INKOON KUNTA KESKUSTAN SATAMA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS

Transkriptio

1 INKOON KUNTA KESKUSTAN SATAMA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS hyväksymisvaiheen tekniset tarkistukset ja kaava-alueen supistaminen , INKOON KUNTA

2

3 INKOON KUNTA KESKUSTAN SATAMA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Kuva 1. Näkymä Inkoon torin yli nykyisen venesataman alueelle. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi Kunta Kunnanosa Suunnittelun kohde Kaavan nimi Kaavalaji/toimenpide Tiedot kaavan laatijasta Kaavoittaja: Konsultti (kaavan laatija): Keskustan sataman alue Inkoon kunta Keskusta Kortteli 111 sekä viher-, liikenne-, katu- ja vesialuetta Keskustan satama-alueen asemakaavan muutos Asemakaavan muutos Inkoon kunta Rantatie 3 / PL INKOO p. (09) sähköposti: inkoo(at)inkoo.fi Kaavoituspäällikkö Sten Öhman p. (09) sähköposti: sten.ohman@inga.fi Ramboll Finland Oy Pakkahuoneenaukio 2 / PL TAMPERE Arkkitehti Kirsikka Siik p sähköposti: kirsikka.siik@ramboll.fi Vireilletulo Hyväksyminen KV Ramboll Finland Oy

4 1.2 Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaavoitettavana alueena on Inkoon kunnan ydinkeskustassa sijaitseva venesatama-alue lähiympäristöineen. Kaava-alueen laajuus on hyväksymisvaiheessa noin 28,9 hehtaaria. Kuva 2. Kaavoituksen kohteena oleva venesataman alue sijaitsee Inkoon ydinkeskustassa. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Keskustan venesataman asemakaavan muutos. Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa sataman laajentaminen. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen Ramboll Finland Oy

5 3 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Pohjakartta ja kiinteistöjako Strategiat, suunnitelmat, selvitykset ja inventoinnit ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun vaiheet OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Osalliset Osallistuminen Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tai muuten tarkentuneet tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Idealuonnokset Vaihtoehtojen rajaaminen ja kaavaluonnokset Kaavaluonnosvaiheen palaute ja sen huomioon ottaminen Kaavaehdotusvaiheen kuuleminen ja mielipiteiden huomioon ottaminen ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Rakentamisen määrä ja mitoitus Suojeltavat alueet Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset elinoloihin ja elinympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Ramboll Finland Oy

6 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Kaavan kartta-aineisto: Asemakaavakartta määräyksineen 1:2000 Tasohavainnekuva 1:2000 Muutettava kaava 1:2000 Selostuksen liitekartat ja havainnemateriaali: Liite 1 Kaavaehdotus, pienennös kokoon A3 Liite 2 Kaavaehdotuksen tasohavainnekuva, pienennös kokoon A3 Liite 3 Muutettava asemakaava, pienennös kokoon A3 Liite 4 Vastineraportti (OAS- ja luonnosvaiheet) Liite 5 Vastineraportti (ehdotusvaihe, kunnan kaavoituspäällikön laatima aineisto) 1.6 Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Kaavaan liittyen laaditut erillisselvitykset (ei selostuksen liitteenä): Inkoon kirkonkylän Västerkullan ja Prästgårdenin alueen luontoselvitys - luontotyypit ja pesivä linnusto. Luontopalvelu Vanamo, 7/2012. Kaava-aluetta ja sen lähialueita koskevat vanhemmat selvitykset ja suunnitelmat yms. kaavoituksen taustatietona ollut materiaali (ei selotuksen liitteenä): Monikeilaluotaukset. Matalataajuus- ja viistokaikuluotausaineistot. Oy Civil Tech Ab, Inkoon kirkonkylän luontoselvitys rakennuskaavoitusta varten. LT-konsultit, 11/1999. Inkoon kirkonkylän maisemaselvitys rakennuskaavoitusta vertan. LT-konsultit, 9/1999. Kirkonkylän venesatama, yleissuunnitelma. Satamakalle Oy, Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuussuunnitelma, Tiehallinto, luonnos Inkoon maankäytön strategia 2035, luonnos Arvio [sataman pohjoispuolisen] ranta-alueen rakennettavuudesta, Ramboll Finland Oy Inkoon rakennus- ja kulttuuriympäristöselvitys, yleiskaavan yhteydessä tehtävä selvitys, Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson Ramboll Finland Oy

7 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavamuutoshankkeen vireilletulo: helmikuu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä: Kaavaluonnos nähtävillä: Kaavaehdotus nähtävillä: Kunnanhallituksen käsittely Kunnanvaltuuston hyväksymiskäsittely: Asemakaava Asemakaavalla mahdollistetaan Inkoon keskustassa sijaitsevan venesataman laajentaminen. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen (kortteli 111) ja satama-alueen (LS) lisäksi kaavalla muodostuu viher-, vesi- ja katualueita. Hagantien varren rantaluhta osoitetaan kaavassa viheralueeksi, jonka puusto ja muu kasvillisuus säilytetään. Asemakaavassa alueelle ei osoiteta uutta rakentamista. Korttelin 111 rakennusoikeus säilyy kutakuinkin nykyisellään mahdollistaen tontilla sijaitsevien hallirakennusten laajentamisen vielä käyttämättä olevan rakennusoikeuden puitteissa. Kaavan merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat liikenteeseen ja vesialueisiin. Venesataman laajeneminen edellyttää ruoppaamista. Venepaikkojen lisääminen lisää alueen käyttäjien ja liikenteen määrää, mikä saattaa aiheuttaa alueen kulumista, melua ja pysäköintiongelmia. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kun kaava on vahvistettu lainvoimaiseksi. 5 Ramboll Finland Oy

8 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Suomenlahden rannalla, Länsi-Uudellamaalla Inkoon kunnan keskustassa. Suunnittelualue kattaa Inkoon vierasvenesataman laiturialueet, näiden läheisyyteen sijoittuvan pienteollisuuskorttelin sekä viher-, katu- ja vesialuetta. Inkoon kirkonkylän venesatamaa on laajennettu 1970-luvulta lähtien. Joen molemmin puolin olevan alueen ja lähirannan asemakaava (rakennuskaava) on sekin 1970-luvulta. Kaavan aluemerkinnät eivät vastaa kaikilta osin nykypäivän tilannetta. Vesialueet, joille satama on sijoitettu, ovat suurimmaksi osaksi kunnan omistuksessa. Inkoon venesataman alueella on merkittävä vaikutus Inkoon keskustan kaupunkikuvaan ja toimivuuteen. Venesataman molemmin puolin sijaitsevat rantapuistovyöhykkeet ja jokivarsi luovat Inkoon kirkonkylän erityisen luonteen. Satama-alueesta koillis- ja lounaissuuntaan jatkuvat rantaviheralueet toimivat luonnollisina viheryhteyksinä. Alueilla on niin maisemallisia kuin eliöllisiäkin erityisarvoja, jotka on otettava huomioon alueen maankäytön suunnittelussa. Venesataman yhteyteen kunnan keskustassa sijoittuu joen itäpuolella tori- ja pysäköintipalveluja, veneiden talvisäilytyspaikkoja sekä kaupallisia ja ravintolapalveluja, joiden alueet kuuluivat luonnosvaiheessa kaava-alueeseen, mutta rajattiin pois ehdotusvaiheen kaavaalueesta. Hyväksymisvaiheessa kaava-alueesta rajattiin pois myös joen länsipuoliset korttelija torialueet sekä tankkauspisteen pohjoispuolinen osa joen suun vesialueesta Luonnonympäristö Maisema Suunnittelualue kuuluu maisemamaakuntajaossa Eteläiseen rantamaahan. Suomenlahden rannikkoseudulle ovat tyypillisiä pienipiirteiset ja vaihtelevat pinnanmuodot. Inkoon venesatama sijoittuu mannerrannikon suojaiseen poimuun, maiseman solmukohtaan, Inkoonjoen suulle. Avoimessa satamamiljöössä meri on hyvin merkittävä maisematekijä. Sataman taustalla mantereelle levittäytyy maisemallisesti ja taajamakuvallisesti merkittävä Inkoon puutalovaltainen keskusta-alue palveluineen. Satama-aluetta reunustavat koillisesta ja luoteesta vielä rakentamattomat, pääosin luonnonmukaiset lehtomaiset rantametsät kallioniemekkeineen. Suunnittelualueen eteläpuolelle sijoittuva kallioinen niemi, Lilludden, on maisemallisesti arvokas. Luonnonolot, kasvillisuus ja eläimistö Inkoo kuuluu Kasvimaantieteellisessä jaossa etelärannikon tammivyöhykkeeseen, joka on myös hemiboreaalinen ilmastovyöhyke. Merenrannan lähialueet ovat kautta vuoden alttiita tuulille ja täten vähemmän sopivia asuinkäyttöön. Inkoo kuuluu Uudenmaan eliömaakuntaan sekä Suomen manneralueen parhaaseen kasvuvyöhykkeeseen 1B. Inkoon taajama-alueelle leimaa-antavia ovat viljelysvaltaiset laaksot, joita reunustavat kallioperäiset selännealueet. Suunnittelualueella merenrannan suuntaisesti sataman molemmin puolin levittäytyvät ruovikkoalueet sekä niiden takana sijaitsevat lehdot. Mantereen puolella rantavyöhykettä rajoittavat tiet. Suunnittelualue on sataman osalta lähes kauttaaltaan rakennettua eikä luonnontilaista ympäristöä tai istutettuja viheralueita juuri ole. Suunnittelualueen lounaisosaan sijoittuva Västerkullan alue on sen sijaan osittain luonnontilaisen kaltaista ja tervaleppävaltaista rantametsäaluetta. Alueella esiintyy tuoretta keskiravinteista lehtoa, jossa pensas- ja kenttäkerrosten kasvilajien määrä on runsas. Luontotyyppinä 6 Ramboll Finland Oy

9 tuore keskiravinteinen lehto on vaarantunut ja paikallisesti erittäin arvokas. Ranta on pääosin Lilluddenin niemeen saakka saarekkeista järviruokokasvuston muodostamaa ruovikkoaluetta. Topografia ja maaperä Suunnittelualue sijoittuu meren rannalle, ja on alueena hyvin tasaista. Maanpinnan taso vaihtelee noin +0,5-2,0 metriä meren pinnan tasosta. Maaperä suunnittelualueelle on hyvin vaihteleva. Satama-alueella ja alueen pohjoisosassa pohjamaalaji on kalliomaata tai hiekan ja soransekaista. Etelämpänä Västerkullan rantaalueilla on sen sijaan pehmeämpiä maalajeja, savea ja liejua. Pienilmasto Alueen pienilmastosta ei ole erityistä mainittavaa. Vesistöt ja vesitalous Kaava-alue käsittää Inkoonjoen suulle sijoittuvaa meren ranta-aluetta ja sekä joen että meren vesialueita. Tulvat nousevat ajoittain rannan alavimmille kohdille Rakennettu ympäristö Asuminen ja väestö Suunnittelualueella ei sijaitse asuinrakennuksia. Inkoossa on asukkaita 5563 (Väestötietojärjestelmä ). Kunnan väkiluku on kasvanut noin viidelläsadalla asukkaalla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Noin puolet asukkaista asuu Inkoon keskustassa. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijoittuu mannerrannikon suojaiseen poukamaan, maiseman solmukohtaan, Inkoonjoen suulle. Inkoon hallinnollinen ja palveluiden keskusta sijoittuu heti suunnittelualueen pohjoispuolelle. Inkoon rannikkotie (kt 51) kulkee noin puolentoista kilometrin päässä pohjoispuolella. Inkoon rautatieasema sijoittuu noin 5 kilometriä suunnittelualueesta luoteeseen. Rakennuskanta Inkoossa asuinrakentaminen painottuu hyvin vahvasti pientaloihin. Myös loma-asuntojen määrä on suuri. Suunnittelualueelle sijoittuva rakennuskanta koostuu liike-, pienteollisuusyms. yritys- ja satamatoimintaa palvelevista rakennuksista. Palvelut Suunnittelualue on osa Inkoon kunnan ydinkeskustaa ja siten palvelutarjonnan kannalta erinomaisella sijainnilla. Suunnittelualueen välittömään lähiympäristöön sijoittuu muun muassa veneilijöitä palveleva vierasvenesatama, Inkoon tori, linja-autoasema, polttoaineiden tankkauspiste, kauppakeskus, kahviloita ja ravintoloita, kunnantalo, kirjasto, terveyskeskus, Inkoon kirkko, poliisin toimipiste, alakoulu ja päiväkoti, kotiseutumuseo, palvelutalo, posti, liikuntapalveluja sekä päivittäis- ja erikoistavarakauppoja. Työpaikat, elinkeinotoiminta Vuonna 2012 yritystoimipaikkojen lukumäärä Inkoossa oli 569. Kunnassa oli vuoden 2011 lopussa noin 1316 työpaikkaa. Omassa kunnassa työssäkäyvien osuus työssäkäyvistä ihmisistä vuoden 2011 lopulla oli vain noin 34,3 %. (Tilastokeskus) 7 Ramboll Finland Oy

10 Kuva 3. Inkoon keskusta-alueen rakeisuuskartta. Talous- ja varastorakennukset on esitetty kuvassa sinisellä, muut rakennukset mustalla. Virkistys Kaava-alueella sijaitseva viheralue ei ruovikko- ja rantaluhta-alueena palvele virkistyskäyttöä. Sen sijaan kaava-alueeseen etelässä rajautuva niemi, Lilludden, on tärkeä virkistyskohde. Suunnittelualueen etelä- ja pohjoispuolelle sijoittuu virkistykseen soveltuvia metsä- ja puistoalueita. Satamasta pohjoiseen S-marketin ja rannan välisellä alueella rantapuiston yhteydessä sijaitsevat myös tennis- ja pelikentät. Meri toimii virkistyselementtinä ympärivuotisesti. Inkoon saaristossa sijaitsee lisäksi useita virkistysalueita. Liikenne Inkoon Rannikkotie (kt 51) kulkee noin puolentoista kilometrin päässä keskustan pohjoispuolella. Bollstantie toimii Kantatieltä Inkoon keskustaan ja suunnittelualueelle (keskustassa Ola Westmannin puistotie) johtavana pohjois-eteläsuuntaisena pääyhteytenä. Kaava-alueen pohjoispuolitse ohittava Suurkirkontie (osa Suurta Rantatietä) on Inkoon keskustan itälänsisuuntainen pääyhteys. Rantatie pohjoisesta ja Museontie luoteesta johtavat satamaan. Ulappatie sijoittuu suunnittelualueella Inkoonjoen suuntaisesti sen länsipuolelle. Inkoon rautatieasema sijaitsee noin viiden kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta luoteeseen. Bollstantiellä keskimääräinen vuorokausiliikenne (kvl) on 3245 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vastaavasti Suurkirkontiellä keskimääräinen vuorokausiliikenne on Bollstantien liittymän 8 Ramboll Finland Oy

11 kohdalla 1469 ajoneuvoa vähentyen lännempänä huomattavasti muuttuessaan Fagervikintieksi. (Liikennevirasto, tierekisteri ) Taajamakuva ja rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualue on venesatamana pääsääntöisesti julkista tilaa, joka on kaikille avointa ja yhteiskäyttöön suunnattu. Sataman taustalla mantereelle levittäytyy maisemallisesti ja taajamakuvallisesti merkittävä Inkoon puutalovaltainen keskusta-alue sekä historiallisesti merkittävä Inkoon kirkon, museoalueen ja pappilan muodostama aluekokonaisuus. Kirkonkylän miljöö on alueena valtakunnallisesti arvokas. Inkoonjoella on suuri virkistys- ja taajamakuvallinen potentiaali. Taajamakuvaltaan suunnittelualue on melko avara, hajanainen ja mitoitukseltaan väljä. Väljyyttä korostavat Rantatien ja satama-alueen yhteyteen sijoittuvat laajat pysäköintialueet. Talviaikaan satama-alueen lähiympäristöön sijoittuva veneiden talvisäilytys heikentää ympäristön viihtyisyysarvoa. Suunnittelualueen lähiympäristö on rakennuskannaltaan pienipiirteinen ja kaupunkikuvallisesti melko yhtenäinen, vaikka rakennuskannassa on nähtävissä historiallinen kerroksellisuus. Rakennukset ovat pääosin puolitoista- tai kaksikerroksisia, kattomuodoiltaan harjakattoisia ja väriltään puna- tai vaalean sävyisiä. Julkisivumateriaalina on pääsääntöisesti puu. Tekninen huolto Suunnittelualue on liitetty alueellisiin vesihuolto-, energia- ja tietoliikenneverkostoihin. Ympäristöhäiriöt Alueelle ei sijoitu ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa teollisuutta tai muuta melua tai saastumista häiritsevää toimintaa. Jokisuun alueelle sijoittuva pieni polttoaineenjakelun ns. kylmä asema muodostaa toimintansa puolesta ympäristöriskin, mutta sen sijainti alueella on välttämätön veneilijöiden palvelemiseksi. Sosiaalinen ympäristö Suunnittelualueen venesatama lähiympäristöineen on erittäin tärkeä osa Inkoon keskustaalueen sosiaalista ympäristöä. Vilkas vierasvenesatama ja tori palvelevat erityisesti kesäaikaan veneilijöitä, matkailijoita ja kesäasukkaita. Keskeisellä sijainnilla olevalla kauppakeskuksella on myös tärkeä sosiaalinen asema monipuolisten palvelujen tarjoajana ja kohtaamispaikkana Maanomistus Kaavan maa- ja vesialueet ovat Inkoon kunnan omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös tarkistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan ja kulttuuriympäristöjen inventoinnilla täydennettynä Vuonna 2009 tarkistetuissa alueidenkäyttötavoitteissa painotetaan yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja alueiden käytön energiaratkaisuja, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja muutoksen vaikutuksiin varautumista Maakuntakaava Inkoo kuuluu Uudenmaan liiton toimialueeseen. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan maakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Kaavassa on 9 Ramboll Finland Oy

12 määritelty rakentamiselle varattavat alueet, viherverkosto, liikenneverkosto ja kunnallistekniset ratkaisut sekä arvokkaat alueet, kuten luonnonsuojelu-, maisema- ja Natura alueet. Kuva 4. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta Inkoon kohdalta. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (vaaleanruskea rasteri). Keskustan venesatama on merkitty kaavaan vierassatamaksi (venesymboli). Sataman välittömässä läheisyydessä sijaitsee keskustatoimintojen alue (punainen neliösymboli). Inkoon kirkonkylän miljöö on esitetty maakuntakaavassa kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi alueeksi. Suunnittelualueen pohjoispuolelle sijoittuva Fagervikintie/Suurkirkontie on osa kulttuurihistoriallisesti arvokasta Suurta rantatietä (Kuninkaantie). Uudenmaan maakuntakaavaa on sittemmin täydennetty kolmella vaihemaakuntakaavalla: 1) Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa (Maakuntavaltuusto , ympäristöministeriö , korkein hallinto-oikeus ) käsitellään ympäristöhäiriöitä aiheuttavia asiakokonaisuuksia, kuten jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeita, kiviaineshuoltoa, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueita sekä liikenteen varikoita ja terminaaleja. Vaihemaakuntakaavassa on käsitelty myös laajoja yhtenäisiä metsäalueita sekä suunnittelun kannalta kiireellisiä Uudenmaan maakuntakaavassa käsiteltyjen teemojen täydennyksiä. Kaavassa tässä selostuksessa käsiteltävän asemakaavan muutoksen suunnittelualueelle ei ole osoitettu merkintöjä. 2) Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (Maakuntavaltuusto , ympäristöministeriö ) on määritelty maakunnan kasvun suunnat pitkälle tulevaisuuteen. Vaihekaavan tärkeimmät ratkaisut koskevat toimivaa ja kestävää yhdyskuntarakennetta, tätä tukevaa liikennejärjestelmää, kaupan palveluverkkoa sekä maakunnallista kyläverkkoa. Ehdotusvaiheessa pienemmäksi rajattu kaava-alue sijoittuu kokonaisuudessaan valkoiselle alueelle, johon siis ei kohdistu vaihekaavan lisämerkintöjä. Suunnittelualueen lähiympäristöä joen itäpuolella koskee tiivistettävän alueen merkintä (ruskea ruuturasteri). (Karttaotteessa 10 Ramboll Finland Oy

13 näkyvä harmaa rasteri on osa vaihemaakuntakaavan pohjakarttaa ja osoittaa nykyisen asuintaajaman alueen.) Kuva 5. Ote Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavasta Inkoon kohdalta. 3) Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavassa (Maakuntavaltuusto , ympäristöministeriö , korkein hallinto-oikeus ) osoitetaan paikka uudelle jätevedenpuhdistamolle Espoon Blominmäessä. Vaihemaakuntakaava ei siis koske tämän asemakaavamuutoksen kaava-aluetta. Maakuntakaavan 4. vaihemaakuntakaavan laatiminen on parhaillaan käynnissä, kaavaluonnoksen arvioidaan valmistuvan nähtäville alkuvuodesta Kaavassa on tarkoitus määritellä Uudenmaan kuntien suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt Yleiskaava Kunnanvaltuusto on hyväksynyt alueella voimassaolevan Inkoon mannerosien osayleiskaavan Yleiskaavassa alue ympäristöineen on osoitettu kokonaisuudessaan taajamatoimintojen alueeksi (C). Inkoossa on käynnissä yleiskaavoituksen päivittäminen. Kuntaan laaditaan koko kunnan alueen kattava strateginen yleiskaava. Strateginen osayleiskaavan valmisteluvaiheen materiaali oli nähtävillä marras-joulukuussa Kaavaluonnoksessa tämän asemakaavan alueelle sijoittuvat seuraavat merkinnät: keskustatoimintojen alue (punainen rasteri), vesialue (vaaleansininen rasteri), asemakaavoitettu alue (viistoviivoitus), ekologisen yhteyden tarve (vihreä katkoviiva) sekä venesatama (purjevenesymboli). 11 Ramboll Finland Oy

14 Kuva 6. Ote Inkoon mannerosien osayleiskaavasta. Kuva 7. Ote Inkoon strategisen osayleiskaavan luonnoksesta Ramboll Finland Oy

15 3.2.4 Asemakaava Kuva 8. Ote ajantasa-asemakaavayhdistelmästä. Suunnittelualue ja sen ympäristö ovat ennestään asemakaavoitettua aluetta. Voimassa olevassa asemakaavassa kaavoitettavana oleva alue on satama-aluetta (LS), pienteollisuusrakennusten korttelialuetta (T), puistoaluetta (P), vesialuetta (W) ja katualuetta. Osa vesialueesta on toistaiseksi asemakaavoittamatonta aluetta. Luonnosvaiheen kaava-aluerajauksessa oli mukana edellisten lisäksi liikerakennusten korttelialuetta (KL) ja ehdotusvaiheeseen saakka pienteollisuusaluetta, jolla ympäristö säilytetään (T/s-1), sekä torialuetta (ruudutus) Pohjakartta ja kiinteistöjako Kaavakartan pohjana käytetyt pohjakartta- ja kiinteistöjakotiedot on saatu Inkoon kunnalta digitaalisessa muodossa työn alkaessa Strategiat, suunnitelmat, selvitykset ja inventoinnit Kaavoitustyön lähtötietomateriaalina ovat olleet seuraavat aineistot: Kirkonkylän venesatama, yleissuunnitelma, Satamakalle Oy Inkoon kirkonkylän luontoselvitys rakennuskaavoitusta varten, LT-konsultit 11/1999 Inkoon kirkonkylän maisemaselvitys rakennuskaavoitusta varten, LT-konsultit 9/1999 Inkoon ja Siuntion liikenneturvallisuussuunnitelma, Tiehallinto, luonnos sataman ruoppauslupa-anomuksen yhteydessä selvitetyt pilaantuneita maita koskevat tiedot (ei konsultilla toistaiseksi) Inkoon kunnan rakennusjärjestys, kunnanvaltuusto hyv Inkoon kunnan maapoliittinen ohjelma, kunnanvaltuusto hyv Inkoon maankäytön strategia 2035, luonnos Arvio [sataman pohjoispuolisen] ranta-alueen rakennettavuudesta, Ramboll Finland Oy Ramboll Finland Oy

16 Inkoon kirkonkylän Västerkullan ja Prästgårdenin alueen luontoselvitys - luontotyypit ja pesivä linnusto, Luontopalvelu Vanamo Inkoon rakennus- ja kulttuuriympäristöselvitys, yleiskaavan yhteydessä tehtävä selvitys, Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan suunnittelun tarve perustuu asemakaavan vanhentuneisuuteen ja Sataman laajentumis- ja kehittämistarpeisiin. 4.2 Suunnittelun vaiheet Kaavoitusta ovat edeltäneet seuraavat vaiheet ja päätöksenteko: kunnanvaltuuston kokouksessaan ( 8) hyväksymä aloite: Inkoon kirkonkylän pienvenesatamaa on laajennettu 1970-luvulta lähtien. Joen molemmin puolin olevan alueen ja lähirannan asemakaava on niin ikään 1970-luvulta. Asemakaavan aluemerkinnät eivät vastaa tosiasiallista tilannetta, mm. jotkut satamarakenteet sijaitsevat puistoalueella (Hagalaituri). Veneiden talvisäilytys- ja paikoitusalueita sekä alueen rakennusoikeuksia voisi niin ikään päivittää. Vesialueet joille satama on sijoitettu ovat suurimmaksi osaksi kunnan omistuksessa, mutta yksi ponttoonilaituri on seurakunnan ja yksi Hagan vesillä. Kyseisten vesialueiden lunastusta olisi harkittava. Sataman tuleva kehittäminen olisi syytä tapahtua alueella joka on kaavoitettu satamatoimintaa varten. Kunnanhallitus ( 4) valtuustoaloitetta koskevassa päätöksessään: Kunnanhallitus siirtää asian teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Teknisen lautakunnan tulee valmistella kaavoituksen työohjelma siten, että kunnanhallitus voi käsitellä asiaa kokouksessaan. Konsultin (arkkitehtuuritoimisto Kari Ristola) laatima OAS valmistuu Teknisen lautakunnan päätös ( 6): Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle Inkoon venesataman asemakaavamuutoksen saattamista vireille. Lautakunta hyväksyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asettaa sen nähtäville kunnanhallituksen päätettyä kaavoituksen aloittamisesta. Kunnanvaltuuston päätös ( 5) koskien Ab Ingå Båthamnar - Inkoon Venesatamat Oy:n vuokrasopimusta ja muita reunaehtoja: päätöksen esittelytekstissä on mainittu vuokrasopimusvalmistelun ja siten myös satama-alueen asemakaavoituksen lähtökohdaksi asetettu tavoitteellinen venepaikkamäärä 950 venepaikkaa (nykyisin n. 500) Kunnanhallitus ( 3): Kunnanhallitus päättää, että Inkoon venesataman asemakaavamuutostyö käynnistetään. OAS nähtävillä Inkoon kunnan tarjouspyyntö kaavan ja rakentamisohjeen laatimisesta (Emilia Horttanainen) Hankintapäätös, tekninen lautakunta Ramboll Finland Oy kaavan laatijaksi Aloituskokous ja konsulttisopimus Varsinaiseen kaavoitusprosessiin kuuluvat seuraavat vaiheet: Vireilletulo: helmikuu Täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Ramboll) oli nähtävillä välisenä aikana. Kaavaluonnos nähtävillä Kaavaehdotus nähtävillä Kaavaehdotuksen käsittely yhdyskuntateknisessä lautakunnassa Kunnanhallituksen käsittely Ramboll Finland Oy

17 Kunnanvaltuuston käsittely (kaavan hyväksyminen) 5 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 5.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan osallisia kaavoitushankkeessa ovat mm. maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisia ovat: Alueen maanomistajat, yrittäjät ja asukkaat Lähialueiden maanomistajat, yrittäjät ja asukkaat Viranomaiset: o Uudenmaan ELY-keskus o Uudenmaan liitto o Tammisaaren museo (Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo) o Museovirasto o Yhdyskuntatekninen lautakunta o Rakennus- ja ympäristölautakunta Asukas- ja muut yhdistykset o Inkoon-Siuntion ympäristöyhdistys o Ingå musei- och hembygdsförening o Karjaan monitoimikeskus ry/ Inkoon frendit o Inkoon omakotiyhdistys 5.2 Osallistuminen Kaavan aineistoista prosessin eri vaiheissa jätetty palaute vastineineen on kuvattu selostuksen liitteenä olevassa vastineraportissa. Ehdotusvaiheen vastineista on vastannut kunta omana työnä. Lisäksi kunnan kaavoituspäällikkö on käynyt hankkeeseen liittyen lukuisia keskusteluja ja neuvotteluja alueen toimijoiden ja muiden osallisten kanssa Viranomaisyhteistyö Kaavan vireilletulovaiheessa sekä luonnosvaiheessa pidettiin viranomaisneuvottelut. Neuvotteluista on laadittu erilliset muistiot. Viranomaisten neuvotteluissa esiin tuoma palaute on huomioitu kaavan laadinnassa. Kaavoitusprosessin eri vaiheissa jätetyt viranomaislausunnot vastineineen on kuvattu selostuksen liitteenä olevassa vastineraportissa. 15 Ramboll Finland Oy

18 6 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 6.1 Lähtökohta-aineiston asettamat tavoitteet Suunnittelutehtävänä on laatia asemakaavan muutos keskustan venesataman alueelle ja sen laajennusalueelle. Muutoksen tavoitteena on kehittää Inkoon venesatamaa siten, että se palvelee sekä kotisataman että Vierassataman veneilijöitä, tehdä Inkoosta suosittu reittikohde ja tukea alueen liiketoimintaa (lähde: Inkoon kunnanvaltuuston päätöspöytäkirjan Ab Ingå Båthamnar - Inkoon Venesatamat Oy:n vuokrasopimus ja muut reunaehdot liiteaineistoon kuuluva pwp-dia otsikolla Mikä on yhteinen tavoite?). Tavoitteena on myös tarkentaa kaavalla satama-alueen rajausta nykyisestä. 6.2 Prosessin aikana syntyneet tai muuten tarkentuneet tavoitteet Tarkoituksena oli työn alkaessa myös tarkistaa Strandin kauppakeskuksen korttelialueen rajaus toteutunutta tilannetta vastaavaksi ja suojella joen länsipuoliset rakennukset, mutta prosessin kuluessa ko. alueet on rajattu tästä asemakaavasta pois alueen meneillään olevan tarkemman suunnittelun vuoksi. Em. alueiden kaavatilanne tullaan tarkistamaan alueen muun kaavoituksen yhteydessä. 6.3 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Idealuonnokset Kuva 9. Idealuonnos A ( ) selitetekstein; kuvakaappaus powerpointesittelymateriaalista, joka esiteltiin satamatyöryhmälle ja aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa Ramboll Finland Oy

19 Kuva 10. ja kuva 11. Idealuonnos B ( ) selitetekstein; kuvakaappaukset powerpointesittelymateriaalista, joka esiteltiin satamatyöryhmälle ja aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa Ramboll Finland Oy

20 Idealuonnosvaiheessa tutkittiin kahta sataman laajennusvaihtoehtoa: vaihtoehtona A sataman laajentamista joen länsipuolella ja vaihtoehtona B sataman laajentamista joen itäpuolella. Vaihtoehto A oli kunnanhallituksen alkuperäisten ajatusten mukainen ratkaisu, vaihtoehto B:ssä tutkittiin mahdollisuuksia laajentaa satamaa luontoselvityksessä sataman ja Lilluddenniemen välisellä alueella havaitut luontoarvot laajemmalta osin säästäen. Myös vaihtoehdossa A on Hagantien varren arvokas rantaluhta osoitettu entisellään säilyväksi viheralueeksi. Vaihtoehtoihin liittyvät kuvaukset pysäköinnin ja muiden toimintojen jäsentämisestä sekä lisärakentamisen mahdollisuuksista ilmenevät oheisista kuvista (kuvat 9-11) Vaihtoehtojen rajaaminen ja kaavaluonnokset Vaihtoehdot esiteltiin viranomaisneuvottelussa ja Satamatyöryhmän kokouksessa Satamatyöryhmä päätti, että kaavaluonnos laaditaan vaihtoehdon A pohjalta. Tilaajan puolella kaavahankkeesta vastaamaan siirtynyt kaavoituspäällikkö Öhman päätti hankkeeseen keväällä 2013 tutustuttuaan, että kaavaluonnoksissa tutkitaan vaihtoehdon A mukaista ratkaisua satamatyöryhmän antaman ohjeistuksen ja viranomaisilta saadun palautteen mukaan tarkentaen, mutta vielä kahdella vaihtoehtoisella tavalla: toisessa ympäristöä nykyisestä enemmän muokaten ja toisessa luonnoksessa säilyttäen joen varren ympäristö varsin pitkälti nykyisellään. Asemakaavan valmisteluvaiheessa laadittiin siis kaksi hieman erilaista kaavaluonnosvaihtoehtoa, kaavaluonnokset VE 1 ja VE 2. Vaihtoehdoille yhteiset piirteet Kummassakin vaihtoehdossa osoitetaan venesatamalle laajennusalue pysäköintialueineen nykyisen satama-alueen lounaispuolelle. Arvokkaaksi todettu luhta-alue jätetään rakentamatta. Joen länsipuolen teollisuustoimintojen korttelialueiden nykyinen toiminta säilyy. Haagantien päästä kauppakeskukselle muodostetaan uusi kevyen liikenteen siltayhteys. Joen itäpuolella osoitetaan selkeät aluevaraukset pysäköinti- (LP) ja toritoiminnoille (ruudutettu alue). Kauppakeskus Strandin pohjoispuolelle kohtaan, joka muutettavassa asemakaavassa on osoitettu Rantatieltä venesataman alueelle johtavaksi kevyen liikenteen väyläksi, osoitetaan uusi katualue ja sen myötä muodostuva uusi ajoyhteys venesataman joen itäpuoliselle alueelle. Kaikki kaava-alueella sijaitsevat nykyiset rakennukset on tarkoitus säilyttää ja mahdollistaa nykyisen toiminnan jatkuminen niissä. Vanhimmat rakennukset suojellaan. VE 1 Kaavaluonnosvaihtoehtojen erona on kaupallisten toimintojen korttelialueiden laajuus, määrä ja polttoaineen jakeluaseman sijainti. Kaavaluonnosvaihtoehdossa 1 (VE 1) joen länsipuolelle korttelin 110 eteläosaan on osoitettu uusi veneilyä palvelevien liike-, toimisto- ja palvelurakennusten korttelialue. Kaavamerkintä mahdollistaa esimerkiksi veneilytarvikeliikkeen, satamatoimiston tai satamaravintolan sijoittumisen alueelle. Korttelialueelle on osoitettu myös uusi sijainti sekä veneiden että ajoneuvojen polttoainejakeluun tarkoitetulle ns. kylmälle polttoaineen jakeluasemalle. Jakeluaseman uusi sijainti mahdollistaa nykyistä helpommin suurienkin veneiden tankkaamisen Inkoon venesatamassa. Veneilyä palvelevien liiketoimintojen korttelialueen lisäksi myös kauppakeskus Strandin liikekorttelia on laajennettu ja nykyisen kauppakeskuksen viereen osoitettu rakennusalaa uuden liikerakennuksen rakentamista varten. 18 Ramboll Finland Oy

21 Kuva 12. Kaavaluonnos VE 1 ( ). Pienennös, ei mittakaavassa. 19 Ramboll Finland Oy

22 Kuva 13. Kaavaluonnoksen VE 1 ( ) tasohavainnekuva. Pienennös, ei mittakaavassa. 20 Ramboll Finland Oy

23 Kuva 14. Kaavaluonnos VE 2 ( ). Pienennös, ei mittakaavassa. 21 Ramboll Finland Oy

24 Kuva 15. Kaavaluonnoksen VE 2 ( ) tasohavainnekuva. Pienennös, ei mittakaavassa. 22 Ramboll Finland Oy

25 VE 2 Toisessa kaavaluonnosvaihtoehdossa (VE 2) polttoaineen jakeluasema on säilytetty nykyisellä sijainnillaan eikä liiketoiminnoille ole osoitettu lisärakennusoikeutta. Kauppakeskus Strandin tontin rajausta ja rakennusoikeutta on kuitenkin tarkistettu toteutuneen tilanteen mukaiseksi. Strandin puoleisen satama-alueen ranta-alueelle on osoitettu hieman lisää rakennusoikeutta sataman toimintaa palvelevaa rakentamista, esim. pursiseuran tiloja tai venevarusteiden kuivatus- ja varastointitiloja varten. Rakennuksen pohjoispuolinen alue liitetään rannan viheralueeseen. Nykyinen julkinen jätekeräys siirtyy pois satama-alueelta ja veneiden talvisäilytys siirtyy kokonaisuudessaan sataman laajennusalueelle joen länsipuolelle Kaavaluonnosvaiheen esittely, kuuleminen ja kommentit ja mielipiteiden huomioon ottaminen Kaavaluonnosvaihtoehdot olivat julkisesti nähtävillä Virallista yleisötilaisuutta ei järjestetty, mutta kaavoituspäällikkö esitteli luonnoksia mm. Hagantien asukkaille erillisessä tapaamisessa. Luonnoksista jätettiin nähtävilläoloaikana kolme viranomaislausuntoa ja kaksi huomautusta. Viranomais- ja muut pyydetyt lausunnot Uudenmaan ELY-keskus ELYn lausunnossa esitettiin kaavoituksen jatkamista luonnoksen VE 2 pohjalta ja todettiin, että rakennussuojelukysymykset on ratkaistu asianmukaisesti, mutta toivottiin lisäksi erillisen rakentamistapaohjeen laatimista uudisrakentamisen laadun varmistamiseksi. Lausunnon myöhemmässä täydennyksessä ELY todennut lisäksi, että kaava-alueen rajausta tulisi laajentaa siten, että Museontien/Kotipoluntien osuus liikennealuetta muutettaisiin samalla katualueeksi. Lausunnon huomioiminen: Kaavaehdotus on laadittu säilyttävämmän vaihtoehdon eli VE 2 mukaisesti. Sataman laiturialueille osoitetaan laajennusmahdollisuudet ulospäin rannasta ja vain hyvin vähäisessä määrin ruovikkoalueen suuntaan. Joki kuljettaa paljon lietettä, minkä vuoksi satama-aluetta on kunnan edustajien mukaan jouduttu ja tulevaisuudessakin joudutaan säännöllisesti (noin kymmenen vuoden välein) ruoppaamaan. Vesistövaikutusten tarkemmalle tutkimiselle ei siten arvella olevan kaavan yhteydessä tarvetta. Kauppakeskus Strandin ja torin ympäristö on rajattu ehdotusvaiheessa pois kaava-alueesta, näiden alueiden ratkaisut tullaan määrittämään erikseen laadittavan toisen asemakaavan yhteydessä. Koska kaava-alueelle ei näin ollen osoiteta lainkaan uudisrakentamisen rakennusoikeutta, ei myöskään rakentamistapaohjeen laatimista ole katsottu tarpeelliseksi. Liikenteelliset vaikutukset arvioidaan kaavan ehdotusvaiheessa. Museontie ja Kotipolku ovat ajantasakaavassa jo katualuetta eikä lausunto siten tältä osin aiheuta muutoksia kaavaan. Museovirasto Museoviraston lausunnossa kiinnitettiin huomiota vedenalaisten muinaisjäännösten mahdollisuuteen ja todettiin, että ne kaava-alueen osat, joissa tullaan tekemään laiturirakenteita, rannanmuokkausta, ruoppausta tai muuta vesirakentamistyötä, on tarkemmin inventoitava. Lausunnon huomioiminen: Asemakaava-alueen rajausta on päätetty luonnosvaiheessa saadusta palautteesta johtuen muuttaa. Satama-alueen laajennus ulotetaan lännen sijaan ulommas vesialueelle. Uuden suunnitelman mukaisesti kiinteitä rakenteita ei sijoitu inventoimattomiin osiin satama-aluetta ja kelluvat rakenteet eivät uhkaa mahdollista vedenalaista kulttuuriperintöä. Mikäli kiinteitä laiturirakenteita kuitenkin päätetään toteuttaa tai alueen ruoppaus tulee ajankohtaiseksi, suoritetaan inventointi ennen rakennus- tai muokkaustöitä. 23 Ramboll Finland Oy

26 Inkoon kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Lautakunta toteaa lausunnossaan, että asemakaavan tulisi kattaa laajempi alue Inkoon keskustan tärkeimpien toimintojen arvioimiseksi. Mm. vanhan kirjastotontin tulisi sisältyä kaavaan, jotta voidaan arvioida, tuleeko tontilla olla Y-merkintä (yleisten rakennusten korttelialue) tai esim. KL-merkintä (liike- ja toimistorakennuksia). Sataman laajentamisen vaikutukset tulee arvioida ehdotusvaiheessa. Liikennejärjestelyistä ja pysäköintitarpeista jne. on tehtävä selvitys. Kaikki asiakirjat, myös selvitykset, on oltava kummallakin kotimaisella kielellä. Lausunnon huomioiminen: Lautakunnan esittämät asiat tullaan huomioimaan keskustan muun kaavoituksen yhteydessä. Tämän kaavan kaava-aluetta on ehdotusvaiheeseen päinvastoin supistettu. Liikennejärjestelyistä ja pysäköinnistä on pyydetty liikennesuunnittelijan kommentit. Vaikutusarviointi sisältyy ehdotusvaiheen kaavaselostukseen. Kaava-asiakirjat julkaistaan sekä suomeksi että ruotsiksi kunnan käytäntöjen mukaisesti. Osallismielipiteet Mielipide 1: Alueella toimiva yrittäjä on tuonut palautteessaan esiin satama-alueen ramppien sijainti- ja kunnostustarpeita ja toivoo Ulappatien asfaltoimista Mielipiteen huomioiminen: Kaava mahdollistaa palautteessa esitettyjen asioiden totutumisen. Varsinaiset toteutuspäätökset tehdään kuitenkin erikseen, niihin asemakaava ei ota kantaa. Mielipide 2: Hagantien asukkaat ilmaisivat vastustavansa suunniteltua kaavamuutosta. Asukkaiden mukaan venesataman laajentuminen n paikkaiseksi on kuntalaisten tarpeisiin ylimitoitettua. Venepaikkojen myötä kasvava autojen pysäköintipaikkatarve ylittäisi alueen pysäköintikapasiteetin. Pysäköintialueen ja venesataman laajennusalueen sijoittaminen nykyisen satama-alueen lounaispuolelle on sekä asukkaat että ympäristön huonosti huomioiva vaihtoehto. Haagantien omakotitalot menettäisivät merinäköalan, jos veneiden talvisäilytys ja pysäköinti sijoitetaan kaavaluonnoksessa esitetyn mukaisesti. Haagantie on myös kuntalaisten käyttämä virkistysreitti, joka menetettäisiin. Asukkaat ovat laatineet vaihtoehtoisen ehdotuksen, miten alue voitaisiin ratkaista eri osapuolia tyydyttävällä tavalla. Ehdotuksen keskeiset kohdat ovat: Satama-aluetta laajennetaan rannan sijaan merelle päin Ulappatien päässä oleva veneiden säilytys- ja pysäköintialue kunnostetaan ja laajennetaan, alueelle saadaan saman verran autopaikkoja kuin luonnoksessa on esitetty. Nykyinen rantaviiva säilytetään koskemattomana, ei rakentamista luhta-alueelle. Mielipiteen huomioiminen: Asemakaava-alueen rajausta ja toimintojen sijoittumista on päätetty saadusta palautteesta johtuen tarkistaa kaavan ehdotusvaiheeseen. Kaavaehdotusta laadittaessa huomioidaan asukkaiden esitykset Kaavaehdotusvaiheen kuuleminen ja mielipiteiden huomioon ottaminen Ehdotusvaiheen kuulemisesta ja vastineista on vastannut Inkoon kunta (kaavoituspäällikkö Sten Öhman) omana työnä. Palaute ja vastineet ovat kaavaselostuksen liitteenä (liite 5). Pa- 24 Ramboll Finland Oy

27 laute huomioitiin poistamalla kaavasta ja havainnekuvasta eteläisempi joen ylittävistä kevyen liikenteen silloista sekä tarkentamalla määräyksiä seuraavasti: si-pp (kevyen liikenteen siltaa koskeva merkintä ja määräys): lisätty määräykseen lause Silta ja muut alueen rakenteet tulee sopeuttaa maisemaan ja miljööseen ulkoasunsa ja mittasuhteidensa osalta. Lv-1000 (sataman laiturialueita koskeva merkintä ja määräys ): lisätty määräykseen lause: Laiturit ja muut alueen rakenteet tulee sopeuttaa maisemaan ja miljööseen ulkoasunsa ja mittasuhteidensa osalta. LS-1 (Satama-alueen käyttötarkoitusmerkintä ja määräys): lisätty määräykseen lause Alueelle tehtäviä ruoppaus- ja/tai muita vesirakennustöitä suunniteltaessa on oltava yhteydessä Museovirastoon vedenalaisen kulttuuriperinnön suojelun huomioon ottamiseksi. Lisäksi on karttaan tehty seuraavat korjaukset: Lv-1000: poistettu viittaus rakentamistapaohjeisiin. (Erillistä rakentamistapaohjetta ei katsottu lopulta tarpeelliseksi lainkaan laatia asemakaavan yhteydessä.) Poistettiin merkintäselityksistä kaavasta edellisten vaiheiden jälkeen poistuneet merkinnät VP, ohjeellinen tontin numero ja ohjeellinen tontinraja sekä nimiön otsikko-osasta kortteli 106. Korjattiin ruotsinkieliseen nimiöön sana planförslag, lisättiin tarkistusten päiväys sekä paikka kunnan allekirjoittajalle Hyväksymisvaiheessa kunnanhallitus päätti supistaa valtuuston hyväksyttäväksi esitettävää kaava-aluetta vielä siten, että kortteli 110 ja sen pohjoispuolinen torialue sekä jonkin verran joen suun vesialuetta rajattiin ulos kaava-alueesta. Tarpeettomaksi jääneet merkinnät poistettiin vastaavasti kaavakartan merkintäselityksistä. Laiturialueita koskevasta merkinnästä poistettiin määräys toteutettavien laiturimetrien määrästä. Kaikki muutokset ovat luonteeltaan teknisiä tarkistuksia, eikä kaavaa ole tarvetta niiden vuoksi asettaa uudelleen ehdotuksena nähtäville. 7 ASEMAKAAVAN KUVAUS 7.1 Kaavan rakenne Asemakaavalla mahdollistetaan Inkoon keskustassa sijaitsevan venesataman laajentaminen. Korttelissa 111 sijaitsevien venehuoltohallien toiminnan jatkuvuus turvataan: rakennusoikeus sallii nykyisen toiminnan vähäisen laajentamisen esimerkiksi liiketoiminnan osalta. Lisäksi kaavalla muodostuu viher-, vesi- ja katualueita. Hagantien varren rantaluhta osoitetaan kaavassa viheralueeksi, jonka puusto ja muu kasvillisuus säilytetään Rakentamisen määrä ja mitoitus Asemakaavassa alueelle ei osoiteta uutta rakentamista. Korttelin 111 rakennusoikeus säilyy kutakuinkin ennallaan (2400 k-m 2 ) mahdollistaen tontilla sijaitsevien hallirakennusten laajentamisen vielä käyttämättä olevan rakennusoikeuden puitteissa Suojeltavat alueet Kaavalla suojellaan Hagantien varren rantaluhta. Kyseistä aluetta koskee merkintä VL/s-1, jonka selitys kuuluu: LÄHIVIRKISTYSALUE, JOLLA SIJAITSEVA PUUSTO SÄILYTETÄÄN. Arvokas rantaluhta. Alueen puusto ja muu kasvillisuus säilytetään vähäisiä hoitotoimia, kuten yksittäisten puiden kaatoa, lukuun ottamatta. 25 Ramboll Finland Oy

28 7.1.3 Palvelut Alueelle ei asemakaavalla osoiteta uusia palveluita. Kaava mahdollistaa venesataman laiturialueille sijoittuvien veneilijöiden palveluiden sekä korttelin 111 pienteollisuustoimintaan liittyvien kaupallisten palveluiden toteutumisen alueella. 7.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaava toteuttaa seuraavat ympäristön laadulle asetetut tavoitteet: Satama-aluetta laajennetaan rannan sijaan merelle päin Ulappatien päässä olevaa pysäköintialuetta laajennetaan ja sen rajausta selkiytetään. Veneiden talvisäilytys siirtyy kunnassa toisaalle, kaava-alueen ulkopuolelle ja rantaalueen ilme siistiytyy tällä tavoin. Nykyinen rantaviiva säilytetään laiturialueiden ulkopuolella koskemattomana. Luhta-alueelle ei osoiteta rakentamista. Kaavoitusprosessin alkaessa hyvinkin oleellisena pidettyä satamarakenteiden toteutuksen tarkkaa ohjausta yksityiskohtaisin, mm. istutukset, kiveykset, valaistuksen, laiturien ulkonäön ja materiaalit yms. määrittävin merkinnöin ei kaavan ehdotusvaiheessa enää ole katsottu tarpeelliseksi lainkaan tuoda asemakaavaan. Myös kaava-aluetta koskevan rakentamistapaohjeen laatimisesta on luovuttu. 8 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET 8.1 Vaikutukset elinoloihin ja elinympäristöön Asemakaavalla suojellaan Hagantien varren rantaluhta. Vaikutukset elinoloihin ja ympäristöön ovat siis tältä osin säilyttäviä. Venesataman venepaikkamäärän kasvu tuo kuntalaisille toisaalta entistä parempia veneilyn mahdollisuuksia, mutta tuo samalla alueen käyttäjämäärän lisääntymisen myötä nykyisten asukkaiden ja toimijoiden ympäristöön riskin alueen kulumisesta, melusta ja pysäköintiongelmista. 8.2 Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Laiturialueiden laajentaminen ulommas vesialueelle ei merkittävästi lisää ruoppaustarvetta, mutta laiturialueen vähäinen laajeneminen myös etelään aiheuttaa samalla ko. hyvin matalan vesialueen osan ruoppaamisen tarpeen. Ruoppaaminen samentaa hetkellisesti veden entisestään. Vaikutuksia maaperään aiheutuu varsinaisen ruoppaamisen lisäksi ruoppausmassojen sijoittamisesta sekä mahdollisten kiinteiden laituri- ja pengerrakenteiden rakentamisesta. Huonolaatuisesta maaperästä johtuen alueella onkin suositeltavaa toteuttaa satama-alueen laiturija aallonmurtajarakenteet ensisijaisesti kelluvina. Satama-alueen laajenemisen toteutuessa sekä veneilyn että autoilun alueella voidaan arvioida lisääntyvän. Tällä on normaalit liikenteen lisääntymisen vaikutukset ilmaan ja ilmastoon, veneilyn lisääntymisen osalta myös myrkkymaalien käyttömäärän lisääntymisen tuomat negatiiviset vaikutukset veden puhtauteen ja vesieliöstön elineloihin. 26 Ramboll Finland Oy

29 8.3 Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Pääosa kaava-alueen rakentamattomista alueista säilyy rakentamattomina myös kaavan toteutuessa. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin sinänsä jäävät siis pieniksi. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi rantaluhta jätetään koskemattomaksi ja suojellaan. Lisääntyvä veneily ja mahdollinen satama-alueella tapahtuva ruoppaus voivat kuitenkin heikentää satamaalueen ja Lilludden-niemen välisen ruovikkoalueen olosuhteita lintujen mahdollisena pesimäalueena. 8.4 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Asemakaava ei muuta Inkoon alue- tai yhdyskuntarakennetta tai energiataloutta. Sataman venepaikkojen lisääntyminen lisää alueen käyttäjien määrää ja siten alueelle suuntautuvaa liikennettä. Satama-alueen sijainti on kuitenkin hyvin keskeinen ja myös joukkoliikenteen keinoin hyvin saavutettavissa, mikä osaltaan pienentää ajoneuvoliikenteen oletettua kasvua. Koska veneille usein saavutaan kuitenkin pitkienkin matkojen päästä ja veneilyvarusteita ja tarvikkeita kuljettaen, ei liikenteen koskaan arvioida kuitenkaan toteutuvan yksinomaan tai edes pääsääntöisesti joukkoliikenteellä, vaan henkilöauto tulee jatkossakin olemaan sataman liikenteen pääkulkumuoto. Lisääntyvä ajoneuvoliikenne alueella heikentää keskustan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuutta. Satama-alueen pysäköintipaikkojen lukumäärä on riittämätön eikä pysäköintialueelle kaavassa osoitettu laajennusvarakaan tuo paikkoja lisääntyvää käyttöä vastaavasti. Sataman laajentuminen tuo alueelle mitä todennäköisimmin pysäköintiongelmia, jotka kunnassa on ratkaistava muin keinoin, esim. osoittamalla lisää pysäköintipaikkoja kävelyetäisyydeltä tai tarjoamalla sataman käyttöön liittyviä kuljetuspalveluita. Joen itäpuolinen pysäköintialue tulee sijoittumaan sataman yhteyteen. Sen tarkempi sijainti ja laajuus ratkaistaan vireille tulevassa Inkoonrannan asemakaavassa. 8.5 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Sataman laajentuminen muuttaa osaltaan sekä mereltä keskustaan että keskusta-alueelta meren suuntaan. Kaavan toteutumisella ei ole vaikutusta kaupunkikuvaan, kulttuuriperintöön eikä mahdollisia uusia laituri- ja pengerrakenteita laajemmin Inkoon keskusta-alueen rakennettuun ympäristöön. 8.6 Ympäristön häiriötekijät Kaava ei salli sijoittaa alueelle ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja. Liikenteen ja pysäköinnin mahdolliset häiriöt on käsitelty edellä. Venesataman aluetta (myös nykyistä satama-aluetta) joudutaan aika-ajoin ruoppaamaan. Venesataman itäpuoliselle VP-alueelle on tarkoitus sijoittaa venesataman seuraavan ruoppauskierroksen massoja. Aluetta kehitetään näin kulkukelpoiseksi rantavirkistysalueeksi, jonka kautta muodostuu kävely-yhteys keskustasta Lilluddenin alueelle. 8.7 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavan merkinnät ja määräykset ilmenevät kaavakartalta. 27 Ramboll Finland Oy

30 8.8 Nimistö Kaavalla ei synny alueelle uutta nimistöä. 9 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti kun kaava on vahvistettu lainvoimaiseksi. 28 Ramboll Finland Oy