Sähköenergiansäästön potentiaali kotitalouksissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähköenergiansäästön potentiaali kotitalouksissa"

Transkriptio

1 AALTO UNIVERSITY SCHOOL OF SCIENCE AND TECHNOLOGY Faculty of Electronics, Communications and Automation Department of Electrical Engineering Publications in Power Systems and High Voltage Engineering 2010 Sähköenergiansäästön potentiaali kotitalouksissa Anssi Ahola ja Merkebu Zenebe Degefa

2 Sähköenergiansäästön potentiaali kotitalouksissa ENETE-Energiatehokkuuden kehittäminen energiayhtiöiden toimin 1. Johdanto Sähköenergiansäästön potentiaali Toimenpiteet ja tyyppitalot Sähkölämmityspientalo Rivitalo Puu-/Öljylämmitys Kerrostalohuoneisto Lämmitysjärjestelmän muutokset skenaarioissa Skenaariolaskelmat Päästöt Kotitaloussähkön osuus skenaarioissa Yksittäiset arviot eri ratkaisuiden sähköenergian säästöpotentiaalista Valaistus Poistoilmalämpöpumput Sisälämpötilan pudottaminen Stand-by kulutus Sähköenergiansäästön laskukaavat... 22

3 1. Johdanto Tässä raportissa summataan sähköenergian säästöpotentiaalia kotitalouksissa tyyppitalojen avulla. Säästötoimenpiteille on myös johdettu vaikutus CO2-päästöihin keskimääräisillä päästökertoimilla laskettuna. 2. Sähköenergiansäästön potentiaali 2.1. Toimenpiteet ja tyyppitalot Sähköenergiansäästön potentiaali kotitalouksissa on laskettu käyttämällä tyyppitaloja, joista on edelleen laskettu kokonaisenergiansäästö erilaisilla skenaarioilla. Tyyppitalojen koot on saatu tutkimuksessa kootusta kyselyaineistosta (Degefa, 2010), josta on myös saatu keskimääräiset säästöprosentit eri toimenpiteille. Kysely suoritettiin Kainuun, Savon ja Vantaan alueille, ja tulokset tallennettiin tietokantaan johon koottiin myös energianmittauksesta saadut tuntisarjat. Ilmalämpöpumppujen mahdollistamat kokonaissäästöt omakoti- ja rivitalossa laskettiin aineiston pohjalta, kuten myös maalämpöpumpulla omakotitaloissa saatavat säästöt. Rivitalon arvot sitä vastoin on arvioitu omakotitalon perusteella, koska tietokannassa ei ollut tarpeeksi kyseisiä kohteita. Tyyppitalojen pinta-aloina käytettiin aineiston keskiarvolukuja ja IT-sovellukset ja energiatehokkuuden kehittäminen -raportin tietoja (Lehtonen, Heine, et al. 2007) rakennuskannasta. Tyyppitalojen CO2-säästö laskettiin päästökertoimien keskimääräisillä arvoilla. Eri säästöratkaisuilla saavutettavat keskimääräiset säästöt sähköenergiassa ovat alla olevan taulukon 1 mukaiset. Ohjelmoitavan termostaatin arvo on saatu laskemalla teoreettisesti, muut toimenpiteet on saatu tuntimittausdataa tutkimalla. Seuraavaksi tarkastellaan ensin tyyppitalossa mahdollisesti saavutettavia sähköenergiansäästöjä kotitaloussähkön osalta lamppuja vaihtamalla ja muuta toimintaa tehostamalla. Tämän jälkeen tarkastellaan lämmitysjärjestelmään tehtävien muutoksien tuomaa sähköenergiansäästöä. Tyyppitaloille on käytetty lämmitysenergian tarpeena 148 kwh/ m 2,a. Tämä arvo saattaa olla isojen tyyppitalojen kohdalla liian suuri, mutta arvoa käytettiin kaikille tyyppitaloille selvyyden vuoksi. Lähtöarvot on annettu taulukossa 2.

4 Taulukko 1 Yhteenveto sähköenergian säästöpotentiaaleista Käyttökohde Toimenpide Sähkön säästöarvio Maalämpöpumppu Vaihdetaan sähkölämmitys Säästö lämmityskulutuksessa maalämpöön on 27,45 47 % Ilmalämpöpumppu Ilmanvaihto Termostaattityyppi Termostaatin asetus Käytetään ilmalämpöpumppua tukemaan sähkölämmitystä Lämmön talteenotto koneellisessa ilmanvaihdossa Ohjelmoitavat termostaatit (kuva 2) Lasketaan sisälämpötilaa asteella lämmityskaudella Säästö 7,8 25,6 % lämmityskulutuksessa Keskimäärin 13,6 % säästö sähkön kokonaiskulutuksessa Keskimääräinen säästö 14,7 % lämmitysenergiassa. Keskimääräinen säästö 3,43 % kokonaissähkön kulutuksessa Stand-by kulutus NA Keskimäärin 46,2 W.n tehon säästöä taloutta kohti Energiansäästölamput Tukilämmitysmuoto Vaihdetaan hehkulamput energiansäästölamppuihin Käytetään puuta tukilämmitysmuotona Säästö 13,62 17,06 % kotitaloussähköstä Säästö on 4,72 % kokonaissähkön kulutuksesta poltettua kuutiometriä kohden vuodessa

5 Tyyppitalo Stand-by säästö, valaistus, yms. - hukkalämpö Lämmitysjärjestelmän muutokset Rakennuskan nan säästöt Kokonaissäästö tyyppitalossa Kuva 1 Säästöjen laskentaa kuvaava kaavio Taulukko 2 Laskennoissa käytettyjen tyyppitalojen ja huoneistojen koko ja vuosikulutus Tyyppitalo lämmitysmuoto Käyttö Pinta-ala m 2 Käyttövesi kwh Vuosi sähkö/ muu lämmitys energia kwh Sähkölämmitys Pientalo Rivitalo 81, Kotitalous sähkö kwh Puu- /Öljylämmitys Pientalo Rivitalo 81, Muu Kerrostalo Sähkölämmityspientalo Ensimmäinen tyyppitalo on sähkölämmityspientalo, jonka koko on 100 m 2 ja sähkönkäyttö on lämmityksessä kwh, käyttöveden lämmityksessä 4000 kwh ja kotitaloussähkönä 6000 kwh. Sähkön säästöpotentiaali muodostuu seuraavasti: Kotitaloussähkö

6 - Hehkulamppujen vaihto energiansäästölamppuihin säästää sähköenergiaa 13, % kotitaloussähköstä eli keskimäärin 15,3 %. Säästö 6000 kwh x 0,153 = 918 kwh. - Stand-by kulutukseksi arvioitiin noin 46,2 W yöaikaan. Olettama valmiustila-ajaksi 20 h/vrk, saadaan energiaksi päivässä 0,924 kwh ja vuodessa 337,3 kwh Lämmityssähköenergian säästöpotentiaali ilman lämmitysjärjestelmän muutoksia - Sisälämpötilan laskeminen asteella neliön omakotitalossa vastasi tietokannan mukaan keskimäärin 3,4 % pienennystä sähkön kulutuksessa. Pelkän huonelämpötilan vaikutusta on vaikea erotella ja arvo vaihteli välillä 1,18-4,98 %. Säästö keskimäärin 503,2 kwh vuodessa. - Ohjelmoitavalla termostaatilla säästettäisiin teoreettisen laskelman perusteella noin 14,7 % lämmitysenergiasta, kun ohjaus on kuvan 2 mukainen. Säästö 2175,6 kwh. Yhteisvaikutus kotitalous- ja lämmityssähkön välillä (hukkalämmön hyödyntäminen) - Osa lamppujen ja stand-by kulutuksen sähköenergiasta tuli aikaisemmin käytettyä hyödyksi lämmityksessä. Oletetaan hyödyntämisprosentiksi 50 %. Tämä pienentää säästöjä 0,5 x ( ,3)kWh = 627,7 kwh, mikä energiamäärä nyt joudutaan tuottamaan sähkölämmityksellä. Kuva 2 Säästöpotentiaalin arvioinnissa käytetty ohjelmoitavan termostaatin lämpötila-asettelu Tyyppitalossa saatavat säästöt verrattuna lähtötilanteeseen on kuvattu kuvissa 3 ja 4, ja niistä on yhteenveto esitetty alla. Kotitaloussähköstä saatu hukkalämmön pieneneminen kasvattaa lämmitysenergian tarvetta kuvan 3 osoittamalla tavalla. Kotitaloussähkön säästö (lamput ja stand-by): 918 kwh + 337,3 kwh = 1255,3 kwh Sähkölämmityksen ohjauksella saavutettava säästö (lämpötilan pudottaminen + termostaatti hukkalämpö-osuus): 503,2 kwh ,6 kwh 627,7 kwh = 2051,1 kwh

7 Sähkölämmitysenergia lämmityksellä korvattava hukkalämpön vähentyminen uusi termostaatti KWh asteen vähennys sisälämpötilasta uusi lämmitys 4000 alkutilanne Alkutilanne Lämmitys säästötoimien jälkeen Lisätty tarvittavalla hukkalämpön korvausenergialla Kuva 3 Sähkölämmityksen ohjauksella saatavat säästöt tyyppitalossa Säästö kotitaloussähkössä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kotitaloussähkö säästö lamput säästö stand-by uusi kotitaloussähkö Kuva 4 Kotitaloussähköstä saatavat säästöt sähkölämmitetyssä tyyppitalossa

8 LÄMMITYSMUUTOKSET SÄHKÖLÄMMITYSTYYPPITALOSSA Tarkastellaan seuraavaksi lämmitysjärjestelmän rakenteellisia muutoksia, sekä niiden avulla saatavaa energiansäästön potentiaalia sähkölämmitetyssä tyyppitalossa. Mittausaineiston perusteella oli maalämpöpumpulla saavutettava säästö keskimäärin 35 %, ilmailmalämpöpumpulla 22,5 % ja poistoilmalämpöpumpulla 13,6 %, sähkölämmitysenergiasta laskettuna. Tekemällä ensin säästötoimenpiteet sisälämpötilan sekä energiansäästölamppujen ja stand-bykulutuksen tuoman hukkalämmönosalta osalta jäisi lämmitystarpeeksi tyyppitalossa: kwh 2051,1 kwh = 12748,9 kwh. Esimerkkitalossa tämä vastaisi lämmitystarpeen pienenemistä 148 kwh:sta 127 kwh:een neliöltä. Lämmitystaparatkaisuilla saavutettava säästö olisi näin ollen: - Ilmalämpöpumppu 0,225 x 12748,9 = 2865,5 kwh - Maalämpöpumppu 0,35 x 12748,9 = 4462,1 kwh - Poistoilmalämpöpumppu 0,136 x 12748,9= 1733,9 kwh Energiansäästö ottaen huomioon kaikki edellä mainitut keinot olisi ilmalämpöpumpputalossa 6171 kwh ja maalämpö- ja poistoilmalämpöpumpputapauksissa vastaavasti 7768 kwh ja 5040 kwh, mikä vastaa 25%, 31% tai 20% tyyppitalon kokonaissähkönkulutuksesta Sähkölämmitetty rivitalohuoneisto Tyyppirivitalohuoneiston pinta-ala on 81,8 m 2 ja sähkön käyttö lämmityksessä on kwh, käyttöveden lämmityksessä 3000 kwh ja kotitaloussähkön osalta 4000 kwh. Sähkön säästöpotentiaali muodostuu seuraavasti: Kotitaloussähkö - Hehkulamppujen vaihto energiansäästölamppuihin säästää sähköenergiaa 13, % kotitaloussähköstä eli keskimäärin 15,3 %. Säästö 4000 kwh x 0,153 = 612 kwh. - Stand-by kulutukseksi arvioitiin noin 46,2 W yöaikaan. Olettama valmiustila-ajaksi 20 h/vrk, saadaan energiaksi päivässä 0,924 kwh ja vuodessa 337,3 kwh Lämmityssähköenergian säästöpotentiaali ilman lämmitysjärjestelmän muutoksia - Sisälämpötilan pudottaminen asteella vastasi tietokannan mukaan noin 3,4 % pienennystä sähkön kulutuksessa. Säästö 411,6 kwh vuodessa. - Ohjelmoitavalla termostaatilla säästettäisiin teoreettisen laskelman perusteella noin 14,7 % lämmitysenergiasta. Säästö 1780 kwh. Yhteisvaikutus kotitalous- ja lämmityssähkön välillä - Osa lamppujen ja stand-by kulutuksen sähköenergiasta tuli aikaisemmin käytettyä hyödyksi lämmityksessä. Oletetaan hyödyksi 50 %. Tällöin säästöjä jäisi saamatta 0,5 x ( ,3)kWh = 474,7 kwh. (Joka joudutaan tuottamaan sähkölämmityksellä)

9 Kotitaloussähkön säästö (lamput ja stand-by): 612 kwh + 337,3 kwh = 949,3 kwh Sähkölämmityksen ohjauksella saavutettava säästö (lämpötilan pudottaminen + termostaatti - hukkalämpö): 411,6 kwh kwh 474,7 kwh = 1716,9 kwh Rivitalon sähkölämmitys lämmityksellä korvattava hukkalämpön vähentyminen uusi termostaatti kwh asteen vähennys sisälämpötilasta uusi lämmitys alkutilanne Alkutilanne Lämmitys säästötoimien jälkeen Lisätty tarvittavalla hukkalämpön korvausenergialla Kuva 5 Rivitalon sähkölämmityksen ohjauksella saatavat säästöt

10 Rivitalon kotitaloussähkö 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kotitaloussähkö lamput stand-by uusi kotitaloussähkö Kuva 6 Rivitalon kotitaloussähköstä saatavat säästöt LÄMMITYSSÄÄSTÖ SÄHKÖLÄMMITETYSSÄ RIVITALOSSA Tarkastellaan seuraavaksi lämmitysjärjestelmän rakenteellisia muutoksia, sekä niiden avulla saatavaa energiansäästön potentiaalia sähkölämmitetyssä tyyppirivitalossa. Tekemällä ensin säästötoimenpiteet sisälämpötilan sekä energiansäästölamppujen ja stand-bykulutuksen tuoman hukkalämmönosalta osalta jäisi lämmitystarpeeksi tyyppitalossa: kwh 1716,9 kwh = 10389,1 kwh. Lämmitysratkaisuilla saavutettava säästö olisi näin ollen: - Ilmalämpöpumppu 0,225 x 10389,1 = 2337,55 kwh - Maalämpöpumppu 0,35 x 10389,1 = 3636,19 kwh - Poistoilmalämpöpumppu 0,136 x 10389,1 = 1412,92 kwh Energiansäästö ottaen huomioon kaikki edellä mainitut keinot olisi ilmalämpöpumpputalossa 5002 kwh ja maalämpö- ja poistoilmalämpöpumpputapauksissa vastaavasti 6301 kwh ja 4078 kwh, mikä vastaa 26%, 33% tai 21% tyyppitalon kokonaissähkönkulutuksesta Puu-/Öljylämmitys Puu-/Öljylämmitteinen tyyppitalo on pientalo, jonka koko on 150 m 2 ja lämmityksessä kuluva energia on kwh ja käyttöveden lämmityksen osuus 4000 kwh. Kotitaloussähkön kulutus on 7000 kwh vuodessa. Kotitaloussähkön säästöpotentiaali voidaan arvioida seuraavasti: - Hehkulamppujen vaihto energiansäästölamppuihin säästää sähköenergiaa 13, % kotitaloussähköstä eli keskimäärin 15,3 %. Säästö 1071 kwh.

11 - Stand-by kulutukseksi arvioitiin noin 46,2 W yöaikaan. Olettama valmiustila-ajaksi 20 h/vrk, saadaan energiaksi päivässä 0,924 kwh ja vuodessa 337,3 kwh Kotitaloussähkön säästö (lamput ja stand-by): 1071 kwh + 337,3 kwh = 1408,3 kwh Puu-/Öljylämmitys 100 % 90 % 80 % % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kotitaloussähkö lamput stand-by uusi kotitaloussähkö Kuva 7 Puu- tai öljylämmitteisen tyyppitalon kotitaloussähkön säästöpotentiaali 2.5. Kerrostalohuoneisto Kerrostalohuoneisto tyyppitalossa, pinta-alaltaan 75 m 2. Kotitaloussähkön kulutus 2600 kwh vuodessa. Kotitaloussähkön säästöpotentiaali voidaan arvioida seuraavasti: - Hehkulamppujen vaihto energiansäästölamppuihin säästää sähköenergiaa 13, % kotitaloussähköstä eli keskimäärin 15,3 %. Säästö 397,8 kwh. - Stand-by kulutukseksi arvioitiin noin 46,2 W yöaikaan. Olettama valmiustila-ajaksi 20 h/vrk, saadaan energiaksi päivässä 0,924 kwh ja vuodessa 337,3 kwh. Tämä on sama kuin muissakin tyyppitaloissa, koska kulutuksen oletettiin tulleen elektroniikkalaitteista, joita on melkein joka taloudessa. Kotitaloussähkön säästö (lamput ja stand-by): 397,8 kwh + 337,3 kwh = 735,1 kwh

12 Kerrostalohuoneiston kotitaloussähkö 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kotitaloussähkö lamput stand-by uusi kotitaloussähkö Kuva 8 Kerrostalohuoneistotyyppitalon säästö kotitaloussähkössä

13 3. Lämmitysjärjestelmän muutokset skenaarioissa 3.1. Sähkön säästön skenaariot Seuraavassa tarkastellaan eri energiansäästötoimien vaikuttavuutta valtakunnallisella tasolla yhdistämällä tyyppitaloille tehdyt analyysit skenaarioihin jotka kuvaavat lämmitystapamuutosten laajuutta rakennuskannassa. Taulukossa 3 on esitetty erilaisten talojen kokonaislukumäärä. Taulukkoon 4 on laskettu sähköenergian säästö tai lisäys tyyppitalolle, kun siihen on tehty lämmitysjärjestelmän energiansäästötoimenpiteet (lämpötilan lasku, uusi termostaatti) ja vaihdettu lämmitysjärjestelmää tai lisätty lämpöpumppu. Poistoilmalämpöpumppua laskuissa ei ole otettu mukaan. Sitä on tarkasteltu erikseen luvussa 4. Taulukko 3 Skenaarioissa käytetty asuntojen lukumäärä Talotyyppi Talotyyppi Kohteiden lkm. Pientalo huoneistokohtainen sähköl Rivitalo huoneistokohtainen sähköl. 5 x Pientalo vesikiertoinen sähköl Rivitalo vesikiertoinen sähköl. 5 x 1454 Pientalo Öljylämmitys Rivitalo Öljylämmitys 5 x Taulukko 4 Sähköenergian tarpeen muutos tyyppitaloissa Talo Muutos Säästö(-)/Lisäys(+) kwh (tehostus+lämpöpumppu) Säästö/Lisäys käyttövedessä kwh Pientalo sähköl. ilmalämpöpumppu ,6 Rivitalo sähköl. ilmalämpöpumppu ,5 Pientalo maalämpöpumppu , vesikiertoinen sähköl. Rivitalo maalämpöpumppu , vesikiertoinen sähköl. Pientalo maalämpöpumppu öljylämmitys Rivitalo öljylämmitys maalämpöpumppu , Puu/öljylämmitys Ilma/ vesilämpöpumppu (puoleen lämmitystarpeesta) 0,5 x ,5x 0,27 x = 8103 (+) -

14 Rivitalokohteiden pienen määrän takia niille ei saatu omaa säästöarviota. Tämän takia niille käytetään samaa säästöprosenttia kuin omakotitaloille. Säästö on laskettu eri talotyypeille oletetusta vuotuisesta perustilanteen lämmöntarpeesta. Tyyppitalot kuvaavat mittausaineiston taloja, ja niitä ei ole sen tarkemmin muokattu vastaamaan Suomen keskimääräistä rakennuskantaa. Tyyppitalon lämmitystarpeeksi vuodessa on oletettu 148 kwh neliötä kohden. Tyyppitalojen energiankulutus on laskettu teoreettisesti, jotta puutteellinen mittausaineisto ei vaikuttasi liikaa vuosikulutukseen rivitalojen tai muiden tyyppitalojen kohdalla. Lämmitystarvearvio on otettu Sähkön ja kaukolämmön rooli energiatehokkuudessa ja energian säästössä raportista (Honkapuro S, et.al. 2009). Mittausaineistossa maalämpöpumpputalojen koko oli noin 170 neliötä ja öljylämmitystalouksien koko noin 120 neliötä. Vesikiertoinen puulämmitystalo oli keskimäärin 140 neliötä. Maalämpöön vaihtavien omakotitalojen suuruudeksi oletettiin 150 neliötä. Ilmalämpöpumppulaskuissa tyyppitalon koko on pienempi verrattuna maalämpöpumppu-tyyppitaloon, koska investoinnin kalleuden takia on vain isommat taloudet siirtyvät maalämpöön. Ilmalämpöpumpun hankinta on kannattavaa myös pienemmille talouksille. Mittausaiheiston perusteella maalämpöpumppu säästi keskimäärin noin 35 % ja ilmalämpöpumppu 22,5 %. Puuttuvien tietojen takia, mittausaineisto ei ota kantaa siihen, mille osuudelle lämmitystarpeesta lämpöpumppu on mitoitettu. Ilma/vesilämpöpumpulle oli liian vähän sopivia mittauskohteita, jotta niistä olisi saatu luotettavia tuloksia. Olettaen että tämä tyyppi sijoittuu tehokkuudessa maalämpö- ja ilma-ilmalämpöpumpun väliin, voisi säästö olla noin 27 %. Todennäköisiä vaihtajia ovat kaksoiskattilan hankkivat öljytai puulämmittäjät, joilla on vesikiertoinen lämmitys. PERUSSKENAARIO Oletetaan, että ilmalämpöpumpun käyttöön siirtyy sähkölämmittäjistä: - 50 % pientaloista, joissa on huonekohtainen sähkölämmitys ( kpl) x 4916,6 kwh = MWh - 50 % rivitaloista, joissa on huonekohtainen sähkölämmitys (10900 x 5) (10900 x 5) x 4054,5 kwh = MWh Maalämpöpumppuun vaihtaa: - 40 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen sähkölämmitys ( kpl) x (6513,2+1400) kwh = MWh - 40 % rivitaloista (580 x 5) 580 x 5 x (5353, kwh) = MWh - 25 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen öljylämmitys ( kpl) Sähkönkäyttö lisääntyy x ( ) kwh = MWh - 30 % rivitaloista, joissa on vesikiertoinen öljylämmitys (4900 kpl) 4900 x 5 x (7868,9+1050) kwh = MWh Ilma/vesilämpöpumppuun vaihtaa: - Oletuksella, että 10 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen öljy- tai muu lämmitys ( kpl) vaihtaa ilma/vesilämpöpumppuun, ja tuotettava lämmitysenergia olisi puolet lämmitys tarpeesta. Kasvua olisi x 8103 kwh = MWh.

15 Yhteensä: sähkön kulutus kasvaa MWh Öljyn kulutus pienenee MWh OPTIMISTINEN SKENAARIO (suuri muutos) Oletetaan, että ilmalämpöpumpun käyttöön siirtyy sähkölämmittäjistä: - 80 % pientaloista, joissa on huonekohtainen sähkölämmitys ( kpl) x 4916,6 kwh = MWh - 80 % rivitaloista, joissa on huonekohtainen sähkölämmitys (17400 x 5) (17400 x 5) x 4054,5 kwh = MWh Maalämpöpumppuun vaihtaa: - 60 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen sähkölämmitys (47400 kpl) x (6513,2+1400) kwh = MWh - 60 % rivitaloista (872 x 5). 872 x 5 x (5353, kwh) = MWh - 50 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen öljylämmitys ( kpl) Sähkönkäyttö lisääntyy x ( ) kwh = MWh - 50 % rivitaloista, joissa on vesikiertoinen öljylämmitys (8300 kpl) x 5 x (7868,9+1050) kwh = MWh Ilma/vesilämpöpumppuun vaihtaa: - Oletuksella, että 10 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen öljy- tai muu lämmitys ( kpl) vaihtaa ilma/vesilämpöpumppuun, ja tuotettava lämmitysenergia olisi puolet lämmitys tarpeesta. Kasvua olisi x 8103 kwh = MWh. Yhteensä: sähkön kulutus kasvaa MWh Öljyn kulutus pienenee MWh PESSIMISTINEN SKENAARIO (pieni muutos) Oletetaan, että ilmalämpöpumpun käyttöön siirtyy sähkölämmittäjistä: - 25 % pientaloista, joissa on huonekohtainen sähkölämmitys (79600 kpl) x 4916,6 kwh = MWh - 25 % rivitaloista, joissa on huonekohtainen sähkölämmitys (5450 x 5) (5450 x 5) x 4054,5 kwh = MWh Maalämpöpumppuun vaihtaa: - 20 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen sähkölämmitys ( kpl) x (6513,2+1400) kwh = MWh - 20 % rivitaloista (290 x 5). 290 x 5 x (5353, kwh) = MWh - 15 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen öljylämmitys ( kpl) Sähkönkäyttö lisääntyy x ( ) kwh = MWh

16 - 10 % rivitaloista, joissa on vesikiertoinen öljylämmitys (2490 kpl) x 5 x (7868,9+1050) kwh = MWh Ilma/vesilämpöpumppuun vaihtaa: - Oletuksella, että 10 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen öljy- tai muu lämmitys ( kpl) vaihtaa ilma/vesilämpöpumppuun, ja tuotettava lämmitysenergia olisi puolet lämmitystarpeesta. Kasvua olisi x 8103 kwh = MWh. Yhteensä: Sähkön kulutus kasvaa MWh Öljyn kulutus pienenee MWh 3.2. Päästöt Päästöjä laskettaessa voidaan käyttää joko keskimääräistä tai marginaalista arvoa. Standardien mukainen tapa on jaotella poistuva tai lisääntyvä tuotanto marginaalisena eri tuotantomuodoille ja laskea niiden perusteella päästöjen vähennys. Yksinkertaisuuden vuoksi, ja koska tulevaisuuden tuotantorakennetta on vaikea ennakoida, tässä työssä käytetään keskimääräistä päästökerrointa sähkölle. Päästöt voi halutessa laskea myös marginaalisella kertoimella. Tämän raportin skenaarioissa hiilidioksidipäästöinä käytettiin Sähköntuotantoskenaariot 2030 raportin (Pöyry Oy, 2008) kuvasta 5-4 laskettua keskimääräistä CO2/MWh arvoa vuodelle 2020 (140 kgco2/mwh). Öljyn hiilidioksidipäästöarvo 300 kg-co2/mwh on otettu Öljy ja kaasualan keskusliiton kalvoista(öljy- ja kaasualan keskusliitto, 2009). Ilma/vesilämpöpumpun osalta oletettiin, että puolet vaihtajista on öljylämmittäjiä. Muutos kuvaa päästöjen pienennystä vuoden 2006 lämmityspäästöjen arvosta, joka oli 3000 miljoonaa kgco 2 -ekv (Hallituksen energia- ja ilmastostrategia, 2008). Tämän työn päästöjen pienennyksessä ei ole otettu huomioon muita kuin hiilidioksidipäästöt. PERUSSKENAARIO Sähköenergia: MWh x 140 kgco2/mwh = kgco2 Öljy: MWh x 300 kgco2/mwh = kgco2 Päästöjen pienennys: kgco2 Muutos lämmityksen aiheuttamiin CO2-päästöihin: -19,7 % OPTIMISTINEN SKENAARIO Sähköenergia: MWh x 140 kgco2/mwh= kgco2 Öljy: MWh x 300 kgco2/mwh = kgco2 Päästöjen pienennys: kgco2 Muutos lämmityksen aiheuttamiin CO2-päästöihin: -38,2 % PESSIMISTINEN SKENAARIO Sähköenergia: MWh x 140 kgco2/mwh = kgco2 Öljy: MWh x 300 kgco2/mwh = kgco2

17 Päästöjen pienennys: kgco2 Muutos lämmityksen aiheuttamiin CO2-päästöihin: -11,1 % 3.3. Kotitaloussähkön osuus skenaarioissa Yllä olevissa skenaarioissa saavutetaan lisäksi säästöä kotitaloussähkön osalta vaihtamalla energiansäästölamppuihin ja pienentämällä stand-by kulutusta. Seuraavassa lasketaan tämän vaikutus edellisen luvun skenaarioihin. Tarkemmat arviot näille sähköenergiansäästöille on esitetty kappaleessa 4. Tarkempia skenaarioita kotitaloussähkön kulutuksesta löytyy myös raportista Kotitalouksien sähkönkäyttö 2006 (Adato, 2006). Koska lain myötä siirrytään pois hehkulampuista, on muutospotentiaali tietenkin isompi. Skenaarioita voi tarkastella siinä mielessä, että koska hehkulamppujen ja stand-by kulutuksen tuomassa säästöpotentiaalikertoimissa on virhettä, niin sitä voi yrittää haarukoida alla olevien skenaarioiden pohjalta Seuraavassa on esitetty kuinka suuri osa rakennuksista vaihtaa energiansäästölamppuihin ja minimoi stand-by-kulutuksensa eri skenaarioissa: PERUSSKENAARIO - 80 % pientaloista, joissa on huonekohtainen sähkölämmitys ( kpl) x ( ,3) kwh = MWh - 80 % rivitaloista, joissa on huonekohtainen sähkölämmitys ( x 5) (17433 x 5) x ( ,3) kwh= MWh - 80 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen sähkölämmitys ( kpl) x ( ,3) kwh = MWh - 80 % rivitaloista (1163 x 5) (1163 x 5) x ( ,3) kwh= MWh - 80 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen öljylämmitys ( kpl) x ( ,3) kwh= MWh - 80 % rivitaloista, joissa on vesikiertoinen öljylämmitys ( kpl) x 5 x ( ,3) kwh= MWh Yhteensä: MWh OPTIMISTINEN SKENAARIO % pientaloista, joissa on huonekohtainen sähkölämmitys ( kpl) x ( ,3) kwh= MWh % rivitaloista, joissa on huonekohtainen sähkölämmitys ( x 5) (21804 x 5) x ( ,3) kwh= MWh % pientaloista, joissa on vesikiertoinen sähkölämmitys ( kpl) x ( ,3) kwh = MWh % rivitaloista (1454 x 5) (1454 x 5) x ( ,3) kwh= MWh % pientaloista, joissa on vesikiertoinen öljylämmitys ( kpl) x ( ,3) kwh= MWh

18 - 100 % rivitaloista, joissa on vesikiertoinen öljylämmitys (16618 x 5 ) x 5 x ( ,3) kwh= MWh Yhteensä: MWh PESSIMISTINEN SKENAARIO - 60 % pientaloista, joissa on huonekohtainen sähkölämmitys ( kpl) x ( ,3) kwh= MWh - 60 % rivitaloista, joissa on huonekohtainen sähkölämmitys (13082 x 5) (13082 x 5) x ( ,3) kwh= MWh - 60 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen sähkölämmitys ( kpl) x ( ,3) kwh= MWh - 60 % rivitaloista (872 x 5) (872 x 5) x ( ,3) kwh= MWh - 60 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen öljylämmitys ( kpl) x ( ,3) kwh= MWh - 60 % rivitaloista, joissa on vesikiertoinen öljylämmitys (5 x 9970 kpl) 9970 x 5 x ( ,3) kwh= MWh Yhteensä: MWh Yhdistämällä sekä lämmitykseen tehtävät muutokset (3.1.) että kotitaloussähkön määrään vaikuttavat toimenpiteet (3.3.) saadaan sähköenergian ja CO2-päästöjen muutoksiksi eri skenaarioissa seuraavat arvot: Perusskenaario: sähköenergia MWh päästöt kgco2 (-24%) Optimistinen skenaario: sähköenergia MWh päästöt kgco2 (-40%) Pessimistinen skenaario: sähköenergia MWh päästöt kgco2 (-14%) Tärkeää on muistaa, että nämä ovat skenaarioita. Tärkeimmät vaikuttavat tekijät ovat käytetty sähköenergiansäästökerroin, tyyppitalon koko ja määrä ja miten moni vaihtaa lämmitysjärjestelmää. Tekniikka myös kehittyy eteenpäin.

19 4. Yksittäiset arviot eri ratkaisuiden sähköenergian säästöpotentiaalista 4.1. Valaistus Hehkulamppujen vaihto energiansäästölamppuihin säästää sähköenergiaa 13, % kotitaloussähköstä, eli keskimäärin 15,3 %. Kotitaloussähkön kulutuksen koko Suomen tasolla ollessa GWh olisi säästö noin 0,153 x GWh =1681,8 GWh Poistoilmalämpöpumput Ilmanvaihdon teknisten ratkaisujen osuuksille rakennuskannassa ei löytynyt tilastoja, joten poistoilmalämpöpumppupotentiaalin arvioimiseen käytettiin seuraavaa menetelmää: Kyselytuloksista haettiin eri ilmanvaihtomuodot, ja niiden perusteella rakennuskanta jaettiin ryhmiin. Poistoilmalämpöpumppujen uudisrakentamispotentiaaliksi otettiin rakennukset, joissa oli koneellinen poisto tai koneellinen tulo ja poisto. Nämä arvot on annettu taulukossa 5. Teoreettinen säästöpotentiaali arvioitiin tyyppitalon ja rakennuskannan perusteella. Täytyy muistaa, että taulukon 5 ilmanvaihtomuotopotentiaali on saatu tutkimuksen aikana suoritetusta kyselyaineistosta, eikä sen tilastollista pätevyyttä koko Suomen rakennuskantaan ole tarkastettu millään tavoin. Koneellisen ilmanvaihdon määrän lasku 2000-luvulla johtuu ainakin siitä että suuressa osassa taloja oli poistoilman lämmön talteenotto. Taulukon 6 rakennukset sisältävät erilliset pientalot tilastokeskuksen PX-web:stä eikä niitä ole eroteltu lämmitysjärjestelmän mukaan, koska tilastoa ei ollut käytettävissä. Arvio pitää sisällään niin kauko-, puu- ja sähkölämmitteiset ynnä muut erilliset pientalot. Taulukossa 7 tyyppitalon koko arvioitiin vastaamaan taloutta, joka vastasi poistoilmalämpöpumppu-kohtaan kyselyssä. Poistoilmalämpöpumppuja ei liitetty luvun 3 lämmitysjärjestelmätarkasteluun, koska poistoilmapumppu asennetaan luultavammin uusiin taloihin, ja niiden sisällyttäminen vain osaan maalämpö- ja ilmalämpöpumppukohteista olisi tehnyt esityksestä liian sekavan. Kyselyaineistossa 63 % vastauksista, joissa oli koneellinen poisto tai koneellinen tulo/poisto lämmitysjärjestelmänä oli joko suora sähkölämmitys tai varaava sähkölämmitys. Muut olivat öljy, pelletti- ja kaukolämmitystalouksia. Tätä suhdelukua käytettiin arvioon sähkölämmitystalouksien potentiaalista.

20 Taulukko 5 Ilmanvaihtomuotojen prosenttiosuudet tutkimusaineistossa (Degefa, 2010) eri vuosikymmeninä Osuus kyselyn ilmanvaihtomuodoista 1959 tai aikaisemmin Koneellisen poisto 5,02 9,93 18,62 27,16 28,47 8,56 Koneellinen tulo/poisto % 0,46 0,66 4,38 7,07 6,94 9,46 Yhteensä 5,48 10, ,23 35,41 18,02 Taulukko 6 Suomen pientaloasuntokantaan skaalattu poistoilmalämpöpumppupotentiaali pientaloissa taulukon 5 oletuksilla Erilliset pientalot rakennuksia lkm. Potentiaalisia rakennuksia (tilastokeskus) % Lkm SUMMA Taulukko 7 Poistoilmalämpöpumpulla saavutettava säästö sähköenergiassa Säästö % m keskiarvo m => m Vuosienergia Säästö Tyyppitalo Asunto kwh kwh neliötä Poistoilmalämpöpumppu 115 m Koko Suomi x 3151kWh= 580 GWh Myös muu kuin sähkölämmitys Sähkölämmitystaloudet 0.63 x 580 GWh= 365 GWh

21 4.3. Sisälämpötilan pudottaminen Sisälämpötilan pudottaminen asteella neliön omakotitalossa vastasi tietokannan mukaan noin 3,4 % pienennystä kokonaissähkönkulutuksessa. Pelkän lämpötilan vaikutusta on vaikea erotella ja arvo vaihtelikin pinta-alan mukaan välillä 1,18-4,98 %. Sähköenergian ollessa kwh vuodessa olisi säästö 3,4 %:lla 707,2 kwh. Oletetaan, että kaikki huonekohtaiset sähkölämmittäjät laskisivat sisälämpötilaa. Tällöin säästö olisi asunnon osalta 225 GWh Ohjelmoitava termostaatti Ohjelmoitavalla termostaatilla oletettiin saavutettavan noin 14,7 % säästö sähkölämmitysenergiassa. (Degefa, 2010) Säästöprosentti oli laskettu teoreettisesti tyyppitalolle, joka oli pintaalaltaan 163 m 2 ja tilavuudeltaan 466 m 3. Talon lämpökapasiteetti oli 40 Wh/m 3 K. Lämpötilan asettelukäyränä käytettiin kuvan 2 asettelua, joka perustuu Energy Star-sivuston suosituksiin. Asennettua lämmityskapasiteettia oli 48 kw, mikä on korkea normaaliin taloon verrattuna. Ohjelmoitavan termostaatin tilannetta verrattiin tilanteeseen, jossa sisälämpötila oli tasaiset 21 celsiusastetta, kuten kuvasta 2 näkyy. Kuvan 2 lämpötilannousuaika oli laskettu kaavalla 4.1, ja käyttämällä yllä olevia tietoja. Lämpötilannousuajan laskentaan käytettiin kaavaa (4.1): CΔT t = (4.1) Ptot UA( Tset Tout),jossa C on talon lämpökapasiteetti, Δ T on asettelun lämpötilaero, Ptot on asennettu lämmitysteho, UA on lämpöhäviökerroin (kw/ o C), Tout on ulkolämpötila ja Tset on ohjelmoitulämpötila. Kuvan 2 lämpötilarampin nousuajan laskennassa käytetyt kertoimet ovat seuraavat: C on 18,64 kwh/ o C, Δ T = 4,5 o C, Ptot=48 kw, UA=0,1523 kw/ o C, Tset=21 o C ja Tout= 0,5 o C. Säästö saatiin vertaamalla tyyppitalon lämpöhäviöitä kahdessa tilanteessa, kun käytettiin tasaista 21 asteen lämpötilaa ja vastaavasti käyttämällä kuvan 2 asettelukäyrää. Tarvittava lämmitysenergia oli laskettu kaavalla, joka ottaa huomioon HDD (Heating Degree Days) arvon ja tyyppitalon parametrit. Diplomityössä (Degefa, 2010) todetaan, että tällä menetelmällä laskettu säästö on lämpötilannousuajan (4.1) ja ulkolämpötilanfunktio. Saatava säästö pienenee ulkolämpötilan laskiessa (Degefa, Figure 4.9). Käytännössä kylmillä ilmoilla lämpötilannousu tapahtuisi siis hitaammin, ja lämpötilanmuutosta on ehkä pienenettävä, jolloin säästöt pienenevät. Normaalissa käytössä yli 2 asteen lasku ei ole käytännöllistä, koska tavoitelämpötilan saavuttaminen kestää kauan ilman suurta tehoa ja asuin mukavuus kärsii.

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry

Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Miten tulisija sopii nykyaikaiseen pientaloon? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus PTT ry Pientaloteollisuus PTT ry 25.8.2015 Isot luvut ver 0.1 Asuntorakentaminen 2000-2017 Lähde:Tilastokeskus, PTT,

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT

ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT ILMANVAIHDON JA LÄMMITYKSEN SÄÄDÖT 25.10.2016 Talokeskus Yhtiöt Oy Timo Haapea Linjasaneerausyksikön päällikkö LÄMPÖJOHTOVERKOSTON PERUSSÄÄTÖ, MITÄ SE TARKOITTAA? Kiinteistön erilaisten tilojen lämpötilojen

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

Jussi Hirvonen. Hyviä vai huonoja uutisia

Jussi Hirvonen. Hyviä vai huonoja uutisia Jussi Hirvonen Hyviä vai huonoja uutisia Lämpöpumppualan kehitys? 9 vuotta 60.000 pumppua 400 miljoonalla per vuosi 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 Ilmalämpöpumput (ILP)

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Betonipäivät & näyttely Helsingissä

Betonipäivät & näyttely Helsingissä Betonipäivät & näyttely Helsingissä 23.11.2011 Hyvä energiatehokkuus ja riskittömät rakenteet joko-tai vai sekäettä Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Rakennusfysikaaliset

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa

Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Energiansäästö kerros- ja rivitalojen korjauksissa Arttu Niemikorpi Korjausrakentamisen asiantuntija 3.2.2017 Sisältö Energiansäästöpotentiaali kerros- ja rivitaloissa Mitä laki sanoo energiatehokkuudesta?

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä

Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Lämmitystapavaihtoehdot taloyhtiöissä Kiinteistöliitto Pohjois-Suomen koulutusiltapäivä 19.02.2015, Oulun diakonissalaitos DI Petri Pylsy Lämmitysjärjestelmä Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Alue-energiamalli Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun Lähes puolet Uudenmaan kasvihuonepäästöistä aiheutuu rakennuksista Uudenmaan liitto 3 4 5 Energiaverkot keskitetty Hajautettu tuotanto hajautettu

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

Pumppuvoimalaitosten toiminta

Pumppuvoimalaitosten toiminta Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Pumppuvoimalaitosten toiminta Raportti Olli Vaittinen Smart Grids and Energy Markets WP 3.2 Johdanto Tämä raportti pohjautuu kirjoittajan pitämään esitykseen SGEM

Lisätiedot

Uusiutuvan energian etätuotanto

Uusiutuvan energian etätuotanto Uusiutuvan energian etätuotanto COMBI YLEISÖSEMINAARI 26.1.2017 Pirkko Harsia Yliopettaja, koulutuspäällikkö 1 COMBI WP4.5: UUSIUTUVAN ENERGIAN ETÄTUOTANTOON LIITTYVÄT YHTEISKUNNALLISET JA JURIDISET KYSYMYKSET

Lisätiedot

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit

Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo. Avanto arkkitehdit Vuoden 2012 energiamääräysten mukainen perinnetalo Equa Simulation Finland Oy TkL Mika Vuolle 23.5.2011 2 Sisällysluettelo 1 Keskeiset lähtötiedot ja tulokset... 3 1.1 Määräystenmukaisuuden osoittaminen

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Luku 7 Energiansäästö

Luku 7 Energiansäästö Luku 7 Energiansäästö Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Energialasku Lämmitys Sähkö Liikenne Ravinto 2 ENERGIALASKU 3 Perheen energialasku Asuminen Kulutuskohde

Lisätiedot

Talotekniikka integroituu ja energiatehokkuus kasvaa

Talotekniikka integroituu ja energiatehokkuus kasvaa Talotekniikka integroituu ja energiatehokkuus kasvaa Integroitumisen hyödyt kolmessa esimerkkikohteessa Toimitusjohtaja Timo Luukkainen, Ensto Oy 21.11.2013 Timo Luukkainen 1 Hybriditalo on Enston talotekniikkaratkaisu

Lisätiedot

Asuinrakennusten korjaustarve

Asuinrakennusten korjaustarve Asuinrakennusten korjaustarve Asuntoreformiyhdistys (ARY) 28.4.2015 Harri Hiltunen Roolitus Toteuttajat: PTT, VTT, KTI Tilaajat: Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistöalan koulutussäätiö, Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä Matti Keränen Trafix Oy 27.6.2016 Tampereen raitiotien vaikutukset Liikenteen verkolliset päästötarkastelut Yleistä Työ tehtiin raitiotien päästövaikutusten selvittämiseksi koko kaupungin alueella. Työn

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. HOAS 153 Pohjoinen Rautatiekatu 29 Pohjoinen Rautatiekatu , Helsinki. Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Pohjoinen Rautatiekatu 9 Pohjoinen Rautatiekatu 9 0000, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 000

Lisätiedot

Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta

Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta 1 Liite 3: Lausunto ympäristöministeriön asetuksesta uuden rakennuksen energiatehokkuudesta Ympäristöministeriön asetus uuden rakennusten energiatehokkuudesta. 2 Määritelmät Asetuksessa: Määräajan paikallaan

Lisätiedot

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio Kuhmoisten kunta hiilineutraaliksi Pasi Tainio Pasi Tainio Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tekniikan kandidaatti Energiatekniikka Energiatekniikan diplomi-insinööri Energiatalous Kotoisin Padasjoelta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy

Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP. TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Uudet oppaat: Erillinen moottoriajoneuvosuoja PILP ja IVLP TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland O Moottoriajoneuvosuojat Pinta-alasäännöt Rakennuksen sisällä sijaitsevien tai rakennukseen rakenteellisesti

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa Espoon pientaloilta 4.2.2016 Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden osoittaminen Rakennusluvan liitteenä toimitettava energiaselvitys

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 10 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 0 Rasinkatu 0 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 974 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 105 Maininkitie 4 talo 1 Maininkitie , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 05 Maininkitie 4 talo Maininkitie 4 00, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna.

Toimeksianto sisältää lämpö- ja sähköenergiankulutuksesta tehtyjen laskelmien tulokset kuukausittain sekä kuvaajana että taulukoituna. KOLIN TAKAMETSÄ Kolille rakennettavan hirsirakenteisen talon laskennallinen lämpö- ja sähköenergiankulutus lämmön- ja sähköntuotantolaitteiston mitoituksen avuksi sekä alustava selvitys eräistä energiajärjestelmistä

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Kirrinkydöntie 5 D Jyskä / Talo D Rivi- ja ketjutalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kirrinkydöntie 5 D 4040 Jyskä Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 79-40-007-0540- / Talo D 997 Rivi-

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 106 Rasinkatu 7 Rasinkatu , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 06 Rasinkatu 7 Rasinkatu 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 97 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Esimerkkilaskelmia pientaloille

Esimerkkilaskelmia pientaloille Rakennusten energia 2012 Esimerkkilaskelmia pientaloille E-lukuvaatimusten täyttyminen Taru Suomalainen ja Timo Kalema TTY / Konstruktiotekniikka Syyskuu 2011 1 Sisältö Alkusanat... 3 1 E lukutarkastelu...

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen

Vähähiilisiä energiaratkaisuja. - Kokemuksia Jouko Knuutinen Vähähiilisiä energiaratkaisuja - Kokemuksia 5.10 2016 Jouko Knuutinen TA-Yhtymä Oy valtakunnallinen, yleishyödyllinen koko maassa n. 15 000 asuntoa - Pohjois-Suomessa n. 3100 asuntoa uudistuotantoa n.

Lisätiedot

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa

Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Interaktiivinen asiakasrajapinta ja sen hyödyntäminen energiatehokkuudessa Samuli Honkapuro Lappeenrannan teknillinen yliopisto Samuli.Honkapuro@lut.fi Tel. +358 400-307 728 1 Vähäpäästöinen yhteiskunta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 135 Seljapolku 7 A Seljapolku , Vantaa. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 5 Seljapolku 7 A Seljapolku 7 060, Vantaa Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 985 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset

Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Energianeuvonta apunasi lämmitysjärjestelmien muutokset, vertailu ja kustannukset Remontoi energiatehokkaasti 26.11.2013, Sedu Aikuiskoulutuskeskus Johanna Hanhila, Thermopolis Oy Oletko vaihtamassa lämmitysjärjestelmää?

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

32,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 33,0 kw Täystehoinen

32,4 kw OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 33,0 kw Täystehoinen MAALÄMMITYSLASKELMA ( keskiarvovuodelle täystehoisella pumpulla) Bergheat46.ods Bergheat46.xlsx Ohje Laskelma on viitteellinen Laskelma perustuu rakennetietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus

Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus Energiatodistusten laatijoiden verkostoitumistilaisuus Helsinki 18.11.2015 Janne Rasi, energia-asiantuntija 12.10.2007 Tekijän nimi Yleistä energiatodistuslaista Energiatodistuksen tarkoitus Ajankohtaista

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Karinkaari (kerrostalo) Tumppi 70 Tampere Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 87-65-79-8-L

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 165 Lehdeskuja 1 Lehdeskuja 1 A 02340, Espoo. Kahden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 65 Lehdeskuja Lehdeskuja A 040, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 998 Kahden asunnon talot Todistustunnus:

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA

RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA RAKENNUSAUTOMAATION JA LISÄMITTAUSTEN MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTEN SISÄOLOSUHTEIDEN TOIMIVUUDEN ARVIOINNISSA Sisäilmastoseminaari 2015 Kauppinen, Timo, Peltonen, Janne, Pietiläinen, Jorma, Vesanen, Teemu

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Talotekniikan järjestelmiä

Talotekniikan järjestelmiä Talotekniikan järjestelmiä RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 11.10.2016 Jouko Pakanen Rakennuksen sähköverkko - Myös pienoisjännitteinen sähköjärjestelmä on mahdollinen, vrt. kesämökki, jossa aurinkopaneeli

Lisätiedot

Uusia tuulia ikkunaremonttiin. Ikkunat ja ilmanvaihto kaksi remonttia yhdellä kertaa M/S Viking XPRS Timo Laitinen, Skaala Oy

Uusia tuulia ikkunaremonttiin. Ikkunat ja ilmanvaihto kaksi remonttia yhdellä kertaa M/S Viking XPRS Timo Laitinen, Skaala Oy Uusia tuulia ikkunaremonttiin Ikkunat ja ilmanvaihto kaksi remonttia yhdellä kertaa 3.9.2016 M/S Viking XPRS Timo Laitinen, Skaala Oy Maailman parasta ilmaa Ulkoilman laatu Suomessa ja Ruotsissa on kansainvälisen

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

D3 luonnoksen vaikutus energialaskentaan hirsirakenteisissa rakennuksissa. Insinööritoimisto Vesitaito Oy

D3 luonnoksen vaikutus energialaskentaan hirsirakenteisissa rakennuksissa. Insinööritoimisto Vesitaito Oy D3 luonnoksen vaikutus energialaskentaan hirsirakenteisissa rakennuksissa Insinööritoimisto Vesitaito Oy Sisältö Keskeisiä muutoksia 1-3 Hirsirakenteiset pientalot Hirsirakenteiset muut rakennukset Päiväkodit

Lisätiedot

OMAKOTILIITON LAUSUNTO

OMAKOTILIITON LAUSUNTO OMAKOTILIITON LAUSUNTO Lausuntopyyntö/asiantuntijakutsu Ympäristövaliokunta to 25.2.2016 klo 10.00 HE 150/2015 vp (energiatodistus) SISÄLTÖ Kansalaisaloite Eduskunnan lausumat HE 150/2015 VP Energiatodistuksen

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

Kolme näkökulmaa kulutuksen muutoksiin. - trickle down - vuoden 2008 kulutuksen jakautumia - kulutus päästöinä

Kolme näkökulmaa kulutuksen muutoksiin. - trickle down - vuoden 2008 kulutuksen jakautumia - kulutus päästöinä Kolme näkökulmaa kulutuksen muutoksiin - trickle down - vuoden 2008 kulutuksen jakautumia - kulutus päästöinä Kulutuksen jakautumisen pitkä trendi Kansantalouden tilinpidon mukaan Kulutuksen jakautumisen

Lisätiedot

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Energia vie 30-40 % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 06.04.2016, Helsingin Messukeskus DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009

KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 KUOPION KAUPUNGIN KULUTUSPERUSTEISET KASVIHUONE- KAASUPÄÄSTÖT VUONNA 2009 LÄHTÖTIEDOT Kuopion kaupungilla tarkoitetaan tässä raportissa seuraavia kohteita: kaikki kaupungin kiinteistöt (hoitoalan rakennukset,

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

REFERENSSIT Eneom Energiaratkaisut isoille kiinteistöille

REFERENSSIT Eneom Energiaratkaisut isoille kiinteistöille Eneom Energiaratkaisut isoille kiinteistöille Tarjoamme mielenrauhaa toimittamalla taloyhtiöllesi nerokkaat energiansäästöratkaisut, jotka tuottavat aidosti tulosta. Lue lisää toteuttamistamme energiaratkaisuista,

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö: TUNNISTE/PERUSTIEDOT Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Osoite: Rakennustunnus: Rakennuslupatunnus: Energiaselvityksen tekijä: Pääsuunnittelija: As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja 7

Lisätiedot