ETELÄ-TYRVÄÄN ERÄMIEHET ry 50-VUOTISHISTORIIKKI
|
|
- Kaija Kyllönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 ETELÄ-TYRVÄÄN ERÄMIEHET ry 50-VUOTISHISTORIIKKI
3 Kirjoittanut: Taitto: Tauno I. Mäkelä Mika Ijas
4 Puheenjohtajan tervehdys Sanotaan, että menneiden muisteleminen on vanhenemisen merkki. Me metsästysseuralaiset päätimme muistella menneitä, vaikka emme vanhoiksi tunnustaudukaan. Viidenkymmenen vuoden aikana on ehtinyt tapahtua seuramme historiassa monia asioita. Jäsenistömme on muuttunut, joskin perustajajäseniäkin vielä löytyy. Metsästyksen luonne on muttunut. Tekniikkakin on tullut avuksi, vaikka laki rajoittaa sen käyttöä jossakin määrin. Kulkuyhteydet ovat parantuneet, samoin kulkuvälineet. EU on tuonut oman osansa metsästyslainsäädäntöön mm. räkättirastaan pyyntiluvan muodossa. Itse metsästystapahtuma on pysynyt samana. Riistan ja metsästäjän kohtaaminen on aina ainutkertainen tapahtuma. Metsästysseuratoimintaan ei kuulu pelkästään metsästys. Riistanhoitotoiminta eri muodoissa, ampumataidon ylläpito sekä erilaiset talkoot kuuluvat metsästysseuratoimintaan. Tässä lienee paikallaan kiitos maanomistajille myönteisestä suhtautumisesta passipaikkojen raivaukseen ja merkitsemiseen, ruokintapaikkojen ylläpitoon sekä muuhun toimintaan, mitä metsästysseuran alueella tapahtuu metsästäjien toimesta. Toivoisinkin, että rehdillä ja avoimella yhteistyöllä voisimme jatkaa tästäkin eteenpäin voidaksemme vuosikymmenienkin päästä jatkaa tätä hienoa harrastusta. Historian kokoaminen viidenkymmenen vuoden ajalta vaatii jo huolellista paneutumista asiaan, vanhoihin arkistoihin ja asiakirjoihin, unohtamatta jäsenistön haastattelua. Tästä kiitos Tauno I. Mäkelälle, joka on tehnyt valtavan työn seuramme historiikin kokoamisessa Toivonkin antoisia lukuhetkiä historiikkimme parissa. Heikki Viikari
5
6
7 JOHDANTO Niin kauan kuin ihminen on näitä Tyrvään seutuja asuttanut, on täällä myös metsästetty. Olihan metsästys, kuten myös kalastuskin, hyvin tärkeitä elannon kannalta. Lihan hankkiminen oli tietysti tärkeätä. Riistan saaminen saattoi kato- ja nälkävuosina jopa pelastaa ihmishenkiä. Mutta myös turkikset olivat arvossaan, käytettiinhän oravannahkaa aikoinaan rahanakin. Turkistarhaus on myöhemmin romahduttanut luonnonturkisten arvon. Pitkään metsästys perustui jokamiehen oikeudelle, mutta hiljalleen yhteiskunnan kehittymisen myötä siitä on tullut laeilla ja asetuksilla säädeltyä toimintaa ja luonnekin on muuttunut harrastuksenomaiseksi. Kehitys on johtanut myös järjestäytyneeseen metsästysseuratoimintaan, jolla seuramme alueella on nyt, uuden vuosituhannen alussa, 50-vuotinen historia. Seuraava historiikki pystyy nuolaisemaan vain ohuesti kerman päältä. Kuivahkon asiatekstin joukkoon on sovitettu joitain sattuvia sanontoja kevennykseksi seuramme historialliselta ajalta. SEURAN SYNTY Ensimmäiset metsästysseurat syntyivät maassamme jo 1800 luvun puolella. Tyrvään seuduille niitä alkoi syntyä 1900 luvun alkupuolella. Kun niitä ympäristöön syntyi, ne alkoivat vuokrailla metsästysmaita täältäkin, sekä ulottaa metsästysretkiään tänne. Se lisäsi täällä Sammaan seudulla metsästäjien keskuudessa paineita turvata omat metsästysmaat omaan käyttöön ja varmaan ennen kaikkea päästä anomaan myös hirvenkaatolupia. Aika oman seuran perustamiselle oli koittanut. Perustava kokous pidettiin Seppo Leppäkosken jälkikäteen laatiman pöytäkirjan mukaan Kaltsilan kylässä, Harjunpään talossa joulukuun 2. päivänä Tällä kokouksella synnytettiin Etelä Tyrvään Erämiehet ry. Muistitiedon mukaan jo ennen tätä virallista kokousta olisi pidetty epävirallista neuvonpitoa asiasta. Seuran nimestä oli perustavassa kokouksessa kiistaa. Vastaehdokkaana ehdotettiin nimeksi Rautaniemen Metsästysseuraa, mutta äänestyksessä, joka suoritettiin seisomaan nousten, se hävisi. Seuran puheenjohtajaksi valittiin Onni Viikari, sihteeriksi Mikko Niemelä ja varapuheenjohtajaksi Vihtori Heinonen. 5
8 Kuva 1. Perustavan kokouksen pöytäkirja. Jälkikäteen kirjoittanut Seppo Leppäkoski. 6
9 Alkukankeutta seuratoiminnan suhteen oli, koska vasta vuodelta 1954 on olemassa seuraava vuosikokouksen pöytäkirja ja siinä puheenjohtajana mainitaan Vihtori Heinonen. Kuitenkin jonkinlaista seuraan liittyvää toimintaa on tänä väliaikanakin ollut. Käytiin paperisotaa, vaikka kokouspöytäkirjoja ei olekaan hyväksyttiin seuran säännöt, allekirjoittajina Onni Viikari, Mikko Niemelä ja Vihtori Heinonen. Sääntöjen alussa on seuraava perustamiskirja: Me allekirjoittaneet perustamme täten Etelä Tyrvään Erämiehet nimisen metsästysseuran, jonka tarkoituksena on paikkakunnalla edistää alempana mainitulla tavalla metsästyslakien ja asetusten tarkkaa noudattamista, sekä olla kaikissa metsästysasioissa jäsenilleen neuvoa antavana elimenä. Samalla hyväksymme yhdistykselle oheiset säännöt. Etelä Tyrvään Erämiehet ry hyväksyttiin yhdistysrekisteriin Suomen Yleisen Metsästäjäliiton jäseneksi seura hyväksyttiin Pääpaino seuran toiminnassa oli aluksi muussa kuin varsinaisessa metsästystoiminnassa, kuten sihteeri Seppo Leppäkoski vuosikertomuksessa toteaa: Näin seuran lapsuusvuosina ei olekaan niin tärkeätä kiinnittää huomiota muuhun kuin jäsenten kirjaamiseen ja metsien vuokraamiseen. On välttämätöntä, että saadaan metsästää oman paikkakunnan metsissä ja noudattaa lakia ja hyvää kuria, jota asiaa metsästysseurat juuri ajavat eteenpäin. Kuva 2. Jäsenluettelo v
10 Jäseniksi liittyi heti alussa 20 henkilöä. Seura olikin otettu suopeasti vastaan paikkakunnalla. Sitä osoittaa se, että metsästysmaita oli vuokrattuna v jo 1500 ha. Tunnettavuutta lisäsivät tanssit, joita talouden kohentamiseksi alettiin järjestää. Aluksi niitä pidettiin Kivelän suulilla Rautaniemessä, seuraavina vuosina myös Rantasen suulilla, Rautaniemen työväentalolla ja Sammaljoen Sampolassa. Kuva 3. Ensimmästen tanssien ilmoitus. TAPION TARHOISSA Jo oli hyvvää tuuria, kun ampumaan päästiin, tuumas Heikki, kun passimies Perälän suolla hirvestä ohi ampui. Toimintasuunnitelmaan v:lle 1955 kirjattiin seuraavaa: Haetaan hirvenkaatolupa ja syksyllä sitten kaadetaan se hirvi. Lupahan sitten heltisikin ja päästiin ensimmäiseen luvalliseen hirvijahtiin. Kaatokin onnistui. Se oli vuoden kohotapaus. Näin tapauksesta kertoo vuosikertomus: Eniten seuraa mainosti kuitenkin se komea uroshirvi, joka kaatui Voitto Mäenpään luodista O. Kallion perikunnan metsästä kolmantena metsästyspäivänä klo Sen verran virheellinen vuosikertomuksen merkintä on, että kunnia kaadosta kuuluu kylläkin Aarne Enolle, mutta koska hänen aseensa, kuten usean muunkaan, ei ollut hirviasetuksen mukainen, on kaatajaksi merkitty Voitto, jolla oli asetuksen mukainen ase. Asehankinta ei tuolloin ollut yhtä helppoa kuin nykyisin ja sanonta tämä tuli niin äkkiä taisi muutoinkin päteä tässäkin tapauksessa. 8
11 Kuva 4.Jahtiporukka seuran ensimmäisen saalishirven lihojen ääressä vuonna Etualalla jahtipäällikkö Vihtori Heinonen. Passimies ampui vääränlaista hirveä ja sai siitä hiukan moitetta. Puolustelu kuului: Pois oli saatava, pimmee tullee ja lääninraja lähestyy. Seuran alue rajoittuu pitkälti entiseen Hämeen läänin rajaan, joka seikka oli pelottava tekijä metsästyksessä, koska hirvenkaatolupa oli läänikohtainen. Tämä seikka koituikin seuraavan vuoden hirvijahdissa aloittelevan hirviporukan kompastuskiveksi. Jahdissa kaadettiin hirvi rajan tuntumassa Vesilahden puolelle ja käryhän siinä kävi. Oikeus tuomitsi hirven valtiolle ja metsästäjille tuntuvat sakot. Pahemmin kirpaisi kuitenkin viiden vuoden karenssiaika, jona ei hirvenkaatolupia herunut. Muuta metsästystä kylläkin voitiin harjoittaa. ja etenkin vahinkoeläimiä mainitaan metsästetyn ahkerasti. Luonnonturkikset olivat vielä arvossaan ja niinpä esimerkiksi oravaa ja piisamia metsästettiin ahkerasti. Ketusta sai lisäksi tapporahaa. Rautaniemessä oli haukkahäkkejä kanahaukkaa varten. 9
12 Orava piilotteli karvaisessa kuusessa ja Arvo kapusi puuhun sitä hätistelemään. Orava vaihtoikin toiminnan seurauksena paikkaa, jolloin Vihtori sai sen tähtäimeensä ja alkoi ammuskella. Arvo kauhistui puussa ja kielteli. Alhaalta kuului Vihtorin julistus : Kyllä pyssyni takaan! Kun rangaistus oli kärsitty, saatiin v.1961 taas lupa yhden hirven kaatamiseen. Jahtia olikin riittävästi, kovasta yrityksestä huolimatta hirvi jäi kaatamatta. Karppasen Arvi ja Tuomisen Tauno ovat kertoneet käyneensä jahdissa joka päivä koko metsästysajan, tuloksetta. Päinvastainen metsästysonni olikin sitten seuraavana vuonna, jolloin jahdin aloituksesta oli kulunut vajaa tunti, kun hirvi jo oli kaadettuna ja jahti päättynyt. Kuva 5. Hirviporukkaa v Seisomassa vasemmalta Arvi Karppanen, Tauno Tuominen, Kalle Harjunpää, Juhani Myllynpää, Kalle Kursi ja Aulis Karppanen, istumassa vasemmalta Vihtori Heinonen ja Voitto Mäenpää. 10
13 Hirvimäärät olivat niihin aikoihin vähäiset ja lupamäärät tietysti myös; yksi kaksi lupaa vuosittain. Kerrotaan jopa Levorannan lentokoneella etsityn hirviä, mutta tuloksetta. Kaadetun hirven painoa arvuuteltiin metsässä. Heinosen Matin varma mielipide oli: Seitsemän repullista. Seuran alkuaikoina oli tärkeätä selkiyttää seurojen välisiä rajoja. V valittiin rajakomissio, sitä varten, että naapuriseurat ottavat yhteyttä raja-asioissa. Siihen ensimmäiseen rajakomissioon tulivat valituiksi Vihtori Heinonen, Aatto Leppäniemi, Aarne Eno ja Juhani Myllynpää. Vuosien mittaan rajat ovat selkiytyneet niin, ettei rajakomissiota enää ole vuosikokouksissa tarvinnut valita. Välit naapuriseurojen kanssa ovat nykyään ongelmattomat. Metsästäjän toteamus kotiinlähdön aikaan: Meni ohrakakko ja pullo Koskenkorvaa, eikä haukun haukkua. Hirvieläinten kaatolupien anomisessa päästiin 60 luvulla yhteislupamenettelyyn, joka onkin jatkunut nykypäiviin asti. Tässä seitsemän seuran yhteisluvassa ovat mukana Levon Metsästysseura, Stormin Metsästysseura, Lopenperän Metsästysseura, Kaltsilan Metsästysseura, Illon Metsästysseura, Jokisivun Metsästysseura ja Etelä Tyrvään Erämiehet. Olikos se varmasti naaras, kun kerrottiin, että sitä vedettiin sarvista? kyseli jahtipäällikkö Heinonen. Uutena riistaeläimenä alkoi 50-luvun loppupuolella yleistyä alueellemme Kanadan suomalaisten lahja synnyinmaalleen, valkohäntäpeura. Sitä oli Laukon kartanosta päässyt karkaamaan ja loputkin päästettiin metsään v Sammaallakin yhä useammin nähtiin näitä kauniita laukonpeuroja. Se on hyvin sopeutunut Etelä-Suomen luontoon. Sopeutumista on auttanut talviruokinta kovina talvina. Metsästämään valkohäntäpeuraa päästiin seuramme alueella v Rhy:n puheenjohtaja Louna oli puheissa Erkki Mäkisen kanssa ja kehotti hakemaan peurankaatolupaa. Seuran vuosikokous päätti kuitenkin, ettei seuran nimissä sitä haeta, mutta jos joku yksityisesti haluaa, voi sen tehdä. Niinpä Yrjö Tuomiston allekirjoittamalla anomuksella haettiin 11
14 lupa kahden peuran kaatamiseen. Alueemme ensimmäisen peuran ampui Tauno Tuominen Kallion Soukosta, toisen Arvi Karppanen. Kuva 6. Peuranmetsästyksen alku v Ensimmäinen kaato: Tauno Tuominen Seuraavana vuonna seura jo innostui anomaan kahta lupaa ja siitä lähtien on peuranmetsästys ollut jokavuotista seuramme alueella. Voi sanoa, että peurasta on tullut vuosien myötä hirven jälkeen toiseksi tärkein ja todella hieno riistaeläin seudullemme. Sen merkitys seuran talouden kannalta on ollut erittäin merkittävä. Kieltää ei voi sen aiheuttamia vahinkoja, sekä maataloudelle että liikenteelle. Kannan kurissapitäminen on ollut haastava tehtävä seuralle. Vaikka kaatolupamääriä vuosittain lisättiinkin, pääsi kanta ryöstäytymään ylisuureksi 70 luvun lopulla. Maataloustuottajayhdistykset lähettivät seuroille ja metsästysjärjestöille tiukkasanaisen kirjeen, jossa sanottiin, että metsästystä ei ole hoidettu maanviljelyn kannalta tarkoituksenmukaisesti, ja että eläinmäärissä on päästävä v:n 1970 tasolle. Niinpä 12
15 kaatolupia lisättiinkin entisestään. Pienenä kädenojennuksena maanomistajien suuntaan, oman seuramme osalta, myytiin maanomistajille omakustannushintaan peuranruhoja. Halukkaita ostajia kertyi 64 peuralle. Myös hirvenlihaa jaettiin kaikille maanomistajille v Tästä lähtien lihanjako on tapahtunut aakkosjärjestyslistan mukaan. Tätä tapaa on pidetty tasapuolisena. V peurankaatolupien määrä oli seuran historia suurin, eli 150 kpl ja koko kaatomäärä nousi 238 peuraan, kun yhdellä luvalla sai ampua kaksi vasaa. Hirvilupia oli samana vuonna 36. Vuosituhannen vaihteeseen tultaessa on taas ollut havaittavissa ylikansoittumista hirvieläinten kohdalla ja lupamääriä on lisätty, ollen vuonna 2000 hirven osalta 18 ja peuran osalta 70. Maanomistajiakin muistettiin yli sadalla lihapaketilla. Pienriistakantojen kehityksestä antavat jonkinlaisen kuvan saalistilastot. Alkukymmeniltä niitä ei ole saatavilla, joten vertailu ei siltä osin onnistu. Lisäksi metsästäjien mielenkiinto pienriistaa kohtaan on vähäisempää kuin aikaisemmin ja hirvieläinmetsästys vie metsästysaikaa useilta metsästäjiltä. Tämä vaikuttaa saalistilastoihin. Kuitenkin jonkinlainen kuva pienriistasta ja sen metsästyksestä saadaan vertailtaessa vv:n 1980 ja 2000 tilastoja : sorsa 57 0 metso 2 0 teeri 59 3 pyy 41 2 metsäjänis 42 7 rusakko 35 5 kyyhky 15 3 kettu 10 7 supikoira 5 19 minkki 0 0 mäyrä 0 2 villikissa 39 0 varislinnut lokki 30 5 piisami 10 0 hanhi 1 0 villisika
16 Kerran ammuttiin aika pieni peuranvasa ja joku arveli, että kannattaako tuollaisestakin rääpäleestä kaatolupa käyttää, johon Harjunpään Kalle totesi: Ei tommonen käy edes muistinumerosta. Kuten selvästi näkyy, ovat metsäkanalintujen ja myös jänisten kannat pudonneet huolestuttavasti. Tilastoista näkyy myös se, että vaikka tuhoeläimiä on metsissämme tätä nykyä ruhtinaallisesti, niitä ei ole paljonkaan metsästetty. Erikoisuutena v.1980 tilastosta löytyvät hanhi ja villisika. Mäkisen Erkki sen sian jäljet yhytti Rautaniemessä, sai sen kierrokseen ja kutsui Tuomisen Taunon, Mäenpään Arton ja Myllynpään Juhanin Jekku-koirineen mukaan. Juhani epäili: Varmaan se koiran tappaa, mutta pannaan sinne vaan. Jahti onnistui hyvin, Arto ampui sian Murtoonmaassa ja Jekku piti henkensä. Seuraavana vuonnakin tuli sian kaveri kurkistamaan Sammaan maisemia. Se onnistui jatkamaan matkaansa. En tiä, mikä oli, ruma oli. Ammun kumminkin, tuumas Heikki, kun villisika passiin ryntäs. Kuva 7. Pääosan esittäjät yhteispotretissa: sika ja Jekku. 14
17 Kuva 8. Kvartetti vasemmalta: Erkki Mäkinen, Arto Mäenpää, Tauno Tuominen ja Juhani Myllynpää. Edessä villikarju (93kg). Aseiden kohdalla kehitys on kulkenut voimakkaasti eteenpäin seuran alkuajoista nykypäivään tultaessa. Kun ensimmäiset hirviluvat saatiin, oli vaikeuksia löytää asetuksen määräämiä aseita. Usein sellainen aikaansaatiin poraamalla vanha sotilaskivääri väljemmäksi. Haulikot olivat vielä usein yksipiippuisia mustaruutiaseita. Kiikaritähtäimet alkoivat yleistyä 60-luvun alussa ja myös uusia aseita ilmestyi kauppoihin. Peuran hämärämetsästyksessä, samoin kuin ampumaurheilussa tähtäinkiikarista on eniten hyötyä. Nykyisin metsästäjillä on hyvät aseet. Tärkeä tehtävä hirvieläinjahdeissa on vuosittain valittavalla jahtipäälliköllä. Jahdissa hänellä on suuri valta, mutta myös valtava vastuu. 15
18 Kuva 9. Jahtipäällikkö Markku Sianoja. Uudenlaisia käpälänjälkiä on lähivuosina ilmaantunut tällekin seudulle. Riistalajistoon on tullut ilves, jonka metsästämiseen on myönnetty yhteislupa-alueelle kaatolupia. Seuramme alueelta ei ilvestä ole ammuttu, mutta Jokisivulta saatuna sellainen seisoo Latvamajan takan päällä. Karhunkin voi hyvässä lykyssä metsässä tavata. Pienpetojen joukko on kasvanut mm. minkillä, näädällä, saukolla ja supikoiralla. On vain ajan kysymys, milloin esim. kuusipeura, metsäkauris ja majava tulevat eläinkantaamme rikastuttamaan, rajoilla jo ovat. Joskus runsaan kaatomäärän aikoihin oli muka kasassa liikaakin peuranjalkoja. Tutkittiin tilannetta. Harjunpään Kalle vierestä: Jukuraut, ehrottomasti oltava neljällä jaollinen luku. 16
19 METSÄMIEHEN PARAS YSTÄVÄ Kautta maailman sivun ovat nelijalkaiset ystävämme, erilaiset koirat, olleet ihmisen apuna metsästyksessä. Niin myös Sammaan salomailla. On ollut rotu ja monirotukoiria. Suosituimpia ovat olleet jänis - ja ketunmetsästykseen soveltuvat suomenajokoirat., joita on ollut melkein talossa kuin talossa. Sen lisäksi on ollut suomenpystykorvia, mäyräkoiria, beaglejä, karhukoiria ym. Vaikka koiria onkin aina käytetty hirvijahdissa, on sen käyttö lisääntynyt ja sivuuttanut miesketjulla ajamisen vasta viime vuosikymmenellä. Kuva 10. Onko ajomies eksyksissä? Aulis Karppanen tarkistelee sijaintiaan. Outi ja Heikki Viikarin omistama käyttövaliouros Huhtian Nalle on jo hirvikoirapiireissä tunnettu suuruus. Se haukkui v.1999 karjalankarhukoirien Suomen hirvenhaukkukuninkuuden. Lisäksi saavutuksena on seuraavan vuoden 6. sija sekä edustus Ruotsin, Norjan ja Suomen hirvikoirien maaottelussa. 17
20 Kuva 11. Nalle ja isäntänsä Heikki Viikari. Harri Koiviston Norjan harmaapystykorvauros, käyttövalio Pyry, on toinen tämän hetken hirvikoiramme. Menestys on innostanut niin, että uusia hirvikoiratulokkaita on kasvamassa. Koirankoulutus on tuonut mainituille koiramiehille harrastukseksi myös koetoiminnan. Heikki Viikari, Harri Koivisto ja lisäksi Martti ja Tommi Sianoja ovat kouluttautuneet hirven haukkukokeiden tuomaritehtäviin, Pentti Mäkelä ajokoirien ajokoetoimintaan. Uutena kokemuksena on viime vuosina päästy kokeilemaan peuraajoa vierailevilla mäyräkoirilla. Etelä Tyrvään Erämiehet liittyi Suomen Kennelliittoon v Harjunpään Kalle kauppasi Viikarin Erkille ajokoiran pentua. Erkki arveli: Yhtä hyvin mää sian pirän. Tähän Kalle: Jukuraut`,kyllä sika ajjaa huonosti jänestä. 18
21 RIISTANHOITOA Läheisesti metsästykseen liittyvänä toimintana on pidettävä riistanhoitoa. Siihen kuuluvaa ovat esimerkiksi ruokinta, tuhoeläinten vähentäminen, rauhoitus, elinolosuhteiden parantaminen, riistaeläinten istutukset, metsästyksen vartiointi ja aktivointi riistanhoitotyöhön (riistanhoito ja pienpetokilpailut ). Jo valtakunnallisella tasolla riistanhoidollisia määräyksiä annetaan vuosittain, esim. koskien metsästysaikoja, lupamääriä, rauhoittamista, tuhoeläinten vähentämistä ja riistapeltoja. Myös piiri ja riistanhoitoyhdistystason riistanhoito-ohjelmia on toteutettu. Kuitenkin ns. ruohonjuuritason toiminta tapahtuu seuroissa, myös omassa seurassamme toisinaan hyvinkin aktiivisesti teki riistanhoitoyhdistys päätöksen,että pienriistaa saa metsästää vain vuoden loppuun asti, mutta seuramme pani paremmaksi, päättäen, että metsästää saa lisäksi vain sunnuntaisin. Vähitellen mukaan lisättiin myös lauantai. Tällainen osittainen rauhoitus jatkui aina vuoteen 1973 asti. Metsäkanalintujen metsästystä ei sallittu ollenkaan 70 luvulla, paria poikkeusta lukuun ottamatta. Näinkin voimakkaista toimenpiteistä huolimatta saatiin vain hetkellistä elpymistä aikaan. Aika ajoin Erämiehet ovat rajoittaneet saaliskiintiöillä ja metsästysaikaa lyhentämällä metsästystä. Riistaeläinten runsautta pyritään kartoittamaan vuosittaisilla laskennoilla. Hirvieläinten määrää on selvitetty jalan suoritettavilla jälkihavaintoihin perustuvilla laskennoilla, kuten usein myös talvisena lentolaskentana. Riistakolmiolaskennalla kartoitetaan kaiken riistan määrää. Siinä lasketaan vuosittain samaa kolmion muotoista reittiä kulkien havaitut eläinten lumelle jättämät merkit, kesällä tapahtuvassa taas havaitut eläimet. Lisäksi on käytössä peltokolmiolaskenta ja vesilintujen pari ja poikaslaskennat. 60 luvun alusta lähtien perustettiin rauhoitusalueita eri puolille seuran aluetta, jopa Stormin - ja Lopenperän metsästysseurojen kanssa yhteisiäkin. Alkuperäisen riistan ruokinta ei ole järin tärkeätä, se pärjää luonnossa omillaankin. Kuitenkin esim. haapojen kaato jäniksille ja nuolukivien vienti hirvieläimille yms. on ollut tapana. Kun valkohäntäpeura tuli maisemiin, muutti ruokinta luonnettaan ratkaisevasti. Kovina talvina on erikoisesti peuroja autettu. Metsästäjätkin 19
22 on velvoitettu taittamaan lehtikerppuja, on pidetty heinäntekotalkoita, hankittu punajuuria, jopa kokeiltu kortteen ja keinorehun käyttöä. Kovana pakkas- ja lumitalvena 1966 pelastettiin Tauno Haapasen navettaan viisi peuraa, joista neljä kuljetettiin Korkeasaareen. Lähivuosina on yhä enemmän tehty ruokintapaikkoja, joilla viljaa, omenia, heinää, ym. on tarjolla. Riistapeltoja on perustettu eri puolille seuran aluetta. Viimemainituilla toimenpiteillä useinkin metsästykselliset tarkoitusperät ajanevat riistanhoidollisten tarkoitusperien ohi. Näytteeksi v:n 2000 tilasto riistanruokinnasta: ruokintapaikkoja 12 kpl, viljaa 5050 kg, heinää 380 kg, juureksia 370 kg, omenia 1850 kg, nuolukiviä 17 kpl., riistapeltoja 1,75 ha. Yleensä tavatessaan vahingollisena pidetyn metsäneläimen, on metsämies sen luonnosta poistanut. Valtiovaltakin on tähän innostanut mm. maksamalla aikanaan tapporahaa ketusta. Nykyään osa vahingollisina pidetyistä eläimistä on kokonaan rauhoitettuja, pieneläimistä esim. haukat ja pöllöt ja saukko. Metsästysjärjestöt ovat houkutelleet pienpetojahtiin, esim. järjestämällä pienpetokilpailuja, järjestämällä kursseja, julkaisemalla pyydystämisohjeita yms. Etelä Tyrvään Erämiehet on omalta osaltaan pyrkinyt tuloksiin tälläkin riistanhoidon alueella. On järjestetty kettujahteja, pidetty loukuntekotalkoot sekä järjestetty riistanhoitokilpailuja ja pienpetokilpailuja 1970 luvun alusta lähtien jatkuvina. Tarpeeksi riittävää ei toiminta ole ollut. Sen osoittaa tuhoeläinkantojen elinvoimaisuus tällä hetkellä. Riistanhoitokilpailun monivuotisina voittajina ovat esiintyneet Heikki Kiviniemi 70-luvulla, Juhani Myllynpää 80-luvulla sekä Markku Sianoja 90-luvulla. Seuramme on voittanut usein Rhy:n riistanhoitokilpailun. Riistanhoitoon liittyviä asioita on v:sta 1976 hoitanut riistanhoitojaosto. 20
23 Kuva 12. Riistanhoitohommissa Matti Sianoja. Jokainen metsästäjä suorittaa metsällä liikkuessaan samalla vartiointitehtävää. Nimettyjä vartijoita on seurassamme ollut v:sta 1972 lähtien. jolloin valittiin kolmen henkilön metsästyskuriryhmä, osaalueina Perämaa, Rautaniemi ja Sammaljoki. Joihinkin sääntörikkomuksiin on jouduttukin puuttumaan. Toisin ajoin koirakuriin on ollut myös pakko kiinnittää huomiota. Virallinen Rhy:n nimeämä metsästyksenvalvoja on Markku Sianoja. Vihtori näki suolla valkoisen jäniksen mättään juuressa makuulla. Vihtori haki pyssynsä kotoa ja siinä se pupujussi vielä makasi. Vihtori laukaisi haulikkonsa ja lausahti : Kyllä korvat vaan lerpahti. Vihtori oli ampunut valkoista koivun kantoa. VIERAANVARAISUUTTA Vieraita ovat seuran jäsenet voineet rajoitetusti tuoda alkuajoista lähtien pieneläinjahtiin. Hirvieläinjahtiinkin, lähinnä peuran osalta, on muutaman kerran vuosikokouksen päätöksellä otettu maksullisia metsästäjiä mm. useana vuonna metsästäjäryhmä Kotkasta. Samoin 21
24 silloin tällöin on arvostettuina vieraina ollut piiri- ja valtakunnallisen tason metsästyksenjohtajia, joista mainittakoon riistapäällikkö Ilkka Koivisto, joka myöhemmin on johtanut Korkeasaaren toimintaa. Hän piti esitelmän riistanhoidosta ja esitti lisäksi elokuvia riistanhoitotyöstä (v.1958). Myös apulaismetsästyksenvalvoja Heikki Suomus vieraili Sammaalla 60-luvun alussa tarkoituksenaan peltopyyjahti seisovalla koiralla. Tie ja vesirakennushallituksen pääjohtaja Jouko Loikkanen käväisi peurajahdissa. Ulkomaisia vieraitakin on ollut muutamia, Norjasta ja Tanskasta, mutta myös Saksasta ja Ranskasta metsästäjäryhmät. Kronikasta 1981: Lännestäkin tuli turistia jahtiin, Ranskan Edmund osallistui peuralahtiin. Kielivaikeudet voitettiin, silvupletä, olkaa hyvä,tarjottiin. Mikä lintu se, kun krook, krook ääntelee, siipiänsä näin ja näin se vääntelee? Sentään korppi pääsi tällä kertaa pakoon, eikä saatu korpinlihaa lihanjakoon. Myöskin pupujussi sattui Eetun passiin, vaan tuli sille kyllä lähtö sassiin. Saksalaisvierailla oli mukana Trail & Safari nimisen metsästyslehden toimittaja, joka julkaisi seikkaperäisen kertomuksen valkohäntäpeuran metsästyksestä Suomessa (1986 ). Tärkeänä oppina on pidettävä opittua sammaalaista skoolausta : Hölkyn kölkyn. PEIJAISET Mielenkiinto valkohäntäpeuraa kohtaan oli voimistunut, kun niitä oli alettu metsästää. Ihmiset keskustelivat mm. lihan mausta. Jotta päästäisiin laajemmin tutustumaan siihen, pidettiin v peuranmaistajaiset. Vuosikertomuksessa kerrotaan: Vuoden merkittävin tapaus oli Sammaljoen Sampolassa järjestetyt peuranmaistajaiset Tilaisuus onnistui yli odotusten, jos se sitten vähän maksoikin. Kutsuvieraat, maanomistajat ja seuran jäsenet olivat hyvin tyytyväisiä 22
25 ruokaan ja ohjelmaan, josta huolehti Heikki Saari Tampereelta. Tämä oli hyvä päätös vuoden toiminnalle ja voidaan sanoa, että tässä tilaisuudessa seura teki enemmän itseään tunnetuksi positiivisessa mielessä, kuin aikaisempina toimintavuosina yhteensä. Näistä juhlista alkoi hirvipäivällisperinne, joka on jatkunut tähän päivään asti, vakiintuen joka toinen vuosi pidettäviksi. Kutsua on aina runsaasti noudatettu. Väkeä on parhaimmillaan ollut jopa yli 300 henkeä. Vuonna 1976 pidettyjen 25-vuotispäivällisten ruokalista oli seuraava: peruna, lihapullat, patapaisti, maksalaatikko, salaatti, lanttulaatikko, kalja, kurkku, silli sekä päälle kahvi ja pulla. Suurin piirtein samaa linjaa on noudatettu koko ajan. Pitojen pääemäntinä ovat toimineet alusta vuoteen 1995 asti Elli Pikku-Sianoja ja Kerttu Lepistö ja siitä lähtien Arja Lepistön pitopalvelu. Aina on ollut myös hyvien orkestereiden tahdittamat tanssit ja usein muutakin ohjelmaa. Hirvijuhlissa on usein muistettu seuratoiminnassa ansioituneita henkilöitä metsästäjäjärjestöjen ansiomerkeillä, viireillä yms. Kuva 13. Seuratoiminnan ansioituneet v Takarivissä vasemmalta Risto Uusitalo, Juhani Myllynpää, Erkki Mäkinen, Arto Mäenpää ja Voitto Mäenpää. Eturivissä Tauno K. Mäkelä, Elli Pikku-Sianoja ja Kerttu Lepistö. 23
26 Kesäisin on maanomistajille järjestetty lisäksi kahvitustilaisuuksia Latvamajalla. Suhteet maanomistajiin ovat aina olleet hyvät. Lähes kaikki seuramme alueella sijaitsevat maat on saatu vuokratuiksi, josta kiitos maanomistajille. Vihtorin mielipide : En mitenkään ahne oo, mutta mielelläni maksan söisin. Silloin, kun hirvenkaato oli vielä nykyistä harvinaisempaa, oli hirviporukalla tapana kokoontua maksansyöntiin sitten illalla, pitämään omia peijaisia, kertaamaan jahtikokemuksia ja vähän irrottelemaan suljetussa seurassa. Suurten lupamäärien tultua, on jahtitouhusta tullut arkipäiväisempää ja maksansyömiset on lopetettu. Samoin uuden hirvimiehen kaste, hirvenveren maistamisineen, on jäänyt unholaan. Makkaranuotiot ovat nykyisin paikkoja, joissa parhaat jutut kerrotaan. Kuva 14. Hirvimiehen kaste Väinö Sianojan kädestä. Vuorossa Tapio Mäkelä. Oho, tulipa manteli, sanoi entinen mies, kun kastetilaisuudessa papana mukista löytyi. 24
27 Kuva 15. Ei jaksa, jos ei välillä syö. SAHALLA JA VASARALLA Latvamaja 1. Seuran alkuvuosista lähtien oli haaveena oma maja kokoontumis- ja virkistyspaikaksi, jossa voisi lisäksi harrastaa ammuntaa. Resurssit ja uskallus eivät alkuvuosina olleet riittävät, mutta v päästiin asiassa eteenpäin. Valittiin mökkitoimikunta, johon kuuluu johtokunta kokonaisuudessaan ja lisäksi Arvi Karppanen ja Aulis Karppanen. Mökkitoimikunnalle annetaan valtuudet tehdä kauppa sopivaksi katsomastaan rantatontista. Toimikunta pistikin töpinäksi ja jo saman vuoden syyskuussa ostettiin rantatontti Raija ja Arvi Mielonmäeltä Latvajärven rannasta 1500 mk:n hinnalla. Innokkaasti ryhdyttiin toimenpiteisiin majan aikaansaamiseksi. Tiedettiin, että kovaa talkooponnistusta hanke vaatisi. Talkoosuunnitelman mukaa oli saatava ensin tie Latvajärvelle, jonne aikaisemmin pääsi vain kinttupolkua pitkin. Tientekourakkaan ryhdyttiin välittömästi ja jo talvella oli se historiallinen tapaus, että Latvajärven rantaan ajettiin autolla. Talkootyötä tehtiin Aatto Leppäniemen päällikkyydessä. Aatto kaivoi kaivurilla ja traktorin kanssa touhusi Aulis Karppanen, muita Erämiehiä oli 25
28 lapiomiehinä. Tämän tien ansiosta tulee Etelä Tyrvään Erämiesten nimi jäämään paikkakunnan historiaan. Onhan se ensimmäinen ja tulevaisuudessakin kauan aikaa ainoa autotie Latvajärven rantaan. Rantamökkejä tulee tietysti useita, mutta tietä ei tule kuin tämä yksi,jota muidenkin huviloiden omistajat käyttävät, kirjoittaa Seppo Leppäkoski vuosikertomuksessa. Tietä on sitten vuosien saatossa paranneltu, oikaistu Vahterin kohdalta ja levennelty. Latvajärven yksityistielle perustettiin tiehoitokunta, kun rantamökkejä tuli lisää, ja v se liitettiin Koivun yksityistiekuntaan. Muitakin valmistavia talkoita pidettiin. Oli tukkitalkoot ja sahaustalkoot, oli kivipyykkitalkoot, laituri ja liiteritalkoot sekä paalujen junttaustalkoot. Varsinaista rakentamista varten päätettiin palkata yksi kirvesmies ja seuran jäsenet velvoitettiin tekemään 75 talkootuntia tai vaihtoehtoisesti maksamaan 150 mk. Talkootyön johtajaksi valittiin Aatto Leppäniemi. Rahoitusta varten otettiin Tyrvään seudun Osuuspankilta 5000 mk:n laina. Latvamaja valmistui aikataulussa v.1968 Erkki Salosen toimiessa palkattuna kirvesmiehenä ja talkoomiesten avustuksella, olihan joukossa rakennusalan ammattimiehiä, kuten muurari Voitto Mäenpää, kirvesmies Osmo Eno ja sementtialan erikoismies Aatto Leppäniemi. Talkootunteja kertyi kaikkiaan n Kuva 16. Latvamaja I. 26
29 Latvamajan käyttö oli alun alkaen vilkasta. Päätettiin pitää yhteisinä saunapäivinä sunnuntait ja keskiviikot, muut päivät varattiin vuokrattaviksi päiviksi jäsenille ja maanomistajille. Vuokraamismahdollisuutta on ahkerasti käytetty. Latvamajan tontin rajoja muutettiin sopivammiksi v Arvi Mielonmäen kanssa tehdyllä tilusvaihdolla. Polttava isku vyön alle ei kuitenkaan tyrmäystä Syksyn pimeänä yönä, syyskuun 8. päivänä 1980, loimusivat liekit pitkin Latvajärven rantaa tuhopolttajan jäljiltä. Latvamaja ja pari muuta huvilaa menivät sen siliän tien maan tasalle. Aamulla Erämiehet hiljaisina seisoivat käryävien tuhkakasojen äärellä. Kaikki majan eteen tehty työ oli kerralla hävinnyt olemattomiin ja taloudellinen menetyskin oli suuri, vakuutuksista huolimatta. Palossa menetetystä irtaimistosta mainittakoon Aarre Kivelän ampuma ja majalle lahjoittama 14- piikkinen hirvenpää. Kuva 17. Hävityksen kauhistus v
Mattila-Harjan kyläosasto. Kauriin ja Peuran metsästys
Mattila-Harjan kyläosasto Kauriin ja Peuran metsästys Metsäkauris : Ei kesäjahtia. Metsästysaika 1.9.2014 31.1.2015. Ajavaa koiraa käyttäen 28.9.2014 31.1.2015. Mattila-Harjan kyläosaston yhteinen saaliskiintiö
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)
HIMANGAN METSÄTYSSEURA Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet : Himangan kunnassa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet
LisätiedotPERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY. Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja. 14.8.2015 klo 19.00 Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala
PERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja 14.8.2015 klo 19.00 Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Ari Tapanainen avasi kokouksen
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4)
Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet kunnassa/kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Sihteeri Rahastonhoitaja
LisätiedotOTAVAN ERÄMIEHET ry 60 VUOTTA 4.11.2011
OTAVAN ERÄMIEHET ry 60 VUOTTA 4.11.2011 KATSAUS OTAVAN ERÄMIESTEN TOIMINTAAN LÄHTÖKOHDAT: Pitkät ja ansiokkaat perinteet metsästyskulttuurin saralla. Seura on perustettu v.1951 ja toiminut aktiivisesti
LisätiedotKauhajoen metsästysseura Mattila-Harjan kyläosasto
Kauhajoen metsästysseura Mattila-Harjan kyläosasto Kauriin ja Peuran metsästys 2017-2018 Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran ruokinta: - Kaikki jäsenet voivat omatoimisesti perustaa ruokintapaikkoja maanomistajan
LisätiedotMYLLYMAAN ERÄMIEHET Metsästysseura/seurue. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Pentti Haapahuhta.
MYLLYMAAN ERÄMIEHET Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet Sastamalan ja Kiikoisten kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja
LisätiedotKauhajoen metsästysseura Mattila-Harjan kyläosasto
Kauhajoen metsästysseura Mattila-Harjan kyläosasto Kauriin ja Peuran metsästys 2018-2019 Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran ruokinta: Kaikki jäsenet voivat omatoimisesti perustaa ruokintapaikkoja maanomistajan
LisätiedotAlavuden metsästysseura ry Kesäkokous 06.08.2015 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 22 Jäsentä
Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 06.08.2015 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 22 Jäsentä 2. 1 Kesäkokouksen avaus: Puheenjohtaja avasi kokouksen klo: 18.00 2 Kokouksen puheenjohtajan
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2019
Kantosyrjän Erä-Veikot ry Metsästysseura/seurue TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2019 YLEISTÄ (jäsenistö, kokoukset, maanvuokraus) Sääntöjensä mukaisesti seuran tarkoituksena on harjoittaa 1) järkiperäistä
LisätiedotAlavuden metsästysseura ry Kesäkokous 03.08.2014 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 18 Jäsentä
Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 03.08.2014 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 18 Jäsentä 2. 1 Kesäkokouksen avaus: Puheenjohtaja avasi kokouksen klo: 18.00 2 Kokouksen puheenjohtajan
LisätiedotKollajanniemen MS:n vuosikokous taukotuvalla
Kollajanniemen MS:n vuosikokous 28.01.2017 taukotuvalla Läsnä: Vesa Vähäkuopus, Pekka Niemitalo, Aarne Niemitalo, Jari Pikkuaho, Jussi Pönkkö, Arto Ruonakangas, Ville Harjukelo, Erkki Takkinen, Simo Kaukko,
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009
1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 Riistanhoitoyhdistyksen no ja nimi: 279 Taivalkoski TOIMINTA AJATUS: Riistanhoitoyhdistys on metsästäjäorganisaation paikallistason metsästysviranomainen, jonka tehtävänä
LisätiedotHirvijohtajien koulutus 2011
Hirvijohtajien koulutus 2011 Suomen riistakeskus Lappi Kemijärvi 19.9.2011 21.9.2011 Suomen riistakeskus 1 Metsästyksenjohtajan tehtävät (Ma 23 ) 1. Suunnitella käytännön metsästystapahtumat Passitus,
LisätiedotPERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY. Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja klo Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala
PERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja 19.8.2016 klo 19.00 Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Ari Tapanainen avasi kokouksen
LisätiedotYhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.
TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä
Lisätiedotlupamaksu 1700 (10x xx50 ) maksettava lokakuun loppuun mennessä Marttilan Seudun Rhy:n tilille
Hirvijahti 2008 luvat 10 + 10 > Kangas 5 + 5 > Myllykylä 5 + 5 aikuisista enintään puolet uroksia > molemmat seurueet voivat ampua kolme naarasta > ensimmäisen seurueen saatua saaliiksi kolme urosta >>>
LisätiedotVuoden 2018 metsästysajat sekä saaliskiintiöt
Vuoden 2018 metsästysajat sekä saaliskiintiöt Metsästysajat Merihanhi ja kanadanhanhi peltoalueella maanomistajan luvalla 10.8. klo 00.00 kauden loppuun. Merihanhi ja kanadanhanhi 20.8 klo 12.00 kauden
Lisätiedot3. VALITAAN KAKSI PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAA, JA KAKSI ÄÄNTEN LASKIJAA
SULKAVANKYLÄN METSÄSTYSSEURA RY:N KESÄKOKOUS SEURAN MAJALLA SU 12.8.2018 KLO 19.00 TYÖJÄRJESTYS 1. KOKOUKSEN AVAUS 2. VALITAAN PUHEENJOHTAJA JA SIHTEERI 3. VALITAAN KAKSI PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAA, JA KAKSI
LisätiedotAika klo Paikka Seuran paviljongi Läsnä 22 seuranjäsentä liitteenä olevan luettelon mukaisesti.
LAPIN METSÄSTYSHOITO- JA AMPUMASEURA 1 LAPIN METSÄSTYSHOITO- JA AMPUMASEURA RY. VUOSIKOKOUS 2016 pöytäkirja Aika 19.2.2016 klo 18.00 19.00 Paikka Seuran paviljongi Läsnä 22 seuranjäsentä liitteenä olevan
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012
TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Ruoveden metsästysseurassa oli vuoden lopussa 109 varsinaista maksanutta jäsentä, joista 13 oli vapaajäsentä. Johtokunnan puheenjohtajana toimi Juhani Sillanpää varapuheenjohtajana
LisätiedotAlavuden metsästysseura ry Vuosikokous 11.02.2011 klo 18:00 Läsnä 17 jäsentä
Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 11.02.2011 klo 18:00 Läsnä 17 jäsentä 2 1 Kokouksen avaus: Puheenjohtaja P. Lähdevuori avasi kokouksen ja toivotti kaikki tervetulleeksi. 2 Palkitsemiset ja muistamiset.
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotSTYSSEURA TURHA TOIVO RY. 70 VUOTTA
METSÄSTYSSEURA STYSSEURA TURHA TOIVO RY. 70 VUOTTA Historiikki vuosilta 1936-2006 Kirjoittanut Tapio Halla Historiikin teosta Edellinen historiikki vuonna 1986, 8 sivua ja liitteet Nyt 104 sivua ja liitteet
Lisätiedot3 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Todettiin, että kokouksesta oli tiedotettu sääntöjen mukaisesti, joten se oli päätösvaltainen.
KESÄKOKOUS Aika: Paikka: Läsnä: 12.07.2012 klo 18.00 19.50 Ampumarata Yhteensä 43 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo 1 KOKOUKSEN AVAUS Matti Roivainen avasi kokouksen 2 KOKOUKSEN TOIMIHENKILÖIDEN
LisätiedotOutokummussa oli yksi ilveksen pyyntilupa ja se käytettiin heti jahdin alussa. Jahti toteutui yhteisjahtina kaikkien metsästys-seurojen kanssa
Outokummun metsästysyhdistys Ry:n jäsentiedote 1/ 2012 Hyvä Outokummun metsästysyhdistyksen jäsen Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 26.2.2012. Kokouksen alussa palkittiin OMY.n kolme parasta pienpetojen
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015
TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 706 Sotkamon riistanhoitoyhdistys TOIMINTA-AJATUS: Riistanhoitoyhdistys on riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta anetussa laissa tarkoitetun riistanhoitomaksun maksaneiden
LisätiedotKymenlaakson ampumarataverkoston kehittämistyöpaja , Kouvola. Metsästäjien näkökulma Riistapäällikkö Erkki Kiukas
Kymenlaakson ampumarataverkoston kehittämistyöpaja 8.11., Kouvola Metsästäjien näkökulma Riistapäällikkö Erkki Kiukas 1 11.11. Toimiva ampumarataverkosto on elinehto suomalaiselle metsästykselle ja metsästäjien
LisätiedotOIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen
OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii
LisätiedotRuhassa 8. 1.1959. Paavo Knuuttila Helge Haiminen Seppo Ojala Matti Kuusisaari Jaakko Paavola Esko Riihimäki
Ruhan Metsästysseura Ry 50 vuotta Lapuan Metsästäjät muodosti 1940 luvulla koko Lapuaa kattavan metsästysseuran,josta 1950-luvulta lähtien erosi alueita omiksi seuroikseen. 1950-luvun puolivälissä alkoivat
LisätiedotAika klo Paikka Lapin Osuuspankin kerhohuone Läsnä 23 seuranjäsentä liitteenä olevan luettelon mukaisesti.
LAPIN METSÄSTYSHOITO- JA AMPUMASEURA 1 LAPIN METSÄSTYSHOITO- JA AMPUMASEURA RY. VUOSIKOKOUS 2014 pöytäkirja Aika 7.2.2014 klo 18.00 19.14 Paikka Lapin Osuuspankin kerhohuone Läsnä 23 seuranjäsentä liitteenä
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2015
Lietson Erä ry Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2015 Metsästysalue Kiteen kunnassa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet Kari Havukainen Mika Heikkinen Kaija
LisätiedotPilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt
Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)
KAITURIN ERÄ RY. Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet Ruokolahden kunnassa/kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Sihteeri Rahastonhoitaja
LisätiedotAIKA 18.12.2001 kello 16.30. Ala-Ounasjoen Erästäjien toimitalo
ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 18.12.2001 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA 18.12.2001 kello 16.30 PAIKKA SAAPUVILLA Ala-Ounasjoen Erästäjien toimitalo Hannu Lukkarila Pentti Hyvärinen
Lisätiedot2. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Veli Kujala ja sihteeriksi Ville Neste. 3. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Juha Neste ja Jyrki Leppälä.
SULKAVANKYLÄNKYLÄN METSÄSTYSSEURAN KESÄKOKOUS SEURAN MAJALLA KALINGISSA 6.8.2017 KLO 19:00 1. Vesa Laitila avasi kokouksen. Käytiin läpi riistakantojen tilannetta seuran alueella. 2. Kokouksen puheenjohtajaksi
LisätiedotHirvikosken Eränkävijät HISTORIA 1961-2011. Laatinut Arto Vuorela
Hirvikosken Eränkävijät HISTORIA 1961-2011 Laatinut Arto Vuorela JOHDANTO Kunnollisen historian kirjoittaminen vaatii aikaa ja pitkää tutkimustyötä eri arkistoista. Samoin haastatteluja tulisi suorittaa
Lisätiedot3. VALITAAN KAKSI PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAA, JA KAKSI ÄÄNTEN LASKIJAA
SULKAVANKYLÄN METSÄSTYSSEURA RY:N KESÄKOKOUS SEURAN MAJALLA SU 2.8.2015 KLO 19.30 TYÖJÄRJESTYS 1. KOKOUKSEN AVAUS 2. VALITAAN PUHEENJOHTAJA JA SIHTEERI 3. VALITAAN KAKSI PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAA, JA KAKSI
LisätiedotAlavuden metsästysseura ry Kesäkokous klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 24 jäsentä
Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 06.08.2013 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 24 jäsentä 2 1 Kesäkokouksen avaus: Puheenjohtaja avasi kokouksen klo:18.10 2 Kokouksen puheenjohtajan
LisätiedotKankaantaustan Vapaa-aikakerho ry. Kokemäki. (Rekisterinumero ) SÄÄNNÖT
Kankaantaustan Vapaa-aikakerho ry. Kokemäki (Rekisterinumero 135.917) SÄÄNNÖT 1. Kerhon nimi on Kankaantaustan Vapaa-aikakerho ry. ja sen kotipaikka on Kokemäen kaupunki. 2. Kerhon tarkoituksena on järjestää
LisätiedotTampereen Naisyhdistyksen
Tampereen Naisyhdistyksen Säännöt. i. Tampereen Naisyhdistyksen tarkoitus on työskennellä naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa
LisätiedotSPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT
SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia
LisätiedotSUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com
SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti
LisätiedotYLIVIIRTEEN METSÄSTYSSEURAN HISTORIIKKI / TOIMINTAKERTOMUS 1.12.2002 / S.AHO
YLIVIIRTEEN METSÄSTYSSEURAN HISTORIIKKI / TOIMINTAKERTOMUS 1.12.2002 / S.AHO Yliviirteen metsästysseuran perustava kokous Kannuksen Ylivirteen metsästysseuran perustava kokous pidettiin tammikuun 11 päivänä
LisätiedotJousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna
Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna 4.2.2017 Sisältö Artemiksen visio ja missio Artemis eilen - miten kaikki alkoi? Artemis tänään mitä olemme tehneet vuoden aikana? Artemis ylihuomenna
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014
TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 Riistanhoitoyhdistyksen no ja nimi: 279 Taivalkoski TOIMINTA-AJATUS: Riistanhoitoyhdistys on riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetussa laissa tarkoitetun riistanhoitomaksun
LisätiedotAika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B
ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio
LisätiedotYhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja siihen liittyvää kilpailutoimintaa ja parantaa koirien yhteiskuntakelpoisuutta.
TVA- Pori ry:n Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on TVA Pori ja sen kotipaikka on Pori Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen
LisätiedotMYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY
MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Myllykosken Naisvoimistelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kouvolan Myllykoski 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS Yhdistyksen
LisätiedotSÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010)
GrIFK Salibandy ry SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) 1 Nimi, kotipaikka, perustamisajankohta ja kieli Yhdistyksen nimi on GrIFK Salibandy ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauniaisten kaupunki Uudenmaan
LisätiedotKARHUNMETSÄSTYKSEN YHTEISLUPA SÄÄNNÖT ALUEENA JÄMSÄ JA KORPILAHTI.
Jämsän seudun rhy / V-ML KARHUNMETSÄSTYKSEN YHTEISLUPA SÄÄNNÖT 2017. ALUEENA JÄMSÄ JA KORPILAHTI. YLEISTÄ Alueella on vakiintunut ja voimakkaasti kasvava karhukanta. Karhuhavainnot, myös pentuehavainnot
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2015
LEPPÄVEDEN METSÄSTYSSEURA r.y TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2015 YLEISTÄ (jäsenistö, kokoukset, maanvuokraus) Seuran hallituksen kokous pidettiin 19.01.2015 Pertti Parkkosella. Toimintavuoden 2015 vuosikokous
Lisätiedot22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran
RHY 22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästyksessä metsästykseen osallistuvien on käytettävä oranssinpunaista
LisätiedotLÄMSÄN ERÄMIEHET RY HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNNÖT
LÄMSÄN ERÄMIEHET RY HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNNÖT LÄMSÄN ERÄMIEHET RY:N HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNNÖT OSALLISTUMISOIKEUS Hirviseurueeseen pääsevät halutessaan kaikki metsästysseuran jäsenet täyttäessään kaikki metsästyslain
LisätiedotKÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT
KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.
Lisätiedot1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.
Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Etelä Pohjanmaan
LisätiedotMälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)
1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle
Lisätiedot************************************************ TUUSNIEMEN RIISTANHOITOYHDISTYS. Metsästysseurojen käyttövuorot Tuusjärven ampumaradalla V-2018
HUOMIO! Lauantaina 11.8.2018 kello 14:00 seuramme ampumakilpailut Tuusjärven radalla kello 14:00 alkaen. Kesäkokous tämän jälkeen kello 17:00 alkaen Honka Kodalla. ************************************************
LisätiedotKokouksen puheenjohtajaksi valittiin Kauko Harjula ja kokouksen sihteeriksi valittiin Kalevi Korhonen.
Pöytäkirja Metsästysseura Kerä ry:n vuosikokouksesta, joka pidettiin 17.2.2013 klo 12.00 alkaen seuran metsästysmajalla Kovelinlehdossa. Paikalla oli 67 seuran jäsentä. Lista osaottajista on liitteessä
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2016 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)
Pyhä-Saukko ry Metsästysseura TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2016 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet Pelkosenniemen kunnassa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet
LisätiedotLIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset
LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset RIISTASELVITYS OSANA JOKISUON TURVETUOTANTOALUEEN YVA-MENETTELYÄ Vapo Oy:n tarkoituksena on aloittaa turvetuotanto Kiuruveden Jokisuolla. Ensimmäisenä
LisätiedotMetsästysasetuksen muuttaminen
Valtioneuvoston päätös 1.9.2016 1 10.09.16 Muutokset tiivistettynä: Voimaan syksyllä 2016 (6.9.2016): Hirvieläinten vasallisten naaraiden rauhoitusta koskeva muutos Hirvieläinten metsästyksenjohtajan tehtävien
LisätiedotYHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT
KäPa Fanit ry Hyväksytty 6.6.2008 YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on KäPa Fanit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue on Käpylän
LisätiedotAlavuden metsästysseura ry Vuosikokous 25.01.2015 klo 18:00 Läsnä 19 jäsentä
Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 25.01.2015 klo 18:00 Läsnä 19 jäsentä 1 Kokouksen avaus: Puheenjohtaja Pertti Lähdevuori avasi kokouksen klo 18.00 toivottaen osallistujat tervetulleeksi. 2 2 Palkitsemiset
LisätiedotHämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.
Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa
LisätiedotTUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY
TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY Hyväksytty TUL:n 25. liittokokouksessa 24. 25.5.2003 Tampereella Hyväksytty Turun Jyryn Vuosikokouksessa 10.2.2004 2 SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL RY:N J ÄSENSEURAN
LisätiedotAla-Ounasjoen Erästäjien toimitalo
ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 17.12.2002 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 17.00 PAIKKA PAIKALLA PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Ala-Ounasjoen Erästäjien toimitalo Juha
LisätiedotAika klo Paikka Seuran paviljongi Läsnä 25 seuranjäsentä liitteenä olevan luettelon mukaisesti.
LAPIN METSÄSTYSHOITO- JA AMPUMASEURA 1 LAPIN METSÄSTYSHOITO- JA AMPUMASEURA RY. VUOSIKOKOUS 2015 pöytäkirja Aika 27.2.2015 klo 18.00 19.12 Paikka Seuran paviljongi Läsnä 25 seuranjäsentä liitteenä olevan
LisätiedotKainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.
Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun
LisätiedotYhteensä 46 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo
KESÄKOKOUS Aika: Paikka: Läsnä: 17.07.2014 klo 18.00 19.20 Kalimen maja Yhteensä 46 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo 1 KOKOUKSEN AVAUS Matti Roivainen avasi kokouksen 2 KOKOUKSEN TOIMIHENKILÖIDEN
LisätiedotPORIN VENEILIJÄT R.Y. 1
PORIN VENEILIJÄT R.Y. 1 1. Nimi ja kotipaikka S Ä Ä N N Ö T Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Porin Veneilijät ry. Seuran kotipaikka on Porin kaupunki. 2. Seuran tarkoitus ja toiminnan
LisätiedotViikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt
Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää
LisätiedotSUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY
Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla
LisätiedotPohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry. Säännöt
Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry Säännöt 12.1.2012 1Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka ry:n säännöt SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pohjoisen yhteisöjen tuki Majakka ry
LisätiedotAika klo Paikka Lapin Osuuspankin kerhohuone Läsnä 27 seuranjäsentä liitteenä olevan luettelon mukaisesti.
LAPIN METSÄSTYSHOITO- JA AMPUMASEURA 1 LAPIN METSÄSTYSHOITO- JA AMPUMASEURA RY. VUOSIKOKOUS 2013 pöytäkirja Aika 8.2.2013 klo 19.00 19.40 Paikka Lapin Osuuspankin kerhohuone Läsnä 27 seuranjäsentä liitteenä
LisätiedotSäännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015
SUOMEN MOPSIKERHO RY:N SÄÄNNÖT Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Mopsikerho ry ja sen tarkoituksena on kaikin
Lisätiedot1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.
Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka
LisätiedotEMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt
EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo
LisätiedotAika klo Paikka Seuran paviljongi Läsnä 22 seuranjäsentä sekä yksi jäseneksi hakija liitteenä olevan luettelon mukaisesti.
LAPIN METSÄSTYSHOITO- JA AMPUMASEURA 1 LAPIN METSÄSTYSHOITO- JA AMPUMASEURA RY. VUOSIKOKOUS 2017 pöytäkirja Aika 14.2.2017 klo 18.00 19.20 Paikka Seuran paviljongi Läsnä 22 seuranjäsentä sekä yksi jäseneksi
LisätiedotOULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT:
OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT: 1. Yhdistyksen nimenä on Oulun Lentopalloerotuomarikerho r.y., ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on lentopalloerotuomareiden
LisätiedotLEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT
LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Leppälammi - Taipaleen Kotiseutuyhdistys
LisätiedotYhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki.
1 PÄIJÄT-HÄMEEN TUTKIMUSSEURA R.Y:N SÄÄNNÖT Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen tutkimusseura ja kotipaikka Lahden kaupunki. Tarkoitus 2 Seuran tarkoituksena on toimia Päijät-Hämeeseen kohdistuvan
LisätiedotKUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY
KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.
Lisätiedot2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa
HELSINGIN PSYKOTERAPIAYHDISTYS r.y. HELSINGFORS PSYKOTERAPIFÖRENING r.f. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Psykoterapiayhdistys r.y., Helsingfors Psykoterapiförening
Lisätiedot2 Yhdistyksen tarkoituksena on tarjota monimuotoista ja joustavaa tukea turvapaikanhakijana Suomeen tulleille.
TURVAPAIKANHAKIJOIDEN TUKI ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Turvapaikanhakijoiden tuki ry Stöd för asylsökande r f Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi.
LisätiedotRiistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija
Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte Katja Ikonen, suunnittelija Riista- ja peltokolmiolaskenta Pienriistakantojen vaihteluita on seurattu riistakolmiolaskennoilla jo 28 vuoden ajan. Seuranta
LisätiedotAlavuden metsästysseura ry Vuosikokous 22.01.2012 klo 15:00 Läsnä 20 jäsentä
Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 22.01.2012 klo 15:00 Läsnä 20 jäsentä 1 Kokouksen avaus: Puheenjohtaja Pertti Lähdevuori avasi kokouksen toivottaen osallistujat tervetulleeksi. 2 2 Palkitsemiset
LisätiedotVuosikokous järjestettiin Koskitie 2:ssa, paikalla oli noin 10 jäsentä.
1 /5 VUODEN 2010 TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ Jäsenemme ovat osallistuneet koirineen aktiivisesti sekä koe- ja näyttelytoimintaan sekä maastoharjoituksiin kuluneena vuonna. Jäsenmäärämme on tällä hetkellä
LisätiedotYhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.
Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten
LisätiedotYhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.
1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin
LisätiedotYhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna.
Aulangon Golfklubi ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää golfpelin
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS 2006
TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 818. Tasavallan presidentin asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 2001 N:o 818 824 SISÄLLYS N:o Sivu 818 Tasavallan presidentin asetus Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä
Lisätiedotistä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.
M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja
LisätiedotAika klo Paikka Lapin Osuuspankin kerhohuone Läsnä 32 seuranjäsentä liitteenä olevan luettelon mukaisesti.
LAPIN METSÄSTYSHOITO- JA AMPUMASEURA 1 LAPIN METSÄSTYSHOITO- JA AMPUMASEURA RY. VUOSIKOKOUS 2010 pöytäkirja Aika 19.2.2010 klo 19.00 20.13 Paikka Lapin Osuuspankin kerhohuone Läsnä 32 seuranjäsentä liitteenä
LisätiedotHouhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015
Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2015 Houhajärvi 2015 yhdistyksen kuudestoista toimintavuosi Vedenkorkeus (Liite 1) Vuosi 2015 oli ensimmäinen kokonainen vuosi, jolloin pato oli toiminnassa. Uusi pato näyttää
LisätiedotK O I L L I S L O H K O S O P I M U S
K O I L L I S L O H K O S O P I M U S Mouruvaaran metsästysseura ry Nissin seudun erä ry Rukan metsästäjät ry Suiningin metsästysseura ry Suininki-Itäperän metsästysseura ry Vuotungin metsästysseura ry
LisätiedotPuheenjohtaja avaa kokouksen ja toivottaa osallistujat tervetulleiksi.
ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 11.2.2003 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA PAIKALLA PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ City- hotelli Hannu Lukkarila Juha Seurujärvi
LisätiedotESPOON ILMAILUKERHO RY. HALLITUKSEN KERTOMUS VUODEN 2009 TOIMINNASTA
ESPOON ILMAILUKERHO RY. HALLITUKSEN KERTOMUS VUODEN 2009 TOIMINNASTA Yleistä Vuosi oli kerhon 47. toimintavuosi. Hallitus kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Kerhon hallitus vuonna 2009: Teemu Mykkänen,
LisätiedotSeura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.
KIEKKO-LASER JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on Kiekko-Laser Juniorit ry. Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä K-Laser. Yhdistys
Lisätiedot