WESTERN RIDER 1/02 APPALOOSA EXTRA

Transkriptio

1 WESTERN RIDER 1/02 APPALOOSA EXTRA 1

2 Western Rider Western Riders Finland ry:n jäsenlehti, 10. vuosikerta, lehti ilmestyy 4 kertaa vuonna 2002 ISSN Julkaisija ja kustantaja Western Riders Finland ry Lehden toimitus Arja Nikkinen puh. (03) Imjärventie 188 GSM HEINOLA KK fax. (03) s-posti: lehti@westernriders.fi Ilmoitushinnat jäsenille ei jäsenille 1 /1-sivu 34,00 68,00 ½-sivu 17,00 34,00 ¼-sivu 12,00 24,00 Osta/myy/vaihda rivi-ilmoitukset ilmainen 10,00 Ilmoitusten tulee olla maksettu ennen julkaisemista. Pankkiyhteys Kotkan Seudun Osuuspankki Ilmoitusmateriaali Ilmoitukset mielellään sähköisessä muodossa ( ). Rivi -ilmoitukset voi lähettää esim. postikortilla/faxilla tai sähköpostilla. Lehti tehdään kopiointitekniikalla, joten valokuvien laatu ei ole paras mahdollinen. Toimitus ei vastaa lehteen lähetetystä materiaalista eikä juttujen ja ilmoitusten sisällöstä. Omalla nimellä varustetut kirjoitukset voidaan julkaista. Lehden ilmestyminen Lehti ilmestyy maalis-, kesä-, syys ja joulukuussa. Aineistopäivä on aina edellisen kuukauden 25. päivä. Jotta lehti ilmestyisi ajallaan on materiaalin oltava perillä toimituksessa edellisen kuukauden 25. päivänä. Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa. Aineistopäivä Hinnat Vuosikerta 20,00 Irtonumero 5,00 Yli vuoden vanhat numerot 2,00 Postikulut lisätään irtonumeroiden hintaan. Western Riders Finland ry:n hallitus ja toimihenkilöt v Juha Leppänen, puheenjohtaja Hirventie 10 B VIHTI GSM s-posti: puheenjohtaja@westernriders.fi Arja Nikkinen, varapuheenjohtaja. jäsensihteeri, rahastonhoitaja Imjärventie HEINOLA KK puh. (03) GSM s-posti: jasensihteeri@westernriders.fi Minni Turtiainen Maakaari 6 A HELSINKI GSM s-posti: jasen2@westernriders.fi Jaana Tammi Tampereentie FORSSA puh. (03) GSM Seija Anttonen, sihteeri Hämeentie LEVANTO puh. (03) GSM fax (03) s-posti: seija.anttonen@westernriders.fi Hallituksen ulkopuolella: Ville Tuovinen, Webmaster s-posti: webmaster@westernriders.fi Ursula Turtiainen, kilpailuvastaava, WRF-tuotteiden myynti puh. (05) GSM s-posti: ursula.turtiainen@scanarab.net Jäsenmaksut v A-jäsen (SRL + WRF) 49,00 A-jäsen (SRL + WRF) perhejäsen 34,50 B-jäsen (WRF) 20,00 WRF:n nettisivut osoitteessa: Osoitteenmuutokset, jäsen ja postitusasiat, kilpailuluvat ym. Kannessa Susanne Ojala 1,5-vuotiaan appaloosansa Midget Impressed HSV:n kanssa. 2

3 Kanssaratsastajat! Vuosikokouksessa minut valittiin sangen haasteelliseen tehtävään: WRF:n puheenjohtajaksi. Alkamassa on toinen vuosi SRL:n alaisena ratsastusseurana. Mitä tämä vaatii meiltä ja toisaalta mitä se antaa meille? Olen miettinyt näitä kahta asiaa paljon viime aikoina. Selvää vastausta en ole onnistunut löytämään, mutta yksi asia on kuitenkin selvä! Koko lännenratsastuksen tila Suomessa on melkoisessa käymistilassa. Kilpailuissa noudatetaan mitä erilaisempia sääntöjä... Tuomarit on pakko tuoda ulkomailta... Kilpailijat osallistuvat vain tiettyihin kilpailuihin... Näin ei voi jatkua, ei ainakaan pitkään! Kohtahan lajin uskottavuus on mennyttä ikiajoiksi! Asioita vaikeuttaa tällä hetkellä tietysti se, että kunnon kilpailusääntöjä ei oikeastaan ole olemassa, mutta tähänkin tilanteeseen on tulossa tietääkseni korjaus. En voi uskoa, että on näin vaikeaa saada rivit kootuksi. Enemmistö seurasta on kuitenkin aikuisia ihmisiä. Totta on, että maantieteellisesti jäsenistö on levittäytynyt hyvin laajalle alueelle (loppujen lopuksi suurin osa on kuitenkin Etelä-Suomesta), mutta tämänhän pitäisi oikeastaan olla vain hyvä asia. Mahdollisuus levittää tietoutta lännenratsastuksen perusteista ja opeista koko maan alueella... jne. Olen leipätyössäni (yli kymmenen vuotta yrittäjänä) huomannut, että aina välillä on vain nieltävä ylpeytensä ja pidettävä omat mielipiteensä/periaatteensa omana tietonaan ja sopeuduttava kulloisiinkin tilanteisiin yhteisen edun vuoksi. Oikeastaan mikä tahansa seuratoiminta on aika pitkälle rinnastettavissa yritystoimintaan. Jäsenenä jokaisella on velvollisuuksia, mutta vastavuoroisesti jäsenyydestä voi saada myös etuja. Ihan kuin missä tahansa yrityksessäkin, jos vain asiat hoidetaan ammattimaisesti ilman turhia rettelöitä. Olen itse tien alussa oleva harrastaja. Vasta nelisen vuotta harrastanut lännenratsastusta. Minulla ei ole omaa hevosta, en hallitse laukanvaihtoja, spinejä... Listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta minulla on kuitenkin hauskaa ja olen henkeen ja vereen LÄNNENRATSASTAJA! Tehdään yhdessä tästä lajista suosittu, niin kuin se on muuallakin maailmassa. Se vaatii uhrauksia ja paljon työtä, mutta tämän yhteisen tavoitteen toteutumisen myötä voimme kaikki nauttia täysipainoisesti harrastuksestamme! Ai niin! Vaahdotessani meinasin kokonaan unohtaa oman esittelyni: Juha Leppänen, 37 v., kotipaikka Vihti. Ratsastanut nuoruudessa (10-18 v.) Kilon tallilla, saanut uudelleen kipinän n. 4 vuotta sitten tyttären ratsastusharrastuksen myötä (on muuten paljon parempi ratsastaja kuin minä). Perheeseen kuuluu avovaimo ja 3 lasta. Ammatiltani olen markkinointipäällikkö (lue yleismies Jantunen ) omassa yrityksessä. Kuvassa ratsastan Koivulan Tallin kisoissa viime syksynä. Luokkana Western Pleasure Beginners, uskokaa tai älkää! Parhain terveisin, Juha Leppänen puheenjohtaja 3

4 HALLITUSKOKOONPANO 2002 Yhdistyksen Millolassa pidetyssä vuosikokouksessa valittiin uusi hallitus. Puheenjohtajaksi valittiin Juha Leppänen Vihdistä ja hallituksen jäseniksi Seija Anttonen Mäntsälästä, Minni Turtiainen Helsingistä, Jaana Tammi Forssasta ja Arja Nikkinen Heinolasta. Hallituksen Mäntsälässä pitämässään järjestäytymiskokouksessa valittiin Arja Nikkinen varapuheenjohtajaksi, jäsensihteeriksi sekä rahastonhoitajaksi ja Seija Anttonen sihteeriksi. Hallitus kutsui Ursula Turtiaisen kilpailuvastaavaksi. Lehden toimituksesta vastaa Arja Nikkinen ja WRF:n nettisivuista Ville Tuovinen. Minni Turtiainen, hallituksen jäsen Olen 24-vuotias hevostenhoitaja/ yo ja asustelen poikaystäväni ja kahden koiran kanssa. Alkujaan olen pyhtääläinen, mutta toistaiseksi pidän majaa Helsingin Viikissä työn ja opiskelujen vuoksi. Hevoset ovat kuuluneet vahvana osana elämääni. Ratsastustunneilla olen käynyt pikkutytöstä saakka Kotkassa. Ratsastuskoulu-urani hiipui äidin tallin valmistuttua Pyhtäälle ja hevoshullun tarmo keskittyi tietysti sinne. Samoihin aikoihin muutti myös Minni ja nykyinen kilpakumppani Salaterka ox arabiruuna Zaire meille, ja siitä tulikin opetusmestarini ja kilpakumppanini ja lännenratsastusharrastus lähti käyntiin. Tällä hetkellä herra Zaire viettää jo 24. ikävuottaan.. kaunis kiitos hänelle kaikesta! Lännenratsastuksen pariin ajauduin siis puhtaasti äitini perässä, ja pääsin Zairen kanssa kursseille ja sillä tiellä ollaan. Tällä hetkellä hevostelu on lähinnä viikonloppupainotteista, sillä viikot ansaitsen leipäni myymällä kodin tekniikkaa OnOff Vantaanportissa. Harrastuksiin mahtuu vielä hevosten lisäksi koiranäyttelyt, agility, piirtäminen ja lenkkeily. Toimin myös SRL:n lännenratsastusjaoksessa ja nyt WRF:n hallituksessa toivon olevani hyödyksi vaikkakin tämä on ensimmäinen kauteni ja siten kokemuksena uusi. Toivon WRF:n jäsenten saavan paljon seurasta irti ja samalla lajin saavan vankkaa jalansijaa muiden lajien joukossa. Oikein iloista kevättä kaikille jäsenille! Minni 4

5 Seija Anttonen, sihteeri, 50 ja risat Olen mäntsäläläinen hevoshullu. Ratsastuksen aloitin 1975 ja pian hevosia oli muutamia appivanhempien entisessä navetassa. Moskovan huutokaupoista toimme mieheni Jukan kanssa muutamia hevosia esim. Tuomikoskella asuvan Buran 40:n. Kaksi tammaani ovat varsoneet yhteensä 7 varsaa, joista nuorimmaiset ovat kotona, mm. Zardora I Eldorado e Zaegiuymysh 22 v. Varsoja tekisi kovasti mieli, mutta kun se ei lyö leiville. Lännenratsastuksen aloitin vuonna 1994 kun näin Ursulan ilmoituksen Hevosurheilussa vielä on tilaa lännenratsastuskurssilla.. Seuratoimintakokemusta on Mäntsälän Ratsastajat ry:n perustamiskokouksesta 1979 tähän päivään saakka. Olen toiminut kaikissa tehtävissä, juoksulikasta puheenjohtajaan. Melkein kaikkia ratsastuksen lajeja kokeilleena pidän lännenratsastuksesta eniten ja toivon, että minusta olisi jotain hyötyä lajin eteenpäinviemisessä Suomessa. P.S. Aikuisratsastusseura kelpaisi! Seija Webmaster esittäytyy Howdy! Otin hoitaakseni Western Riders Finland ry:n webmasterin tehtävät tammikuun lopussa kuluvaa vuotta. Muutin sivujen ( ulkoasua, toivottavasti käyttäjiä miellyttävämpään suuntaan. Ehkäpä on siis paikallaan myös esittäytyä jäsenistölle ainakin näin lehden välityksellä. Nimeni on Ville Tuovinen, ikää on 25 ja asuinpaikkana Riihimäki. Työskentelen Viestirykmentissä kouluttajana, eli kotisivujen teko ei ole minulle leipätyötä. Joskus vain aloin opettelemaan HTML:n saloja, joten miksipä en käyttäisi niitä silloin tällöin hyvän asia puolesta... Westernharrastus on osaltani melko laajaa (cowboy action shooting, pikaveto ynnä muut aseleikit, ratsastus, western-filmit ja pokkarit, country-musiikki jne), sen lisäksi harrastuksiini lukeutuvat mm. laitesukellus, vuori- ja jäätikkökiipeily, sekä aseet / urheiluammunta. Ratsastuksen suhteen olen vielä kokematon noviisi, mutta tyvestä puuhun noustaan, kuten sanonta kuuluu. Erityisesti olisin kiinnostunut opettelemaan ratsailta ampumista wanhan lännen tyyliin sekä pitkistä westernvaelluksista hevosilla. Tätä kirjoittaessa uusituilla sivuilla on vieraillut jo lähes 400 kävijää! Aikamoinen määrä noin kuukaudessa. Nettisivujen toivon olevan edelleenkin ahkerassa käytössä, jolloin niiden päivittäminen on mielekästä puuhaa. Erityisen mielelläni otan vastaan ehdotuksia sivujen sisällön suhteen. Helpoiten voit toimittaa ehdotuksesi sähköpostitse osoitteeseen webmaster@westernriders.fi. Ville JÄSENSIHTEERI VAIHTUNUT! 5

6 TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Tuotot 1 130,00 873,38 Kulut Muut kulut , ,70 Tuotto-/Kulujäämä , ,32- Varainhankinta Tuotot , ,00 Kulut 8 840, , , ,00 Tuotto-/Kulujäämä 6 881, ,68 Tilikauden tulos 6 881, ,68 Tilikauden ylijäämä 6 881, ,68 TASE V A S T A A V A A VAIHTUVAT VASTAAVAT Rahat ja pankkisaamiset , ,15 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,15 V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Ed. tilikausien voitto , ,47 Tilikauden voitto 6 881, ,68 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,15 Tuloksen ja taseen rahayksikkö on markka. 7

7 TOIMINTAKERTOMUS 2001 JOHTOKUNTA Neena Kuukasjärvi (pj,), Seija Anttonen (sihteeri), Kristiina Pirinen, Minna Leikola, Juha Leppänen sekä Johanna Poutanen (jäsensihteeri, hall.ulkopuolella) Ursula Turtiainen (WR-lehti, hall. ulkopuolella) Johtokunta kokoontui kaudellaan kolmesti. Kokoukset pidettiin ns. puhelinneuvotteluna, mikä oli osallistujien mielestä toimiva tapa. SEURATOMINTA WRF Cup jatkui myös vuonna Pisteitä laskettiin 5 kilpailusta ja voittaja palkittiin kiertopalkinnolla ja ruusukkeella. Cupin voitti Veera Leminen/Sunny Freeway/ LAR. Vuosi 2001 oli ensimmäinen vuosi yhdistykselle ratsastusseurana. Yhdistyksessä maksaneita jäseniä oli 169 henkilö- ja yhteisöjäsentä. Jäsenistä 55 kuului yhdistyksen kautta Suomen Ratsastajainliittoon. Western Riders Finland ry:tä edusti lännenratsastuskilpailuissa vuoden 2001 aikana 12 ratsukkoa. Seura oli edustettuna lännenratsastuksen lisäksi ainakin valjakkoajossa ja matkaratsastuksessa. Western Riders Finland ry toimi kilpailujärjestäjäseurana kaksissa (2) lännenratsastuskilpailuissa. Heinlahdella Milcreek Ranchilla D-kilpailut ja Vihdissä Koivulan Tallilla D-kilpallut Seuratakin hankinta aloitettiin ja takkia saa ostaa logolla tai logolla ja sponsorin mainoksella ostajan toiveen mukaan ainakin vuoden 2002 aikana. TIEDOTUS Jäsenlehti ja internet-sivusto Jäsenlehti ilmestyi 4 kertaa vuoden aikana aiempaa tapaa noudattaen. Pitkäaikainen päätoimittaja Ursula Turtiainen jättää lehden, hyviin käsiin tosin, kolmenkymmenen yhdeksännen (39) numeron jälkeen vuoden 2001 jälkeen. Elina Mäntyniemi on ilmoittanut, ettei halua jatkaa nuorisopalstaa WR-lehdessä. Internet-sivuilla on tapahtumakalenteri, jonne on päivitetty tapahtumakalenteriin ylläpitäjälle ilmoitetut lännenratsastukseen liittyvät tapahtumat. Internet sivustolle on pitkän etsinnän jälkeen löytynyt halukas Webmasteri. Hän aloittaa vuoden 2002 puolella.. MUU TOIMINTA Lännenratsastusta esitettiin kahden WRF jäsenen toimesta (Kristiina Pirinen, Carita Åkerlund) Lohjalla, esteratsastuskilpailu Tapiola GP:n yhteydessä. Esityksen juonsi Tiina Ripatti ja Minna Leikola kertoi kiinnostuneille lännenratsastuksesta ja jakoi esitteitä. LEHDEN TOIMITUSVASTAAVA VAIHTUNUT! 8

8 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikkakunta Yhdistyksen nimi on Western Riders Finland ja sen kotipaikka on Vihti. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää lännenratsastusharrastusta jäsentensä keskuudessa koko maassa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää harjoitus- ja valmennustilaisuuksia, antaa tietopuolista opetusta, harjoittaa alaansa liittyvää julkaisutoimintaa ja toimeenpanee kilpailuja, näytöksiä, kursseja ja juhlia. Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia hankittuaan asianmukaisen luvan, harjoittaa alaansa liittyvää julkaisutoimintaa, ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta. 3. Jäsenet jäseneksi voi liittyä jokainen, joka hyväksyy yhdistyksen ja säännöt. Yhdistys pitää yhdistyslain edellyttämää Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puolet sen jäsenistä ja lisäksi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä rahastonhoitajan tai jonkun hallituksen määräämän hallituksen jäsenen tai toimihenkilön kanssa. 8. Tilikausi ja tilintarkastus Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen jahallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään viikkoa (1) ennen vuosikokousta hallitukselle. 9. Yhdistyksen kokoukset Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi - toukokuussa. Ylimääräinen kokous pidetään kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden hallitukselle. kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Yhdistyksen tarkoituksen jäsenluetteloa. 4. Jäsenten eroaminen ja erottaminen Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erostaan yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. 5. Jäsenmaksu Jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous. 6. Hallitus Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa yhdeksi toimikaudeksi valittu puheenjohtaja ja kahdeksi toimikaudeksi valitut neljä muuta varsinaista jäsentä. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. 9

9 Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. 10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään neljätoista (14) vuorokautta ennen kokousta kirjeitse. 11. Vuosikokous Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. kokouksen avaus 2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa 3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. hyväksytään kokouksen esityslista 5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto 6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muitte vastuuvelvollisille 7. vahvistetaan toimitnasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus 8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet joka toinen vuosi 9. valitaan yksi tilintarkastaja ja hänelle varatilintarkastaja 10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokoukseen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmeneljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat lännenratsastusta edistävään tarkoiutkseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen. Sen lisäksi mitä näissä säännöissä on määrätty, noudatetaan voimassaolevan yhdistyslain määräyksiä. TOIMINTASÄÄNNÖT 10

10 WRF TIEDOTTAA A-JÄSENILLEENA (jäsenet kuuluvat SRL:oon) Muistathan, että kilpailuluvat anotaan seuran kautta WRF:n hallitus myöntää alueluvan sellaiselle A-jäsenelle, jolla on kaksi hyväksyttyä kilpailutulosta D-kilpailuista Open-luokista tai jos jäsenellä on ollut viisi (5) vuotta tai nuorempi aluelupa WRF:n hallitus myöntää kansallisen luvan sellaiselle A-jäsenelle, jolla on kaksi hyväksyttyä tulosta C-kilpailuista Open-luokista tai hänellä on ollut viisi (5) vuotta tai nuorempi kansallinen kilpailulupa WRF:n nimissä voi kilpailla myös muissa ratsastuksen lajeissa, jolloin noudatetaan SRL:n lajikohtaisia sääntöjä SRL:n aluelisenssi 17, kansallinen A-lisenssi 93, B-lisenssi 34, C-lisenssi 26, hevosen kilpailulupa 17 alue ja kansallisiin kilpailuihin jos ei ole hevosen kilpailukirjaa Ennen kuin uudet lännenratsastussäännöt astuvat voimaan, noudatetaan olemassa olevia sääntöjä, joihin on tullut muutoksia jo v. 99 ja jotka näkyvät alla. Jokainen kilpaileva jäsen tekee muutokset omiin sääntökirjoihinsa. Jokaisen WRF:ia edustavan jäsenen on myös hallittava SRL:n Kilpailusäännöt I Yleinen osa. On suositeltavaa, että kilpailu-uraansa aloitteleva ratsukko osallistuu ainakin yhteen E- kilpailuun ennen osallistumistaan D-kilpailuihin. Ilman Beginners-korttia ei voi osallistua Beginners-luokkiin. Beginners-kortin saa kilpailukansliasta. Muutokset westernsääntöihin Muutokset astuivat voimaan C-kilpailuissa suitsitusta saa muuttaa luokkien välillä. 2. Kansalliset luokat ovat B-luokkia (6-v ja vanhempia hevosia ratsastettava kangella ja yhdellä kädellä, 4-5 vuotiailla vapaavalintainen sääntöjen mukainen suitsitus) 3. Kilpailujaotus: Kansallisten kilpailujen standardi on B Aluekilpailujen standardi on C Seurakilpailujen standardi on D 4. Hevosella saa ratsastaa samassa kilpailussa enintään kaksi ratsastajaa. 5. Hevosella saa ratsastaa enintään 5 luokkaa / päivä (ei koske Halter-luokkia). 6. Rankingpisteet otetaan käyttöön kansallisissa kilpailuissa. 7. Kilpailukutsut on julkaistava edellisessä WR-lehdessä ja kansalliset kutsut lisäksi Hipposlehdessä SRL:n sääntöjen mukaan. 8. Alle 16-vuotiaiden on käytettävä kypärää kilpailuissa. 9. Alle 16-vuotias ei saa ratsastaa oriilla. 10. SM-kilpailuihin ilmoittautumisen yhteydessä on kilpailijan, mikäli ratsastaa useammalla kuin yhdellä hevosella, ilmoitettava ykköshevosensa, jota ei saa kilpailun kuluessa vaihtaa. 11. SM-luokkiin osallistuva ei saa osallistua Beginners-luokkiin. 12. SM-luokkiin osallistuvalla on oltava hyväksytty suoritus ko. lajista samalta kaudelta A- tai B- kilpailuista. 13. Luokitussääntöihin tulee seuraava muutos: Ratsukko ei ole enää oikeutettu osallistumaan Beginners-luokkaan jos on sijoittunut Open-luokassa ko. lajissa. Suositellaan myös, etteivät Open-luokissa kilpailleet ratsukot osallistuisi Beginners-luokkiin, jotka on tarkoitettu aloitteleville kilpailijoille. Beginners-sääntö koskee Youth-ratsastajia aivan kuten muitakin ratsastajia. Kilpailija on Youth (juniori SRL) sen vuoden loppuun, jona täyttää 18 vuotta. Kilpailija saa ratsastaa oriilla sen kalenterivuoden alusta, jolloin täyttää 17 vuotta. Kilpailuihin ilmoittautuminen on kilpailijan itsensä vastuulla. Suositus on, että SRL:n ilmoittautumislomakkeita käytettäisiin kaikissa kilpailuissa. 11

11 KILPAILUJEN JÄRJESTÄMINEN WRF:N NIMISSÄ E-, D ja C-kilpailut WRF:n hallitus on päättänyt WRF:n nimissä pidettävien kilpailujen järjestämisestä seuraavaa: 1. Lähtömaksut kerää WRF. 2. Lähtömaksujen suuruus on: E-kilpailut 4 D-kilpailut 7 C-kilpailut WRF huolehtii, että C-kilpailujen kutsu julkaistaan ESRA:n lehdessä ja nettisivuilla. 4. WRF toimittaa ruusukkeet (E-kilpailuissa vain luokan voittajalle), numerolaput, tuomarin (E ja D-kilpailuissa kelpaa lisenssitön, C-kilpailuissa SRL:n lisenssituomari) ja tarvittaessa Ring Stewardin, ja kilpailujen johtajan, jonka on oltava WRF:n jäsen ja maksaa näiden kulut. 5. Kilpailujen järjestäjä huolehtii, että kilpailupaikalla on tarvittava määrä ratakalustoa ja turvalliset aidat kentän ympärillä. 6. Kilpailujen järjestäjä huolehtii esinepalkinnoista. 7. Kilpailujen järjestäjä huolehtii siitä, että paikalla toimii buffetti (D ja C-kilpailut) ja kerää niistä saatavan tuoton. WRF ostaa buffetista syötävää (ei koske makeisia) toimihenkilöilleen omakustannushintaan. 8. Kilpailujen järjestäjä toimittaa WRF:lle kilpailujen tulokset ja tilittää lähtömaksut WRF:n tilille. 9. WRF maksaa kilpailujen järjestäjälle kenttävuokrana 100 per kilpailu. Tiedusteluihin vastaa seuran kilpailuvastaava Ursula Turtiainen, (05) , GSM Hallitus 12 WRF:n jäsenrekisteristä puuttuvat jäsenten puhelinnumerot ja/tai sähköpostiosoitteet, joten jäsenten pikainen kiinni saaminen on, jos ei mahdotonta, niin ainakin vaikeaa. Pistä mailia tulemaan joko sähköpostilla tai tekstiviestinä: jasensihteeri@westernriders.fi

12 KILPAILUAVUSTUKSET 2002 V hallitus on päättänyt ottaa käyttöön kilpailuavustusjärjestelmän A- jäsenilleen. Vuoden aikana kertyneet valmennukset, kurssit ja kilpailut, jotka kertyvät kaikista SRL:n hyväksymistä ratsastuslajeista, pisteytetään seuraavasti: Valmennus 0,5 E-kilpailu startti 1,0 E-kilpailu sijoitus 1,5 D-kilpailu startti 2,0 D-kilpailu sijoitus 2,5 C-kilpailu startti 3,0 C-kilpailu sijoitus 3,5 B-kilpailu startti 4,0 B-kilpailu sijoitus 5,0 Kilpailu ulkomailla startti 6,0 Kilpailu ulkomailla sijoitus 7,0 Valmennus tarkoittaa säännöllistä valmentautumista pätevän valmentajan tai opettajan johdolla. Myös kurssit huomioidaan. Startti tarkoittaa hyväksyttyä suoritusta. Jos ratsukolla on vähintään yksi hyväksytty suoritus C-kilpailuissa, seura hyvittää alueluvan. Jos ratsukolla on vähintään yksi hyväksytty suoritus B-kilpailuissa, seura hyvittää kansallisen luvan. Kertoimen hinta määräytyy seuran kulloisenkin rahatilanteen mukaan. Yhdistyksen hallitus voi myös, seuran taloudellinen tilanne huomioonottaen, olla kokonaan maksamatta avustuksia. SM-mitaleista maksetaan seuraavasti: Kulta 85,00 Hopea 65,00 Pronssi 50,00 Ratsastaja pitää päiväkirjaa valmennuksista ja kilpailuista ja toimittaa päiväkirjat ja tulokset WRF:n hallitukselle viimeistään Harjoitus ja kilpailupäiväkirjat toimitetaan kaikille A-jäsenille tämän lehden yhteydessä. Hallitus JOS LEHTI PALAUTUU VIRHEELLISEN TAI PUUTTEELLISEN OSOIT- TEEN VUOKSI EI LEHTEÄ JATKOSSA ENÄÄ LÄHTETÄ. PITÄKÄÄ SEN VUOKSI HUOLI SIITÄ, ETTÄ OSOITETIETONNE OVAT AJAN TASALLA. HUOM. A-JÄSENET!! JÄSENSITEERI ILMOITTAA OSOITTEEN MUUTOK- SET SUOMEN RATSASTAJAINLIITTOON. 13

13 YHTEENVETO JÄSENKYSELYSTÄ Minna Leikola Joulu- ja tammikuun aikana on pirahdellut joka neljännen seuralaisen puhelin jäsenkyselyn merkeissä. Kyselyn lähtökohtana oli saada faktatietoa jäsenistä, sekä heidän toiveistaan seuran suhteen. Haastateltiin 37 jäsentä, ja heille esitettiin 17 jäsenyyteen ja lännenratsastukseen liittyvää kysymystä. Täydellinen raportti jäsenkyselystä on 14- sivuinen ja sen saa tilata kopio- ja postituskuluja vastaan (hintaan 4 ) allekirjoittaneelta. Vuosi 2001 oli ensimmäinen vuosi Suomen Ratsastajainliiton täysjäsenenä, ratsastusseurana. Western Riders Finland ry:n kannatusjäsenten määrän ollessa jäsentä (5 yhteisöjäsentä), kuului heistä seuran kautta SRL:n 55 jäsentä. Kaikista yhdistyksen jäsenistä 17 % on miehiä ja naisia 83 %. Alueellisesti jäsenet ovat jakautuneet siten, että Etelä-Suomen läänissä jäsenistä asuu 64 %, Länsi- Suomen läänin tullessa kakkoseksi 22 %:n osuudella jäsenistä. Kun selvitettiin jäsenten liittymistä yhdistykseen, 78 % vastanneista oli liittynyt alan yrittäjän kannustamana yhdistykseen. Tietoa yhdistyksestä oli saatu myös lännenratsastusta harrastavalta tuttavalta tai hevosalan lehdistä. Tiedon saanti ja jäsenlehti Western Rider olivat 76 %:lle tärkein syy olla jäsenenä seurassa. Muita tärkeäksi koettuja syitä olivat mm. kontaktit muihin harrastajiin ja lännenratsastusta edustavaan ratsastusseuraan kuuluminen. Tiedotuksessa yhdistys on onnistunut vastanneiden mielestä hyvin, keskiarvosanalla 4 (asteikolla 1-5). Eri tapahtumien kiinnostavuutta seuran järjestämänä kysyttiin. Jäsenmatka kiinnosti vastanneita lähes poikkeuksetta. Suosituin matkakohde olisi Ruotsi. Matkaa suositummaksi osoittautui kuitenkin lännenratsastuskurssi. Kilpailut ja hevostaitoklinikka olivat myös suosittuja ehdotuksia. Kilpailuvalmennus ja toimihenkilökurssi saivat vähiten kannatusta. Vastanneista 46 % ratsastaa lännenratsastusta omalla hevosella, ratsastuskoulun hevosilla ratsastaa 11 %. Sekä omalla, että ratsastuskoulun hevosella ratsastaa 19 % ja yllättävää oli, että 27 % ei ratsasta lännenratsastusta tällä hetkellä laisinkaan. Hevosharrastus oli ainoa harrastus 41 % vastanneista. Tärkein harrastus hevosten ohella oli sen maininneilla koirat tai muut lemmikkieläimet. Lännenratsastuksen suosituimmaksi kilpailulajiksi valittiin lännenratsastuksen "tehtäväratsastus" Trail, toisena seurasi uusi Olympialajimme Reining ja kolmannelle sijalla asettui erityisesti ratsastajan taitoihin keskittyvä Western Horsemanship. tai he lukivat niitä säännöllisesti muuten seuraavat julkaisut, suosituimmuusjärjestyksessä: Western Horseman (US), Americas Horse (AQHA:n jäsenlehti), Hevospolku (FIN), Rurang-jäsenlehti (FIN), Horse & Rider (US), Equus (US), Quarter Horse Journal (US), Trail Less Travelled. (US), Western Nytt (Ruotsi). Lännenratsastuksen lajit, joissa käsitellään elävää karjaa koettiin kiinnostavina, yleisarvosanalla 4 (asteikolla 1-5). Miltei puolet kertoi karjaa käsittelevien lajien olevan heille vieraita. Loput vastanneista tunsivat ainakin yhden karjalajin. Tunnetuin oli Cutting ja hyvänä kakkosena Roping, Team Penninig ja Working Cow Horse tiedettiin myös. Näkemys lännenratsastuksen tulevaisuudesta oli melko yhteneväinen. Laji nähtiin kasvavana, mutta rauhalliseen tahtiin. Huolimatta varovaisesta positiivisuudesta, oltiin pettyneitä, kun laji "junnaa" edelleen paikallaan. Syyksi koettiin lajin sisäiset ristiriidat ja yhteistyökyvyn puute. Jotkut vastanneista kokivat lajin kehityksen pysähtyneen lopullisesti. Useat jotka kokivat lajilla olevan potentiaalia, näkivät kouluttajien vähyyden ja harrastajien hajallaan olon hidastavana tekijänä. Myös lajin uskottavuudesta oltiin huolissaan. Ehdotuksia seuran toimintaan tuli rutkasti ja jäsen- lehti sai paljon kiitoksia. Tässä valitsemiani terveisiä: - tehdään vähän asioita, mutta hyvin! - toimintasäännöt, kilpailuohjeet yms. jäsenten saataville. - yhteistyötä muiden seurojen ja tahojen kanssa lisää - tapahtumia, kilpailuja! - jokainen voisi yrittää hoitaa jonkun hom man kilpailussa, silloin kun ei itse kilpaile Viereisellä sivulla on kartta jäsenistä. Jokainen Teistä on yksi piste kartalla! Parhain terveisin, Minna Leikola, Millolankuja 25, SAUKKOLA minna.leikola@hereford.fi, p Suurimmalle osalle vastanneista oli Western Rider ainoa heidän tilaamansa lännenratsastusta käsittelevä julkaisu. Osalle vastanneista kuitenkin tuli 14

14 Western Riders Finland ry:n jäsenten sijoittuminen v

15 A PALOUSE HORSE Susanne Ojala Appaloosan historia on yhtä värikäs ja ainutlaatuinen kuin sen värityskin. Tunnettu ja yleisesti tunnistettu pilkuistaan, täplistään ja väriläiskistään, tämän rodun kyvyt ja kauneus ovat kuitenkin pintaa syvemmällä. Appaloosia löytyy lähes joka saralta. Ne lyövät quarterit laukkaradoilla, tanssivat vaativan tason kouluradoilla, kilpailevat esteradoilla, metsästyksessä, Reining, Roping, Cutting, Barrel racing, Pleasure ja Trail luokissa, loistavat matkaratsastushevosina ja ilahduttavat säyseinä perhehevosina appaloosa on uskomattoman monipuolinen! Rodun miellyttämisenhaluinen ja kiltti luonne tekee siitä mukavan treenikumppanin. Ihminen on arvostanut näitä värikkäitä hevosia läpi historian. Ranskassa on löydetty kalliomaalauksia appaloosan värisistä hevosista, jotka ovat vuotta vanhoja. Aasialainen ja kiinalainen taide luvulta kuvaa hyvin yksityiskohtaisesti värikkäitä ja täplikkäitä hevosia. Espanjalaiset valloittajat toivat hevosen Pohjois- Amerikkaan ja 1700-luvun alussa hevonen oli levinnyt lähes koko mantereelle intiaanien ratsuina. Nez Percé -intiaanit elivät Washingtonissa, Oregonissa ja Idahossa. Nämä intiaanit olivat taitavia hevosmiehiä ja niitten värikkäät hevoset olivat hyvin haluttuja muiden heimojen keskuudessa. Historioitsijat arvelevat, että tämä Nez Percé -heimo todellakin jalosti hevosiaan, ennen kaikkea niitten älykkyyttä ja nopeutta ja pitivät vain parhaat yksilöt itsellään. Kun valkoiset uudisasukkaat saapuivat Luoteis-Amerikkaan Palouse-alueelle, nämä kutsuivat täplikkäitä hevosia nimellä a Palouse Horse, josta myöhemmin tuli Appalousey ja lopulta appaloosa. Nez Percé -sodassa 1800-luvun lopulla appaloosa auttoi intiaaneja pakenemaan ratsuväkeä useita kuukausia. Kuuluisa päällikkö Chief Joseph johti heimonsa halki äärimmäisen kovan maaston yli 2000 km, mutta joutui lopulta antautumaan Montanassa. Heimon appaloosat hajaantuivat villihevosiksi tai annettiin uudisasukkaille työhevosiksi, mutta suuri osa ammuttiin tai rääkättiin hengiltä. Appaloosa säilyi hengissä kaukaisilla rancheilla, joilla muutamat harvat ymmärsivät arvostaa tämän hevosen ominaisuuksia. Käyttämällä vahvoja villiytyneitä yksilöitä joukko appaloosalle omistautuneita hevosmiehiä perusti 1938 The Appaloosa Horse Club in = ApHC ja alkoivat systemaattisesti jalostaa tätä ikivanhaa rotua. Lisää tietoa mm. tai Tänä päivänä rekisteröityjä appaloosia on noin ; yli appaloosaa rekisteröidään joka vuosi. ApHC:iin liittyy vuosittain noin uutta (ihmis-) jäsentä. Appaloosan suosio ympäri maailmaa kasvaa huimaa vauhtia. Vuonna 2001 jo 16 % kaikista uusista rekisteröinneistä oli USA:n ulkopuolella syntyneitä hevosia. Nykypäivän appaloosa on tarkan jalostuksen ansiosta säilyttänyt paljon alkuperäisiä piirteitään. Kuitenkin pitää muistaa, että suuri osa on yleensä noin %:sia quarterristeytyksiä koska appaloosa-kanta oli alunperin kovin pieni. Tuloksena on vahva, kaunis ja yhteistyöhaluinen hevonen, joka viihtyy upeasti myös Suomen ankarassa talvessa. Western Rider lehti on liitetty kansainväliseen kausijulkaisujen rekisteröintijärjestelmään. Tiedosto sijaitsee Pariisissa ja se sisältää tiedot liki miljoonasta kausijulkaisusta. Lehden tästä numerosta on lähtenyt näytekappale Suomen ISSN-keskukseen. 16

16 MODERNIN APPALOOSAN KEHITYKSESTÄ Susanne Ojala Rodun esitteleminen vaatii aina myös esimerkkinsä. Ja koska moderni appaloosa on jalostettu kilpailukykyiseksi käyttöhevoseksi, olen valinnut kolme hevosta kolmelta eri aikakaudelta edustamaan nimenomaan tätä kehitystä. Nykyään kasvatetaan myös ns. Foundation Appaloosa-linjaisia hevosia joihin on risteytetty hyvin vähän quarter- ja täysiverihevosia. Nämä hevoset ovat tärkeitä tulevaisuutta ajatellen, mutta eivät yksilöinä pysty kilpailemaan modernin appaloosan kanssa tämän päivän huipputasoisissa kilpailuissa. Appaloosa Hall Of Fame-ori Patchy, Foundation-nro 416 Patchy syntyi noin v ja kuoli v Patchyn isä oli siihen aikaan tyypillinen rekisteröimätön appaloosa-ori Patches ja emä englannintäysiverihevonen Miss Rosalia. Patchyn legendaarista kestävyyttä ja monipuolisuutta voi nykyään olla jopa vaikea ymmärtää. Esimerkkinä National Show Californiassa 1952, jossa Patchy osallistui yhden päivän aikana 11 eri ratsastuskilpailuluokkaan joihin sisältyi 3 pitkää laukkakilpailua sekä Reining, Roping, Pleasure ym. ratsastusluokkia. Ja Patchy oli tällöin jo (noin) 13 vuoden ikäinen. Tulevaisuutta ajatellen tärkeintä oli että Patchy myös periytti upeat ominaisuutensa jälkeläisilleen. Appaloosa Hall Of Fame -ori Mighty Bright Kasvattaja Lane Hudson kuului legendaarisen Appaloosa Hall Of Fame -orin Bright Eyes Brother in suurimpiin ihailijoihin, joten hän lähti etsimään sitä oikeaa tammaa, jolta hän voisi saada oman unelmahevosensa. Hän löysi upean quarter-orin Red Dog in tyttären nimeltä Peggy s Delight, jota quarter-ihmiset kutsuivat tamman värin mukaan a roan Quarter ja appaloosa-ihmiset appaloosaksi. Ensimmäisellä ostoyrityksellä Lane Hudson sai lähteä kotiin tyhjällä trailerilla. Vasta toisella käynnillä hän sai tammansa kotiin ja astutti tämän heti Bright Eyes Brotherilla. Vuonna 1960 kun pikkuinen Mighty Bright syntyi, Lane Hudson ei oikein tiennyt mitä olisi ajatellut lähes valkopäisestä ja nelisukkaisesta orivarsastaan. Mutta voittaessaan jo varsana kaikki luokat, joihin Lane varsansa vei, uusi legenda oli syntynyt. Vain muutaman vuoden ikäisenä Mighty Bright katkaisi jalkansa ja oriilta loppui huikea näyttelyura. Mutta kuten upealta orilta saattoi odottaa, tervehtyi Mighty Bright lähes täydellisesti ja pystyi jatkamaan siitosoriina koko loppuikänsä. Mighty Bright in jälkeläiset loivat kokonaisen dynastian menestyksekkäitä sekä halter- hevosia että ns. Performance Horse ratsuhevosia. 17

17 Appaloosa-ori The Secret Syksyllä 2001 kuuluisa floridalainen appaloosa - ja quarter-siittola Char-O-Lot toi julki pitkään varjellun salaisuutensa, The Secret in. Tämä kuvassa noin 1,5-vuotias appaloosa-ori syntyi keväällä 2000 ja on kasvattajansa Doug Schembri n pitkän elämäntyön huikea tulos. The Secret on 1984 syntyneen, jo elämänsä aikana Hall Of Fame iin valitun appaloosa-orin Dreamfinder in poika. The Secret in emä on appaloosa-tamma Kendalite N Roses, jossa yhdistyy sekä quarter- että appaloosa-linjojen parhaimmisto, mm. quarterit Skipper s Lad, Tonto Bars Gill, Triple Chick ja Double Bid. Vaikka The Secret (kuten isänsäkin) tullaan esittämään pääasiallisesti halterhevosena, tyypillistä appaloosalle on edellen tämän rodun monipuolisuus. The Secret in puoliveli (isän puolelta) Ride The River oli viime vuonna Canadian Champion Junior Reiningissä. Enkä yhtään ihmettelisi jos pikku salaisuuksia rantautuisi joskus tulevaisuudessa myös tänne Suomen maaperälle. KILPAILUVASTAAVA VAIHTUNUT! Artjärvellä (la su) Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Ursula Turtiainen (05) , ks. myös: 18

18 MIKÄ HYPP-MÖRKÖ? Susanne Ojala HYPP = Hyperkalemic Periodic Paralysis on perinnöllinen sairaus, jota arvioidaan esiintyvän yli 0,4 % kaikissa American Quarter -hevosissa. HYPP esiintyy myös muissa roduissa ja hevosissa joihin on risteytetty quarteria. Ainoana poikkeuksena ovat appaloosat, jotka eivät ainakaan tähän saakka ole oireilleet vaikka taudin periyttäjiä löytyy suuret määrät ympäri maailman. HYPP on geneettinen mutaatio-sairaus, joka aiheuttaa muutoksia molekyylitasolla hevosen luustolihaksissa. Kun lihas supistuu hevosen liikkuessa kaliumia virtaa ulos lihassoluista. HYPP:ä sairastavilla hevosilla tämä kalium-hana jää jostain syystä auki, jolloin ylisuuret määrät kaliumia karkaa ulos verenkiertoon. Korkea kaliumtaso veressä estää samalla tämän kalium-hanan sulkeutumista. Hyperkalemia tarkoittaa siis sitä, että verestä mitataan ylisuuret (hyper-) määrät kaliumia (-kalemia) sairaskohtauksen aikana ja yleensä tunti kaksi sen jälkeen. HYPP löydettiin vuonna 1985 quarter-oriista nimeltä Impressive tämän ollessa 16-vuotias. Tänään voidaan osoittaa että kaikki HYPP:ä sairastavat tai periyttävät hevoset polveutuvat tästä oriista. Kaikki hevoset, joilla on Impressiveä sukutaulussaan kannattaa DNA-testata. Lisätietoa saa osoitteesta: horse/tsthypp.htm. Puhdasrotuisia quartereita, jotka polveutuvat Impressivestä, on tällä hetkellä yli Hevonen voi olla joko HYPP N/N, P/N (=N/H) tai P/P (=H/H). Sulkeissa olevia käytetään yleisesti USA:ssa. N/N tarkoittaa että hevonen on täysin terve, molemmat geenit ovat ok. P/N-hevonen on periyttäjä, kuten myös P/P-hevonen, mutta P/Phevosella on molemmat geenit mutaation vääristämiä ja tarkoittaa että hevonen hyvin suurella todennäköisyydellä sairastaa HYPP:ä ainakin joskus elämänsä aikana. P/N-hevosella, joka risteytetään terveen hevosen kanssa, on 50 % mahdollisuus tuottaa täysin terve varsa. Quarter-hevoset, jotka ovat HYPP P/N voivat olla täysin oireettomia koko elämänsä ajan tai osoittaa hyvin lievässä muodossa samoja oireita kun sairasteleva P/P-hevonen. P/N-hevosella voi olla lyhyitä ja lieviä kohtauksia joihin voi sisältyä hikoilua, lihasten nykimistä tai yleistä heikkoustilaa. P/P-hevonen voi saada hyvinkin vakavia lihasheikkouskohtauksia, jotka pahimmassa tapauksessa johtavat kuolemaan. Kun P/P-hevonen saa HYPP-sairaskohtauksen se jäykistyy paikoilleen, joskus jopa istuen, mutta seuraa kuitenkin silmät auki ympäristöään. Hengitysäänet ovat yleensä voimakkaat. Uudet tutkimustulokset, jotka äskettäin julkaistiin Journal Of The American Veterinary Medical Association -lehdessä osoittivat että noin 50 % P/P-testihevosista tarvitsi päivittäistä lääkitystä (Acetazolamide). Ilman lääkitystä olleet P/Phevoset oireilivat niin lievästi, että lääkitystä ei katsottu tarpeelliseksi. 5 P/P-hevosta 69 P/Ptestihevosesta kuoli tai lopetettiin sairauden vakavuuden seurauksena. P/N- ja P/P-hevoset hyötyvät suuresti säännöllisestä ruokinnasta ja liikunnasta. Säännölliset ruoka-ajat ja liikunta vähentävät veren kaliumtason heittelehtimistä. Ruokinnan nopeiden muutoksien ohella kannattaa myös välttää runsaasti kaliumia sisältävien rehujen käyttöä. Esimerkiksi juuri quartereille paljon syötettyä alfalfaa (=sinimailanen) on syytä antaa hyvin varoen. Myös stressi saattaa laukaista sairaskohtauksen. Kotimaisista rehuista melassituotteet sisältävät sen verran paljon kaliumia että päiväannoksia varmasti kannattaa rajoittaa suositeltaviin minimimääriin (oma henk.kohtainen mielipiteeni tutkittuani Anneli Lillkvistin kirjaa Ruokinnalla Tuloksiin 3 ) Susanne Ojala HYPP P/N appaloosa-tamman Midget Impressed HSV n omistaja Alkuperäinen teksti: HYPP Insight, Appaloosa Journal # Haastateltavana: Marina Richter, DVM, MS, toimii kirurgina, opettajana ja johtaa suurten eläinten teho-osastoa Washingtonin yliopistossa HYPP:tä kantava quarter-ori Impressive 19

19 KILPAILUKUTSU Tervetuloa WRF ry:n järjestämiin lännenratsastuksen E-kilpailuihin Pyhtäälle klo Paikka: Tuomari: Millcreek Ranch, Heinlahti Ursula Turtiainen Luokat: I II III IV V VI Western Riding Trail Western Horsemanship Western Pleasure Reining Barrel Racing Kilpailuharjoitus järjestetään Milcreek Ranchin Avoimien Ovien päivän yhteydessä Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Minni Turtiainen Lähtömaksu: 4 per luokka, kilpailijan tulee kuulua johonkin SRL:n jäsenseuraan. Lupia ei tarvita. Esine tai rahapalkintoja ei jaeta. Luokan voittaja saa ruusukkeen. Paikalla toimii buffetti. Jalostukseen tarjotaan Amerikan Quarter-ori Dandy Texas Remedy AQHA DOC S REMEDY DOC BAR TERESA TIVIO LIGHTNING BAR DANDY DOLL POCO TIVIO SAYLOR S LITTLE SUE POCO PINE PINE S CHICO FOUR L ANNIE LEE CODY ROXIE TEXAS PINE ROXIE PINE BAY KINKER Jätkä on fiksusti käyttäytyvä sydämellinen herrasmies, joka periyttää urheilullisia, tasapainoisia, helposti koulutettavia jälkeläisiä. Dandy Texas Remedy (kantakirjattu Saksassa) ottaa tammoja vastaan Revonlahdella. Astutusmaksu 168 ja varsamaksu 10 päivän ikäisestä varsasta 757 sis. alv. Katja Vanhatalo/Kymcont Oy tai

20 WRF-CUP 2001 TULOKSET RATSASTAJA HEVONEN SEURA C 1.7. D D C D YHTEISPISTEET 1. Veera Leminen Sunny Freeway LAR Anneli Kivelä Ruskelan Indiana LAR Anneli Kivelä Golds Frosty Star LAR Kristiina Pirinen Docs Peggy Gold WRF Carita Åkerlund Rookie WRF Outi Arola Golds Buck Rebel RuRang Tiina Ripatti Burnaja WRF Veera Leminen Rezba LAR Katja Vanhatalo Victors Poco Heirror RuRang Piia Isola Sherry Maid of Gold RuRang Juha Leppänen S.K. Raketti WRF Erja Sevon Vics Quick Jessie Eri Terttu Katila Steppendo RiRa Maria Astikainen Docs Smokin Pep KVR WRF-CUPISSA PIDETÄÄN TAUKO V

21 22

22 TAPAHTUMAKALENTERI 2002 Maaliskuu la Oriin käsittely/näyttelyesittäminen Esa Korhonen, Hovin Ratsutila Matti Hovi la-su Hevostaito Wiurila, Salo, UT Susanna Kankare Huhtikuu la-su Hevostaito, Kellokoski, UT Susanne Ursin la-su John Moore, Artjärvi Ursula Turtiainen la-su Alex Jarmula, Hyvinkää Ismo Haapanen su Hevostaito, Lohja, UT Kirsi Komulainen (019) Toukokuu 1.5. ke Hevostaito, Loviisa, UT Maria Roimola to Avoimet ovet Millcreek Ranch, Heinlahti Ursula Turtiainen la E-kilpailut, Heinlahti Minni Turtiainen la-su Hevostaito, Heinlahti Ursula Turtiainen la-su Ratsastus, Heinlahti Ursula Turtiainen su Pyöröaitauskurssi, Villähde, UT Anne Rosti la C-kilpailut, Hyvinkää Ismo Haapanen Kesäkuu 2.6. su Hevostaito/lastaus, Loviisa, UT Maria Roimola pe E-kilpailut, Vihti Tiina Ripatti la-su Ratsastus, Heinlahti Ursula Turtiainen la-su Christian Mantler, Hyvinkää Ismo Haapanen la-su Ratsastus, Savonlinna Marjo Lindholm (015) Heinäkuu ma-pe Hevostaitoleiri aikuisille, Heinlahti Ursula Turtiainen la-su Hevostaito, Heinlahti Ursula Turtiainen la-su Ratsastus/hevostaito, Nokia, UT Marika Björlund (03) Elokuu la-su Hevostaito, Heinlahti Ursula Turtiainen la-su Ratsastus, Heinlahti Ursula Turtiainen Syyskuu la-su Hevostaito, Heinlahti Ursula Turtiainen la-su Ratsastus, Heinlahti Ursula Turtiainen KÄYKÄÄ NETTISIVUILLA KATSOMASSA VIIMEISIMMÄT PÄIVITYKSET JA KILPAILUKUTSUT! 23

23 PUSKAPILOTISTA COWBOYKSI KAT SUTPHIN Hevoshulluna tyttönä vuosia sitten sitä tuli luettua kaikki mahdolliset kirjat ratsastuksesta ja hevosista, näiden joukossa Zane Greyn cowboyja hevoskirjat samoihin aikoihin sitä luki myös Alaskan kultakentistä, koiravaljakoista ja puskapiloteista. Eipä ihme, että ammattihaaveinani tuolloin olivatkin joko lentäjä tai karjapaimen, mutta realistisesti ajatellen, mikä olisi ollut todennäköisyys suomalaiselle tytölle päätyä kumpaankaan ammattiin? Parikymppisenä olinkin sitten päätynyt Helsingin Yliopistoon opiskelemaan maataloutta. No, joskus sitä pitää olla varovainen, mitä tulevaisuudelta toivoo... Puskapilottina Iältäni olen nyt 38 v. ja olen asunut täällä USA:ssa 15 vuotta. Vuonna 1987 tapasin tulevan jenkkimieheni ja avioiduttuamme muutin hänen luokseen Anchorageen, Alaskaan. Ron oli tuolloin lentokapteenina Japan Airlinesillä, joten itsekin aloin opiskella ilmailua ja hankin itselleni ansiolentäjän lupakirjan mittarilento- ja monimoottorikelpuutuksineen sekä lennon- ja mittarilennonopettajan lupakirjat. Toimin sitten pari vuotta lennonopettajana ja puskapilottina Alaskassa. Lomamme vietimme yleensä Oregonissa, jossa meillä oli tuolloin pari karjatilaa. Vuonna 1990 Ron jäi eläkkeelle lentohommistaan ja muutimme pysyvästi yhdelle karjatiloistamme. Tällöin minun oli valittava jatkanko opiskelua liikennelentäjäksi vai vaihdanko ammattini karjapaimeneksi. Pitkän harkinnan jälkeen hevoset, cowboy-elämä ja erämaa veivät voiton ja lentohommat jäivät lähinnä freelanceopetushommiksi ja omien koneiden lentämiseksi tilan töissä. Karjapaimenen elämää Olen siis tehnyt näitä cowboy-hommia nyt 12 vuoden ajan. Päätilamme Crowley Ranch sijaitsee Itä-Oregonissa ja on kooltaan noin hehtaaria. Karjaa meillä on 600 emolehmää, pari sataa hiehoa ja n. 50 sonnia. Käytämme tilalla tarvittaessa karjanajoissa ja töissä hevosten lisäksi lentokoneita, mönkijöitä ja bordercolliekarjakoiria. Keväisin polttomerkitsemme ja rokotamme vasikat sekä kuohitsemme sonnivasikat. Kesäisin siirtelemme karjaa laitumilta toisille ja syksyisin vierotamme vasikat emoistaan, lastaamme myytävät yksilöt rekkoihin ja siirrämme laumat talvilaitumille. Mikäli meillä on normaalia kylmempi ja lumisempi talvi, saatamme joutua antamaan karjalle lisäruokintana heinää. Muita töitä tilalla ovat mm. hevosten koulutus, jatkuva aitojen, karjan, vesialtaiden ja laidunten tarkistaminen, minkä yleensä teen aina ratsain, harvemmin tulee käytettyä modernia tekniikkaa hyväkseen. Aitojen korjaaminen on lähes jatkuvaa työtä, sillä lehmät tuntuvat aina olevan sitä mieltä, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella. Tilan hevoset Itse pidän hevosista, jotka ovat kooltaan keskikokoisia, rakenteeltaan Reining-tyyppisiä, mutta sukulinjoiltaan Cutting/Working Cowhorse - linjaa. Tällä hetkellä minulla on 20 hevosta, mutta nyt keväällä määrä taas kasvaa muutamalla. Roduiltaan ne ovat paintteja ja quartereita, onpa joukossa yksi arabikin. Orini on musta tobiano paint, jonka isä (Q T Poco Streke) oli vuonna -96 APHA Reserve World Champion Reiningissä, emä puolestaan hyväsukuinen Cutting Quarter tamma (Doc O Lena/ Mr San Peppy). Tammani ovat kaikki Cutting- ja Reiningsukuisia (mm. Mr San Peppy, Peppy San, Doc O Lena, Reminic, Montana Doc, King Fritz, Bueno Chex, Son Ofa Doc, Dry Doc, Okie Leo, Poco Tivio, Mr Gunsmoke, Poco Dell -sukuisia). Yleensä aloitan kouluttaa nuoret hevoset ratsuiksi niiden ollessa n vuotiaita riippuen yksilöstä. Hyvän karjahevosen koulutus oikein tehtynä on hidas prosessi; aluksi "pistän vain maileja" niihin ratsastamalla maastoissa karjan joukossa, silloin tällöin erotellen muutamia nautoja laumasta, vähitellen sitten käytän niitä karjanajoissa ja n. 6-vuotiaina ne alkavat olla jo hyviä Cutting-hevosia aitaustyöskentelyssä erottelujen aikana. Vapaa-aika Kun yhdistää työn ja harrastuksen, niin ns. "vapaa-aikaa" ei pahemmin jää. Yleensä tilalla ollessa sitä tulee ratsastettua päivittäin noin 5 tuntia, työkausina enemmänkin ja muutenkin aika kuluu lähinnä hevosten parissa ja nykyisin myös kouluttaen kahta nuorta bordercollieta karjahommiin. Lentäminen ja mönkijätkin ovat sekä työtä että 24

24 harrastusta. Syksyisin metsästelen kauriita ja amerikanhirviä. Tässäkin yritän käyttää aina hevosta - etenkin hirviä on lähes turha yrittää metsästää vuoristoisessa puuttomassa erämaassa jalkaisin tai moottorikulkuneuvoilla. Silloin tällöin jää aikaa tutkia hieman intiaanikulttuuria ja etsiä intiaanien nuolenpäitä, kiviveitsiä, kulhoja ja muita työkaluja paikallisesta maastosta. Crowleyn alueella on useita entisiä Piute-intiaanien leirialueita, joista saattaa vielä löytää täydellisiä ehjiä nuolenpäitä. Cowboyn näkökulma Olen mielenkiinnosta seurannut westerniä lajina Euroopassa ja etenkin Suomessa ja olenkin lupautunut aina aika ajoin täältä rapakon takaa ilmaisemaan omia mielipiteitäni ja kertomaan kokemuksiani hevosten parista jne. Lukijoiden täytyy kuitenkin pitää mielessä, etten ole mitenkään Western Pleasure -tyyppinen ratsastaja tai kilpailija, vaan lähinnä ammattilainen karjapaimen, joka tekee päivittäin töitä satulassa istuen hevosten ja karjan kanssa ja minua kiinnostavat eniten karjahevosten kasvatus, koulutus ja karjahevosluokat kuten Cutting/Working Cowhorse/Team Penning. Niinpä sitten mielipiteissäni saattaa kuvastua silloin tällöin, mitä me "aidot" cowboyt ajattelemme harrastelijoiden lajeista ja ratsastuksesta. Kaikki kuitenkin ihan "hyvässä hengessä" ja cowboy-huumorilla varustettuna. Halutaan ostaa maatilalle kaveriksi toiselle hevoselle vanhempi quarterhevonen tai vastaava varusteineen. Puh Esko Kyläkoski Haluatko oppia lännenratsastusta, oikeaa istuntaa, hevosen käsittelyä? ratsastaa quartereilla ja arabeilla? (tunnit ti-pe ) hankkia varusteet, jotka sopivat sekä sinulle että hevosellesi? MILLCREEK RANCHilta saat kaiken mitä tarvitset! Kysy lisää kesän leireistä ja kursseista tai katso netistä. Nettiosoitteemme lähtien: sähköposti: ursula.turtiainen@scanarab.net Scanarab Oy Millcreek Ranch Myllysuontie HEINLAHTI Ursula Turtiainen p ,

25 IHANTEELLINEN KARJAHEVONEN KAT SUTPHIN Aikoinaan entisajan karjapaimenet kokoontuivat aina aika ajoin yhteen kilpailemaan, kenenkä ratsu olisi paras karjahevonen. Vuosien mittaan tästä muodostui perinne, jonka myötä nykyiset karjahevoskilpailut ovat kehittyneet. Tänä päivänä useat hevoset ovat erikoistuneet kilpailemaan omissa luokissaan kuten Cutting, Reining, Working Cowhorse, Team Penning ja Roping -luokat, mutta karjatilojen ratsujen on edelleen osoitettava olevansa monipuolisia käyttöhevosia, jotka pystyvät työskentelemään kaikissa karjaan liittyvissä töissä. Cowboyt puhuvat mielellään hevosistaan, sekä hyvistä että huonoista, ja nähdessään mielestään hyvän hevosen he kysyvät aina ratsastajalta, mistä ratsu on kotoisin. Heitä ei kiinnosta, kuka sen omistaa, vaan he haluavat saada selville, kuka sen on kasvattanut, joten tietävät sitten, keneltä niitä voi käydä ostamassa. Jokaisella karjapaimenella on omat vaatimuksensa karjahevostensa rodun, sukupuolen ja iän suhteen käyttötarkoituksesta riippuen, mutta nämä ovat loppujen lopuksi vain henkilökohtaisia mieltymyksiä. Ihanteellinen karjatilan ratsu täyttää aina tietyt karjahevoselle asetetut normit. Suosituimmat rodut Suurin osa karjatiloista täällä lännessä (Oregon, toim. huom.) käyttää ratsuinaan quarter-hevosia, amerikkalaisia täysiverisiä tai paint-hevosia. Quarter-hevosia on vuosikymmenien ajan jalostettu karjatyöskentelyä varten, joten ketterinä ja nopeina lyhyiden matkojen sprinttereinä ne soveltuvat erinomaisesti karjanerotteluun, aitaustyöskentelyyn ja lassoamiseen. Lisäksi monilla quartereilla on jo varsasta alkaen luontainen kyky työskennellä karjan kanssa aivan kuten paimenkoirilla on kyky paimentaa karjaa. Vaikka quarterit ovat tunnettuja vauhdistaan lyhyillä matkoilla, ne eivät kuitenkaan pitkillä matkoilla pärjää vauhdissa ja kestävyydessä täysiverisille. Lisäksi quarterit ovat täysiverisiin verrattuna pienempikokoisia, joten monet suuret karjatilat käyttävät mieluummin ratsuinaan täysiverisiä tai quarter-täysveriristeytyshevosia, etenkin mikäli laitumet ovat suuria ja hevosten on kuljettava pitkiä matkoja päivittäin nopeassa vauhdissa. Täysiveriset ovat kuitenkin luonteeltaan quartereita kuumaverisempiä ja "hermostuvat" herkästi karjan kanssa työskennellessä. American Paint -hevosten jalostuksessa käytetään rekisteröityjen paint-hevosten lisäksi quartereita ja amerikkalaisia täysiverisiä, joten ne ovat ominaisuuksiltaan edellä mainittujen kaltaisia ja soveltuvat erinomaisesti karjahevosiksi. Muita karjahevosina käytettäviä rotuja ovat mm. morganit, appaloosat ja arabit. Täysveriset arabit ovat cowboyden mielestä yleensä liian kuumaverisiä ja sirorakenteisia lassohevosiksi, mutta he kaikki ovat valmiit myöntämään, ettei pitkillä matkoilla mikään rotu pärjää arabille kestävyydessä. Risteytysarabit puolestaan ovat suosittuja karjahevosia. Ikä ja sukupuoli 7-12-vuotias hevonen on parhaassa työiässä siltä on jo karsiutunut pois varsamainen käytös, se tietää työnsä ja sillä on riittävästi maileja ja kokemusta takanaan. Nuoret hevoset ovat usein arvaamattomia ja niiden kanssa on oltava varovaisia, jottei niitä tule rasitettua liikaa. Mielestäni alle 5-vuotiaalla hevosella ei pitäisi ratsastaa yli 16 km päivässä ja tällaisen lenkin jälkeen sille tulisi antaa 2 vapaapäivää. 5-vuotias hevonen on periaatteessa täysikasvuinen ja tällöin päivittäisen lenkin voi nostaa km riippuen hevosesta. Yli 7-vuotias on jo tarpeeksi kestävä, joten sillä voi ratsastaa pitkiäkin matkoja, kunhan vain huolehditaan, että sille annetaan tarpeeksi lepopäiviä rankoista työpäivistä toipumiseen. Yli 15-vuotiaat hevoset tulisi siirtää takaisin tilan kevyihin töihin. Suurin osa karjapaimenista suosii ratsuinaan ruunia väittäen niiden olevan tammoja rauhallisempia ja luotettavampia. Tammojen väitetään olevan äkkipikaisia ja oikukkaita etenkin kiimaaikoinaan, mutta itse en ole huomannut mitään eroa tammojen ja ruunien suhteen, joten tämä on lähinnä kiinni jokaisen omista mielipiteistä. On kuitenkin itsestään selvää, että loukkaantuessaan ratsastuskelvottomaksi tai tullessaan liian vanhaksi työntekoon, tamman voi vielä siirtää siitokseen, mutta ruunasta ei ole enää hyötyä. Oreja näkee hyvin harvoin käytettävän karjahevosina karjatiloilla. Hyvän karjahevosen ominaisuuksia Rotuun ja sukupuoleen katsomatta hyvälle karjahevoselle on asetettu tiettyjä vaatimuksia, jotka sen tulisi täyttää. Sen on oltava laitumella ja aitauksessa ollessaan helposti kiinni otettava, helposti talutettava ja satuloitava sekä helppo kengitettävä. Lisäksi sen on oltava hyväluonteinen muita hevosia kohtaan ja helposti lastattava trailereihin ja niistä ulos. Lähes kaikki matkat kuljetaan ravissa, joten sillä tulisi olla hyvän laukan ja reippaan käynnin lisäksi pehmeä, nopea ravi. Sen täytyy pystyä työskentelemään nopeassa laukassa, 26

26 mutta saman tien käskyn saatuaan siirtymään hitaampaan työskentelyyn. Sen täytyy pysähtyä hyvin heti merkin saatuaan joka askellajista ja sen selästä käsin on pystyttävä avaamaan ja sulkemaan portteja. Karjahevosen on pystyttävä erottamaan karjalaumasta halutut yksilöt ja pitämään nämä sitten pois laumasta tai ajamaan ne toisiin aitauksiin tai laitumille. Sen selästä käsin on pystyttävä lassoamaan vasikoita merkintää ja lääkitsemistä varten ja tarvittaessa sen on pystyttävä raahaamaan suurikokoisiakin lassottuja nautoja karjatraikkuihin. Vaikeakulkuisessa maastossa sen on oltava varmajalkainen, eikä se saa kieltäytyä ylittämästä puroja ja jokia tai kulkemasta tiheäkasvuisten pensaikkojen läpi. Sen on hyväksyttävä kantamaan vasikkaa selässään ja sen on seisottava paikallaan hermostumatta, mikäli ratsastaja selässä istuessaan pukee yllensä suuren kahisevan sadetakin. Sillä on oltava rodullensa ominainen ihanteellinen rakenne, vahva selkä, vahvat jalat ja hyvät kaviot. Sen on pysyttävä terveenä ja hyväkuntoisena jokapäiväisestä raskaasta työstä huolimatta. Mikäli sitä käytetään harvoin, sen on silti pysyttävä hyvätapaisena, eikä se saa alkaa niskuroida pukittamalla, nousemalla pystyyn tai muuten yrittämällä kieltäytyä työnteosta. Karjahevosten suuri kysyntä Koska hyvin koulutetut karjahevoset ovat monipuolisia ja luotettavia käyttöhevosia, niiden kysyntä on viime vuosina kasvanut, silla karjatilallisten ja cowboyden lisäksi monet harrastelijat ja nuoret ratsastajat mielellään ostaisivat itselleen karjatilalla koulutetun hevosen. Tällä hetkellä hyvien karjahevosten kysyntä onkin tarjontaa suurempi, joten hinnat ovat kohonneet viime vuosien aikana ja hyviä hevosia on entistä vaikeampi löytää. Yhdysvalloissa järjestetään useita karjahevoshuutokauppoja, joissa hinnat saattavat kohota erittäin korkeiksi... kuuluisin länsirannikon karjahevoshuutokaupoista on kerran vuodessa tammikuussa pidettävä kalifornialainen Red Bluff -karjaruunahuutokauppa, jossa myyntiin hyväksytään ainoastaan rekisteröityjä quartereita ja paint-hevosia. Laadun takaamiseksi tuomaristo arvostelee ruunat ennen myyntiä rakenteen, luonteen ja suorituskyvyn perusteella, jolloin useat hevoset hylätään. Ne merkitään punaisella rastilla huutokauppaa varten ja ostajille ilmoitetaan, miksi tuomarit hylkäsivät kyseisen hevosen. Viime vuosina huutokaupan kalleimmat ruunat on myyty dollarilla. JIIHAA! WESTERN STORE HYVINKÄÄLLÄ - Lännenratsastusvarusteet hevosille ja ratsastajille - Laaja valikoima myös drug store cowboylle, bootseja kannuksineen, lännenhattuja, show vaatteita sekä chapsejä moneen makuun - Myös muut ratsastustarvikkeet sekä lisärehut hevosille - Paljon erilaisia koiratarvikkeita WESTERN STORE Rääkänkatu 9 (Sillankorvankatu 15) Hyvinkää, puh avoinna ark. 9-18, la Western Store tarjoaa kaikille WRF:n jäsenille 10 % alennuksen kaikista normaalihintaisista Western-tuotteista (ei koske satuloita). 27

27 Lähettäjä: Western Riders Finland ry Arja Nikkinen Imjärventie HEINOLA KK 2! HALUAN LIITTYÄ WESTERN RIDERS FINLAND RY:N JÄSENEKSI 20 HALUAN LIITTYÄ WRF:N JA SRL:N JÄSENEKSI Maksamalla WRF:n ja SRL:n jäsenmaksut saat Western Rider lehden lisäksi Hippos-lehden sekä muut SRL:n etuudet kuten kilpailuluvat, oikeuden osallistua kilpailuihin ja vakuutuksen. Sukunimi Katuosoite Syntymäaika Puhelin (koti/työ) Paikka ja päiväys Etunimet Postinumero ja postitoimipaikka Sähköposti GSM Allekirjoitus (alle 18-vuotiailla huoltaja) PALAUTUSOSOITE: Arja Nikkinen Imjärventie HEINOLA KK Puh. (03) GSM Fax. (03)