ETELÄ-TYRVÄÄN ERÄMIEHET ry 50-VUOTISHISTORIIKKI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-TYRVÄÄN ERÄMIEHET ry 50-VUOTISHISTORIIKKI"

Transkriptio

1

2 ETELÄ-TYRVÄÄN ERÄMIEHET ry 50-VUOTISHISTORIIKKI

3 Kirjoittanut: Taitto: Tauno I. Mäkelä Mika Ijas

4 Puheenjohtajan tervehdys Sanotaan, että menneiden muisteleminen on vanhenemisen merkki. Me metsästysseuralaiset päätimme muistella menneitä, vaikka emme vanhoiksi tunnustaudukaan. Viidenkymmenen vuoden aikana on ehtinyt tapahtua seuramme historiassa monia asioita. Jäsenistömme on muuttunut, joskin perustajajäseniäkin vielä löytyy. Metsästyksen luonne on muttunut. Tekniikkakin on tullut avuksi, vaikka laki rajoittaa sen käyttöä jossakin määrin. Kulkuyhteydet ovat parantuneet, samoin kulkuvälineet. EU on tuonut oman osansa metsästyslainsäädäntöön mm. räkättirastaan pyyntiluvan muodossa. Itse metsästystapahtuma on pysynyt samana. Riistan ja metsästäjän kohtaaminen on aina ainutkertainen tapahtuma. Metsästysseuratoimintaan ei kuulu pelkästään metsästys. Riistanhoitotoiminta eri muodoissa, ampumataidon ylläpito sekä erilaiset talkoot kuuluvat metsästysseuratoimintaan. Tässä lienee paikallaan kiitos maanomistajille myönteisestä suhtautumisesta passipaikkojen raivaukseen ja merkitsemiseen, ruokintapaikkojen ylläpitoon sekä muuhun toimintaan, mitä metsästysseuran alueella tapahtuu metsästäjien toimesta. Toivoisinkin, että rehdillä ja avoimella yhteistyöllä voisimme jatkaa tästäkin eteenpäin voidaksemme vuosikymmenienkin päästä jatkaa tätä hienoa harrastusta. Historian kokoaminen viidenkymmenen vuoden ajalta vaatii jo huolellista paneutumista asiaan, vanhoihin arkistoihin ja asiakirjoihin, unohtamatta jäsenistön haastattelua. Tästä kiitos Tauno I. Mäkelälle, joka on tehnyt valtavan työn seuramme historiikin kokoamisessa Toivonkin antoisia lukuhetkiä historiikkimme parissa. Heikki Viikari

5

6

7 JOHDANTO Niin kauan kuin ihminen on näitä Tyrvään seutuja asuttanut, on täällä myös metsästetty. Olihan metsästys, kuten myös kalastuskin, hyvin tärkeitä elannon kannalta. Lihan hankkiminen oli tietysti tärkeätä. Riistan saaminen saattoi kato- ja nälkävuosina jopa pelastaa ihmishenkiä. Mutta myös turkikset olivat arvossaan, käytettiinhän oravannahkaa aikoinaan rahanakin. Turkistarhaus on myöhemmin romahduttanut luonnonturkisten arvon. Pitkään metsästys perustui jokamiehen oikeudelle, mutta hiljalleen yhteiskunnan kehittymisen myötä siitä on tullut laeilla ja asetuksilla säädeltyä toimintaa ja luonnekin on muuttunut harrastuksenomaiseksi. Kehitys on johtanut myös järjestäytyneeseen metsästysseuratoimintaan, jolla seuramme alueella on nyt, uuden vuosituhannen alussa, 50-vuotinen historia. Seuraava historiikki pystyy nuolaisemaan vain ohuesti kerman päältä. Kuivahkon asiatekstin joukkoon on sovitettu joitain sattuvia sanontoja kevennykseksi seuramme historialliselta ajalta. SEURAN SYNTY Ensimmäiset metsästysseurat syntyivät maassamme jo 1800 luvun puolella. Tyrvään seuduille niitä alkoi syntyä 1900 luvun alkupuolella. Kun niitä ympäristöön syntyi, ne alkoivat vuokrailla metsästysmaita täältäkin, sekä ulottaa metsästysretkiään tänne. Se lisäsi täällä Sammaan seudulla metsästäjien keskuudessa paineita turvata omat metsästysmaat omaan käyttöön ja varmaan ennen kaikkea päästä anomaan myös hirvenkaatolupia. Aika oman seuran perustamiselle oli koittanut. Perustava kokous pidettiin Seppo Leppäkosken jälkikäteen laatiman pöytäkirjan mukaan Kaltsilan kylässä, Harjunpään talossa joulukuun 2. päivänä Tällä kokouksella synnytettiin Etelä Tyrvään Erämiehet ry. Muistitiedon mukaan jo ennen tätä virallista kokousta olisi pidetty epävirallista neuvonpitoa asiasta. Seuran nimestä oli perustavassa kokouksessa kiistaa. Vastaehdokkaana ehdotettiin nimeksi Rautaniemen Metsästysseuraa, mutta äänestyksessä, joka suoritettiin seisomaan nousten, se hävisi. Seuran puheenjohtajaksi valittiin Onni Viikari, sihteeriksi Mikko Niemelä ja varapuheenjohtajaksi Vihtori Heinonen. 5

8 Kuva 1. Perustavan kokouksen pöytäkirja. Jälkikäteen kirjoittanut Seppo Leppäkoski. 6

9 Alkukankeutta seuratoiminnan suhteen oli, koska vasta vuodelta 1954 on olemassa seuraava vuosikokouksen pöytäkirja ja siinä puheenjohtajana mainitaan Vihtori Heinonen. Kuitenkin jonkinlaista seuraan liittyvää toimintaa on tänä väliaikanakin ollut. Käytiin paperisotaa, vaikka kokouspöytäkirjoja ei olekaan hyväksyttiin seuran säännöt, allekirjoittajina Onni Viikari, Mikko Niemelä ja Vihtori Heinonen. Sääntöjen alussa on seuraava perustamiskirja: Me allekirjoittaneet perustamme täten Etelä Tyrvään Erämiehet nimisen metsästysseuran, jonka tarkoituksena on paikkakunnalla edistää alempana mainitulla tavalla metsästyslakien ja asetusten tarkkaa noudattamista, sekä olla kaikissa metsästysasioissa jäsenilleen neuvoa antavana elimenä. Samalla hyväksymme yhdistykselle oheiset säännöt. Etelä Tyrvään Erämiehet ry hyväksyttiin yhdistysrekisteriin Suomen Yleisen Metsästäjäliiton jäseneksi seura hyväksyttiin Pääpaino seuran toiminnassa oli aluksi muussa kuin varsinaisessa metsästystoiminnassa, kuten sihteeri Seppo Leppäkoski vuosikertomuksessa toteaa: Näin seuran lapsuusvuosina ei olekaan niin tärkeätä kiinnittää huomiota muuhun kuin jäsenten kirjaamiseen ja metsien vuokraamiseen. On välttämätöntä, että saadaan metsästää oman paikkakunnan metsissä ja noudattaa lakia ja hyvää kuria, jota asiaa metsästysseurat juuri ajavat eteenpäin. Kuva 2. Jäsenluettelo v

10 Jäseniksi liittyi heti alussa 20 henkilöä. Seura olikin otettu suopeasti vastaan paikkakunnalla. Sitä osoittaa se, että metsästysmaita oli vuokrattuna v jo 1500 ha. Tunnettavuutta lisäsivät tanssit, joita talouden kohentamiseksi alettiin järjestää. Aluksi niitä pidettiin Kivelän suulilla Rautaniemessä, seuraavina vuosina myös Rantasen suulilla, Rautaniemen työväentalolla ja Sammaljoen Sampolassa. Kuva 3. Ensimmästen tanssien ilmoitus. TAPION TARHOISSA Jo oli hyvvää tuuria, kun ampumaan päästiin, tuumas Heikki, kun passimies Perälän suolla hirvestä ohi ampui. Toimintasuunnitelmaan v:lle 1955 kirjattiin seuraavaa: Haetaan hirvenkaatolupa ja syksyllä sitten kaadetaan se hirvi. Lupahan sitten heltisikin ja päästiin ensimmäiseen luvalliseen hirvijahtiin. Kaatokin onnistui. Se oli vuoden kohotapaus. Näin tapauksesta kertoo vuosikertomus: Eniten seuraa mainosti kuitenkin se komea uroshirvi, joka kaatui Voitto Mäenpään luodista O. Kallion perikunnan metsästä kolmantena metsästyspäivänä klo Sen verran virheellinen vuosikertomuksen merkintä on, että kunnia kaadosta kuuluu kylläkin Aarne Enolle, mutta koska hänen aseensa, kuten usean muunkaan, ei ollut hirviasetuksen mukainen, on kaatajaksi merkitty Voitto, jolla oli asetuksen mukainen ase. Asehankinta ei tuolloin ollut yhtä helppoa kuin nykyisin ja sanonta tämä tuli niin äkkiä taisi muutoinkin päteä tässäkin tapauksessa. 8

11 Kuva 4.Jahtiporukka seuran ensimmäisen saalishirven lihojen ääressä vuonna Etualalla jahtipäällikkö Vihtori Heinonen. Passimies ampui vääränlaista hirveä ja sai siitä hiukan moitetta. Puolustelu kuului: Pois oli saatava, pimmee tullee ja lääninraja lähestyy. Seuran alue rajoittuu pitkälti entiseen Hämeen läänin rajaan, joka seikka oli pelottava tekijä metsästyksessä, koska hirvenkaatolupa oli läänikohtainen. Tämä seikka koituikin seuraavan vuoden hirvijahdissa aloittelevan hirviporukan kompastuskiveksi. Jahdissa kaadettiin hirvi rajan tuntumassa Vesilahden puolelle ja käryhän siinä kävi. Oikeus tuomitsi hirven valtiolle ja metsästäjille tuntuvat sakot. Pahemmin kirpaisi kuitenkin viiden vuoden karenssiaika, jona ei hirvenkaatolupia herunut. Muuta metsästystä kylläkin voitiin harjoittaa. ja etenkin vahinkoeläimiä mainitaan metsästetyn ahkerasti. Luonnonturkikset olivat vielä arvossaan ja niinpä esimerkiksi oravaa ja piisamia metsästettiin ahkerasti. Ketusta sai lisäksi tapporahaa. Rautaniemessä oli haukkahäkkejä kanahaukkaa varten. 9

12 Orava piilotteli karvaisessa kuusessa ja Arvo kapusi puuhun sitä hätistelemään. Orava vaihtoikin toiminnan seurauksena paikkaa, jolloin Vihtori sai sen tähtäimeensä ja alkoi ammuskella. Arvo kauhistui puussa ja kielteli. Alhaalta kuului Vihtorin julistus : Kyllä pyssyni takaan! Kun rangaistus oli kärsitty, saatiin v.1961 taas lupa yhden hirven kaatamiseen. Jahtia olikin riittävästi, kovasta yrityksestä huolimatta hirvi jäi kaatamatta. Karppasen Arvi ja Tuomisen Tauno ovat kertoneet käyneensä jahdissa joka päivä koko metsästysajan, tuloksetta. Päinvastainen metsästysonni olikin sitten seuraavana vuonna, jolloin jahdin aloituksesta oli kulunut vajaa tunti, kun hirvi jo oli kaadettuna ja jahti päättynyt. Kuva 5. Hirviporukkaa v Seisomassa vasemmalta Arvi Karppanen, Tauno Tuominen, Kalle Harjunpää, Juhani Myllynpää, Kalle Kursi ja Aulis Karppanen, istumassa vasemmalta Vihtori Heinonen ja Voitto Mäenpää. 10

13 Hirvimäärät olivat niihin aikoihin vähäiset ja lupamäärät tietysti myös; yksi kaksi lupaa vuosittain. Kerrotaan jopa Levorannan lentokoneella etsityn hirviä, mutta tuloksetta. Kaadetun hirven painoa arvuuteltiin metsässä. Heinosen Matin varma mielipide oli: Seitsemän repullista. Seuran alkuaikoina oli tärkeätä selkiyttää seurojen välisiä rajoja. V valittiin rajakomissio, sitä varten, että naapuriseurat ottavat yhteyttä raja-asioissa. Siihen ensimmäiseen rajakomissioon tulivat valituiksi Vihtori Heinonen, Aatto Leppäniemi, Aarne Eno ja Juhani Myllynpää. Vuosien mittaan rajat ovat selkiytyneet niin, ettei rajakomissiota enää ole vuosikokouksissa tarvinnut valita. Välit naapuriseurojen kanssa ovat nykyään ongelmattomat. Metsästäjän toteamus kotiinlähdön aikaan: Meni ohrakakko ja pullo Koskenkorvaa, eikä haukun haukkua. Hirvieläinten kaatolupien anomisessa päästiin 60 luvulla yhteislupamenettelyyn, joka onkin jatkunut nykypäiviin asti. Tässä seitsemän seuran yhteisluvassa ovat mukana Levon Metsästysseura, Stormin Metsästysseura, Lopenperän Metsästysseura, Kaltsilan Metsästysseura, Illon Metsästysseura, Jokisivun Metsästysseura ja Etelä Tyrvään Erämiehet. Olikos se varmasti naaras, kun kerrottiin, että sitä vedettiin sarvista? kyseli jahtipäällikkö Heinonen. Uutena riistaeläimenä alkoi 50-luvun loppupuolella yleistyä alueellemme Kanadan suomalaisten lahja synnyinmaalleen, valkohäntäpeura. Sitä oli Laukon kartanosta päässyt karkaamaan ja loputkin päästettiin metsään v Sammaallakin yhä useammin nähtiin näitä kauniita laukonpeuroja. Se on hyvin sopeutunut Etelä-Suomen luontoon. Sopeutumista on auttanut talviruokinta kovina talvina. Metsästämään valkohäntäpeuraa päästiin seuramme alueella v Rhy:n puheenjohtaja Louna oli puheissa Erkki Mäkisen kanssa ja kehotti hakemaan peurankaatolupaa. Seuran vuosikokous päätti kuitenkin, ettei seuran nimissä sitä haeta, mutta jos joku yksityisesti haluaa, voi sen tehdä. Niinpä Yrjö Tuomiston allekirjoittamalla anomuksella haettiin 11

14 lupa kahden peuran kaatamiseen. Alueemme ensimmäisen peuran ampui Tauno Tuominen Kallion Soukosta, toisen Arvi Karppanen. Kuva 6. Peuranmetsästyksen alku v Ensimmäinen kaato: Tauno Tuominen Seuraavana vuonna seura jo innostui anomaan kahta lupaa ja siitä lähtien on peuranmetsästys ollut jokavuotista seuramme alueella. Voi sanoa, että peurasta on tullut vuosien myötä hirven jälkeen toiseksi tärkein ja todella hieno riistaeläin seudullemme. Sen merkitys seuran talouden kannalta on ollut erittäin merkittävä. Kieltää ei voi sen aiheuttamia vahinkoja, sekä maataloudelle että liikenteelle. Kannan kurissapitäminen on ollut haastava tehtävä seuralle. Vaikka kaatolupamääriä vuosittain lisättiinkin, pääsi kanta ryöstäytymään ylisuureksi 70 luvun lopulla. Maataloustuottajayhdistykset lähettivät seuroille ja metsästysjärjestöille tiukkasanaisen kirjeen, jossa sanottiin, että metsästystä ei ole hoidettu maanviljelyn kannalta tarkoituksenmukaisesti, ja että eläinmäärissä on päästävä v:n 1970 tasolle. Niinpä 12

15 kaatolupia lisättiinkin entisestään. Pienenä kädenojennuksena maanomistajien suuntaan, oman seuramme osalta, myytiin maanomistajille omakustannushintaan peuranruhoja. Halukkaita ostajia kertyi 64 peuralle. Myös hirvenlihaa jaettiin kaikille maanomistajille v Tästä lähtien lihanjako on tapahtunut aakkosjärjestyslistan mukaan. Tätä tapaa on pidetty tasapuolisena. V peurankaatolupien määrä oli seuran historia suurin, eli 150 kpl ja koko kaatomäärä nousi 238 peuraan, kun yhdellä luvalla sai ampua kaksi vasaa. Hirvilupia oli samana vuonna 36. Vuosituhannen vaihteeseen tultaessa on taas ollut havaittavissa ylikansoittumista hirvieläinten kohdalla ja lupamääriä on lisätty, ollen vuonna 2000 hirven osalta 18 ja peuran osalta 70. Maanomistajiakin muistettiin yli sadalla lihapaketilla. Pienriistakantojen kehityksestä antavat jonkinlaisen kuvan saalistilastot. Alkukymmeniltä niitä ei ole saatavilla, joten vertailu ei siltä osin onnistu. Lisäksi metsästäjien mielenkiinto pienriistaa kohtaan on vähäisempää kuin aikaisemmin ja hirvieläinmetsästys vie metsästysaikaa useilta metsästäjiltä. Tämä vaikuttaa saalistilastoihin. Kuitenkin jonkinlainen kuva pienriistasta ja sen metsästyksestä saadaan vertailtaessa vv:n 1980 ja 2000 tilastoja : sorsa 57 0 metso 2 0 teeri 59 3 pyy 41 2 metsäjänis 42 7 rusakko 35 5 kyyhky 15 3 kettu 10 7 supikoira 5 19 minkki 0 0 mäyrä 0 2 villikissa 39 0 varislinnut lokki 30 5 piisami 10 0 hanhi 1 0 villisika

16 Kerran ammuttiin aika pieni peuranvasa ja joku arveli, että kannattaako tuollaisestakin rääpäleestä kaatolupa käyttää, johon Harjunpään Kalle totesi: Ei tommonen käy edes muistinumerosta. Kuten selvästi näkyy, ovat metsäkanalintujen ja myös jänisten kannat pudonneet huolestuttavasti. Tilastoista näkyy myös se, että vaikka tuhoeläimiä on metsissämme tätä nykyä ruhtinaallisesti, niitä ei ole paljonkaan metsästetty. Erikoisuutena v.1980 tilastosta löytyvät hanhi ja villisika. Mäkisen Erkki sen sian jäljet yhytti Rautaniemessä, sai sen kierrokseen ja kutsui Tuomisen Taunon, Mäenpään Arton ja Myllynpään Juhanin Jekku-koirineen mukaan. Juhani epäili: Varmaan se koiran tappaa, mutta pannaan sinne vaan. Jahti onnistui hyvin, Arto ampui sian Murtoonmaassa ja Jekku piti henkensä. Seuraavana vuonnakin tuli sian kaveri kurkistamaan Sammaan maisemia. Se onnistui jatkamaan matkaansa. En tiä, mikä oli, ruma oli. Ammun kumminkin, tuumas Heikki, kun villisika passiin ryntäs. Kuva 7. Pääosan esittäjät yhteispotretissa: sika ja Jekku. 14

17 Kuva 8. Kvartetti vasemmalta: Erkki Mäkinen, Arto Mäenpää, Tauno Tuominen ja Juhani Myllynpää. Edessä villikarju (93kg). Aseiden kohdalla kehitys on kulkenut voimakkaasti eteenpäin seuran alkuajoista nykypäivään tultaessa. Kun ensimmäiset hirviluvat saatiin, oli vaikeuksia löytää asetuksen määräämiä aseita. Usein sellainen aikaansaatiin poraamalla vanha sotilaskivääri väljemmäksi. Haulikot olivat vielä usein yksipiippuisia mustaruutiaseita. Kiikaritähtäimet alkoivat yleistyä 60-luvun alussa ja myös uusia aseita ilmestyi kauppoihin. Peuran hämärämetsästyksessä, samoin kuin ampumaurheilussa tähtäinkiikarista on eniten hyötyä. Nykyisin metsästäjillä on hyvät aseet. Tärkeä tehtävä hirvieläinjahdeissa on vuosittain valittavalla jahtipäälliköllä. Jahdissa hänellä on suuri valta, mutta myös valtava vastuu. 15

18 Kuva 9. Jahtipäällikkö Markku Sianoja. Uudenlaisia käpälänjälkiä on lähivuosina ilmaantunut tällekin seudulle. Riistalajistoon on tullut ilves, jonka metsästämiseen on myönnetty yhteislupa-alueelle kaatolupia. Seuramme alueelta ei ilvestä ole ammuttu, mutta Jokisivulta saatuna sellainen seisoo Latvamajan takan päällä. Karhunkin voi hyvässä lykyssä metsässä tavata. Pienpetojen joukko on kasvanut mm. minkillä, näädällä, saukolla ja supikoiralla. On vain ajan kysymys, milloin esim. kuusipeura, metsäkauris ja majava tulevat eläinkantaamme rikastuttamaan, rajoilla jo ovat. Joskus runsaan kaatomäärän aikoihin oli muka kasassa liikaakin peuranjalkoja. Tutkittiin tilannetta. Harjunpään Kalle vierestä: Jukuraut, ehrottomasti oltava neljällä jaollinen luku. 16

19 METSÄMIEHEN PARAS YSTÄVÄ Kautta maailman sivun ovat nelijalkaiset ystävämme, erilaiset koirat, olleet ihmisen apuna metsästyksessä. Niin myös Sammaan salomailla. On ollut rotu ja monirotukoiria. Suosituimpia ovat olleet jänis - ja ketunmetsästykseen soveltuvat suomenajokoirat., joita on ollut melkein talossa kuin talossa. Sen lisäksi on ollut suomenpystykorvia, mäyräkoiria, beaglejä, karhukoiria ym. Vaikka koiria onkin aina käytetty hirvijahdissa, on sen käyttö lisääntynyt ja sivuuttanut miesketjulla ajamisen vasta viime vuosikymmenellä. Kuva 10. Onko ajomies eksyksissä? Aulis Karppanen tarkistelee sijaintiaan. Outi ja Heikki Viikarin omistama käyttövaliouros Huhtian Nalle on jo hirvikoirapiireissä tunnettu suuruus. Se haukkui v.1999 karjalankarhukoirien Suomen hirvenhaukkukuninkuuden. Lisäksi saavutuksena on seuraavan vuoden 6. sija sekä edustus Ruotsin, Norjan ja Suomen hirvikoirien maaottelussa. 17

20 Kuva 11. Nalle ja isäntänsä Heikki Viikari. Harri Koiviston Norjan harmaapystykorvauros, käyttövalio Pyry, on toinen tämän hetken hirvikoiramme. Menestys on innostanut niin, että uusia hirvikoiratulokkaita on kasvamassa. Koirankoulutus on tuonut mainituille koiramiehille harrastukseksi myös koetoiminnan. Heikki Viikari, Harri Koivisto ja lisäksi Martti ja Tommi Sianoja ovat kouluttautuneet hirven haukkukokeiden tuomaritehtäviin, Pentti Mäkelä ajokoirien ajokoetoimintaan. Uutena kokemuksena on viime vuosina päästy kokeilemaan peuraajoa vierailevilla mäyräkoirilla. Etelä Tyrvään Erämiehet liittyi Suomen Kennelliittoon v Harjunpään Kalle kauppasi Viikarin Erkille ajokoiran pentua. Erkki arveli: Yhtä hyvin mää sian pirän. Tähän Kalle: Jukuraut`,kyllä sika ajjaa huonosti jänestä. 18

21 RIISTANHOITOA Läheisesti metsästykseen liittyvänä toimintana on pidettävä riistanhoitoa. Siihen kuuluvaa ovat esimerkiksi ruokinta, tuhoeläinten vähentäminen, rauhoitus, elinolosuhteiden parantaminen, riistaeläinten istutukset, metsästyksen vartiointi ja aktivointi riistanhoitotyöhön (riistanhoito ja pienpetokilpailut ). Jo valtakunnallisella tasolla riistanhoidollisia määräyksiä annetaan vuosittain, esim. koskien metsästysaikoja, lupamääriä, rauhoittamista, tuhoeläinten vähentämistä ja riistapeltoja. Myös piiri ja riistanhoitoyhdistystason riistanhoito-ohjelmia on toteutettu. Kuitenkin ns. ruohonjuuritason toiminta tapahtuu seuroissa, myös omassa seurassamme toisinaan hyvinkin aktiivisesti teki riistanhoitoyhdistys päätöksen,että pienriistaa saa metsästää vain vuoden loppuun asti, mutta seuramme pani paremmaksi, päättäen, että metsästää saa lisäksi vain sunnuntaisin. Vähitellen mukaan lisättiin myös lauantai. Tällainen osittainen rauhoitus jatkui aina vuoteen 1973 asti. Metsäkanalintujen metsästystä ei sallittu ollenkaan 70 luvulla, paria poikkeusta lukuun ottamatta. Näinkin voimakkaista toimenpiteistä huolimatta saatiin vain hetkellistä elpymistä aikaan. Aika ajoin Erämiehet ovat rajoittaneet saaliskiintiöillä ja metsästysaikaa lyhentämällä metsästystä. Riistaeläinten runsautta pyritään kartoittamaan vuosittaisilla laskennoilla. Hirvieläinten määrää on selvitetty jalan suoritettavilla jälkihavaintoihin perustuvilla laskennoilla, kuten usein myös talvisena lentolaskentana. Riistakolmiolaskennalla kartoitetaan kaiken riistan määrää. Siinä lasketaan vuosittain samaa kolmion muotoista reittiä kulkien havaitut eläinten lumelle jättämät merkit, kesällä tapahtuvassa taas havaitut eläimet. Lisäksi on käytössä peltokolmiolaskenta ja vesilintujen pari ja poikaslaskennat. 60 luvun alusta lähtien perustettiin rauhoitusalueita eri puolille seuran aluetta, jopa Stormin - ja Lopenperän metsästysseurojen kanssa yhteisiäkin. Alkuperäisen riistan ruokinta ei ole järin tärkeätä, se pärjää luonnossa omillaankin. Kuitenkin esim. haapojen kaato jäniksille ja nuolukivien vienti hirvieläimille yms. on ollut tapana. Kun valkohäntäpeura tuli maisemiin, muutti ruokinta luonnettaan ratkaisevasti. Kovina talvina on erikoisesti peuroja autettu. Metsästäjätkin 19

22 on velvoitettu taittamaan lehtikerppuja, on pidetty heinäntekotalkoita, hankittu punajuuria, jopa kokeiltu kortteen ja keinorehun käyttöä. Kovana pakkas- ja lumitalvena 1966 pelastettiin Tauno Haapasen navettaan viisi peuraa, joista neljä kuljetettiin Korkeasaareen. Lähivuosina on yhä enemmän tehty ruokintapaikkoja, joilla viljaa, omenia, heinää, ym. on tarjolla. Riistapeltoja on perustettu eri puolille seuran aluetta. Viimemainituilla toimenpiteillä useinkin metsästykselliset tarkoitusperät ajanevat riistanhoidollisten tarkoitusperien ohi. Näytteeksi v:n 2000 tilasto riistanruokinnasta: ruokintapaikkoja 12 kpl, viljaa 5050 kg, heinää 380 kg, juureksia 370 kg, omenia 1850 kg, nuolukiviä 17 kpl., riistapeltoja 1,75 ha. Yleensä tavatessaan vahingollisena pidetyn metsäneläimen, on metsämies sen luonnosta poistanut. Valtiovaltakin on tähän innostanut mm. maksamalla aikanaan tapporahaa ketusta. Nykyään osa vahingollisina pidetyistä eläimistä on kokonaan rauhoitettuja, pieneläimistä esim. haukat ja pöllöt ja saukko. Metsästysjärjestöt ovat houkutelleet pienpetojahtiin, esim. järjestämällä pienpetokilpailuja, järjestämällä kursseja, julkaisemalla pyydystämisohjeita yms. Etelä Tyrvään Erämiehet on omalta osaltaan pyrkinyt tuloksiin tälläkin riistanhoidon alueella. On järjestetty kettujahteja, pidetty loukuntekotalkoot sekä järjestetty riistanhoitokilpailuja ja pienpetokilpailuja 1970 luvun alusta lähtien jatkuvina. Tarpeeksi riittävää ei toiminta ole ollut. Sen osoittaa tuhoeläinkantojen elinvoimaisuus tällä hetkellä. Riistanhoitokilpailun monivuotisina voittajina ovat esiintyneet Heikki Kiviniemi 70-luvulla, Juhani Myllynpää 80-luvulla sekä Markku Sianoja 90-luvulla. Seuramme on voittanut usein Rhy:n riistanhoitokilpailun. Riistanhoitoon liittyviä asioita on v:sta 1976 hoitanut riistanhoitojaosto. 20

23 Kuva 12. Riistanhoitohommissa Matti Sianoja. Jokainen metsästäjä suorittaa metsällä liikkuessaan samalla vartiointitehtävää. Nimettyjä vartijoita on seurassamme ollut v:sta 1972 lähtien. jolloin valittiin kolmen henkilön metsästyskuriryhmä, osaalueina Perämaa, Rautaniemi ja Sammaljoki. Joihinkin sääntörikkomuksiin on jouduttukin puuttumaan. Toisin ajoin koirakuriin on ollut myös pakko kiinnittää huomiota. Virallinen Rhy:n nimeämä metsästyksenvalvoja on Markku Sianoja. Vihtori näki suolla valkoisen jäniksen mättään juuressa makuulla. Vihtori haki pyssynsä kotoa ja siinä se pupujussi vielä makasi. Vihtori laukaisi haulikkonsa ja lausahti : Kyllä korvat vaan lerpahti. Vihtori oli ampunut valkoista koivun kantoa. VIERAANVARAISUUTTA Vieraita ovat seuran jäsenet voineet rajoitetusti tuoda alkuajoista lähtien pieneläinjahtiin. Hirvieläinjahtiinkin, lähinnä peuran osalta, on muutaman kerran vuosikokouksen päätöksellä otettu maksullisia metsästäjiä mm. useana vuonna metsästäjäryhmä Kotkasta. Samoin 21

24 silloin tällöin on arvostettuina vieraina ollut piiri- ja valtakunnallisen tason metsästyksenjohtajia, joista mainittakoon riistapäällikkö Ilkka Koivisto, joka myöhemmin on johtanut Korkeasaaren toimintaa. Hän piti esitelmän riistanhoidosta ja esitti lisäksi elokuvia riistanhoitotyöstä (v.1958). Myös apulaismetsästyksenvalvoja Heikki Suomus vieraili Sammaalla 60-luvun alussa tarkoituksenaan peltopyyjahti seisovalla koiralla. Tie ja vesirakennushallituksen pääjohtaja Jouko Loikkanen käväisi peurajahdissa. Ulkomaisia vieraitakin on ollut muutamia, Norjasta ja Tanskasta, mutta myös Saksasta ja Ranskasta metsästäjäryhmät. Kronikasta 1981: Lännestäkin tuli turistia jahtiin, Ranskan Edmund osallistui peuralahtiin. Kielivaikeudet voitettiin, silvupletä, olkaa hyvä,tarjottiin. Mikä lintu se, kun krook, krook ääntelee, siipiänsä näin ja näin se vääntelee? Sentään korppi pääsi tällä kertaa pakoon, eikä saatu korpinlihaa lihanjakoon. Myöskin pupujussi sattui Eetun passiin, vaan tuli sille kyllä lähtö sassiin. Saksalaisvierailla oli mukana Trail & Safari nimisen metsästyslehden toimittaja, joka julkaisi seikkaperäisen kertomuksen valkohäntäpeuran metsästyksestä Suomessa (1986 ). Tärkeänä oppina on pidettävä opittua sammaalaista skoolausta : Hölkyn kölkyn. PEIJAISET Mielenkiinto valkohäntäpeuraa kohtaan oli voimistunut, kun niitä oli alettu metsästää. Ihmiset keskustelivat mm. lihan mausta. Jotta päästäisiin laajemmin tutustumaan siihen, pidettiin v peuranmaistajaiset. Vuosikertomuksessa kerrotaan: Vuoden merkittävin tapaus oli Sammaljoen Sampolassa järjestetyt peuranmaistajaiset Tilaisuus onnistui yli odotusten, jos se sitten vähän maksoikin. Kutsuvieraat, maanomistajat ja seuran jäsenet olivat hyvin tyytyväisiä 22

25 ruokaan ja ohjelmaan, josta huolehti Heikki Saari Tampereelta. Tämä oli hyvä päätös vuoden toiminnalle ja voidaan sanoa, että tässä tilaisuudessa seura teki enemmän itseään tunnetuksi positiivisessa mielessä, kuin aikaisempina toimintavuosina yhteensä. Näistä juhlista alkoi hirvipäivällisperinne, joka on jatkunut tähän päivään asti, vakiintuen joka toinen vuosi pidettäviksi. Kutsua on aina runsaasti noudatettu. Väkeä on parhaimmillaan ollut jopa yli 300 henkeä. Vuonna 1976 pidettyjen 25-vuotispäivällisten ruokalista oli seuraava: peruna, lihapullat, patapaisti, maksalaatikko, salaatti, lanttulaatikko, kalja, kurkku, silli sekä päälle kahvi ja pulla. Suurin piirtein samaa linjaa on noudatettu koko ajan. Pitojen pääemäntinä ovat toimineet alusta vuoteen 1995 asti Elli Pikku-Sianoja ja Kerttu Lepistö ja siitä lähtien Arja Lepistön pitopalvelu. Aina on ollut myös hyvien orkestereiden tahdittamat tanssit ja usein muutakin ohjelmaa. Hirvijuhlissa on usein muistettu seuratoiminnassa ansioituneita henkilöitä metsästäjäjärjestöjen ansiomerkeillä, viireillä yms. Kuva 13. Seuratoiminnan ansioituneet v Takarivissä vasemmalta Risto Uusitalo, Juhani Myllynpää, Erkki Mäkinen, Arto Mäenpää ja Voitto Mäenpää. Eturivissä Tauno K. Mäkelä, Elli Pikku-Sianoja ja Kerttu Lepistö. 23

26 Kesäisin on maanomistajille järjestetty lisäksi kahvitustilaisuuksia Latvamajalla. Suhteet maanomistajiin ovat aina olleet hyvät. Lähes kaikki seuramme alueella sijaitsevat maat on saatu vuokratuiksi, josta kiitos maanomistajille. Vihtorin mielipide : En mitenkään ahne oo, mutta mielelläni maksan söisin. Silloin, kun hirvenkaato oli vielä nykyistä harvinaisempaa, oli hirviporukalla tapana kokoontua maksansyöntiin sitten illalla, pitämään omia peijaisia, kertaamaan jahtikokemuksia ja vähän irrottelemaan suljetussa seurassa. Suurten lupamäärien tultua, on jahtitouhusta tullut arkipäiväisempää ja maksansyömiset on lopetettu. Samoin uuden hirvimiehen kaste, hirvenveren maistamisineen, on jäänyt unholaan. Makkaranuotiot ovat nykyisin paikkoja, joissa parhaat jutut kerrotaan. Kuva 14. Hirvimiehen kaste Väinö Sianojan kädestä. Vuorossa Tapio Mäkelä. Oho, tulipa manteli, sanoi entinen mies, kun kastetilaisuudessa papana mukista löytyi. 24

27 Kuva 15. Ei jaksa, jos ei välillä syö. SAHALLA JA VASARALLA Latvamaja 1. Seuran alkuvuosista lähtien oli haaveena oma maja kokoontumis- ja virkistyspaikaksi, jossa voisi lisäksi harrastaa ammuntaa. Resurssit ja uskallus eivät alkuvuosina olleet riittävät, mutta v päästiin asiassa eteenpäin. Valittiin mökkitoimikunta, johon kuuluu johtokunta kokonaisuudessaan ja lisäksi Arvi Karppanen ja Aulis Karppanen. Mökkitoimikunnalle annetaan valtuudet tehdä kauppa sopivaksi katsomastaan rantatontista. Toimikunta pistikin töpinäksi ja jo saman vuoden syyskuussa ostettiin rantatontti Raija ja Arvi Mielonmäeltä Latvajärven rannasta 1500 mk:n hinnalla. Innokkaasti ryhdyttiin toimenpiteisiin majan aikaansaamiseksi. Tiedettiin, että kovaa talkooponnistusta hanke vaatisi. Talkoosuunnitelman mukaa oli saatava ensin tie Latvajärvelle, jonne aikaisemmin pääsi vain kinttupolkua pitkin. Tientekourakkaan ryhdyttiin välittömästi ja jo talvella oli se historiallinen tapaus, että Latvajärven rantaan ajettiin autolla. Talkootyötä tehtiin Aatto Leppäniemen päällikkyydessä. Aatto kaivoi kaivurilla ja traktorin kanssa touhusi Aulis Karppanen, muita Erämiehiä oli 25

28 lapiomiehinä. Tämän tien ansiosta tulee Etelä Tyrvään Erämiesten nimi jäämään paikkakunnan historiaan. Onhan se ensimmäinen ja tulevaisuudessakin kauan aikaa ainoa autotie Latvajärven rantaan. Rantamökkejä tulee tietysti useita, mutta tietä ei tule kuin tämä yksi,jota muidenkin huviloiden omistajat käyttävät, kirjoittaa Seppo Leppäkoski vuosikertomuksessa. Tietä on sitten vuosien saatossa paranneltu, oikaistu Vahterin kohdalta ja levennelty. Latvajärven yksityistielle perustettiin tiehoitokunta, kun rantamökkejä tuli lisää, ja v se liitettiin Koivun yksityistiekuntaan. Muitakin valmistavia talkoita pidettiin. Oli tukkitalkoot ja sahaustalkoot, oli kivipyykkitalkoot, laituri ja liiteritalkoot sekä paalujen junttaustalkoot. Varsinaista rakentamista varten päätettiin palkata yksi kirvesmies ja seuran jäsenet velvoitettiin tekemään 75 talkootuntia tai vaihtoehtoisesti maksamaan 150 mk. Talkootyön johtajaksi valittiin Aatto Leppäniemi. Rahoitusta varten otettiin Tyrvään seudun Osuuspankilta 5000 mk:n laina. Latvamaja valmistui aikataulussa v.1968 Erkki Salosen toimiessa palkattuna kirvesmiehenä ja talkoomiesten avustuksella, olihan joukossa rakennusalan ammattimiehiä, kuten muurari Voitto Mäenpää, kirvesmies Osmo Eno ja sementtialan erikoismies Aatto Leppäniemi. Talkootunteja kertyi kaikkiaan n Kuva 16. Latvamaja I. 26

29 Latvamajan käyttö oli alun alkaen vilkasta. Päätettiin pitää yhteisinä saunapäivinä sunnuntait ja keskiviikot, muut päivät varattiin vuokrattaviksi päiviksi jäsenille ja maanomistajille. Vuokraamismahdollisuutta on ahkerasti käytetty. Latvamajan tontin rajoja muutettiin sopivammiksi v Arvi Mielonmäen kanssa tehdyllä tilusvaihdolla. Polttava isku vyön alle ei kuitenkaan tyrmäystä Syksyn pimeänä yönä, syyskuun 8. päivänä 1980, loimusivat liekit pitkin Latvajärven rantaa tuhopolttajan jäljiltä. Latvamaja ja pari muuta huvilaa menivät sen siliän tien maan tasalle. Aamulla Erämiehet hiljaisina seisoivat käryävien tuhkakasojen äärellä. Kaikki majan eteen tehty työ oli kerralla hävinnyt olemattomiin ja taloudellinen menetyskin oli suuri, vakuutuksista huolimatta. Palossa menetetystä irtaimistosta mainittakoon Aarre Kivelän ampuma ja majalle lahjoittama 14- piikkinen hirvenpää. Kuva 17. Hävityksen kauhistus v

TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) HIMANGAN METSÄTYSSEURA Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet : Himangan kunnassa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet

Lisätiedot

Mattila-Harjan kyläosasto. Kauriin ja Peuran metsästys

Mattila-Harjan kyläosasto. Kauriin ja Peuran metsästys Mattila-Harjan kyläosasto Kauriin ja Peuran metsästys Metsäkauris : Ei kesäjahtia. Metsästysaika 1.9.2014 31.1.2015. Ajavaa koiraa käyttäen 28.9.2014 31.1.2015. Mattila-Harjan kyläosaston yhteinen saaliskiintiö

Lisätiedot

PERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY. Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja. 14.8.2015 klo 19.00 Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala

PERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY. Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja. 14.8.2015 klo 19.00 Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala PERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja 14.8.2015 klo 19.00 Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala 1 Kokouksen avaus. Seuran puheenjohtaja Ari Tapanainen avasi kokouksen

Lisätiedot

OTAVAN ERÄMIEHET ry 60 VUOTTA 4.11.2011

OTAVAN ERÄMIEHET ry 60 VUOTTA 4.11.2011 OTAVAN ERÄMIEHET ry 60 VUOTTA 4.11.2011 KATSAUS OTAVAN ERÄMIESTEN TOIMINTAAN LÄHTÖKOHDAT: Pitkät ja ansiokkaat perinteet metsästyskulttuurin saralla. Seura on perustettu v.1951 ja toiminut aktiivisesti

Lisätiedot

MYLLYMAAN ERÄMIEHET Metsästysseura/seurue. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Pentti Haapahuhta.

MYLLYMAAN ERÄMIEHET Metsästysseura/seurue. TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Pentti Haapahuhta. MYLLYMAAN ERÄMIEHET Metsästysseura/seurue TOIMINTAKERTOMUS vuodelta 2010 (numerotiedot liitteenä, sivu 4) Metsästysalueet Sastamalan ja Kiikoisten kunnissa HALLINTO JA JÄSENET Johtokunta Puheenjohtaja

Lisätiedot

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 03.08.2014 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 18 Jäsentä

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 03.08.2014 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 18 Jäsentä Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 03.08.2014 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 18 Jäsentä 2. 1 Kesäkokouksen avaus: Puheenjohtaja avasi kokouksen klo: 18.00 2 Kokouksen puheenjohtajan

Lisätiedot

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 06.08.2015 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 22 Jäsentä

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 06.08.2015 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 22 Jäsentä Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous 06.08.2015 klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 22 Jäsentä 2. 1 Kesäkokouksen avaus: Puheenjohtaja avasi kokouksen klo: 18.00 2 Kokouksen puheenjohtajan

Lisätiedot

Hirvijohtajien koulutus 2011

Hirvijohtajien koulutus 2011 Hirvijohtajien koulutus 2011 Suomen riistakeskus Lappi Kemijärvi 19.9.2011 21.9.2011 Suomen riistakeskus 1 Metsästyksenjohtajan tehtävät (Ma 23 ) 1. Suunnitella käytännön metsästystapahtumat Passitus,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2009 Riistanhoitoyhdistyksen no ja nimi: 279 Taivalkoski TOIMINTA AJATUS: Riistanhoitoyhdistys on metsästäjäorganisaation paikallistason metsästysviranomainen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 Ruoveden metsästysseurassa oli vuoden lopussa 109 varsinaista maksanutta jäsentä, joista 13 oli vapaajäsentä. Johtokunnan puheenjohtajana toimi Juhani Sillanpää varapuheenjohtajana

Lisätiedot

Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 11.02.2011 klo 18:00 Läsnä 17 jäsentä

Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 11.02.2011 klo 18:00 Läsnä 17 jäsentä Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 11.02.2011 klo 18:00 Läsnä 17 jäsentä 2 1 Kokouksen avaus: Puheenjohtaja P. Lähdevuori avasi kokouksen ja toivotti kaikki tervetulleeksi. 2 Palkitsemiset ja muistamiset.

Lisätiedot

3 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Todettiin, että kokouksesta oli tiedotettu sääntöjen mukaisesti, joten se oli päätösvaltainen.

3 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Todettiin, että kokouksesta oli tiedotettu sääntöjen mukaisesti, joten se oli päätösvaltainen. KESÄKOKOUS Aika: Paikka: Läsnä: 12.07.2012 klo 18.00 19.50 Ampumarata Yhteensä 43 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo 1 KOKOUKSEN AVAUS Matti Roivainen avasi kokouksen 2 KOKOUKSEN TOIMIHENKILÖIDEN

Lisätiedot

Ruhassa 8. 1.1959. Paavo Knuuttila Helge Haiminen Seppo Ojala Matti Kuusisaari Jaakko Paavola Esko Riihimäki

Ruhassa 8. 1.1959. Paavo Knuuttila Helge Haiminen Seppo Ojala Matti Kuusisaari Jaakko Paavola Esko Riihimäki Ruhan Metsästysseura Ry 50 vuotta Lapuan Metsästäjät muodosti 1940 luvulla koko Lapuaa kattavan metsästysseuran,josta 1950-luvulta lähtien erosi alueita omiksi seuroikseen. 1950-luvun puolivälissä alkoivat

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Hirvikosken Eränkävijät HISTORIA 1961-2011. Laatinut Arto Vuorela

Hirvikosken Eränkävijät HISTORIA 1961-2011. Laatinut Arto Vuorela Hirvikosken Eränkävijät HISTORIA 1961-2011 Laatinut Arto Vuorela JOHDANTO Kunnollisen historian kirjoittaminen vaatii aikaa ja pitkää tutkimustyötä eri arkistoista. Samoin haastatteluja tulisi suorittaa

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

YLIVIIRTEEN METSÄSTYSSEURAN HISTORIIKKI / TOIMINTAKERTOMUS 1.12.2002 / S.AHO

YLIVIIRTEEN METSÄSTYSSEURAN HISTORIIKKI / TOIMINTAKERTOMUS 1.12.2002 / S.AHO YLIVIIRTEEN METSÄSTYSSEURAN HISTORIIKKI / TOIMINTAKERTOMUS 1.12.2002 / S.AHO Yliviirteen metsästysseuran perustava kokous Kannuksen Ylivirteen metsästysseuran perustava kokous pidettiin tammikuun 11 päivänä

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

AIKA 18.12.2001 kello 16.30. Ala-Ounasjoen Erästäjien toimitalo

AIKA 18.12.2001 kello 16.30. Ala-Ounasjoen Erästäjien toimitalo ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 18.12.2001 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA 18.12.2001 kello 16.30 PAIKKA SAAPUVILLA Ala-Ounasjoen Erästäjien toimitalo Hannu Lukkarila Pentti Hyvärinen

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja siihen liittyvää kilpailutoimintaa ja parantaa koirien yhteiskuntakelpoisuutta.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja siihen liittyvää kilpailutoimintaa ja parantaa koirien yhteiskuntakelpoisuutta. TVA- Pori ry:n Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on TVA Pori ja sen kotipaikka on Pori Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 25.01.2015 klo 18:00 Läsnä 19 jäsentä

Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 25.01.2015 klo 18:00 Läsnä 19 jäsentä Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 25.01.2015 klo 18:00 Läsnä 19 jäsentä 1 Kokouksen avaus: Puheenjohtaja Pertti Lähdevuori avasi kokouksen klo 18.00 toivottaen osallistujat tervetulleeksi. 2 2 Palkitsemiset

Lisätiedot

Yhteensä 46 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo

Yhteensä 46 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo KESÄKOKOUS Aika: Paikka: Läsnä: 17.07.2014 klo 18.00 19.20 Kalimen maja Yhteensä 46 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo 1 KOKOUKSEN AVAUS Matti Roivainen avasi kokouksen 2 KOKOUKSEN TOIMIHENKILÖIDEN

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2015

TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2015 LEPPÄVEDEN METSÄSTYSSEURA r.y TOIMINTASUUNNITELMA vuodelle 2015 YLEISTÄ (jäsenistö, kokoukset, maanvuokraus) Seuran hallituksen kokous pidettiin 19.01.2015 Pertti Parkkosella. Toimintavuoden 2015 vuosikokous

Lisätiedot

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010)

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) GrIFK Salibandy ry SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) 1 Nimi, kotipaikka, perustamisajankohta ja kieli Yhdistyksen nimi on GrIFK Salibandy ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauniaisten kaupunki Uudenmaan

Lisätiedot

Tampereen Naisyhdistyksen

Tampereen Naisyhdistyksen Tampereen Naisyhdistyksen Säännöt. i. Tampereen Naisyhdistyksen tarkoitus on työskennellä naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa

Lisätiedot

MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY

MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Myllykosken Naisvoimistelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kouvolan Myllykoski 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS Yhdistyksen

Lisätiedot

LÄMSÄN ERÄMIEHET RY HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNNÖT

LÄMSÄN ERÄMIEHET RY HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNNÖT LÄMSÄN ERÄMIEHET RY HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNNÖT LÄMSÄN ERÄMIEHET RY:N HIRVENMETSÄSTYSSÄÄNNÖT OSALLISTUMISOIKEUS Hirviseurueeseen pääsevät halutessaan kaikki metsästysseuran jäsenet täyttäessään kaikki metsästyslain

Lisätiedot

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT

YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT KäPa Fanit ry Hyväksytty 6.6.2008 YHDISTYKSEN TOIMINTASÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on KäPa Fanit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue on Käpylän

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 Riistanhoitoyhdistyksen no ja nimi: 372 RUOVESI TOIMINTA-AJATUS: Riistanhoitoyhdistys on metsästäjäorganisaation paikallistason metsästysviranomainen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran

22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran RHY 22 Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästyksessä metsästykseen osallistuvien on käytettävä oranssinpunaista

Lisätiedot

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa HELSINGIN PSYKOTERAPIAYHDISTYS r.y. HELSINGFORS PSYKOTERAPIFÖRENING r.f. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Psykoterapiayhdistys r.y., Helsingfors Psykoterapiförening

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 SUOMEN MOPSIKERHO RY:N SÄÄNNÖT Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Mopsikerho ry ja sen tarkoituksena on kaikin

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT

KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT KÄPPÄRÄN KOULUN SENIORIT KÄPYSET RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Käppärän koulun Seniorit - KäpySet ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on Suomi.

Lisätiedot

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on. KIEKKO-LASER JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on Kiekko-Laser Juniorit ry. Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä K-Laser. Yhdistys

Lisätiedot

Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 22.01.2012 klo 15:00 Läsnä 20 jäsentä

Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 22.01.2012 klo 15:00 Läsnä 20 jäsentä Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 22.01.2012 klo 15:00 Läsnä 20 jäsentä 1 Kokouksen avaus: Puheenjohtaja Pertti Lähdevuori avasi kokouksen toivottaen osallistujat tervetulleeksi. 2 2 Palkitsemiset

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

PORIN VENEILIJÄT R.Y. 1

PORIN VENEILIJÄT R.Y. 1 PORIN VENEILIJÄT R.Y. 1 1. Nimi ja kotipaikka S Ä Ä N N Ö T Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Porin Veneilijät ry. Seuran kotipaikka on Porin kaupunki. 2. Seuran tarkoitus ja toiminnan

Lisätiedot

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com

SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON SUUR-SAVON PIIRI RY Maaherrankatu 30 50100 Mikkeli puh.015 214244, 045 1209113 suursavon.piiri@gmail.com Arvoisat seurat ja seurueet! Metsästys on upea harrastus Suomessa ja erityisesti

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte Katja Ikonen, suunnittelija Riista- ja peltokolmiolaskenta Pienriistakantojen vaihteluita on seurattu riistakolmiolaskennoilla jo 28 vuoden ajan. Seuranta

Lisätiedot

16.07.2015 klo 19.30 20.10 Kellon Nuorisoseura Yhteensä 59 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo

16.07.2015 klo 19.30 20.10 Kellon Nuorisoseura Yhteensä 59 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo KESÄKOKOUS Aika: Paikka: Läsnä: 16.07.2015 klo 19.30 20.10 Kellon Nuorisoseura Yhteensä 59 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo 1 KOKOUKSEN AVAUS Matti Roivainen avasi kokouksen, joka pidettiin seuran

Lisätiedot

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY

TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY TUL:N SEUROJEN MALLISÄÄNNÖT TURUN JYRY Hyväksytty TUL:n 25. liittokokouksessa 24. 25.5.2003 Tampereella Hyväksytty Turun Jyryn Vuosikokouksessa 10.2.2004 2 SUOMEN TYÖVÄEN URHEILULIITTO TUL RY:N J ÄSENSEURAN

Lisätiedot

HÄKKILÄN ERÄ-VEIKKOJEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012

HÄKKILÄN ERÄ-VEIKKOJEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 HÄKKILÄN ERÄ-VEIKKOJEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2012 YLEISTÄ JA TAPAHTUMIA VUODEN AIKANA Vuosi oli 50:s Eräveikkojen toiminnassa ja siis seuran juhlavuosi. Saalisilmoituksia palauteltiin uuden toimintakauden

Lisätiedot

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Leppälammi - Taipaleen Kotiseutuyhdistys

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT:

OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT: OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT: 1. Yhdistyksen nimenä on Oulun Lentopalloerotuomarikerho r.y., ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on lentopalloerotuomareiden

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

RIISTANHOITOYHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1)

RIISTANHOITOYHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1) LIPERIN RIISTANHOITOYHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1) Toimintavuodelta 2010 Riistanhoitoyhdistyksen alue käsittää LIPERIN kunnan / kunnat 1. HALLINTO Hallitus (nimi, ammatti ja kotipaikka) Henkilökohtainen

Lisätiedot

Puheenjohtaja avaa kokouksen ja toivottaa osallistujat tervetulleiksi.

Puheenjohtaja avaa kokouksen ja toivottaa osallistujat tervetulleiksi. ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 11.2.2003 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA PAIKALLA PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ City- hotelli Hannu Lukkarila Juha Seurujärvi

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Riistanhoitoyhdistyksen no ja nimi: 372 RUOVESI TOIMINTA-AJATUS: Riistanhoitoyhdistys on metsästäjäorganisaation paikallistason metsästysviranomainen, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna.

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. Aulangon Golfklubi ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää golfpelin

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Nykyiset säännöt Muutosesitykset on korostettu punaisella värillä. Lihavoidulla tekstillä on korostettu sääntöihin lisättävä tekstillä Yliviivattua tekstin osaa esitetään poistettavaksi. Hallituksen muutosesitys

Lisätiedot

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2015

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2015 Sivu 1 / 12 Kuivajärven Eränkävijät ry SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN 2015 Aika klo 10.13-11.27 Paikka Kuivajärventie 195, 89840 Yli-Vuokki (Domnan pirtti) Läsnä Tommi Niskanen puheenjohtaja Mika Karhunen sihteeri Ari

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5)

Suomen Kettuterrierit ry 1.10.1984 1(5) 1(5) SUOMEN KETTUTERRIERIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Kettuterrierit ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Yhdistys on Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben ry:n jäsen ja

Lisätiedot

METSÄSTYSEURAN SÄÄNNÖT

METSÄSTYSEURAN SÄÄNNÖT KAUKOPÄÄN METSÄMIEHET RY 29.10.2007 METSÄSTYSEURAN SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Kaukopään Metsämiehet r.y. ja kotipaikka on Imatran kaupunki 2 Yhdistyksen tarkoituksena on harjoittaa järkiperäistä metsästystä

Lisätiedot

Nämä metsästyssäännöt on hyväksytty tarkennukseksi seuran säännöille ja ohjeeksi seuran toiminnalle.

Nämä metsästyssäännöt on hyväksytty tarkennukseksi seuran säännöille ja ohjeeksi seuran toiminnalle. PYHÄ-SAUKKO r.y METSÄSTYSSÄÄNTÖ 2015 1. YLEISTÄ Nämä metsästyssäännöt on hyväksytty tarkennukseksi seuran säännöille ja ohjeeksi seuran toiminnalle. 1. Metsästyksen suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa.

1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 1(3) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Tampereen seudun Omaishoitajat ry ja kotipaikka Tampere. Yhdistyksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. 2. Yhdistyksen tarkoituksen on toimia omaishoitajien

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914.

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN SÄÄNNÖT. HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNA 1914 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSELRAN SÄÄNNÖT HÄMEENLINNA

Lisätiedot

Ala-Ounasjoen Erästäjien toimitalo

Ala-Ounasjoen Erästäjien toimitalo ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 17.12.2002 RIISTANHOITOYHDISTYS JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 17.00 PAIKKA PAIKALLA PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Ala-Ounasjoen Erästäjien toimitalo Juha

Lisätiedot

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT

PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT säännöt 1(5) PORIN LYSEON SENIORIT RY SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Porin Lyseon Seniorit ry. Yhdistyksen kotipaikka on Porin kaupunki. Yhdistyksen kieli on suomi. II Yhdistyksen

Lisätiedot

Seuran tarkoituksena on harjoittaa järkiperäistä metsästystä, riistanhoitoa, luonnonsuojelutoimintaa, metsästysampumaurheilua ja kenneltoimintaa.

Seuran tarkoituksena on harjoittaa järkiperäistä metsästystä, riistanhoitoa, luonnonsuojelutoimintaa, metsästysampumaurheilua ja kenneltoimintaa. Metsästysseura KERÄ ry SÄÄNNÖT Säännöt on hyväksytty vuosikokouksessa 17.2.2013 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI JA PIIRI Yhdistyksen nimi: Metsästysseura KERÄ ry Kotipaikka: Sallan

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti. SUOMEN ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAAJAT SEKLI RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 9/2013 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 01.02.2013 klo 18:00 Läsnä 18 jäsentä

Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 01.02.2013 klo 18:00 Läsnä 18 jäsentä Alavuden metsästysseura ry Vuosikokous 01.02.2013 klo 18:00 Läsnä 18 jäsentä 1 Kokouksen avaus: Puheenjohtaja Pertti Lähdevuori avasi kokouksen toivottaen osallistujat tervetulleeksi. 2 2 Palkitsemiset

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Seurojen mallisäännöt Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) on 19.6.2008 ennakkotarkastanut mallisäännöt SVK:n kalaseuroille. Alla olevia mallisääntöjä käyttämällä seura voi rekisteröityä 15 euron hinnalla

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. IMATRAN KETTERÄ JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Imatran Ketterä Juniorit ry ja kotipaikka Imatra. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on Sinebrychoffin taidemuseon ystävät r.y., ruotsiksi Konstmuseet Sinebrychoffs vänner r.f. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.

Lisätiedot

HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS

HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS HIRVENMETSÄSTYS- OIKEUS Jarmo Kiuru Oikeusasematieto Oy Helsinki 2015 Jarmo Kiuru Kustantaja: Oikeusasematieto Oy, Helsinki, Suomi Valmistaja: BoD - Books on Demand, Nordsteds,

Lisätiedot

Aseet ja metsästys. Aseet ja vastuullisuus -seminaari, Helsingin messukeskus 13.3.2009

Aseet ja metsästys. Aseet ja vastuullisuus -seminaari, Helsingin messukeskus 13.3.2009 Aseet ja metsästys Aseet ja vastuullisuus -seminaari, Helsingin messukeskus 13.3.2009 Apulaistoiminnanjohtaja Panu Hiidenmies Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund r.y. Metsästys turvallisuus -

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminnan laatu. Jäsenet. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Yhdistyksen säännöt. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminnan laatu. Jäsenet. Jäsenen eroaminen ja erottaminen Yhdistyksen säännöt Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on suomeksi Helsingin miekkailijat ry, ruotsiksi Helsingfors fäktare rf ja sen virallinen lyhenne on HFM. Siitä käytetään näissä säännöissä

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654))

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654)) Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Tukiyhdistyksen mallisäännöt 1 - yksi (1) sääntömääräinen kokous vuodessa (Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on

Lisätiedot

Rantapohja-alueen Hirvikoirayhdistys ry:n vuosikokous 2013 1/4

Rantapohja-alueen Hirvikoirayhdistys ry:n vuosikokous 2013 1/4 Rantapohja-alueen Hirvikoirayhdistys ry:n vuosikokous 2013 1/4 Reposelän ampumarata 90910 Kiiminki 25.3.2013 klo 18.00. Pöytäkirja 1. Kokouksen avaus. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Heikki Pitkänen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI

SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI Myllykylän Erä ry:n SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, PERUSTAMISAIKA, KIELI Yhdistyksen nimi: Myllykylän Erä ry Kotipaikka (= kotikunta): Pyhtää Yhdistys on perustettu helmikuun 11. päivänä, 1960

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

ESPOON ILMAILUKERHO RY. HALLITUKSEN KERTOMUS VUODEN 2009 TOIMINNASTA

ESPOON ILMAILUKERHO RY. HALLITUKSEN KERTOMUS VUODEN 2009 TOIMINNASTA ESPOON ILMAILUKERHO RY. HALLITUKSEN KERTOMUS VUODEN 2009 TOIMINNASTA Yleistä Vuosi oli kerhon 47. toimintavuosi. Hallitus kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Kerhon hallitus vuonna 2009: Teemu Mykkänen,

Lisätiedot

Jalasjärven Alapään Eränkävijät Ry:n historiikki

Jalasjärven Alapään Eränkävijät Ry:n historiikki Jalasjärven Alapään Eränkävijät Ry:n historiikki 50 v 1954-2004 1 2 Tervehdys Eränkävijät Käsissäsi on Jalasjärven Alapään Eränkävijät Ry:n historiikki. Suuri kiitos sen tietojen keruusta ja kokoamisesta

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA VUOSIKOKOUS 3.3.2016. Yhdistyksen puheenjohtaja Sirkka Kyrö avasi kokouksen klo 19.06

PÖYTÄKIRJA VUOSIKOKOUS 3.3.2016. Yhdistyksen puheenjohtaja Sirkka Kyrö avasi kokouksen klo 19.06 1 (5) 1. KOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen puheenjohtaja Sirkka Kyrö avasi kokouksen klo 19.06 Kokouksen aluksi lahjoitettiin kolmelle eniten pienpetoja pyytäneelle jäsenelle loukku. Loukun saivat Vesa-Matti

Lisätiedot

RUOVEDEN RIISTANHOITOYHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS

RUOVEDEN RIISTANHOITOYHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS RUOVEDEN RIISTANHOITOYHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS Toimintavuodelta 2009 Riistanhoitoyhdistyksen alue käsittää Ruoveden kunnan. 1. HALLINTO, Hallitus Puheenjohtaja Martti Mäki tuotantopäällikkö, Ruovesi

Lisätiedot

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka

Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viiniseura Jyväskylän:n Munskänkarna ry, ruotsiksi Vinföreningen Munskänkarna i Jyväskylä rf, ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1.

Kaakon Beagle ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Kaakon Beagle ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Kaakon Beagle ry (entinen Etelä-Suomen Beagleyhdistys ry) ja sen kotipaikka on Kouvolan kaupunki. Yhdistys on Suomen kennelliitto-finska

Lisätiedot

9) esitetään ja hyväksytään riistanhoitoyhdistyksen vuoden 2014 toimintakertomus

9) esitetään ja hyväksytään riistanhoitoyhdistyksen vuoden 2014 toimintakertomus 1) kokouksen avaaminen Rhy:n puheenjohtaja Asko Autio avasi kokouksen. Asko kertoi ajankohtaisista tapahtumista rhy:ssä. Vuoden 2014 pienpetokilpailun palkitut olivat 1 Ari hautakangas, 26 pienpetoa 2.

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot