Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa ja koulutusta koskeva selvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa ja koulutusta koskeva selvitys"

Transkriptio

1 Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa ja koulutusta koskeva selvitys Lihateollisuuden tutkimuskeskus LTK: Marjatta Rahkio Ryhmäpäällikkö, ELT 1

2 Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa ja koulutusta koskeva selvitys Sisällysluettelo 1. Tausta 3 2. Tavoitteet 3 3. Elintarvikealan pk-yritykset 4 4. Pk-yritysten koulutus- ja neuvontatarpeet 4 5 Elintarvikealan koulutusta ja neuvontaa antavat tahot Ammatillinen koulutus Neuvontaorganisaatiot Yritysverkostot, osaamiskeskukset ja vastaavat verkostot Yksittäiset yritykset Elintarvikealan koulutusta antavien tahojen sijoittuminen ELY-keskusten alueilla Elintarvikealan koulutuksen ja neuvonnan pätevyysvaatimukset Hygieniaosaaminen Metsästäjien terveys- ja hygieniakoulutus Hankkeen yhteydessä tehdyt kyselyt Koulutuksen antajille tehdyn kyselyn tulokset Pk-yrittäjille ja koulutuksen kohteena oleville henkilöille tehdyn kyselyn tulokset Koulutuksen antajille tehdyn kyselyn tulokset Yhteenveto kyselyjen tuloksista Palaute koulutuksesta Johtopäätökset Kehitystarpeet Pätevyysvaatimukset Kehitysehdotukset Esitys pk-yritysten elintarvikelainsäädäntöneuvonnan järjestämisestä Yhteenveto Pk-yrityksille suunnatusta koulutuksesta ja neuvonnasta VIITTEET 34 LIITTEET 34 2

3 1. Tausta Elintarvikealan pk-yrittäjien koulutus- ja neuvontarpeita on aikaisemmin selvitetty mm. tutkimuksessa Eläimistä saatavia elintarvikkeita koskevan lainsäädännön vaikutuksista pkyritysten toimintaan (MMM 6/2007). Eräs tämän julkaisun päätelmistä on, että EU- ja kansallinen lainsäädäntö muodostavat nopeasti muuttuvan ja vaikeaselkoisen kokonaisuuden, josta yritysten on vaikea saada irti tarvitsemaansa tietoa. Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistiossa (MMM 2009) Pienten ja keskisuurten yritysten kokemia elintarvikelainsäädännön ja valvonnan ongelmia selvittäneen työryhmän raportista todetaan, että yritykset kokevat saavansa neuvontaa ja tiedottamista liian vähän. Elintarvikealan pk-yrittäjät kokevat lainsääntövaatimukset nimenomaan yritysten kilpailuympäristöön liittyvänä heikkoutena ja odottavat kehittämisorganisaatioilta ja hankkeilta palveluja, jotka liittyvät nimenomaan viranomaissäädöksiin ja niiden tulkintaan. (Mäki 2008). Neuvonnan ja koulutuksen ja lainsäädännön tulkinnan tarve tulee esille myös koulutustilaisuuksissa, hankekokouksissa ja epävirallisissa yhteyksissä. Koulutuksen ja neuvonnan tilan selvittämiseksi maa- ja metsätalousministeriön maatalousosasto, maaseutuverkostoyksikkö ja elintarvike- ja terveysosasto tilasivat selvityksen Elintarvikealan pk-yritysten neuvonnasta. Selvitys on tehty Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella ja selvityksen toteutti Lihateollisuuden tutkimuskeskus LTK osuuskunta. Selvitys kattaa olemassa olevan elintarvikelainsäädäntöön liittyvän koulutus- ja neuvontatarjonnan. Selvityksen osana kysyttiin pk-yrittäjien, erityisesti mikroyrittäjien, neuvojien ja viranomaisten käsityksiä muusta kuin viranomaisten järjestämästä elintarvikelainsäädäntökoulutuksesta. Lisäksi yrittäjiltä, neuvojilta ja viranomaisilta kysyttiin käsityksiä koulutustarpeista ja kerättiin mahdollisia kehittämisehdotuksia. Viranomaiskoulutus ja viranomaisten yrityksille järjestämä koulutus ei ollut selvityksen kohteena. 2. Tavoitteet Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa ja koulutusta koskevan selvityksen tavoitteena oli kartoittaa olemassa oleva elintarvikelainsäädäntöön liittyvä koulutus- ja neuvonta, jota annetaan muiden kuin viranomaisten toimesta. Erityisesti haluttiin selvittää kuinka suuri osuus koulutuksesta ja neuvonnasta yleensä käsittelee lainsäädäntöä ja miten koulutuksessa on käsitelty seuraavia aihealueita: -elintarvikehygienian perusteet -omavalvonta ja HACCP -pakkausmerkinnät -lisäaineet -elintarvikehuoneistojen hyväksymismenettely -elintarvikehuoneistojen rakenteelliset vaatimukset -valvontaohjelmat Lisäksi tavoitteena oli laatia koulutusohjelma ja järjestää ohjelman mukaista koulutusta kolmessa alueellisessa koulutustilaisuudessa. Koulutusohjelman tuli koostua erityisesti niistä osa-alueista, jotka ovat jääneet koulutuksessa ja neuvonnassa huomiotta ja/tai josta yritykset erityisesti haluavat lisäkoulutusta. 3

4 3. Elintarvikealan pk-yritykset Maa- ja metsätalousministeriön julkaisussa Eläimistä saatavia elintarvikkeita koskevan lainsäädännön vaikutuksista pk-yritysten toimintaan (MMM 2007) on elintarvikealan yritysten koon luokittelussa käytetty Euroopan komission suositusta jonka mukaan -mikroyrityksessä työskentelee 0-9 henkeä ja liikevaihto on enintään 2 milj. -pienessä yrityksessä työskentelee henkeä ja liikevaihto on 2-10 milj. -keskisuuressa yrityksessä työskentelee henkeä ja liikevaihto on milj. Ruoka-Suomen keräämien ja julkaisemien tietojen mukaan maassamme oli elintarvikealan mikroyrityksiä, pieniä yrityksiä ja keskisuuria yrityksiä vuonna 2011 yhteensä 2889 kpl. Mikroyritysten ja pienten yritysten määrä on yli 90 % näistä yrityksistä ja mikroyritysten määrä yli 80%. Ruoka-Suomen yhteysverkosto tavoittaa kaikki nämä yritykset ja yrityksistä noin puolet on listautunut yhteystietoineen aitoja makuja.fi-sivustolle. Kaikkiaan Ruoka- Suomen sivuilla on 1500 yrityksen tiedot. Näiden yritysten joukossa on myös jalostamattomia, alkutuotannon tuotteita tuottavia yrityksiä. Yritysten perinteinen toimialajako on seuraavanlainen: Teurastus- ja lihanjalostus Kalanjalostus Vihannesten ja marjojen jalostus Maidon jatkojalostus Myllytuotteiden valmistus Leipomoteollisuus Juomien valmistus Muiden elintarvikkeiden jalostus Lisäksi on huomioitava, että maatilakytkentäinen elintarvikeyrittäjyys ei välttämättä ole varsinaista tuotteiden jalostusta, vaan ennemminkin laskettavissa alkutuotantoon. Lisäksi maatilakytkentäiseen elintarvikeyrittäjyyteen kuuluu myös kauppaa, suoramyyntitoimintaa ja pitopalvelutoimintaa. Tässä selvityksessä on lisäksi huomioitu myös harrastusmuotoinen toiminta eli esimerkiksi metsästäjille ja ei-ammattimaisille kalastajille suunnattu koulutus ja näiden ryhmien koulutustarpeet. Selvityksen kohderyhmä on nimenomaan elintarvikealan mikroyritykset sekä maatilakytkentäinen elintarvikeyrittäjyys. 4. Pk-yritysten koulutus- ja neuvontatarpeet Yrittäjät toivovat saavansa neuvontaa nimenomaan suoraan paikalliselta viranomaiselta. Tämä tulee esille mm. maa- ja metsätalousministeriön selvityksessä (MMM 2007) sekä omavalvonnasta tehdyissä tutkimuksissa ja opinnäytetöissä. Esimerkiksi omavalvontaan kuuluvan koulutuksen antajaksi esitetään ja toivotaan nimenomaan valvovaa viranomaista, koska tällä on paras tietämys uusista säädöksistä sekä myös arvovaltaa (Hurri 2010). Viranomaisten tekemistä tarkastuksista katsotaan myös olevan hyötyä yritykselle terveysvalvontatyöstä tehdyn kyselyn mukaan (Ollus 2011). Tässä kyselytutkimuksessa tulee esille myös neuvonnan tarve ja, että neuvontaa toivotaan saatavan nimenomaan viranomaiselta. Paikallisviranomaisten näkeminen ensisijaisena neuvonnan antajana perustunee osittain myös siihen, että paikallisviranomainen joka tapauksessa lopulta ratkaisee mahdollisen sovellus- ja tulkintaongelman ja osittain ehkä siihen, että viranomaisneuvonta on yrittäjälle edullisempaa. 4

5 Pk-yritysten neuvonnantarpeissa korostuu myös se, että yrittäjien kokemuksen mukaan valvonta ei ole tasapuolista ja että lainsäädännön tulkinta vaihtelee suuresti. Hyvän käytännön ohjeista ja oppaista on jo pitkään toivottu ratkaisua niin pk-sektorin kuin laajemminkin elintarvikeyritysten elintarvikelainsäädännön tulkintakysymyksiin. Paras tapa levittää hyviä käytäntöjä tapahtuu hyvien esimerkkien ja esimerkkikäytäntöjen avulla. Asioiden ja hyvien ratkaisujen näkeminen käytännössä auttaa pk-yrittäjää usein enemmän kuin hyvän käytännön ohjeen lukeminen. Pk-yritysten neuvontatarpeen ja lainsäädännön rakenteen välistä suhdetta ja haasteellisuutta on pyritty valottamaan taulukon 1 esimerkeillä. Taulukossa 1 on referoitu EU-ohjetta tiettyjen hygieniapaketissa säädettyjen joustavuussäännösten tulkinnasta (EU 2010A). Joustavuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä poikkeuksia ja vapautuksia tietyistä perushygieniasäännöistä tai näihin perussääntöihin tehtyjä mukautuksia sekä myös sitä, että tietyt toiminnat on jätetty hygieniasäännösten eli EU-asetusten 852/2004 (EU 2004a) ja 853/2004 (EU 2004b) ulkopuolelle. Joustavuusohjeeseen EU:n komissio on koonnut vastauksia muutamiin yleisimpiin nimenomaan pk-sektorilta tuleviin hygienialainsäädäntötulkintakysymyksiin. Näistä vastauksista on nähtävissä että pk-yritysten suhteen EU-lainsäädäntöön on kirjoitettu laajakin kansallinen liikkuma ja joustovara. Toisaalta tämä liikkuma- ja joustovaran käyttö on kuitenkin tarkkaan säädelty ja edellyttää avoimuusperiaatteen mukaisesti useammissa tapauksissa notifiointia eli ilmoitusta EU:lle kansallisten säädösten sisällöstä. Taulukon 1 viimeiseen sarakkeeseen on kirjattu Suomen kansallinen tilanne eli mitä kansallisia säädöksiä meillä on kysymyksen aihealueeseen liittyen. Säädöstilanne on kuvattu siten kuin se on voimaan tulleessa elintarvikelain (elintarvikelaki 23/2006, muutettu 352/2011) muutoksessa ja valvonta-asetuksessa (420/2011) ja voimaan tulleissa muissa säädöksissä. Taulukosta 1 on havaittavissa että hyvin yksinkertaiseen ja yksityiskohtaiseen yrittäjän esittämään kysymykseen ei ole olemassa yhtä yksiselitteistä vastausta perus EUlainsäädännön tai joustavuusperiaatteiden nojalla. Kansallisia ratkaisuja voidaan eri maissa tehdä hyvin eri tavoin ja lähes jokaista toimintaa on pakko tarkastella hyvinkin yksityiskohtaisesti ennen kuin pystytään sanomaan mitkä säädökset sitä koskevat. Säädösten löytymisen jälkeen on edessä vielä varsinainen työ eli tulkinta ja soveltaminen. Elintarvikelainsäädäntö ja nimenomaan EU:n yleinen elintarvikeasetus 178/2002, (EU 2002) lähtee siitä että toimijoilla ja yrittäjillä on velvollisuus olla tietoisia lainsäädännön vaatimuksista ja tehdä toimintojaan koskevia päätöksiä siten, että lainsäädännön tavoitteet saavutetaan. Yrityksillä on myös vastuu toimintansa lainsäädännönmukaisuudesta. Yritysten neuvontarpeiden ja viranomaisten neuvontavaltuuksien välissä on osittainen ristiriita. Viranomaisen tehtävänä on nimenomaan valvonta, neuvontatyö on toissijainen tehtävä, joka jää vähemmälle resurssoinnille. Neuvontatyössä viranomainen saattaa osittain myös ylittää toimivaltansa. Esimerkiksi Eviralla ei ole neuvontavaltuutta kysymyksissä, joissa valvonta kuuluu kunnan viranomaiselle. Neuvonta voi myös vaarantaa virkamiehen objektiivisuuden ja puolueettomuuden (Fagerlund ja Pitkänen 2011). Ymmärtääkseen elintarvikelainsäädännön yksittäisiä säädöksiä elintarvikeyrittäjien tulisi olla selvillä koko lainsäädännön rakenteesta ja siitä miten säädökset vaikuttavat toisten säädösten soveltamiseen. Tämä on pk- ja mikroyrityksiä ajatellen melko vaativaa, johtuen osittain jo säädösterminologian ja käytännön termien eroavaisuuksista. Lainsäädäntöön perustuvaa vastuuta toiminnasta ei kuitenkaan voida poistaa pk- ja mikroyrityksiltä, mutta lainsäädännön ymmärtämistä voidaan helpottaa. Lainsäädännön ja pk-yrittäjien välille tarvitaan viranomaisten lisäksi välitysmiehiksi paitsi hyvän käytännön oppaita myös muita kouluttajia ja neuvojia. 5

6 Taulukko 1. Yleisiä kysymyksiä ja niiden vastaukset EU ohjeen (EU 2010A) mukaisesti Kysymys 1 (EU 2010, kysymys 4) Mitä vaatimuksia pitää noudattaa kun pitää lihakauppaa? Onko tämä alkutuotantoa vai jalostusta? Lihakauppaa ei ole varsinaisesti määritelty. Lihakauppa on periaatteessa vähittäismyyntiä, mutta kaupassa voidaan tehdä myös jalostukseen liittyviä toimenpiteitä Lisäkysymykset Miten asiasta on * säädetty kansallisesti? Pitääkö toiminta Pitääkö Pitääkö Elintarvikelaki määrittää hyväksyä EUsäädösten noudattaa EU jostain olla että kaupasta tehdään hygieniavaati kansallisia ilmoitus ja kansallinen perusteella? muksia? vaatimuksia? asetus ilmoitettavista Vähittäiskauppa ei Kyllä. Jos Ei, mutta niitä elintarvikehuoneistoista tarvitse hyväksyntää. kyseessä on voi olla. Jalostustoiminta pitää vain kertoo kaupan hyväksyä vähittäismyynti, hygieniavaatimukset. niin noudatetaan Kaupan takahuoneessa yleisiä voi tehdä lihankäsittelyä hygieniasäännöksiä. ja valmistusta. Kansallinen asetus Jos jalostus, niin myös elintarviketurvallisuusriskeiltään erityisiä. vähäisestä toiminnasta rajaa kuinka paljon valmistetuista tuotteista voidaan viedä muihin myymälöihin (max 30% myynnistä) Kysymys 2 (EU 2010, kysymys 5) Mitä vaatimuksia pitää noudattaa pienteurastamossa? Kysymys 3 (EU 2010, kysymys 7) Miten voi myydä raakamaitoa tilalla ja läheisessä kaupungissa sijaitsevassa kaupassa? Lisäkysymykset Onko tämä Pitääkö toiminta Pitääkö Pitääkö alkutuotantoa vai hyväksyä EUsäädösten noudattaa EU jostain olla jalostusta perusteella? hygieniavaati muksia? kansallisia vaatimuksia? Jalostusta Kyllä Kyllä. EU:lla on Ei, mutta on teurastusta ja mahdollista lihankäsittelyä säätää koskevia pienteurastamo erityissäädöksiä. ja koskevia erillisiä säädöksiä rakenteista, tilojen sijoittelusta ja välineistä Onko tämä alkutuotantoa vai jalostusta? Alkutuotantoa Lisäkysymykset Pitääkö noudattaa EU hygieniavaati muksia? Kyllä. Pitääkö jostain olla kansallisia vaatimuksia? Vähäisestä määrästä ja toiminnasta yleensä pitää säätää Pitääkö toiminta hyväksyä EUsäädösten perusteella? EI, jos vähäinen määrä ja toimitus suoraan kauppaan tai vähittäismyyntiin Miten asiasta on säädetty kansallisesti? Kansallisessa laitosasetuksessa on teurastamoja koskevia lisävaatimuksia. Pienteurastamojen osalta on muutamia helpotuksia - ei tarvita navettaa jos eläimet eivät yövy - ei tarvita erillistä elinjäähdyttämöä jos ruhojäähdyttämön lämpötila on 3 astetta - ei tarvita erillistä sivuraidetta tarkastukseen meneville ruhoille. Miten asiasta on säädetty kansallisesti? Kansallinen asetus elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisestä toiminnasta rajaa tilalta tapahtuvan myynnin 2500 kg. Muutoin raakamaitoa voi viedä kauppaan vain käsiteltynä laitosvaatimukset täyttävistä tiloista. 6

7 Kysymys 4 (EU 2010, kysymys 8) Miten voin myydä tilalla valmistamaani juustoa? Onko tämä alkutuotantoa vai jalostusta? Jalostamista Lisäkysymykset Pitääkö toiminta hyväksyä EUsäädösten perusteella? EI, jos juusto myydään suoraan loppukuluttajalle toiminta kuuluu vähittäismyynnin piiriin Pitääkö noudattaa EU hygieniavaati muksia? Kyllä, perushygieniav aatimuksia Pitääkö jostain olla kansallisia vaatimuksia? Ei, mutta siitä voi olla Miten asiasta on säädetty kansallisesti? Juuston myyntiä varten perustetaan myymälä (elintarvikehuoneisto) ja juusto valmistetaan tämän myymälän takahuoneessa. Elintarvikelaki määrittää että kaupasta tehdään ilmoitus ja kansallinen asetus ilmoitettavista elintarvikehuoneistoista kertoo kaupan hygieniavaatimukset. Kysymys 5 (EU 2010, kysymys 9) Miten hunajaa voi toimittaa pakattavaksi? Lisäkysymykset Kansallinen asetus elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisestä toiminnasta rajaa kuinka paljon valmistetuista tuotteista voidaan viedä muihin myymälöihin (max 30% myynnistä). Miten asiasta on säädetty kansallisesti? Alkutuotannosta tehtävistä ilmoituksista ja alkutuotannon omavalvonnasta on säädetty elintarvikelaissa ja alkutuotannon hygieniavaatimuksista alkutuotantoasetuksessa Onko tämä Pitääkö toiminta Pitääkö Pitääkö alkutuotantoa vai hyväksyä EUsäädösten noudattaa EU jostain olla jalostusta? perusteella? hygieniavaati muksia? kansallisia vaatimuksia? Alkutuotantoa EI Hunajan Ei, mutta siitä valmistus on voi olla alkutuotantoa. Jos hunajaa toimitetaan edelleen noudatetaan, perushygienia vaatimuksia Kansallinen asetus elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisestä toiminnasta rajaa että maatilalla voi myydä ja valmistaa hunajaa 1000 kg alkutuotannon tuotteena ilman elintarvikehuoneiston perustamista. Jos hunajaa toimittaa vähittäismyyntiin korkeintaan 1000 kg, niin omavalvontavaatimukset ovat kevyemmät. Tähän liittyvät kuljetukset alkutuotannosta ovat alkutuotantoa. Kysymys 6 (EU 2010, kysymys 10) Lisäkysymykset Miten asiasta on säädetty kansallisesti? 7

8 Miten mustikoita ja sieniä myydään paikallisesti markkinoilla? Alkutuotannosta tehtävistä ilmoituksista ja alkutuotannon omavalvonnasta on säädetty elintarvikelaissa ja alkutuotannon hygieniavaatimuksista alkutuotantoasetuksessa. Luonnonmarjojen ja sienten keräämisestä ei tarvitse tehdä alkutuotantoilmoitusta (Elintarvikelaki 22 ) Onko tämä Pitääkö toiminta Pitääkö Pitääkö alkutuotantoa vai hyväksyä EUsäädösten noudattaa EU jostain olla jalostusta? perusteella? hygieniavaati muksia? kansallisia vaatimuksia? Alkutuotantoa EI Ei, Ei, mutta siitä voi olla Jos luonnonmarjoja ja sieniä myy paikallisesti korkeintaan kg, niin omavalvontavaatimukset ovat keveämmät. (Kansallinen asetus elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäisestä toiminnasta, Alkutuotantoasetus) Jos myyminen on jatkuvaa ja ammattimaista toimintaa siitä tulee tehdä ilmoitus 5. Elintarvikealan koulutusta ja neuvontaa antavat tahot 5.1 Ammatillinen koulutus Elintarvikealan ammatillinen koulutus jakaantuu perustutkintoihin, ammattitutkintoihin sekä erikoisammattitutkintoihin. Perustutkinnot voi suorittaa peruskoulutuksena tai näyttötutkintoina. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot suoritetaan aina näyttötutkintona. Elintarvikealan tyypillinen perustutkinto on elintarviketeknologian perustutkinto. Perustutkinto suoritetaan esim. liha-alalta (lihatuotteiden valmistaja), leipomoalalla (leipuri-kondiittori), meijerialalta (meijeristi) tai elintarviketeknologian alalla (elintarvikkeiden valmistaja). Lisäksi on kalatalouden perustutkinto.( ETL 2011) Elintarvikealan perustutkinnon liha- tai elintarviketeknologian osaamisaloilla voi suorittaa seuraavissa oppilaitoksissa: Joensuu, Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Jyväskylä, Jyväskylän ammattiopisto, Kangasala, Pirkanmaan ammattiopisto, Kokkola, Kokkolan ammattiopisto, Kuopio, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Oulu, Oulun seudun ammattiopisto, Pori, Winnova (Porin ja Rauman ammattiopistot sekä Innova, Länsi-Suomen ja Porin aikuiskoulutuskeskukset yhdistyneet ), Seinäjoki, Koulutuskeskus Sedu, Tampere, Tampereen ammatti-opisto, Tornio, Ammattiopisto Lappia (Palveluala), Turku, Turun ammatti-instituutti - Åbo yrkesinstitut, 8

9 Perustutkinnon jälkeen on mahdollista hankkia ammattitutkinto kuten elintarvikejalostajan ammattitutkinto elintarviketeollisuuden ammattitutkinto lihanjalostajan ammattitutkinto lihantarkastajan ammattitutkinto lihateollisuuden ammattitutkinto maidonjalostajan ammattitutkinto meijeriteollisuuden ammattitutkinto Lihateollisuuden- ja lihanjalostajan ammattitutkinnon voi suorittaa mm. Hämeenlinnassa Lihateollisuusopistossa ja maidonjalostajan ja meijeriteollisuuden ammattitutkinnon samoin Hämeenlinnassa meijerioppilaitoksessa, joka on osa Hämeen ammatti-instituuttia. Erikoisammattitutkintoja (eat) on elintarvikealalla vain muutama kuten Elintarviketekniikan eat Kondiittorimestarin eat Leipurimestarin eat Ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaminen ilman perustutkintoa on mahdollista ja yleistä silloin jos opiskelijalla on muita tutkintoja ja koulutusta. Työelämän kautta tapahtuva opiskelu tapahtuu kuitenkin yleensä järjestyksessä perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto. Tutkintovaatimukset ovat yhtenäiset ja löydettävissä opetushallituksen internetsivustoilta nimikkeellä tutkinnon perusteet. Tutkintovaatimukset perustuvat käytännön osaamiseen. Esimerkiksi elintarvikealan perustutkinnon suorittaminen edellyttää, että oppija osaa työskennellä hygieenisten säädösten mukaisesti. Elintarvikelainsäädäntöä ei mainita erikseen osaamisen perusteissa, Kukin oppilaitos kokoaa ja suunnittelee koulutusohjelmat itsenäisesti. Ammatillinen koulutus pyritään antamaan aina mahdollisimman käytännönläheisesti. Elintarvikelainsäädännön ja hygienian tai tuoteturvallisuuden osuus oppimäärästä ja lähiopetuspäivistä vaihtelee. Keskimääräisesti nämä osa-alueet kattavat opetusajasta noin 10 %. Perustutkinnossa opetetaan nimenomaan elintarvikehygienian perusteita ja omavalvonnan käytännön tehtäviä. Ammattitutkinnossa käydään läpi niitä lainsäädännön vaatimuksia, jotka on huomioita omavalvontasuunnitelmaa tehtäessä. Erikoisammattitutkinnoissa käsitellään riskinhallintaa laajemmin ja käydään läpi laatujohtamista ja HACCP-(Hazard Analysis, Critical control point)-järjestelmiä. Ammattikorkeakoulutasoisen insinööritutkinnon eli Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelman kuuluvan tutkinnon voi suorittaa Hämeen (HAMK ja Lihateollisuusopisto), Seinäjoen (SeAMK),Turun ja Vantaan (Metropolia) ammattikorkeakouluissa. Insinööritutkinnon lisäksi on olemassa restonomin ja iktyonomin ammattikorkeakoulutasoiset tutkinnot. Agrologin tutkinnon voi suorittaa Savonia ammattikorkeakoulussa, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa, Seinäjoen (SeAMK) ammattikorkeakoulussa ja ammattikorkeakoulu Noviassa. Yliopistotasoista elintarvikealan koulutusta on Helsingin, Turun ja Itä-Suomen (Kuopio) yliopistoissa. Maatalousalan ja maaseutuyrittäjän perustutkinto on suunniteltu nimenomaan maatalouden jatkojalostamista ja yrittäjätoimintaa ajatellen. 9

10 Näitä tutkintoja voi suorittaa esimerkiksi seuraavissa oppilaitoksissa: Kokkola, Kokkolan ammattiopisto Osara, Hämeenkyro, Ammatti instituutti Iisakki, Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä, Kokemäki, Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Sastamalan koulutuskuntayhtymä, Hyvinkää, Hyria, Tammela, Hämeen ammatti-instituutti, Kannus, Perho, Keski- Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä, Loimaa, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, Iisalmi, Ylä-Savon ammattiopisto, Muuruvesi, Savon ammatti- ja aikuisopisto Ilmajoki, Koulutuskeskus Sedu Tervola, Ammattiopisto Lappia (Palveluala) Rovaniemi, Lapin ammattiopisto, Aikuisten perustutkinnot, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot näyttötutkintoina, joissa testataan opiskelijan kykyä osoittaa osaamisensa käytännössä. Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Kaikissa elintarvikealan ammattitutkinnoissa on huomioitu hygieeninen työskentely ja hygienian perusteet. Lainsäädännön tuntemisvelvoite on määritelty vain erityistapauksissa kuten lihantarkastuksen ammattitutkinnon perusteissa. Ammattitutkintojen näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Koulutuksen antajille voi olla yksityiskohtaisia pätevyysvaatimuksia oppilaitosten laatujärjestelmissä. Hygienian ja hygieenisen työskentelyn osuus on valmistavassa koulutuksessa yleensä 10 %. Ammatillista koulutusta antavat oppilaitokset ovat myös usein mukana tai järjestämässä hankkeita, joiden yhteydessä järjestetään koulutusta. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan aikuisopiston Laadukasta Riistayrittämistä hankkeessa on järjestetty useampia koulutuspäiviä nimenomaan omavalvonnasta ja hygieniasta. 10

11 5.2 Neuvontaorganisaatiot Keskeinen ja perinteinen maaseutuelinkeinoihin liittyvää neuvontaa tekevä taho on ProAgria. ProAgria toimii alueellisten keskusten kautta ja lisäksi sillä on keskitettyjä toimintoja. Alueellisten ProAgria keskusten toiminta-alue on yleensä sama kuin Elinkeino -, liikenne ja ympäristökeskusten (ELY- keskus), mutta keskuksia on myös yhdistetty laajemmiksi alueiksi. ProAgrian neuvontapalvelut on sektoroitu maatilojen tuotantolinjojen mukaisesti eli Kasvis-, Liha ja Maitosektoriin. Lisäksi ProAgrialla on lammastuotantoneuvojia sekä tekniikkaan ja yritystoimintaan liittyvää neuvontaa. ProAgria tarjoaa erityisesti tuottavuuteen ja tuloksellisuuteen sekä raportointiin liittyvää laskenta- ja neuvontapalvelua. Alueittain on toteutettu hankkeita, joissa elintarvikelainsäädäntökoulutus on huomioitu. Tällainen hanke on esimerkiksi ProAgria Pirkanmaan Hyvä Lammas hanke, jonka puitteissa on järjestetty koulutusta hygieniasta ja pyritty löytämään myös tulkintaa lampaanlihan jalostamiseen liittyviin lainsäädäntökysymyksiin. Hygienia- ja lainsäädäntökysymysten osuus hankkeen koulutustilaisuuksista on ollut noin kuudesosa koulutusajasta. Hygienia on huomioitu myös vuosina toteutetussa kalastusmatkailuhankkeessa. Maaseutuelinkeinoihin liittyvää neuvontatyötä tekee myös Maa- ja kotitalousnaiset. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus on keskusjärjestö ja sen neuvojat toimivat piireittäin Ely-keskus ja maakuntajaon mukaan yhteistyössä ProAgrian kanssa. Maa- ja kotitalousnaisten neuvontatyö kohdistuu erityisesti ruokaan ja kotitaloustyöhön, mutta myös yritystoimintaan. Maa- ja kotitalousnaiset järjestävät paljon mm. hygieniaosaamiskoulutusta ja pitopalvelutoimintaan liittyvää omavalvontakoulutusta. Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten (ELY- keskus) vastuulla on tiettyjä elintarvikevalvonnan tehtäviä mm. luomutuotannon osalta sekä kalastukseen liittyen. ELYkeskusten tehtäväkuvaan kuuluu myös neuvonta, mutta päähuomio on sekä maaseudun että elinkeinotoiminnan osalta hankkeiden edistäminen ja rahoittaminen sekä investointien rahoittaminen. Yleensä hankkeiden päätavoite on uusien pk- yritysten perustaminen tai toiminnassa olevien yritysten toiminnan kehittäminen tuotekehityksen tai verkostoitumisen avulla. Hygienia- ja lainsäädäntö on yleensä huomioitu hankkeiden yhteydessä järjestettävissä koulutustilaisuuksissa ja sen osuus on yleensä samaa luokkaa kuin edellä kuvatussa Hyvä Lammas hankkeessa eli kuudesosa. Koulutusta järjestävät myös valtakunnalliset toimialajärjestöt kuten: Arktiset Aromit Pihvikarjaliitto Suomen Lammasyhdistys Maitohygienialiitto Paliskuntain yhdistys, Suomen pienjuustolayhdistys, Suomalaisen lihan jalostajat Suomen Ammattikalastajaliitto, Mehiläishoitajien liitto, Leipuriliitto Kotimaiset Kasvikset Näiden toimialajärjestöjen koulutus on yleensä osa hanketta tai tapahtuu esimerkiksi vuosikokouksen yhteydessä. Lainsäädännön tai hygieniakoulutuksen osuus on yleensä yhden tunnin mittainen eli muodostaa koulutuspäivästä yhden kuudesosan. Neuvontatyö ei aina ole systemaattista tai jatkuvaa, mutta useat toimialajärjestöt ovat tehneet yleiseen käyttöön käytännönläheisiä omavalvontaohjeita, jotka auttavat yrittäjää lainsäädäntötulkinnassa. 11

12 Tällaisia ohjeita ovat mm: Paliskuntain yhdistys: Poronlihan suoramyynnin hyvän toimintatavan malli, Arktiset Aromit: Laatuohjeet/Lainsäädäntö,www.arktisetaromit.fi Kotimaiset Kasvikset: Tuoteturvallisuuskuvaus, omavalvontaohje, SAKL. Suomen ammattikalastajat, Saaristomeren ammattikalastajat SAMPI omavalvontaohje, Ohjeisiin liittyy usein myös esimerkkilomakkeita helpottamaan ilmoitusten tekoa ja omavalvontakirjanpitoa. Elintarvikeyritysten tarvitsemia lomakkeita on myös alettu koota Yritys-Suomen palvelusivustolle, verkossa. 5.3 Yritysverkostot, osaamiskeskukset ja vastaavat verkostot Suomessa toimi lähes kahdenkymmenen vuoden ajan ELO eli elintarvikealan osaamiskeskusverkosto. Käytännössä osaamiskeskusohjelma oli tavoiteohjelma, jolla paikallisia, alueellisia ja kansallisia voimavaroja kohdistettiin tehokkaasti kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamisalojen kehittämiseen. Vuosina ohjelmaa toteutettiin yhdentoista osaamiskeskuksen voimin. Ohjelmakaudeksi nimettiin 14 alueellista osaamiskeskusta ja kaksi valtakunnallista verkosto-osaamiskeskusta. ELO:n solmukohdissa toimivien aluekoordinaattoreiden kautta verkosto tuotti, välitti ja vastaanotti uusinta elintarvikealan tietoutta. Tämä asiantuntemus analysoitiin verkostossa ja pyrittiin siirtämään mahdollisimman nopeasti elintarvikealan yrityssektorin käyttöön. Tällä hetkellä elintarvikealan osaamiskeskusverkosto on osa laajempaa osaamiskeskusohjelmaa (OSKE). Valtakunnalliseen Osaamiskeskusohjelmaan kuuluu 21 osaamiskeskusta, jotka ovat merkittäviä osaamiskeskittymiä yhdellä tai useammalla alalla. Osaamiskeskukset muodostavat Suomessa 13 osaamisklusteria, joista elintarvikekehitys on yksi klusteri. Elintarvikeklusterin osaamiskeskuksia on viisi ja ne ovat Agropolis Oy (Jokioinen, liitännäisjäsen), Foodwest Oy, (Seinäjoen osaamiskeskus), Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus (Turun osaamiskeskus), Kuopio Innovation Oy (Kuopion osaamiskeskus) ja Viikki Food Centre (Uudenmaan osaamiskeskus). Osaamiskeskusten toiminta on voimakkaasti hankepohjaista ja hankkeissa on mukana nimenomaan suuryrityksiä. Osaamiskeskuksista Foodwest, Agropolis ja Viikki Food Centre järjestävät myös pk-yrityksille suunnattua elintarvikealan koulutusta ja neuvontaa. Vuosiksi ELO:lle nimettiin viisi painoalakohtaista asiantuntijatyöryhmää (Ruoka- Suomi -työryhmä, elintarvikekehitys, ruokaturvallisuus, luomuryhmä ja markkinointiryhmä). Ruoka-Suomi oli jo tätä ennen toiminut Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmänä. Ruoka-Suomi toimii edelleen yhteistyöryhmänä ja kehittää pk-yritysten käyttöön ohjeita ja koulutusmateriaaleja. Ruoka-Suomen puitteissa on tehty mm. Opas pienteurastamon teurassivutuotteiden hyödyntämisestä ja hävittämisestä (Ruoka Suomi 2008) ja Ruoka- Suomen sivustoilla on tietoa myös muiden tahojen tekemistä maatalouden jatkojalostamiseen liittyvistä ohjeista sekä tietoa lainsäädännöstä (www.ruokasuomi.fi) Alla olevassa kartassa ovat Ruoka-Suomen alueelliset asiantuntijaorganisaatiot ja kartan alla kunkin asiantuntijaorganisaation yhteystiedot. Alueellisten asiantuntijaorganisaatioiden toiminta-alue on sama kuin ELY-keskusten. Pohjanmaalla asiantuntijaorganisaatioita on kaksi, Keski-Pohjanmaan alue on suomenkielinen ja Vaasan alue sekä rannikkoalue ruotsinkielinen. Alueellisten asiantuntijaorganisaatioiden kokonaislukumäärä on 16. Osa asiantuntijaorganisaatioista koostuu useammasta jäsenorganisaatiosta. Esimerkiksi 12

13 EKONEUM:n jäseniä ovat Helsingin Yliopiston Ruralia-Instituutin lisäksi myös Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Mikkeli. Ruoka-Suomen alueellisten asiantuntijaorganisaatioiden tarkemmat osoitetiedot ovat Liitteessä 2 1. MTT Kasvintuotannon tutkimus Eteläranta 55, ROVANIEMI 2. Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Oulu PL 106, OULU 3. Kainuun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus ProAgria Kainuu Osmonkatu 9, KAJAANI 4. Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK Ristirannankatu 1, KOKKOLA 5. Ab Företagshuset Dynamo Yritystalo Oy Närpesvägen 2, NÄRPES 6. Foodwest Oy Vaasantie 1 C, SEINÄJOKI 7. Jyväskylän ammattikorkeakoulu Piippukatu 3, JYVÄSKYLÄ 8. Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset PL 1096, KUOPIO 9. Pohjois-Karjalan Aikuisopisto- Elintarvikepalvelut PL 199, JOENSUU 10. EKONEUM Helsingin yliopisto Ruralia- instituutti Lönnrotinkatu 7, MIKKELI 11. Hämeen ammattikorkeakoulu Biotalouden KT-keskus Lepaantie 129, Lepaa 12. Ahlmanin koulun Säätiö Hallilantie 24, 3820 TAMPERE 13. Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, KAUTTUA 14. LounaFood TURUN YLIOPISTO 15. Laurea-ammattikorkeakoulu Vanha maantie 9, ESPOO 16. ProAgria Kymenlaakso ry Hovioikeudenkatu 16, KOUVOLA 13

14 5.4 Yksittäiset yritykset ja toiminimet Yksittäisiä, elintarvikelainsäädäntöön liittyvää koulutusta ja tarjontaa tarjoavia varsinaisia yrityksiä on Suomessa noin 260 kpl. Näistä noin 200 on hygieniaosaamistestejä vastaanottavia yksittäisiä henkilöitä. Koulutuskuntayhtymien tai kuntayhtymien yhteydessä toimivia liikelaitoksia, kehitysyhtiöitä ja opetuskeskuksia on 50 kpl. Selkeästi yksittäisistä neuvontaa tai koulutusta harjoittavia yrityksiä on vain noin kymmenen. Lisäksi monilla siivousalan, siivous- ja desinfioimisainealan ja tuholaistorjunta-alan yrityksellä on omavalvontakoulutusta ja -neuvontaa sekä koulutusmateriaalia oman toimialansa puitteissa ja omasta toimialastaan Tämä neuvonta on yleensä sidottu osaksi varsinaista tuotetta eli ostamalla siivouspalveluja tai tuhoeläintorjuntaa on mahdollista saada myös koulutusta. Myös monet laboratoriot tarjoavat näytteenottosuunnitelmapalveluja. Koulustusta ja neuvontaa antavia yrityksiä ovat esimerkiksi: Alimenter Elintarvike- ja Terveys lehti Elintarvikekonsultointi Välimäki Foodfiles Larscon Oy Lihateollisuuden tutkimuskeskus LTK osuuskunta Koko-palvelut Koulutus- ja kehittämiskeskus Viikki Food Centre Net-Foodlab Oy Sefo-konsultointi 14

15 5.5 Elintarvikealan koulutusta antavien tahojen sijoittuminen ELY-keskusten alueilla Alla olevaan karttaan on merkitty kunkin 15 ELY-keskuksen toimipisteiden sijainti. ELY-keskukset ja niiden toimipisteet: Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Rovaniemi, Kemi Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Oulu, Ylivieska Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; Kajaani Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Kokkola, Vaasa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-liikenne ja ympäristökeskus: Seinäjoki Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Jyväskylä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Tampere Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Joensuu Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Kuopio Etelä-Savon elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskus: Mikkeli Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Pori Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Turku Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Kouvola, Lappeenranta Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Hämeenlinna, Lahti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; Helsinki 15

16 Ely-keskusten alueella sijaitsee elintarvikealan koulutusta antavia yrityksiä, järjestöjä ja oppilaitoksia seuraavasti: Lappi Ammattiopisto Lappia Lapin ammattiopisto MTT Kasvintuotannon tutkimus Paliskuntain Yhdistys ProAgria Lappi Saamelaisalueen koulutuskeskus Pohjois-Pohjanmaa Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Oulun seudun ammattiopisto ProAgria Oulu Kainuu Kainuun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus, ProAgria Kainuu Pohjanmaa Elintarvikeklusteri Foodia Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto (Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä) Kokkolan ammattiopisto Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK Etelä-Pohjanmaa Ab Företagshuset Dynamo Foodwest Oy JAKK Jalasjärvi Koulutuskeskus Sedu SeAMK. Seinäjoen ammattikorkeakoulu (a) ProAgria Etelä-Pohjanmaa Vaasan ammattiopisto Yrkesakademin i Österbotten Keski-Suomi Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattiopisto Jyväskylän kotitalousoppilaitos Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus Pirkanmaa Ahlmanin koulun Säätiö, Ahlmanin ammattiopisto Ahlman insitituutti (a) Alimenter Ammatti instituutti Iisakki Pirkanmaan ammattiopisto 16

17 Pro Agria Pirkanmaa Tampereen ammatti-opisto Pohjois-Karjala Pohjois-Karjalan Aikuisopisto, Elintarvikepalvelut Pohjois-Karjalan ammattiopisto ProAgria Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Foodfiles Savon ammatti- ja aikuisopisto (a) Sisä-Savon seutuyhtymä ProAgria Pohjois-Savo Ylä-Savon ammattiopisto Etelä-Savo EKONEUM Etelä-Savon ammattiopisto MAMK, Mikkelin ammattikorkeakoulu Pro-Agria Etelä-Savo Savon ammatti- ja aikuisopisto (a) Satakunta Elintarvike- ja Terveys lehti Huittisten ammatti- ja yritttäjäopisto Pyhäjärvi-Instituutti ProAgria Satakunta Satafood WinNova Varsinais-Suomi Elintarvikekonsultointi Välimäki Koko-palvelut Loimaan ammatti- ja aikuisopisto LounaFood, Turun yliopisto Net-Foodlab Oy Turun ammattikorkeakoulu (a) Turun ammatti-instituutti - Åbo yrkesinstitut Turun ammattiopisto Kaakkois-Suomi: ProAgria Kymenlaakso ry Häme Agropolis Oy HAMK,Hämeen ammattikorkeakoulu Hämeen ammatti-instituutti 17

18 Koulutuskeskus Tavastia Koulutuskeskus Salpaus Lihateollisuuden tutkimuskeskus, LTK ProAgria Häme Uusimaa Ammattikorkeakoulu Novia Aronia instituutti Haga-Helia instituutti Hyria Helsingin palvelualojen oppilaitos (a) Koulutus- ja kehittämiskeskus Viikki Food Centre, Elintarvikekehityksen osaamiskeskusohjelma Koulutuskeskus Palmenia Metropolia ammattikorkeakoulu (a) Larscon Oy Laurea ammattikorkeakoulu Omnian ammattiopisto (a) ProAgria Uusimaa Sefo-konsultointi Yllä olevassa listauksessa on mainittu vain ne kuntien tai seutukuntien kehitysyhtiöt, jotka ovat erityisesti profiloituneet elintarvike-alan koulutuksessa ja neuvonnassa. Listaus ei ole täysin kattava ja siitä puuttuvat yksittäiset hygieniaosaamistestaajat, jotka voivat järjestää myös muuta koulutusta. Elintarvikealan ammatillisten oppilaitosten ja aikuiskoulutusta antavien tahojen tiedot perustuvat pääasiassa Studemtumin oppilaitoksille ylläpitämään tietopalveluun. Oppilaitosten on mahdollista lisätä tietonsa Studentumin hakupalveluun, (studentum.fi). Aikuiskoulutusta antavien tahot on merkitty a-kirjaimella (a). Kaikkiaan koulutusta antavia tahoja on noin 300 kpl, näistä kymmenen on yksittäisiä yrityksiä, 30 on alueellisia Pro-Agrian tai maaseutu- ja kotitalousnaisten yksiköitä, 50 on koulutuskuntayhtymien tai kuntayhtymien yhteydessä toimivia liikelaitoksia, kehitysyhtiöitä ja opetuskeskuksia ja 200 on yksittäisiä hygieniatestaajia. 6 Elintarvikealan koulutuksen ja neuvonnan pätevyysvaatimukset 6.1 Hygieniaosaaminen Hygieniaosaamisvelvoitteesta eli ns hygieniapassista on säädetty elintarvikelaissa. Aikaisemmin säädös oli asetuspohjainen. Säädös perustuu EU:n yleisen hygienia-asetuksen 852/2004 (EU 2004a) LIITTEEN II, lukuun XII, jossa todetaan että elintarvikkeita käsitteleviä henkilöitä valvotaan ja ohjataan ja/tai koulutetaan elintarvikehygieniassa työtehtävien edellyttämällä tavalla ja että koulutusohjelmia koskevan kansallisen lainsäädännön vaatimuksia noudatetaan. Elintarvikelaki (23/2006, muutettu 1137/2008) edellyttää, että hyväksytyssä elintarvikehuoneistossa helposti pilaantuvia pakkaamattomia elintarvikkeita työkseen käsittelevien henkilöiden on osoitettava hygieniaosaamisensa Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mallin mukaisella hygieniaosaamistodistuksella, eli nk. hygieniapassilla. Elintarvikealan toimija vastaa kustannuksellaan tämän vaatimuksen toteutumisesta työntekijöidensä osalta. Evira hyväksyy testaajat ja valvoo testaajien toimintaa. Evira myös ylläpitää hygieniaosaamistestien kysymysvarastoa, josta hyväksytyt testaajat tilaavat testitapahtuman kysymykset. Testaajat raportoivat testitulokset Eviraan, joka lähettää testaajille testattavien hygieniaosaamistodistukset eli ns. hygieniapassit. Eviran sivuilta on 18

19 myös saatavilla hygieniaosaamiskoulutuksessa käytettävää opiskelumateriaalia. Lisäksi monet alan oppilaitokset ovat tehneet hygieniaosaamiseen liittyvää verkkomateriaalia. Tällainen materiaali on esimerkiksi purtavaa puhtaasti (http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/purtavaapuhtaasti) Hyväksyttyjen hygieniaosaamistestaajien (Evira 2011) julkinen yhteystietolista antaa myös kuvaa siitä missä ja ketkä järjestävät hygieniatestejä. Julkisella listalla on ( mukaan) yli 1900 testaajaa, joista noin 90 % edustaa jotain yritystä tai oppilaitosta. Hygieniaosaamistestin on suorittanut jo yli henkilöä. 6.2 Metsästäjien terveys- ja hygieniakoulutus Metsästäjien terveys- ja hygieniakoulutuksesta ja koulutetun henkilön tehtävästä on säädetty yksityiskohtaisesti EU- lainsäädännössä ((EY) N:o 853/2004 liite III jakso IV). Metsästäjien terveys- ja hygieniakoulutuksen saanut henkilö voi suorittaa riistan alustavan tarkastuksen heti kaadon tai pyynnin jälkeen. Lopullisen lihantarkastuksen tekee eläinlääkäri. Kansallisessa elintarvikelaissa (Elintarvikelaki 23/2006) mainitaan metsästäjien terveys- ja hygieniakoulutusohjelmien hyväksyminen yhtenä Eviran tehtävistä pykälässä 30. Metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutusohjelman tulee olla Eviran hyväksymä. Toistaiseksi ( ) Evira on hyväksynyt yhden toimijan järjestämän koulutuksen (Agropolis Oy) Koulutuksessa tulee käsitellä riistaeläinten anatomiaa, patologisia muutoksia, muita ympäristötekijöitä, jotka voivat vaikuttaa ihmisten terveyteen riistaeläinten välityksellä, sekä lihan hygieenistä käsittelyä ja asiaan liittyviä säädöksiä ja määräyksiä. Asetuksessa (EY) N:o 853/2004 on lueteltu varsin yksityiskohtaiset vaatimukset koulutuksen sisällölle (Liite 1). Metsästäjien terveys- ja hygieniakoulutus vaaditaan henkilöillä, jotka metsästävät luonnonvaraista riistaa tarkoituksenaan saattaa sitä markkinoille ihmisravinnoksi. Metsästysseurueen eli hirviporukan osalta katsotaan, että ainakin yhdelle seurueen jäsenistä on oltava metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutustausta eli hän on ns. koulutettu henkilö. Koulutetulla henkilöllä tulee olla riittävästi tietoa luonnonvaraisen riistan patologiasta sekä luonnonvaraisen riistan ja luonnonvaraisen riistan lihan tuotannosta ja käsittelystä metsästyksen jälkeen. Tarkoitus on, että koulutettu henkilö pystyy alustavasti tutkimaan riistan välittömästi kaadon tai pyynnin jälkeen. Mikäli koulutettua metsästäjää ei ole ja liha halutaan myyntiin, on myös suolipaketti kuljetettava metsästyspaikalta lopulliseen lihantarkastukseen. 7. Hankkeen yhteydessä tehdyt kyselyt 7.1 Koulutuksen antajille tehdyn kyselyn tulokset Elintarvikelainsäädäntöä ja koulutusta koskeva kysely lähetettiin lokakuussa 2011 Ruoka- Suomen alueellisille yhteyshenkilöille ja kultakin alueelta satunnaisesti valitulle kouluttajalle siten että kysely lähetettiin kaikkiaan 30:lle henkilölle. Vastanneita oli 11 eli vastausprosentti oli 36 %. Kyselyyn vastanneiden kouluttajien mielestä koulutusta on yleensä vähän tai aivan liian vähän. Kouluttajien mukaan yrittäjät osallistuvat koulutukseen pääsääntöisesti vähän tai liian vähän. Syynä tähän nähdään 80 % vastauksista aika eli yrittäjillä ei ole mahdollista irrottautua työstä. Toiseksi tärkein syy on kustannus tai koulutuksen sisältö. Lisäksi vastauksissa on todettu, että yrittäjät saavat tarvitsemansa tiedon joka tapauksessa valvontaviranomaiselta ja perimmäinen motivaatio ja kiinnostus asiaan puuttuu. Kustannusten merkitys vaikuttavana, mutta ei kuitenkaan kaikkein vaikuttavampana tekijänä tuli esille myös vastauksissa kysymykseen onko kustannus 19

20 kynnyskysymys koulutukseen osallistumiseen liittyen. Tähän kysymykseen vastattiin 80 % että kustannus on joskus kynnyskysymys. Elintarvikelainsäädäntö on kouluttajien mielestä koulutuksessa pääsääntöisesti jonkin verran esillä ja koulutus on jonkin verran käytännönläheistä. Yritykset ovat kouluttajien mielestä vaihtelevasti tavoitettavissa. Kouluttajien välille tarvittaisiin vastanneiden mukaan paljon tai ainakin jonkin verran yhteistyötä. Vain yhden vastaajan näkökulmasta nykyinen yhteistyö on riittävää. Koulutuksessa ei viimeisen kolmen vuoden aikana ole tapahtunut muutoksia. Koulutus tulisi neuvojien mielestä antaa yrityskohtaisena neuvontana. Yhdessä vastauksessa ehdotettiin alueellisten ryhmien perustamista ja koulutuksen antamista yhtenäiselle ryhmälle. Kouluttajat näkevät, että elintarvikelainsäädännön kouluttajilla tulisi olla yhtenäinen koulutus siten että kouluttajien kouluttaja on sertifioitu tai viranomaisen hyväksymä. Yhden vastaajan mielestä kouluttajien koulutusta voisi antaa vain oppilaitoksissa ja yhden mielestä erillistä kouluttajakoulutusta ei tarvitse hyväksyä. Kyselyyn vastanneiden kouluttajien enemmistön mielestä yrityksille annettavan koulutuksen koulutusohjelmamallin tulisi olla viranomaisen hyväksymä ja yhden vastaajan mielestä koulutusohjelmien tulisi aina olla viranomaisen hyväksymiä. Koulutusohjelmien perustuminen yhteiseen koulutusstandardiin ilman viranomaishyväksyntää saa kuitenkin myös huomattavaa kannatusta. Osa vastaajista on sitä mieltä että erillistä koulutusohjelman määrittelyä ei tarvita sillä yritysten tarpeet ovat erilaisia. Koulutustarpeina tuodaan esille seuraavaa: riskiperusteinen, HACPP:iin pohjautuva omavalvonta. käytännön tasolla mitä on valvottava, miten ja kuinka usein näytteet, miksi ja miten hyödynnetään kaikkien muiden lakisääteisten mittausten/ valvonnan osalta; mitkä asiat on kirjattava, mille toiminnoille pitää olla erillinen valvonta-/hallintaohjelma ohjeita työntekijöiden koulutukseen ja motivointiin työhygienian osalta elintarvikehygienian perusteiden käytäntöön vieminen elintarvikelaitosten/huoneistojen rakenteelliset vaatimukset luomu, pakkausmerkinnät käytännönläheinen lähestymistapa, yrityskohtaiset vaatimukset omiin tuotteisiin kohdistuvaa ohjausta ja koulutusta Lisäksi vastanneet raportoivat tarpeesta saada viranomaisten yritysrekisterit eli osoitetiedot käyttöönsä koulutustiedottamista varten. Yleisesti kaivattiin myös asennemuutosta. Kouluttajien mukaan yrittäjät suhtautuvat lainsäädäntöön perusnegatiivisesti ja lainsäädännön noudattamisesta aiheutuvaa tuotteiden laadun parantumista ei arvosteta. Kyselyyn vastanneista 80 % oli järjestänyt elintarvikealan koulutusta viimeisen kolmen vuoden aikana ja määrät vaihtelivat 5-40 tapahtumaan, joista noin puolet oli suunnattu mikroyrityksille ja pienille yrityksille. Arvio mikroyritysten ja pienten yritysten osallistumisesta koulutuksiin viimeisen kolmen vuoden aikana vaihteli siten, että vain yksi vastanneista arvioi määrän olleen yli 200 ja lähes puolet arvioi määrän olleen osallistujaa. Lähes kaikkiin koulutustapahtumiin liittyi yritysneuvontaa. Luennoitsijoiden saaminen koulutustapahtumiin on vaihtelevaa tai helppoa. Vain kahden vastaajan näkökulmasta luennoitsijoiden löytäminen onnistuu huonosti. Kouluttajien raportoimista koulutustapahtumista elintarvikelainsäädännön osuus on vaihdellut %:iin, mikroyritysten edustajien osallistuminen koulutukseen on ollut vähäistä. Parhaiten ovat onnistuneet koulutustilaisuudet, jotka on suoraan räätälöity tietyn yrityksen tarpeisiin. Kyselylomake on Liitteenä 3a. 20

Eviran ohje 16039/1. Siipikarjateurastamossa työskentelevien lihantarkastusavustajien pätevyysvaatimukset ja suoritusarvioinnit

Eviran ohje 16039/1. Siipikarjateurastamossa työskentelevien lihantarkastusavustajien pätevyysvaatimukset ja suoritusarvioinnit Eviran ohje 16039/1 Siipikarjateurastamossa työskentelevien lihantarkastusavustajien pätevyysvaatimukset ja Vastuuhenkilö Riina Tolvanen Sivu/sivut 1 / 7 Siipikarjateurastamoissa työskentelevien lihantarkastusavustajien

Lisätiedot

Riistan laadunarviointi

Riistan laadunarviointi Metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutus Hygienia - käsite Koulutus sisältää terveyteen vaikuttavien seikkojen tutkimisen ja terveyden ylläpitämiseen sekä tautien ennaltaehkäisyn. Sisältää myös puhtauden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, PÖYTÄKIRJA 30.11.2010 lähihoitajan tutkintotoimikunta no. 8312

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, PÖYTÄKIRJA 30.11.2010 lähihoitajan tutkintotoimikunta no. 8312 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, PÖYTÄKIRJA 30.11.2010 lähihoitajan tutkintotoimikunta no. 8312 Tutkintotoimikunnan kokous Aika: 30.11.2010 klo 9.15 16.00 Paikka: JHL, Sörnäisten rantatie 23 Paikalla:

Lisätiedot

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta Huomisen Osaajat hanke KASVUA HÄMEESSÄ HUOMISEN HÄMÄLÄINEN RUOKA Maatilamyynnin omavalvontaneuvoja koulutus MAATILAMYYNNIN MAHDOLLISUUDET- RAJOITTAVA

Lisätiedot

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Elintarvikelain Info-päivät 25.2.2013 Liminka 26.2.2013 Kuusamo 27.2.2013 Ylivieska 12.3.2013 Oulu. Jaana Elo KoKo Palvelut

Elintarvikelain Info-päivät 25.2.2013 Liminka 26.2.2013 Kuusamo 27.2.2013 Ylivieska 12.3.2013 Oulu. Jaana Elo KoKo Palvelut Elintarvikelain Info-päivät 25.2.2013 Liminka 26.2.2013 Kuusamo 27.2.2013 Ylivieska 12.3.2013 Oulu Jaana Elo KoKo Palvelut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) 178/2002 Elintarvikelainsäädäntöä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Ajankohtaiset elintarvikelainsäädännön muutokset ja niiden toimeenpano

Ajankohtaiset elintarvikelainsäädännön muutokset ja niiden toimeenpano Ajankohtaiset elintarvikelainsäädännön muutokset ja niiden toimeenpano Ylitarkastaja Mia Piipari Elintarvikehygieniayksikkö 6.3.2012 Uudistunut elintarvikelaisäädäntö Elintarvikelaki (23/2006) muutos 352/2011

Lisätiedot

Luonnonvara- ja ympäristöalan kehitysnäkymiä osaamisen näkökulma Susanna Tauriainen Luonnonvara-a ja ympäristöalan koulutuksen

Luonnonvara- ja ympäristöalan kehitysnäkymiä osaamisen näkökulma Susanna Tauriainen Luonnonvara-a ja ympäristöalan koulutuksen Luonnonvara- ja ympäristöalan kehitysnäkymiä osaamisen näkökulma Susanna Tauriainen 13.-14.2012 Luonnonvara-a ja ympäristöalan koulutuksen kehittämispäivät, OPH 7.11.2012 Ruoka on maailmanlaajuinen kasvuala

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Liite 1 Eläinlääkintöneuvos 3.3.2016 Marjatta Rahkio

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Liite 1 Eläinlääkintöneuvos 3.3.2016 Marjatta Rahkio MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Liite 1 Eläinlääkintöneuvos 3.3.2016 Marjatta Rahkio VALTIONEUVOTON ASETUS ERÄISTÄ ELINTARVIKETURVALLISUUSRISKEIL- TÄÄN VÄHÄISISTÄ TOIMINNOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa:

Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa: Tutkinnon järjestäjät Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa: Ammattitutkinnot Yrittäjän ammattitutkinto Amiedu Ammattiopisto

Lisätiedot

Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa:

Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa: Tutkinnon järjestäjät Yrittäjyysalan tutkintotoimikunnalla (nro 8542) on voimassa oleva järjestämissopimus seuraavien järjestäjien kanssa: Ammattitutkinnot Yrittäjän ammattitutkinto Ahlmanin koulun säätiö

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla, Helsinki 13.10.2010 Elintarvikkeiden mikrobiologiset

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Ympäristökeskus Elintarviketurvallisuusosasto Elintarviketurvallisuuspäällikkö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/ (5) Ympäristökeskus Elintarviketurvallisuusosasto Elintarviketurvallisuuspäällikkö Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2014 1 (5) 23 Reinin Liha Oy:n elintarvikelain 56 :n mukaisen väliaikaisen käyttökiellon purkua koskeva päätös HEL 2014-007565 T 11 02 00 Päätös Toimija Kohde Elintarviketurvallisuuspäällikön

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

*1) ent. Etelä-Savon koulutuskunta yhtymä *2) ent. Hyvinkään- Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö / Hyvinkään - Riihimäen akk

*1) ent. Etelä-Savon koulutuskunta yhtymä *2) ent. Hyvinkään- Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö / Hyvinkään - Riihimäen akk Ravintola- ja hotellipalvelualan tutkintotoimikunta (8093) 1.8.2007-31.7.2010 Tarjoilijan ammattitutkinto Voimassa olevat järjestämissopimukset / sopimukset voimassa 31.12.2010 asti Tutkinnon järjestäjä

Lisätiedot

OPI kurssien hankinta. Tuulikki Karhu Suunnittelija, Hankintaryhmä 4.2.2015

OPI kurssien hankinta. Tuulikki Karhu Suunnittelija, Hankintaryhmä 4.2.2015 OPI kurssien hankinta Tuulikki Karhu Suunnittelija, Hankintaryhmä 4.2.2015 Hankinta Kela hankkii palveluntuottajat tarjouskilpailulla Oppilaitokset ovat yhteistyössä palveluntuottajien kanssa vasta tarjouskilpailun

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

JOUSTAVUUS ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSSÄ

JOUSTAVUUS ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSSÄ JOUSTAVUUS ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 2.9.2015, Oulu Lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen Maa- ja metsätalousministeriö harmonisoitu EU-lainsäädäntö elintarvikkeita

Lisätiedot

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat

AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat 8476 TIEDOTE 2/2015 1 (5) AMMATTIOPPILAITOKSET Metsäalan Näyttötutkinnoista vastaavat Metsäalan perustutkinto, metsätalouden osaamisala, näyttötutkinnot 1.8.2015 alkaen Uudet metsäalan perustutkinnon perusteet

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Kyselytutkimus standardeista ja. Mikko Turku / Kyselytutkimus standardeista ja. niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa

Kyselytutkimus standardeista ja. Mikko Turku / Kyselytutkimus standardeista ja. niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa Kyselytutkimus standardeista ja niiden käytöstä elintarvikevalvonnassa 1 Aineisto ja menetelmä Kysely yrityksille ja valvojille keväällä 2015 Osa kysymyksistä yhteisiä Tietämykset ja käsitykset standardeista

Lisätiedot

Alkutuotanto ja elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäinen toiminta. Pirjo Korpela Evira 24.1.2012 Tampere

Alkutuotanto ja elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäinen toiminta. Pirjo Korpela Evira 24.1.2012 Tampere Alkutuotanto ja elintarviketurvallisuusriskeiltään vähäinen toiminta Pirjo Korpela Evira 24.1.2012 Tampere 1 Alkutuotantoilmoitus /Elintarvikelaki 22 Alkutuotantopaikasta ja siellä harjoitettavasta toiminnasta

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä. Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila Jaana Elo KoKo Palvelut

Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä. Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila Jaana Elo KoKo Palvelut Kohti luomuelintarvikeyrittäjyyttä Lisäarvoa Luomujalostuksesta Ulvila 20.10.2016 Jaana Elo KoKo Palvelut EU-tasoinen lainsäädäntöä Neuvoston asetus 834 /2007 Neuvosto ja parlamentti: periaatteet ja tavoitteet

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJAT VALTIONOSUUSTILASTOISSA

MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJAT VALTIONOSUUSTILASTOISSA LÄÄNI MAAHANMUUTTAJILLE JÄRJESTETTÄVÄN AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPISKELIJAT VALTIONOSUUSTILASTOISSA 1999-2001 20.1.1999 20.9.1999 v. 1999 20.1.2000 20.9.2000 v. 2000 20.1.2001

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA

TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA TILASTOTIETOJA KESÄYLIOPISTOJEN VUODEN 2011 TOIMINNASTA Suomen kesäyliopistot r.y. Finlands sommaruniversitet r.f. The Association of Summer Universities in Finland Sisällysluettelo: Sivu 3 Kesäyliopiston

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä

Kuntajohdon seminaari Mikkelissä Kuntajohdon seminaari Mikkelissä 8.6.2016 Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 2.6.2016 1 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat 2 Itä-Suomen

Lisätiedot

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Sisältö Yleiset periaatteet

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

MUISTIO X LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET

MUISTIO X LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET MUISTIO X.4.2014 LENTOKONEASENNUKSEN PERUSTUTKINNON Voimassa olevat lentokoneasennuksen perustutkinnon perusteet ovat tulleet voimaan 1.8.2010. Perusteiden luku kolme on muokattu Euroopan lentoturvallisuusviraston

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari Paasitorni 2.8.213 Erityisasiantuntija Riku Honkasalo Opetushallitus Esityksen sisältö Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Liikkuvat elintarvikehuoneistot ja kotivalmistus Oivassa. Ympäristöterveyden valtakunnalliset koulutuspäivät Kotka Pirjo Korpela Evira

Liikkuvat elintarvikehuoneistot ja kotivalmistus Oivassa. Ympäristöterveyden valtakunnalliset koulutuspäivät Kotka Pirjo Korpela Evira Liikkuvat elintarvikehuoneistot ja kotivalmistus Oivassa Ympäristöterveyden valtakunnalliset koulutuspäivät 18.5.2016 Kotka Pirjo Korpela Evira Liikkuvat elintarvikehuoneistot Elintarvikelaki 6 kohta 18a

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Ohjeet tutkintojen järjestäjille

Ohjeet tutkintojen järjestäjille Ohjeet tutkintojen järjestäjille 2.6.2008 Leipomoalan tutkintotoimikunta nro 8086 Leipomoalan tutkintotoimikunnan toimialaan kuuluvat tutkinnot: elintarvikealan perustutkinto; leipomoalan osaamisala, leipuri-kondiittori

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Keski-Suomen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Keski-Suomen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Ryhtyisinkö elintarvikealan yrittäjäksi?

Ryhtyisinkö elintarvikealan yrittäjäksi? Ryhtyisinkö elintarvikealan yrittäjäksi? Salon kaupunki Ympäristöterveydenhuolto Hornintie 2-4, 24800 Halikko, terveystarkastaja p. 02 778 4608, marjo.harkonen@salo.fi Tarvittavat ilmoitukset/hakemukset

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut

MAAKUNTAKAAVATILANNE. viranomaisneuvottelut 31.10.2016 RATKAISTUT MAAKUNTAKAAVAT Lapin liitto Rovaniemen seudun maakuntakaava 14.4.2000 19.5.2000 26.6.2000-2.11.2001 - - (m19001) 1/5222/2000 Uudenmaan liitto Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaava KUMOTTU

Lisätiedot

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla

Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kokemustoiminta alueellisella ja valtakunnallisella tasolla Kati Multanen, Kokemustoimintaverkoston ohjausryhmän varapuheenjohtaja (Järjestösuunnittelija, Suomen Diabetesliitto ry) Kokemustoimintaverkostossa

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Koonti terveydenhoitaja (AMK) koulutuksen tilastoista ammattikorkeakouluittain Vuonna 2010 tutkinnon suorittaneista työlliset 2011 Vuonna 2010 tutkinnon

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT

KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT KÄRÄJÄOIKEUKSIIN SAAPUNEET ASIAT 1.1.-31.12.2015 21.1.2016 Alioikeus Rikos- Muut rikos- Pakko- Sakon Maaoikeus- Laajat Erill. turv.- Summaa- Avio- Muut Velka- Yritys- Konk. Ulosotto- Yhasiat oik.asiat

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Helsingin Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Poissa: Marja Heino Varapuheenjohtaja Turun aikuiskoulutuskeskus Mikko Pöyry Jäsen Appelsiini Finland Oy

Poissa: Marja Heino Varapuheenjohtaja Turun aikuiskoulutuskeskus Mikko Pöyry Jäsen Appelsiini Finland Oy 1 (6) Aika: Tiistai 1.11.2011 klo 10.17-14.58 Paikka: Faktia Koulutus Oy, Perkiöntie 9, 30300 FORSSA Läsnä Arto Saarelainen Puheenjohtaja Jyväskylän aikuisopisto Petteri Heimonen Jäsen Pohjoisen Keski-Suomen

Lisätiedot

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto,

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

valinnaiset osat 1-15, 26-30, 38-45 1-13, 15,26-30, 38, 39, 4.8.1, 4.8.2 1-13,15,26,38,4.8.1 1-4,6-10,12,15-32,35,40-44

valinnaiset osat 1-15, 26-30, 38-45 1-13, 15,26-30, 38, 39, 4.8.1, 4.8.2 1-13,15,26,38,4.8.1 1-4,6-10,12,15-32,35,40-44 Tutkinnon järjestäjä Tutkintovastaava Perustutkinto 2009 pakollisten osien lisäksi seuraavat Ammattitutkinto 2008 Erikoisammattitutkinto 2005 Huom! Sopimus hyväksytty / voimassaoloaika Amisäätiö Amiedu

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki Rakenneuudistus toinen aste Helsinki 25.9.2014 Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

Alkutuotannon tuotteiden etämyynnistä ja REKOtoiminnasta

Alkutuotannon tuotteiden etämyynnistä ja REKOtoiminnasta Alkutuotannon tuotteiden etämyynnistä ja REKOtoiminnasta Pirjo Korpela Yleistä alkutuotannosta Hygieniapaketin mukaan myynti suoraan kuluttajille on suljettu ulos alkutuotannon toiminnasta Kuitenkin pienimuotoisesta

Lisätiedot

Satakunnan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Satakunnan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Satakunnan Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Savon Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Savon Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Savon Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Bryggen kommunikea 2010

Bryggen kommunikea 2010 ECVET tulee - oletko valmis! Seinäjoki 10.12.2012 ECVET EXPERT 2012-2013 FINLAND Leena-Maija Talikka CIMO Bryggen kommunikea 2010 Tavoitteita Ammatillisen koulutuksen vetovoima Taitokisat Liikkuvuus korostuu

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Pääkaupunkiseudun Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Kymen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Kymen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Kymen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Tieto- ja tietoliikennetekniikan tutkintotoimikunta 8326

PÖYTÄKIRJA Tieto- ja tietoliikennetekniikan tutkintotoimikunta 8326 PÖYTÄKIRJA Tieto- ja tietoliikennetekniikan tutkintotoimikunta 8326 Aika: Tiistaina 8.2.2011 klo. 10:00 Paikka: Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Nilsiänkatu 6 Helsinki Läsnä: Arto Saarelainen Jari

Lisätiedot

Vanhustyön tutkintotoimikunta 8336 PÖYTÄKIRJA 12.1.2011 1(6) Kokous. keskiviikko 12.1.2011 klo 10.00 16.15 Kampin palvelukeskus, Salomonkatu 21 B

Vanhustyön tutkintotoimikunta 8336 PÖYTÄKIRJA 12.1.2011 1(6) Kokous. keskiviikko 12.1.2011 klo 10.00 16.15 Kampin palvelukeskus, Salomonkatu 21 B Vanhustyön tutkintotoimikunta 8336 PÖYTÄKIRJA 12.1.2011 1(6) Vanhustyön tutkintotoimikunnan kokous Aika keskiviikko 12.1.2011 klo 10.00 16.15 Kampin palvelukeskus, Salomonkatu 21 B Jokiranta Raili Kauppila

Lisätiedot

KOKO MAA 150 151 149 500-651 148 500-1 000 147 000-1 500-651 -1 651-3 151

KOKO MAA 150 151 149 500-651 148 500-1 000 147 000-1 500-651 -1 651-3 151 AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPISKELIJAMÄÄRIEN SOPEUTTAMINEN VUOSINA - (oppilaitosmuotoinen koulutus) kokonais, 1.1. OKM esitys OKM esitys OKM esitys esitys -16 KOKO MAA 150 151 149 500-651 148 500-1

Lisätiedot

inka Koulutuksen arviointijärjestelmä Apuväline ammatillisille oppilaitoksille palautteenkeruuseen ja itsearviointiin

inka Koulutuksen arviointijärjestelmä Apuväline ammatillisille oppilaitoksille palautteenkeruuseen ja itsearviointiin inka Koulutuksen arviointijärjestelmä Apuväline ammatillisille oppilaitoksille palautteenkeruuseen ja itsearviointiin Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus tarjoaa tukipalveluja koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

KANSALLISET SÄÄNNÖT JA HELPOTUKSET EU:N ELINTARVIKEHYGIENIALAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

KANSALLISET SÄÄNNÖT JA HELPOTUKSET EU:N ELINTARVIKEHYGIENIALAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Päivitetty 4.1.2017 KANSALLISET SÄÄNNÖT JA HELPOTUKSET EU:N ELINTARVIKEHYGIENIALAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Tämän muistion tarkoitus on selventää EU:n hygienialainsäädännön tarjoamia mahdollisuuksia säätää kansallisesti

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Ympäristöterveyskeskus Terveydensuojelu 22.2.2016

Ympäristöterveyskeskus Terveydensuojelu 22.2.2016 Ympäristöterveyskeskus YHTEENVETO Terveydensuojelu 22.2.2016 KALAN JÄLJITETTÄVYYS MYYNTITISKEISSÄ 2015 Johdanto Kalan jäljitettävyys myyntitiskeissä 2015 oli Kanta- ja Päijät-Hämeen valvontayksiköiden

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Pakkausmerkintöjen valvonta ja Oiva?

Pakkausmerkintöjen valvonta ja Oiva? Pakkausmerkintöjen valvonta ja Oiva? Toimijan omavalvonta Viranomaisvalvonta Kuluttajat 16.10.2014 Toimijan omavalvonta Lähtökohta: Toimiva omavalvontasuunnitelma Toimija varmistaa vaatimusten toteutumisen

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Elintarvikelainsäädännön kuulumisia. Ylitarkastaja Carmela Hellsten Evira

Elintarvikelainsäädännön kuulumisia. Ylitarkastaja Carmela Hellsten Evira Elintarvikelainsäädännön kuulumisia Ylitarkastaja Carmela Hellsten Evira Tulevia muutoksia Kansallisen lainsäädännön muutoksia Elintarvikelaki (23/2006) Ns. laitosasetus (37/EEO/2006) Ns. alkutuotantoasetus

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa

Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa RuokaKouvola 27.10.2015 Tuula Repo Kehityspäällikkö, MMM ProAgria Etelä-Suomi ry p. 040 588 0958 tuula.repo@proagria.fi Elintarviketeollisuus

Lisätiedot