Sähköenergiansäästön potentiaali kotitalouksissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähköenergiansäästön potentiaali kotitalouksissa"

Transkriptio

1 AALTO UNIVERSITY SCHOOL OF SCIENCE AND TECHNOLOGY Faculty of Electronics, Communications and Automation Department of Electrical Engineering Publications in Power Systems and High Voltage Engineering 2010 Sähköenergiansäästön potentiaali kotitalouksissa Anssi Ahola ja Merkebu Zenebe Degefa

2 Sähköenergiansäästön potentiaali kotitalouksissa ENETE-Energiatehokkuuden kehittäminen energiayhtiöiden toimin 1. Johdanto Sähköenergiansäästön potentiaali Toimenpiteet ja tyyppitalot Sähkölämmityspientalo Rivitalo Puu-/Öljylämmitys Kerrostalohuoneisto Lämmitysjärjestelmän muutokset skenaarioissa Skenaariolaskelmat Päästöt Kotitaloussähkön osuus skenaarioissa Yksittäiset arviot eri ratkaisuiden sähköenergian säästöpotentiaalista Valaistus Poistoilmalämpöpumput Sisälämpötilan pudottaminen Stand-by kulutus Sähköenergiansäästön laskukaavat... 22

3 1. Johdanto Tässä raportissa summataan sähköenergian säästöpotentiaalia kotitalouksissa tyyppitalojen avulla. Säästötoimenpiteille on myös johdettu vaikutus CO2-päästöihin keskimääräisillä päästökertoimilla laskettuna. 2. Sähköenergiansäästön potentiaali 2.1. Toimenpiteet ja tyyppitalot Sähköenergiansäästön potentiaali kotitalouksissa on laskettu käyttämällä tyyppitaloja, joista on edelleen laskettu kokonaisenergiansäästö erilaisilla skenaarioilla. Tyyppitalojen koot on saatu tutkimuksessa kootusta kyselyaineistosta (Degefa, 2010), josta on myös saatu keskimääräiset säästöprosentit eri toimenpiteille. Kysely suoritettiin Kainuun, Savon ja Vantaan alueille, ja tulokset tallennettiin tietokantaan johon koottiin myös energianmittauksesta saadut tuntisarjat. Ilmalämpöpumppujen mahdollistamat kokonaissäästöt omakoti- ja rivitalossa laskettiin aineiston pohjalta, kuten myös maalämpöpumpulla omakotitaloissa saatavat säästöt. Rivitalon arvot sitä vastoin on arvioitu omakotitalon perusteella, koska tietokannassa ei ollut tarpeeksi kyseisiä kohteita. Tyyppitalojen pinta-aloina käytettiin aineiston keskiarvolukuja ja IT-sovellukset ja energiatehokkuuden kehittäminen -raportin tietoja (Lehtonen, Heine, et al. 2007) rakennuskannasta. Tyyppitalojen CO2-säästö laskettiin päästökertoimien keskimääräisillä arvoilla. Eri säästöratkaisuilla saavutettavat keskimääräiset säästöt sähköenergiassa ovat alla olevan taulukon 1 mukaiset. Ohjelmoitavan termostaatin arvo on saatu laskemalla teoreettisesti, muut toimenpiteet on saatu tuntimittausdataa tutkimalla. Seuraavaksi tarkastellaan ensin tyyppitalossa mahdollisesti saavutettavia sähköenergiansäästöjä kotitaloussähkön osalta lamppuja vaihtamalla ja muuta toimintaa tehostamalla. Tämän jälkeen tarkastellaan lämmitysjärjestelmään tehtävien muutoksien tuomaa sähköenergiansäästöä. Tyyppitaloille on käytetty lämmitysenergian tarpeena 148 kwh/ m 2,a. Tämä arvo saattaa olla isojen tyyppitalojen kohdalla liian suuri, mutta arvoa käytettiin kaikille tyyppitaloille selvyyden vuoksi. Lähtöarvot on annettu taulukossa 2.

4 Taulukko 1 Yhteenveto sähköenergian säästöpotentiaaleista Käyttökohde Toimenpide Sähkön säästöarvio Maalämpöpumppu Vaihdetaan sähkölämmitys Säästö lämmityskulutuksessa maalämpöön on 27,45 47 % Ilmalämpöpumppu Ilmanvaihto Termostaattityyppi Termostaatin asetus Käytetään ilmalämpöpumppua tukemaan sähkölämmitystä Lämmön talteenotto koneellisessa ilmanvaihdossa Ohjelmoitavat termostaatit (kuva 2) Lasketaan sisälämpötilaa asteella lämmityskaudella Säästö 7,8 25,6 % lämmityskulutuksessa Keskimäärin 13,6 % säästö sähkön kokonaiskulutuksessa Keskimääräinen säästö 14,7 % lämmitysenergiassa. Keskimääräinen säästö 3,43 % kokonaissähkön kulutuksessa Stand-by kulutus NA Keskimäärin 46,2 W.n tehon säästöä taloutta kohti Energiansäästölamput Tukilämmitysmuoto Vaihdetaan hehkulamput energiansäästölamppuihin Käytetään puuta tukilämmitysmuotona Säästö 13,62 17,06 % kotitaloussähköstä Säästö on 4,72 % kokonaissähkön kulutuksesta poltettua kuutiometriä kohden vuodessa

5 Tyyppitalo Stand-by säästö, valaistus, yms. - hukkalämpö Lämmitysjärjestelmän muutokset Rakennuskan nan säästöt Kokonaissäästö tyyppitalossa Kuva 1 Säästöjen laskentaa kuvaava kaavio Taulukko 2 Laskennoissa käytettyjen tyyppitalojen ja huoneistojen koko ja vuosikulutus Tyyppitalo lämmitysmuoto Käyttö Pinta-ala m 2 Käyttövesi kwh Vuosi sähkö/ muu lämmitys energia kwh Sähkölämmitys Pientalo Rivitalo 81, Kotitalous sähkö kwh Puu- /Öljylämmitys Pientalo Rivitalo 81, Muu Kerrostalo Sähkölämmityspientalo Ensimmäinen tyyppitalo on sähkölämmityspientalo, jonka koko on 100 m 2 ja sähkönkäyttö on lämmityksessä kwh, käyttöveden lämmityksessä 4000 kwh ja kotitaloussähkönä 6000 kwh. Sähkön säästöpotentiaali muodostuu seuraavasti: Kotitaloussähkö

6 - Hehkulamppujen vaihto energiansäästölamppuihin säästää sähköenergiaa 13, % kotitaloussähköstä eli keskimäärin 15,3 %. Säästö 6000 kwh x 0,153 = 918 kwh. - Stand-by kulutukseksi arvioitiin noin 46,2 W yöaikaan. Olettama valmiustila-ajaksi 20 h/vrk, saadaan energiaksi päivässä 0,924 kwh ja vuodessa 337,3 kwh Lämmityssähköenergian säästöpotentiaali ilman lämmitysjärjestelmän muutoksia - Sisälämpötilan laskeminen asteella neliön omakotitalossa vastasi tietokannan mukaan keskimäärin 3,4 % pienennystä sähkön kulutuksessa. Pelkän huonelämpötilan vaikutusta on vaikea erotella ja arvo vaihteli välillä 1,18-4,98 %. Säästö keskimäärin 503,2 kwh vuodessa. - Ohjelmoitavalla termostaatilla säästettäisiin teoreettisen laskelman perusteella noin 14,7 % lämmitysenergiasta, kun ohjaus on kuvan 2 mukainen. Säästö 2175,6 kwh. Yhteisvaikutus kotitalous- ja lämmityssähkön välillä (hukkalämmön hyödyntäminen) - Osa lamppujen ja stand-by kulutuksen sähköenergiasta tuli aikaisemmin käytettyä hyödyksi lämmityksessä. Oletetaan hyödyntämisprosentiksi 50 %. Tämä pienentää säästöjä 0,5 x ( ,3)kWh = 627,7 kwh, mikä energiamäärä nyt joudutaan tuottamaan sähkölämmityksellä. Kuva 2 Säästöpotentiaalin arvioinnissa käytetty ohjelmoitavan termostaatin lämpötila-asettelu Tyyppitalossa saatavat säästöt verrattuna lähtötilanteeseen on kuvattu kuvissa 3 ja 4, ja niistä on yhteenveto esitetty alla. Kotitaloussähköstä saatu hukkalämmön pieneneminen kasvattaa lämmitysenergian tarvetta kuvan 3 osoittamalla tavalla. Kotitaloussähkön säästö (lamput ja stand-by): 918 kwh + 337,3 kwh = 1255,3 kwh Sähkölämmityksen ohjauksella saavutettava säästö (lämpötilan pudottaminen + termostaatti hukkalämpö-osuus): 503,2 kwh ,6 kwh 627,7 kwh = 2051,1 kwh

7 Sähkölämmitysenergia lämmityksellä korvattava hukkalämpön vähentyminen uusi termostaatti KWh asteen vähennys sisälämpötilasta uusi lämmitys 4000 alkutilanne Alkutilanne Lämmitys säästötoimien jälkeen Lisätty tarvittavalla hukkalämpön korvausenergialla Kuva 3 Sähkölämmityksen ohjauksella saatavat säästöt tyyppitalossa Säästö kotitaloussähkössä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kotitaloussähkö säästö lamput säästö stand-by uusi kotitaloussähkö Kuva 4 Kotitaloussähköstä saatavat säästöt sähkölämmitetyssä tyyppitalossa

8 LÄMMITYSMUUTOKSET SÄHKÖLÄMMITYSTYYPPITALOSSA Tarkastellaan seuraavaksi lämmitysjärjestelmän rakenteellisia muutoksia, sekä niiden avulla saatavaa energiansäästön potentiaalia sähkölämmitetyssä tyyppitalossa. Mittausaineiston perusteella oli maalämpöpumpulla saavutettava säästö keskimäärin 35 %, ilmailmalämpöpumpulla 22,5 % ja poistoilmalämpöpumpulla 13,6 %, sähkölämmitysenergiasta laskettuna. Tekemällä ensin säästötoimenpiteet sisälämpötilan sekä energiansäästölamppujen ja stand-bykulutuksen tuoman hukkalämmönosalta osalta jäisi lämmitystarpeeksi tyyppitalossa: kwh 2051,1 kwh = 12748,9 kwh. Esimerkkitalossa tämä vastaisi lämmitystarpeen pienenemistä 148 kwh:sta 127 kwh:een neliöltä. Lämmitystaparatkaisuilla saavutettava säästö olisi näin ollen: - Ilmalämpöpumppu 0,225 x 12748,9 = 2865,5 kwh - Maalämpöpumppu 0,35 x 12748,9 = 4462,1 kwh - Poistoilmalämpöpumppu 0,136 x 12748,9= 1733,9 kwh Energiansäästö ottaen huomioon kaikki edellä mainitut keinot olisi ilmalämpöpumpputalossa 6171 kwh ja maalämpö- ja poistoilmalämpöpumpputapauksissa vastaavasti 7768 kwh ja 5040 kwh, mikä vastaa 25%, 31% tai 20% tyyppitalon kokonaissähkönkulutuksesta Sähkölämmitetty rivitalohuoneisto Tyyppirivitalohuoneiston pinta-ala on 81,8 m 2 ja sähkön käyttö lämmityksessä on kwh, käyttöveden lämmityksessä 3000 kwh ja kotitaloussähkön osalta 4000 kwh. Sähkön säästöpotentiaali muodostuu seuraavasti: Kotitaloussähkö - Hehkulamppujen vaihto energiansäästölamppuihin säästää sähköenergiaa 13, % kotitaloussähköstä eli keskimäärin 15,3 %. Säästö 4000 kwh x 0,153 = 612 kwh. - Stand-by kulutukseksi arvioitiin noin 46,2 W yöaikaan. Olettama valmiustila-ajaksi 20 h/vrk, saadaan energiaksi päivässä 0,924 kwh ja vuodessa 337,3 kwh Lämmityssähköenergian säästöpotentiaali ilman lämmitysjärjestelmän muutoksia - Sisälämpötilan pudottaminen asteella vastasi tietokannan mukaan noin 3,4 % pienennystä sähkön kulutuksessa. Säästö 411,6 kwh vuodessa. - Ohjelmoitavalla termostaatilla säästettäisiin teoreettisen laskelman perusteella noin 14,7 % lämmitysenergiasta. Säästö 1780 kwh. Yhteisvaikutus kotitalous- ja lämmityssähkön välillä - Osa lamppujen ja stand-by kulutuksen sähköenergiasta tuli aikaisemmin käytettyä hyödyksi lämmityksessä. Oletetaan hyödyksi 50 %. Tällöin säästöjä jäisi saamatta 0,5 x ( ,3)kWh = 474,7 kwh. (Joka joudutaan tuottamaan sähkölämmityksellä)

9 Kotitaloussähkön säästö (lamput ja stand-by): 612 kwh + 337,3 kwh = 949,3 kwh Sähkölämmityksen ohjauksella saavutettava säästö (lämpötilan pudottaminen + termostaatti - hukkalämpö): 411,6 kwh kwh 474,7 kwh = 1716,9 kwh Rivitalon sähkölämmitys lämmityksellä korvattava hukkalämpön vähentyminen uusi termostaatti kwh asteen vähennys sisälämpötilasta uusi lämmitys alkutilanne Alkutilanne Lämmitys säästötoimien jälkeen Lisätty tarvittavalla hukkalämpön korvausenergialla Kuva 5 Rivitalon sähkölämmityksen ohjauksella saatavat säästöt

10 Rivitalon kotitaloussähkö 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kotitaloussähkö lamput stand-by uusi kotitaloussähkö Kuva 6 Rivitalon kotitaloussähköstä saatavat säästöt LÄMMITYSSÄÄSTÖ SÄHKÖLÄMMITETYSSÄ RIVITALOSSA Tarkastellaan seuraavaksi lämmitysjärjestelmän rakenteellisia muutoksia, sekä niiden avulla saatavaa energiansäästön potentiaalia sähkölämmitetyssä tyyppirivitalossa. Tekemällä ensin säästötoimenpiteet sisälämpötilan sekä energiansäästölamppujen ja stand-bykulutuksen tuoman hukkalämmönosalta osalta jäisi lämmitystarpeeksi tyyppitalossa: kwh 1716,9 kwh = 10389,1 kwh. Lämmitysratkaisuilla saavutettava säästö olisi näin ollen: - Ilmalämpöpumppu 0,225 x 10389,1 = 2337,55 kwh - Maalämpöpumppu 0,35 x 10389,1 = 3636,19 kwh - Poistoilmalämpöpumppu 0,136 x 10389,1 = 1412,92 kwh Energiansäästö ottaen huomioon kaikki edellä mainitut keinot olisi ilmalämpöpumpputalossa 5002 kwh ja maalämpö- ja poistoilmalämpöpumpputapauksissa vastaavasti 6301 kwh ja 4078 kwh, mikä vastaa 26%, 33% tai 21% tyyppitalon kokonaissähkönkulutuksesta Puu-/Öljylämmitys Puu-/Öljylämmitteinen tyyppitalo on pientalo, jonka koko on 150 m 2 ja lämmityksessä kuluva energia on kwh ja käyttöveden lämmityksen osuus 4000 kwh. Kotitaloussähkön kulutus on 7000 kwh vuodessa. Kotitaloussähkön säästöpotentiaali voidaan arvioida seuraavasti: - Hehkulamppujen vaihto energiansäästölamppuihin säästää sähköenergiaa 13, % kotitaloussähköstä eli keskimäärin 15,3 %. Säästö 1071 kwh.

11 - Stand-by kulutukseksi arvioitiin noin 46,2 W yöaikaan. Olettama valmiustila-ajaksi 20 h/vrk, saadaan energiaksi päivässä 0,924 kwh ja vuodessa 337,3 kwh Kotitaloussähkön säästö (lamput ja stand-by): 1071 kwh + 337,3 kwh = 1408,3 kwh Puu-/Öljylämmitys 100 % 90 % 80 % % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kotitaloussähkö lamput stand-by uusi kotitaloussähkö Kuva 7 Puu- tai öljylämmitteisen tyyppitalon kotitaloussähkön säästöpotentiaali 2.5. Kerrostalohuoneisto Kerrostalohuoneisto tyyppitalossa, pinta-alaltaan 75 m 2. Kotitaloussähkön kulutus 2600 kwh vuodessa. Kotitaloussähkön säästöpotentiaali voidaan arvioida seuraavasti: - Hehkulamppujen vaihto energiansäästölamppuihin säästää sähköenergiaa 13, % kotitaloussähköstä eli keskimäärin 15,3 %. Säästö 397,8 kwh. - Stand-by kulutukseksi arvioitiin noin 46,2 W yöaikaan. Olettama valmiustila-ajaksi 20 h/vrk, saadaan energiaksi päivässä 0,924 kwh ja vuodessa 337,3 kwh. Tämä on sama kuin muissakin tyyppitaloissa, koska kulutuksen oletettiin tulleen elektroniikkalaitteista, joita on melkein joka taloudessa. Kotitaloussähkön säästö (lamput ja stand-by): 397,8 kwh + 337,3 kwh = 735,1 kwh

12 Kerrostalohuoneiston kotitaloussähkö 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kotitaloussähkö lamput stand-by uusi kotitaloussähkö Kuva 8 Kerrostalohuoneistotyyppitalon säästö kotitaloussähkössä

13 3. Lämmitysjärjestelmän muutokset skenaarioissa 3.1. Sähkön säästön skenaariot Seuraavassa tarkastellaan eri energiansäästötoimien vaikuttavuutta valtakunnallisella tasolla yhdistämällä tyyppitaloille tehdyt analyysit skenaarioihin jotka kuvaavat lämmitystapamuutosten laajuutta rakennuskannassa. Taulukossa 3 on esitetty erilaisten talojen kokonaislukumäärä. Taulukkoon 4 on laskettu sähköenergian säästö tai lisäys tyyppitalolle, kun siihen on tehty lämmitysjärjestelmän energiansäästötoimenpiteet (lämpötilan lasku, uusi termostaatti) ja vaihdettu lämmitysjärjestelmää tai lisätty lämpöpumppu. Poistoilmalämpöpumppua laskuissa ei ole otettu mukaan. Sitä on tarkasteltu erikseen luvussa 4. Taulukko 3 Skenaarioissa käytetty asuntojen lukumäärä Talotyyppi Talotyyppi Kohteiden lkm. Pientalo huoneistokohtainen sähköl Rivitalo huoneistokohtainen sähköl. 5 x Pientalo vesikiertoinen sähköl Rivitalo vesikiertoinen sähköl. 5 x 1454 Pientalo Öljylämmitys Rivitalo Öljylämmitys 5 x Taulukko 4 Sähköenergian tarpeen muutos tyyppitaloissa Talo Muutos Säästö(-)/Lisäys(+) kwh (tehostus+lämpöpumppu) Säästö/Lisäys käyttövedessä kwh Pientalo sähköl. ilmalämpöpumppu ,6 Rivitalo sähköl. ilmalämpöpumppu ,5 Pientalo maalämpöpumppu , vesikiertoinen sähköl. Rivitalo maalämpöpumppu , vesikiertoinen sähköl. Pientalo maalämpöpumppu öljylämmitys Rivitalo öljylämmitys maalämpöpumppu , Puu/öljylämmitys Ilma/ vesilämpöpumppu (puoleen lämmitystarpeesta) 0,5 x ,5x 0,27 x = 8103 (+) -

14 Rivitalokohteiden pienen määrän takia niille ei saatu omaa säästöarviota. Tämän takia niille käytetään samaa säästöprosenttia kuin omakotitaloille. Säästö on laskettu eri talotyypeille oletetusta vuotuisesta perustilanteen lämmöntarpeesta. Tyyppitalot kuvaavat mittausaineiston taloja, ja niitä ei ole sen tarkemmin muokattu vastaamaan Suomen keskimääräistä rakennuskantaa. Tyyppitalon lämmitystarpeeksi vuodessa on oletettu 148 kwh neliötä kohden. Tyyppitalojen energiankulutus on laskettu teoreettisesti, jotta puutteellinen mittausaineisto ei vaikuttasi liikaa vuosikulutukseen rivitalojen tai muiden tyyppitalojen kohdalla. Lämmitystarvearvio on otettu Sähkön ja kaukolämmön rooli energiatehokkuudessa ja energian säästössä raportista (Honkapuro S, et.al. 2009). Mittausaineistossa maalämpöpumpputalojen koko oli noin 170 neliötä ja öljylämmitystalouksien koko noin 120 neliötä. Vesikiertoinen puulämmitystalo oli keskimäärin 140 neliötä. Maalämpöön vaihtavien omakotitalojen suuruudeksi oletettiin 150 neliötä. Ilmalämpöpumppulaskuissa tyyppitalon koko on pienempi verrattuna maalämpöpumppu-tyyppitaloon, koska investoinnin kalleuden takia on vain isommat taloudet siirtyvät maalämpöön. Ilmalämpöpumpun hankinta on kannattavaa myös pienemmille talouksille. Mittausaiheiston perusteella maalämpöpumppu säästi keskimäärin noin 35 % ja ilmalämpöpumppu 22,5 %. Puuttuvien tietojen takia, mittausaineisto ei ota kantaa siihen, mille osuudelle lämmitystarpeesta lämpöpumppu on mitoitettu. Ilma/vesilämpöpumpulle oli liian vähän sopivia mittauskohteita, jotta niistä olisi saatu luotettavia tuloksia. Olettaen että tämä tyyppi sijoittuu tehokkuudessa maalämpö- ja ilma-ilmalämpöpumpun väliin, voisi säästö olla noin 27 %. Todennäköisiä vaihtajia ovat kaksoiskattilan hankkivat öljytai puulämmittäjät, joilla on vesikiertoinen lämmitys. PERUSSKENAARIO Oletetaan, että ilmalämpöpumpun käyttöön siirtyy sähkölämmittäjistä: - 50 % pientaloista, joissa on huonekohtainen sähkölämmitys ( kpl) x 4916,6 kwh = MWh - 50 % rivitaloista, joissa on huonekohtainen sähkölämmitys (10900 x 5) (10900 x 5) x 4054,5 kwh = MWh Maalämpöpumppuun vaihtaa: - 40 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen sähkölämmitys ( kpl) x (6513,2+1400) kwh = MWh - 40 % rivitaloista (580 x 5) 580 x 5 x (5353, kwh) = MWh - 25 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen öljylämmitys ( kpl) Sähkönkäyttö lisääntyy x ( ) kwh = MWh - 30 % rivitaloista, joissa on vesikiertoinen öljylämmitys (4900 kpl) 4900 x 5 x (7868,9+1050) kwh = MWh Ilma/vesilämpöpumppuun vaihtaa: - Oletuksella, että 10 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen öljy- tai muu lämmitys ( kpl) vaihtaa ilma/vesilämpöpumppuun, ja tuotettava lämmitysenergia olisi puolet lämmitys tarpeesta. Kasvua olisi x 8103 kwh = MWh.

15 Yhteensä: sähkön kulutus kasvaa MWh Öljyn kulutus pienenee MWh OPTIMISTINEN SKENAARIO (suuri muutos) Oletetaan, että ilmalämpöpumpun käyttöön siirtyy sähkölämmittäjistä: - 80 % pientaloista, joissa on huonekohtainen sähkölämmitys ( kpl) x 4916,6 kwh = MWh - 80 % rivitaloista, joissa on huonekohtainen sähkölämmitys (17400 x 5) (17400 x 5) x 4054,5 kwh = MWh Maalämpöpumppuun vaihtaa: - 60 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen sähkölämmitys (47400 kpl) x (6513,2+1400) kwh = MWh - 60 % rivitaloista (872 x 5). 872 x 5 x (5353, kwh) = MWh - 50 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen öljylämmitys ( kpl) Sähkönkäyttö lisääntyy x ( ) kwh = MWh - 50 % rivitaloista, joissa on vesikiertoinen öljylämmitys (8300 kpl) x 5 x (7868,9+1050) kwh = MWh Ilma/vesilämpöpumppuun vaihtaa: - Oletuksella, että 10 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen öljy- tai muu lämmitys ( kpl) vaihtaa ilma/vesilämpöpumppuun, ja tuotettava lämmitysenergia olisi puolet lämmitys tarpeesta. Kasvua olisi x 8103 kwh = MWh. Yhteensä: sähkön kulutus kasvaa MWh Öljyn kulutus pienenee MWh PESSIMISTINEN SKENAARIO (pieni muutos) Oletetaan, että ilmalämpöpumpun käyttöön siirtyy sähkölämmittäjistä: - 25 % pientaloista, joissa on huonekohtainen sähkölämmitys (79600 kpl) x 4916,6 kwh = MWh - 25 % rivitaloista, joissa on huonekohtainen sähkölämmitys (5450 x 5) (5450 x 5) x 4054,5 kwh = MWh Maalämpöpumppuun vaihtaa: - 20 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen sähkölämmitys ( kpl) x (6513,2+1400) kwh = MWh - 20 % rivitaloista (290 x 5). 290 x 5 x (5353, kwh) = MWh - 15 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen öljylämmitys ( kpl) Sähkönkäyttö lisääntyy x ( ) kwh = MWh

16 - 10 % rivitaloista, joissa on vesikiertoinen öljylämmitys (2490 kpl) x 5 x (7868,9+1050) kwh = MWh Ilma/vesilämpöpumppuun vaihtaa: - Oletuksella, että 10 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen öljy- tai muu lämmitys ( kpl) vaihtaa ilma/vesilämpöpumppuun, ja tuotettava lämmitysenergia olisi puolet lämmitystarpeesta. Kasvua olisi x 8103 kwh = MWh. Yhteensä: Sähkön kulutus kasvaa MWh Öljyn kulutus pienenee MWh 3.2. Päästöt Päästöjä laskettaessa voidaan käyttää joko keskimääräistä tai marginaalista arvoa. Standardien mukainen tapa on jaotella poistuva tai lisääntyvä tuotanto marginaalisena eri tuotantomuodoille ja laskea niiden perusteella päästöjen vähennys. Yksinkertaisuuden vuoksi, ja koska tulevaisuuden tuotantorakennetta on vaikea ennakoida, tässä työssä käytetään keskimääräistä päästökerrointa sähkölle. Päästöt voi halutessa laskea myös marginaalisella kertoimella. Tämän raportin skenaarioissa hiilidioksidipäästöinä käytettiin Sähköntuotantoskenaariot 2030 raportin (Pöyry Oy, 2008) kuvasta 5-4 laskettua keskimääräistä CO2/MWh arvoa vuodelle 2020 (140 kgco2/mwh). Öljyn hiilidioksidipäästöarvo 300 kg-co2/mwh on otettu Öljy ja kaasualan keskusliiton kalvoista(öljy- ja kaasualan keskusliitto, 2009). Ilma/vesilämpöpumpun osalta oletettiin, että puolet vaihtajista on öljylämmittäjiä. Muutos kuvaa päästöjen pienennystä vuoden 2006 lämmityspäästöjen arvosta, joka oli 3000 miljoonaa kgco 2 -ekv (Hallituksen energia- ja ilmastostrategia, 2008). Tämän työn päästöjen pienennyksessä ei ole otettu huomioon muita kuin hiilidioksidipäästöt. PERUSSKENAARIO Sähköenergia: MWh x 140 kgco2/mwh = kgco2 Öljy: MWh x 300 kgco2/mwh = kgco2 Päästöjen pienennys: kgco2 Muutos lämmityksen aiheuttamiin CO2-päästöihin: -19,7 % OPTIMISTINEN SKENAARIO Sähköenergia: MWh x 140 kgco2/mwh= kgco2 Öljy: MWh x 300 kgco2/mwh = kgco2 Päästöjen pienennys: kgco2 Muutos lämmityksen aiheuttamiin CO2-päästöihin: -38,2 % PESSIMISTINEN SKENAARIO Sähköenergia: MWh x 140 kgco2/mwh = kgco2 Öljy: MWh x 300 kgco2/mwh = kgco2

17 Päästöjen pienennys: kgco2 Muutos lämmityksen aiheuttamiin CO2-päästöihin: -11,1 % 3.3. Kotitaloussähkön osuus skenaarioissa Yllä olevissa skenaarioissa saavutetaan lisäksi säästöä kotitaloussähkön osalta vaihtamalla energiansäästölamppuihin ja pienentämällä stand-by kulutusta. Seuraavassa lasketaan tämän vaikutus edellisen luvun skenaarioihin. Tarkemmat arviot näille sähköenergiansäästöille on esitetty kappaleessa 4. Tarkempia skenaarioita kotitaloussähkön kulutuksesta löytyy myös raportista Kotitalouksien sähkönkäyttö 2006 (Adato, 2006). Koska lain myötä siirrytään pois hehkulampuista, on muutospotentiaali tietenkin isompi. Skenaarioita voi tarkastella siinä mielessä, että koska hehkulamppujen ja stand-by kulutuksen tuomassa säästöpotentiaalikertoimissa on virhettä, niin sitä voi yrittää haarukoida alla olevien skenaarioiden pohjalta Seuraavassa on esitetty kuinka suuri osa rakennuksista vaihtaa energiansäästölamppuihin ja minimoi stand-by-kulutuksensa eri skenaarioissa: PERUSSKENAARIO - 80 % pientaloista, joissa on huonekohtainen sähkölämmitys ( kpl) x ( ,3) kwh = MWh - 80 % rivitaloista, joissa on huonekohtainen sähkölämmitys ( x 5) (17433 x 5) x ( ,3) kwh= MWh - 80 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen sähkölämmitys ( kpl) x ( ,3) kwh = MWh - 80 % rivitaloista (1163 x 5) (1163 x 5) x ( ,3) kwh= MWh - 80 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen öljylämmitys ( kpl) x ( ,3) kwh= MWh - 80 % rivitaloista, joissa on vesikiertoinen öljylämmitys ( kpl) x 5 x ( ,3) kwh= MWh Yhteensä: MWh OPTIMISTINEN SKENAARIO % pientaloista, joissa on huonekohtainen sähkölämmitys ( kpl) x ( ,3) kwh= MWh % rivitaloista, joissa on huonekohtainen sähkölämmitys ( x 5) (21804 x 5) x ( ,3) kwh= MWh % pientaloista, joissa on vesikiertoinen sähkölämmitys ( kpl) x ( ,3) kwh = MWh % rivitaloista (1454 x 5) (1454 x 5) x ( ,3) kwh= MWh % pientaloista, joissa on vesikiertoinen öljylämmitys ( kpl) x ( ,3) kwh= MWh

18 - 100 % rivitaloista, joissa on vesikiertoinen öljylämmitys (16618 x 5 ) x 5 x ( ,3) kwh= MWh Yhteensä: MWh PESSIMISTINEN SKENAARIO - 60 % pientaloista, joissa on huonekohtainen sähkölämmitys ( kpl) x ( ,3) kwh= MWh - 60 % rivitaloista, joissa on huonekohtainen sähkölämmitys (13082 x 5) (13082 x 5) x ( ,3) kwh= MWh - 60 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen sähkölämmitys ( kpl) x ( ,3) kwh= MWh - 60 % rivitaloista (872 x 5) (872 x 5) x ( ,3) kwh= MWh - 60 % pientaloista, joissa on vesikiertoinen öljylämmitys ( kpl) x ( ,3) kwh= MWh - 60 % rivitaloista, joissa on vesikiertoinen öljylämmitys (5 x 9970 kpl) 9970 x 5 x ( ,3) kwh= MWh Yhteensä: MWh Yhdistämällä sekä lämmitykseen tehtävät muutokset (3.1.) että kotitaloussähkön määrään vaikuttavat toimenpiteet (3.3.) saadaan sähköenergian ja CO2-päästöjen muutoksiksi eri skenaarioissa seuraavat arvot: Perusskenaario: sähköenergia MWh päästöt kgco2 (-24%) Optimistinen skenaario: sähköenergia MWh päästöt kgco2 (-40%) Pessimistinen skenaario: sähköenergia MWh päästöt kgco2 (-14%) Tärkeää on muistaa, että nämä ovat skenaarioita. Tärkeimmät vaikuttavat tekijät ovat käytetty sähköenergiansäästökerroin, tyyppitalon koko ja määrä ja miten moni vaihtaa lämmitysjärjestelmää. Tekniikka myös kehittyy eteenpäin.

19 4. Yksittäiset arviot eri ratkaisuiden sähköenergian säästöpotentiaalista 4.1. Valaistus Hehkulamppujen vaihto energiansäästölamppuihin säästää sähköenergiaa 13, % kotitaloussähköstä, eli keskimäärin 15,3 %. Kotitaloussähkön kulutuksen koko Suomen tasolla ollessa GWh olisi säästö noin 0,153 x GWh =1681,8 GWh Poistoilmalämpöpumput Ilmanvaihdon teknisten ratkaisujen osuuksille rakennuskannassa ei löytynyt tilastoja, joten poistoilmalämpöpumppupotentiaalin arvioimiseen käytettiin seuraavaa menetelmää: Kyselytuloksista haettiin eri ilmanvaihtomuodot, ja niiden perusteella rakennuskanta jaettiin ryhmiin. Poistoilmalämpöpumppujen uudisrakentamispotentiaaliksi otettiin rakennukset, joissa oli koneellinen poisto tai koneellinen tulo ja poisto. Nämä arvot on annettu taulukossa 5. Teoreettinen säästöpotentiaali arvioitiin tyyppitalon ja rakennuskannan perusteella. Täytyy muistaa, että taulukon 5 ilmanvaihtomuotopotentiaali on saatu tutkimuksen aikana suoritetusta kyselyaineistosta, eikä sen tilastollista pätevyyttä koko Suomen rakennuskantaan ole tarkastettu millään tavoin. Koneellisen ilmanvaihdon määrän lasku 2000-luvulla johtuu ainakin siitä että suuressa osassa taloja oli poistoilman lämmön talteenotto. Taulukon 6 rakennukset sisältävät erilliset pientalot tilastokeskuksen PX-web:stä eikä niitä ole eroteltu lämmitysjärjestelmän mukaan, koska tilastoa ei ollut käytettävissä. Arvio pitää sisällään niin kauko-, puu- ja sähkölämmitteiset ynnä muut erilliset pientalot. Taulukossa 7 tyyppitalon koko arvioitiin vastaamaan taloutta, joka vastasi poistoilmalämpöpumppu-kohtaan kyselyssä. Poistoilmalämpöpumppuja ei liitetty luvun 3 lämmitysjärjestelmätarkasteluun, koska poistoilmapumppu asennetaan luultavammin uusiin taloihin, ja niiden sisällyttäminen vain osaan maalämpö- ja ilmalämpöpumppukohteista olisi tehnyt esityksestä liian sekavan. Kyselyaineistossa 63 % vastauksista, joissa oli koneellinen poisto tai koneellinen tulo/poisto lämmitysjärjestelmänä oli joko suora sähkölämmitys tai varaava sähkölämmitys. Muut olivat öljy, pelletti- ja kaukolämmitystalouksia. Tätä suhdelukua käytettiin arvioon sähkölämmitystalouksien potentiaalista.

20 Taulukko 5 Ilmanvaihtomuotojen prosenttiosuudet tutkimusaineistossa (Degefa, 2010) eri vuosikymmeninä Osuus kyselyn ilmanvaihtomuodoista 1959 tai aikaisemmin Koneellisen poisto 5,02 9,93 18,62 27,16 28,47 8,56 Koneellinen tulo/poisto % 0,46 0,66 4,38 7,07 6,94 9,46 Yhteensä 5,48 10, ,23 35,41 18,02 Taulukko 6 Suomen pientaloasuntokantaan skaalattu poistoilmalämpöpumppupotentiaali pientaloissa taulukon 5 oletuksilla Erilliset pientalot rakennuksia lkm. Potentiaalisia rakennuksia (tilastokeskus) % Lkm SUMMA Taulukko 7 Poistoilmalämpöpumpulla saavutettava säästö sähköenergiassa Säästö % m keskiarvo m => m Vuosienergia Säästö Tyyppitalo Asunto kwh kwh neliötä Poistoilmalämpöpumppu 115 m Koko Suomi x 3151kWh= 580 GWh Myös muu kuin sähkölämmitys Sähkölämmitystaloudet 0.63 x 580 GWh= 365 GWh

21 4.3. Sisälämpötilan pudottaminen Sisälämpötilan pudottaminen asteella neliön omakotitalossa vastasi tietokannan mukaan noin 3,4 % pienennystä kokonaissähkönkulutuksessa. Pelkän lämpötilan vaikutusta on vaikea erotella ja arvo vaihtelikin pinta-alan mukaan välillä 1,18-4,98 %. Sähköenergian ollessa kwh vuodessa olisi säästö 3,4 %:lla 707,2 kwh. Oletetaan, että kaikki huonekohtaiset sähkölämmittäjät laskisivat sisälämpötilaa. Tällöin säästö olisi asunnon osalta 225 GWh Ohjelmoitava termostaatti Ohjelmoitavalla termostaatilla oletettiin saavutettavan noin 14,7 % säästö sähkölämmitysenergiassa. (Degefa, 2010) Säästöprosentti oli laskettu teoreettisesti tyyppitalolle, joka oli pintaalaltaan 163 m 2 ja tilavuudeltaan 466 m 3. Talon lämpökapasiteetti oli 40 Wh/m 3 K. Lämpötilan asettelukäyränä käytettiin kuvan 2 asettelua, joka perustuu Energy Star-sivuston suosituksiin. Asennettua lämmityskapasiteettia oli 48 kw, mikä on korkea normaaliin taloon verrattuna. Ohjelmoitavan termostaatin tilannetta verrattiin tilanteeseen, jossa sisälämpötila oli tasaiset 21 celsiusastetta, kuten kuvasta 2 näkyy. Kuvan 2 lämpötilannousuaika oli laskettu kaavalla 4.1, ja käyttämällä yllä olevia tietoja. Lämpötilannousuajan laskentaan käytettiin kaavaa (4.1): CΔT t = (4.1) Ptot UA( Tset Tout),jossa C on talon lämpökapasiteetti, Δ T on asettelun lämpötilaero, Ptot on asennettu lämmitysteho, UA on lämpöhäviökerroin (kw/ o C), Tout on ulkolämpötila ja Tset on ohjelmoitulämpötila. Kuvan 2 lämpötilarampin nousuajan laskennassa käytetyt kertoimet ovat seuraavat: C on 18,64 kwh/ o C, Δ T = 4,5 o C, Ptot=48 kw, UA=0,1523 kw/ o C, Tset=21 o C ja Tout= 0,5 o C. Säästö saatiin vertaamalla tyyppitalon lämpöhäviöitä kahdessa tilanteessa, kun käytettiin tasaista 21 asteen lämpötilaa ja vastaavasti käyttämällä kuvan 2 asettelukäyrää. Tarvittava lämmitysenergia oli laskettu kaavalla, joka ottaa huomioon HDD (Heating Degree Days) arvon ja tyyppitalon parametrit. Diplomityössä (Degefa, 2010) todetaan, että tällä menetelmällä laskettu säästö on lämpötilannousuajan (4.1) ja ulkolämpötilanfunktio. Saatava säästö pienenee ulkolämpötilan laskiessa (Degefa, Figure 4.9). Käytännössä kylmillä ilmoilla lämpötilannousu tapahtuisi siis hitaammin, ja lämpötilanmuutosta on ehkä pienenettävä, jolloin säästöt pienenevät. Normaalissa käytössä yli 2 asteen lasku ei ole käytännöllistä, koska tavoitelämpötilan saavuttaminen kestää kauan ilman suurta tehoa ja asuin mukavuus kärsii.

ENETE ENETE. MATTI LEHTONEN Aalto yliopisto, Sähkötekniikan laitos ST poolin tutkimusseminaari 7.10.2010

ENETE ENETE. MATTI LEHTONEN Aalto yliopisto, Sähkötekniikan laitos ST poolin tutkimusseminaari 7.10.2010 MATTI LEHTONEN Aalto yliopisto, Sähkötekniikan laitos ST poolin tutkimusseminaari 7.10.2010 Taustaa EU:n energiapaketti 1/2007: Kasvihuonepäästöjä vähennettävä, uusiutuvan energian käyttöä lisättävä, ja

Lisätiedot

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Matti Lehtonen, 8.10.2015 Rakennusten energiaseminaari Uusiutuvan energian haaste: vaihteleva ja vaikeasti ennustettava tuotantoteho Tuulivoimatuotanto Saksassa

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Iltapäivän teeman rajaus

Iltapäivän teeman rajaus 28.8.2019 klo 12-16 Iltapäivän teemat Iltapäivän teeman rajaus Vähähiilinen lämmitys Energiatehokkuus Energiatehokkuuden parannukset (ehdotukset) Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset Korjatut

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Tuomirinne 4 ja Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Tuomirinne 4 ja Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Tuomirinne 4 ja 6 0380 Vantaa 996 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Tuloksia sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarista. Teijo Perilä, LPP Partners Oy

Tuloksia sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarista. Teijo Perilä, LPP Partners Oy Tuloksia sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarista Teijo Perilä, LPP Partners Oy Näkökulmia sähkölämmityksen tehostamiseen ja uusiutuvien käyttöön Sähkön käytön tehostaminen ja uusiutuvan energian käyttö

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Isonjärvenkuja Espoo

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Isonjärvenkuja Espoo ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Isonjärvenkuja 9 02940 Espoo 998 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28

Energy recovery ventilation for modern passive houses. Timo Luukkainen 2009-03-28 Energy recovery ventilation for modern passive houses Timo Luukkainen 2009-03-28 Enervent solutions for passive houses 2009 Järjestelmät passiivitaloihin Passiivitalo on termospullo. Ilman koneellista

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Kauniskuja 1 ja Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Kauniskuja 1 ja Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Kauniskuja ja 5 0230 Vantaa 997 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Solisevankuja Espoo

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Solisevankuja Espoo ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Solisevankuja 4 02760 Espoo 997 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Kotitalouksien sähkönkäyttö. 26.2.2013 Virve Rouhiainen

Kotitalouksien sähkönkäyttö. 26.2.2013 Virve Rouhiainen Kotitalouksien sähkönkäyttö 26.2.2013 Virve Rouhiainen TUTKIMUKSEN TAUSTA, MENETELMÄT JA AINEISTO Kotitalouksien sähkönkäyttö tutkimuksen tulokset Loppukäyttö jakauma - Kuvaa maan tai alueen tai talousryhmän

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Useita, katso "lisämerkinnät"

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Useita, katso lisämerkinnät ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Useita, katso "lisämerkinnät" 998 092-080-008-0007-E Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu. Alustavat tulokset 30.10.2014

Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu. Alustavat tulokset 30.10.2014 Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Alustavat tulokset 3.1.214 Sisältö Selvityksen tausta ja toteutus Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä Yhteenveto tuloksista Vaikutukset

Lisätiedot

Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu. Raportti 6.11.2014

Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu. Raportti 6.11.2014 Lämpöpumppuinvestointien alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Raportti 6.11.2014 Sisältö Selvityksen tausta ja toteutus Skenaario lämpöpumppujen lisääntymisestä Yhteenveto tuloksista Vaikutukset energiankulutukseen

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 8,8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,

Lisätiedot

Testattuja keinoja sähkölämmityksen tehostamiseen, kokemuksia Elvari-hankkeesta Päivi Suur-Uski, Motiva Oy

Testattuja keinoja sähkölämmityksen tehostamiseen, kokemuksia Elvari-hankkeesta Päivi Suur-Uski, Motiva Oy Testattuja keinoja sähkölämmityksen tehostamiseen, kokemuksia Elvari-hankkeesta Päivi Suur-Uski, Motiva Oy Elvari-hanke 2008 2015 Sähkölämmityksen tehostaminen - Asukkaan omat käyttötoimenpiteet - Investoinneilla

Lisätiedot

Energiatehokas valaistus. vähentää hiilidioksidipäästöjä ja säästää rahaa

Energiatehokas valaistus. vähentää hiilidioksidipäästöjä ja säästää rahaa Energiatehokas valaistus vähentää hiilidioksidipäästöjä ja säästää rahaa Ilmastonmuutos Lämpötila on noussut 0,7 o C vuodesta 1900 Suurin aiheuttaja CO 2 -kaasu Vuoteen 2100 ennustetaan yhä kiihtyvämpää

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Hybridilämmitys kiinteistökohteissa

Hybridilämmitys kiinteistökohteissa Hybridilämmitys kiinteistökohteissa Scanoffice Oy 25 m, v. 2016 35 henkilöä perustettu 1984 toimitilat Espoossa Mitsubishi Electricin virallinen maahantuoja Scanofficen menestystekijät: tuotteet Testaus

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari 2008 2015 Elvari syntyi tarpeeseen Sähkölämmitteisiä koteja on Suomessa noin 600 000 eli noin puolet kaikista pientaloista. Niissä kuluu noin kymmenes Suomen koko sähkön kulutuksesta, lähes 10 terawattituntia

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Energia-ja Huoltotalo Järvi

Energia-ja Huoltotalo Järvi 23.4.2013 Ari Järvi Energia-ja Huoltotalo Järvi Perustettu 1964 Tällä hetkellä työllistää 15 henkilöä Valurin liikekeskuksessa toimipaikka Kokonaisvaltaista palvelua tuotemyynnistä asennukseen ja siitä

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 08 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen

Lisätiedot

Hybridilämmitys kiinteistökohteissa

Hybridilämmitys kiinteistökohteissa Hybridilämmitys kiinteistökohteissa 31 m, v. 2016 40 henkilöä perustettu 1984 toimitilat Espoossa Tuotteina mm. Mitsubishi Electric, Gree ja Alpha Innotec Scanofficen menestystekijät: toimivat tuotteet

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 7,9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,

Lisätiedot

Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri

Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri Valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 2019 Ossi Porri Esitysmateriaalit Leanheat-yritys kahdella sivulla Tekoälysäädön toimintaperiaate Mitä tehdään ja mitä on saatu aikaiseksi? Yhteenveto ja käytännön

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu

Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu Maalämpöpumppuinvestointien alueja kansantaloudellinen tarkastelu 20.12.2013 Gaia Consulting Oy Aki Pesola, Ville Karttunen, Iivo Vehviläinen, Juha Vanhanen Sisältö 1. Yhteenveto 2. Selvityshanke 3. Tulokset

Lisätiedot

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri

ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA. Pentti Kuurola, LVI-insinööri ENERGIAMUODON VALINTA UUDIS- JA KORJAUSKOHTEISSA Pentti Kuurola, LVI-insinööri Tavoitteet ja termejä Tavoite Ylläpitää rakennuksessa terveellinen ja viihtyisä sisäilmasto Lämmitysjärjestelmän mitoitetaan

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen radiaattorilämmitys, kaukolämpö /

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

http://www.motiva.fi/greenenergycases/fi

http://www.motiva.fi/greenenergycases/fi http://www.motiva.fi/greenenergycases/fi Green Energy Cases: Energiatehokkuusinvestoinnilla 10-15% tuotto ja kymmenien tuhansien eurojen säästö vuodessa Poistoilman lämmön talteenotolla Aamiaisinfotilaisuus

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA

UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA UUSIUTUVAN ENERGIAN ILTA Vihreää sähköä kotiin Arjen energiansäästöt Sähkön kulutusjousto Tomi Turunen, Pohjois-Karjalan sähkö POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY LUKUINA Liikevaihto 114 milj. Liikevoitto 13,1 milj.

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma ENEGIATEHOKKUUSsopimukset 2017 2025 Autoalan toimenpideohjelma 1 Sisällys AUTOALAN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Johdanto Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden energiankäyttö Energiatehokkuustoimenpiteet

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 590 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / kaukolämpö

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari. Marraskuu 2012 Päivi Suur-Uski, Motiva

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari. Marraskuu 2012 Päivi Suur-Uski, Motiva Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari Marraskuu 2012 Päivi Suur-Uski, Motiva Sisältö Elvarista yleensä Toiminta 2012 Tuloksia Elvari -ohjelman tavoitteet Tuottaa ja todentaa tehostamistoimia, joilla

Lisätiedot

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 600 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / kaukolämpö

Lisätiedot

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus 1 Tarjolla tänään Määräysten huomioon ottaminen korjaushankkeen eri vaiheissa Esimerkkirakennukset

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 06 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen

Lisätiedot

Asuinrakennusten rakenteellisen energiatehokkuuden elinkaarihyödyt. Panu Pasanen Bionova Oy / One Click LCA 30. tammikuuta 2019

Asuinrakennusten rakenteellisen energiatehokkuuden elinkaarihyödyt. Panu Pasanen Bionova Oy / One Click LCA 30. tammikuuta 2019 Asuinrakennusten rakenteellisen energiatehokkuuden elinkaarihyödyt Panu Pasanen Bionova Oy / One Click LCA 30. tammikuuta 2019 Rakenteellisen energiatehokkuuden elinkaarihyödyt Tarkastelussa on energiatehokkuusasetuksen

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 89 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 08 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Tarjolla tänään Ilmanvaihdon parantaminen Lämpöpumppuratkaisuja Märkätilojen vesikiertoinen

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 18 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kevytöljykattila / Käyttövesivaraaja Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012

RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 RAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET 2012 MIKSI UUDISTUS? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa Energian loppukäyttö 2007 - yhteensä 307

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. As Oy Maakirjantie 2 E-D Maakirjantie Espoo. Asuinrakennus (Asuinkerrostalot) Uudisrakennusten.

ENERGIATODISTUS. As Oy Maakirjantie 2 E-D Maakirjantie Espoo. Asuinrakennus (Asuinkerrostalot) Uudisrakennusten. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: As Oy Maakirjantie ED Maakirjantie 000 Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 044/ 0 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinrakennus (Asuinkerrostalot)

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 947 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva

Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Mikä on tehostumista, tehostumisen ympäristövaikutus ja mikä on sen hinta? Tehostumisen määrä, kwh Ympäristökriteerit;

Lisätiedot