Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa ja koulutusta koskeva selvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa ja koulutusta koskeva selvitys"

Transkriptio

1 Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa ja koulutusta koskeva selvitys Lihateollisuuden tutkimuskeskus LTK: Marjatta Rahkio Ryhmäpäällikkö, ELT 1

2 Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa ja koulutusta koskeva selvitys Sisällysluettelo 1. Tausta 3 2. Tavoitteet 3 3. Elintarvikealan pk-yritykset 4 4. Pk-yritysten koulutus- ja neuvontatarpeet 4 5 Elintarvikealan koulutusta ja neuvontaa antavat tahot Ammatillinen koulutus Neuvontaorganisaatiot Yritysverkostot, osaamiskeskukset ja vastaavat verkostot Yksittäiset yritykset Elintarvikealan koulutusta antavien tahojen sijoittuminen ELY-keskusten alueilla Elintarvikealan koulutuksen ja neuvonnan pätevyysvaatimukset Hygieniaosaaminen Metsästäjien terveys- ja hygieniakoulutus Hankkeen yhteydessä tehdyt kyselyt Koulutuksen antajille tehdyn kyselyn tulokset Pk-yrittäjille ja koulutuksen kohteena oleville henkilöille tehdyn kyselyn tulokset Koulutuksen antajille tehdyn kyselyn tulokset Yhteenveto kyselyjen tuloksista Palaute koulutuksesta Johtopäätökset Kehitystarpeet Pätevyysvaatimukset Kehitysehdotukset Esitys pk-yritysten elintarvikelainsäädäntöneuvonnan järjestämisestä Yhteenveto Pk-yrityksille suunnatusta koulutuksesta ja neuvonnasta VIITTEET 34 LIITTEET 34 2

3 1. Tausta Elintarvikealan pk-yrittäjien koulutus- ja neuvontarpeita on aikaisemmin selvitetty mm. tutkimuksessa Eläimistä saatavia elintarvikkeita koskevan lainsäädännön vaikutuksista pkyritysten toimintaan (MMM 6/2007). Eräs tämän julkaisun päätelmistä on, että EU- ja kansallinen lainsäädäntö muodostavat nopeasti muuttuvan ja vaikeaselkoisen kokonaisuuden, josta yritysten on vaikea saada irti tarvitsemaansa tietoa. Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistiossa (MMM 2009) Pienten ja keskisuurten yritysten kokemia elintarvikelainsäädännön ja valvonnan ongelmia selvittäneen työryhmän raportista todetaan, että yritykset kokevat saavansa neuvontaa ja tiedottamista liian vähän. Elintarvikealan pk-yrittäjät kokevat lainsääntövaatimukset nimenomaan yritysten kilpailuympäristöön liittyvänä heikkoutena ja odottavat kehittämisorganisaatioilta ja hankkeilta palveluja, jotka liittyvät nimenomaan viranomaissäädöksiin ja niiden tulkintaan. (Mäki 2008). Neuvonnan ja koulutuksen ja lainsäädännön tulkinnan tarve tulee esille myös koulutustilaisuuksissa, hankekokouksissa ja epävirallisissa yhteyksissä. Koulutuksen ja neuvonnan tilan selvittämiseksi maa- ja metsätalousministeriön maatalousosasto, maaseutuverkostoyksikkö ja elintarvike- ja terveysosasto tilasivat selvityksen Elintarvikealan pk-yritysten neuvonnasta. Selvitys on tehty Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella ja selvityksen toteutti Lihateollisuuden tutkimuskeskus LTK osuuskunta. Selvitys kattaa olemassa olevan elintarvikelainsäädäntöön liittyvän koulutus- ja neuvontatarjonnan. Selvityksen osana kysyttiin pk-yrittäjien, erityisesti mikroyrittäjien, neuvojien ja viranomaisten käsityksiä muusta kuin viranomaisten järjestämästä elintarvikelainsäädäntökoulutuksesta. Lisäksi yrittäjiltä, neuvojilta ja viranomaisilta kysyttiin käsityksiä koulutustarpeista ja kerättiin mahdollisia kehittämisehdotuksia. Viranomaiskoulutus ja viranomaisten yrityksille järjestämä koulutus ei ollut selvityksen kohteena. 2. Tavoitteet Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa ja koulutusta koskevan selvityksen tavoitteena oli kartoittaa olemassa oleva elintarvikelainsäädäntöön liittyvä koulutus- ja neuvonta, jota annetaan muiden kuin viranomaisten toimesta. Erityisesti haluttiin selvittää kuinka suuri osuus koulutuksesta ja neuvonnasta yleensä käsittelee lainsäädäntöä ja miten koulutuksessa on käsitelty seuraavia aihealueita: -elintarvikehygienian perusteet -omavalvonta ja HACCP -pakkausmerkinnät -lisäaineet -elintarvikehuoneistojen hyväksymismenettely -elintarvikehuoneistojen rakenteelliset vaatimukset -valvontaohjelmat Lisäksi tavoitteena oli laatia koulutusohjelma ja järjestää ohjelman mukaista koulutusta kolmessa alueellisessa koulutustilaisuudessa. Koulutusohjelman tuli koostua erityisesti niistä osa-alueista, jotka ovat jääneet koulutuksessa ja neuvonnassa huomiotta ja/tai josta yritykset erityisesti haluavat lisäkoulutusta. 3

4 3. Elintarvikealan pk-yritykset Maa- ja metsätalousministeriön julkaisussa Eläimistä saatavia elintarvikkeita koskevan lainsäädännön vaikutuksista pk-yritysten toimintaan (MMM 2007) on elintarvikealan yritysten koon luokittelussa käytetty Euroopan komission suositusta jonka mukaan -mikroyrityksessä työskentelee 0-9 henkeä ja liikevaihto on enintään 2 milj. -pienessä yrityksessä työskentelee henkeä ja liikevaihto on 2-10 milj. -keskisuuressa yrityksessä työskentelee henkeä ja liikevaihto on milj. Ruoka-Suomen keräämien ja julkaisemien tietojen mukaan maassamme oli elintarvikealan mikroyrityksiä, pieniä yrityksiä ja keskisuuria yrityksiä vuonna 2011 yhteensä 2889 kpl. Mikroyritysten ja pienten yritysten määrä on yli 90 % näistä yrityksistä ja mikroyritysten määrä yli 80%. Ruoka-Suomen yhteysverkosto tavoittaa kaikki nämä yritykset ja yrityksistä noin puolet on listautunut yhteystietoineen aitoja makuja.fi-sivustolle. Kaikkiaan Ruoka- Suomen sivuilla on 1500 yrityksen tiedot. Näiden yritysten joukossa on myös jalostamattomia, alkutuotannon tuotteita tuottavia yrityksiä. Yritysten perinteinen toimialajako on seuraavanlainen: Teurastus- ja lihanjalostus Kalanjalostus Vihannesten ja marjojen jalostus Maidon jatkojalostus Myllytuotteiden valmistus Leipomoteollisuus Juomien valmistus Muiden elintarvikkeiden jalostus Lisäksi on huomioitava, että maatilakytkentäinen elintarvikeyrittäjyys ei välttämättä ole varsinaista tuotteiden jalostusta, vaan ennemminkin laskettavissa alkutuotantoon. Lisäksi maatilakytkentäiseen elintarvikeyrittäjyyteen kuuluu myös kauppaa, suoramyyntitoimintaa ja pitopalvelutoimintaa. Tässä selvityksessä on lisäksi huomioitu myös harrastusmuotoinen toiminta eli esimerkiksi metsästäjille ja ei-ammattimaisille kalastajille suunnattu koulutus ja näiden ryhmien koulutustarpeet. Selvityksen kohderyhmä on nimenomaan elintarvikealan mikroyritykset sekä maatilakytkentäinen elintarvikeyrittäjyys. 4. Pk-yritysten koulutus- ja neuvontatarpeet Yrittäjät toivovat saavansa neuvontaa nimenomaan suoraan paikalliselta viranomaiselta. Tämä tulee esille mm. maa- ja metsätalousministeriön selvityksessä (MMM 2007) sekä omavalvonnasta tehdyissä tutkimuksissa ja opinnäytetöissä. Esimerkiksi omavalvontaan kuuluvan koulutuksen antajaksi esitetään ja toivotaan nimenomaan valvovaa viranomaista, koska tällä on paras tietämys uusista säädöksistä sekä myös arvovaltaa (Hurri 2010). Viranomaisten tekemistä tarkastuksista katsotaan myös olevan hyötyä yritykselle terveysvalvontatyöstä tehdyn kyselyn mukaan (Ollus 2011). Tässä kyselytutkimuksessa tulee esille myös neuvonnan tarve ja, että neuvontaa toivotaan saatavan nimenomaan viranomaiselta. Paikallisviranomaisten näkeminen ensisijaisena neuvonnan antajana perustunee osittain myös siihen, että paikallisviranomainen joka tapauksessa lopulta ratkaisee mahdollisen sovellus- ja tulkintaongelman ja osittain ehkä siihen, että viranomaisneuvonta on yrittäjälle edullisempaa. 4

5 Pk-yritysten neuvonnantarpeissa korostuu myös se, että yrittäjien kokemuksen mukaan valvonta ei ole tasapuolista ja että lainsäädännön tulkinta vaihtelee suuresti. Hyvän käytännön ohjeista ja oppaista on jo pitkään toivottu ratkaisua niin pk-sektorin kuin laajemminkin elintarvikeyritysten elintarvikelainsäädännön tulkintakysymyksiin. Paras tapa levittää hyviä käytäntöjä tapahtuu hyvien esimerkkien ja esimerkkikäytäntöjen avulla. Asioiden ja hyvien ratkaisujen näkeminen käytännössä auttaa pk-yrittäjää usein enemmän kuin hyvän käytännön ohjeen lukeminen. Pk-yritysten neuvontatarpeen ja lainsäädännön rakenteen välistä suhdetta ja haasteellisuutta on pyritty valottamaan taulukon 1 esimerkeillä. Taulukossa 1 on referoitu EU-ohjetta tiettyjen hygieniapaketissa säädettyjen joustavuussäännösten tulkinnasta (EU 2010A). Joustavuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä poikkeuksia ja vapautuksia tietyistä perushygieniasäännöistä tai näihin perussääntöihin tehtyjä mukautuksia sekä myös sitä, että tietyt toiminnat on jätetty hygieniasäännösten eli EU-asetusten 852/2004 (EU 2004a) ja 853/2004 (EU 2004b) ulkopuolelle. Joustavuusohjeeseen EU:n komissio on koonnut vastauksia muutamiin yleisimpiin nimenomaan pk-sektorilta tuleviin hygienialainsäädäntötulkintakysymyksiin. Näistä vastauksista on nähtävissä että pk-yritysten suhteen EU-lainsäädäntöön on kirjoitettu laajakin kansallinen liikkuma ja joustovara. Toisaalta tämä liikkuma- ja joustovaran käyttö on kuitenkin tarkkaan säädelty ja edellyttää avoimuusperiaatteen mukaisesti useammissa tapauksissa notifiointia eli ilmoitusta EU:lle kansallisten säädösten sisällöstä. Taulukon 1 viimeiseen sarakkeeseen on kirjattu Suomen kansallinen tilanne eli mitä kansallisia säädöksiä meillä on kysymyksen aihealueeseen liittyen. Säädöstilanne on kuvattu siten kuin se on voimaan tulleessa elintarvikelain (elintarvikelaki 23/2006, muutettu 352/2011) muutoksessa ja valvonta-asetuksessa (420/2011) ja voimaan tulleissa muissa säädöksissä. Taulukosta 1 on havaittavissa että hyvin yksinkertaiseen ja yksityiskohtaiseen yrittäjän esittämään kysymykseen ei ole olemassa yhtä yksiselitteistä vastausta perus EUlainsäädännön tai joustavuusperiaatteiden nojalla. Kansallisia ratkaisuja voidaan eri maissa tehdä hyvin eri tavoin ja lähes jokaista toimintaa on pakko tarkastella hyvinkin yksityiskohtaisesti ennen kuin pystytään sanomaan mitkä säädökset sitä koskevat. Säädösten löytymisen jälkeen on edessä vielä varsinainen työ eli tulkinta ja soveltaminen. Elintarvikelainsäädäntö ja nimenomaan EU:n yleinen elintarvikeasetus 178/2002, (EU 2002) lähtee siitä että toimijoilla ja yrittäjillä on velvollisuus olla tietoisia lainsäädännön vaatimuksista ja tehdä toimintojaan koskevia päätöksiä siten, että lainsäädännön tavoitteet saavutetaan. Yrityksillä on myös vastuu toimintansa lainsäädännönmukaisuudesta. Yritysten neuvontarpeiden ja viranomaisten neuvontavaltuuksien välissä on osittainen ristiriita. Viranomaisen tehtävänä on nimenomaan valvonta, neuvontatyö on toissijainen tehtävä, joka jää vähemmälle resurssoinnille. Neuvontatyössä viranomainen saattaa osittain myös ylittää toimivaltansa. Esimerkiksi Eviralla ei ole neuvontavaltuutta kysymyksissä, joissa valvonta kuuluu kunnan viranomaiselle. Neuvonta voi myös vaarantaa virkamiehen objektiivisuuden ja puolueettomuuden (Fagerlund ja Pitkänen 2011). Ymmärtääkseen elintarvikelainsäädännön yksittäisiä säädöksiä elintarvikeyrittäjien tulisi olla selvillä koko lainsäädännön rakenteesta ja siitä miten säädökset vaikuttavat toisten säädösten soveltamiseen. Tämä on pk- ja mikroyrityksiä ajatellen melko vaativaa, johtuen osittain jo säädösterminologian ja käytännön termien eroavaisuuksista. Lainsäädäntöön perustuvaa vastuuta toiminnasta ei kuitenkaan voida poistaa pk- ja mikroyrityksiltä, mutta lainsäädännön ymmärtämistä voidaan helpottaa. Lainsäädännön ja pk-yrittäjien välille tarvitaan viranomaisten lisäksi välitysmiehiksi paitsi hyvän käytännön oppaita myös muita kouluttajia ja neuvojia. 5

6 Taulukko 1. Yleisiä kysymyksiä ja niiden vastaukset EU ohjeen (EU 2010A) mukaisesti Kysymys 1 (EU 2010, kysymys 4) Mitä vaatimuksia pitää noudattaa kun pitää lihakauppaa? Onko tämä alkutuotantoa vai jalostusta? Lihakauppaa ei ole varsinaisesti määritelty. Lihakauppa on periaatteessa vähittäismyyntiä, mutta kaupassa voidaan tehdä myös jalostukseen liittyviä toimenpiteitä Lisäkysymykset Miten asiasta on * säädetty kansallisesti? Pitääkö toiminta Pitääkö Pitääkö Elintarvikelaki määrittää hyväksyä EUsäädösten noudattaa EU jostain olla että kaupasta tehdään hygieniavaati kansallisia ilmoitus ja kansallinen perusteella? muksia? vaatimuksia? asetus ilmoitettavista Vähittäiskauppa ei Kyllä. Jos Ei, mutta niitä elintarvikehuoneistoista tarvitse hyväksyntää. kyseessä on voi olla. Jalostustoiminta pitää vain kertoo kaupan hyväksyä vähittäismyynti, hygieniavaatimukset. niin noudatetaan Kaupan takahuoneessa yleisiä voi tehdä lihankäsittelyä hygieniasäännöksiä. ja valmistusta. Kansallinen asetus Jos jalostus, niin myös elintarviketurvallisuusriskeiltään erityisiä. vähäisestä toiminnasta rajaa kuinka paljon valmistetuista tuotteista voidaan viedä muihin myymälöihin (max 30% myynnistä) Kysymys 2 (EU 2010, kysymys 5) Mitä vaatimuksia pitää noudattaa pienteurastamossa? Kysymys 3 (EU 2010, kysymys 7) Miten voi myydä raakamaitoa tilalla ja läheisessä kaupungissa sijaitsevassa kaupassa? Lisäkysymykset Onko tämä Pitääkö toiminta Pitääkö Pitääkö alkutuotantoa vai hyväksyä EUsäädösten noudattaa EU jostain olla jalostusta perusteella? hygieniavaati muksia? kansallisia vaatimuksia? Jalostusta Kyllä Kyllä. EU:lla on Ei, mutta on teurastusta ja mahdollista lihankäsittelyä säätää koskevia pienteurastamo erityissäädöksiä. ja koskevia erillisiä säädöksiä rakenteista, tilojen sijoittelusta ja välineistä Onko tämä alkutuotantoa vai jalostusta? Alkutuotantoa Lisäkysymykset Pitääkö noudattaa EU hygieniavaati muksia? Kyllä. Pitääkö jostain olla kansallisia vaatimuksia? Vähäisestä määrästä ja toiminnasta yleensä pitää säätää Pitääkö toiminta hyväksyä EUsäädösten perusteella? EI, jos vähäinen määrä ja toimitus suoraan kauppaan tai vähittäismyyntiin Miten asiasta on säädetty kansallisesti? Kansallisessa laitosasetuksessa on teurastamoja koskevia lisävaatimuksia. Pienteurastamojen osalta on muutamia helpotuksia - ei tarvita navettaa jos eläimet eivät yövy - ei tarvita erillistä elinjäähdyttämöä jos ruhojäähdyttämön lämpötila on 3 astetta - ei tarvita erillistä sivuraidetta tarkastukseen meneville ruhoille. Miten asiasta on säädetty kansallisesti? Kansallinen asetus elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisestä toiminnasta rajaa tilalta tapahtuvan myynnin 2500 kg. Muutoin raakamaitoa voi viedä kauppaan vain käsiteltynä laitosvaatimukset täyttävistä tiloista. 6

7 Kysymys 4 (EU 2010, kysymys 8) Miten voin myydä tilalla valmistamaani juustoa? Onko tämä alkutuotantoa vai jalostusta? Jalostamista Lisäkysymykset Pitääkö toiminta hyväksyä EUsäädösten perusteella? EI, jos juusto myydään suoraan loppukuluttajalle toiminta kuuluu vähittäismyynnin piiriin Pitääkö noudattaa EU hygieniavaati muksia? Kyllä, perushygieniav aatimuksia Pitääkö jostain olla kansallisia vaatimuksia? Ei, mutta siitä voi olla Miten asiasta on säädetty kansallisesti? Juuston myyntiä varten perustetaan myymälä (elintarvikehuoneisto) ja juusto valmistetaan tämän myymälän takahuoneessa. Elintarvikelaki määrittää että kaupasta tehdään ilmoitus ja kansallinen asetus ilmoitettavista elintarvikehuoneistoista kertoo kaupan hygieniavaatimukset. Kysymys 5 (EU 2010, kysymys 9) Miten hunajaa voi toimittaa pakattavaksi? Lisäkysymykset Kansallinen asetus elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisestä toiminnasta rajaa kuinka paljon valmistetuista tuotteista voidaan viedä muihin myymälöihin (max 30% myynnistä). Miten asiasta on säädetty kansallisesti? Alkutuotannosta tehtävistä ilmoituksista ja alkutuotannon omavalvonnasta on säädetty elintarvikelaissa ja alkutuotannon hygieniavaatimuksista alkutuotantoasetuksessa Onko tämä Pitääkö toiminta Pitääkö Pitääkö alkutuotantoa vai hyväksyä EUsäädösten noudattaa EU jostain olla jalostusta? perusteella? hygieniavaati muksia? kansallisia vaatimuksia? Alkutuotantoa EI Hunajan Ei, mutta siitä valmistus on voi olla alkutuotantoa. Jos hunajaa toimitetaan edelleen noudatetaan, perushygienia vaatimuksia Kansallinen asetus elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisestä toiminnasta rajaa että maatilalla voi myydä ja valmistaa hunajaa 1000 kg alkutuotannon tuotteena ilman elintarvikehuoneiston perustamista. Jos hunajaa toimittaa vähittäismyyntiin korkeintaan 1000 kg, niin omavalvontavaatimukset ovat kevyemmät. Tähän liittyvät kuljetukset alkutuotannosta ovat alkutuotantoa. Kysymys 6 (EU 2010, kysymys 10) Lisäkysymykset Miten asiasta on säädetty kansallisesti? 7

8 Miten mustikoita ja sieniä myydään paikallisesti markkinoilla? Alkutuotannosta tehtävistä ilmoituksista ja alkutuotannon omavalvonnasta on säädetty elintarvikelaissa ja alkutuotannon hygieniavaatimuksista alkutuotantoasetuksessa. Luonnonmarjojen ja sienten keräämisestä ei tarvitse tehdä alkutuotantoilmoitusta (Elintarvikelaki 22 ) Onko tämä Pitääkö toiminta Pitääkö Pitääkö alkutuotantoa vai hyväksyä EUsäädösten noudattaa EU jostain olla jalostusta? perusteella? hygieniavaati muksia? kansallisia vaatimuksia? Alkutuotantoa EI Ei, Ei, mutta siitä voi olla Jos luonnonmarjoja ja sieniä myy paikallisesti korkeintaan kg, niin omavalvontavaatimukset ovat keveämmät. (Kansallinen asetus elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisestä toiminnasta, Alkutuotantoasetus) Jos myyminen on jatkuvaa ja ammattimaista toimintaa siitä tulee tehdä ilmoitus 5. Elintarvikealan koulutusta ja neuvontaa antavat tahot 5.1 Ammatillinen koulutus Elintarvikealan ammatillinen koulutus jakaantuu perustutkintoihin, ammattitutkintoihin sekä erikoisammattitutkintoihin. Perustutkinnot voi suorittaa peruskoulutuksena tai näyttötutkintoina. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot suoritetaan aina näyttötutkintona. Elintarvikealan tyypillinen perustutkinto on elintarviketeknologian perustutkinto. Perustutkinto suoritetaan esim. liha-alalta (lihatuotteiden valmistaja), leipomoalalla (leipuri-kondiittori), meijerialalta (meijeristi) tai elintarviketeknologian alalla (elintarvikkeiden valmistaja). Lisäksi on kalatalouden perustutkinto.( ETL 2011) Elintarvikealan perustutkinnon liha- tai elintarviketeknologian osaamisaloilla voi suorittaa seuraavissa oppilaitoksissa: Joensuu, Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Jyväskylä, Jyväskylän ammattiopisto, Kangasala, Pirkanmaan ammattiopisto, Kokkola, Kokkolan ammattiopisto, Kuopio, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Oulu, Oulun seudun ammattiopisto, Pori, Winnova (Porin ja Rauman ammattiopistot sekä Innova, Länsi-Suomen ja Porin aikuiskoulutuskeskukset yhdistyneet ), Seinäjoki, Koulutuskeskus Sedu, Tampere, Tampereen ammatti-opisto, Tornio, Ammattiopisto Lappia (Palveluala), Turku, Turun ammatti-instituutti - Åbo yrkesinstitut, 8

9 Perustutkinnon jälkeen on mahdollista hankkia ammattitutkinto kuten elintarvikejalostajan ammattitutkinto elintarviketeollisuuden ammattitutkinto lihanjalostajan ammattitutkinto lihantarkastajan ammattitutkinto lihateollisuuden ammattitutkinto maidonjalostajan ammattitutkinto meijeriteollisuuden ammattitutkinto Lihateollisuuden- ja lihanjalostajan ammattitutkinnon voi suorittaa mm. Hämeenlinnassa Lihateollisuusopistossa ja maidonjalostajan ja meijeriteollisuuden ammattitutkinnon samoin Hämeenlinnassa meijerioppilaitoksessa, joka on osa Hämeen ammatti-instituuttia. Erikoisammattitutkintoja (eat) on elintarvikealalla vain muutama kuten Elintarviketekniikan eat Kondiittorimestarin eat Leipurimestarin eat Ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaminen ilman perustutkintoa on mahdollista ja yleistä silloin jos opiskelijalla on muita tutkintoja ja koulutusta. Työelämän kautta tapahtuva opiskelu tapahtuu kuitenkin yleensä järjestyksessä perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto. Tutkintovaatimukset ovat yhtenäiset ja löydettävissä opetushallituksen internetsivustoilta nimikkeellä tutkinnon perusteet. Tutkintovaatimukset perustuvat käytännön osaamiseen. Esimerkiksi elintarvikealan perustutkinnon suorittaminen edellyttää, että oppija osaa työskennellä hygieenisten säädösten mukaisesti. Elintarvikelainsäädäntöä ei mainita erikseen osaamisen perusteissa, Kukin oppilaitos kokoaa ja suunnittelee koulutusohjelmat itsenäisesti. Ammatillinen koulutus pyritään antamaan aina mahdollisimman käytännönläheisesti. Elintarvikelainsäädännön ja hygienian tai tuoteturvallisuuden osuus oppimäärästä ja lähiopetuspäivistä vaihtelee. Keskimääräisesti nämä osa-alueet kattavat opetusajasta noin 10 %. Perustutkinnossa opetetaan nimenomaan elintarvikehygienian perusteita ja omavalvonnan käytännön tehtäviä. Ammattitutkinnossa käydään läpi niitä lainsäädännön vaatimuksia, jotka on huomioita omavalvontasuunnitelmaa tehtäessä. Erikoisammattitutkinnoissa käsitellään riskinhallintaa laajemmin ja käydään läpi laatujohtamista ja HACCP-(Hazard Analysis, Critical control point)-järjestelmiä. Ammattikorkeakoulutasoisen insinööritutkinnon eli Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelman kuuluvan tutkinnon voi suorittaa Hämeen (HAMK ja Lihateollisuusopisto), Seinäjoen (SeAMK),Turun ja Vantaan (Metropolia) ammattikorkeakouluissa. Insinööritutkinnon lisäksi on olemassa restonomin ja iktyonomin ammattikorkeakoulutasoiset tutkinnot. Agrologin tutkinnon voi suorittaa Savonia ammattikorkeakoulussa, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa, Seinäjoen (SeAMK) ammattikorkeakoulussa ja ammattikorkeakoulu Noviassa. Yliopistotasoista elintarvikealan koulutusta on Helsingin, Turun ja Itä-Suomen (Kuopio) yliopistoissa. Maatalousalan ja maaseutuyrittäjän perustutkinto on suunniteltu nimenomaan maatalouden jatkojalostamista ja yrittäjätoimintaa ajatellen. 9

10 Näitä tutkintoja voi suorittaa esimerkiksi seuraavissa oppilaitoksissa: Kokkola, Kokkolan ammattiopisto Osara, Hämeenkyro, Ammatti instituutti Iisakki, Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä, Kokemäki, Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Sastamalan koulutuskuntayhtymä, Hyvinkää, Hyria, Tammela, Hämeen ammatti-instituutti, Kannus, Perho, Keski- Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä, Loimaa, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, Iisalmi, Ylä-Savon ammattiopisto, Muuruvesi, Savon ammatti- ja aikuisopisto Ilmajoki, Koulutuskeskus Sedu Tervola, Ammattiopisto Lappia (Palveluala) Rovaniemi, Lapin ammattiopisto, Aikuisten perustutkinnot, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot näyttötutkintoina, joissa testataan opiskelijan kykyä osoittaa osaamisensa käytännössä. Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Kaikissa elintarvikealan ammattitutkinnoissa on huomioitu hygieeninen työskentely ja hygienian perusteet. Lainsäädännön tuntemisvelvoite on määritelty vain erityistapauksissa kuten lihantarkastuksen ammattitutkinnon perusteissa. Ammattitutkintojen näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Koulutuksen antajille voi olla yksityiskohtaisia pätevyysvaatimuksia oppilaitosten laatujärjestelmissä. Hygienian ja hygieenisen työskentelyn osuus on valmistavassa koulutuksessa yleensä 10 %. Ammatillista koulutusta antavat oppilaitokset ovat myös usein mukana tai järjestämässä hankkeita, joiden yhteydessä järjestetään koulutusta. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan aikuisopiston Laadukasta Riistayrittämistä hankkeessa on järjestetty useampia koulutuspäiviä nimenomaan omavalvonnasta ja hygieniasta. 10

11 5.2 Neuvontaorganisaatiot Keskeinen ja perinteinen maaseutuelinkeinoihin liittyvää neuvontaa tekevä taho on ProAgria. ProAgria toimii alueellisten keskusten kautta ja lisäksi sillä on keskitettyjä toimintoja. Alueellisten ProAgria keskusten toiminta-alue on yleensä sama kuin Elinkeino -, liikenne ja ympäristökeskusten (ELY- keskus), mutta keskuksia on myös yhdistetty laajemmiksi alueiksi. ProAgrian neuvontapalvelut on sektoroitu maatilojen tuotantolinjojen mukaisesti eli Kasvis-, Liha ja Maitosektoriin. Lisäksi ProAgrialla on lammastuotantoneuvojia sekä tekniikkaan ja yritystoimintaan liittyvää neuvontaa. ProAgria tarjoaa erityisesti tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen sekä raportointiin liittyvää laskenta- ja neuvontapalvelua. Alueittain on toteutettu hankkeita, joissa elintarvikelainsäädäntökoulutus on huomioitu. Tällainen hanke on esimerkiksi ProAgria Pirkanmaan Hyvä Lammas hanke, jonka puitteissa on järjestetty koulutusta hygieniasta ja pyritty löytämään myös tulkintaa lampaanlihan jalostamiseen liittyviin lainsäädäntökysymyksiin. Hygienia- ja lainsäädäntökysymysten osuus hankkeen koulutustilaisuuksista on ollut noin kuudesosa koulutusajasta. Hygienia on huomioitu myös vuosina toteutetussa kalastusmatkailuhankkeessa. Maaseutuelinkeinoihin liittyvää neuvontatyötä tekee myös Maa- ja kotitalousnaiset. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus on keskusjärjestö ja sen neuvojat toimivat piireittäin Ely-keskus ja maakuntajaon mukaan yhteistyössä ProAgrian kanssa. Maa- ja kotitalousnaisten neuvontatyö kohdistuu erityisesti ruokaan ja kotitaloustyöhön, mutta myös yritystoimintaan. Maa- ja kotitalousnaiset järjestävät paljon mm. hygieniaosaamiskoulutusta ja pitopalvelutoimintaan liittyvää omavalvontakoulutusta. Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten (ELY- keskus) vastuulla on tiettyjä elintarvikevalvonnan tehtäviä mm. luomutuotannon osalta sekä kalastukseen liittyen. ELYkeskusten tehtäväkuvaan kuuluu myös neuvonta, mutta päähuomio on sekä maaseudun että elinkeinotoiminnan osalta hankkeiden edistäminen ja rahoittaminen sekä investointien rahoittaminen. Yleensä hankkeiden päätavoite on uusien pk- yritysten perustaminen tai toiminnassa olevien yritysten toiminnan kehittäminen tuotekehityksen tai verkostoitumisen avulla. Hygienia- ja lainsäädäntö on yleensä huomioitu hankkeiden yhteydessä järjestettävissä koulutustilaisuuksissa ja sen osuus on yleensä samaa luokkaa kuin edellä kuvatussa Hyvä Lammas hankkeessa eli kuudesosa. Koulutusta järjestävät myös valtakunnalliset toimialajärjestöt kuten: Arktiset Aromit Pihvikarjaliitto Suomen Lammasyhdistys Maitohygienialiitto Paliskuntain yhdistys, Suomen pienjuustolayhdistys, Suomalaisen lihan jalostajat Suomen Ammattikalastajaliitto, Mehiläishoitajien liitto, Leipuriliitto Kotimaiset Kasvikset Näiden toimialajärjestöjen koulutus on yleensä osa hanketta tai tapahtuu esimerkiksi vuosikokouksen yhteydessä. Lainsäädännön tai hygieniakoulutuksen osuus on yleensä yhden tunnin mittainen eli muodostaa koulutuspäivästä yhden kuudesosan. Neuvontatyö ei aina ole systemaattista tai jatkuvaa, mutta useat toimialajärjestöt ovat tehneet yleiseen käyttöön käytännönläheisiä omavalvontaohjeita, jotka auttavat yrittäjää lainsäädäntötulkinnassa. 11

12 Tällaisia ohjeita ovat mm: Paliskuntain yhdistys: Poronlihan suoramyynnin hyvän toimintatavan malli, Arktiset Aromit: Laatuohjeet/Lainsäädäntö,www.arktisetaromit.fi Kotimaiset Kasvikset: Tuoteturvallisuuskuvaus, omavalvontaohje, SAKL. Suomen ammattikalastajat, Saaristomeren ammattikalastajat SAMPI omavalvontaohje, Ohjeisiin liittyy usein myös esimerkkilomakkeita helpottamaan ilmoitusten tekoa ja omavalvontakirjanpitoa. Elintarvikeyritysten tarvitsemia lomakkeita on myös alettu koota Yritys-Suomen palvelusivustolle, verkossa. 5.3 Yritysverkostot, osaamiskeskukset ja vastaavat verkostot Suomessa toimi lähes kahdenkymmenen vuoden ajan ELO eli elintarvikealan osaamiskeskusverkosto. Käytännössä osaamiskeskusohjelma oli tavoiteohjelma, jolla paikallisia, alueellisia ja kansallisia voimavaroja kohdistettiin tehokkaasti kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamisalojen kehittämiseen. Vuosina ohjelmaa toteutettiin yhdentoista osaamiskeskuksen voimin. Ohjelmakaudeksi nimettiin 14 alueellista osaamiskeskusta ja kaksi valtakunnallista verkosto-osaamiskeskusta. ELO:n solmukohdissa toimivien aluekoordinaattoreiden kautta verkosto tuotti, välitti ja vastaanotti uusinta elintarvikealan tietoutta. Tämä asiantuntemus analysoitiin verkostossa ja pyrittiin siirtämään mahdollisimman nopeasti elintarvikealan yrityssektorin käyttöön. Tällä hetkellä elintarvikealan osaamiskeskusverkosto on osa laajempaa osaamiskeskusohjelmaa (OSKE). Valtakunnalliseen Osaamiskeskusohjelmaan kuuluu 21 osaamiskeskusta, jotka ovat merkittäviä osaamiskeskittymiä yhdellä tai useammalla alalla. Osaamiskeskukset muodostavat Suomessa 13 osaamisklusteria, joista elintarvikekehitys on yksi klusteri. Elintarvikeklusterin osaamiskeskuksia on viisi ja ne ovat Agropolis Oy (Jokioinen, liitännäisjäsen), Foodwest Oy, (Seinäjoen osaamiskeskus), Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus (Turun osaamiskeskus), Kuopio Innovation Oy (Kuopion osaamiskeskus) ja Viikki Food Centre (Uudenmaan osaamiskeskus). Osaamiskeskusten toiminta on voimakkaasti hankepohjaista ja hankkeissa on mukana nimenomaan suuryrityksiä. Osaamiskeskuksista Foodwest, Agropolis ja Viikki Food Centre järjestävät myös pk-yrityksille suunnattua elintarvikealan koulutusta ja neuvontaa. Vuosiksi ELO:lle nimettiin viisi painoalakohtaista asiantuntijatyöryhmää (Ruoka- Suomi -työryhmä, elintarvikekehitys, ruokaturvallisuus, luomuryhmä ja markkinointiryhmä). Ruoka-Suomi oli jo tätä ennen toiminut Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmänä. Ruoka-Suomi toimii edelleen yhteistyöryhmänä ja kehittää pk-yritysten käyttöön ohjeita ja koulutusmateriaaleja. Ruoka-Suomen puitteissa on tehty mm. Opas pienteurastamon teurassivutuotteiden hyödyntämisestä ja hävittämisestä (Ruoka Suomi 2008) ja Ruoka- Suomen sivustoilla on tietoa myös muiden tahojen tekemistä maatalouden jatkojalostamiseen liittyvistä ohjeista sekä tietoa lainsäädännöstä (www.ruokasuomi.fi) Alla olevassa kartassa ovat Ruoka-Suomen alueelliset asiantuntijaorganisaatiot ja kartan alla kunkin asiantuntijaorganisaation yhteystiedot. Alueellisten asiantuntijaorganisaatioiden toiminta-alue on sama kuin ELY-keskusten. Pohjanmaalla asiantuntijaorganisaatioita on kaksi, Keski-Pohjanmaan alue on suomenkielinen ja Vaasan alue sekä rannikkoalue ruotsinkielinen. Alueellisten asiantuntijaorganisaatioiden kokonaislukumäärä on 16. Osa asiantuntijaorganisaatioista koostuu useammasta jäsenorganisaatiosta. Esimerkiksi 12

13 EKONEUM:n jäseniä ovat Helsingin Yliopiston Ruralia-Instituutin lisäksi myös Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Mikkeli. Ruoka-Suomen alueellisten asiantuntijaorganisaatioiden tarkemmat osoitetiedot ovat Liitteessä 2 1. MTT Kasvintuotannon tutkimus Eteläranta 55, ROVANIEMI 2. Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Oulu PL 106, OULU 3. Kainuun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus ProAgria Kainuu Osmonkatu 9, KAJAANI 4. Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK Ristirannankatu 1, KOKKOLA 5. Ab Företagshuset Dynamo Yritystalo Oy Närpesvägen 2, NÄRPES 6. Foodwest Oy Vaasantie 1 C, SEINÄJOKI 7. Jyväskylän ammattikorkeakoulu Piippukatu 3, JYVÄSKYLÄ 8. Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset PL 1096, KUOPIO 9. Pohjois-Karjalan Aikuisopisto- Elintarvikepalvelut PL 199, JOENSUU 10. EKONEUM Helsingin yliopisto Ruralia- instituutti Lönnrotinkatu 7, MIKKELI 11. Hämeen ammattikorkeakoulu Biotalouden KT-keskus Lepaantie 129, Lepaa 12. Ahlmanin koulun Säätiö Hallilantie 24, 3820 TAMPERE 13. Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, KAUTTUA 14. LounaFood TURUN YLIOPISTO 15. Laurea-ammattikorkeakoulu Vanha maantie 9, ESPOO 16. ProAgria Kymenlaakso ry Hovioikeudenkatu 16, KOUVOLA 13

14 5.4 Yksittäiset yritykset ja toiminimet Yksittäisiä, elintarvikelainsäädäntöön liittyvää koulutusta ja tarjontaa tarjoavia varsinaisia yrityksiä on Suomessa noin 260 kpl. Näistä noin 200 on hygieniaosaamistestejä vastaanottavia yksittäisiä henkilöitä. Koulutuskuntayhtymien tai kuntayhtymien yhteydessä toimivia liikelaitoksia, kehitysyhtiöitä ja opetuskeskuksia on 50 kpl. Selkeästi yksittäisistä neuvontaa tai koulutusta harjoittavia yrityksiä on vain noin kymmenen. Lisäksi monilla siivousalan, siivous- ja desinfioimisainealan ja tuholaistorjunta-alan yrityksellä on omavalvontakoulutusta ja -neuvontaa sekä koulutusmateriaalia oman toimialansa puitteissa ja omasta toimialastaan Tämä neuvonta on yleensä sidottu osaksi varsinaista tuotetta eli ostamalla siivouspalveluja tai tuhoeläintorjuntaa on mahdollista saada myös koulutusta. Myös monet laboratoriot tarjoavat näytteenottosuunnitelmapalveluja. Koulustusta ja neuvontaa antavia yrityksiä ovat esimerkiksi: Alimenter Elintarvike- ja Terveys lehti Elintarvikekonsultointi Välimäki Foodfiles Larscon Oy Lihateollisuuden tutkimuskeskus LTK osuuskunta Koko-palvelut Koulutus- ja kehittämiskeskus Viikki Food Centre Net-Foodlab Oy Sefo-konsultointi 14

15 5.5 Elintarvikealan koulutusta antavien tahojen sijoittuminen ELY-keskusten alueilla Alla olevaan karttaan on merkitty kunkin 15 ELY-keskuksen toimipisteiden sijainti. ELY-keskukset ja niiden toimipisteet: Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Rovaniemi, Kemi Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Oulu, Ylivieska Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; Kajaani Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Kokkola, Vaasa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-liikenne ja ympäristökeskus: Seinäjoki Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Jyväskylä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Tampere Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Joensuu Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Kuopio Etelä-Savon elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskus: Mikkeli Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Pori Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Turku Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Kouvola, Lappeenranta Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Hämeenlinna, Lahti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; Helsinki 15

16 Ely-keskusten alueella sijaitsee elintarvikealan koulutusta antavia yrityksiä, järjestöjä ja oppilaitoksia seuraavasti: Lappi Ammattiopisto Lappia Lapin ammattiopisto MTT Kasvintuotannon tutkimus Paliskuntain Yhdistys ProAgria Lappi Saamelaisalueen koulutuskeskus Pohjois-Pohjanmaa Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun seudun ammattiopisto ProAgria Oulu Kainuu Kainuun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus, ProAgria Kainuu Pohjanmaa Elintarvikeklusteri Foodia Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto (Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä) Kokkolan ammattiopisto Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK Etelä-Pohjanmaa Ab Företagshuset Dynamo Foodwest Oy JAKK Jalasjärvi Koulutuskeskus Sedu SeAMK. Seinäjoen ammattikorkeakoulu (a) ProAgria Etelä-Pohjanmaa Vaasan ammattiopisto Yrkesakademin i Österbotten Keski-Suomi Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattiopisto Jyväskylän kotitalousoppilaitos Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus Pirkanmaa Ahlmanin koulun Säätiö, Ahlmanin ammattiopisto Ahlman insitituutti (a) Alimenter Ammatti instituutti Iisakki Pirkanmaan ammattiopisto 16

17 Pro Agria Pirkanmaa Tampereen ammatti-opisto Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan Aikuisopisto, Elintarvikepalvelut Pohjois-Karjalan ammattiopisto ProAgria Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Foodfiles Savon ammatti- ja aikuisopisto (a) Sisä-Savon seutuyhtymä ProAgria Pohjois-Savo Ylä-Savon ammattiopisto Etelä-Savo EKONEUM Etelä-Savon ammattiopisto MAMK, Mikkelin ammattikorkeakoulu Pro-Agria Etelä-Savo Savon ammatti- ja aikuisopisto (a) Satakunta Elintarvike- ja Terveys lehti Huittisten ammatti- ja yritttäjäopisto Pyhäjärvi-Instituutti ProAgria Satakunta Satafood WinNova Varsinais-Suomi Elintarvikekonsultointi Välimäki Koko-palvelut Loimaan ammatti- ja aikuisopisto LounaFood, Turun yliopisto Net-Foodlab Oy Turun ammattikorkeakoulu (a) Turun ammatti-instituutti - Åbo yrkesinstitut Turun ammattiopisto Kaakkois-Suomi: ProAgria Kymenlaakso ry Häme Agropolis Oy HAMK,Hämeen ammattikorkeakoulu Hämeen ammatti-instituutti 17

18 Koulutuskeskus Tavastia Koulutuskeskus Salpaus Lihateollisuuden tutkimuskeskus, LTK ProAgria Häme Uusimaa Ammattikorkeakoulu Novia Aronia instituutti Haga-Helia instituutti Hyria Helsingin palvelualojen oppilaitos (a) Koulutus- ja kehittämiskeskus Viikki Food Centre, Elintarvikekehityksen osaamiskeskusohjelma Koulutuskeskus Palmenia Metropolia ammattikorkeakoulu (a) Larscon Oy Laurea ammattikorkeakoulu Omnian ammattiopisto (a) ProAgria Uusimaa Sefo-konsultointi Yllä olevassa listauksessa on mainittu vain ne kuntien tai seutukuntien kehitysyhtiöt, jotka ovat erityisesti profiloituneet elintarvike-alan koulutuksessa ja neuvonnassa. Listaus ei ole täysin kattava ja siitä puuttuvat yksittäiset hygieniaosaamistestaajat, jotka voivat järjestää myös muuta koulutusta. Elintarvikealan ammatillisten oppilaitosten ja aikuiskoulutusta antavien tahojen tiedot perustuvat pääasiassa Studemtumin oppilaitoksille ylläpitämään tietopalveluun. Oppilaitosten on mahdollista lisätä tietonsa Studentumin hakupalveluun, (studentum.fi). Aikuiskoulutusta antavien tahot on merkitty a-kirjaimella (a). Kaikkiaan koulutusta antavia tahoja on noin 300 kpl, näistä kymmenen on yksittäisiä yrityksiä, 30 on alueellisia Pro-Agrian tai maaseutu- ja kotitalousnaisten yksiköitä, 50 on koulutuskuntayhtymien tai kuntayhtymien yhteydessä toimivia liikelaitoksia, kehitysyhtiöitä ja opetuskeskuksia ja 200 on yksittäisiä hygieniatestaajia. 6 Elintarvikealan koulutuksen ja neuvonnan pätevyysvaatimukset 6.1 Hygieniaosaaminen Hygieniaosaamisvelvoitteesta eli ns hygieniapassista on säädetty elintarvikelaissa. Aikaisemmin säädös oli asetuspohjainen. Säädös perustuu EU:n yleisen hygienia-asetuksen 852/2004 (EU 2004a) LIITTEEN II, lukuun XII, jossa todetaan että elintarvikkeita käsitteleviä henkilöitä valvotaan ja ohjataan ja/tai koulutetaan elintarvikehygieniassa työtehtävien edellyttämällä tavalla ja että koulutusohjelmia koskevan kansallisen lainsäädännön vaatimuksia noudatetaan. Elintarvikelaki (23/2006, muutettu 1137/2008) edellyttää, että hyväksytyssä elintarvikehuoneistossa helposti pilaantuvia pakkaamattomia elintarvikkeita työkseen käsittelevien henkilöiden on osoitettava hygieniaosaamisensa Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mallin mukaisella hygieniaosaamistodistuksella, eli nk. hygieniapassilla. Elintarvikealan toimija vastaa kustannuksellaan tämän vaatimuksen toteutumisesta työntekijöidensä osalta. Evira hyväksyy testaajat ja valvoo testaajien toimintaa. Evira myös ylläpitää hygieniaosaamistestien kysymysvarastoa, josta hyväksytyt testaajat tilaavat testitapahtuman kysymykset. Testaajat raportoivat testitulokset Eviraan, joka lähettää testaajille testattavien hygieniaosaamistodistukset eli ns. hygieniapassit. Eviran sivuilta on 18

19 myös saatavilla hygieniaosaamiskoulutuksessa käytettävää opiskelumateriaalia. Lisäksi monet alan oppilaitokset ovat tehneet hygieniaosaamiseen liittyvää verkkomateriaalia. Tällainen materiaali on esimerkiksi purtavaa puhtaasti (http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/purtavaapuhtaasti) Hyväksyttyjen hygieniaosaamistestaajien (Evira 2011) julkinen yhteystietolista antaa myös kuvaa siitä missä ja ketkä järjestävät hygieniatestejä. Julkisella listalla on ( mukaan) yli 1900 testaajaa, joista noin 90 % edustaa jotain yritystä tai oppilaitosta. Hygieniaosaamistestin on suorittanut jo yli henkilöä. 6.2 Metsästäjien terveys- ja hygieniakoulutus Metsästäjien terveys- ja hygieniakoulutuksesta ja koulutetun henkilön tehtävästä on säädetty yksityiskohtaisesti EU- lainsäädännössä ((EY) N:o 853/2004 liite III jakso IV). Metsästäjien terveys- ja hygieniakoulutuksen saanut henkilö voi suorittaa riistan alustavan tarkastuksen heti kaadon tai pyynnin jälkeen. Lopullisen lihantarkastuksen tekee eläinlääkäri. Kansallisessa elintarvikelaissa (Elintarvikelaki 23/2006) mainitaan metsästäjien terveys- ja hygieniakoulutusohjelmien hyväksyminen yhtenä Eviran tehtävistä pykälässä 30. Metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutusohjelman tulee olla Eviran hyväksymä. Toistaiseksi ( ) Evira on hyväksynyt yhden toimijan järjestämän koulutuksen (Agropolis Oy) Koulutuksessa tulee käsitellä riistaeläinten anatomiaa, patologisia muutoksia, muita ympäristötekijöitä, jotka voivat vaikuttaa ihmisten terveyteen riistaeläinten välityksellä, sekä lihan hygieenistä käsittelyä ja asiaan liittyviä säädöksiä ja määräyksiä. Asetuksessa (EY) N:o 853/2004 on lueteltu varsin yksityiskohtaiset vaatimukset koulutuksen sisällölle (Liite 1). Metsästäjien terveys- ja hygieniakoulutus vaaditaan henkilöillä, jotka metsästävät luonnonvaraista riistaa tarkoituksenaan saattaa sitä markkinoille ihmisravinnoksi. Metsästysseurueen eli hirviporukan osalta katsotaan, että ainakin yhdelle seurueen jäsenistä on oltava metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutustausta eli hän on ns. koulutettu henkilö. Koulutetulla henkilöllä tulee olla riittävästi tietoa luonnonvaraisen riistan patologiasta sekä luonnonvaraisen riistan ja luonnonvaraisen riistan lihan tuotannosta ja käsittelystä metsästyksen jälkeen. Tarkoitus on, että koulutettu henkilö pystyy alustavasti tutkimaan riistan välittömästi kaadon tai pyynnin jälkeen. Mikäli koulutettua metsästäjää ei ole ja liha halutaan myyntiin, on myös suolipaketti kuljetettava metsästyspaikalta lopulliseen lihantarkastukseen. 7. Hankkeen yhteydessä tehdyt kyselyt 7.1 Koulutuksen antajille tehdyn kyselyn tulokset Elintarvikelainsäädäntöä ja koulutusta koskeva kysely lähetettiin lokakuussa 2011 Ruoka- Suomen alueellisille yhteyshenkilöille ja kultakin alueelta satunnaisesti valitulle kouluttajalle siten että kysely lähetettiin kaikkiaan 30:lle henkilölle. Vastanneita oli 11 eli vastausprosentti oli 36 %. Kyselyyn vastanneiden kouluttajien mielestä koulutusta on yleensä vähän tai aivan liian vähän. Kouluttajien mukaan yrittäjät osallistuvat koulutukseen pääsääntöisesti vähän tai liian vähän. Syynä tähän nähdään 80 % vastauksista aika eli yrittäjillä ei ole mahdollista irrottautua työstä. Toiseksi tärkein syy on kustannus tai koulutuksen sisältö. Lisäksi vastauksissa on todettu, että yrittäjät saavat tarvitsemansa tiedon joka tapauksessa valvontaviranomaiselta ja perimmäinen motivaatio ja kiinnostus asiaan puuttuu. Kustannusten merkitys vaikuttavana, mutta ei kuitenkaan kaikkein vaikuttavampana tekijänä tuli esille myös vastauksissa kysymykseen onko kustannus 19

20 kynnyskysymys koulutukseen osallistumiseen liittyen. Tähän kysymykseen vastattiin 80 % että kustannus on joskus kynnyskysymys. Elintarvikelainsäädäntö on kouluttajien mielestä koulutuksessa pääsääntöisesti jonkin verran esillä ja koulutus on jonkin verran käytännönläheistä. Yritykset ovat kouluttajien mielestä vaihtelevasti tavoitettavissa. Kouluttajien välille tarvittaisiin vastanneiden mukaan paljon tai ainakin jonkin verran yhteistyötä. Vain yhden vastaajan näkökulmasta nykyinen yhteistyö on riittävää. Koulutuksessa ei viimeisen kolmen vuoden aikana ole tapahtunut muutoksia. Koulutus tulisi neuvojien mielestä antaa yrityskohtaisena neuvontana. Yhdessä vastauksessa ehdotettiin alueellisten ryhmien perustamista ja koulutuksen antamista yhtenäiselle ryhmälle. Kouluttajat näkevät, että elintarvikelainsäädännön kouluttajilla tulisi olla yhtenäinen koulutus siten että kouluttajien kouluttaja on sertifioitu tai viranomaisen hyväksymä. Yhden vastaajan mielestä kouluttajien koulutusta voisi antaa vain oppilaitoksissa ja yhden mielestä erillistä kouluttajakoulutusta ei tarvitse hyväksyä. Kyselyyn vastanneiden kouluttajien enemmistön mielestä yrityksille annettavan koulutuksen koulutusohjelmamallin tulisi olla viranomaisen hyväksymä ja yhden vastaajan mielestä koulutusohjelmien tulisi aina olla viranomaisen hyväksymiä. Koulutusohjelmien perustuminen yhteiseen koulutusstandardiin ilman viranomaishyväksyntää saa kuitenkin myös huomattavaa kannatusta. Osa vastaajista on sitä mieltä että erillistä koulutusohjelman määrittelyä ei tarvita sillä yritysten tarpeet ovat erilaisia. Koulutustarpeina tuodaan esille seuraavaa: riskiperusteinen, HACPP:iin pohjautuva omavalvonta. käytännön tasolla mitä on valvottava, miten ja kuinka usein näytteet, miksi ja miten hyödynnetään kaikkien muiden lakisääteisten mittausten/ valvonnan osalta; mitkä asiat on kirjattava, mille toiminnoille pitää olla erillinen valvonta-/hallintaohjelma ohjeita työntekijöiden koulutukseen ja motivointiin työhygienian osalta elintarvikehygienian perusteiden käytäntöön vieminen elintarvikelaitosten/huoneistojen rakenteelliset vaatimukset luomu, pakkausmerkinnät käytännönläheinen lähestymistapa, yrityskohtaiset vaatimukset omiin tuotteisiin kohdistuvaa ohjausta ja koulutusta Lisäksi vastanneet raportoivat tarpeesta saada viranomaisten yritysrekisterit eli osoitetiedot käyttöönsä koulutustiedottamista varten. Yleisesti kaivattiin myös asennemuutosta. Kouluttajien mukaan yrittäjät suhtautuvat lainsäädäntöön perusnegatiivisesti ja lainsäädännön noudattamisesta aiheutuvaa tuotteiden laadun parantumista ei arvosteta. Kyselyyn vastanneista 80 % oli järjestänyt elintarvikealan koulutusta viimeisen kolmen vuoden aikana ja määrät vaihtelivat 5-40 tapahtumaan, joista noin puolet oli suunnattu mikroyrityksille ja pienille yrityksille. Arvio mikroyritysten ja pienten yritysten osallistumisesta koulutuksiin viimeisen kolmen vuoden aikana vaihteli siten, että vain yksi vastanneista arvioi määrän olleen yli 200 ja lähes puolet arvioi määrän olleen osallistujaa. Lähes kaikkiin koulutustapahtumiin liittyi yritysneuvontaa. Luennoitsijoiden saaminen koulutustapahtumiin on vaihtelevaa tai helppoa. Vain kahden vastaajan näkökulmasta luennoitsijoiden löytäminen onnistuu huonosti. Kouluttajien raportoimista koulutustapahtumista elintarvikelainsäädännön osuus on vaihdellut %:iin, mikroyritysten edustajien osallistuminen koulutukseen on ollut vähäistä. Parhaiten ovat onnistuneet koulutustilaisuudet, jotka on suoraan räätälöity tietyn yrityksen tarpeisiin. Kyselylomake on Liitteenä 3a. 20

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 2.11 Seinäjoki, 9.11 Kuopio, 17.11 Hämeenlinna, 19.1.2012 Rovaniemi,

Lisätiedot

PK-yritysten elintarvikelainsäädäntöneuvonnan kehittäminen ja tietoisku elintarvikelainsäädännön keskeisimmistä muutoksista 2012

PK-yritysten elintarvikelainsäädäntöneuvonnan kehittäminen ja tietoisku elintarvikelainsäädännön keskeisimmistä muutoksista 2012 PK-yritysten elintarvikelainsäädäntöneuvonnan kehittäminen ja tietoisku elintarvikelainsäädännön keskeisimmistä muutoksista 2012 ELINTARVIKEALAN TOIMIALASEMINAARI 15-16.11. 2011 KOUVOLA Ympäri käydään-

Lisätiedot

Eviran ohje 16039/1. Siipikarjateurastamossa työskentelevien lihantarkastusavustajien pätevyysvaatimukset ja suoritusarvioinnit

Eviran ohje 16039/1. Siipikarjateurastamossa työskentelevien lihantarkastusavustajien pätevyysvaatimukset ja suoritusarvioinnit Eviran ohje 16039/1 Siipikarjateurastamossa työskentelevien lihantarkastusavustajien pätevyysvaatimukset ja Vastuuhenkilö Riina Tolvanen Sivu/sivut 1 / 7 Siipikarjateurastamoissa työskentelevien lihantarkastusavustajien

Lisätiedot

Elintarvikelainsäädännön uudistuksista

Elintarvikelainsäädännön uudistuksista Elintarvikelainsäädännön uudistuksista 27.9.2010 Eläinlääkintöylitarkastaja Joanna Kurki Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto Elintarviketurvallisuusyksikkö Elintarvikelainsäädännön

Lisätiedot

Voimassa olevat järjestämissopimukset

Voimassa olevat järjestämissopimukset Voimassa olevat järjestämissopimukset Koulutuksen järjestäjä Tutkintotilaisuuksista vastaava oppilaitos Adulta Oy tutkinto Adulta Oy AEL Ami-säätiö / Amiedu Ami-säätiö / Amiedu myyntiedustaja, kodintekniikan

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

Riistan laadunarviointi

Riistan laadunarviointi Metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutus Hygienia - käsite Koulutus sisältää terveyteen vaikuttavien seikkojen tutkimisen ja terveyden ylläpitämiseen sekä tautien ennaltaehkäisyn. Sisältää myös puhtauden

Lisätiedot

Elintarvikelainsäädännön soveltaminen pk-yrityksissä

Elintarvikelainsäädännön soveltaminen pk-yrityksissä Elintarvikelainsäädännön soveltaminen pk-yrityksissä Seminaari elintarvikelainsäädännön soveltamisesta pk-sektorin yrityksiin Säätytalo 25.5.2010 Veli-Mikko Niemi Riskiperusteisuus lainsäädännössä Lainsäädännössä

Lisätiedot

ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TYÖSKENTELEVÄN HENKILÖN HYGIENIAOSAAMISVAATIMUKSET

ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TYÖSKENTELEVÄN HENKILÖN HYGIENIAOSAAMISVAATIMUKSET 3172 Liite 1 ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TYÖSKENTELEVÄN HENKILÖN HYGIENIAOSAAMISVAATIMUKSET 1. Perustiedot mikrobiologiasta ja elintarvikkeiden saastumisesta (kontaminaatiosta) Henkilö tietää mitä mikrobit

Lisätiedot

Lähiruokaa paikallisilta yrityksiltä

Lähiruokaa paikallisilta yrityksiltä Lähiruokaa paikallisilta yrityksiltä Oulustako lähiruokakaupunki? -seminaari, Oulu 20.9.2012 Heidi Valtari, Ruoka-Suomi -teemaryhmä Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Elintarvikeyritykset

Lisätiedot

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA Elintarvikeyrityksen toimialoittain 7/2014 Teurastus ja lihanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Ruoka-Kouvola

Lisätiedot

Seminaari elintarvikelainsäädännön, erityisesti hygienialainsäädännön soveltamisesta pk-sektorin yrityksiin

Seminaari elintarvikelainsäädännön, erityisesti hygienialainsäädännön soveltamisesta pk-sektorin yrityksiin Seminaari elintarvikelainsäädännön, erityisesti hygienialainsäädännön soveltamisesta pk-sektorin yrityksiin Säätytalo Auli Vaarala Hygieniayksikkö Evira Joustavuusmissio (fact finding) Joustavuusmissio

Lisätiedot

UUSI ELINTARVIKELAKI 24.11.2005. Joanna Kurki eläinlääkintötarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö

UUSI ELINTARVIKELAKI 24.11.2005. Joanna Kurki eläinlääkintötarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö UUSI ELINTARVIKELAKI 24.11.2005 Joanna Kurki eläinlääkintötarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Uusi EY-lainsäädäntö Yleinen elintarvikeasetus pellolta pöytään yleiset määritelmät ja periaatteet toimijoiden

Lisätiedot

Sirpa Karjalainen, ylitarkastaja, MMM. Markku Wulff, tulosaluejohtaja, AMK/Savonia. täydennyskoulutuskeskus

Sirpa Karjalainen, ylitarkastaja, MMM. Markku Wulff, tulosaluejohtaja, AMK/Savonia. täydennyskoulutuskeskus Alueellisen palvelutoiminnan edustajina: Tuija Helsky, projektijohtaja, LounaFood,Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus Marko Jori, kehityspäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Marja-Leena Hirvonen, koulutusalavastaava,

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa:

Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa: Tutkinnon järjestäjät Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa: Ammattitutkinnot Yrittäjän ammattitutkinto Amiedu Ammattiopisto

Lisätiedot

Aikuiskoulutusorganisaatioiden nykytilan kartoitus 2011

Aikuiskoulutusorganisaatioiden nykytilan kartoitus 2011 Aikuiskoulutusorganisaatioiden nykytilan kartoitus 2011 1. Minkä ELY-keskuksen alueella pääosin toimitte? Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Häme Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Kasvintuotannon elintarvikehygienia

Kasvintuotannon elintarvikehygienia Kasvintuotannon elintarvikehygienia Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot. Laatua elämään AMMATTITUTKINNOLLA

OTA TALTEEN! Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot. Laatua elämään AMMATTITUTKINNOLLA Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! Laatua elämään AMMATTITUTKINNOLLA Kehity kemian ammattilaisena suorita näyttötutkinto Kemianteollisuus on jatkuvasti kehittyvä toimiala, jonka

Lisätiedot

Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa:

Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa: Tutkinnon järjestäjät Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa: Ammattitutkinnot Yrittäjän ammattitutkinto Amiedu Ammattiopisto

Lisätiedot

Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa:

Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa: Tutkinnon järjestäjät Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa: Ammattitutkinnot Yrittäjän ammattitutkinto Ahlmanin koulun säätiö

Lisätiedot

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta Huomisen Osaajat hanke KASVUA HÄMEESSÄ HUOMISEN HÄMÄLÄINEN RUOKA Maatilamyynnin omavalvontaneuvoja koulutus MAATILAMYYNNIN MAHDOLLISUUDET- RAJOITTAVA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, PÖYTÄKIRJA 30.11.2010 lähihoitajan tutkintotoimikunta no. 8312

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, PÖYTÄKIRJA 30.11.2010 lähihoitajan tutkintotoimikunta no. 8312 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, PÖYTÄKIRJA 30.11.2010 lähihoitajan tutkintotoimikunta no. 8312 Tutkintotoimikunnan kokous Aika: 30.11.2010 klo 9.15 16.00 Paikka: JHL, Sörnäisten rantatie 23 Paikalla:

Lisätiedot

Raakamaidon suoramyynti ja maidon jatkojalostus tuotantotilalla

Raakamaidon suoramyynti ja maidon jatkojalostus tuotantotilalla Raakamaidon suoramyynti ja maidon jatkojalostus tuotantotilalla 18.1. 2012 Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto, Elintarviketurvallisuusyksikkö Käsitteitä *alkutuotannon tuote *alkutuotanto

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014

Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä. Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Näkökulmia henkilökohtaistamiseen onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytäntöjä Markku Kokkonen Ammatillinen aikuiskoulutus Syksy 2014 Oppaan lähtökohdat (1) Mitä henkilökohtaistamismääräyksen jälkeen?

Lisätiedot

Ajankohtaista pienimuotoisesta tuotannosta Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio

Ajankohtaista pienimuotoisesta tuotannosta Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALTAKUNNALLISET KOULUTUSPÄIVÄT Yyteri, Pori 5.-6.5.2015 Ajankohtaista pienimuotoisesta tuotannosta Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio Pienimuotoinen tuotanto - EU asetuksissa

Lisätiedot

LUOMU Nyt! 27.9.2011 Joensuu Jaana Elo

LUOMU Nyt! 27.9.2011 Joensuu Jaana Elo LUOMU Nyt! Joensuu 1 Elintarviketurvallisuusorganisaatio 2 Jäljitettävyys ja luotettavuus läpi koko ketjun Miksi lakia piti taas muuttaa? 3 Kuka nyt valvoo mitäkin Kuntien elintarvikevalvonta Markkinavalvonta

Lisätiedot

Elintarvikelain Info-päivät 25.2.2013 Liminka 26.2.2013 Kuusamo 27.2.2013 Ylivieska 12.3.2013 Oulu. Jaana Elo KoKo Palvelut

Elintarvikelain Info-päivät 25.2.2013 Liminka 26.2.2013 Kuusamo 27.2.2013 Ylivieska 12.3.2013 Oulu. Jaana Elo KoKo Palvelut Elintarvikelain Info-päivät 25.2.2013 Liminka 26.2.2013 Kuusamo 27.2.2013 Ylivieska 12.3.2013 Oulu Jaana Elo KoKo Palvelut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 178/2002 Elintarvikelainsäädäntöä

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa:

Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa: Tutkinnon järjestäjät Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa: Ammattitutkinnot Yrittäjän ammattitutkinto Amiedu Ammattiopisto

Lisätiedot

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Rahoitusvaihtoehtoja kansainvälistymiseen 4.2.2014 Lappeenranta Sari Federley, Kaakkois-Suomen ELY-keskus k sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Onko yritykselläni riittävät valmiudet kansainvälistymis

Lisätiedot

Pöytäkirja 1 (5) 18.2.2010. Ahokivi Tuula. Kangasaho Maiju Koivisto Jukka. Patronen Pirjo Periaho Mika Pikkujämsä Marjatta

Pöytäkirja 1 (5) 18.2.2010. Ahokivi Tuula. Kangasaho Maiju Koivisto Jukka. Patronen Pirjo Periaho Mika Pikkujämsä Marjatta Pöytäkirja 1 (5) Liiketalouden perustutkinto, merkonomin tutkintotoimikunta Aika Torstaina 21.1.2010 klo 13.00 16.20 Paikka Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, Helsinki Läsnä Ahokivi Tuula Hirvonen Jorma

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Liite 1 Eläinlääkintöneuvos 3.3.2016 Marjatta Rahkio

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Liite 1 Eläinlääkintöneuvos 3.3.2016 Marjatta Rahkio MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Liite 1 Eläinlääkintöneuvos 3.3.2016 Marjatta Rahkio VALTIONEUVOTON ASETUS ERÄISTÄ ELINTARVIKETURVALLISUUSRISKEIL- TÄÄN VÄHÄISISTÄ TOIMINNOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN

Lisätiedot

Turun aikuiskoulutuskeskus, Kärsämäentie 11, 20630 TURKU

Turun aikuiskoulutuskeskus, Kärsämäentie 11, 20630 TURKU 1 (6) Aika: Tiistai 21.12.2010 klo 10.17-14.07 Paikka: Turun aikuiskoulutuskeskus, Kärsämäentie 11, 20630 TURKU Läsnä Arto Saarelainen Puheenjohtaja Jyväskylän aikuisopisto Marja Heino Varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPISKELIJAMÄÄRÄT VUOSINA 2014-2016 (oppilaitosmuotoinen koulutus)

AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPISKELIJAMÄÄRÄT VUOSINA 2014-2016 (oppilaitosmuotoinen koulutus) 27.6. AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPISKELIJAMÄÄRÄT VUOSINA - (oppilaitosmuotoinen koulutus) ten jaksotus KOKO MAA 150 151 150 701 550 149 210-1 491 148 210-1 000 550-976 -1 941 kokonais, OKM päätös 27.6.

Lisätiedot

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO Ari Haapasaari MIKSI OPPISOPIMUSKOULUTUS? Oppisopimuskoulutus on yrittäjälle hyvä vaihtoehto kun haluat laajentaa tai päivittää omaa ammatillista

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

JÄRJESTÄMISLUPIEN OPISKELIJAMÄÄRÄT 1.1.2013 LUKIEN

JÄRJESTÄMISLUPIEN OPISKELIJAMÄÄRÄT 1.1.2013 LUKIEN TOISEN ASTEEN AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN Lähde: KOUTE JÄRJESTÄMISLUPIEN OPISKELIJAMÄÄRÄT 1.1.2013 LUKIEN Sis. 1 200 nuorten yhteiskuntatakuupaikkaa, joita lisättiin 26 järjestäjälle 1.8.2012 lukien

Lisätiedot

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla, Helsinki 13.10.2010 Elintarvikkeiden mikrobiologiset

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistaminen ja pakkaamattomien eläinperäisten elintarvikkeiden myyminen. Mahdollisuuksia: Miten pääsen alkuun?

Elintarvikkeiden valmistaminen ja pakkaamattomien eläinperäisten elintarvikkeiden myyminen. Mahdollisuuksia: Miten pääsen alkuun? Esitteessä kerrotaan keskeisimmät askelmerkit elintarvikkeiden vähittäismyyntitoiminnan aloittamiseen. Kaikissa kysymyksissä sinua palvelevat oman alueesi Aitoja makuja -jäsenet sekä kuntasi elintarvikevalvontaviranomainen.

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Lahti 22.8.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs Osaamiskeskusohjelma 2007

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Valtakunnallinen hissiseminaari 9.5.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

OPI kurssien hankinta. Tuulikki Karhu Suunnittelija, Hankintaryhmä 4.2.2015

OPI kurssien hankinta. Tuulikki Karhu Suunnittelija, Hankintaryhmä 4.2.2015 OPI kurssien hankinta Tuulikki Karhu Suunnittelija, Hankintaryhmä 4.2.2015 Hankinta Kela hankkii palveluntuottajat tarjouskilpailulla Oppilaitokset ovat yhteistyössä palveluntuottajien kanssa vasta tarjouskilpailun

Lisätiedot

JOUSTAVUUS ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSSÄ

JOUSTAVUUS ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSSÄ JOUSTAVUUS ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 2.9.2015, Oulu Lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen Maa- ja metsätalousministeriö harmonisoitu EU-lainsäädäntö elintarvikkeita

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa. Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009

Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa. Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009 Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009 Kehittämistyötä tekeviä Yrityspalvelut: elinkeinoasiamiehet, yrityspalvelupisteet, uusyrityskeskus

Lisätiedot

YmpäristöAgro I ja II

YmpäristöAgro I ja II YmpäristöAgro I ja II 2008-2012-> jatkohanke 2014 loppuun ProAgria Oulu Maa- ja kotitalousnaiset MTK Pohjois-Suomi Yhteistyökumppanina Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto Suoramyyntimahdollisuudet Lampaanlihaa

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Alkutuotanto ja elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäinen toiminta. Pirjo Korpela Evira 24.1.2012 Tampere

Alkutuotanto ja elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäinen toiminta. Pirjo Korpela Evira 24.1.2012 Tampere Alkutuotanto ja elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäinen toiminta Pirjo Korpela Evira 24.1.2012 Tampere 1 Alkutuotantoilmoitus /Elintarvikelaki 22 Alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta (alkutuotantoasetus)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta (alkutuotantoasetus) MUISTIO 14.12.2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta (alkutuotantoasetus) TIIVISTELMÄ Asetus sisältää alkutuotannon elintarvikehygieniaa koskevia

Lisätiedot

Elintarvikelainsäädännön keskeiset muutokset ja asetusvalmistelun aikataulu. Veli-Mikko Niemi Elintarviketurvallisuusyksikkö, MMMELO Evira 13.9.

Elintarvikelainsäädännön keskeiset muutokset ja asetusvalmistelun aikataulu. Veli-Mikko Niemi Elintarviketurvallisuusyksikkö, MMMELO Evira 13.9. Elintarvikelainsäädännön keskeiset muutokset ja asetusvalmistelun aikataulu Veli-Mikko Niemi Elintarviketurvallisuusyksikkö, MMMELO Evira 13.9.2011 Miksi elintarvikelakia muutetaan (taas)? EU-lainsäädännön

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki)

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Luomua lisää - lähiruokaa tottakai! -miniseminaari 22.8.2013 Helsinki, Ateneum-sali Ylitarkastaja

Lisätiedot

*1) ent. Etelä-Savon koulutuskunta yhtymä *2) ent. Hyvinkään- Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö / Hyvinkään - Riihimäen akk

*1) ent. Etelä-Savon koulutuskunta yhtymä *2) ent. Hyvinkään- Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö / Hyvinkään - Riihimäen akk Ravintola- ja hotellipalvelualan tutkintotoimikunta (8093) 1.8.2007-31.7.2010 Tarjoilijan ammattitutkinto Voimassa olevat järjestämissopimukset / sopimukset voimassa 31.12.2010 asti Tutkinnon järjestäjä

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 % Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan 20 15 10 5 Diakonia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Hlökunnan kv liikkuvuus /päätoim. opettajat ja tki henkilökunta Haaga Helia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Humanistinen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Selvitystä ja koontia valvonnassa olevista luomujatkojalostajista

Selvitystä ja koontia valvonnassa olevista luomujatkojalostajista Selvitystä ja koontia valvonnassa olevista luomujatkojalostajista 20.8.2012 Jaana Elo Kokopalvelut Valvonnasta poistuneet / poistumassa Aikavälillä 2.1. 31.5.2012 11 viljavarastoa (Suomen Viljava Oy:n

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas

Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas Pienmeijeripäivät Johanna Aho, Hämeen ammatti-instituutti Sivu 2 Hyvät käytännöt toiminnassa Parantavat ja kehittävät - yrityksen tuotteiden

Lisätiedot

Pienmeijerit valvonnan näkökulmasta. Suvi Ranta hygieenikkoeläinlääkäri Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto

Pienmeijerit valvonnan näkökulmasta. Suvi Ranta hygieenikkoeläinlääkäri Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto Pienmeijerit valvonnan näkökulmasta Suvi Ranta hygieenikkoeläinlääkäri Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto Elintarvikelaki 23/2006 muutoksineen 10 : Elintarvikehuoneisto ja alkutuotantopaikka on

Lisätiedot

Alkutuotannon tuotteiden suoramyynti. Mitä ovat alkutuotannon tuotteet ja toiminta? Kuulunko tähän ryhmään?

Alkutuotannon tuotteiden suoramyynti. Mitä ovat alkutuotannon tuotteet ja toiminta? Kuulunko tähän ryhmään? Esitteessä kerrotaan keskeisimmät askelmerkit elintarvikkeiden vähittäismyyntitoiminnan aloittamiseen. Kaikissa kysymyksissä sinua palvelevat oman alueesi Aitoja makuja -jäsenet sekä kuntasi elintarvikevalvontaviranomainen.

Lisätiedot

Mikrobiologiset tutkimukset ja raja-arvot -teollisuuden näkökulma

Mikrobiologiset tutkimukset ja raja-arvot -teollisuuden näkökulma Mikrobiologiset tutkimukset ja raja-arvot -teollisuuden näkökulma ELT, Ryhmäpäällikkö Marjatta Rahkio Lihateollisuuden tutkimuskeskus AJANKOHTAISTA LABORATORIORINTAMALTA 12-13.10.2010 Teollisuuden näkökulma

Lisätiedot

Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostus ja suoramyynti. Monialayrittäjyys maaseudulla 6.3.2013

Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostus ja suoramyynti. Monialayrittäjyys maaseudulla 6.3.2013 Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostus ja suoramyynti Monialayrittäjyys maaseudulla 6.3.2013 Alkutuotannon suoramyynti = Alkutuotannon toimijoiden harjoittama omien alkutuotannon tuotteiden myynti Ei vaadi

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot ammatilliset näyttötutkinnot Suorita näyttötutkinto ammatilliset näyttötutkinnot ovat kemianteollisuudessa tuotantotehtävissä työskentelevien tutkintoja Tutkinnot suoritetaan työnäytöin, ja niihin vaadittavat

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Luonnonvaraisen riistan lihan käsittely ja toimittaminen myyntiin. Anne Fagerlund Ylitarkastaja Elintarvikehygieniayksikkö, Evira

Luonnonvaraisen riistan lihan käsittely ja toimittaminen myyntiin. Anne Fagerlund Ylitarkastaja Elintarvikehygieniayksikkö, Evira Luonnonvaraisen riistan lihan käsittely ja toimittaminen myyntiin Anne Fagerlund Ylitarkastaja Elintarvikehygieniayksikkö, Evira Luonnonvaraisen riistan lihan käsittely ja toimittaminen myyntiin Lainsäädäntöä

Lisätiedot

Ennen kokousta koulutuspäällikkö Esa Majava esitteli Ahlmanin Ammatti-Instituutin maatalousalan aikuiskoulutusta ja sen kehittämistavoitteita

Ennen kokousta koulutuspäällikkö Esa Majava esitteli Ahlmanin Ammatti-Instituutin maatalousalan aikuiskoulutusta ja sen kehittämistavoitteita tutkintotoimikunta Nro 8271, toimikausi 1.8.2010-31.7.2013 PÖYTÄKIRJA, kokous 3/2010 MAATILATALOUDEN TUTKINTOTOIMIKUNTA Nro 8271 Aika: Pe 26.11.2010 klo 12.00 15.20 Paikka: Ahlmanin ammattiopisto Metsäkammari-kokoustila,

Lisätiedot

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Evira lyhyesti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta

Lisätiedot

KOORDINOIJAN TILANNEKATSAUS

KOORDINOIJAN TILANNEKATSAUS hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut 2014-2018 KOORDINOIJAN TILANNEKATSAUS Verkostopäivä 21.11.2014 Marja Veikkola, koulutuskokeilujen koordinaattori (Osekk) Koulutuskokeilujen koordinointi Opetushallitus

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat 8476 TIEDOTE 2/2015 1 (5) AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat Metsäalan perustutkinto, metsätalouden osaamisala, näyttötutkinnot 1.8.2015 alkaen Uudet metsäalan perustutkinnon perusteet

Lisätiedot

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke 15.8.2011 www.luontojaymparistoopetus.fi 1 Suomen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Vähittäismyyntitoiminta (elintarvikehuoneiston minimivaatimukset)

Vähittäismyyntitoiminta (elintarvikehuoneiston minimivaatimukset) Esitteessä kerrotaan keskeisimmät askelmerkit elintarvikkeiden vähittäismyyntitoiminnan aloittamiseen. Kaikissa kysymyksissä sinua palvelevat oman alueesi Aitoja makuja -jäsenet sekä kuntasi elintarvikevalvontaviranomainen.

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Mistä tietää, että luomu on luomua?

Mistä tietää, että luomu on luomua? Mistä tietää, että luomu on luomua? Luomuvalvonta ja sertifiointi Suomessa Jyri kähönen, toimitusjohtaja Raikastamo Oy Raikastamo Oy Perustettu 2008, yksityisessä omistuksessa Erikoistunut luomumehujen

Lisätiedot

Euroopan unioni, 2010 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan

Euroopan unioni, 2010 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan Euroopan komissio KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA tiettyjen hygieniapaketissa säädettyjen joustavuussäännösten tulkinnasta Usein kysyttyä Ohjeita elintarvikealan toimijoille Euroopan unioni, 2010

Lisätiedot

4 Tutkintotodistusten hyväksyminen ja kirjaaminen

4 Tutkintotodistusten hyväksyminen ja kirjaaminen SÄHKÖALAN PERUSTUTKINNON TUTKINTOTOIMIKUNNAN (8316) KOKOUS Pöytäkirja Aika: 3.11.2011 klo 10:00-15:15 Paikka: Jyväskylän aikuisopisto Taulumäentie 45, 40100 Jyväskylä Läsnä: Kalle Heikkinen OP paikalla

Lisätiedot

Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013

Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013 Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013 Komposiitit ja älykkäät puurakenteet - Tommi Appelgren Mikä osaamiskeskusohjelma (=OSKE) on? Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämislain mukainen

Lisätiedot

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA Suomen kesäyliopistot r.y. Finlands sommaruniversitet r.f. The Association of Summer Universities in Finland Sisällysluettelo: Sivu 3 Kesäyliopiston

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke 26.10.2012 www.luontojaymparistoopetus.fi 1 Suomen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot