutusta puurivien yhtenäisyyteen ja yleisil- 12 Helsingin katupuurivit vuosina

15 Toimenpideryhmä Selite Ryhmän tunnus Ei toimenpiteitä Ei ehdotettuja toimenpiteitä Uudistaminen Uudistaminen ja täydennysistutus ei ajankohtainen Ryhmä 0 Ensisijaisesti uudistettavat Uudistaminen tarpeellista Ryhmä 1 Toissijaisesti uudistettavat Uudistaminen suositeltavaa Ryhmä 2 Uudistamissuunnitelman laatiminen Täydennysistuttaminen Kaupunkikuvallisesti merkittäviä kohteita, joissa a) uudistaminen on tulossa ajankohtaiseksi lähitulevaisuudessa b) uudistamisen periaatteet on syytä miettiä etukäteen (mm. arvoympäristöiksi kirjatut kohteet). Ryhmä 3 Täydennysistutus Aukkokohtien täydennystarve Ryhmä 4 Puiden poistaminen ja täydennysistutus Ennen aukkojen täydennystä arvioitava niin rakenteellisesti kuin elinvoimaltaan huonokuntoisten puiden poistamisen tarve, ja sen jälkeen täydennettävä kaikki aukot yhdellä kertaa. Ryhmä 5 Lisäarviointi tarpeellinen Toimenpidearvio Kohteet, joiden toimenpidetarve ei ole selkeä. Tähän ryhmään kuuluu sekalainen joukko kohteita, joissa mm. kokonaisuuden tavoitetila (puumäärä) ei ole selkeä, puiden rakenne ja kasvu viittaa kasvuolosuhdeongelmiin yms. Nämä kohteet vaativat lisäarviointia. Ryhmä 6 Taulukko 3. Työssä käytetyt puurivi- ja kujannekokonaisuuksien toimenpideryhmät ja niiden määritelmät. meeseen. Seuraavat muuttujat pyrittiin laskemaan mahdollisimman tarkasti: n Puun paikkojen kokonaismäärä vuosina n Puuttuvat puut vuosina n Täydennettyjen puiden määrä vuosina Puurivi- ja kujannekokonaisuuden toimenpidesuositus perustui inventoijan subjektiiviseen arvioon, jossa huomioitiin: n Kohteen rakenne l. puuttuvien puiden määrä (aukkoisuus) ja ikärakenne (jo tehdyt täydennysistutukset). n Silmämääräinen kokonaisarvio puiden kehityskelpoisuudesta (latvuston rakenne ja kunto). Helsingin katupuurivit vuosina

16 4 Tulokset 4.1 Aineiston yleiskuvaus Tässä työssä arvioitiin yhteensä 810 puurivi- tai kujannekokonaisuutta, joissa oli yhteensä puiden istutuspaikkaa (mukana myös aukkopaikat). Tämä on noin 10 % Helsingin rakennetun ympäristön arvioidusta kokonaispuumäärästä. Aakkosellinen luettelo kokonaisuuksista ja niiden perustiedoista on esitetty liitteessä 1. Istutustyyppi Istutustyypeistä yleisimpinä olivat yksi- tai kaksiriviset kokonaisuudet, joissa puiden istutusväli on tasainen (Taulukko 4). Aineistossa on myös kohteita, joissa yksi- ja moniriviset osuudet vaihtelevat kokonaisuuden eri osissa (ryhmä vaihteleva). Joissakin paikoin puut on istutettu rivimäisesti, mutta istutuksen linjaus ei ole tarkka ja puiden istutusvälit vaihtelevat (ryhmä vapaamuotoinen). Tällaisia kohteita on yleensä liikenteen pääväylien viherkaistoilla tai radan varressa. Puurivien ja kujanteiden lisäksi aineistoon hyväksyttiin myös puuryhmät sekä toreja ja aukioita kehystäviä puurivejä, koska täydennysistuttamisen ja uudistamisen näkökulmasta näitä kokonaisuuksia koskevat samat haasteet kuin kujanteitakin. Ikäjakauma Ikäjakauman painopiste on varttuvassa vaiheessa olevissa puuriveissä ja kujanteissa. Nuorten ja varttuvien puiden osuus on kaikista kohteista yli 70 %. Vanhojen puurivien osuus on vain 7 %. Alueellista vaihtelua on jonkin verran (Kuva 1). Vanhoja puurivejä löytyy vähemmän itäisestä ja koillisesta suurpiiristä. Tähän vaikuttaa mm. se, että rakentaminen on niissä nuorempaa kuin kantakaupungin alueella. Istutustyyppi Kokonaisuuksia (kpl) Istutuspaikkoja (kpl) 1-rivinen, istutusväli tasainen rivinen, muut rivinen, istutusväli tasainen rivinen, muut rivinen, istutusväli tasainen rivinen, muut rivinen, istutusväli tasainen Vaihteleva* Kehystävä Ryhmä Vapaamuotoinen** Yhteensä *) Yksi- ja moniriviset osuudet vaihtelevat kokonaisuuden eri osissa **) Puut istutettu rivimäisesti, mutta eivät ole täsmällisesti linjassa ja istutusväli vaihtelee Taulukko 4. Puurivien erilaisten istutustyyppien osuuksia selvityksen aineistossa. 14 Helsingin katupuurivit vuosina

17 Esimerkkejä erilaisista istutustyypeistä. 1-rivinen, tasainen istutusväli (Sointutie, Malmi). 3-rivinen, tasainen istutusväli (Radiokatu, Pasila). 1-rivinen, muu = puut rivimäisesti, rytmitetty ryhmiin, istutusväli vaihtelee jaksoittain (Nuppukuja, Viikki). Vapaamuotoinen = puut rivimäisesti, eivät suorassa linjassa, istutusväli vaihtelee (Ratavallintie, Pukinmäki). Ryhmä = puut istutettu ympyrän muotoon (K. A. Fagerholmin aukio, Länsisatama). Kehystävä = puut kehystävät aukiota (Panosaukio, Mellunkylä). Helsingin katupuurivit vuosina

18 100 % 90 % Vanhat 80 % 70 % 60 % Täysi-ikäiset 50 % 40 % 30 % Varttuvat 20 % 10 % 0 % Nuoret Kuva 1. Aineiston ikäjakauma suurpiireittäin puurivien vallitsevan ikäluokan mukaan laskettuna. Puurivikokonaisuuksien alueelliset kokonaismäärät, joista osuudet on laskettu ovat: Eteläinen suurpiiri 145 kohdetta; Itäinen suurpiiri 168 kohdetta; Kaakkoinen suurpiiri 53 kohdetta; Keskinen suurpiiri 156 kohdetta; Koillinen suurpiiri 177 kohdetta; Läntinen suurpiiri 99 kohdetta; Pohjoinen suurpiiri 12 kohdetta ja koko aineistossa yhteensä 810 kohdetta. Puulajijakauma Istutuskokonaisuuksista suurin osa (82 %) on yhden puusuvun kokonaisuuksia (Taulukko 5). Loput kohteista on joko suunniteltu sekapuukokonaisuuksiksi, tai joukossa on luontaisesti syntyneitä pääpuusuvusta poikkeavia lajeja. Lähes puolet kaikista puurivien ja -kujanteiden puista on lehmuksia. Yleisin lehmuslaji on puistolehmus (Tilia x vulgaris), mutta varsinkin vanhoissa kujanteissa esiintyy useampia eri lehmuslajeja. Muita yleisiä pui- ta ovat koivut, vaahterat, jalavat ja pihlajat. Puusuvut vaihtelevat kuitenkin paljon riippuen siitä, minkälainen alueellinen tai otannallinen rajaus aineistolle tehdään (Kuva 2). Puuttuvat puut (aukkoisuus) ja täydennysistuttaminen Puurivin kuntoa tarkasteltiin tässä työssä ensisijaisesti puuttuvien puiden (aukkoisuuden) ja ikärakenteen epäyhtenäisyyden (täydennysistutusten määrä) avulla. Yksi puusuku Useita puusukuja Puusuku Kokonaisuuksia (kpl) Istutuspaikkoja (kpl) Kokonaisuuksia (kpl) Istutuspaikkoja (kpl) Lehmukset Tilia spp Koivut Betula spp Vaahterat Acer spp Jalavat Ulmus spp Pihlajat Sorbus spp Tammet Quercus spp Lepät Alnus spp Orapihlajat Crataegus spp Haavat, Poppelit Populus spp Pajut Salix spp Männyt- Pinus spp Lehtikuuset Larix spp Tuomet, Kirsikat Prunus spp Hevoskastanjat Aesculus spp Koristeomenapuut Malus spp Kuuset Picea spp Muut Yhteensä Taulukko 5. Puusukujen osuudet aineiston puurivi- ja kujannekokonaisuuksista. 16 Helsingin katupuurivit vuosina

19 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Havupuut yhteensä Muut lehtipuut yhteens Tammet_Quercus spp. Pihlajat_Sorbus spp. Jalavat_Ulmus spp. Vaahterat_Acer spp. Koivut_Betula spp. Lehmukset_Tilia spp. Kuva 2. Puusukujen vaihtelua alueellisesti ja otannan rajauksen mukaan. Vaihtelua kuvataan kaaviossa Helsingin katupuista lasketun viiden eri otoksen avulla: kaikista puuriveihin kuuluvista katupuista koko kaupungin alueella (Katupuurivit), Viikin alueen katupuuriveistä (Katupuurivit_Viikki), Taka-Töölön katupuuriveistä (Katupuurivit_Taka-Töölö), Vuosaaren katupuuriveistä (Katupuurivit_Vuosaari) ja kaikista rakennusviraston puukeristeriin kirjatuista katupuista laskettuna. Puuttuvien puiden suhteellinen osuus kaikista istutuspaikoista on koko aineiston perusteella laskettuna 10 % (Taulukko 6). Taulukossa esitetty aukkojen määrä ei suoraan vastaa tulevaa täydennysistutustarvetta, vaan se on arvioitu erikseen ja esitetään seuraavassa luvussa (toimenpidetarpeen arviointi). Aukkoisuus on odotetusti suurinta vanhoissa puuriveissä. Alueellista vaihtelua esiintyy eri suurpiirien välillä. Suurin aukkoisuus on kaakkoisessa ja pienin itäisessä suurpiirissä. Pohjoisen suurpiirin aineisto on merkittävästi pienempi verrattuna muihin suurpiireihin, mikä on huomioitava vertailussa. Aineiston pienuuteen vaikuttavat useat tekijät kuten se, että Pohjoinen suurpiiri on pinta-alaltaan pienin ja alueella on paljon pientaloasutusta. Lisäksi rakennetun ympäristön osuus pohjoisen suurpiirin kokonaisalasta on vähäinen, koska siellä sijaitsee laajoja metsien, peltojen ja niittyjen muodostamia alueita. Täydennysistutusten osuus aineiston kaikista istutuspaikoista on 15 % (Taulukko 6). Täydennysistutus- Kohteita (kpl) Istutus- Aukkojen määrä Aukkoisuus Täydennettyjä Täydennys (%) Kuolleita Kokonais- Kokonaispaikkoja (kpl) (kpl) (%) puita (kpl) puita (kpl) hävikki* (kpl) hävikki** (%) Koko aineisto Ikäluokittain Nuoret Varttuvat Täysikasvuiset Vanhat Suurpiireittäin Eteläinen Itäinen Kaakkoinen Keskinen Koillinen Läntinen Pohjoinen *) Kokonaishävikki (kpl) = aukkojen määrä (kpl) + täydennettyjen puiden määrä (kpl) + kuolleet puut (kpl) **) Kokonaishävikki (%) = puiden vaihtotarve (kpl) / Istutuspaikkoja (kpl) * 100 Taulukko 6. Puurivien kuntoa kuvaavia tunnuslukuja ikäluokittain ja suurpiireittäin. Helsingin katupuurivit vuosina

20 tarve (= aukkojen määrä) on suurimmillaan varttuvassa ikäluokassa. Myös alueellisia eroja löytyy eri suurpiirien välillä. Kaakkoisessa suurpiirissä varttuvia puurivejä on suhteellisesti eniten (Kuva 1), mikä osaltaan selittänee sen täydennysistutusten suuren suhteellisen osuuden (Taulukko 6). Muilta osin alueellisia eroja selittävien tekijöiden listaaminen vaatisi tarkempaa analysointia kuin mitä tässä raportissa on tehty. Puita joudutaan poistamaan useasta eri syystä kuten heikkojen kasvuolosuhteiden tai puiden vahingoittumisen seurauksena. Laskemalla yhteen jo tehdyt täydennysistutukset ja tuleva täydennysistutustarve, saadaan käsitys siitä, kuinka paljon puurivien puita on yhteensä eri syistä menetetty inventointiajankohdan tietojen perusteella laskettuna. Tämä puiden hävikki on koko aineistosta laskettuna 25 % (Taulukko 6). Se tarkoittaa noin puuta. Tämän verran yksittäisiä puita on siis aineistoon kuuluvista puuriveistä poistettu ja/tai vaihdettu yhteensä. Luku ei sisällä uusien kohteiden tai uudistettujen kohteiden puumääriä, vaan laskennassa huomioitiin puurivin puiden vallitsevasta ikäluokasta poikkeavat täydennysistutetut puut, kaikki tyhjät istutuspaikat ja kuolleet puut. Tarkempi tieto puiden vaihtamiseen johtaneista syistä edellyttäisi yksityiskohtaista tilastointia. Sitä tietoa ei tätä raportointia varten ollut saatavissa. 4.2 Toimenpidetarpeen arviointi Aineiston ryhmittely toimenpidesuositusten mukaan on esitetty kuvassa 3 ja taulukossa 7. Puurivi- ja kujannekokonaisuuksista 38 % ei vaadi tässä vaiheessa uudistamista ja täydennysistuttamista. Sen sijaan lisäarviointia toimenpidetarpeesta tarvitaan 33 %:ssa kohteista. Arvi- oinnin yksityiskohtaiset tulostaulukot löytyvät suurpiireittäin ja toimenpideryhmittäin luokiteltuina raportin lopusta liitteistä 2 ja 3. Uudistaminen Uudistamista tai sen suunnittelun aloittamista ehdotetaan yhteensä 83 kohteelle (ryhmät 1-3). Kerralla tehtävää uudistamista suositellaan heti 36 puurivikokonaisuudelle. Nämä on ryhmitelty ryhmiin 1 ja 2. Näissä kohteissa sekä kokonaisuuden, että yksittäisten puiden kunto ovat niin heikentyneet, ettei täydennysistutuksella saada tilannetta paranemaan. Vanhemmista kohteista tässä joukossa ovat mm. Hesperian puiston pajurivit, Kaisaniemen puiston koivukujanne (Svante Olsonin puistokuja), Vanhan kirkkopuiston lehmuskujanne, Hietaniemenkadun pohjoisreunan koivukujanne ja Munkkiniemenrannan hopeasalavarivi (Taulukko 8). Yksityiskohtaisemmat tiedot kohteista löytyvät raportin lopusta liitteistä 2 ja 3. Loput uudistettavista kohteista on luokiteltu ryhmään 3 (uudistussuunnitelman laatiminen). Näiden 47 kohteen uudistaminen ei ole välttämätöntä aivan lähitulevaisuudessa, mutta siihen on jo syytä varautua. Varautuminen koskee esimerkiksi puiden kunnon seurantaa ja taimihankinnan suunnittelua. Ryhmässä 3 on paljon vanhoja ja historiallisesti arvokkaita kohteita, joiden kuntoa tulisi systemaattisesti seurata. Seurantatietojen avulla saadaan puiden kunnosta luotettavampaa tietoa kertaluonteiseen kuntoselvitykseen verrattuna. Pitkän aikavälin seurantatiedot helpottavat puurivin uudistamisen perustelua ja päätöksentekoa. Joissakin ryhmän 3 kohteista tulisi kerralla tehtävän uudistamisen vaihtoehtona harkita osittaista uudista- Arvioitavia kohteita 810 kpl Toimenpidearvio Kohteet, jotka vaativat lisäarviointia 33 % kaikista kohteista Ryhmä 6 Ei tarvetta toimenpiteille 38 % kaikista kohteista Ryhmä 0 Uudistaminen 10 % kaikista kohteista Ryhmät 1, 2, 3 Täydennysistuttaminen 19 % kaikista kohteista Ryhmät 4, 5 Kuva 3. Maastoarvioinnin perusteella tehty aineiston ryhmittely eri toimenpideryhmiin. 18 Helsingin katupuurivit vuosina

21 Ryhmän tunnus Toimenpideryhmä Kohteita (kpl) Istutuspaikkoja (kpl) Puuttuvia puita (kpl) Kuolleita puita (kpl) Ei toimenpiteitä Ryhmä 0 Ei ehdotettuja toimenpiteitä Uudistaminen Ryhmä 1 Ensisijaisesti uudistettavat Ryhmä 2 Toissijaisesti uudistettavat Ryhmä 3 Uudistamissuunnitelman laatiminen Ryhmät 1, 2, 3 yhteensä Täydennysistuttaminen Ryhmä 4 Täydennysistutus Ryhmä 5 Puiden poistaminen ja täydennysistutus Ryhmät 4 ja 5 yhteensä Lisäarviointi tarpeellinen Ryhmä 6 Toimenpidearvio Taulukko 7. Aineiston jakautuminen eri toimenpideryhmiin. Ryhmä 1 Ensisijaisesti uudistettavat Kohde Kaava Istutuspaikkoja nykytilassa Eteläinen suurpiiri Hesperian puisto 1 puisto 20 Hesperian puisto 4 puisto 67 Kaisaniemenpuisto puisto 62 Vanha kirkkopuisto puisto 43 Hietaniemenkatu 2 katu 122 Itäinen suurpiiri Kurkiaispolku 2 katu 9 Vartioharjuntie* katu 39 Kaakkoinen suurpiiri Holmanmoisionpolku 1 katu 39 Kuvernöörintie katu 15 Marunapolku* katu 43 Keskinen suurpiiri Oulunkyläntie 1 katu 93 Radiokatu katu 80 Koillinen suurpiiri Puistolantie katu 80 Suutarilantie 2 katu 30 Tapuliaukio 1 katu 5 Läntinen suurpiiri Eliel Saarisen tie* katu 20 Munkkiniemenranta katu 67 Pohjoinen suurpiiri Metsäpurontie katu 36 Yhteensä** 870 Ryhmä 2 Toissijaisesti uudistettavat Kohde Kaava Istutuspaikkoja nykytilassa Eteläinen suurpiiri Nordenskiöldinkatu 1 katu 12 Itäinen suurpiiri Rekipellontie katu 107 Kaakkoinen suurpiiri Mustikkamaantie katu 15 Suomensuonpolku katu 7 Keskinen suurpiiri Esterinportti katu 9 John Stenbergin ranta 2 katu 14 Karjalankatu 2 katu 8 Kustaa Vaasan tie 1 katu 22 Kustaa Vaasan tie 2 katu 24 Pitkänsillanranta katu 35 Postintaival katu 31 Koillinen suurpiiri Kämnerintie 2 katu 36 Laulurastaantie katu 48 Liuskekuja katu 23 Seunalankuja katu 7 Syökärinpolku 2 katu 21 Läntinen suurpiiri Kartanonmetsäntie 1 katu 26 Pohjoinen suurpiiri Pakilantie 3 katu 55 Yhteensä** 500 *) Toimenpiteitä on jo tehty **) Taimitarve uudistettaviin kohteisiin yhteensä puuta (Ryhmä 1 + Ryhmä 2) Taulukko 8. Uudistettavaksi ehdotettavat kohteet suurpiireittäin. Tarkemmat kuvaukset kohteista löytyvät liitteistä 1-3. Helsingin katupuurivit vuosina

22 Kohteen Täydennystarve vallitseva (puita kpl) ikäluokka yhteensä Puulajijakauma (% täydennystarpeesta) Nuori 100 Sorbus spp. 24 %, Tilia spp. 20 %, Acer spp. 19 %, Quercus spp. 16 %, muut 21 % Varttuva 474 Tilia spp. 33 %, Sorbus spp. 20 %, Acer spp. 15 %, Betula spp. 11 %, muut 21 % Täysikasvuinen 120 Betula spp. 32 %, Sorbus spp. 27 %, Populus spp. 15 %, Alnus spp. 13 %, muut 13 % Vanha 17 Malus spp. 47 %, Crataegus spp. 35 %, Salix spp. 18 % Taulukko 9. Täydennysistutusta lähivuosina tarvitsevien puurivien taimien kokonaistarve vuosien tehdyn arvioinnin perusteella. mista. Tämä koskee erityisesti luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kujanteita kuten esimerkiksi Stansvikin kartanon tammikujannetta. Osittaista uudistamista tulisi harkita myös erittäin vilkkaasti liikennöidyillä kaduilla, joissa kasvuolosuhteet ovat haastavat ja puita joudutaan toistuvasti uusimaan. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi pitkät puukujanteet pääkatujen varrella (Mannerheimintie, Mäkelänkatu, Mechelininkatu). Täydennysistuttaminen Täydennysistuttamista tarvitsee 157 kohdetta, jotka on ryhmitelty ryhmiin 4 ja 5. Yksityiskohtaisemmat tiedot kohteista löytyvät raportin lopusta liitteistä 2 ja 3. Aukkojen lisäksi ryhmään 5 kuuluvissa kohteissa on kuolleita tai kuolemassa olevia puita, jotka tulisi poistaa ennen kuin täydennysistutus tehdään. Kokonaisarvio täydennysistutustarpeesta on noin 700 puuta, kun huomioidaan sekä aukot että vaihdettavien puiden määrä (=kuolleet puut). Suurin osa täydennysistutettavista kohteista on nuoria tai varttuvia (Taulukko 9). Täydennettävien kohteiden joukossa on mukana 3 puuriviä, joissa vallitsevaan ikäluokkaan kuuluvat puut ovat jo vanhoja. Nämä kohteet ovat Isokaaren koristeomenapuurivi, Vanhan Turun maantien orapihlajarivi ja Heikkiläntien pajurivi. Kaikissa näissä kohteissa puita on jo aiemmin vaihdettu, ja tätä toimintatapaa voidaan näissä kohteissa jatkaa edelleen. Isokaaren ja Vanhan Turun maantien puurivit ovat kokonaisuuksina yhtenäisiä ja pienempikokoisina puina koristeomenapuut ja orapihlajat mahdollistavat onnistuneen täydennysistuttamisen istutettavien ja olemassa olevien puiden ikäerosta huolimatta. Heikkiläntiellä puolestaan istutusväli on riittävän suuri täydennysistutusten tekemiseen. Täydennysistutustarpeen puulajijakauman tarkastelu antaa jonkinlaista viitettä eri puusukujen soveltuvuudesta kujanteisiin (Taulukko 9). Pihlajien osuus tarvittavista täydennysistutuksista näyttäisi olevan suurta ikäluokasta riippumatta. Lehmuksen osuus on suuri nuorissa ja varttuvissa ikäluokissa. Tähän vaikuttaa mm. lehmuksen yleinen käyttö katupuuna. Täysikasvuisten puurivien ikäluokassa korostuvat puolestaan puusuvut, joiden odotettavissa oleva elinikä Suomessa on muihin puusukuihin verrattuna alhaisempi. Taulukossa esitetyt tulokset ovat kuitenkin vain suuntaa antavia. Yksityiskohtaisemmat johtopäätökset eri puulajien käytön soveltuvuudesta vaativat edellä esitettyä tarkempaa puulajien ja lajikkeiden tasolla tehtävää vertailua. Lisäarvioinnin tarve Lisäarviointia tarvitsee vielä lähes kolmannes arvioiduista kohteista (ryhmä 6). Lisäarvioinnin syyt vaihtelevat. Osalla toimenpidetarvetta ei ehkä ole ollenkaan, ja osalle uudistaminen voisi olla suositeltavin vaihtoehto. Yksityiskohtaisempia huomautuksia kohteista on esitetty liitteessä 3. Eräs ryhmän 6 tyyppitapauksista ovat varttuvassa ikävaiheessa olevat kasvuhäiriöiset puurivit. Kasvuhäiriöiden syyt vaihtelevat, eikä niitä ollut mahdollista tämän selvityksen yhteydessä tarkemmin tutkia. Kohteissa, joissa on kasvuhäiriöisiä puita, on yleensä kaksi toimenpidevaihtoehtoa: kasvuolosuhteiden parantaminen tai kokonaan uudistaminen. 20 Helsingin katupuurivit vuosina

23 5 Tulosten tarkastelua 5.1 Helsingin puurivien tila vuosina Ideaalitilanteessa puurivit kehittyvät niin, että uudistaminen tulee ajankohtaiseksi vasta kun puut vanhuuttaan alkavat voida huonosti, ja niiden poistaminen turvallisuussyistä on välttämätöntä. Ensimmäisten vuosikymmenten aikana nuorille ja varttuville puille pitäisi riittää rutiiniluonteiset rakenne- ja hoitoleikkaukset, eikä puiden poistoja ja täydennysistutuksia tarvitsisi tehdä kuin korkeintaan yksittäistapauksina. Edellä kuvattu kehityskaari näkyy tämän raportin tulosten päälinjoissa. Kolmanneksessa kohteista, suurin osa nuoria tai varttuvia, uudistamiseen tai täydennysistuttamiseen liittyviä toimenpiteitä ei tarvita. Täydennysistutukset painottuvat ikäluokiltaan nuorempiin puuriveihin, ja uudistettavien kohteiden joukossa painopiste on vanhoissa puuriveissä (Kuva 4). Huomattavaa on kuitenkin se, että uudistettavista kohteista kolmannes on vasta varttuvassa ikävaiheessa. Näiden puurivien puut ovat jo niin huonokuntoisia, että uudistaminen on tarpeellista ennen kuin puut ovat edes ehtineet täysikasvuisiksi. Myös toimenpideharkinta-ryhmässä nuorten ja varttuvien puiden puurivit ovat enemmistössä. Se tarkoittaa, että niiden kunnosta on löytynyt jotain huomautettavaa. Huolestuttavaa on kasvuhäiriöiden yleisyys. Kasvuhäiriöiset puut lopettavat normaalin pituuskasvunsa jo nuoruusvuosina ja niiden latvukset kehittyvät epämääräisiksi. Oksien leikkaustarve lisääntyy, ja hoitokustannukset kasvavat. Jatkossa uusien puurivien perustamisessa tulisi entistä enemmän kiinnittää huomiota puulaji- ja lajikevalintoihin sekä puiden kasvuedellytysten minivaatimuksiin. Lisäksi on tärkeä selvittää nyt nähtävissä olevien epäonnistumisten syyt, jotta tilanne korjautuisi uusien puurivien osalta. Joissain tapauksissa syitä voi olla vaikea selvittää, mutta hyvin usein ne löytyvät riittämättömästä kasvutilasta, heikosta kasvualustasta, huo- 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % vanhat täysikasvuiset varttuvat nuoret Kuva 4. Aineiston ikäjakauma eri toimenpideryhmissä. Helsingin katupuurivit vuosina

24 Samanikäiset, varttuvassa ikävaiheessa olevat katupuut, kuvattuna samana päivänä elokuussa Urheilukadulla kasvavan puun (vas.) latvus on ikävaiheelle tyypillisesti kehittynyt, latva on selvästi kartion mallinen ja koko latvus tuuhea. Puut kasvavat kantavalla kasvualustalla. Pohjoisrannassa kasvavan puun (oik.) kasvu on pahasti häiriintynyt. Puun pituuskasvu on tyrehtynyt, kuolleita oksia on paljon ja lehdissä näkyy kellastumista. Molemmissa kohteissa puurivin kaikki puut näyttävät samanlaisilta. Syyt Pohjoisrannan puiden kasvuhäiriöihin löytyvät maanpinnan alapuolelta, liian pienestä kasvutilasta. Puut on istutettu noin viiden kuution metalliverkkolaatikoihin. Muuttuja Vuoden 1994 raportti Vuoden 2012 raportti 1 Katukohteita 265 kpl - Kokonaisuuksia 504 kpl kpl Puun paikkoja kpl Puita kpl kpl Ikäjakauma 3 Nuoria puita 15 % 19 % Varttuvia puita 59 % 52 % Täysikasvuisia puita 24 % 22 % Vanhoja puita 2 % 7 % Täydennettävien puiden tarve 250 kpl 711 kpl 4 Uudistettaviin kohteisiin tarvittavien puiden tarve 450 kpl 1370 kpl 5 1) Aineistossa mukana myös keskeisiä puistokujanteita, vuoden 1994 raportissa ei ole 2) Laskettu raportin listauksen mukaan (kpl 2.3 Nykyisten katupuuistutusten kasvilajit ja niiden iät) 3) Vuoden 1994 raportin 6 ikäluokkaa (0 10; 10 20; 20 40; 40 60; 60 80; ) yhdistettiin seuraavasti: 0 10 vuotiaat = nuoria puita; vuotiaat = varttuvia puita; vuotiaat = täysikasvuisia puita; vuotiaat = vanhoja puita. 4) Sisältää sekä puuttuvat puut ja kuolleet puut raportissa esitetyistä toimenpideryhmistä 4 ja 5 5) Sisältää toimenpideryhmien 1 (ensisijaisesti uudistettavat) ja 2 (toissijaisesti uudistettavat) istutuspaikkojen määrän. Taulukko 10. Tulosten vertailua vuonna 1994 tehtyyn Katupuuraporttiin. Vertailu on ohjeellinen, sillä raporteissa käytetyt laskennan menetelmät eivät ole yhtenevät. 22 Helsingin katupuurivit vuosina

25 nosta taimilaadusta tai kasvuympäristössä tapahtuneista epäedullisista muutoksista. 5.2 Tulosten vertailu edellisen katupuuraportin (1994) tuloksiin Katupuurivien uudistamisen ja täydennysistuttamisen tarvetta on Helsingissä edellisen kerran selvitetty vuonna 1994 valmistuneessa Katupuuraportissa (Katupuuraportti: Katupuiden uusimis- ja täydennysohjelma vuosille ). Keskeisten tulosten vertailu näiden kahden raportin välillä on esitetty taulukossa 10. Yksiselitteinen vertailu raporttien tulosten välillä on vaikeaa. Vanhassa raportissa ilmoitetaan kasvavien puiden määrät ja annetaan suositukset uusittavista kohteista sekä niihin tarvittavista puumääristä. Aineiston kuvaus ei kuitenkaan ole riittävän tarkkaa vertailun tekemiseen. Raportista ei käy esimerkiksi ilmi puurivien kokonaispaikkojen (istutuspaikat), aukkoisuuden ja täydennysistutuksen määrää. Rivikokonaisuudet on listattu, mutta niiden tarkempi kuvaaminen puuttuu. Joitain johtopäätöksiä tulosten vertailun perusteella voidaan kuitenkin tehdä. Näyttäisi siltä, että sekä täydennysistuttamisen ja uudistamisen tarve on kymmenessä vuodessa kasvanut entisestään. Arvio sekä täydennettävien puiden, että uudistettaviin kohteisiin tarvittavien puiden määrästä on kolminkertaistunut (Taulukko 10). Puuttuvasta tilastoinnista johtuen, on vaikea tehdä johtopäätöksiä siitä, kuinka paljon uudessa raportissa esitetystä täydennys- ja uudistamistarpeesta sisältyy jo edellisessä raportissa arvioituihin puumääriin. Jatkossa puurivien täydennysistuttamisen ja uudistamisen tilastointiin tulee toteutuneiden toimenpiteiden ja kustannusten osalta kiinnittää entistä enemmän huomiota. Tämä auttaa resurssien kohdentamista. 5.3 Uusien puurivien perustaminen Puurivin onnistunut kehittyminen ratkaistaan pitkälti jo kaavoituksessa ja tilankäytön suunnittelussa. Puiden kasvun ja hyvinvoinnin kannalta on tärkeätä muistaa puun biologiset reunaehdot, niiden suuri koko ja pitkä ikä. Puut tarvitsevat kasvaakseen tilaa ja valoa. Kasvualustaa tarvitaan riittävästi juurten ankkuroitumiseen sekä ravinne- ja vesitalouden tasapainon ylläpitämiseen. Jos näistä reunaehdoista tingitään liikaa, puilla ei ole elämisen edellytyksiä, ja seurauksena on huo- Puurivikohteita, joissa puurivit on sijoitettu ahtaasti: Otavatie (vas.) ja Kirkonkyläntie (oik.). Molemmissa kohteissa on jo olemassa olevaa puustoa, joka heikentää puurivin puiden kasvua, latvuston kehittymistä ja jopa hengissä selviämistä. Helsingin katupuurivit vuosina

26 nokuntoisia ja vaarallisia kaupunkipuita, jotka aiheuttavat jatkuvasti toimenpiteitä ja kustannuksia. Puurivien kannalta katutilassa on paljon erilaisia elementtejä, jotka tulisi mahdollisimman hyvin huomioida jo rivin perustamisvaiheessa. Ohjeita löytyy mm. kaupunkisuunnitteluviraston ja liikennesuunnitteluviraston katupoikkileikkausten suunnitteluohjeista ja Suomen Kuntatekniikan Yhdistyksen oppaasta Katuympäristön suunnitteluopas Ohjeistuksissa huomioidaan rakennukset, katupuiden keskinäiset etäisyydet, esteettömyys, oksattoman rungon vaatimukset (vapaa ajokorkeus), katupuiden elintila maan alla, kasvukaistan mitoitukset ja etäisyysvaatimukset kunnallistekniikkaan. Edellisten lisäksi on huomioitava katuvalaistus, ilmajohdot, mainostaulut sekä erilaiset liikennejärjestelyt kuten suojatiet ja pysäkit. Istutusväli ja puuistutusten rytmitys vaikuttavat sekä rivin ja kujanteen esteettiseen vaikutelmaan että täydennysistutusten onnistumiseen. Valon saanti ja kasvutila vaikuttavat merkittävästi täydennettyjen puiden menestymiseen ja latvuston kehittymiseen. Mitä suuremmista kokonaisuuksista on kyse, sen tärkeämpää on miettiä miten täydennysistuttaminen saadaan onnistumaan. Katutilassa istutusväli vaikututtaa myös siihen, miten talvikunnossapito ja kaivutyöt voidaan katutilassa suorittaa niin, ettei puita vahingoiteta. Puurivin perustaminen ei saisi olla itsetarkoitus. On hyvä muistaa, että katupuurivien perustaminen ja ylläpito on kallista. Puiden tilavaatimusten vuoksi rakennetussa ympäristössä on paljon katuja, jonne puurivit eivät yksinkertaisesti mahdu. Liian ahtaisiin paikkoihin istutetut puut vaativat turhia leikkauskertoja ja se lisää kustannuksia. Lisäksi on katuja, joissa puurivit ovat turhia, koska ympäristössä on jo muuta kasvillisuutta riittävästi, esimerkiksi tonteilla tai katualueisiin rajautuvissa puistoissa. 5.4 Taimilaatu ja lajistovaatimukset Puurivien perustamisen ja jatkohoidon kivijalka ovat hyvä taimimateriaali ja huolellinen alkuhoito. Ne ovat tehtyjen tilaratkaisujen ohella keskeisimmät tekijät sekä uudistamisen että täydennysistuttamisen onnistumisessa. Huonoa taimimateriaalia ei tule hyväksyä, sillä tällaisten puiden jatkohoito tulee pitkällä tähtäimellä hyvin kalliiksi. On hyvä muistaa, että perustamisvaiheessa esimerkiksi katuhankkeiden rakennuskustannuksista taimien hankinta on yleensä muutaman prosentin luokkaa. Laadusta tinkiminen tai valvonnan laiminlyöminen työn tässä vaiheessa ei siis paljoakaan vaikuta hankkeen kustannuksiin. Mutta kun kehityskelvottomaksi osoittautunut taimi vaihdetaan kolmen vuoden välein ja uusitaan runkosuojat, juuristoritilät ym. erikoisvarusteet, niin kustannuksia alkaa kertyä. Jatkuvista hoitotoimenpiteistä muodostuu kallis ylläpito-ongelma, jonka lopputuloksena on epätasaisesti kasvava ja huonovointinen puurivi. Hyvällä taimimateriaalilla ja huolellisella alkuhoidolla sitä vastoin saadaan nopeammin aikaiseksi esteettisesti yhtenäinen vaikutelma. Taimilaadun varmistaminen edellyttää sekä lehtipuiden taimilaatuvaatimusten (Männistö 2001) että taimituotannon hyvää tuntemista. Pelkkä vastaanottovaiheen valvonta ei riitä varmistamaan riittävän hyvää taimilaatua, sillä taimistolla tehdyt kasvatusaikaiset toimenpiteet, kuljetus, istutustyö ja sen jälkihoito vaikuttavat merkittävästi puiden kasvuedellytyksiin. Laadunvalvontaa tarvitaan koko taimikasvatuksen ajan ja pitkäaikaiset liikesuhteet sekä henkilökohtaiset kontaktit taimihankinnasta vastaavien ammattilaisten, maisemaja vihersuunnittelijoiden ja taimistoviljelijöiden välillä ovatkin tärkeitä. Tämä korostuu suurikokoisten taimien hankinnassa. Istutuspaikka vaikuttaa puolestaan siihen, kuinka kaukaa puita voidaan hankkia. Pohjoisen sijaintimme vuoksi tulisi suosia kotimaisia alkuperiä ja lisäyslähteitä. Suurikokoisia, kotimaisista lisäyslähteistä kasvatettuja taimia on kuitenkin vaikea saada suuria määriä ilman erillisiä viljelysopimuksia. Puulajivalinnalla on kaupunkikuvallinen mutta myös ekologinen merkitys. Monimuotoisella lajien käytöllä luodaan kaupunkiluonnon monimuotoisuutta, saadaan vaihtoehtoja tilankäytölle ja pienennetään kasvitautien ja -tuholaisten aiheuttamien massatuhojen riskiä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tehtävään puulajitarkasteluun pelkkä katupuista koostuva otos voi kuitenkin antaa liian suppean kuvan puulajisuhteista. Kasvaahan puita kaupungissa myös puistoissa, tonteilla ja taajamametsissä. Suomessa lajikirjo on kaiken lisäksi taajamametsissä merkittävästi erilainen verrattuna rakennettuihin viheralueisiin. Geneettinen monimuotoisuus on tärkeää kasvitautien riskinhallinnan kannalta. Puuriveissä ja kujanteissa tavoitellaan yhtenäisyyttä, minkä vuoksi niissä yleensä käytetään vain yhtä puulajia. Näissä tapauksissa tautiriskiä voidaan pienentää käyttämällä saman lajin eri kantoja. Tautiriskien kannalta siementaimet ovat kasvullisesti monistettujen, geneettisesti identtisten taimien sijasta parempi vaihtoehto. Monilajiset puurivit ovat myös yksi mahdollisuus geneettisen monimuotoisuuden turvaamiseksi. Puulajivalikoiman laajentaminen on tärkeää myös monipuolisemman kaupunkikuvan kannalta. Perinteisen rivivaikutelman saavuttamiseksi tarvitaan kasvutavaltaan ja habitukseltaan samantapaisia puulajeja, mutta myös uudenlaista rivivaikutelmaa voitaisiin luoda hyödyntämällä monipuolisemmin puulajien erilaisia kasvutapoja, muotoja ja värejä myös syysvärejä. Tähän on jo kiinnitetty huomiota vuonna 2009 valmistuneen Hel- 24 Helsingin katupuurivit vuosina